Selvityksistä saavutuksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvityksistä saavutuksiin"

Transkriptio

1 40 ISSN ISBN ISBN YTV kansi CS5.indd 1 HSY Kuvantekijöitä on kautta aikojen viehättänyt esittää elämää ja siihen liittyviä tapahtumia puun hahmossa. YTV:n kokoushuoneen seinävaatteen perusta muotoutui helposti puuttui vain yhdistävä tekijä, joka samalla kertaa kuvaisi varovaisuutta, rohkeutta, yltiöpäisyyttä, rajattomia mahdollisuuksia, riskinottokykyä, joustavuutta, peräänantamattomuutta, järkevyyttä, viisautta ja hulluutta kaikkia niitä ominaisuuksia, joita mielsin YTV:n työssään tarvitsevan. Nämä tekijät löytyivät Tarot-korttipakan narrista. Narrin ilmestyminen peliin merkitsee usein ennalta-arvaamattomia, odottamattomia ja vaikutusvaltaisia tekijöitä, jotka pelaaja voi henkilökohtaisista taidoistaan ja pelionnestaan riippuen käyttää edukseen. Narri voi myös merkitä kohtalon kuluessa uuden kehityksen alkua. Selvityksistä saavutuksiin Kuva YTV:n kokoushuoneen seinällä olleesta kolmiulotteisesta taidetekstiilistä. Sen suunnittelija ja valmistaja, taiteilija Kati Stanley, sanoo siitä näin: Selvityksistä saavutuksiin :47:14

2 YTV 40 VUOTTA YHTEISTYÖTÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLA Selvityksistä saavutuksiin

3

4 HSY 2010 HSY:n julkaisuja 1/2010 Kansikuva: Matti Tapola Taitto: Peter Wikström, Stil&form Tuokinprint Oy, Helsinki 2010 ISSN-L ISSN , ISBN (painettu) ISSN , ISBN (pdf) YTV:n hallituksen puheenjohtajat Teuvo Aura (Yhteistyötoimikunnan ja työvaliokunnan pj.) Raimo Ilaskivi Kari Rahkamo Erkki Tuomioja Pentti Kivinen Suvi Rihtniemi Tatu Rauhamäki YTV:n yhteistyöjohtajat Leo Virkkunen Juha Sipilä Juhani Paajanen Hannu Penttilä Raimo Inkinen 2009 Sisällys Aloitteet yhteistyöhön ja kivulias alkuvuosikymmen 6 Yhteistyövaltuuskunnan rakentaja Leo Virkkunen 13 Tutkimuksista ja selvityksistä kaupunkien yhtäpitäviin päätöksiin 16 Juha Sipilä monipuolinen vaikuttaja 19 Poliittinen enemmistö vaihtuu 20 Euroopan unioni uudistaa ja muuttaa palvelutuotantoa 23 Konkarin näkökulma 28 Liikenneyhteistyö hitaasta alusta menestykseen 30 Seudullista jätehuoltoa 55 Kaupunginjohtaja Juhani Paajasen YTV-vuodet 86 Pitkä tie sijainninsuunnittelusta seututiedon tuottajaksi 90 Leijuma YTV-alueen yllä neljännesvuosisata työtä ilman suojelemiseksi 102 Kaksi vuosikymmentä ilmastotyötä pääkaupunkiseudulla 107 Millaiseen YTV:hen tulin 112 Y TV:n jako ja loppuselvitys 114 Hannu Penttilä: YTV tullaan muistamaan huipputoimijana 118 Sihteeri muistaa ja muistelee 122 Tiivistelmä 127 Resumé 130 Summary 133 YTV-alueen kaupunkien yhteistyö Helsingin metropolialueella otti merkittävän edistysaskeleen keväällä 2004, kun Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta perustettiin. Neuvottelukunnan työhön osallistuivat kaupunkien valtuustojen ja hallitusten ylimmät päättäjät. Samalla huomattiin tarve laajemmallekin yhteistoiminnalle, ja lokakuussa 2005 kunnat sopivat Helsingin seudun yhteistyökokouksesta. Merkittäviä saavutuksia seudun palveluiden kehittämisessä onkin saavutettu muutamassa vuodessa. Osana seudun yhteistyötä pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustot päättivät toukokesäkuussa 2009 kahden uuden kuntayhtymän perustamisesta. Näin syntyivät HSL Helsingin seudun liikenne ja HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut. Uudet järjestelyt edellyttivät laajaa valmistelua ja lainsäädännön muuttamista. Laki pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä koskevasta yhteistoiminnasta säädettiin marraskuussa Vuoden 2010 alussa uudet kuntayhtymät aloittivat toimintansa ja samalla Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:n toiminta päättyi. YTV:n siirtyessä historiaan heräsi ajatus, että YTV:n neljä vuosikymmentä koottaisiin yksiin kansiin. YTV:n viimeisimpiä päätöksiä oli historiatoimikunnan nimeäminen tähän tehtävään. Tämän työn tulosta pitelet nyt käsissäsi. Kirjaa varten on koottu vanhoja YTV:n historiaa käsitteleviä kirjoituksia ja haastateltu YTV:n entisiä yhteistyöjohtajia ennen keväällä 2010 pidettävää viimeistä seutukokousta. Kirjan teksteistä vastaavat kunta-asiamies Rolf Aschan, liiketoiminnan kehityspäällikkö Olli Rautkari ja erityisasiantuntija Arja Salmi HSY:stä sekä liikenneinsinööri Raimo Valtanen HSL:stä. Heillä kaikilla on monen vuoden kokemus YTV:n toiminnasta, kullakin omalta toimintasektoriltaan. Tämä teos on syntynyt kirjoittajatiimin yhteistyönä. Tiimiä ovat avustaneet useat keskeisissä asemissa olleet henkilöt laatimalla kirjoituksia YTV:n palveluista. Myös kevyempiä tarinoita on saatu mukaan. YTV:n nyt eläkkeellä oleva pääsuunnittelija Tarmo Halonen on lukenut käsikirjoituksen ja kommentoinut sitä. HSY Seututiedon pääsuunnittelija Antti Viren on toiminut neuvonantajana ja kommentoinut keskeisiä tekstiosuuksia. Toivon, että tämä teos tuo mukanaan kiinnostavia lukuhetkiä niin nykyisille ja entisille keskeisille päättäjille kuin myös entiselle YTV:n henkilökunnalle. Moni kiinteästi YTV:hen liittyvä asia jäi kirjassa käsittelemättä. Myös moni kirjassa mainitsematon henkilö ansaitsee erityiskiitoksen tekemästään työstä YTV:n palveluksessa. Uskon, että jokainen meistä voi iloita tiiviin yhteistyön tuloksena syntyneestä YTV:stä ja sen hyvästä maineesta palveluiden tuottajana ja monen menestystuotteen kehittäjänä. YTV:n taival alkoi selvityksistä ja päätyi vuosien saatossa moneen merkittävään saavutukseen. HSY:n ja HSL:n on hyvä jatkaa YTV:n pohjalta entistä parempien seudullisten palveluiden tuottajana ja kehittäjänä. Toukokuussa 2010 Raimo Inkinen yhteistyöjohtaja, YTV 5

5 Aloitteet yhteistyöhön ja kivulias alkuvuosikymmen Muuttoliike pääkaupunkiseudulle ja sen elinkeinotoiminnan kasvu oli voimakasta 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Vuonna 1970 Helsingissä kävi ulkokuntalaista työssä, mikä oli 25 % Helsingin työpaikoista. Vilkas päivittäinen asiointi seudun kuntien välillä edellytti kuntarajat ylittävää maankäytön, kunnallistekniikan ja palveluiden yhteistä suunnittelua ja järjestämistä. Seudullisen järjestäytyneen yhteistyön impulssina voidaan pitää niin kutsuttua Hannuksen komitean mietintöä. Sisäasianministeriön kansliapäällikkö Aarno Hannuksen johdolla toiminut kunnallisen yhteistoiminnan järjestysmuotokomitea sai maaliskuussa 1969 valmiiksi mietintönsä Helsingin kaupungin ja lähikuntien erinäisten yhteisten tehtävien hoidon järjestämisestä. Alustavassa mietinnössä, joka valmistui jo maaliskuussa 1967, oli hahmoteltu yhteistoiminta-alueeksi laajempaa senaikaisen Helsingin seutukaavaliiton aluetta, johon kuuluivat pääkaupunkiseutu Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa samoin kuin kehyskunnat Järvenpää, Kerava, Tuusula, Nurmijärvi, Hyvinkää ja Vihti ja lisäksi Kirkkonummi ja Sipoo naapuriseutukunnista. Ajatuksena oli, että Helsingin seudusta säädettäisiin laki. Seutukunnan tehtäväluettelo oli laaja ja käsitti sittemmin YTV:n hoitamien tehtävien hoidon lisäksi mm. yleiskaavoituksen. Lopullisessa ehdotuksessa komitea ehdotti vain pääkaupunkiseudun kuntia käsittävän seutukunnan perustamista. Pääkaupunkiseudun kaikki neljä kuntaa olivat tammi-helmikuussa 1970 antamissaan lausunnoissaan kriittisiä tai kielteisiä seutukunnan perustamiseen. Yhteistyön tarpeesta vallitsi yksimielisyys, mutta yhteistyön muodoista mielipiteet erosivat. Hannuksen komiteatyö jatkui ja lopullinen tarkistettu ehdotus saatiin valmiiksi vuoden 1971 alussa. Lisäksi Kaupunkiliiton silloinen toimitusjohtaja L.O. Johansson oli saanut puolestaan 1970 selvitysmiehenä tehtäväkseen laatia selvityksen Helsingin kaupungin ja sen naapurikuntien kunnallisen jaotuksen tarkistamisesta eli alueliitoksista. Tässä tilanteessa, jossa monet ulkopuoliset voimat painoivat päälle, syntyi pääkaupunkiseudun kaupunkien piirissä tarve ryhtyä toimiin. Pitääkseen kehityksen kuntien omissa käsissä silloinen ylipormestari Teuvo Aura, kauppalanjohtajat Teppo Tiihonen ja Åke Almark sekä kunnanjohtaja Lauri Lairala tekivät maaliskuussa 1970 yhteisen aloitteen kunkin kunnan valtuustolle, että ryhdyttäisiin toimenpiteisiin pääkaupunkiseudun yhteistyötoimikunnan perustamiseksi. Pääkaupunkiseudun yhteistyötoimikunnaan tehtäviksi osoitettiin alustavan hahmotelman mukaan melkoinen määrä tehtäviä. Aloitteessaan kunnanjohtajat luettelivat kuusi aluekokonaisuutta. Ensimmäisessä kohdassa ehdotettiin kuntien yhteistyökysymysten hoitamista seutu- ja yleiskaavoituksessa, asuntotuotannossa, alueiden hankinnassa, rakentamisessa, kunnallisteknisissä töissä, liikennesuunnittelussa, joukkokuljetusliikenteessä, vedenhankinnassa, pääviemärien ja puhdistuslaitosten rakentamisessa, jätteiden hävittämisessä, energian hankkimisessa ja jakamisessa sekä ulkoilu- ja virkistysalueiden järjestämisessä ja hoitamisessa. Tämän lisäksi toimikunnan tehtävänä olisi tilastojen, selvitysten ja tutkimusten laadinta, edunvalvonta valtiovaltaan päin, ehdotusten tekeminen yhteistoiminnan järjestämisestä, aloitteiden ja lausuntojen antaminen sekä myötävaikuttaminen tehtyjen päätösten toteuttamiseen. Vapaaehtoisen yhteistyön alku Pääkaupunkiseudun yhteistyötoimikunta perustettiin Helsingissä Kallion virastotalossa pidetyssä kokouksessa Ylipormestari Teuvo Auran johdolla 25 kuntapäättäjää sopivat perustettavasta yhteistyötoimikunnasta, sen tehtävistä ja toimintamuodosta. Lisäksi toimikunnalle perustettiin viisihenkinen työvaliokunta, johon kuuluivat kokouksen puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Aatto Väyrynen Helsingistä sekä naapurikunnista kauppala- ja kunnanjohtajat. YTT:n yhteistyösopimuksen 1 määritteli toimikunnan tehtävät seuraavasti: Sopimuskunnat pyrkivät tarvittaessa yhteistyössä käsittelemään ja hoitamaan kaavoitusta, asuntotuotantoa, alueiden hankintaa, rakentamista, kunnallisteknisiä töitä, koulutusta ja koulusuunnittelua, terveydenhoitoa, sairaanhoitoa ja sosiaalihuoltoa, liikennesuunnittelua, joukkokuljetusliikennettä, vedenhankintaa, pääviemärien ja puhdistuslaitosten rakentamista, lietteen käsittelyä, jätteiden hävittämistä, ulkoilu- ja virkistysalueiden järjestämistä ja hoitamista sekä energiahuoltoa koskevia tehtäviä. Milloin yhteistyön aikaan saaminen on tarpeen jollakin muulla alalla, sopimuskunnat myötävaikuttavat tällaisen toiminnan aloittamiseen. Yhteistyössä seurataan eri alojen kehitystä, suoritetaan selvityksiä ja tutkimuksia, laaditaan seudun yhteisiä tilastoja, harjoitetaan yhteistä suunnittelua, jaetaan sellaista tietoa, mikä on tarpeen pääkaupunkiseudun tarkoituksenmukaiselle suunnittelulle ja kehittämiselle, sekä hoidetaan yhteistyökysymyksiä valtion viranomaisiin ja muhin ulkopuolisiin nähden. Lisäksi sopimuksen kolmannessa pykälässä todetaan: Sopimuskunnat pyrkivät neuvotteluilla ja muilla toimenpiteillä vaikuttamaan siihen, että yhteistyön nojalla syntyneet ehdotukset ja suositukset voidaan toteuttaa. Kuntapuolen toimijat olivat ottaneet aloitteen käsiinsä ja määritelleet yhteistoiminnan kentän hyvin laajaksi. Se käsitti melkein kaikki kunnan toimialat. Lisäksi he olivat ottaneet ensiaskeleet yhteistoiminnan organisoimisessa. Eri tulkintojen mukaan tällä tavalla vältettiin Espoon Tapiolan tai Leppävaaran liitokset Helsinkiin ja myös keskustelut pääkaupunkiseudun neljää kuntaa käsittävästä seutukunnan perustamisesta laantuivat hetkellisesti. Vuosaari oli tosin viisi vuotta ennen YTT:n perustamista vuonna 1965 liitetty Helsingin maalaiskunnasta Helsingin kaupunkiin. Ne kunnallismiehet ja naiset, jotka osallistuivat yhteistyötoimikunnan ensimmäiseen kokoukseen, olivat kuitenkin jälkeenpäin arvioituna tehneet Suomen oloissa merkittävän yhteistyöpäätöksen. YTT muutti toimintamuotonsa ja nimensä moneen kertaan, mutta käynnisti kuitenkin intensiivisen kuntakentän yhteistyön joka sittemmin YTV:n nimellä kesti lähes 40 vuotta vuoteen 2009 loppuun asti. 6 7

6 YTT:n ensimmäisistä, kolmesta ja puolesta toimintavuodesta ei ole laadittu yhtenäistä selostusta. Pääkaupunkiseudun yhteistyöorganisaatioiden toimintakertomuksissa vuosilta 1971 ja 1972 sekä HSY:n arkistossa olevien selvitysten valossa on kuitenkin luettavissa yhteistyön ensiaskelten painopistealueet. Asiakirjojen mukaan varatuomari Leo Virkkunen aloitti YTT:n palveluksessa vuoden 1971 alusta. Kuten hän antamassaan haastattelussaan totesi, toiminnan käynnistyessä oli tarpeen laatia selvityksiä siitä, miten yhteistyö tulisi organisoida. Tässä toiminnan alkuvaiheessa YTT-toimikunta suhtautui aina myönteisesti lisäresurssien varaamiseen erilaisia kunnan toimialaa koskevia selvityksiä varten. Asuntokysymykset olivat erityisesti agendalla. Täten vuosina valmistuivat mm. seuraavat selvitykset: Valtion asuntotuotantolainoitus pääkaupunkiseudulla Asumistason kehitys pääkaupunkiseudulla Asumispalvelut Ruotsissa Suomi Helsinkiin Asuntoalueen kaupallisten lähipalveluiden, lähinnä elintarvikekaupan kehittäminen pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudun vuosien asuntotuotanto-ohjelmiin liittyvät selvitykset. Julkaisujen joukosta löytyy myös katsaus eräiden ulkomaisten suurkaupunkialueiden hallinnon järjestelyistä. Ensimmäinen tekniseen huoltoon liittyvä selvitys oli selvitys pääkaupunkiseudun viemärilietteen sijoittamisesta vuonna 1972 sekä seminaa- YTT:n perustamiskokouksessa mukana olleet juhlistavat YTV:n 30-vuotistaivalta Helsingin Messukeskuksessa Vasemmalta: Espoon ent. kaupunginjohtaja Teppo Tiihonen, professori Edward Andersson Kauniaisista, Vantaan ent. kaupunginjohtaja Lauri Lairala, FT Aarne Laurila Helsingistä sekä YTT:n kokoussihteerinä toiminut varatuomari Simo Somiska rikeskustelun pohjalta laadittu Matkailuyhteistyön järjestämistä koskeva raportti vuonna YTT rahoitti ja ohjasi myös samoihin aikoihin 6 7 tutkimusta koulutuksen sekä sosiaalihuollon alueelta, joihin kerättiin perustietoa kunnista. Lisäksi seudullisia yhteistyömuotoja haettiin vastaavien virkamiesten välisissä neuvotteluissa. Huomionarvoinen seikka on, että tärkeinä selvitys- ja tutkimusorganisaatioina toimi samanaikaisesti kaksi muuta organisaatiota; Helsingin kaupunginkanslian yhteydessä toimiva Helsingin seudun yhdyskuntatutkimuksen neuvottelukunta (HESYN) sekä sen rinnalla toiminut Helsingin kaupunkiseudun liikennesuunnittelun koordinaatiotoimisto HELKO. HESYN suoritti 1970-luvun alkuvuosina lukuisia tilasto-, tutkimus- ja selvitystehtäviä ja HELKO julkaisi 1970-luvun alussa yli 20 eri liikenneselvitystä. Varsin pian YTT:n perustamisen jälkeen kävi ilmeiseksi, että vapaaehtoisena alkanut yhteistyö oli tarpeen määritellä lailla. YTT:llä ei täysin vapaaehtoisena organisaationa ollut riittäviä valtuuksia tehdä sitovia yhteistoimintasopimuksia. Toimikunnan oikeudellinen asema oli puutteellinen ja mahdollisuudet toimia itsenäisesti olivat vähäiset. Erään arvion mukaan YTT:n ajalta ainoa toimintamuoto, jota monet vuodet jatkettiin YTV:ssä, oli vuonna 1972 aloitettu Asuntotuotannon runko-ohjelma, joka muotoutui aikanaan vuosittaiseksi koko Helsingin seudun asuntoraportiksi. Sysäyksen lainsäädännön käynnistämiseen antoi maaliskuussa 1972 pidetyssä yhteistyötoimikunnan seminaarissa syntynyt yhteinen kanta, jonka mukaan yhteistoiminta olisi järjestettävä lailla. Lain valmisteluun YTT:n johto kytki sisäasiainministeriön kansliapäällikön Aarno Hannuksen. Valmisteltu hallituksen esitys laiksi pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta (YtvL) hyväksyttiin eduskunnassa ja laki tuli voimaan tammikuussa Laki oli selvä puitelaki, jolla ei muutettu aikaisempaa vapaaehtoista toimintaa sisällöltään, mutta se legitimoitiin. YTV:n tehtävät määriteltiin seuraavasti: Yhteistyövaltuuskunnan tehtävänä on kuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin perustuvien valtuuksien rajoissa suorittaa kuntien yhteisten asioiden hoitamista palvelevia selvitys-, tutkimus-, suunnittelu- ja valmistelutehtäviä sekä yhteisten asioiden hoitamista koskevia aloitteita ja antaa niistä lausuntoja. Kuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin yhteistyövaltuuskunnan hoidettavaksi voidaan antaa muitakin kuntien yhteisiä tehtäviä, mikäli voimassa olevat säännökset eivät aseta tälle estettä ja asianomainen ministeriö sellaisen tehtävän osalta, mistä on erikseen säädetty, tämän hyväksyy. Kuten lakitekstistä ilmenee, YTV:n toimintaraamit olivat tarkasti yhteistyökuntien valtuustojen käsissä, mutta toiminnalle oli kuitenkin saatu vankempi pohja. YTV osuus toimeenpanijan roolissa jäi edelleen vähäiseksi. Apulaiskaupunginjohtaja (Jussi-) Pekka Alasen johtaman organisaatiotoimikunnan aloitteesta YTV-lakia uudistettiin vuoden 1977 alusta siten, että YTV sai hankkia kiinteää omaisuutta ja päättää pääomamenoista. Näin YTV:stä oli tullut oikeuskelpoinen ja se saattoi saada myös suoritustehtäviä. Pian tämän jälkeen yritettiinkin 1978 yhdistää seudun jätehuolto YTV:n hoitoon, mutta valtuustojen yhtäpitäviä päätöksiä ei saatu aikaan. Näin ollen YTV jatkoi toimintaansa tyypillisenä selvitys- ja tutkimusorganisaationa vielä vuosikymmenen loppuun. Tosin selvitysvoimaa ja resursseja tuli YTV:hen lisää, kun lähinnä yleisiä yhdyskuntaselvityksiä ja seudullisia tilastoja laativa HESYN liitettiin vuoden 1976 alusta YTV:hen. Samoin liitettiin liikenneselvityksiä ja tutkimuksia 8 9

7 tekevä HELKO vuoden 1979 alusta. Selvitysten, tutkimusten ja suositusten määrä sekä kuntien virkamiesyhteistyön intensiivisyys kasvoi tätä myötä. YTV:stä oli muodostunut kuntien virkamiesten ja monen kunnallispoliitikon suosittu yhteistyö- ja tapaamisfoorumi, jossa voitiin keskustella ja käsitellä ajankohtaisia asioita. YTV:ssä vallitsi 1970-luvun lopulla luova ja innostava yhteistyöhenki selvittäessä kuntien monien eri toimialojen ongelmia ja kehittämistavoitteita. Esimerkiksi Suomen silloinen tutkimuseliitti oli kytketty luonnonsuojelun ja ilmanlaadun yhteistyökysymyksiin. Pääkaupunkiseudun julkaisusarjan julkaisut sekä monet laadukkaat selvitykset ja tutkimukset todistavat tämän. Yhteensä julkaistiin vuosikymmen aikana 220 tutkimusta ja selvitystä. Aivan vuosikymmen loppumetreillä saatiin aikaan pääkaupunkiseudun yksittäisen kuntalaisen kannalta tärkeä uudistus, nimittäin päätös kaupunkien yhteiskäyttöisestä kirjastokortista. Tämä tapahtui YTV:n myötävaikutuksella, sillä YTV:n kulttuuriasiaintyöryhmän puheenjohtaja Aarne Laurila koordinoi kirjastotoimenjohtajien yhteisen aloitteen kaupunkien kulttuurilautakunnilta YTV:hen. Tämän jälkeen YTV:ltä syyskuussa 1981 tulleen esityksen pohjalta kaupungeissa päätettiin ryhtyä toteuttamaan yhteistä kirjastokorttia. Seudullista yhteistyötä syntyi YTV:n oman, selvityksiä tuottavan toiminnan ohessa syntyi muuta seudullista yhteistoimintaa. Näistä mainittakoon seuraavat: raakaveden hankin- YTV-SAD tiedotuslehden päätoimittaja Eero Taivalsaari, kuvassa vasemmalla, haastateltavineen: vasemmalla Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Lars Hedman, apulaiskaupunginjohtajat Erkki Veräjänkorva Vantaalta ja Pekka Alanen Helsingistä sekä Hans Korsbäck Espoosta, selin oikealla ja hänen vieressään istuu YTV:n sijainninsuunnittelun osastopäällikkö Kaj Nyman. Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa YHTEISTYÖVALTUUSKUNTA 44+(44) tayhteistyö (Pääkaupunkiseudun vesi Oy ja ns. Kolmikantasopimus), energia-alan yhteistyö (Pääkaupunkiseudun energiahuolto Oy ja Helsingin seudun lämpövoima Oy), ammattikoulutuksen yhteistyö (Kommunalförbundet för huvudstadsregionens svenskspråkiga yrkesskolor ja Pääkaupunkiseudun ammattikurssisäätiö), jätehuoltoyhteistyö (Suomen ongelmajäte Oy, sittemmin Ekokem Oy) sekä tietohuollon yhteistyötä (Kuntasuunnittelurekisteri, Pääkaupunkiseudun tietokeskuskuntainliitto PTK, sittemmin eri vaiheiden kautta Novo Group). Vaikkakaan perustetut yhtiöt ja organisaatiot eivät tulleet osaksi YTV:tä, niin niiden ideointi ja myös osittainen jatkovalmistelu tapahtui osaksi YTV:n luottamushenkilöpiirissä ja eräät YTV:n virkamiehet osallistuivat myös joihinkin käytännön valmisteluihin. Tämän vahvistaa myös YTT:n perustamisesta lähtien mukana luottamushenkilönä toiminut professori Edward Andersson antamassaan haastattelussa. YTT:n kokoukset, tilaisuudet ja seminaarit tarjosivat tilaisuuksia luonteviin tapaamisiin eri kuntien edustajille. Kun yhteinen intressi löytyi, oli myös helpompaa ryhtyä yllä mainittujen organisaatioiden perustamistoimenpiteisiin, koska keskustelukumppanit olivat varsin tuttuja. Kuitenkin YTV:tä yleisesti haukuttiin lehdistössä paperitiikeriksi. YTV:n selvitykset ja tutkimukset olivat hyvin esillä lehdissä ja YTV:n järjestämät tiedotustilaisuudet suosittuja. Monen kuntapäättäjän mielestä YTV:n saama julkisuus ei kuitenkaan vastannut todellisia tekoja. YTV:n toimintaan kytkettyjen kuntapäättäjien lukumäärä oli korkeimmillaan vuosikymmen lopulla noin 250 henkilöä. Myös heidän varajäsenensä osallistuivat ajoittain YTV:n järjestämiin kokouksiin sekä vastaanottivat YTV:n lähettämiä selvityksiä ja YTV:n tiedostuslehteä. Näin suuren luottamushenkilöorganisaation pyörittäminen ja syöttäminen faktoilla vaati paljonkin resursseja. Yhteistoimintakentän laajuus, uusien asioiden esiintulo ja asioiden monimutkaisuus ehkä puolustivat tätä järeää organisaatiorakennetta. Luottamushenkilökaavion mukaan päättäjiä oli YTV:n organisaatiossa 234 henkilöä sekä heidän varamiehensä. Heidän lisäkseen kaupunkien johtavat virkamiehet ja YTV:n palkkaamat toimihenkilöt osallistuivat toimintaan. HALLITUS 14+(14) lautakunnat Liikenne Sosiaali ja terveys Opetus ja sivistys Tekninen huolto Ympäristön suojelu Henkilöstö Sijainninsuunnittelu Tietotuotanto Taloussuunnittelu toimikunnat Asuntotuot. rahoitusneuvottelukunta Valmius Matkailu Tiedotus Elinkeinopoliittinen neuvottelukunta 10 11

8 Ylipormestari Teuvo Aura YTV:n valtuuskunnan kokouksessa Valkoisessa salissa Yhteistyövaltuuskunnan rakentaja Leo Virkkunen Aura muistelee Ylipormestari Teuvo Aura toimi YTV:n hallituksen puheenjohtajana 10 vuoden ajan. Hän on Pertti Mustosen kirjoittamassa ja vuonna 1982 julkaistussa kirjassa Sovitellen arvioinut YTV:n toimintaa. Luvussa, joka on otsikoitu Helsingin seudun harhat Aura toteaa, että YTV on tehnyt paljon hyvää työtä, mutta sen työ on vielä pahasti kesken. Lisäksi hän toteaa, että kunnallispoliitikot ovat ainakin toistaiseksi niin piintyneitä omiin pieniin ympyröihinsä, että harvat heistä näkevät suuria linjoja. Helsingin seudun kuntien fuusio, yksi kunta, olisi Auran mukaan ollut hallinnollisesti yksinkertainen ratkaisu, jota silloinen presidentti Urho Kekkonen eräässä lausunnossaan ilmoitti pitävänsä selvimpänä. Helsinki alkoi tuntea nahoissaan mm. tonttimaan puutteen ja ryhtyi ajamaan alueliitoksia. Se aiheutti valtavan närkästyksen ja vastarintaliikkeen naapurikunnissa. Viisasten kivi löydettiin kuitenkin yhteistuumin kuntien kollegojen kesken ja YTT eli yhteistyötoimikunta perustettiin. Teuvo Aura oli lisäksi vakuuttunut siitä, että seudun asukkaiden taholta tulee nousemaan aikanaan niin kova painostus esimerkiksi julkisen joukkoliikenteen kunnolliseksi hoitamiseksi, että tehtävä annetaan YTV:lle. Hän totesi myös, että YTT:n perustamisen jälkeen kaikki näytti aluksi aivan toivottomalta, kun alueliitoskeskusteluiden johdosta syntynyt yliherkkyys suhisi kunnallispoliitikkojen päissä. Usko siihen, että hän oli oikealla asialla, antoi voimia neuvotella ja neuvotella uudestaan. Tuskin mikään asian hoito on Auran mukaan vaatinut niin paljon kärsivällisyyttä kuin YTV:n eteenpäin luotsaaminen. Uusi vuosikymmen, uudet päättäjät ja uudet näkökulmat johtivat kuitenkin YTV:n toiminnan laajan luottamushenkilöorganisaation karsimiseen ja 1980-luvun alussa askel askeleelta YTV:n saattamiseksi käytännön tehtävien toimenpanijaksi. RA Varatuomari Leo Virkkunen (nykyinen Snellman) aloitti työnsä pääkaupunkiseudun ensimmäisenä yhteistyöjohtajana vuoden 1971 alusta. Kunnat olivat yhdessä sopineet, että yhteistyö aloitetaan vapaaehtoisen toimikunnan muodossa eli YTT:nä. Varsin pian kävi ilmeiseksi, että toiminnan legitimoimiseksi tarvittiin lakia. Leo Snellman saikin valmistelut ripeästi liikkeelle, mistä kiittää hyviä yhteyksiään aiempaan työpaikkaansa sisäasiainministeriöön ja sen kansliapäällikkö Arno Hannukseen. Hänen tukensa ja panoksensa oli keskeinen. Niinpä lakisääteinen Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV pääsi aloittamaan toimintansa vuoden 1974 alusta. Kun sitten sen yhteistyöjohtajan virka asetettiin virallisesti hakuun, niin hain tottakai paikkaa, mutta en totta puhuen uskonut tulevani valituksi, Leo Snellman paljastaa muistellessaan värikkäin sanankääntein yhteistyön vaiherikkaita alkutaipaleita. Aktiivisena toimijana hänen ympärillään oli tietysti ollut paljon polemiikkia, ja tunnetaanhan hänet myös rohkeana ja suorapuheisena sanan käyttäjänä. Luottamusta kuitenkin oli ja Leo Snellman tuli valituksi tähän yhteistyöjohtajan kunnalliseen virkaan. Silloin vasta hän uskalsi sanoa itsensä irti Espoon kaupungin järjestysoikeuden pormestarin leipätyöstään, josta oli toistaiseksi ollut virkavapaalla. Eihän siitä alkuunsa ollut mitään takeita, että yhteistyö mitenkään saadaan pelaamaan, hän naurahtaa. Julkishallinnon monitaituri Leo Snellmanilla oli laaja kunta-, kaavoitus- ja julkishallinnon tuntemus. Hän oli myös kokenut komiteahai toimittuaan lukuisissa työryhmissä kuten kunnan toimialakomiteassa, pääsihteerinä kaavoitus- ja rakennusasiain neuvottelukunnassa, kuntauudistuksen neuvottelukunnassa ja vesihuoltokomieteassa. Yhteistyöjohtaja-aikoinaan hän oli mukana myös ympäristönsuojeluneuvottelukunnassa ja veti puheenjohtajana valtion virkistysaluekomiteaa. YTV:n alkuaikoina hän toimi vielä myös sivutoimisena toiminnanjohtajana Seutusuunnittelun keskusliitossa. Näiden ohella hän ehti toimia pitkään erikoisopettajana mm. Teknillisessä korkeakoulussa. Oli ilo viedä tuleville arkkitehdeille ja insinööreille terveisiä lainsäädännön uusista kiemuroista ja saada vastaavasti itse eväitä tämän kentän virtauksista. Oman kuriositeettinsa virkauraan toi Porkkalan vuokra-alueen rajan vahtiminen 1950-luvun alkupuolella. Monilla oli silloin kova hinku päästä rajan yli kurkkimaan, mitä ne venäläiset siellä tekevät, hän kertoo Kirkkonummen nimismiehen kokemuksiaan. YTV:stä puuttui todellinen yhteistyön henki Leo Snellman jos kukaan on yrittänyt valaa laaja-alaisen yhteistyön henkeä pääkaupunkiseudulle ja puhua vapaaehtoisen yhteistyön puolesta. On paljolti hänen idearikkauttaan, että yhteistyölle alkujaan kaavailtiin niin laajaa tehtävälistaa. Onneksi sentään promille lopulta toteutui ja myös toimii, hän summaa alkuperäisiin tavoitteisiin nähden varsin laihaa lopputulosta puolittain leikillään. Suurin ongelma yhteistyön takkuamisessa on hänen mielestään koko ajan ollut hengessä: ihan rehellisesti sanottuna oikein vilpitöntä yhteistyöhenkeä en ole YTV:ssä kokenut, en silloin, enkä myöhemminkään, hän arvioi. On tietysti muutamia toimialoja, joilla se on syntynyt helpolla ja luonnostaan. Eikä sellaisille aloille edes pidä mennä, jossa asiat pelaavat muutenkin, hän muistuttaa. Mutta heti 12 13

9 Kuntayhteistyöstä uutisoitiin räväkästi YTT:n aloittaessa toimintaansa. piti tätä korttitaloa koossa. Hän oli mahdottoman sovitteleva luonne, aivan ylivoimainen niin ihmisenä kuin työtoverinakin, Snellman kehuu, mutta kertoo saaneensa itselleen kiirehtijän maineen. Älä liian nopeasti, oli Teuvo Auran neuvo malttamattomalle yhteistyöjohtajalle. kun politiikka astuu kuvaan mukaan enemmän kuin asian hoidon kannalta on tarpeen, syntyy vaikeuksia. Liikenne varsinkin on ollut yksi pahimpia tästä näkökulmasta, hän tietää, mutta pitää tilannetta luonnollisena. Kunnat ovat toimijoina samanlaisia kuin ihmiset tunteinen ja herkkine varpaineen. Ei niitä saa vastoin tahtoaan mihinkään pakotettua, sen hän on tuntenut nahoissaan. Pakon ja vapaaehtoisuuden vaakalaudalla Leo Snellman onkin joutunut tasapainoilemaan. Oltuaan vasta kolme kuukautta uudessa yhteistyöjohtajan tehtävässään häntä haastateltiin Helsingin Sanomissa ( ): Käytäntö pakottaa Helsingin seudun kunnat hyvin voimakkaaseen yhteistyöhön eli luovuttamaan osan päätösvallastaan yhteistyötoimikunnalle. Samalla hän kuitenkin valaa uskoa myös vapaaehtoisen työn puolesta: Näen yhteistyötoimikunnan (=YTT) metropolihallinnon vaihtoehtona, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Jos hyvin tiivis, vapaaehtoinen yhteistyö alkaa pelata, ei raskasta seutukuntahallintoa välttämättä edes tarvita. Eihän hallintomuoto ole tärkeä, vaan saavutettavat tulokset. YTV-kuntien välit olivat tuohon aikaan melkoisen tulehtuneet, kiitos mm. käynnissä olleiden tai ehdotettujen uusien selvitysten koskien kunnallisen jaotuksen muutoksia. Varsinkin Espoolla oli varaa olla vaikea, Leo Snellman letkauttaa. Myös poliittiset rajat olivat melko jyrkät, olihan sota-aikakin vielä lähellä ja joillakin tahoilla nähtiin jopa sosialismin pelkoa, erityisesti joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelussa, hän listaa vaikeuksien taustoista. Hengen kokoajana Leo Snellman kiittää ylipormestari Teuvo Auraa, YTV:n hallituksen ensimmäistä ja pitkäaikaista puheenjohtajaa: Se oli hänen ansiotaan, että YTV sai poliittisesti jotakin aikaan. Aura se oli, joka Ompeluseuroja ja vitsailua Alkuaikoina YTV:ssä tehtiin selvityksiä toisensa perään, mutta konkreettinen toiminta ei vain ottanut edetäkseen. Pian YTV:stä alettiin puhua julkisestikin ompeluseurana, jossa vain puhutaan ja juodaan kahvia, mutta ei saada mitään aikaan. Ja hallituksessahan oltiin vain tyytyväisiä, kun asioita selvitetään, hän kertoo. Olihan sekin yksi tapa väistää yhteistyötä. Toisekseen talossa oli fiksua väkeä, eiväthän he toimettomanakaan istuneet. Syntyi myös paljon hyvää työtä. Yksi vitsailun ja perusteettoman vähättelyn kohteista olivat myös ympäristölautakunnan ns. viherpiipertäjät. Onko ne nyt alkaneet tutkia perhosiakin?, naureskeltiin konservatiivisen hallituksen kesken, kun lautakunta pyysi rahaa bioindikaattoriseurantaa varten. Tarkoitus oli tutkia yöperhosten värimuotojen muuttumista ilman laadun indikaattorina. Puhumattakaan esityksistä saada varoja jäkälätutkimukseen. Ei tällaisten asioiden merkitystä silloin tunnettu. Vähän sama tilannehan on myöhemmin ollut tämän ilmaston lämpenemisasian kanssa. Kyllähän siitäkin on vitsiä väännetty, Snellman tunnustaa. Puhutaan mitä puhutaan, mutta YTV edusti ympäristöasioissa tuolloin melkoista kaukonäköisyyttä suuntaan, jonka kaikki tänään tunnustavat välttämättömäksi. Seudun kokonaisuutta ja kuntien kohtalonyhteyttä pitäisi ymmärtää Sijainninsuunnittelussa YTV ei koskaan päässyt puusta pitkään. Siinähän näet ajettiin takaa järjestelmää, jossa kaavoituksen (= ns. yhteisen yleiskaavoituksen) sekä asuntotuotannon ohjelmoinnin ja aikataulutuksen avulla olisi yhdessä vastattu kysymyksiin mitä, missä, milloin?. On selvää, että tällöin puututtaisiin kunnallisen itsehallinnon keskeiseen ytimeen, kaavamonopoliin ja oikeuteen itse järjestää asutus, työpaikat, liikenne jne., Snellman listaa tavoitetta ja pitää sen vastustusta kunnallispoliittisesti hyvin ymmärrettävänä, mutta perusteettomana. Ilman tällaista suostuntaa seutua ei voi järkevästi kehittää ja hallita. Jos tässä ei onnistuta, edessä on rajuhkoja kuntakartan muutoksia. Tämän henkivakuutuksen kauppaaminen kunnille vei paljon työaikaa, hän harmittelee, mutta näkee nykypäivän tilanteessa merkkejä myös hyvästä kehityksestä, mistä voi ja pitää olla tyytyväinen. Ongelmajätelaitosta ja ydinvoimalaakin suunniteltiin Yhteisen jätehuollon järjestäminen oli alusta pitäen tavoitteena. Helsingin laitoksen päällikkö Heikki Saarento pani hanttiin laitoksensa siirtämistä YTV:an, Leo Snellman muistaa ymmärtäen myös vastustuksen syyt. Ensimmäinen yrityshän oli luoda yhden kunnan laitoksesta seudun yhteinen omaisuuksineen ja työntekijöineen. Hanke kuitenkin toteutettiin, kuten tiedämme, Snellman muistuttaa ja lisää, että varsinainen mekkala syntyi pyrkimyksestä perustaa seudun ongelmajätelaitos. Paikkaa etsittiin muualta, koska Kyläsaari ei laitoksena eikä paikkana ollut tarkoitukseen sopiva. Paikkakandidaatteja olivat Snellmanin mukaan tuolloin mm. Orimattila ja Loviisa. Kun YTV:n ohella laitoksen omistajaksi tulivat valtio, teollisuus ja muut kunnat, jäi YTV:n tehtäväksi toimia perustamisessa kätilönä, Leo Snellman muistaa vetäneensä puheenjohtajana Ekokem Oy:n perustavan kokouksen. Oma episodinsa oli myös energiayhteistyö ja yhteisen voimalaitoksen suunnittelu konventionaalinen tai ydinlaitos, niin kuin silloin oli esillä. Hanke ei kuitenkaan toteutunut, koska kapasiteettia oli ehkä muutenkin riittävästi. Useita muitakin selvitysasioita oli YTV:n alkuaikojen esityslistoilla. Yhdeksi tärkeimmäksi Leo Snellman nostaa virkistysalueyhteistyön, jolla pyrittiin hankkimaan yhteisesti alueita. Toiminta laajennettiin kuitenkin käytännön syistä koskemaan muitakin kuntia, joten tarkoitukseen oli viisasta perustaa erillinen, edelleen toimiva yhteisönsä. Virkistysalueyhteistyössä jouduttiin keskustelemaan puolustusvoimien alueiden käytön mahdollisuuksista. Snellman muistaa olleensa puheenjohtajana ns. saaristotyöryhmässä, joka selvitti armeijan saarien käytön siirtymistä kunnille. Selvitystyön perusteella ainakin Harakka ja Lammassaari saatiin Helsingin käyttöön. Sen sijaan Espoon osalta ei vastaavia ratkaisuja saatu aikaiseksi. Harmaan pantterin harmit Pääkaupunkiseutu on Leo Snellmanin kotiseutu, onhan hän paljasjalkainen espoolainen, vanhassa kivikirkossa kastettu, Kauklahdessa kasvanut ja ressulaisen koulupojan ajoista lähtien Helsingin ympyröissä liikkunut. Myöhemmin tie vei kuitenkin asumaan Heinolaan ja Joutsan maisemiin. Eikä hän kunnioitettavasta iästään huolimatta ole vielä jättäytynyt oloneuvokseksi, vaikka jo haaveilee lakiasiaintoimistonsa alasajoa. Sitten menee pojalta työpaikka, hän harmittelee lopettamisen vaikeutta, kun isä ja poika ovat toimineet paljon yhteistyössä. Toinenkin harmin paikka paljastuu haastattelun päätteeksi: on alkanut näyttää siltä, että kaikki se, mitä hän on ollut elämässään rakentamassa ja kehittämässä, on mennyttä tai muuksi muuttunutta. Onko YTV:tä enää?, hän tivaa puoli tosissaan, entä seutusuunnittelua, ns. uusien kaupunkien maistraattilaitosta, lääninhallintoa, yksityisoppikouluja? Mutta maailma muuttuu ja me niin kuin seutuyhteistyökin sen myötä, ja selvästi parempaan suuntaan! AS 14 15

10 Tutkimuksista ja selvityksistä kaupunkien yhtäpitäviin päätöksiin Kimmo Kaivannon muotokuva Raimo Ilaskivestä Helmikuussa 1981 vastavalittu hallitus uutena puheenjohtajanaan ylipormestari Raimo Ilaskivi sekä koko valtuuskunta kokoontui pohtimaan edellisenä vuonna Teuvo Auran puheenjohdolla toimineen ns. KEHTO-toimikunnan (kehittämistoimikunta) mietintöä ja muita toimia YTV:n toiminnan vahvistamiseksi. Taustalla oli mm. se, että YTV oli pyytänyt yhtäpitäviä päätöksiä koko seudullisen jätehuollon hoidosta. Päätöstä ei kuitenkaan voitu tehdä, sillä Espoon kaupunginvaltuusto oli valmis ryhtymään yhteistyöhön vain jätteenkäsittelyssä erikseen sovittavan suunnitelman mukaisesti. Raimo Ilaskivi toteaa seminaarissa pitämässään puheenvuorossa, että yhteistyökuntien ulkopuoliset, lähinnä valtioneuvosto, saattavat joutua pohtimaan uudelleen suurkunta-ajatustakin, ellei yhteistyöllä YTV:n puitteissa saada konkreettisia tuloksia aikaan. Lisäksi hän painotti esityksessään yhteistyöhalua ja vilpitöntä pyrkimystä ratkaisujen löytämiseen. Hän jatkoi: Kapuloiden heittäminen rattaisiin siirtää päätäntävaltaa automaattisesti muualle, mm. valtioneuvostolle tai eduskunnalle eli toisin sanoen muiden kuntien poliittisille päättäjille. Ja tällöin on itsemääräämisoikeus todella menetetty kuvitellun kunnallisen itsemääräämisoikeuden säilyttämisen sijaista. Ilaskivi pohti myös päätöksentekomallia jonka mukaan riittäisi että jos kolme neljästä jäsenkunnasta tekevät samansisältöisen päätöksen niin se sitoisi myös neljättä kuntaa. Samoin ajatus että milloin pääkaupunkiseudun kuntien valtuutettujen yhteismäärästä riittävä määräenemmistö on jonkun ratkaisun kannalla, tulisi se YTV:n ja näin ollen myös sen jäsenkuntia sitovaksi päätökseksi. 1 Samassa seminaaritilaisuudessa puhunut ministeri Johannes Koikkalainen selvitti yhteistyön on- gelmia ja totesi esityksensä lopussa, että erityisesti Helsingin kaupungin kaatopaikka-asia olisi saatava pian järjestykseen ja jätehuolto pääkaupunkiseudulla yhteisesti järjestetyksi. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi tarvittaisiin vahvempaa YTV:tä ja järjestelyt tulisi ministerin mielestä tapahtua ensisijaisesti kuntien ja YTV:n toimesta. Kaupungit hyväksyivätkin syksyllä 1981 yhtäpitävin päätöksin valtuuksien antamisen YTV:lle jätehuollon järjestämiseksi pääkaupunkiseudulla. Seudullinen jätehuolto käynnistettiin YTV:ssä heti vuoden alusta 1982 alkaen. Suurimman virkamiespanoksen jätehuollon käytännön siirtämisessä Helsingin kaupungilta YTV:hen antoi silloinen apulaisyhteistyöjohtaja Seppo Perttula. Hän ryhtyi myös toteuttamaan YTV:n toimitaloa Itä-Pasilaan, johon myös jätehuollon johto asiantuntijoineen siirtyi. Seudun yhteistyö oli ottanut tuolloin merkittäviä konkreettisia edistysaskeleita. YTV-laki 1985 seutulipun toteutuksen edellytys Koska oli käynyt ilmeiseksi, etteivät puitelain määrittelemät yleiset tehtävät tuottaneet merkittävää operatiivista toimintaa, valmisteltiin YTV:n lain muutosta. Lakimuutoshankkeen aikana aloitti tammikuussa 1985 yhteistyöjohtajana Juha Sipilä. Uusi YTV-laki astui voimaan Laissa luetellut tehtävät antoivat YTV:lle laissa määritellyillä toimialueille itsenäisen toimivallan, ja kuntien maksuosuuksien perusteet kirjattiin lakiin. Vaatimus jäsenkuntien valtuustojen yhtäpitävistä päätöksistä poistettiin. Lain ensimmäinen näkyvä seuraus oli seutulippujärjestelmän käynnistäminen kesällä Uudistusta oli valmisteltu jo 1960-luvulta asti. Myös jätehuollon toiminta vahvistui lainsäädännön kehityksen myötä. Ilman vuoden 1985 lainmuutosta pääkaupunkiseudun yhteistyö olisi joutunut sekä YTV:n että kuntatalouden kannalta suuriin vaikeuksiin 1990-luvun alussa. Tuolloin YTV siirtyi osittain uuden hankintalainsäädännön seurauksena kilpailutettuihin ostopalveluihin kuljetuksissa, ensin jätehuollossa vuodesta 1990 alkaen ja sitten seutuliikenteessä vuodesta 1994 alkaen. Selvitys-, tutkimus-, suunnittelu- ja valmistelutyössä tapahtui jatkuvaa monipuolistumista. Tehtyjen töiden merkitys vahvistui myös niissä asioissa, joissa laki ei sisältöä yksilöinytkään. Neljän vuoden välein oli tehty yleiskaavallisia yhteistyösuunnitelmia (YTO), aravatonttihintojen enimmäishintasuosituksia oli annettu asuntohallitukselle ja sitä myötä seudun kunnille ja talonrakentamisen suhdanteita oli seurattu ja raportoitu määrävälein. Rakennusmaavarantorekisteri kehitettiin ja sitä ryhdyttiin ylläpitämään ja seudullista tietorekisteriä kehitettiin. 2 Yhteistyösuunnitelmista Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen perustamiseen YTV ehdotti suorittamiensa selvitysten pohjalta jo vuonna 1979, että kaupungit yhtäpitävin päätöksin ryhtyisivät pitämään yllä kuntien omistuksessa olevia virkistysalueita ja hankkimaan seutukaavassa virkistysalueiksi osoitettuja alueita. Valtuutuspyyntöön ei saatu kaupunkien myönteistä yhtenäistä kantaa. Yhteistyön silloinen kuningasajatus oli, että koska alueiden käyttö tapahtui riippumatta kuntarajoista, niin olisi järkevää ja tarkoituksenmukaista järjestää virkistysalueiden hoito ja kehittäminen yhteisesti. Lisäksi haluttiin säilyttää mahdollisimman paljon ranta-alueita rakentamattomina. YTV-laissa vuodelta 1985 oli mukana kohta joka kuului: YTV:n tehtävänä on tarpeen mukaan hankkia käyttöoikeuksia seutukaavassa osoitettuihin tai muutoin seudullisiin tarpeisiin tarkoitettuihin virkistysalueisiin sekä perustaa ja ylläpitää yhteisiä ulkoilureittejä ja virkistys- ja vapaa-ajan laitoksia. 1 YTV:n tiedotuslehti YTV-SAD nro 1/ Klemola

11 Erkki Tuomioja, YTV:n hallituksen jäsen vuodesta 1981 ja puheenjohtaja esitelmöi YTV:n 30-vuotisjuhlaseminaarissa Hanke yhteisten virkistysalueiden aikaansaamiseksi oli ollut jäissä muutaman vuoden, minkä johdosta silloinen YTV:n johto lähetti ympäristöpäällikkö Kari Walleniuksen ja kunta-asiamies Rolf Aschanin tutustumismatkalle Pohjoismaisiin tutkimaan siellä toimivien virkistysaluesäätiöiden toimintaperiaatteita, käyttöoikeuksien hallintaa ja käytännön työtä. Syksyllä 1985 ilmestyneessä matkakertomuksessa esitettiin Suomen oloihin sopivia mallisääntöjä ja käyttöoikeussopimusten malleja. Aika oli kypsä käytännön toimiin nyt myös Etelä-Suomessa ja valtiovalta teki ensimmäiset varauksensa budjettiin virkistysalueiden hankkimista varten. Uudenmaan seutukaavaliitot ja Uudenmaan maakuntaliitot tekivät kesäkuussa 1986 esityksen Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen perustamiseksi. Yhdistyksen perustamissopimus solmittiin lokakuussa 1988 ja yhdistys rekisteröitiin maaliskuussa Yhdistyksessä oli tässä vaiheessa mukana 16 jäsenkuntaa. Vuonna 2010 yhdistys omistaa 35 virkistysaluetta, joiden yhteinen pintaala on lähes 1400 hehtaaria. Pääkaupunkiseudun kaupunkien omistamat virkistysalueet ovat edelleen peruskuntien hoidossa, mutta ajatus lisäalueiden hankkimisesta oli suurelta osin valtiovallan myötävaikutuksella toteutunut yhdistyksen puitteissa. Sekin mahdollisuus, että YTV olisi kuntien asemasta tullut suoraan jäseneksi virkistysalueyhdistykseen, kaatui Espoon ja Vantaan haluttomuuteen luovuttaa seudullista edustamista YTV:lle. 3 Juha Sipilä monipuolinen vaikuttaja Yritys laajempaan seutuhallintoon Tarve tiiviimmälle yhteistyölle ja valtiovallan tyytymättömyys YTV:n luonteeseen ja sen toimivaltuuksien riittämättömyyteen olivat syynä siihen, että Kalevi Sorsan johtaman maan hallituksen pääkaupunkiseutuohjelmassa sovittiin kesällä 1986 komitean asettamisesta tekemään tarpeelliset esitykset seudullisen hallintojärjestelmän uusimiseksi. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomioja, jolla mm. oli kokemusta YTV:n hallituksen työstä, nimitettiin seutuhallintokomitean puheenjohtajaksi. Komitea ehdotti tammikuussa 1988 YTV-lakia kumottavaksi ja sen tilalle seutuhallintoa, jossa päätösvaltaa käyttäisi suorilla vaaleilla valittu seutuvaltuusto. Komiteaehdotuksen mukaan seutuhallinnon tehtävät olisivat YTV:n tehtäviä laajemmat, lisänä olivat mm. seutukaavoitus ja liikenneturvallisuus sekä asuntopolitiikan ja ammatilliseen koulutukseen liittyvät tehtävät. 4 Seutuhallintokomitean ehdotukset eivät kuitenkaan johtaneet toimenpiteisiin. RA Silloinen Elinkeinovaltuuskunnan johtaja Juha Sipilä siirtyi YTV:n yhteistyöjohtajaksi vuoden 1985 alusta. Hän toimi Liberaalisen kansanpuolueen kaupunginvaltuutettuna Helsingissä vuosina ja osallistui 1980-luvun alussa YTV:n toimintaan valmiustoimikunnan puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Toinen YTV-laki, joka tuli voimaan 1985, antoi lopullisen sysäyksen seutulipun toteuttamiseksi. Sipilä piti tärkeänä ennen virkaan vastaottamista sitä, että seutulipulle oli lainsäädännölliset raamit. Hän toteaa itse YTV:n henkilökuntalehden pääkirjoituksessa että uusi laki antaa mahdollisuudet YTV:n järkevään ja entistä nopeampaan päätöksentekoon. Juha Sipilä oli aktiivinen monessa kansalaisjärjestössä. Hän oli yli 20 vuotta jäsenenä Partiosäätiö Ry:n hallituksessa ja hallintoneuvostossa. Hän toimi myös Suomen kehitysyhteistyöseurassa ja Round-Table Suomi Finlandissa. Musiikin alalla hänellä oli luottamustehtäviä Suomen Kansallisoopperan säätiön ja Helsingin kaupunginorkesterin hallituksen jäsenenä sekä hoiti kuusi vuotta puheenjohtajatehtävää Oulunkylän Pop/Jazz konservatorion hallituksessa. Sipilä oli lisäksi aktiivinen ja monipuolinen liikunnan harrastaja ja luonnonystävä. YTV toi hänelle tehtäviä Suomen Ongelmajäte Oy:n hallituksessa vuosina Johtajana YTV:ssä hän tuli hyvin toimeen henkilöstönsä kanssa ja innosti ja kannusti alaisiaan. Hänen aloitteesta perustettiin 1991 YTV:n henkilökuntayhdistys YTY ry joka toimi aktiivisesti virkistystilaisuuksien, työpaikkakäyntien, seminaarien ja kulttuuritapahtumien järjestäjänä vuoteen 2003 asti. Hänen aikana otettiin ensiaskeleet jätehuollon ja bussiliikenteen kuljetuspalveluiden kilpailuttamisessa. Vuonna 1994 järjestettiin ensimmäinen seudullisen bussiliikenteen kilpailutus ja kohteena oli 15 % koko seutuliikenteestä. Näillä linjoilla kustannukset vähenivät kilpailutuksen ansiosta yli 30 %. Juha Sipilä ehti toimia yhteistyöjohtajana 13 vuotta jonka jälkeen hän vuonna 1998 jäi ikänsä edellyttämälle eläkkeelle. Hänelle myönnettiin samassa yhteydessä kaupunkineuvoksen titteli. Sairastettuaan vaikeaan sairauteen Sipilä ei vetäytynyt eläkkeelle vaan perusti eläkepäivinä Suomen eturauhassyöpäyhdistyksen ja toimi sen johdossa auttaen muita saman kohtalon kokeneita ja heidän omaisiaan antaen tietoa ja tukea. Hän menehtyi sairauteensa elokuussa RA 3 Tuomioja s Seutuhallintokomitean mietintö, Komiteamietintö 1987:

12 Poliittinen enemmistö vaihtuu Melkein vakiintuneeksi käytännöksi oli tullut YTV:n hallituksen puheenjohtajaa valittaessa, että tehtävään nimitettiin Helsingin suurimman puolueen, Kokoomuksen edustaja luvun vaihteessa hän oli virassa oleva ylipormestari Raimo Ilaskivi. Hänen väistyttyä tehtävästään Helsingin uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Kari Rahkamo joka myöhemmin nimitettiin ylipormestariksi. YTV:n valtuuskunta valitsi huhtikuussa 1991 Kari Rahkamon YTV:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi kesken kunnallisvaalikauden. Hän oli YTV:n perustamisesta lähtien toiminut eri luottamustehtävissä YTV:ssä. Kari Rahkamo oli viimeinen Helsingin ylipormestari YTV:n hallituksen puheenjohtajatehtävässä koska kunnallisvaaleissa syksyllä 1992 vihreiden saavuttaman vaalivoiton tuoman kannatuksen myötä YTV:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi nousi maaliskuussa 1993 kansanedustaja Erkki Tuomioja, joka edusti Sosiaalidemokraatteja. Tilanne oli YTV:n johtaville virkamiehille uusi, mutta uusi puheenjohtaja saavutti nopeasti vakiintuneen aseman hallituksen johdossa ja toimi sovittelevana mutta määrätietoisena puheenjohtajana. Toteaahan Juhani Paajanen maaliskuussa 2010 antamassaan haastattelussa ettei YTV:n hallitus Tuomiojan toimiessa puheenjohtajana äänestänyt neljän vuoden kestävän toimikautensa aikana kertaakaan. YTV:n seminaarilinjauksia 1990-luvulla YTV:n vaalikaudelle valittu YTV:n valtuuskunta, hallitus ja kaupunginjohtajat sen asiantuntijajäseninä sekä YTV:n molempien lautakuntien jäsenet kokoontuivat toukokuussa 1993 pidettävään YTV:n linjaseminaariin. Erkki Tuomioja totesi pitämässään avauspuheenvuorossaan mm. että YTV:n jätehuollon järjestelmät hoidetaan hyvin ja paremmin kuin voimassaolevat säännökset edellyttävät, eivätkä tulevat EU-direktiivit tule tuottamaan YTV:lle ongelmia. Suurena haasteena hän näkee liikennepuolella liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnan, jonka hyväksyminen tulisi tapahtua vuoden 1994 alkupuolella. Liikenteen kilpailuttamisesta on odotettavissa huomattavia kustannussäästöjä. Hän muistutti luottamushenkilöitä myös siitä, että YTV:llä oli edelleen lakisääteinen mandaatti yhteisten vapaa-ajan palveluiden tuottajana. YTV:n tehtävänä oli tarpeen mukaan hankkia käyttöoikeuksia seutukaavassa ositettuihin tai muutoin seudullisiin tarpeisiin tarkoitettuihin virkistysalueisiin. Kaupunkien haluttomuuden takia mandaatti oli kuitenkin jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Hän ilmoitti lisäksi että hän edelleen henkilökohtaisesti on johtamansa seutuhallintokomitean ehdotusten kannalla, mutta lähtee kuitenkin siitä että nämä asiat kuuluvat laajemman yhteiskunnallisen keskustelun piiriin ja ettei YTV:n ja sen hallituksen puheenjohtajan asi- ana ole ilman toimeksiantoja olla nyt aktiivinen tai aloitteellinen asiassa. 1 Saman seminaarin toimitusjohtaja Jussi-Pekka Alasen johtamassa kaupunginjohtajapaneelissa yhteistyökaupunkien kaupunginjohtajat korostivat puheenvuoroissaan YTV:n nykyisten palvelutehtävien hyvän hoidon tärkeyttä ja jättivät laajemmat aluesuunnittelu- ja hallintomallipohdinnat muiden organisaatioiden pohdittaviksi. Kantavaksi ajatukseksi YTV:n toiminnassa tuli nyt se, että YTV keskittyy ydinosaamisensa liikenteessä ja jätehuollossa ja toimii vain säännösten mukaisissa tehtävissä. YTV:n toiminnan keskittyminen liikenteen ja jätehuollon ydintehtäviin oli pari vuotta myöhemmin tuottanut tulosta. YTV piti 25-vuotisseminaarin kesäkuussa Silloisen valtuuskunnan puheenjohtaja, ylijohtaja Jouni J. Särkijärvi totesi 22 vuoden YTV-kokemuksen perusteella, että juuri tällä hetkellä seudun kuntien yhteistyö toimii parhaiten. Liikenteen ja jätehuollon toiminnot hän toteaa nyt olevan kunnossa. Osoituksena hyvästä yhteistyöstä on mm. se, että seudun kunnat ovat voineet sopia seudullisista liikenneinvestoinneista. Hänen mukaansa tasavallan hallitus on myös noteerannut tämän ja luvannut noudattaa kuntien yhteistä näkemystä hankkeiden rahoittamisjärjestyksessä. Liian usein on valtion investointirahoja mennyt seudun ohi sen vuoksi, että on voitu viitata yhteisen käsityksen puuttumiseen. 2 Erkki Tuomiojan pari vuotta aiemmin mainitsema haaste, yhteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, oli nyt toteutuessaan tuonut pääkaupunkiseudulle edun. Merkkipäiväseminaarissa YTV:n puheenjohtaja Särkijärvi käänsi katseensa yli YTV-kuntien rajojen. Kehyskunnat voisivat tehdä yhteistyösopimuksia jätehuollon ja liikenteen sektoreilla koska ne ovat ulottuvuuksiltaan selvästikin YTV:n nykyistä aluetta suuremmat. YTV vietti merkkipäivänsä rau- 1 PKS:n julkaisusarja C1993:14, YTV:n linjaseminaari ss YTV:n merkkipäiväseminaarijulkaisu Hallituksen puheenjohtaja Pentti Kivinen YTV:n 30-vuotisseminaarissa hallisessa tunnelmassa, ydintehtävät olivat selvät eikä uusia hallintomalleja pohdittu. Toiminnan uudelleensuuntaus ja keskittyminen ns. operatiivisiin tehtäviin näkyi nyt uudessa vuoden 1997 alusta voimaan tullessa YTV-laissa. YTV:n ylin päätöksentekoelin, 44-jäseninen valtuuskunta muutettiin 22-jäseniseksi seutukokoukseksi ja uudessa laissa laajennettiin mahdollisuuksia tiivistää yhteistyötä kehyskuntien kanssa eritoten YTV:n ydintoimialoilla. Uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi valittiin samana vuonna Pentti Kivinen Helsingin kokoomuksen edustajana. Kivinen oli toiminut hallituksen jäsenenä vuosina Hän johtaa neljä vuotta YTV:n hallitusta vuosituhannen loppuun saakka. Hänen aikanaan ja silloisen yhteistyöjohtaja Juhani Paajasen aloitteesta aloitettiin YTV:ssä strateginen suunnittelutyö. Toimintaa ohjaaviksi arvoiksi kiteytyivät Asiakaslähtöisyys, Yhteistyö, Avoimuus, Kustannustehokkuus ja Kestävä kehitys. Strategiassa todetaan että YTV on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten lakisääteinen yhteistyöorganisaatio joka edistää pääkaupunkiseudun kehitystä tuottamalla korkeatasoisia liikenteen, jätehuollon, ilmansuojelun ja ke

13 hityssuunnittelun palveluita. YTV:n henkilöstö oli nyt 270 henkilöä ja liikevaihto 850 miljoonaa markkaa. 3 YTV järjesti 30-vuotisseminaarinsa Helsingin messukeskuksessa. Puhujina olivat Pentti Kivinen, Erkki Tuomioja, Professori Pentti Murole ja Kööpenhaminan yliopiston professori Christian Wichmann Matthiesen. Kaupunginjohtajien yhteistyö Ajankohtaisia talous- ja hallintokysymyksiä oli vuoden 1996 aikana ruvettu käsittelemään säännöllisesti Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajista muodostetussa yhteistyöelimessä. Neljän ykköskaupunginjohtajan ryhmässä johti alkuvuoden työtä ylipormestari Kari Rahkamo ja sen jälkeen kaupunginjohtaja Eva-Riitta Siitonen. Työ pohjautui aikaisemmin vuonna 1993 laadittuun Helsingin seudun kehittämisohjelmaan. Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien yhteistyössä perustettiin yksitoista eri työryhmää kehittämään yhteistyötä kaupunkien hallinnon eri sektoreilla. Vaikka YTV:n virkamiehiä osallistui neljän eri työryhmän työhön, niin monet yhteistyöselvitykset suoritettiin selvemmin kuin aikaisemmin nyt kaupunkien omin virkamiesvoimin. Pääkaupunkiseudun kaupunkien kaupunginjohtajat päättivät vuoden 1996 lopulla jatkaa kuutta yhteistyöprojektia ja totesivat, että loput 5 ryhmää olivat suorittaneet työnsä loppuun ja yhteisseurannan loppuneen. Jatkoa määrättiin työllisyysryhmälle, elinkeinoryhmälle, edunvalvontaryhmälle ja kaupunkikortin kehittämisryhmälle. Samoin jatkuivat yhteistyöhankkeina YTV:n apulaisyhteistyöjohtajien Anja Höök- Tiihosen johtama joukkoliikenneryhmä ja Juhani Paajasen johtama jätehuoltoryhmä ja yhteistyö 3 YTV:n kutsu Juhlaseminaariin kesäkuussa 2000 Kolmekymmentä vuotta asukkaiden asialla käsitti näillä molemmilla sektoreilla laajempaa Helsingin seutua. 4 Verrattuna 1970-luvun ja 1980-luvun alun kuntien laajaan ja monia sektoreita käsittävään yhteistyöhön, YTV:llä oli nyt pienempi rooli kuin aikaisemmin ja se keskittyi nyt selvemmin ja ponnekkaammin liikenne- ja jätehuoltokysymyksiin. YTV:n luonteen ja tehtävien muutos YTV perustettiin laaja-alaiseksi yhteistyöorganisaatioksi, mutta oli muuttunut palveluiden tuottajaksi. Suoritustehtävien toteutuminen ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen oli kuitenkin koko seudun edun mukaista. Samalla tapahtui kuitenkin toinen välillinen muutos, jota ei suunniteltu. Perinteinen pääkaupunkiseudun yhteistyöfoorumi jäi suoritustehtävien varjoon. Se lakkasi asiallisesti toimimasta YTV:n puitteissa. Seudulle ei jäänyt paikkaa, missä poliittinen ja viranhaltijajohto olisivat voineet tarkastella pääkaupunkiseudun eri toimintojen kokonaisuutta. 5 Viimeisen laajan ja useita kunnallisen alan sektoreita käsittävän kuntien yhteistoimintaseminaarin YTV järjesti Etelä-Suomen lääninhallituksen auditoriossa tammikuussa 2001, jolloin uusille vastavalituille kaupunginvaltuutetuille selostettiin olemassa olevien yhteistoimintaorganisaatioiden käytännön toimintaa seudulla. Mitään laajempaa pohdintaa seminaarissa ei tapahtunut vaan tilaisuus oli luonteeltaan informaatiotilaisuus, jossa YTV:n hallituksen puheenjohtaja Pentti Kivisen avauksen jälkeen kaupunkien eri sektoreiden virkamiesasiantuntijat esittelivät kaupunkien käytännön yhteistyömuotoja pääkaupunkiseudulla. 4 Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien yhteistyö vuonna 1996, Seurantaraportti Jussi-Pekka Alanen, s. 81 Euroopan unioni uudistaa ja muuttaa palvelutuotantoa Suomesta oli tullut EU:n jäsenmaa vuonna 1995 ja toimi myös EU:n puheenjohtajamaana vuoden 1999 alkupuoliskon. Merkittävä edistysaskel Suomen kannalta oli saavutettu loppusyksyllä 1998, kun EU hyväksyi lopullisen version Pohjoisen ulottuvuuden huomioimisesta Unionin politiikassa. 1 Suomalaisten katseet olivat kääntyneet Keski-Eurooppaan; matkustelu Brysseliin lisääntyi ja aiempi tiivis pohjoismainen yhteistyö väheni. Kaupungit ja kunnat käänsivät katseensa EU:n kehittämisrahastoihin ja hakivat avustuksia yksin tai yhteistyökumppaneiden kanssa toimintansa kehittämiseksi. Tilanne avasi uusia mahdollisuuksia ja avainsanoiksi nousivat yhteyksien luominen ja verkostoituminen. EU-hankkeiden rahoitusmahdollisuudet tarkoittivat myös sitä, että hankerahoista kilpailtiin nyt kaupunkien kesken, joskin joitakin yhteishankkeitakin käynnistettiin. Jatkuvan laajan perustietovirran seuraaminen EU-asioissa ei edistänyt paljon ns. kuuman tiedon keräämistä. Se tapahtui enimmäkseen yhteistyökumppanien, konsulttien, asiakkaiden tai palveluiden toimittajien kautta. Näiden kanavien avulla saattoi myös avautua kumppanuus jossakin EU-hankkeessa. Koska kilpailtiin EU-rahoista, yleispiirteistä kuvaa kuntien toiminnan kehitystyöstä oli aikaisempaa vaikeampaa hahmottaa. Jokainen taho käytti omia teitään löytääkseen EUasioissa ns. kuumaa tietoa, joka voisi johtaa käytännön rahoituslähteisiin. YTV:n merkittävin ensimmäinen EU-hanke oli jätehuollon Waste PrevKit-projekti, joka koski jätteen ehkäisyn edistämistä. EU myönsi Life rahastosta projektille euron määrärahan. Avustuksen prosenttiosuus laskettuna jätehuollon kaikista tuloista oli lähes prosentti. Projektin avulla on edistetty merkittävästi jätteen synnyn ehkäisyä pääkaupunkiseudulla. YTV ja Helsingin kaupunki ovat osallistuneet EU:n metropolialueiden yhteistoimintaorganisaatio Metrexin toimintaan. 2 Organisaatio perustettiin vuonna 1996 ja se pyrkii vaikuttamaan EU:ssa suurkaupunkialueiden elinolojen kehittämiseksi. Vuonna 2004 organisaatiolla oli jäseninä 40 metropolialuetta ja Suomea edusti silloinen Helsingin kaupunginhallituksen ja YTV:n hallituksen puheenjohtaja Suvi Rihtniemi. Helsinki järjesti vuonna 1999 yhdessä YTV:n kanssa Metrexin jäsenille seminaarin Helsingin kaupunginvaltuuston istuntosalissa. Metrexin silloinen puheenjohtaja Bernt Steinacher Stuttgartista esitelmöi myös YTV:n hallituksen seminaarissa huhtikuussa A northern Dimension for the Policies of the Union, COM(1998) 589 final. 2 The network of European Metropolitan Regions and Areas 22 23

14 Suvi Rihtniemi, YTV:n hallituksen puheenjohtaja YTV oli jäsenenä eurooppalaisella pohjalla toimivassa EMTA-järjestössä 3, joka on Euroopan tärkeimpien kaupunkien joukkoliikenteestä vastaavien viranomaisten yhteistyöelin. YTV osallistui aktiivisesti myös UITP:n (The International Association of Public Transport) toimintaan. UITP on joukkoliikenteen ammattilaisten maailmanlaajuinen yhteistyöverkosto, jossa on jäseniä yli 90 maasta. YTV oli mukana järjestämässä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa keväällä 2007 Helsingissä pidettyä UITP:n maailmankongressia. Jätehuollon kansainvälinen yhteistyö on tapahtunut maailmanlaajuisen järjestön ISWA:n (Internatinal Solid Waste Association) puitteissa. Jäseniä järjestöllä on 64 maassa ja se on itsenäinen, voittoa tuottamaton organisaatio, jonka päämääränä on 3 European Metropolitan Transport Authorities edistää ja kehittää kestävän kehityksen jätehuoltoa maailmanlaajuistesti. Metropolialueiden rajauskysymyksiä käsiteltiin vuonna 1999 perustetun OECD:n aluekehityskomitean piirissä. Komitea hyväksyi vuonna 2002 Helsingin metropolialueen raportin. Hankkeen ohjausryhmässä olivat edustettuina Pääkaupunkiseudun kaupungit, Sisäasianministeriö ja Ympäristöministeriö sekä Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Hämeen ja Päijät-Hämeen liitot. Raportti päätyi määrittelemään Euroopan Unionin alueluokitusjärjestelmän (NUTS) 4 mukaan Helsingin metropolialueen laajasti siten, että pienimmäksi tilastoyksiköksi määriteltiin Uusimaa. Siihen kuuluivat Helsingin seutukunta, jossa oli 13 kuntaa sekä Lohjan seutukunta (6 kuntaa) ja Tammisaaren seutukunta (5 kuntaa). Näin pienimmäksi aluekokonaisuudeksi määritellyllä Helsingin metropolialueella oli vuonna ,318 milj. asukasta ja siihen kuuluivat pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Siuntio ja Tuusula. 5 OECD:n syksyllä 2002 valmistunut Helsingin metropolikatsauksen metropolialueen määritelmä vaikutti myös YTV:n asemaan maankäytön yleispiirteisen suunnittelun osatoimijana. Tämä merkitsi mm., että YTV-alue oli selvästi liian pieni tämäntyyppistä suunnittelutoimintaa varten. Helsingin seudun yhteistyön kehittämishanke ja Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Sisäasianministeriö asetti kesäkuussa 2003 hallitusohjelman mukaisen Helsingin seudun kehittämishankkeen. Hanke oli kaksivaiheinen siten, että ensimmäisessä vaiheessa selvityshenkilö Jussi-Pekka Alanen valmisteli kehittämisehdotuksensa ja toi- 4 Nomenclature of Territorial Units of Statistics 5 OECD:n metropolikatsauksen kansallinen tiimi, toimittanut Mika Honkanen sessa vaiheessa sisäasianministeriö tulisi valmistella tarvittavat säädösmuutokset ja toimenpiteet. Selvitysmies totesi valmistelumuistiossa tammikuussa 2004 että seudullisen päätöksenteon tärkein tavoite on yhteisen tahdon muodostaminen ja sitoutuminen tehtäviin ratkaisuihin sekä valmius toteuttaa ne. Hallintomallit ovat alistettuja näille vaatimuksille. Tavoitteeseen päästään mahdollisimman pitkälle olemassa olevia rakenteita kehittämällä. Selvityshenkilön työn ollessa vielä käynnissä pääkaupunkiseudun kaupungit päättivät perustaa Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan. Neuvottelukunta, johon kuului kaupunkien johtavia luottamushenkilöitä, piti ensimmäisen kokouksensa Kokouksissa käsiteltävät asiat valmisteltiin kaupunginjohtajista koostuvassa koordinaatioryhmässä. Neuvottelukunta ryhtyi laatimaan pääkaupunkiseudun visiota ja strategiaa, joka valmistui samana vuonna. Kaupunkien valtuustot hyväksyivät lopullisesti PKS-neuvottelukunnan yhteistyösopimuksen joulukuussa Tätä kirjoittaessa voidaan todeta, että yhteistä tahtoa on pääkaupunkiseudulla syntynyt ja että jonkinasteista sitoutumista on tapahtunut. Helsingin Seutu-verkkopalvelu tarjoaa tänään kuntalaisille tietoa seudusta sekä kaupunkien yhteisistä ja kaupunkikohtaisista palveluista. Uusia kuntayhtymiä on syntynyt, kuten HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut sekä HSL Helsingin seudun liikenne. Myös konkreettisia ratkaisuja asukkaiden elämän helpottamiseksi on löydetty ja kuntalaisten palveluita parannettu. Esimerkkinä voidaan mainita, että kiireelliseen tutkimukseen tai hoidon tarpeessa olevat asukkaat pääkaupunkiseudulla voivat nyt huhtikuun alusta 2010 hakeutua virka-ajan ulkopuolella myös naapurikuntien terveyskeskuspäivystyksiin. RA YTV:n viirit ja luvuilta Läheisten yhteistyökumppaneiden viirit vasemmalta: Linja-autoliitto, Uudenmaan liitto, Suunnittelukeskus, Tielaitos ja Kuntaliitto Lahjoja pohjoismaisilta naapureilta: Tukholman maakäräjien (Stockholms läns landsting) toimitaloa esittävä tinalautanen ja kuva Kööpenhaminan pörssirakennuksesta 24 25

15 Hallitusten opintomatkakohteet YTV on pitänyt säännöllisesti yllä yhteyksiä pohjoismaisiin ja vuodesta 1995 enenevässä määrin EU:n puitteissa toimiviin järjestöihin. Näitä yhteyksiä hoidettiin pääasiallisesti virkamiesvoimin. Hallituksen opintomatkoja suoritettiin puheenjohtajien matkustushalukkuudesta riippuen vaihtelevasti. Kuitenkin hallitus usein vaalikauden alussa ja luvuilla teki opintomatkoja Euroopan kiinnostavimpiin kaupunkikohteisiin. Matkat suunniteltiin huolella ja suunnattiin sellaisiin kohteisiin, joista löytyi YTV:n liikenteen, jätehuollon ja myös ilmastomuutostyön kannalta varteenotettavia uusia ratkaisumalleja. Tärkeitä kohteita Tukholman, Göteborgin ja Kööpenhaminan lisäksi ovat olleet: - Saksan ja Sveitsin jätteenpolttoon tutustuminen v Lontoon suurkaupunkialue ja Birminghamin jätehuoltoratkaisut v Frankfurtin ja Karlsruhen joukkoliikenneratkaisut v Madridin joukkoliikenne v Wienin alueen hallinto, rakennustuotanto, joukkoliikenne ja jätehuolto v Hannoverin suuralueen hallinto, joukkoliikenne ja jätehuolto v Bilbaon kaupunkiuudistusprojektit, joukkoliikenne ja jätehuolto v Tehdyistä matkaraporteista ja solmituista kontakteista on ollut hyötyä YTV:n toiminnan kehittämisessä ja samalla hallituksen jäsenillä on ollut mahdollisuus yhdessä syvemmin perehtyä liikenteen ja jätehuollon parhaimpiin käytäntöihin ja vaihtaa keskenään mielipiteitä ratkaisujen soveltuvuudesta pääkaupunkiseudulla. Seutuorganisaatioita Euroopassa Euroopan aluehallinnon ratkaisut ovat kovin moninaisia: EU27-alueella oli noin yleisen aluehallinnon organisaatiota vuonna Näistä kuntia oli ja muita väliportaan hallintoelimiä noin Kunnista yli puolet on ranskalaisia (40 %) ja saksalaisia (13 %). Kuntien keskikoko oli tuolloin 5400 asukasta, mutta monissa maissa (Itävalta, Alankomaat, Belgia, Kreikka, Tanska, Liettua, Latvia, Suomi) kuntaliitokset kasvattavat kuntakokoa kaiken aikaa. Myös väliportaan hallinnon uudistuksia, kokeiluja ja valmisteluja toteutetaan kautta Euroopan. Kuntien välisen yhteistyön sisällöt ja muodot vaihtelevat monialaisista tehtävistä erityisiin, pakollisista muodoista vapaaehtoisiin, yhteistoimintasopimuksista resurssipooleihin ja lakisääteisiin toimijoihin. Yhteistyön järjestelyt pohjautuvat paikallisiin perinteisiin ja tilanteisiin, yhteisten toimintojen luonteisiin, demokratian ja tehokkuuden yhdistämiseen jne. Kuntien yhteistyö on laajentunut ja syventynyt vahvasti kansainvälistymisen ja globaalin toimintaympäristön myötä. 1 Kuntakentän ja väliportaan hallinnon järjestelyt ja muutokset heijastuvat luonnollisesti seutuyhteistyön ratkaisuihin: joissakin tapauksissa seudun keskuskaupunki kattaa ainakin valtaosan toiminnallisesta kaupunkiseudusta (Wien ja monet Itä-Euroopan suurkaupungit), suuret kuntaliitokset voivat siirtää kuntayhteistyön ratkaisut uuden suurkunnan sisälle (Kanadan suurkaupunkiseudut) ja eräissä maissa valtion ja/tai kuntien väliportaan organisaatiot vastaavat osin kaupunkiseutujen yhteistyöstä (UK, Australia, Italia, Espanja). Oheiseen taulukkoon on koottu perustietoja Euroopan suurten kaupunkiseutujen monialaisista yhteistyöorganisaatioista. Pohjoismaissa tällaisia seutuorganisaatioita on ollut vain Kööpenhaminan (HUR, Hovedstadens Udviklingsråd toimi ) ja Helsingin seudulla (YTV). Seutuyhteistyön tavanomaisia päätehtäviä ovat seutustrategiat, aluesuunnittelu, liikenne, jätehuolto, seutukehitys, elinkeinot ja seutumarkkinointi, ympäristöasiat, kansainvälinen yhteistyö, kulttuuri- ja sosiaaliasiat. Toimijoiden, aluerajausten, hallinnon, valtuuksien ja päätöksenteon, resurssien ja toimintatapojen ratkaisut ovat paikallisten olojen ja perinteiden vuoksi hyvinkin moninaisia. Myös seutuorganisaatioiden perustamisen motiivit ja myöhemmät vaiheet ovat olleet kirjavia monista epäonnistuneista yrityksistä seutuhallintojen lakkauttamisiin, uusiin yrityksiin ja toisinaan jonkinmoisiin menestyksiinkin asti. Pääsuunta on kuitenkin selvästi ollut seutuyhteistyön tarpeiden voimistuminen ja niihin vastaavien ratkaisujen etsintä ja toteuttaminen vakiintuneiden hallinnon tasojen usein perin sitkeästä vastustuksesta huolimatta. 2 1 CEMR, Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto: A great variety of territorial organisation in Europe, Tekstin ja taulukon tiedot on koonnut kehityspäällikkö Antti Viren, HSY Seutu- ja aluehallintoa Euroopassa 2009 Kaupunkien hallinto kattaa liki metropolialueen: Wien, Itä-Euroopan monet suurkaupungit (myös Kanada) Aluevaltuustot/-hallinnot ohjaavat metropolien suunnittelua: UK regions, Italia, Espanja, Istanbul Turkissa Greater City Authorithy (myös Australia): Alue/Maa Organisaation nimi Kuntien lukumäärä Asukasmäärä Lontoo Greater London Authority (GLA) 32 boroughs 7,3 milj.as. Strategies, police, emergency planning, Transport for London, Development Agency Dublin Dublin Regional Authority Dublin + 3 counties 1,5 milj.as. Strategic planning guidelines, transport, waste management, Agenda 21, EU office Köbenhavn Hovedstadens Udviklingsråd (HUR) 2 cities + 3 counties 1,8 milj.as. Public transport, regional plan, traffic plan, Öresund, industrial policy, cultural life HUR toimi vuosina , jonka jälkeen vastuut hajautettiin eri tahoille Amsterdam Regionaal Orgaan Amsterdam 16 municipalities 1,3 milj.as. Spatial development, traffic and transport, economy, housing, youth welfare Saksa Region Hannover 20 Städte und Gemeinden 1,1 milj.as. Regionalplanung, Umweltschutz, Wirtschaftsförderung, Sozialhilfe, Abfallwirtschaft Verband Region Stuttgart 179 kuntaa 2,6 milj.as. Regional management of economy, transport management, planning and development + useita muita seutuorganisaatioita: aluesuunnittelua, liikennettä, elinkeinoja Helsinki YTV 4 kaupunkia Ruotsi Region Skåne kokeiluvaiheessa 2010 asti Regionförbundet i Kalmar län aluekehitys, ympäristö Västra Götalandsregion terveydenhuolto, kulttuuri Göteborgsregion (GR) liikenne, elinkeinot Ranska Ile de France 1300 kuntaa, 7 departem. kaupunkisuunnittelu, elinkeinot, liikenne, ympäristö, kulttuuri, kv. toiminnot ym. Communaute Urbaine (de Lille, Lyon ym.) vaihtelevia tehtäviä: suunnittelu, liikenne, elinkeinot jne. Zürich Regionalplanung Zürich & Umgebung Zürich + 69 Gemeinde 0,8 milj.as. Zürcher Vehrkehrsverbund Italia Provincia (di Torino, Genova ja monia muita), Milano International (seutustrategia) Espanja Comunidades autónomas (de Madrid ym.) Barcelonaan aiottu metropolihallinto (2007) siirtyi tulevaisuuteen Portugali Area Metropolitana (de Lisboa, Porto) 26 27

16 Konkarin näkökulma YTV:n vieraskirjat Nykyisin eläkkeellä oleva vero-oikeuden professori ja Kauniaista YTV:ssä edustanut Edward Andersson oli 37-vuotias osallistuessaan YTT:n perustamiskokoukseen kesäkuussa Sen jälkeen hän on ollut mukana eri ominaisuuksissa YTV:n toiminnassa koko organisaation olemassaolon ajan eli kolmenkymmenenyhdeksän ja puolen vuoden ajan. Hän saapuu Olli Rautkarin ja allekirjoittaneen tapaamiseen entiseen YTV:n, nykyiseen HSY:n hallitushuoneeseen maaliskuisena kauniina talvipäivänä. Vaatimattomallaan tyylillään hän ei halua yliarvioida panostaan YTV-vuosina. Kuitenkin hänen kuvansa YTV:stä on selvä ja kiteytyy yhden käden sormilla laskettaviin asioihin. YTT:n alkuaikoina yhteistyö Kauniaisten silloisen kauppalanjohtajan Åke Almarkin kanssa oli pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöasioissa olennaisinta. Yhteistyön alulle panevana voimana oli Helsingin kaupunki, joka Teuvo Auran suulla ja lievällä painostuksella sai pienen kauppalan mukaansa yhteistyökuvioihin. Monessa asiassa nähtiin yhteinen intressi, mutta keinoista ja tavoista hoitaa asioita vallitsi erimielisyyttä. Andersson toteaa, ettei hän katsonut kaikkia seminaareja ja YTV:n hallituksen matkoja tarpeellisiksi yhteistyön edistämisen nimessä. Kuitenkin hän myöntää, että muutama konkreettinen seudullinen hanke toteutui 1970-luvulla. Toimintaa ei osoitettu YTV:n tehtäväksi vaan perustettiin kyseisiä tehtäviä varten muita organisaatioita. YTV:n kokouksissa ja seminaareissa saadut henkilökohtaiset, kuntarajat ylittävät kontaktit edesauttoivat organisaatioiden syntyä. Kunnissa vallitseva tyytymättömyys YTV:hen oli kuitenkin 10 vuoden toiminnan jälkeen laajaa. YTV:n kymmenvuotisjuhlassa tehtiin kaksi juhlallista päätöstä. Toisessa päätettiin ryhtyä joukkoliikenteen yhteistyöhön ja toisessa päätettiin ryhtyä huolehtimaan seudun jätehuollosta. Nämäkin toteutuivat kovien ponnisteluiden jälkeen ensin jätehuollon osalta vuonna 1982 ja kolme vuotta myöhemmin joukkoliikenteessä, kun seutulippu otettiin käyttöön. Seutulippu on Anderssonin mielestä ollut erityisen tärkeä ja palvellut väestöä hyvin. Lipun hinta pysyi mm. kilpailutuksen ansiosta 5 6 vuotta lähes muuttumattomana. Jätehuollon toimintojen keskittyessä Espoon Ämmässuolle, piti silloinen YTV:n yhteistyöjohtaja Juha Sipilä kaatopaikan alustan suojauksia erittäin kalliina ratkaisuna. Kuitenkin kaatopaikan kunnollinen esivalmistelu on vuosien saatossa osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi luvulla kunnallinen päätöksenteko muuttui myös siten, että kaupunginhallitusten puheenjohtajina eivät enää toimineet kaupunginjohtajat. Samoja linjoja noudattaen myös YTV:n hallituksen johtoon tuli ensisijaisesti valita luottamushenkilö. Tästä Teuvo Aura aikoinaan esitti suuren huolensa Anderssonille. YTV:n hallituksen osalta asia ratkesi siten, että puheenjohtajaksi tuli Raimo Ilaskivi Helsingin suurimman puolueen edustajana. Hän toimi samalla myös pääkaupungin ylipormestarin virassa. Andersson toteaa arvostavansa Ilaskiveä nopeana ja älyllisenä toimijana. Ilaskivi johti hallitusta yli kymmenen vuotta ja hänen jälkeensä ylipormestariksi nimitetty Kari Rahkamo pari vuotta. Suuri muutos kunnallispolitiikan kentällä tapahtui vihreiden esiinmarssilla. Rahkamon jälkeen valittiin vuonna 1993 YTV:n hallituksen puheenjohtajaksi vihreiden kannatuksen avulla apulaiskaupunginjohtaja Erkki Tuomioja SDP:n edustajana. Tärkeän YTV:n erityistehtävän professori Edward Andersson sai silloisen yhteistyöjohtajan Juha Sipilän aloitteesta. Andersson ryhtyi hoitamaan muutaman vuoden ajan Helsingin kaupungin puhtaanapitolaitokselta siirtyneiden, jätehuoltoautoja hallinnoivan ja vuoden 1990 alussa perustetun Rikaton Oy:n hallituksen puheenjohtajatehtävää. Jätteenkuljetusmarkkinoilla suuret ulkomaiset yhtiöt tarjosivat alihintaan palveluksiaan, ja kotimaiset toimijat olivat vaikeuksissa. Jätekuljettajien palkkataso Rikaton Oy:n alkuaikoina vastasi yliopiston apulaisprofessorin kuukausiansiota. Sen aikaisella kustannusrakenteella Rikaton Oy ryhtyi silloisen toimitusjohtajan Frank Lindströmin johdolla kehittämään uutta käyttäytymistapaa. Saneeraustoimiin oli ryhdyttävä, jotta kilpailu kuljetusmarkkinoilla olisi jatkossa mahdollista. Vaaratilanteita ja hätäkokouksia oli Rikaton Oy:n toiminnan aikana kilpailijoitten tarjottaessa alhaisia urakkahintoja. YTV möi yhtiön SOL:ille vuonna Kun kysymme Anderssonilta hänen roolistaan YTV:n valtuuskunnan ja sittemmin seutukokousten puheenjohtajatehtävissä hän toteaa, että hän on vain hoitanut tehtävää omalla vuorollaan ja demokraattisia pelisääntöjä noudattaen. YTV:n nyt lopettaessa toimintansa hän näkee, että HSY jatkaa YTV:n roolia kunnallistekniikan hoitajana vahvistettuna yhdistetyillä vesilaitoksilla. Liikennepuolella HKL:n on aina ollut erillään YTV:stä ja kaksinkertaista työtä on tehty. HSL:n rooli vahvistuu kun HKL:n suunnittelu- ja kilpailuttamisresurssit yhdistyvät entisen YTV:n liikenneorganisaation kanssa. Edward Andersson poistuu hyväntuulisena 40 minuutin keskustelun jälkeen HSY:n hallitushuoneesta ja valitsee kävelyreitin alas rappusia pitkin, viisi kerrosta alaspäin, koska hissit YTV:ssä ovat aina hidastelleet. RA YTV järjesti toimintansa aikana useita seminaaritilaisuuksia asiantuntijoille ja kaupunkien luottamushenkilöille. Poliittisilla ryhmillä on ollut mahdollisuus järjestää seudullisia tapaamisia ajankohtaisten kysymysten pohtimiseksi ja saada YTV:stä tuoreinta tietoa. Lisäksi pidettiin tiivistä yhteyttä liikennöitsijöihin, palveluiden tuottajiin ja muihin sidosryhmiin. Puurojuhlat joulun aikaan YTV:n tiloissa 2000-luvun alussa muuttuivat vuodesta 2005 suosittuihin Romujazzeihin. Johtajien pyöreitä syntymäpäiviä ja läksiäisjuhlia on merkitty vieraskirjoihin. Pohjoismaista kävi usein vieraita jo 1980-luvulla ja 1990-luvulla alkoi Baltian maista käydä delegaatioita. Usein YTV antoi virkaapua jollekin ministeriölle, jäsenkaupungille tai Kuntaliitolle ulkomaisten vieraiden informoimisessa. Merkittäviä kaupunkivieraita YTV:n hallituksen kokoushuoneessa ovat olleet mm. - Regional Overleg Amsterdam pormestari E. van Thijn:n johdolla Moskovan kaupunginjohtaja Valerej T. Saikin seurueineen Varsovan pormestari maaliskuussa Moskovan kaupunginvaltuuston edustajat Lusaka Urban District Council Sambiasta Tallinnan kaupungin edustajien vierailu Pekingin alueen talousjohtajien vierailu Pekingin pormestari Li Qiyan Tokyo Metropolitan Assembly Korean ympäristöministeriö Tallinnan kaupunginjohto Kiinan State Planning Commision Novosibirskin kaupunginvaltuuston edustajia Viron sisäasiainministeriö huhtikuussa Taipei City Council Taiwanista Voronezhin kaupungin edustajat Venäjältä Niedersächsischer Städtetag Hannoverista Kunnallisjohtajia Virosta Pietarin kuvernööri Sleesian alueen kaupunginjohtajien delegaatio Puolasta Yllä olevaan luetteloon ei ole merkitty säännöllisin väliajoin YTV:ssä vierailleita pohjoismaiden suurimpien kaupunkien matkaryhmiä. YTV kaupunkien yhteistyöorganisaationa ja ratkaisut jätehuollon, joukkoliikenteen ja matkakortin kehittämisessä ovat 1990-luvulla olleet vieraiden erityisen kiinnostuksen kohteena

17 Liikenneyhteistyö hitaasta alusta menestykseen Yhteistyö erillään liikenneväylien suunnittelussa ja joukkoliikenteen järjestämisessä Liikenneyhteistyön tarve oli tärkeimpiä syitä, kun oli ryhdytty selvittämään pääkaupunkiseudun kuntien yhteisten asioiden hoidon järjestämistä. Liikenneväylien yhteistä suunnittelua koskeva yhteistyö ja toisaalta joukkoliikenteen järjestämiseen tähtäävän yhteistyön kehittäminen ovat jakaantuneet alusta pitäen kahtaalle. Tie- ja vesirakennushallituksen aloitteesta oli syksyllä 1963 perustettu Helsingin seudun tieneuvottelukunta. Tehtävänä oli mm. kiinteämmän yhteistyön aikaansaaminen pääliikenneväylien suunnittelussa. Syyskuussa 1968 tieneuvottelukunta päätti ehdottaa edustamilleen elimille (Helsingin kaupunki, Espoon kauppala, Helsingin maalaiskunta ja TVH), että tehtäisiin kiireellisesti tutkimus Helsingin seudun liikenteen koordinointitarpeesta. Työhön päätettiin kutsua mukaan myös valtionrautatiet. Helsingin seudun tieneuvottelukunnassa oli tuolloin puheenjohtajana hallitusneuvos Veijo Vuorimies kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöstä. Selvitystyötä johtamaan asetettiin työryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Helsingin liikennesuunnittelupäällikkö Väinö Suonio ja jonka jäseninä olivat alueen kuntien sekä tie- ja vesirakennushallituksen ja valtionrautateiden edustajat. Yhteisiä toimia esitettiin jo 1960-luvulla Vuonna 1968 kaupunkiseudulla oli valmistunut useita vuotta 2000 koskevia tavoitesuunnitelmia: Helsingin kaupunkiseudun liikennetutkimus (Smith & Polvinen), Helsingin seutukaavaliiton runkokaava sekä Espoon ja Helsingin maalaiskunnan yleiskaavat. Esitetyt suunnitelmat olivat ristiriitaisia mm. lähtökohtaerojen ja suunnittelijoiden näkemyserojen takia. Selvitystyöhön asetetun työryhmän raportissa tarkasteltiin kaupunkiseudun liikenteeseen kuuluvaa toimintaa ja yhteistyöhön liittyviä hallinnollisia ongelmia sekä tehtiin ehdotus yhteistyöstä huolehtivan yhdistyksen perustamisesta. Yhdistyksen nimeksi ehdotettiin Helsingin seudun liikenneliitto Helsingforsnejdens trafikförbund ry. Liikenneliiton ensi vaiheen tehtävät olisivat suunnittelua, ohjelmointia ja esitysten tekoa. Yhdistykseen voitaisiin myöhemmin niveltää erikseen perustettava julkisen liikenteen hoidon yhteisorganisaatio. Työryhmä ehdotti myös, että tavoitesuunnittelua olisi jatkettava tutkimalla ja vertailemalla erilaisia tavoitteellisia ja ehkä hieman kärjistettyjä maankäyttövaihtoehtoja. Liikenteen tavoitejärjes- telmän jatkosuunnittelun olisi tapahduttava rinnan maankäytön suunnittelun kanssa. Yhtenä tärkeimpänä suunnittelukohteena pidettiin tulevaa vuosikymmentä koskevan pääliikennejärjestelmän kehittämissuunnitelman laatimista. Suunnitelma määrittelisi kulkulaitospolitiikan suuntaviivat varmistamaan liikennettä koskevien erillisratkaisujen mielekkyyden. Helsingin kaupunkiseudun liikennesuunnittelun koordinointitoimisto Helko Työryhmän ehdottaman yhdistyksen sijasta perustettiin tieneuvottelukunnan alaisuuteen vuonna 1970 Helsingin kaupunkiseudun liikennesuunnittelun koordinointitoimisto Helko. Tehtävänä oli pääliikenneväylien suunnitteluun liittyvän yhteistyön lisäksi seurata ja koordinoida kuntien ja valtion suunnittelutoimia sekä muullakin tavalla osallistua kaupunkiseudun liikenteen suunnitteluun. Lisäksi Unioininkatu 1970-luvulla 30 31

18 oli laadittava seudun kulkulaitosten kehittämis- ja toteuttamisohjelmia. Helsingin seudun tieneuvottelukuntaan kuuluivat alun perin liikenneministeriön, valtiovarainministeriön sekä tie- ja vesirakennushallituksen ohella Helsingin kaupunki, Espoon kauppala ja Helsingin maalaiskunta. Myöhemmin tieneuvottelukuntaa täydennettiin rautatiehallituksen ja Kauniaisten kaupungin sekä vuonna 1976 YTV:n ja ilmailuhallituksen edustajilla. Helkon toimistossa työskenteli 4 6 suunnittelijaa kuntien ja TVH:n palkkaamina. Johtajana toimi Helsingin edustaja tekn. tri Veli Himanen. Helkon toimesta tehtiin erilaisia selvityksiä ja tutkimuksia. Joka toinen vuosi valmisteltiin pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmien toteuttamisohjelma. Se sisälsi katsaukset liikennetilanteesta ja maankäytön kehittymisestä, selvitykset liikenneinvestoinneista liikennemuodoittain sekä arvion investointien vaikutuksesta liikennetilanteeseen. Vuosittain toistuva selvitys oli joukkoliikenteen ja muun ajoneuvoliikenteen nopeustutkimus, joka tuotti aineistoa liikennetilanteen arviointiin. Pääkaupunkiseutua koskevia liikenne-ennusteita pyrittiin kehittämään. Raskaan raideliikenteen kehittämistä koskevista selvityksistä voi mainita esimerkkinä Kamppi Lauttasaari Matinkylä ja Kamppi Töölö Matinkylä metrolinjojen vertailun. Töölön kautta kulkeva linja arvioitiin edullisemmaksi mm. raitiotieliikenteessä saavutettavien säästöjen takia. Martinlaakson radan vaikutuksia tutkittiin ennen ja jälkeen vuonna 1975 tapahtunutta käyttöönottoa. Vuosina tehtiin Helkon koordinoimana pääkaupunkiseudun kattava liikennetutkimus, jonka tarkoituksena oli tuottaa perustietoutta liikenne- ja maankäyttöpoliittista päätöksentekoa ja suunnittelua varten. Tutkimus sisälsi mm. laajan ruokakuntahaastattelun asukkaiden liikkumistottumuksista, ajoneuvoliikenteen määräpaikkatutkimukset kolmella tutkimuskehällä sekä joukkoliikenteen määräpaikkatutkimuksen. Myös kuormaja pakettiautojen matkoja selvitettiin. Aineiston pohjalta kehitettiin matemaattiset liikenne-ennustemallit, joita käytettiin tutkimuksen jälkeen valmistellun liikennesuunnitelman tarkasteluissa. Tieneuvottelukunnan toukokuussa 1977 tekemän päätöksen pohjalta käynnistettiin pääkaupunkiseudun liikennesuunnitelman valmistelu. Sen tarkoituksena oli valmistaa riittävä perusaineisto ja suositukset seudun liikennejärjestelmän kehittämistä koskevan päätöksenteon pohjaksi. Liikennettä koskevan yhteistyön kehittämiseksi yhteistyövaltuuskunnan ja tieneuvottelukunnan välillä sovittiin vuonna 1978 Helko-toimiston liittämisestä yhteistyövaltuuskunnan kansliaan vuoden 1979 alusta. YTV ja Helko olivat muuttaneet samaan rakennukseen Itä-Pasilan Sähköttäjänkadulle jo talvella Joukkoliikenteen yhteinen järjestäminen esillä jo 1960-luvulla Helsingin kaupunginhallitus asetti vuonna 1966 toimikunnan tutkimaan kiireellisesti, millä tavalla vastaisuudessa olisi järjestettävä kaupungin joukko- kuljetusliikenne kokonaisuudessaan sekä millaista järjestelmää ja tariffipolitiikkaa kaupungin tulisi noudattaa. Toimikunta katsoi, ettei Helsingin julkista henkilöliikennettä voi suunnitella eikä hoitaa erillisenä kysymyksenä, vaan se olisi järjestettävä yhteistyönä Helsingin ympäristöalueen kuntien kanssa. Ympäristöalueella tarkoitettiin tuolloin Espoota, Kauniaista ja Helsingin maalaiskuntaa. Tämän ylipormestari Teuvo Auran puheenjohdolla toimineen joukkokuljetusliikennetoimikunnan mietinnön käsittelyn yhteydessä Helsingin kaupunginhallitus asetti syksyllä 1969 uuden toimikunnan tehtävänä valmistella ja tehdä esitys Helsingin kaupunkiseudun julkisen henkilöliikenteen hoidon yhteistyömuodoista. Tämän apulaiskaupunginjohtaja Gunnar Smedsin johdolla toimineen Helsingin joukkoliikennetoimikunnan (Hejoto) mietintö valmistui alkukesällä Mietintö sisälsi selvityksen niistä tehtävistä, jotka pääkaupunkiseudun yhteinen joukkoliikenteen järjestäminen voisi sisältää. Toimikunta ehdotti valittavaksi kuntainliittomuotoisen organisaatiomallin ja sen toimialaksi joukkoliikenteen suunnittelun ja kehittämisen sekä liikenteen hoitamisen siten, että kuntainliitto ostaisi liikennepalveluksia liikenteenharjoittajilta. Toimikunta ehdotti edelleen, että pääkaupunkiseudun yhteistyötoimikunnan YTT toimesta ryhdyttäisiin mietinnön pohjalta neuvottelemaan yhteisen joukkoliikenteen hoito-organisaation perustamisesta, sen toiminnan kustannusten jaosta sekä yhteisen seudullisen lippulajin käyttöönotosta ja yhteisestä joukkoliikenteen suunnittelusta. Helsingin kaupunginhallitus yhtyi toimikunnan ehdotuksiin ja lähetti asian yhteistyötoimikunnan käsiteltäväksi. Asiaa käsiteltiin laajasti myös kunnissa. Myöhemmin yhteistyövaltuuskunnan hallitus kehotti yhteistyöjohtajaa laatimaan yksityiskohtaisemman ehdotuksen joukkoliikenteen hoito-organisaatiosta. Yhteistyöjohtajan esitys joukkoliikenteen kuntainliiton perustamisesta tuotiin hallituksen käsittelyyn kesällä YTV:n hallitus päätti pyytää kaupunginhallituksilta lausuntoa ehdotuksestaan. Kuntainliiton tehtävänä olisi ollut vastata pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen yleisestä kehittämisestä ja toimia yhteensovittavana, tutkivana, suunnittelevana, koordinoivana ja lausuntoja antavana elimenä. Tehtävänä olisi myös ollut kehittää joukkoliikenteen tariffeja sekä harjoittaa liikennettä joko omalla kalustollaan tai sopimalla liikennöinnistä muiden liikenteenharjoittajien kanssa. Asiasta saadut kuntien lausunnot eivät antaneet riittävää perustetta kehittää yhteistyötä ehdotetulta pohjalta. Espoon kaupunginhallitus ei antanut asiasta lausuntoa. Sen sijaan se lähetti erillisen aloitteen YTV:lle syksyllä 1976 esittäen, että YTV tutkisi ja valmistelisi nopeasti ehdotuksen koko pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen rationalisoimiseksi ja yhteisen liikenteen hoito-organisaation perustamiseksi. YTV vastasi joukkoliikennekokeilusta Pääkaupunkiseudulla tehtiin parlamentaarisen liikennekomitean aloitteesta vuonna 1974 joukkolii

19 Ennen seutuliikennettä Otaniemen sillalla kennekokeilu, ja YTV vastasi kokeilun koordinoinnista. Kokeiluun sisältyi mm. joukkoliikenteen kaista-, väylä- ja risteysjärjestelyjä, joukkoliikenteen mukaan ajoitettujen liikennevalojen kokeilu, pikabussi- ja kaistakokeilu, liityntäliikennekokeilu radanvarsialueella, poikittaisliikennekokeilu sekä tiedottamiskokeilu. Kokeilun vaikutuksia tutkittiin laajasti. Monet kokeilun kohteet, esim. joukkoliikennekaistat, ovat jääneet pysyviksi. Kokeilun kohteita on myöhemmin edelleen kehitetty ja laajennettu. Joukkoliikenteen järjestämisestä lisää selvityksiä 1980-luvulla Yhteistyövaltuuskunnan toiminnan kehittämistä varten asetettu Kehto-toimikunta selvitti mm. joukkoliikenteen järjestämismahdollisuuksia. Toimikunnan puheenjohtajana toimi YTV:n hallituksen puheenjohtaja Teuvo Aura. Toimikunta ehdotti mietinnössään kesällä 1980 uusien täsmennettyjen valtuuksien hakemista kunnilta mm. seuraavasti: Pääkaupunkiseudun kunnat päättävät perustaa joukkoliikenteen hoito-organisaation, joka vastaa seudun joukkoliikenteestä kokonaisuudessaan lukuun ottamatta Helsingin sisäistä liikennettä ja valtionrautateitä. Hoito-organisaatio käyttää kaupunkien liikenneyhtiöitä ja ostaa lisäksi palveluja seudun liikenteenharjoittajilta, ei kuitenkaan Helsingin sisäisessä liikenteessä. Joukkoliikenteen hoito-organisaatio päättää noudatettavasta tariffirakenteesta ja seudullisen liikenteen kerta- ja sarjalippujen hinnoista asianomaisen kunnan päättäessä kuukausilippujen hinnoista ja sisäisen liikenteen tariffeista. Hoito-organisaation talous katetaan käytön ja palvelutason perusteella kunkin kunnan vastatessa omien asukkaittensa osalta mahdollisesta alijäämästä. Hoito-organisaatio tekee yhteistyösopimukset HKL:n ja VR:n kanssa. Hoito-organisaatio vastaa joukkoliikenteen seudullisesta suunnittelusta ja tiedottamisesta. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta muodostaisi hoito-organisaation kuntien antamien valtuuksien perusteella. Myös valtion osallistumista joukkoliikenteen kustannuksiin tuli selvittää. YTV:n 10-vuotista toimintaa juhlittiin myös kesäkuussa Juhlakokouksessa kesällä 1980 yhteistyövaltuuskunta päätti, että se ryhtyy huolehtimaan pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen yhteistyöstä erikseen laadittavan selvityksen pohjalta. Samaan aikaan kesäkuussa 1980 liikenneministeriö asetti työryhmän valmistelemaan pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä. Tehtävänä oli selvittää ja tehdä ehdotukset, kuinka alueen joukkoliikenne voitaisiin suunnitella ja järjestää yhtenäisenä seudullisena kokonaisuutena. Samalla tuli tehdä ehdotus tariffijärjestelmäksi sekä valtion, alueen kaupunkien ja YTV:n tehtävänjaoksi joukkoliikenteen järjestämisessä ja rahoittamisessa. Työryhmän puheenjohtajana toimi liikenneministeri Veikko Saarto, varapuheenjohtajana ylipormestari Raimo Ilaskivi ja työvaliokunnan sihteerinä osastopäällikkö Pertti Tuomola YTV:stä. Työryhmä jätti liikenneministeriölle ehdotuksensa, jossa todettiin mm. seuraavaa: Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelu ja hoito tulisi järjestää yhtenäisenä kokonaisuutena ja toteuttaa seudulla yhteinen, kaikki joukkoliikennemuodot kattava tariffi- ja lippujärjestelmä. Joukkoliikenteen järjestäminen tulisi antaa pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV tehtäväksi yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Liikenteenhoito perustuisi palvelusten ostoon. Pääkaupunkiseudulla otettaisiin käyttöön seudun kaiken joukkoliikenteen kattava 3-vyöhykkeinen kuukausilippu ja vastaavat kerta- ja sarjaliput. Ensimmäinen vyöhyke kattaisi kunnan sisäiset matkat, toinen vyöhyke kuntien väliset matkat ja kolmas vyöhyke lisäksi vaihdon Helsingin yhteistariffiliikenteessä. YTV:n ja alueen kuntien tulisi valmistella asiaa siten, että joukkoliikenneyhteistyö voitaisiin käynnistää vuoden 1983 aikana. YTV:n hallitus päätti kesäkuussa 1982, että joukkoliikenteen yhteistyön järjestämisessä edetään vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan säännöllisiä matkoja palveleva seutulippu ja eräitä muita kehittämistoimenpiteitä. Asiaa valmistelleen työryhmän esitys tuotiin YTV:n valtuuskunnan käsittelyyn elokuussa Kunnille tehdyn esityksen mukaan vuoden 1983 alkupuoliskolla otettaisiin käyttöön yhteinen seudullinen vyöhykepohjainen kuukauden voimassa oleva näyttölippu, joka kelpaisi kaikissa joukkoliikennevälineissä pääkaupunkiseudun sisäisessä joukkoliikenteessä. Entiset tariffi- ja lippujärjestelmät jäisivät seutulipun rinnalla käyttöön. Tämä esitys ei kuitenkaan toteutunut kuntien erimielisyyden takia. Espoo valmisteli omaa sopimusta linja-autoliikenteen hoitamisesta. Espoon joukkoliikennejärjestelyssä ei ollut kysymys seutulipun toteuttamisesta, vaan espoolaisia koskevasta tariffiuudistuksesta kaupungin sisäisessä ja lähinnä Espoon ja Helsingin välisessä liikenteessä. Suurelta osin vallitsi edelleen käytäntö, jolloin vain Helsinki panosti merkittävästi joukkoliikenteeseen ja tuki lippujen hintoja. Helsingissä kaupungin liikennelaitos HKL vastasi lähes kaikesta joukkoliikenteen suunnittelusta ja hoidosta. HKL vastasi myös metro- ja raitiotieverkoista. Lisäksi HKL tilasi bussiliikennettä muilta liikennöitsijöiltä. Muut pääkaupunkiseudun kunnat eivät juuri osallistuneet joukkoliikenteen järjestämiseen. Vantaa ja Espoo olivat ostaneet 1970-luvun lopulla bussiyhtiötä ja ryhtyivät myös ostamaan liikennepalveluja, aluksi linjoilla, joilla lipputulot eivät kattaneet kustannuksia. Bussiyhtiöt hoitivat pääosan linjoista itsekannattavuusperiaatteella, jolloin lipputulot kattoivat liikenteenhoidon kustannukset. Lippujärjestelmä oli hyvin kirjava. Kun vielä VR:n lähiliikenteessä oli oma lippujärjestelmä, oli joukkoliikenne matkustajan kannalta sekava ja kallis. Liikennelupien käsittely työllisti lautakuntaa Yhteistyövaltuuskunnan johtosäännön mukaan liikennelautakunta valmisteli liikennelupa-asiat ja huolehti joukkoliikenteen kehittämisestä sekä muista liikennesuunnittelun ja -tutkimuksen sekä hoidon yhteistyötehtävistä. Lautakunnan tärkein tehtävä oli liikennelupa-asioiden valmistelu hallitukselle. Vuoden 1983 lopulla hyväksytyllä johtosääntömuutoksella lautakunnan tehtäväksi tuli lisäksi päättäminen aikataulumuutoksista ja muista liikennelupia koskevista vähäisistä muutoksista sekä lausuntojen antaminen liikennelupahakemuksista. Lautakunta kokoontui 1980-luvun alkupuolella vuosittain noin 20 kertaa. Esim. vuoden 1983 aikana lautakunta käsitteli 57 liikennelupa-asiaa ja 71 aikatauluasiaa. Liikenneministeriölle ja seudun kunnille annettiin 31 lausuntoa. Raideliikenteen kehittämisselvityksessä tutkittiin sekä rautateiden lähiliikenteen että metron 34 35

20 verkon ja liikennöinnin kehittämistoimenpiteitä. Länsisuunnan liikennejärjestelmäselvityksessä tutkittiin 1980-luvun puolivälissä laajasti linja-auto- ja metrojärjestelmiä. YTV:ssä valmisteltiin myös liikenne-ennusteita, joita käytettiin mm. raideliikenneselvityksen pohjana. Liikenneosastolla valmisteltiin mm. pääkaupunkiseudun liikenneturvallisuussuunnitelmaan liittyviä selvityksiä, invataksitarvetta koskevaa selvitystä sekä kevyen liikenteen seudullista runkoraittisuunnitelmaa. Lautakunta antoi lausuntoja myös esim. tie- ja vesirakennuslaitoksen Uudenmaan piirin toimenpideohjelmista, seutukaavaliiton liikenneväyliä ja -alueita koskevasta kaavaluonnoksesta sekä lakimuutoksista. Uusi YTV-laki tekee seutulipun mahdolliseksi Eduskunta hyväksyi talvella 1985 uuden lain pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta. YTV:n tehtäväksi oli laissa säädetty mm. huolehtiminen joukkoliikennettä koskevasta kuntien yhteistyöstä. Lain mukaan YTV vastasi seudullisesta eli kuntien välisestä joukkoliikenteestä ja kukin kunta sisäisestä liikenteestään. Tehtävänä oli: 1. Laatia ja pitää ajan tasalla suunnitelma pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämisestä 2. Myöntää sen mukaan kuin erikseen on tieliikennelaissa säädetty luvat henkilölinjaliikenteen harjoittamiseen. 3. Hyväksyä seudulla noudatettava henkilölinjaliikenteen taksa- ja lippujärjestelmä ja seudullisen liikenteen taksat. 4. Tehdä sopimukset seudullisen liikenteen harjoittamisesta sekä järjestää ja hoitaa muutoinkin joukkoliikennettä koskeva kuntien yhteistyö. Lain voimaantulon jälkeen merkittävä päätös syntyi jo keväällä 1985, jolloin YTV:n hallitus päätti uuden lain mukaisen seudullisen joukkoliikenteen käynnistämisestä kesäkuun alussa Samalla hallitus päätti taksa- ja lippujärjestelmästä, joka perustui kuntajaon pohjalta kolmeen tariffialueeseen (Espoo ja Kauniainen samaa tariffialuetta). Hinnoissa oli kaksi porrasta: matkat tariffialueen eli kunnan sisällä ja matkat kuntien välillä. Kustannusten ja lipputulojen jaossa periaatteena oli, että jokainen kunta vastaa omien asukkaittensa aiheuttamista kustannuksista saaden myös vastaavat lipputulot hyväkseen. Käytännössä perustana olivat kunkin kunnan asukkaiden matkustussuoritteet eli henkilökilometrit. Sen jälkeen kun keskeisistä periaatteista oli tehty päätökset, alkoi käytännön toteutuksen valmistelu. Ensimmäinen jatkovalmistelutehtävä oli joukkoliikennesuunnitelmatyön käynnistäminen tavoitteena linjojen ja reittien yhteensovittaminen. Taksaja lippujärjestelmän jatkovalmistelu käynnistettiin, samoin kustannusten ja lipputulojen jakoon liittyvä valmistelu. Suuritöinen tehtävä oli liikenteen hoidosta sekä taksa- ja lippuyhteistyöstä tehtävien sopimusten valmistelu. Sopimusneuvotteluja käytiin sekä kuntien että yksityisten liikennöitsijöiden kanssa. Suuri muutos oli, että lipputulot eivät enää menneet liikennöitsijöille vaan YTV:lle, joka maksoi liikennöitsijöille korvaukset ajettujen kilometrien, bussien määrän ja liikennöintiin kuluneen ajan mukaan. Tiukasta valmisteluaikataulusta huolimatta yhtenäinen joukkoliikenne- ja taksajärjestelmä pystyttiin ottamaan käyttöön kesällä Matkustajan kannalta oli merkittävä parannus, että sama lippu kelpasi eri kuntien linjoilla ja vaihdoilla kulkuvälineestä toiseen. Eri käyttötarkoituksiin ei tarvinnut hankkia Matkahuollon, kuntien, liikennöitsijöiden ja VR:n monenkirjavia lippuja. Seutulipun käyttö omaksuttiin nopeasti. Lipun käyttöönottoa edelsi laaja tiedotuskampanja teemalla Seutulippu on etu yli rajojen. Kätevistä näyttölipuista tuli myyntimenestys. Seutulipun valmistelun aikaan ja vuodesta 1979 vuoden 1987 lopulle asti YTV:n liikenneosaston päällikkönä toimi dipl.ins. Pertti Tuomola. Tämän jälkeen osastopäällikkönä ja sittemmin liikennejohtajana toimi dipl.ins. Niilo Järviluoma. Joukkoliikennerekisteri JORE suunnittelun avuksi Joukkoliikenteen suunnittelun ja hoidon tueksi rakennettiin YTV:n toimeksiannosta atk-pohjainen pääkaupunkiseudun joukkoliikennerekisteri JORE. Se sisälsi tiedot joukkoliikenteen liikennöimästä verkosta, linjojen reiteistä, aikatauluista, pysäkeistä, liikenneluvista ja myöhemmin myös matkustajamääristä. Ensimmäinen versio rekisteristä valmistui käyttöön v Järjestelmästä pystyi selaamaan reaaliajassa esim. linjojen aikatauluja sekä tuottamaan suunnittelussa tarvittavia tulostuksia. Jo alkuvaiheessa rekisteristä tulostettiin myös pysäkkikohtaisia bussien ohitusaikatauluja. Vuosien mittaan järjestelmää on useaan otteeseen uudistettu. Vuosina JORE muutettiin relaatiotietokannaksi. Järjestelmä muodostaa edelleen perustan mm. aikataulutiedottamiselle, korvauslaskennalle ja suunnittelulle. Matkakorttijärjestelmän myötä rekisterin tiedot esim. matka-ajoista ovat entistä luotettavampia. Suunnitteluyhteistyötä valtion kanssa Helsingin seudun tieneuvottelukunnan toimialaan kuuluvat asiat koskevat pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi valtiota. Tieneuvottelukunnan tilalle perustettiin vuonna 1986 pääkaupunkiseudun liikenneneuvottelukunta. Tehtäväksi määritettiin toimia valtion, seudun kuntien ja YTV:n välisenä neuvottelu-, yhteistyö- ja koordinaatioelimenä. Neuvottelukunnan käsittelyyn menevät asiat valmisteltiin liikenneosastolla. Ensimmäisellä seutulippuajelulla kesäkuussa 1986 kaupunginjohtajat Pekka Löytty niemi ja Lauri Lairala, yhteistyöjohtaja Juha Sipilä ja ylipormestari Raimo Ilaskivi. Pääkaupunkiseudun liikennesuunnitelma laadittiin vuosina Suunnitelman valmisteluvaiheessa tehtiin monipuolisia selvityksiä käyttäen uusia vuoden 1976 tutkimuksen ennustemenetelmiä. Suunnitelman suositukset käsittelivät mm. maankäyttöä, liikennepoliittisia toimenpiteitä, joukkoliikennettä, päätieverkkoa ja liikenneturvallisuutta. Jatkotoimenpiteinä esitettiin useita selvityksiä sekä liikennejärjestelmän toteuttamisohjelman laatimista. Esimerkkinä voi tuoda esiin maankäytön sijoittumista koskevan suosituksen. Se perustui laskelmiin työmatkojen pituudesta ja kulkutapajakaumasta, ja taustalla oli tavoite työpaikkaomavaraisuuden tasapainottamisesta. Suosituksen sisältö oli tiivistettynä: sekä asukkaat että työpaikat tulee sijoittaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen ja erityisesti asukkaiden lukumäärää tulisi lisätä keskeisillä alueilla. Suositukseen sisältyi kaksi karttaa, joissa oli arvioitu eri alueiden hyvyyttä uuden asutuksen tai työpaikkojen sijoittumisen kannalta vuoden 2000 tilanteessa. Syyskuussa 1980 tieneuvottelukunta päätti pyytää liikennesuunnitelman suosituksista lausunnot pääkaupunkiseudun kunnilta, tie- ja vesirakennus

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki

Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Kunnanjohtaja Kimmo Behm Metropolialueen yhteistyö ja tulevaisuus kommenttipuheenvuoro Kuntajohtajapäivät 11.8.2011 Seinäjoki Metropolialue Metropoli tai suurkaupunki on yleensä suuri miljoonien asukkaiden

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö)

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys. Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) Työryhmä 5: Maankäyttö, asuminen, liikenne, (ympäristö) TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pj: Kaupunginjohtaja Rolf Paqvalin (Kerava) vpj: Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (Helsinki) muut jäsenet: Helsinki Espoo

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 24.3.2015. Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali

HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 24.3.2015. Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali HELSINGIN SEUDUN YHTEISTYÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 Kokousaika kello 17.00 17.55 Kokouspaikka Helsinki, Kaupungintalo, kaupunginvaltuuston istuntosali Läsnä Helsinki Espoo Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY

Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/3 28.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/3 28.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) 118 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kevätyhtymäkokousta koskevan päätöksen muuttaminen HEL 2012-005995 T 00 01 06 Päätös Konsernijaosto

Lisätiedot

Uudenmaan Maakuntaparlamentti

Uudenmaan Maakuntaparlamentti Uudenmaan Maakuntaparlamentti Työministeri Lauri Ihalainen 20.11.2014 Finlandia-talo Uudenmaan Maakuntaparlamentti 1. Yleinen talouden kuva 2. Elinvoimaa älykkäästä erikoistumisesta 3. Työllisyys- ja työttömyystilanne

Lisätiedot

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL)

Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun joukkoliikenneorganisaatio Helsingin Seudun Liikenne (HSL) Helsingin seudun yhteistyökokous 19.3.2009 Pekka Sauri Seutu laajenee: Pääkaupunkiseudusta Helsingin seutuun Seutu nähdään tänään

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA

24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA LAUSUNTOPYYNTÖ Dnro 479/07/70/700/2014 24.10.2014 LAUSUNTOPYYNTÖ HELSINGIN SEUDUN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN, ASUNTOSTRATEGIAN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2015) -LUONNOKSISTA Luonnokset Helsingin

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013. 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry

JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013. 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry MERI-LAPIN KEHITTÄMISKESKUS RY 1 (4) JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry Meri-Lapin kehittämiskeskus ry (jäljempänä kehittämiskeskus) on Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Pöytäkirja 2/2010

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Pöytäkirja 2/2010 KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Pöytäkirja 2/2010 Aika Keskiviikko 24.11.2010, klo 18.00 Paikka Hyria koulutus Oy, Auditorio Torikatu 18, Hyvinkää SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN

Lisätiedot

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 2/2010

KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 2/2010 KUUMA Kunnan- ja kaupunginhallitusten yhteiskokous Esityslista 2/2010 Aika Keskiviikko 24.11.2010, klo 18.00 Paikka Hyria koulutus Oy, Auditorio Torikatu 18, Hyvinkää SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu 1 KOKOUKSEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuvat rakenteet Hyvinkään sairaala 40 -vuotta symposium Mitä Keski-Uudenmaan kunnat tavoittelevat Sote selvityksellään? Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja 25.3.2015

Lisätiedot

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014

Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

Sopimuksen osapuoliksi voi liittyä myös muita kuntia, jotka ovat ensin hyväksyneet tämän sopimuksen sekä liittyneet Rosk n Roll Oy Ab:n osakkaiksi.

Sopimuksen osapuoliksi voi liittyä myös muita kuntia, jotka ovat ensin hyväksyneet tämän sopimuksen sekä liittyneet Rosk n Roll Oy Ab:n osakkaiksi. SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTELAUTAKUNNASTA LUONNOS 19.5.2015 1. Sopimuksen tarkoitus Allekirjoittaneet kunnat sopivat tällä sopimuksella siitä, että Raaseporin kaupungin lautakunta, jota nimitetään Uudenmaan

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla

Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Kuntarakenneselvitys Oulun seudulla Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Kuntarakennelaki: Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KANSAINVÄLISEN IDEAKILPAILUN JÄRJESTÄMISESSÄ

SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KANSAINVÄLISEN IDEAKILPAILUN JÄRJESTÄMISESSÄ 1 (6) 9.11.2006 SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KANSAINVÄLISEN IDEAKILPAILUN JÄRJESTÄMISESSÄ 1 Sopijapuolet 2 Sopimuksen tarkoitus ja tavoite Sopimuksen sopijapuolina ovat: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti

Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Kaupunginhallitus 150 22.04.2013 Kaupunginvaltuusto 61 29.04.2013 Lausunto metropoliselvityksestä 100/00.01.00/2013 KHAL 150 Esittelijä: kaupunginjohtaja Juha Majalahti Valmistelija / lisätietoja antaja:

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa

Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Metropolialueen esiselvitys aikataulu Espoossa Maaliskuu 18.3. valtuustossa kaupunginjohtajan info (19.3. SOTE uudistuksen selvityshenkilöiden määräaika päättyy) (21.3. hallituksen budjettiriihi) Huhtikuu

Lisätiedot

Mikä asuntostrategia?

Mikä asuntostrategia? Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/2015 23.1.2015

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/2015 23.1.2015 Aika: klo 9 10.11 Paikka: Ryhmähuone 3, Virastotalon 5. krs. Osallistujat: Lauri Savisaari tilaajapäällikkö Tampere pj. Toimi Jaatinen tuotantojohtaja Tampere Marko Ojala vs.vapaa-aikajohtaja Ylöjärvi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

Kotkan Haminan seutusopimus

Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seutusopimus Kotkan Haminan seudun seutuvaltuusto 19.8.2013 Kotkan kaupunginvaltuusto 12.11.2013 Haminan kaupunginvaltuusto 15.10.2013 Miehikkälän kunnanvaltuusto 30.9.2013 Pyhtään kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät.

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät. Käsikirjoitus Yhdistyksen kokouksen -video -esitykseen. Kaupunginosayhdistyksen perustamiskokouksen asialista: Kop, kop, kop 1. Kokouksen avaus Avaaja Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat.

Lisätiedot

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella

1) saanut työmarkkinatukea vähintään 300 päivää työttömyyden perusteella Perusturvalautakunta 35 10.03.2015 Kaupunginhallitus 119 16.03.2015 Työllistämistä edistävä monialainen yhteispalvelu Etelä-Savossa 1/37/379/2015 PTL 35 Selostus: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta

Lisätiedot

Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus

Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus Työterveyshuolto seudullisena palveluna selvitystyön tilannekatsaus Hyvinkää, Mäntsälä, Järvenpää, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Harri Lipasti Työryhmä - Hyvinkää: Taina Heinonen,

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Kokouskutsu. Nilsiän ja Kuopion kaupunkien kuntaliitosselvityksen poliittinen ohjausryhmä

Kokouskutsu. Nilsiän ja Kuopion kaupunkien kuntaliitosselvityksen poliittinen ohjausryhmä Kokouskutsu Nilsiän ja Kuopion kaupunkien kuntaliitosselvityksen poliittinen ohjausryhmä AIKA: Maanantai 28.11.2011 klo 17.30 - PAIKKA: Kuopion kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone, Tulliportinkatu

Lisätiedot

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi henkilötietojen käsittelystä

Lisätiedot

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096

Valtioneuvoston yleisistunto. 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2016 Talkkari Heikki (143) II Neuvotteleva virkamies p. +35 8295530096 Ministeri Vehviläinen Valtiovarainministeriö Neuvottelukunnan asettaminen Julkisen hallinnon tietohallinnon

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi

AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA. Tekpan seutuseminaari 23.3.2011. Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi AJANKOHTAISTA TAMPEREEN SEUDUN VESIHUOLLOSTA Tekpan seutuseminaari 23.3.2011 Tj Pekka Pesonen Tampereen Vesi 1 KÄYNNISSÄ OLEVIA SEUDULLISIA HANKKEITA Sako ja umpikaivolietteiden keräystyön järjestäminen

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 28 Kokouksen avaaminen, esityslistan hyväksyminen, nimenhuuto 4. 29 Edellisen kokouksen pöytäkirja 5

Otsikko Sivu. 28 Kokouksen avaaminen, esityslistan hyväksyminen, nimenhuuto 4. 29 Edellisen kokouksen pöytäkirja 5 UUDENMAAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 4/2012 1 Uudenmaan kuntajohtajakokous AIKA 22.11.2012 klo 08:30-10:00 PAIKKA Finlandia-talo, Elissa-Sali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 28 Kokouksen avaaminen, esityslistan hyväksyminen,

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b 4 LAUSUNTO JOKERI-LINJAN PYSÄKKIJÄRJESTELYISTÄ ESPOON MÄKKYLÄSSÄ Kslk 2007-646, Khs 2007-914/662 5.4.2007 Lausuntopyyntö Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Nousiaisten kunnan voimassa oleva hallintosääntö on vuodelta 2009.

Nousiaisten kunnan voimassa oleva hallintosääntö on vuodelta 2009. Kunnanhallitus 131 11.04.2011 Kunnanhallitus 159 02.05.2011 Kunnanhallitus 254 22.08.2011 Kunnanhallitus 276 05.09.2011 Kunnanvaltuusto 42 12.09.2011 Vapaa-aikalautakunta 14 08.05.2012 Hallintosääntö 1242/01/010/2011

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI 1. Tekninen lautakunta 4.2.2015. Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA. Dnro 03118/14/2299

KEURUUN KAUPUNKI 1. Tekninen lautakunta 4.2.2015. Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA. Dnro 03118/14/2299 KEURUUN KAUPUNKI 1 Tekninen lautakunta 4.2.2015 Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 HÄMEENLINNA Dnro 03118/14/2299 LAUSUNTO VALITUKSEN JOHDOSTA Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyytää Keuruun

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi

Helsingin seudun MALaiesopimuksen. seurannan valmistelusta. Arja Salmi Helsingin seudun MALaiesopimuksen ja sen seurannan valmistelusta Arja Salmi Helsingin seudun MAL-valmistelu Kolme valmisteluryhmää: 1. Maankäyttö ja liikenne (Pekka Normo, YM) 2. Asuminen (Tommi Laanti,

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn

Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013. Minerva Krohn Päätöksentekoon vaikuttaminen 18.01.2013 Minerva Krohn 1 Sidonnaisuudet Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri (HL) Kaupunginvaltuutettu, Helsinki, Vihreät v 1997- Kouluttajana lääkeyrityksen tilaisuudessa

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) Kaupunginhallitus Stj/1 03.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) Kaupunginhallitus Stj/1 03.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 43/2012 86 (408) 1347 V Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakastietojärjestelmäpalvelun hankintayhteistyö päätti esittää kaupunginvaltuustolle,

Lisätiedot

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta?

Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntatalouden säästöt - joita ei toteuteta? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Hyvällä maapolitiikalla, palveluverkon tehostamisella sekä asumisen ja muiden toimintojen järkevällä sijoittamisella voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6. Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Johtava lakimies Kirsi Mononen Kuntakonserni ja kunnan toiminta

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

1. Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiot seuraavasti: A. kaupunginvaltuusto, - hallitus ja sen jaostot sekä tarkastuslautakunta 45

1. Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiot seuraavasti: A. kaupunginvaltuusto, - hallitus ja sen jaostot sekä tarkastuslautakunta 45 NIVALAN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 17.12.2008 48 Voimaantulopäivä: 1.1.2009 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA 1 SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA Seutuhallituksen hyväksymä 29.5.2008 YLEISTÄ...2 SEUTUYKSIKÖN TOIMENPITEET...2 JÄSENKUNTIEN TOIMENPITEET...3 Virka- ja toimihenkilöt...3 Luottamushenkilöt...4

Lisätiedot

Vs. stj:n esitys: Lautakunta käy lähetekeskustelun Sivistystoimen strategian toimeenpanon suunnittelua varten.

Vs. stj:n esitys: Lautakunta käy lähetekeskustelun Sivistystoimen strategian toimeenpanon suunnittelua varten. Sivistyslautakunta 22 26.02.2015 Sivistyslautakunta 52 28.04.2015 Sivistyslautakunta 66 28.05.2015 Sivistyslautakunta 78 27.08.2015 Sivistystoimen strategian toimeenpano 3356/01.017/2014 SIVLK 22 Siikajoen

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 408/08.01.00/2015 47 Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja historia Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 156 Valtuutettu Heikki

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri

Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri MUISTIO 14.3.2013 Asikkalan, Sysmän ja Padasjoen rakennusvalvontojen yhteistyöpalaveri Aika: 14.3.2012 klo 13.00-14.00 Paikka: Asikkala, teknisen toimen tilat Läsnä: Tapio Tonteri Asikkalan kunta, rakennustarkastaja,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 6440/10.03.00/2011 33 Selityksen antaminen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle vastaavan työnjohtajan hyväksymisen peruuttamista koskevasta valituksesta, lupatunnus

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 59/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon

Lisätiedot

- Karhukuntatoimikunta: pöytäkirja 1/2010-1/5

- Karhukuntatoimikunta: pöytäkirja 1/2010-1/5 1/5 KARHUKUNTATOIMIKUNTA: PÖYTÄKIRJA 1/2010 Paikka: Porin kaupungintalo, KH:n huone (1. krs.) Aika: 17.2.2010, klo 12.16-13.45 Läsnä: Luukkonen, Aino-Maija (X) Marttila, Ilmo ( ) Pitkänen, Pasi (X) ( )

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot