HENKILOSTOHALLINNON OHJEITA

Transkriptio

1 L!) F 3r1JsR,E1IvEI Li ku r-it iyhtym HENKILOSTOHALLINNON OHJEITA V

2 SISALTO Sivu 1.YLEISTA Henkilokunnan palkkaarnisessa huomloon otettavia asioita 1 2. TYOSOPIMUKSENNIRKAMAARAYKSEN TEKEMINEN JA TYOAIKA Tehtävä Tyosuhteen perusteet ja kesto Osa-aikainen työntekija kokoaikaisena Dsa-aikaelakkeelle jaava tyontekijä 3 2.5Tyoaika Työajaksi luettavan ajan erityistiianteita Viranhaltijan/tyontekijan palkka Koeaika Tyosopimuksen tekeminen Ylitöiden korvaaminen Hälytysraha Menokohta Tyosopimusten/viranhoitomaaraysten toimittaminen palkkatoimistoon 7 3. TOIMEKSIANTOSUHTEET 7 4. VUOSILOMA Vuosilomien antaminen ja aikataulu Osa-aikatyontekijan vuosiloman kuluminen Mäaraaikaisen henkilökunnan vuosilomat Vuosiloman siirto Vuosiloman säästäminen 9 5 VIRKA- JA TYOVAPAAT Sairauslomatja tyotapaturmat Lapsen tilapainen hoitovapaa Perhevapaat Harkinnanvarainen virka-/tyovapaa MATKALASKUT JA KOULUTUSPAI VAT MUUT TOIMINTAOHJEET Esimetkkiruokailu Autojen Iammityspaikkamaksut Kuntayhtyman puhelimen kàyftö Henkilökunnan virkistyspäivä Leiri-ja retkipãivat Opiskehjan ohjauspalkkiot Tyosuhteen paattyminen eläkkeelle jäännin vuoksi Viranhaltijoiden sivutoimiluvat Apuvälineiden hankinta tyontekijoille Tyonohjauksen periaatteet Nuorettyontekijat Jäaviyskysymykset ja salassapito Arkistointi Lisätietoja antavat 19 LIITTEET I HallintosääntO luvut 2 ja 4 sekã delegoitu yalta 19 2 Liukuvaa tyoaikaa koskevat ohjeet 25 3 Tyonantajan mãärããmät tutkimukset ja tarkastukset sekä lääkärin mããrããmät tutkimukset 27 4 Sopimus toimeksiantosuhteesta 31 5 Kunnallisen eläkelain soveltaminen, yleiskirje 2/2006 (tyo- vai toimeksiantosuhde) 32

3 1 (34) I YLEISTA Tämã toimintaohje koskee koko kuntayhtyman henkilöstöä. Ensisijaisesti henkilöstohal linnon paätokset perustuvat asianomaiseen IainsäädäntOon sekä virka- ja tyoehtosopimuk sun. Näihin ohjeisiin on koottu Peruspalvelukuntayhtymä Selãnteen henkilostohallintoon Iiittyvia ohjeita (hallintosäãntö/henkilöstoasiat lute 1)ja soveltamiskaytantoja. Jatkossa ohjeita on tarkoitus taydentaa kaytannossa esiin tulleiden tulkintojen ja ongelmien perusteella ja välittää näin viestiä toisille paävastuualueille ja tyopaikoille. 1.1 Henkilökunnan palkkaamisessa huomioon otettavia asioita HenkilöstOhallinnossa ja henkilostopäàtöksiä tehtessä noudatetaan henkilöstöpolitiikkaa ja henkilostopàätoksiã tehdessaän esimiehen on huomioitava työnantajan etu ja hyvän henkilöstöpolitiikan vaatimukset. Henkilostopäätöksia tehtäessä on noudatetaan myos hallinnon lainalaisuuden periaatteita so. puolueettomuus-, suhteellisuus-, tarkoituksensidonnaisuus- ja yhdenvertaisuusperiaat teita. Jotta paatos täyttaisi hyvän henkilöstohallinnon vaateet, on se perusteltava (esim. harkin nanvaraisen palkattoman virka-/tyoloman kielteinen päatos. HenkilOkuntaa vähennetäãn ensisijaisesti ns. luonnollisen poistuman avulla. Palvelulinjan henkilöstosuunnitelma seuraavalle vuodelle esitetään talousarviossa. Virkojen perustami sesta ja lakkauttamisesta päattaã kuntayhtyman hallitus. PaivatyOssa olevien vakanssien tayttamisesta päättää kuntayhtymahallitus. Julkiset hakuilmoitukset julkaistaan Selänteen kotisivuilla, KuntaRekryn kotisivuilla ja te-toimisto.fi - sivuilla. Muita lehtiã kaytetaan tarvittaessa. Viranhaltijoiden osalta noudatetaan viranhaltijalakia. Sisäistä selvitysta ei tehdã tyopaikkoja täytettaessä, mutta tehtävien ja virkojen tayttämisessa huomioidaan henkiläkunnan halukkuus sisàiseen tyonkiertoon, jotta Iisãtään henkilokunnan tyomotivaatiota, tyossà jaksamista ja mahdollistetaan tyourien pidentäminen. Toistaiseksi voimassa olevassa tyosuhteessa oleva tydntekijà hakee normaalisti avoimeksi tullutta tydpaikkaa halutessaan tyonkiertoon. Palvelujohtajan tulee huomioida valinnassaan vakinaisen tyontekijan mahdollisuus tyonkiertoon. Kuntayhtyman ulkopuolelta viranhaltijaa/tyontekujää haettaessa hakuilmoituksesta otetaan huomloon seuraavat asiat: täytettäva virka-/tyäsuhde (paikka) ja Iukumäärã, vaadittava kelpoisuus ja tarvittaessa tyokokemus, tyo alkaminen ja sen kesto, tyoaika ja paivittainen tycaika sijoituspaikka, tyotehtavat, mahdollinen vaatimus rikosrekisteriotteesta, mihin mennessà ja kenelle hakemukset tulee toimittaa, + kuka antaa lisàtietoja tehtävästä ja + muut mahdolliset paikkaa koskevat erikoistiedot.

4 2 (34) Tyosopimuslain 2 luvun 5 :n mukaisesti osa-aikaiselle tyontekijalle on tarjottava ensin tyota, jos tyonantaja tarvitsee Iisãä tyontekijoita sellaisiin tehtäviin, joita osa-aikainen tyontekija voi tehda. 2 TYOSOPIMUKSENNIRKAMAARAYKSEN TEKEMINEN JA TYOAIKA 2.1 Tehtävä Tyosopimukseen/viranhoitomaaraykseen merkitään palkattavan henkilön tyotehtavan paaasiallinen Iaatu tyosuhteen alkaessa esim. sairaanhoitaja, hoitoapulainen, kiinteistön hoidon ulkopuoliset työt jne. Tehtaväan merkitään se tehtäva mihin työntekijä otetaan esim. hoitoapu I ai nen. Työsopimuksen perusteisiin merkitään oikean henkilön sijaistaminen, El esim. neljä päivaa sitten tyolomalla olleen henkilon sijaistaminen. Esimerkiksi tyontekijã on tyolomalla , jonka vakinainen henkilö tulee tekemään vapaapäiviltaän. Vakinaiselle henkhölle annetaan tehdyista tyopäivista vastaavat vapaapaivat ja palkataan sijainen teke mâän em. vakinaisen henkilon vapaapaivat. Tyosopimukseen mäaräaikaisuuden perustee si merkitään sijaistettavan tyontekijan Iisäksi tyontekija X:n virka-/tyovapaasta johtuvien tehtavajärjestelyjen ketjutus. Ks. 2.2 Tyosuhteen kesto. Hoito- ja vanhustyön palvelulinjalla ylimaäraisten vapaapaivien vakansseja kaytetaan vain arkipyhajaksoilla annettuihin ylimaaräisiin vapaapaiviin. Kustannusten ohjaamiseksi oikealle menokohdalle työsopimukseen merkitãän mitã paikkaa (sijaisuutta) sijainen tulee hoitamaan/tekemäãn. HenkflOstOhallin non jãrjestelmään uudet vakanssit perustaa henkilöstoasioiden toimistosihteeri. 2.2 Tyosuhteen perusteet ja kesto Sijainen voidaan ottaa määräajaksi laissa säädetyin perustein. Perusteita ovat sijai suus, omasta pyynnöstä (työntekijä ja tyonantaja ovat sopineet yhteisesti tyopaivista, niiden mããrästã ja pituudesta), avoimen viran hoito siihen saakka, kunnes virka saadaan taytettya, kun virkaan ei ole saatu kelpoisuusehdot täyttavaa hakijaa, työn luonne (pro jekti, tietty tilaus, kausiluontoisuus), harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu kuntayhtyman toimintaan tai suoritettavaan tyohon Iiittyva peruste. Lisäksi kaytetaan TSL:n luku 1 4:n mukaista koeaikaa (ks. kohta 2.8). Viranhaltijan koeajasta on omat maaraykset laissa kunnallisesta viranhaltijasta. Lisàä tietoa loydat sopimukset/kvres/palvelussuhteen ehtoihin Iiittyvä neuvonta ja ohjeistus. Sijainen otetaan virka- tal tyosuhteeseen. Sijainen otetaan siksi ajaksi, kun on aivan itmeistä, ettei tehtävistä voida muutoin suoriutua. Sijaisen ottamista tulee harkita tapauskohtaisesti huolellisesti taloudelliset seikat huomioon ottaen. Koulutus tulee järjestäã paäsäantoisesti siten, ettei se aiheuta sijaistarvetta. Lisäksi palvelulinjojen tulee tehdã yhteistyota sijaisten kãytossa. 23 Osa-aikainen tyontekija kokoaikaisena Osa-aikaisen tyontekijan toimiessa sijaisena tyosuhde tulee muuttaa kokoaikaiseksi (omalle riville tyovuorolistassa) ja laskea tyoajat kokoaikaisen tyoajan mukaan. Näin mene teltäessä työajan seuranta on helpompaa ylityon osalta. Esimerkiksi jaksotyossa kolmen yukon tyovuorolistassa Iaaditaan omille riveille osa-aikatyo ajalle ja kokoai katyo ajalle 7.6.-i 3.6. Sijaisuudesta tehdyssa tyosopimuksessa tulee lisãtiedoissa ilmaista selkeästi palkanlaskentaa varten, että tyo muuttuu em. ajaksi täydeksi tyoajaksi (100 %).

5 3 (34) Esimerkiksi tyontekija hoitaa omaa osa-aikaista tyosuhdetta (LA3O1) ja sijaisuutta (LA302) samanaikaisesti yli 7 päivaä. Työaika on 100 %ja merkitäãn yhdelle rivilletyovuorolistaan. Poikkeuksellisesti lyhytaikainen tyosuhde (enintään 7 paivaä) maksetaan tuntipalk kana ja tyosuhdetta ei muuteta kokoaikaiseksi. Lyhytaikainen työsuhde merkitään tyovuorolistaan omalle rivilleen. Tyosopimus kirjoitetaan normaalisti ilman en mai nintoja siitä, että tyoaika muuttuu kokoaikaiseksi. Osa-aikainen virka-/tyosuhde ja kokoaikainen virka-/tyosuhde ovat kaksi en palvelujaksoa Osa-aikaeläkkeelle jäävä tyontekijalviranhaltija Osa-aikatyohOn siirtymiselle osa-aikalisän tai osa-aikaeläkkeen perusteella tulee ama saa da lupa työnantajan edustajalta. Suostumus hankitaan ennen kuin ryhdytaan valmisteluihin osa-aikatyohon siirtymiseksi. TyOajan lyhentäminen toteutetaan tyonantajan ja tyonteki jän/viranhaltijan sopimalla tavalla ja siinä otetaan huomioon tyontekijan tarpeet sekä tuo tanto- ja palv&utoiminnan järjestäminen. Sopimukseen voidaan kirjata esimerkiksi seu raavaa: MM:n säännollinen tyoaika on xx.20xx lukien y %:ia taydesta tyoajasta eli kes kimäärin z tuntia viikossa. MM:n osa-aikatyon jaksottamisesta määrää tyonantaja jaksotyon tyovuoroluetteloa laadittaessa. Muun kuin jaksotyossa olevan tyontekijan osa-aikatyon jaksottaminen sovitaan osa aikatyohon jäädessä. Osa-aikaeläkkeelle tai osatyokyvyttomyyselakkeelle jaavan työntekijän kanssa sovitaan/teh dään määräaikainen tyosopimuksen muutos siten, että tyosopimukseen kirjataan osa-aika työn päättyminen henkilökohtaisessa eläkeiässã. Mikãli henkiläkohtaisen elãkeiän päivä määrä on tiedossa, kirjataan työsopimukseen elãkeiãn päivämäärä. Toista puoliskoa tekevãn tyontekijän tyosopimukseen laitetaan maininta, että työsopimus on voimassa enintään siihen saakka kunnes eläkkeelle jãäneen p0. elakejarjestely kestää. 2.5 Tyoaika TyOaika on yleensa sama kuin vakinaisella henkilostollã vastaavassa tyossa. JaksotyOssa voidaan ottaa sijainen yleistyoaikaan silloin kun sijaisuus ei sisällä yotyotä ja yli yhdeksan tunnin tyovuoroa. Jos lauantai ja sunnuntai eivãt ole tyopäiva, sovelletaan ns. muodollisen jaksotyon mäarayksiä (ylityoraja 8 tuntia x tyopäivät, enintään 38,25 tuntia viikossa). JoIIei käytetã edellä olevia vaihtoehtoja ja palvelussuhteeseen sisaltyy yli 2 tyo paiväa, sovitaan etukäteen palvelussuhteen pituudeksi - 4 paivaa, jos vajaalla kalenteriviikolla on 3 tyopäivää (ylityoraja 24 tuntia) - 6 paivaa, jos vajaalla kalenteriviikolla on 4 tyopaivää (ylityöraja 31 tuntia) - 7 pãivaa, jos vajaalla kalenteniviikolla on 5 tyopaivaa (ylityoraja 38,25 tuntia) TyOntekijälle/viranhaltijalle pitäa etukäteen ilmoittaa tyoaikajarjestelma esim. yleistyoaika/3 viikkoa ja sopia selvãsti palvelussuhteen pituudesta. Poikkeuksellisesti niissã työpisteissã joissa on jaksotyo, voivat yleistyäajassa olevat sijaiset ruokailla tyoaikana samoin kuin jaksotyontekijät. Tämä merkitään tyäsopimuksen lisätietoja kohtaan. Tyontekijan tulee ilmoittaa tyovuorolistan laatijalle vähintãän viisi pàivaà, mielellään kaksi viikkoa, ennen listan alkamista tiedossa olevat poliklinikkakaynnit ja toivomukset mm. vuosilomista. Jaksotyossa ja yleistyoaika/3 viikkoa kesken tyovuorolistan noudatetaan äkillisten virkavapauksien kohdalla keskeytyneen jakson kaytäntoã ãkillisiin vuosilomiin ja palkattomiin virkavapauksiin.

6 4 (34) Toimistotyoajassa ja 37 tunnin viikkotyoajassa noudatetaan erillisiã liukuvan tyoajan ohjeita (lute 2). 2.6 Tyoajaksi luettavan ajan erityistilanteita KVTES:n luku III 4 :n 2 momentin mukaan matkaan kaytettya aikaa ei lueta tyoaikaan, ellel sitä samalla ole pidettävã tyosuorituksena. Kuitenkin kulkeminen tai kuljetus toimival taisen viranomaisen tal esimiehen määräämästä lähtopaikasta virka- tai tyotehtavan suori tuspaikkaan ja sielta IahtOpaikkaan palaaminen Iuetaan tyoaikaan. Ks. tarkemmin kohta 5 Matkakorvaukset ja koulutukset. Lãäkärin lähetteellã mäãräämissä tutkimuksissa (kuten erikoislääkärin tutkimus, Iaboratorio- ja röntgen tutkimus, Iãhetteessã sana tutkimus) käydään pääsääntöisesti viranhaltijan tai tyontekijan vapaa-ajalla. MikäIi tämä ei ole mahdollista, voidaan antaa vapautus tyostã tut-kimuksessa kaynnin ajaksi. Tällöin tutkimus ei ole ollut tehtävissä tyoajan ulkopuoleiia tai tutkimuksen tarve on ollut ãkillinen. Esimerkiksi tyontekijalla on aamuvuoro ja tutkimusaika OYS:ssa kb Vapautus tyostä annetaan esim. kb lukien, jos tyontekija on me-nossa omaha autolla tutkimukseen. Akilliseksi tutkimuksen tarve katsotaan yleensa jaksotyossa/keskimaaraisessa yleistyoajassa, kun ilmoitus tutkimuksen suorittamisesta tulee tyontekijalle myohemmin kuin tyovuoroluettebon/tyoajan tasoittumisjärjestebmàn tietoon saattamista, viimeistään viisi paivaä ennen ajanjakson alkamista. Tutkimuksessa kaynti ei ole tyoaikaa, joten tyoaikaa ei pidennetä tutkimuksen/matka-ajan takia (huomaa ylityokynnys). On huomattava, että kysymyksessä ei ole palkallinen virkava paa tai tyovapaapãivä, vaan ennen tai jälkeen tutkimuksen voidaan olla toissä. JaksotyOs sä tutkimuksessa kayntiaikaa käytetaan säännollisen työajan täyttöon. Muissa tyeaikajar jestehmissä on omat säännot yhityon syntymisesta kyseisella viikolla. TyOsta vapautuksesta ei tehdä viranhaltijapaatostä, jollei oteta sijaista. Lääkarin mäãrãämiä tutkimuksia on selostettu K\IrES:n Ill luvun 4 :n 5 momentissa. Ky symyksiä lääkärin määräämistä tutkimuksista (artikkeli kunnat kysyvat) loytyy netistä sivulta (lute 3). Artikkeli sisältää esimerkkejä milloin tutkimukset tal tarkas tukset ovat palkallisia, milloin niitä varten järjestetãän vapautus tyosta jne. Oma-aloitteista Iääkärissã käyntiä ei lueta tyoajaksi. Kuntayhtymälla on Iakisäãteisen tyoterveyshuollon Iisäksi myos työterveyshuohbon sairaan hoitosopimus. Sairaanhoitokaynnit pãivystàvällä Iãàkärillã arkipaivisin kb 18 asti korvataan työterveyshoitona (huomioi paivystysasetuksen muutos alkaen). Terveyskes kusmaksun ilta- ja vuikonloppupaivystyskaynnit tyontekijat maksavat itse. Omais- ja perhehoitajina toimivia henkilöitä etuus ei koske. Tyoterveyshuollon toimintasuunnitelmassa olevat tyoterveyshuolbon määräaikaiset (3v, 5 v) tyopaikkakohtaiset tyoterveystarkastukset tyoterveyshoitajahla ja tyoterveyslããkärillä ovat työaikaa. Muilta osin noudatetaan KVTES:n huku III 4 :n 2 momentin 5 kohtaa. Muita tarvittavia terveystarkastuksia/kayntejä tyoterveyshuollossa ei lueta tyoaikaan. TyOterveyshuobbon järjestämäãn selkäkouluun osahlistutaan vapaa-aikana. Ergonomia opetukset (esim. nostot) tyopaikalla ovat työaikaa. 2.7 Viranhaltijanltyöntekijän palkka Peruspalvelukuntayhtyma Selänteessa pabkka maksetaan hyväksytyn TVA:n mukaisesti. Tehtaväkohtainen palkka perustuu tehtyyn tyon vaativuuden arviointiin. En sopimusaloibla

7 5 (34) 2.8. Koeaika KVTES, TS ja LS on omat arviointijärjestelmät. HenkilOkohtaisen harkinnanvaraisen Iisän ja vuosisidonnaisen Iisän maksamisesta on olemassa omat arviointijärjestelmät en sopi musaloilla. Tehtävien muutokset huomioidaan tyonvaativuuden arvioinnissa KVTES:n luku II 5 :n 2 momentin mukaisesti. Tyotehtavien muuttuessa olennaisesti tehdään työsopimuksen muu tos, jossa sekä tyonantaja ettã tyontekijä hyvaksyvat uudet tyosopimuksen ehdot. Mikäli tehtävien muutos vaikuttaa vakanssimuutoksiin esim. vuodeosaston Iähihoitaja siintyy poliklinikalle, tehdään muutos tyosopimukseen toistaiseksi tai mäaräaikaisesti. Esimiehet, jotka palkkaavat mäaräaikaisia/sijaisia, tulee tehtavakohtaista palkkaa vahvista essaan huomiolda Kunnallisen tyomarkkinalaitoksen linjaus tehtäväkohtaisen paikan mää rittelemisestä (Kuntatyonantaja 2/2006). Näin ollen määraaikaisen/sijaisen tehtäväkohtai nen palkka on sama kuin vakituisella tyontekijallä/viranhaltijalla, mikäli tyon vaativuus vas taa sijaistettavan henkilon työn vaativuutta (vahvistettu TVA-palkka). Tällöin sijaistettavan ja sijaisen tehtävat ovat täsmälleen samoja tai vaativuudeltaan samalla tasolla. Tehtäväkohtaista palkkausta määniteltäessã otetaan huomioon mahdollisesti puuttuvan kelpoisuusvaatimuksen (-10 %) johdosta tehtävä palkanalennus (K\JTES luku II Palkkaus 9 2 mom). Tyosopimukseen Iaitetaan oikea tehtäväkohtainen palkka ja epapatevyysalennus euroina. HenkilOkohtaisen harkinnanvaraisen Iisän osa säilyy samansuuruisena, vaikka hänen vuo sisidonnainen osansa kasvaa esim. 3 %:sta 8 %:iin. Henkilokohtaisen Iisãn vuosisidonnai sen osan (K\/TES luku II 6 4 mom.) laskennassa on huomioitava, että tyontekijän on tul lut tyoskennella vastaavalla ammattialalla tai sellaisessa tehtävässä, josta on olennaista hyotyã nykyisissa tehtävissä. Palvelujohtaja päättäa onko olennaista hyotya aiemmasta palvelussuhteesta nykyisiin tyotehtaviin. Seuraavassa esimenkkejä, joiden mukaisia palve Iusvuosia ei huomioida palvelusvuosien laskennassa: + penhepäivahoitaja: tyoskennellyt siivoojana sosiaalityontekija: tyoskennellyt vakuutusyhtiossä toimistotehtävissà + palvelusihteeni: tyoskennellyt myyjãnà tavanatalossa + vuodeosaston Iähihoitaja: tyoskennellyt kotiapulaisena sairaanhoitaja: tyoskennellyt sainaala- tai laitosapulaisena, kotiapulaisena Vuosidonnaisia usia hyvaksyttaessä ei automaattisesti hyvaksyta entisen tyonantajan paa tostä vuosidonnaisen Iisãän oikeuttavaksi ajaksi. Hyvaksytty vuosidonnainen lisa tulee tarkastella uudestaan, jos henkilö siintyy aiempia teh täviä olennaisesti erilaisempiin tehtaviin, ei kuitenkaan esim. lähihoitaja siirtyy varhaiskasvatuksesta palvelukeskukseen lähihoitajan tehtäviin. Uudet vuosidonnaiset Iisät oikeaksi todistetuista todistusjäljennöksista valmistelee henki löstöasioiden toimistosihteeni kuntayhtyman johtajan, talous- ja henkilöstöjohtajan ja pal velujohtajien paatettavaksi. Vuosisidonnaiseen lisäan oikeuttavaksi ajaksi hyvaksytaan Karsamaen ja Reisjanven kun tien, Haapajarven ja Pyhajarven kaupunkien, Maaselan ktt:n kl:n ja Pyhajärven-Kansamaen ktt:n kl:n kaikki palvelukset, vaikka niistä ei olisi olennaista hyotya nykyisissa Selänteen tehtävissa. Uusissa vinanhoitomaarayksissa ja tyosopimuksessa kaytetaan ama koeaikaa. Koeaika on ilmoitettava myos hakuilmoituksessa. Tyonantaja ja viranhaltija/tyontekija voivat sopia tyon teon aloittamisesta alkavasta, tyontekijalla enintään neljän kuukauden ja viranhaltijalla

8 6 (34) enintään kuuden kuukauden koeajasta. Kahdeksan kuukautta Iyhyemmâssa määräaikai sessa tyosuhteessa koeaika saa olla enintããn puolet tyosopimuksen kestosta. Jos saman tyontekijän kanssa tehdäãn perakkäisiä tyosopimuksia, ei koeaikaehtoa voida toistaa, mikali sopimuksessa on sovittu samoista tal samankaltaisista tehtävistä. Jos työso pimus sen sijaan uusitaan tyotehtävissä ja tyontekijan asemassa tapahtuneen huomatta van muutoksen vuoksi, voi uuden koeaikaehdon käytto olla joissakin tapauksissa perustel tua. Ratkaisu uuden koeaikaehdon kohtuullisuudesta tehdäãn tapauskohtaisesti. Ks. tar kemmin Kunnailisen esimiehen tyosuhdeopas. Viranhalltijoiden osalta katso laki kunnalli sesta viranhaltijasta tai virkasuhdeopas. 2.9 Työsopimuksen tekeminen Tyosopimukset tehdään suoraan henkilöstöhallinnon järjestelmään Abilitaan. TyOsopimuksen Iisatietoihin merkitaãn hinnoittelutunnus ja projekti (muu osa kirjanpidon tilistä tulee vakanssin takaa), erityistapauksissa koko kitjanpidon till. Tyosopimuksen (yksityisoikeudellinen sopimus) ja viranhaltijan kohdalla poytakirjapàä toksen Iisäksi ei tarvitse tehdä erillista viranhaltijapäätostä. Dynastiassa viranhaltijan ottamisesta tehtyyn valintapäätokseen liitetaän oikaisuvaatimus, mikäli ei ole kyse valintapaatöksen tarkentamisesta viranhoitomaarayksella (maarayskir ja/abilita) ja tyosuhteeseen ottamista koskevaan valintapäätökseen Iiitetään muutok senhakuohjeet Ylitöiden korvaaminen Ylityon tekemisesta tulee olla esimiehen maaràys, jotta se voidaan hyvaksya vapaaksi. Ylityot korvataan aikana ja vain poikkeustapauksissa rahana. Suositellaan että 30 tunnin jalkeen viimeistäan ylitoiden antaminen vapaana aloitetaan. Ks. KVTES luku III Tyoaika mom ja 25 5 mom Hälytysraha Paikallinen virka- ja tyoehtosopimus alkaen hälytysrahan maksamisesta ja tyoaikakorvauksista koskien jaksotybta tekevia viranhaltijoita ja tyontekijoità on voimassa Menokohta Tyosopimuksen tekovaiheessa Abilitassa UUSI PAIKKA-naytOlla valitaan tyo-/virkasuhteen luonne. Luonteen valinnan perusteella palkat kirjautuu kirjanpitoon seuraavasti: - vakinaisten - tilapaisten - palkattomien - työllistettyjen - sairaus- viranhaltijoiden ja tyosuhteisten palkat tilille 4001, palkat tilille 4012, sijaisten ja projektityontekijoiden palkat tilille 4001, palkat tilille 4013 ja ja vuosiloman sijaisten ja muiden sijaisten palkat tilille Tyosopimukseen/viranhoitomãaräykseen merkitããn Iisàtietoihin hinnoittelutunnus ja projekti (muu osa kirjanpidon tilistà tulee vakanssin takaa, erityistapauksissa koko kirjanpidon till). Matkalaskuihin Iaitetaan menokohta ja kustannuspaikka muodossa esim. matkalaskuissa , lisäksi Iaitetaan myos alv tiedot esim. P00 tai P08. Matkalaskuihin toteutuneet kustannukset merkitäãn kilometrit x á-hinta esim. 46 km x X /km.

9 7 (34) 2.13 Tyosopimusten/viranhoitomääräysten toimiftaminen palkkatoimistoon Tyosopimukset, maarayskirjat ja muu palkanmaksuun Iiittyva materiaali tulee toimittaa palkkatoimistoon vähintään yhdeksän arkipaivaä ennen palkkapaivaa. Ks. Tukipalvelu yksikko Selman vuosittain Iähettãmà erillinen aikataulu palautuspäivistä. Palkkapäivat ovat: 16. päivä vakinaisen henkilökunnan palkat, 12 paivàä tai alle olleiden tuntipalkat maaräytyy tyovuorolistojen pãattymisen mukaan 31. päivä määräaikaiset sijaiset, omaishoitajat, 12 paiväätai awe olleiden tuntipalkat maaraytyy tyovuorolistojen paattymisen mukaan ja Iuottamustoimipalkkiot. 3 TOIMEKSIANTOSUHTEET Mahdollisten tulevaisuudessa lankeavien eläkevastuiden vuoksi ammatinharjoittajien/toi minimella (tilapainen luennoitsija, esiintyja, Iumenauraaja, verhoilija, tyonohjaaja, asian tuntija jne.) osalta tulee selvittää ovatko he tyosuhteessa kuntayhtymaan, jolloin maksetaan palkan Iisäksi myos muut henkilöstömenot. Em. suoritukset maksetaan palkkaohjelman kautta. Yrittäjien (Oy, Ay, Ky) laskut maksetaan normaalisti kirjanpidon kautta. MikäH hen kilo ei ole ennakkoperintarekissa, tulee verokortti ennakonpidatystä varten toimittaa, muus sa tapauksessa ennakonpidätys suoritetaan 60 %:n perusteella. Huomioon otettavia seikkoja tehtäessa rajanvetoa onko kyseessä tyosuhde vai yrittajyys: - Molempien osapuolten tulee ofla tietoisia mitä oikeussuhdetta sopimuksefla tavoitel laa n. - Selvitys tehdäänkö tyo tyosuhteessa vai ostetaanko henkilöltä tietty tyosuoritus nun, että han toimii itsenäisenä yrittajanä. Jos toimii yrittäjänä, tehdään sopimus - Sopimukset on syyta tehdä ama kirjallisesti (lute 4, lomake loytyy myös Dynastiasta). - Ostettaessa palvelu yrittajältä, on hänen oltava ennakkoperintärekisterissä. Patentti- ja rekisterjhallituksen sivuilta loytyy todennus voimassa olevista rekisteröinneistä (YTJ palvelu). - Sopimukseen tulee kirjata kenen vastuulla on eläketurvanjärjestäminen (todistus eläkevakuutuksesta kuulumisesta pyydetaan laskuun liitteeksi vuositasolla). - Ilman YEL- tai MYEL-vakuutusta oleva toimeksisaaja kuuluu KuEL:n piiriin, vaikka hänella on ennakkoperintärekisterioteja Y-tunnus (maksetaan palkkojen kautta). - Taijos yrittäjätoiminta on nun vähäistä (Lain yrittäjän eläkelain voimanpanosta 1272/2006 mukaan tyotulo vähemmän kuin 6 896,69 /vuosi), ettei henkilö ole velvollinen ottamaan itselleen YEL-vakuutusta, työ kuuluu KuEL:n piiriin (maksetaan palkkojen kautta) - Yrittäjän kanssa sovitaan yleensä kokonaiskorvauksesta. Lasku joudutaan kuitenkin erittelemään. Esim. matkakustannustenja muiden tyohon välittömästi liittyvien kustannusten eritteleminen laskulla ei merkitse sitä, että korvaus tulisi katsoa palkaksi. - Ammatinharjoittajalla ei ole olkeutta verottomiin päivärahoihin ja matkakustannusten korvauksiin (jos maksetaan = tyosuhde). - Kuntien elãkevakuutus on antanut omat ohjeensa yleiskirjeessa nrc 2/ (lute 5) ja yleiskirjeessä nrc 4/

10 8 (34) - Tarvittaessa voi pyytää iausunnon etukäteen sekä ennakkopàatoksen kuulumisesta KuEL:n piiriin Kuntien eläkevakuutuksen tarkastuspäallikkö Jarmo Helmiseita, puh tai lakimies Karoliina Kiuruita, puh S-postin muoto etunirni.sukumi@keva.fi. 4 VUOSILOMA Vuosiloman antaminen on työnantajan vastuuiia. Vuosilomien antamisesta on ohjeet KVTES:n luku 1V:ssa ja soveltuvin osin vuosiiomaiaissa 162/2005 (K\/TES luku lvi ). 4.1 Vuosilomien antaminen ja aikataulu Vuosilomia myonnettaessa tulee käyttää koko lomakautta ( ) kaikissa toimi pisteissa siten, että turvataan tyotehtavien joustava sujuminen. Lomien kasautuminen ei saa aiheuttaa ongeimia tyopaikalia, eikä iisätä sijaisten kayttotarvetta. Vuosiloman ajankoh dasta on ilmoitettava KVTES:n Tuku iv 10:n mukaisesti viranhaltijaile/tyontekijäiie, mikäli mahdoiiista, kuukautta ja viimeistään 2 viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, joiiei asianomaisen kanssa toisin sovita. Työtehtavien joustavan sujumisen vuoksi lomakaudella pidettävät lomat paätetaän viimeistään mennessa ja taivilomat pyritään päättämään mennessä. Paikatonta virka- tai tyovapaan myonnetaan vasta sen jaikeen kun em. suunnitelma on tehty. Esimiesten tulee huolehtia siitä, että vuosilomat annetaan/pidetään päasääntoisesti ennen seutaavaa lomakautta (30.4.). Esimiesten tulee huoiehtia myös siita, että henkiiokunnan vuosiiomat kiertävät. TyontekijOita tulee kohdeiia tasapuolisesti vuosiioma-aikojen suhteen. Jos kalenterivilkon kaikki tyopäivat ovat vuosilomapäiviã, ioma-ajaksi mãärätään koko ka ienteriviikko eli ioma paattyy sunnuntaina. Mikäli tyontekijä tai viranhaltija olisi pidemmäiiä tyo- tai virkavapaalla kuten vanhempain- tai hoitovapaaiia, vuosiloma on siiti annettava. Tämä tapahtuu keskeyttamaila myonnetty tyo /virkavapaa vuosiioman ajaksi. On huomattava. että vuosiioma-aika ei pidenna vanhem pain-/hoitovapaata. Yleensä vuosiloma annetaan nãissã tapauksissa mennessä, mi käli ei ole sovittu tyontekijan kanssa, että 10 vuosilomapäivää yiittävän loman osa anne taan mennessä. Vuosilomaa ei saa antaa äitiys- eikä isyysvapaan aikana ilman viran haltijan/tyontekijan suostumusta Osa-aikatyöntekijän vuosiloman kuluminen Osa-aikatyontekijan vuosiloma annetaan pääsäantöisesti täysina kaienteriviikkoina tai ta soittumisjaksossa pitempinä jaksoina siten, ettã tyo- ja vapaapaivien suhteeliinen osuus on sama kuin tyoskenteiyjaksoissa. Katso K\/TES luku IV mom., sivut Määräaikaisen henkiiökunnan vuosilomat Tyoliisyysvaroin tyollistettyjen ja pitkaaikaisten määräaikaisten sijaisten kanssa pyritaan sopimukseen, että kertynyt vuosiloma annetaan lomana, joitei ole perusteltua maksaa lomakorvaus rahana.

11 9 (34) 4.4 Vuosiloman siirto MikãIi ennen palvelussuhteen pàattymista sovitaan uudesta tyosuhteesta tal paätetään uudesta viranhoitomaarayksestä, tyonantaja ja viranhaltija/tyontekijã voivat samalla sopia, että ennen palvelussuhteen paattymista kertyneet vuosilomaetuudet lomarahaa Iukuun ottamatta siirrettään annettavaksi seuraavan palvelussuhteen aikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti (KVTES luku IV 1 6 mom.). Sopimus Iähetetaãn Selman palkkatoimistoon tiedoksi. Sairausloman vaikutuksesta vuosilomaan ks. KVTES luku IV 11. Pääsääntöisesti työky vyttomyyden vuoksi siirretyt kesälomaan kuuluvat vuosilomapäivät annetaan lomakauden Ioppuun mennessä ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Mikäli tama ei ole ma dollista, nun kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja talviloma lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Jos tamäkään ei ole mahdollista tyokyvyttomyyden jatkumisen takia, nfln voidaan maksaa lomakorvaus. Ks. KVTES sivu 97 kaaviokuva vuosiloman antamisesta (7, 8, 11 ). Tyokyvyttömyyden vuoksi siirtyvan tai kesken vuosiloman tapahtuneen tyokyvyttomyyden vuoksi viranhaltija/tyontekija on velvollinen esittämään Iäãkãrintodistuksen. Vuosiloma aikana tapahtunut tyokyvyttomyys alkaa kun vuosiloman siirtämistä on pyydetty ilman aiheetonta viivytystà ja mikali mahdollista ennen loman alkua. Ks. KVTES IV luku Vuosiloma mom. 4.5 Vuosiloman säästäminen Viranhaltija/tyOntekijã vol säästää 15 vuosilomapaivää ylittävãn osan kultakin lomanmäã raytymisvuodelta ansaitsemistaan vuosilomapaivista pidettavaksi ko. vuosiloman lomakaut ta seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen saastovapaana. Lomasta ja sen ajankohdasta on sovittava esimiehen kanssa lomakauden vuosilomien hyvaksymisen yhteydessa. Sääs tovapaan myontämistã el suositella. Säästövapaata saa yhdella tyontekijalla olla säästössã enintãän 30 päiväã ja saastovapaa on pidettävä saästovapaan perusteena olevaa oman määräytymisvuotta seutaavan viiden kalenterivuoden kuluessa. Jos säästövapaita ei ole määräaikaan mennessä pidetty, ne on maksettava rahana. 5 VIRKA- JA TYOVAPAAT 5.1 Sairauslomatja työtapaturmat Sairauslomasta on ilmoiteftava esimiehelle nun pian kuin mahdollista (ilmoitusta ei vol tehdä tekstiviestillä eikä sähkopostilla). Esimiehen luvalla saa olla kuumeen, vatsa taudin tal diagnosoidun migreenin vuoksi pois enintään kolme kalenteripaivaa kerrallaan ja enintään kolme kertaa kalenterivuodessa, jollei esimies katso terveydenhoitajan tai Iääkärintodistuksen esittämistä erityisestã syysta tarpeelliseksi. Hakemukseen on yksiloita vä sairaus. Muulloin on esitettãvä Iääkãrin, terveydenholtajan tai sairaanhoitajan kirjoittama todistus tyokyvyttomyydesta. Esim. hautajaisjärjestelyt eivät ole sairausloman peruste. KVTES:n luku V 1 :n mukaan mikäli Iääkärintodistusta ei ole toimitettu tyonantajalle yukon kuluessa lãäkärintodistuksen allekirjoituspäivämäarästä sairausloman ensimmäinen päivà on palkaton. Viranhaltija/työntekijä ei menetä sairausajan palkkaa, mikäli vuipyminen aiheu tuu hyvaksyttavastä syysta esim. tajuttom uus. Tyonantaja suosittelee, että tyontekijä ottaa yhteytta ensisijaisesti tyoterveyshuoltoon sairaustapauksissa. Tyoterveyshuolto ohjaa tyontekijän tarvittaessa Iääkärin vastaanotolle.

12 10 (34) Varhaisen tuen mallin mukaisesti esimiehen tulee puuttua ongelmiin ama, kun esimies huomaa, ettei kaikki ole kunnossa. Ongelmien puheeksiottamisessa käytetään keskuste lulomaketta. Varhaisen tuen mallin mukaisesti esimies on yhteydessa tyoterveyshuoltoon silloin, kun tyontekijalle tulee 3 tai useampia lyhyitã (1-3 vrk) sairauspoissaolokertoja 4 kk:n aikana tai yksi yli 10 vrk:n pituinen sairauspoissaolo tai 30 sairauspoissaolopaivaa 12 kk:n aikana. Sairauspoissaolon kestäessã yli 10 vuorokautta, esimies on yhteydessa työnteki jaan ja pitkaltä sairauslomalta paluuta tuetaan varhaisen tuen mallin mukaisesti. Tyätapaturmia koskevat Iäheltä piti tilanteet rekisteröidään ja ilmoitetaan työsuo jeluvaltuutetulle (lute 7). Tyäsuojeluorganisaatio käyttaä Iomakkeita toiminnan ke hittämiseen. Tyo- ja muista tapaturmista tulee tayttaa ama vahinkoilmoitus, vaikka tapa turmasta ei tulisikaan esim. sairauslomaa, koska asia voi nousta esille pitkankin ajan paästa. Viranhaltija/tyontekijä tekee virkavapauksista/tyolomista hakemuksen ellei muusta menettelysta ole esimiehen kanssa sovittu. Sairauslomat kirjataan Abilitaan. Sairausloman myontäminen edellyttaä, että tyonteko on aloitettu. Tyosuhdetta ei voi aloittaa sairauslomalla. Yleensä aile 60 kalenteripaivän jatkuneissa tyosuhteissa maksetaan sairausloman ajalta varsinainen palkka 14 kalenteripäivän ajalta. Ks. KVTES luku V mom. Sairausloma on palkatonta, jos tyontekija on aiheuttanut tyokyvyttomyyden tahallisesti tai törkeällä huoli-mattomuudella. Kysymyksessä vol olla esim. paihtyneena sattunut tapaturma. Vuoden vaihteen yli menevien sairauslomien osalta tulee selvittää viranhaltijan/tyontekijan tyokyvyttomyyden tilanne. Jos tyontekija on saanut B-todistuksen tyokyvyttomyyselaketta varten, nun sairausloma saattaa jatkua osapalkkaisena tai palkattomana huolimatta vuoden vaihteesta (KVTES luku V 4 ). Samoin sairausloma jatkuu palkattomana, jos se on kestã nyt yhdessa tal useammassa jaksossa yli 12 kuukautta, eikä sitã ole keskeyttänyt 30 kalen teripäivän yhdenjaksoinen virantoimitus tai tyossaolo (KVTES luku V 2 4 mom.). Mikãli tyontekija on ollut pitkaan sairauslomalla ja hänelle on tehty tyokyvyn arviointiin liittyvät se! vitykset, mutta han ei ole myonnetty eläkettä, hänet voidaan irtisanoa viranhaltija- tai tyäso pimuslain mukaisilla perusteilla. Pãäsaäntöisesti irtisanominen on voidaan tehdä kolmen vuoden kuluttua sairausloman alkamisesta. SAIRAUSPAIVARAHA HAETAAN KELASTA KAHDEN KUUKAUDEN KULUESSA. Osa-aikaeläkkeellä olevalle myönnetäan sairauslomaa keskeytyksetta. Sairauslomaa ei vol jaksottaa ni, että se esim. keskeytetaan elakejakson ajaksi. Maäräaikaisen kuntoutustuen ajaksi myonnetaan palkatonta vapaata eikä sairauslomaa (KVTES luku V 4 2 momentin soveltamisohje). KVTES:n luku V 2 :n 7 momentin mukaan mikäli viranhaltmjalla/tyontekijalla on oikeus saa da tyoansion menetyksesta korvausta muualta, hänelle maksetaan sairausajan palkasta ainoastaan korvauksen ylittava osa esim. Ilikennevahinko. Sairausajan palkka maksetaan kuitenkin taysimääräisenä, mikali korvauksen saaminen perustuu viranhaltijan/tyontekijan vapaaehtoisesti kustantamaan etuuteen tal han saa korvausta sellaisen tyotapaturman joh dosta, joka ei ole kysymyksessa olevan sairausloman aiheuttajana. Osasairauspaivarahan perusteena olevasta osa-aikatyota koskevasta sopimuksesta saa detään tyosopimuslaissa (TSL 2 luku 11 a ) ja laissa kunnallisesta viranhaltijasta (KVhI 26 2 mom.) sekä sairausvakuutuslain 8 luvun 11 :ssã (viittausmaarays; ks. myos Kunnal lisen tyomarkkinalaitoksen yleiskirjeet 22/2006 ja 16/2009). Osa-aikatyosta tehdaan sopi mustyonantajan kanssa. Osa-aikatyon ajan viran-/tyontekijãlle maksetaan osa-aikapalkkaa.

13 11(34) 5.2 Lapsen tilapäinen hoitovapaa 5.3 Perhevapaat Lapsen tilapäistä hoitovapaata aile 1 O-vuotiaan tai vammaisen lapsen hoidon jarjestämi seksi tai hoitamiseksi on selostettu KVTES:n V-luvun 9 :ssa. Lapsen vanhemmat tai huoj tajat eivãt vol saada tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti, vrt. vuorotyotä tekevãt. Esi miesten tulee selvittaä kulloinkin lasten toisen huoltajan työpaikka ja tyovuorot. Lapsen kayttäminen tutkimuksissa tai kontrollikaynnillä sairaalassa ei oikeuta tässã tarkoitettuun palkalliseen vapaaseen. Hakemukseen Iiitetään terveydenhoitajan-, sairaanhoitajan tai lääkãrin todistus. Perhevapaat ovat palkattomia lukuun ottamatta aitiys- ja isyysvapaan palkallista osuutta. Kun raskaus on kestànyt Kelan äitiysrahaan oikeuttavat 154 päivä työntekijalle myonne taàn palkallinen aitiysvapaa, vaikka lapsi syntyykin kuolleena tai kuolee ennen äitiysvapaan hakemista. Aitiysvapaata on haettava viimeistään kahta kuukauttaja isyysvapaata 1-2 kuukautta ennen aiottua vapaan alkamista. Ks. KVTES. Lainsäädännön sekä virka- ja tyoehtosopimuksen perusteella myönnettävãt ehdottomat perhevapaat myontää kuntayhtyman johtaja, talous- ja henkilostojohtaja, palvelujohtaja. Palvelupaallikko myöntaa lainsäãdännön sekä virka- ja tyoehtosopimuksen perusteella eh dottomat perhevapaat silloin, kun se kestää alle 6 kuukautta. Ks. lute 1 tarkennus hallinto sääntoôn ja hallintosäãnnon perusteella jaettu delegoitu yalta. Sijaisten ja mããräaikaisten tyontekijoiden kohdalla tulee huomloida, että heillä saattaa olla oikeus palkalliseen äitiysvapaaseen, vaikka heidän tyosopimuksensa päãttyisikin. Perustee na vol olia Se, että raskauden takia ei saa syrjia tyontekijoita. Tällainen tilanne vol tulla sil loin, kun tyotehtavään otetaan uusi sijainen välittömästi tai lyhyen ajan pãastä sen jälkeen kun raskaana oleva sijainen on jaanyt äitiysvapaalle tai hänen tyosopimuksensa on paatty nyt. TSL:n luku 4 3 :n mukaan hoitovapaasta on ilmoitettava tyonantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen aiottua vapaan alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintäãn 12 arkipaivaa, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Tyontekija vol perustellusta syystã muuttaa vapaan ajankohdan ja pituuden ilmoittamalla siitä tyonantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta. Tyontekijalla on oikeus keskeyttaa hoitovapaa uuden raskauden perusteella. TSL:n perusteella tybnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta äitiysvapaan ajalta, jos sitã el ole haettu kaksi kuukautta ennen aitiysvapaan alkamista (KVTES luku V 8 ). Tyontekijällä on olkeus tilapaiseen poissaoloon pakottavista perhesyistä (TSL 5 luku 7-8 ), jos hänen välitön Iäsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tal onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Poissaolo on palkatonta. 5.4 Harkinnanvarainen virka-/työvapaa TyOnantaja vol KVTES:n V luvun 11 3 momentin mukaisesti myontaa palkatonta virkava pautta harkintansa mukaan. Palkatonta virka- tal tyovapaata myonnettaessa viikonlopun vapaapäivãt huomioidaan seuraavasti: - virka-/tyovapaa ma-pe, tulee myos lauantai ja sunnuntai hakea! myontää vapaaksi, - virka-/tyovapaa 3-4 tyopãivaa ja rajoittuu vuikonloppuun, tulee hakea/myontaa myos a tai su (yhteensa 4 tai 5 päiväã) - kahdelle kalenteriviikolle yli vilkonlopun menevät palkattomat virka /tyovapaat haetaan!myonnetaan yhdenjaksoisina esim. to-ti

14 12 (34) yli kahden yukon palkatonta virka-/tyovapaat haetaan/myonnetään yhde njaksois in a Poikkeuksellisesti palkatonta virkavapaata voidaan myontaa KVTES:n mukaisesti yhtajak soisesti yksi vuosi määräaikaiseen toisen tyonantajan palveluksessa tyoskentelyyn tai muun syyn perusteella. Toisen tyoantajan palvelukseen vakinaisesti siirtyneelle viranhalti jalle/tyontekijälle voidaan myöntaa palkatonta virkavapautta/tyolomaa koeajaksi. Kuntayh tyman tai sen jãsenkuntien hallinnoimaan projektiin alueen kehittämiselle olennaisesti met kittaviin hankkeisiin voidaan myontaa viranhaltijalle/tydntekijälle virkavapautta/tyolomaa enintään kolme vuotta. Palkatonta virka-/tyovapaata ei peruta, vaikka tyontekija sairastuisikin vapaan aikana tai päatoksen teon jälkeen (KVTES luku V 2 2 momentin soveltamisohje). Kelan järjestämille Aslak kursseille osallistumiseen myonnetaan palkatonta virka- tai tyovapaata tai vuosilomaa. Harkinnanvarainen yksilokohtainen kuntoutus toteutetaan usein tyontekijãn oliessa sairausiomalla. Kuntayhtymahallituksen :n mukaan myonnetaän TYK-kuntoutukseen valituille kuntoutuspãivien ajaksi palkallinen palkallinen tyoloma/virkavapaa ja tyonantaja hakee em. ajalta Kelalta itselleen kuntoutusrahan Kelan ehtojen mukaisesti. Vuototteluvapaan myontamiseen suhtaudutaan paasaantoisesti myonteisesti. Tyonantajal Ta on oikeus harkita vuorotteluvapaan myontamista tai sen myonnettavan ajan pituutta ot taen huomloon mahdollisesti tiedossa olevat organisatoriset ja toiminnalliset muutokset, jot ka edellyttävat vakinaisen henkilostön erityista panostusta pätevyyden, perehtymisen, kou luttautumisen tms. muodossa. Vuorotteluvapaalaki edellyttaa sijaisen palkkaamista. Vuos lomat suositellaan pidettäväksi vuorotteluvapaan yhteydessa. Vapaapaivaksi sattuvat tai vuosiloma-aikaan ajoittuvat KVTES:n luvun V 11 :n 1 ja 2 momentin mukaiset paivat esim. 50-vuotispäivä eivät oikeuta saamaan vastaavaa vapaa pãivaä muuna ajankohtana. Em. syystä vuosiloma ei keskeydy vuosiioman keskelle sat tuvan palkallisen virkavapaan ajaksi, vaan on vuosilomaa. 6 MATKALASKUT JA KOULUTUSPAI VAT Matkalaskuista tulee selvitä matkan tarkoitus, matkareitti, matkustajat, aika kellonaikoja myöten ja koulutuksista ohjelma. Matkalaskuun Iiitetään juna- ja Iinja-autoliputjne. mm. arvonlisäveron takaisin hakemista varten. Matkakorvauksia ei makseta enempäã kuin olisi maksettava, los matka olisi tehty kuntayh tymalle edullisimmalla tavalla. Matkamaarayksen antajan on pyrittäva toteamaan etukä teen, mikä on kussakin tapauksessa tarkoituksenmukaisin ja kuntayhtymalle edullisin mat kustustapa. Muussa tapauksessa asia ratkaistaan jälkikãteen. Oman auton kayttolupa hel pottaa tãtä harkintaa etukãteiskannanottona. Koulutusmatkoilla yovytään paasaantoisesti kahden hengen huoneessa. Majoittumiskor vaukset korvataan KVTES:n lute :n 1-2 momentin mukaisesti. Junaliput tilataan toimistosihteeri Paula llmoselta ( ) tai Seija Koirikiveltä ( ) hyvissä ajoin, kuitenkin vàhintããn viisi paivaä ennen matkaa. Junalippua tilattaessa ilmoitetaan tarkat tiedot esim. mihin junaan lippu halutaan tilattavaksi/varatta vaksi. Jos virkamatkat hyvaksytaän esim. omaha autohla, tuhee matkalaskussa olla vaihtoehtolas kelma siità, miksi omaha autolla toteutettu matka tulee halyemmaksi kuin yleisten kulkuneu

15 13 (34) vojen kaytto. Omaha autohla suoritettu virkamatka korvataan pàäsãäntöisesti tyopisteesta koulutuspaikkaan. Omaha autolla tyopaikahle saapumisen tyontekija saa vähentää verotuk sessa. HenkilöstOn koulutusperiaatteet ja -korvaukset on hyvaksytty erikseen. Tilapäisissä sijaistamistapauksissa jàsenkuntien vähiflä: Työmatka tehdãän tyoajahla ja matkakorvaukset maksetaan KVTES:n matkakustannusten korvaus hiitteen mukaisesti. + Suunnittelematon, äkihhinen tilanne, jota ei ole merkitty työvuoroluetteloon ja jossa joutuu sijaistamaan toisehla paikkakunnalla olevaan toimipisteeseen. + Sijaistaminen kestää enintään kuusi viikkoa. + Tallöin tyomatka voidaan tehdä tyoajalla. + Tyovuoroluettelo laaditaan siten, ettã yhitunteja ei tule tyovuoroluetteloon. Tyovuoroluetteloon on merkitty tai muuten suunniteltu tehtãvien hoito en tyopisteissa: TyOmatka tehdään omalla ajahla Matkakorvaukset K\/TES:n matkakustannusten korvaus Iiitteen mukaisesti (tyopaikoilhe jaettu mahhiesimerkki). Lähtökohtaisesti tyämatka kotoa tyopaikkaan ja tyopaikalta kotiin ei oikeuta korvauksiin. Tyomatka tehdãän omaha ajalla ja se ei siis ole tyoaikaa. Tyontekijãhhä voi ohia useita toimipaikkoja, mutta yksi toimipaikka määrãtäãn hänen pysy väishuonteiseksi toimipaikakseen. Matkakorvauksen perusteet Iasketaan asunnon ja pysy väisluonteisen toimipaikan vähisestä tyomatkasta. PãäsaäntOisesti pysyvaishuonteiseksi toimipaikaksi tuhee se toimipaikka, jossa työntekija tyoskentelee eniten. Jos esim. sosiaahi työntekijä tyoskentelee yhdellä kunnantahohha kolmena paivana viikossa ja toisehha kunnan tahohia kahtena päivänä viikossa, nun hänen pysyvaishuonteiseksi toimipaikakseen tuhee se kunnantalo, jossa han työskentehee kohmena paivana viikossa. Matkat pysyvaisluontoisesta toimipaikasta ja matkasta asunnosta muuhun ensimmaiseen tyopisteeseen tai vastaavasti vilmeisesta tyopisteesta asunnolle aiheutuu em. toimipaikaihe matkustamista suurempia kustannuksia, kustannusten erotus korvataan matkustamiskus tannuksia koskevina maaraysten mukaan. Ahha esitetään kaksi esimerkkiä matkakorvausten maarittelysta. Esimerkki 1. Tyontekija, joka asuu Pyhajarven JokikyhaTha. Hãnehlã on kaksi toimipaikkaa: Pyhajarven kaupungintaho ja Kärsämäen kunnantalo. Näista Pyhajarven kaupungintaho on vahittu hänen pysyvaishuoteiseksi toimipaikakseen, koska hãnelhe on varattu enemmän asiakaspalveluaikaa Pyhajarvehhe. TyOntekija Iahtee Pyhajarven Jokikyhahha ohevasta kodistaan aamulla töihin suoraan Kärsä màen kunnantaholle, jossa han aloittaa tyot kb hltapäivãhla han lãhtee asiakaskayn nibbe Kärsämãen Miilurannahhe, josta han hahtee kotimatkalle kb

16 14 (34) Enta1oMlut1 km KOTI 15 km /Pj Tyontekija laskuttaa normaalisti tyopäivän aikana tehdyn virkamatkan Kärsämäen kunnan talolta Miilurannalle eli 16 km. Lisäksi han vol laskuttaa normaalin tyomatkan ylittavan osuuden. Hänen normaali tyomatkansa kotoa Pyhajarven kaupungintalolle on 30 km (2 x 15 km). Hänelle kertyl esimerkissa tyomatkaa 27 km + 33 km eli yhteensa 60 km ja hänelle maksetaan matkakorvaus normaalin tyomatkan ja kyseisen tyopãivãn tyomatkan erotuksen suuruisena eli 30 km (60 km 30 km). Normaalista tyomatkasta kotoa Pyhajarven kaupun gintalolle ei siis makseta matkakorvauksia. Lisäksi on huomattava, että tyomatka kotoa Kärsamãen kunnantalolle ja Miilurannalta kotiin tehdään omalla ajalla, ei slis tyoajalla. Esimerkki 2. Tyontekija, joka asuu Haapajarven keskustassa. Hanella on neljã toimipaik kaa: Haapa- ja Pyhajarven kaupungintalot sekä Karsamaen ja Reisjärven kunnantalot. Hänen pysyvaisluonteiseksi toimipaikakseen on valittu Pyhajarven kaupungintalo, jossa on tyoskentelee eniten. Tyontekija lähtee tarkastuskaynnille Reisjarven keskustassa olevan asiakkaan luokse, jossa han aloittaa tyot kb lltapaivalla han lähtee tarkastuskaynnilbe Haapajarven Oksavabla olevan asiakkaan luokse, josta han lahtee kotimatkable kb

17 15 (34) Oksav asiakas N 38km H 10 km ft K Koti Q38km kgintalo (Ea1Z,,) EEtaio 35km Rj/ asiakas Rj kunnantaloo TyOntekija laskuttaa normaalisti tyopäivan aikana tehdyn virkamatkan Reisjarveltä Oksa valle eli 38 km. Lisäksi han voi Iaskuttaa normaalin tyomatkan yiittävän osuuden. Hänen normaali tyomatkansa kotoa Pyhajarven kaupungintalolle on 76 km (2 x 38 km). Hänelle kertyi esimerkissä tyomatkaa 35 km 10 km eli yhteensa 45 km, joka on vahemmãn kuin hänen normaaii tyomatkansa eli Iaskutettavaa ei ketry. Normaalista tyomatkasta kotoa Pyhajarven kaupungintalolle ei siis makseta matkakorvauksia. Lisäksi on huomattava, että tyomatka kotoa Reisjarvelle ja Oksavalta kotiin tehdaän omaha ajahla, ei siis tyoajalla. Luottamusmiehille matkakorvaukset suoritetaan erihhisen ohjeen mukaisesti. Matkalaskut maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä. Matkalasku on esitettàvä viivytyksetta matkan paatyttya. Matkalasku on pyrittãvà esittämããn kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä sille, jolle voimassa oievien maäraysten mukaan laskun hyvaksyminen kuuluu. Mikäli matkalaskua ei ole esitetty kahden kuukauden kuluessa matkan paäftymisesta, se jätetään maksamafta. Matkalasku tehdäan paäsäantöisesti Selänteen matkalaskulomakkeelle. Matkalaskut numeroidaan ( , jne.) Edellisen matkalaskun yhteiskilometrimaära siirretäan seuraavaan laskuun, jotta voidaan seurata kilometrin tayttymistä. Matkalaskuissa tulee olla laskun kirjoittajan ja hyvaksyjan allekirjoitus, tarkistusmerkintä ja tihimerkinnät esim P00 46 km x X ei voida tehdä enää Selman palkkatoimistossa. Laskun hyvaksyjä vastaa laskun oikeellisuudesta. Puutteellisetja virheelliset matkalaskut Selma pahauttaa hyvä ksyja lie.. Tarkistusmerkintaa

18 kioita.. Varhaisen tuen maui, ohjeita tyohyvinvoinnin edistämiseksi lopettamisen ohjeistus Kuntayhtymälla on seuraavat kuntayhtymahallituksen hyväksymat ohjelmat ja suositukset: 7 MUUT TOIMINTAOHJEET < TyOsuojeluohjelma Tasa-arvosuunnitelma Väkivaltatilanteiden menettelytapaohjeet Paihdeohjelma TyOpaikkahäirinnän, epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyn ja Merkkipaivasaantö Henkiloston koulutukseen Tiittyvät periaatteet 16 (34) 7.2. Autopaikkojen Iämmityspaikkamaksut 7.3. Kuntayhtyman puhelimen kayttö 7.1. Esimerkkiruokailu 7.4 Henkilökunnan virkistyspäivä 7.5. Leiri-ja retkipaivät ohjeet, mikäli tyontekijä ei voi vastata puhelimeen. puhetinhiittymissa tulee oiia kàytossã vastaaja, jossa annetaan asiakkaalle yhteydenotto Kuntayhtyman omistamilla Iiittymilla ei saa soittaa yksityispuheluja. Kaikissa kuntayhtymän Auton Iammityspistokkeiden kustannuksista vastaa tyontekija itse. Selänne Iaskuttaa tila työntekijöistä. vausta, se katsotaan verotettavaksi Iuontoiseduksi. Esimerkkiruokailut ilmoitetaan Tukipal vuokriin kuuluvista Iämmityspistokkeista 40 + alv/talvi ( ). Palvelulinjat selvittävät veluyksikko Selmaan kuukausittain luontoisedun verotusta varten. vojana tai ohjaajana ruokailuun ns. esimerkkiruokailijana (ateriointi samassa poydassa yhtä aikaa ohjattavien kanssa), ei ateriasta täiibin peritä korvausta. JoIJei ateriasta peritä kor raalassa tai muussa hoitolaitoksessa tyovuorossa ollessaan määrätaän osallistumaan val ta 4 tuntia on tyoaikaa. Iltapaivien jarjestelyissa korostetaan tyoyhteison yhteisollisyyttä ja KVTES:n luku VI 4 :n 2 momentin mukaan mikãli viranhaltija/tyontekija pãiväkodissa, sai Tilaisuudet järjestetään sektoreittain. Virkistysiltapaivia voidaan pitää kerran vuodessa, jos yhdessä tekemistä. Virkistyspäivän jãrjestämiseen voidaan kayttaa opiskelijan ohjauspauk kayttajat ja Iaskutuksen hoitaa Selman ostoreskontta/iaskentasihteeri. Kuntayhtymän johtaja tekee paätoksen esimerkkiruokailuun oikeuttavista tyopaikoista! Leiri- ja retkipaivien korvaukset ovat seuraavat: - tyontekijoille - leirelle - tyovuoroluettelo - paivaretkien - paiväretkistä - Selänteen ulkopuolelle toteutettavien leirien ja retkien leireille osallistuminen on vapaaehtoista tasoittumisjaksoineen suunnitellaan tyovuoroluetteloon ottaen osallistumisesta sovitaan etukäteen tyoaika alkaa kun matka tai matkaa varten aamulla tehtävät yui normaalin tyoajan ylimeneva aika korvataan tunti tunnista valmistelut alkavatja paattyy kun retkeltä saavutaan huomioon viikkouevon maaraykset jne. yhteisesti tyontekijöiden kanssa

19 17 (34) - yli o työaika alkaa kun matka tal matkaa varten aamulla tehtãvat valmistelut alkavat o tyoaika päättyy illalla kb ja abkaa aamulla sovitusta ja o ybajasta kb 22-7 annetaan vapaana 3 tuntia yon kestävien retkien aikana, mikali joku tyontekija on selkeästi sovittu yovalvojaksi, koko yovuoro korvataan tunti tunnista vapaana (asiakas vaatii ymparivuorokautisen valvonnan) Opiskelijan ohjauspalkkiot Opiskelin ohjauspalkkiot kaytetaan henkilokunnan työkykya ja tyopaikan yhteisollisyytta ylbapitavaan toimintaan. HenkibOkohtaisia ostokortteja ei sallita. Oikea tapa kayttaa koulutuskorvauksia on, että tyonantaja jarjestää tyopaikan yhteisen retken, tilaisuuden tai tapahtuman, jonka kustannuksista tulee tyonantajalle normaali lasku (esim. ruokailusta tai palvelujen kaytosta). 7.7 Tyosuhteen paattyminen eläkkeelle jaannin vuoksi Virka-/tyOsuhteen paattyessa vanhuusebäkkeeseen tubee viranhaltijan/tyontekijän irtisanoa työ-/virkasuhteensa hyvissa ajoin (vähintään irtisanomisaika). Viranhaltijan/tyOntekijan jat kaessa tyotà ybi oman vanhuusebãkeikänsa (esim. 64 v. 1 kk) toivotaan suunniteflusta tubevan tyosuhteen keston pituudesta ilmoitettavan omalle esimiehelle. 7.8 Viranhaltijoiden sivutoimiluvat Viranhabtijan on anottava tyonantajalta sivutoimilupaa (KVHL 18 ), mikäli viranhabtija joutuisi käyttämaàn tyoaikaa sivutoimen hoitamiseen. TãUaisen sivutoimen tyonantaja voi ama kieltäã perustebematta. Muista sivutoimistaan viranhaltijan tubee tehdä tyonantajabbeen (palvelujohtaja) sivutoimi ibmoitus. blmoituksen nimenomaisena tarkoituksena on antaa tyonantajalle mahdolbisuus harkita haittaako sivutoimi viranhaltijan virkatehtãvien hoitamista tai viranomaisen toimintaa muutoin. Tyonantajan on kieltãessään em. sivutoimi perustebtava kiebtopäãtös ja sitä ennen on viranhaltijaa kuultava. Sivutoimibuvat pàättaä kuntayhtyman halbitus. 7.9 Apuvälineiden hankinta työntekijöille Tyoturvalbisuuslain 15 :n mukaan tyonantajan on hankittava tyontekijabbe tyossä tarvittavia apuväbineitä tai muita varusteita, sibboin kun tyon buonne, tyoolosuhteet tal työn tarkoituksen mukainen suorittaminen sitä edellyttävat ja se on välttämãtontä tapaturman tai sairastumi sen vaaran vàlttämiseksi. Kuntayhtymähablituksen : n mukaisesti erityis-/suojatyolasien tarpeen selvittä miseksi ja hankkimiseksi - tyontekija - tyoterveyshuolto - mikãli - tyontekija - mikäli varaa ajan tyoterveyshuoltoon, missä selvitetäãn tyontekijan nykyinen näkokyky selvittäã tyontekijan ergonomisten olosuhteiden nykytilan ja parantamismahdollisuudet ergonomiset parannukset eivãt ole mahdollisia tai ne eivãt auta työnakemista, tyoterveyshuofto kirjoittaa lãhetteen ja bausuntopyynnon erityisbasien tarpeesta sibmälääkàrille tai optikolle tilaa ajan silmäbãäkäribbe tai optikoble ja maksaa itse pabkkion työntekijän todetaan tarvitsevan erityistyolasit, nun han menee tyoterveyshuollon kirjoittaman lahetteen, saamansa lausunnon ja lasimaarayksen kanssa haluamaansa optikkoliikkeeseen

20 - tyonantaja 18 (34) - erityistyolasien - esimies - tyonantajan - tyanantajan - ylla kustantaa tyontekijalle tarpeelliseksi todetut erityistyolasit seuraavasti: o kehitykset 100 euroon asti ja o optikon sopivaksi katsomat tinssit o kehyksista yli 100 euron menevän osuuden maksaa tyontekija itse o korvaus maksetaan tyontekijalle esitettya kuittia vastaan huollosta ja korjauksesta aiheutuvista kustannuksista vastaa tyonantaja tekee paatoksen erityis-/suojalasien hankinnasta ja kustannukset maksetaan sen yksikon menoista, jossa tyontekija tyoskentelee korvaus on mahdollista saada uudelleen kehyksien osalta, kun edellisestä tyonantajan korvaamasta hankinnasta on yli 3 vuotta. Linssit korvataan näkokyvyssa tai tyoolosuhteiden muutoksista tapahtuneista muutoksista optikon/iaakarin maaräyksesta aikaisemminkin. hankkimat erityislasit on tarkoitettu vain tyokayttöon mainitut ohjeet koskevat soveltuvin osin mybs muita tyossä tarvittavia suojalasien hankintoja Tyonohjauksen periaatteet 7.11 Nuoret työntekijät Tyonohjausta hankitaan tyoyhteison ja yksilon tarpeista lähtien. Tyonohjauksesta yksilolle/ryhmalle jäsenkuntien ulkopuolella hyvaksytaan tyaajaksi tyontekijän normaali tyoaika. Lisäksi maksetaan palvelujohtajan tai paallikon paatoksen mukaisesti matkatja päivãrahat matkustusohjeiden mukaisesti. Jäsenkuntien alueella tapahtuva tyonohjaus yksilolle/tyoryhmafle Iuetaan tyoajaksi ja matkat korvataan matkustusohjeen mukaisesti. Valtioneuvoston asetuksen nuorille tyontekijäille etityisen haitallisista ja vaarallisista täistä /475 mukaan tyonantajan on ennen tyon aloittamista tehtävä ilmoitus asianomai selle tyosuojeluviranomaiselle. Nuori tyäntekijä, joka on tayttanyt 16 vuotta, saa tehdä scsi aali- ja terveysministerion asetuksella vahvistetussa esimerkkiluettelossa mainittua vaaral lista tyota, jos suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu siitä, ettei nuoren tyontekijan kayttoon tarkoitetuista laitteista tai aineista taikka tyoolosuhteista ole hänelle itselleen taikka hänen tyonsa takia muille erityista tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaaraa Jaaviyskysymykset ja salassapito 7.13 Arkistointi Hallintolaissa on maaraykset esteellisyysperusteista. Lãhisukulaisella tarkoitetaan virka miehen lapsia, vanhempia, isovanhempia ja sisaruksia seka näiden puolisoa ja lapsia. Là hisukulaiseen rinnastetaan virkamiehen puoliso ja virkamiehen kanssa aviolliton-omaisissa oloissa elãvã henkilo, heidàn lapsensa, vanhempansa, isovanhempansa ja sisaruksensa, näiden puoliso ja lapset sekà virkamiehen kihlattu. Lähisukulaisena pidetään myos vastaa vaa puolisukulaista. EdelIä olevaan viitaten esim. osastonhoitaja ei vol palkata omaa lastaan. Lisäksi esim. tyo vuorolistoihin on muistettava esimiehen osalta pyytàä allekirjoitusta omalta esimieheltààn. Salassapitolupauksesta muistutetaan uusia tyotekijoità tyosopimusta tehtäessà. Alkuperãiset tyosopimukset ja viranhaltijan paatokset sailytetaan toimintayksikossa ja arkis toidaan ohjeiden mukaisesti.