Vahti vaihtuu SPECIAssa. Määräaikaiset työsuhteet. SPECIA ry:n jäsenlehti s.12. Työnteko maistuu opiskelijoille s.8 Palkasta pitää puhua s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vahti vaihtuu SPECIAssa. Määräaikaiset työsuhteet. SPECIA ry:n jäsenlehti 4 2012. s.12. Työnteko maistuu opiskelijoille s.8 Palkasta pitää puhua s."

Transkriptio

1 SPECIA ry:n jäsenlehti Vahti vaihtuu SPECIAssa s.12 TEEMA s.4 Määräaikaiset työsuhteet Työnteko maistuu opiskelijoille s.8 Palkasta pitää puhua s.16

2 Pätkätyöt muutakin kuin määräaikaisuuksia s.4 Määräaikaisuus s.9 Työtä pirstotaan s.8 Näkökulma s.10 Aino Harisesta SPECIAn puheenjohtaja s.12 Työnteko maistuu opiskelijoille s.11 Yliopisto-opiskelijalle työelämä näyttäytyy mahdollisuuksien kenttänä s.14 Palkasta pitää puhua s.16 Svensk resumé s.18 Pääkirjoitus Ei se määräaikaisuus, vaan se laatu Perusteettomat määräaikaisuudet eivät ole hyödyksi kenellekään, varsinkaan työnantajalle. Simon Huldén kehittämispäällikkö Koulutustuki nousee ensi vuonna Supersuosittu koulutustuki nousee ensi vuonna sadasta eurosta 150 euroon. Tarjoamme jäsenetuna koulutustukea, jota voit anoa lisäkoulutukseesi avoimessa yliopistossa, kesäyliopistoissa tai muussa täydennyskoulutuskeskuksessa. Maksamme 50 % koulutuksen kuluista ja enintään 150 euroa/jäsen. Tukea voi anoa vain kerran vuodessa. Tuki haetaan hakemuksella, joka löytyy kotisivujemme linkistä jäsenedut. Hakemuksen liitteenä pitää olla kopio maksetuista kuluista. SPECIAn hallitus päättää tuen myöntämisestä. Lisätietoja asiasta voit kysyä toimistolta tai Hakemukset postitetaan osoitteella SPECIA, Snellmaninkatu 19-21E15, Helsinki. SPECIAn korkeakoulusektorilla työskentelevistä jäsenistä 39 % on määräaikaisessa työsuhteessa. Valtiolla vastaava luku on 30 % ja yksityisellä sektorilla 18 %. Luvut ovat varsin korkeita. Sijaisuuksia tarvitaan aina, mutta ne selittävät vain alle kolmasosan näistä prosenttiluvuista. Suurin osa on määräaikaisuuksia ilman oikeutettua syytä. Kuvaavaa on, että yleisin perustelu määräaikaisuudelle on projektiluontoinen työ, samalla kun työntekijällä on viisi ketjutettua työsuhdetta saman työnantajan palveluksessa. Se ei ole oikein. Oikein on taas se, että sijaisuuksiin palkataan määräaikainen työntekijä, joka parhaassa tapauksessa pääse sisälle työelämään sijaisuutensa ansiosta. On myös oikein, että projekteihin, joilla on selkeä alku- ja päättymispäivämäärä palkataan määräaikainen työntekijä. Erittäin väärin on taas se, että alle 35-vuotiaat naiset ovat reilusti yliedustettuina määräaikaisuuksissa. Tämä ei selity sillä, että heihin kohdistuisi tavallista enemmän perusteltuja syitä määräaikaisuuksiin. Todennäköisempää on, ettei työnantaja halua sitoutua työntekijöihin, jotka mahdollisesti tulevat raskaaksi, jäävät perhevapaalle tai hoitavat sairasta lasta kotona. Tässä tapauksessa työnantaja ei pelkästään käytä väärin määräaikaisuuksia, vaan syyllistyy myös sukupuoliseen syrjintään. Tilaa AKAVA-kalenteri 2013! Paradoksaalista keskustelussa on se, että perusteettomat määräaikaisuudet eivät ole hyödyksi kenellekään, varsinkaan työnantajalle. Epävarmuus työsuhteen jatkuvuudesta vaikuttaa suuresti työn tuottavuuteen. Aidosti innostunut työntekijä on tehokkaampi ja sitoutuneempi työpaikkaansa. Tutkimustulokset kertovat myös, että viimeiset kuukaudet määräaikaisuuksissa menee pitkälti uuden työpaikan etsimiseen, jolloin varsinaiset työtehtävät kärsivät. Taloudellisesti epävarmoina aikoina työnantaja ei myöskään pysty irtisanomaan eikä lomauttamaan perusteettomassa määräaikaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. Yksityisellä sektorilla on huomattu että perusteettomat määräaikaisuudet eivät kannata. Ne tuottavat vähemmän kuin toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet. Miksi tätä ei sitten ole havaittu muilla sektoreilla? Suurin syy lienee työn tuottavuuden mittaamisen vaikeudessa. Kun tuottavuutta ei pystytä selkeästi mittaamaan ei myöskään osata todeta, että hyvinvoiva ja sitoutunut työntekijä on kaikille parasta. Mielenkiintoinen seikka tässä yhteydessä on se, että taistelussa perusteettomia määräaikaisuuksia vastaan ay-liike saa huomattavaa vetoapua markkinavoimilta. Perusteettomat määräaikaisuudet kun eivät ole taloudellisesti kannattavia. Olemme jälleen tilanneet AKAVA-taskukalentereita 400 kappaletta. Kalenterissa on paljon perustietoa työelämästä sekä kätevä viikkoaukeama sekä rengassidonta, jolloin valittu viikko pysyy avattuna. Jäsenet voivat tilata yhden kalenterin maksutta niin kauan kuin niitä riittää. Postitamme kalenterin heti tilauksen saatuamme. Kalenteritilauksen voit laittaa sähköpostilla osoitteeseen 2 Asiantuntija 4/2012

3 Puheenjohtajan mietteitä Eespäin! SPECIAn syyskokous hyväksyi Tampereella yhdistyksemme toimintasuunnitelman ensi vuodelle. Keskeisiä asioita suunnitelmassa ovat strategian uudistaminen ja edunvalvonnan jäntevöittäminen. Strategian uudistamisen lähtökohtana on tuoda SPECIA entistä lähemmäs jäsenten arkea. Pohdimme keinoja aiempaa paremmin sekä kuunnella jäseniä että välittää heille ammattiliiton tarjoamia mahdollisuuksia. Edunvalvontatietoisuuden herättäminen on avainasia: reilu työelämä perustuu molempien osapuolten tietoon omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja vuoropuheluun. Edunvalvonnan jäntevöittäminen rakentuu jäsenten kuulemiselle. Specia napakoittaa työtään Akavan Erityisalojen neuvottelukunnissa. Jäsenten työelämätavoitteet on saatava nykyistä näkyvimmiksi neuvottelukunnissa. SPECIAn toimisto tukee edustajiamme neuvottelukunnissa ja pitää heihin yhteyttä, jotta he jaksavat panostaa luottamustehtäväänsä vapaa-aikaansa ja osaamistansa ja jotta heidän vaikutusmahdollisuutensa vankistuvat. Itse en enää ensi vuonna jatka SPECIAn hallituksessa. Aloitan vuoden vaihteessa AE:n hallituksen puheenjohtajana. Specian uutena puheenjohtajana aloittaa Aino Harinen. Tunnen Ainon jo monien vuosien takaa ja jätän puheenjohtajan nuijan turvallisin mielin Ainolle. Kiitos tähänastisesta yhteistyöstä, SPECIAlaiset. Eespäin! Risto Tolonen Asiantuntija-lehti on ilmestynyt vuodesta Julkaisija SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Päätoimittaja Simon Huldén Ulkoasu Nymandesign Oy Painopaikka Libris Oy Kontulantie Helsinki Painosmäärä SPECIAn toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Kehittämispäällikkö Simon Huldén Faksi (09) Snellmaninkatu Helsinki SPECIA ry:n puheenjohtaja Risto Tolonen Jäsenmaksut ja jäsenyyttä koskevat kysymykset Akavan Erityisalojen jäsensihteerit (toimistoika 9:00 15:00) Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko (09) (arkisin klo ) KANNEN KuVA: ARI IJäS Työn orjat Roope Alho Asiantuntija 4/2012 3

4 Määräaikaiset työsuhteet Pätkätyöt ovat muutakin kuin määräaikaisuuksia Minne tuuli kuljettaa, joutunee specialainen Ritva Partanen pohtimaan pian Katri-Helenan klassikkolaulun sanoja mukaillen. Hänellä on takana parikymmentä vuotta pätkätöitä, ja nyt kun hän kokee löytäneensä oman alansa, näyttää työn saaminen kotipaikkakunnalta mahdottomalta. Ritva kertoo, millainen on pätkätyöläisen arki hänen näkökulmastaan. Teksti: Tuija Heikkilä Kuvat: Ritva Partanen Ritva Partanen on syntyisin Kuopiosta, mutta siitä lähtien, kun hän lähti opiskelemaan, on hän ollut vahvasti keskisuomalainen. Koti ja perhe mies, kaksi tytärtä, koira ja marsu eivät Jyväskylästä mihinkään muuta, mutta voi olla, että Ritva joutuu hakemaan töitä muualta. Miten siinä niin kävi? Kasvatustiede veti yliopistoon Ritvan elämä on vauhdikasta. Hän harrastaa tanssia ja ulkoilua perheen laulavan lintukoiran, labradorinnoutajan ja sileäkarvaisen noutajan sekoituksen kanssa, sekä piirtää, askartelee ja touhuaa lasten kanssa mitä nyt perheenäiti touhuaa. Raskaiden Niin ja tietysti vuosien hän jälkeen antaa aikaansa ay-toimintaan. ulla-maija Helinon Aktiivinen onnellinen specialainen ja Specian ja tyytyväinen hallituksen elämäänsä. jäsen ensi vuonnakin on ollut yhden kauden AE:n hallituksessa ja toimii Akavan Erityisalojen aluesihteerinä. Juuri nyt Ritva panostaa opiskeluun. Hän aloitti syyskuussa Jyväskylän yliopistossa opinnot opinto-ohjaajaksi. Joulukuussa 2013 pitäisi olla todistus kädessä. Se oli pätkää, pätkää ja pätkää? Työn myötä on selkiytynyt, että ohjaustyö on minun juttuni, Ritva Partanen vakuuttaa tyytyväisenä. Nuorena Ritvalla ei ollut yhtä selviä säveliä tulevaisuudesta. Olin niitä lukiolaisia, joilla ei ole mitään hajua, minne lähtisi koulun jälkeen opiskelemaan. Oma ala ei ollut selvillä. Se oli päässäni selkeänä, että yliopistoon en mene, mutta sinnehän sitten kuitenkin päädyin. Heti lukion jälkeen Ritva matkusti, kävin talouskoulun ja oli kouluavustajana hän hakeutui Korpilahdella sijaitsevaan Alkio-opistoon suorittamaan kasvatustieteen appron. Kansanopistovuosi on lukion jälkeen hyvä valinta, jos ei tiedä, mitä haluaa. Kasvatustiede kiinnosti Ritvaa, ja hän pääsikin sitä lukemaan Jyväskylän yliopistoon. Toinen vaihtoehto olisi ollut psykologia, mutta siinä olisi tarvittu tilastotiedettä, eikä matematiikka ollut vahva lajini. Pätkää toisensa perään Työelämä imaisi Ritvan melkein ennen aikojaan. Pätkätyöt vakiintuivat hänen elämäänsä vaivihkaa. Jo opiskeluaikaan tein tiedekunnassa työpätkiä ja olin kesäisin laskemassa hakupisteitä. Pidin kaksi vuotta taukoa opinnoista, kun tein ensimmäisen lapseni, ja gradun väänsin, kun hän oli pieni. Sama vauhti jatkui, sillä Ritva sai ensimmäisen oikean työpaikkansa jo ennen valmistumistaan, kun hän pääsi 4 Asiantuntija 4/2012

5 Jyväskylän kristillisen opiston kurssisihteeri-koulutussuunnittelijaksi. Viihdyin siellä, mutta kyseessä oli äitiysloman viransijaisuus, joten tieni vei muualle. Lisäksi työ oli pääsääntöisesti toimistotyötä, ja vain kesäkursseilla sain organisoida ja tehdä muuta kuin pyöritellä papereita. Olen sosiaalinen ja halusin ihmisten pariin. Ritva palasi yliopistolle, nyt vetämään työelämäopintoja. Hoidin täydennyskoulutuskeskuksen palkkaamana työelämän opintokokonaisuutta yliopisto-opiskelijoille yliopiston rekrytointitoimi yhteistyökumppaninani. Työelämänsä alkuvuodet Ritvalla oli töitä päällekkäin ja yhtä aikaa, mutta koska hän työskenteli oppilaitoksissa, kuluivat kesät täysin ilman töitä. Neljä kuukautta vuodessa olin ilman tuloja. En saanut palkkaa mutta en myöskään työttömyyskorvausta, koska mieheni oli yrittäjä ja työvoimaviranomaiset katsoivat, että hän voisi periaatteessa työllistää minut. Ne olivat henkisesti ja taloudellisesti tiukkoja aikoja. Ja Ritva painoi hommia. Vedin 2000-luvun alussa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa ja Alkio-opistossa työelämän preppaustaitokursseja, pätevöidyin opettajaksi ja kiersin vaikka sun missä pitämässä elämänhallintaan ja uraohjaukseen liittyviä kursseja. Se oli pätkää, pätkää ja pätkää. Kolmas sektori työantajana Vuoden 2003 alussa perheeseen syntyi toinen lapsi. Pari vuotta aiemmin Ritva oli aloittanut projektityöt Jyvälän Nuoret ry:ssä. Siellä hän havaitsi kolmannen sektorin itselleen mieluisaksi työpaikaksi. En pidä suurista organisaatioista, joissa kukaan ei tunne toistaan. Olen kokenut, että kolmannen sektorin työnantajat ovat sopivan pieniä. Pari vuotta toisen tyttären syntymän jälkeen ja perhevapaan loputtua Ritva vaihtoi Jyväskylän aikuisopistoon opis- Asiantuntija 4/2012 5

6 Määräaikaiset työsuhteet kelemaan projektiosaajien hankekoulutusta. Vuoden kestänyt työvoimapoliittinen kurssi opetti EU-hankemaailman koukeroita. Työllistyin kuitenkin jo työharjoittelujakson alussa projektipäälliköksi mielenterveyskuntoutujahankkeeseen, jossa olin viisi vuotta. Ritva veti kahta hanketta ja niiden ohessa englanninkielistä hanketta, jossa oli mukana 12 Klubitaloa ympäri Eurooppaa. Siinä sain tehdä projektityötä ja verkottua. Toinen hankkeista jäi kesken, kun Ritvaa 2010 pyydettiin Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen Jyväskylän toimipisteeseen vastuuopettajaksi. Koin, että olin ollut pitkään projektityön parissa ja halusin uudistua. Oma laji löytyy Loppuelämän työpaikkaa ei tuostakaan kuitenkaan tullut, ja nyt Ritva on ollut työttömänä puolitoista vuotta. Tänä syksynä alkanut opiskelu on tuonut elämään taas valoa. Olen halunnut pitkään opoksi ja tehnytkin sitä työtä mielenterveyskuntoutujien parissa. Sitten sain mahdollisuuden tällaiseen opintokokonaisuuteen, joka mahdollistaa työskentelyn opona. Tuntuu, että nyt olen löytynyt oma lajini, johon saan pätevyyden. Iloa himmentää kuitenkin synkkä aavistus siitä, että valmistuttua Ritva ei ehkä löydä töitä kotikaupungistaan. Ansiosidonnainenkin loppuu keväällä. Jyväskylässä on kaikkein eniten akateemisia työttömiä koko maassa. Olenkin tehnyt sen henkisen päätöksen, että jos töitä ei rupea löytymään, minun on pakko lähteä muualle, halusin tai en. Perhe kuitenkin jää tänne. Ritvan lapset ovat nyt 17- ja yhdeksänvuotiaat, ja puoliso joutuu tekemään välillä matkatöitä hänkin. Perheessä ei voi olla kahta matkustavaa aikuista. Kuvio menee vaikeaksi, mutta on onni, että vanhempani ovat hyvässä kunnossa ja auttavat mielellään lasten kanssa, jotta arki pyörisi ilman suuria stressitekijöitä. Varmasti tulee rankkaa, mutta sitä elämä välillä on. Töissä ilman etuja Ritvan kokemukset pätkätöistä ovat olleet erilaiset kuin mitä julkisuudessa otsikoidaan. Pätkätöistä puhutaan hirveän usein siinä näkökulmassa, että kyse on määräaikaisuuksista ja niiden ketjutuksista, mutta esimerkiksi minä olen ollut päällekkäin kolmessa eri paikassa tekemässä tuntitöitä ja sitten kesät ilman työtä. Lisäksi Ritvan kaltaisella pätkätyöntekijällä ei ole projektityökausia lukuun ottamatta ollut työyhteisöä, työterveyshuoltoa tai muita etuja, mitä määräaikaisilla on. Pätkätyöt voivat olla olla loistava mahdollisuus. En ole koskaan voinut esimerkiksi ajatellakaan, että jäisin vuorotteluvapaalle. Pitää muistaa, että pätkätöiden kirjo on hyvin laaja! Työelämän alkuvuosina Ritva oli taloudellisesti tiukoilla. Monta laskua olisi jäänyt maksamatta, jos vanhemmat eivät olisi auttaneet. Ne olivat rankkoja vuosia, ja joskus mietin, miten niistä selvittiin. Mutta olen aina ollut peruspositiivinen ja uskonut tulevaan. Kun ruvettiin rakentamaan omaa taloa, tehtiin päätös, että jos jotakin haluaa, pitää riskeerata. Samana päivänä kun otettiin pankista laina, sain tiedon, että minut on valittu projektipäälliköksi. Oli mahtavaa huomata, että elämä tosiaan kantaa. Ritvalla on ollut perheen ja suvun ohella tukena laaja ystäväverkosto. Ihmiset, joilla ei ole tukiverkostoa, ovat tosi heikoilla. En ihmettele, että monet sairastuvat henkisesti ja fyysisesti. Yhteiskunnassamme tulee olla vahvasti yksilöinä ja pärjätä yksilöinä. Jos Ritva saisi alkaa nyt alusta, ei hän valitsisi akateemista koulutusta. Lukisin jonkun perusammatin ja ehkä töissä oltuani lähtisin yliopistoon syventämään osaamistani. Akateeminen koulutus avartaa ajattelua, mutta mitä hyötyä siitä on, jos ei saa työtä. Ei yhtään mitään. Omista raskaista kokemuksistaan huolimatta hän näkee, että pätkätyöt voivat olla myös hyvästä. Nuorelle, jolla ei ole perhettä pätkätyöt voivat olla loistava mahdollisuus kokeilla erilaisia hommia ja löytää oma paikkansa työelämästä. Vertaistukea tarvitaan Akava on nostanut pätkätyöläisten asiaa esiin. Olen tosi tyytyväinen, että myös Specia ja AE ovat rummuttaneet pitkään pätkätyöläisten oikeuksien puolesta. Niitä ei saa unohtaa missään nimessä kaiken muun kohinan keskellä. Niin kauan kuin meitä on, asia tulee pitää esillä. On myös tärkeää, että ay-liike tutkisi, mitä kaikkea pätkätyö on ja mitä kerrannaisvaikutuksia se tuo ihmisen elämään esimerkiksi terveyden näkökulmasta. Ritvan mielestä ammattijärjestöt voisivat tukea pätkätyöläisiä monella tavalla. Tiedän, että pienillä liitoilla ei välttämättä ole varaa, mutta liitto voisi tarjota jäsenilleen vaikka kerran vuodessa lääkärintarkastuksen tai jotakin muuta konkreettista. Speciahan järjestää paljon koulutusta jäsenilleen, mutta kaikilla liitoilla ei sellaista ole tarjolla. On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka ovat totaalisen yksin pätkätyöhelvetissään. Heille pitäisi järjestää mahdollisuuksia kohdata kaltaisiaan ja vaihtaa ajatuksia. Mitä Ritva sitten toivoo tulevaisuudelta? Keskustelevampaa työelämää ja sitä, että jos työntekijä sitoutuu työnantajaan, pitäisi työantajankin sitoutua työntekijään. Sitä, ettei tuijotettaisi kvarttaalituloksia, vaan osattaisiin katsoa tilannetta pidemmälle. 6 Asiantuntija 4/2012

7 Määräaikaisuus Palvelussuhde voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva (eli vakituinen) tai määräaikainen. Määräaikaisuudelle täytyy olla työsopimukseen kirjattu laillinen peruste. Määräaikaisuuden laillinen peruste voi olla: tehtävän luonne (esim. kausiluontoisuus, projektityö) sijaisuus harjoittelu tai muu näihin rinnastettava seikka. Perusteena voi lisäksi olla työntekijän tai viranhaltijan oma pyyntö. Määräaikainen työsopimus tai määräaikaiseen virkasuhteeseen ottaminen ei ole lain mukaista silloin, jos sen tarkoituksena on työntekijän tai viranhaltijan irtisanomissuojan kiertäminen. Lailliseksi perusteeksi ei riitä vetoaminen niin sanottuun täyttölupamenettelyyn, eikä se, että toimen tai viran palkkamenoista päätetään kerrallaan vain määräajaksi. Tosin työllistämistuen kestoon sidotut määräaikaiset työsopimukset ovat hyväksyttäviä. Määräaikaiseen virkasuhteeseen ottamisen peruste voi lisäksi olla avoinna olevan viran hoitaminen tai se, että virkaan otetulla ei ole sen edellyttämää kelpoisuutta. Sen jatkaminen uudella määräaikaisellakaan virkamääräyksellä ei ole kuitenkaan sallittua, ellei avoinna olevaa virkaa aiotakaan täyttää vakinaisesti, eikä haulla tai muulla tavalla selvitetä, olisiko virkaan saatavissa kelpoisuusehdot täyttävä viranhaltija. Jos olet määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa, tai sinulle tarjotaan sellaista, muista että: voit vaatia määräaikaisuuden perusteen pantavaksi näkyviin työsopimukseesi ennen kuin allekirjoitat sen; perusteen poisjättäminen tai allekirjoituksesi eivät kuitenkaan vaikuta siihen, miten perusteen laillisuutta jatkossa arvioidaan määräajaksi tehtyä työsopimusta ei voi irtisanoa ennen kuin määräaika on kulunut umpeen tai muu määräaikaisuuden peruste lakkaa, esimerkiksi projekti päättyy (poikkeuksena keskeytyksettä yli 5 vuotta jatkunut määräaikainen työsopimus, tai niin sanottu sekamuotoinen työsopimus, jossa on erikseen sovittu irtisanomisehdosta sopimuskauden aikana) määräaikainen virkasuhde voidaan kuitenkin irtisanoa lain mukaisella irtisanomisperusteella määräaikaisessa työsuhteessa oleva voidaan lomauttaa vain jos hän työskentelee vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä määräaikainen kunnallinen viranhaltija voidaan lomauttaa vain jos hänen virkasuhteensa on jatkunut keskeytymättä vähintään 6 kuukautta työnantaja voi purkaa myös määräaikaisen työ- tai virkasuhteen päättymään välittömästi, jos tärkeä syy sitä vaatii (työsuhteessa purkuoikeus on myös työntekijällä) työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa toistaiseksi voimassaolevaa työsopimusta määräaikaiseksi tai lyhentää sovitun määräajan kestoa, mutta työnantaja ja työntekijä voivat sopia näistä asioista, muun muassa määräajan lyhentämisestä, esimerkiksi jos työntekijä haluaa irtaantua sopimuksesta ennen määräajan täyttymistä jos määräaikainen työsopimus on tehty muulla kuin laillisella perusteella tai jos määräaikaisia työsopimuksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassaolevana (vakinaisena) työsopimuksena kunnallisella viranhaltijalla, joka on otettu määräaikaiseen virkasuhteeseen ilman laillista perustetta, tai ilman pätevää syytä toistuvasti peräkkäin määräajaksi, on oikeus saada virkasuhteen päättyessä 6-24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Työsopimuslaissa on lisäksi säädetty, että jos määräaikaiset työsopimukset seuraavat toisiaan jatkuen vain lyhyin keskeytyksin, lasketaan työsuhteen kestosta riippuvat etuudet (vuosiloman ansainta ym.), kuten yhdenjaksoisesti jatkuneessa työsuhteessa. Laissa ei kuitenkaan ole määritelty, mitä lyhyellä keskeytyksellä tarkoitetaan, eikä laki koske virkasuhteita. Määräaikainen virkasuhde on yleensä irtisanottavissa kuten vakituinenkin. Irtisanomisoikeus määräytyy asianomaisten lakien ja virkaehtosopimusten perusteella. Määräaikainen työsuhde, johon on laissa säädetty peruste, sitoo molempia osapuolia alusta loppuun saakka, ja työsuhde päättyy määräajan päättyessä ilman irtisanomista. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia irtisanomismahdollisuudesta. LäHdE: TALENTIA KuVA: THINKSTOCK Asiantuntija 4/

8 Määräaikaiset työsuhteet Työtä pirstotaan, mikä muuttuu Muuttuneet työn teettämisen tavat vaikuttavat työntekijän asemaan työpaikalla, hänen mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työhönsä sekä varsin voimakkaasti osaamisen kehittämiseen. Teksti: Sikke Leinikki Kuva: Getty Images / Thinkstock Kun työtä pilkotaan ja teetetään muussa kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, muuttuu moni asia sekä yksittäisen työntekijän työelämässä ja työyhteisössä että laajemmin yhteiskunnassa. Näitä muuttuneita työn tekemisen ja teettämisen tapoja ovat mm. määrä- ja osa-aikaiset työsuhteet, vuokratyösuhteet, alihankintana tai ostopalvelun tehtävä työ sekä freelancetyö, jossa ostetaan työn tuotos. Miten työtä teetetään? Määräaikaisten työsuhteiden osuus on kuntasektorilla runsaat 20 prosenttia, valtionhallinnossa noin 10 prosenttia ja yksityisellä sektorilla runsaat 10 prosenttia kaikista työsuhteista. Yksityisellä sektorilla määräaikaisten työsuhteiden osuus on suuri opetus-, terveys- ja sosiaalipalveluissa. Suomessa teetetään eurooppalaisittain runsaasti pätkätyötä ja määräaikaisuus kohdistuu keskimääräistä enemmän naisiin ja hyvin koulutettuihin. Erityisesti julkisella sektorilla hyvin koulutetut naiset tekevät pätkätöitä, usein heidän määräaikaisuutensa myös ketjuuntuvat. Nämä terveydenhoito-, opetus- ja sosiaalialalla työskentelevät, vuotiaat naiset valmistuivat 1990-luvun laman aikana tai heti sen jälkeen. Suomessa korkeasti koulutettujen naisten on erittäin vaikeaa aloittaa pysyvä työura. Miehetkin tekevät työtä määräaikaisissa työsuhteissa, mutta heidän asemansa 8 Asiantuntija 4/2012

9 i Kirjoittaja toimii Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman unelmia uudesta työstä -hankkeen projektipäällikkönä TJS Opintokeskuksessa. työyhteisössä on parempi ja määräaikaisuus on heille vähemmän rasittavaa, koska työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. Usein määräaikaiset miehet ovat ylempiä toimihenkilöitä, jotka työskentelevät projekteissa tai hoitavat määräaikaista virkaa. Suomessa myös itsensä työllistyminen on yleistynyt, esimerkiksi monet ennen julkisella sektorilla työskennelleet työllistävät nyt itse itsensä ja tarjoavat palvelujaan julkiselle sektorille yrittäjinä. Vaikka ammatinharjoittajien ja freelancereiden määrä on kasvanut runsaaseen henkilöön, heidän osuutensa kaikista yrittäjistä on vain noin 10 prosenttia. Tämä vuokratyötä henkilöstöpalveluyrityksen kautta tekevä työelämän erikoisjoukko on toistaiseksi pieni, Suomessa vuokratyötä tekee reilu prosentti työvoimasta. Tästä ryhmästä tekee kiinnostavan se, että vuokratyö yhdessä muiden epätyypillisten työsuhteiden kanssa muodostaa sukupolvikokemuksen. Ilmiö on merkittävä nimenomaan työmarkkinoille vasta tulleille ja nyt tuleville sukupolville. Vuokratyön tekeminen ja teettäminen tuli mahdolliseksi Suomessa 1994, kun Ahon hallitus (työministerinä Kanerva) purki työn kaupallista välittämistä koskevaa säätelyä. Vuokratyöntekijällä ei ole sopimukseen perustuvaa suhdetta suoraan siihen työnantajaan eli käyttäjäyritykseen, jonka tiloissa hän työskentelee. Käyttäjäyrityksen ja vuokratyötä välittävän yrityksen välillä on kauppasopimus, työntekijän ja välittäjäyrityksen välillä työsopimus. Osa-aikaisten työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana, vuonna 2010 näiden osuus kaikista työsuhteista oli 14 prosenttia. Osa-aikatyö on yleisintä vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Osa-aikatyö on yleisintä nuorissa ja vanhimmissa ikäluokissa. Pätkätyö hankaloittaa elämää Pätkätyö voi vaikeuttaa elämän perusasioiden hallintaa, asunnon hankintaa tai perheen perustamista: on vaikea suunnitella kuukausien tai päivien mittaisten työsuhteiden mukaan. Useimmiten pätkätyö ei olekaan oma valinta; joskin määräaikaisuus saattaa sopia opiskelijalle, joka haluaa kokeilla eri alojen työpaikkoja rakentamatta pysyvää, turvattua arkea perheelle. Määräaikaisuus kuitenkin heikentää työsuhteen laatua siten, että määräaikaisen henkilön palkkakehitys voi olla huonompi ja hänen mahdollisuutensa koulutukseen ja oman osaamisen kehittämiseen ovat heikommat. Vuokratyö yhdessä muiden epätyypillisten työsuhteiden kanssa muodostaa sukupolvikokemuksen. Lääketieteen lisensiaatti Marja-Liisa Kinnunen esitti psykologian alan väitöstutkimuksessaan (Jyväskylän yliopisto 2005), että epävakaa työura ja sen tuoma stressi on terveysriski: stressi voi huonontaa sokeriaineenvaihduntaa, muuttaa veren rasva-arvoja, tuottaa ylipainoa ja nostaa verenpainetta. Stressaantunut keho erittää stressihormoneja kuten adrenaliinia ja kortisonia, jotka puolestaan vapauttavat maksasta sokeria. Stressin heikentämä sokeriaineenvaihdunta vaikuttaa insuliinitarpeeseen ja saattaa jopa edistää diabeteksen syntyä. Myös riski sairastua masennukseen kasvaa. Muissakin tutkimuksissa on todettu, että työn epävarmuus heikentää koettua terveyttä ja yksilölle työn teettämisen tapojen muuttuminen on terveysriski. Työn ei kuitenkaan saisi pitkälläkään aikavälillä heikentää työntekijän tai ympäristön terveyttä. Vuokratyö on tekijälleen erityisen epäedullista. Antti Tanskanen tutki väitöskirjassaan vuokratyöntekijöiden suhteellista huono-osaisuutta ja loi väitöstutkimuksessaan kokonaiskuvaa vuokratyöntekijöiden työelämän laadusta. Hän totesi, että vuokratyössä jää työterveyshuollon ulkopuolelle, ei pääse työnantajan kustantamiin koulutuksiin, jää käyttäjäyrityksen tulospalkkajärjestelmien ulkopuolelle, vuokratyöntekijällä ei ole irtisanomisaikaa eikä vuosilomaa. Vuokratyössä on heikot etenemismahdollisuudet, pienempi palkka ja voimakas pelko työpaikan menettämisestä piinaa. Tanskanen summaa, että vuokratyö heikentää tekijänsä elämän laatua. Osaamisen kehittäminen muuttuu Työn teettämisen muutos muuttaa myös osaamisvaatimuksia: yksinyrittäjältä voidaan vaatia esimerkiksi tekijänoikeuksien tuntemusta ja verkostoitumisen taitoja substanssiosaamisen ylläpidon ohella. Tuntiopettajan tai muuta tuntityötä tekevän on opittava hallitsemaan sitoutumistaan sekä sitä, mitä tunteita hän voi työpaikallaan näyttää ja kenelle. Määräaikaisessa työssä on opittava arvioimaan ja suunnittelemaan työn mitoitusta varsin tarkasti, freelance työssä pitää osata hinnoitella työnsä. Myös mahdollisuudet yhteisölliseen osaamisen reflektointiin ja osaamisen syventämiseen sen avulla saattavat joko kadota tai muuttua, kun työ siirretään pois työyhteisöistä. Esimerkiksi pienyrittäjät voivat kaivata osaamisen kehittämiselleen taloudellista tukea, mahdollisuuksia ja verkostoja. Kun työn teettäminen muuttuu, myös osaamisen kehittämisen osalta valta päättää ja vaatia osaamisen kehittämistä muuttuu, samoin vastuu siitä, että osaamista kehitetään. Kun työtä teetetään projekteissa tai muuten suoraan työnantajan valvonnan ulottumattomissa, myös työhön liittyvä Asiantuntija 4/2012 9

10 Määräaikaiset työsuhteet näkökulma hallinnoinnin määrä kasvaa. Tarvitaan uudenlaista hallinnon osaamista alati muuttuvissa projektikäytännöissä. Kun työntekijän pätevöityminen tarkoittaa osaamisen lisäksi taitoa kilpailla toisten kanssa tietyssä organisaatiossa, hänestä tulee riippuvainen työnantajastaan. Samalla työilmapiiri heikkenee, kun työtovereiden kanssa kilpaillaan. Projekteissa tieto tai osaaminen ei kerry työnantajan tietovarantoon vaan parhaimmillaan projektiryhmän ja huonoimmillaan vain työntekijän tietovarantoon. Miten käy pitkäjännitteisen osaamisen kehittämisen? Määräaikaisten työsuhteiden avulla myös voidaan heikentää kaikkien työntekijöiden työehtoja mm. kiristämällä työntekijälle asetettuja vaatimuksia siitä, mitä hänen työpäivän aikana tulee saada aikaiseksi. Järvensivu ja Alasoini (2012) pitävät työn keskeisimpänä muutoksena sitä, että työtä tehdään entistä yksilöllisemmin ajan, paikan ja yhteisön suhteen. Tällöin työntekijän pitää luoda omista osaamisistaan yksilöllinen yhdistelmä, hänen on osattava verkostoitua itselleen merkittäviin osaamisyhteisöihin, ja osattava tehdä yksilöllisiä sopimuksia työstään ja sen korvauksista. Lisäksi on hallittava digitaalinen vuorovaikutus ja kyettävä tarkastelemaan yhteisöjään ja itseään kriittisesti reflektoiden. Miten tällaista osaamista voi rakentaa, tai opettaa? Miten työilmapiiri muuttuu ja miten esimerkiksi ristiriitoja ratkotaan, jos yhteisöt vaihtuvat koko ajan: miten käy sosioemotionaalisten taitojen tai sitoutumisosaamisen? Mitä voisi tehdä? Ammattiliitot auttavat työntekijöitä mm. määräaikaisuuksien laillisuuden valvonnassa. Lisäksi ne tarjoavat tukea ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja ammatillisten verkostojen luomiseen. Ammattiliitot voivat rakentaa alumni- tai mentoriverkostoja, luoda sähköisiä mentorointivälineitä ja oman osaamisen johtamisen välineitä. Kerro ammattiliitollesi, mitä sinä kaipaat. Lopettakaa jo se ruikutus pätkätöistä! Ruikuttaminen antaa kuvan onnettomasta reppanasta ja sitähän eivät korkeasti koulutetut pätkätyöläiset ole, vaan kovan luokan asiantuntijoita ja osaajia. Teksti: Esko Pääskylä Kuva: Ari Ijäs Hyvää tarkoittavalla pätkätöiden kurjuuden valittamisella voidaan saada aikaan paljon pahaa varsinkin korkeasti koulutetuille määräaikaisille. Suurin osa pätkätyöläisistä on heikosti koulutettua väkeä, joka toimii alipalkatuissa rutiinitehtävissä, joissa ei juuri erityisosaamista tarvita. Tähän porukkaan korkeasti koulutettuja pätkätyöläisiä (eli määräaikaisia työsuhteita harrastavia) ei kannattaisi samaistaa. Vaikka korkeasti koulutetulle itselleen sana pätkätyöläinen tarkoittaisikin muuta, määräytyy sanan merkitys suurelle yleisölle sen paskaduuni-merkityksessä. On tosiasia, että korkeasti koulutettujen työttömyys on viime vuosina noussut huolestuttavasti. Epävarmuus työmarkkinoilla on lisääntynyt, ehkäpä myös työsuhteiden perusteeton ketjutus. Nämä ovat tosiasioita, joihin Specian on puututtava, mutta ei missään tapauksessa yhtymällä valituskuoroon, sillä negatiivinen leimaantuminen heikentää korkeasti koulutettujen määräaikaisten työmarkkina-asemaa ja vähentää ammatillista uskottavuutta. Specialta ja Akavan Erityisaloilta odotetaan nyt konkreettisia rakentavia esityksiä tilanteen korjaamiseksi. Niistä enemmän alla. 50-vee eikä päivänkään kokemusta vakitöistä Muutkin kuin Tasavallan Presidentti voivat olla tyytyväisiä pätkätyöläisiä. En itse ole ollut elämäni aikana päivääkään vakituisessa työsuhteessa. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ei ole kiinnostanut. En pidä tätä valittamisen aiheena, päinvastoin. Projektitöihin pätkätyöläisyys sopii oikein hyvin. Pitkän linjan projektiammattilaisena tuskin enää sopeutuisin vakitöihin, enkä varsinkaan rutiinitöihin. Projekteissa parasta on mahdollisuus ottaa vastaan haasteita, joissa onnistuessaan saa aikaan jotain tärkeää. Myös projektiammattilaisen työtehtävien itsenäisyys, vaihtuvuus ja pakko jatkuvaan luovaan ongelmanratkaisuun tekevät työstä mielenkiintoista luvun puolivälistä alkaen kaikki työsuhteeni ovat olleet projektirahoitteisia ja määräaikaisia. Tittelit ovat vaihdelleet: projektijohtajasta kansainvälisten asioiden päällikön kautta koulutusjohtajaksi ja siitä taas selvitysmiehen kautta takaisin projektipäälliköksi. Yhteisenä nimittäjä on ollut työtehtävien määräaikaisuus. Olen siis tyypillinen pätkätyöläinen, jos pätkätyöläisyys määritetään pelkästään työsuhteiden keston mukaan. Silti en vähäisimmässäkään määrin koe olevani jutun alussa kuvattu heikossa työmarkkina-asemassa oleva pätkätyöntekijä, jota työnantaja riistää. Pätkätyöläisyys on käsitteellisesti ristiriidassa sen kanssa, että olen korkeasti koulutettu arvostettu ammattilainen, voin valikoida työni enkä myy osaamistani halvalla. Koen 15-vuotisen projektiammattilaisuuteni lähes jatkuvana unelmaduunista toiseen siirtymistä. Nykyistä projektiani lukuun ottamatta olen työllistynyt ainoastaan itse suunnittelemiini projekteihin. Taidossa suunnitella toteuttamiskelpoisia projekteja on 10 Asiantuntija 4/2012

11 Pätkätyöläisyys on käsitteellisesti ristiriidassa sen kanssa, että olen korkeasti koulutettu ja arvostettu ammattilainen, voin valikoida työni enkä myy osaamistani halvalla. se hyvä puoli, että voi tehdä työkseen niitä asioita, joita pitää tärkeänä. Ensin tulee itse hoksata, mikä jossakin asiassa mättää ja miten asia olisi paremmin. Seuraavaksi tulee auttaa eri organisaatioiden edustajia huomaamaan saman asian. Näissä keskusteluissa idealla on tapana lähteä lentoon. Projektisuunnittelu on luovaa työtä. Kun sopiva rahoitusinstrumentti löytyy, voikin seuraavaksi vakuuttaa rahoittajan. Hyvälle hankkeelle löytyy aina rahoitus ja parhaista hankkeista rahoittajat kilpailevat. Projektityö sopii hyvin maailmanparantajille. Pitää vaan valita, minkä palan maailmasta haluaa seuraavaksi parantaa. Kainuussa oli 1990-alkupuolen laman jälkeen massiivinen työttömyys ja koko maakunta oli valmis kokeilemaan uusia ratkaisuja. Kainuun liiton Lex Kainuu työllisyyskumppanuuden vetäjänä sain vuosina mahdollisuuden johtaa yli 200 eri aloja edustavan henkilön työskentelyä. Hankkeelle asetettiin utopistinen tavoite hankkia 100 miljoonaa markkaa maakunnan työllisyydenhoitoon uusia työllistämisen muotoja ideoimalla ja hankkeistamalla. Tavoite ylitettiin. Koottua rahoitusta tärkeämmäksi tulokseksi koin alkuun saatettujen työllisyys- ja syrjäytymisen ehkäisyprojektien vaikutukset tuhansissa perheissä sekä se, että useampi sata maakunnan toimijaa oppi tekemään keskenään tuloksellista yhteistyötä. Projektityön hyviin puoliin kuuluu, että raja työn ja harrastuksen välillä voi välillä kadota. Akava Kainuun puheenjohtajana huomasin, että sekä palkansaajakeskusjärjestöjen että työnantajapuolen edustajat halusivat aidosti lisätä työhyvinvointia. Kaikki olivat kuitenkin yhtä ihmeissään, mitä pitäisi tehdä työpaikkatasolla. Kun kalenterista löytyi puolen vuoden väli, aloitettiin ESR-rahalla yhdessä selvityshanke, joka toimi myös työhyvinvointikeskustelun aloittajana yli sadalla työpaikalla. Lisää ammattiylpeyttä, kiitos! Valitettavasti kaikki projektityö ei ole kovin hohdokasta. Monelle arkipäivää on noudattaa huonosti suunniteltua projektisuunnitelmaa, jossa tavoitteet ja resurssit eivät kohtaa. Olisiko projektiammattilaisten itseymmärrys vasta hitaasti heräämässä? Väitän, että projektin johtaminen on ammattijohtajuuden alalaji. Ammattilaisella pitää olla sen verran ammattiylpeyttä ja tervettä itseluottamusta, ettei suostu pomputteluun eikä suostu repimään jaksamisestaan yli kohtuuden. Projektien ja muiden pätkätöiden epävarmuudesta ruikuttaminen ei ole kovin hyvä lähtökohta herättää tervettä ammattiylpeyttä. Jos ei itse osaa arvostaa omaa osaamistaan, ei sitä varmasti tee kukaan muukaan. Entäs ne rakentavat ideat? Specia voisi profiloitua nykyistä vahvemmin myös projektiammattilaisten ja muiden määräaikaisia työsuhteita tekevien korkeasti koulutettujen edunvalvojaksi. Alan järjestäytymisaste on alhainen. Toimin Specian hallituksessa 1990-luvun loppupuolelta vuosituhannen vaihteeseen, jonka jälkeen keskityin perustamaan Akavan aluetoiminnan Kainuuseen. Pari vuotta olen vetänyt myös Akavan Erityisalojen Kainuun aluetoimintaa. Specian vuosikokous valitsi minut hallituksen ensimmäiseksi varajäseneksi vuodeksi Ajattelin esittää, että Specian hallitus paimentaisi projektialan palkkasuosituksen Akavan Erityisalojen lakimiesten valmisteluun. Specia voisi myös olla aloitteellinen, että projektiammattilaiset saisivat virallisemman statuksen yhteiskunnan toimesta mm. erikoisammattitutkinnon ja ammattiluokitukseen lisäämisen kautta. Tulisi myös harkita kampanjaa laittomia työsuhteen ketjuttamisia vastaan, joka tietysti koskee muitakin korkeasti koulutettuja pätkätyöläisiä, kuin projektiammattilaisia. Valmistelin aikoinani Specian esityksen silloiselle työvoimaministeriölle, että projektiammattilaiset tulisi lisätä mm. työnvälityksessä ja tilastoinnissa käytettyyn viralliseen ammattiluokitukseen. Aika ei vielä silloin ollut valmis. Ehkä jo nyt ymmärretään, että projektin johtaminen on erityisosaamista edellyttävä ammattijohtajan tehtävä. Erikoisammattitutkinnolla voidaan osoittaa osaaminen omalla ammattialalla. Suoritin itse työn ohessa Tiimiakatemiassa JET:n eli johtamisen erikoisammattitutkinnon erikoistuen verkostojohtamiseen. Projektijohtamisen erikoisammattitutkintoa ei ollut olemassa. Pitäisi olla. Kuka sitä vaatii, jos ei Specia? Kuten tunnettua, valmistuminen teoreettisesta filosofiasta antaa pätevyyden kaikkien alojen asiantuntijaksi. Lyhyt syrjähyppy vapaan sivistystyön projekteihin toi mukanaan myös opetushallinnon tutkinnon ja opettajan pedagogisen pätevyyden. Muutkin projektiammattilaiset ovat yleensä monipuolisesti koulutettuja moniosaajia, mutta palkassa se ei näy, jos Asiantuntija 4/

12 Määräaikaiset työsuhteet...lopettakaa ruikutus ei itse sitä vaadi. Ongelma onkin, että kun projektialalla kukin neuvottelee oman palkkansa, ovat pyynnöt alhaisia. Specian taustatukea tarvittaisiin. Sitovaa työehtosopimusta ei projektialalle ihan heti saada yleiskattavuusvaatimuksen takia. Toinen ongelma on, kuka edustaisi neuvottelussa työnantajaa, kun projektitöitä tehdään kaikilla sektoreilla. Entä jos neuvottelut käytäisiinkin projektirahoittajien kanssa, jotka rahoituspäätöksissään edellyttäisivät työnantajilta neuvotellun palkkasuosituksen noudattamista? Myös rahoittajille on tärkeää, että projekteja vetävät ammattilaiset. Varasuunnitelmana tietysti on, että Akavan Erityisalat laatii Specian esityksestä projektiammattilaisille palkkasuosituksen. Härskit alipalkat tulee joka tapauksessa saada karsittua pois. Vuodet ainoastaan yksityis- ja järjestösektorin projekteissa toimineena sain kuntasektorin projektiin palatessani järkytyksekseni huomata, että Kvtes:iin oli tällä aikaa tullut merkittävä heikennys, joka koskee vain projektiammattilaisia. Tekemistä riittää siis myös työehtosopimusten saralla. Kiitos ja anteeksi Minua pyydettiin kirjoittamaan pätkätyöläisyyden hyvistä puolista. Huonot puolet löytyvät muista jutuista. Otsikkoni oli tarkoituksella raflaava, jotta lukisit jutun. Kiitos mielenkiinnosta ja anteeksi, jos pahoitin mielesi. Pidän tärkeänä, että Specia vaikuttaa epäkohtien korjaamiseen palkkasuositusten yms. kautta. Kaikki se on kuitenkin tuloksetonta, jollei samaan aikaan saada nostettua projektiammattilaisten ja muiden korkeasti koulutettujen pätkätyöläisten ammattiylpeyttä ja oman työn arvostusta. Kiitos ja anteeksi on huono asenne työmarkkinoilla. Esko Pääskylä Palkasta pitää puhua Palkan rakentuminen tunnetaan suomalaisilla työpaikoilla heikosti. Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu Joka kolmas suomalainen palkansaaja ei tiedä, miksi hänen tehtävänsä on sijoitettu nykyiselle vaatimustasolle. Puolelle suomalaisista on epäselvää, miten heidän työsuorituksensa vaikuttaa palkkatasoon. Asia paljastui Palkkatietämys Suomessa -tutkimushankkeessa. Siihen osallistui kaikkiaan työntekijää 20 organisaatiosta eri sektoreilta ja eri toimialoilta. Niissä on käytössä yhteensä 31 erilaista palkkausjärjestelmää. Mitä paremmin työntekijä tietää, miten hänen palkkansa rakentuu, sitä tyytyväisempi hän on, sanoo tutkija Elina Moisio. Moisio kertoo, että palkkatietämys vaikuttaa paitsi palkkatyytyväisyyteen myös sitoutumiseen, työhyvinvointiin, työilmapiiriin ja suoritukseen. Oma toiminta vaikuttaa Moisio huomauttaa, että miltei kaikilla työpaikoilla palkat perustuvat jollain tavalla tehtävien arviointiin ja henkilön suoriutumiseen. Aiemmin palkat olivat taulukkopalkkoja tai puhtaasti työnantajan harkinnassa. Nyt palkkausjärjestelmät kannustavat ihmisiä toimimaan tietyllä tavalla. Kannustavuus jää heikoksi, jos ihminen ei tiedä, mikä hänen palkkaansa vaikuttaa, Moisio toteaa. Palkkatietämyksellä tarkoitetaan sitä, että ihminen ymmärtää palkan perusteet, prosessit ja sen, miten hänen oma toimintansa vaikuttaa palkkaan. Pelkkä työtovereiden palkan tietäminen saattaa johtaa tyytymättömyyteen, jos ei tiedetä, miksi palkka on tietyn suuruinen. Esimies on avainasemassa Perustuipa palkkausjärjestelmä työehtosopimukseen tai yrityskohtaiseen sopimukseen, tulisi työnantajan kertoa palkkakriteereistä työntekijöille. Isossa organisaatiossa esimies tulkitsee, mitä kriteerit tarkoittavat henkilön työtehtävässä, Moisio toteaa. Vaikka suomalaisten palkkatietämyksessä on rutkasti kehitettävää, suoritustietämys ja tulospalkkaustietämys ovat paremmalla tolalla. Kolme neljästä uskoi tuntevansa tulospalkkiomittarit, ylemmät toimihenkilöt useammin kuin muut. Tutkija Anu Hakonen kertoo, että nykyisin tulospalkkiojärjestelmistä keskustellaan työpaikoilla ja henkilöstö pääsee vaikuttamaan niiden perusteisiin. Näyttää siltä, että esimiehen asema on hyvin keskeinen. Jos esimies jaksaa keskustella tuloksellisuudesta useaan otteeseen vuoden mittaan ja ohjaa suoritusta oikein, järjestelmät vaikuttavat suoritukseen. Mitä likemmin tulospalkkiotavoitteet liittyvät työhön, sitä selvemmin ne vaikuttavat suoritukseen. Mikäli tavoitteet ovat hyvin yleisluontoiset, kuten yrityksen voitto, järjestelmä helposti unohtuu, eikä ohjaa jokapäiväistä työskentelyä. Tulospalkkion selkeä kytkös yrityksen strategiaan lisää sen hyväksyttävyyttä, Hakonen muistuttaa. 12 Asiantuntija 4/2012

13 Suomessa ollaan turhan häveliäitä puhumaan palkasta. Esimerkiksi kuntaliitoksissa uuden strategian suuntaa voi ohjata tulospalkkiolla, koska palkkausjärjestelmien yhteen sovittaminen vie aikaa. Moisio tähdentää, etteivät peruspalkan ja tulospalkkion perusteet saisi olla keskenään ristiriidassa. Kummankin pitäisi ohjata samaan suuntaan. Joskus peruspalkan suoritusarviointikriteerit eivät vastaa enää yrityksen tarpeita ja tulospalkkiolla kannustetaan johonkin muuhun. Kokonaispalkkakin on avattavissa Myös kokonaispalkassa tai sopimuspalkassa on usein tehtävään ja suoritukseen liittyviä kriteerejä. Kriteereistä ei ehkä keskustella avoimesti. Yritykset vielä hakevat linjaa, missä määrin niistä pitäisi puhua. Palkan kannustavuus on heikko, jos kriteerejä ei tunneta, Moisio sanoo. On toki tilanteita, joissa on vaikea toimia avoimesti. Yritysfuusioiden jälkeen käytössä voi olla samanaikaisesti useampi palkkausjärjestelmä. Tällöin työnantajan etu on varata aikaa palkkausjärjestelmien muuttamiseen. Henkilöstön luottamus toiminnan oikeudenmukaisuuteen on tärkeää. Se ennakoi hyvin henkilöstön sitoutumista. Systeemi ja suoritusarviointi pitää tuntea, samoin se, kuinka suuria korotuksia on odotettavissa. Moisio huomauttaa, että esimiesten tulee käyttää palkankorotuksiin yhtenäisiä kriteerejä. Henkilöstölläkin on Moision mukaan vastuunsa. Tietoa palkkausjärjestelmistä on usein saatavilla, kunhan näkee jonkin verran vaivaa. Anu Hakonen antaa vinkin, että esimerkiksi kehityskeskustelussa kannattaa kysyä, mitä voi tehdä toisin, jotta palkka nousisi. Tällä tavoin yrityksen strategia ja palkkauksen perusteet tulevat näkyviksi. Suomessa ollaan turhan häveliäitä puhumaan palkasta. Palkasta keskustelemiseen pitää luoda omia foorumeita. Lisätietoa Akavan opiskelijoiden jäsentutkimuksesta: jasentutkimus KuVA: THINKSTOCK i Palkkatietämys Suomessa -tutkimushanke , Aalto-yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu, Työpsykologian ja johtamisen tutkimusryhmä. Anu Hakonen: Ei ainoastaan rahaa - Ryhmäperusteisten tulospalkkioiden merkitykset reflektioteorian näkökulmasta. Aalto-yliopisto. Helsinki Asiantuntija 4/

14 SPECIAsta Aino Harisesta SPECIAn puheenjohtaja KuVA: ARI IJäS Joensuulainen FM Aino Harinen on valittu SPECIAn uudeksi puheenjohtajaksi Tampereella pidetyssä syyskokouksessa Harinen työskentelee tällä hetkellä Pohjois-Karjalan kesäyliopiston johtajana. Ennen SPECIAn puheenjohtajuutta Aino Harinen on toiminut mm. Akavan Erityisalojen Pohjois-Karjalan aluesihteerinä ja SPECIAn viestintätyöryhmän ja vaalivaliokunnan puheenjohtajana. SPECIAn nykyinen puheenjohtaja Risto Tolonen valittiin Akavan Erityisalojen puheenjohtajaksi eikä täten voinut jatkaa SPECIAn puheenjohtajana. Harinen aloittaa uudessa tehtävässään SPECIAn syyskokous valitsi myös yhdistyksen uuden hallituksen. Hallituksessa jatkavat Sirpa Lotsari Helsingistä sekä Ritva Partanen Jyväskylästä. Kaksivuotiselle kaudelle valittiin Tuire Eilittä Rovaniemeltä, Anna-Liisa Holopainen Oulusta, Marita Ahola Vaasasta sekä Maiju Toivonen Turusta. Yksivuotisen paikan saivat Pasi Hario Helsingistä sekä Lotte Manninen Helsingistä. Varajäseninä toimivat Esko Pääskylä Kajaanista, Sara Miettunen Helsingistä sekä Tapio Heiskari Helsingistä. Syyskokouksessa hyväksyttiin myös yhdistyksen toimintasuunnitelma ja budjetti ensi vuodelle. Onnea Aino ja kiitos, Risto! 14 Asiantuntija 4/2012

15 Nuoret ja työ Työnteko maistuu opiskelijoille Opiskelijat toivovat korkeakouluilta joustavuutta ja kannustimia opintojen jouduttamiseksi. Teksti: Elina Havu, opsikelija-asiamies, Akava KuVA: THINKSTOCK Akavan opiskelijoiden jäsentutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijat ovat tyytyväisiä opintojen antamiin työelämässä tarvittaviin valmiuksiin. Sen sijaan opiskelijat toivovat opintojen nopeuttamiseksi korkeakouluilta byrokratian vähentämistä sekä joustavuutta kohdata erilaiset elämäntilanteet. Vastaajat kokivat, että yksi opintoja hidastava tekijä on opiskelumotivaation laskeminen. Akavan opiskelijavaltuuskunnan AOVAn mielestä opintojen ohjausta tulisi korkeakouluissa lisätä, jotta opiskelijoiden motivaatiota opintojen suorittamiseen voitaisiin parantaa. Korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelujen resurssit ovat Akavan opiskelijoiden tekemän selvityksen mukaan pääasiassa heikkoja. Suurimmassa osassa korkeakouluja opiskelijoille ei pystytä tarjoamaan riittävästi tukipalveluja. Opintojen nopeuttamisen ja työurakeskustelun yhteydessä tulisi rajoitusten sijaan pohtia, miten korkeakoulut voisivat tukea opiskelijoita opinnoissaan, vaatii AOVAn puheenjohtaja Ted Apter. Tutkimuksen mukaan opiskelijat ovat luottavaisia valmistumisen jälkeiseen tulevaisuuteen: suurin osa uskoo löytävänsä omalta alaltaan pysyvän ja mielekkään työpaikan. Akavalaiset opiskelijat eivät pidä työttömyyttä todennäköisenä vaihtoehtona valmistumisen jälkeen. Selvä enemmistö vastaajista olisi valmis ottamaan vastaan muuta kuin oman alan työtä, mikäli omaa alaa vastaavaa työtä ei löytyisi. Mieluummin töitä kuin velkaa Suomalaiset korkeakouluopiskelijat työskentelevät kansainvälisesti verrattuna paljon opintojensa ohella. Akavan opiskelijoiden tutkimukseen vastanneista yli puolet työskenteli keväällä 2012 joko osa-aikaisesti tai päätoimisesti. Vaikka korkeakouluopiskelijat käyvät opintojen ohella töissä, kyselyn tulosten mukaan opinnot viivästyvät kuitenkin vasta opintojen loppuvaiheessa. Suurin osa vastaajista kertoi käyvänsä töissä taloudellisen toimeentulon takaamisen ja työkokemuksen vuoksi. Opintolainan ottaminen oli monelle vastaajalle periaatekysymys: monet opiskelijat kokivat velaksi elämisen kielteisenä. Työkokemusta saatava jo opintojen aikana Ted Apter iloitsee, että suurin osa vastaajista on ehtinyt saada oman alan työkokemusta opintojen aikana. Tähän on Apterin mielestä kannustettava entistä määrätietoisemmin. Oman alan työkokemuksella on suuri merkitys ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymisessä sekä valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä, Apter painottaa. Tutkimuksen perusteella opiskelijat pitävät työkokemuksen puutetta yhtenä merkittävimpänä valmistumisen jälkeisen työllistymisen esteenä. Lisäksi suhdeverkoston puuttumisen nähtiin hidastavan omalle alalle työllistymistä. Mielikuva välivuosista hauskanpitona paljastuu myytiksi Akavan opiskelijoiden tutkimukseen vastanneista yli 40 prosenttia oli siirtynyt korkeakouluun suoraan toisen asteen opinnoista. Yli puolet vastanneista oli pitänyt yhden välivuoden ennen korkeakouluopintoihin siirtymistä. Neljä viidestä vastaajasta siirtyi jatko-opintoihin viimeistään kahden vuoden kuluttua ja noin joka kymmenes piti neljä välivuotta tai enemmän. Yleisimmin välivuosi vietettiin joko töissä tai asepalveluksessa. Lisäksi välivuosia vietettiin esimerkiksi avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa opiskellen. Välivuosien pitäjistä selvä vähemmistö vietti aikaansa joko matkustellen tai työttömänä, joten ainakin akavalaisten opiskelijoiden parissa mielikuva toimettomista välivuosista ei saa vahvistusta. Nuorten asenteet työelämää ja jatko-opintoja kohtaan ovat herättäneet runsaasti keskustelua viime aikoina. Akavan opiskelijoiden teettämä jäsentutkimus osoittaa, että nuoret tuntevat oman vastuunsa sekä omasta että yhteiskunnan tulevaisuudesta, Apter sanoo. Lisätietoa Akavan opiskelijoiden jäsentutkimuksesta: jasentutkimus Asiantuntija 4/

16 Nuoret ja työ Yliopisto-opiskelijalle työelämä näyttäytyy mahdollisuuksien kenttänä Asiantuntija kysyi Tampereen yliopiston opiskelijoilta mietteitä valmistumisensa jälkeisistä työelämänäkymistä. Heta Hedman opiskelee toista vuotta historiaa ja Janne Mikkola lukee toista vuotta kasvatustiedettä. Sanna-Mari Salonen valmistuu kasvatustieteilijäksi keväällä viiden vuoden opiskelun jälkeen. Teksti ja kuva: Mia Hemming Mille alalle haluaisit sijoittua valmistumisesi jälkeen? Mikkola: Minulla ei ole siitä vielä selkeää mielikuvaa. Minua kiinnostavat ihmisten toimet, jolloin yhteiskuntaan suuntautuvat alat olisivat mahdollisia. Hedman: Yliopistosta ei valmistuta mihinkään ammattiin. Mahdollisuudet sijoittua työelämässä ovat monipuoliset. Tällä hetkellä erilaiset asiantuntijatehtävät tuntuvat minusta kaikkein mielenkiintoisimmilta. Historian opiskelijoiden tapahtumissa on puhuttu historiasta valmistuneiden työllistymisestä, mutta ei niinkään henkilökunnan taholta. Salonen: Minua kiinnostaa tutkimustyö ja yliopistoura. Olen suunnitellut jo peruskoulutukseen liittyvää väitöskirjatutkimusta. Toisaalta minua kiinnostaa myös koulutuspolitiikka. Vahvemmin tällä hetkellä tutkijan työ vetää minua puoleensa. Politiikan aika voi olla sitten myöhemmin. Tutkijuus ei minulle riitä, vaan haluan, että tutkimuksestani olisi hyötyä yhteiskunnalle. Että se tukisi koulujen kehittämistä. Minkälaisissa työpaikoissa ajattelet, että osaamisellesi voisi olla tarvetta? Hedman: Olin viime kesänä töissä ulkoasiainministeriössä, ja siellähän on paljon historiasta valmistuneita. Se maailma kiinnostaa minua. Voisin tehdä myös opettajan sijaisuuksia, ja sitä varten varmaan jossain vaiheessa suoritan siihen vaadittavia opintoja. Mikkola: Kasvatustieteilijät työllistyvät niin moneen paikkaan, että on vaikea sanoa vielä mitään tiettyä työpaikkaa, mutta opettajuus ei kiinnosta minua. Tuntuu, että pääosin nimen omaan pedagogisiin opintoihin aikovilla kasvatustieteen opiskelijoilla on selkeä näkemys tulevasta. Ainakin nuoremmilla opiskelijoilla muut mahdolliset työpaikat vaikuttavat olevan hämärän peitossa. Tutkintonne antaa teille periaatteessa valmiudet toimia esimerkiksi asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä. Onko niistä joku teille varteenotettava vaihtoehto vai onko mielessäsi jokin muu rooli? Salonen: Kunnianhimoisena ihmisenä ajattelen sijoittuvani johtavaan tai asiantuntija-asemaan. Minun on vaikea nähdä itseäni työssä yksityisellä sektorilla. Mutta ei yrittäjyyskään ole poissuljettua, jos keksin jonkun hyvän yritysidean. Hedman: Voisin periaatteessa sijoittua mille tahansa sektorille asiantuntijaksi. Erityisesti minua kiinnostaa kuitenkin kolmas sektori ja siellä kansainväliset 16 Asiantuntija 4/2012

17 Heta Hedmania kiinnostaa ulkomailla työskentely, sillä hän haluaa hyödyntää hyvää kielitaitoaan. Hän haluaa myös opiskelijana hyödyntää vaihtomahdollisuuksia. Hänestä on todennäköistä, että hän asuu vielä jonakin päivänä ulkomailla. järjestöt. En pidä itseäni yrittäjähenkisenä, mutta hyvällä yritysidealla voisin kokeilla yrittäjyyttä. Mikkola: Minulla on käväissyt mielessä johto- ja esimiestehtävät. Myös projektikoordinaattorin työt kiinnostavat. Olen välillä miettinyt henkilöstöalaa, mutta siitä puuttuu se yhteiskunnallinen ulottuvuus, jota toivoisin työlläni olevan. Kuinka tärkeänä pidätte työstä maksettavan palkan suuruutta? Salonen: Tutkijan palkka ei ole kovin hyvä, mutta pidän tärkeämpänä sitä, että itse työ kiinnostaa. Minulla on kuitenkin myös opettajan pätevyys, joka oikeuttaa yliopistolla palkan lisään. Ja toki odotan, että palkka kehittyy, kun etenen urallani. Vaikka työllistyisin yksityiselle sektorille, en valitse työpaikkaa rahan tähden. Hedman: En tiedä tässä vaiheessa, mikä on sopiva palkkataso. Sehän riippuu pitkälti siitä, mihin menee töihin ja millaisiin tehtäviin. Haluan kuitenkin sellaista palkkaa, jolla pystyn elättämään itseni ja laittamaan vähän säästöön. Ne ovat vaatimukseni - en unelmoi ylenpalttisista summista. Mikkola: Palkka ei ole ensimmäisellä sijalla prioriteeteissani, eikä odotettavissa oleva palkkataso ole vaikuttanut ollenkaan alan valintaani. Olen ihan tyytyväinen, jos palkka on työehtosopimuksen mukainen. aika hyvin, sillä sijoittumismahdollisuudet ovat monipuoliset. Luotan myös hyvinvointiyhteiskuntaan, joka pitää huolen, vaikka olisi työtön. Työ on tärkeää hyvinvoinnille, mutta ei hyvinvointi ole yksin sen varassa. Salonen: Luottamukseni työllistymisestä on lisääntynyt koko ajan. Nyt olen rauhallisin mielin, mikä johtuu varmaan siitä, että olen kokopäivätyössä tutkimusprojektissa. Ylipäänsä työnteko on tuonut itsevarmuutta, olen ollut esimerkiksi maahanmuuttajien opettajan sijaisena. Myös koulutuksemme monipuolisuus tuo turvallisuuden tunnetta työllistymisestä. Hedman: Minä yritän olla luottavaisin mielin työllistymisen suhteen. Mahdollisuudet ovat monet, joten mielikuvituksella, luovuudella ja kunnianhimolla varmaan löytyy töitä. Lisäksi työllisyystilanne eri aloilla ja eri aikoina vaihtelee. Jos ei heti tärppää, niin kohta on taas osaamiselleni tarvetta. Työmarkkinoilla vallitsee samanaikaisesti sekä vaikeaa työttömyyttä että työvoimapulaa. Pelottaako teitä, että työllistyttekö valmistuttuanne? Mikkola: Ei se huolestuta minua. Minusta meidän alalla työllistytään Sanna-Mari Salonen toivoo, että työnsä olisi myös kansainvälistä. Hän haluaisi esimerkiksi kiertää eri yliopistoja, ja haaveilee tutkijavaihdosta. Janne Mikkolaa kiinnostaa kansainvälisyys ja hänestä tuntuu, että sellaisia valmiuksia myös työnantajat odottavat. Asiantuntija 4/

18 Svensk Resumé Av SPECIAs medlemmar som arbetar inom högskolesektorn är 39 procent visstidsanställda. Det är en väldigt hög andel. Medlemmarna som arbetar inom högskolesektorn är främst kvinnor i 30 års ålder. Visstidsanställningar har negativa konsekvenser för de utsatta. När man inte vet om man har arbete efter att kontraktet går ut blir det svårt att göra upp långsiktiga planer i livet. Ovissheten om framtiden orsakar stress och det är till exempel inte lika lätt att bli beviljad bostadslån. Det kommer naturligtvis alltid att förekomma vikariat, som fungerar som en bra inkörsport till arbetslivet för nyutexaminerade, och det kommer också alltid att finnas projektartade arbeten som har en klar början och ett klart slut. Tyvärr är det dock de omotiverade visstidsanställningarna som dominerar bland SPECIA-medlemmarna. Med omotiverade visstidsanställningar menas arbetskontrakt för en viss tid trots att det inte finns några tecken på att själva arbetet i sig skulle ta slut då kontraktet går ut. I de flesta fall får arbetstagaren dessutom finna sig i att påbörja ett nytt visstidskontrakt så fort det föregående tagit slut. Eftersom de som är mest utsatta för visstidsanställningar är kvinnor i 30 års ålder med akademisk utbildning, så kan man misstänka att en delorsak till korta arbetskontrakt även är arbetsgivarens rädsla för eventuella föräldraledigheter. I dessa fall handlar det inte längre bara om ett brott mot lagen om visstidsanställningar, utan även om ett brott mot jämställdhetslagen. Inom den statliga sektorn var andelen visstidsanställda SPECIA-medlemmar 30 procent och motsvarande siffra inom den privata sektorn var 18 procent. Den drygt hälften lägre siffran för den privata sektorn förstärker argumentet om att omotiverade visstidsanställningar inte lönar sig varken för arbetstagaren eller för arbetsgivaren. Vetskapen om att ens arbetskontrakt tar slut gör att man eventuellt inte känner sig lika motiverad och engagerad i sitt arbete. Undersökningar visar att en stor del av en visstidsanställds arbetstid under de sista månaderna går åt till att söka en ny arbetsplats. Inom den privata sektorn har man alltså i högre grad och i ett tidigare skede insett att omotiverade visstidsanställningar har en negativ inverkan på produktiviteten. Aino Harinen valdes till ny ordförande för SPECIA vid höstmötet i Tammerfors. Aino är 33 år gammal och arbetar som chef för Norra Karelens sommaruniversitet. Harinen ersätter Risto Tolonen som valdes till ordförande för Akavas Specialorganisationer på förbundsmötet SPECIA skickar som vanligt inte automatiskt ut Akava-fickkalendern för år 2013 till sina medlemmar. Tidigare erfarenhet har visat att det av ekologiska skäl är förnuftigare att göra på följande sätt: Ifall du vill ha en Akava-kalender, skicka ett e-postmeddelande till adressen med rubriken kalender. Kom ihåg att bifoga din adress. Det populära utbildningsstödet höjs till 150 euro per medlem per år från och med Den tidigare summan har varit 100 euro. Utbildningsstödet kan ansökas om för vidareutbildning vid sommaruniversitet och öppna universitet, fortbildningscentraler och yrkeshögskolornas öppna kurser. Vi betalar 50 % av kostnaderna för utbildningen och högst 150 euro per medlem från och med nästa år. Du kan anhålla om stöd en gång om året. Sänd din anhållan per post. En kopia av betalningskvitton ska medfölja som bilaga till anhållan. Närmare anvisningar finns på sidan God jul och gott nytt år! Simon Huldén SPECIA rf 18 Asiantuntija 4/2012

19 Mietipä hetki, ketä varten henkivakuutus hankitaan. Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää. Onneksi suuriin riskeihin voi varautua pienin panoksin. Tarkista heti, oletko sinäkin oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Testaa laskuria, katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. henkivakuutuskuntoon.fi Tutustu ja voita! Jaossa Veikkauksen Jokeriarpoja, päävoitto * Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu Asiantuntija 4/

20 Kannattavuuslaskenta ja budjetointi Koulutus alkaa Helsingissä Kirjanpidon perusteet Koulutus alkaa Helsingissä ja Oulussa Johtamisen erikoisammattitutkinto Koulutukseen jatkuva haku Tiimin johtaminen Koulutus alkaa Helsingissä Henkilöstöassistentin tutkinto Koulutus alkaa Helsingissä Johtamis- ja esimiesviestintä Koulutus alkaa Helsingissä Tiedottajan tutkinto, MTi Koulutus alkaa Helsingissä Presentation and Selling Skills Koulutus alkaa Helsingissä Lue lisää: markinst.fi Tunnistettava muutos. Markkinointi-instituutti on Suomen tunnetuin koulutusyritys ja asiakkaiden mielestä alansa vahvin toimija. (TEP yrityskuvatutkimus, Taloustutkimus Oy)

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI?

PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? Lyhytaikaista tai pätkittyä työtä teetetään nykyään paljon. Valitettavasti joskus sitä teetettäessä myös rikotaan lakia. Ole tarkkana oikeuksistasi! PÄTKÄTYÖ Pätkittyä

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

NUORTEN PSYKOLOGIEN TYÖT, PALKAT JA NEUVOTTELUT

NUORTEN PSYKOLOGIEN TYÖT, PALKAT JA NEUVOTTELUT NUORTEN PSYKOLOGIEN TYÖT, PALKAT JA NEUVOTTELUT 1. Sijoittuminen yhteiskunnan eri aloille: -> 4 isoa alaa: terveys, sosiaaliala, oppilaitokset, työ - psykologit laillistettu 1994 - Laki 559/94 - lainsäädäntö

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Työelämään.fi -kysely

Työelämään.fi -kysely Työelämään.fi -kysely Työelämään.fi -kysely Vastausaika 26.4-17.5. Vastaajina lähes 6 000 AMK -opiskelijaa Selvittää: Opiskelijoiden suhtautumista ja toiveita työelämäkoulutuksen suhteen Opiskelijoiden

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt

Kasvatustieteilijät. Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016. Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Kasvatustieteilijät Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt KASVATUSTIETEILIJÄT Vähimmäispalkkasuositus 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry 20.8.2013 Taustatiedot Sukupuoli 100% 80% 67% 60% 40% 33% 20% 0% Mies Nainen Kaikki

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO

Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio. Kaupan päivä 2014 KESKO Nuoret työntekijät Asenteet ja motivaatio Kaupan päivä 2014 KESKO Puheenjohtaja Ann Selin 20.1.2014 PAM lukuina Jäseniä 230 000 Ammattiosastoja 182 Luottamushenkilöitä noin 5 000 42 työehtosopimusta ja

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely

Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely Henkilöstöpalveluyrityksissä työskentely 23.10.2014 HPL Mikä on HPL? Edustamme vajaata 300 jäsenyritystä, jotka tarjoavat mm. henkilöstövuokraus-, rekrytointi-, ulkoistus-, henkilöarviointi- ja uudelleensijoittumispalveluita

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin)

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin) Henkilöstöasiat käytännössä Erikoistumisjakso 16.4.2015 Kaikki harjoitustyön (HO-tuomion esittelyn ja arvioinnin) jättäneet ovat saaneet korvaavuuden yhdestä tentin kysymyksestä, joten heidän tulee tässä

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Yliote. Arviointikeskustelut alkoivat yliopistoissa. Sisältö. Yliopistolaisten jäsentiedote 19.2.2013. Juko kiertää yliopistoilla keväällä

Yliote. Arviointikeskustelut alkoivat yliopistoissa. Sisältö. Yliopistolaisten jäsentiedote 19.2.2013. Juko kiertää yliopistoilla keväällä Yliote Yliopistolaisten jäsentiedote 1 2013 19.2.2013 Arviointikeskustelut alkoivat yliopistoissa Yliopistoissa käydään taas tänä vuonna arviointikeskustelut. Arviointi tehdään nyt hiukan eri tavalla kuin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot