Savon Sellu myötätuulessa. s. 4. s. 10. s. 7. Mäntytukkia Nurmeksen sahalle Tukkipituudet ja hyvä katkonta maksimoivat tukkipuuosuuden

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Savon Sellu myötätuulessa. s. 4. s. 10. s. 7. Mäntytukkia Nurmeksen sahalle Tukkipituudet ja hyvä katkonta maksimoivat tukkipuuosuuden"

Transkriptio

1 Lehti sinulle metsänomistaja KEVÄT 2015 KYLLÄ SUOMESSA PUUTA RIITTÄÄ s. 4 Savon Sellu myötätuulessa s. 7 Mäntytukkia Nurmeksen sahalle Tukkipituudet ja hyvä katkonta maksimoivat tukkipuuosuuden s. 10

2 S I S Ä L T Ö SISÄLTÖ HARVESTIA Metsänomistajan lehti - Kevät 2015 Pääkirjoitus Kyllä Suomessa puuta riittää! Savon Sellu myötätuulessa Hyvältä näyttää, kun investoidaan Tukkipituudet ja hyvä katkonta maksimoivat tukkipuuosuuden Mäntytukin katkonta ratkaisi puukaupan Pankaboard jalostaa Pohjois-Karjalan kuusikuidut kartongiksi Onko metsäsi mukana alueellisessa PEFC-ryhmäsertifioinnissa? Hieskoivut ajoissa pois kasvavan kuusikon päältä Metsäkoneurakointi pitkälti asiakaspalvelua Museotoimintaa omaksi ja muiden iloksi Hinta, katkonta ja korjuun nopeus ratkaisevat Puuta liikkeelle hyvin auratuilla teillä Hankintaesimiehet Ajankohtaista Puumarkkinakatsaus HARVESTIA Harvestia Oy:n lehti metsänomistajalle Päätoimittaja: Liisa Viikari, Harvestia Oy Kansikuva: Harvestia Oy Ulkoasu ja taitto: Susanna Muurman Painopaperi: paperi UPM Star Silk 80g kansilehti Galerie Art Gloss 130 g Painopaikka: ScanWeb Oy, Kouvola Painosmäärä: kpl HARVESTIA OY on Powerflute Oyj:n ja Vapo Oy:n omistama puunhankintayhtiö. Harvestia hankkii omistajayhtiöidensä tehtailla ja sahoilla käyttämän puuraaka-aineen. Lisäksi yhtiö hankkii puuta yhteistyökumppaneilleen. Harvestia ostaa puuta pystyja hankintakaupalla. Löydät meidät myös facebookista. 2 Harvestia Harvestia 2

3 P U U M A R K K I N A PB ÄA ÄR KO IMREJ TORI TI U S Mahtavat metsävarat! Maaliskuussa julkaistiin uusimmat tiedot Suomen metsävaroista. Mahtava myönteinen kehitys on jatkunut jo pitkään. Vuotuinen puuston kasvu on lisääntynyt vuoden 1980 jälkeen tasaisesti noin 1,3 miljoonaa kuutiota vuosittain, ja kokonaiskasvu on nykyisin noin 105 miljoonaa kuutiota vuodessa. Todennäköisesti kasvu lisääntyy edelleen lähivuosina. Pitkäjänteinen työ metsissä tuottaa hedelmää ja nyt nuo täysipuustoiset elinvoimaiset kasvatusmetsät kasvavat jopa enemmän, kuin asiantuntijat osasivat aikanaan arvioida. Olisi tärkeää, että tuo potentiaali hyödynnettäisiin nykyistä paremmin. Kansallisessa metsäohjelmassa tavoitellaan vuotuisten hakkuiden lisäämistä miljoonaa kuutiota, mutta käytännön ponnistelut sen aikaansaamiseksi ovat olleet vaatimattomia. Vuotuinen kokonaishakkuumäärä on ollut pitkään 55 miljoonan kuution tasolla. Myönteisenä ilmiönä voi todeta, että koivukuitupuun hakkuumäärä näyttää nousseen pysyvästi miljoonalla kuutiolla vuodessa ollen parin viime vuoden aikana noin 8 miljoonaa kuutiota. Hyvä kysyntä on lisännyt tarjontaa ja kauppamääriä. Metsiemme rakenteen vuoksi harvennusten osuus kasvaa ja se luo hyvät edellytykset pitää koivukuitupuun hakkuumäärät korkealla tasolla jatkossakin. Metsäteollisuuden investointisuunnitelmia on parhaillaan useammalla suunnittelupöydällä. Eduskuntavaalit ovat tulossa ja kaikki puolueet ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että maan alakuloinen talouskehitys on saatavissa kuntoon vain vientiteollisuuden avulla. Tämän pitäisi antaa metsätaloudelle ja -teollisuudelle vahva ja vakaa lähtökohta lähitulevaisuuden näkymille ja investoinneille. Nähtäväksi jää, saavatko poliittiset toimijat tehtyä oikeita päätöksiä, jotta potentiaaliset investoijat lähtevät rohkeasti liikkeelle ja hakkuiden taso saadaan nostettua kansallisen metsäohjelman tavoitetasolle. Savon Sellun suunniteltu tuotantomäärä on toteutunut jo pitkään hyvin ja koivukuitua on toimitettu tehtaalle jatkuvasti sen mukaisesti huippumääriä. Sahoilla talvikausi oli jälleen vuoden hiljaisin jakso ja tuotantomäärät nousivat normaalitasolle vasta talven lopulla. Vapo Timberin sahoilla on sahattu voimakkaasti mäntyä, mikä on tuonut Harvestian puunhankintaan oman erityispiirteensä. Kuitupuukauppaa on käyty alkuvuonna edellisvuosia vilkkaammin. Tukkikauppa on sen sijaan ollut hiljaisempaa, mutta sekin on viime viikkoina vahvistunut. Talvileimikoiden kauppamäärä jäi vähäiseksi leudon ja lyhyen talven vuoksi. Siitä huolimatta puutoimitukset onnistuivat hyvin. Tavoitteenamme on hankkia tehtaiden tarvitsemat puut kotimaasta. Harvestian ostoslistan kärkipäässä ovat olleet viime aikoina korostetusti koivukuitu ja mäntytukki. Tilanne jatkuu näin myös eteenpäin. Kaakkois-Suomessa myös kuusitukilla on hyvä kysyntä. Pekka Kauranen Toimitusjohtaja Harvestia Oy Harvestia 3

4 S U O M E N M E T S Ä V A R A T Kyllä Suomessa puuta riittää! Maaliskuussa julkaistiin valtakunnan metsien 11. inventoinnin tulokset. Tulosten perusteella metsissämme on puuta enemmän kuin koskaan ennen aktiivisen metsän käytön aikana. Meillä on kaikki mahdollisuudet lisätä metsiemme hakkuita kansallisen metsästrategian tavoitteiden mukaisesti. Tänä vuonna julkaistu kansallinen metsästrategia tavoittelee hakkuiden lisäystä nykyisestä vuotuisesta noin 60 miljoonasta kuutiometristä 80 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2025 mennessä. Juuri valmistuneiden valtakunnan metsien inventointitulosten perusteella tavoite on puuntuotannollisesti kestävä. Suurimman kestävän aines- ja energiapuukertymän arvioidaan ylittävän 86 miljoonaa kuutiometriä vuodessa jo vuosina Suomen metsät kasvavat noin 105 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Puuston vuotuinen kasvu on kehittynyt jatkuvasti 1970-luvulta lähtien luvulla alkanut laajamittainen soiden ojitus paransi merkittävästi puuntuotannon edellytyksiä. Tämän lisäksi Pohjois-Suomessa kasvua selittää erityisesti metsien ikärakenne. Sotien jälkeen uudistetut metsät ovat nyt hyvän kasvun vaiheessa. Etelä-Suomessa metsien vuotuista kasvua lisää puuston keskitilavuuden nousu. Ensiharvennusmetsistä on tullut varttuneita kasvatusmetsiä. Puuston hehtaarikohtainen keskitilavuus on kasvanut 1950-luvulta lähtien noin 35 prosenttia. Puuta riittävästi kaikkiin investointisuunnitelmiin Viime vuosina kokonaispoistuma, eli teollisuuden käyttämä puu ja luontainen poistuma, on ollut 72 % puuntuotannossa olevien metsien kasvusta. Näiden lukujen valossa viimeisen vuoden aikana julkisuuteen tulleet metsäteollisuuden investointisuunnitelmat näyttävät raaka-ainehankinnan näkökulmasta mahdollisilta ja toteuttamiskelpoisilta. Metsäteollisuus on käyttänyt viime vuosina kotimaista kuitu- ja tukkipuuta keskimäärin 53 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Jos kaikki uutisoidut metsäteollisuuden investointisuunnitelmat toteutuisivat, lisääntyisi havukuitupuun käyttö Professori Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 4 Harvestia

5 P U U M A RS KU KOIMN EAN B AMREOT MS EÄ TV RA IR A T Valtakunnan metsien 11. inventoinnin tulosten perusteella metsissämme on puuta enemmän kuin koskaan ennen aktiivisen metsän käytön aikana. Viimeisen vuoden aikana julkisuuteen tulleet metsäteollisuuden investointisuunnitelmat näyttävät raaka-ainehankinnan näkökulmasta mahdollisilta ja toteuttamiskelpoisilta. Erikoistutkija Kari T. Korhonen, Luonnonvarakeskus laskennallisesti jopa 14 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2025 mennessä. Professori Tuula Packalen Luonnonvarakeskuksesta ei näe kynnyskysymyksenä puun riittävyyttä, vaan hän toteaa, että laskennallisesti metsissämme riittää puuta kaikkien investointien toteuttamiseen, vaikka metsämme eivät kasvaisi enää yhtään nykyistä nopeammin. Hänen mukaansa kotimaisten hakkuiden määrä on tällä hetkellä voimakkaasti puuvarojamme kasvattavalla tasolla. Metsänhoito kunnia-asiaksi Oman haasteensa puun käytön lisäykseen tuovat metsiemme rakenne, korjuuolosuhteet ja metsänhoidollinen tila. Jos investoinnit perustuvat ensisijassa mäntykuidun käytön lisäykseen, saattaa Etelä-Suomessa muodostua ylitarjontaa kuusikuidusta. Samalla suuri mäntykuidun käyttömäärä lisää tarvetta nostaa mäntytukin käyttöastetta. Vaikka laskennallisesti hakkuita voidaan lisätä merkittävästi, on huomioitava, että hakkuurästeistä ja -potentiaalista osa on turv la tai muuten hankalasti korjattavissa olevissa olosuhteissa. Näiden kohteiden hyödyntäminen edellyttää korjuun ja tieverkoston kehittämistä enemmän ympärivuotista puunkorjuuta palvelevaksi. Luonnonvarakeskuksen laskelmat puun riittävyydestä ja mahdollisesta hakkuiden lisäyspotentiaalista perustuvat siihen, että metsiämme hoidetaan ja käsitellään nykyisten metsänhoitosuositusten mukaisesti. Erikoistutkija Kari T. Korhonen kertoo taimikonhoito- ja ensiharvennusrästien lisääntyneen. Hänen mukaansa hoitorästit lisääntyvät jokaisella inventointikierroksella hehtaaria. Kaikkiaan myöhässä olevia taimikonhoitoja on hehtaaria ja ensiharvennuksia hehtaaria. Rästejä on enemmän turv la kuin kivennäismailla. > Harvestia 5

6 S U O M E N M E T S Ä V A R A T Packalen toteaa puuston kasvun ja kehityksen jossakin vaiheessa vähenevän, jos metsänhoidollinen tila laskee edelleen. Ratkaisuksi tähän hän tarjoaa Ruotsin mallia. Metsäalan toimijoiden yhteinen iso haaste on se, miten metsänomistajat saadaan metsään. Ruotsissa on hyvin vahva kansallinen tahtotila, että biotalous saadaan nousemaan ja hoidetut metsät nähdään kunnia-asiana. Suomi Euroopan metsäisin maa Packalen muistuttaa, että he tuottavat tietoa metsävaroista ja hakkuumahdollisuuksista. He eivät ota kantaa siihen, onko puu teollisuuden saatavilla ja onko se saatavilla kilpailukykyiseen hintaan. Tähän vaikuttavat niin metsänomistajien hintaodotukset kuin teollisuuden puusta maksukykykin. Suomi on Euroopan metsäisin maa ja puuta meillä kyllä riittää, lopulta metsiemme käyttöasteen ratkaisevat puunostajat ja metsänomistajat. Toivottavasti yhteinen tahtotila löytyy. Suomen metsät kasvavat noin 105 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Puuston kasvu on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien. Kuva: Luonnonvarakeskus Vaikka laskennallisesti hakkuita voidaan lisätä merkittävästi, on huomioitava, että osa potentiaalista on turv la tai muuten hankalasti korjattavissa olevissa olosuhteissa. Näiden kohteiden hyödyntäminen edellyttää korjuun ja tieverkoston kehittämistä enemmän ympärivuotista puunkorjuuta palvelevaksi. 6 Harvestia

7 P U U M A R K K I N A BSAARVOOM N E TS RE IL L U Savon Sellun toimitusjohtajan terveiset Savon Sellu myötätuulessa Vuoden 2014 tulos julkaistiin maaliskuun lopussa ja tunnusluvut osoittivat, että Savon Sellu on oikealla tiellä. Yhtiön liikevoitto, 13 miljoonaa euroa, oli 7 prosenttia parempi kuin edellisellä tilikaudella. Menestyksen takana on monta asiaa, mutta tässä muutamia poimintoja. Vahva tuote ja pitkät asiakassuhteet Savon Sellun aallotuskartonki eli fluting tuotenimeltään Powerflute on erittäin tunnettu ympäri maailmaa aaltopahvilaatikoiden valmistajien keskuudessa. Meillä on tyytyväisiä asiakkaita, jotka ovat luottaneet meihin jo lähes 50 vuoden ajan eli tuotannon käynnistämisestä lähtien. Markkinointia on suunnattu yhä enemmän hedelmien ja vihannesten viljelijöille ja hekin tietävät, että kannattaa vaatia laatikoihin Powerflutea, niin hedelmät ja vihannekset menevät turvallisesti ehjänä perille. Suomalainen koivu Tuotetta ei voi valmistaa ilman raakaainetta. Suomalaisessa koivussa on juuri sellaisia ominaisuuksia (mm. lyhyt kuidun pituus, kuidun seinämän paksuus, suuri määrä hemiselluloosaa), joista Savon Sellun tuotantoprosessissa ja osaamisella saadaan aikaiseksi erittäin lujaa ja hyvin kosteita olosuhteita kestävää aallotuskartonkia. Todella hienoa, että suomalaiset metsänomistajat ovat olleet mahdollistamassa meidän tuotannon kasvua myymällä Harvestialle yhä kasvavat määrät koivua. Osaava henkilöstö Savon Sellu työllistää suoraan noin 200 huippuammattilaista. Panostamme jatkuvasti henkilöstömme osaamisen kehittämiseen ja myös viihtymiseen. Eräs toimintapolitiikkamme kulmakiviä on, että pystymme tarjoamaan henkilöstöllemme hauskoja ja haasteellisia työtehtäviä. Meillä onkin saatu henkilöstön keskuudessa aikaiseksi hyvä tekemisen meininki ja oheisessa artikkelissa muutama ammattilainen esittelee työtään. Yhteistyökumppanit Kaikkea ei pysty eikä kannata tehdä yksin. Meidänkin menestymisen takana on merkittävä joukko yhteistyökumppaneita, jotka ovat oman alansa huippuosaajia ja meille elintärkeitä toimijoita. Kun kirjoitan Harvestian lehteen, niin mieleeni tulee Harvestian oman henkilöstön lisäksi erityisesti metsäkone- ja kuljetusyrittäjät. Kun tämä porukka tekee työnsä hyvin, metsänomistajat voivat luottaa siihen, että heidän metsissään tehdään hyvää jälkeä ja tehtaalle tulee puuta tasaisena virtana. Investoinnit tulevaisuuteen Vanhan sanonnan mukaan pitää juosta, jotta pysyy edes paikallaan. Vanhenevan tehtaan osalta tämä tarkoittaa toiminnan kehittämisen lisäksi myös sitä, että tehtaaseen investoidaan jatkuvasti. Tähän taas tarvitaan meihin luottavat omistajat ja yhtiön hallitus, jotka uskovat siihen, että osinkojen lisäksi tulosta kannattaa ohjata tehtaan kehittämiseen. Kun tarpeita ja kohteita on aina enemmän kuin rahaa, niin meidän sellulaisten on pystyttävä valitsemaan parhaat hankkeet, jotka toteutetaan. Tämä vaatii meiltä pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä. Mutta kun näissä onnistutaan, niin pystymme valmistamaan entistä parempaa tuotetta entistä turvallisemmin, ympäristöystävällisemmin, tehokkaammin ja tuottavammin. Tämän hetkinen tilanne Savon Sellun aallotuskartongin kysyntä on jatkunut alkuvuodesta vahvana. Olemme suunnanneet myyntiämme jo useamman vuoden ajan Euroopan ulkopuolelle, sillä talouden kasvu on ollut muualla vahvempaa. Euroopan ulkopuolella myyntivaluuttana on tavallisesti Yhdysvaltain dollari. Tällä hetkellä hyödymme dollarin vahvistumisesta euroa vastaan. Toinen meitä tukeva seikka on nykyinen alhainen öljyn hinta, jonka ansiosta mm. merirahdit ovat aikaisempaa edullisempia. Alhainen öljynhinta on peittänyt alleen vuoden alusta voimaan tulleen rikkidirektiivin meille aiheuttaman lisäkustannuksen. Eli tällä hetkellä näkymät ovat hyvät, mutta meidän pitää jatkuvasti kehittää omaa toimintaamme, jotta pystymme varautumaan ulkoapäin tuleviin muutoksiin ja myrskyihin. Hyvää kevättä kaikille Harvestia-lehden lukijoille! Juha Koukka Harvestia 7

8 S A V O N S E L L U Savon Sellun työntekijät uskovat tehtaan tulevaisuuteen Hyvältä näyttää, kun investoidaan Savon Sellulla valmistetaan aallotuskartonkia kotimaisesta koivukuidusta. Ennen kuin koivu on muuttanut muotonsa kartongiksi, on se läpikäynyt monta työvaihetta. Jokaista työvaihetta hoitamaan tarvitaan oman erikoisalansa ammattilaiset. Kartonkia valmistuu 20 kilometriä noin 40 minuutissa. Koneenhoitaja Harri Ukkonen varmistaa, että kartongin laatu tuntuu oikealta. Nippunosturi purkaa kuorman puutavara-autosta suoraan kuorimon tuotantolinjalle. Siitä koivukuidun matka jatkuu hakekasalle, mistä se siirtyy massatehtaalle ja edelleen kartonkitehtaalle. Tuore raaka-aine onnistumisen edellytys Tehtaalle tulevien koivukuitujen pituus vaihtelee kahdesta kuuteen metriin. Kuorimolle tullessaan pitkät puut katkaistaan puolesta välistä. Tämä on välttämätön toimenpide, koska kuorimarummun halkaisija on viisi metriä, kertoo puuprosessinhoitaja Ari Voutilainen. Koivu ei tahdo kuoriutua, jos se ei mene rummussa täysin ympäri, Voutilainen jatkaa. Savon Sellulla kuorinta tehdään kuivakuorintana eli rumpuun ei lisätä vettä. Tämä edellyttää tuoretta raakaainetta. Tärkeintä on, ettei raaka-aine ole ylivuotista. Kuiva puu hajoaa rummussa, eikä kestä kuorimista ja haketusta, perustelee Voutilainen. Kuivan puun lisäksi haasteita aiheuttavat puiden mukana kulkeutuvat rauta, hiekka ja kivet sekä talvisaikaan jää ja lumi. Myös oksaiset ja haarakkaat puut aiheuttavat ongelmia linjastolla. Hakekasalle kahdeksi viikoksi varastoon Kuorinnan jälkeen kuoritut pöllit siirtyvät hakkurille, missä niistä haketetaan mahdollisimman tasakokoista lastua. Lastut puhalletaan hakekasalle. Siellä niitä varastoidaan noin kaksi viikkoa. Kahden viikon aikana tuoreesta puusta haihtuvat prosessille haitalliset hapot. Koivukuidun matka puutavara-autosta hakekasalle kestää noin 50 minuuttia. Tätä vaihetta hoidetaan kuorimolla kolmen henkilön toimesta. Yksi valvoo katkaisua ja toinen kiertää kuorimolla seuraamassa, että kaikki laitteet ovat toimintakunnossa. Kolmannen henkilön tehtävänä on valvoa kuorinta- ja haketusprosessia valvomosta käsin. Työntekijät vuorottelevat eri tehtävissä. Voutilainen kokee tämän hyväksi. Työ on vaihtelevaa, eikä kerkiä leipiintyä yhteen hommaan. Edellytyksenä nopea reagointi ja päätöksentekokyky Massatehtaan valvomosta löytyy kaksi hyväntuulista miestä. Massanvalmistaja Jarmo Hyttinen on työskennellyt Savon Sellulla jo kolmekymmentäkuusi vuotta ja massanvalmistaja Henri Pitkonen kahdeksan vuotta. Heidän tehtävänään on varmistaa, että hake saadaan työstettyä sopivaksi massaksi kartongin valmistukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kahdella eri keittolinjalla hake pestään, 8 Harvestia

9 P U U M A R K K I N A BSAARVOOM N E TS RE IL L U Koivukuidun matka puutavara-autosta hakekasalle kestää noin 50 minuuttia. Puuprosessinhoitaja Ari Voutilainen valvoo tätä työvaihetta kuorimon valvomossa. Kuorimon valvomo on uusittu täysin 15 vuotta sitten. Työympäristö on rauhallinen, eivätkä kuorimon äänet kantaudu valvomoon saakka. Massanvalmistaja Jarmo Hyttinen (edessä) on työskennellyt Savon Sellulla 36 vuotta. Hyttisen ja massanvalmistaja Henri Pitkosen työtehtävänä on varmistaa, että hake saadaan työstettyä sopivaksi massaksi kartongin valmistukseen. lämmitetään höyryllä ja siihen imeytetään keittoneste, jonka jälkeen hake keitetään keittimissä, jotta puun kuidut saadaan turpoamaan.varsinaisissa kuiduttimissa kuitu jakautuu pitkiksi suikaleiksi hellävaraista jauhatusta varten. Jauhatuksessa ei saa rikkoa kuitujen rakennetta. Prosessia valvotaan lukuisilta näytöiltä valvomossa sekä tarkastuskierroksilla tehtaalla. Miehet vaihtelevat työtehtäviä päivittäin. Massanvalmistaja valvoo prosessia tietokoneilta ja toinen tekee niin sanotut kentän hommat. Hän tarkistaa, että kaikki toimii, tyhjentää jätekorin, puhdistaa seulan, tarkistaa öljypinnat ja raportoi, jos jotakin on vialla. Jätettä eli tässä tapauksessa hiekkaa, kiviä ja metallia kertyy seulan läpi päivittäin keskimäärin kottikärryllinen. Kun ongelmatilanteita tulee vastaan, edellyttää työ nopeaa reagointia ja päätöksentekokykyä. Kyllähän minä aika pitkälle tämän prosessin tunnen ja tiedän, mutta äkkitilanteissa ratkaisu on tehtävä minuuteissa. Näissä tilanteissa on pystyttävä päättämään nopeasti, mitä tehdään, kertoo Hyttinen lähes neljänkymmenen vuoden työkokemuksella. Miehet pitävät yhtenä työn parhaista puolista sen haastavuutta. Haastettahan tässä riittää ja on hienoa, kun pystyy itsekin päättämään asioista, eikä tarvi aina heti tarttua puhelimeen ja kysyä neuvoa. Työnjohto luottaa meihin, miehet toteavat tyytyväisinä. 20 kilometriä kartonkia 40 minuutissa Massatehtaalta kuitumassa siirretään varastosäiliöiden kautta kartonkitehtaalle. Tässä vaiheessa massan kuiva-ainepitoisuus on ainoastaan 4,5 prosenttia, joten seos on pääosin vettä. Kartonkitehtaan ensimmäisenä prosessivaiheena massaa jauhetaan lisää kartongille tärkeiden lujuusominaisuuksien kehittämiseksi. Ennen varsinaista kartonkikoneelle pumppaamista massaseosta laimennetaan, jotta kuidut saadaan erilleen rainan muodostuksessa. Viiralle ajettaessa vesipitoisuus on peräti 99 prosenttia. Tavoitteena on saada puukuitu asettumaan tasaisesti viiralle. Tässä vaiheessa massasta aletaan poistaa vettä. Mitä tiiviimpää seoksesta tulee, sitä vaikeampaa on veden poistaminen. Tätä tarkoitusta varten viiran alle on asetettu imulaatikot, jotka tehostavat veden poistumista. Viiran jälkeen massan kuiva-ainepitoisuus on 20 prosenttia. Massa siirretään puristimien kautta kuivausosaan, jossa on yhteensä 69 höyryllä toimivaa kuivaussylinteriä. Tavoitteellinen valmiin kartongin kosteus on kymmenen prosenttia. Valmis rulla sisältää kartonkia 20 kilometriä. Tämän valmistamiseen kuluu aikaa noin neljäkymmentä minuuttia. Kartonkitehtaan valvomossa työskentelee samassa vuorossa kaksi henkilöä. Koneenhoitaja Harri Ukkosella ja puristinmies Petri Keravuolla on työkoke- musta Savon Sellulta yhteensä yli 50 vuotta. Massatehtaan tapaan miehet vuorottelevat työtehtävissä. Toinen hoitaa konetta eli istuu käytännössä valvomossa ja seuraa toimintaa tietokonenäytöiltä. Puristinmies kiertää tehdassalissa ja varmistaa, että kaikki menee niin kuin kuuluukin. Se on vähän sellaista ikävyyksien odottelua ja etsimistä, Ukkonen toteaa ja jatkaa, että käytännössä äänet ja hajut kertovat nopeasti, jos jotakin on vialla. Yleisin ongelma kartonkitehtaalla on kartonkiradan katkeaminen. Tämä tapahtuu lähes päivittäin. Työaikamuodolle kiitosta Työntekijät vakuuttavat, että työilmapiiri Savon Sellulla on hyvä ja työntekijät viihtyvät työssänsä. Erityistä kiitosta niin massa- kuin kartonkitehtaallakin saa käytössä oleva työaikamuoto. Neljänä päivänä töitä tehdään 12 tuntia ja sen jälkeen on kuusi päivää vapaata. Mehän oltiin ensimmäinen paperitehdas Suomessa, joka otti tämän käyttöön, toteavat kartonkipään miehet selvästi ylpeästi. Savon Sellun tulevaisuus nähdään positiivisena. Uuden omistajan aikaan investointeja on tullut joka vuosi. Tämä antaa uskoa tulevaisuuteen, sanoo Ukkonen. Samoilla linjoilla on myös Hyttinen: Tosi iso muutos täällä on tapahtunut. Hyvältä näyttää, kun investoidaan. Harvestia 9

10 v a p o Mäntytukkia Nurmeksen sahalle Tukkipituudet ja hyvä katkonta maksimoivat tukkipuuosuuden Vapo Timberin Nurmeksen sahan hankinta-alueella halutaan maksimoida männyn tukkipuuosuus. Parhaiten tämä onnistuu katkomalla puu mahdollisimman tarkasti ja hyödyntämällä lyhyitä tukkipituuksia. Harvestian hankintaesimiehet Tommi Räsänen (oik.) ja Hannu Jehkonen ostavat mäntytukkia Nurmeksen sahalle. Tavoitteena on maksimoida hyvälaatuisen tukkipuun osuus. 10 Harvestia

11 P U U M A R K K I N A B A R O M E T Rv Ia p o Vapo Timberin hankintapäällikkö Risto Hölsä kertoo Vapon lisänneen mäntytukin sahausta tänä vuonna. Metsänomistajalle se tarkoittaa hyvää kysyntää mäntytukkivaltaisille kohteille. > Vapo Timberin Nurmeksen sahalla on sahattu vuodesta 1921 lähtien. Tuona aikana Nurmeksen sahatavarasta on muodostunut hyvän laadun ja maineen ansiosta vahva brändi. Nurmeksen saha on rakennettu sahaamaan järeitä puita, joten sahalle tulevalla mäntytukilla ei ole rajoitteena maksimiläpimittaa. Nurmeksen sahalla on sahattu mäntytukkia lähes sata vuotta. Saha käyttää puuta noin kuutiometriä vuodessa. Halutuinta puuta tähän ovat Pohjois-Karjalan hyvälaatuiset männyt. Hitaasti kasvaneet vanhat Pohjois-Karjalan päätehakkuuleimikot ovat parasta raaka-ainetta, kertoo Vapo Timberin hankintajohtaja Risto Hölsä. Sahatavaraa tuotetaan vuosittain noin kuutiometriä. Nurmeksen sahalla on vahva brändi. Hyvän laadun ja maineen ansiosta Nurmeksen sahatavaralla on kysyntää vaikeassakin markkinatilanteessa markkinahinnalla, Hölsä täsmentää. Lyhyillä tukkipituuksilla parempaa laatua asiakkaalle Vaikka lyhyet tukkipituudet ovat iso etu metsänomistajalle, Hölsä muistuttaa kaiken lähtevän liikkeelle maksavasta sahan asiakkaasta. Tukki katkotaan aina asiakaslähtöisesti eli sahan asiakkaan näkökulmasta. Lyhyillä tukkipituuksilla takaamme runkojen tehokkaan hyödyntämisen ja tasalaatuiset tukit. Parhaassa laadussa ei voi olla samassa lankussa oksatonta tyveä ja isoja terveitä oksia. Jokaisella loppukäyttäjällä eli sahan asiakkaalla on tuotteelle oma laatuvaatimus. Joillekin asiakkaille hyvä laatu merkitsee pienioksaista ja toisille terveoksaista sahatavaraa. Tärkeintä on, että lankku on samaa laatua. Paraslaatuinen tyvitukki menee pääsääntöisesti ikkuna- ja oviteollisuuden raaka-aineeksi. Välitukin tyypillisin asiakas on hirsitaloteollisuus. Latvatukki ohjautuu liimalevy- ja huonekaluteollisuuden käyttöön. Harvestia 11

12 v a p o Kyllähän se metsänomistajan puukauppatiliä kasvattaa, kun arvokkain tukkiosuus otetaan mahdollisimman tarkasti talteen. Tavoitteena minimoida kuitupuuosuus Nurmeksen ympäristössä puuta ostava Harvestian hankintaesimies Tommi Räsänen korostaa Nurmeksen sahan mäntytukin katkonnan merkitystä metsänomistajalle. Kyllähän se metsänomistajan puukauppatiliä kasvattaa, kun arvokkain tukkiosuus otetaan mahdollisimman tarkasti talteen lyhyillä tukkipituuksilla. Nurmeksen sahalle hankittavan mäntytukin katkonnassa on tavoitteena minimoida kuitupuuosuus. Lyhyiden tukkipituuksien lisäksi tavoitteeseen pyritään katkomalla pikkutukkia, hirsitukkia ja ratapölliä. Nämä kaikki ovat erikoispuita, joiden tarkoituksena on pienentää kuitupuun määrää. Yksi sahan erikoisuuksista on sen mahdollisuus käyttää järeää puuta. Tämä sahalaitos on rakennettu sahaamaan järeitä tukkeja. Meillä ei ole tukilla maksimijäreyttä, vaan pystymme sahaamaan isotkin puut, sanoo Hölsä. Männyn sahausmääriä lisätty Vapo Timber on lisännyt männyn sahausmääriä kuluvana vuonna. Perinteisellä Lieksan kuusisahallakin sahataan nyt osittain mäntyä. Hölsä toteaa tämän selittyvän kuusitukin sahauksen heikolla kannattavuudella Pohjois-Karjalassa. Räsänen on tyytyväinen siihen, että iso osa metsänomistajista arvostaa puun myymistä oman pitäjän tai maakunnan sahalle. Kyllä paikallisuus tiukassa tilanteessa usein kääntää kaupan meille, Räsänen toteaa tyytyväisenä. Tai ainakin olisi syytä kääntää, hän jatkaa pilke silmäkulmassa. Hölsä ja Räsänen toivottavat metsänomistajat tervetulleeksi Nurmeksen sahan avoimiin oviin 5.5. klo Parasta raaka-ainetta Nurmeksen sahalle ovat hitaasti kasvaneet vanhat Pohjois- Karjalan päätehakkuuleimikot. Näistä saadaan hyvää tasalaatuista tukkia ja sahan asiakkaalle laadukasta sahatavaraa. 12 Harvestia

13 P U U M A R K K I N A B A Rp Ou Mu Ek Ta Ru Ip p a Mäntytukin katkonta ratkaisi puukaupan Arttu Nuutisen (vas.) ja Hannu Jehkosen yhteistyö alkoi vajaa kaksi vuotta sitten hankintakaupasta. Lieksalaisen metsänomistajan Arttu Nuutisen ja Harvestian hankintaesimies Hannu Jehkosen yhteistyö alkoi vajaa kaksi vuotta sitten. Ensin tehtiin hankintakauppa, mutta sittemmin on tehty pystykauppa männikön avohakkuusta. Nuutinen toteaa hinnan olleen hyvä kimmoke kaupan tekoon, mutta lopulta puukaupan ratkaisi hyvät mäntytukin mitat. Tukissa Harvestialla on kyllä kilpailukykyiset mitat. Tässäkin rehevillä mailla tarkalla katkonnalla ja hyvillä mitoilla saa tukin paremmin talteen, Nuutinen kiittelee. Metsurista hakkuukoneen kuljettajaksi Nuutinen on ollut metsänomistaja vuodesta 1993 lähtien, jolloin hän osti kotitilansa yhdessä vaimonsa kanssa. Matkan varrella metsäpinta-alaa on lisätty ostamalla joitakin tiloja. Metsää tilalla on lähes 200 hehtaaria ja kaikki metsäpalstat sijaitsevat 15 kilometrin säteellä kotipaikalta. Nuutinen kertoo hoitavansa metsiä pitkälti metsäsuunnitelman mukaan. Hän on työskennellyt aikanaan 30 vuotta metsurina, joten ammattitaitoa ainakin löytyy. Nuutinen sanoo tykänneensä metsurin töistä, mutta samalla hän toteaa leikkisästi, että viisi vuotta sitten alkoi laiskottaa ja hän lähti mukaan hakkuukoneen hankintaan. Nyt hakkuukone on omissa nimissä ja Nuutinen tekee hakkuita niin omissa metsissään kuin muillekin metsänomistajille. Lisäksi hän urakoi jonkin verran Harvestialle. Artulla on vankka ammattitaito metsänhoidosta ja puunhankinnasta. Se on hyvä, kun on pohjatietoa valmiiksi. Kauppakin on nopea tehdä, kun perustiedot ovat selvillä, kiittelee Jehkonen kauppakumppaniaan. Tukkiosa mahdollisimman tarkasti talteen Sekä Nuutinen että Jehkonen ovat yhtä mieltä siitä, että Lieksa on hyvä paikka metsänomistajalle. Lähialueella on sekä tukki- että kuitupuuta käyttäviä metsäteollisuuslaitoksia. Nämä yhdessä vaikuttavat siihen, että puulla on kysyntää ja puu otetaan tarkasti talteen. Kun männystä katkotaan sekä parru että pikkutukki, saa kuitupuulle laskennallisesti puolet enemmän hintaa, pohtii Nuutinen. Tukin, pikkutukin, parrujen ja kuitupuun lisäksi Nuutisen mäntytukkileimikolta hakattiin myös ratapöllejä. Ratapöllit ovat järeitä, oksaisia mäntyjä, jotka muutoin menisivät kuitupuuksi. Sahan puunhankkijana Harvestian ideologiaan sopii, että tukkiosa otetaan mahdollisimman tarkasti talteen, Nuutinen jatkaa. Jehkonen on metsänomistajan kanssa samoilla linjoilla. Meillä on metsänomistajan kanssa sama intressi eli pyrimme minimoimaan kuitupuumäärän. Harvestia 13

14 P A N K A B O A R D Pankaboard jalostaa Pohjois- Karjalan kuusikuidut kartongiksi Lieksan Pankakoskella on valmistettu kartonkia jo yli sata vuotta. Sadan vuoden aikana tuotteita ja tuotantoa on kehitetty ja modernisoitu. Raaka-aine ja perustuote ovat kuitenkin pysyneet samana. Tehtaalla tuotetaan kartonkia pohjoiskarjalaisesta kuusikuidusta. Lieksan Pankakoskelta, ihan kosken partaalta, löytyy idyllinen tehdasmiljöö. Samalla paikalla on ollut teollisuutta jo 1800-luvun alkupuolelta saakka, jolloin aloitettiin raudan tuotanto järvimalmista. Ensimmäinen puuhiomo perustettiin vuonna 1903 ja kartongin valmistus aloitettiin yhdeksän vuotta myöhemmin sähköä tuottavan vesivoimalan käynnistymisen myötä. Vuonna 2006 tehdas siirtyi sijoittaja Dermot Smurfitin omistukseen ja nimettiin Pankaboard Oy:ksi. Monien vaiheiden ja saneeraustoimien kautta tehdas on keskittynyt erikoistuotteiden valmistukseen ja uuden omistajan aikana tehtaan tulos on kasvanut 45 prosenttia. Pankaboard on Lieksan suurin työllistäjä kaupungin jälkeen. 14 Harvestia

15 P U U M A R K K I N A B PA AR NO KM AE BT OR AI R D Kilpailuetuna erikoistuminen Pankaboard Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Lauri Junnilan mukaan Pankaboardin viime vuosien menestyksen takana on kaksi tekijää, erikoistuminen paksuihin kartonkeihin ja konekapasiteetti. Tehdas tuottaa erikoiskartonkeja asiakaslähtöisesti. Meillä on lähes 600 asiakasta yli 50 maassa. Tyypillisimmin asiakkaitamme ovat pienet jalostuslaitokset, jotka ovat itsekin erikoistuneet. Pystymme tuottamaan heille pieniä eriä heidän toiveidensa mukaisesti, Junnila kertoo. Junnila johti aikaisemmin Metsä-Serlan kartonkidivisioonaa, joten häneltä löytyy näkemystä myös volyymibisneksen puolelta. Olemme pieni tehdas, meillä on erilainen kustannusrakenne ja näiden tekijöiden myötä erilaiset kilpailukeinot, kuvailee Junnila. Tällä kapasiteetilla emme voi pärjätä ohuemmissa kartongeissa, missä on 90 prosenttia markkinoista ja pääosa kilpailusta. Toinen Pankaboardin menestystekijöistä liittyy koneisiin. Sylinterikoneilla pystytään tekemään Euroopan paksuinta, jopa seitsemän kerroksista kartonkia. Tämä on merkittävä kilpailuetu. Meidän kannattaa kaikissa tilanteissa pitää oma linja, eikä lipsua pikavoittojen toivossa ohuemman kartongin puolelle. Tällä konseptilla pystymme toimimaan asiakaslähtöisesti, muistuttaa Junnila. Pankaboardin kartonkia käytetään mm. elintarvikepakkauksiin ja kertakäyttöastioihin. Kuvat: Pankaboard Oy Kartonkia alkoholi- ja kosmetiikkapakkauksiin Pankakoskella valmistetaan kartonkia kahdella koneella. Tuotteet toimitetaan asiakkaalle toiveiden mukaan joko rullina tai arkkeina. Päällystettyjä kartonkeja käytetään mm. alkoholi- ja kosmetiikkapakkauksiin. Paksummasta puupahvista valmistetaan esimerkiksi palapelejä, pienoismalleja tai laminoituja mainostauluja. Yksi erikoistuote on kehyspahvi eli paspartuuri. Kaikkiaan Pankaboardilla valmistetaan lähes 150 erilaista tuotetta. Tuotekehitystä tehdään jatkuvasti oman henkilöstön toimesta. Lähes kaksi kolmasosaa myynnistä muodostuu tuotteista, jotka on kehitetty tehtaalla viimeisen viiden vuoden aikana. Junnila antaa henkilöstölle kiitosta innovatiivisuudesta ja joustavuudesta: Pankakosken tehdas on iän kaiken ollut jonkinlainen testitehdas. Porukka on tottunut tekemään testiajoja ja se vähentää muutosvastarintaa uusien tuotteiden testauksessa. Henkilöstö ymmärtää tuotekehityksen ja erikoistumisen merkityksen. Se on ainoa mahdollisuus selviytyä. Tavoitteena maksimoida oman hiomon käyttö Pankaboardin kartonki valmistetaan pitkälti pohjoiskarjalaisesta kuusikuidusta valmistetusta hiokkeesta, joten tehtaan sijainti keskellä kuusimetsiä on ihanteellinen. Kuusikuitua käyttävien tehtaiden lakkauttamisten myötä Pankaboard on nykyään ainoa kuusikuitua käyttävä laitos Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella. Tämä on helpottanut raaka-aineen hankintaa. Oman positiivisen lisänsä raaka-aineen hankintaan tuovat lähialueen sahat. Tavoitteena on maksimoida oman hiomon käyttö, kertoo tehtaanjohtaja Petri Saastamoinen. Tehtaan käyttämästä raaka-aineesta yli 60 prosenttia on kuusihioketta. Oman raaka-aineen käytön etuna on kyky hallita kustannuksia paremmin. Ostosellun varassa toimiminen on paljon riskialttiimpaa, koska sellun hinnan pikseleille ei kukaan mahda mitään, Saastamoinen perustelee. > Harvestia 15

16 P A N K A B O A R D > Harvestialta kuusikuitua Pankaboardille Pankaboard on Harvestialle tärkeä yhteistyökumppani Pohjois-Karjalassa. Harvestia toimittaa noin puolet tehtaan vuosittain käyttämästä puusta. Tehtaalla ei käytetä raaka-aineen valkaisussa mitään kemikaaleja. Tämä asettaa oman haasteensa raakaaineelle ja kuorimolle. Parasta puuta tehtaalle on tuore, virheetön kuusikuitu. Huono karsinta, lengot ja oksaiset puut ovat meille ongelma. Nämä viat näkyvät kuorinnan lopputuloksessa välittömästi, sanoo puutavaran vastaanotosta ja kuorimosta vastaava prosessi-insinööri Olli Rovio. Oman haasteensa puutoimituksiin tuo kesäaika. Tuoretta kuusikuitua on vaikea saada, kun sahoilla on kesäseisokki. Pankaboardilla tähän on varauduttu kylmävarastolla. Pankaboardin kartonkia käytetään mm. alkoholipakkauksiin. Kuva: Pankaboard Oy Yksi tehtaan tuotannon pullonkauloista poistettiin, kun kuorimokone uusittiin 1,5 vuotta sitten. Kaksi vanhaa konetta korvattiin yhdellä uudella. Merkittävin säästö saadaan kunnossapitokustannusten alenemisesta. Koska puuta ei valkaista erikseen, edellyttää se kuorimolta hyvää lopputulosta. Kuorimo poistaa puusta koko nilakerroksen, kertoo Rovio. Lähes koko tuotanto vientiin Pankaboardin tuotannosta menee vientiin 96 prosenttia. Tärkeimmät vientimaat ovat Saksa, Iso- Britannia ja Ranska. Tyypillinen asiakas on pieni tai keskisuuri perheyritys, joka haluaa erikoistuotteita ja hyvää palvelua. Pisimmät asiakassuhteet ovat kestäneet jo 70 vuotta. Junnila toteaa Pankaboardin liiketuloksen kasvattamisen olevan tällä hetkellä lähinnä myyntirajoitteista. Myyntiin onkin investoitu viime vuosina paljon, tästä esimerkkinä on oman myyntikonttorin perustaminen Venäjälle, Iso-Britanniaan ja Puolaan. Tällä hetkellä myynnistä 80 prosenttia hoidetaan agenttien kautta ja 20 prosenttia omana myyntinä. Tavoitteena on kasvattaa oman myynnin osuutta. Erikoistuotteiden myynti edellyttää vahvaa osaa- Kun puutavara-auto saapuu tehtaalle, pyritään kuorma purkamaan suoraan tuotantoon miehittämättömällä nippunosturilla. 16 Harvestia

17 P U U M A R K K I N A B PA AR NO KM AE BT OR AI R D mista ja asiakkaan tuntemista, perustelee Junnila oman myynnin vahvistamista. Euroopan lisäksi Venäjä, Pohjois- Amerikka ja Aasia ovat yritykselle tärkeitä vientialueita. USA:n piristyneen talouden myötä myynti omille asiakkaille on lähtenyt kasvuun. Junnila kuitenkin toteaa, että korkeiden kuljetuskustannusten vuoksi kilpailukyky ei riitä meren taakse, ellei kyseessä ole jokin tuote, missä ei ole paikallista kilpailua. Yksi mielenkiintoinen asiakas on Intian lääketeollisuus. Sinne valmistetaan Pankakosken tehtaalla lääkepakkauksissa käytettäviä lääkepurkin suojapahveja. Pankakosken kartongin raaka-aineena on kuusikuidusta valmistettava hioke. Mitä paksumpi kartonki, sitä suurempi on puun osuus. Prosessi-insinööri Olli Rovio vastaa puutavaran vastaanoton ja kuorimon toiminnasta. Vahvuutena tuotteen korkea hygienia Pankaboard ei kilpaile ainoastaan muiden neitseellisen kartongin valmistajien kanssa, vaan suuri kilpailu tulee muovituotteiden ja kierrätyskuidusta valmistettujen tuotteiden puolelta. Näiden tuotteiden hinnat ovat noin 30 prosenttia alle neitseellisten tuotteiden hinnan. Junnilan mukaan hygienia-asioista ja neitseellisten tuotteiden puhtaudesta ja kestävyydestä pitäisi puhua paljon enemmän. Meidän vahvuus on ennen kaikkea tuotteiden korkea puhtaus ja hygienia. Kierrätysmassassa esimerkiksi on paljon bakteereja. Pankakoskella sata vuotta jatkuneen kartongin valmistuksen tulevaisuus näyttää valoisalta. Tehtaalla on investoitu viime vuosina paljon laatuun ja tuottavuuteen. Lähivuosien investoinnit kohdennetaan myynnin kehittämiseen ja tuotekehitykseen. Junnila näkee viimeisempien talousennusteiden lupaavan Euroopalle hyvää. Kulutus kasvoi viime vuonna prosentin ja vähintään sama kehitys jatkuu tänä vuonna. Tämä on meille oleellista, koska olemme täysin riippuvaisia kuluttajista. Vanhasta Pankakosken tehdasmiljööstä kertovat edelleen toiminnassa olevat kerhorakennukset. > Harvestia 17

18 P E F C - s e r t i f i o i n t i Onko metsäsi mukana alueellisessa PEFCryhmäsertifioinnissa? Alueellisten PEFC-ryhmäsertifikaattien hallinnointi siirtyi marraskuussa perustetulle Kestävän Metsätalouden Yhdistykselle, kun metsänomistajien liittojen toiminta päättyi. Metsänomistajilla on useita mahdollisuuksia osallistua alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin. Suomen talousmetsistä on PEFCsertifioitu noin 95 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että olemme sitoutuneet kestävän metsänhoidon periaatteisiin ja pystymme osoittamaan, että teollisuutemme puuraaka-aine tulee taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi hoidetuista metsistä. PEFC-sertifiointi on ollut Suomessa käytössä vuodesta 1999 lähtien. Käytännössä sertifiointia on hoidettu metsänomistajien liittojen hallinnoimilla alueellisilla PEFC-ryhmäsertifikaateilla. Jos metsänomistaja on ollut metsänhoitoyhdistyksen jäsen, eikä hän ole erikseen eronnut sertifioinnista, ovat hänen metsänsä olleet mukana alueellisessa PEFCryhmäsertifioinnissa. Metsänomistaja on voinut liittyä mukaan alueelliseen PEFCryhmäsertifiointiin myös omatoimisesti. Uusi yhdistys ryhmäsertifiointia hallinnoimaan Kun Metsänomistajaliittojen toiminta päättyi vuoden vaihteessa, tuli tarve löytää korvaava hallinnoija alueelliselle PEFC-ryhmäsertifioinnille. Tähän tarkoitukseen Metsäteollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry ja Suomen Sahat ry perustivat yhteisen Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry:n. Uusi yhdistys aloitti toimintansa viime vuoden joulukuussa. Yhdistyksen sertifiointiasiamiehenä toimii Aija Rahikainen. Rahikainen on papereita vaille valmis metsänhoitaja. Sertifioinnista hänelle on ehtinyt kertyä kokemusta PEFC Suomelle Kestävän Metsätalouden Yhdistyksen sertifiointiasiamiehenä toimii Aija Rahikainen. tehtyjen työtehtävien sekä aiheeseen liittyvän metsänhoitajaopintojen päättötyön myötä. Yritysmuotoa sertifioinnin hallintaan mietittiin paljon, kertoo Rahikainen yhdistyksen perustamisen taustoista. Haluttiin perustaa uusi yritys tai yhdistys, joka on kaikille toimijoille yhteinen valtakunnallinen taho. Lopulta päädyttiin yhdistysmuotoon, Rahikainen jatkaa. PEFC-sertifiointi metsänomistajille mahdollisimman tutuksi Alueellisten PEFC-ryhmäsertifikaattien hallinnoinnin lisäksi Kestävän Metsätalouden Yhdistys vastaa PEFC-standardien noudattamisesta, auditointien organisoinnista sekä PEFC-sertifioinnin tunnettavuuden edistämisestä. Rahikaisen päivittäinen työ koostuu yksityisten metsänomistajien ja yritysten ilmoittautumisten vastaanottamisesta, rekisterin ylläpitämisestä, laskutuksesta sekä ryhmäsertifioinnin markkinoinnista ja tiedotuksesta. Hän neuvoo ja opastaa alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin liittyvissä kysymyksissä. Rahikainen pyrkii mahdollisuuksien mukaan osallistumaan erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin, jotta PEFC-sertifiointi, uusi yhdistys ja nykyinen alueellisten PEFC-ryhmäsertifikaattien hallinnointimalli tulisivat metsänomistajille ja toimijoille mahdollisimman tutuiksi. Rahikainen näkee uuden työnsä mielenkiintoisena ja positiivisena. Työkenttä on äärettömän mielenkiintoinen. Raamit ovat olemassa, mutta käytännön työssä saa kuitenkin luoda uutta. Yksi työn parhaimmista puolista on laaja ja monipuolinen sidosryhmäverkosto. On mielenkiintoista kuulla, miten eri sidosryhmät kokevat PEFC-sertifioinnin ja mitä he tältä toiminnalta odottavat ja kaipaavat. Sertifioinnissa kyse myös sosiaalisista arvoista Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsänomistaja on edelleen mukana alueellisessa PEFC-ryhmäsertifioinnissa. Jos metsänomistaja, yrittäjä tai yhteisö on viime vuoden puolella tai aikaisemmin liittynyt mukaan alueelliseen PEFC-ryhmäserti- 18 Harvestia

19 P U U M A R K PK EI NF CA -BsAeRrOt Mi fe itor iin t i PEFC-sertifiointi osoittaa, että teollisuutemme puuraaka-aine tulee taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi hoidetuista metsistä. PEFC-sertifioinnin kautta metsänomistaja pystyy todistamaan toimivansa kestävästi ja vastuullisesti. fiointiin, jatkuu hänen sertifiointinsa keskeytyksettä uudesta haltijasta huolimatta. Jos metsänomistaja ei ole metsänhoitoyhdistyksen jäsen tai metsäorganisaation kautta osallinen sertifiointiin, voi hän ilmoittautua omatoimisesti mukaan alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin. Tällöin osallistumismaksu on 30 euroa (+alv). Kustannus on vähennyskelpoinen metsätalouden verotuksessa. Osallistuminen on voimassa vuonna 2016 toteutettaviin vuosiauditointeihin saakka. Rahikainen korostaa alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin liittymisen selkeytymistä uuden toimintamallin myötä. Nykyään on yksi valtakunnallinen alueellisten PEFC-ryhmäsertifikaattien haltija. Ilmoittautuminen alueelliseen PEFC-ryhmäsertifiointiin tapahtuu koko Suomen osalta yhdelle taholle, Kestävän Metsätalouden Yhdistykselle. Ilmoittautumisen voi tehdä kotisivuiltamme löytyvällä ilmoittautumislomakkeella. Kun Rahikaiselta kysyy, miksi yksittäisen metsänomistajan kannattaa kuulua ryhmäsertifiointiin, on nuorella naisella vastaus valmiina. Ensinnäkin siksi, että PEFC-sertifioinnin kautta metsänomistaja pystyy todistamaan toimivansa kestävästi ja vastuullisesti. Toiseksi PEFCsertifioinnissa ei ole kysymys ainoastaan ekologisesti kestävästä metsien hoidosta, vaan myös metsätalouden sosiaalisista arvoista. Sertifioinnin kautta metsänomistaja pääsee osaltaan huolehtimaan siitä, että työsuojeluasiat ja lakiin perustuvat työntekijöiden oikeudet turvataan, kun metsänomistajan metsässä työskentelee PEFC-sertifiointiin sitoutunut työntekijä. Puun ostajat priorisoivat usein PEFC-sertifioidun puun, eli PEFC-sertifioinnilla ylläpidetään myös taloudellista kestävyyttä.. Miten metsänomistaja voi liittyä mukaan alueelliseen PEFCryhmäsertifiointiin: 1. Ilmoittautumalla suoraan Kestävän Metsätalouden Yhdistykselle. Lomake löytyy yhdistyksen kotisivuilta Lomaketta voi myös kysyä Harvestian puunostajalta. Osallistumismaksu on 30 euroa (+alv). Kestävän Metsätalouden Yhdistys laskuttaa metsänomistajaa ilmoittautumisen jälkeen. 2. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta 3. Kestävän Metsätalouden Yhdistys ry:n jäsenen tai perustajan jäsenen kautta Harvestia 19

20 M E T S Ä N O M I S T A J A Hieskoivut ajoissa pois kasvavan kuusikon päältä Edellisessä lehdessämme vierailimme puuntuotannon professori Kari Mielikäisen metsässä. Puukauppa oli tuolloin tehty, mutta lyhyt talvi siirsi korjuun vuodella eteenpäin. Palasimme maaliskuun alussa seuraamaan saman kohteen korjuun onnistumista. Metsänomistajat Marketta (oik.) ja Kari Mielikäinen ovat tyytyväisiä korjuutyön jälkeen. Ajokone purkaa kuormaa tien varressa. Tien pinta on jo hieman pehmennyt, mutta maaliskuun alun leudosta säästä ja räntäsateesta huolimatta talvileimikon korjuu ja puiden eteenpäin kuljetus onnistuvat vielä. Tie jätettiin tarkoituksella auraamatta, kertoo Harvestian hankintaesimies Vesa Hyyryläinen. Vähäinenkin lumi suojaa tietä, eikä pinta pääse sulamaan ja tie rikkoutumaan, Hyyryläinen jatkaa. Edellisenä talvena leimikko jäi korjaamatta lyhyeksi jääneen talven vuoksi. Metsänomistaja Mielikäinen tunnustaa nytkin pelänneensä keliä ja hakkuun onnistumista. Harvennuksella lisää laatua boorin puutoksen vaivaamaan kuusikkoon Tiheästä kuusikosta löytyy hakkuukone. Työn alla on noin viisikymmentävuotias kuusikko, jossa puuta on yli 300 kuutiometriä hehtaarilla. Vanhoille kaskimaille ja viljelysalueille tyypillisesti tämäkin metsä on aikanaan kärsinyt boorin puutteesta. Se näkyy puun laadussa. Boorin puutoksesta kärsivälle kuusikolle on tyypillistä useampi latvan vaihto, mikä aiheuttaa mutkia puun rungossa. Samoin latvat ovat monesti pensasmaisia ja monihaaraisia. Mielikäinen kertoo harventaneensa ja lannoittaneensa kuusikon noin viisitoista vuotta sitten. Tällaisia puita olen kaatanut täältä satamäärin, toteaa Mielikäinen ja osoittaa mutkaista kuusen runkoa, jossa on monihaarainen latva. Hän sanoo harvennuksen merkityksen korostuvan tällaisilla kasvupaikoilla. Harvennushakkuussa huonolaatuisimmat puut poistetaan ja parhaat yksilöt jätetään kasvamaan päätehakkuuseen saakka. Boorilannoitetta on levitetty noin kiloa hehtaarille. Boori on jännä ravinne, sillä sitä tarvitaan ainoastaan kolme kiloa hehtaarille, Mielikäinen valottaa. Puusto kuolee, jos määrä on suurempi, hän jatkaa ja kertoo lannoitteen sisältävän valtavan määrän myös muita metsän tarvitsemia ravinteita ja hivenaineita. Boorin puutoksesta kärsivän kuusikon hakkuu ei ole helppo myöskään hakkuukoneen kuljettajalle. Onneksi on käytössä lyhyitä tukkimittoja. Ne mahdollistavat mutkaisestakin puustosta 20 Harvestia

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Itä-Savon laatukasvatuspäivä, Rantasalmi 21.8.2012 Metla, PUU-ohjelma ja Itä-Suomen alueyksikkö LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle Saha- ja vaneriteollisuuden

Lisätiedot

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2003 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 23.4.2003 669 Puukauppa hieman viimevuotista vilkkaampaa

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kajaani 16.9.2015 Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

PEFC-sertifioinnin vaikutukset

PEFC-sertifioinnin vaikutukset PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000-2014 Virpi Sahi, suojeluasiantuntija 8.5.2015 virpi.sahi@sll.fi Lähtökohtia Luontojärjestöt kuten SLL eivät ole mukana PEFC-yhteiskuntasopimuksessa Yli 90% Suomen metsistä

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 214 37/214 3.9.214 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2,4 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi

Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä kuljetettiin jalostettavaksi Markkinapuun kulku 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Sinikka Västilä 20.7.2000 538 Puuta virtaa Savosta Vuonna 1997 hankittiin tukkipuuta 25 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 41 prosenttia eli 10 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna Markus Strandström Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 212 Markus Strandström Tilastoinnin tavoite ja julkaisut Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia puutavaralajeittain sekä

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen, Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Rovaniemi Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa 1 (6) Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa Kuusen parhailla kasvupaikoilla Etelä-Suomessa juurikääpä aiheuttaa noin 8 prosenttia kuusen tyvilahosta. Männiköissä juurikääpä aiheuttaa

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI Marketta Sipi ja Antti Rissanen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos Taustaa» Puuaineen ja kuitujen ominaisuudet vaihtelevat» Runkojen sisällä» Runkojen välillä»

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus

Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus Ympäristöystävällinen ja monipuolinen pakkaus 2 Kuluttaja pitää paperi- ja kartonkituotteista Kartongilla ja paperilla on ylivertainen imago muihin pakkausmateriaaleihin nähden. Niitä pidetään turvallisina

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot