ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA

Transkriptio

1 ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN VALTUUSTOLLE HUS:n deflatoidut kustannukset (euroa/asukas) verrattuna kaikkien sairaanhoitopiirien kustannuksiin (TP 2000 TP 2008) HUS Kaikki sairaanhoitopiirit Laskelmissa on otettu huomioon HUS:n ja Helsingin väliset työnjaon muutokset. Lähde: Jyl Jorma Lauharanta/HYKS TARKASTUSLAUTAKUNTA

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ TARKASTUSLAUTAKUNNAN KERTOMUSVUODEN HAVAINNOISTA 1 1. YLEISTÄ 2 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA 3 3. VALTUUSTON ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Sitovat tavoitteet Toimintakulut ylittyivät Investointien toteutumisaste % Rahoitustilanne hyvä Liikelaitokset ylijäämäisiä Muut tavoitteet Kuntayhtymän tavoitteet Palvelutavoitteet Taloudelliset tavoitteet Tytäryhtiöiden tavoitteet 9 4. ERILLISASIAT Organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän uudistaminen Erikoissairaanhoito Toiminnan volyymi ja luonne Uusien menetelmien käyttöönotto ja vaikuttavuus HUS-tasoiset toimintoselvitykset Siirtoviiveet ARVIOINTIKERTOMUSTEN HAVAINNOT VUOSILTA Toiminta- ja tilinpäätösraportoinnista Taloudesta Erikoissairaanhoidosta Toiminnan kehittämisestä Henkilöstöstä Organisaatiosta ja hallinnosta 17 ALLEKIRJOITUKSET 19

3 Tiivistelmä tarkastuslautakunnan kertomusvuoden havainnoista Kuntayhtymän vuosiraportointia tulee kehittää siten, että ydintoiminnan tuloksista raportoidaan selkeämmin. Lakisääteinen tilinpäätösraportointi voisi muodostaa erillisen asiakirjan. Tytäryhtiöiden tulosraportointia tulee yhtenäistää. Strategian toteutumista tulee voida varmistaa asettamalla tavoitteille yhtenäiset mittarit. Hoitotoiminnan taso olisi pitänyt huomioida jo talousarvion laadinnassa. Joulukuussa olisi pitänyt olla jo tiedossa todellinen ylitystarve, jota valtuusto olisi voinut käsitellä kertomusvuoden viimeisessä kokouksessaan. Tarkastuslautakunta kiinnittää erityistä huomiota liikelaitosten omistajaohjaukseen ja sen seurantaan, että toimintojen liikelaitostamisille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että liikelaitokset noudattavat kunnallisena palvelutuottajana niitä koskevia pelisääntöjä. Ennen uusien liikelaitosten perustamista tulee analysoida nykyisten liikelaitosten toimintaa ja tuottojen muodostumista. Tarkastuslautakunta kehottaa tilaajatuottajamallin onnistumisen analysointiin erityisesti tilaajien/ käyttäjien sekä kuntien palvelusuunnittelun näkökulmasta. On hyvä seurata omistajakuntien ja muiden HUS:n palveluja ostavien tahojen asiakastyytyväisyyttä. Sen sijaan lautakunta katsoo, että potilastyytyväisyyden mittaamiseksi tulee harkita ja selvittää muita, täydentäviä menettelyjä. Potilasasiakas-termistä tulisi luopua. Kaikkien tavoitteiden tulee olla mitattavissa tai arvioitavissa yhtenäisin perustein. Myös palvelutuotannolle asetetaan kuntayhtymätasolla yhtenäiset seurattavat tavoitteet. Investointisuunnittelua tulee edelleen parantaa. Vaikka taloudellisia tavoitteita ei täysin saavutettukaan niin kuntayhtymän tulosta voidaan pitää tyydyttävänä. Lautakunta pitää kuntayhtymän rahoitustilannetta hyvänä. Koettu kriisi ei antanut hyvää kuvaa kuntayhtymän johtamisesta. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota hallituksen rooliin ja toimintatapoihin. Avoimuutta on lisättävä ja toimintatapoja tulee tarkistaa. Työnjakoa HYKSin ja HUS-konsernin välillä tulee selkeyttää ja poistaa päällekkäisyydet. Kuntayhtymän rakenteita uudistettaessa tulee hyödyntää paitsi organisaatiossa jo olemassa olevaa osaamista myös käytettävissä oleva organisaatiotutkimustieto. Käsillä oleva vaikea taloudellinen tilanne tulee ottaa huomioon myös ylimpien johtajien palkoissa ja muissa palvelussuhteen ehdoissa. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota lainsäädännön velvoitteisiin, joiden tulee olla palvelujen määrän ja saatavuuden vuotuisen ennakoinnin perusteena. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota lasten- ja nuorten psykiatristen palvelujen kehittämiseen koko piirin alueella. HUS:n ydintoiminnasta tulee raportoida luottamushenkilöille siten, että heillä on mahdollisuus arvioida toiminnan nykytilannetta ja varautua tulevaisuuden haasteisiin ajoissa. Uusien menetelmien käyttöönottomenettely tulee määritellä sisäisesti ja sitä tulee noudattaa. Olemassa olevaa vaikuttavuustietoa tulee käyttää päätöksenteossa. Olisi hyödyllistä tehdä toimintakohtaisia, koko piiriä koskevia selvityksiä, joiden perusteella voidaan hyödyntää kuntayhtymän kaikkia toimintayksiköitä ja varautua tulevaisuuden haasteisiin. Tarkastuslautakunta katsoo, että erikoissairaanhoidon nopeutuminen tulisi ottaa paremmin huomioon potilaiden koko hoitoprosessin suunnittelussa. Tämä vaatii jatkohoitopaikkojen resurssointia peruskunnissa. A R V I O I N T I K E R T O M U S

4 1 Yleistä Vuosi 2008 oli monin tavoin rankka vuosi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Kliinisissä yksiköissä urakoitiin hoitotakuulain velvoitteiden toteuttamiseksi. Konsernihallinto jalkautti vuonna 2007 hyväksyttyä uutta strategiaa ja tarkoituksena oli muuttaa koko kuntayhtymän rakennetta ja johtamisjärjestelmää tilaaja-tuottajamalliin perustuvaksi. Talousarvioasiakirjassa strategiaprosessin tärkeimmäksi tavoitteeksi määriteltiin tasapainottuva talous. Vision mukaan HUS on huippusairaala, jossa on asiakaslähtöistä toimintaa potilaan parhaaksi. Uusia johtajia rekrytoitiin toteuttamaan strategiaa. Tilanne kriisiytyi alkusyksystä julkisuuteen asti näkyväksi. Seurasi tilanteen tarkistaminen, mikä merkitsi strategian ja johtamisjärjestelmän uudelleenarviointia. Sairaalan ydintoiminta nostettiin takaisin strategian keskiöön, mikä johti hallintosäännön uudelleenkirjoittamiseen. Tilanne rauhoittui loppuvuodesta. Valtuuston hyväksymien tavoitteiden toteutumisen arvioinnin lisäksi arviointikertomus keskittyy pitkälti kertomusvuoden merkittävimpien tapahtumien analysointiin. 2 A R V I O I N T I K E R T O M U S

5 2 Tarkastuslautakunta Käsillä oleva arviointikertomus vuodesta 2008 on tämän tarkastuslautakunnan viimeinen. Lautakunta aloitti toimintansa keväällä Tarkastuslautakunnan jäsenet Varsinainen jäsen Antti Rantalainen (pj.) (KOK) Hyvinkää Kalle Kallio (vpj.) (SDP) Helsinki Varpu-Leena Aalto (VIHR) Vantaa Tuula Lind (SDP) Kerava Kari T. Nukala (KOK) Espoo Marja-Liisa Peltomaa (KOK) Helsinki Pär Stenbäck (RKP) Espoo Sihteeri ja esittelijä Bo-Gustav Wilson, tarkastuspäällikkö Varajäsen Pekka Junikka (KOK) Seija Viljamaa (SDP) Taina Janhunen (VIHR) Veikko Wigren (SDP) Kaarina Wilskman (KOK) Heikki Karu (KOK) Torsten Widén (RKP) Sammatti Vantaa Siuntio Karjaa Järvenpää Helsinki Kauniainen Lautakunta on kokoontunut noin kerran kuussa. Vuosittain on käyty tutustumassa eri sairaanhoitopiirin toimintayksiköissä, ja lautakuntaan on pyydetty asiantuntijoita kertomaan eri aihealueista. Lautakunta on myös halunnut laajentaa näkemystään HUS:n ja suomalaisen terveydenhuollon tasosta käymällä vuosittain joissain kansainvälisissä terveydenhuoltoalan kongresseissa. Tarkastuslautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana 13 kertaa. Lautakunta on kuullut toimitusjohtajan sekä eräiden muiden johtavien viranhaltijoiden katsaukset toiminnasta ja sen kehittämisestä. Kesäkuussa European Health Management Associationin (EHMA) konferenssiin Ateenassa osallistuivat lautakunnan jäsenistä Kalle Kallio, Tuula Lind ja Kari T. Nukala. Syyskuussa MCC-Hospital World kongressiin Berliinissä osallistuivat Antti Rantalainen, Varpu-Leena Aalto, Tuula Lind ja Kari T. Nukala. Tarkastuslautakunta antoi vuotta 2007 koskevan arviointikertomuksensa hallitukselle. Valtuuston kokouksessa arviointikertomus merkittiin tiedoksi. Hallituksen lausunto arviointikertomuksesta käsiteltiin valtuuston kokouksessa Kuntayhtymän tilintarkastajana on toiminut KPMG Kunta Oy JHTT-yhteisö ja sen vastuunalaisena JHTT-tarkastajana JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg. Vastuunalainen tilintarkastaja on ollut läsnä tarkastuslautakunnan kokouksissa ja raportoinut yhteisön tekemistä havainnoista. Vuotta 2008 koskeva tilintarkastuskertomus annettiin ulkoisen tarkastuksen henkilöstö 2008 Tarkastuspäällikkö Bo-Gustav Wilson, KTM (yksikön johtaja) Kuntayhtymätarkastaja Virpi Semberg-Konttinen, FM, SH, MJD (tarkastuspäällikön sijainen) Arviointiylilääkäri Risto P. Roine, LKT, dos. (vaikuttavuustutkimus) Projektisihteeri Anne Rissanen, THM (vaikuttavuustutkimus) Tutkimusapulainen Marja Nurmi (vaikuttavuustutkimus) Vasemmalla Bo-Gustav Wilson (tarkastuspäällikkö ja lautakunnan sihteeri), Kalle Kallio (vpj.), Kaarina Wilskman (Kari Nukalan varajäsen), Leif-Erik Forsberg (tilintarkastaja), Antti Rantalainen (pj.), Tuula Lind, Varpu-Leena Aalto ja Marja- Liisa Peltomaa. Kuvasta puuttuu Pär Stenbäck. A R V I O I N T I K E R T O M U S

6 3 Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen Tarkastuslautakunnan yksi päätehtävä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Tärkeimmät asiakirjat tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa ovat talousarvio sekä tilinpäätös ja toimintakertomus, josta on ilmettävä hallituksen selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Tilinpäätös ja toimintakertomus-asiakirja on laadittu aikaisempien vuosien rakenteella. Hyvä uusi osio on arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Sisäisen valvonnan järjestämistä selostetaan kuntayhtymätasolla sekä erikseen liikelaitoksittain melko ylimalkaisesti kuvaillen. HUS- Röntgenin osalta on seikkaperäisimmin kuvattu miten riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa käytännössä toteutetaan. Asiakirjan rakenteesta johtuen on vaikea hahmottaa, mitkä tavoitteet ovat valtuustotason tavoitteita. Edelleenkään asiakirjasta ei löydy HUS-tasoisia toimintakuvauksia, tilastoja tai vertailuja muihin sairaanhoitopiireihin. Tarkastuslautakunta on joka vuosi kiinnittänyt huomiota vuosiraportoinnin parantamiseen. Valtuutettujen on hyvin vaikea tämän asiakirjan perusteella arvioida HUS:n asemaa ja roolia Suomen terveydenhuollossa. Termit huippusairaala ja maan ykkössairaala jäävät ilman dokumentaatiota. Talousarvio 2008 ja toiminta- ja taloussuunnitelma laadittiin vuoden 2007 strategian pohjalle ja hyväksyttiin valtuustossa Talousarvion sitovuus on määritelty luvussa Konsernin keskeiset strategiset tavoitteet oli asetettu tasapainotetun tuloskortin neljään näkökulmaan: Asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Tyytyväinen asiakas Talous: Budjetti pitää Prosessit ja rakenteet: Tekemisen meininki Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen: Mukava tulla töihin. Kullekin näkökulmalle oli talousarviossa kuusi - kahdeksan selitysmäärettä, mutta mitattavia tavoitteita ei asetettu. Talousarvion sitovuus oli määritelty kuntayhtymätasolle, investointiosalle ja rahoitusosalle. Liikelaitosten sitovat tavoitteet oli myös määritelty talousarviossa. Tilinpäätösasiakirjassa on yhteenvetotaulukko (13.8.) määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Olisi suotavaa, että tekstissä otettaisiin selkeämmin kantaa sitovien tavoitteiden toteutumiseen. Valtuuston hyväksyttyä talousarvion hallitus hyväksyi tulosalueiden sitovat tavoitteet. Kuntayhtymän vuosiraportointia tulee kehittää siten, että ydintoiminnan tuloksista raportoidaan selkeämmin. Lakisääteinen tilinpäätösraportointi voisi muodostaa erillisen asiakirjan. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että strategian toteutumista tulee voida varmistaa asettamalla tavoitteille yhtenäiset mittarit. 3.1 SITOVAT TAVOITTEET ToiMinTAKuluT YliTTYiväT Kuntayhtymätasolla sitova määrärahatavoite on kuntayhtymän ulkoiset toimintakulut (ilman liikelaitoksia) sisältäen ostot tytäryhtiöiltä. Kuntayhtymän toimintakulutavoite vuodelle 2008 oli 1322,4 miljoonaa euroa. Joulukuussa 2008 valtuusto myönsi kuntayhtymän toimintakuluille (ilman liikelaitoksia) 22,9 miljoonan euron ylitysoikeuden, jolloin toimintakulujen enimmäismääräksi muodostuisi 1 345,3 miljoonaa euroa. Toimintakulujen ylitystä perusteltiin talousarviossa suunniteltua vilkkaammasta hoitotoiminnasta etenkin HYKS-sairaanhoitoalueella. Toteuma oli 1 362,5 M. Ylitys oli alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 40,1 M (+ 3 %) ja lisättyyn talousarvioon verrattuna 17,2 M (+ 1,3 %), mitä osaa valtuusto ei ole hyväksynyt. Tarkastuslautakunta katsoo, että hoitotoiminnan taso olisi pitänyt huomioida jo talousarvion laadinnassa ja katsoo, että joulukuussa olisi pitänyt olla tiedossa todellinen ylitystarve, jota valtuusto olisi voinut käsitellä kertomusvuoden viimeisessä kokouksessaan investointien ToTeuTuMisAsTe % Investointiosan sitovia tavoitteita ovat investointien yhteismäärä erikseen kuntayhtymän perustoiminnan ja kunkin liikelaitoksen osalta. Vähintään 10 miljoonan euron hankkeiden määrärahat vahvistetaan hankekohtaisesti. Valtuuston hyväksymät investointiosan sitovat tavoitteet vuodelle 2008 olivat: J sairaanhoitoalueiden, konsernihallinnon ja tieto- ja lääkintätekniikan keskuksen investointien yhteismäärä ja erikseen kunkin liikelaitoksen investointien määrä J kustannusarvioltaan vähintään 10 miljoonan euron hankkeet hankekohtaisesti. 4 A R V I O I N T I K E R T O M U S

7 Hankkeiden tulee toteuttaa strategiaa. Investointiohjelman päätavoite on sairaanhoidon toimintaolosuhteiden järjestäminen konsernin strategiaa edistävällä tavalla. Talousarviossa 2008 investointeihin oli varattu yhteensä 105,1 M, josta perustoiminnan (emon) osuus oli 90,5 M. Kokouksessaan valtuusto muutti tämän määrän 74,8 miljoonaksi euroksi. Muutos johtui mm. Meilahti-hankkeiden viivästymisestä. Toisaalta Porvoon sairaalan laajennustyöstä siirtyi vuodelle 2008 budjetoimatonta kustannusta 1,4 M. Muutokset hankekohtaisissa kuluerissä vuonna 2008 eivät ylittäneet hyväksyttyjä hankekohtaisia kokonaiskustannuksia. Liikelaitosten varaus investointeihin oli yhteensä 14,7 M. Muutoksen jälkeen kokonaisinvestointien määräksi tuli 89,5 M. Tavoitteiden toteuma TA ( ) TP ( ) pitkäaikaisten lainojen lisäys pitkäaikaisten lainojen vähennys antolainauksen lisäykset antolainauksen vähennykset Vuoden 2008 lopussa pitkäaikaista lainaa oli 138,7 M, kun vastaava luku vuoden 2007 oli 118,7 M. Rahoitustilanne oli koko vuoden aikana hyvä. Rahavarat kasvoivat vuoden 2007 tilinpäätöksestä 20,9 miljoonaa euroa ja olivat tilivuoden lopussa 105,8 M. Kassan riittävyys oli 25,4 päivää, kun se edellisenä vuonna oli 21,6 päivää. Kokonaisinvestoinnit (M ) TA08 TA2.08 TP toteutumisaste Perustoiminta 90,5 74,8 69,7 93 % Liikelaitokset 14,7 14,7 12,6 86 % HUS yhteensä 105,1 89,5 82,3 92 % Liikelaitokset: HUS-Röntgen 9,0 8,2 HUSLAB 3,4 2,3 Ravioli 1,3 1,3 HUS-Desiko 0,5 0,5 HUS-Apteekki 0,2 0,2 HUS-Logistiikka 0,3 0,3 vrk Kuvio 1: Kassan riittävyys kuntayhtymätasolla vv Liikelaitosten kassojen riittävyys 2008 vrk vrk Yli 10 Meur-hankkeet (M ) Kok. kust TA08 TP erotus HYKS sha Lastenkl (leikkaus ja tho) 24 4,0 2,9-1,1 Kolmiosairaala 73 12,3 10,6-1,6 MeiS (huoltopiha) 30 0,800 0, ,018 MeiS-alue (liikennejärj. 2-vaihe) 11,8 2,1 1,5-0,6 Porvoon Sairaalan laajennus * - 0 1,4 + 1,4 HUS-Aptekki 19,17 HUS-Röntgen 6,68 HUSLAB 34,35 Ravioli 46,60 HUS-Desiko 53,60 HUS-Logistiikka 32,84 Pitkäaikaista lainaa nostettiin tavoitetta vähemmän ja antolainaukset tytäryhtiöille olivat tavoitetta pienemmät. Muilta osin tavoitteet pitivät. Tarkastuslautakunta pitää kuntayhtymän rahoitustilannetta hyvänä. * = ei alkuperäisessä talousarviossa Vaikka investointiohjelmaa muutettiin jo vuoden puolessa välissä hankekohtaiset investoinnit eivät täysin toteutuneet. Tarkastuslautakunta kehottaa edelleen parantamaan investointisuunnittelua Rahoitustilanne hyvä Talousarviossa todetaan, että rahoitusosan sitovia tavoitteita ovat pitkäaikaisen lainakannan muutos sekä antolainojen lisäys tytäryhtiöille Liikelaitokset ylijäämäisiä Kuntayhtymän talousarviossa liikelaitoksia sitovia tavoitteita ovat liikelaitoskohtaisesti määritelty hintatason muutos ja tuloutustavoite korvauksena kuntayhtymän sijoittamasta pääomasta. Kertomusvuoden alussa aloitti kolme uutta liikelaitosta (HUS-Desiko, HUS-Apteekki ja HUS-Logistiikka) entisten kolmen (HUSLAB, HUS-Röntgen ja Ravioli) lisäksi. Kaikille kuudelle liikelaitokselle yhteisenä tavoitteena oli tilikauden nolla-tulos. Sen lisäksi kaikille asetettiin vähintään 3 %:n tuottovaatimus pääomalle ja sisäisten palveluhintojen hintatasolle 1-3,9 %:n nousukatto liikelaitoskohtaisesti vaihdellen. Tavoitteet toteutuivat seuraavasti: A R V I O I N T I K E R T O M U S

8 1) tulos tavoitetaso (T ) toteuma (T ) HUS-Apteekki nolla-tulos HUS-Röntgen nolla-tulos HUSLAB nolla-tulos Ravioli nolla-tulos HUS-Desiko nolla-tulos HUS-Logistiikka nolla-tulos ) peruspääoman tuotto tavoitetaso (T toteuma (T ) HUS-Apteekki HUS-Röntgen HUSLAB Ravioli HUS-Desiko HUS-Logistiikka ) sisäiset palveluhinnat tavoitetaso (%) toteuma (%) HUS-Apteekki nousee enintään 1-2 alennus 6 HUS-Röntgen laskee 1-2 alennettiin keskimäärin 2 HUSLAB lasku 1 lasku 1 Ravioli nousee enintään 1-2 nousu 2 HUS-Desiko nousee enintään 3,9 nousi 3,9 HUS-Logistiikka nousee enintään 1-2 ennallaan Liikelaitoksista vain HUSLAB:n tulos oli alijäämäinen 0,6 miljoonaa euroa. Toiminnan kustannusten ylittyminen johtui sisäisten ostojen ennakoitua suuremmasta määrästä ja toiminnan laajentumisesta. Kaikkien muiden liikelaitosten tulos oli ylijäämäinen, yhteensä 3,90 miljoonaa euroa. Liikelaitosten tuloksen arviointia vaikeuttavat toimintakertomuksen niukat tiedot ja analyysin puute. Tavoiteasetanta ei näytä kuitenkaan onnistuneen. Peruspääoman tuottotavoitteen ylitti HUS-Apteekki, joka myös alensi eniten sisäisiä palveluhintoja. Sekä HUS-Desiko, että HUS-Logistiikka jäivät hieman peruspääoman tuottotavoitteistaan. Vuoden 2008 loppupuolella strategian uusimisen jälkeen todettiin, että liikelaitoksista kolmella (HUSLAB, HUS-Röntgen ja HUS-Apteekki) on niin kiinteä yhteys kliiniseen toimintaan, että niiden johtajien on syytä osallistua sairaanhoidollisen palvelutoiminnan johtoryhmän kokouksiin. Kertomusvuonna päätettiin käynnistää selvitys HUS:n ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien laboratorioliikelaitosten yhteistyöstä ja toiminnan mahdollisesta yhdistämisestä. Molempien laboratoriopalvelut on tällä hetkellä järjestetty alueellisina liikelaitoksina ja ne vastaavat alueillaan lähes koko erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon laboratoriopalveluista. Samassa yhteydessä päätettiin liittää mukaan myös apteekkitoimintojen yhteistyöselvittely. Selvitys on kesken. Toimintojen liikelaitostaminen ei ole todellista markkinaehtoista liiketoimintaa. Kliinisillä yksiköillä ei ole todellista vaihtoehtoa palvelujen hankinnalle. Kuntayhtymätasolla ei ole käytettävissä selvitystä, josta ilmenisi HUS:n liikelaitosten palvelujen hinnoittelun vertailua muihin toimijoihin. Liikelaitosten muodostamista on perusteltu tilaaja-tuottajamallin oletettujen etujen perusteella. Kuitenkaan käytettävissä olevan tutkimustiedon perusteella tilaaja-tuottajamallilla ei ole saavutettu kustannussäästöjä. HUS:ssa tilaajana on sairaanhoitoalue, mutta palvelujen käyttäjä sairaanhoitoalueella on tulosalueen yksikkö, joka ei ole sopimussuhteessa palvelujen tuottajaan. Lisäongelman tuo se seikka, että organisaation sisäisillä sopimuksilla ei ole juridista merkitystä. Liikelaitosten asiantuntijapalvelujen muuttaminen maksullisiksi voi vaarantaa monialaisten ja moniammatillisten työryhmien muodostamista. Maksullisuus voi myös vähentää asiantuntijapalvelujen käyttöä. Tarkastuslautakunta kiinnittää erityistä huomiota liikelaitosten omistajaohjaukseen ja sen seurantaan, että toimintojen liikelaitostamisille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että liikelaitokset noudattavat kunnallisena palvelutuottajana niitä koskevia pelisääntöjä. Ennen uusien liikelaitosten perustamista tulee analysoida nykyisten liikelaitosten toimintaa ja tuottojen muodostumista. Tarkastuslautakunta kehottaa tilaaja-tuottajamallin onnistumisen analysointiin erityisesti tilaajien/käyttäjien sekä kuntien palvelusuunnittelun näkökulmasta. 6 A R V I O I N T I K E R T O M U S

9 3.2 Muut tavoitteet Kuntayhtymän tavoitteet Kuntayhtymän tavoitteet oli talousarviossa jaoteltu tasapainoisen tuloskortiston neljälle näkökulmalle. Tavoitteille ei kuitenkaan asetettu mittareita, eikä näitä talousarviossa avattuja tavoitteita kommentoida toimintakertomuksessa. Asiakkaat ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kertomusvuonna asiakastyytyväisyyskysely kohdennettiin potilaille, kuntien virkamiesjohdolle sekä valtuuston, hallituksen ja lautakuntien varsinaisille ja varajäsenille. Vastausprosentti oli 32,4 (123/380). Taloustutkimus Oy:n toteuttama kysely antoi samalla vertailutietoa muihin organisaatioihin, mutta ei muihin sairaanhoitopiireihin. Omistajat antoivat HUS:n palveluista yleisarvosanan 7,54. Toimintakertomuksessa ei kuitenkaan arvioida HUS:n saaman arvosanan sijoitusta vertailuaineistossa. Potilastyytyväisyyskyselyn toteutti myös Taloustutkimus Oy. Potilaat antoivat hyvän yleisarvosanan (8,48), mikä oli odotettua aiempien potilaskyselyiden perusteella. Terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen sisältyvät potilaiden hyvän ja eettisen kohtelun periaatteet. Hyvän asiakaspalvelun periaatteilla voidaan luonnollisesti täydentää potilaiden hyvää ja kunnioittavaa kohtelua. Potilasasiakas-termi ei ole onnistunut. HUSin toiminnan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ei ole asetettu tavoitteita talousarviossa eikä sitä ole kuvattu toimintakertomuksessa. Tarkastuslautakunta toteaa, että on hyvä seurata omistajakuntien ja muiden HUS:n palveluja ostavien tahojen asiakastyytyväisyyttä. Sen sijaan lautakunta katsoo, että potilastyytyväisyyden mittaamiseksi tulee harkita ja selvittää muita, täydentäviä menettelyjä. Potilasasiakas-termistä tulisi luopua. Kaikille tavoitteille tulee asettaa konkreettiset seurantamittarit. Talous Kuntayhtymän taloudelle asetettuja tavoitteita olivat talouden ennakoitavuus ja tasapaino sekä palvelujen tuottavuuden, laadun ja vaikuttavuuden jatkuva parantaminen. Mitattavia tavoitteita ei näille keskeisille tavoitteille ole kuitenkaan selkeästi asetettu. Toimintakertomuksessa todetaan, että tuottavuutta mitattiin paitsi kokonaiskustannusten ja henkilötyövuoden suhdeluvulla sekä henkilötyötunnin hinnalla, valmistelemalla uusia tuottavuutta mittaavia lukuja. Olisi ollut suotavaa, että tuottavuuden kehitystä koskevaa tietoa olisi esitetty toimintakertomuksessa. Kuntayhtymän taloudellista tulosta käsitellään lähemmin kohdassa Taloudelliset tavoitteet. Tarkastuslautakunta katsoo, että tavoitteille tulee antaa mitattavat tavoitteet. Prosessit ja rakenteet Myöskään näille ei asetettu mitään mitattavia tavoitteita. Toimintakertomuksessa kuvataan potilastietojärjestelmähankkeen etenemistä, henkilöstöhallinnon HR-hankkeen tulevaa käyttöönottoa sekä prosessimaisia toimintatapoja kehittävän ProDoc-hankkeen etenemistä. Tarkastuslautakunta katsoo, että tavoitteille tulee antaa mitattavat tavoitteet. Henkilöstö, kyvykkyys ja johtaminen HUS:n tavoitteena on olla hyvä työpaikka, jossa toimitaan yhteisten arvojen ja strategian mukaisesti. Avointa tiedonkulkua ja yhteistoimintaa kehitetään jatkuvasti ja henkilökunnan osaamista tuetaan aktiivisella koulutuksella. Henkilöstöä koskevia mitattavia tavoitteita ei ole asetettu. Toimintakertomuksessa kuvataan työolobarometrin tuloksia. Yhteenvetona on todettu, että henkilöstöllä on vahva ammatti-identiteetti sekä myös usko osaamiseensa ja työkykyynsä. Lähijohtoon luotetaan, mutta ylimpään johtoon suhtauduttiin kriittisemmin. Työolobarometrin ongelmana on edelleen vastausaktiviteetin mataluus. Henkilöstöstrategialle vuosille asetetut tavoitteet ovat pääotsikoittain seuraavat: J asiakaslähtöinen palvelukulttuuri J motivoiva, innovatiivisuutta ja yhteistyötä tukeva työilmapiiri J kannustava ja tulosvastuullinen johtaminen J palkitsemisjärjestelmä haluttujen tulosten tukena J onnistuneet rekrytoinnit, joustavat työolot ja J monien mahdollisuuksien työpaikka. Vaikeudestaan huolimatta olisi ollut suotavaa, että ko. tavoitteille olisi määritelty mitattavia tavoitteita. Henkilöstön kokonaismäärä oli tilinpäätöstilanteessa noin henkeä. Henkilöstökulut olivat noin 894 miljoonaa euroa eli 63,6 % kuntayhtymän kaikista toimintamenoista. Tämän lisäksi palveluja ostettiin 195 miljoonalla eurolla. Vuokratyövoimaa käytettiin 288 henkilötyövuotta, minkä kustannus oli noin 16 M. Vuokratyövoiman käyttö on noussut voimakkaasti viime vuosien aikana. Kertomusvuonnakin budjetoidut kustannukset kaksinkertaistuivat. HUS:n henkilöstöstä vakinaisia oli lähes 80 %, mikä on samaa tasoa kuin edellisvuonnakin. Tulospalkkiojärjestelmää suunniteltiin koko vuosi, mutta hyväksyttävää mallia ei saatu aikaan. Ulkoista rekrytointia on uudistettu, mutta sisäisen rekrytoinnin kehittäminen on kesken. Tarkastuslautakunta toteaa, että kaikkien tavoitteiden tulee olla mitattavissa tai arvioitavissa yhtenäisin perustein. A R V I O I N T I K E R T O M U S

10 3.2.2 Palvelutavoitteet Palvelutuotannon tavoitteiden hyväksyminen tapahtuu kuntayhtymässä seuravilla tasoilla: lkm kuntayhtymätaso / talousarvio valtuusto sairaanhoitoaluetaso, tulosalueet / käyttösuunnitelma hallitus tulosyksikkötaso / käyttösuunnitelma sairaanhoitoalueen lautakunta Toimintakertomuksessa todetaan, että valtuuston hyväksymässä talousarviossa esitettiin palvelutuotannon tavoitteissa sairaanhoitoalueiden toiminnalliset muutokset, joilla toteutettiin kuntayhtymän strategiaa ja sairaanhoitoalueiden omia strategioita. Tavoitteiden toteutuminen tulosalueittain esitetään niin eri tavoin, että toteutumista on vaikea arvioida. HUS:n palvelutoiminnan tuotteet ovat yhä suuremmassa määrin NordDRG-tuotteita. Niiden osuus on noussut vuosittain suunniteltua suuremmaksi. Kertomusvuonna DRGtuotteiden määrä laskutuksesta ylittyi 19,1 % suunnitellusta. Hoitopäivätuotteet, joista suurin osa on psykiatrian hoitopäiviä, alittuivat suunnitellusta 3,2 %. Myös avohoitokäyntien määrä oli hieman suunniteltua pienempi (- 1,0 %). lkm Kuvio 2: NordDRG-tuotteet eur Kuvio 3: NordDRG-tuotteiden keskihinta Kuvio 4: Avohoitokäynnit Lähde: HUS Joti Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että myös palvelutuotannolle asetetaan kuntayhtymätasolla yhtenäiset seurattavat tavoitteet Taloudelliset tavoitteet Hoitotakuuvelvoitteet nostivat toteutunutta toimintavolyymia talousarviossa suunniteltua korkeammalle, mikä näkyy myös taloudellisten tavoitteiden ylittymisenä jopa valtuuston myöntämän ylitysoikeudenkin jälkeen. Oma kapasiteetti ei riittänyt velvoitteiden täyttämiseen, ja palveluja jouduttiin ostamaan ulkopuolelta ja käyttämään suunniteltua enemmän vuokratyövoimaa. Palvelutoiminnan lisäys heijastui luonnollisesti suoraan myös aineiden ja tarvikkeiden suurempaan kuluttamiseen. Sähkö oli 25 % kalliimpaa kuin edellisvuonna. Toimintakulut ylittyivät 2,8 % ja toimintatuotot 2,2 %. Toimintakulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 6,5 %. Taulukko 1: Taloudellisten tavoitteiden toteuma vuonna 2008 (M ) (sis. liikelaitokset) TA 12/08 TP* erotus e erotus % Toimintatuotot 1 458, ,5 32,4 2,2 Toimintakulut 1 367, ,9 38,0 2,8 Toimintakate 90,2 84,6-5,6-6,2 Rahoitustuotot ja kulut 15,8 11,8-4,0-25,3 Poistot ja Arvonalennukset 74,4 75,5 1,1 1,5 Toimintatuotoista muodostui noin 80 % jäsenkuntien palvelulaskutuksesta. Talousarvio ylittyi 2,2 %. Henkilöstökulut alittivat talousarvion 10,9 miljoonalla eurolla (-1,2 %), mikä johtui työvoiman saatavuuden vaikeutumisesta. Taulukko 2: Kuntayhtymän toimintakulujen jakauma 2008 TA TP erotus (M ) erotus % Henkilöstökulut 904,8 893,9-10,9-1,2 Palvelujen ostot 169,8 195,5 25,7 15,2 Aineet ja tarvikkeet 253,8 274,3 20,5 8,1 Muut 39,6 42,2 2,6 6,8 8 A R V I O I N T I K E R T O M U S

11 Palvelujen ostot - noin 196 M - ylittivät talousarvion. Kasvua vuoteen 2007 oli 12,0 %. Ylityksen syynä olivat sairaanhoidollisten palveluiden ostojen (10,1 M ), vuokratyövoiman käytön (noin 8 M ) sekä huolto- ja kunnossapitopalvelujen (4,7 M ) toteutuminen suunniteltua suurempana. t euroa ,7 % 125,6 % 160,2 % Budjetoitu Toteutunut Kuvio 5: Ostopalvelut Lähde: HUS Joti Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin noin 274 miljoonaa euroa, mikä jälleen ylitti talousarvion. Ylitys (20,5 M ) jakaantui seuraavasti: tutkimus- ja hoitotarvikkeet sekä implantit ja proteesit (11,0 M ), kuntoutuksen apuvälineet (2,9 M ), lääkkeet ja apteekkitarvikkeet (3,5 M ), lämmitys ja sähkö (2,1 M ) sekä veri ja verivalmisteet (1,0 M ). Suomen Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan näiden erien kuluylitykset tapahtuivat samansuuntaisesti myös muissa sairaanhoitopiireissä. Lautakunta on aiemminkin kiinnittänyt huomiota näiden erien realistiseen budjetointiin. Tilikauden tulos muodostui 2,71 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. HUS-kuntayhtymän tulos, ilman liikelaitoksia, oli 5,98 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kuntayhtymätason tulostavoite - nollatulos - ei siis toteutunut. HUS:n toimintakulujen ylitys (ilman liikelaitoksia) oli alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 40,1 M (3 %) ja lisättyyn talousarvioon verrattuna 17,2 M (1,3 %). Kuntayhtymän omavaraisuusaste oli 51,2 %. Kuntaliitosta saatujen ennakkotietojen mukaan kaikkien sairaanhoitopiirien keskimääräinen toimintakuluylitys on 3,9 prosenttia (vaihteluväli 0,7 11,0 %). Toimintakulujen nousu edellisen vuoden tilinpäätöksiin on maassa keskimäärin 7,7 % (vaihteluväli 4,7 11,6 %) kun se HUS:ssa oli 6,5 %. Toimintatuottojen nousu talousarvioon verrattuna oli maan sairaanhoitopiireissä keskimäärin 3,6 % (vaihteluväli -0,4 10,2 %). HUS:n toimintatuotot nousivat talousarvioon verrattuna 2,2 %. Vertailussa edellisvuoteen maan sairaanhoitopiireissä toimintatuotot nousivat keskimäärin 8,5 % (vaihteluväli 5,8 21,0 %). HUS:n toimintatuotot nousivat edellisvuoteen verrattuna 6,1 %. Tarvevakioitu asukaskohtainen kustannus oli 932,4 euroa/ asukas. Nousua edellisvuoteen oli 13,4 euroa. Vaihteluväli kunnittain oli euroa/as (Kirkkonummi) 658 euroa/as (Askola). Tarkastuslautakunta toteaa, että vaikka taloudellisia tavoitteita ei täysin saavutettukaan niin kuntayhtymän tulosta voidaan pitää tyydyttävänä Tytäryhtiöiden tavoitteet Kuntayhtymä asettaa osana talousarviota tavoitteet tytäryhteisöille niiden toiminnallisen tuloksen ja palvelujen hintatason suhteen. Valtuuston hyväksyttyä kuntayhtymän talousarvion, yhtiöiden hallitukset vahvistavat niiden omat talousarviot, jotka noudattavat valtuuston linjauksia (TA s. 23). Talousarviossa asetettiin samat tavoitteet suurimmille tytäryhtiöille HUS-Kiinteistöt Oy:lle ja Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle eli että tulostavoite on nolla ja sisäisten palvelujen hintatason tulee pysyä vuoden 2007 tasolla. Kummatkin yhtiöt tavoittivat asetetut tavoitteet. Suotavaa olisi, että tilinpäätöksessä tulisi käyttää kummankin yhtiön tuloksesta samoja termejä. Tarkastuslautakunta kehottaa yhtenäistämään tytäryhtiöiden tulosraportointia Tp 2000 Tp 2001 Tp 2002 Tp 2003 Tp 2004 Tp 2005 Tp 2006 Tp 2007 Tp 2008 Tp 2009 HYKS sha/euroa/as Kerava/euroa/as Helsinki/euroa/as Kirkkonummi/euroa/as Espoo/euroa/as Vantaa/euroa/as Kauniainen/euroa/as Kuvio 6: HUS:n palvelutuotanto HYKS-sha:n kunnille; erikoissairaanhoidon kustannukset*) euroa/asukas TP 2000-TA 2009 *) Laskennassa on otettu huomioon v ja v Helsingin kustannuksiin vaikuttaneet työnjaon muutokset. Kustannukset deflatoituina v kustannustasoon. Muutoskertoimet, Tilastokeskus Ennakkoväkiluku, Tilastokeskus Lähde: Jyl Jorma Lauharanta, HYKS A R V I O I N T I K E R T O M U S

12 4 ERILLISASIAT 4.1 ORGANISAATIORAKENTEEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN Vuonna 2007 valmistuneen strategian tärkeimmäksi tavoitteeksi asetettiin talouden tasapaino. Omistajakunnissa oli syntynyt epäluottamusta HUS:n talouden hallintaan, sen sijaan potilaskyselyjen perusteella ydintehtävän hoitamiseen oli hyvä luottamus. Uuteen strategiaan perustuen ryhdyttiin ottamaan käyttöön tilaaja-tuottajamallia koko kuntayhtymässä. Organisaation rakennetta ja johtamisjärjestelmää uusittiin. Kuntayhtymäkonsernin toiminta jaettiin palvelutuotantoon ja liiketoimintaan, joilla kummallakin oli oma varatoimitusjohtajansa. Konsernin johtoryhmää oli supistettu. Johtajaylilääkäri ja hoitotyön edustaja eivät enää kuuluneet siihen. Palvelutuotanto ja liiketoiminta saivat omat johtoryhmänsä. Alkuvuoden aikana järjestettiin lukuisia strategian jalkauttamistilaisuuksia. Apuna oli ulkopuolinen konsultti, joka myös koulutti johtoryhmiä. Strategian jalkauttamista tukemaan nimettiin noin kolmekymmentä sisäistä konsulttia. Uudistettuja arvoja ryhdyttiin lanseeraamaan henkilöstölle. Asioita käsiteltiin monissa kokoonpanoissa eri tasoilla. Muutosta vietiin eteenpäin tehokkaasti. Konsernihallintoon perustettiin uudet tietohallintojohtajan, tutkimusjohtajan, kehittämisjohtajan sekä viestintäjohtajan virat. Aiemmin vastaavia tehtäviä hoitaneet henkilöt siirtyivät muihin tehtäviin entisin eduin. Uusien virkavalintojen perusteluissa painottui voimakkaasti strategiaan sitoutuminen. Myös kansainvälinen ja yritysmaailman osaaminen ja kokemus painottuivat valinnoissa. On epäselvää, millä perusteella virkoja julistettiin sisäiseen tai ulkoiseen hakuun. Hallitus ei etukäteen linjannut HUS:n johtajien palkkausperiaatteita. Lisäkustannuksia syntyi myös ulkopuolisten konsulttien käytöstä. Toimitusjohtajalta saadun tiedon mukaan hän on suullisesti informoinut sekä puheenjohtajaa että hallitusta tehdyistä päätöksistä. Kertomusvuoden alusta käynnistyi kolme liikelaitosta (HUS-Apteekki, HUS-Desiko ja HUS-Logistiikka) ja kolmen uuden valmistelu käynnistettiin. Suuri, myös kliinisiä toimialoja ja kaikkia toimintayksiköitä koskeva ratkaisu oli henkilöstö- ja taloushallintotoimintojen siirtosuunnitelma uuteen yhteispalveluliikelaitokseen. Lisäksi valmisteilla oli koko kuntayhtymän kiinteistöhallinnon uudelleenorganisointi. Konsernihallinnon ja HYKS-sairaanhoitoalueen johdon päällekkäisyyksiä selviteltiin. HYKS:n seitsemästä kliinisestä toimialasta oli muodostettu neljä tulosyksikköä, joiden johtajanvirat täytettiin alkuvuodesta. Entisistä toimialajohtajista yksi tuli valituksi. Valitsematta jääneet toimialajohtajat siirrettiin ylilääkärin tehtäviin entisillä palkoillaan. Naistentautien ja synnytysten toimialan ja lastentautien toimialan yhdistäminen (NaLa) aiheut ti kriisin entisellä naistentautien ja synnytysten toimialalla. Syksyllä 2008 tilanne kriisiytyi näkyvästi HYKS-sairaanhoitoalueella kun jo sovittuja, tilaaja-tuottajamallin mukaisia, hallituksen hyväksymiä muutoksia ryhdyttiin realisoimaan kliinisissä yksiköissä. Näkyvästi huolensa toi esiin syksyn kriisikokouksessa kokenut lääkärikunta. Suunniteltujen muutosten pelättiin vaarantavan HUS:n perustoiminnan sujuvuuden. Jo aiemmin oli esitetty huoli yliopistoyhteistyön heikkenemisestä. Suunnitellut johtajanimikkeet ja käytetty terminologia koet tiin sairaalamaailmaan soveltumattomiksi. Terveydenhuollon ammattilaiset kokivat (myös konkreettisesti), että heidän osaamistaan ei arvosteta virallisista arvoista huolimatta. Tätä oli ilmentänyt paitsi uusien johtajien valintaprosessi myös johtajaylilääkärin ja hoitotyön edustajan poistaminen konsernin johtoryhmästä. Ulkopuolinen konsulttitoimisto teki johtamisjärjestelmän muutoksesta sisäisen kyselyn vuoden puolessa välissä, jonka tulokset antoivat jo viitteitä tulevista tapahtumista. Vaikka tieto näennäisesti kulki molempiin suuntiin, niin todellinen tieto kentän tunnoista ei välittynyt ylimpään johtoon. Toimivalla johdolla oli ollut hallituksen tuki sekä strategialle että sen perusteella tehdyille rakennemuutoksille ja rekrytoinneille. Julkinen kriisi pakotti hallituksen arvioimaan tilanne uudelleen, mikä johti strategian uudistamiseen että konsernin johdon uudelleenjärjestelyyn. Hallitus päätti syyskuussa palauttaa sekä strategian, että johtamisjärjestelmän uudistamisen uudelleenarviointiin. Korkean tason sairaanhoidollinen osaaminen (johtajaylilääkäri ja hoitotyön edustaja) palautettiin konsernin johtoryhmään ja päätettiin, että tilaaja-tuottajamallia sovelletaan vain tukipalvelujen ja palvelutuotannon välillä. Tämä tarkoitti käytännössä samalla varatoimitusjohtajien virkojen lakkauttamista. Hallitus päätti myös, että palvelutuotannon tulosyksiköiden uudistusta jatketaan yksijohtajajärjestelmää noudattaen ja ottaen huomioon tulosyksiköiden ja sairaanhoitoalueiden yksilölliset tarpeet. Uudistus toteutetaan henkilöstön kanssa vuorovaikutteisessa yhteistyössä ja yt-menettelyä noudattaen. HUS:n ydintoiminta eli erikoissairaanhoitopalvelujen tuottaminen palautettiin täten näkyväksi. Kriisin selvitysmieheksi asetettiin medisiinisen tulosyksikön johtaja, joka sammutti tulipalot, ja tilanne normalisoitui vuoden lopussa. Siitä huolimatta voimakas epäluottamus toimivaan johtoon tuli esiin myös valitettavan epäasiallisina reaktioina. Strategian uudistamisen (vuonna 2007) myötä uusittiin myös HUS:n arvot. Näitä ei strategian tarkistaminen loppuvuodesta 2008 koskenut. Edellisvuonna tulospalkkiokiistassa 10 A R V I O I N T I K E R T O M U S

13 koettiin, että arvot eivät realisoidu arkielämässä, mikä sama kokemus vahvistui myös kertomusvuonna. Terveydenhuollon ammattikunta sisäistää jo kouluksensa aikana vahvat eettiset toimintaperiaatteet, joita ei tarvitse enää erikseen työuran aikana arvioida uudelleen. HUS:n organisaatio on koko olemassaolon ajan ollut jatkuvassa muutoksessa, mikä on pääosin kohdistunut keskitettyihin palveluihin sekä HYKS-sairaanhoitoalueeseen. Muut sairaanhoitoalueet ovat voineet elää suhteellisen rauhassa. Poliittista päätöksenteko-organisaatiota eivät muutokset myöskään ole koskeneet. Kuntayhtymässä on edelleen monitasoinen poliittinen päätöksentekomalli, joka asettaa asioiden valmistelijoille erittäin suuren vastuun. HUS:n hallituksen ja HYKS-lautakunnan työnjaon selvittely jäi kesken. Tarkastuslautakunta toteaa, että koettu kriisi ei antanut hyvää kuvaa kuntayhtymän johtamisesta. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota hallituksen rooliin ja toimintatapoihin. Avoimuutta on lisättävä ja toimintatapoja tulee tarkistaa. Työnjakoa HYKSin ja HUS-konsernin välillä tulee selkeyttää ja poistaa päällekkäisyydet. Lautakunta katsoo, että kuntayhtymän rakenteita uudistettaessa tulee hyödyntää paitsi organisaatiossa jo olemassa olevaa osaamista myös käytettävissä oleva organisaatiotutkimustieto. Käsillä oleva vaikea taloudellinen tilanne tulee ottaa huomioon myös ylimpien johtajien palkoissa ja muissa palvelussuhteen ehdoissa. 4.2 Erikoissairaanhoito Toiminnan volyymi ja luonne HUS tuottaa noin neljänneksen koko maan erikoissairaanhoidosta. Palvelujen piirissä on noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Taulukko 3: HUS:n keskeiset volyymitiedot vuonna 2008 hoitojaksot hoitopäiviä hoidettuja potilaita avohoitokäynnit synnytykset leikkaukset sairaansijat laboratoriotutkimukset noin 9 miljoonaa kappaletta kuvantamistutkimukset Toiminnasta jo 75 % on avohoitoa ja vain 25 % vuodeosastohoitoa, joka koostuu pääasiassa psykiatrian hoitopäivistä. Keskimääräinen hoitoaika on lyhentynyt jatkuvasti lähes kaikilla erikoisaloilla. vrk Sisätaudit Lastentaudit Iho- ja sukupuolitaudit Syöpätaudit ja sädehoito Neurologia Keuhkosairaudet Kuvio 7: Keskimääräisen hoitoajan kehitys (konservatiiviset alat ilman psykiatrian aloja) Lähde: Marja Korppi-Tommola vrk Kirurgia Silmätaudit Neurologia Korva-, nenä- ja Synnytykset kurkkutaudit Naistentaudit Hammas-, suu- ja leukasairaudet Kuvio 8: Keskimääräisen hoitoajan kehitys (operatiiviset alat) Lähde: Marja Korppi-Tommola Kaikilla sairaanhoitoalueilla keskimääräinen hoitoaika on lyhentynyt. Luvuissa ei ole mukana psykiatrian hoitopäiviä HYKS-sha 3,77 3,43 LU-sha 3,44 3,04 LO-sha 3,85 3,22 HY-sha 3,82 3,41 PO-sha 3,72 3,26 A R V I O I N T I K E R T O M U S

14 lkm Terveyskeskukset Työterveyshuolto Yksityissektori Kuvio 9: Ulkopuoliset lähetteet vv Lähde: HUS Joti Lähetemäärä kaikkiaan kasvoi edelleen edellisvuodesta noin 9 400:lla. Yksityissektorin kumulatiivinen lähetemäärä (noin ) on kasvanut vuodesta 2005 noin :lla. Terveyskeskusten lähetemäärä (noin ) oli noin lähetettä enemmän kuin Työterveyshuollon lähetteet (11 300) ovat vähentyneet noin 6 800:lla. Yli kuusi kuukautta kiireetöntä hoitoa odottavia oli vuoden lopussa 625, kun heitä vuoden 2007 lopussa oli (Lähde: HUS/Joti). Kehitys on siis ollut erittäin positiivinen, mutta silti Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen määräämä uhkasakko lankeaa maksettavaksi vuoden 2009 huhtikuun lopussa, jos kiireettömään hoitoon pääsyajat eivät ole Valviran (ent. TEO) edellyttämällä tasolla. Lääninhallitus puuttui HUS:n lasten- ja nuorisopsykiatrian tilanteeseen. Lukuisten HUS:n selvitysten perusteella lääninhallitus toteaa lausunnossaan että hoitotakuu ei toteudu HYKS:n lastenpsykiatrian eikä nuorisopsykiatrian erikoisaloilla. Nuoria hoidetaan lisäksi ajoittain lainvastaisesti aikuispsykiatrian osastoilla. HUS ei ole ryhtynyt riittäväksi katsottuihin toimenpiteisiin määräaikaan ( ) mennessä. Lisäksi lääninhallitukselle määräaikaan mennessä toimitetut selvitykset olivat vahvasti puutteelliset. Asia siirtyi Valviran käsiteltäväksi. Lastenpsykiatriassa yli 3 kuukautta jonottaneita oli vuoden lopussa 8 (vuoden alussa 34). Yli 6 kuukautta jonottaneitakin oli 4, mikä kuitenkin on vuoden alusta selvästi vähentynyt (16) (Lähde: HUS:n intra). Lasten- ja nuorisopsykiatrian hoitotakuun tilanne ei ilmene toimintakertomuksesta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta saadun tiedon mukaan hoitotakuun toteutumisen ja jonotilanteen seurantaluvut eivät ole vieläkään luotettavia. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota lainsäädännön velvoitteisiin, joiden tulee olla palvelujen määrän ja saatavuuden vuotuisen ennakoinnin perusteena. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota lasten- ja nuorten psykiatristen palvelujen kehittämiseen koko piirin alueella Uusien menetelmien käyttöönotto ja vaikuttavuus Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota uusien menetelmien systemaattiseen käyttöönottoon. Hallitus totesikin lausunnossaan vuoden 2007 arviointikertomuksesta, että HUS on mukana vuonna 2005 käynnistyneessä sairaanhoitopiirien ja Finohtan kansallisessa HALLITTU-ohjelmassa, jota ohjaa HALO-neuvottelukunta. Sen tehtävänä on suunnitella ja kehittää uusien hoitomenetelmien hallittua käyttöönottoa. Hallitus totesi vastauksessaan, että HUS ottaa uudet menetelmät käyttöön pääsääntöisesti sen jälkeen kuin Finohta on ne hyväksynyt. Joulukuussa 2008 HUS:n hallitus päätti leikkausrobotin hankinnasta HYKS:n operatiiviselle toimialalle. Hankinnan hinta on noin 1,5 miljoonaa euroa. Asia oli käsitelty HYKSlautakunnan elokuun kokouksessa. Esittelyteksteissä ei ole mainintaa HALO-neuvottelukunnan kannasta. HYKS-lautakunnan esittelytekstissä todetaan, että hankkeen suunnittelu on käynnistetty 2007, jolloin ulkopuolinen taho oli keräysvaroin lahjoittamassa osan määrärahoista. Tätä ei mainita hallituksen esityslistalla. Perusteluissa todetaan, että robottiavusteinen eturauhaskirurgia on valtamenetelmä maailmalla. Esittelytekstissä ei viitata tutkimustuloksiin, vaikka sellaisia olisi jo joulukuussa ollut. Suomen Lääkärilehdessä (46 /2008) julkaistiin järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tulokset (Taari et al.) ja TAYS:n ylilääkäri Teuvo Tammelan artikkeli Robottitekniikka vaatisi eturauhasleikkausten keskittämistä. Kirjallisuuskatsauksessa todetaan, että robottiavusteisesta kirurgiasta ei löytynyt yhtään etenevää satunnaistettua tutkimusta. Myöskään tietoa käynnissä olevista tutkimuksista ei löytynyt. Katsauksen mukaan kaikkien arvioitujen tutkimusten laatu oli heikko. Artikkelissa todetaan, että mukana olleiden tutkimusten perusteella Robottiavusteisen tekniikan selvin hyöty on leikkauksen aikaisen verenvuodon vähenemisessä. Muiden tulosmittarien kohdalla hyödyt ovat epäselviä ja kontrolloitujen satunnaistettujen tutkimusten puute vaikeuttaa tulosten arviointia. Haittavaikutusten määrä vaikuttaa olevan samaa luokkaa eri leikkausmenetelmillä, laadulliset erot ovat myös pieniä. Katsauksessa arvioidaan myös robottikirurgian käyttökustannusvaikutuksia. Jotta kustannukset olisivat muiden menetelmien tasoa leikkauksia tulisi tehdä 500 vuodessa. Robottihankinnan perusteluissa hallitukselle todetaan, että tavoitteena on tehdä vuosittain leikkausta robottiavusteisesti. Artikkelissa viitataan myös eturauhassyövän villiin seulontaan, mistä johtuen tämän syöpätyypin ilmaantuvuus on noussut rajusti. Kuolleisuus on kuitenkin laskusuunnassa. Nämä käyvät ilmi Suomen syöpärekisterin tuoreista ennusteista. HUS:n ydintoiminnasta tulee raportoida luottamushenkilöille siten, että heillä on mahdollisuus arvioida toiminnan nykytilannetta ja varautua tulevaisuuden haasteisiin ajoissa. 12 A R V I O I N T I K E R T O M U S

15 Tapauksia vuosina hyvinä esimerkkeinä ovat olleet apuvälineselvitys, päivystysselvitys ja psykiatrian selvitys. Myös tekonivelkirurgian tilannetta on selvitetty ja sen perusteella toimintoja onkin keskitetty. Yksi tulevaisuuden haaste on syövän hoitotarpeeseen vastaaminen. Tuoreiden tietojen mukaan (EUROCARE-4) syövän hoitotulokset Suomessa ovat huippuluokkaa Euroopassa. Sekä miesten että naisten kohdalla toteutunut trendi on ollut samansuuntainen. Ilmaantuvuus nousee ja kuolleisuus laskee. Väestön ikääntyessä ilmaantuvuuden odotetaan kasvavan edelleen. Tämä tarkoittaa haastetta koko hoitojärjestelmälle, myös HUS:lle. HUS:n syöpähoitojen volyymeista ja jakaumista ei ole kokonaiskuvaa, sillä hoito jakaantuu kaikille erikoisaloille ja kaikille sairaanhoitoalueille / Eturauhanen Paksu- ja peräsuoli Keuhko Virtsarakko Ihomelanooma Munuainen Maha Kuvio 10: Uusien syöpätapausten vuosittainen todettu määrä miehillä (kolmivuotiskeskiarvoina) ja ennustettu tapausmäärä vuodelle Lähde: Suomen Syöpärekisteri (Intenet sivut) Ranskalainen arviointiyksikkö CEDIT arvioi leikkausrobotin hankintatarvetta Pariisin alueella, ja toistaa jo vuonna 2003 antamansa suosituksen leikkausrobottitoiminnan selvittämisestä monitieteellisen komitean avulla, eikä suosittele uuden leikkausrobotin hankintaa ennen kuin sen tarve on osoitettu Pariisin alueella (IMPAKTI 6/2008). Lihavuusleikkaukset eivät sinänsä ole uusi toimenpide, mutta käyttöön on tullut uusia tekniikoita. Viime aikoina kysyntä on kasvanut kun julkisuuteen on tullut leikkausten vaikutukset sokeritasapainoon. Lihavuusleikkaukset onkin otettu selvitettäväksi HALO-ohjelmaan. Finohtan raportti valmistuu alkusyksystä Uuden teknologian systemaattinen arviointi on usein jäljessä. Suomeen on kuitenkin luotu järjestelmä, jolla uusia menetelmiä otettaisiin käyttöön hallitusti. Päätöksentekijöiden tulisikin edellyttää, että käytettävissä oleva, relevantti tutkimustieto dokumentoidaan päätökseen selkeästi etenkin kun on kyse kalliista teknologiasta. Uusien menetelmien käyttöönottomenettely tulee määritellä sisäisesti ja sitä tulee noudattaa. Olemassa olevaa vaikuttavuustietoa tulee käyttää päätöksenteossa HUS-tasoiset toimintoselvitykset On erinomaista, että kuntayhtymätasolla on tehty toimintokohtaisia selvityksiä, joiden perusteella kuntayhtymän toimintaa voidaan tarkastella ja edelleen kehittää. Näistä viime Ilmaantuvuus, miehet Ilmaantuvuus, naiset Kuolleisuus, miehet Kuolleisuus, naiset Kuvio 11: Miesten ja naisten ikävakioitu kokonaissyöpäilmaantuvuus ja -kuolleisuus vuosina Lähde: Suomen Syöpärekisteri (Internet sivut) Väestön ikääntyminen tulee näkymään lähes kaikilla HUS:n erikoisaloilla. Vanhusten hoidon volyymin ja haasteiden kartoittaminen HUS-piirissä voisi tuottaa tietoa muidenkin kuin syöpäsairauksien hoidon kehittämiseen. Tarkastuslautakunta katsoo, että olisi hyödyllistä tehdä toimintakohtaisia, koko piiriä koskevia selvityksiä, joiden perusteella voidaan hyödyntää kuntayhtymän kaikkia toimintayksiköitä ja varautua tulevaisuuden haasteisiin. A R V I O I N T I K E R T O M U S

16 4.2.4 Siirtoviiveet HUS:n valtuusto hyväksyi yksimielisesti tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet. Niihin kuului myös porrastettu lisäkustannus potilaista, jotka voidaan siirtää perusterveydenhuoltoon jatkohoitoon. Päätöksen perusteella laadittiin HUS:n pysyväisohje 3/2008, jossa todetaan asiasta seuraavaa: Mikäli hoitava lääkäri arvioi, että potilas ei voi erikoissairaanhoidon loputtua kotiutua, vaan tarvitsee jatkohoitopaikan, voidaan potilaasta hoitavan lääkärin määräyksestä tehdä ennakkoilmoitus perusterveydenhuollolle jatkohoidon järjestelijöiden (case managerit) työn helpottamiseksi. Ennakkoilmoituksen rooli on luonteeltaan informatiivinen. Se mahdollistaa potilaan hoidon joustavamman suunnittelun yhdessä jatkohoitopaikan kanssa. Sähköinen ennakkoilmoitus on käytössä HUS-alueella ainoastaan Oberon-tietojärjestelmää käyttävissä sairaaloissa. UUMA-hankkeessa on kehitetty HUS-alueen aluetietojärjestelmää (Navitas). Käytännössä aluetietojärjestelmä muodostuu niin, että sairaaloiden ja terveyskeskusten potilastietojärjestelmät on liitetty Navitakseen kansallisesti sovittujen standardien avulla. Navitakseeen on rakennettu potilassiirtojen hallintaan erillinen ns. siirtoportaali. Helsingin terveyskeskuksen omasta potilastietojärjestelmästä Pegasoksesta ei ole liittymää Navitakseen. Täten siirtoportaaliakaan ei voida käyttää. Siirtoviivemaksuissa on ollut virheitä, ja niitä on reklamaatioiden perusteella korjattu ja HUS:iin on perustettu virhemaksuja selvittävä yksikkö. Eniten vaikeuksia jatkohoidon järjestämisessä oli suurilla kunnilla, erityisesti Helsingillä. Suurimpien kuntien viranhaltijat ilmoittivat HUS:lle, että kunnat eivät maksa täysimääräisesti siirtoviivemaksuja. Kuntien edustajat perustelivat näkemystään sillä, että ennakkoilmoitusta ei oltu aina tehty. Vuoden lopulla päätettiin perustaa johtajaylilääkärin johdolla toimiva työryhmä, johon kutsuttiin sekä HUS-kuntayhtymän että HUS:n jäsenkuntien edustajia. Työryhmässä todettiin, että HUS:n näkemyksen mukaan järjestelmä tulee säilyttää. Myöskään kunnat eivät tässä vaiheessa esitä järjestelystä luopumista. Kuntien edustajien toivomuksena on kuitenkin, että ennakkoilmoitusmenettelyä tarkistettaisiin. Neuvottelujen perusteella päätettiin, että lisälaskuista palautettaisiin kaikille jäsenkunnille 50 %. Siirtoviiveitä kertyi kaikkiaan vuorokautta, mikä merkitsi rahassa 6,8 miljoonan lisälaskua. Vaikka siirtoviiveongelma oli loppuvuodesta tiedossa, se tuotiin valtuuston käsittelyyn vasta kuluvana vuonna. Erikoissairaanhoidon luonne on muuttunut mm. erilaisten päiväkirurgiamuotojen käyttöönoton myötä. Painetta potilaiden nopeisiin siirtoihin on luonut myös hoitotakuuvelvoitteiden saavuttaminen. Tämän toimintatavan muutos on suuri haaste myös perusterveydenhuollon jatkohoitoorganisaatioille. HUS:n erikoissairaanhoidon palveluista 75 % on avohoidon ja päiväkirurgian osuutta ja 25 % vuodeosastohoidon osuutta. Kaikista hoitopäivistä psykiatrian (ml. lasten- ja nuorisopsykiatria) osuus oli 90 % ( päivää). Tarkastuslautakunta katsoo, että erikoissairaanhoidon nopeutuminen tulisi ottaa paremmin huomioon potilaiden koko hoitoprosessin suunnittelussa. Tämä vaatii jatkohoitopaikkojen resurssointia peruskunnissa. 14 A R V I O I N T I K E R T O M U S

17 5 Arviointikertomusten havainnot vuosilta Tässä osassa on koottu aiemmista arviointikertomuksista seikkoja, joihin tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota ja arvioidaan käytettävissä olevan tiedon perusteella, mikä nykytilanne (sisennetty teksti) kunkin asian kohdalla on. 5.1 ToiMinTA- ja TilinPääTösRAPoRToinnisTA Tilinpäätösasiakirjaa tulisi kehittää siten, että siihen sisältyisi enemmän analyysia myös kuntakohtaisista kustannuseroista. Toimintakertomusta tulisi kehittää niin, että siitä kävisivät lyhyesti ilmi myös toimintojen keskeiset sisällöt ja volyymit. Vuoden tulos raportoidaan jatkossa erikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisen näkökulmasta. Henkilöstökertomuksessa tulee raportoida vain kertomusvuotta koskevia, olennaisia, henkilöstöä koskevia seikkoja. Tarkastuslautakunta on esittänyt ajatuksen, että erillistä vuosikertomusta ei laadittaisi, vaan kaikki vuosiraportointi keskitetään yhteen asiakirjaan. Tilinpäätös-toimintakertomus on laadittu edellisvuosien rakenteella. Asiakirjassa ei juurikaan ole analyysia eikä siitä edelleenkään löydy HUS:n toiminnan kuvausta. Henkilöstöasiat on esitetty sekavasti useassa eri paikassa. Tavoiteasetannan tulee perustua hyväksyttyyn strategiaan. Ympäristönäkökohdille tulisi asettaa seurantamittarit ja ympäristötilinpäätöksen tekemistä tulisi harkita. Talousarvioasiakirjassa kuvataan strategisia tavoitteita, mutta ne eivät konkretisoidu mitattavien tavoitteiden tarkasteluna. Ympäristöasioille ei ole asetettu tavoitteita konsernitasolla eikä missään organisaation osassa. Palveluneuvotteluissa kuntien kanssa otetaan jatkossa huomioon hoidon tarpeen mahdollisesti muuttuva volyymi erikoisaloittain, ja voimavarat jaetaan tämän tarpeen mukaisesti. Budjetoinnin tulee olla realistista eikä tietoista alibudjetointia tule tehdä. Olisi hyvä harkita mahdollisen, hyväksyttävän ylitys/alitustoleranssin määrittelyä. HUS:n ja jäsenkuntien väliset palvelutavoitteet on sovittu edellisvuosien tapaan lähinnä kustannus- ja volyymitasolla. Kirjallisia sopimuksia ei ole laadittu. Tavoiteasetannassa on edelleen havaittavissa alibudjetointia. 5.2 TAloudesTA Kustannuslaskennan kehittämiseen tulee panostaa tavoitteena entistä parempi läpinäkyvyys. Toimintoja tulee benchmarkata kansallisiin ja kansainvälisiin organisaatioihin. Kustannuslaskentaa ja seurantaraportointia on ryhdytty kehittämään. Kansallisia tai kansainvälisiä vertailuja ei ole toteutettu tai toimintakertomusasiakirjoista niitä ei löydy. Investointisuunnittelua tulisi kehittää ja investointien tulee aiempaa selkeämmin liittyä strategiaan. Investoinnit tulisi suunnitella realistisesti. Hankesuunnitelmissa tulee esittää hankkeen käyttökustannusvaikutukset. Investointiohjetta ollaan uudistamassa ja investointiesitykset tullaan arvioimaan strategian perusteella. Liikelaitosten hinnoittelua tulisi kehittää osuvammaksi. Liikelaitosten hinnoittelun osuvuudesta tai oikeellisuudesta ei ole selvitystä. Vuonna 2008 lähes kaikki liikelaitokset tuottivat voittoa. Laskutusjärjestelmiä ei tule ottaa käyttöön keskeneräisinä. Lautakunta kehottaa edelleen tehostamaan yhteistyötä ja uusimaan toimintatapoja jäsenkuntien perusterveydenhuollon kanssa, jotta potilaiden siirto tarkoituksenmukaiseen jatkohoitopaikkaan tapahtuu viiveettä. Ylikäyttömaksujärjestelmän kanssa on ollut edelleen ongelmia, mikä johtuu osaltaan eräiden peruskuntien jatkohoitopaikkojen puutteesta. Yhteistyötä peruskuntien kanssa on lisätty. Asiaa on käsitelty aiemmin kohdassa erikoissairaanhoidosta Lautakunta on vuosittain kiinnittänyt huomiota ns. hoitotakuulain toteutumiseen. Lain voimaantulo merkitsi pysyvää palvelukysynnän kasvua. Kiireettömään hoitoon pääsy on HUS:ssa nopeutunut kiitettävästi. Erityisesti psykiatrian erikoisalalla hoitoonpääsyä tulisi kuitenkin nopeuttaa lain edellyttämien aikarajojen saavuttamiseksi. Lautakunta on kuitenkin todennut, että HUS on erikoissairaanhoitopalvelujen tuottajana vaikeassa asemassa pyrkiessään täyttämään lain velvoitteet potilaita kohtaan, mutta ei pysty - joidenkin A R V I O I N T I K E R T O M U S

18 peruskuntien hoitopaikkapulan vuoksi - siirtämään potilaita tarkoituksenmukaisiin jatkohoitopaikkoihin. Potilaiden hoitoprosessia tulisi kehittää yhdessä kuntien kanssa siten, että jo hoitoon otettaessa jatkohoitopaikka on varmistettu, jotta kaikille potilaille voidaan antaa kiireetön hoito lain määräämissä aikarajoissa. Lautakunta on kiinnittänyt vakavaa huomiota lasten- ja nuorten psykiatrisiin palveluihin. Nuorten hoito edes tilapäisesti aikuisten psykiatrisilla osastoilla ei ole laillista. Hoitotakuun edellyttämiin kiireettömän hoidon aloittamisen aikarajoihin pääsemistä ovat vauhdittaneet tarkastuslautakunnan lisäksi ulkopuoliset viranomaiset TEO (nyk. Valvira) ja Etelä-Suomen Lääninhallitus. Yli 6 kuukauden jonotusaikoja onkin saatu poistettua, mutta vieläkään lasten- ja nuortenpsykiatrian tilanne ei ole tyydyttävä. Hoitokapasiteetin puute on johtanut lasten ja nuorten ajoittaiseen hoitoon aikuisten psykiatrian yksiköissä Peijaksen ja Porvoon alueilla. Tämä on lainvastaista. Hoitoprosessin kehittäminen yhdessä peruskuntien kanssa on haasteellista etenkin suurien kaupunkien osalta niin kauan kuin toimitaan eri lakien perusteella. Annettavien hoitojen todennettu kustannusvaikuttavuus tulisi asettaa strategiseksi mittariksi. Palvelujen kustannusvaikuttavuutta ja laatua voitaisiin tulevaisuudessa käyttää peruskuntien palvelusopimuksissa volyymitilausten rinnalla. Tämä edellyttää vaikuttavuustutkimuksen selkeää organisointia ja resurssointia. Vaikuttavuustutkimuksen tuloksia tulee hyödyntää nykyistä paremmin ja vaikuttavuustutkimusten kohdentamiselle tulee määritellä kriteerit. Tuloskortistossa HUS-tasolla strategiseksi tavoitteeksi on mainittu, että potilaiden hoito on oikea-aikaista ja vaikuttavaa. Mittaria ei ole määritelty. Vaikuttavuustutkimuksen kohdentamiselle ei ole määritelty kriteereitä. Uusien menetelmien käyttöönotolle tulee laatia yhtenäiset pelisäännöt. HUS sitoutuu uusien menetelmien järjestelmälliseen arviointiin pyrkivään kansalliseen Hallittu-hankkeeseen. Uusien menetelmien käyttöönotolle ei ole määritelty yhtenäistä menettelytapaa HUS:ssa, vaikka HUS on mukana kansallisessa HALLITTU-ohjelmassa. Lautakunta on kiinnittänyt huomiota päivystystoiminnan kehittämiseen. Päivystyspotilaiden hoidon sujuvuudelle tulisi asettaa yhtenäiset seurantamittarit (esimerkiksi odotusaika lääkärille ja kokonaisläpimenoaika). Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon edustajien tulee jatkaa hoitoketjujen kehittämistä tiiviissä yhteistyössä. Lautakunta on kiinnittänyt huomiota myös HUS:n sisäisten, toimiala- ja sairaanhoitoalueet ylittävien hoitoketjujen kehittämiseen, jotta potilaiden siirrot päivystyspisteistä jatkohoitopaikkaan tapahtuvat oikea-aikaisesti. Päivystystoiminnan kehittämiseen on panostettu. Pääkaupunkiseudun yhteinen projekti päättyi vuonna 2008, ja Medisiinisen tulosyksikön johdolla valmistui koko päivystystoimintaa kehittävä projekti. HUS:ssa on panostettu potilaspalautteen keräämisen ja potilaiden neuvonnan lisäksi myös hoidon odottamattomien haittatapahtumien systemaattiseen selvittelyyn. Kirjaamiskäytäntöjä on kuitenkin edelleen syytä kehittää. Potilasasiamiestoimintaa tulisi tuoda yhä näkyvämmäksi osaksi potilaiden palvelun laadun kehittämisessä ja seuraamisessa ja siitä tulee raportoida vuosittain. Potilasturvallisuutta varmentaviin järjestelmiin ja käytäntöihin tulee panostaa määrätietoisesti. Vuonna 2008 HUS osti käyttöönsä VTT:n HaiPro-ohjelman, jolla voidaan kerätä systemaattisesti tietoa odottamattomista haittatapahtumista. Toimintaa ei kuitenkaan ole vielä vastuutettu koko organisaatiotasolla. Potilasturvallisuus on noussut tärkeäksi kehittämisalueeksi paitsi kansainvälisesti myös valtakunnallisella tasolla. Vuoden 2009 alussa järjestettiin aiheesta ensimmäinen kansallinen seminaari. Potilaspalautteen systemaattinen kerääminen ja analysointi on edelleen HUS-tasolla organisoimatta. Potilasasiamiestoimintaa koskeva tilastointi vuodelta 2007 valmistui vasta kesän 2008 loppupuolella eikä tälläkään hetkellä ole käytössä vuoden 2008 tilastoja. 5.4 Toiminnan kehittämisestä Kuntayhtymän olemassa olevat tutkimus- ja kehittämistoiminnan resurssit tulisi keskittää yhteen yksikköön, joka vastaisi tutkimus- ja kehittämistoiminnan kohdentamisesta ja ohjaamisesta strategisten tavoitteiden mukaisesti. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan organisointi konsernitasolla on käynnistetty, mutta ne eriytettiin vastoin tarkastuslautakunnan näkemystä siten, että perustettiin eri johtajan virat sekä tutkimus- että kehittämistoiminnalle. Konsernijohdon tarkoitus oli, että kehittämisjohtaja on liiketoiminnasta vastaavan varatoimitusjohtajan alaisuudessa ja tutkimusjohtaja palvelutuotannosta vastaavan varatoimitusjohtajan alaisuudessa. Valtuuston lakkautettua varatoimitusjohtajien virat tutkimus- ja kehittämistoiminta siirtyivät johtajaylilääkärin alaisuuteen. Vuoden 2008 aikana STM:n KASTE-ohjelmalla oli kaksi hakuaikaa, jolloin sairaanhoito-organisaatiot saattoivat hakea tukea omille kehittämisohjelmilleen. HUS:sta ei lähetetty kumpaankaan hakuun yhtään hakemusta. Kehittämishankkeiden tulokset tulee raportoida systemaattisesti esimerkiksi keskitetyn julkaisusarjan avulla. Tapoja palkita ja kannustaa myös pienimuotoista kehittämistyötä tulee kehittää. HUS:n kehityshankkeiden kartoitus on käynnistetty. Yhteistä julkaisusarjaa ei ole perustettu. Tieteelliset tutkimukset 16 A R V I O I N T I K E R T O M U S

19 julkaistaan kansallisissa ja kansainvälisissä tietokannoissa. Uusia palkitsemistapoja ei ole kehitetty, mutta työhyvinvointi-innovaatioista palkittiin parhaat. Tarkastuslautakunta pitää myönteisenä, että monet toimintayksiköt käyttävät vertaisarviointeja toimintansa kehittämisessä. Menettelyä tulisi laajentaa systemaattisesti konsernin kaikkiin osiin. Kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota avainosaamisen varmistamiseen ja henkilöriskien tunnistamiseen eri toiminnoissa. Johtajarekrytointien toteutus ei tukenut HUS:n omien asiantuntijoiden osaamisen tunnistamista. Kuntayhtymässä on panostettu riskienhallintaohjelman käynnistämiseen, mutta henkilöriskien tunnistaminen ei ole vielä tullut näkyväksi. 5.5 Henkilöstöstä HUS:n henkilöstöpalveluja ja rekrytointitoimintaa tulee kehittää ottaen huomioon yhä vaikeutuvan työvoimatilanteen. Rekrytointitoimintaa on kehitetty ja siirrytty sähköiseen rekrytointipalveluun. Lehti-ilmoittelua on selkeästi vähennetty ja ilmoituksiin on laadittu yhtenäinen ilme. Järjestelmä ei tue sisäistä rekrytointia, mikä on merkittävä epäkohta. Kuntayhtymässä on valmistauduttu ottamaan käyttöön uusi henkilöstöjohtamisen tietojärjestelmä. Hankkeen toteutus ei ole ollut hyvän projektihallinnan mukainen, joten tilanne on tällä hetkellä selvittelyn alla. Henkilöstöetuuksia ei juurikaan ole lisätty. Työsuhdematkalippu-etuus vakinaistettiin Etuutta käyttää tällä hetkellä noin henkeä eli noin neljännes HUS:n henkilöstöstä. Henkilöstöön kohdistui lähinnä liikunnallisen aktiviteetin kannustustoimintaa. Tulospalkkiomenettelyä tulee kehittää siten, että se ei perustu lyhyen aikavälin säästämiseen vaan aidosti kannustaa ja palkitsee henkilökuntaa hyvin tehdystä työstä. Henkilökunnan työterveyshuolto tulisi nähdä työsuhde-etuna ja mitoittaa tarjottavat palvelut sen mukaisesti. Tulospalkkiojärjestelmän uusimista valmisteltiin koko kertomusvuosi, mutta vieläkään ei ole hyväksytty uutta koko henkilöstöä koskevaa mallia. Tulospalkkion piirissä oli henkilöstöstä 13,7 % vuonna Liikelaitosten johtajille rakennettiin tulospalkkiojärjestelmä. Myös HYKS:n sairaanhoitoalueen johtajalle sekä tulosalueiden johtajille määriteltiin palkkaukseen tulososa. Henkilöstöä koskevan tulospalkkiomallin rakentaminen on edelleen kesken. Työterveyshuollon organisointia koskeva selvitystyö käynnistyi lokakuussa 2007 toimitusjohtajan päätöksellä. Tällä hetkellä parhaana ratkaisuna pidetään työterveyshuollon säilyttämistä HUS:n omana toimintana. Työterveyshuolto on pitkään kärsinyt lääkäripulasta, eikä ratkaisun pitkittyminen ole omiaan parantamaan tilannetta. Henkilökunnan kannalta tilanne on epätyydyttävä. Tiivis yhteistyö oppilaitosten kanssa on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa uusien työntekijöiden taitojen vastaavan työelämän tarpeita. Oppilaitosyhteistyö on ennallaan. Terveydenhoitoalan opiskelijoita oli HUS:ssa vuonna Lääketieteen ja hammaslääketieteen kliinistä perusopetusta sai noin 570 opiskelijaa. Hoitajavastaanottotoiminnan kehittäminen on hyvä esimerkki moniammatillisesta toiminnan kehittämisestä. Hoitajavastaanottotoiminnan laajenemisesta ei ole dokumentaatiota. Henkilöstön työhyvinvoinnin seuraamiseen tulee löytää luotettavat mittarit. Työhyvinvointimittaria (TOB) on kehitetty, mutta vastausprosentti pysyy jatkuvasti suhteellisen matalana. 5.6 Organisaatiosta ja hallinnosta Organisaatiomuutokset tulee perustella ja hoitopalveluja tuottaville yksiköille tulee jättää riittävästi päätösvaltaa oman organisaationsa kehittämisessä. Hyväksyttyjä arvoja tulee noudattaa organisaation joka tasolla kaikissa ratkaisuissa. Opetukselle ja tutkimukselle tulee taata hyvät toimintaedellytykset tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Johtamisjärjestelmän kehittämisen uudelleenarvioinnista päättäessään hallitus mahdollisti toimintayksiköille lisää liikkumatilaa ja päätösvaltaa. Johtamisjärjestelmän kehittämisestä ja HUS:n ydintehtävän turvaamisen tärkeydestä on kriisin jälkeen päästy yhteisymmärrykseen. Yliopistoyhteistyötä on vahvistettu. Strategiaan perustuvaa konserniohjausta tulee kehittää. Konserniohjausta on kehitetty. Kuntayhtymän omaisuuden hallintaa tulisi kehittää. Kiinteistöhallinnan kehittämistoimet mahdollistavat myös omaisuuden hallinnan tehostamisen. Sisäisen valvonnan merkitystä tulee korostaa HUS:n esimiesvalmennuksessa. Sisäistä valvontaa koskevan ohjeistuksen sekä valvontaa mahdollistavien järjestelmien käyttöönottoa tulee kiirehtiä. Omassa esimieskoulutuksessa painotetaan sisäisen valvonnan merkitystä. Sisäisen valvonnan ohje on edelleen päivittämättä. Sopimushallinnan asianmukaista järjestämistä on kiirehdit- A R V I O I N T I K E R T O M U S

20 tävä. Sopimusjuridiikan resursseja tulee lisätä. Huomiota on kiinnitetty hankintaohjeistuksen noudattamiseen. Sopimushallintaa on kehitetty ja sopimusjuridiikan resursseja lisätty. Kuntayhtymän sisäistä ja ulkoista viestintää on kehitetty oikeansuuntaisesti. Sisäistä viestintää tulisi kuitenkin edelleen kehittää koskemaan kaikkia konsernin osia. Sisäinen viestintä on koko ajan parantunut ja intranet kattaa koko organisaation. Projektiosaamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Projektihallintaan on panostettu, mutta hankekohtainen projektiosaaminen vaihtelee. 18 A R V I O I N T I K E R T O M U S