"Hevosesta ei saa tulla pikkulemmikkiä"

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""Hevosesta ei saa tulla pikkulemmikkiä""

Transkriptio

1 7-8/2015 TALLIMESTARI SARI RAISKIO "Hevosesta ei saa tulla pikkulemmikkiä" PALKOISTA SOVITTU Kunta-alan, valtion ja Avaintan sopimusratkaisut SIVU 15 TYÖPAIKKAVÄKIVALTA Meno raakaa yhä useammalla alalla SIVU 20 VAALAN KUNNANJOHTAJA TYTTI MÄÄTTÄ Puolustan pieniä kuntia SIVU 30 SIVU 6 3 herkkää asiaa uudesta keskusjärjestöstä SIVU 18

2 SIEVIVIPER UUTUUS! Statiivi CTC Sievi Viper 1+ S M EN ISO 20345: S1 SRC M EN ISO 20345: S1 SRC AMMATTILAISEN TUNNISTAA VARUSTEISTAAN LAATU RATKAISEE Uusi dynaaminen Sievi Viper on vastaus tinkimättömään tarpeeseen turvallisuudesta ja designista. Lähes saumattoman rakenteensa ansioista virtaviivainen Sievi Viper on erittäin kestävä ja käytössä mukava, varma ammattilaisen valinta. Päällismateriaali on hengittävää ja vettä hylkivää mikrokuitua. Hengittävyyttä lisää ilmava 3D-dry-vuori. Sievi Viper on varustettu kevyellä komposiitti- tai alumiinivarvassuojalla. Saat sen myös teräksisellä naulaanastumissuojalla, joka antaa parhaan mahdollisen suojan teräviä esineitä vastaan. Kaksivärisellä ja kaksikerroksisella termoplastisella polyuretaanipohjalla varustettu Sievi Viper antaa parhaan mahdollisen mekaanisen kulutuskestävyyden ja joustourien ansiosta jalkine taipuu optimaalisesti tehden askeleesta rullaavan. Pohja on erinomaisen iskunvaimennuksen takaavaa FlexStep -materiaalia. Askel nousee keveästi koko työpäivän ajan! CTC Sievi Viper 2+ S M EN ISO 20345: S3 SRC M EN ISO 20345: S3 SRC Al Sievi Viper 3 S M EN ISO 20345: S3 SRC M EN ISO 20345: S3 SRC CTC Sievi Viper High+ S M EN ISO 20345: S3 SRC M EN ISO 20345: S3 SRC Pohjois-Euroopan johtava turva- ja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, Sievi As. Puh. (08) Fax (08)

3 MEIDÄN PORUKKA Kuvassa JHL:läinen työtiimi. Ilmianna hyvä porukka, omasi tai kaverisi, joko suoraan toimittajalle tai Motiivin sähköpostiin, Kattokruunujen loisteessa Tiimissä vasemmalta terveydenhoitaja Irja Kilpinen, koululaiset Iris ja Pauli Lesonen rehtori Pasi Lehtola ja JHL:läinen palveluvastaava Senja Lankinen. ULLA PUUSTINEN KUVA MATTI SALMI Kortepohjan koulun ruokala muuttui ruokasaliksi. Miksi, ruokapalveluvastaava Senja Lankinen? Oppilaiden ehdotuksesta. Samalla toteutettiin heidän pitkäaikainen toiveensa, ja ruokasali varustettiin kattokruunuilla. Syömme kruunujen loisteessa ja musiikkia kuunnellen! Musiikkia? Niin. Ehdotin opettajille ja rehtorille, että kokeillaan ruokailussa taustamusiikkia. He innostuivat ja hankkivat soittimen. Tiskijukkana toimin minä, mutta kuuntelen herkällä korvalla asiakkaiden toiveita. Meillä soi toisinaan klassinen, toisinaan linnunlaulu tai vedensolina. Ja etenkin rock nostaa fiilikset kattoon. Onko taustamusiikki lisännyt ruokahalua? Vaikea sanoa, mutta ainakin se on tuonut iloa. Jotkut jammailevat lähtiessään ruokailusta. Mitä muuta jännää ruokasalista löytyy? Vaikka mitä! Palautelaatikkoon on kertynyt vuosien mittaan noin ehdotusta. Kasvatamme yrttejä ikkunalaudoilla ja seinillä on vaihtuva oppilastöiden näyttely. Kirpputoreilta etsin vuodenaikaan sopivia koristeita ruokasaliin. Villein ehdotus, joka odottaa vielä toteuttamista? motiivi Punainen matto, jota pitkin saapasteltaisiin ruokasaliin. Asia on työn alla, ja luultavasti idea toteutetaan maalaamalla matto lattiaan. Myös grilliä on ruokasaliin toivottu. Viisi adjektiivia, jotka kuvaavat Kortepohjan koulua ja sen ihmisiä? Positiivinen, elämäniloinen, kannustava, yhteistyökykyinen ja aito. Tärkein työkalusi? Ei kauha tai kattila, vaan vuorovaikutustaito. Mieleen jäänein palaute työstäsi? Kun oppilas kysyi, voitko tulla kotia kokkaamaan. PÄÄOSASSA Kortepohjan koulun tiimi Kortepohjan koulussa Jyväskylässä ruokailu on jokapäiväinen juhlahetki. Niin koulun oppilaat kuin henkilökunta ovat ideoineet yhdessä ruokapalveluvastaava Senja Lankisen kanssa monia ruokahalua ja viihtyisyyttä parantavia niksejä. Keittiöhenkilökunta on ruokapalveluista vastaavan Kylän Kattaus -liikelaitoksen palveluksessa. Oppilaita: 305 Luokat: 14 yleisopetuksen luokkaa, lievästi kehitysvammaisten luokka ja kaksi erityisopetuksen ryhmää Henkilöstö: 35 3

4 SISÄLTÖ 6 Toiveammatti on totista työtä JHL:läinen Sari Raiskio työskentelee monen teinitytön ja miksei -pojankin toiveammatissa, tallimestarina Ypäjän hevosopistossa. Todellisuudessa tallimestarin työ on fyysisesti vaativaa, vastuullista ja kiireistä. Tallimestarin erikoisammattitutkinnon suorittanut Sari Raiskio toimii myös tallin esimiehenä. 15 Sopimukset siistissä paketissa JHL:n hallitus hyväksyi kesäkuussa neuvotellun työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkovuoden mukaiset palkankorotukset. Kunta-alalla palkat nousevat ensi vuonna 16 euroa kuussa, valtiolla yleiskorotus on 13 euroa, kuitenkin vähintään 0,43 prosenttia. Koko sopimuspaketti löytyy lehdestä. 20 Työväkivallan rujot kasvot Työpaikkaväkivallan uhrina kuolee keskimäärin kaksi henkilöä vuodessa. Tuorein tapaus on sattui heinäkuussa Muhoksella, kun yksin yövuoroa tehnyt perhekodin ohjaaja surmattiin. Motiivi selvitti työväkivallan yleisyyttä eri aloilla ja haastatteli JHL:n jäseniä, joiden ammatin luontaisetuihin väkivalta kuuluu. Kuinka he selviävät väkivaltatilanteista? 30 Pienten puolustaja Nuori nainen kunnanjohtajana on edelleen poikkeus. Tytti Määttä oli vain 28-vuotias aloittaessaan keskustavetoisen Vaalan kyläpäällikkönä. Kuudessa vuodessa hänestä on kehkeytynyt pienten kuntien puolustaja. Ainakin toistaiseksi Vaalan talous on tasapainossa ja henkilöstön lomautuksilta vältytty. 43 Puihin rakastunut Rääkkyläläinen vahtimestari Asko Reittu saa palkan kirjojen vahtimisesta, mutta hänen silmäteränsä on Joensuun Linnunlahden puulajipuisto. Reittu on esikasvattanut monta puuntaita arboretumiin. Lisäksi hän vaalii oma kotitonttinsa puustoa. Anne Loukaja on työskennellyt konduktöörinä pääkaupunkiseudun lähijunissa viisi vuotta. Hän on nähnyt ja kokenut monta uhka- ja väkivaltatilannetta. JHL:n hallitus hyväksyi työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkovuoden mukaiset palkankorotukset. Perustettu vuonna 2005 Levikki (LT 2011) ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Julkaisija: JHL - Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ry Käyntiosoite: Sörnäisten rantatie 23 Postiosoite: PL 101, Helsinki Puhelin: Toimitus: Päätoimittaja: Reima Tylli puh Toimituspäällikkö: Maarit Uusikumpu puh Toimittajat: Kaisa Läärä puh Aktiivi, Venttiili toimitussihteeri Saija Heinonen puh Ulla Puustinen puh Marina Wiik puh Motiv redaktör Taitto ja lehden trafiikki: Kati Ahonen puh Sähköposti: toimitus: toimittaja: Motiivin verkkolehti: Lehden ilmestyminen: 13 numeroa vuodessa, ei heinäkuussa. Aineistot: Toimituksen tilaama tai sille tarjottu aineisto julkaistaan ehdolla, että aineistoa voidaan käyttää myös osana julkaisijan sähköisiä tai muita jakelukanavia. Kaupalliset ilmoitukset: Helsingin Mediamyynti Oy puh JHL:n yhdistysilmoitukset: Kati Ahonen puh osoite: PL 101, Helsinki Osoitteenmuutokset: JHL saa jäsenten muuttuneet osoite- ja nimitiedot Itellan osoitepalvelun kautta. Mikäli jäsen on tehnyt osoitteen luovutuskiellon väestötietojärjestelmään, tulee uusi osoite ilmoittaa: tai puh Tilaukset: 30 euroa/vuosikerta Ulkoasu: Reima Tylli ja Kati Ahonen Kannen kuva: Anita Härkönen Paino: Forssa Print 2015 JHL:N ALUETOIMISTOT Etelä-Suomen aluetoimisto Riihimäki, puh Itä-Suomen aluetoimisto Joensuun toimisto, puh Kuopion toimisto, puh Kaakkois-Suomen aluetoimisto Mikkelin toimisto, puh Lappeenrannan toimisto, puh Keski-Suomen aluetoimisto Jyväskylä, puh Lapin aluetoimisto Rovaniemi, puh Oulun seudun aluetoimisto Oulu, puh Kajaanin toimisto, puh Pirkanmaan aluetoimisto Tampere, puh Pohjanmaan aluetoimisto Vaasa, puh Pääkaupunkiseudun aluetoimisto Helsinki, puh Satakunnan aluetoimisto Pori, puh Varsinais-Suomen aluetoimisto Turku, puh motiivi

5 PÄÄTOIMITTAJALTA Löydä oma ammattisi ruokapalveluvastaava 3 tallimestari 6 konduktööri 21 vastaava hoitaja 23 virastomestari 24 koulunkäynninohjaaja 26 Nya tider. Sebastian Hakalax är hamnarbetare i tredje led men tvivlar på att yrket går vidare till nästa generation. Efter att Åbo hamn bolagiserades har väl inkörda arbetssätt ställts på ända och lokala avtal körts i botten. Joensuulainen vahtimestari Asko Reittu harrastaa metsänhoitoa. Aikamoista menoa Yllätyimme työpaikkaväkivaltaa käsitelleessä teemassamme siitä, kuinka laaja ja läheinen väkivallan uhka monilla työpaikoilla on. Voi sanoa, että väkivaltaisen asiakkaan kohtaaminen on miltei arkipäivää. Tilastot kätkevät taakseen inhimillisen draaman, jos jotain sattuu. Ja joskus sattuu, kuten Jaana Viialan kertomus lehdessämme osoittaa. Jaana Viialan tarinassa synkeintä on se, ettei vastuu tapahtuneesta oikeastaan kuulu kellekään. Musta Pekka jää työntekijälle itselleen, vaikka työpaikkaväkivallan uhrilta on voinut mennä rytäkässä työ ja tulevaisuus. Oikeudenmukaisuudesta ei näissä ratkaisuissa voi puhua. Pykälät ovat ilmiselvästi vanhentuneet. Olemme tehneet vuosikymmenien aikana työpaikkaväkivallasta juttuja aina ajoittain. Muistan, että niitä tehtiin jo 1980-luvulla niin joukkoliikenteestä kuin kotipalvelustakin. Oli myös ammatteja, joissa vaara oli aina läsnä, mutta siitä ei niinkään puhuttu: näihin kuuluivat esimerkiksi silloisten mielisairaaloiden ja kehitysvammalaitosten henkilöstö. Osin syitä ilmiön arkipäiväistymiselle löytyy kokonaan uusista ammateista ja avopalveluiden yleistymisestä. Koulunkäyntiavustajia ei 30 vuotta sitten vielä tunnettu, ja kuntien viranomaisia kunnioitettiin toisin kuin nykyään. Ennen hankalat asiakkaat ja potilaat kohdattiin laitoksissa, nyt kodeissa ja toimistoissa. Työpaikkaväkivalta jäikin aikoinaan paljon nykyistä useammin hoitolaitosten muurien sisäpuolelle, jossa tilanteet olivat paremmin valvottavissa ja työtovereita apuna helpommin. Voi olla, että kontrollin keinotkin olivat nykyistä järeämpiä. Jotain myönteistäkin asiasta löysimme. Vaikuttaa siltä, että työpaikkaväkivallan kasvu on joitain aloja lukuunottamatta pysähtynyt. Toivottavasti kyse ei kuitenkaan ole siitä, että asioista ei viitsitä enää ilmoittaa, kun ei se kuitenkaan mihinkään johda. Joskus luvut kaunistuvat näinkin. MOTIV PÅ SVENSKA Svenskspråkiga artiklar publiceras på nästsista uppslaget i slutet av tidningen. Mera svenskspråkigt innehåll finns på REIMA TYLLI motiivi 5

6 TYÖSSÄ Sarin ammatti on monen unelma Suomesta löytyy monta teiniä, joiden toiveiden täyttymys on tulla isona Sari Raiskioksi. Vastuulla kokonainen talli ja kaikki päivät hevosten parissa. Työ yhtä ratsastamista ja hevosten kanssa elämistä. REIMA TYLLI KUVAT ANITA HÄRKÖNEN Arki on kuitenkin Ypäjän Hevosopistolla unelmaa tavallisempi. Hevosten hoito ei ole heikon tytön askare. Karsinoiden puhdistaminen ja rehun kuljetus vaativat ns. habaa. Tallityö on lopulta sananmukaisesti paskaista puuhaa. Hevosen selkään ei aina ehdi, ja ratsastus ei kuulu tallimestarin työnkuvaan. Lihasvoimaa työssä kertyy huomaamatta. Mutta kääntöpuolena ovat pahat rasitusvammat. Hevonen on iso eläin ja sen mukaan on taivuttava. Asennot ovat hankalia ja kuluttavia, kuvaa vastaava tallimestari Sari Raiskio arkeaan. Tallityö on raskasta monella tavalla. Hevosen loimen nostokin tuntuu aluksi pikkujutulta, mutta ei sitä enää ole, jos teet sitä vuodesta toiseen useamman kerran päivässä. Hevonen on korkea, eikä märkä loimi ole kevyt. Tallityötä on vaikea kokonaan koneistaa. Hevoset ruokitaan neljä kertaa päivässä, joskin siinä auttavat vähitellen yleistyvät ruokinta-automaatit. Sellainen ei kuitenkaan ole halpa investointi. Uusiin talleihin on rakennettu myös karsinoiden pohjiin luukkuja, joiden kautta lannan luonti sujuu paremmin. Vanhoissa talleissa kuten Ypäjällä ei sellaisia kuitenkaan ole. Ensin kokkina Alalla Sari Raiskio arvioi jatkavansa eläkevuosiin asti, ellei mitään yllättävää satu. Työ on hänelle kutsumusammatti. Raiskion tausta löytyy maatalosta, johon kuuluivat hevoset. Hevoset ovat kuten hän sanoo miltei sukurasite. Nuoruuden haaveena kangasteli eläinlääkäri, mutta lopulta tie kulki tallimestariksi. Väylä ei kuitenkaan kulkenut suoraan. Jo 1980-luvulla hän suoritti hevosenhoitajan tutkinnon, mutta ehti välillä valmistua ravintolakokiksikin ja toimia kokkina vuosia. Hevoset vetivät kuitenkin puoleensa, ja vajaat kymmenen vuotta sitten Raiskio suoritti tallimestarin erikoisammattitutkinnon. Ura urkeni ensin tallimestariksi ja myöhemmin vastaavaksi tallimestariksi. Raiskio kertoo, että maaseudun kasvattina ja aina hevosia harrastaneena hän tunsi työt ja tallit. Yllätyksiä ei juuri tullut. Sen sijaan uusi kokemus oli Ypäjällä sittemmin avautunut esimiestehtävä. Se on ollut haasteellista, antoisaa ja kiinnostavaa. Esimiestyössä raskas tallityö on jäänyt häneltä vähemmälle, vaikka periaatteessa talleilla kaikki tekevät kaikkea. Ei ilman koulutusta Ypäjän Hevosopisto on Euroopan suurin alan oppilaitos, jossa voi suorittaa kaikki suomalaiset hevostenhoidon ammatilliset tutkinnot. Talleja on kaikkiaan viisi, joista Sari Raiskio vastaa yhdestä. Ypäjä tunnetaan ja sen työpaikkoja kysytään. Kesätöitä ei kuitenkaan ole tarjolla tuosta vain. Heppatytöt saavat kylmän vastauksen, ettei talleille ole tulemista ilman koulutusta. Hevosenhoito kiinnostaa. Vuosittain Ypäjällä aloittaa yli 60 nuorta perustutkintoon tähtäävää opiskelijaa ja näiden lisäksi aikuisia. Valmistuneet ovat sijoittuneet keskimäärin hyvin. Pääosin opiskelijat ovat sekä innostuneita että harrastuneita. Aina on heitäkin, jotka tulevat väärin odotuksin. Osalla on työn vaativuudesta ja raskaudesta puutteellinen käsitys. Lannan vieressä täällä ollaan aina, eikä opiskelu ole todellakaan vain ratsastamista. Koulutukseen kuuluvat myös opinnot esimerkiksi hevosten jalostuksesta. Monesti hevosta myös inhimillistetään väärin. Ei ymmärretä, että kyseessä on lauma- ja pakoeläin, jota ei voi alistaa. Hyvin koulutettuna hevonen on luottavainen, ja se riittää. Hevosesta ei voi tulla pikkulemmikkiä, selvittää Raiskio. Opiskelija voida tuoda Ypäjälle tallikorvausta vastaan oman hevosensa. Opinnoissa omaa hevosta ei käytetä. Toisin kuin voisi odottaa, maahanmuuttajia ei opiske- 6 motiivi

7 TYÖSSÄ HEVOSEN HAAVE: "KUN PÄÄSEE LAIDUNTAMAAN TUORETTA HEINÄÄ MUIDEN HEVOSTEN KANSSA. PIENI TUULI ON HYVÄ, MUTTA HYTTYSIÄ JA PAARMOJA EI TARVITA". motiivi 7

8 TYÖSSÄ lijoiksi vielä ole juurikaan hakeutunut. Venäjältä on tullut muutamia opiskelijoita, joskin kielivaatimukset ovat kovat: opetuskieli on suomi, vaikka jonkin verran opettajat voivat englanniksikin avittaa. Moni hakee Ypäjältä taidot oman tallin pitoon. Osa on yrityksen pidossa onnistunutkin, mutta eivät kaikki. Tallin ylläpito ei ole halpaa lystiä ja vaatii tuloja. Pölyjä ja allergiaa Hevostenhoidon arjen pysyvää liikettä: Heinää tuodaan sisään ja lantaa viedään ulos. Toiset hevoset otetaan talliin ja toiset viedään laitumelle. Yleisimmät syyt koulutuksen keskeyttämiseen ovat erilaiset allergiat. Kahdeksan tuntia pölyssä on monelle liikaa. Muutamille on ollut yllätys se, että eläimiä täytyy hoitaa myös viikonloppuisin. Sitten on heitäkin, joiden kroppa ei vain kestä kantamista ja nostamista, kerto Sari Raiskio. Samat vaivat kiusaavat myös henkilökuntaa. Pölyt rasittavat, nivelet kuluvat, on selkäsairauksia ja rannetulehduksia. Sen sijaan onnettomuuksia ei ole kovinkaan paljon, siitä huolimatta, että 600 kiloa painavat hevoset saaliseläimen vaistolla hermostuvat ja pillastuvat joskus vähästäkin. Säikähtänyt eläin pakenee aina. Yleisin onnettomuustilanne liittyy ratsailta putoamiseen hevosen pelästyessä. Joskus hevoset tallovat huomaamattaan varpaille, mutta yleensä ne välttävät viimeiseen asti ihmisen päälle astumista. Hevonen voi myös pahasti potkaista pelästyessään takaa tulevia ääniä, mutta vakavilta potkuilta on Ypäjällä vältytty. Vihaisia tai purevia hevosia meillä ei ole. Vihaiset hevoset ovat jalostamalla vähentyneet, eikä sellaisia voisi koulutuskäytössä muutenkaan pitää, kertoo Sari Raiskio. n Ypäjän Hevosopisto Oy on Euroopan suurin Hevosopiston juuret juontavat 1920-luvulle ja Puolustusvoimiin. Puolustusvoimat aloittivat ratsukoulun toiminnan 1930-luvun alussa, valtion hevossiittola Osa rakennuksista on jo Kartanonkylän kartanon aikaisia, vanhimmat 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun puolivälistä. Oppilaitos on mittava ja työllistää lähes sata henkeä. Tallimestareita opiston leivissä on 16 ja ammattiaineiden opettajia noin 16. Keittiön työntekijämäärä on kymmenen ja kunnossapidon kuusi. Karsinoita Ypäjän opistolla on 400, joihin on sijoitettu pysyvästi noin 260 hevosta. Neljännes hevosista on ravi- tai ajohevosia, muut ratsuja. Opetushevosista lähes puolet on suomenhevosia, mutta kuumaverisempiäkin ratsuja mahtuu joukkoon. Yksityisille hevosenomistajille on vuokrattu noin sata paikkaa. Muutama vuosi sitten kaikki paikat olivat täynnä, mutta nyt laman myötä niitä on tyhjinäkin. Samalla tulovirran pienentyminen on johtanut yt-kierroksiin: pari vuotta sitten oli edellinen ja nyt ilmeisesti on jälleen uusi tiedossa. Hevosopistosta omistaa neljänneksen Suomen valtio, neljänneksen Forssa, Jokioinen ja Ypajä yhteensä, neljänneksen Suomen Hippos ry ja neljänneksen Suomen Ratsastajainliitto. Monta koulutusta Ypäjän Hevosopiston koulutuksesta runsaasti yli puolet on ammatillista peruskoulutusta. Päätutkinto on taustasta riippuen kaksi- tai kolmivuotinen hevostalouden perustutkinto, josta voi valmistua joko hevostenhoitajaksi tai ratsastuksenohjaajaksi. Jatkokoulutuksen vaihtoehtoja ovat esimerkiksi hevostenvalmentaja, hevoshieroja, valjasseppä, kengitysseppä, ratsastuksenopettaja ja tallimestari. Opistolta on mahdollisuus perehtyä myös ratsastusterapiaan ja sosiaalipedagogiseen hevostoimintaan. Säästöt edessä Luottamusmies Niina Laaksonen tuli Hevosopistolle töihin Luottamusmiehenä hän on toiminut yli kymmenen vuotta. JHL:n jäseniä opistolla on runsaat 30 keittiöllä, siivouksessa, tallilla, kunnossapidossa ja toimistolla. Varsinainen opetushenkilöstö kuuluu OAJ:hin. Aika moni työntekijöistä harrastaa hevosia jollakin tavalla, vaikkei niiden kanssa töitä teekään. Niina Laaksonen aloitti itsekin ratsastuksen jo pikkutyttönä. Työpaikastaan hänellä on hyvä käsitys. Henkilöstölle tarjotaan paljon hyvinvointiin tähtääviä juttuja. Meillä on kuntosali vapaassa käytössä, ohjattua liikuntaa ja kulttuuri- ja liikuntaseteleitä. Yksi tärkeä asia on ylimääräinen henkilöstön sairauskuluvakuutus. Niina Laaksonen arvioi, että ilmeisesti Hevosopistoa arvostetaan laajemminkin, koska työpaikan avautuessa siihen on todella paljon hakijoita. Opisto on monille hevosihmisille ykköspaikka Suomessa. Merkityksensä hyvään ilmapiiriin on silläkin, että johto ja työntekijät tuntevat toisensa. Ruokalassa istutaan samassa pöydässä, ja henkilöstöltäkin pyydetään ideoita. Hierarkiaa on vähän. Valitettavasti Hevosopisto ei ole sivussa ammattikoulutukseen tehtävistä säästöistä. Yt-neuvottelut ovat sielläkin edessä: Pieni viilaus ei tunnu riittävän, ja voi olla ettemme voi välttää irtisanomisia. Niin raskasta kun se onkin. SuomiAreenallakin puhuttiin paljon siitä, miten nyt pitää pystyä paljon pienemmällä rahalla samaan ja jopa parempaan opetuksen laatuun kuin ennen. En kyllä käsitä, miten se olisi mahdollista - vaikka monia asioita varmasti voidaankin tehdä uusilla tavoilla. 8 motiivi

9 Onko järkevää leikata kehitysyhteistyörahoista? MOTIIVIRAATI Hieman yli puolet (55 %) vastaajista oli sitä mieltä, että kehitysyhteistyöstä on varaa leikata, vähän alle puolet (45 %) oli vastakkaista mieltä. Hallituksen budjettiväännöissä syntyi päätös kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaamisesta vuosittain 200 miljoonalla eurolla. Tämä tapahtuu osana julkisen talouden vyönkiristystä ensi vuodesta alkaen. Mitä mieltä ja miten asiaa perustelevat arvon Motiivi-raatilaiset? KYLLÄ VOI LEIKATA Rahaa tarvitaan kotimaassa! Leikkauksia tullaan tekemään joka tapauksessa, joten miksei leikattaisi hieman tästäkin? Tasaisesti kaikista menoista. Kyllä voi tarkentaa ja katsoa mihin ne menevät. Menevätkö oikeisiin kohteisiin? Kyllä, koska aina leikataan myös lapsiperheiltä, pienituloisilta ja eläkeläisiltä. Kotimaassakin riittää rahareikiä. Toki kehitysmaitakin pitää auttaa, mutta järkevässä määrässä. Autetaan ensin kotimaan köyhiä. Ajattelen näin julmasti: parempi auttaa avuntarvitsijoita heidän kotimaassaan kuin odottaa, että he joutuvat tänne hakemaan apua! On ollut huonosti tehtyjä päätöksiä ja projekteja, korruptiota ja rahan haaskausta. Kehitysyhteistyön laatuun tulee ensin löytyä osaamista, jotta se olisi järkevää kohdemaissa. Kyllä, koska meillä täällä omassa maassakin on puututtava syrjäytyneiden ja pitkäaikaistyöttömien asioihin, samoin sairaseläkkeelle jäävien asioihin. EI VOI LEIKATA Ehdottomasti ei. Pitää nähdä pidemmälle kuin vain jalkojen juureen asioita, joilla on meille kaikille pidempiaikainen vaikutus ja näkymä! Meillä on vastuumme heikommista. Suomi käyttää jo nyt liian vähän rahaa kehitysyhteistyöhön. Ei aina voi tuijottaa pelkästään omaan rahapussiin. Kun muualla maailmalla voidaan hyvin, niin siitä on meillekin hyötyä. Näillä rahoilla kuitenkin pyritään poistamaan eriarvoisuutta ja vähentämään köyhyyttä eri järjestöjen kautta ja yhteistyöllä. Minun olisi pitänyt vastata: EN TIEDÄ/ EN OSAA SANOA. Minulla ei oikeastaan ole mielipidettä tähän asiaan. Kaikkia pitäisi auttaa. Mielestäni Suomella on lamasta huolimatta varaa kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen solidaarisuustoimintaan. Kehitysyhteistyörahoituksella Suomikin voisi vaikuttaa kenties siihen, että Välimerellä hukkuisi vähemmän ihmisiä. Tommi Raunela Pori Hallituksen jäsen Aihe tuli tutuksi tämän kevään aikana, kun olin eduskuntavaaliehdokkaana. Jopa asiantuntijatkin tuntuvat olevan eri mieltä siitä, miten kehitysyhteistyövaroja tulisi kohdentaa. Eli esimerkiksi onko Suomen tapa ollut oikea. Olen tässä kysymyksessä hieman ristiriitaisella kannalla. Kokonaiskuvassa tuo 200 miljoonaa ei näissä nykyisissä talouden luvuissa kuulosta hirveän suurelta. Vastaan kuitenkin että ei pitäisi lähteä leikkaamaan. Jarkko Karlsson Riihimäki Edustajiston jäsen Kehitysyhteistyörahoista voidaan leikata maltillisesti. Meidän tulisi tarkastella tarkemmin rahan kohdistamista oikealla tavalla saavuttaaksemme parempia tuloksia. Onko nykyinen avustusmalli paras? Talouden parantuessa voidaan taas nostaa maltillisesti tukea. Tuella pystymme parantamaan ihmisten arkea, jotta he pystyvät asumaan kotimaassaan. Ilmoittaudu Motiiviraatiin Motiivin verkkosivulla ja saat kysymykset suoraan sähköpostiisi. TAUSTA MOTIIVITSI " Jos yritys perustetaan pelkästään rahantekomielessä, on iso riski unohtaa, minkä takia ja millä ehdoilla rahaa pitäisi tulla. Käytäntö on osoittanut, että työviihtyvyyden yhdistäminen yrityksen taloudelliseen menestymiseen on paljon vaivattomampaa kuin se, että tavoiteltaisiin kovaa kasvua ja yritettäisiin sen avulla pitää toiminta jotenkin kasassa." Suomen parhaana työpaikkana palkitun Vincit Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kuitunen Telmassa 2/2015 motiivi 9

10 TYÖELÄMÄ Koonnut: Marina Wiik, OIKEUSTAPAUS Pahoinpitely riitti irtisanomiseen MITÄ? Pahoinpitely riitti työnantajalle perusteeksi irtisanoa uimahallin siivoojan työsopimus, mutta ei purkaa sitä välittömästi. Korkeimman oikeuden päätöksen taustalla oli se, että molempia osapuolia epäiltiin samalla tavalla pahoinpitelystä ja tilanne jäi osin epäselväksi. Syyttäjä teki molempien osalta syyttämättäjättämispäätökset. Kummallekin oli kuitenkin tullut yhteenoton aikana vammoja, eli fyysistä väkivaltaa oli käytetty puolin ja toisin. Väkivaltainen käytös katsottiin niin vakavaksi työsuhteeseen liittyväksi rikokseksi, ettei työnantajalta voinut kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista irtisanomisaikaa pidempää aikaa. Sen sijaan työnantajalla ei ollut asiassa perustetta purkaa työsopimusta päättymään heti. Työsopimuksen purkuun on oltava vakavammat perusteet kuin työsopimuksen irtisanomiseen. Työnantaja saa purkaa työsopimuksen päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällainen voi olla työntekijän työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden niin vakava rikkominen tai laiminlyönti, ettei työnantajalta voida edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työsuhde päättyy välittömästi jos työsopimus puretaan. Irtisanottu ehti työskennellä kaupungilla vakituisessa työsuhteessa laitoshuoltajana viisi vuotta, ja hänen irtisanomisaikansa oli kaksi kuukautta. Korkeimman oikeuden päätöksen nojalla työnantaja oli velvollinen maksamaan hänelle irtisanomisajan palkan. (RT) Osa-aikatyö mielekästä MITÄ? Osa- ja kokopäivätyötä tekevät ovat yhtä tyytyväisiä elämäänsä, ilmenee Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran selvityksestä. MIKSI? Osa-aikaisilla on enemmän aikaa itselle mieluisiin asioihin ja he ovat tyytyväisiä tekemisiinsä. Käsitys omasta hyvinvoinnista on vahvasti yhteydessä työhön ja toimeentuloon. Työllä on keskeinen asema myös sosiaalisten suhteiden kannalta. Työsuhteen koko- tai osa-aikaisuudella ei sen sijaan ole juurikaan merkitystä siihen, kuinka tyytyväisiä ihmiset ovat elämään, taloudelliseen tilanteeseen tai ihmissuhteisiin, ilmenee Sitran selvityksestä. Viime vuonna osa-aikatyötä teki yhteensä suomalaista ja heidän osuus työllisistä oli reilut 15 prosenttia. Kolmelle neljästä osa-aikaisesta osa-aikatyö oli vapaaehtoista. Lyhennetty työaika tuo joustoa ajankäyttöön ja antaa lisää tilaa muille asioille, kuten opiskelulle tai lasten ja muiden omaisten hoidolle. Työttömyyden ja kokoaikatyön välillä olevat vaihtoehdot tulisi saada nykyistä laajemmin käyttöön kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla. Näin Suomeen luotaisiin lisää työtä ja työpaikkoja. Monet väestöryhmät myös toivovat tällaisia uusi vaihtoehtoja, jotka ottavat yksilölliset toiveet ja tarpeet paremmin huomioon, sanoo Sitran teemajohtaja Timo Lindholm. Haaveena osa-aikatyö? -selvitys perustuu Tilastokeskuksen ja Eurostatin aineistoihin. Työkyvyttömyys käy kalliiksi Kunta-ala maksaa ainakin kaksi miljardia euroa työkyvyttömyydestä aiheutuvia menoja vuodessa. Eläkelaitos Kevan tekemä arvio perustuu suurimpien kaupunkien työkyvyttömyysmenoihin. Työkyvyttömyydestä aiheutuvat välittömät kustannukset, kuten sairauspoissaolo-, työterveyshuolto-, tapaturma- ja eläkekustannukset ovat koko kunta-alalla noin miljardin euron luokkaa. Työkyvyttömyydestä aiheutuvat välilliset kustannukset, kuten työhyvinvoinnin heikkeneminen, tuottavuuden aleneminen ja palvelutuotannon heikkeneminen, haukkaavat kuntien budjeteista toisen miljardin. Suurimmissa kaupungeissa työkyvyttömyyden välittömät kustannukset ovat keskimäärin 6,7 prosenttia palkoista. Kun otetaan huomioon välilliset menot, työkyvyttömyys aiheuttaa esimerkiksi Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella, Turussa, Porissa ja Jyväskylässä yhteensä lähes puolen miljardin euron kustannukset (13,6 prosenttia palkoista). Eniten työkyvyttömyyskustannuksia aiheuttavat sairauspoissaolot. Ei vain palkansaajan niskasta Yritysten ja omistajien olisi nyt otettava enemmän vastuuta yhteiskuntasopimuksen toteutumisesta. Sopimusta ei synny, jos sitä tehdään liiaksi palkansaajien kustannuksella ja jos yritykset ja niiden omistajat eivät sitoudu sopimukseen riittävästi omilla toimillaan. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kommentoi meneillään olevia yhteiskuntasopimusneuvotteluja. Lue neuvottelujen etenemisestä osoitteesta jhl.fi. 10 motiivi

11 Eniten lähihoitajia sote-aloilla Keski-ikä 45 vuotta. Kuntien terveys- ja sosiaalipalveluissa työskenteli viime vuonna henkilöä eli hitusen vähemmän kuin vuonna 2013, ilmenee THL:n tilastoraportista. Lääkäreiden, sairaan- ja lähihoitajien, sosiaalialan ohjaajien ja lastentarhaopettajien määrät kasvoivat. Perhepäivähoitajien, sairaala- ja laitosapulaisten sekä toimistohenkilöiden määrät sen sijaan vähenivät hieman. Suurimman yksittäisen ammattiryhmän muodostivat lähihoitajat. Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 90,4 prosenttia. Henkilöstön iän keskiarvo ei muuttunut vuoteen 2013 verrattuna ja oli 44,7 vuotta. Suhteessa väestöön kuntien oman tuotannon henkilöstön määrä terveyspalveluissa on pysynyt suhteellisen vakiona, mutta noussut sosiaalipalveluissa. Nollasopimukset eduskuntaan Raja meni rikki. Kansalaisaloite nollasopimusten kieltämiseksi keräsi lähes allekirjoitusta. Lähes kerättiin paperisilla kannatusilmoituksilla tapahtumissa ja ovelta ovelle kiertäen. Jotta kansalaisaloite etenee eduskuntaan, sen on saatava vähintään allekirjoittajaa. Lakialoite nollatuntisopimusten kieltämiseksi rikkoi vaaditun vähimmäisrajan jo vapun aikoihin. Kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi luovutetaan eduskunnalle syksyllä tai alkutalvesta. Nimien keräys päättyi Kela peruu kuntoutuspäätöksiä AURA ei toteudu. Uuteen hallitusohjelmaan sisältyvien säästöpäätösten takia Kela joutuu lakkauttamaan jo tehtyjä päätöksiä harkinnanvaraisesta ASLAK- ja TYK-kuntoutuksesta. Hallitusohjelman kirjauksen vuoksi vuonna 2016 alkavaksi suunniteltua AURA-kuntoutus ei myöskään toteudu. AURA:n oli tarkoitus korvata Kelan harkinnanvaraisen ASLAK- sekä TYKkuntoutuksen. Lakisääteinen ammatillinen TYKkuntoutus sen sijaan jatkuu aikaisempaan tapaan. motiivi Opetusneuvos Anneli Rautiainen Voiko kouluruoasta periä maksun? Voiko kouluruoasta periä maksun, opetusneuvos Anneli Rautiainen opetushallituksesta? Kouluruokailusta ja sen maksuttomuudesta määrätään perusopetuslaissa. Lakia tulee noudattaa. Jos eduskunta haluaisi aterioinnin maksulliseksi, sen tulisi säätää asiasta uudelleen. Mitä tapahtuisi, jos kouluruokailusta tulisi osittain maksullista? Jos kouluruokailu tulisi maksulliseksi, se asettaisi oppilaat ja opiskelijat eriarvoiseen asemaan, eivätkä kaikki oppilaat välttämättä saisi terveellistä lounasta. Kuinka paljon kouluateria saa maksaa? Hinnasta ei ole säädetty erikseen, vaan hinta riippuu kunkin kunnan opetustoimen päätöksistä. Mitä kouluaterian pitää sisältää? Kouluaterian pitää täyttää noin kolmannes oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta. Eriikäiset oppilaat ja heidän ravinnontarpeensa on otettava huomioon. Aterian tulee olla terveellinen ja täysipainoinen, ja sen tulisi noudattaa kansallisia ravitsemussuosituksia, muun muassa suolan ja rasvan osalta. Kuinka tarkkaan erilaisia allergioita ja ruokarajoitteita voidaan ottaa huomioon? Onpa kyseessä allergia, eettisyys tai Ensimmäisenä maailmassa uskonto, ne kaikki otetaan huomioon. Erityisruokavaliot toteutetaan oppilaan vanhemman tai lääkärin antaman ruokavaliosuunnitelman mukaan, jossa mainitaan kielletyt ruokaaineet. Tulisiko kasvisruoka halvemmaksi? On tärkeää, että tarjolla on monipuolisia vaihtoehtoja, myös kasvisruokaa. HALOO! MITÄ? Kouluruokailu on useampaan otteeseen haluttu muuttaa maksulliseksi. Heinäkuussa Valion toimitusjohtaja esitti pientä maksua kouluruoalle. MIKSI? Maksullisuutta perustellaan sillä, että kouluruokaa arvostettaisiin paremmin ja hukka olisi pienempi, jos ruoka maksaisi. Ennen koulujen ateriointiajaksi oli määritelty kotien lounasaika ja ruokailuun piti varata puoli tuntia. Mihin aikaan syödään nykyisin? Kouluruokailu pitäisi suunnitella niin, että se ajoittuu sopivasti koulupäivään. On tärkeää, että oppilaat selviävät lounaaseen kotona syödyllä aamupalalla. Ruokailuaika vaihtelee koulusta toiseen, ja siihen vaikuttavat muun muassa ruokailutilat. Miksi kouluruokailua perustellaan myös tapakulttuurilla? Ruokailu on ohjattu oppimistapahtuma ja virkistäytymishetki. Siinä opitaan hyviä käytöstapoja, terveitä elintapoja ja edistetään suomalaista ruokakulttuuria. Oppilaiden sosiaaliset taidot kehittyvät. Lisäksi ateriointi rytmittää koulupäivää, minkä takia ruokailun pitäisi olla rauhallinen ja virkistävä hetki. BIRGITTA SUORSA Maksutonta kouluruokaa on tarjottu Suomessa jokaisena koulupäivänä vuodesta Aluksi ilmaisen aterian saivat kaikki oppivelvollisuuskoulun oppilaat eli kansakoulua käyvät. Päivittäisellä lämpimällä aterialla haluttiin turvata koulunkäynti ja oppilaiden riittävä ravitsemus. Päätös ilmaisesta kouluruoasta tehtiin jo vuonna 1943, ensimmäisenä maailmassa. Päätöksen voimaansaattamista siirrettiin, sillä kaikki koulut eivät pystyneet heti tarjoamaan ruokaa jokaisena päivänä. Aiemmin aterioita oli tarjottu voimavarojen mukaan köyhimmille, syrjäseudulta kouluun tuleville oppilaille. Vuonna 1977 ilmainen kouluateria taattiin kaikille peruskouluikäisille. Vähitellen mukaan tulivat lukiot ja ammattikoulut. Aluksi kouluateriat olivat puuroja, keittoja ja laatikkoruokia. Nykyisin ateriaan sisältyy pääruoka, salaatti, leipä, levite ja juoma. Vuonna 2013 yksi ateria maksoi 2,52-3,24 euroa maakunnasta riippuen. Maksuttoman kouluruoan saa päivittäin noin koululaista ja opiskelijaa. Lähteet: Kouluruokailun käsikirja - Laatueväitä koulutyöhön, Opetushallitus 2007; Finlex.fi; THL - Tutkimuksesta tiiviisti 6/

12 TYÖPAIKOILTA Koonnut: Ulla Puustinen, NOKIAN KAUPUNKI Yt- käyntiin, jäitä hattuun! MITÄ? Nokian kaupunki aloitti kesäkuussa koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Tavoitteena on 2 4 miljoonan euron vuotuiset säästöt. ENTÄ MUUTA? JHL:n pääluottamusmies Paula Leinonen ei synkistele, vaan valaa uskoa jäsenistöön. Nokia perustelee yt-neuvotteluja viime vuoden tuntuvalla alijäämällä, eli 6,6 miljoonalla eurolla, sekä tarpeella uudistaa ja tehostaa palvelutuotantoa. Pääluottamusmies Paula Leinoselle työnantajan kutsu neuvottelupöytään tuli hiukan puskasta, mutta hän on luottavainen ja varovaisen toiveikas. Odotetaan rauhassa mitä syksy tuo tullessaan, eikä ennalta spekuloida pahinta. Olen sanonut kaikille, että perustyö ei koskaan lopu, mutta uudelleen organisointeja voi olla luvassa. On sitten itsestä kiinni, miten muutoksiin suhtautuu, hän rauhoittelee. Laskennallisesti muutaman miljoonan säästötavoite tarkoittaisi noin henkilötyövuoden vähennystä, mutta irtisanomisia Leinonen ei pidä ainakaan tässä vaiheessa todennäköisenä. Henkilöstö ikääntyy, ja eläköitymisten kautta saadaan lähivuosina säästöjä. Selvitetään tämä vaihtoehto ensin, hän sanoo. Myös lomautuksiin hän suhtautuu epäillen. Minimimiehityksellä mennään jo nyt. Sitä paitsi lomautuksella on ikävä kaiku, eikä se kohtele kaikkia tasapuolisesti. Yt-neuvottelut pyörähtävät toden teolla käyntiin kesätauon jälkeen elo-syyskuussa. Niiden piirissä on koko henkilöstö, noin työntekijää. JHL:n jäseniä heistä on noin 650. Kesäkuu oli vuoden julmin irtisanomiskuukausi, käy ilmi SAK:n keräämistä tiedoista. Silloin työpaikkansa menetti työntekijää. JYVÄSKYLÄ Turvapuhelinpalvelu takaisin omaksi työksi Edullisempi hinta, parempi laatu. Jyväskylän kaupunki palautti kesäkuun alusta alkaen turvapuhelinpalvelun kaupungin omaksi työksi. Aiemmin palvelusta vastasi yksityinen yritys. Ulkoistuksen purkaminen tarkoittaa sitä, että turvapuhelimeen vastaa kaupungin kotihoidon henkilöstö, eli asiakas saa avun läheltä ja aiempaa nopeammin. Uudistuksen jälkeen myös turvapuhelimen laskutus uudistuu ja asiakkaan lasku pienenee 40 prosentilla entiseen verrattuna. Turvapuhelinpalveluita käyttää Jyväskylässä noin henkilöä, enimmäkseen vanhuksia. Kesän aikana palvelu on saanut rutkasti uusia asiakkaita. ELY-KESKUKSET Kenkää 85:lle Pettymys järjestöille. Ely-keskusten yt-neuvottelut saatiin päätökseen toukokuussa. Saldo on synkkä: irtisanottavia 85. Jo aiemmin keväällä irtisanottiin 29 rakennerahaostojen teknisellä tuella palkattua työntekijää. Lisäksi kevään 2015 aikana noin 140 henkilöä on joko itse irtisanoutunut tai siirtynyt toisen työnantajan palvelukseen tukitoimien avulla. Myös elyjen eläkepoistuma tulee olemaan kehyskaudella tuntuva, 726 henkilötyövuotta. Ely-keskusten henkilöstöjärjestöt JHL, JUKO ja Pardia odottivat huomattavasti pienempää irtisanottavien määrää ja joutuivat pettymään. Niiden mielestä lomautuksia hyödyntämällä olisi päästy niin henkilöstön kuin keskusten toiminnan kannalta parempaan lopputulokseen. Yt-neuvottelujen piirissä oli noin henkilöä. Heistä JHL:n jäseniä on noin 300. LUONNONVARAKESKUS Potkut 146:lle MITÄ? Luonnonvarakeskus Luken yt:t päättyivät 146 henkilön irtisanomiseen. Lisäksi noin 50 työpaikkaa vähenee eläkkeelle jääntien ja määräaikaisten työsopimusten päättymisen takia. MIKSI? Rankka säästökuuri johtuu valtion tutkimuslaitosten rahoitusuudistuksesta, joka leikkaa Luken perusrahoitusta lähes 15 miljoonalla vuoden 2014 tasosta. Irtisanomiset kohdentuvat aineistopalveluihin (58 henkilöä), laboratorioihin (43) ja sisäisiin palveluihin (45) eli JHL:läisittäin keskeisiin ammattiryhmiin. Koko henkilöstöä koskevat eläke- ja osa-aikaistamisratkaisut saattavat vielä vähentää irtisanottavien määrää. Lisäksi Luke varautuu lomauttamaan koko henkilöstönsä enintään kahdeksi viikoksi tulevana syksynä. JHL:n pääluottamusmies Markku Vaajala on pettynyt yt-neuvottelun lopputulokseen. Niin JHL kuin muut henkilöstöjärjestöt esittivät pidempiä lomautuksia, mutta esitystä ei otettu huomioon, hän sanoo. Koska Luonnonvarakeskuksessa on paljon kausiluonteista työtä, eivät hyvin ajoitetut lomautukset olisi aiheuttaneet kohtuutonta haittaa toiminnalle. Luke kuitenkin valitsi tiukan linjan, ja päätti karsia kovalla kädellä henkilöstöä. Irtisanottavien lopullinen määrä ja nimet selvinnevät syyskuun loppuun mennessä. Luke muodostettiin vuoden 2015 alussa yhdistämällä muutamia valtion tutkimuslaitoksia. Sen palveluksessa on noin henkilöä, joista yt-neuvottelun piirissä oli runsas 700. JHL:n jäseniä on noin 140. TURUN SATAMA OY Jaksotyöaika käyttöön Pääluottamusmies pettyi. Turun Satama Oy:n keväällä käynnistynyt ytneuvottelu päättyi seitsemän henkilön vähentämiseen. Heistä viisi jää eläkkeelle ja kaksi irtisanotaan. Pääluottamusmies Sebastian Hakalax on erityisen pettynyt siihen, että sataman liikenneosasto siirtyy yleistyöajasta jaksotyöaikaan. Se merkitsee työnteon hankaloitumista, palvelun heikentymistä eikä tuo kaivattuja säästöjä. Turun kaupungin omistama Turun Satama Oy työllistää 85 henkilöä. TAPETILLA Runsas 20 kuntaa tai kunnan toimialuetta kävi vuoden alkupuolella ( ) henkilöstön lomautuksiin ja/tai irtisanomisiin tähtääviä yt-neuvotteluja. Määrä perustuu JHL:n luottamusmiehiltä ja muusta mediasta koottuihin tietoihin. Lähde: (Tietokanava) 12 motiivi

13 KUVAT ANITA HÄRKÖNEN AJANKUVA HAMINAN KAUPUNKI Yt:t maaliin Yksi irtisanotaan. Haminan kaupungin yt-neuvottelut johtavat yhden henkilön, kaupungin elinkeinojohtajan, irtisanomiseen. Lisäksi neuvotteluissa sovittiin eläkejärjestelyistä, muutamista osa-aikaistamisista ja uudelleensijoittumisista. Kävi vielä niin onnellisesti, että kolme määräaikaista koulunkäynninohjaajaa saatiin samassa yt-rytäkässä vakinaistettua, iloitsee neuvotteluissa mukana ollut Arja Kervinen. Kyseessä oli Kervisen vihoviimeiset yt-neuvottelut JHL:n pääluottamusmiehenä, sillä hän aloitti uudessa toimessa työsuojeluvaltuutettuna heinäkuun alussa. Pääluottamusmiehen pestin otti vastaan Markku Koskela. Hamina tavoittelee 2,5 miljoonan euron henkilöstösäästöä ja noin 50 henkilötyövuoden vähennystä vuoden 2017 loppuun mennessä. Kaupunginjohtaja Hannu Muhosen mukaan tavoitteeseen päästään vuoden 2017 alkupuolella. IHME JUTTU Helsingin kaupunki ryhtyy tukemaan henkilöstönsä työmatkapyöräilyä. Jatkossa työntekijä voikin vaihtaa työmatkasetelinsä tai osan niistä riihikuivaan rahaan polkupyörän hankkimista varten. Työmatkaseteleitä Helsinki myöntää vuosittain noin työntekijälle. Alun perin esillä oli vaihtoehto, jonka mukaan kaupungin virastot, liikelaitokset ja yritykset voisivat liisata henkilöstölleen työsuhdepyöriä työsuhdeautojen tapaan. Tämä valtuutettu Leo Straniuksen (vihr) aloite todettiin kuitenkin liian kalliiksi toteuttaa koko kaupungin laajuudessa. Helsingin Satamassa työsuhdepyörät ovat olleet ahkerassa käytössä jo vuosia. Kesäale Espoossa 200 euroa palkasta! Rytmikkäät huudot ja kattilankansien pauke kaikuivat Espoon keskuksessa 15. kesäkuuta, kun Espoon JHL:läiset ruokapalveluammattilaiset osoittivat mieltään Espoo Cateringin puolesta. Uhkana nimittäin on, että kaupunki yhtiöittää omistamansa liikelaitoksen jo ensi vuoden alussa ja vaihtaa ennen pitkää työehtosopimuksen edullisempaan yksityisen alan sopimukseen. Tällöin kokin ja keittäjän euron kuukausipalkka pienenisi parilla sadalla eurolla. Lisäksi vuosilomat ja muut työsuhde-etuuden heikkenisivät, sanoo pääluottamusmies Kai Liistokki (kuvassa). Ensimmäinen erä hävittiin, sillä kesäkuussa kokoontunut kaupunginhallitus päätti täpärästi äänin 8-7 jatkaa yhtiöittämisvalmisteluja. Lopullinen ratkaisu tehdään kaupunginvaltuustossa elokuussa. Loppuun asti pyritään vaikuttamaan päättäjiin, lupaavat pääluottamusmiehet Kai Liistokki ja Kristiina Salo. (UP) motiivi 13

14 AJASSA & I TIDEN Kylmä kesä, kuumat puheenaiheet Mikä jäi mieleen kesästä 2015? Kesä- ja heinäkuun sateet ja kylmyys, tietenkin. Varmasti myös yhden kansanedustajan, eli Olli Immosen (ps), Facebook-kirjoituksesta alkunsa saanut keskustelu ja sen johdosta nopeasti syntynyt mielenilmaus monikulttuurisen Suomen puolesta. Kesän kuumia puheenaiheita löytyi myös lastensuojelusta. Ensinnäkin tapaus Eerikan oikeuskäsittelyn ratkaisu: Helsingin käräjäoikeus tuomitsi kaksi sosiaalityöntekijää virkavelvollisuuden tuottamuksellisesta rikkomisesta, koska he eivät olleet riittävästi selvittäneet kaltoin kohdellun tytön tilannetta eivätkä tunnistaneet tämän pahoinpitelyä lukuisista lastensuojeluilmoituksista huolimatta. Toinen vähintään yhtä dramaattinen tapahtuma oli työntekijän julma surma Metsolan perhekodissa Muhoksella. Tekijöiksi epäillään kahta perhekodin alaikäistä nuorta. Molemmat tapaukset sisältävät polttoainetta keskusteluun henkilöstön riittävyydestä ja mitoituksesta. Eerikan tapauksessa on pohdittava myös ammatillisen osaamisen ja vastuun kysymyksiä. Käräjäoikeuden tuomio ei ole lopullinen, vaan vastuun rajoja puidaan vielä hovissa ja todennäköisesti korkeinta oikeusastetta myöten. Johtavatko nämä turhat ja todennäköisesti vältettävissä olleet kuolemantapaukset mihinkään? Ajan merkit ennakoivat huonoa: henkilöstön määrää ollaan monin paikoin pikemminkin supistamassa kuin lisäämässä. Se ei voi olla vaikuttamatta niin asiakkaiden saaman palvelun laatuun ja vaikuttavuuteen kuin henkilökunnan työturvallisuuteen. Työturvallisuuteen ei kuulu vain se, että väkivallan uhkaa voidaan ehkäistä ja hallita, vaan myös se, että fyysinen ja psyykkinen työtaakka ei murra ihmistä. Jatkuva riittämättömyyden tunne ja tilanne, jossa ei voi tehdä työtä niin hyvin kuin haluaisi, kuormittavat tekijää, heikentävät motivaatiota ja kasvattavat empatiavajetta. Joskus sillä voi olla kohtalokkaat seuraukset. Ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen nimiin vannotaan, mutta teot puhuvat toista. Konkreettinen esimerkki on lasten päivähoitoon ja varhaiskasvatukseen kaavaillut muutokset. Hallituksen esittämä subjektiivisen päivähoito-oikeuden poisto ja ryhmäkokojen kasvattaminen eivät paranna sen paremmin lasten, heidän vanhempiensa kuin varhaiskasvatuksen työntekijöiden mahdollisuuksia turvalliseen ja terveelliseen hoito- ja työpäivään, eheään työuraan ja hyvään elämään. JARKKO ELORANTA PUHEENJOHTAJA JHL Kall sommar, heta samtalsämnen Vad kommer du ihåg av sommaren 2015? Regnet och kylan i juni och juli, förstås. Säkert också den diskussion som fick sin början av riksdagsledamoten Olli Immonens (Sannf) inlägg på Facebook och som snabbt resulterade i en manifestation för det mångkulturella Finland. Sommarens heta samtalsämnen hittas också inom temat barnskydd. För det första besluten i rättsprocessen kring fallet Eerika: Helsingfors tingsrätt dömde två socialarbetare för brott mot tjänsteplikt av oaktsamhet, eftersom de inte hade gjort tillräckligt grundliga utredningar om den illa behandlade flickans situation eller uppfattat misshandeln av henne trots otaliga barnskyddsanmälningar. En minst lika dramatisk händelse var det råa dödandet av en arbetstagare vid familjehemmet Metsola i Muhos. Två minderåriga ungdomar som bodde på familjehemmet misstänks vara skyldiga till dådet. Båda händelserna bidrar med bränsle till diskussionen om tillräckliga personalresurser. I fallet Eerika måste också frågor om yrkeskunskap och ansvar övervägas speciellt noga. Tingsrättens dom är inte slutgiltig, utan ansvarstagandets gränser dryftas också i hovrätten och sannolikt även i högsta rättsinstans. Leder dessa onödiga dödsfall som sannolikt kunde ha undvikits till något? Tidstecknen bådar inte gott: på många håll ska personalen snarare minskas än ökas. Det kan inte ske utan att både kundbetjäningens kvalitet och personalens arbetssäkerhet påverkas. Till arbetssäkerheten hör inte bara att hot om våld kan förebyggas och kontrolleras, utan också det faktum att den psykiska och fysiska arbetsbördan inte ska knäcka människan. En kontinuerlig känsla av otillräcklighet och en oförmåga att utföra arbetet så väl som man önskade belastar utföraren, försvagar motivationen och ökar empatiunderskottet. Ibland kan följderna vara ödesdigra. Fast man talar vackert om förebyggande åtgärder och tidigt ingripande, tyder gärningarna på annat. Ett konkret exempel är de förändringar som planeras inom barndagvården och småbarnsfostran. Regeringen förslag att avskaffa den subjektiva rätten till dagvård och öka gruppstorlekarna ökar inte chanserna till en säker och sund vård- eller jobbdag, en hel arbetskarriär och ett gott liv varken för barnen, deras föräldrar eller personalen inom småbarnsfostran. JARKKO ELORANTA ORDFÖRANDE JHL 14 motiivi

15 TAUSTA Kunta-alan, valtion ja Avaintan sopimusratkaisut Julkisten ja hyvinvointialojen liiton hallitus on hyväksynyt työmarkkinakeskusjärjestöjen kesäkuun puolivälissä neuvotteleman työllisyysja kasvusopimuksen (Tyka) jatkovuoden mukaiset palkkaratkaisut kunta-alalle (KVTES, Tekninen sopimus ja Tuntites), valtiolle ja yksityisiin aloihin kuuluvaan Avaintaan. Kunta-alalla sopimuskausi on 13 kuukautta ( ). Kunta-alan suurimmassa sopimuksessa KVTES:ssa tehtäväkohtaisia palkkoja ja peruspalkkoja korotetaan 16 euroa kuukaudessa , aina 3404,26 euron tehtäväkohtaisiin palkkoihin saakka. Sitä korkeammissa palkoissa korotus on 0,47 prosenttia. Myös luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvaukset nousevat. Valtiolla sopimuskausi on 12 kuukautta ( ). Palkkoja korotetaan alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 13,00 euroa kuukaudelta, aina 3023,26 euron taulukkopalkkoihin saakka. Jos taulukkopalkka on sitä korkeampi, korotus on 0,43 prosenttia. 13 euron taulukkotarkistus heijastuu kokonaispalkkaan siten, että keskimääräinen korotus siihen on hieman yli 16 euroa. Valtion palkkausjärjestelmissä korotukset tehdään tehtäväkohtaisen palkanosan taulukkoon, josta korotus heijastuu henkilökohtaiseen palkanosaan (suoritus- ja mahdolliset kokemusosat). Myös luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvaukset nousevat. Avaintes:n osalta sopimuskausi on niin ikään 12 kuukautta ( ). Henkilökohtaista peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotetaan 16 euroa kuukaudessa alkaen, kuitenkin vähintään 0,43 prosenttia. Myös palkkaryhmittelyliitteen vähimmäisperuspalkkoja korotetaan 16 eurolla. Korotus on prosentuaalinen, jos työntekijän henkilökohtainen peruspalkka on vähintään 3 720,93 kuukaudessa. Osa-aikatyössä henkilökohtaisen peruspalkan euromääräinen korotus on samassa suhteessa alempi kuin työaika on täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi. Palkkaryhmittelyliitteen vähimmäisperuspalkkoja korotetaan 16 eurolla lukien ja Avaintes:n liitteen 1 2 :n 1 momentin mukainen vähimmäisperuspalkka on 1558,92 euroa lukien. Hälytysrahaa korotetaan 0,43 prosentilla lukien (7,60 ). Niiden Avaintyönantajat Avainta ry:n jäsenyhteisöjen työntekijöiden, joiden palkkaus määräytyy Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen määräysten mukaan, palkkoja tarkistetaan niin, että vuoden 2016 palkankorotukset astuvat voimaan lukien tai sen jälkeen alkavan palkanmaksun alusta lukien toteutettavan yleiskorotuksen vaikutus keskituntiansioihin tapahtuu siten, että vuoden 2015 I IV vuosineljänneksen perusteella laskettuja keskituntiansioita korotetaan 0,66 prosenttia ja vuoden 2016 I vuosineljänneksen perusteella laskettuja keskituntiansioita 0,22 prosenttia. Kunta- ja valtiopuolen mukaisesti myös Avaintes:n luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan. Muiden sopimusten osalta neuvottelut Tykan mukaisesta palkkaratkaisusta jatkuvat elokuussa. Äärimaltillinen Alkukesän aikana keskusjärjestöt neuvottelivat ja sittemmin sopivat Työllisyys- ja kasvusopimuksen (TYKAn) toisen jakson palkankorotuksista. Keskusjärjestöratkaisu oli äärimaltillinen, eikä palkankorotusten taso aiheuta jäsenkentässä hurraa- huutoja. Hyvää kokonaisuudessa on kuitenkin se, että ratkaisu luo omalta osaltaan paremmat edellytykset työmarkkinoiden ja talouden kehittymisen ennakoitavuuteen. Ratkaisu on profiililtaan solidaarinen, ja sen yhteydessä huomioidaan myös työttömyysturvan rahoitus. Sekalinjainen ratkaisu, alhainen inflaatio ja nämä seikat yhdistettynä valtion lupaamiin pieni- ja keskipalkkaisiin kohdistuviin verohuojennuksiin, luovat edellytykset sille, että näilläkin korotuksilla pienipalkkaisimpien ostovoiman kehitystä voidaan tukea. Alakohtaisten neuvottelujen pohjaksi keskusjärjestöratkaisussa todetaan, että työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisia palkkoja korotetaan toisen sopimusjakson alusta tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella. Palkankorotuksen suuruus on 16 euroa kuukaudelta kuitenkin vähintään 0,43 prosenttia. Alakohtaiset sopijaosapuolet sopivat yleiskorotuksen tarkemmasta kohdentamisesta työ- ja virkaehtosopimuksiin. Palkankorotusten määrittelyssä alakohtaisesti tulee huomiotavaksi myös korotusten kustannusvaikutus. Tämä asia aiheutti jo kesän alakohtaisissa neuvotteluissa hankaluuksia. Työ- ja virkaehtosopimuksissa palkkaus- ja korvausrakenteet poikkeavat toisistaan. Tämä johtaa siihen että palkankorotusten toteuttamistekniikat tulevat eriytymään sopimusaloilla, vaikkakin sopimusalojen neuvottelut pohjautuvat samaan keskusjärjestöratkaisuun. Edellä todetun pohjalta liittomme aloitti sopimusalakohtaiset neuvottelut JHL: n edunvalvontakentässä. Suurimmista sopimusaloistamme kunta-ala, valtio ja AVAINTAn sopimuskentillä saavutettiin neuvottelutulokset, jotka liiton hallitus käsitteli ja hyväksyi kesäkuun alussa. Muilla liiton sopimusaloilla neuvotteluja jatketaan tai vasta aloitetaan syksyllä. Näiden neuvottelujen perusteella suurin osa liiton työ- ja virkaehtosopimuksista ovat voimassa alkuvuodelle Maan hallituksen ja työnantajien ajamasta yhteiskuntasopimusesityksestä ja tämän merkityksestä tulevien aikojen neuvotteluille ei vielä tätä kirjoitettaessa ole tietoa. Ei sisällöstä eikä esityksen luonteesta. Keväällä kaatuneesta edellisestä yrityksestä olisi kuitenkin asiaa ajavien syytä huomioida se, että yhteiskuntasopimusta ei synny epärealistisilla esityksillä, päättömillä aikatauluilla, vastakkainasettelua lisäämällä ja ammattiliittoja kiristämällä. HÅKAN EKSTRÖM NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ motiivi 15

16 EDUSTAJISTO Vaara vaanii vapaakuntakokeilussa Hallituksen kaavailema vapaakuntakokeilu vaarantaa kunnallisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden, sanoi JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta liiton kesäkuun edustajistossa. Suunnittellut vapaakuntakokeilut huolestuttivat liiton puheenjohtaja Jarkko Elorantaa. Hän arvioi, että vapaakuntakokeilu heikentää palveluja jopa yhden kunnan sisällä, laskee palvelujen laatua ja vaarantaa vakinaisen henkilöstön työpaikkoja. Myös kunnan palveluiden korvaaminen vapaaehtoistoiminnalla voi hänen mukaansa asettaa kuntalaiset eriarvoiseen asemaan palvelujen saajina, ja jopa johtaa siihen, että vakinainen henkilöstö sanotaan irti vapaaehtoisten tieltä. Vapaaehtoisuudelle ja kansalaisjärjestöille on paikkansa, mutta palkattu, osaava ja pysyvä henkilöstö pystyy kuitenkin paljon parempaan, Eloranta sanoi. Jos julkisten palvelujen normien purku toteutetaan ja palvelumaksuja korotetaan, joutuvat matalapalkkaiset, julkisia palveluja tuottavat ja käyttävät naiset isoksi maksajaryhmäksi. Mikäli hoivavastuuta sälytetään samalla entistä enemmän naisille ja he joutuvat luopumaan työelämästä, se on roima takapakki työ- ja perhe-elämän tasa-arvolle, Eloranta tiivisti. Liiton edustajistossa kannettiin erityistä huolta hallituksen vaatimusten vaikutuksesta ammattiyhdistysliikkeen asemaan. Valtion työntekijöitä edustava Jukka Oksanen arvioi, että ay-liike halutaan nähdä mörkönä, mikä estää kaiken kehityksen. Hän näki tärkeäksi, että tästä huolimatta hallitukselle uskalletaan tarvittaessa sanoa ei. Jouko Korhonen yksityiseltä sopimusalueelta painotti, ettei ay-liike saa alistua hallituksen sanelupolitiikkaan, jota oli hänen mielessään nähtävissä yhteiskuntasopimuksessa. Hän ihmetteli, että tämäkö on sitä uutta neuvottelukulttuuria ja vielä samaan aikaan halutaan lisää paikallista sopimista. Minna Minkkinen yksityiseltä sopimusalalta oli puheenvuorossaan paljon samoilla linjoilla. Hallitus on tehnyt ay-liikkeestä roiston jokaisessa tapauksessa. Kyseessä on hävytön kiristyssopimus. Miksei sanota suoraan, että palkoista halutaan sopia paikallisesti? puntaroi Minna Minkkinen. Tiina Sulin valtion sopimusalueelta kertoi jäsenistönsä huonosta tilanteesta. Säästöjen ja organisaatiomuutosten perusteella työntekijöitä on irtisanottu paljon. Seurauksena on ollut kuormitus, kiire sekä epävarmuus, joita eivät ainakaan vähennä arviot siitä, että valtio supistaa vielä työntekijöidensä määrää tuhansilla. Kuinka paljon tässä voidaan vielä supistaa, ihmetteli Tiina Sulin. Valtion työntekijöitä edustava Harri Lepolahti muistutti, että valtio oli pitkään erittäin turvallinen työnantaja. Nyt julkinen sektori on laitettu kaikesta maksumieheksi. Samalla ay-liikettä halutaan heikentää tietoisesti. 16 motiivi

17 EDUSTAJISTO Meille on varattu vain pahiksen rooli, pohti Lepolahti. Kunta-alaa edustava Tommi Raunela kantoi huolta siitä, että ammattiliittojen vetovoima on vähentynyt ja merkitys laskenut. Koska ay-liikkeen kannattajistakin monet ovat istuvan hallituksen takana, pohti Raunela mahdollisuutta, että yhteiskuntasopimus alistettaisiin jäsenäänestykseen. Miksi pienipalkkaiset äänestivät oikeistolaisia puolueita? kyseli kunta-alan Eila Pelttari. Hän pohti, onko tässä ollut puheiden ja tekojen ristiriitaa. Arviointi olisi paikallaan, hän jatkoi. Ari Saastamoinen kunta-alalta muistutti, että emme tarvitse vastakkainasettelua, mutta jokainen tarvitsee osansa, myös heikompiosainen. Yhteiskuntasopimus vaatii taakseen aitoa sopimista. Vuokko Puljujärvi-Sella kunta-alalta kantoi huolta jaksamisesta. Kukaan ei ole parhaimmillaan jos päivän pituus on tuntia. Työhyvinvointia ei voi ulkoistaa, pohti Puljujärvi. Jaksamisesta oli huolissaan myös kunta-alaa edustava Satu Taavitsainen. Päivähoidon säästöt lisäävät hänen mielestään henkilökunnan rasitusta paljon. Tarja Pietilä kunta-alalta kyseli hinnoittelumuutosten perään. Hyvä neuvottelutulos ei auta, jos jäsenistölle ei saa neuvoteltua etua ulos. TVA:nkin osalta työnantaja suostuu vain aivan kaikkein välttämättömimpään. Tuntuu, ettei sellaista asiaa tänä päivänä kunnissa ole, joihin ei talous nyt jotenkin vaikuttaisi, arvioi Tarja Pietilä. (RT) n Liiton toimitsijat esittelivät liiton jäsenkampanjaa kesäkuun edustajistossa. Edustajistoaloite: Parempaa työsuojelua henkilökohtaisille avustajille Yhdistykset ja edustajat olivat laatinet JHL:n edustajistolle 10 aloitetta. Yksi niistä on Kouvolan JHL ry:n (029) aloite, jossa esitetään, että HETA-sopimuksen piirissä toimivan henkilökohtaisen avustajan työterveyshuolto ja työsuojelu saatetaan samalle tasolle palkanmaksusta vastaavan organisaation muun henkilökunnan kanssa. Tällä hetkellä palkanmaksusta vastaa useimmiten kunta tai muu organisaatio, jolla on jo olemassa oleva työterveyshuolto sekä työsuojeluorganisaatio. Avustaja ei kuitenkaan kuulu niiden työsuojelun tai työterveyshuollon piirin, koska yleensä työnantajana toimii vammainen henkilö itse. Hän on myös palkanmaksaja, vaikka saakin korvauksia kunnalta kustannuksiin. Jukka Häkkinen Pirkanmaalta (yhdistys 538) huomautti, että monesti avustettavat eivät kuitenkaan haluaisi olla työnantajina. Olisi hyvä, jos kunnista tulisi työnantajia suoraan, koska he maksavat palkankin. Henkilökohtaiset avustajat ovat kaikkein heikommassa asemassa jäsenkunnassamme, joten kannetaan kortemme kekoon, hän kehotti. Anita Vihervaara Helsingistä (yhdistys 081) muistutti, että henkilökohtaiset avustajat joutuvat kohtaamaan työssään muun muassa seksuaalista häirintää. Aloitevastauksessa todetaan, että aloitteen esittämään malliin liittyy useita sopimusoikeudellisia ongelmia. Lain mukaan työantaja on vastuussa työntekijöidensä työsuojelusta ja työterveyshuollosta, mutta aloitteen mallissa vastuuta siirrettäisiin kolmannelle osapuolelle, tässä tapauksessa kunnalle. Lähtökohtaisesti työnantaja kuitenkin vastaa aina itse siitä, että lainsäädännön ja työehtosopimuksen mukaiset velvoitteet tulevat hoidettua. JHL tavoittelee kuitenkin vammaispalvelulain uudistuksessa, että JHL:n tuore verkkojulkaisu Motiivilehti.fi kiinnosti edustajiston jäseniä. työantajana voi toimia vain sellainen avun tarpeessa oleva henkilö, joka tosiasiallisesti voi työnantajan velvoitteet hoitaa. Vihervaara esitti aloitteen loppuun lisättäväksi tietoa Suomen eri puolilla toimivista aluehallintoviraston työsuojelunvastuualueen työsuojelutarkastajista, joihin voi olla yhteydessä. Päätöslauselmassa luvattiin lisätä vastaava tieto myös liiton nettisivuille, tarkemmin henkilökohtaisten avustajien ammattialasivuille. Edustajistolle oli laadittu lisäksi aloitteita muun muassa sääntömuutoksista ja työehtosopimustavoitteista. Sääntöihin ja työehtoihin liittyvät aloitteet siirrettiin jatkovalmisteluun. Liitto valmistelee parhaillaan sääntöuudistusta, ja edustajisto päättää sääntömuutoksista joulukuun kokouksessa. (MU) UUSIA JÄSENIÄ Kesäkuun 2015 edustajistokokouksessa vahvistettiin uusiksi edustajiksi Lars Karlsson, Varsinais-Suomi (Leo Leppäkosken tilalle), Raija Öhman, Pääkaupunkiseutu (Tarja Ekbergin tilalle), Arja Kervinen, Kaakkois-Suomi (Tapio Virkin tilalle) ja Pertti Keränen, Lappi (Juhani Mattasen tilalle). motiivi 17

18 Uusi keskusjärjestö -hankkeen kipukohdat Politiikka, omaisuus ja aluetoiminta Uutta keskusjärjestöä perustettaessa on ratkottavana monta herkkää ja kipeääkin asiaa. Hankkeen puuhamies Juha Heikkala on kuitenkin vakuuttunut siitä, että pallo saadaan maaliin. Aika on kypsä 1,7 miljoonan palkansaajan ja itsensä työllistäjän äänitorvelle, hän sanoo. ULLA PUUSTINEN Juha Heikkala on käärinyt hihat ja rakentaa uutta keskusjärjestöä ammattiliittojen päättäjien ja muiden toimijoiden kera. JUHA HEIKKALA, 53 uusi keskusjärjestö -hankkeen projektipäällikkö ( ) yhteiskuntatieteen tohtori varsinainen työ liikunta- ja urheilujärjestö Valo ry:n ennakoinnin asiantuntijana vahva kokemus järjestötyöstä, luonteeltaan konsultoiva teoreetikko Uusi keskusjärjestö pyrkii projektipäällikkö Juha Heikkalan mukaan vastaamaan muuttuvan ja pirstaloituvan maailman haasteisiin. Työelämässä ja työmarkkinoilla tapahtuu isoja muutoksia, epävarmuus ja pätkä- ja erilaiset silpputyöt lisääntyvät, yhä useampi työllistää itse itsensä. Myös järjestötoiminta elää murrosvaihetta. Ei kannata tyytyä sanomaan, entäs sitten, vaan on mietittävä, mitä muutos tarkoittaa palkansaajan ja yksinyrittäjän kannalta. Liitoissa toimintaympäristön muutos on vihdoinkin otettu tosissaan ja nähty tarve vahvalle kokoavalle voimalle, uudelle uljaalle keskusjärjestölle. Mukana 49 liittoa Mukaan selvitystyöhän on lähtenyt 49 ammattiliittoa, joista kaksi, eli Insinööriliitto ja KTK Tekniikan asiantuntijat, kuuluvat Akavaan. Muut liitot ovat SAK:laisia ja STTK:laisia tai nykyisiin keskusjärjestöihin kuulumattomia kuten Journalistiliitto. Mukaan ehtii vielä. Uuden keskusjärjestön visio, arvot ja toiminta-ajatus on valmiina, mutta varsinaiset sisällöilliset painopisteet määritellään nyt syksyllä, kertoo Heikkala. Syksy onkin kiireinen, sillä selvitystyön on oltava valmis ennen liittojen kokouksia marras-joulukuussa. Sen jälkeen alkaa liittojen päätöksenteko, ollaanko mukana vai ei. Kolme kipukohtaa Juha Heikkala tunnistaa erityisesti kolme herkkää asiaa, jotka vaativat perusteellista pohtimista ja jatkotyöstämistä vielä syksyn aikana. Mikä on uuden keskusjärjestön hallintomalli? Sen myötä ratkeaa moni järjestön toimintaan ja talouteen, vaikkapa jäsenmaksuihin ja omaisuuteen, liittyvä asia. Toiseksi uuden keskusjärjestön yhteiskuntavaikuttamisen tavat. Mikä on sen suhde puolueisiin, muihin järjestöihin ja yhteistyötahoihin? Nyt paperille on kirjattu, että järjestö on poliittisesti sitoutumaton, mutta parempi termi voisi olla moniarvoinen. Kanavien on oltava auki kaikkiin suuntiin, hän painottaa. Kolmas kipukohta on uuden järjestön aluetoiminta. SAK:lla on oma alueellinen apparaattinsa, STTK:n aluetyö on luottamushenkilöpohjaista. On ensin ratkaistava, mikä on alueellisen toiminnan tarkoitus, ja sen jälkeen pohdittava sen muodot, evästää Heikkala. Varjon alle mahtuu? Entä ovatko SAK:n ja STTK:n edunvalvonnalliset tavoitteet sovitettavissa yhteen? Saman voi kysyä näinkin: mahtuvatko perusduunari ja toimihenkilö saman sateenvarjon alle? Uskon, että yhteisiä nimittäjiä löytyy riittävästi. Sitä paitsi 1,7 miljoonan jäsenen keskusjärjestöllä olisi niin järeä ääni, että sitä on pakko kuunnella, hän perustelee. Viime kädessä pallo on kuitenkin liitoilla ja niiden päättäjillä. Kannattaa muistaa, että uusi keskusjärjestö ei muuta liittojen asemaa. Ne säilyvät. Toisaalta olisi aika naivia ajatella, ettei uudella keskusjärjestöllä olisi tulevaisuudessa suurtakin vaikutusta liittokenttään, hän sanoo. Uuden keskusjärjestön synnyn kannalta ratkaisun hetki on ensi keväänä, jolloin liitot sanovat sille joko kyllä tai ei. Heikkala on projektistaan vilpittömän innostunut ja vakuuttunut siitä, että pallo menee maaliin. Mutta: entä jos SAK:laisista liitoista enemmistö on mukana ja STTK:laisista liitoista vain osa? En tiedä, mikä on se kriittinen massa, joka synnyttäisi uuden keskusjärjestön. Se nähdään ensi keväänä, hän sanoo. Uusi keskusjärjestö, jos siis sellainen syntyy, aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa. Lue lisää 18 motiivi

19 ELÄMÄ TERVEYS ELÄMÄ Kaipasin lisäpuhtia ja helpotusta kankeuteen! MAINOS Hannele Engsbo on 60-vuotias hallintojohtaja, joka asuu miehensä kanssa Maalahdessa Pohjanmaalla. Toimistotöitä leimaa pitkiä aikoja paikalla istuminen, ja tietokoneella työskentelyn vuoksi kroppa on välillä jumissa. Kulttuuriharrastukset, matkustelu ja puutarhanhoito ovat hyvää vastapainoa työnteolle. Liikunta tuo mielen virkeyttä ja lisäksi se ennaltaehkäisee iän ja staattisen työasennon aiheuttamaa kankeutta. Hannele päätti kokeilla myös VitaeProta, koska kaipasi lisäpuhtia ja helpotusta ajoittaiseen kankeuteen. Onneksi löysin VitaePron! Tuntuu, etten ole niin kankea kuin tässä iässä voisi olla ja siksi olokin on pirteämpi. Välillä kyllä lopetin käytön, mutta totesin pian, että kannattaa jatkaa. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan! -50% säästä 15,75 TILAA JO TÄNÄÄN - EI SITOUTUMISAIKAA! Soita Ma pe Tekstaa TERVEYS 51 numeroon Tilaa netistä: Paikallispuhelumaksu tai matkapuhelinmaksu. Tekstiviesti on normaalihintainen ja saat vastausviestin. Uusi koostumus hyväksi lihaksille ja nivelille! UUTTA NIVELILLE Uusi ainesosa Boswellia serrata auttaa pitämään nivelet miellyttävinä. UUTTA LIHAKSILLE Nyt enemmän D-vitamiinia, joka edistää normaalin lihastoiminnan ylläpitämistä. UUTTA VASTUSTUSKYVYLLE C- ja D-vitamiinin lisäksi nyt myös seleeniä, jotka edistävät immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. SYDÄMELLE Omega-3-rasvahapot (DHA ja EPA) edistävät sydämen normaalia toimintaa. Tutkittu vaikutus sydämelle 250 mg:lla EPA:a ja DHA:ta (2 kapselia/vrk). VÄHENTÄÄ VÄSYMYSTÄ C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Uudistettu VitaePro sisältää ainutlaatuisen koostumuksen astaksantiinia, luteiinia, zeaksantiinia, C-, D- ja E-vitamiinia, Boswellia serrataa, seleeniä sekä omega-3-rasvahappoja. Kyllä kiitos, ryhdyn VitaeLabin asiakkaaksi! Saan VitaePro-kapseleiden ensimmäisen lähetyksen tutustumishintaan 15,75 (yht. 19,65 sis. toimituskulut 3,90). Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi hintaan 35,40 (sis. postikulut 3,90). Kestotilauksen sopimusehdot ensimmäisessä lähetyksessä, laskun takana. Asiakkuuden voi päättää milloin tahansa. 14 päivän täysi palautusoikeus. NIMI: LÄHIOSOITE: POSTINRO: POSTITOIMIPAIKKA: PUHELIN: SYNTYMÄVUOSI: SÄHKÖPOSTI: (antamalla s-postiosoitteeni hyväksyn että siihen lähetetään VitaeLabin tarjouksia) ALLEKIRJOITUS: (alle 18-vuotiaalta edunvalvojan) Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. VPPRMRA0115F ELÄMÄ ELÄMÄ TERVEYS TERVEYS TERVEYS ELÄMÄ VitaeLab maksaa postimaksun Tunnus VASTAUSLÄHETYS

20 TYÖ ON RISKI Työ Työpaikkaväkivallalla on rujot kasvot. Useimmiten ne kuuluvat koulunkäynninohjaajille ja lähihoitajille, sillä heistä jopa 40 prosenttia altistuu väkivallalle ja sen uhalle. Myös lastensuojelussa työskentelevät joutuvat usein fyysisen väkivallan kohteeksi. Tuorein ja vakavin tapaus on perhekodin työntekijän surma Muhoksella heinäkuussa. ULLA PUUSTINEN Yli 35 prosenttia suomalaisnaisista ja 22 prosenttia miehistä pelkää joutuvansa katuväkivallan uhriksi. Pelko on melko turha, sillä sattumanvaraisen väkivallan kohteeksi joutuminen on hyvin harvinaista, noin prosentin luokkaa. Todennäköisempää on saada nyrkin isku kotona, ja paljon, paljon yleisempää on työpaikalla tapahtuva uhkailu ja väkivalta. Itse asiassa työväkivalta on ainoa väkivallan muoto, jonka kehityssuunta on ollut tilastojen mukaan nouseva 1980-luvulta 2000-luvulle. Vuoden 2003 jälkeen työväkivallan määrä on suureksi osaksi vakiintunut, ja kasvua on tapahtunut enää muutamilla toimialoilla ja tietyissä ammateissa. Näihin kuuluvat sosiaali- ja terveydenhoito sekä koulu- ja kasvatusalat. Koska nämä ovat perinteisesti naisaloja, on nimenomaan naisten kokema työväkivalta lisääntynyt. Moni JHL:läinen riskiammatissa Julkisen alan työhyvinvointi tutkimuksen mukaan kaikista kunta-alan työntekijöistä yli neljäsosa oli kokenut työssään joko väkivaltaa tai sen uhkaa asiakkaan taholta viimeksi kuluneen vuoden aikana. Samasta Kevan tutkimuksesta käy ilmi, että terveydenhoidossa työskentelevistä peräti 46 prosenttia ilmoitti kokeneensa väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikallaan vuoden aikana, sosiaalialalla työskentelevistä 32 prosenttia ja opetus- ja kasvatusalalla toimivista 18 prosenttia. Työterveyslaitoksen Kunta 10 -tutkimuksen mukaan suoranaista fyysistä väkivaltaa oli kokenut noin 40 prosenttia koulunkäynninohjaajista ja -avustajista sekä lähihoitajista ja lastentarhanopettajista. Työväkivallan tilastointi ontuu Työväkivaltatapausten tilastointi ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto (TVL), jolle tehdään vahinkoilmoitus niin työpaikalla kuin vapaalla sattuneista henkilötapaturmista, ei pysty nykyisillä luokitusperusteilla erottelemaan tahallisia työväkivaltatapauksia muista vahingossa tapahtuneista työtapaturmista. Tilastoaineistossa samaan kategoriaan menevät puistotyöntekijän saama ampiaisenpisto ja kaupan tai muiden palvelualojen väkivaltatapaus, sanoo TVL:n työturvallisuuspäällikkö Janne Sysi-Aho. Samaan tutkimuksen ja tilastoinnin puutteellisuuteen törmää laajemminkin. Vaikka työelämän muutostrendejä kartoitetaan monissa tutkimuksissa, ei täsmällistä tietoa esimerkiksi työväkivallan raaistumisesta ole saatavilla. Joitain viitteitä sentään on: Työturvallisuuskeskuksen Kunnat turvalliseksi -hankkeessa havaittiin työväkivallan muuttuneen aiempaa fyysisemmäksi. Työterveyslaitoksen Väkivalta kotihoitotyössä -selvityksessä, johon JHL:kin osallistui, kiinnitettiin huomiota samaan. Asiakkaiden muistisairaudet ja mielenterveysongelmat lisääntyvät, ja siksi moni kotihoidossa työskentelevä kohtaa päivittäistä väkivallan uhkaa. Toisinaan koteihin mennäänkin vain työparin kanssa. Tuorein tapaus Muhoksella Vuosittain työväkivallan seurauksena kuolee keskimäärin kaksi henkilöä. Tuorein tapaus sattui Muhoksella heinäkuun lopulla, kun perhekodin ohjaaja sai väkivallan seurauksena surmansa. Teosta epäillään kahta perhekodin alaikäistä nuorta. Surma on koskettanut kaikkia lastensuojelussa työskenteleviä sekä menehtyneen kollegoita. Kun tuttu ihminen saa yllättäen ja tuolla tavalla surmansa, ei löydy sanoja kuvaamaan, mitä tuntuu, kommentoi JHL:n luottamusmies Pasi Perkiö. Hän työskentelee ohjaajana saman työnantajan, eli Nuorten Ystävät -palvelut Oy:n palveluksessa, kuin surmansa saanut ohjaaja. Työkaveri on paras turva Pasi Perkiön oma työpaikka sijaitsee vain vajaan kilometrin päässä Metsolasta, Toukola-nimisessä sijaishuollon erityisyksikössä. Tapahtumahetkellä Metsolan perhekodin ohjaaja oli yövuorossa yksinään. Toukolassa on sama tilanne. Keväisten yt-neuvottelujen tuloksena meidän yömiehitystä vähennettiin kahdesta yhteen. Henkilöstö oli jo ennen Metsolan tapausta vahvasti sitä mieltä, että ratkaisu on huono ja turvallisuutta heikentävä, toteaa Perkiö. Työturvallisuuslaki määrää, että työ on suunniteltava niin, että työntekijän henkinen tai fyysinen turvallisuus ei vaarannu. Toukolassa yöaikaisen miehityksen pienenemistä kompensoitiin lisäämällä hälytysjärjestelmiä ja tekemällä sopimus uuden vartiointiliikkeen kanssa. Aina teknikka ei kuitenkaan riitä. Pamppu, pippurisumute tai muut tekniset apuvälineet eivät ensinnäkään sovi lastensuojeluun. Ne eivät myöskään korvaa työkaveria, joka voi tarvittaessa tulla apuun, sanoo Pasi Perkiö. n 20 motiivi

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Jäsenkirje 11/2011 Liite 1 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (PTYTES) 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan 13.10.2011

Lisätiedot

17.12.2010. JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS JHL ry 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdantokurssi, 5 pv

17.12.2010. JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS JHL ry 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan ja yhteistoiminnan johdantokurssi, 5 pv 1 JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2011 KUNTASEKTORIN SOPIMUSKOULUTUS VUONNA 2011 JÄRJESTÄJÄ AIKA PAIKKA KURSSI LUOTTAMUSMIESKOULUTUS 10.01. 14.01. Raasepori Edunvalvonnan

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12

Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12 Ilmoitus poliittisesta työtaistelusta, JHL:n yhdistykset Päivitetty 17.9. klo 12 Etelä-Suomi Kiljavan opiston henkilökunta JHL ry 440 18.9. klo 7.00-19.00 Kattaa JHL:n sopimusalat, ei koske virkamiehiä

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

TES: 322104. 1 Soveltamisala

TES: 322104. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TYÖEHTOSOPIMUS TES: 322104 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet työehtosopimuksen Geologian tutkimuskeskuksen työsopimussuhteista henkilöstöä

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 13 päivänä joulukuuta 2004 opetusministeriön (hallinnonalan neuvotteluviranomainen)

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Jäseniltojen materiaalia Liite Tehy-toimijat uutiskirjeeseen 11.9.2015 Tehyläiset ja palkkaus Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016

Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016 Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen liiton yhteiset tiedotustilaisuudet työehtosopimusratkaisusta 1.11.2013 31.10.2016 1 1. Työllisyys- ja kasvusopimus Työmarkkinakeskusjärjestöjen 30.8.2013 allekirjoittaman

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013

KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 PIKATIEDOTE 14.4.2011 KAUPAN UUSI TES-SOPIMUS 12.4.2011-31.3.2013 Sopimus on irtisanottavissa 29.2.2012 ilman erityistä perustelua ja päättyy tällöin 1.4.2012. I PALKANKOROTUKSET 1. Palkankorotukset Palkankorotukset

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

28.11.2012 Yleiskirjeen 16/2012 liite 4

28.11.2012 Yleiskirjeen 16/2012 liite 4 Kunta-alan Unioni/ JULKISTEN JA HYVINVOINTIALOJEN LIITTO JHL RY AY-KOULUTUSTILAISUUDET VUONNA 2013 KUNTASEKTORIN SOPIMUSKOULUTUS VUONNA 2013 LUOTTAMUSMIESKOULUTUS 14.01. 18.01. Raasepori Edunvalvonnan

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti.

1 Sopimuksen perusteet ja tarkoitus. Tämä sopimus on tehty valtiovarainministeriön antamien neuvottelumääräysten 29.3.2010 mukaisesti. STM/1414/2010 Tarkentava virkaehtosopimus virastoerästä ja arviointiryhmien työn kehittämisestä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Sopimus on tehty

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti:

Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella.

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella. AUTOALAN KESKUSLIITTO RY 11.11.2011 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY AUTO- JA KORJAAMOALAN TYÖEHTOJEN PALKARAKENNE 2000 LASKENTAOHJE 2011 2013 PALKANKOROTUKSET Palkkojen korotukset ja tarkistukset Palkkojen korottaminen

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

1 (3) 12.2.2016. Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta 00102 EDUSKUNTA MmV@eduskunta.fi

1 (3) 12.2.2016. Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta 00102 EDUSKUNTA MmV@eduskunta.fi 1 (3) 12.2.2016 Eduskunta Maa- ja metsätalousvaliokunta 00102 EDUSKUNTA MmV@eduskunta.fi ry:n lausunto HE 132/2015 vp Hallituksen esityksestä eduskunnalle Metsähallituksen uudelleenorganisointia koskevaksi

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko.

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko. PÖYTÄKIRJA Työehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (TES: 331002) Tarkentava virkaehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (VES: 331052) Pöytäkirja Säteilyturvakeskuksen (STUK), Pardia ry:n ja JHL ry:n välisestä neuvottelusta,

Lisätiedot

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3

PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 PIENI HEVOSTAITO-OPAS SUOMEN RATSASTAJAINLIITTO RY 3 TÄMÄN HEVOSTAITO-OPPAAN OMISTAA TALLI Hevoset asuvat tallissa. Jokaisella hevosella on tallissa oma karsinansa. Hevoset ovat päivisin ulkona tarhassa.

Lisätiedot

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia.

Yleiskorotus 1.6.2006 Yleiskorotus 1.6.2006 lukien on 1,4 prosenttia. Pöytäkirja ympäristöministeriön ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin ympäristöministeriössä 10.12.2004 Paikalla olivat ympäristöministeriön

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ay-koulutustilaisuudet vuonna 2010

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ay-koulutustilaisuudet vuonna 2010 9.12.2009 1 (13) Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Ay-koulutustilaisuudet vuonna 2010 Kuntasektorin sopimuskoulutus vuonna 2010 JHL ry Luottamusmieskoulutus 2010 JHL 11. 13.1.2010 Raasepori

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

1 Suhde aikaisempiin sopimuksiin

1 Suhde aikaisempiin sopimuksiin VES 318051 TES 318003 Ilmatieteen laitoksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä tehtiin tarkentava virka-

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

Sopimus koskee seuraavien virastojen ja laitosten virkamiehiä:

Sopimus koskee seuraavien virastojen ja laitosten virkamiehiä: TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS: OPETUSMINISTERIÖ; YLIOPISTO- JA TIEDEHALLINTO Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen erillispalkkiot Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka allekirjoitettiin

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset 1.12.2015 alkaen

Farmaseuttisen henkilöstön palkankorotukset 1.12.2015 alkaen Jäsentiedote 15/2015 Palkankorotusohjeet Farmaseuttisen henkilöstön palkkoja korotetaan 1.12.2015 alkaen. Koska Aptan ja Farmasialiiton välinen lopullinen neuvottelutulos Tykan 2. jakson ja kolmannen vuoden

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

SYYTÄ KUULUA LIITTOON!

SYYTÄ KUULUA LIITTOON! SYYTÄ KUULUA LIITTOON! Onneksi tuo kaveri ei kuulu liittoon ja kirjoitti nimensä työsopimukseen. Muutenhan se sais ne kymmenet edut, jotka SEL on jäsenilleen taistellut. Olisiko duunari yksin neuvotellut

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2014 2017 1 :N JA :N TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1. Työllisyys - ja kasvusopimuksen toteuttaminen Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 30.8.2013 sopineet työllisyys-

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta

Sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Sosiaalipalvelualan työehtosopimus Vappu Okkeri lakimies, VT Tehy ry, edunvalvonta Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen sopimusratkaisu 25.10.2013 Ensimmäinen sopimuskausi alkaa 1.3.2014 ja päättyy

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa:

Valtiovarainministeriön 1.12.2004 antamien neuvottelu- ja sopimusohjeiden mukaisesti sovittiin seuraavaa: TES: 313013 PL: 01 Pöytäkirja Merenkulkulaitoksen, Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin 17.2.2005 Merenkulkulaitoksessa.

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa. Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa. Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Avaintyönantajat AVAINTA ry Monitoimialainen kasvava työnantajaedunvalvontajärjestö Perustettu 1993,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot