Vahti vaihtuu SPECIAssa. Määräaikaiset työsuhteet. SPECIA ry:n jäsenlehti s.12. Työnteko maistuu opiskelijoille s.8 Palkasta pitää puhua s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vahti vaihtuu SPECIAssa. Määräaikaiset työsuhteet. SPECIA ry:n jäsenlehti 4 2012. s.12. Työnteko maistuu opiskelijoille s.8 Palkasta pitää puhua s."

Transkriptio

1 SPECIA ry:n jäsenlehti Vahti vaihtuu SPECIAssa s.12 TEEMA s.4 Määräaikaiset työsuhteet Työnteko maistuu opiskelijoille s.8 Palkasta pitää puhua s.16

2 Pätkätyöt muutakin kuin määräaikaisuuksia s.4 Määräaikaisuus s.9 Työtä pirstotaan s.8 Näkökulma s.10 Aino Harisesta SPECIAn puheenjohtaja s.12 Työnteko maistuu opiskelijoille s.11 Yliopisto-opiskelijalle työelämä näyttäytyy mahdollisuuksien kenttänä s.14 Palkasta pitää puhua s.16 Svensk resumé s.18 Pääkirjoitus Ei se määräaikaisuus, vaan se laatu Perusteettomat määräaikaisuudet eivät ole hyödyksi kenellekään, varsinkaan työnantajalle. Simon Huldén kehittämispäällikkö Koulutustuki nousee ensi vuonna Supersuosittu koulutustuki nousee ensi vuonna sadasta eurosta 150 euroon. Tarjoamme jäsenetuna koulutustukea, jota voit anoa lisäkoulutukseesi avoimessa yliopistossa, kesäyliopistoissa tai muussa täydennyskoulutuskeskuksessa. Maksamme 50 % koulutuksen kuluista ja enintään 150 euroa/jäsen. Tukea voi anoa vain kerran vuodessa. Tuki haetaan hakemuksella, joka löytyy kotisivujemme linkistä jäsenedut. Hakemuksen liitteenä pitää olla kopio maksetuista kuluista. SPECIAn hallitus päättää tuen myöntämisestä. Lisätietoja asiasta voit kysyä toimistolta tai Hakemukset postitetaan osoitteella SPECIA, Snellmaninkatu 19-21E15, Helsinki. SPECIAn korkeakoulusektorilla työskentelevistä jäsenistä 39 % on määräaikaisessa työsuhteessa. Valtiolla vastaava luku on 30 % ja yksityisellä sektorilla 18 %. Luvut ovat varsin korkeita. Sijaisuuksia tarvitaan aina, mutta ne selittävät vain alle kolmasosan näistä prosenttiluvuista. Suurin osa on määräaikaisuuksia ilman oikeutettua syytä. Kuvaavaa on, että yleisin perustelu määräaikaisuudelle on projektiluontoinen työ, samalla kun työntekijällä on viisi ketjutettua työsuhdetta saman työnantajan palveluksessa. Se ei ole oikein. Oikein on taas se, että sijaisuuksiin palkataan määräaikainen työntekijä, joka parhaassa tapauksessa pääse sisälle työelämään sijaisuutensa ansiosta. On myös oikein, että projekteihin, joilla on selkeä alku- ja päättymispäivämäärä palkataan määräaikainen työntekijä. Erittäin väärin on taas se, että alle 35-vuotiaat naiset ovat reilusti yliedustettuina määräaikaisuuksissa. Tämä ei selity sillä, että heihin kohdistuisi tavallista enemmän perusteltuja syitä määräaikaisuuksiin. Todennäköisempää on, ettei työnantaja halua sitoutua työntekijöihin, jotka mahdollisesti tulevat raskaaksi, jäävät perhevapaalle tai hoitavat sairasta lasta kotona. Tässä tapauksessa työnantaja ei pelkästään käytä väärin määräaikaisuuksia, vaan syyllistyy myös sukupuoliseen syrjintään. Tilaa AKAVA-kalenteri 2013! Paradoksaalista keskustelussa on se, että perusteettomat määräaikaisuudet eivät ole hyödyksi kenellekään, varsinkaan työnantajalle. Epävarmuus työsuhteen jatkuvuudesta vaikuttaa suuresti työn tuottavuuteen. Aidosti innostunut työntekijä on tehokkaampi ja sitoutuneempi työpaikkaansa. Tutkimustulokset kertovat myös, että viimeiset kuukaudet määräaikaisuuksissa menee pitkälti uuden työpaikan etsimiseen, jolloin varsinaiset työtehtävät kärsivät. Taloudellisesti epävarmoina aikoina työnantaja ei myöskään pysty irtisanomaan eikä lomauttamaan perusteettomassa määräaikaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. Yksityisellä sektorilla on huomattu että perusteettomat määräaikaisuudet eivät kannata. Ne tuottavat vähemmän kuin toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet. Miksi tätä ei sitten ole havaittu muilla sektoreilla? Suurin syy lienee työn tuottavuuden mittaamisen vaikeudessa. Kun tuottavuutta ei pystytä selkeästi mittaamaan ei myöskään osata todeta, että hyvinvoiva ja sitoutunut työntekijä on kaikille parasta. Mielenkiintoinen seikka tässä yhteydessä on se, että taistelussa perusteettomia määräaikaisuuksia vastaan ay-liike saa huomattavaa vetoapua markkinavoimilta. Perusteettomat määräaikaisuudet kun eivät ole taloudellisesti kannattavia. Olemme jälleen tilanneet AKAVA-taskukalentereita 400 kappaletta. Kalenterissa on paljon perustietoa työelämästä sekä kätevä viikkoaukeama sekä rengassidonta, jolloin valittu viikko pysyy avattuna. Jäsenet voivat tilata yhden kalenterin maksutta niin kauan kuin niitä riittää. Postitamme kalenterin heti tilauksen saatuamme. Kalenteritilauksen voit laittaa sähköpostilla osoitteeseen 2 Asiantuntija 4/2012

3 Puheenjohtajan mietteitä Eespäin! SPECIAn syyskokous hyväksyi Tampereella yhdistyksemme toimintasuunnitelman ensi vuodelle. Keskeisiä asioita suunnitelmassa ovat strategian uudistaminen ja edunvalvonnan jäntevöittäminen. Strategian uudistamisen lähtökohtana on tuoda SPECIA entistä lähemmäs jäsenten arkea. Pohdimme keinoja aiempaa paremmin sekä kuunnella jäseniä että välittää heille ammattiliiton tarjoamia mahdollisuuksia. Edunvalvontatietoisuuden herättäminen on avainasia: reilu työelämä perustuu molempien osapuolten tietoon omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja vuoropuheluun. Edunvalvonnan jäntevöittäminen rakentuu jäsenten kuulemiselle. Specia napakoittaa työtään Akavan Erityisalojen neuvottelukunnissa. Jäsenten työelämätavoitteet on saatava nykyistä näkyvimmiksi neuvottelukunnissa. SPECIAn toimisto tukee edustajiamme neuvottelukunnissa ja pitää heihin yhteyttä, jotta he jaksavat panostaa luottamustehtäväänsä vapaa-aikaansa ja osaamistansa ja jotta heidän vaikutusmahdollisuutensa vankistuvat. Itse en enää ensi vuonna jatka SPECIAn hallituksessa. Aloitan vuoden vaihteessa AE:n hallituksen puheenjohtajana. Specian uutena puheenjohtajana aloittaa Aino Harinen. Tunnen Ainon jo monien vuosien takaa ja jätän puheenjohtajan nuijan turvallisin mielin Ainolle. Kiitos tähänastisesta yhteistyöstä, SPECIAlaiset. Eespäin! Risto Tolonen Asiantuntija-lehti on ilmestynyt vuodesta Julkaisija SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Päätoimittaja Simon Huldén Ulkoasu Nymandesign Oy Painopaikka Libris Oy Kontulantie Helsinki Painosmäärä SPECIAn toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Kehittämispäällikkö Simon Huldén Faksi (09) Snellmaninkatu Helsinki SPECIA ry:n puheenjohtaja Risto Tolonen Jäsenmaksut ja jäsenyyttä koskevat kysymykset Akavan Erityisalojen jäsensihteerit (toimistoika 9:00 15:00) Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko (09) (arkisin klo ) KANNEN KuVA: ARI IJäS Työn orjat Roope Alho Asiantuntija 4/2012 3

4 Määräaikaiset työsuhteet Pätkätyöt ovat muutakin kuin määräaikaisuuksia Minne tuuli kuljettaa, joutunee specialainen Ritva Partanen pohtimaan pian Katri-Helenan klassikkolaulun sanoja mukaillen. Hänellä on takana parikymmentä vuotta pätkätöitä, ja nyt kun hän kokee löytäneensä oman alansa, näyttää työn saaminen kotipaikkakunnalta mahdottomalta. Ritva kertoo, millainen on pätkätyöläisen arki hänen näkökulmastaan. Teksti: Tuija Heikkilä Kuvat: Ritva Partanen Ritva Partanen on syntyisin Kuopiosta, mutta siitä lähtien, kun hän lähti opiskelemaan, on hän ollut vahvasti keskisuomalainen. Koti ja perhe mies, kaksi tytärtä, koira ja marsu eivät Jyväskylästä mihinkään muuta, mutta voi olla, että Ritva joutuu hakemaan töitä muualta. Miten siinä niin kävi? Kasvatustiede veti yliopistoon Ritvan elämä on vauhdikasta. Hän harrastaa tanssia ja ulkoilua perheen laulavan lintukoiran, labradorinnoutajan ja sileäkarvaisen noutajan sekoituksen kanssa, sekä piirtää, askartelee ja touhuaa lasten kanssa mitä nyt perheenäiti touhuaa. Raskaiden Niin ja tietysti vuosien hän jälkeen antaa aikaansa ay-toimintaan. ulla-maija Helinon Aktiivinen onnellinen specialainen ja Specian ja tyytyväinen hallituksen elämäänsä. jäsen ensi vuonnakin on ollut yhden kauden AE:n hallituksessa ja toimii Akavan Erityisalojen aluesihteerinä. Juuri nyt Ritva panostaa opiskeluun. Hän aloitti syyskuussa Jyväskylän yliopistossa opinnot opinto-ohjaajaksi. Joulukuussa 2013 pitäisi olla todistus kädessä. Se oli pätkää, pätkää ja pätkää? Työn myötä on selkiytynyt, että ohjaustyö on minun juttuni, Ritva Partanen vakuuttaa tyytyväisenä. Nuorena Ritvalla ei ollut yhtä selviä säveliä tulevaisuudesta. Olin niitä lukiolaisia, joilla ei ole mitään hajua, minne lähtisi koulun jälkeen opiskelemaan. Oma ala ei ollut selvillä. Se oli päässäni selkeänä, että yliopistoon en mene, mutta sinnehän sitten kuitenkin päädyin. Heti lukion jälkeen Ritva matkusti, kävin talouskoulun ja oli kouluavustajana hän hakeutui Korpilahdella sijaitsevaan Alkio-opistoon suorittamaan kasvatustieteen appron. Kansanopistovuosi on lukion jälkeen hyvä valinta, jos ei tiedä, mitä haluaa. Kasvatustiede kiinnosti Ritvaa, ja hän pääsikin sitä lukemaan Jyväskylän yliopistoon. Toinen vaihtoehto olisi ollut psykologia, mutta siinä olisi tarvittu tilastotiedettä, eikä matematiikka ollut vahva lajini. Pätkää toisensa perään Työelämä imaisi Ritvan melkein ennen aikojaan. Pätkätyöt vakiintuivat hänen elämäänsä vaivihkaa. Jo opiskeluaikaan tein tiedekunnassa työpätkiä ja olin kesäisin laskemassa hakupisteitä. Pidin kaksi vuotta taukoa opinnoista, kun tein ensimmäisen lapseni, ja gradun väänsin, kun hän oli pieni. Sama vauhti jatkui, sillä Ritva sai ensimmäisen oikean työpaikkansa jo ennen valmistumistaan, kun hän pääsi 4 Asiantuntija 4/2012

5 Jyväskylän kristillisen opiston kurssisihteeri-koulutussuunnittelijaksi. Viihdyin siellä, mutta kyseessä oli äitiysloman viransijaisuus, joten tieni vei muualle. Lisäksi työ oli pääsääntöisesti toimistotyötä, ja vain kesäkursseilla sain organisoida ja tehdä muuta kuin pyöritellä papereita. Olen sosiaalinen ja halusin ihmisten pariin. Ritva palasi yliopistolle, nyt vetämään työelämäopintoja. Hoidin täydennyskoulutuskeskuksen palkkaamana työelämän opintokokonaisuutta yliopisto-opiskelijoille yliopiston rekrytointitoimi yhteistyökumppaninani. Työelämänsä alkuvuodet Ritvalla oli töitä päällekkäin ja yhtä aikaa, mutta koska hän työskenteli oppilaitoksissa, kuluivat kesät täysin ilman töitä. Neljä kuukautta vuodessa olin ilman tuloja. En saanut palkkaa mutta en myöskään työttömyyskorvausta, koska mieheni oli yrittäjä ja työvoimaviranomaiset katsoivat, että hän voisi periaatteessa työllistää minut. Ne olivat henkisesti ja taloudellisesti tiukkoja aikoja. Ja Ritva painoi hommia. Vedin 2000-luvun alussa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa ja Alkio-opistossa työelämän preppaustaitokursseja, pätevöidyin opettajaksi ja kiersin vaikka sun missä pitämässä elämänhallintaan ja uraohjaukseen liittyviä kursseja. Se oli pätkää, pätkää ja pätkää. Kolmas sektori työantajana Vuoden 2003 alussa perheeseen syntyi toinen lapsi. Pari vuotta aiemmin Ritva oli aloittanut projektityöt Jyvälän Nuoret ry:ssä. Siellä hän havaitsi kolmannen sektorin itselleen mieluisaksi työpaikaksi. En pidä suurista organisaatioista, joissa kukaan ei tunne toistaan. Olen kokenut, että kolmannen sektorin työnantajat ovat sopivan pieniä. Pari vuotta toisen tyttären syntymän jälkeen ja perhevapaan loputtua Ritva vaihtoi Jyväskylän aikuisopistoon opis- Asiantuntija 4/2012 5

6 Määräaikaiset työsuhteet kelemaan projektiosaajien hankekoulutusta. Vuoden kestänyt työvoimapoliittinen kurssi opetti EU-hankemaailman koukeroita. Työllistyin kuitenkin jo työharjoittelujakson alussa projektipäälliköksi mielenterveyskuntoutujahankkeeseen, jossa olin viisi vuotta. Ritva veti kahta hanketta ja niiden ohessa englanninkielistä hanketta, jossa oli mukana 12 Klubitaloa ympäri Eurooppaa. Siinä sain tehdä projektityötä ja verkottua. Toinen hankkeista jäi kesken, kun Ritvaa 2010 pyydettiin Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen Jyväskylän toimipisteeseen vastuuopettajaksi. Koin, että olin ollut pitkään projektityön parissa ja halusin uudistua. Oma laji löytyy Loppuelämän työpaikkaa ei tuostakaan kuitenkaan tullut, ja nyt Ritva on ollut työttömänä puolitoista vuotta. Tänä syksynä alkanut opiskelu on tuonut elämään taas valoa. Olen halunnut pitkään opoksi ja tehnytkin sitä työtä mielenterveyskuntoutujien parissa. Sitten sain mahdollisuuden tällaiseen opintokokonaisuuteen, joka mahdollistaa työskentelyn opona. Tuntuu, että nyt olen löytynyt oma lajini, johon saan pätevyyden. Iloa himmentää kuitenkin synkkä aavistus siitä, että valmistuttua Ritva ei ehkä löydä töitä kotikaupungistaan. Ansiosidonnainenkin loppuu keväällä. Jyväskylässä on kaikkein eniten akateemisia työttömiä koko maassa. Olenkin tehnyt sen henkisen päätöksen, että jos töitä ei rupea löytymään, minun on pakko lähteä muualle, halusin tai en. Perhe kuitenkin jää tänne. Ritvan lapset ovat nyt 17- ja yhdeksänvuotiaat, ja puoliso joutuu tekemään välillä matkatöitä hänkin. Perheessä ei voi olla kahta matkustavaa aikuista. Kuvio menee vaikeaksi, mutta on onni, että vanhempani ovat hyvässä kunnossa ja auttavat mielellään lasten kanssa, jotta arki pyörisi ilman suuria stressitekijöitä. Varmasti tulee rankkaa, mutta sitä elämä välillä on. Töissä ilman etuja Ritvan kokemukset pätkätöistä ovat olleet erilaiset kuin mitä julkisuudessa otsikoidaan. Pätkätöistä puhutaan hirveän usein siinä näkökulmassa, että kyse on määräaikaisuuksista ja niiden ketjutuksista, mutta esimerkiksi minä olen ollut päällekkäin kolmessa eri paikassa tekemässä tuntitöitä ja sitten kesät ilman työtä. Lisäksi Ritvan kaltaisella pätkätyöntekijällä ei ole projektityökausia lukuun ottamatta ollut työyhteisöä, työterveyshuoltoa tai muita etuja, mitä määräaikaisilla on. Pätkätyöt voivat olla olla loistava mahdollisuus. En ole koskaan voinut esimerkiksi ajatellakaan, että jäisin vuorotteluvapaalle. Pitää muistaa, että pätkätöiden kirjo on hyvin laaja! Työelämän alkuvuosina Ritva oli taloudellisesti tiukoilla. Monta laskua olisi jäänyt maksamatta, jos vanhemmat eivät olisi auttaneet. Ne olivat rankkoja vuosia, ja joskus mietin, miten niistä selvittiin. Mutta olen aina ollut peruspositiivinen ja uskonut tulevaan. Kun ruvettiin rakentamaan omaa taloa, tehtiin päätös, että jos jotakin haluaa, pitää riskeerata. Samana päivänä kun otettiin pankista laina, sain tiedon, että minut on valittu projektipäälliköksi. Oli mahtavaa huomata, että elämä tosiaan kantaa. Ritvalla on ollut perheen ja suvun ohella tukena laaja ystäväverkosto. Ihmiset, joilla ei ole tukiverkostoa, ovat tosi heikoilla. En ihmettele, että monet sairastuvat henkisesti ja fyysisesti. Yhteiskunnassamme tulee olla vahvasti yksilöinä ja pärjätä yksilöinä. Jos Ritva saisi alkaa nyt alusta, ei hän valitsisi akateemista koulutusta. Lukisin jonkun perusammatin ja ehkä töissä oltuani lähtisin yliopistoon syventämään osaamistani. Akateeminen koulutus avartaa ajattelua, mutta mitä hyötyä siitä on, jos ei saa työtä. Ei yhtään mitään. Omista raskaista kokemuksistaan huolimatta hän näkee, että pätkätyöt voivat olla myös hyvästä. Nuorelle, jolla ei ole perhettä pätkätyöt voivat olla loistava mahdollisuus kokeilla erilaisia hommia ja löytää oma paikkansa työelämästä. Vertaistukea tarvitaan Akava on nostanut pätkätyöläisten asiaa esiin. Olen tosi tyytyväinen, että myös Specia ja AE ovat rummuttaneet pitkään pätkätyöläisten oikeuksien puolesta. Niitä ei saa unohtaa missään nimessä kaiken muun kohinan keskellä. Niin kauan kuin meitä on, asia tulee pitää esillä. On myös tärkeää, että ay-liike tutkisi, mitä kaikkea pätkätyö on ja mitä kerrannaisvaikutuksia se tuo ihmisen elämään esimerkiksi terveyden näkökulmasta. Ritvan mielestä ammattijärjestöt voisivat tukea pätkätyöläisiä monella tavalla. Tiedän, että pienillä liitoilla ei välttämättä ole varaa, mutta liitto voisi tarjota jäsenilleen vaikka kerran vuodessa lääkärintarkastuksen tai jotakin muuta konkreettista. Speciahan järjestää paljon koulutusta jäsenilleen, mutta kaikilla liitoilla ei sellaista ole tarjolla. On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka ovat totaalisen yksin pätkätyöhelvetissään. Heille pitäisi järjestää mahdollisuuksia kohdata kaltaisiaan ja vaihtaa ajatuksia. Mitä Ritva sitten toivoo tulevaisuudelta? Keskustelevampaa työelämää ja sitä, että jos työntekijä sitoutuu työnantajaan, pitäisi työantajankin sitoutua työntekijään. Sitä, ettei tuijotettaisi kvarttaalituloksia, vaan osattaisiin katsoa tilannetta pidemmälle. 6 Asiantuntija 4/2012

7 Määräaikaisuus Palvelussuhde voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva (eli vakituinen) tai määräaikainen. Määräaikaisuudelle täytyy olla työsopimukseen kirjattu laillinen peruste. Määräaikaisuuden laillinen peruste voi olla: tehtävän luonne (esim. kausiluontoisuus, projektityö) sijaisuus harjoittelu tai muu näihin rinnastettava seikka. Perusteena voi lisäksi olla työntekijän tai viranhaltijan oma pyyntö. Määräaikainen työsopimus tai määräaikaiseen virkasuhteeseen ottaminen ei ole lain mukaista silloin, jos sen tarkoituksena on työntekijän tai viranhaltijan irtisanomissuojan kiertäminen. Lailliseksi perusteeksi ei riitä vetoaminen niin sanottuun täyttölupamenettelyyn, eikä se, että toimen tai viran palkkamenoista päätetään kerrallaan vain määräajaksi. Tosin työllistämistuen kestoon sidotut määräaikaiset työsopimukset ovat hyväksyttäviä. Määräaikaiseen virkasuhteeseen ottamisen peruste voi lisäksi olla avoinna olevan viran hoitaminen tai se, että virkaan otetulla ei ole sen edellyttämää kelpoisuutta. Sen jatkaminen uudella määräaikaisellakaan virkamääräyksellä ei ole kuitenkaan sallittua, ellei avoinna olevaa virkaa aiotakaan täyttää vakinaisesti, eikä haulla tai muulla tavalla selvitetä, olisiko virkaan saatavissa kelpoisuusehdot täyttävä viranhaltija. Jos olet määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa, tai sinulle tarjotaan sellaista, muista että: voit vaatia määräaikaisuuden perusteen pantavaksi näkyviin työsopimukseesi ennen kuin allekirjoitat sen; perusteen poisjättäminen tai allekirjoituksesi eivät kuitenkaan vaikuta siihen, miten perusteen laillisuutta jatkossa arvioidaan määräajaksi tehtyä työsopimusta ei voi irtisanoa ennen kuin määräaika on kulunut umpeen tai muu määräaikaisuuden peruste lakkaa, esimerkiksi projekti päättyy (poikkeuksena keskeytyksettä yli 5 vuotta jatkunut määräaikainen työsopimus, tai niin sanottu sekamuotoinen työsopimus, jossa on erikseen sovittu irtisanomisehdosta sopimuskauden aikana) määräaikainen virkasuhde voidaan kuitenkin irtisanoa lain mukaisella irtisanomisperusteella määräaikaisessa työsuhteessa oleva voidaan lomauttaa vain jos hän työskentelee vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä määräaikainen kunnallinen viranhaltija voidaan lomauttaa vain jos hänen virkasuhteensa on jatkunut keskeytymättä vähintään 6 kuukautta työnantaja voi purkaa myös määräaikaisen työ- tai virkasuhteen päättymään välittömästi, jos tärkeä syy sitä vaatii (työsuhteessa purkuoikeus on myös työntekijällä) työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa toistaiseksi voimassaolevaa työsopimusta määräaikaiseksi tai lyhentää sovitun määräajan kestoa, mutta työnantaja ja työntekijä voivat sopia näistä asioista, muun muassa määräajan lyhentämisestä, esimerkiksi jos työntekijä haluaa irtaantua sopimuksesta ennen määräajan täyttymistä jos määräaikainen työsopimus on tehty muulla kuin laillisella perusteella tai jos määräaikaisia työsopimuksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassaolevana (vakinaisena) työsopimuksena kunnallisella viranhaltijalla, joka on otettu määräaikaiseen virkasuhteeseen ilman laillista perustetta, tai ilman pätevää syytä toistuvasti peräkkäin määräajaksi, on oikeus saada virkasuhteen päättyessä 6-24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Työsopimuslaissa on lisäksi säädetty, että jos määräaikaiset työsopimukset seuraavat toisiaan jatkuen vain lyhyin keskeytyksin, lasketaan työsuhteen kestosta riippuvat etuudet (vuosiloman ansainta ym.), kuten yhdenjaksoisesti jatkuneessa työsuhteessa. Laissa ei kuitenkaan ole määritelty, mitä lyhyellä keskeytyksellä tarkoitetaan, eikä laki koske virkasuhteita. Määräaikainen virkasuhde on yleensä irtisanottavissa kuten vakituinenkin. Irtisanomisoikeus määräytyy asianomaisten lakien ja virkaehtosopimusten perusteella. Määräaikainen työsuhde, johon on laissa säädetty peruste, sitoo molempia osapuolia alusta loppuun saakka, ja työsuhde päättyy määräajan päättyessä ilman irtisanomista. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia irtisanomismahdollisuudesta. LäHdE: TALENTIA KuVA: THINKSTOCK Asiantuntija 4/

8 Määräaikaiset työsuhteet Työtä pirstotaan, mikä muuttuu Muuttuneet työn teettämisen tavat vaikuttavat työntekijän asemaan työpaikalla, hänen mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työhönsä sekä varsin voimakkaasti osaamisen kehittämiseen. Teksti: Sikke Leinikki Kuva: Getty Images / Thinkstock Kun työtä pilkotaan ja teetetään muussa kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, muuttuu moni asia sekä yksittäisen työntekijän työelämässä ja työyhteisössä että laajemmin yhteiskunnassa. Näitä muuttuneita työn tekemisen ja teettämisen tapoja ovat mm. määrä- ja osa-aikaiset työsuhteet, vuokratyösuhteet, alihankintana tai ostopalvelun tehtävä työ sekä freelancetyö, jossa ostetaan työn tuotos. Miten työtä teetetään? Määräaikaisten työsuhteiden osuus on kuntasektorilla runsaat 20 prosenttia, valtionhallinnossa noin 10 prosenttia ja yksityisellä sektorilla runsaat 10 prosenttia kaikista työsuhteista. Yksityisellä sektorilla määräaikaisten työsuhteiden osuus on suuri opetus-, terveys- ja sosiaalipalveluissa. Suomessa teetetään eurooppalaisittain runsaasti pätkätyötä ja määräaikaisuus kohdistuu keskimääräistä enemmän naisiin ja hyvin koulutettuihin. Erityisesti julkisella sektorilla hyvin koulutetut naiset tekevät pätkätöitä, usein heidän määräaikaisuutensa myös ketjuuntuvat. Nämä terveydenhoito-, opetus- ja sosiaalialalla työskentelevät, vuotiaat naiset valmistuivat 1990-luvun laman aikana tai heti sen jälkeen. Suomessa korkeasti koulutettujen naisten on erittäin vaikeaa aloittaa pysyvä työura. Miehetkin tekevät työtä määräaikaisissa työsuhteissa, mutta heidän asemansa 8 Asiantuntija 4/2012

9 i Kirjoittaja toimii Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman unelmia uudesta työstä -hankkeen projektipäällikkönä TJS Opintokeskuksessa. työyhteisössä on parempi ja määräaikaisuus on heille vähemmän rasittavaa, koska työllistymismahdollisuudet ovat hyvät. Usein määräaikaiset miehet ovat ylempiä toimihenkilöitä, jotka työskentelevät projekteissa tai hoitavat määräaikaista virkaa. Suomessa myös itsensä työllistyminen on yleistynyt, esimerkiksi monet ennen julkisella sektorilla työskennelleet työllistävät nyt itse itsensä ja tarjoavat palvelujaan julkiselle sektorille yrittäjinä. Vaikka ammatinharjoittajien ja freelancereiden määrä on kasvanut runsaaseen henkilöön, heidän osuutensa kaikista yrittäjistä on vain noin 10 prosenttia. Tämä vuokratyötä henkilöstöpalveluyrityksen kautta tekevä työelämän erikoisjoukko on toistaiseksi pieni, Suomessa vuokratyötä tekee reilu prosentti työvoimasta. Tästä ryhmästä tekee kiinnostavan se, että vuokratyö yhdessä muiden epätyypillisten työsuhteiden kanssa muodostaa sukupolvikokemuksen. Ilmiö on merkittävä nimenomaan työmarkkinoille vasta tulleille ja nyt tuleville sukupolville. Vuokratyön tekeminen ja teettäminen tuli mahdolliseksi Suomessa 1994, kun Ahon hallitus (työministerinä Kanerva) purki työn kaupallista välittämistä koskevaa säätelyä. Vuokratyöntekijällä ei ole sopimukseen perustuvaa suhdetta suoraan siihen työnantajaan eli käyttäjäyritykseen, jonka tiloissa hän työskentelee. Käyttäjäyrityksen ja vuokratyötä välittävän yrityksen välillä on kauppasopimus, työntekijän ja välittäjäyrityksen välillä työsopimus. Osa-aikaisten työsuhteiden osuus kaikista työsuhteista on kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana, vuonna 2010 näiden osuus kaikista työsuhteista oli 14 prosenttia. Osa-aikatyö on yleisintä vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Osa-aikatyö on yleisintä nuorissa ja vanhimmissa ikäluokissa. Pätkätyö hankaloittaa elämää Pätkätyö voi vaikeuttaa elämän perusasioiden hallintaa, asunnon hankintaa tai perheen perustamista: on vaikea suunnitella kuukausien tai päivien mittaisten työsuhteiden mukaan. Useimmiten pätkätyö ei olekaan oma valinta; joskin määräaikaisuus saattaa sopia opiskelijalle, joka haluaa kokeilla eri alojen työpaikkoja rakentamatta pysyvää, turvattua arkea perheelle. Määräaikaisuus kuitenkin heikentää työsuhteen laatua siten, että määräaikaisen henkilön palkkakehitys voi olla huonompi ja hänen mahdollisuutensa koulutukseen ja oman osaamisen kehittämiseen ovat heikommat. Vuokratyö yhdessä muiden epätyypillisten työsuhteiden kanssa muodostaa sukupolvikokemuksen. Lääketieteen lisensiaatti Marja-Liisa Kinnunen esitti psykologian alan väitöstutkimuksessaan (Jyväskylän yliopisto 2005), että epävakaa työura ja sen tuoma stressi on terveysriski: stressi voi huonontaa sokeriaineenvaihduntaa, muuttaa veren rasva-arvoja, tuottaa ylipainoa ja nostaa verenpainetta. Stressaantunut keho erittää stressihormoneja kuten adrenaliinia ja kortisonia, jotka puolestaan vapauttavat maksasta sokeria. Stressin heikentämä sokeriaineenvaihdunta vaikuttaa insuliinitarpeeseen ja saattaa jopa edistää diabeteksen syntyä. Myös riski sairastua masennukseen kasvaa. Muissakin tutkimuksissa on todettu, että työn epävarmuus heikentää koettua terveyttä ja yksilölle työn teettämisen tapojen muuttuminen on terveysriski. Työn ei kuitenkaan saisi pitkälläkään aikavälillä heikentää työntekijän tai ympäristön terveyttä. Vuokratyö on tekijälleen erityisen epäedullista. Antti Tanskanen tutki väitöskirjassaan vuokratyöntekijöiden suhteellista huono-osaisuutta ja loi väitöstutkimuksessaan kokonaiskuvaa vuokratyöntekijöiden työelämän laadusta. Hän totesi, että vuokratyössä jää työterveyshuollon ulkopuolelle, ei pääse työnantajan kustantamiin koulutuksiin, jää käyttäjäyrityksen tulospalkkajärjestelmien ulkopuolelle, vuokratyöntekijällä ei ole irtisanomisaikaa eikä vuosilomaa. Vuokratyössä on heikot etenemismahdollisuudet, pienempi palkka ja voimakas pelko työpaikan menettämisestä piinaa. Tanskanen summaa, että vuokratyö heikentää tekijänsä elämän laatua. Osaamisen kehittäminen muuttuu Työn teettämisen muutos muuttaa myös osaamisvaatimuksia: yksinyrittäjältä voidaan vaatia esimerkiksi tekijänoikeuksien tuntemusta ja verkostoitumisen taitoja substanssiosaamisen ylläpidon ohella. Tuntiopettajan tai muuta tuntityötä tekevän on opittava hallitsemaan sitoutumistaan sekä sitä, mitä tunteita hän voi työpaikallaan näyttää ja kenelle. Määräaikaisessa työssä on opittava arvioimaan ja suunnittelemaan työn mitoitusta varsin tarkasti, freelance työssä pitää osata hinnoitella työnsä. Myös mahdollisuudet yhteisölliseen osaamisen reflektointiin ja osaamisen syventämiseen sen avulla saattavat joko kadota tai muuttua, kun työ siirretään pois työyhteisöistä. Esimerkiksi pienyrittäjät voivat kaivata osaamisen kehittämiselleen taloudellista tukea, mahdollisuuksia ja verkostoja. Kun työn teettäminen muuttuu, myös osaamisen kehittämisen osalta valta päättää ja vaatia osaamisen kehittämistä muuttuu, samoin vastuu siitä, että osaamista kehitetään. Kun työtä teetetään projekteissa tai muuten suoraan työnantajan valvonnan ulottumattomissa, myös työhön liittyvä Asiantuntija 4/2012 9

10 Määräaikaiset työsuhteet näkökulma hallinnoinnin määrä kasvaa. Tarvitaan uudenlaista hallinnon osaamista alati muuttuvissa projektikäytännöissä. Kun työntekijän pätevöityminen tarkoittaa osaamisen lisäksi taitoa kilpailla toisten kanssa tietyssä organisaatiossa, hänestä tulee riippuvainen työnantajastaan. Samalla työilmapiiri heikkenee, kun työtovereiden kanssa kilpaillaan. Projekteissa tieto tai osaaminen ei kerry työnantajan tietovarantoon vaan parhaimmillaan projektiryhmän ja huonoimmillaan vain työntekijän tietovarantoon. Miten käy pitkäjännitteisen osaamisen kehittämisen? Määräaikaisten työsuhteiden avulla myös voidaan heikentää kaikkien työntekijöiden työehtoja mm. kiristämällä työntekijälle asetettuja vaatimuksia siitä, mitä hänen työpäivän aikana tulee saada aikaiseksi. Järvensivu ja Alasoini (2012) pitävät työn keskeisimpänä muutoksena sitä, että työtä tehdään entistä yksilöllisemmin ajan, paikan ja yhteisön suhteen. Tällöin työntekijän pitää luoda omista osaamisistaan yksilöllinen yhdistelmä, hänen on osattava verkostoitua itselleen merkittäviin osaamisyhteisöihin, ja osattava tehdä yksilöllisiä sopimuksia työstään ja sen korvauksista. Lisäksi on hallittava digitaalinen vuorovaikutus ja kyettävä tarkastelemaan yhteisöjään ja itseään kriittisesti reflektoiden. Miten tällaista osaamista voi rakentaa, tai opettaa? Miten työilmapiiri muuttuu ja miten esimerkiksi ristiriitoja ratkotaan, jos yhteisöt vaihtuvat koko ajan: miten käy sosioemotionaalisten taitojen tai sitoutumisosaamisen? Mitä voisi tehdä? Ammattiliitot auttavat työntekijöitä mm. määräaikaisuuksien laillisuuden valvonnassa. Lisäksi ne tarjoavat tukea ja mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja ammatillisten verkostojen luomiseen. Ammattiliitot voivat rakentaa alumni- tai mentoriverkostoja, luoda sähköisiä mentorointivälineitä ja oman osaamisen johtamisen välineitä. Kerro ammattiliitollesi, mitä sinä kaipaat. Lopettakaa jo se ruikutus pätkätöistä! Ruikuttaminen antaa kuvan onnettomasta reppanasta ja sitähän eivät korkeasti koulutetut pätkätyöläiset ole, vaan kovan luokan asiantuntijoita ja osaajia. Teksti: Esko Pääskylä Kuva: Ari Ijäs Hyvää tarkoittavalla pätkätöiden kurjuuden valittamisella voidaan saada aikaan paljon pahaa varsinkin korkeasti koulutetuille määräaikaisille. Suurin osa pätkätyöläisistä on heikosti koulutettua väkeä, joka toimii alipalkatuissa rutiinitehtävissä, joissa ei juuri erityisosaamista tarvita. Tähän porukkaan korkeasti koulutettuja pätkätyöläisiä (eli määräaikaisia työsuhteita harrastavia) ei kannattaisi samaistaa. Vaikka korkeasti koulutetulle itselleen sana pätkätyöläinen tarkoittaisikin muuta, määräytyy sanan merkitys suurelle yleisölle sen paskaduuni-merkityksessä. On tosiasia, että korkeasti koulutettujen työttömyys on viime vuosina noussut huolestuttavasti. Epävarmuus työmarkkinoilla on lisääntynyt, ehkäpä myös työsuhteiden perusteeton ketjutus. Nämä ovat tosiasioita, joihin Specian on puututtava, mutta ei missään tapauksessa yhtymällä valituskuoroon, sillä negatiivinen leimaantuminen heikentää korkeasti koulutettujen määräaikaisten työmarkkina-asemaa ja vähentää ammatillista uskottavuutta. Specialta ja Akavan Erityisaloilta odotetaan nyt konkreettisia rakentavia esityksiä tilanteen korjaamiseksi. Niistä enemmän alla. 50-vee eikä päivänkään kokemusta vakitöistä Muutkin kuin Tasavallan Presidentti voivat olla tyytyväisiä pätkätyöläisiä. En itse ole ollut elämäni aikana päivääkään vakituisessa työsuhteessa. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ei ole kiinnostanut. En pidä tätä valittamisen aiheena, päinvastoin. Projektitöihin pätkätyöläisyys sopii oikein hyvin. Pitkän linjan projektiammattilaisena tuskin enää sopeutuisin vakitöihin, enkä varsinkaan rutiinitöihin. Projekteissa parasta on mahdollisuus ottaa vastaan haasteita, joissa onnistuessaan saa aikaan jotain tärkeää. Myös projektiammattilaisen työtehtävien itsenäisyys, vaihtuvuus ja pakko jatkuvaan luovaan ongelmanratkaisuun tekevät työstä mielenkiintoista luvun puolivälistä alkaen kaikki työsuhteeni ovat olleet projektirahoitteisia ja määräaikaisia. Tittelit ovat vaihdelleet: projektijohtajasta kansainvälisten asioiden päällikön kautta koulutusjohtajaksi ja siitä taas selvitysmiehen kautta takaisin projektipäälliköksi. Yhteisenä nimittäjä on ollut työtehtävien määräaikaisuus. Olen siis tyypillinen pätkätyöläinen, jos pätkätyöläisyys määritetään pelkästään työsuhteiden keston mukaan. Silti en vähäisimmässäkään määrin koe olevani jutun alussa kuvattu heikossa työmarkkina-asemassa oleva pätkätyöntekijä, jota työnantaja riistää. Pätkätyöläisyys on käsitteellisesti ristiriidassa sen kanssa, että olen korkeasti koulutettu arvostettu ammattilainen, voin valikoida työni enkä myy osaamistani halvalla. Koen 15-vuotisen projektiammattilaisuuteni lähes jatkuvana unelmaduunista toiseen siirtymistä. Nykyistä projektiani lukuun ottamatta olen työllistynyt ainoastaan itse suunnittelemiini projekteihin. Taidossa suunnitella toteuttamiskelpoisia projekteja on 10 Asiantuntija 4/2012

11 Pätkätyöläisyys on käsitteellisesti ristiriidassa sen kanssa, että olen korkeasti koulutettu ja arvostettu ammattilainen, voin valikoida työni enkä myy osaamistani halvalla. se hyvä puoli, että voi tehdä työkseen niitä asioita, joita pitää tärkeänä. Ensin tulee itse hoksata, mikä jossakin asiassa mättää ja miten asia olisi paremmin. Seuraavaksi tulee auttaa eri organisaatioiden edustajia huomaamaan saman asian. Näissä keskusteluissa idealla on tapana lähteä lentoon. Projektisuunnittelu on luovaa työtä. Kun sopiva rahoitusinstrumentti löytyy, voikin seuraavaksi vakuuttaa rahoittajan. Hyvälle hankkeelle löytyy aina rahoitus ja parhaista hankkeista rahoittajat kilpailevat. Projektityö sopii hyvin maailmanparantajille. Pitää vaan valita, minkä palan maailmasta haluaa seuraavaksi parantaa. Kainuussa oli 1990-alkupuolen laman jälkeen massiivinen työttömyys ja koko maakunta oli valmis kokeilemaan uusia ratkaisuja. Kainuun liiton Lex Kainuu työllisyyskumppanuuden vetäjänä sain vuosina mahdollisuuden johtaa yli 200 eri aloja edustavan henkilön työskentelyä. Hankkeelle asetettiin utopistinen tavoite hankkia 100 miljoonaa markkaa maakunnan työllisyydenhoitoon uusia työllistämisen muotoja ideoimalla ja hankkeistamalla. Tavoite ylitettiin. Koottua rahoitusta tärkeämmäksi tulokseksi koin alkuun saatettujen työllisyys- ja syrjäytymisen ehkäisyprojektien vaikutukset tuhansissa perheissä sekä se, että useampi sata maakunnan toimijaa oppi tekemään keskenään tuloksellista yhteistyötä. Projektityön hyviin puoliin kuuluu, että raja työn ja harrastuksen välillä voi välillä kadota. Akava Kainuun puheenjohtajana huomasin, että sekä palkansaajakeskusjärjestöjen että työnantajapuolen edustajat halusivat aidosti lisätä työhyvinvointia. Kaikki olivat kuitenkin yhtä ihmeissään, mitä pitäisi tehdä työpaikkatasolla. Kun kalenterista löytyi puolen vuoden väli, aloitettiin ESR-rahalla yhdessä selvityshanke, joka toimi myös työhyvinvointikeskustelun aloittajana yli sadalla työpaikalla. Lisää ammattiylpeyttä, kiitos! Valitettavasti kaikki projektityö ei ole kovin hohdokasta. Monelle arkipäivää on noudattaa huonosti suunniteltua projektisuunnitelmaa, jossa tavoitteet ja resurssit eivät kohtaa. Olisiko projektiammattilaisten itseymmärrys vasta hitaasti heräämässä? Väitän, että projektin johtaminen on ammattijohtajuuden alalaji. Ammattilaisella pitää olla sen verran ammattiylpeyttä ja tervettä itseluottamusta, ettei suostu pomputteluun eikä suostu repimään jaksamisestaan yli kohtuuden. Projektien ja muiden pätkätöiden epävarmuudesta ruikuttaminen ei ole kovin hyvä lähtökohta herättää tervettä ammattiylpeyttä. Jos ei itse osaa arvostaa omaa osaamistaan, ei sitä varmasti tee kukaan muukaan. Entäs ne rakentavat ideat? Specia voisi profiloitua nykyistä vahvemmin myös projektiammattilaisten ja muiden määräaikaisia työsuhteita tekevien korkeasti koulutettujen edunvalvojaksi. Alan järjestäytymisaste on alhainen. Toimin Specian hallituksessa 1990-luvun loppupuolelta vuosituhannen vaihteeseen, jonka jälkeen keskityin perustamaan Akavan aluetoiminnan Kainuuseen. Pari vuotta olen vetänyt myös Akavan Erityisalojen Kainuun aluetoimintaa. Specian vuosikokous valitsi minut hallituksen ensimmäiseksi varajäseneksi vuodeksi Ajattelin esittää, että Specian hallitus paimentaisi projektialan palkkasuosituksen Akavan Erityisalojen lakimiesten valmisteluun. Specia voisi myös olla aloitteellinen, että projektiammattilaiset saisivat virallisemman statuksen yhteiskunnan toimesta mm. erikoisammattitutkinnon ja ammattiluokitukseen lisäämisen kautta. Tulisi myös harkita kampanjaa laittomia työsuhteen ketjuttamisia vastaan, joka tietysti koskee muitakin korkeasti koulutettuja pätkätyöläisiä, kuin projektiammattilaisia. Valmistelin aikoinani Specian esityksen silloiselle työvoimaministeriölle, että projektiammattilaiset tulisi lisätä mm. työnvälityksessä ja tilastoinnissa käytettyyn viralliseen ammattiluokitukseen. Aika ei vielä silloin ollut valmis. Ehkä jo nyt ymmärretään, että projektin johtaminen on erityisosaamista edellyttävä ammattijohtajan tehtävä. Erikoisammattitutkinnolla voidaan osoittaa osaaminen omalla ammattialalla. Suoritin itse työn ohessa Tiimiakatemiassa JET:n eli johtamisen erikoisammattitutkinnon erikoistuen verkostojohtamiseen. Projektijohtamisen erikoisammattitutkintoa ei ollut olemassa. Pitäisi olla. Kuka sitä vaatii, jos ei Specia? Kuten tunnettua, valmistuminen teoreettisesta filosofiasta antaa pätevyyden kaikkien alojen asiantuntijaksi. Lyhyt syrjähyppy vapaan sivistystyön projekteihin toi mukanaan myös opetushallinnon tutkinnon ja opettajan pedagogisen pätevyyden. Muutkin projektiammattilaiset ovat yleensä monipuolisesti koulutettuja moniosaajia, mutta palkassa se ei näy, jos Asiantuntija 4/

12 Määräaikaiset työsuhteet...lopettakaa ruikutus ei itse sitä vaadi. Ongelma onkin, että kun projektialalla kukin neuvottelee oman palkkansa, ovat pyynnöt alhaisia. Specian taustatukea tarvittaisiin. Sitovaa työehtosopimusta ei projektialalle ihan heti saada yleiskattavuusvaatimuksen takia. Toinen ongelma on, kuka edustaisi neuvottelussa työnantajaa, kun projektitöitä tehdään kaikilla sektoreilla. Entä jos neuvottelut käytäisiinkin projektirahoittajien kanssa, jotka rahoituspäätöksissään edellyttäisivät työnantajilta neuvotellun palkkasuosituksen noudattamista? Myös rahoittajille on tärkeää, että projekteja vetävät ammattilaiset. Varasuunnitelmana tietysti on, että Akavan Erityisalat laatii Specian esityksestä projektiammattilaisille palkkasuosituksen. Härskit alipalkat tulee joka tapauksessa saada karsittua pois. Vuodet ainoastaan yksityis- ja järjestösektorin projekteissa toimineena sain kuntasektorin projektiin palatessani järkytyksekseni huomata, että Kvtes:iin oli tällä aikaa tullut merkittävä heikennys, joka koskee vain projektiammattilaisia. Tekemistä riittää siis myös työehtosopimusten saralla. Kiitos ja anteeksi Minua pyydettiin kirjoittamaan pätkätyöläisyyden hyvistä puolista. Huonot puolet löytyvät muista jutuista. Otsikkoni oli tarkoituksella raflaava, jotta lukisit jutun. Kiitos mielenkiinnosta ja anteeksi, jos pahoitin mielesi. Pidän tärkeänä, että Specia vaikuttaa epäkohtien korjaamiseen palkkasuositusten yms. kautta. Kaikki se on kuitenkin tuloksetonta, jollei samaan aikaan saada nostettua projektiammattilaisten ja muiden korkeasti koulutettujen pätkätyöläisten ammattiylpeyttä ja oman työn arvostusta. Kiitos ja anteeksi on huono asenne työmarkkinoilla. Esko Pääskylä Palkasta pitää puhua Palkan rakentuminen tunnetaan suomalaisilla työpaikoilla heikosti. Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu Joka kolmas suomalainen palkansaaja ei tiedä, miksi hänen tehtävänsä on sijoitettu nykyiselle vaatimustasolle. Puolelle suomalaisista on epäselvää, miten heidän työsuorituksensa vaikuttaa palkkatasoon. Asia paljastui Palkkatietämys Suomessa -tutkimushankkeessa. Siihen osallistui kaikkiaan työntekijää 20 organisaatiosta eri sektoreilta ja eri toimialoilta. Niissä on käytössä yhteensä 31 erilaista palkkausjärjestelmää. Mitä paremmin työntekijä tietää, miten hänen palkkansa rakentuu, sitä tyytyväisempi hän on, sanoo tutkija Elina Moisio. Moisio kertoo, että palkkatietämys vaikuttaa paitsi palkkatyytyväisyyteen myös sitoutumiseen, työhyvinvointiin, työilmapiiriin ja suoritukseen. Oma toiminta vaikuttaa Moisio huomauttaa, että miltei kaikilla työpaikoilla palkat perustuvat jollain tavalla tehtävien arviointiin ja henkilön suoriutumiseen. Aiemmin palkat olivat taulukkopalkkoja tai puhtaasti työnantajan harkinnassa. Nyt palkkausjärjestelmät kannustavat ihmisiä toimimaan tietyllä tavalla. Kannustavuus jää heikoksi, jos ihminen ei tiedä, mikä hänen palkkaansa vaikuttaa, Moisio toteaa. Palkkatietämyksellä tarkoitetaan sitä, että ihminen ymmärtää palkan perusteet, prosessit ja sen, miten hänen oma toimintansa vaikuttaa palkkaan. Pelkkä työtovereiden palkan tietäminen saattaa johtaa tyytymättömyyteen, jos ei tiedetä, miksi palkka on tietyn suuruinen. Esimies on avainasemassa Perustuipa palkkausjärjestelmä työehtosopimukseen tai yrityskohtaiseen sopimukseen, tulisi työnantajan kertoa palkkakriteereistä työntekijöille. Isossa organisaatiossa esimies tulkitsee, mitä kriteerit tarkoittavat henkilön työtehtävässä, Moisio toteaa. Vaikka suomalaisten palkkatietämyksessä on rutkasti kehitettävää, suoritustietämys ja tulospalkkaustietämys ovat paremmalla tolalla. Kolme neljästä uskoi tuntevansa tulospalkkiomittarit, ylemmät toimihenkilöt useammin kuin muut. Tutkija Anu Hakonen kertoo, että nykyisin tulospalkkiojärjestelmistä keskustellaan työpaikoilla ja henkilöstö pääsee vaikuttamaan niiden perusteisiin. Näyttää siltä, että esimiehen asema on hyvin keskeinen. Jos esimies jaksaa keskustella tuloksellisuudesta useaan otteeseen vuoden mittaan ja ohjaa suoritusta oikein, järjestelmät vaikuttavat suoritukseen. Mitä likemmin tulospalkkiotavoitteet liittyvät työhön, sitä selvemmin ne vaikuttavat suoritukseen. Mikäli tavoitteet ovat hyvin yleisluontoiset, kuten yrityksen voitto, järjestelmä helposti unohtuu, eikä ohjaa jokapäiväistä työskentelyä. Tulospalkkion selkeä kytkös yrityksen strategiaan lisää sen hyväksyttävyyttä, Hakonen muistuttaa. 12 Asiantuntija 4/2012

13 Suomessa ollaan turhan häveliäitä puhumaan palkasta. Esimerkiksi kuntaliitoksissa uuden strategian suuntaa voi ohjata tulospalkkiolla, koska palkkausjärjestelmien yhteen sovittaminen vie aikaa. Moisio tähdentää, etteivät peruspalkan ja tulospalkkion perusteet saisi olla keskenään ristiriidassa. Kummankin pitäisi ohjata samaan suuntaan. Joskus peruspalkan suoritusarviointikriteerit eivät vastaa enää yrityksen tarpeita ja tulospalkkiolla kannustetaan johonkin muuhun. Kokonaispalkkakin on avattavissa Myös kokonaispalkassa tai sopimuspalkassa on usein tehtävään ja suoritukseen liittyviä kriteerejä. Kriteereistä ei ehkä keskustella avoimesti. Yritykset vielä hakevat linjaa, missä määrin niistä pitäisi puhua. Palkan kannustavuus on heikko, jos kriteerejä ei tunneta, Moisio sanoo. On toki tilanteita, joissa on vaikea toimia avoimesti. Yritysfuusioiden jälkeen käytössä voi olla samanaikaisesti useampi palkkausjärjestelmä. Tällöin työnantajan etu on varata aikaa palkkausjärjestelmien muuttamiseen. Henkilöstön luottamus toiminnan oikeudenmukaisuuteen on tärkeää. Se ennakoi hyvin henkilöstön sitoutumista. Systeemi ja suoritusarviointi pitää tuntea, samoin se, kuinka suuria korotuksia on odotettavissa. Moisio huomauttaa, että esimiesten tulee käyttää palkankorotuksiin yhtenäisiä kriteerejä. Henkilöstölläkin on Moision mukaan vastuunsa. Tietoa palkkausjärjestelmistä on usein saatavilla, kunhan näkee jonkin verran vaivaa. Anu Hakonen antaa vinkin, että esimerkiksi kehityskeskustelussa kannattaa kysyä, mitä voi tehdä toisin, jotta palkka nousisi. Tällä tavoin yrityksen strategia ja palkkauksen perusteet tulevat näkyviksi. Suomessa ollaan turhan häveliäitä puhumaan palkasta. Palkasta keskustelemiseen pitää luoda omia foorumeita. Lisätietoa Akavan opiskelijoiden jäsentutkimuksesta: jasentutkimus KuVA: THINKSTOCK i Palkkatietämys Suomessa -tutkimushanke , Aalto-yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu, Työpsykologian ja johtamisen tutkimusryhmä. Anu Hakonen: Ei ainoastaan rahaa - Ryhmäperusteisten tulospalkkioiden merkitykset reflektioteorian näkökulmasta. Aalto-yliopisto. Helsinki Asiantuntija 4/

14 SPECIAsta Aino Harisesta SPECIAn puheenjohtaja KuVA: ARI IJäS Joensuulainen FM Aino Harinen on valittu SPECIAn uudeksi puheenjohtajaksi Tampereella pidetyssä syyskokouksessa Harinen työskentelee tällä hetkellä Pohjois-Karjalan kesäyliopiston johtajana. Ennen SPECIAn puheenjohtajuutta Aino Harinen on toiminut mm. Akavan Erityisalojen Pohjois-Karjalan aluesihteerinä ja SPECIAn viestintätyöryhmän ja vaalivaliokunnan puheenjohtajana. SPECIAn nykyinen puheenjohtaja Risto Tolonen valittiin Akavan Erityisalojen puheenjohtajaksi eikä täten voinut jatkaa SPECIAn puheenjohtajana. Harinen aloittaa uudessa tehtävässään SPECIAn syyskokous valitsi myös yhdistyksen uuden hallituksen. Hallituksessa jatkavat Sirpa Lotsari Helsingistä sekä Ritva Partanen Jyväskylästä. Kaksivuotiselle kaudelle valittiin Tuire Eilittä Rovaniemeltä, Anna-Liisa Holopainen Oulusta, Marita Ahola Vaasasta sekä Maiju Toivonen Turusta. Yksivuotisen paikan saivat Pasi Hario Helsingistä sekä Lotte Manninen Helsingistä. Varajäseninä toimivat Esko Pääskylä Kajaanista, Sara Miettunen Helsingistä sekä Tapio Heiskari Helsingistä. Syyskokouksessa hyväksyttiin myös yhdistyksen toimintasuunnitelma ja budjetti ensi vuodelle. Onnea Aino ja kiitos, Risto! 14 Asiantuntija 4/2012

15 Nuoret ja työ Työnteko maistuu opiskelijoille Opiskelijat toivovat korkeakouluilta joustavuutta ja kannustimia opintojen jouduttamiseksi. Teksti: Elina Havu, opsikelija-asiamies, Akava KuVA: THINKSTOCK Akavan opiskelijoiden jäsentutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijat ovat tyytyväisiä opintojen antamiin työelämässä tarvittaviin valmiuksiin. Sen sijaan opiskelijat toivovat opintojen nopeuttamiseksi korkeakouluilta byrokratian vähentämistä sekä joustavuutta kohdata erilaiset elämäntilanteet. Vastaajat kokivat, että yksi opintoja hidastava tekijä on opiskelumotivaation laskeminen. Akavan opiskelijavaltuuskunnan AOVAn mielestä opintojen ohjausta tulisi korkeakouluissa lisätä, jotta opiskelijoiden motivaatiota opintojen suorittamiseen voitaisiin parantaa. Korkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelujen resurssit ovat Akavan opiskelijoiden tekemän selvityksen mukaan pääasiassa heikkoja. Suurimmassa osassa korkeakouluja opiskelijoille ei pystytä tarjoamaan riittävästi tukipalveluja. Opintojen nopeuttamisen ja työurakeskustelun yhteydessä tulisi rajoitusten sijaan pohtia, miten korkeakoulut voisivat tukea opiskelijoita opinnoissaan, vaatii AOVAn puheenjohtaja Ted Apter. Tutkimuksen mukaan opiskelijat ovat luottavaisia valmistumisen jälkeiseen tulevaisuuteen: suurin osa uskoo löytävänsä omalta alaltaan pysyvän ja mielekkään työpaikan. Akavalaiset opiskelijat eivät pidä työttömyyttä todennäköisenä vaihtoehtona valmistumisen jälkeen. Selvä enemmistö vastaajista olisi valmis ottamaan vastaan muuta kuin oman alan työtä, mikäli omaa alaa vastaavaa työtä ei löytyisi. Mieluummin töitä kuin velkaa Suomalaiset korkeakouluopiskelijat työskentelevät kansainvälisesti verrattuna paljon opintojensa ohella. Akavan opiskelijoiden tutkimukseen vastanneista yli puolet työskenteli keväällä 2012 joko osa-aikaisesti tai päätoimisesti. Vaikka korkeakouluopiskelijat käyvät opintojen ohella töissä, kyselyn tulosten mukaan opinnot viivästyvät kuitenkin vasta opintojen loppuvaiheessa. Suurin osa vastaajista kertoi käyvänsä töissä taloudellisen toimeentulon takaamisen ja työkokemuksen vuoksi. Opintolainan ottaminen oli monelle vastaajalle periaatekysymys: monet opiskelijat kokivat velaksi elämisen kielteisenä. Työkokemusta saatava jo opintojen aikana Ted Apter iloitsee, että suurin osa vastaajista on ehtinyt saada oman alan työkokemusta opintojen aikana. Tähän on Apterin mielestä kannustettava entistä määrätietoisemmin. Oman alan työkokemuksella on suuri merkitys ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymisessä sekä valmistumisen jälkeisessä työllistymisessä, Apter painottaa. Tutkimuksen perusteella opiskelijat pitävät työkokemuksen puutetta yhtenä merkittävimpänä valmistumisen jälkeisen työllistymisen esteenä. Lisäksi suhdeverkoston puuttumisen nähtiin hidastavan omalle alalle työllistymistä. Mielikuva välivuosista hauskanpitona paljastuu myytiksi Akavan opiskelijoiden tutkimukseen vastanneista yli 40 prosenttia oli siirtynyt korkeakouluun suoraan toisen asteen opinnoista. Yli puolet vastanneista oli pitänyt yhden välivuoden ennen korkeakouluopintoihin siirtymistä. Neljä viidestä vastaajasta siirtyi jatko-opintoihin viimeistään kahden vuoden kuluttua ja noin joka kymmenes piti neljä välivuotta tai enemmän. Yleisimmin välivuosi vietettiin joko töissä tai asepalveluksessa. Lisäksi välivuosia vietettiin esimerkiksi avoimessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa opiskellen. Välivuosien pitäjistä selvä vähemmistö vietti aikaansa joko matkustellen tai työttömänä, joten ainakin akavalaisten opiskelijoiden parissa mielikuva toimettomista välivuosista ei saa vahvistusta. Nuorten asenteet työelämää ja jatko-opintoja kohtaan ovat herättäneet runsaasti keskustelua viime aikoina. Akavan opiskelijoiden teettämä jäsentutkimus osoittaa, että nuoret tuntevat oman vastuunsa sekä omasta että yhteiskunnan tulevaisuudesta, Apter sanoo. Lisätietoa Akavan opiskelijoiden jäsentutkimuksesta: jasentutkimus Asiantuntija 4/

16 Nuoret ja työ Yliopisto-opiskelijalle työelämä näyttäytyy mahdollisuuksien kenttänä Asiantuntija kysyi Tampereen yliopiston opiskelijoilta mietteitä valmistumisensa jälkeisistä työelämänäkymistä. Heta Hedman opiskelee toista vuotta historiaa ja Janne Mikkola lukee toista vuotta kasvatustiedettä. Sanna-Mari Salonen valmistuu kasvatustieteilijäksi keväällä viiden vuoden opiskelun jälkeen. Teksti ja kuva: Mia Hemming Mille alalle haluaisit sijoittua valmistumisesi jälkeen? Mikkola: Minulla ei ole siitä vielä selkeää mielikuvaa. Minua kiinnostavat ihmisten toimet, jolloin yhteiskuntaan suuntautuvat alat olisivat mahdollisia. Hedman: Yliopistosta ei valmistuta mihinkään ammattiin. Mahdollisuudet sijoittua työelämässä ovat monipuoliset. Tällä hetkellä erilaiset asiantuntijatehtävät tuntuvat minusta kaikkein mielenkiintoisimmilta. Historian opiskelijoiden tapahtumissa on puhuttu historiasta valmistuneiden työllistymisestä, mutta ei niinkään henkilökunnan taholta. Salonen: Minua kiinnostaa tutkimustyö ja yliopistoura. Olen suunnitellut jo peruskoulutukseen liittyvää väitöskirjatutkimusta. Toisaalta minua kiinnostaa myös koulutuspolitiikka. Vahvemmin tällä hetkellä tutkijan työ vetää minua puoleensa. Politiikan aika voi olla sitten myöhemmin. Tutkijuus ei minulle riitä, vaan haluan, että tutkimuksestani olisi hyötyä yhteiskunnalle. Että se tukisi koulujen kehittämistä. Minkälaisissa työpaikoissa ajattelet, että osaamisellesi voisi olla tarvetta? Hedman: Olin viime kesänä töissä ulkoasiainministeriössä, ja siellähän on paljon historiasta valmistuneita. Se maailma kiinnostaa minua. Voisin tehdä myös opettajan sijaisuuksia, ja sitä varten varmaan jossain vaiheessa suoritan siihen vaadittavia opintoja. Mikkola: Kasvatustieteilijät työllistyvät niin moneen paikkaan, että on vaikea sanoa vielä mitään tiettyä työpaikkaa, mutta opettajuus ei kiinnosta minua. Tuntuu, että pääosin nimen omaan pedagogisiin opintoihin aikovilla kasvatustieteen opiskelijoilla on selkeä näkemys tulevasta. Ainakin nuoremmilla opiskelijoilla muut mahdolliset työpaikat vaikuttavat olevan hämärän peitossa. Tutkintonne antaa teille periaatteessa valmiudet toimia esimerkiksi asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä. Onko niistä joku teille varteenotettava vaihtoehto vai onko mielessäsi jokin muu rooli? Salonen: Kunnianhimoisena ihmisenä ajattelen sijoittuvani johtavaan tai asiantuntija-asemaan. Minun on vaikea nähdä itseäni työssä yksityisellä sektorilla. Mutta ei yrittäjyyskään ole poissuljettua, jos keksin jonkun hyvän yritysidean. Hedman: Voisin periaatteessa sijoittua mille tahansa sektorille asiantuntijaksi. Erityisesti minua kiinnostaa kuitenkin kolmas sektori ja siellä kansainväliset 16 Asiantuntija 4/2012

17 Heta Hedmania kiinnostaa ulkomailla työskentely, sillä hän haluaa hyödyntää hyvää kielitaitoaan. Hän haluaa myös opiskelijana hyödyntää vaihtomahdollisuuksia. Hänestä on todennäköistä, että hän asuu vielä jonakin päivänä ulkomailla. järjestöt. En pidä itseäni yrittäjähenkisenä, mutta hyvällä yritysidealla voisin kokeilla yrittäjyyttä. Mikkola: Minulla on käväissyt mielessä johto- ja esimiestehtävät. Myös projektikoordinaattorin työt kiinnostavat. Olen välillä miettinyt henkilöstöalaa, mutta siitä puuttuu se yhteiskunnallinen ulottuvuus, jota toivoisin työlläni olevan. Kuinka tärkeänä pidätte työstä maksettavan palkan suuruutta? Salonen: Tutkijan palkka ei ole kovin hyvä, mutta pidän tärkeämpänä sitä, että itse työ kiinnostaa. Minulla on kuitenkin myös opettajan pätevyys, joka oikeuttaa yliopistolla palkan lisään. Ja toki odotan, että palkka kehittyy, kun etenen urallani. Vaikka työllistyisin yksityiselle sektorille, en valitse työpaikkaa rahan tähden. Hedman: En tiedä tässä vaiheessa, mikä on sopiva palkkataso. Sehän riippuu pitkälti siitä, mihin menee töihin ja millaisiin tehtäviin. Haluan kuitenkin sellaista palkkaa, jolla pystyn elättämään itseni ja laittamaan vähän säästöön. Ne ovat vaatimukseni - en unelmoi ylenpalttisista summista. Mikkola: Palkka ei ole ensimmäisellä sijalla prioriteeteissani, eikä odotettavissa oleva palkkataso ole vaikuttanut ollenkaan alan valintaani. Olen ihan tyytyväinen, jos palkka on työehtosopimuksen mukainen. aika hyvin, sillä sijoittumismahdollisuudet ovat monipuoliset. Luotan myös hyvinvointiyhteiskuntaan, joka pitää huolen, vaikka olisi työtön. Työ on tärkeää hyvinvoinnille, mutta ei hyvinvointi ole yksin sen varassa. Salonen: Luottamukseni työllistymisestä on lisääntynyt koko ajan. Nyt olen rauhallisin mielin, mikä johtuu varmaan siitä, että olen kokopäivätyössä tutkimusprojektissa. Ylipäänsä työnteko on tuonut itsevarmuutta, olen ollut esimerkiksi maahanmuuttajien opettajan sijaisena. Myös koulutuksemme monipuolisuus tuo turvallisuuden tunnetta työllistymisestä. Hedman: Minä yritän olla luottavaisin mielin työllistymisen suhteen. Mahdollisuudet ovat monet, joten mielikuvituksella, luovuudella ja kunnianhimolla varmaan löytyy töitä. Lisäksi työllisyystilanne eri aloilla ja eri aikoina vaihtelee. Jos ei heti tärppää, niin kohta on taas osaamiselleni tarvetta. Työmarkkinoilla vallitsee samanaikaisesti sekä vaikeaa työttömyyttä että työvoimapulaa. Pelottaako teitä, että työllistyttekö valmistuttuanne? Mikkola: Ei se huolestuta minua. Minusta meidän alalla työllistytään Sanna-Mari Salonen toivoo, että työnsä olisi myös kansainvälistä. Hän haluaisi esimerkiksi kiertää eri yliopistoja, ja haaveilee tutkijavaihdosta. Janne Mikkolaa kiinnostaa kansainvälisyys ja hänestä tuntuu, että sellaisia valmiuksia myös työnantajat odottavat. Asiantuntija 4/

18 Svensk Resumé Av SPECIAs medlemmar som arbetar inom högskolesektorn är 39 procent visstidsanställda. Det är en väldigt hög andel. Medlemmarna som arbetar inom högskolesektorn är främst kvinnor i 30 års ålder. Visstidsanställningar har negativa konsekvenser för de utsatta. När man inte vet om man har arbete efter att kontraktet går ut blir det svårt att göra upp långsiktiga planer i livet. Ovissheten om framtiden orsakar stress och det är till exempel inte lika lätt att bli beviljad bostadslån. Det kommer naturligtvis alltid att förekomma vikariat, som fungerar som en bra inkörsport till arbetslivet för nyutexaminerade, och det kommer också alltid att finnas projektartade arbeten som har en klar början och ett klart slut. Tyvärr är det dock de omotiverade visstidsanställningarna som dominerar bland SPECIA-medlemmarna. Med omotiverade visstidsanställningar menas arbetskontrakt för en viss tid trots att det inte finns några tecken på att själva arbetet i sig skulle ta slut då kontraktet går ut. I de flesta fall får arbetstagaren dessutom finna sig i att påbörja ett nytt visstidskontrakt så fort det föregående tagit slut. Eftersom de som är mest utsatta för visstidsanställningar är kvinnor i 30 års ålder med akademisk utbildning, så kan man misstänka att en delorsak till korta arbetskontrakt även är arbetsgivarens rädsla för eventuella föräldraledigheter. I dessa fall handlar det inte längre bara om ett brott mot lagen om visstidsanställningar, utan även om ett brott mot jämställdhetslagen. Inom den statliga sektorn var andelen visstidsanställda SPECIA-medlemmar 30 procent och motsvarande siffra inom den privata sektorn var 18 procent. Den drygt hälften lägre siffran för den privata sektorn förstärker argumentet om att omotiverade visstidsanställningar inte lönar sig varken för arbetstagaren eller för arbetsgivaren. Vetskapen om att ens arbetskontrakt tar slut gör att man eventuellt inte känner sig lika motiverad och engagerad i sitt arbete. Undersökningar visar att en stor del av en visstidsanställds arbetstid under de sista månaderna går åt till att söka en ny arbetsplats. Inom den privata sektorn har man alltså i högre grad och i ett tidigare skede insett att omotiverade visstidsanställningar har en negativ inverkan på produktiviteten. Aino Harinen valdes till ny ordförande för SPECIA vid höstmötet i Tammerfors. Aino är 33 år gammal och arbetar som chef för Norra Karelens sommaruniversitet. Harinen ersätter Risto Tolonen som valdes till ordförande för Akavas Specialorganisationer på förbundsmötet SPECIA skickar som vanligt inte automatiskt ut Akava-fickkalendern för år 2013 till sina medlemmar. Tidigare erfarenhet har visat att det av ekologiska skäl är förnuftigare att göra på följande sätt: Ifall du vill ha en Akava-kalender, skicka ett e-postmeddelande till adressen med rubriken kalender. Kom ihåg att bifoga din adress. Det populära utbildningsstödet höjs till 150 euro per medlem per år från och med Den tidigare summan har varit 100 euro. Utbildningsstödet kan ansökas om för vidareutbildning vid sommaruniversitet och öppna universitet, fortbildningscentraler och yrkeshögskolornas öppna kurser. Vi betalar 50 % av kostnaderna för utbildningen och högst 150 euro per medlem från och med nästa år. Du kan anhålla om stöd en gång om året. Sänd din anhållan per post. En kopia av betalningskvitton ska medfölja som bilaga till anhållan. Närmare anvisningar finns på sidan God jul och gott nytt år! Simon Huldén SPECIA rf 18 Asiantuntija 4/2012

19 Mietipä hetki, ketä varten henkivakuutus hankitaan. Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää. Onneksi suuriin riskeihin voi varautua pienin panoksin. Tarkista heti, oletko sinäkin oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Testaa laskuria, katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. henkivakuutuskuntoon.fi Tutustu ja voita! Jaossa Veikkauksen Jokeriarpoja, päävoitto * Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu Asiantuntija 4/

20 Kannattavuuslaskenta ja budjetointi Koulutus alkaa Helsingissä Kirjanpidon perusteet Koulutus alkaa Helsingissä ja Oulussa Johtamisen erikoisammattitutkinto Koulutukseen jatkuva haku Tiimin johtaminen Koulutus alkaa Helsingissä Henkilöstöassistentin tutkinto Koulutus alkaa Helsingissä Johtamis- ja esimiesviestintä Koulutus alkaa Helsingissä Tiedottajan tutkinto, MTi Koulutus alkaa Helsingissä Presentation and Selling Skills Koulutus alkaa Helsingissä Lue lisää: markinst.fi Tunnistettava muutos. Markkinointi-instituutti on Suomen tunnetuin koulutusyritys ja asiakkaiden mielestä alansa vahvin toimija. (TEP yrityskuvatutkimus, Taloustutkimus Oy)

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot

Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot Vuonna 1998 valmistuneiden maistereiden ura- ja työmarkkinaseuranta: kuviot ja taulukot 1. TUTKITTAVIEN TAUSTATIEDOT...3 Taulukko 1. Tutkinnon suorittaneet ja vastanneet koulutusaloittain... 3 Taulukko

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI?

PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? PÄTKÄTYÖTÄ TEKEVÄ, TIEDÄTKÖ OIKEUTESI? Lyhytaikaista tai pätkittyä työtä teetetään nykyään paljon. Valitettavasti joskus sitä teetettäessä myös rikotaan lakia. Ole tarkkana oikeuksistasi! PÄTKÄTYÖ Pätkittyä

Lisätiedot

Osaaminen näkyväksi työtodistukseen Unelmia uudesta työstä hankkeen tuloksia. Sikke Leinikki TJS Opintokeskus

Osaaminen näkyväksi työtodistukseen Unelmia uudesta työstä hankkeen tuloksia. Sikke Leinikki TJS Opintokeskus Osaaminen näkyväksi työtodistukseen Unelmia uudesta työstä hankkeen tuloksia Sikke Leinikki TJS Opintokeskus Taustaa Työn teettämisen tavat muuttuvat Valta, vastuu ja mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Ohjeita epätyypillisiin työsuhteisiin

Ohjeita epätyypillisiin työsuhteisiin Iivari Järvinen 3/2008 Suomen Eläinlääkäriliitto Ohjeita epätyypillisiin työsuhteisiin Tyypillinen työsuhde määritellään yksinkertaisimmillaan siten, että siinä työntekijä on työsuhteessa vakinaisena (työsuhde

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 K a s v a t u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Lääketieteellinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Lääketieteellinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 36/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 37/2012 8.6.2012 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, vahtimestari Virasto Korkeakoulu Korvausvaatimus Korkeakoulu on

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen

Ympäristötieteistä valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä Laura Koskinen Ympäristötieteistä 2000-2005 valmistuneiden maistereiden työllistyminen - selvitys keväällä 2006 Laura Koskinen Kysymykset 1-4 1. Oletko ollut valmistumisesi jälkeen ympäristönsuojelutieteen/ympäristöbiologian

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 25/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 17/2011 11.3.2011 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, työvoimaneuvoja Virasto työ- ja elinkeinotoimisto Korvausvaatimus

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille Uraseurantakysely vuosina - 11 tohtorin tutkinnon suorittaneille (Jyväskylän yliopiston tuloksia) Vastausprosentti (17/1) Työelämäpalvelut 1 9 Sukupuoli (yhteensä17 kyselyyn vastannutta) 8 7 6 Mies Nainen

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen

Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen Työn tarjoaminen ja työvoiman palkkaaminen KHHJ 4.2.2014 19 SISÄLLYS 1 Muun työn tarjoaminen irtisanomisen (taloudelliset ja tuotannolliset syyt) vaihtoehtona... 1 2 Koulutusvelvollisuus... 2 3 Toimintamalli

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet

Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Historian, kirjallisuuden ja kulttuuriaineiden FM-tutkinnon suorittaneet Vähimmäispalkkasuositus 1.8.2016 31.1.2018 Akavan Erityisalat, SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ja Taideja kulttuurialan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 90/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 81/2011 2.12.2011 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, tutkimusapulainen Virasto Yliopisto Korvausvaatimus Perustelut

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00

Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen. HRM Partners Oy Julkaistavissa klo 03.00 Tutkimustulokset Nokiasta lähteneiden uudelleensijoittuminen HRM Partners Oy Julkaistavissa 21.3.2014 klo 03.00 Taustaa Nokia tarjosi henkilöstövähennysten kohteena oleville työntekijöilleen laajan Bridge-yhteiskuntavastuuohjelman,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2012)

Jyväskylän yliopistosta vuonna 2007 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 2012) Jyväskylän yliopistosta vuonna 27 valmistuneiden maistereiden uraseuranta - tilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen (syksy 212) kohtaiset tiedot (Kyselyn vastausprosentti: 47 valmistuneista) 1 Sukupuoli

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 30/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 33/2009 15.5.2009 Asia: Korvausvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Korkeakoulu Korvausvaatimus: A:lle on maksettava 24

Lisätiedot