Yhteenveto KPMG Oy:n sähkön pientuotannon nettolaskutusselvityksestä jätetyistä kommenteista

Transkriptio

1 TEM/2744/ /2013 Yhteenveto KPMG Oy:n sähkön pientuotannon nettolaskutusselvityksestä jätetyistä kommenteista 1. Johdanto 2. Yleisiä huomioita nettolaskutuksesta KPMG Oy on selvittänyt työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiantona sähkön pientuotannon nettolaskutusmenettelyä ja siihen liittyviä kysymyksiä. KPMG Oy laati aiheesta raportin, joka valmistui Selvityksessä tarkastellaan sähkön pientuotannon nettolaskutusmenettelyjen mahdollisia ongelmakohtia sekä lainsäädännön että sähkömarkkinoiden ja sähköjärjestelmän tehokkaan toiminnan näkökulmasta. Raportti on julkaistu ministeriön kotisivuilla osoitteessa Raportista tiedotettiin sidosryhmille ja muille pientuotannosta kiinnostuneille elokuussa. Tahoille tarjottiin mahdollisuus kommentoida selvitystä. Kommentit pyydettiin toimittamaan työ- ja elinkeinoministeriöön mennessä. Seuraavat kommentoivat selvitystä: Energiateollisuus ry, Energiavirasto, Elenia Oy, HKR- Rakennuttaja (Helsingin kaupunki/rakennusvirasto), Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Rakennusteollisuus RT, SITRA, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Lähienergialiitto ry, Sähkö- ja Teleurakoitsijaliitto STUL ry, Vaasan Sähkö Oy ja WWF Suomi. Energiavirasto ei pidä nettolaskutusta tai pientuottajan verkkoon syöttämän sähkön oston hinnoittelua koskevaa erillistä sääntelyä tarpeellisena. Energiateollisuus ry katsoo, että mikäli lainsäädännössä tultaisiin velvoittamaan netottamista (vaikka vain tunninsisäistä), tulee se mahdollistaa kaikkien asiakkaan loppuhinnassa olevien maksukomponenttien osalta. Laskutuksen selkeys ja läpinäkyvyys pientuottajalle on varmistettava. Energiateollisuus ry esittää, että mikäli tulevaisuudessa päädyttäisiin esittämään netotusta pientuotannon tukimuotona, tekniset ja taloudelliset vaikutukset eri osapuolille selvitettäisiin huolella ennen päätöksen tekoa. Energiateollisuus ry toteaa, että selvityksen loppupohdinnassa esitetty netotusmalli vastaa nykykäytäntöä. Tyypillisesti tuotannosta maksetaan TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi Fax Fax

2 2 (6) 3. Yksityiskohtaiset huomiot tänä päivänä kullekin tunnille markkinahintaan perustuva maksu ja verkosta otetulle energialle on erikseen määritelty myyntisopimuksen mukainen hinta. Laskulla nämä kaksi vastakkaista suoritusta netottuvat laskutusjakson mukaisesti ja laskun loppusumma määräytyy netotetusta summasta. Elenian näkemyksen mukaan mahdollinen nettolaskutus pitäisi perustua tuntitasolla tapahtuvaan kulutuksen ja tuotannon netotukseen, koska tämä vastaa sähkömarkkinoiden toimintamallia. Elenia toteaa, että nettolaskutusmallin käyttöönoton kustannukset on vielä täysin mahdoton arvioida, mutta on selvää, että se tulisi vaatimaan muutoksia sähköverkkoyhtiön tietojärjestelmiin ja sähkömarkkinoiden tiedonvaihtoon. HKR-Rakennuttaja puoltaa sähkön nettolaskutuksen käyttöönottamista valtakunnallisesti sähkön pientuotantoa koskien. HKR-Rakennuttaja esittää, että eri lähtökohdista toimivat sähkönmyyntiyhtiöt voisivat tarjota hinnoitteluaan eri netotusjaksoin (tunti-, kuukausi-, tai vuosiperusteisesti) perustuen, jolloin asiakkaan olisi mahdollista valita itselleen tarkoituksenmukaisin ja/tai edullisin toimintatapa uusiutuvan energian netotuspalvelulle. SITRA pitää nettolaskutusmenettelyn käyttöönottoa tärkeänä ja kiireellisenä asiana. SITRA pitää sähköenergian nettolaskutusmenettelyä olennaisena osana pientuotannon edistämistä. SITRA esittää, että sähköenergian nettolaskutuksen tulisi olla markkinalähtöistä ja arvoperusteista, jolloin se edistää energiatehokkuutta ja kannustaa kysyntäjoustoon. Pientuottajan tulee voida vapaasti sopia nettolaskutuksesta esimerkiksi sähkön myyntiyhtiön tai sähkön loppukäyttäjän kanssa, mikä edistää yleisesti markkinalähtöistä toimintatapaa. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että nettolaskutus ei ole tuki ja esittää, että toteutetaan selvitys sähkön pientuotannon eri tukien vaikutuksista ja otetaan tukijärjestelmä käyttöön myös pientuotannolle. Sähkö- ja Teleurakoitsijaliitto STUL ry pitää tuntipohjaiseen mittaustietoon perustuvaa vaihtoehtoa keskeisimpänä vaihtoehtona. Vaasan Sähkö Oy katsoo, että sähkölaskutuksen tulee säilyä yksinkertaisena ja selkeänä. Pientuotanto tulee olla selkeästi eriteltynä sähkölaskulla eikä se saa aiheuttaa laskentatapaan tai laskutukseen lisähankaluutta. Vaasan Sähkö Oy pitää tärkeänä, että myös pientuotannon osalta noudatetaan markkinaehtoisuutta, jolloin pientuottaja saa parhaan mahdollisen hyödyn tuottamalla sähköä silloin, kun sen hinta on korkeimmillaan. Siirtomaksujen netotus Energiavirasto ei pidä siirtomaksujen nettolaskutusta mahdollisena, koska muutoin sähkömarkkinalainsäädännön keskeisinä periaatteina olevat asiakkaiden tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu ja siirtomaksujen kustannusvastaavuus vaarantuisi merkittävästi. Elenia toteaa, että netotuksen perusteita siirtohinnoittelun osalta ja sen vaikutuksia asiakkaiden tasaveroiseen kohteluun tulisi tarkastella laajemmin. Vaikutus nykytilanteessa ei olisi merkittävä, mutta vaikutus korostuu, mikäli pientuotanto yleistyy laajassa mittakaavassa.

3 3 (6) Vaasan Sähkö Oy toteaa, että sähköverkkoyhtiön on kohdeltava asiakkaita tasapuolisesti. Tasapuolisuus- ja oikeudenmukaisuusperiaatteiden johdosta kuluttajille, jotka toimivat samalla tuottajina, ei saa kohdistaa suurempaa hyötyä kuin siitä todellisuudessa aiheutuu. Vaasan Sähkö Oy pitää erittäin epäoikeudenmukaisena tilannetta, jossa tavalliset sähkönkäyttäjät, varsinkin heikommassa asemassa olevat kuluttajat, joutuisivat nettolaskutuksen seurauksena maksamaan pientuottajan verkkopalvelumaksuja. Energiateollisuus ry ottaa kantaa siirtohinnoittelun netottamisen laillisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen sekä siirtohinnoittelun kehitykseen ja sen vaikutuksiin energiatehokkuuteen. Energiateollisuus ry toteaa, että selvityksessä on todettu, että sähkömarkkinalaki kuitenkin mahdollistaa siirtomaksun netottamisen. Energiateollisuus ry esittää, että siirtohinnoittelun netottamisen laillisuutta arvioitaessa tulisi kyetä arvioimaan pientuotantolaitoksen verkkoyhtiöille tuoma hyöty. Mahdollinen hyöty voidaan ottaa hinnoittelussa huomioon, mutta siirtohinnoittelun tasapuolisuuden vuoksi pientuottajalle ei tulisi verkkopalvelumaksujen kautta kohdistaa todellista hyötyä suurempaa tukea. Energiateollisuus ry uskoo, että nykyinen, jo kevennetty pientuotannon siirtopalvelun hinnoittelu, kattaa jo moninkertaisesti verkkoyhtiöille pientuotannosta mahdollisesti aiheutuvat hyödyt. Energiateollisuus ry toteaa, että tariffirakenteen muuttaminen kiinteämpään suuntaan on osa luonnollista kehitystä, jonka tavoitteena on nykyistä kustannusvastaavampi ja oikeudenmukaisempi verkkopalvelun hinnoittelu, eikä riski kuten selvityksessä sanotaan, eikä myöskään pientuotannosta johtuva kehitys. Ostovelvoite Energiavirasto ei pidä pientuotannon ostovelvoitteen asettamista tarpeellisena, vaan lähtökohtana tulisi olla markkinaehtoinen toiminta, jossa sähkön myyjät tai palveluita tarjoavat kolmannet osapuolet voivat liiketoiminnallisista omista lähtökohdistaan tarjota pientuottajille sopimus-, hinnoittelu- ja laskutusjärjestelyitä, joilla ne pystyvät hallitsemaan omia kustannuksiaan ja riskejään. Energiavirasto katsoo, ettei pientuotannon ostovelvoitetta voida asettaa sähköverkonhaltijoille eikä toimitusvelvollisille myyjille. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry esittää, että yhtenä pientuotannon kannustimena asetettaisiin sähköyhtiöille velvoite ostaa pientuottajan sähkö. Vaasan Sähkö Oy katsoo, että ostovelvollisuutta ei tule asettaa. Vaasan Sähkö Oy toteaa, että ostovelvoitetta ei voi kohdistaa verkkoyhtiölle, ja että toimitusvelvollisille vähittäismyyjille säädetyllä ostovelvollisuudella olisi markkinakehitystä hidastavia vaikutuksia, se rajoittaisi asiakkaan valinnan vapautta ja johtaisi myyntiyhtiöiden eriarvoiseen asemaan. Energiateollisuus ry yhtyy selvityksen toteamaan, että toimitusvelvollisille tai muille vähittäismyyjille asetettu ostovelvoite johtaisi myyntiyhtiöiden keskinäiseen taloudelliseen eriarvoisuuteen, poikkeaisi periaatteellisella tasolla valitusta markkinakeskeisestä sähkömarkkinamallista ja saattaisi aiheuttaa erilaisia markkinahäiriöitä.

4 4 (6) Tunnin sisäinen netotus ja sähkön mittaus 4. Muut ehdotukset pientuotannon edistämiseksi Suomen Lähienergialiitto ry ja MTK katsovat, että tuntinetotus tulisi ottaa käyttöön pikimmin, jotta kuluttajia kohdeltaisiin markkinoilla tasapuolisesti. Tällä hetkellä pientuottajat ovat eriarvoisessa asemassa, koska jotkut sähkömittarit netottavat hetkittäisen kulutuksen ja tuotannon keskenään ja toiset eivät. Sähkö- ja Teleurakoitsijaliitto STUL ry katsoo, että tunnin sisäinen netotus tulisi aina olla mahdollista riippumatta mittarityypistä (eli myös silloin kuin käytössä on mittari, joka ei laske vaihekohtaisia lukemia yhteen). Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että selvityksessä pääsääntöisesti ongelmattomaksi todettu tuntikohtainen nettolaskutus otetaan käyttöön, koska se selkeyttää laskutusmenettelyn ja on tasapuolinen tuottajille. WWF Suomi toteaa, että tuntikohtainen aurinkosähkön netotus ei ole tukimuoto, mutta järkeistää aurinkoenergian tuotannon ja kulutuksen optimointia kuluttajan kannalta. Vaasan Sähkö Oy esittää, että pientuotannon mittaamiseen liittyvät ongelmat tulisi ratkaista siten, että laitetta asentavat velvoitettaisiin kytkemään tuotantolaitteet kuormituksien kannalta optimaalisesti. Asiakkaan tuotantolaitteet tulisi asentaa siten, että niiden tuotanto jakautuu tasan pienjänniteverkon eri vaiheille. Energiateollisuus ry toteaa, että jos lainsäädännössä päädytään velvoittamaan yhtiöt tunnin sisäiseen netotukseen, tulee mittalaitelainsäädännön mukaisuuden lisäksi varmistaa, että tämä vaatimus tunnin sisäisestä netotuksesta viedään läpi koko sähkömarkkinoiden tieto- ja arvoketjun. Netotettua tuntiarvoa tulee käyttää kaikkialla sähkökaupassa, ml. taseselvitys ja verotus. Edelleen Energiateollisuus ry toteaa, että pientuotannon mittaustilanteen mahdollinen yhdenmukaistaminen edellyttää suurehkoja muutoksia juuri asennettuun mittarikantaan tai mittausjärjestelmiin ja aiheuttaa kustannuksia verkkoyhtiöille ja asiakkaille. Energiavirasto pitää läpinäkyviä ja hallinnollisesti mahdollisimman kevyitä tukia nettolaskutusta ja ostovelvollisuutta parempina keinoina edistää ja parantaa pientuotannon kannattavuutta. Energiateollisuus ry katsoo, että mikäli pienimuotoiselle tuotannolle halutaan yhteiskunnan tukea, tulee tukimuodon olla yksinkertainen ja hallinnollisesti kevyt. Pientuotantoa tulisi tukea markkinaehtoisesti ja läpinäkyvästi. Energiateollisuus ry pitää investointivaiheen tukia pientuottajan kannalta luotettavimpina ja selkeimpinä. Suomen Lähienergialiitto ry pitää tärkeänä, että Suomessa jatketaan kehitystyötä sellaisen taloudellisen kannustinmallin käyttöönottamiseksi, jolla voidaan edistää uusiutuvan sähkön pientuotantoa. Elenia esittää tarkasteltavaksi sellaista mallia, jossa tuotannon netottaminen kulutuksen kanssa tapahtuisi tuntitasolla ja pientuottaja olisi oikeutettu syöttämään ylijäämäsähkön veloituksetta verkkoon. WWF Suomen mukaan aurinkoenergiaa tulisi edistää Suomessa valitsemalla sopiva ohjauskeinojen yhdistelmä. Esimerkkeinä ohjauskeinoista WWF Suomi mainitsee tuntikohtaisen netotuksen, aurinkopaneelien arvonlisäveron lasku, valtiontakaus vihreän energian lainoille kotitalouk-

5 5 (6) sille ja taloyhtiöille, sekä kotitalousvähennyksen väliaikainen nostaminen. Suomen luonnonsuojeluliitto kannustaa pikaisesti edistämään eri vaihtoehtoja kuten investointitukia, syöttötariffia, arvonlisäveron laskemista ja yrityksille suunnattavia tukia sähkön pientuotannon kasvattamiseksi. Myös taloyhtiöiden investointeja pientuotantoon tulisi kannustaa verotuskäytäntöjä uudistamalla. Investointituki Vaasan Sähkö Oy katsoo, että jos valtiovalta jollain tavalla haluaa edistää pientuotantoa, tulee sen olla investointiperusteinen tuki, jolloin se on läpinäkyvä ja tukitasoa sekä vuosittain jaettavan tuen määrää voidaan säätää valtion budjettivalmistelun yhteydessä. Näin saavutetaan hallittu kehitys sähkömarkkinoilla. Siirtomaksut MTK esittää, että poistetaan pientuotannolta siirtomaksut. Rakennusteollisuus RT esittää, että harkittaisiin pientuotannon vapauttamista siirtomaksuista tiettyyn rajaan saakka. Arvonlisävero Energiateollisuus ry toteaa, että sähkön verotuksesta tarvitaan selkeää ja helppotajuista ohjeistusta. Ohjeistuksen tulee kattaa arvonlisäverotuksen lisäksi myös valmiste- ja tuloverotukseen liittyvät seikat. SITRA ja Rakennusteollisuus RT katsovat, että pientuotannon lisäämiseksi tulisi edelleen selvittää muitakin verotuksellisia keinoja kuten niihin liittyvien hankintojen arvonlisän alennus vaikka määräaikaisesti. WWF Suomi luettelee aurinkopaneelien arvonlisäveron laskun eräänä varteenotettavana aurinkoenergian edistämiskeinona. Sähkövero HKR-Rakennuttaja esittää, että pääasiassa omaan käyttöön tuotetusta uusiutuvasta sähköstä ei tarvitsisi maksaa veroja eikä laatia veroilmoituksia. HKR-Rakennuttaja esittää lisäksi, että sähköveron periminen uusiutuvalta sähkön pientuotannolta tulisi kokonaisuutena asettaa valtiovarainministeriön uudelleen arvioitavaksi, jolloin asiakastahoille tarjoutuu mahdollisuus ottaa siihen asiallisesti kantaa. MTK esittää, että sähköverottoman tuotannon rajoja nostetaan kansallisesti uusiutuvan mikro- ja pientuotannolle 2000 kva:iin. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että sähkön pientuotannon verotuskäytäntöä on muutettava nostamalla verkkoon tuotetun sähkön verottoman määrän osuutta huomattavasti nykyisestä. SITRA ja Rakennusteollisuus RT esittävät, että nettolaskutuksen lisäksi muitakin pientuotannon edistämiskeinoja kuten sähköverottoman tuotannon rajan nostamista tulisi selvittää.

6 6 (6) Valtion takaama laina WWF Suomi katsoo, että valtion takaama laina kotitalouksille ja taloyhtiöille uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hankkeille edistäisi näiden investointeja. Laina maksettaisiin valtioille takaisin säästetyistä energiakustannuksista ESCO-mallin tapaan. Kotitalousvähennys WWF Suomi esittää, että uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden työvoimavaltaisuuden vuoksi näiden asennus- ja remonttitöihin annettava kotitalousvähennys kannattaisi nostaa väliaikaisesti nykyistä 45 prosenttia korkeammalle tasolle (esimerkiksi 80 prosenttiin), jotta markkinat saataisiin käyntiin, ja samalla elvytettäisiin taloutta ja parannettaisiin työllisyyttä.