MetsäPäijänne. Puusuksi ei kadonnut!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MetsäPäijänne. Puusuksi ei kadonnut!"

Transkriptio

1 Lähde iloiselle metsänomistajamatkalle Skotlantiin, sivu 9 Metsätalous ei ole vain historiaa, vaan sillä on vahva tulevaisuus Suomessa MetsäPäijänne Nyt kannattaa laittaa tukki- ja energiapuuleimikot myyntiin sivu 3 Ole tarkkana kaavaasioiden kanssa, sivut 6-7 Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti 2/ Puusuksi ei kadonnut! Hannu Laitala valmistaa Hankasalmella puusuksia samassa verstaassa ja samoin menetelmin kuin Erkki Ylönen. Sivu 8. Mhy:ltä saa apua myös perunkirjoituksen tai metsätilan sukupolvenvaihdoksen ollessa ajankohtainen, sivu 15

2 MetsäPäijänne nro 2 / Puheenjohtajan ajatuksia Laskusuhdanteesta huolimatta metsässä on meininkiä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jorma Honkanen sanoo, että vanha mainoslause metsässä on meininkiä pitää tälläkin hetkellä paikkansa, vaikka tiedotusvälineet saattavat antaan toisen kuvan. -Oikeastaan lausetta voisi täydentää, että metsässä on meininkiä ja energiaa, täydentää Honkanen ja jatkaa, että ennakoitua kuitupuun kysynnän kaventumista paikkaa jatkossa kasvava puuperäisen energian tarve. Kotimaista puuta tarvitaan siten jatkossakin. Energiapuun lisäksi kuitupuun kysyntä paranee varmasti kunhan paperimarkkinat vilkastuvat taloussuhdanteen paranemisen myötä. Lisäksi se on tiedostettu jo pitkään, että hyvälaatuisella tukkipuulla on jatkossakin hyvä kysyntä. Puurakentamisen edut uusiutuvana materiaalina ovat kiistattomat muihin materiaaleihin verrattuna. Tämän takia metsät kannattaa pitää kasvukunnossa ja hoitaa taimikonhoidot sekä harvennukset ajallaan jotta tukkia on jatkossakin. Jorma Honkasen mukaan ei kannata takertua kemerarahojen loppumiseen, ne tulevat kyllä ennemmin tai myöhemmin. Tärkeintä on pitää työt metsissä käynnissä. Onko kokonaisuus unohtunut Jorma Honkanen palaa vielä Eu-syövereihin hukkuneeseen kemera-lain muutoksiin. Lakia on uudistettu jo monta vuotta ja sen voimaan astumista on jouduttu useasti siirtämään. Onkohan virkamiehiltä Suomessa ja Brysselissä unohtunut että kokonaisuus on tärkeintä. Ei kannattaisi ihan joka muotoseikasta vääntää kättä montaa kuukautta. Tärkeintä olisi saada metsänhoitoa kannustava kemeralaki voimaan mahdollisimman nopeasti. Energiapuu pitää metsäomaisuuden kunnossa Kun ennen arvottomalle on tullut arvoa, niin varsin perusteltua on laittaa metsä kuntoon, jos energiapuusta saadulla tuotolla päästään nollatulokseen. Jorma Honkanen näkee energiapuussa pelastajan, joka tasaa menoa poukkoilevassa markkinatilanteessa. - Metsänhoitoyhdistys ei vain hoida metsää, vaan pitää metsävarallisuudesta huolta, sanoo Honkanen ja jatkaa, että että esimerkiksi aktiivisuus metsäenergian korjuussa on siitä hyvä esimerkki. Puheenjohtaja muistuttaa myös siitä, että metsä on sijoituksena vakaa, vaikka tuotto ei ole huippuluokkaa. -Vertailukohtana voi kuitenkin pitää sitä, että metsästä saa paremman koron kuin nk. korkeakorkoisekta talletustililtä! Jossain vaiheessa sukupolvi vaihtuu Metsänhoityhdistyksen tila-arviopalvelun jatkeeksi tullut metsätilojen perunkirjoituspalvelu on puheenjohtajan mukaan osoittaunut tarpeelliseksi. - Monessa tapauksessa paras vaihtoehto olisi miettiä metsäomaisuuden tulevaisuutta jo aikaisemmin; esimerkiksi siinä vaiheessa, kun todetaan, että kenelläkään nuoremmasta polvesta ei ole aikaa metsien hoitoon, toteaa Honkanen. Puheenjohtajan mukaan päätyminen ratkaisuun, jossa metsäomaisuus myydään ei ole mitenkään poissuljettava. - Pihapiiri voidaan jättää myymättä tai sisällyttää kauppaan sen hallintaoikeus, sanoo Honkanen. Pienien metsälöiden päätyminen isommiksi kokonaisuuksiksi taas mahdollistaisi sen, että joku voisi ottaa metsätilan pidon elinkeinokseen. -Taajaman takana jokainen uusi työpaikka on tarpeellinen. Perikunta, tilayhtymä, yhteismetsä? Yhteismetsä tai siihen liittyminen voisi Honkasen mielestä olla yksi vaihtoehto metsätilan tulevaisuutta harkittaessa. - Perikunta on joko erittäin toimiva tai kovin toimimaton tapa omistaa, muistuttaa Honkanen. Päätösten tekemiseen tarvitaan kaikkien osakaiden Metsänhoitoyhdistys ei vain hoida metsää, vaan pitää metsävarallisuudesta huolta, sanoo Jorma Honkanen. lupa ja käytännön toimivaltaa ei voida antaa yksin kenellekään paitsi tietenkin valtakirjalla. Yhteismetsässä päästäisiin suurempiin hoitokokonaisuuksiiin ja sitä kautta tasaiseen tuottoon. - Siitäkin on käytännön esimerkkejä muualta Suomessa, että yhteismetsän hoitajana oma metsänhoitoyhdistys on osoittautunut parhaaksi vaihtoehdoksi. tautunut parhaaksi vaihtoehdoksi. Metsänomistajan energiapuun korjuukurssi Korpilahden Alkio-opistolla klo Selekta Capital Yksi sopimus monta sijoitusta Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj Kurssilla harjoitellaan mm. työmaasuunnittelua, energiapuutyömaan ennakkoraivausta, kaatoa/ kasausta. Kurssilla perehdytään myös energiapuun metsäkuljetukseen ja hyvän varastopinon tekoon, käytössä on maatalous- ja metsätraktori. Opetus tapahtuu sekä luokkatiloissa että maastossa. Oma raivaussaha, moottorisaha mukaan ja asianmukaiset työ- ja turvavarusteet ( pakolliset). Osallistumismaksu 20 euroa sisältää ruokailut ja kahvit. Lisätiedot ja ilmoittautumiset pe mennessä p Janne Jalkanen Tervetuloa! AJO- Ajoohje OHJE Keski-Suomen konttorit nordea.fi Selekta Capitalin myöntää Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, joka myy Selekta Capitalia asiamiehenään toimivan Nordea Pankki Suomi Oyj:n konttoreiden ja oman myyntiorganisaationsa kautta. Päijänteen Mhy, Keski-Suomen Metsäkeskus ja Metsät täyskäyttöön -hanke

3 MetsäPäijänne 3 Tukkipuun hyvä kysyntä ja veroetu kannattaa hyödyntää Vastoin julkisesta keskustelusta tullutta kuvaa puulla ja etenkin tukilla on jopa erinomainen kysyntä. Siltä osin julkinen keskustelu kuitenkin pitää paikkansa, että kuitupuu ei tällä hetkellä kiinnosta paperi- ja sellutehtaiden raakaainehuollosta vastaavia. Sitä vastoin lämpölaitoksille kuitupuuta on ohjautunut yhä enemmässä määrin ja täten se on paikannut paperitehtaiden vähentyneitä puuntarpeita. Kuitupuukokoisesta puusta on pystytty energiapuuna maksamaan käytännössä aiempia ainespuun tasoisia hintoja, joten myyjillä on ollut hyvä tilaisuus teettää nuorten metsien harvennuksia. Tukkipuun hinta on palautunut samalle tasolle jolla se oli ennen lyhyeksi jäänyttä vuoden 2007 huippusuhdannetta. Kun huomioidaan lopputuotemarkkinoiden tilanne, on noin 50 euron kantohintataso hyvä, yhdistettynä tämän vuoden loppuun asti voimassa olevaan veroetuun. Kuitupuuta käyttävällä teollisuudella on runsaasti puuta joko pystyvarastoissa tai kaadetun puun varastoissa. Menneen talven hyvät korjuuolosuhteet mahdollistivat hakkuiden tekemisen myös turv la, joille ei käytännössä ollut asiaa kahtena edellisenä talvena. Samaan aikaan paperi- ja selluteollisuuden puun käyttö on supistunut rajusti tehtaiden seisokkien myötä. Kuitupuukauppa ei tällä hetkellä käykään. Veroetu huononee vuoden lopussa, nyt kannattaa olla hereillä Vuonna 2008 voimaan tulleiden verosäädösten mukaan puukauppatulot voivat olla joko kokonaan tai osittain verovapaita, mitkä on sidottu tiettyihin määräaikoihin. Ratkaisevina tekijöinä on kaupan tekoajankohta, sekä kaupasta saatavan tulon maksuajankohta. Näin ennen solmittujen kauppojen tulot eivät kuulu huojennuksen piiriin, vaikka tulot olisi saatu tai sen jälkeen. 50 % verovapaus koskee kaikkien solmittujen puukauppojen pääomatuloa. Näistä tuloista verovapaata tuloa on 50 %, kun puukauppatulo on saatu tilille vuoden 2010 loppuun mennessä. Vuodenvaihteen jälkeen solmituissa kaupoissa verovapaata on vain 25 % puukauppatulon määrästä. Metsänomistajien kannattaa hyödyntää korkeampi veroetu ja laittaa puuta myyntiin heti alkusyksystä. Loppuvuoteen voi olla odotettavissa jonkinlainen tarjontapiikki veroedun määräajan lähestyessä. Korkeamman veroedun merkitys on päätehakkuulla 5-6 euroa hakattua mottia kohti eli todella hyvä lisä kantorahatuloon. Lopputuotemarkkinoiden syöksy taittunut Päijänteen Mhy:n puunhintaseuranta keskihinta maksimi minimi Harvennushakkuu mäntykuitu 13,23 14,00 12,90 kuusikuitu 18,43 20,30 16,50 koivukuitu 12,14 12,50 12,00 mäntytukki 40,59 42,00 31,00 kuusitukki 42,12 43,00 33,50 koivutukki 34,21 38,00 34,00 Uudistushakkuu vertailu 2008 mäntykuitu 16,07 19,50 12,00 20,30 kuusikuitu 22,24 25,00 19,00 25,50 koivukuitu 15,24 19,00 11,00 18,00 mäntytukki 50,63 57,00 35,00 61,30 kuusitukki 49,07 53,00 35,00 61,81 koivutukki 39,60 61,00 30,00 46,63 Puukaupan hintaseuranta Taulukossa on peruspuutavaralajien hinnat hakkuutavoittain. Harvennushinnat ei sisällä ensiharvennusten hintoja. Erikoispuutavaralajien (tyvet, parrut, ym) hinnat ovat huomattavasti peruspuutavaralajien hintoja korkeampia. Uudistustushakkuu hinnoissa on myös vertailuhinnat vuodelta 2008 samalta ajanjaksolta. Tukkipuun hinta on palautunut samalle tasolle jolla se oli ennen lyhyeksi jäänyttä vuoden 2007 huippusuhdannetta. Paperi- ja selluteollisuus on supistanut voimakkaasti tuotantoaan viimeisen kahden vuoden aikana. Vaikka yleinen talouden taantuma on samanaikaisesti edelleen vähentänyt paperin kulutusta, niin on tuotannon supistamistoimien vaikutus alkanut näkyä markkinoilla. Ylitarjonta on saatu markkinatietojen mukaan purettua ja paperin hinnan putoaminen on pysähtynyt. Tuleva kehitys on riippuvainen yleisestä talouden kehittymisestä. Mitään nopeaa käännettä kuitupuun kysynnän parantumiseen ei ole näkyvissä. Kuitenkin kuusi- ja koivukuidun tilanne on parantunut ja kysyntä voimistunee näillä kuitulajeilla syksyn mittaan. Mäntykuidun tilanteessa ei ole odotettavissa parantumista ja se ohjautuneekin edelleen suurelta osin lämpölaitoksille. Havutukkien kysynnän voimakas paraneminen johtuu sahatavaramarkkinoiden piristymisestä. Etenkin sahatavaran kysyntä kotimaan markkinoilla on kesän myötä vilkastunut. Metsänomistajien onkin syytä huolehtia että sahoilla riittää parantuneessa markkinatilanteessa tukkeja sahattavaksi. Hintatasokaan ei ole tukkikaupan esteenä. Koivutukilla on muista puulajeista poiketen hankala tilanne. Koivuvaneritehtaat ovat supistaneet tuotantoaan voimakkaasti ja se näkyy koivutukkien kysynnässä. Ostajilta on tullut leimikoiden korjuun yhteydessä esityksiä koivutukkien jättämisestä pystyyn odottamaan markkinatilanteen parantumista. Tähän on uudistamistöiden viivästymisen vuoksi usein myyjän hankala suostua. Muista kilpailuttaa leimikkosi Ostajat yrittävät ostaa puuta tällä hetkellä hyvin eritasoisilla hinnoilla. Tarjotuissa yksikköhinnoissa voi olla jopa 10 euron eroja samoissa puutavalajeissa. Yksikköhintojen lisäksi on aina muistettava huomioida eri yhtiöiden väliset erot tukkipuun katkonnassa. Hyvä katkonta voi välillä kompensoida huonoja yksikköhintoja ja huono katkonta viedä eroja toiseen suuntaan. Suurimmillaan yksikköhintojen ja katkonnan yhteisvaikutus voi olla toistakymmentä euroa hakattua puukuutiometriä kohti. Leimikkokohtainen ostajien kilpailuttaminen takaa metsänomistajalle aina parhaimman mahdollisen hinnan puista. Eri ostajien myyntipuheisiin kannattaa suhtautua tietyllä varauksella, koska yksikään ostaja ei tiedä toisen ostajan hinnoitteluperusteiden vaikutusta kyseisen leimikon lopulliseen puukauppatuloon. Käyttämällä metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluita hyväkseen, saa metsänomistaja käyttöönsä mhy:n metsäneuvojien ammatillisen osaamisen sekä mhy:n tietojärjestelmiin tallentuneen tiedon eri ostajien tukinkatkonnasta. Energiapuu ilonaiheena Kuitupuun huonoa kysyntätilannetta on paikannut onnistuneesti energiapuun voimistunut kysyntä. Ollaan tilanteessa jossa on hakattu paljon ensiharvennuksenkin kokoisia leimikoita kokonaan energiapuuksi. Äkkiä hurjaltakin kuulostava tilanne ei sitä loppujen lopuksi olekaan. Parantunut energiapuunhinta on mahdollistanut käytännössä samantasoisten kantohintojen maksamisen metsänomistajille kuin aiemmin maksettiin hakattaessa puu paperi- ja sellutehtaille. Tuotannon alasajot paperi- ja selluteollisuudessa ovat aiheuttaneet tilanteen että jäljellä oleva jalostuskapasiteetti ei pysty käyttämään kaikkea kuitupuuta jota Suomen metsät vuosittain tuottavat. Eli ilman puun energiakäyttöä vielä suurempi osa Suomen metsien tuotosta jäisi hyödyntämättä. Valtiovallan taholta erityisen merkittävää kohonneessa puun energiakäytössä on sen positiivien vaikutus pyrittäessä pääsemään Suomelle asetettuihin uusiutuvan energian lisäämistavoitteisiin. Ilman metsäenergian käytön voimakasta lisäämistä tavoitteisiin ei tulla pääsemään. Ilmainen tilakäynti Päijänteen Metsänhoitoyhdistys tarjoaa kaikille jäsenilleen ilmaisen metsäkäynnin ja leimikon suunnittelun. Metsäkäynti ja maksuton leimikon suunnittelu on yksi yhdistyksen tärkeimmistä palveluista, jonka metsänomistaja saa metsänhoitomaksulla. Yhdistyksen laatiman puunmyyntisuunnitelman kautta metsänomistaja varmistu, että puukauppa kohdistuu metsän terveyden kannalta ja metsänhoidollisesti oikeaan kohteeseen.

4 MetsäPäijänne nro 2 / Toiminnanjohtajan palsta Julkinen keskustelu ja tilanne kentällä Metsäasioista vuoden aikana käytyä julkista keskustelua ovat hallinneet metsäteollisuuden kannattavuusongelmat sekä niiden seurauksena toteutetut paperi- ja sellutehtaiden seisokit tai laitosten kokonaan pysäyttämiset. On keskusteltu paljon kuiduttavan teollisuuden ongelmien takia vähentyneestä puuraaka-aineen tarpeesta. Johtopäätöksenä on oletettu, ettei puulla ole tällä hetkellä kysyntää eikä puukauppaa siten tehdä. Tämä johtopäätös on ollut väärä. Kuitupuun osalta tilanne onkin ollut hankala, eikä nopeaa tilanteen muuttumista ole edes näkyvissä. Sitä vastoin muuten tilanne metsissä ei ole ollenkaan niin synkkä kuin julkisesta keskustelusta on päätelty. Puukauppaa on tehty koko ajan ja tehtäisiin vieläkin suuremmalla volyymillä jos puun tarjonta olisi runsaampaa. Etenkin havutukilla ja energiapuulla on jopa erinomainen kysyntä. Energiapuun hyvän kysynnän kautta kuitupuuta on ohjautunut lämpölaitoksille käytettäväksi energiantuotantoon. Tällä tavoin on selvitty säikähdyksellä kuitupuun käytön ainakin tilapäisestä vähentymisestä sellu- ja paperitehtailla. Puukaupan tilanteesta veroetuineen kannattaa lukea erillinen juttu toisaalla tässä lehdessä. Metsänomistajia aktivoitu Päijänteen Metsänhoitoyhdistys toteutti kevään ja alkukesän aikana erittäin laajan tiedostuskampanjan metsäenergia-asioista. Kampanjan aikana lähestyttiin noin tuhatta metsänomistajaa joilla tiedettiin olevan potentiaalisia energiapuukohteita. Tavoitteena oli kiinnittää metsänomistajien huomio erinomaiseen energiapuun kysyntään ja kohonneeseen hintatasoon. Kampanja onnistui hienosti. Nuoria metsiä on kunnostettu ennätysmäärä kesän aikana ja vielä on edessä pitkä syksy tehdä energiapuuharvennuksia harvennusta vaativissa kohteissa. Kampanjan onnistumista kuvaa hyvien työmäärien lisäksi metsänomistajilta tullut myönteinen palaute kun heihin on otettu yhteyttä. Tulemme jatkamaan vastaisuudessakin tämän tyyppisiä kohdennettuja tiedostuskampanjoita. Metsänhoitoyhdistyksen rooli metsänomistajien aktivoimisessa metsän hyödyntämiseen on aina ollut yksi keskeisistä yhdistyksen toiminnoista, mutta jatkossa se tulee olemaan vielä paljon voimakkaampaa. Valtaisat myyrätuhot Pahat myyrätuhot toistuvat 3-4 vuoden välein. Päijänteen Mhy:n alue on usein kuulunut niihin pahimpiin tuhoalueisiin, eikä asiaan valitettavasti tullut poikkeusta viime talven ennätyksellisen myyrähuipun aikanakaan. Etenkin Päijänteen itäpuolen rehevillä maapohjilla paljastui lumien sulettua erittäin laajat myyrien aiheuttamat tuhot. Kaiken kaikkiaan myyrät ovat Hannu Huttu Lauantaina klo Tampereen ammattikorkeakoululla Teiskontie 33 Tietoiskuja juuri Sinulle valitse vapaasti 20 minuutin tietoiskuja yli 20 eri metsäteemasta Kysy neuvoja, löydä tekijöitä ja kumppaneita näytteilleasettajina laaja joukko metsäammattilaisia vinkit metsänhoitotöihin, välineet tutuksi Maksuton tapahtuma, kuljetus Jyväskylästä ja Keuruulta Jyväskylän tilausajolaituri Korpilahti Neste Jämsä Hirvi Länkipohja Neste Tre Keuruu Mänttä Orivesi Tre Lisätietoja: Ari Nikkola, puh Päivän ohjelma: Metsässä on mahdollisuus tieto auttaa löytämään! Ilmoittaudu viimeistään Puh / Inkeri tai tai Keljonlahden polttoaineen vastaanottolinjan tärkeimmät laitokset hahmottuvat jo. Oikealla rekkojen purkuhallit ja vasemmalla kiinteän polttoaineen siiloja ja syöttölinjasto. Keljonlahden kuulumiset sivulla 20. tuhonneet taimikoita arviolta 900 ha:n alueelta eli noin 1,6 miljoonaa tainta. Metsänomistajan kannattaa tehdä omille alueille tarkastuskäynti jos viimevuosina istutetut taimikot ovat viime talven jäljiltä inventoimatta. Jos myyrätuhoja löytyy, ota yhteyttä oman alueen an. Myyrien aiheuttamia taimikkotuhoja korvataan metsävakuutuksista, riippuen vakuutuksen laajuudesta. Myös valtion tukea on saatavissa uudelleen metsitykseen jos tuho on riittävän laaja. Metsänhoitoyhdistyksen edunvalvontatyö tärkeää Meneillään oleva talouden taantuma on jälleen osoittanut kuinka tärkeää on metsänhoitoyhdistysten tekemä metsänomistajien edunvalvonta. Teollisuuden kustannuspaineiden puristuksessa haluttaisiin että metsänomistajat olisivat se lähes ainoa joustava osapuoli joka antaisi puuraaka-aineen hinnan painua eikä huolehtisi muutoinkaan metsätaloutensa kannattavuudesta. On esitetty näkemyksiä ettei metsänhoitoyhdistykset saisi auttaa metsänomistajia puukaupassa kilpailuttamalla myyntiin tulevia leimikoita. Muitakin vastaavaan lopputulokseen tähtääviä esityksiä on tehty. Olemme ottaneet nämä puheet kunnianosoituksena tekemällemme edunvalvontatyölle. Puheet osoittavat että tekemällämme työllä on ollut suuri merkitys turvatessamme metsänomistajan asemaa esimerkiksi puukaupassa. Metsänomistajat ja metsänhoitoyhdistykset toki ymmärtävät, että markkinatilanteet muuttuvat ja puun pitää liikkua kulloisenkin markkinatilanteen muodostamin hinnoin. Mutta annetaan puun hinnan muodostua markkinoilla, eikä yritetä painaa sitä alas kilpailua rajoittamalla. Metsänhoitoyhdistykset tekevät erittäin tärkeää työtä aktivoimalla metsänomistajia hoitamaan metsiään ja tuomaan puuta markkinoille. Aktiivisesta metsätaloudesta hyötyvät kaikki teollisuutta myöten. Kari Kuusniemi toiminnanjohtaja Päijänteen Mhy

5 MetsäPäijänne nro 2 / Paikallista energiaa nuorista metsistä Energiapuun ennennäkemätön kysyntä on laittanut vauhtia nuorten metsien harvennusten tekoon. Päätehakkuiden määrän vähentyessä painopiste energiapuussa on siirtynyt kannoista ja hakkuutähteistä nuorten metsien kokopuuhun. Monelta ensiharvennuskohteelta puut ovat menneetkin sellu- ja paperitehtaiden sijaan suoraan lämpölaitokselle. Energiapuun korjuusta on vaikea löytää negatiivisia asioita. Kysynnän myötä kohonneen hinnankin johdosta hakkuissa päästään käytännössä samoihin taloudellisiin tuloksiin kuin aiemmin päästiin ainespuuhakkuissa. Varsinkin kohteet, joihin on mahdollista saada valtion kemeratukea, ovat haluttuja. Metsänhoitoyhdistyksen korjaamissa kohteissa kaikki kemeratuki ohjataan suoraan metsänomistajille. Energiapuun käytön positiivisia vaikutuksia: energiapuun hyvä kysyntä paikkaa alamaissa olevaa kuitupuun kysyntää pystytään lisäämään metsätalouden kannattavuutta voidaan parantaa metsänhoidon tilaa tekemällä ensiharvennukset ajallaan Energiapuun korjuulla ja käytöllä voidaan luoda uusia työpaikkoja, esimerkiksi maaseudulle itse korjuun suorittamiseen sekä polttotekniikan ja korjuutekniikan kehittämiseen. Puuaines on hiilidioksidineutraalia polttoainetta, koska kasvavalla puulla on Nuorista, ensiharvennusikäisistä metsistä, pystystään energiapuu korjaamaan samoilla hakkuukoneilla kuin ainespuuhakkuutkin tehdään. Myös energiapuuhakkuissa on ennakkoraivauksen tekeminen erityisen tärkeää. Ennakkoraivaus parantaa korjuujälkeä ja hakkuun taloudellisuutta. kyky sitoa itseensä hiilidioksidia yhteyttämisessä. Kun puuaines palaa, vapautuu ilmakehään sama määrä hiilidioksidia, joka siihen oli alun perin sitoutunut. Näin ollen hiilidioksidin määrä ilmakehässä ei lisäänny, vaan jo ennestään olemassa ollut hiilidioksiidi kiertää. Uusiutuvia energialähteitä hyödyntämällä voidaan vähentää hiilidioksidin ohella myös muita päästöjä, esim. typen oksideja ja rikkiyhdisteitä. Raha jää hyödyttämään oman lähialueen kehitystä, eikä karkaa kauaksi öljyntuottajamaihin. Voidaan vähentää tuontienergian käyttöä. Puussa on energiaa! Yhdestä kiintokuutiosta rankaa saadaan haketta 2,5 kuutiota Yhdestä hakekuutiosta saadaan energiaa noin 0,8 Mwh. Näin ollen yhdestä kiintokuutiosta saadaan noin 2 MWh energiaa. Korjuutukea maksettu ennätysmäärä Energiapuun korjuu on lisääntynyt voimakkaasti Keski-Suomessa. Kemeratukea oli heinäkuun loppuun mennessä maksettu energiapuun korjuuseen jopa euroa, kun sitä viime vuonna maksettiin yhteensä euroa. Tuen piiriin kuuluvilta alueilta oli heinäkuun loppuun mennessä kerätty energiapuuta kuutiometriä, kun viime vuonna vastaavana ajankohtana määrä oli kuutiometriä. Tällä hetkellä on huoli kemerarahojen riittävyydestä. Metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ovat esittäneet valtion lisäbudjettiin miljoonan euron lisäystä kemera-varoihin. Keski-Suomen metsäkeskus toivoo vähintään 1,5 miljoonan euron lisärahaa. MUKANA METSÄSSÄ Jyväskylän Energia -yhtiöt PL 4, Jyväskylä I Vesangantie 5 Puh. (014) I Faksi (014)

6 MetsäPäijänne nro 2 / Selvitä metsäsi kaavatilanne Kasvukeskusten laitamilla kaavoitukset etenevät yhä kauemmas taajamista. Kaavat vaikuttavat metsän käyttöön monella tapaan, joten etenkin näillä alueilla metsänomistajien kannattaa selvittää maidensa kaavoitustilanne ja seurata mitä kaavoituksessa tapahtuu. Mistä kaavoitustietoja saa? Kunnilla on velvollisuus antaa kaikki tarvittavat tiedot sekä vireillä olevista, että jo olemassa olevista kaavoista. Ensimmäiseksi kannattaa hakea tietoja kuntien nettisivuilta, missä kerrotaan kyseisen kunnan kaavoituksista. Osa kunnista on vienyt myös kaavojen karttoja nettiin. Kaavoitukseen perehtyminen ottaa aikansa, mutta se on varmasti hyödyllistä. Jos jokin kohta tai asia ei selviä ensilukemalta, neuvoa kannattaa kysyä jälleen kunnasta. Kunnat kuuluttavat kaavoitusasioistaan yleensä paikallislehdissä. Asema- ja yleiskaavahankkeissa kirje on lain mukaan lähetettävä vähintään kaikille ulkopaikkakuntalaisille. Maakunta- yleisja asemakaava Näistä kolmesta eri kaavamuodosta yleiskaava on metsänomistajan kannalta tärkein ja laajimmin vaikuttava kaava, minkä laatimisesta vastaa kunta. Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, minkä tehtävänä on esimerkiksi asutuksen, palvelujen, sekä virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaava ohjaa myös asemakaavojen laatimista luvulla yleiskaavat ovat muuttuneet yhä yksityiskohtaisemmaksi. Yleisin yleiskaava on rantaosayleiskaava, josta selviää mm rakennuspaikkojen sijainti ja rakennusoikeuksien määrä. Alueen maanomistajien kannattaa olla aktiivisesti mukana yleiskaavojen valmistelussa jotta valmistuva kaava ei rasita normaalien metsätalousalueiden talouskäyttöä. Kannattaa mm kiinnittää huomiota kaava-alueen laajuuteen ja siihen ollaanko kaavamääräyksiin kirjaamassa turhaan vaatimusta maisematyöluvasta. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Kaavoituksella pyritään ohjaamaan rakentamista yhteiskunnan kannalta järkevään suuntaan. Metsänomistajan kannalta on tärkeää valvoa ettei samalla vaikeuteta metsätalouden hoitoa tarpeettomasti. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Asemakaava ohjaa rakentamista ja osoittaa alueet eri tarkoituksiin. Asemakaava on hyvin yksityiskohtainen. Kaavassa määritellään alueen tulevaa käyttöä; mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Asemakaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Maisematyölupa, mutta vain tiettyihin toimenpiteisiin Asemakaava-alueilla maisematyölupavaatimus on aina. Yleiskaava-alueilla ainoastaan jos kaavamääräyksissä niin vaaditaan. Yleiskaavoituksen alkaessa kaavoitettavalle alueelle määrätään toisinaan toimenpiderajoitus, jolloin näiden alueiden käyttöä ohjataan maisematyöluvan avulla. Samoin jo valmiissa yleiskaavoissakin saattaa olla luvan vaativia määräyksiä. Kaavan valmisteluvaiheessa kannattaakin valvoa, ettei maisematyölupavaatimusta kirjata kaavamääräyksiin liian kevyin perustein. Epäselvissä tapauksissa kannattaa kunnan viranomaista vaatia tarkistamaan että maisematyölupavaatimus todellakin löytyy kaavamääräyksistä. On tapauksia, että maisematyölupaa on vaadittu alueille joihin sitä ei olisi tarvinnut hakea. Luvan hakemisesta tulee metsänomistajalle kustannuksia sekä se vie aikaa, joten turhaan sitä ei kannata tehdä. Vaikka maisematyölupavaatimus kaavamääräyksistä löytyisikin, niin lupaa ei tarvita vähäisissä toimenpiteissä. Avainkysymys on, miten paljon toimenpide muuttaa maisemaa ja miten näkyvällä paikalla se tehdään. Luvantarve kannattaa selvittää metsän sijaintikunnasta, viranomaisen tehtävä on harkittava luvan tarpeellisuus. Esimerkiksi ensiharvennushakkuut, samoin kuin normaalit metsänhoitotoimenpiteet eivät useimmiten maisematyölupaa vaadi. Myöskään kaavan toteuttamiseksi tarpeellisten toimenpiteiden tekoon lupaa ei tarvita. Maisematyölupa on voimassa vähintään kolme vuotta. Luvan voi hakea jokaiselle toimenpiteelle erikseen tai laajemmalle alueelle useammaksi vuodeksi kerrallaan. Hakemuksen liitteeksi tulee muiden asiakirjojen lisäksi liittää usein naapurien kuuleminen, etenkin silloin, kun toimenpide rajoittuu naapurin maihin. Naapurit kannatta itse käydä läpi, sillä kunnat perivät kuulemisesta kohtuullisen korvauksen. Kuulemislomakkeen voi tulostaa kuntien nettisivuilta. Naapureiden kuuleminen tarkoittaa sitä, että he ovat tietoisia hakemuksesta ja voivat tarvittaessa tehdä huomautuksen tai oikaisu-vaatimuksen kunnan päätöksestä. Asutuilla alueilla toimenpidealueelle on myös vietävä kyltti, jossa kerrotaan hakemuksen vireille panosta. Rantaosayleiskaavat ulottuvat usein yllättävän kauas vesistöjen rannoilta Tärkeimpiä yleiskaavan metsiin liittyviä kaavamerkintöjä M Maa- ja metsätalousvaltainen alue MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. MY Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja V Virkistysalue VL Lähivirkistysalue VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue VR Retkeily- ja ulkoilualue S Suojelualue SL Luonnonsuojelualue SM Muinaismuistoalue Yllä olevat kaavamerkinnät kertovat kaavojen merkinnöistä ainoastaan päälinjat. Ympäristöministeriön suosittelemista kaavamerkinnöistä saa tietoja osoitteessa hakusanalla kaavamerkinnät.

7 MetsäPäijänne nro 2 / Byrokratian hitaus aiheutti tuntuvat menetykset Jyväskyläläisellä metsänomistaja Timmo Riihimäellä on omakohtaista kokemusta kaava-asioiden vaikutuksesta metsätalouden hoitamiseen. Hänen metsiinsä, jotka sijaitsevat Jyväskylän kaupungin Taka-Keljossa, alettiin suunnittelemaan hakkuuta viime syksynä. Pitkittynyt maisematyöluvan hakeminen viivästytti puukaupan tekemistä ja metsänomistajan epäonneksi puun hinta ehti tuntuvasti laskea samaan aikaan. Näin satoja euroja maksaneen maisematyöluvan hinnan lisäksi, hän menetti puukauppatuloa useita tuhansia euroja. Hakkuuasia laitettiin Timon mailla vireille vuoden 2008 syyskuussa. Leimikon teki Päijänteen Mhy:n Antti Laukkanen ja hän alkoi selvittämään kaavatilannetta ja mahdollisia hakkuurajoitteita alueella. Aluksi Jyväskylän kaupungilta saatiin vastaus, ettei rajoitteita tai maisematyölupavaatimusta alueella ole. Tällöin elettiin lokakuun alkupuolta. Asian tila muuttui myöhemmin ja myös Timo kävi asiaa selvittämässä kaupungin eri virastoissa lukuisia kertoja. Ilmenikin, että maisematyölupa täytyy suunniteltuun hakkuuseen olla. Lupaa haettiin ja lopulta se tulikin. Aikaa asian selvittelyyn ja yhteydenottoihin kaupungin virkamiehiin meni parisen kuukautta, ennen myönteisen lupapäätöksen tuloa. Tässäkin vaiheessa päätös saatiin vasta suullisesti puhelimessa. Minusta maisematyölupaprosessi oli kohtuuttoman hidas. Päätöksestä kirjallisesti tiedottaminenkin kesti liki kaksi kuukautta. Puhelimitse saimme tiedon, että lupa on myönnetty Postissa päätös tuli minulle kuitenkin vasta Timo hämmästelee. Kaiken kaikkiaan prosessiin meni aikaa kohtuuttoman paljon Timo Riihimäen mielestä metsänomistajalla pitäisi olla oikeus kaataa ylisuuret ja lahoamisen takia jo vaarallisetkin puut kaava-alueiltakin ilman raskasta lupamenettelyä. Vaikka Timo onkin harmissaan viivästymisen aiheuttamasta rahallisesta menetyksestä, ei hän halua osoittaa ketään sormellaan syyllisten löytämiseksi. Kaupunkien ja kuntien virkamiesten kannattaisi yhdessä kokoontua miettimään miten lupaprosesseja saataisiin nopeutettua. Kieltämättä myös pompottaminen luukulta toiselle alkoi tympimään. Välillä tuntui että kukaan ei oikein tiennyt mitä lupia tarvitaan Hän lisää vielä, että välillä jopa siitä oli epätietoisuutta onko alueella yleiskaava vai asemakaava. Katso syksyn tapahtumat Tapahtumakalenterista sivulta 23

8 MetsäPäijänne nro 2 / Ylösen tehtaalla suksi luistaa Eino Ylönen, nuori maatalon poika Hankasalmen Rutakoskelta, oli kiinnostunut erilaisista puutöistä niin harrastuksena kuin ammattina. Eino lähtikin 1930-luvulla työnhakuun Jyväskylään Uusituvan suksitehtaalle. Tehtaalla pudistettiin päätä, ettei heillä ole tänään tarjota töitä. Nuori Ylönen ei lannistunut, vaan meni seuraavana päivänä uudestaan ja kysyi: No onko sitten tänään töitä?. Töitä löytyikin ja niin Eino pääsi oppimaan puusuksen valmistusta. Hyvän opin tehtaalta saatuaan Eino päätti perustaa oman suksiverstaan, Suksitehdas Ylösen, kotitilalleen. Eino valmisti puusuksia yhtenäisestä puusta. Kysyntää oli paljon, vaikkakin Ylönen ei valmistanut suksia armeijalle tarjouspyynnöistä huolimatta. Sen sijaan Uusituvan suksilla hiihdettiin armeijan harmaissa. Einon poika Erkki kiinnostui myös nuorena puusuksien valmistuksesta palattuaan Englannista. Isä opetti taitonsa innokkaalle pojalleen, joka jatkoi perinnettä suomalaisten suksien tekemisessä. Erkki rakensi uuden suksiverstaan Hankasalmen aseman kylälle 1960-luvulla nykyisen Kangasniementien varteen. Verstas ja asunto olivat samassa rakennuksessa - ja saman katon alla suksia tehdään edelleen. IT-alan miehestä suksitehtailijaksi Erkki Ylönen jatkoi puusuksien valmistusta käsityönä, mutta hankki ja teki itse työtään helpottavia koneita. Taso- ja oikohöylän myötä valmistusta pystyttiin jouduttamaan. Erkki kehitti itse monitoimikoneen, jossa on samassa yhteydessä pöytäsirkkeli, nauhahiomakone ja kaksi erilaista pyöreää hiomakiekkoa. Parhaimmillaan Erkki valmisti noin suksiparia vuodessa useamman työntekijän voimin, mutta loppuaikoina määrä oli keskimäärin 200 suksiparia vuodessa. Erkin vanhetessa huoli puusuksien valmistusperinteen häviämisestä oli ilmeinen 2000-luvulla, sillä hänellä ei ollut lapsia jatkajaksi. Toisaalla eräässä eteläsuomalaisessa kodissa Nurmijärvellä Hannu Laitala, Erkki ja Anneli Ylösen asuinpuoli on ollut kylmillään Annelin muutosta lähtien. Tiloihin Hannu Laitalalla on tarkoitus tehdä myyntikonttori, joka on samalla näyttelytila. Näyttelyyn tuotaisiin esille Ylösen suksitehtaan historiaa eri suksimalleista eri työkaluihin. Lisää tietoa löytyy Internet-sivulta Suksitehdas Ylönen valmistaa kolmea eri suksimallia. Suurimmat sukset ovat 80 mm leveät ja cm pitkät metsäsukset, jotka ovat omiaan hiihdettäessä syvässä ja pehmeässä hangessa, mutta myös kovilla hangilla. Metsäsuksia kapeammat, 63 mm leveät retkisukset sopivat hyvin kantavalle lumelle ja koneladulle. Kapeimpana ovat 50 mm leveät latusukset, joilla hiihdetään nimensä mukaisesti laduilla, mutta toimivat hyvin myös kantavilla hangilla. Lisäksi Hannu Laitala valmistaa lasten suksia, jotka ovat 130 cm pitkiä. IT-alan asiantuntija, huomasi sattumalta Internetissä tietoa, että Hankasalmella valmistetaan puusuksia. Hannua puun työstäminen on kiinnostanut pienestä pitäen - onhan hänellä ja suvussa nikkarin verta. Muuttoa Keski-Suomeen oli pohdittu aiemminkin, sillä vaimolla oli koti-ikävä synnyinseudulleen Hankasalmelle. Laitalat muuttivat Jyväskylään elokuussa 2006, koska Hannu pääsi Jyväskylässä IT-alan yritykseen töihin. Vain muutama kuukausi muuton jälkeen yrityksessä saneerattiin ja irtisanottiin väkeä pois, jolloin Hannu joutui työttömäksi. Hannu otti yhteyttä Ylösen suksitehtaaseen ja kertoi Erkille puusuksivalmistuksen kiinnostavan häntä erityisesti. Samalla Hannu pyysi päästä tutustumaan valmistukseen ja tekemään jotakin pientä palkatta. Jo 78-vuotias Erkki empi pitkään, mutta antoi Hannun tulla verstaalleen todeten jyrkästi Minä en sitten opeta mitään!. Hannu seurasi Erkin työtä kiinnostuneena samalla kantaen puutavaraa varastosta verstaaseen ja pakaten valmiita tuotteita. Ajan myötä heillä synkkäsi hyvin ja Hannu pääsi jo höyläämään - ja huomaamatta Erkki toimi opettajana. Erkki kuoli kesäkuussa 2007, jolloin vaimo Anneli kertoi Hannulle haluavansa myydä koko tehtaan ja muuttavansa synnyinseudulleen Jämsään. Hannu mietti ostopäätöstä pitkään, mutta vaakakupissa painoi kiinnostus puuntyöstöön ja sääli puusuksivalmistamisen perinteen katkeaminen. Hannu päätti jatkaa Eino ja Erkki Ylösen suksenvalmistusperinnettä pitäen tehtaan nimen samana, Suksitehdas Ylösenä. Tosin sanana tehdas ei kuvaa valmistuspaikkaa niin hyvin kuin sana verstas. Työssä riittää haasteita ja on hienoa tehdä työtä, jolla on omat, pienet markkinat. Minä en käytä sanaa perinnesukset, koska puusukset ovat yhtä nykyaikaisia kuin muovisukset - ja ne ovat ekologisia. - Jos kyllästyy hiihtämiseen, saa viimeisen hikipisaran irti laittamalla ne saunan puukiukaaseen, Laitala toteaa pilke silmäkulmassa. Suksi säleistä Hannu Laitala valmistaa puusuksia samassa verstaassa ja samoin menetelmin kuin Erkki Ylönen. Suksen valmistus lähtee raaka-aineen hankinnasta, joka on lähes täysin suomalaista rauduskoivua. Yhdestä motista koivua voidaan valmistaa jopa paria suksia. Hyvät suksikoivut ovat harvassa, koska laatuvaatimukset ovat kovat. Koivun on oltava järeä, oksaton, suorasyinen ja lahoton. Muita raaka-aineita ovat suomalaiset havupuut suksen rakenteissa ja ulkomaalaiset puulajit, kuten hickory, mahonki ja punapyökki koristeina. Sälesuksissa tukipaloina käytettävät havupuut tuovat keveyttä retki- latusuksiin. Kallista hickorya Laitala käyttää suksen pohjan reunoissa puuaineen kovuuden vuoksi. Koivut sahataan sirkkelillä laudoiksi puusyiden mukaan suksitehtaan pihassa ja lautatavara varastoidaan ulkovarastoon, jossa sen on oltava kahdesta kolmeen vuotta ennen työstöä. Sisälle verstaaseen otettu lautatavara kuivatetaan huoneenlämmössä ja kuivurissa oikeaan kuivuuteen. Kuivat laudat höylätään tasohöylällä määräpaksuuteen, jonka jälkeen useampi höylätty lauta liimataan päällekkäin pelkaksi - muistuttaen liimapalkkia. Pelkasta sahataan sirkkelillä ohuita ja paksuja säleitä, joiden kerroksista puusuksi muodostuu. Tästä valmistustavasta käytetään nimeä sälesuksi, jota Erkki Ylönen valmisti jo 60-luvulla. Puusuksen kerrokset ovat pohjasta alkaen pohjapäre, ensimmäinen tukipala, toinen tukipala ja kansipäre. Säleet liimataan oikeaan järjestykseen kerroksittain omassa muotissa, jossa muotoutuu suksen kaarevuus. Seuraavaksi suksipari laitetaan suksipuristimeen, jossa kärki taipuu oikeaan muotoon. Sukset ovat puristimessa lyhimmillään muutaman tunnin ja pisimmillään noin vuorokauden riippuen siitä kuivatetaanko liima puristimeen johdetulla lämmöllä vai ilman lämpöä. Puristimen jälkeen käsissä on valmis suksiaihio, jota työstetään kaventamalla määräleveyteen. Kaventamisen jälkeen tehdään keilaus eli kanttaus jyrsimällä suksen pintaan viisteet jalanpaikan etu- ja takapuolelle. Suksipari hiotaan useampaan kertaan joka puolelta. Viimeistelyhionnan jälkeen tehdään pintakäsittely, joka tehdään lakkaamalla, tervaamalla, petsaamalla tai lakkaamalla ja petsaamalla. Suksen pohjaan tehdään ura, josta käytetään eri murteissa eri nimitystä, kuten kuurna tai olas. Lopuksi sukset signeerataan logolla ja asiakkaan toivomalla merkillä tai tekstillä. Valmiista säleistä valmiiksi suksiksi aikaa menee kymmenellä suksiparilla noin kolme viikkoa. Erkki Ylönen oli aikoinaan laskenut, että puusuksen valmistukseen menee yli 60 työvaihetta alkaen koivun valinnasta metsässä ja päättyen asiakkaalle luovutettuun suksipariin. Nykyisin Hannu Laitalalta valmistuu noin 200 paria suksia vuodessa. Tehtaalta tai netistä Lähes kaikki sukset myydään tehtaalta. Suksia on myynnissä myös Internetissä osoitteessa jonka perustaja on hankasalmelainen. Lähiaikoina Laitalalla on tarkoitus laittaa suksia myyntiin taivalkoskelaisessa Jalavan kyläkaupassa, jossa kauppias valmistaa käsin vanhan ajan rottinkisauvoja. Suksia ostetaan omaan käyttöön ja lahjaksi aina Ahvenanmaalta Utsjoelle saakka. Hannu Laitalan tavoitteina on saada leipä puusuksien valmistuksesta ja jatkaa suksivalmistuksen perinnettä. Laitala jatkaa tuotteiden kehittelyä, mutta kilpailua ei juuri ole. Suomessa on kaksi puusuksien valmistajaa, joista toinen on perinteistä Kainuun mallia tekevä sotkamolainen Esko Vilminko. Teksti ja kuvat: Petri Leinonen

9 MetsäPäijänne nro 2 / Metsän lannoitus toteutettiin vauhdilla Päijänteen Mhy:n alueella Toukokuun puolivälissä käynnistyi lentolannoitus Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen alueella. Lannoituksen urakointi hoidettiin yhteistyössä Yara Oy:n ja Fa Forest Oy:n kanssa. Yara oli lannoitteiden toimittaja ja Fa Forest Oy urakoi lentolevityksen. Lentolevityksen käytännön urakoinnin suoritti Air-Lift Ab. lentäjä hoiti lannoitteet oikeaan kohteeseen, tarkasti sinne minne pitikin. Gps-jälki tallentuu kopterin tietokoneelle ja siten saamme palautteen myös jälkeenpäin miten levitys on onnistunut. Uutena systeeminä meille oli yrittäjän levitystavassa se, että lannoitesäkki tyhjennettiin säiliöautoon, josta se paineella puhallettiin kopterin levityssäiliöön. Tämä nopeutti myös levitysurakointia vanhaan verrattuna ha:n lannoitus ohi kahdessa viikossa 2 kopterin voimin Lentolevitykset aloitettiin Luhangan seudulta toukokuun puolivälissä ja ne päättyivät toukokuun viimeisellä viikolla Korpilahden-Muuramen seuduilla. Osan aikaa alueellamme työskenteli kaksi helikopteria yhtä aikaa, joten levitysvauhti oli melkoinen. Säät olivat suosiollisia levityksen ajan. Sateen tai kovan tuulen vuoksi jouduttiin pitämään taukoa vain muutamaan otteeseen ja lyhyen ajan. Lannoitushelikopteri oli varustettu uusimmalla tekniikalla mitä on saatavissa. Lannoitteen määrää ja levityskaistaa ohjasi kopterissa tietokone yhdessä gps-paikantimen kanssa. Valmista tietokoneen kuvaruudulla näkyvää lentokaistaa seuraamalla, Lannoituksella lisäkasvua ja ravinnehäiriöiden korjausta Kaikkiaan Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen alueella lannoitettiin yhteensä n ha metsiä. Lannoituksista metsien terveyslannoituksia, joilla korjattiin ravinne-epätasapainoja, oli n. 310 ha eli 20 % lannoituspinta-alasta. Kasvatuslannoituksia olivat loput noin 1200 ha. Kasvatuslannoituksen vaikutusaikana n. 8 vuodessa odotetaan lannoitetuille metsille n m³:n lisäkasvua. Lannoitukseen sopivia metsiä riittää Lannoitukseen sopivia metsiä kasvatushakkuiden jälkeen on syntynyt lisää Kasvatuslannoituksella lisäkasvua parin viime vuoden hyvän kuitupuukysynnän jälkeen. Siten Päijänteen Metsänhoitoyhdistys valmistautuu jälleen lähitulevaisuudessa toteuttamaan lannoituskeskityksen alueellaan. Teksti ja kuvat: Ismo Paukku Matkaohjelma Ti Bussikuljetus Jyväskylästä päätietä pitkin Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lento Helsingistä Edinburghiin. Yksi välilasku. Kuljetus ja majoittuminen Invernessin kaupungin seudulle, Loch Ness järven tuntumaan. Majoittuminen turistiluokan hotelliin. Matkan varrella illallinen tienvarsiravintolassa. Ke Aamiainen jälkeen paikallisen metsäalan ammattilaisen johdolla tutustumista mm. metsätilalle ja bioenergiatuotantoon. Lounas. To Aamiainen, risteily Lock Ness järvellä ja paikallista metsätaloutta ja 1,5tunnin vaellus puurajalle asti. Lounas. Pe Aamiainen, tutustuminen puunjalostukseen ja puukauppaan. Vierailu viskitehtaassa. Illalla paikallista perinneruokaa Haggis :ia, joka on pakko huuhdella alas viskin voimin. La Aamiainen, lento Edinburghista Helsinkiin, jonne saavumme illalla. Yksi välilasku. Bussikuljetus Jyväskylään Omaperäinen luonto on muovannut omaperäisen ja ylpeän kansan. Tästä yhdistelmästä on syntynyt ainutlaatuinen Ylämaan kulttuuri. Skotlanti on satsannut viimevuosikymmeninä runsaasti nummimaiden metsittämiseen ja metsäluonnon hoitoon luvulle paljaina olleet rinteet ovat saaneet kasvuisan puuston peitteekseen. Skotlannista löytyy myös historiallinen perinnemetsikkö. Saamme matkallamme hyvän käsityksen alueen metsätaloudesta ja ympäristönhoidosta. Alueelle ovat myös tyypillisiä tyylikkäät linnat, loistokkaat puutarhat, viskin valmistus, kansantarinat ja uskomukset, kuten hirviöhistoria Loch Nessillä; unohtamatta paikallista ilonpitoa muisteltavaa pitkäksi aikaa. Yövymme huikeissa maisemissa, Loch Ness-järven tuntumassa olevassa maaseutukaupungissa keskitason turistihotellissa. Pääsemme maistelemaan paikallisia maaseudun makunautintoja. Matkan hinta: 1275 /hlö jaetussa 2hh. Hinta sisältää ohjelman mukaisesti: bussikuljetukset, lennot, majoitukset aamiaisella, metsäoppaan, opastukset, sisäänpääsyt ja ruokailut. Hinta ei sisällä matkavakuutusta ja matkaohjelmassa mainitsemattomia palveluja. Tarkemmat ehdot matkaesitteessä. Yhden hengen huoneen lisämaksu: 200. Trio Travelsin palvelumaksu 15 /hlö. Matkanjärjestäjän arvion mukaan matkan hinnasta voi tehdä opintomatkavähenn yksen metsäverotukseen PÄIJÄNTEEN MHY:n ILOINEN METSÄMATKA Tiedustelut ja varaukset mennessä Päijänteen Mhy:n toimisto Pirjo Lumioja SKOTLANTIIN vastuullinen matkanjärjestäjä: Trio Travels Ltd oy puh.

10 MetsäPäijänne nro 2 / UUTISIA, UUTISIA * Huhtikuun alussa Jalkasen Erkki ja Ukkosen Jarmo pitivät Jyväskylän Priimuksessa tuvantäyteiselle metsänomistajajoukolle metsäteistä ja ojituksesta 3 tunnin mittaisen tietoiskun. Asiaa ja kysymyksiä tuli, sillä perinteisesti etenkin tieasioissa mutkia ja kurveja riittää. *Ennen kevään ja kesän sesonkiaikaa päivitettiin Päijänteen Mhy:n metsureiden ja toimihenkilöiden ensiaputaitoja ajan tasalle. Kouluttajina toimi SPR:n alan asiantuntijat. Kuvassa toinen ryhmä Päijänteen Mhy:n metsureista kuuntelemassa miten toimia tapaturman yllättäessä metsän siimeksessä. Ukkosen Jarmo totesi, että puustosta on soilla 20 %, mikä on varsin merkittävä osuus. Hakkukertymästä tämä on 14 %- 15 %. *Päijänteen Mhy:n koneyrittäjille järjestettiin päivän mittainen vesiensuojelukoulutus huhtikuun lopulla Kuikassa Ränssin Kievarissa. Kouluttajina toimi Juha Jämsen Keski- Suomen Metsäkeskuksesta, sekä Päijänteen omat asiantuntijat Erkki Jalkanen ja Jarmo Ukkonen. *Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen metsätaitoilun mestaruuskilpailut järjestettiin Jyväskylän Laajavuoressa. Kilpailukeskuksena toimi Laajari. Keski-Suomen 4H-piiri järjestää vuosittain Iloa taidoista -tapahtuman, minkä yhteydessä nämä kisat järjestettiin nyt toisen kerran. Myös 4H-kerholaisten metsätaitorata oli samassa yhteydessä ja muutakin mukavaa ohjelmaa, kuten mönkijäcup, traktoricup ja luontopolku. Metsätaitoilijoille oli tilattu kisapäiväksi aurinkoinen sää. Visaisten tehtävien lisäksi lämmin päivä sai hikipisarat nousemaan useimpien otsalle, osin mäkisellä radalla. Päijänteen mestaruuskisoihin osallistui yhteensä 74 taitoilijaa. Yleisen sarjan voittajaksi 154 pisteellä taitoili vanha tekijä Jouko Nieminen Leivonmäeltä. Vanha tekijä myös ja kisoissa kuin kisoissa kärkisijoja napannut Saini Jääskeläinen Korpilahdelta voitti naisten sarjan 147 pisteellä. Nuorten sarjan voitti Jani Rantanen Toivakasta 146 pisteellä ja ammattilaisten sarjan Petri Takalo Toivakasta 160 pisteellä. Aamupäivän sisäosuuden jälkeen käytiin lähimaastossa tutkimassa miten estetään metsien ravinteiden valuminen vesistöihin. *Palokan toukokuun alun energiapuunäytöstä suosi pilvettömältä taivaalta porottava kevätaurinko ja reipas pohjoistuuli. Lähellä asutusta olevalla, noin 10 ha:n kohteella energiapuuta korjasivat Pt Mototiimin ja Koneyrittäjä Heintien koneet. Näytöstä kävi katsomassa n. 100 henkeä. Onnitteluhalauksessa Jouko Nieminen. Nokipannukahvit ja UkkoPekka maistuivat pienemmille ja vähän isommillekin näytösvieraille. *Kesälomakauden kynnyksellä pidettiin Luhangan metsäpäivä. Kesäkuun viimeisenä lauantaina järjestettyyn päivään on perinteisesti osallistunut paljon kesäluhankalaisia, jotka tulevat kotiseudulleen viettämään kesää ja hoitamaan samalla myös metsiään. Tämän kesän metsäpäivän ohjelmasta vastasivat Hytösen Teemu ja Paanasen Antti. Päivän erityisteemana oli ajankohtainen energiapuukauppa maastokohteineen. Teemu ja Antti kertoivat myös tämän hetken puukauppatilanteesta. *Valkolan perinteisissä metsätaitokisoissa oli osallistujia tasan 60. Lisäksi Paukun Ismo opasti radalla reilun 10 hengen metsänomistajakerhon porukkaa metsätaidon saloihin. Kisat pidettiin torstai-iltana ja tuloksia odotellessa saunottiin, sekä paistettiin makkaraa. Erityisen ilahduttavaa on että nuorten sarjan osallistujamäärä on ollut nousussa näissä kisoissa. Nuorten sarjan voittajaksi tuli Jani Rantanen 151 pisteellä, naisten sarjan voitti Saini Jääskeläinen 165 pisteellä ja yleisen sarjan voittaja oli puolestaan Lassi Lahtinen 169 pisteellä.

11 11 MetsäPäijänne nro 2 / Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallinto- ja toimistohenkilöstö sekä erikoishenkilöstö Kari Kuusniemi Toiminnanjohtaja, LKV Koskentie 11, Jämsä gsm fax Pirjo Lumioja Talouspäällikkö Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä gsm fax Tarja Särkkä-Manninen Toimistosihteeri Laukaantie Laukaa gsm fax Mervi Friman Toimistosihteeri Koskentie Jämsä gsm fax Seppo Lohtander Hankintaesimies Martinpolku Korpilahti puh fax METSÄTILOILLA JA TONTEILLA HUIPPUKYSYNTÄ Metsäkiinteistöt vaihtavat omistajaa keskimäärin kahden-, kolmenkymmenen vuoden välein. Verotuksen, perinnönjaon ym. syiden vuoksi asiantuntijapalveluja tarvitaan usein silloinkin kun ostaja on jo selvillä. Puhumattakaan tilanteesta, jossa on löydettävä ostaja käypään hintaan. Olemme toimialueellamme markkinajohtaja metsätilojen välityksessä. Metsäammattilaisina metsät ovat meille tuttu asia. Ota yhteyttä asi tai Mhy:n kiinteistönvälityksen ammattilaisiin, niin neuvotellaan toimeksiannosta. HYVÄ METSÄTIE NOSTAA TILASI ARVOA, OJITUKSELLA SAAT SUOMETSÄT TUOTTAMAAN Hyvä ja kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi. Jos metsäpalstasi on tiettömän taipaleen takana, metsätiesi on kunnostuksen tarpeessa tai haluat suometsäsi tuottavaan kuntoon Ota yhteyttä asi tai Päijänteen Mhy:n oja- ja tieasiantuntijoihin Ismo Paukku LKV puh Ari Saarivaara LKV puh Palvelumme sisältää kaiken tietojen hankkimisesta valmiiseen kauppakirjaan. Anna Tomperi puh Lisätietoja myynnissä olevista tiloista löydät nettisivuiltamme: Kaikenkokoisilla tiloilla on hyvä kysyntä, joten kannattaa ottaa yhteyttä Metsänhoitoyhdistykseen Jarmo Ukkonen puh Erkki Jalkanen puh ja hyödynnä valtion maksamat Kemera-tuet. Toteutukseen maksetaan tukea % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lisäksi valtion tuki kattaa kaikki suunnittelukustannukset. Palvelumme sisältävät kaikki metsä- ja yksityisteiden rakentamisen ja kunnossapidon palvelut, sekä suometsien hoidon kaikki työlajit. Päijänteen Mhy tarjoaa myös metsätie- ja ojituspalvelut. Kannattaa ottaa yhteyttä! Tuomo Pesälä Metsälakipalvelut Ma klo 9 16 p (2,90 e/min+pvm/mpm.) Petra Varonen Metsänomistajien Palvelutoimisto Simonkatu 6 (PL 510) HELSINKI puh , gsm

12 17 AHMA TIIMI - Korpilahti, Luhanka, Muurame Tiina Riihiaho gsm Heinosniemi, Moksi, Tikkala, Ylä-Muuratjärvi ja Parkkola Sakari Ala-Korpi gsm Muurame, Korpilahden Sarvenperä ja Saukkola Mikko Lehtola gsm Hirvimäki, Hyrkkölä, Korpiaho, Puolakka, Saakoski SAUKKO TIIMI Jämsä, Jämsänkoski Teemu Hytönen puh Luhanka Antti Paananen puh Korpilahden Ves puoli Jukka Laitinen puh puunkorjuun valvonta, hp Tommi Rauhalinna puh Hankaperä, Hirvelänkylä, Hopsu ja Huhtia Raija Koskenranta puh Haavisto, Porkkakylä, Sahloinen ja Vekkula Juha Pitko gsm Alhojärvi, Arvaja, Herakulma, Okskulma ja Partala Leo Kivelä puh Hankaperä, Juokslahti, Kaipola, Lahdenkylä ja Vaheri Taija Huuskonen puh puunkorjuun valvonta, hp 4 Toimistot ja tiimien alueet LAUKAAN TOIMISTO Laukaantie Laukaa fax TOIVAKAN TOIMISTO Silanterintie Toivakka fax HANKASALMEN TOIMISTO Keskustie Hankasalmi fax KORPILAHDEN TOIMISTO Martinpolku Korpilahti fax JYVÄSKYLÄN TOIMISTO Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä fax JÄMSÄN TOIMISTO Koskentie Jämsä fax Toimisto Tiimien raja Vastuualueen raja

13 Mhy:n t me teemme työtä sinun ja metsäsi hyväksi RIEKKO TIIMI Jyväskylä ja mlk, Laukaa Kauko Salonen puh Jylhänperä, Leppävesi, Valkola, Vehniä ja Vihtavuori Pentti Kolari puh Haapavatia, Kuusa, Lankamaa, Paanalansaari ja Äijälä Kimmo Piesanen puh Lievestuore, Saarilampi, Savio ja Tarvaala Antti Laukkanen puh Vesanka, Palokka, osa Puuppolaa ja Saarenmaa Anna Tomperi puh Oravasaari ja Keljo Kiinteistönvälitys ja tila-arviot Jyväskylässä, Muuramessa ja osassa Toivakkaa. Teemu Kivi puh Kuikka, osa Puuppolaa ja Nyrölä Juhani Leinonen puh puunkorjuun valvonta, hp 5 10 KÄRPPÄ TIIMI Hankasalmi, Leivonmäki, Toivakka Petri Takalo puh Toivakan pohjoinen puoli ja Leppälahti Jukka Liikanen puh Toivakan eteläinen puoli (Leppäveden ja Kangasniementien eteläpuoli) Seppo Lius puh Leivonmäki Petri Saari p puunkorjuun valvonta, hankintapalvelu Petri Leinonen puh Havusalmi, Kovalankylä, Kynsivesi, Kärkkäälä ja Venekoski Petri toimii Hannu Hyyryläisen sairaslomasijaisena Aarne Jalkanen puh Armisvesi, Hankamäki, Myllynkylä ja Säkinmäki Vesa Lahikainen puh Hankasalmen asema, Halttula, Mäyrämäki, Niemisjärvi ja Sauvomäki

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Metsätalouden toimijan käytännön näkökulmat metsätaloudesta kaava-alueilla. UKK-instituutti MB

Metsätalouden toimijan käytännön näkökulmat metsätaloudesta kaava-alueilla. UKK-instituutti MB Metsätalouden toimijan käytännön näkökulmat metsätaloudesta kaava-alueilla UKK-instituutti 18.3.2013 MB Oma tausta Mhy Pohjois-Pirkka, kiinteistöasiantuntija Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV, kiinteistönvälittäjä

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsänomistajan kaavoitusapu

Metsänomistajan kaavoitusapu 23 Lorem ipsum sit amet dolor estres con consequeter lorem ipsum ces lorem ipsum sit amet dolor estares. Metsänomistajan kaavoitusapu Tapio Oy 4.11.2016 1 Metsänomistajan kaavoitusapu Sisällys 1. Metsänomistaja

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan Lasse Jutila (esitettävä materiaali pohjautuu valmisteilla olevaan tutkimusraporttiin, jota ovat olleet laatimassa esittäjän

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg MEKA-hanke Alustavia huomioita hankkeesta 4.1.2016 Harry Berg Hankkeen lähtökohdat Metsämaa kaavoituksessa (MEKA) hankkeen tarkoituksena on kehittää kaavoitusta ja sen ohjausta metsämaahan kohdistuvan

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Päijänteen KUHAUISTELU-CUP. Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! MAGELLAN - KUHAUISTELU

Päijänteen KUHAUISTELU-CUP. Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! MAGELLAN - KUHAUISTELU Päijänteen KUHAUISTELU-CUP 2010 Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! HARVIA - KUHAUISTELU Lauantai 19.6.- Sunnuntai 20.6. Jyväskylä, Korpilahden satama klo.

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET HN-Consult Oy on yhdessä maanomistajan Strand Skogs Ab allekirjoittanut konsulttisopimuksen 17.9. 2012 missä HN-Consultille annetaan oikeus kaavoittaa alue. Maanomista on Vöyrin

Lisätiedot

KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA

KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA Sivu 1 / 5 KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄT Pirkko Weckman sekä Risto Weckmanin kuolinpesän osakkaat: Kari Weckman Terttu Weckman Eeva-Liisa Weckman Mervi Maija-Leena Weckman

Lisätiedot

Maisematyölupahakemus 442 Lappeen Lavolan kylän tilalle Sikosalo RN:o 1:414, Heikki Noro

Maisematyölupahakemus 442 Lappeen Lavolan kylän tilalle Sikosalo RN:o 1:414, Heikki Noro Tekninen lautakunta 430 26.11.2014 Maisematyölupahakemus 442 Lappeen Lavolan kylän tilalle Sikosalo RN:o 1:414, Heikki Noro 346/10.03.00.12/2014 TEKLA 430 Valmistelija / lisätiedot: Kaupunginarkkitehti

Lisätiedot

ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA

ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA VÖYRIN KUNTA VÖYRIN KUNTA ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mustasaaressa 23.10.2012 Kaavoitusalue Asemakaava-alue sijaitsee Oravaisten

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä. Helsinki 5.11.2015

Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä. Helsinki 5.11.2015 Metsätalouden kannattavuuden mittaus - järkeä Helsinki 5.11.2015 Metsä historiallisesti vakaa sijoituskohde 1 8.12.2014 Vakautta ja turvallisuutta Viimeisen sadan vuoden aikana: Valuutta vaihtunut kerran.

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2003 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 23.4.2003 669 Puukauppa hieman viimevuotista vilkkaampaa

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Yleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto

Yleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön ohjauksessa Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Osahanketta koskevat julkaisut Pölönen, Ismo & Malin, Kimmo: Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIPIIRIEN YHTEYSTIEDOT 2014

KESKI-SUOMEN RESERVIPIIRIEN YHTEYSTIEDOT 2014 KESKI-SUOMEN RESERVIPIIRIEN YHTEYSTIEDOT 2014 Piiritoimisto Gummeruksenkatu 7, 40100 Jyväskylä Verkkosivut: www.ksrespiirit.fi Reserviupseeripiirin toiminnanjohtaja Reserviläispiirin toiminnanjohtaja reservilaispiiri@ksrespiirit.fi

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 16.8.2004/ 28.3.2006 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. kaupunginosan (Keskus) urheilualue (liikuntakeskus ja golfkenttä) 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI

Lisätiedot

Päijänteen KUHAUISTELU-CUP. Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! MAGELLAN - KUHAUISTELU

Päijänteen KUHAUISTELU-CUP. Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! MAGELLAN - KUHAUISTELU Päijänteen KUHAUISTELU-CUP 2010 Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! HARVIA - KUHAUISTELU Lauantai 19.6.- Sunnuntai 20.6. Jyväskylä, Korpilahden satama klo.

Lisätiedot

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016

Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Kunnanhallitus 105 25.04.2016 Kunnanhallitus 118 16.05.2016 Rautavaara-Savotta: Pohjois-Savon ELY-keskuksen ehdollinen tarjous Kunta-Metso alueesta/tilat Kiparinvuori ja Paljakka sekä Pieni-Mäkelä/Rautavaaran

Lisätiedot

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ.

PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. PALKITSEVAA. ITSENÄISTÄ. HAASTEELLISTA. MYYNTIÄ. Wulff-Yhtiöt Oyj rekrytointi Kari Juutilainen InHunt Group gsm 044 995 5382 kari.juutilainen@inhunt.fi www.urawulffilla.fi Myynti on työtä, jossa tuloksellisuus

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA 1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot