11 / Tuore tutkimus: Tylsyys lisää työn kuormittavuutta SAARA VÄHÄSAARI SEURAA SUKUAAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "11 / 2014. Tuore tutkimus: Tylsyys lisää työn kuormittavuutta SAARA VÄHÄSAARI SEURAA SUKUAAN"

Transkriptio

1 11 / 2014 Tuore tutkimus: Tylsyys lisää työn kuormittavuutta SAARA VÄHÄSAARI SEURAA SUKUAAN

2 SISÄLLYS 11/2014 Lähihoitaja Saara Vähäsaaren äiti ja 62mummokin ovat hoitajia. 16 Perushoitaja Marjaana Vartiainen selvittää ruokaaineallergiaa ihopistostesteillä. 44 Carita Saarinen ihastui alpakoihin ja ryhtyi yrittäjäksi. 22 Kohtuullinen kiire lisää työn sykettä ja vähentää leipiintymistä. marraskuu 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Eläkeikä nousee 8 Sairaaloissa tarvitaan lähihoitajia 9 Kevennetyn työn säännöt 10 Sote-uudistus muuttaa käytäntöjä 12 Marraskuun lyhyet 13 Näin vastattiin, Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: Kolmen kaalin keitto 16 Marjaana Vartiaisen työpäivä 21 Omavalvontasuunnitelma ennakoi riskejä 22 Kiire voi aiheuttaa tylsistymistä työssä 26 Vanhusten eriarvoisuus kasvaa 28 Lapsen oikeuksien päivän teema on leikki 30 Erilaiset päiväkodit 2/3 34 Sirkka-Liisa Kivelän kolumni 35 Kysely vastaanottotyöstä 38 Uudet kirjat 40 Opiskelijoiden parhaat tekstit 42 Pallopelit 44 Yrittäjäsarja alkaa 46 Hyvä hoitaja on ihmisläheinen 47 Palasia sieltä täältä 48 Aika hyvä työpaikka Kuopiosta 50 Teknologiasta apua 52 Klubitalossa hoitaja on työkaveri 54 Työpaikoilla tarvitaan lisää mielenterveysosaamista 57 Luottamusmiehiä yksityissektorille 58 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 60 Superristikko 61 Lähihoitaja Kähönen, Paras juttu 62 Kolmen polven hoitajat 66 Jäsenyksikkö tiedottaa 67 Siskon pakina 68 Työttömyyskassa tiedottaa 71 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Lahdesta 2 SUPER 10/ /2014

3 PÄÄKIRJOITUS SUPER 61. vuosikerta Tilaushinta 56 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax päätoimittaja Leena Lindroos taittava toimittaja Jukka Järvelä toimittajat Henriikka Hakkala Sonja Kähkönen Minna Lyhty Marjo Sajantola vierailevat kirjoittajat Elina Kujala, Maarit Mäkinen, Antti Vanas kannen kuva Saara Vähäsaaren kuvasi Minna Lyhty ulkoasu Sonja Kähkönen ja Eyekraft Oy painos ilmoitukset Katriina Alfa BURNOUT JA BOREOUT Boreout tarkoittaa työssä turhautumista ja pitkästymistä. Se on mielekkäiden työtehtävien puutteesta johtuvaa tylsistymistä ja sellaisena vastakohta työuupumukselle eli burnoutille. Tylsistyminen uhkaa työssä jaksamista aivan yhtä vakavasti kuin loppuun palaminen. Työterveyslaitos on yhdessä hollantilaisen Utrechtin yliopiston kanssa tehnyt työssä tylsistymistä koskevan tutkimuksen. Suomalaisia työntekijöitä oli mukana ja organisaatioita 87. Työssä tylsistyvä työntekijä kokee, että työtehtävät eivät tarjoa riittävästi mielekkäitä haasteita, tehtäviin on vaikea keskittyä tai aika tuntuu kuluvan hitaasti niiden parissa. Haasteiden puuttuessa työntekijä passivoituu. Tylsyyden kokemukset lisäävät työn kuormittavuutta ja pitkittyessään tilanne saattaa vaikuttaa sekä yksilön omaan työhyvinvointiin että työpaikan tuottavuuteen. Tutkimuksen mukaan terveydenhuollossa työskentelevät ovat yksi ryhmistä, jotka tylsistyvät työssään vähiten. Hoito ja hoiva koetaan eettisesti merkityksellisinä asioina ja tällä työllä on konkreettinen merkitys, auttaminen. Myös se, että tekemistä riittää, ei jätä tilaa omien tunnelmien miettimiseen ja kohtuullinen kiire voi jopa lisätä työn sykettä. Mutta, mutta: hoito- ja hoivatyössä, kuten muussakin ihmisten kanssa tehtävässä ja vuorovaikutukseen perustuvassa työssä kiireellä on toinenkin puoli. Se voi leipäännyttää ja liialliseksi yltyessään myrkyttää työn kuin työn, toteaa haastattelemamme tutkija Lotta Harju. Näin tylsistyminen voi seurata nimenomaan kiireestä. Kierre alkaa, jos työntekijät eivät mielestään ehdi tehdä työtään parhaalla osaamallaan tavalla. Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa, mutta jo pieni muutos päivittäisissä rutiineissa saattaa helpottaa oloa. Tutkija kehottaa meitä tuunaamaan omia työtapojamme ja tottumuksiamme. Keksimään, miten hyödyntää enemmän omia mielenkiinnon kohteita ja työkaverinkin ideoita. Miettimään, voisiko työhön liittyviä innostavia tekijöitä kenties lisätä tai ainakin miten jo olemassa olevia pidetään yllä.. osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. SUPER 11/2014 3

4 AJANKOHTAISTA Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat marraskuu joulukuu Kalenteri Himos Areenan bileviikonloppu, Jämsä Meidän viikonloppu -messut, Helsinki Lapsen oikeuksien tapahtuma, Tampere Mielenterveys- ja päihdetyön koulutus, Helsinki, SuPer Työmarkkinapäivät, Helsinki, SuPer Mielenterveysmessut, Helsinki Ammattiosastojen edunvalvontapäivät, Helsinki, SuPer Varhaiskasvatuksen koulutuspäivä, Helsinki, SuPer TP-tes ja Sos-tes Luottamusmieskoulutus, Helsinki, SuPer Omavalvontakoulutus, Helsinki, SuPer Koira2014, Helsinki Miesseminaari, Helsinki, SuPer Jäsenkalenteri tuli lehden mukana SuPerin taskukalenteri vuodelle 2015 on postitettu tämän lehden mukana. Aikaisemmin se on jaettu vasta joulukuussa, mutta nyt halusimme aikaistaa kalenterin jakoa, sillä ensi vuodelle alkaa jo tässä vaiheessa kertyä merkintöjä tulevista tapahtumista. Jos et saanut jäsenkalenteria, ilmoita asiasta SuPerin jäsenyksikköön Jäsenille suunnitellun kalenterin alkuosasta löydät rautaisannoksen tietoa muun muassa jäseneduista, sähköisestä asioinnista ja jäsentietojesi päivittämi- sestä. Samalla voit tarkistaa esimerkiksi oman työehtosopimuksesi vähimmäispalkan ja liiton yhteystiedot.. SuPer on mukana Nenäpäivä-kampanjassa SuPerin Nenätiimi haastaa kaikki superilaiset, SuPerin ammattiosastot ja yhteistyökumppanit mukaan hyvän asian puolesta! Jokaisella on oikeus turvalliseen ja ihmisarvoiseen lapsuuteen. Nenäpäivä kerää varoja maailman köyhimmissä oloissa elävien lasten hyväksi ja yllyttää suomalaisia hauskaan varainkeräykseen. SuPerin tiimisivu löytyy osoitteesta Lahjoittaminen on helppoa. Voit myös järjestää omia Nenäpäivä-tapahtumia ja tempauksia. Ideoita osallistumiseen löydät osoitteesta nenapaiva.fi Kampanja käynnistyi lokakuussa ja Nenäpäivää 2014 vietetään 7. marraskuuta. Neljän viikon kampanja huipentuu Yle TV2:n Nenäpäivä-show hun, jossa mukana on Suomen kirkkaimpia tähtiä Omavalvontakoulutus, Turku, SuPer Omavalvontakoulutus, Tampere, SuPer Omavalvontakoulutus, Kuopio, SuPer We Love Helsinki Uudenvuodentanssit, Helsinki nyt on aika Ilmoittautua SuPerin ammatillisille opintopäiville Tampereelle. Hakea vanhustyössä La Carita säätiön tunnustuspalkintoa mennessä. Ilmoittautua SuPerin, Valviran ja kuntien yhteistyössä järjestämiin maksuttomiin Omavalvontakoulutuksiin. kaikki sinulle kuuluvat kutsut ja tiedot tapahtumista. Yhdistyksen syyskokouksen päättää vuoden 2015 toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Tarkistaa palkkalaskelmasta, onko liiton jäsenmaksu peritty. Tuoda kynttilöillä valoa pimeyteen sisällä ja ulkona. INGIMAGE Tarkistaa kuulutko oikeaan ammattiosastoon, jotta saat Kasvattaa Movember-viikset. 4 SUPER 11/2014

5 PUHEENVUO RO Puheenjohtaja Silja Paavola Miksi työssä ei ole kivaa vaikka siitä tykkää Näin kyselee moni superilainen liian usein. Olemme tehneet viime vuosien aikana useita selvityksiä siitä, miten töissä menee, miten saan käyttää ammattiosaamistani ja kuinka toimin moniammatillisessa työryhmässä. Vastauksia arvioimalla on todettu, että työssä koetaan riittämättömyyttä, ei ole tarpeeksi aikaa hoidettaville, olivat he sitten nuoria tai vanhoja, sairaita tai terveitä. Vastauksista voi päätellä, että superilaiset suhtautuvat työhönsä erittäin vakavasti ja haluavat tehdä sen hyvin. Kuitenkin monissa työpaikoissa on vielä paljon kehitettävää, jotta työnantaja olisi tietoinen superilaisten ammatillisesta osaamisesta. Liian moni organisaatio ei anna superilaisten käyttää koulutuksessa saatuja ammatillisia taitoja. Tämä on yksi syy, miksi töissä ei voida hyvin. Sairaalamaailmassa ja vastaanotoilla superilaiset kokevat liian usein edelleen, että organisaatio ei tunnista osaamista ja siksi se kieltää ammatillisen osaamisen kokonaisvaltaisen käyttämisen. Lähi- ja perushoitaja joutuu alisuorittajaksi. Toinen syy on se, että henkilökuntaa on yksinkertaisesti liian vähän. Monissa työpaikoissa on vähennetty tukipalvelutyöntekijöiden määrää. Hoidettavalle annettava aika on pienentynyt, kun päivittäisiin tukitoimiin menee hoitajien työaikaa entistä enemmän. Tämä on erittäin lyhytnäköistä henkilöstöpolitiikkaa. Hoidon ja hoivan tuloksellisuudenkin kautta tulos on negatiivinen. Lapset jäävät ilman leikittäjää ja kehittäjää, jolloin lasten sosiaalisten taitojen koulutus jää vähemmälle. Tämä on yhteiskunnallisesti kallista, sillä syrjäytyminen alkaa jo varhaislapsuu- dessa, eikä siis ole ihan sama, miten lasten kanssa päivät vietetään. Kaikki tietävät, että lapsi oppii leikkimällä ja sitä leikkiä on lähihoitajan hyvä olla seuraamassa ja ohjaamassa. Pahiten tilanne on kuitenkin koskettanut tehostettuja palvelutaloja ja ympärivuorokautista hoitoa. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevilla potilailla on selkeä tauti, jota pitää hoitaa, toimintakyky on heikentynyt ja siihen on usein yhdistynyt muistisairaus. Silti hoitajat tietävät, että potilailla on voimavaroja, jotka tekevät hänen elämästään elämisen arvoisen ja arvokkaan. Nyt näitä voimavaroja ei voida täysimääräisesti käyttää, kun henkilöstön vähyyden myötä ei ole aikaa. Kotihoidon ongelmaksi taas on tullut kuntien korkealle nostama hoitoon pääsyn rima. Asiakkaat ovat sairaita ja paljon apua tarvitsevia päivittäisissä toiminnoissaan. Hoidon ja hoivan kannalta katsottuna olisi oikein, että se aika, joka kotihoidon asiakkaan luona vietetään, olisi voitava käyttää hänen hoitoonsa ja kuntoutukseen, niin fyysiseen kuin henkiseen. Kaikesta huolimatta liittomme jäsenet pitävät työstään, arvostavat osaamistaan ja haluavat kehittää työtään, jolloin hoidettavat saisivat entistä paremmin juuri sitä, mitä tarvitsevat. Työn kehittäminen on kaikkien asia ja siksi onkin tärkeää, että superilaiset toimivat moniammatillisen tiimin jäseninä ja siten tuovat työn, hoidon ja hoivan kehittämiseen oman ammatillisen näkemyksensä. Niissä työpaikossa, joissa työntekijän ammatillista osaamista arvostetaan, työnteki- jät voivat paremmin ja he haluavat ottaa enemmän vastuuta työstään. Tämä taas johtaa tuloksellisempaan ja vaikuttavampaan työhön. Tätähän me kaikki haluamme, hyvää ja laadukasta hoitoa, hoivaa ja kasvatusta.. Terveisin, Silja SUPER 11/2014 5

6 UUTISET Esillä juuri nyt Eläkeikä nousee porrastetusti teksti marjo sajantola Työeläkeuudistuksella pyritään pienentämään julkisen talouden kestävyysvajetta, edistämään työllisyyttä sekä turvaamaan työeläkkeiden rahoitus. Työurien pidentyminen on keskeinen tavoite. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät syyskuussa sopimukseen valtiovallalle annettavasta eläkeuudistusesityksestä. Sen sisältämillä muutoksilla varaudutaan elinajan odotteen kasvuun ja pyritään pienentämään julkisen talouden kestävyysvajetta. Lisäksi se edistää työllisyyttä sekä turvaa työeläkkeiden rahoituksen, riittävät eläkkeet sekä sukupolvien ja sukupuolten välisen tasapuolisuuden. Eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2017 alussa. Lain valmistelun aikana monet yksityiskohdat tule- syntymävuosi v 3 kk v 6 kk v 9 kk v v 3 kk v 6 kk v 9 kk v v vat vielä tarkentumaan. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola toteaa, että työurien pidentäminen edellyttää huolehtimista työntekijöiden työssäjaksamisesta. Superilaisilla työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy on jopa 86 prosentissa tapauksista tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Yksi keino työssäjaksamisen parantamiseksi on huolehtia siitä, että hoitotyön mitoitus on kunnossa. Työntekijällä itsellään on vastuu siitä, ettei tee työtä ergonomisesti väärin ja työnantajalla siitä, että mahdollistaa oikean ergonomian ja työn kuormittavuuden hallittavuuden. Paavolan mielestä työelämä vaatii todellista muutosta, jotta ihmiset jaksavat työssä pidempään. Työelämän on tarjottava myös joustoja eri elämäntilanteisiin. alin vanhuuseläkeikä INGIMAGE Superilaisten kannalta peruskarttuman laskentaperusteen paraneminen ja työuran 1,5 prosentin karttuman kertyminen jo 17-vuotiaana tehdystä työstä ovat merkitykseltään suurempia kuin nykyinen eläkkeen 4,5 prosentin superkarttuma. Peruskarttuma paranee, kun palkansaajan työeläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen perustana olevasta ansiosta. Uudistus parantaa etenkin nuorten eläkekarttumaa. Hyvin harva superilainen on pystynyt keräämään tuota superkarttumaa, Paavola muistuttaa. TAVOITEIKÄ ELÄKKEELLE LÄHTÖÖN Työurien pidentyminen on uudistuksen keskeinen tavoite. Sitä edistää keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nouseminen. Vanhuuseläkeikä nousee asteittain ensin 65 vuoteen. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden alin vanhuuseläkeikä tulee määräytymään väestö- ja työllisyyskehityksen perusteella. Elinaikakerroin säilyy edelleen eläkejärjestelmässä. Se leikkaa kuukausieläkkeitä sen mukaan, miten elinikä jatkaa kasvuaan. Eläkeuudistuksen jälkeen jokainen saa viisi vuotta ennen vanhuuseläkeikänsä alarajaa arvion siitä, paljonko elinaikakerroin leikkaa eläkettä, jos henkilö jää eläkkeelle heti vanhuuseläkeiän saavutettuaan. Arviossa kerrotaan myös, kuinka paljon lisätyöskentelyä vähentämätön eläke edellyttäisi. Tällä tavoin vanhuuseläkkeen alaikärajan ja elinajan odotteen kehityksen perusteella määritellään tavoite-eläkeikä. OSITTAINEN VARHENNETTU VANHUUSELÄKE Osa-aikaeläke poistuu vuonna SUPER 11/2014

7 Sen tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke, jossa ei ole rajoitteita työnteolle tai ansaittavan palkan suuruudelle. Työntekijä voi siirtyä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle 61 ikävuoden täyttämisen jälkeen. Alaikäraja nostetaan 62 vuoteen vuonna Osittainen varhennettu vanhuuseläke on tasoltaan kuitenkin pienempi kuin nykyinen osa-aikaeläke. Työntekijä joutuu nostamaan 25 tai 50 prosenttia eläkkeen alkamiseen mennessä karttuneesta eläkkeestä tarkistettuna elinaikakertoimella. Tätä eläkettä vähennetään vielä 0,4 prosentin kuukausittaisella varhennusvähennyksellä, johon lasketaan kaikki kuukaudet vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttämiseen asti. Vähennys on pysyvä. TYÖURAELÄKE Työkyvyttömyyseläkkeen hakuun eläkeuudistus ei vaikuta, mutta työkykyisenä pysyminen vanhuuseläkeikään saakka henkisesti ja fyysisesti raskaassa työssä voi olla mahdotonta. Rasittuneisuutta ja kuluneisuutta aiheuttavassa työssä tehty pitkä, vähintään 38 vuoden ura voi oikeuttaa siirtymään työuraeläkkeelle 63 vuoden iässä. Tällaiseen työuraan lasketaan äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahakausia enintään kolmen vuoden ajalta. Saantiedellytykset ovat työkyvyttömyyseläkettä lievemmät. Yksityiskohdat ratkaistaan jatkovalmistelussa. TYÖTTÖMYYSPUTKEEN EI MUUTOKSIA Työttömyysturvan lisäpäiviin eli niin sanottuun työttömyysputkeen ei tule muutoksia. Keskusjärjestöt arvioivat kevääseen 2019 mennessä työurasopimuksessa 2012 sovittujen toimien vaikutuksia. Jos sovitut toimet vaikuttavat tarkoitetulla tavalla, lisäpäiväoikeuden ikärajaa nostetaan vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä yhdellä vuodella eli 62 vuoteen. SIIRTYMÄKAUDEN RATKAISUJA Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee ikäluokittain siten, että se vuonna 2025 on 65 vuotta. Nosto aloitetaan vuonna 1955 syntyneistä ja on kolme kuukautta ikäluokkaa kohden. Näin ensimmäisen ikäluokan eläkeikä on 63 vuotta ja 3 kuukautta, vuonna 1958 syntyneiden 64 vuotta jatkuen niin, kunnes vuonna 1962 syntyneiden eläkeikä on 65 vuotta. Vanhuuseläkkeen yläikäraja nousee asteittain 70 vuoteen. Nykyiset ja ennen vuotta 2005 saavutetut eläkekarttumat säilyvät mukana kunkin henkilön eläkekertymässä. Uudet karttumat koskevat vuonna 2017 ja sen jälkeen ansaittuja palkkoja. Nykyisin työntekijä alkaa 53-vuotiaana kerätä korotettua karttumaa, joka on 1,9 prosenttia eläkkeen perustana olevasta tulosta. Uudistuksessa tämä poistuu, jolloin vastedes eläkettä karttuu 1,5 prosenttia koko työuran ajalta, mutta siihen on mahdollisuus jo 17-vuotiaana. Siirtymäkauden aikana vuoden 2025 loppuun saakka ikävälillä 53 62, karttuma on 1,7 prosenttia. Korotettua karttumaa saavan työntekijän eläkemaksu on kuitenkin 1,5 prosenttia korkeampi kuin työntekijän eläkemaksu muutoin. AMMATTIKOHTAINEN ELÄKEIKÄ SÄILYY Eläkeuudistus tulee voimaan vuoden 2017 alusta. Muutokset koskevat eläkeiän osalta vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Eläkekarttumien osalta uudistukset koskevat kaikkea vuonna 2017 ja sen jälkeen tehtyä työtä. Eläkeuudistus ei koske maksussa olevia eikä ennen myönnettäviä eläkkeitä. Myös monia kunnallisessa palvelussuhteessa työskenteleviä superilaisia koskeva alempi niin sanottu ammattikohtainen eläkeikä säilyy, mikäli työsuhde jatkuu eläkeikään asti. Eläkettä karttuu koko palkan osuudelta. Tähän asti eläkkeen karttumaan on vaikuttanut kaikki veronalainen tulo eli eläkettä on karttunut palkasta, josta on ensin vähennetty palkansaajan työeläkemaksu. Jatkossa tämäkin osa kerryttää eläkettä.. lue lisää: syksyn super-illoissa kerrotaan myös eläkeuudistuksesta. lähde porukalla kuulemaan. Sote-alan työvoimapula helpottaa Työvoimapulasta kärsivät ammatit painottuvat edelleen terveydenhuollon ammatteihin, ilmenee TEMin tuoreesta barometristä. Sosiaali- ja terveysalan tilanne näyttäisi kuitenkin olevan helpottumassa. Kun aikaisemmin esimerkiksi sairaanhoitajista on ollut pulaa koko maassa, nyt on jo alueita, joilla sairaanhoitajista on tulossa jopa ylitarjontaa. Työttömien määrä lisääntynyt Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa yhteensä työtöntä työnhakijaa. Se on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden määrä väheni edellisestä kuusta 4 900:lla, selviää TEMin Työllisyyskatsauksesta. Pitkäaikaistyöttömiä eli yhdenjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli , mikä on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli eli enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Koko maassa oli lomautettuna syyskuun lopussa arviolta henkilöä, mikä on lähes enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. INGIMAGE SUPER 11/2014 7

8 UUTISET Esillä juuri nyt Oulussa tehty tutkimus osoitti, että Sairaaloissa tarvitaan lähi- ja perushoitajia teksti sonja kähkönen Lähi- ja perushoitajien ammattitaitoa ei hyödynnetä vielä täysimääräisesti kaikissa hoitoyksiköissä, osoitti Oulussa tehty selvitys. Haasteena voivat olla esimiesten asenteet ja se, ettei lähihoitajakoulutuksen sisältöä tunneta riittävästi. Runsas vuosi sitten Oulussa käynnistettiin kehittämishanke, jossa haluttiin selvittää, miten henkilöstöresurssit on allokoitu hoitoyksiköiden kesken. Selvitystä pidettiin tarpeellisena terveydenhuollossa tapahtuvien muutosten, muun muassa avohoidon lisääntymisen ja sairaansijojen vähentymisen vuoksi. Halusimme tietää, jakautuvatko henkilöstöresurssit tarpeiden ja muutosten edellyttämällä tavalla, Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen kertoo. RESURSSIT OIKEISIIN PAIKKOIHIN Selvitys tehtiin Oulun yliopistollisen sairaalan sekä Oulaskankaan ja Visalan sairaaloiden kaikissa yksiköissä. Mitoituslaskennassa käytettiin WHO:n WISN-mallia, jossa laskennan perusteena ovat hoitopäivä- ja käyntitiedot sekä lisänä hoidon vaativuus. Lisäksi huomioitiin muun muassa päivystyspotilaiden määrä, potilasvaihtuvuus, henkilökunnan vaihtuvuus sekä eristys- ja vierihoitoa vaativien potilaiden määrä. Myös opiskelijoiden määrää huomioitiin, koska heidän ohjaamisensa sitoo osan työyhteisön resursseista. Näiden tietojen perusteella laskimme kunkin hoitoyksikön optimaalisen mitoituksen ja vertasimme sitä todelliseen tilanteeseen. Saimme muun muassa kaikki hoitopäivä- ja käyntitiedot keskitetysti tietojärjestelmistämme. Kysyimme kuitenkin työyhteisöistä tarkentavia tietoja esimerkiksi siitä, mikä oli yksikön oma näkemys mitoituksen riittävyydestä. Kejosen mukaan selvityksen tulokset ovat mielenkiintoisia, jopa yllättäviä: resurssitilanne vaihteli yksiköittäin merkittävästi. Sairaanhoitopiirissä on selvästi yksiköitä, joiden mitoitus on väljempi sekä yksiköitä, joissa henkilökuntaa voisi olla nykyistä enemmän. Jo hanketta käynnistettäessä päätettiin, ettei henkilökunnan kokonaismäärää lisätä tukimustuloksista riippumatta. Kejosen mukaan suurimmat epäkohdat kuitenkin korjataan. Resursseja on jo siirretty väljemmän mitoituksen yksiköstä paikkoihin, joissa on ollut enemmän henkilökunnan tarvetta. Nämä siirrot ovat sujuneet hyvin. Työntekijät ovat lähes poikkeuksetta ymmärtäneet, että toiminnan muuttuessa on myös resursseja sijoitettava uudelleen. LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OSAAMISTA HYÖDYNNETTÄVÄ Selvityksessä nousi esiin myös muita epäkohtia. Esimerkiksi sairaanhoitajien sekä lähi- ja perushoitajien suhdeluku vaihteli merkittävästi yksiköiden välillä. Esimerkiksi eräällä vuodeosastolla ei työskennellyt ainuttakaan lähi- tai perushoitajaa, vaikka siihen ei ollut mitään perustetta, Pirjo Kejonen kertoo. Hänen mukaansa Oulun yliopistollisessa sairaalassa tehtiin jo neljä vuotta sitten päätös, ettei lähi- ja perushoitajien vakansseja enää muuteta sairaanhoitajien vakansseiksi. Mitoitushankkeen tulokset vahvistivat, että tämä linjaus on ollut oikea. Kejosen mukaan myös ammatillinen työnjako kaipaa sairaanhoitopiirissä päivittämistä. Nimikesuojattujen ja laillistettujen ammattihenkilöiden työnjakoa koskevassa hankkeessa henkilökunnalta kysyttiin, mitä hoidon osa-alueita he työssään toteuttivat ja mitä he voisivat osaamisensa perusteella toteuttaa. Työntekijöiden ja esimiesten näkemykset poikkesivat jonkin verran toisistaan. Osa esimiehistä oli sitä mieltä, että lähi- ja perushoitajat eivät voi toteuttaa esimerkiksi lääkehoitoa. Sairaanhoitajat sekä lähi- ja perushoitajat olivat asiasta kuitenkin toista mieltä. Kejonen uskoo, että esimiesten näkemysten taustalla saattaa olla hieman vanhakantaiset asenteet, mutta osittain myös heikko tietämys. Lähi- ja perushoitajien osaamista ei vielä tunnisteta riittävästi. Heidän koulutuksensa ja osaamisensa ovat kuitenkin hyvällä tasolla ja niitä tulee hyödyntää enemmän myös erikoissairaanhoidossa. Tämäkin on yksi tärkeä keino tehostaa ja järkeistää resurssien käyttöä.. 8 SUPER 11/2014

9 Villejä käytäntöjä kevennetystä työstä teksti minna lyhty Joillakin sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla on mahdollisuus tehdä kevennettyä työtä. Se tarkoittaa sitä, että silloin kun työntekijä on kyvytön tekemään tavallista työtään, hänelle räätälöidään työtehtäviä, joita hän voi tehdä vammasta tai sairaudesta huolimatta. Kevennetyn työn tavoitteena on vähentää sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kuluja. Kevennettyä työtä suositellaan erityisesti silloin, jos sairausloma uhkaa pitkittyä. Pitkäaikaisen tai pysyvän työkyvyttömyyden riski pienenee, työntekijä pysyy kiinni työelämän rytmissä ja joissakin sairauksissa toimeliaisuus jopa edistää paranemista. SuPerin sopimusneuvottelija Jukka Parkkolan mukaan idea kevennetystä työstä on kelvollinen, mutta käytännöt työpaikoilla ovat villit. Olemme saaneet yhteydenottoja esimerkiksi siitä, että työpaikalla on vaadittu tulemaan töihin flunssassa, jos INGIMAGE kuumetta ei ole ollut. Työntekijälle on annettu tehtäväksi kevyempiä hommia. Parkkola painottaa, että jos kyseessä on sairaus, josta toipuu nopeasti, kevennettyä työtä ei pitäisi edes harkita. Töissä oleminen ei edistä paranemista. Ongelmallista on myös se, jos kevennettyä työtä tekevä ei osallistu hoitotyöhön, hänen tilalleen pitäisi palkata sijainen. Työnantajalla on harvoin tähän resursseja, jolloin hoitajamitoitus ei ole välttämättä kunnossa. Jos sairaudesta tai vammasta toipuminen uhkaa pitkittyä, Parkkolan mukaan osatyökykyiselle kevennettyä työtä parempi vaihtoehto on osasairausloma. Se on Kelan tukemaa ja työntekijä voi tehdä töitä osa-aikaisesti. KEVENNETTYYN TYÖHÖN EI SAA PAKOTTAA SuPeriin on tullut tietoa myös tapauksista, joissa työnantaja ja työntekijä ovat sopineet kevennetystä työstä ilman lääkärin arvioita työkyvystä. Näin ei pitäisi toimia. Työnantaja ei voi määrätä tekemään kevennyttyä työtä ilman lääkärin arvioita työkyvystä. Jotta lääkäri voi tehdä arvion, hänen on tunnettava erityisen hyvin työpaikan olosuhteet. Jotkut työnantajat ovat lähettäneet työterveyshuoltoon listan kevennetyistä työtehtävistä. Lääkäri varmistaa, pystyykö sairastunut työntekijä tekemään niistä jotakin. Parkkola ei pidä tällaista listojen laatimista suositeltavana. On tärkeää, että työntekijä itse haluaa tehdä kevennettyä työtä ja kokee pystyvänsä siihen. Kevennettyyn työhön pakottaminen ei ole järkevää. Sairausloman tarkoitus on, että työntekijän työkyky palautuu.. Muutos tutkimustietojen käyttöön Lääketieteellisestä tutkimuksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi. Tutkimuksen kannalta välttämättömiä henkilötietoja voitaisiin käsitellä tutkimuksessa, johon tutkittava on antanut suostumuksensa, vaikka hän myöhemmin luopuisi osallistumisesta. Tutkittavan antama suostumus muodostuisi jatkossa selkeämmin kahdesta kokonaisuudesta: se koskisi toisaalta tutkimukseen osallistumista ja toisaalta henkilötietojen käsittelyä. Tutkittava voi luopua tutkimuksesta joko keskeyttämällä osallistumisensa tai perumalla antamansa suostumuksen tutkimukseen osallistumiseen sekä henkilötietojensa käsittelyyn. Tietoja saisi kuitenkin käsitellä, jos tutkittava on tiennyt suostumusta antaessaan, että suostumuksen peruuttamiseen mennessä kerättyjä tietoja käsitellään osana tutkimusaineistoa. Työpaikkaselvitysten määrä kasvanut Työpaikkaselvityksestä on tullut yhä tärkeämpi osa työterveyshuoltoa. Vuonna 2012 työpaikkaselvityksiin käytettiin kaksi kertaa enemmän tunteja kuin vuonna Selvitysten kustannukset vuonna 2012 olivat 13,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2011 alusta voimaan tullut sairausvakuutuslain muutos lisäsi merkittävästi työpaikkaselvitysten määrää. Muutoksen myötä työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännön laadinnasta aiheutuneet kustannukset oikeuttivat 60 prosentin korvaukseen. Työpaikoista lähes 90 prosenttia teki toimenpide-ehdotuksia työpaikkaselvitysten perusteella. SUPER 11/2014 9

10 UUTISET Esillä juuri nyt Työntekijöiden asema turvattava sote-uudistuksessa teksti minna lyhty INGIMAGE Sote-uudistus muuttaa sosiaalija terveydenhuollon rakenteita ja toimintatapoja. Hoitajien työnantajatkin saattavat myllerryksessä vaihtua. SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salon mukaan töitä alalla kuitenkin riittää edelleen, sillä asiakkaat ja potilaat eivät katoa minnekään. SuPer tekee kaikkensa, jotta jäsenten työolosuhteet olisivat hyvät ja palkanmaksu turvattu uudistuksen jälkeenkin. Sote-lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta viidelle sote-alueelle. Palvelujen tuottamisvastuu säilyy kunnalla tai kuntayhtymällä, jotka halutessaan hankkivat palveluja yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta. SuPerin mielestä lakiesityksen malli on pirstaleinen, jos liian moni toimija on palvelujen tuotantovastuussa. Uhkana on, että sosiaali- ja terveysalalla käy samoin kuin rakennusalalla: tuottajia ketjutetaan, eikä kokonaisuus ole ke- nenkään hallinnassa. Silloin väistämättä sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu laskee. Riskinä on myös se, ettei sote-uudistus ole kustannustehokas. Jos tuotantovastuu on liian monella, syntyy päällekkäistä hallintoa ja lisäkustannuksia, Jussi Salo varoittaa. SuPer olisi toivonut, että sote-alue saisi merkittävän tuotantovastuun, mutta se ei näytä olevan mahdollista. SuPer toivoo, että tuotantovastuussa olevien kuntayhtymien ja kuntien määrä pysyisi mahdollisimman pienenä. Silloin toimivan palveluverkoston rakentaminen olisi helpompaa. Pääosa tuotantovastuusta pitää ehdottomasti olla julkisilla palvelun tuottajilla. Ne pystyvät turvaamaan työntekijöiden edut paremmin kuin yritykset ja kolmannen sektorin palvelujen tuottajat. Jos palveluja ostetaan yrityksiltä tai kolmannelta sektorilta, pitää taata, että työsopimukset ovat reiluja ja oikeudenmukaisia. Verovaroilla kustannettavat sosiaali- ja terveyspalvelut eivät saa olla voiton tavoittelun kohteina, jos voitto tehdään henkilöstön etuja heikentämällä ja palvelujen tasoa laskemalla. HOITAJIEN ASEMA EI SAA HEIKENTYÄ Salon mukaan yritysten ja kolmannen sektorin rooli palvelujen tuottamisessa pitää jäädä täydentäväksi, sillä ne eivät voi ottaa vastuuta isoista kokonaisuuksista. Monet kunnat suunnittelevat parhaillaan, että kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut tuotettaisiin ostopalveluina. Jos kunnissa tehdään nyt pitkiä sopimuksia yrittäjien tai yhdistysten kanssa, ne saattavat tulla kalliiksi, jos sopimuksia joudutaan purkamaan kesken sopimuskauden sote-uudistuksen vuoksi. Silloin maksettavaksi lankeavat vahingonkorvaukset. Nyt kunnissa pitäisi laittaa jäitä hattuun, kun tehdään päätöksiä palvelujen ostamisesta. Salo painottaa sitä, ettei sote-uudistus saa heikentää hoitajien asemaa. Työnantajien pitää olla turvallisia ja maksukykyisiä. Sote-uudistuksessa on löydettävä 10 SUPER 11/2014

11 sellaiset ratkaisut, joita ei tarvitse koko ajan muuttaa. Ihmisiä ei saa roikottaa löysässä hirressä. Pitää olla varmuus siitä, että työt jatkuvat vielä viiden vuodenkin kuluttua. SOTE-VEROSTA PELASTUSRENGAS Lakiluonnoksen mukaan kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla. Maksussa otettaisiin huomioon tarvetekijät, kuten asukkaiden ikärakenne ja sairastavuus. Lisäksi toimintaa rahoitettaisiin valtionosuuksilla. Monet sosiaalija terveysalan toimijat pitävät lakiluonnoksen mallia rahoituksesta epäoikeudenmukaisena. SuPerin mukaan tarvetekijöiden vaikutus maksun suuruuteen vesittäisi ajatuksen yhteisvastuusta. Jos sote-uudistus ajaa karille rahoituksen osalta, sote-vero olisi pelastusrengas. Sen avulla uudistus pystyttäisiin toteuttamaan ja palvelut rahoittamaan. Sote-verotuksen avulla sote-alueet saisivat todellisen päätösvallan ja mahdollisuuden tehdä pitkäjännitteistä ja suunnitelmallista työtä. Salon mukaan sosiaali- ja terveydenhuollolle tarkoitetut valtionosuudet pitää ohjata suoraan sote-alueelle ilman, että ne kierrätettäisiin peruskuntien kautta. Salo uskoo, että sote-vero laskisi kunnallisverotuksen tasoa merkittävästi, joten veronmaksajien verorasite ei kasvaisi nykyisestä. Tämä edellyttäisi, että sote-alue pystyisi rakentamaan toiminnallisesti järkevän ja kustannustehokkaan mallin. Nykyään useissa kunnissa ja kuntayhtymissä alibudjetoidaan sosiaali- ja terveysmenot. Sote-vero olisi tehokas turva alibudjetointia vastaan. Silloin ei keskusteltaisi jatkuvasti henkilöstösäästöistä ja rahan riittämättömyydestä, jotka vaikeuttavat toimintaa.. Vapaaehtoiset eivät voi korvata julkisia palveluja Kolmatta sektoria toivotaan avuksi aiempaa enemmän muun muassa kuntien heikentyneen taloustilanteen vuoksi. Järjestöjen vapaaehtoiset voivat kuitenkin joutua entistä useammin heille liian vaativiin tilanteisiin. Taloustutkimuksen mukaan vapaaehtoistoimintaa tehdään vuosittain Suomessa henkilötyövuotta. Suomen Mielenterveysseura huomauttaa, että nyt käynnissä oleva soteuudistus on hyvä tilaisuus käydä yhteiskunnallista keskustelua vapaaehtoistoiminnan sisällöstä ja vaativuudesta. Vapaaehtoistoimintaa syntyy usein sinne, missä julkisia palveluja ei ole riittävästi. Julkisen ja kolmannen sektorin välillä tulee kuitenkin olla selkeä ja oikeudenmukainen työnjako. Muutos muistutusten ja kanteluiden käsittelyyn Sote-uudistus etenee Sote-alueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa. Tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien pitäisi olla valmiit tuottamaan palvelut vuoden 2017 alusta lähtien. Sote-lakiluonnoksesta lausuntonsa antoi yhteensä yli viisisataa kuntaa, sairaanhoitopiiriä ja muuta toimijaa. Lausuntoaika päättyi Viisi sote-aluetta perustuu nykyisiin erityisvastuualueisiin. Kuntia pyydettiin ottamaan kantaa siihen, mihin sote-alueeseen ne haluaisivat kuulua. Lausunnoissa ei siirtymisiä juurikaan esitetty. Lausunnoista kävi ilmi, että aikataulua pidetään liian kireänä: Uusi alueellinen organisoituminen vie aikaa, sillä vanhoja kuntayhtymiä on purettava ja uusia rakennettava. Lisäksi henkilöstö- ja omaisuusjärjestelyjä täytyy tehdä ja tietojärjestelmiä pitää sovittaa yhteen. Isommat kunnat toivovat tarkennusta rahoitukseen ja kustannusten jakoon, tuottamisvastuun määrittelyyn ja uudistuksen taloudellisiin vaikutuksiin. Pienet kunnat ilmaisivat samoja asioita, mutta ne olivat huolissaan myös siitä, millaiset vaikutusmahdollisuudet niillä on sote-alueen kuntayhtymässä ja mitä tapahtuu lähipalveluille. Annetut lausunnot ovat julkisia. Ne ovat luettavissa Haressa eli valtioneuvoston hankerekisterissä. Kattava lausuntoyhteenveto julkaistaan marraskuussa osoitteessa: stm.fi/sote-uudistus. Lakiluonnos menee eduskunnan käsittelyyn marraskuussa. Sosiaali- ja terveydenhuollon muistutusten ja kantelujen käsittelyyn ehdotetaan tarkennuksia. Jos asiakas tai potilas on tyytymätön saamaansa hoitoon tai hoivaan, hän voi tehdä asiasta muistutuksen toimintayksikköön tai kantelun valvontaviranomaiselle. Jatkossa valvontaviranomainen voisi siirtää sille tehdyn kantelun käsiteltäväksi ensin muistutuksena toimintayksikössä. Viranomaiskäsittelyyn otettaisiin suoraan vakavat asiat, kuten epäilyt vakavasta virheestä ammattitoiminnassa. Lain on tarkoitus astua voimaan vuonna Hopeaa nuorten EuroSkills-kisoista Superilaiset lähihoitajat Gabriella Snellman ja Hanna Hjulfors sijoittuvat hopealle Ranskan Lillessä pidetyssä Euro- Skills EM-kilpailussa. Suomen ammattitaitomaajoukkue Team Finland 2014 saavutti 14 mitalia ja oli kokonaistuloksissa kolmanneksi paras maa. Kilpailuun osallistui hieman yli 420 nuorta 25 maasta. Suomen joukkueeseen kuului 34 nuorta, jotka edustivat 23 eri ammattia.eri maiden välisessä vertailussa Suomi oli kolmantena Itävallan ja Ranskan jälkeen.. SUPER 11/

12 MARRASKUUN LYHYET Naisilla suurempi aivoinfarktiriski Naisilla on miehiä suurempi aivoinfarktiriski. Syynä on se, että monet vakavat aivoverenkiertohäiriön riskitekijät liittyvät naissukupuoleen. Näitä riskitekijöitä ovat muun muassa eteisvärinä, korkea verenpaine, diabetes, esioireinen migreeni, masennus ja ylipaino. Naissukupuolen tuoma rasite näkyy selkeästi myös kuolleisuusluvuissa. Aivoverenkiertohäiriöihin menehtyy vuosittain noin 1800 miestä ja noin 2600 naista. stt info Parkinsonin tautia sairastaa noin suomalaista. Uinnista apua tasapainoon? Tuoreen tutkimuksen mukaan uinti on hyvä keino ehkäistä kaatumisia ja luunmurtumia, jotka ovat yksi yleisimmistä vanhusten terveysriskeistä. Yli 65-vuotiaista kolmannes kaatuu ainakin kerran vuodessa ja yli 80-vuotiaista kaatuu jo joka toinen. Tutkimuksessa huomattiin, että kaatumiset olivat harvinaisempia osallistujilla, jotka harrastivat uintia tai pelasivat golfia. Tarkemmassa analyysissä, jossa huomioitiin myös osallistujien elintavat ja muu liikunta, yhteys rajoittui vain uimiseen. duodecim Turistiripuli on matkailijan yleisin terveysongelma Turistiripuli ja hengitystieinfektiot ovat suomalaisten turistien yleisimpiä matkasairauksia, osoittaa tuore väitöstutkimus. Useimmin matkailija sairastuu Afrikassa, Etelä-Euroopassa ja itäisen Välimeren maissa sekä Aasiassa. Tutkimuksen mukaan yleisimmät matkan jälkeisen kuumeen syyt olivat ripulitauti, kuumeinen yleisinfektio ja hengitystieinfektio. Tutkituista 26 prosentilla todettiin potentiaalisesti henkeä uhkaava sairaus. Kuumeilevan matkailijan perustutkimuksiin sairaalassa tulisi tulosten perusteella kuulua malarianäytteiden lisäksi veriviljely, influenssapikatesti ja HIV-testi. Kylvetä kuivaa ihoa Kylmä ilma, tuuli ja alentunut sisäilman kosteus tuntuvat ja näkyvät iholla tähän vuodenaikaan. Erityisesti lasten ja vanhusten ohut iho on koetuksella talvella. Allergiaja astmaliitosta muistutetaan, että kaikkien on syytä käyttää talvella paksumpia voiteita ja kesällä kevyempiä. Lisäksi iho kannattaa suojata kylmältä. Toisin kuin usein ajatellaan, vesi ei kuivata, vaan kosteuttaa ihoa. Kuivaa ihoa tulisikin kylvettää pitkillä, vähintään 15 minuutin kylvyillä. allergia- ja astmaliitto helsingin yliopisto INGIMAGE 12 SUPER 11/2014

13 lokakuun kysymys oli: Pelottaako tulevaisuus? MITÄ MIELTÄ Vastaus kuukauden kysymykseen. muut lehdet Sote-alue on niin iso, ettei sitä pysty mikään konklaavi johtamaan. Sinne syntyy väkisinkin joku klikki, joka periaatteessa tekee ne päätökset. Kyllähän tämä on uhka demokratialle. professori jari stenvall aikalainen 13/ % Ihmiset eivät enää välitä toisistaan, kaikki ajavat vain omaa etuaan. Maailmalla soditaan ja taistellaan koko ajan. Eläkeikä nousee, ja mikä on kuntaliitosten tilanne? Soteratkaisut ihan hulluja! Työnantaja tekee päätöksiä välittämättä laeista tai sopimuksista yleensä lisäämällä työntekijän taakkaa. Onko terveyttä vielä eläkkeelläkin ja riittääkö eläke yksinäisen taloudessa kaikkiin maksuihin? Kaikkien tulisi kehittää huumoriaan ja kykyään nauraa. Se on tärkein yksittäinen tekijä hyvinvoivan ihmisen ominaisuutena. valmentavan psykologian asiantuntija makke leppänen käsi kädessä 5/2014 Lapsuus lyhenee, kun leikki loppuu liian varhain ja ulkonäköasiat ja muut mainontaan ja kuluttamiseen liittyvät asiat tunkevat lapsen maailmaan. lapsiasiainvaltuutettu tuomas kurttila tesso 6/ vuotta sitten 54% Elämä on laiffii ja tilanteet on tsäänssii :) Olen optimistinen, suhtaudun tulevaan luottavaisesti. Mottoni on Carpe Diem. Tänään ei huomista murehdita. Vakituinen työ. Olen avoin muutoksille ja niitähän riittää varsinkin työelämässä. Jatkuva kehittäminen on tullut jäädäkseen eikä sitä kannata pelätä. Rohkeasti mukaan vaan. Pelkääminen ei auta. Pitää tehdä minkä voi ja ottaa tyynesti vastaan se, mille ei voi tehdä mitään. marraskuun kysymys löytyy superin nettisivuilta kohdasta super-lehti. kaikkien vastanneiden kesken arvotaan super-lehden kätevä kylmäkassi. lokakuussa arpa suosi laura kalliota hollolasta. onnittelut! Apuhoitajista oli pulaa Uudellamaalla, vaikka esimerkiksi Mikkelin läänissä heistä oli ylitarjontaa. Ratkaisuksi esitettiin pääkaupunkiseudulle lisää työsuhdeasuntoja ja päivähoitopaikkoja sekä koulutusmäärien lisäämistä väliaikaisesti. Koulutukseen tulisi ottaa etupäässä pääkaupunkilaisia hakijoita. Perushoitajaliiton puheenjohtaja Salme Pihl esitti työvoimapulan helpottamiseksi muun muassa seuraavaa: Palkkauksen korjaaminen on tärkein keino hoitajapulaan. Työnantajan tulee huolehtia myös työlolosuhteiden mielekkyydestä? apuhoitaja 11/1984 SUPER 11/

14 LÄHI- JA PERUSRUOKAA superilaiseen makuun Lehtikaali on nyt muodikasta lähiruokaa teksti ja kuvat marjo sajantola Anne Granroth tutustui ulkomaan vuosillaan erilaisiin eksoottisiin keittiöihin. Kokeileva kokki soveltaa oppimaansa kotimaassakin. Lahtelainen lähihoitaja Anne Granroth kertoo pitävänsä ruuanlaitosta paljon, mutta arkisin hän tyytyy tekemään ruokia, joista riittää perheelle syötävää muutamaksi päiväksi kerrallaan. Mitä milloinkin on tarjolla, vaihtelee emännän mielialan mukaan. Olen kokeilija, mutta en kuitenkaan aina jaksa kokeilla, joten tulee tehtyä tavallisiakin ruokia. Teen myös ruokaa kausittain, sillä pari kolme kertaa vuodessa minuun iskee halu kokkailla jotain tietyntyyppistä. Teen esimerkiksi pelkästään kasvisruokia tai kuten joitakin vuosia sitten thaimaalaista ruokaa. Vaikka Anne ei olekaan koskaan Thaimaassa matkustanut, hänellä oli thaimaalaiskaudellaan kuitenkin upeat mahdollisuudet kokata eksoottista ruokaa, sillä hän asui silloin Hollannissa. Entinen siirtomaavalta on aarreaitta kokeilevalle kokkaajalle. Siellä ruoka-aineiden ja mausteiden kirjo on loputon. Annen keittiön perusvarastoon kuuluvat edelleen muun muassa kookosmaito ja currytahna. Ranskassa innostuin myös äyriäisistä, sillä kalatiskit olivat mainioita. Juustot olivat siellä myös mahtavan makuisia. Perheen tytär tulee äitiinsä, sillä hänellä on ollut pienestä pitäen valistunut maku, kuten Anne sanoo. Poika olisi pienenä pärjännyt vain perunalla ja kastikkeella. Nyt on jo toisin. Puoliso on syönyt sitä, mitä on tarjolla tai tehnyt itselleen sitten muuta ruokaa. Vuodesta 1992 Anne asui puolisonsa työn takia ulkomailla aina vuoteen 2003 asti, ensin Venäjällä, sitten Ranskassa, Belgiassa ja Hollannissa. Poika ja tytär syntyivät heti silloin 90-luvun alussa ja olin kyllä onnellinen siitä, että sain olla lasten kanssa kotona. Jonkun aikaa he kävivät Ranskassa montessoripäiväkodissa. Poika aloitti koulunkäynnin Belgiassa kuusivuotiaana ja tytär esi- PARI KOLME KERTAA VUODESSA MINUUN ISKEE HALU KOKKAILLA JOTAIN TIETYNTYYPPISTÄ. koulun nelivuotiaana. Hollannissa he molemmat olivat kansainvälisessä koulussa. Annella oli kielitaitona vahva ranska ja englanti. Lisäksi hän oli aikoinaan opiskellut myös italiaa ja espanjaa. Hänellä on hyvä kielipää, joten hän opiskeli innokkaasti kunkin asuinmaansa kieltä niin, että pärjäsi ainakin puhekielellä. Lapset puhuivat sitten mitä kieltä vain. Keskenään englantia jopa kotona, mutta hiljalleen siirtyivät suomenkieleen. Suomessa he kuitenkin opiskelivat englanninkielisellä luokalla. Perheen muutettua Suomeen Anne harkitsi jatkavansa kieliopintoja, mutta päätti kuitenkin aloittaa päätoimisen työnteon. Alkuun hän työskenteli vuoden iltapäiväkerhossa ohjaajaharjoittelijana. Sen jälkeen hän tuumasi, että tämä on nyt nähty, löytyisikö koulumaailmasta haastavampaa työtä. Tein töitä koulunkäynninohjaajana ja välillä sijaistin ylä- ja ala-asteen opettajia. Sitten aloitin oppisopimusopiskelut lähihoitajaksi ja valmistuin sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelmasta Nyt olen oikealla alalla! Anne työskentelee Lahden Launeen alueen kotihoidossa ja viihtyy työssään, vaikka ei kielitaitoaan pääsekään hyödyntämään. Hän kuitenkin pyrkii ylläpitämään osaamistaan seuraamalla televisio-ohjelmia ja myös matkustelemalla jonkun verran kaupunkikohteisiin. Lomamatkoja teemme hyvin vähän. Ei vain enää tee mieli. Silloin kun asuimme ulkomailla, matkustelimme paljon myös naapurimaissa. Kuitenkin hän on erittäin tyytyväinen niihin vuosiin, jotka hän asui ulkomailla. Kielitaidon ja ystävien lisäksi hän sai tietynlaisen näkökulman elämäänsä. On hyvä oppia, etteivät monet edut ole itsestään selviä kuten Suomessa. Aika paljon täällä rutistaan turhista.. 14 SUPER 11/2014

15 Kolmen kaalin keitto 1 2 sipulia 2 valkosipulinkynttä ½ chiliä 2 3 cm pala tuoretta inkivääriä tai 1 tl säilöttyä. 1 pieni kukkakaali 2 porkkanaa 400 g keräkaalia 3 5 lehtikaalin lehteä 2 rkl öljyä 3 rkl currytahnaa 6 dl vettä 2 rkl kanafondia 1 prk kookosmaitoa tuoretta korianteria Kuumenna öljy kattilassa. Kuullota silputut sipulit ja hienonnetut valkosipulit. Lisää currytahna, pilkottu chili ja hienonnettu inkivääri. Kuullota hetki. Lisää vesi, fondi ja kookosmaito. Kun liemi kiehuu, lisää kukkakaalin kukinnot ja viipaloidut porkkanat. Kiehuta pari minuuttia. Lisää suikaloitu keräkaali ja lehtikaali ilman paksua lehtiruotia. Älä keitä liikaa, vaan jätä kaalit rapsakoiksi. Viimeistele keitto halutessasi korianterilla. Anne kehottaa käyttämään kaaleja oman maun mukaan. Hän itse käyttää reseptissä mainittua vähemmän keräkaalia. Vettä voi vähentää, jos haluaa paksumpaa keittoa. SUPER 11/

16 Marjaana Vartiainen valmistautuu vastaanottamaan seuraavan potilaan. 16 SUPER 11/2014

17 Allergiatestien tekijä tarvitsee SORMI NÄPPÄRYYTTÄ JA SOSIAALISIA TAITOJA teksti ja kuvat marjo sajantola Marjaana Vartiainen tekee allergiayksikössä potilaille lappu- ja ihopistotestejä. Työ on tarkkaa ja vaatii hyvää havaintokykyä sekä vakaata kättä. Avuksi on myös taito rupatella rennosti, etenkin jos potilas on piikkikammoinen. Turun yliopistollisen keskussairaalan Ihoklinikan allergiayksikön keskiviikkoaamu alkaa yksikön palaverilla kello kahdeksan. Perushoitaja Marjaana Vartiainen on ollut työpaikalla jo puolisen tuntia. Välttyäkseen aamuruuhkalta hän lähtee autollaan Liedosta jo aamuseitsemältä, vaikka hänen työaikansa alkaa vasta kahdeksalta. Viikkopalaverissa osastonhoitaja antaa arjen palautteet ja kertoo ajankohtaiset asiat. Yhteisille asioille on varattu puolitoista tuntia, mutta tarvittaessa asioista tiedotetaan myös sähköpostilla. Kokouksen jälkeen Marjaana asettuu työpisteelleen ikkunan ääreen ja alkaa tutkia tämän päivän aikavarauksia. Allergiayksikön testihuone on jaettu kahtia. Ilman näkösuojaksi tarkoitettuja verhoja ja suurta pöytälamppua muistuttavia imureita toinen puoli huoneesta näyttäisi melko tavalliselta toimistolta työpöytineen ja atk-laitteineen. Toisella puolella on seinäkkein ja verhoin eristetyt tutkimustilat. Loput huonetilasta vievät tavalliset kaapit ja testattavien aineiden valmisteluun tarvittava laitteisto sekä jääkaapit valmiiden seosten säilytykseen. ENNAKOINTI EHKÄISEE TYÖSUMAA Potilaita käy allergiatesteissä päivittäin keskimäärin 15. Koska useimmille tehdään tietyt perustestit, niitä valmistetaan ennakkoon sopivaksi arvioitu määrä. Maanantaisin emme yleensä tee pistotestejä, koska aineiden pitää saada uuttua vuorokausi. Siksi maanantaiaamuisin voimme valmistautua koko viikon tarpeisiin. Kaikkea emme toki voi tehdä etukäteen, mutta ruuhkaisina päivinä kaikesta etukäteen tehdystä työstä on suuri hyöty, Marjaana kertoo. Lapputesti on ekseeman perustutkimus, jolla tutkitaan tavallisesti hitaasti kehittyvää kosketusallergiaa. Allergian aiheuttajaksi epäiltyä ainetta sekoitetaan useimmiten vaseliiniin, joskus veteen tai alkoholiin. Perussarjaan kuuluu 35 ja ihosarjaan 21 eri ainetta. Nämä ovat yleisimmin tehdyt lapputestit. Lääkäri määrää usein myös lisätestejä, joita valmistamme päivittäin kunkin potilaan tarpeiden mukaan. Vaseliiniin sekoitetut aineet pruutataan liuskoilla oleviin nappuloihin, ohuet nesteet imeytetään nappulaan sijoitettavaan pieneen filtteripaperiin. Ihopistotesteihin valmistaudutaan myös hyvissä ajoin. Jääkaapissa on valmiina useita testisarjoja, joilla voidaan tutkia niin eläin- ja siitepölyallergiat kuin myös mausteet ja säilöntäaineet. Urtikariasarjassa on 40 eri ainetta. Erikoisimmillekin allergioille on sarjoja valmiina. Lisäksi ammattitautitutkimuksiin on kehitetty omat sarjansa, kuten kampaajien käyttämistä kemikaaleista tai hoitotyön käsideseistä. SUPER 11/

18 Marjaana Vartiainen ja Jenni Tähtinen selvittävät yhdessä, onko lääkärin pyytämiä tavallista erikoisempia testiaineita valmiina varastossa. Saamme tehtyä uutetta vaikka työrukkasista. Lisäksi potilaat tuovat mukanaan monenlaisia aineita tai vaikka naudanlihaa, jos lääkäri epäilee sen olevan oireiden aiheuttaja. Työssä tarvitaan erityistä tarkkuutta, tarkkaa silmää ja vakaata kättä. Marjaana kertoo, että lääketestiä varten hän saattaa tarvita vain 0,06 grammaa murskattua pilleriä. Ihopistotesteissä käytettävä maustesarjan valmistaminen aloitetaan sekoittamalla mausteet Eppendorp-putkeen keittosuolaliuoksen kanssa suhteessa puolet ja puolet. NUMEROT NAHKAAN Marjaana ottaa korista lääkärin lähetteen seuraavalle tutkimuksiin tulijalle. Lapputestin valmisteluun voi kulua aikaa jopa puolitoista tuntia, jos testattavia aineita on paljon. Seuraava potilas on kuitenkin tulossa ihan perustesteihin, joten ennakkovalmisteluihin ei kulu kauan aikaa. Nyt Marjaana kutsuu potilaan sisään tuota pikaa. Kun potilas on riisuutunut, Marjaana tarkistaa hänen ihonsa. Jos potilaalla on selässään paljon luomia tai näppylöitä, on testinappien sijoittelu haastavaa, etenkin silloin, kun niitä pitäisi saada mahtumaan monta liuskaa. Miehet voivat myös olla niin karvaisia, että selkä on ajeltava, ennen kuin siihen voi mitään liimata. Nyt mitään erityistoimia ei tarvita. Marjaana kertoo potilaalle, mitä hän tämän selän takana ja selälle tekee. Hän alkaa liimata valmiiksi numeroituja kymmenen napin liuskoja potilaan selkään rauhallisin liikkein. Kirjoitan nyt tussilla ihoosi numerot, jotka helpottavat testitulosten lukua. Jotta ne säilyvät ihollasi, vedän tähän päälle teipin ja kirjoitan siihen samat numerot. Marjaana teippaa liuskat vielä huolellisesti kiinni. Niiden pitää pysyä potilaan iholla perjantaihin saakka, eli kaksi vuorokautta. Silloin potilas tulee uudestaan yksikköön ja vastaanottohoitaja poistaa liuskat. Tuolloin selkään on voinut jo nousta kutisevia näppylöitä, jopa vesikellorakkuloita. Jos reaktioita on nähtävissä, lääkäri tarkastaa ne. Muuten vastaanottohoitaja vain merkitsee viivoilla testikohdat, joissa kuvut olivat olleet. Sen jälkeen hän suojaa vielä merkit kapeammilla teipeillä ja aineet saavat vaikuttaa iholla maanantaihin eli lääkärin vastaanottoon asti. Usein samalla käynnillä lääkärin tutkimuksen jälkeen tehdään ihopistotestit. Kun Marjaana on kertonut potilaalle näistä jatkotoimista, hän vielä kehottaa välttämään sellaisia liikkeitä, jotka saattaisivat irrottaa teippauksia. Potilas varmistaa vielä saamiaan ohjeita. Selkää ei saa kastella ennen viimeistä tarkistusta, eikä kumarrellakaan voi, joten hiustenpesunkin voi tehdä vasta perjantain käynnin jälkeen, kunhan selkä ei kastu. ADRENALIINIRUISKUT VALMIUDESSA Potilaan lähdettyä Marjaana kirjaa toimenpiteet koneelle. Sen jälkeen hän vastaa puheluun, jossa potilas kysyy häneltä ohjeita. Puhelun jälkeen hän vilkaisee, onko korissa odottavia määräyksiä, mutta työt ovat sujuneet joutuisasti jokaisessa työpisteessä, eikä ketään ole vielä tulossa. Puolilta päivin Marjaanan kollega, sairaanhoitaja Jenni Tähtinen suunnittelee lounaalle lähtöä. Marjaana syö taval- 18 SUPER 11/2014

19 lisesti omia eväitä ja hänelläkin olisi nyt hyvä hetki pitää pieni tauko. Paikalla pitää olla aina vähintään kaksi hoitajaa siltä varalta, että potilas pyörtyy tai saa pahan allergisen reaktion. Harvoin näin on käynyt, mutta meillä on aina adrenaliiniruisku käden ulottuvilla ja saamme tarvittaessa nopeasti ensiavusta lääkärin paikalle. Vielä Marjaana ei pääse tauolleen. Vastaanottohoitaja tulee kertomaan viime hetken peruutuksesta. Potilaalla olisi ollut iltapäivälle aika, mutta hän huomasi peruuttaa sen vasta nyt. Sakko tästä lähtee potilaalle, mutta näitä viime hetken peruutuksia ei saisi tulla. Potilaalle on yleensä varattu kolme käyntiä tänne ja joillekin lisäksi aika allergiahoitajan vastaanotolle. Nämä voisi käyttää toinen potilas, jos ilmoitus tulee ajoissa. Marjaana arvioi, että potilaat saavat kutsun testeihin noin kaksi kuukautta ennen testipäivää, joten heillä on mahdollisuus järjestää aikataulunsa sopivaksi. Tietenkään sairastumisia ei voi ennakoida, mutta muuten pitäisi ymmärtää tehdä peruutus hyvissä ajoin. TIPAT RIVIIN JA LANSETIT ESIIN Tauko on pidettävä, vaikka potilaita olisi odottamassa. Joskus potilas on niin suuritöinen, että ruokatauon ehtii pitää vasta puoli kahden aikaan, mutta tänään on pysytty hyvin aikataulussa. Kun Marjaana on käynyt taukotilassa syömässä eväänsä, hän on taas täydessä iskussa. Seuraava potilas on ihopistotestiin Numerointi helpottaa lapputestin tulosten lukua. tuleva nuori nainen ja Marjaana kirjaa koneelle kohta suoritettavat testit. Kun lähetämme kutsun potilaalle, pyydämme häntä varaamaan aikaa kolme neljä tuntia. Kun hän on käynyt lääkärin vastaanotolla, me näemme, kuinka suuret valmistelut on tehtävä. Tarvittaessa kehotamme häntä käymään vaikka kahvilla ja palaamaan tiettyyn aikaan. Nyt tehdään aivan perustestejä, joihin on olemassa valmiit uutteet ja ruoka-aineallergioiden testaukseen täysi tarjotin vihanneksia, juureksia ja hedelmiä, joten Marjaana pyytää potilaan istuutumaan mukavasti tutkimuspuolelle. Vaikka potilas ei omien sanojensa mukaan jännitä pistoja, Marjaana rupattelee kuitenkin rennosti samalla, kun hän alkaa kirjoittaa numeroita potilaan kyynärvarsiin. Numerosarjojen viereen tulee plusmerkin alle kohta histamiinipistolle, jonka pitäisikin aiheuttaa kutiseva paukama. Näin tarkistetaan, että koe on onnistunut ja ettei potilas ole ennen testiä syönyt allergialääkkeitä. Lisäksi syntyneeseen paukamaan verrataan muodostuvia patteja, koska allergeeneihin reagointi on yksilöllistä. Ensimmäisen rivin pistoilla tutkitaan muun muassa siitepöly-, eläinpöly- ja pölypunkkiallergiaa, seuraavassa rivissä mausteita, kolmannessa viljoja ja neljännessä kasviksia. Marjaana tiput- Keittosuolaliuokseen sekoitetut mausteet ovat valmiina ihopistotestejä varten. SUPER 11/

20 taa pipetillä ensimmäisen pienen tipan, sitten hän ottaa seuraavan uutepullon ja jatkaa näin kunnes ensimmäisessä testirivissä on kymmenen tippaa eri allergeenejä. Seuraavaksi hän pistää lansetilla ihoa, pudottaa käyttämänsä lansetin säiliöön, ottaa uuden ja jatkaa näin rivin loppuun. Koko ajan hän keskustelee potilaan kanssa, joka toivoo, ettei eläinpölypisto aiheuttaisi mitään, sillä perheessä on koira. Sen sijaan potilas ei pistäisi pahakseen peruna-allergiaa. Marjaana kääntää munakellon soimaan 15 minuutin kuluttua ja aloittaa maustetestit. Potilas toteaa, että pistot eivät oikeastaan edes tunnu. Usein miehet kertovat pelkäävänsä piikkejä ja välillä se on aika huvittavaa, kun potilas tämän tunnustuksen jälkeen paljastaa tatuoidut käsivartensa. Miesten kanssa jutun juurta löytyy urheilusta ja siinä harrastuksestani on hyötyä. Olen nimittäin innokas penkkiurheilija ja formulafani, Marjaana kertoo. Työ edistyy ja kohta hoitajaa ja potilasta ympäröi munakellojen mukava raksutus. SALAPOLIISIN TYÖTÄ Kun ensimmäinen munakello soi, ei potilaan iloksi eläinpöly, eivätkä muutkaan aineet siinä rivissä ole aiheuttaneet mitään. Vasta-ainepatti sen sijaan kutisee jo mehevästi ja näyttää hyttysen puremalta. Pikku hiljaa kaikki tulokset ovat valmiit ja Marjaana on lukenut ne ääneen. Pähkinä on aiheuttanut vähän punotusta ja pienen kohouman, mutta allergiaa merkitsevän reaktion alaraja on kolme millimetriä, eikä tämä ole lähelläkään, hän kertoo samalla kun mittaa syntynyttä pattia. Sen jälkeen hän vielä kiusoittelee potilasta ja kertoo, että tämä voi huoleti syödä perunaakin vaikka raakana, jos niin haluaa. Ihopistokoetta käytetään välittömän allergian selvittämisessä, joten testien valmistuttua Marjaana pyyhkii potilaan käsivarret puhtaiksi aineista ja numeroista. Vielä viimeiset ohjeet potilaalle lapputestien toiseen tarkastukseen saapumisesta ja tutkimus voidaan päättää iloisiin hyvästeihin. Vaikka me hoitajat teemme testit ja luemme tulokset, emme ala tulkita niitä, vain lääkäri ottaa niihin kantaa. Potilaan kysyessä voiko hän nyt enää syödä jotain, pyrin vastaamaan ympäripyöreästi. Aina kyse ei edes ole allergiasta, vaan ihottuman taustalla voi olla sairaus. Toisaalta allergian aiheuttajakaan ei aina selviä testeissä, vaan selvittäminen vaatii salapoliisin työtä. Aika yleisen nokkosrokonkin voi aiheuttaa esimerkiksi kolmen aineen yhteisvaikutus. On haastavaa löytää nämä syylliset, kun mikään kolmesta ei yksin aiheuta reaktiota. Etenkin ammattitautia tutkittaessa on pyrittävä keksimään kaikki mahdolliset aineet, joihin potilas on kosketuksissa. Meillä on täällä ollut niin sian jälkeiset kuin hevosen peräsuolikin. Iltapäivän päätteeksi Marjaana lähettää vielä joukon tutkimuskutsuja, mutta kello 16 mennessä hän on saanut päivän työt tehtyä. Ihotautipoliklinikalla lähes 35 vuotta sitten uransa aloittanut perushoitaja on nähnyt, miten allergioiden tunnistaminen ja hoito ovat kehittyneet huimasti. Tänä päivänä on myös aiempaa enemmän allergisoivia aineita, ja ihmiset ovat entistä tietoisempia allergioista ja hanakampia hakeutumaan tutkimuksiin. Kyllä me todella suosittuja olemme, ei tämä mikään kuoleva toimiala ole, Marjaana naurahtaa.. Tänään töissä kuka Perushoitaja Marjaana Vartiainen, 56 koulutus ja ura Valmistuin 1980 apuhoitajaksi Turussa. Seuraavana vuonna aloitin TYKSin ihoklinikalla sijaisena ja puolitoista vuotta myöhemmin virkasuhteisena Ihotautipoliklinikalla. Vuodesta 2003 olen ollut allergiayksikössä. perhe Puoliso, jonka kanssa olen ollut yhdessä jo 40 vuotta, siitä aviossa 36. Kaksi aikuista poikaa ja kolme lapsenlasta. harrastukset Darts, snooker, ristikoiden täyttö, kaikenlainen näpertely ja askartelu, esimerkiksi kortit. Olen intohimoinen penkkiurheilija ja formulafani. parasta työssä Voin tehdä lääkärin määräämät testit itsenäisesti ja luovuutta käyttäen. Lisäksi lääkäri luottaa testienlukutaitooni. huonoja puolia En löydä, vaikka koitin miettiä. Asenne ratkaisee. Aina voi ruveta märsäämään kaikesta, mutta minä tykkään tästä työstä. 20 SUPER 11/2014

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK

Työeläkekoulu 2016 SAK AKAVA STTK SAK AKAVA STTK Työeläkekoulu 2016 ELÄKEUUDISTUS 2017: NEUVOTTELUJEN LÄHTÖKOHDAT Rahoitus Tulevien vuosien eläkemaksut Riittävä maksutaso Julkisten alojen eläkkeiden rahoitus Eläketurvan sisältö Ikärajat ja varhaiseläkejärjestelyt

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen 2 MYEL-vakuutus MYEL-eläkkeen perustana Maatalousyrittäjätyö liitännäisineen vakuutetaan MYELin mukaan MVL:n mukaan verotettu MYELiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN

TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN OAJ, Hyria opettajat ry. Mikko Pohjola, työterveyspsykologi, työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi 31.1.2017 Työuupumuksen tunnistaminen Miten toimia, jos tunnistaa

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Aktiivinen tuki työyhteisössä

Aktiivinen tuki työyhteisössä Aktiivinen tuki työyhteisössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä 292 1.1.2013

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2013 1 (8) 875 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta HEL 2013-010486 T 03 00 00 Päätös päätti

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot