PAHVIN- JA PAPERINJALOSTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Transkriptio

1 PAHVIN- JA PAPERINJALOSTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO RY PAHVIN- JA PAPERINJALOSTAJAIN YHDISTYS RY PAPERILIITTO RY

2

3 SISÄLLYSLUETTELO ASIAHAKEMISTO ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET SOVELTAMISALA, SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS KESKUSLIITTOJEN VÄLISET SOPIMUKSET JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS TYÖRAUHAVELVOITE TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN... 9 II TYÖAIKA SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN MÄÄRÄYTYMISTAVAT TYÖAJAN JÄRJESTÄMINEN LEPO- JA RUOKAILUAJAT TYÖAJAN LYHENTÄMINEN YLITYÖ HÄLYTYSLUONTOINEN TYÖ III PALKKAMÄÄRÄYKSET TYÖPALKAT KAUSIPALKKA URAKKATYÖ KESKITUNTIANSIO TÖIDEN JÄRJESTELY JA SIIRTO TOISEEN TYÖHÖN IV ERILLISET LISÄT VUOROTYÖLISÄT, ILTA- JA YÖTYÖ SEKÄ LAUANTAILISÄ OLOSUHDELISÄT PALVELUSVUOSILISÄ V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET SAIRAUSAJAN PALKKA LAPSEN SAIRASTUMINEN LÄÄKÄRINTARKASTUKSET MUITA KORVAUKSIA VUOSILOMA RYHMÄHENKIVAKUUTUS TYÖTURVALLISUUS... 37

4 VI LUOTTAMUSMIEHET, TYÖSUOJELUVALTUUTETUT JA AMMATTIOSASTOT LUOTTAMUSMIEHET JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUT ILMOITUSTAULUJEN KÄYTTÖ KOKOUSTEN JÄRJESTÄMINEN TYÖPAIKALLA AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERINTÄ VII ERINÄISET MÄÄRÄYKSET JÄRJESTYSMÄÄRÄYKSIÄ NEUVOTTELUJÄRJESTYS SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITTEET LIITE 1 TYÖNOPASTUS LIITE 2 AMMATTITASORYHMITTELYN OHJEISTUS LIITE 3 TT-SAK YLEISSOPIMUS LIITE 4 TT-SAK LOMAPALKKASOPIMUS LIITE 5 TT-SAK IRTISANOMISSUOJASOPIMUS

5 ASIAHAKEMISTO 50- ja 60-vuotispäivät...34 Aaton työaika... 11, 12 Aattolisä... 22, 25 Aikapalkka... 20, 23 Alihankinta... 63, 64 Allekirjoituspöytäkirja... 1 Ammattitasoryhmittely... 19, 45 Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä...41 Arkipyhät... 11, 16, 25 Asevelvollisuus... 26, 34, 71 Erilliset lisät...24 Erimielisyyksien sovittelu... 42, 52 Erittäin raskas ja erittäin likainen työ...25 Hammassairaus...33 Hautauspäivä...34 Hälytysluontoinen työ...18 Hätä- ja ylityöluettelo...40 Hääpäivä...34 Ilmoitustaulut...40 Ilta- ja yötyö...24 Iltavuorolisä...24 Irtisanomisaika... 6, 71 Työehtosopimuksen... 1, 43 Irtisanomissuojasopimus...69 Isyysvapaa... 15, 26, 28 Itsenäisyyspäivä... 11, 18 Joulu... 11, 18 Juhannus... 11, 18 Juhlapyhäseisokit...18 Järjestysmääräykset...42 Järjestäytymisvapaus... 9 Jäsenmaksut...41 Kahvitauko...13 Kausipalkka... 11, 16, 20, 37 Keskituntiansio...22 Keskusliittojen väliset sopimukset... 8 Kokousten järjestäminen työpaikalla...40 Kolmivuorotyö... 10, 34 Korvaava työ... 5 Koulutus... 56, 61 KTA-lisä...22 Kutsunnat...34 Laboratorio- ja röntgentutkimukset...33 Lakisääteiset lääkärintarkastukset...31 Lapsen sairastuminen...29 Vaikeasti sairas lapsi...31 Lauantai- ja aattolisä... 22, 25

6 Lepoaika...12 Lomakausi...35 Lomallelähtöraha...35 Lomapalkan tasauserä...37 Lomapalkkasopimus...66 Lomautus... 72, 76 Loppiainen...11 Luottamusmiehet... 38, 51, 54 Lääkärintarkastukset... 28, 31 Maksupäivä...20 Matkakustannukset... 5, 31 Merkkipäivät...34 Muutosturva... 6 Neuvottelujärjestys... 42, 52 Ohjetuntipalkat... 2, 19 Olosuhdelisä... 20, 22, 25 Palkankorotukset... 1 Palkanmaksupäivä...20 Palkat...19 Palkattomat poissaolot...21 Palkkaennakko...21 Palkkakausi...20 Palvelusvuosilisä... 20, 23, 25 Pekkasvapaat...13 Perehdyttäminen... 9, 44 Päivätyö... 10, 12 Pääluottamusmies... 38, 40, 51, 54, 58 Pääsiäinen... 11, 18 Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset...33 Reservin harjoitukset... 30, 34 Ruokailutauko...12 Ryhmähenkivakuutus...37 Sairausajan palkka... 15, 26 Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella...27 Saman sairauden uusiutuminen...27 Siirto toiseen työhön...23 Sopimuksen soveltamisala... 8 Sopimuksen voimassaolo...42 Suorituspalkkatyö...21 Synnytys...28 Säännöllisiin työpäiviin rinnastettava aika...14 Tyky -toiminta...50 Työaika...10 Arkipyhäviikkojen...11 Työaikamuodon tai työvuoron muuttaminen...11 Työajan lyhentäminen...13 Työajan tarkkailu...12 Työllistymisvapaa... 7 Työnjohto-oikeus... 9, 23 Työnopastus...44

7 Työnopastuslisä... 10, 22, 44 Työpalkat...19 Työrauhavelvoite... 9 Työsuhdeturva...56 Työsuhteen alkaminen ja päättyminen... 9 Työsuojelu...52 Työsuojeluvaltuutettu... 38, 52 Työtapaturmat...27 Työturvallisuus...37 Työviikko...11 Työvuorokausi...11 Työvuoron muuttaminen...11 Töiden järjestely ja siirto toiseen työhön...23 Ulkopuolinen työvoima... 58, 63 Urakkatyö...21 Uudenvuodenpäivä...11 Uudet työntekijät...21 Uusi tai uusiutuva sairaus...32 Uusi työntekijä... 9 Vaikeasti sairaan lapsen hoito...31 Vajaat palkkakaudet...21 Valvontavelvollisuus... 9 Vanhempainvapaa...26 Vapaapäivät...11 Vappu... 11, 18 Varapääluottamusmies... 39, 57 Viikkolepokorvaus...22 Virkistystauko...13 Vuokratyövoima... 8, 64 Vuorotyö...10 Vuorotyölisät... 20, 24 Vuorovapaat...13 Vuosiloma... 30, 35 Yhteistoiminta...49 Yksinhuoltaja...30 Yleissopimus...48 Ylityö... 13, 16, 25 Ylityöluettelo...40 Yötyö... 11, 24 Yövuorolisä...24 Äitiysvapaa... 26, 28

8

9 PAHVIN- JA PAPERINJALOSTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO RY PAHVIN- JA PAPERINJALOSTAJAIN YHDISTYS RY PAPERILIITTO RY

10

11 PAHVIN- JA PAPERINJALOSTUSALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika Paikka Yleinen Teollisuusliitto ry, Helsinki Läsnä Pekka Tsupari, Yleinen Teollisuusliitto ry/ppy Raimo Kilpiäinen, Eija Meripaasi, Petri Vanhala, Paperiliitto r.y Timo Byman Juhani Siira Markku Häyrynen 1 Työehtosopimuksen uudistaminen Todettiin, että liitot ovat tänään uudistaneet ja allekirjoittaneet Pahvin- ja paperinjalostusalan työehtosopimuksen vuosille liittojen välillä saavutetun neuvottelutuloksen mukaisesti, koska työmarkkinoiden keskusjärjestöt allekirjoittivat työllisyys- ja kasvusopimuksen Työehtosopimuksen voimassaolo Uudistettu työehtosopimus on voimassa jatkuen sen jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kahta kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu. Mikäli keskusjärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksen kohdan 2.3 tarkoittamissa sopimuskauden toisen jakson sopimuskorotusta koskevissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään , on kummallakin sopijaosapuolella oikeus irtisanoa tämä työehtosopimus neljän kuukauden irtisanomisajalla päättymään Kummassakin edellä mainitussa tilanteessa uudesta työehtosopimuksesta neuvoteltaessa ovat tämän työehtosopimuksen määräykset voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet. 3 Palkankorotukset Työllisyys- ja kasvusopimuksen ensimmäisen jakson palkantarkistukset. 3.1 Vuosi 2014 Yleiskorotus Palkkoja korotetaan lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 12 senttiä tunnissa. 1

12 Ohjetuntipalkat Ohjetuntipalkat lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat: Ammattitaso senttiä/tunti Lisät Lisät lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat: Iltavuorolisä Yövuorolisä Lauantai- ja aattolisä 144 senttiä/tunti 242 senttiä/tunti 319 senttiä/tunti Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkiot lukien 5 20 työntekijää yli Vuosi 2015 Yleiskorotus Palkkoja korotetaan lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,4 % Ohjetuntipalkat Ohjetuntipalkat lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat: Ammattitaso senttiä/tunti Lisät Lisät lähinnä jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat: Iltavuorolisä Yövuorolisä Lauantai- ja aattolisä 145 senttiä/tunti 243 senttiä/tunti 320 senttiä/tunti 3.3 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkantarkistukset 2

13 Keskusjärjestöjen työllisyys- ja kasvusopimuksen kohdan 2.3 mukaan työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Tarkastelun perusteella työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. Palkkaratkaisu mitoitetaan 12 kuukauden jakson mukaan. Niillä aloilla, joilla sopimuskauden toinen jakso on pidempi tai lyhyempi kuin 12 kuukautta, palkkaratkaisu suhteutetaan jakson pituuden mukaan. Keskusjärjestöjen sovittua työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta, osapuolet sopivat toisen jakson palkantarkistuksista keskusjärjestösopimuksen mukaisesti. 4. Tekstimuutokset lukien 6 Säännöllisen työajan määräytymistavat 1. kohta Lisätään uusi 2. kappale 2. kohta Liitot pitävät tärkeänä, että säännöllisen työajan järjestämisen osalta työpaikoilla yhteisymmärryksessä työnantajan ja työntekijöiden kesken hyödynnetään työehtosopimuksen mukaisia säännöllisen työajan järjestämismahdollisuuksia. Muutetaan 2 kohdan 2. kappale kuulumaan 3. kohta Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää paikallisesti sopimalla myös siten, että se on keskimäärin 40 tuntia päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään. Lisätään 3. kohdan 2. kappaleeksi 4. kohta Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan paikallisesti sopimalla pidentää enintään 10 tuntiin viikoittaisen työajan enimmäismäärän ollessa 50 tuntia edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu. Työajan tulee tällöin enintään 26 viikon pituisen ajanjakson puitteissa tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Muutetaan kohta kuulumaan Kolmivuorotyössä noudatetaan paperiteollisuuden työehtosopimuksen työaikamääräyksiä. Osapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on mennessä käydä läpi ja uudistaa keskeytyvässä kolmivuorotyössä noudatettavat työaikaja palkkamääräykset ottaen huomioon kustannusneutraalisuuden toteutuminen. Uudet määräykset tulevat voimaan

14 Työryhmän tulee selvittää eräänä keskeytyvän kolmivuorotyön työajan järjestämisvaihtoehtona myös keskimääräiseen viikkotyöaikaan perustuvaa työajan järjestämistä viikkotyöajan ollessa keskimäärin 35,4 tuntia viikossa (= laskennallisesti 208 työvuoroa/v vuosiloman ollessa 30 lomapäivää) sekä työajan tasoittumisjärjestelmä rakennetaan siten, että se sisältää työvuoroja ja työajan tasaamiseksi annettavia vuorovapaita. 5. kohta Lisätään kohdan loppuun Pöytäkirjamerkintä Liitot toteavat, että tilapäisissä muutostilanteissa toimitaan joustavasti ottaen huomioon molempien osapuolten tarpeet ja olosuhteet. 17 Vuorotyölisät, ilta- ja yötyö sekä lauantailisä Poistetaan 1. kohdan 2. kappale. 19 Palvelusvuosilisä Kulloinkin voimassa olevat lisät kirjataan jatkossa työehtosopimuksen 17 :ään. Lisätään 1. kohdan loppuun uusi kappale Työntekijän palvelusvuosiportaan mukainen palvelusvuosilisä maksetaan määrävuoden täyttymispäivän jälkeen lähinnä alkavan palkkakauden alusta lukien. 20 Sairausajan palkka Lisätään 3. kohdan jälkeen 24 Vuosiloma Pöytäkirjamerkintä Osapuolet toteavat, että yli kuusi (6) kuukautta kestäneissä työsuhteissa työntekijän tulee työhön palatessaan olla selvästi tervehtynyt ja työkykyinen, jotta sairausajan palkan maksamisen osalta alkaisi uusi työsuhteen keston mukaan määräytyvä korvausjakso. Muutetaan 10. kohta kuulumaan Tasauserä Työntekijälle maksetaan EK:n ja SAK:n välisen lomapalkkasopimuksen mukaisen vuosilomapalkan ja loma-aikaa vastaavan ajan kausipalkan erotus kesäkuun ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä, ellei sen maksuajankohdasta paikallisesti toisin sovita. Maksettava ns. tasauserä saadaan vähentämällä lomapalkkasopimuksen mukaisesta vuosilomapalkasta tulo, joka saadaan kertomalla lomapäivien lukumäärä luvulla 6,67 kertaa kausipalkan tuntipalkkatekijä. Kausipalkan tuntipalkkatekijänä käytetään maksuajankohdan kausipalkan tuntipalkkaa. 4

15 27 Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut Lisätään uusi kohta Edustavuuden toteaminen Ellei paikallisesti ole toisin sovittu tai sovita, määräytyvät pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksen määrä ja palkkion suuruus vuosittain 1. tammikuuta työntekijämäärän mukaan. Mahdolliset muutokset sekä vapautuksen määrässä ja palkkion suuruudessa toteutetaan 1. tammikuuta jälkeen lähinnä alkavan palkkakauden alusta lukien. Työehtosopimuksen Liite 4 Pöytäkirja , Ansiotilastoyhteistyöneuvottelu Liite poistetaan työehtosopimuksesta. 5. Matkakustannusten korvaukset Verovapaaksi katsottavien matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet määräytyvät sopimuskauden aikana verohallituksen niitä koskevien päätösten mukaisesti. 6. Jatkuva neuvottelumenettely ja työehtosopimuksen kehittäminen Osapuolet sitoutuvat noudattamaan jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatetta. Jatkuvaa neuvottelumenettelyä noudattaen liitot voivat käynnistää tarpeellisia kehitys- ja muutoshankkeita ja tarvittaessa yhteisesti sopien muuttaa työehtosopimusta. Osapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana käydä läpi työehtosopimuksen määräykset sekä tehdä ehdotukset niiden ajantasaistamiseksi sekä kehittämiseksi. 7. Korvaava työ Työntekijä ei aina ole välttämättä sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvytön. Tästä syystä saattaa olla mahdollista osoittaa hänelle korvaavana työnä jotakin muuta työtä kuin hänen normaalia työtään tai normaalia työtä osittaisena. Työn asemasta kyseeseen voi tulla myös työntekijälle soveltuva koulutus tai työntekijän toimiminen kouluttajana. Korvaavaa työtä koskevat menettelytavat laaditaan ja sovitaan ennen niiden käyttöönottoa pääluottamusmiehen kanssa. Korvaavaa työtä koskevien menettelytapojen tulee noudattaa seuraavia periaatteita: Lääketieteellisen perustelun korvaavaan työhön tekee aina työterveyslääkäri. Korvaavassa työssä tehdystä työstä maksetaan työntekijän varsinaisen työn mukaista palkkaa. Mikäli korvaavana työnä tehtävä työ on paremmin palkattua, maksetaan tämän tehtävän mukainen palkka. Koulutuksen tai palkanmaksumääräyksiä noudattaen. Korvaava työ tai koulutus ei ole työkyvyttömyysaikaa. Korvaava työ on työntekijän päätökseen perustuva väliaikainen ratkaisu, jonka työntekijä voi tarvittaessa keskeyttää. Korvaavan työn päätyttyä työntekijällä on oikeus palata aikaisempaan työhönsä. 5

16 8. Muutosturva Työllistyminen ja muutosturvan toimintamallit Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen. Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely Työnantaja esittää henkilöstön edustajille työllistymistä edistävän toimintasuunnitelman yhteistoimintaneuvotteluiden alussa, jos työnantaja harkitsee vähintään 10 työntekijän irtisanomista tuotannollisin tai taloudellisin perustein. Sen sisällöstä neuvotellaan työntekijöiden edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijän irtisanomista, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset. Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelynalettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Työntekijöiden edustajille varataan mahdollisuus osallistua yhteistyöhön. Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan. Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisen tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen. Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin. Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava: 6

17 Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti: 1) enintään yhteensä 5 päivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi; 2) enintään yhteensä 10 päivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta; 3) enintään yhteensä 20 päivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta; 4) enintään 30 päivää, jos työntekijän työsuhde on jatkunut vähintään 15 vuotta. Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta. Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa. 9. Työrauhavelvoite ja valvontavelvollisuus Kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tässä pöytäkirjassa tarkoitettuun työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, on kielletty. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myös niiden jäseninä olevat yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita tämä pöytäkirja koskee, välttävät tällaisia työtaistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko tämän pöytäkirjan ja mainittujen työehtosopimusten määräyksiä. 10. Pöytäkirja ja sen tarkastaminen Tätä pöytäkirjaa on laadittu kaksi samansisältöistä kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle. Pöytäkirja todettiin sopijaliittojen allekirjoituksilla tulleen tarkastetuksi ja hyväksytyksi 11. Allekirjoitukset Yleinen Teollisuusliitto ry/ Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry Pekka Tsupari Paperiliitto r.y. Petri Vanhala Timo Byman Juhani Siira 7

18 YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO ry:n ja sen toimialan PAHVIN- JA PAPERINJALOSTAJAIN YHDISTYS ry:n sekä PAPERILIITTO ry:n välinen T Y Ö E H T O S O P I M U S I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 SOVELTAMISALA, SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS Soveltamisala 1. Tätä työehtosopimusta sovelletaan Yleinen Teollisuusliitto ry:n toimialan Pahvin- ja Paperinjalostajain Yhdistys ry:n jäsenyritysten tuotantolaitosten ja niiden työntekijöiden välisissä työsuhteissa. Sitovuus 2. Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. Noudattamisvelvollisuus Vuokratyövoima 3. Työehtosopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä sopimusta ja sidotut yhdistykset lisäksi velvolliset huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset sekä niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä. 4. Käytettäessä keskusjärjestöjen yleissopimuksen 8. luvun mahdollistamalla tavalla vuokratyövoimaa, noudatetaan näihin yrityksissä työskenteleviin työntekijöihin vähintään tämän työehtosopimuksen määräyksiä, ellei paikallisesti toisin sovita. 2 KESKUSLIITTOJEN VÄLISET SOPIMUKSET Työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia EK:n ja SAK:n välisiä sopimuksia: - Yleissopimus siihen tehtyine muutoksineen (Liite 3) - Lomapalkkasopimus (Liite 4) - Irtisanomissuojasopimus (Liite 5) 8

19 3 JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään omiin järjestöihinsä. Jos se järjestö, johon työntekijä kuuluu, katsoo, että työntekijän toiminta ammattiyhdistyksessä on antanut aiheen työntekijän painostamiseen tai erottamiseen, selvitetään asia tämän työehtosopimuksen edellyttämässä järjestyksessä. 4 TYÖRAUHAVELVOITE Kielletyt työtaistelutoimenpiteet Valvontavelvollisuus 1. Ryhtyminen lakkoon, saartoon, työsulkuun tai muihin niihin verrattaviin toimenpiteisiin tämän sopimuksen muuttamiseksi sen voimassaoloaikana tai lisäyksen saamiseksi siihen, samoin kuin joukkoirtisanoutuminen saman tarkoituksen saavuttamiseksi on kielletty. 2. Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden alaiset yhdistykset sekä niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, ryhdy edellisessä kohdassa tarkoitettuihin työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä. 5 TYÖSUHTEEN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN Työnjohto-oikeus Uusi työntekijä 1. Työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. 2. Työnantajan on huolehdittava siitä, että uusi työntekijä kulloinkin tarvittavassa ja riittävässä määrin perehdytetään sekä opastetaan työtehtäviinsä. Sanottu koskee myös sosiaalisia kysymyksiä, työturvallisuusohjeita sekä työympäristöä. Työnopastuksen yhteydessä tulee myös selvittää työhön mahdollisesti liittyvät ympäristövaikutukset ja antaa ohjausta ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Uudelle työntekijälle on annettava tiedot työpaikan pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun vastaanottoajoista ja heidän toimitilojensa sijainnista ja opastettava uusi työntekijä heidän puheillensa. 9

20 Työnopastuslisä 3. Työntekijälle, jonka kanssa on sovittu työnopastustehtävien suorittamisesta, maksetaan erillistä työnopastuslisää. Asiaa koskevat määräykset on kirjattu työehtosopimuksen liitteeseen. (Liite 1). II TYÖAIKA 6 SÄÄNNÖLLISEN TYÖAJAN MÄÄRÄYTYMISTAVAT 1. Työaikaan nähden noudatetaan voimassa olevia lain määräyksiä. Liitot pitävät tärkeänä, että säännöllisen työajan järjestämisen osalta työpaikoilla yhteisymmärryksessä työnantajan ja työntekijöiden kesken hyödynnetään työehtosopimuksen mukaisia säännöllisen työajan järjestämismahdollisuuksia. 2. Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan (8) tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää paikallisesti sopimalla myös siten, että se on keskimäärin 40 tuntia päivätyössä ja kaksivuorotyössä enintään 52 viikon pituisena ajanjaksona edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärään. Muistutus 1 Jatkuvassa 2-vuorotyössä voidaan paikallisesti sopia sovellettavaksi edellä sanotusta perussäännöstä poikkeavia osapuolten hyväksymiä työvuorojärjestelmiä. 3. Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan tilapäisesti pidentää 9 tuntiin edellyttäen, että viikkotuntien lukumäärä enintään 3 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. Järjestelystä on sovittava viimeistään ensimmäistä pidennettyä työpäivää edeltävänä työpäivänä. Säännöllinen vuorokautinen työaika voidaan paikallisesti sopimalla pidentää enintään 10 tuntiin viikoittaisen työajan enimmäismäärän ollessa 50 tuntia edellyttäen, että työtä varten on ennalta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu. Työajan tulee tällöin enintään 26 viikon pituisen ajanjakson puitteissa tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa. 4. Kolmivuorotyössä noudatetaan paperiteollisuuden työehtosopimuksen työaikamääräyksiä. 10

21 5. Työaikamuodon tai työvuoron muuttaminen on mahdollista vähintään seitsemän päivän ilmoitusaikaa noudattaen. Tieto muutoksesta on saatettava henkilökohtaisesti työntekijän ja pääluottamusmiehen tietoon. Pöytäkirjamerkintä Liitot toteavat, että tilapäisissä muutostilanteissa toimitaan joustavasti ottaen huomioon molempien osapuolten tarpeet ja olosuhteet. 7 TYÖAJAN JÄRJESTÄMINEN Työajan sijoittaminen Vapaapäivät 1. Säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä tarpeelliset tauot työssä määrää työnantaja lain ja työehtosopimuksen rajoissa. Käytännön vaatimista muutoksista neuvotellaan ennen niiden toimeenpanemista pääluottamusmiehen kanssa. 2. Mikäli työsäännöistä tai paikallisesta sopimuksesta ei muuta johdu, on työaika päivätyössä järjestettävä kello 7.00 ja kello väliseksi ajaksi. 3. Ellei paikallisesti toisin sovita, työviikko alkaa päivätyössä maanantaina kello 7.00 ja vuorotyössä maanantaina kello Yötyötä saadaan teettää työaikalain 26 :n säännöksiä noudattaen tai sopimalla paikallisesti edellä mainitun lain nojalla. 5. Työntekijällä on viikon aikana sunnuntain lisäksi toinen vapaapäivä. Sellaiseksi määrätään kiinteä viikonpäivä, jonka ensisijaisesti tulee olla lauantai. Arkipyhäviikkojen työaika 6. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika kahdeksan (8) tuntia lukuun ottamatta pääsiäislauantaita sekä juhannus- ja jouluaattoa, jotka ovat vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi. Samaten on uudenvuodenpäiväviikon, loppiaisviikon, vapunpäiväviikon, helatorstaiviikon ja itsenäisyyspäiväviikon sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai vapaapäivä sellaisessa työssä, jossa lauantai säännönmukaisesti on työvuoroluettelon mukainen vapaapäivä. Edellä mainitut vapaapäivät eivät pienennä kausipalkkaa. Lakiin perustuva itsenäisyyspäivän palkka sisältyy kausipalkkaan. 11

22 Työajan tarkkailu 7. Työnantaja on oikeutettu järjestämään työajan ja tuotannon tarkkailun kulunvalvontalaitteita tai muita teknisiä välineitä käyttäen. Järjestelystä ei työntekijöille saa aiheutua turhaa ajanhukkaa. Poikkeukselliset tilanteet 8. Edellä 6 :n 2 ja 3 kohdan sekä edellä tämän pykälän 1 6 kohdan määräyksistä voidaan lain sallimissa rajoissa poiketa tuotantoteknillisesti pakottavista syistä. Sellaisina voivat tulla kysymykseen välttämättömät korjaukset, raaka-aineen puute tai muu tuotantoa kohdannut ylivoimaiseen esteeseen verrattava syy. 8 LEPO- JA RUOKAILUAJAT Ruokailutauko päivätyössä Ruokailu vuorotyössä 1. Säännöllisessä päivätyössä työntekijällä on työvuoron aikana tunnin kestävä ruokailutauko, jolloin hän saa vapaasti poistua työpaikaltaan. Lauantain ja juhlapäivän aaton ruokailutauosta on määräyksiä tämän pykälän 3 kohdassa. 2. Paikallisesti sopien voidaan myös päivätyössä noudattaa vähintään puolen tunnin pituista ruokailutaukoa, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikaltaan. 3. Lauantaisin ja juhlapäivien aattoina voidaan päivätyössä edellä 1 ja 2 kohdasta poiketen työskennellä ilman ruokailutaukoa. Tällöin työntekijälle on kuitenkin annettava yksi työaikaan sisältyvä 20 minuutin pituinen lepoaika. Ruokailutaukoa ei edellä 1 ja 2 kohdasta poiketen myöskään pidetä, mikäli työehtosopimuksen 7 :n 2 kohdan mukaisesti on päivätyössä paikallisesti sovittu lauantain ja juhlapäivän aaton työaika alkavaksi kello 6 ja päättyväksi kello 14. Ruokailutauon sijasta työntekijälle annetaan työaikaan sisältyvinä joko kaksi 10 minuutin pituista taukoa tai yksi 20 minuutin pituinen tauko. 4. Vuorotyössä työntekijälle varataan tilaisuus ruokailuun työn suorittamisen kannalta kulloinkin sopivimpana aikana. Vuorotyön sitoessa työntekijän siten, että ateriointiin riittäviä taukoja ei synny, järjestää työnantaja muulla tavoin työntekijälle ruokailua varten 20 minuutin pituisen työaikaan sisältyvän tauon. Tällöin on työntekijällä oikeus aterioinnin ajaksi poistua työpisteen läheisyydessä olevaan ruokailua varten varattuun paikkaan. Sopimusmääräys ei muuta paikallisesti sovittuja pidempiä ruokailutaukoja. 12

23 Virkistystauko 5. Työntekijällä on työvuoron aikana oikeus yhteen 10 minuutin pituiseen työaikaan sisältyvään virkistystaukoon, mikäli työn jatkuvuus tai tuotantotekniset syyt eivät sitä estä. Sopimusmääräyksellä ei huononneta voimassa olevia etuja. Paikallinen sopiminen ruokailutauoista 6. Edellä tässä pykälässä sanotusta poiketen voidaan työaikalain asettamissa rajoissa paikallisesti sopia muunkinlaisista ruokailutauoista. Ruokailutauko ylityön edellä 7. Jos työntekijää pyydetään jäämään säännöllisen työaikansa jälkeen välittömästi alkavaan ylityöhön, työntekijän sallitaan pitää 15 minuutin ruokailutauko, joka lasketaan työaikaan. 9 TYÖAJAN LYHENTÄMINEN 1. Työajan lyhentäminen koskee seuraavissa työaikamuodoissa työskenteleviä työntekijöitä: * Päivätyö (TAM 15 ja TAM 16) * Keskeytyvä kaksivuorotyö (TAM 25 ja TAM 26) * Jatkuva yksivuorotyö (TAM 17) * Jatkuva kaksivuorotyö (TAM 27) 2. Työntekijän vuotuista työaikaa lyhennetään työntekijän työaikamuodon perusteella antamalla vapaata jäljempänä tämän pykälän 5 7 kohdissa sanotuilla tavoilla. 3. Mikäli työntekijän säännöllinen viikoittainen työaika sopimuksen tai käytännön perusteella on alle 40 tuntia, hän ei ole oikeutettu tässä pykälässä tarkoitettuun vapaaseen. 4. Mikäli työntekijä paikallisen sopimuksen tai käytännön perusteella saa pidemmän kuin 30 arkipäivän pituisen vuosiloman tai säännöllisesti vuosittain toistuvia ylimääräisiä vapaapäiviä, vähennetään ylimääräiset loma- ja vapaapäivät tämän pykälän mukaisesti ansaitusta vapaasta. Vapaan määrä (TAM 15, 16, 25, 26) 5. Työntekijä ansaitsee vapaata verotusvuoden (= kalenterivuoteen sisältyvien palkkakausien pituinen ajanjakso) aikana tehtyjen työvuorojen / työpäivien perusteella seuraavasti: 13