Savon Sellu myötätuulessa. s. 4. s. 10. s. 7. Mäntytukkia Nurmeksen sahalle Tukkipituudet ja hyvä katkonta maksimoivat tukkipuuosuuden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Savon Sellu myötätuulessa. s. 4. s. 10. s. 7. Mäntytukkia Nurmeksen sahalle Tukkipituudet ja hyvä katkonta maksimoivat tukkipuuosuuden"

Transkriptio

1 Lehti sinulle metsänomistaja KEVÄT 2015 KYLLÄ SUOMESSA PUUTA RIITTÄÄ s. 4 Savon Sellu myötätuulessa s. 7 Mäntytukkia Nurmeksen sahalle Tukkipituudet ja hyvä katkonta maksimoivat tukkipuuosuuden s. 10

2 S I S Ä L T Ö SISÄLTÖ HARVESTIA Metsänomistajan lehti - Kevät 2015 Pääkirjoitus Kyllä Suomessa puuta riittää! Savon Sellu myötätuulessa Hyvältä näyttää, kun investoidaan Tukkipituudet ja hyvä katkonta maksimoivat tukkipuuosuuden Mäntytukin katkonta ratkaisi puukaupan Pankaboard jalostaa Pohjois-Karjalan kuusikuidut kartongiksi Onko metsäsi mukana alueellisessa PEFC-ryhmäsertifioinnissa? Hieskoivut ajoissa pois kasvavan kuusikon päältä Metsäkoneurakointi pitkälti asiakaspalvelua Museotoimintaa omaksi ja muiden iloksi Hinta, katkonta ja korjuun nopeus ratkaisevat Puuta liikkeelle hyvin auratuilla teillä Hankintaesimiehet Ajankohtaista Puumarkkinakatsaus HARVESTIA Harvestia Oy:n lehti metsänomistajalle Päätoimittaja: Liisa Viikari, Harvestia Oy Kansikuva: Harvestia Oy Ulkoasu ja taitto: Susanna Muurman Painopaperi: paperi UPM Star Silk 80g kansilehti Galerie Art Gloss 130 g Painopaikka: ScanWeb Oy, Kouvola Painosmäärä: kpl HARVESTIA OY on Powerflute Oyj:n ja Vapo Oy:n omistama puunhankintayhtiö. Harvestia hankkii omistajayhtiöidensä tehtailla ja sahoilla käyttämän puuraaka-aineen. Lisäksi yhtiö hankkii puuta yhteistyökumppaneilleen. Harvestia ostaa puuta pystyja hankintakaupalla. Löydät meidät myös facebookista. 2 Harvestia Harvestia 2

3 P U U M A R K K I N A PB ÄA ÄR KO IMREJ TORI TI U S Mahtavat metsävarat! Maaliskuussa julkaistiin uusimmat tiedot Suomen metsävaroista. Mahtava myönteinen kehitys on jatkunut jo pitkään. Vuotuinen puuston kasvu on lisääntynyt vuoden 1980 jälkeen tasaisesti noin 1,3 miljoonaa kuutiota vuosittain, ja kokonaiskasvu on nykyisin noin 105 miljoonaa kuutiota vuodessa. Todennäköisesti kasvu lisääntyy edelleen lähivuosina. Pitkäjänteinen työ metsissä tuottaa hedelmää ja nyt nuo täysipuustoiset elinvoimaiset kasvatusmetsät kasvavat jopa enemmän, kuin asiantuntijat osasivat aikanaan arvioida. Olisi tärkeää, että tuo potentiaali hyödynnettäisiin nykyistä paremmin. Kansallisessa metsäohjelmassa tavoitellaan vuotuisten hakkuiden lisäämistä miljoonaa kuutiota, mutta käytännön ponnistelut sen aikaansaamiseksi ovat olleet vaatimattomia. Vuotuinen kokonaishakkuumäärä on ollut pitkään 55 miljoonan kuution tasolla. Myönteisenä ilmiönä voi todeta, että koivukuitupuun hakkuumäärä näyttää nousseen pysyvästi miljoonalla kuutiolla vuodessa ollen parin viime vuoden aikana noin 8 miljoonaa kuutiota. Hyvä kysyntä on lisännyt tarjontaa ja kauppamääriä. Metsiemme rakenteen vuoksi harvennusten osuus kasvaa ja se luo hyvät edellytykset pitää koivukuitupuun hakkuumäärät korkealla tasolla jatkossakin. Metsäteollisuuden investointisuunnitelmia on parhaillaan useammalla suunnittelupöydällä. Eduskuntavaalit ovat tulossa ja kaikki puolueet ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että maan alakuloinen talouskehitys on saatavissa kuntoon vain vientiteollisuuden avulla. Tämän pitäisi antaa metsätaloudelle ja -teollisuudelle vahva ja vakaa lähtökohta lähitulevaisuuden näkymille ja investoinneille. Nähtäväksi jää, saavatko poliittiset toimijat tehtyä oikeita päätöksiä, jotta potentiaaliset investoijat lähtevät rohkeasti liikkeelle ja hakkuiden taso saadaan nostettua kansallisen metsäohjelman tavoitetasolle. Savon Sellun suunniteltu tuotantomäärä on toteutunut jo pitkään hyvin ja koivukuitua on toimitettu tehtaalle jatkuvasti sen mukaisesti huippumääriä. Sahoilla talvikausi oli jälleen vuoden hiljaisin jakso ja tuotantomäärät nousivat normaalitasolle vasta talven lopulla. Vapo Timberin sahoilla on sahattu voimakkaasti mäntyä, mikä on tuonut Harvestian puunhankintaan oman erityispiirteensä. Kuitupuukauppaa on käyty alkuvuonna edellisvuosia vilkkaammin. Tukkikauppa on sen sijaan ollut hiljaisempaa, mutta sekin on viime viikkoina vahvistunut. Talvileimikoiden kauppamäärä jäi vähäiseksi leudon ja lyhyen talven vuoksi. Siitä huolimatta puutoimitukset onnistuivat hyvin. Tavoitteenamme on hankkia tehtaiden tarvitsemat puut kotimaasta. Harvestian ostoslistan kärkipäässä ovat olleet viime aikoina korostetusti koivukuitu ja mäntytukki. Tilanne jatkuu näin myös eteenpäin. Kaakkois-Suomessa myös kuusitukilla on hyvä kysyntä. Pekka Kauranen Toimitusjohtaja Harvestia Oy Harvestia 3

4 S U O M E N M E T S Ä V A R A T Kyllä Suomessa puuta riittää! Maaliskuussa julkaistiin valtakunnan metsien 11. inventoinnin tulokset. Tulosten perusteella metsissämme on puuta enemmän kuin koskaan ennen aktiivisen metsän käytön aikana. Meillä on kaikki mahdollisuudet lisätä metsiemme hakkuita kansallisen metsästrategian tavoitteiden mukaisesti. Tänä vuonna julkaistu kansallinen metsästrategia tavoittelee hakkuiden lisäystä nykyisestä vuotuisesta noin 60 miljoonasta kuutiometristä 80 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2025 mennessä. Juuri valmistuneiden valtakunnan metsien inventointitulosten perusteella tavoite on puuntuotannollisesti kestävä. Suurimman kestävän aines- ja energiapuukertymän arvioidaan ylittävän 86 miljoonaa kuutiometriä vuodessa jo vuosina Suomen metsät kasvavat noin 105 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Puuston vuotuinen kasvu on kehittynyt jatkuvasti 1970-luvulta lähtien luvulla alkanut laajamittainen soiden ojitus paransi merkittävästi puuntuotannon edellytyksiä. Tämän lisäksi Pohjois-Suomessa kasvua selittää erityisesti metsien ikärakenne. Sotien jälkeen uudistetut metsät ovat nyt hyvän kasvun vaiheessa. Etelä-Suomessa metsien vuotuista kasvua lisää puuston keskitilavuuden nousu. Ensiharvennusmetsistä on tullut varttuneita kasvatusmetsiä. Puuston hehtaarikohtainen keskitilavuus on kasvanut 1950-luvulta lähtien noin 35 prosenttia. Puuta riittävästi kaikkiin investointisuunnitelmiin Viime vuosina kokonaispoistuma, eli teollisuuden käyttämä puu ja luontainen poistuma, on ollut 72 % puuntuotannossa olevien metsien kasvusta. Näiden lukujen valossa viimeisen vuoden aikana julkisuuteen tulleet metsäteollisuuden investointisuunnitelmat näyttävät raaka-ainehankinnan näkökulmasta mahdollisilta ja toteuttamiskelpoisilta. Metsäteollisuus on käyttänyt viime vuosina kotimaista kuitu- ja tukkipuuta keskimäärin 53 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jos kaikki uutisoidut metsäteollisuuden investointisuunnitelmat toteutuisivat, lisääntyisi havukuitupuun käyttö Professori Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 4 Harvestia

5 P U U M A RS KU KOIMN EAN B AMREOT MS EÄ TV RA IR A T Valtakunnan metsien 11. inventoinnin tulosten perusteella metsissämme on puuta enemmän kuin koskaan ennen aktiivisen metsän käytön aikana. Viimeisen vuoden aikana julkisuuteen tulleet metsäteollisuuden investointisuunnitelmat näyttävät raaka-ainehankinnan näkökulmasta mahdollisilta ja toteuttamiskelpoisilta. Erikoistutkija Kari T. Korhonen, Luonnonvarakeskus laskennallisesti jopa 14 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2025 mennessä. Professori Tuula Packalen Luonnonvarakeskuksesta ei näe kynnyskysymyksenä puun riittävyyttä, vaan hän toteaa, että laskennallisesti metsissämme riittää puuta kaikkien investointien toteuttamiseen, vaikka metsämme eivät kasvaisi enää yhtään nykyistä nopeammin. Hänen mukaansa kotimaisten hakkuiden määrä on tällä hetkellä voimakkaasti puuvarojamme kasvattavalla tasolla. Metsänhoito kunnia-asiaksi Oman haasteensa puun käytön lisäykseen tuovat metsiemme rakenne, korjuuolosuhteet ja metsänhoidollinen tila. Jos investoinnit perustuvat ensisijassa mäntykuidun käytön lisäykseen, saattaa Etelä-Suomessa muodostua ylitarjontaa kuusikuidusta. Samalla suuri mäntykuidun käyttömäärä lisää tarvetta nostaa mäntytukin käyttöastetta. Vaikka laskennallisesti hakkuita voidaan lisätä merkittävästi, on huomioitava, että hakkuurästeistä ja -potentiaalista osa on turv la tai muuten hankalasti korjattavissa olevissa olosuhteissa. Näiden kohteiden hyödyntäminen edellyttää korjuun ja tieverkoston kehittämistä enemmän ympärivuotista puunkorjuuta palvelevaksi. Luonnonvarakeskuksen laskelmat puun riittävyydestä ja mahdollisesta hakkuiden lisäyspotentiaalista perustuvat siihen, että metsiämme hoidetaan ja käsitellään nykyisten metsänhoitosuositusten mukaisesti. Erikoistutkija Kari T. Korhonen kertoo taimikonhoito- ja ensiharvennusrästien lisääntyneen. Hänen mukaansa hoitorästit lisääntyvät jokaisella inventointikierroksella hehtaaria. Kaikkiaan myöhässä olevia taimikonhoitoja on hehtaaria ja ensiharvennuksia hehtaaria. Rästejä on enemmän turv la kuin kivennäismailla. > Harvestia 5

6 S U O M E N M E T S Ä V A R A T Packalen toteaa puuston kasvun ja kehityksen jossakin vaiheessa vähenevän, jos metsänhoidollinen tila laskee edelleen. Ratkaisuksi tähän hän tarjoaa Ruotsin mallia. Metsäalan toimijoiden yhteinen iso haaste on se, miten metsänomistajat saadaan metsään. Ruotsissa on hyvin vahva kansallinen tahtotila, että biotalous saadaan nousemaan ja hoidetut metsät nähdään kunnia-asiana. Suomi Euroopan metsäisin maa Packalen muistuttaa, että he tuottavat tietoa metsävaroista ja hakkuumahdollisuuksista. He eivät ota kantaa siihen, onko puu teollisuuden saatavilla ja onko se saatavilla kilpailukykyiseen hintaan. Tähän vaikuttavat niin metsänomistajien hintaodotukset kuin teollisuuden puusta maksukykykin. Suomi on Euroopan metsäisin maa ja puuta meillä kyllä riittää, lopulta metsiemme käyttöasteen ratkaisevat puunostajat ja metsänomistajat. Toivottavasti yhteinen tahtotila löytyy. Suomen metsät kasvavat noin 105 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Puuston kasvu on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien. Kuva: Luonnonvarakeskus Vaikka laskennallisesti hakkuita voidaan lisätä merkittävästi, on huomioitava, että osa potentiaalista on turv la tai muuten hankalasti korjattavissa olevissa olosuhteissa. Näiden kohteiden hyödyntäminen edellyttää korjuun ja tieverkoston kehittämistä enemmän ympärivuotista puunkorjuuta palvelevaksi. 6 Harvestia

7 P U U M A R K K I N A BSAARVOOM N E TS RE IL L U Savon Sellun toimitusjohtajan terveiset Savon Sellu myötätuulessa Vuoden 2014 tulos julkaistiin maaliskuun lopussa ja tunnusluvut osoittivat, että Savon Sellu on oikealla tiellä. Yhtiön liikevoitto, 13 miljoonaa euroa, oli 7 prosenttia parempi kuin edellisellä tilikaudella. Menestyksen takana on monta asiaa, mutta tässä muutamia poimintoja. Vahva tuote ja pitkät asiakassuhteet Savon Sellun aallotuskartonki eli fluting tuotenimeltään Powerflute on erittäin tunnettu ympäri maailmaa aaltopahvilaatikoiden valmistajien keskuudessa. Meillä on tyytyväisiä asiakkaita, jotka ovat luottaneet meihin jo lähes 50 vuoden ajan eli tuotannon käynnistämisestä lähtien. Markkinointia on suunnattu yhä enemmän hedelmien ja vihannesten viljelijöille ja hekin tietävät, että kannattaa vaatia laatikoihin Powerflutea, niin hedelmät ja vihannekset menevät turvallisesti ehjänä perille. Suomalainen koivu Tuotetta ei voi valmistaa ilman raakaainetta. Suomalaisessa koivussa on juuri sellaisia ominaisuuksia (mm. lyhyt kuidun pituus, kuidun seinämän paksuus, suuri määrä hemiselluloosaa), joista Savon Sellun tuotantoprosessissa ja osaamisella saadaan aikaiseksi erittäin lujaa ja hyvin kosteita olosuhteita kestävää aallotuskartonkia. Todella hienoa, että suomalaiset metsänomistajat ovat olleet mahdollistamassa meidän tuotannon kasvua myymällä Harvestialle yhä kasvavat määrät koivua. Osaava henkilöstö Savon Sellu työllistää suoraan noin 200 huippuammattilaista. Panostamme jatkuvasti henkilöstömme osaamisen kehittämiseen ja myös viihtymiseen. Eräs toimintapolitiikkamme kulmakiviä on, että pystymme tarjoamaan henkilöstöllemme hauskoja ja haasteellisia työtehtäviä. Meillä onkin saatu henkilöstön keskuudessa aikaiseksi hyvä tekemisen meininki ja oheisessa artikkelissa muutama ammattilainen esittelee työtään. Yhteistyökumppanit Kaikkea ei pysty eikä kannata tehdä yksin. Meidänkin menestymisen takana on merkittävä joukko yhteistyökumppaneita, jotka ovat oman alansa huippuosaajia ja meille elintärkeitä toimijoita. Kun kirjoitan Harvestian lehteen, niin mieleeni tulee Harvestian oman henkilöstön lisäksi erityisesti metsäkone- ja kuljetusyrittäjät. Kun tämä porukka tekee työnsä hyvin, metsänomistajat voivat luottaa siihen, että heidän metsissään tehdään hyvää jälkeä ja tehtaalle tulee puuta tasaisena virtana. Investoinnit tulevaisuuteen Vanhan sanonnan mukaan pitää juosta, jotta pysyy edes paikallaan. Vanhenevan tehtaan osalta tämä tarkoittaa toiminnan kehittämisen lisäksi myös sitä, että tehtaaseen investoidaan jatkuvasti. Tähän taas tarvitaan meihin luottavat omistajat ja yhtiön hallitus, jotka uskovat siihen, että osinkojen lisäksi tulosta kannattaa ohjata tehtaan kehittämiseen. Kun tarpeita ja kohteita on aina enemmän kuin rahaa, niin meidän sellulaisten on pystyttävä valitsemaan parhaat hankkeet, jotka toteutetaan. Tämä vaatii meiltä pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Mutta kun näissä onnistutaan, niin pystymme valmistamaan entistä parempaa tuotetta entistä turvallisemmin, ympäristöystävällisemmin, tehokkaammin ja tuottavammin. Tämän hetkinen tilanne Savon Sellun aallotuskartongin kysyntä on jatkunut alkuvuodesta vahvana. Olemme suunnanneet myyntiämme jo useamman vuoden ajan Euroopan ulkopuolelle, sillä talouden kasvu on ollut muualla vahvempaa. Euroopan ulkopuolella myyntivaluuttana on tavallisesti Yhdysvaltain dollari. Tällä hetkellä hyödymme dollarin vahvistumisesta euroa vastaan. Toinen meitä tukeva seikka on nykyinen alhainen öljyn hinta, jonka ansiosta mm. merirahdit ovat aikaisempaa edullisempia. Alhainen öljynhinta on peittänyt alleen vuoden alusta voimaan tulleen rikkidirektiivin meille aiheuttaman lisäkustannuksen. Eli tällä hetkellä näkymät ovat hyvät, mutta meidän pitää jatkuvasti kehittää omaa toimintaamme, jotta pystymme varautumaan ulkoapäin tuleviin muutoksiin ja myrskyihin. Hyvää kevättä kaikille Harvestia-lehden lukijoille! Juha Koukka Harvestia 7

8 S A V O N S E L L U Savon Sellun työntekijät uskovat tehtaan tulevaisuuteen Hyvältä näyttää, kun investoidaan Savon Sellulla valmistetaan aallotuskartonkia kotimaisesta koivukuidusta. Ennen kuin koivu on muuttanut muotonsa kartongiksi, on se läpikäynyt monta työvaihetta. Jokaista työvaihetta hoitamaan tarvitaan oman erikoisalansa ammattilaiset. Kartonkia valmistuu 20 kilometriä noin 40 minuutissa. Koneenhoitaja Harri Ukkonen varmistaa, että kartongin laatu tuntuu oikealta. Nippunosturi purkaa kuorman puutavara-autosta suoraan kuorimon tuotantolinjalle. Siitä koivukuidun matka jatkuu hakekasalle, mistä se siirtyy massatehtaalle ja edelleen kartonkitehtaalle. Tuore raaka-aine onnistumisen edellytys Tehtaalle tulevien koivukuitujen pituus vaihtelee kahdesta kuuteen metriin. Kuorimolle tullessaan pitkät puut katkaistaan puolesta välistä. Tämä on välttämätön toimenpide, koska kuorimarummun halkaisija on viisi metriä, kertoo puuprosessinhoitaja Ari Voutilainen. Koivu ei tahdo kuoriutua, jos se ei mene rummussa täysin ympäri, Voutilainen jatkaa. Savon Sellulla kuorinta tehdään kuivakuorintana eli rumpuun ei lisätä vettä. Tämä edellyttää tuoretta raakaainetta. Tärkeintä on, ettei raaka-aine ole ylivuotista. Kuiva puu hajoaa rummussa, eikä kestä kuorimista ja haketusta, perustelee Voutilainen. Kuivan puun lisäksi haasteita aiheuttavat puiden mukana kulkeutuvat rauta, hiekka ja kivet sekä talvisaikaan jää ja lumi. Myös oksaiset ja haarakkaat puut aiheuttavat ongelmia linjastolla. Hakekasalle kahdeksi viikoksi varastoon Kuorinnan jälkeen kuoritut pöllit siirtyvät hakkurille, missä niistä haketetaan mahdollisimman tasakokoista lastua. Lastut puhalletaan hakekasalle. Siellä niitä varastoidaan noin kaksi viikkoa. Kahden viikon aikana tuoreesta puusta haihtuvat prosessille haitalliset hapot. Koivukuidun matka puutavara-autosta hakekasalle kestää noin 50 minuuttia. Tätä vaihetta hoidetaan kuorimolla kolmen henkilön toimesta. Yksi valvoo katkaisua ja toinen kiertää kuorimolla seuraamassa, että kaikki laitteet ovat toimintakunnossa. Kolmannen henkilön tehtävänä on valvoa kuorinta- ja haketusprosessia valvomosta käsin. Työntekijät vuorottelevat eri tehtävissä. Voutilainen kokee tämän hyväksi. Työ on vaihtelevaa, eikä kerkiä leipiintyä yhteen hommaan. Edellytyksenä nopea reagointi ja päätöksentekokyky Massatehtaan valvomosta löytyy kaksi hyväntuulista miestä. Massanvalmistaja Jarmo Hyttinen on työskennellyt Savon Sellulla jo kolmekymmentäkuusi vuotta ja massanvalmistaja Henri Pitkonen kahdeksan vuotta. Heidän tehtävänään on varmistaa, että hake saadaan työstettyä sopivaksi massaksi kartongin valmistukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kahdella eri keittolinjalla hake pestään, 8 Harvestia

9 P U U M A R K K I N A BSAARVOOM N E TS RE IL L U Koivukuidun matka puutavara-autosta hakekasalle kestää noin 50 minuuttia. Puuprosessinhoitaja Ari Voutilainen valvoo tätä työvaihetta kuorimon valvomossa. Kuorimon valvomo on uusittu täysin 15 vuotta sitten. Työympäristö on rauhallinen, eivätkä kuorimon äänet kantaudu valvomoon saakka. Massanvalmistaja Jarmo Hyttinen (edessä) on työskennellyt Savon Sellulla 36 vuotta. Hyttisen ja massanvalmistaja Henri Pitkosen työtehtävänä on varmistaa, että hake saadaan työstettyä sopivaksi massaksi kartongin valmistukseen. lämmitetään höyryllä ja siihen imeytetään keittoneste, jonka jälkeen hake keitetään keittimissä, jotta puun kuidut saadaan turpoamaan.varsinaisissa kuiduttimissa kuitu jakautuu pitkiksi suikaleiksi hellävaraista jauhatusta varten. Jauhatuksessa ei saa rikkoa kuitujen rakennetta. Prosessia valvotaan lukuisilta näytöiltä valvomossa sekä tarkastuskierroksilla tehtaalla. Miehet vaihtelevat työtehtäviä päivittäin. Massanvalmistaja valvoo prosessia tietokoneilta ja toinen tekee niin sanotut kentän hommat. Hän tarkistaa, että kaikki toimii, tyhjentää jätekorin, puhdistaa seulan, tarkistaa öljypinnat ja raportoi, jos jotakin on vialla. Jätettä eli tässä tapauksessa hiekkaa, kiviä ja metallia kertyy seulan läpi päivittäin keskimäärin kottikärryllinen. Kun ongelmatilanteita tulee vastaan, edellyttää työ nopeaa reagointia ja päätöksentekokykyä. Kyllähän minä aika pitkälle tämän prosessin tunnen ja tiedän, mutta äkkitilanteissa ratkaisu on tehtävä minuuteissa. Näissä tilanteissa on pystyttävä päättämään nopeasti, mitä tehdään, kertoo Hyttinen lähes neljänkymmenen vuoden työkokemuksella. Miehet pitävät yhtenä työn parhaista puolista sen haastavuutta. Haastettahan tässä riittää ja on hienoa, kun pystyy itsekin päättämään asioista, eikä tarvi aina heti tarttua puhelimeen ja kysyä neuvoa. Työnjohto luottaa meihin, miehet toteavat tyytyväisinä. 20 kilometriä kartonkia 40 minuutissa Massatehtaalta kuitumassa siirretään varastosäiliöiden kautta kartonkitehtaalle. Tässä vaiheessa massan kuiva-ainepitoisuus on ainoastaan 4,5 prosenttia, joten seos on pääosin vettä. Kartonkitehtaan ensimmäisenä prosessivaiheena massaa jauhetaan lisää kartongille tärkeiden lujuusominaisuuksien kehittämiseksi. Ennen varsinaista kartonkikoneelle pumppaamista massaseosta laimennetaan, jotta kuidut saadaan erilleen rainan muodostuksessa. Viiralle ajettaessa vesipitoisuus on peräti 99 prosenttia. Tavoitteena on saada puukuitu asettumaan tasaisesti viiralle. Tässä vaiheessa massasta aletaan poistaa vettä. Mitä tiiviimpää seoksesta tulee, sitä vaikeampaa on veden poistaminen. Tätä tarkoitusta varten viiran alle on asetettu imulaatikot, jotka tehostavat veden poistumista. Viiran jälkeen massan kuiva-ainepitoisuus on 20 prosenttia. Massa siirretään puristimien kautta kuivausosaan, jossa on yhteensä 69 höyryllä toimivaa kuivaussylinteriä. Tavoitteellinen valmiin kartongin kosteus on kymmenen prosenttia. Valmis rulla sisältää kartonkia 20 kilometriä. Tämän valmistamiseen kuluu aikaa noin neljäkymmentä minuuttia. Kartonkitehtaan valvomossa työskentelee samassa vuorossa kaksi henkilöä. Koneenhoitaja Harri Ukkosella ja puristinmies Petri Keravuolla on työkoke- musta Savon Sellulta yhteensä yli 50 vuotta. Massatehtaan tapaan miehet vuorottelevat työtehtävissä. Toinen hoitaa konetta eli istuu käytännössä valvomossa ja seuraa toimintaa tietokonenäytöiltä. Puristinmies kiertää tehdassalissa ja varmistaa, että kaikki menee niin kuin kuuluukin. Se on vähän sellaista ikävyyksien odottelua ja etsimistä, Ukkonen toteaa ja jatkaa, että käytännössä äänet ja hajut kertovat nopeasti, jos jotakin on vialla. Yleisin ongelma kartonkitehtaalla on kartonkiradan katkeaminen. Tämä tapahtuu lähes päivittäin. Työaikamuodolle kiitosta Työntekijät vakuuttavat, että työilmapiiri Savon Sellulla on hyvä ja työntekijät viihtyvät työssänsä. Erityistä kiitosta niin massa- kuin kartonkitehtaallakin saa käytössä oleva työaikamuoto. Neljänä päivänä töitä tehdään 12 tuntia ja sen jälkeen on kuusi päivää vapaata. Mehän oltiin ensimmäinen paperitehdas Suomessa, joka otti tämän käyttöön, toteavat kartonkipään miehet selvästi ylpeästi. Savon Sellun tulevaisuus nähdään positiivisena. Uuden omistajan aikaan investointeja on tullut joka vuosi. Tämä antaa uskoa tulevaisuuteen, sanoo Ukkonen. Samoilla linjoilla on myös Hyttinen: Tosi iso muutos täällä on tapahtunut. Hyvältä näyttää, kun investoidaan. Harvestia 9

10 v a p o Mäntytukkia Nurmeksen sahalle Tukkipituudet ja hyvä katkonta maksimoivat tukkipuuosuuden Vapo Timberin Nurmeksen sahan hankinta-alueella halutaan maksimoida männyn tukkipuuosuus. Parhaiten tämä onnistuu katkomalla puu mahdollisimman tarkasti ja hyödyntämällä lyhyitä tukkipituuksia. Harvestian hankintaesimiehet Tommi Räsänen (oik.) ja Hannu Jehkonen ostavat mäntytukkia Nurmeksen sahalle. Tavoitteena on maksimoida hyvälaatuisen tukkipuun osuus. 10 Harvestia

11 P U U M A R K K I N A B A R O M E T Rv Ia p o Vapo Timberin hankintapäällikkö Risto Hölsä kertoo Vapon lisänneen mäntytukin sahausta tänä vuonna. Metsänomistajalle se tarkoittaa hyvää kysyntää mäntytukkivaltaisille kohteille. > Vapo Timberin Nurmeksen sahalla on sahattu vuodesta 1921 lähtien. Tuona aikana Nurmeksen sahatavarasta on muodostunut hyvän laadun ja maineen ansiosta vahva brändi. Nurmeksen saha on rakennettu sahaamaan järeitä puita, joten sahalle tulevalla mäntytukilla ei ole rajoitteena maksimiläpimittaa. Nurmeksen sahalla on sahattu mäntytukkia lähes sata vuotta. Saha käyttää puuta noin kuutiometriä vuodessa. Halutuinta puuta tähän ovat Pohjois-Karjalan hyvälaatuiset männyt. Hitaasti kasvaneet vanhat Pohjois-Karjalan päätehakkuuleimikot ovat parasta raaka-ainetta, kertoo Vapo Timberin hankintajohtaja Risto Hölsä. Sahatavaraa tuotetaan vuosittain noin kuutiometriä. Nurmeksen sahalla on vahva brändi. Hyvän laadun ja maineen ansiosta Nurmeksen sahatavaralla on kysyntää vaikeassakin markkinatilanteessa markkinahinnalla, Hölsä täsmentää. Lyhyillä tukkipituuksilla parempaa laatua asiakkaalle Vaikka lyhyet tukkipituudet ovat iso etu metsänomistajalle, Hölsä muistuttaa kaiken lähtevän liikkeelle maksavasta sahan asiakkaasta. Tukki katkotaan aina asiakaslähtöisesti eli sahan asiakkaan näkökulmasta. Lyhyillä tukkipituuksilla takaamme runkojen tehokkaan hyödyntämisen ja tasalaatuiset tukit. Parhaassa laadussa ei voi olla samassa lankussa oksatonta tyveä ja isoja terveitä oksia. Jokaisella loppukäyttäjällä eli sahan asiakkaalla on tuotteelle oma laatuvaatimus. Joillekin asiakkaille hyvä laatu merkitsee pienioksaista ja toisille terveoksaista sahatavaraa. Tärkeintä on, että lankku on samaa laatua. Paraslaatuinen tyvitukki menee pääsääntöisesti ikkuna- ja oviteollisuuden raaka-aineeksi. Välitukin tyypillisin asiakas on hirsitaloteollisuus. Latvatukki ohjautuu liimalevy- ja huonekaluteollisuuden käyttöön. Harvestia 11

12 v a p o Kyllähän se metsänomistajan puukauppatiliä kasvattaa, kun arvokkain tukkiosuus otetaan mahdollisimman tarkasti talteen. Tavoitteena minimoida kuitupuuosuus Nurmeksen ympäristössä puuta ostava Harvestian hankintaesimies Tommi Räsänen korostaa Nurmeksen sahan mäntytukin katkonnan merkitystä metsänomistajalle. Kyllähän se metsänomistajan puukauppatiliä kasvattaa, kun arvokkain tukkiosuus otetaan mahdollisimman tarkasti talteen lyhyillä tukkipituuksilla. Nurmeksen sahalle hankittavan mäntytukin katkonnassa on tavoitteena minimoida kuitupuuosuus. Lyhyiden tukkipituuksien lisäksi tavoitteeseen pyritään katkomalla pikkutukkia, hirsitukkia ja ratapölliä. Nämä kaikki ovat erikoispuita, joiden tarkoituksena on pienentää kuitupuun määrää. Yksi sahan erikoisuuksista on sen mahdollisuus käyttää järeää puuta. Tämä sahalaitos on rakennettu sahaamaan järeitä tukkeja. Meillä ei ole tukilla maksimijäreyttä, vaan pystymme sahaamaan isotkin puut, sanoo Hölsä. Männyn sahausmääriä lisätty Vapo Timber on lisännyt männyn sahausmääriä kuluvana vuonna. Perinteisellä Lieksan kuusisahallakin sahataan nyt osittain mäntyä. Hölsä toteaa tämän selittyvän kuusitukin sahauksen heikolla kannattavuudella Pohjois-Karjalassa. Räsänen on tyytyväinen siihen, että iso osa metsänomistajista arvostaa puun myymistä oman pitäjän tai maakunnan sahalle. Kyllä paikallisuus tiukassa tilanteessa usein kääntää kaupan meille, Räsänen toteaa tyytyväisenä. Tai ainakin olisi syytä kääntää, hän jatkaa pilke silmäkulmassa. Hölsä ja Räsänen toivottavat metsänomistajat tervetulleeksi Nurmeksen sahan avoimiin oviin 5.5. klo Parasta raaka-ainetta Nurmeksen sahalle ovat hitaasti kasvaneet vanhat Pohjois- Karjalan päätehakkuuleimikot. Näistä saadaan hyvää tasalaatuista tukkia ja sahan asiakkaalle laadukasta sahatavaraa. 12 Harvestia

13 P U U M A R K K I N A B A Rp Ou Mu Ek Ta Ru Ip p a Mäntytukin katkonta ratkaisi puukaupan Arttu Nuutisen (vas.) ja Hannu Jehkosen yhteistyö alkoi vajaa kaksi vuotta sitten hankintakaupasta. Lieksalaisen metsänomistajan Arttu Nuutisen ja Harvestian hankintaesimies Hannu Jehkosen yhteistyö alkoi vajaa kaksi vuotta sitten. Ensin tehtiin hankintakauppa, mutta sittemmin on tehty pystykauppa männikön avohakkuusta. Nuutinen toteaa hinnan olleen hyvä kimmoke kaupan tekoon, mutta lopulta puukaupan ratkaisi hyvät mäntytukin mitat. Tukissa Harvestialla on kyllä kilpailukykyiset mitat. Tässäkin rehevillä mailla tarkalla katkonnalla ja hyvillä mitoilla saa tukin paremmin talteen, Nuutinen kiittelee. Metsurista hakkuukoneen kuljettajaksi Nuutinen on ollut metsänomistaja vuodesta 1993 lähtien, jolloin hän osti kotitilansa yhdessä vaimonsa kanssa. Matkan varrella metsäpinta-alaa on lisätty ostamalla joitakin tiloja. Metsää tilalla on lähes 200 hehtaaria ja kaikki metsäpalstat sijaitsevat 15 kilometrin säteellä kotipaikalta. Nuutinen kertoo hoitavansa metsiä pitkälti metsäsuunnitelman mukaan. Hän on työskennellyt aikanaan 30 vuotta metsurina, joten ammattitaitoa ainakin löytyy. Nuutinen sanoo tykänneensä metsurin töistä, mutta samalla hän toteaa leikkisästi, että viisi vuotta sitten alkoi laiskottaa ja hän lähti mukaan hakkuukoneen hankintaan. Nyt hakkuukone on omissa nimissä ja Nuutinen tekee hakkuita niin omissa metsissään kuin muillekin metsänomistajille. Lisäksi hän urakoi jonkin verran Harvestialle. Artulla on vankka ammattitaito metsänhoidosta ja puunhankinnasta. Se on hyvä, kun on pohjatietoa valmiiksi. Kauppakin on nopea tehdä, kun perustiedot ovat selvillä, kiittelee Jehkonen kauppakumppaniaan. Tukkiosa mahdollisimman tarkasti talteen Sekä Nuutinen että Jehkonen ovat yhtä mieltä siitä, että Lieksa on hyvä paikka metsänomistajalle. Lähialueella on sekä tukki- että kuitupuuta käyttäviä metsäteollisuuslaitoksia. Nämä yhdessä vaikuttavat siihen, että puulla on kysyntää ja puu otetaan tarkasti talteen. Kun männystä katkotaan sekä parru että pikkutukki, saa kuitupuulle laskennallisesti puolet enemmän hintaa, pohtii Nuutinen. Tukin, pikkutukin, parrujen ja kuitupuun lisäksi Nuutisen mäntytukkileimikolta hakattiin myös ratapöllejä. Ratapöllit ovat järeitä, oksaisia mäntyjä, jotka muutoin menisivät kuitupuuksi. Sahan puunhankkijana Harvestian ideologiaan sopii, että tukkiosa otetaan mahdollisimman tarkasti talteen, Nuutinen jatkaa. Jehkonen on metsänomistajan kanssa samoilla linjoilla. Meillä on metsänomistajan kanssa sama intressi eli pyrimme minimoimaan kuitupuumäärän. Harvestia 13

14 P A N K A B O A R D Pankaboard jalostaa Pohjois- Karjalan kuusikuidut kartongiksi Lieksan Pankakoskella on valmistettu kartonkia jo yli sata vuotta. Sadan vuoden aikana tuotteita ja tuotantoa on kehitetty ja modernisoitu. Raaka-aine ja perustuote ovat kuitenkin pysyneet samana. Tehtaalla tuotetaan kartonkia pohjoiskarjalaisesta kuusikuidusta. Lieksan Pankakoskelta, ihan kosken partaalta, löytyy idyllinen tehdasmiljöö. Samalla paikalla on ollut teollisuutta jo 1800-luvun alkupuolelta saakka, jolloin aloitettiin raudan tuotanto järvimalmista. Ensimmäinen puuhiomo perustettiin vuonna 1903 ja kartongin valmistus aloitettiin yhdeksän vuotta myöhemmin sähköä tuottavan vesivoimalan käynnistymisen myötä. Vuonna 2006 tehdas siirtyi sijoittaja Dermot Smurfitin omistukseen ja nimettiin Pankaboard Oy:ksi. Monien vaiheiden ja saneeraustoimien kautta tehdas on keskittynyt erikoistuotteiden valmistukseen ja uuden omistajan aikana tehtaan tulos on kasvanut 45 prosenttia. Pankaboard on Lieksan suurin työllistäjä kaupungin jälkeen. 14 Harvestia

15 P U U M A R K K I N A B PA AR NO KM AE BT OR AI R D Kilpailuetuna erikoistuminen Pankaboard Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Lauri Junnilan mukaan Pankaboardin viime vuosien menestyksen takana on kaksi tekijää, erikoistuminen paksuihin kartonkeihin ja konekapasiteetti. Tehdas tuottaa erikoiskartonkeja asiakaslähtöisesti. Meillä on lähes 600 asiakasta yli 50 maassa. Tyypillisimmin asiakkaitamme ovat pienet jalostuslaitokset, jotka ovat itsekin erikoistuneet. Pystymme tuottamaan heille pieniä eriä heidän toiveidensa mukaisesti, Junnila kertoo. Junnila johti aikaisemmin Metsä-Serlan kartonkidivisioonaa, joten häneltä löytyy näkemystä myös volyymibisneksen puolelta. Olemme pieni tehdas, meillä on erilainen kustannusrakenne ja näiden tekijöiden myötä erilaiset kilpailukeinot, kuvailee Junnila. Tällä kapasiteetilla emme voi pärjätä ohuemmissa kartongeissa, missä on 90 prosenttia markkinoista ja pääosa kilpailusta. Toinen Pankaboardin menestystekijöistä liittyy koneisiin. Sylinterikoneilla pystytään tekemään Euroopan paksuinta, jopa seitsemän kerroksista kartonkia. Tämä on merkittävä kilpailuetu. Meidän kannattaa kaikissa tilanteissa pitää oma linja, eikä lipsua pikavoittojen toivossa ohuemman kartongin puolelle. Tällä konseptilla pystymme toimimaan asiakaslähtöisesti, muistuttaa Junnila. Pankaboardin kartonkia käytetään mm. elintarvikepakkauksiin ja kertakäyttöastioihin. Kuvat: Pankaboard Oy Kartonkia alkoholi- ja kosmetiikkapakkauksiin Pankakoskella valmistetaan kartonkia kahdella koneella. Tuotteet toimitetaan asiakkaalle toiveiden mukaan joko rullina tai arkkeina. Päällystettyjä kartonkeja käytetään mm. alkoholi- ja kosmetiikkapakkauksiin. Paksummasta puupahvista valmistetaan esimerkiksi palapelejä, pienoismalleja tai laminoituja mainostauluja. Yksi erikoistuote on kehyspahvi eli paspartuuri. Kaikkiaan Pankaboardilla valmistetaan lähes 150 erilaista tuotetta. Tuotekehitystä tehdään jatkuvasti oman henkilöstön toimesta. Lähes kaksi kolmasosaa myynnistä muodostuu tuotteista, jotka on kehitetty tehtaalla viimeisen viiden vuoden aikana. Junnila antaa henkilöstölle kiitosta innovatiivisuudesta ja joustavuudesta: Pankakosken tehdas on iän kaiken ollut jonkinlainen testitehdas. Porukka on tottunut tekemään testiajoja ja se vähentää muutosvastarintaa uusien tuotteiden testauksessa. Henkilöstö ymmärtää tuotekehityksen ja erikoistumisen merkityksen. Se on ainoa mahdollisuus selviytyä. Tavoitteena maksimoida oman hiomon käyttö Pankaboardin kartonki valmistetaan pitkälti pohjoiskarjalaisesta kuusikuidusta valmistetusta hiokkeesta, joten tehtaan sijainti keskellä kuusimetsiä on ihanteellinen. Kuusikuitua käyttävien tehtaiden lakkauttamisten myötä Pankaboard on nykyään ainoa kuusikuitua käyttävä laitos Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella. Tämä on helpottanut raaka-aineen hankintaa. Oman positiivisen lisänsä raaka-aineen hankintaan tuovat lähialueen sahat. Tavoitteena on maksimoida oman hiomon käyttö, kertoo tehtaanjohtaja Petri Saastamoinen. Tehtaan käyttämästä raaka-aineesta yli 60 prosenttia on kuusihioketta. Oman raaka-aineen käytön etuna on kyky hallita kustannuksia paremmin. Ostosellun varassa toimiminen on paljon riskialttiimpaa, koska sellun hinnan pikseleille ei kukaan mahda mitään, Saastamoinen perustelee. > Harvestia 15

16 P A N K A B O A R D > Harvestialta kuusikuitua Pankaboardille Pankaboard on Harvestialle tärkeä yhteistyökumppani Pohjois-Karjalassa. Harvestia toimittaa noin puolet tehtaan vuosittain käyttämästä puusta. Tehtaalla ei käytetä raaka-aineen valkaisussa mitään kemikaaleja. Tämä asettaa oman haasteensa raakaaineelle ja kuorimolle. Parasta puuta tehtaalle on tuore, virheetön kuusikuitu. Huono karsinta, lengot ja oksaiset puut ovat meille ongelma. Nämä viat näkyvät kuorinnan lopputuloksessa välittömästi, sanoo puutavaran vastaanotosta ja kuorimosta vastaava prosessi-insinööri Olli Rovio. Oman haasteensa puutoimituksiin tuo kesäaika. Tuoretta kuusikuitua on vaikea saada, kun sahoilla on kesäseisokki. Pankaboardilla tähän on varauduttu kylmävarastolla. Pankaboardin kartonkia käytetään mm. alkoholipakkauksiin. Kuva: Pankaboard Oy Yksi tehtaan tuotannon pullonkauloista poistettiin, kun kuorimokone uusittiin 1,5 vuotta sitten. Kaksi vanhaa konetta korvattiin yhdellä uudella. Merkittävin säästö saadaan kunnossapitokustannusten alenemisesta. Koska puuta ei valkaista erikseen, edellyttää se kuorimolta hyvää lopputulosta. Kuorimo poistaa puusta koko nilakerroksen, kertoo Rovio. Lähes koko tuotanto vientiin Pankaboardin tuotannosta menee vientiin 96 prosenttia. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Iso- Britannia ja Ranska. Tyypillinen asiakas on pieni tai keskisuuri perheyritys, joka haluaa erikoistuotteita ja hyvää palvelua. Pisimmät asiakassuhteet ovat kestäneet jo 70 vuotta. Junnila toteaa Pankaboardin liiketuloksen kasvattamisen olevan tällä hetkellä lähinnä myyntirajoitteista. Myyntiin onkin investoitu viime vuosina paljon, tästä esimerkkinä on oman myyntikonttorin perustaminen Venäjälle, Iso-Britanniaan ja Puolaan. Tällä hetkellä myynnistä 80 prosenttia hoidetaan agenttien kautta ja 20 prosenttia omana myyntinä. Tavoitteena on kasvattaa oman myynnin osuutta. Erikoistuotteiden myynti edellyttää vahvaa osaa- Kun puutavara-auto saapuu tehtaalle, pyritään kuorma purkamaan suoraan tuotantoon miehittämättömällä nippunosturilla. 16 Harvestia

17 P U U M A R K K I N A B PA AR NO KM AE BT OR AI R D mista ja asiakkaan tuntemista, perustelee Junnila oman myynnin vahvistamista. Euroopan lisäksi Venäjä, Pohjois- Amerikka ja Aasia ovat yritykselle tärkeitä vientialueita. USA:n piristyneen talouden myötä myynti omille asiakkaille on lähtenyt kasvuun. Junnila kuitenkin toteaa, että korkeiden kuljetuskustannusten vuoksi kilpailukyky ei riitä meren taakse, ellei kyseessä ole jokin tuote, missä ei ole paikallista kilpailua. Yksi mielenkiintoinen asiakas on Intian lääketeollisuus. Sinne valmistetaan Pankakosken tehtaalla lääkepakkauksissa käytettäviä lääkepurkin suojapahveja. Pankakosken kartongin raaka-aineena on kuusikuidusta valmistettava hioke. Mitä paksumpi kartonki, sitä suurempi on puun osuus. Prosessi-insinööri Olli Rovio vastaa puutavaran vastaanoton ja kuorimon toiminnasta. Vahvuutena tuotteen korkea hygienia Pankaboard ei kilpaile ainoastaan muiden neitseellisen kartongin valmistajien kanssa, vaan suuri kilpailu tulee muovituotteiden ja kierrätyskuidusta valmistettujen tuotteiden puolelta. Näiden tuotteiden hinnat ovat noin 30 prosenttia alle neitseellisten tuotteiden hinnan. Junnilan mukaan hygienia-asioista ja neitseellisten tuotteiden puhtaudesta ja kestävyydestä pitäisi puhua paljon enemmän. Meidän vahvuus on ennen kaikkea tuotteiden korkea puhtaus ja hygienia. Kierrätysmassassa esimerkiksi on paljon bakteereja. Pankakoskella sata vuotta jatkuneen kartongin valmistuksen tulevaisuus näyttää valoisalta. Tehtaalla on investoitu viime vuosina paljon laatuun ja tuottavuuteen. Lähivuosien investoinnit kohdennetaan myynnin kehittämiseen ja tuotekehitykseen. Junnila näkee viimeisempien talousennusteiden lupaavan Euroopalle hyvää. Kulutus kasvoi viime vuonna prosentin ja vähintään sama kehitys jatkuu tänä vuonna. Tämä on meille oleellista, koska olemme täysin riippuvaisia kuluttajista. Vanhasta Pankakosken tehdasmiljööstä kertovat edelleen toiminnassa olevat kerhorakennukset. > Harvestia 17

18 P E F C - s e r t i f i o i n t i Onko metsäsi mukana alueellisessa PEFCryhmäsertifioinnissa? Alueellisten PEFC-ryhmäsertifikaattien hallinnointi siirtyi marraskuussa perustetulle Kestävän Metsätalouden Yhdistykselle, kun metsänomistajien liittojen toiminta päättyi. Metsänomistajilla on useita mahdollisuuksia osallistua alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin. Suomen talousmetsistä on PEFCsertifioitu noin 95 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että olemme sitoutuneet kestävän metsänhoidon periaatteisiin ja pystymme osoittamaan, että teollisuutemme puuraaka-aine tulee taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi hoidetuista metsistä. PEFC-sertifiointi on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1999 lähtien. Käytännössä sertifiointia on hoidettu metsänomistajien liittojen hallinnoimilla alueellisilla PEFC-ryhmäsertifikaateilla. Jos metsänomistaja on ollut metsänhoitoyhdistyksen jäsen, eikä hän ole erikseen eronnut sertifioinnista, ovat hänen metsänsä olleet mukana alueellisessa PEFCryhmäsertifioinnissa. Metsänomistaja on voinut liittyä mukaan alueelliseen PEFCryhmäsertifiointiin myös omatoimisesti. Uusi yhdistys ryhmäsertifiointia hallinnoimaan Kun Metsänomistajaliittojen toiminta päättyi vuoden vaihteessa, tuli tarve löytää korvaava hallinnoija alueelliselle PEFC-ryhmäsertifioinnille. Tähän tarkoitukseen Metsäteollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry ja Suomen Sahat ry perustivat yhteisen Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry:n. Uusi yhdistys aloitti toimintansa viime vuoden joulukuussa. Yhdistyksen sertifiointiasiamiehenä toimii Aija Rahikainen. Rahikainen on papereita vaille valmis metsänhoitaja. Sertifioinnista hänelle on ehtinyt kertyä kokemusta PEFC Suomelle Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen sertifiointiasiamiehenä toimii Aija Rahikainen. tehtyjen työtehtävien sekä aiheeseen liittyvän metsänhoitajaopintojen päättötyön myötä. Yritysmuotoa sertifioinnin hallintaan mietittiin paljon, kertoo Rahikainen yhdistyksen perustamisen taustoista. Haluttiin perustaa uusi yritys tai yhdistys, joka on kaikille toimijoille yhteinen valtakunnallinen taho. Lopulta päädyttiin yhdistysmuotoon, Rahikainen jatkaa. PEFC-sertifiointi metsänomistajille mahdollisimman tutuksi Alueellisten PEFC-ryhmäsertifikaattien hallinnoinnin lisäksi Kestävän Metsätalouden Yhdistys vastaa PEFC-standardien noudattamisesta, auditointien organisoinnista sekä PEFC-sertifioinnin tunnettavuuden edistämisestä. Rahikaisen päivittäinen työ koostuu yksityisten metsänomistajien ja yritysten ilmoittautumisten vastaanottamisesta, rekisterin ylläpitämisestä, laskutuksesta sekä ryhmäsertifioinnin markkinoinnista ja tiedotuksesta. Hän neuvoo ja opastaa alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin liittyvissä kysymyksissä. Rahikainen pyrkii mahdollisuuksien mukaan osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin, jotta PEFC-sertifiointi, uusi yhdistys ja nykyinen alueellisten PEFC-ryhmäsertifikaattien hallinnointimalli tulisivat metsänomistajille ja toimijoille mahdollisimman tutuiksi. Rahikainen näkee uuden työnsä mielenkiintoisena ja positiivisena. Työkenttä on äärettömän mielenkiintoinen. Raamit ovat olemassa, mutta käytännön työssä saa kuitenkin luoda uutta. Yksi työn parhaimmista puolista on laaja ja monipuolinen sidosryhmäverkosto. On mielenkiintoista kuulla, miten eri sidosryhmät kokevat PEFC-sertifioinnin ja mitä he tältä toiminnalta odottavat ja kaipaavat. Sertifioinnissa kyse myös sosiaalisista arvoista Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsänomistaja on edelleen mukana alueellisessa PEFC-ryhmäsertifioinnissa. Jos metsänomistaja, yrittäjä tai yhteisö on viime vuoden puolella tai aikaisemmin liittynyt mukaan alueelliseen PEFC-ryhmäserti- 18 Harvestia

19 P U U M A R K PK EI NF CA -BsAeRrOt Mi fe itor iin t i PEFC-sertifiointi osoittaa, että teollisuutemme puuraaka-aine tulee taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi hoidetuista metsistä. PEFC-sertifioinnin kautta metsänomistaja pystyy todistamaan toimivansa kestävästi ja vastuullisesti. fiointiin, jatkuu hänen sertifiointinsa keskeytyksettä uudesta haltijasta huolimatta. Jos metsänomistaja ei ole metsänhoitoyhdistyksen jäsen tai metsäorganisaation kautta osallinen sertifiointiin, voi hän ilmoittautua omatoimisesti mukaan alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin. Tällöin osallistumismaksu on 30 euroa (+alv). Kustannus on vähennyskelpoinen metsätalouden verotuksessa. Osallistuminen on voimassa vuonna 2016 toteutettaviin vuosiauditointeihin saakka. Rahikainen korostaa alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin liittymisen selkeytymistä uuden toimintamallin myötä. Nykyään on yksi valtakunnallinen alueellisten PEFC-ryhmäsertifikaattien haltija. Ilmoittautuminen alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin tapahtuu koko Suomen osalta yhdelle taholle, Kestävän Metsätalouden Yhdistykselle. Ilmoittautumisen voi tehdä kotisivuiltamme löytyvällä ilmoittautumislomakkeella. Kun Rahikaiselta kysyy, miksi yksittäisen metsänomistajan kannattaa kuulua ryhmäsertifiointiin, on nuorella naisella vastaus valmiina. Ensinnäkin siksi, että PEFC-sertifioinnin kautta metsänomistaja pystyy todistamaan toimivansa kestävästi ja vastuullisesti. Toiseksi PEFCsertifioinnissa ei ole kysymys ainoastaan ekologisesti kestävästä metsien hoidosta, vaan myös metsätalouden sosiaalisista arvoista. Sertifioinnin kautta metsänomistaja pääsee osaltaan huolehtimaan siitä, että työsuojeluasiat ja lakiin perustuvat työntekijöiden oikeudet turvataan, kun metsänomistajan metsässä työskentelee PEFC-sertifiointiin sitoutunut työntekijä. Puun ostajat priorisoivat usein PEFC-sertifioidun puun, eli PEFC-sertifioinnilla ylläpidetään myös taloudellista kestävyyttä.. Miten metsänomistaja voi liittyä mukaan alueelliseen PEFCryhmäsertifiointiin: 1. Ilmoittautumalla suoraan Kestävän Metsätalouden Yhdistykselle. Lomake löytyy yhdistyksen kotisivuilta Lomaketta voi myös kysyä Harvestian puunostajalta. Osallistumismaksu on 30 euroa (+alv). Kestävän Metsätalouden Yhdistys laskuttaa metsänomistajaa ilmoittautumisen jälkeen. 2. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta 3. Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry:n jäsenen tai perustajan jäsenen kautta Harvestia 19

20 M E T S Ä N O M I S T A J A Hieskoivut ajoissa pois kasvavan kuusikon päältä Edellisessä lehdessämme vierailimme puuntuotannon professori Kari Mielikäisen metsässä. Puukauppa oli tuolloin tehty, mutta lyhyt talvi siirsi korjuun vuodella eteenpäin. Palasimme maaliskuun alussa seuraamaan saman kohteen korjuun onnistumista. Metsänomistajat Marketta (oik.) ja Kari Mielikäinen ovat tyytyväisiä korjuutyön jälkeen. Ajokone purkaa kuormaa tien varressa. Tien pinta on jo hieman pehmennyt, mutta maaliskuun alun leudosta säästä ja räntäsateesta huolimatta talvileimikon korjuu ja puiden eteenpäin kuljetus onnistuvat vielä. Tie jätettiin tarkoituksella auraamatta, kertoo Harvestian hankintaesimies Vesa Hyyryläinen. Vähäinenkin lumi suojaa tietä, eikä pinta pääse sulamaan ja tie rikkoutumaan, Hyyryläinen jatkaa. Edellisenä talvena leimikko jäi korjaamatta lyhyeksi jääneen talven vuoksi. Metsänomistaja Mielikäinen tunnustaa nytkin pelänneensä keliä ja hakkuun onnistumista. Harvennuksella lisää laatua boorin puutoksen vaivaamaan kuusikkoon Tiheästä kuusikosta löytyy hakkuukone. Työn alla on noin viisikymmentävuotias kuusikko, jossa puuta on yli 300 kuutiometriä hehtaarilla. Vanhoille kaskimaille ja viljelysalueille tyypillisesti tämäkin metsä on aikanaan kärsinyt boorin puutteesta. Se näkyy puun laadussa. Boorin puutoksesta kärsivälle kuusikolle on tyypillistä useampi latvan vaihto, mikä aiheuttaa mutkia puun rungossa. Samoin latvat ovat monesti pensasmaisia ja monihaaraisia. Mielikäinen kertoo harventaneensa ja lannoittaneensa kuusikon noin viisitoista vuotta sitten. Tällaisia puita olen kaatanut täältä satamäärin, toteaa Mielikäinen ja osoittaa mutkaista kuusen runkoa, jossa on monihaarainen latva. Hän sanoo harvennuksen merkityksen korostuvan tällaisilla kasvupaikoilla. Harvennushakkuussa huonolaatuisimmat puut poistetaan ja parhaat yksilöt jätetään kasvamaan päätehakkuuseen saakka. Boorilannoitetta on levitetty noin kiloa hehtaarille. Boori on jännä ravinne, sillä sitä tarvitaan ainoastaan kolme kiloa hehtaarille, Mielikäinen valottaa. Puusto kuolee, jos määrä on suurempi, hän jatkaa ja kertoo lannoitteen sisältävän valtavan määrän myös muita metsän tarvitsemia ravinteita ja hivenaineita. Boorin puutoksesta kärsivän kuusikon hakkuu ei ole helppo myöskään hakkuukoneen kuljettajalle. Onneksi on käytössä lyhyitä tukkimittoja. Ne mahdollistavat mutkaisestakin puustosta 20 Harvestia

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Powerflute for first class packaging. Savon Sellu Oy. Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014

Powerflute for first class packaging. Savon Sellu Oy. Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014 Powerflute for first class packaging Savon Sellu Oy Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014 1 Savon Sellu koivusta pahvia 9.5.2014 2 Savon Sellun historia Metsänomistajat ajoivat tehtaan rakentamista 1960-luvulla

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 Luonnovaraja biotalouden tutkimus 2/2015 TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus

Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Case Stora Enso Varkaus Biotalouden mahdollisuudet ja vaikutukset aluetalouteen ja puunhankintaan: Kalle Kärhä, Stora Enso Oyj Metsä Metsätieteen päivä 2015 : Metsien kestävä käyttö biotalouden aikana Biotalous ja Metsäteknologia:

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä, Kari Härkönen, Reetta Lempinen & Aimo Anola-PukkilaA Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN

PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN PUUKERROSTALOJEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDET SUOMESSA TERO VESANEN Sitoutumista jo 45 vuotta! (Tilastotietoa ajalta 1968 2012) - Liikevaihto yli 1,2 mrd - Puunhankinta 12,0 M k-m3 tukkia - Sahaustuotanto

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus

Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto Case Varkaus 15.3.2006 Eeva Punta Linnunmaa Oy Luontaisesti syntynyt ekoteollisuuspuisto = tyypillisesti syntynyt suomalainen metsäteollisuusintegraatti liitännäisineen

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Helsinki, 14.11.2012 Esimerkit menestyksellisistä hankkeista 1892

Lisätiedot

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle

Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group ja Kemijärven tehtaan avaamat mahdollisuudet puutalouden kehittämiselle Keitele Group taustaa Lappi Timber Oy saha Keitele Engineered Wood Oy liimapuutehdas Hankkeen vaikuttavuus Puuta maailman

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Valitse Kuhmo Oy. ja voit luottaa laatuun

Valitse Kuhmo Oy. ja voit luottaa laatuun Valitse Kuhmo Oy ja voit luottaa laatuun Sisällysluettelo 2-3...Omistautumista ja luotettavuutta jo vuodesta 1955 4-5...Toimitamme laatua, luotettavasti 6-7...Asiakas on aina ykkönen 8-9...Tunnemme vastuumme

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä

ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Tutkimuskokonaisuus ENERGIAN JA KÄYTTÖAINEIDEN KULUTUKSEN SEKÄ PÄÄSTÖJEN LASKENTAMENETELMÄ Projektiryhmä Vesa Imponen ja Jouko Örn Rahoittajat Osakkaat A. Ahlström Osakeyhtiö, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy,

Lisätiedot

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo Metla 02.10.2014 Puun hinnoittelutapoja Puutavaralajihinnoittelu hinta tavaralajille Runkohinnoittelu yksi hinta koko rungolle Rungonosahinnoittelu

Lisätiedot

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER

KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER Laadukkaita ja ympäristöystävällisiä PUUTUOTTEITA UPM Timber valmistaa korkealuokkaista mänty- ja kuusisahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuteen sekä useisiin muihin

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 214 37/214 3.9.214 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2,4 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa?

Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Suomenlinna 19.11. 2007 Missä metsäsektorimme on nyt, ja minne se on menossa? Risto Seppälä Suomen metsäsektorin tähänastiset kulmakivet Tuotteiden kysynnän kasvu lähimarkkinoilla

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta 18.6.2007 1 18.6.2007 2 Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta Pekka Kauranen Metsätehon iltapäiväseminaari 14.6.2007 18.6.2007 3 Sisältö 1. Itämeren altaan puumarkkinat 2. Kuljetusmuodot

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2012 Piensahat 2010 3.5.2012 Jukka Torvelainen Suomen piensahojen lukumäärä ja puunkäyttö vähentyivät merkittävästi viime vuosikymmenellä

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4.

16.4.2015. Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi. Agenda. 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Agenda 1. Biotalous, metsä ja puu 2. Puukuitu 3. Bioenergia 4. Puurakentaminen Metsät ja puu biotalouden raaka-aineeksi Kari Miettunen, CFO 16.4.2015 Lähde: Suomen biotalousstrategia 05/2014 Photosynthesis

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot