MetsäPäijänne. Puusuksi ei kadonnut!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MetsäPäijänne. Puusuksi ei kadonnut!"

Transkriptio

1 Lähde iloiselle metsänomistajamatkalle Skotlantiin, sivu 9 Metsätalous ei ole vain historiaa, vaan sillä on vahva tulevaisuus Suomessa MetsäPäijänne Nyt kannattaa laittaa tukki- ja energiapuuleimikot myyntiin sivu 3 Ole tarkkana kaavaasioiden kanssa, sivut 6-7 Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen asiakaslehti 2/ Puusuksi ei kadonnut! Hannu Laitala valmistaa Hankasalmella puusuksia samassa verstaassa ja samoin menetelmin kuin Erkki Ylönen. Sivu 8. Mhy:ltä saa apua myös perunkirjoituksen tai metsätilan sukupolvenvaihdoksen ollessa ajankohtainen, sivu 15

2 MetsäPäijänne nro 2 / Puheenjohtajan ajatuksia Laskusuhdanteesta huolimatta metsässä on meininkiä Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jorma Honkanen sanoo, että vanha mainoslause metsässä on meininkiä pitää tälläkin hetkellä paikkansa, vaikka tiedotusvälineet saattavat antaan toisen kuvan. -Oikeastaan lausetta voisi täydentää, että metsässä on meininkiä ja energiaa, täydentää Honkanen ja jatkaa, että ennakoitua kuitupuun kysynnän kaventumista paikkaa jatkossa kasvava puuperäisen energian tarve. Kotimaista puuta tarvitaan siten jatkossakin. Energiapuun lisäksi kuitupuun kysyntä paranee varmasti kunhan paperimarkkinat vilkastuvat taloussuhdanteen paranemisen myötä. Lisäksi se on tiedostettu jo pitkään, että hyvälaatuisella tukkipuulla on jatkossakin hyvä kysyntä. Puurakentamisen edut uusiutuvana materiaalina ovat kiistattomat muihin materiaaleihin verrattuna. Tämän takia metsät kannattaa pitää kasvukunnossa ja hoitaa taimikonhoidot sekä harvennukset ajallaan jotta tukkia on jatkossakin. Jorma Honkasen mukaan ei kannata takertua kemerarahojen loppumiseen, ne tulevat kyllä ennemmin tai myöhemmin. Tärkeintä on pitää työt metsissä käynnissä. Onko kokonaisuus unohtunut Jorma Honkanen palaa vielä Eu-syövereihin hukkuneeseen kemera-lain muutoksiin. Lakia on uudistettu jo monta vuotta ja sen voimaan astumista on jouduttu useasti siirtämään. Onkohan virkamiehiltä Suomessa ja Brysselissä unohtunut että kokonaisuus on tärkeintä. Ei kannattaisi ihan joka muotoseikasta vääntää kättä montaa kuukautta. Tärkeintä olisi saada metsänhoitoa kannustava kemeralaki voimaan mahdollisimman nopeasti. Energiapuu pitää metsäomaisuuden kunnossa Kun ennen arvottomalle on tullut arvoa, niin varsin perusteltua on laittaa metsä kuntoon, jos energiapuusta saadulla tuotolla päästään nollatulokseen. Jorma Honkanen näkee energiapuussa pelastajan, joka tasaa menoa poukkoilevassa markkinatilanteessa. - Metsänhoitoyhdistys ei vain hoida metsää, vaan pitää metsävarallisuudesta huolta, sanoo Honkanen ja jatkaa, että että esimerkiksi aktiivisuus metsäenergian korjuussa on siitä hyvä esimerkki. Puheenjohtaja muistuttaa myös siitä, että metsä on sijoituksena vakaa, vaikka tuotto ei ole huippuluokkaa. -Vertailukohtana voi kuitenkin pitää sitä, että metsästä saa paremman koron kuin nk. korkeakorkoisekta talletustililtä! Jossain vaiheessa sukupolvi vaihtuu Metsänhoityhdistyksen tila-arviopalvelun jatkeeksi tullut metsätilojen perunkirjoituspalvelu on puheenjohtajan mukaan osoittaunut tarpeelliseksi. - Monessa tapauksessa paras vaihtoehto olisi miettiä metsäomaisuuden tulevaisuutta jo aikaisemmin; esimerkiksi siinä vaiheessa, kun todetaan, että kenelläkään nuoremmasta polvesta ei ole aikaa metsien hoitoon, toteaa Honkanen. Puheenjohtajan mukaan päätyminen ratkaisuun, jossa metsäomaisuus myydään ei ole mitenkään poissuljettava. - Pihapiiri voidaan jättää myymättä tai sisällyttää kauppaan sen hallintaoikeus, sanoo Honkanen. Pienien metsälöiden päätyminen isommiksi kokonaisuuksiksi taas mahdollistaisi sen, että joku voisi ottaa metsätilan pidon elinkeinokseen. -Taajaman takana jokainen uusi työpaikka on tarpeellinen. Perikunta, tilayhtymä, yhteismetsä? Yhteismetsä tai siihen liittyminen voisi Honkasen mielestä olla yksi vaihtoehto metsätilan tulevaisuutta harkittaessa. - Perikunta on joko erittäin toimiva tai kovin toimimaton tapa omistaa, muistuttaa Honkanen. Päätösten tekemiseen tarvitaan kaikkien osakaiden Metsänhoitoyhdistys ei vain hoida metsää, vaan pitää metsävarallisuudesta huolta, sanoo Jorma Honkanen. lupa ja käytännön toimivaltaa ei voida antaa yksin kenellekään paitsi tietenkin valtakirjalla. Yhteismetsässä päästäisiin suurempiin hoitokokonaisuuksiiin ja sitä kautta tasaiseen tuottoon. - Siitäkin on käytännön esimerkkejä muualta Suomessa, että yhteismetsän hoitajana oma metsänhoitoyhdistys on osoittautunut parhaaksi vaihtoehdoksi. tautunut parhaaksi vaihtoehdoksi. Metsänomistajan energiapuun korjuukurssi Korpilahden Alkio-opistolla klo Selekta Capital Yksi sopimus monta sijoitusta Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj Kurssilla harjoitellaan mm. työmaasuunnittelua, energiapuutyömaan ennakkoraivausta, kaatoa/ kasausta. Kurssilla perehdytään myös energiapuun metsäkuljetukseen ja hyvän varastopinon tekoon, käytössä on maatalous- ja metsätraktori. Opetus tapahtuu sekä luokkatiloissa että maastossa. Oma raivaussaha, moottorisaha mukaan ja asianmukaiset työ- ja turvavarusteet ( pakolliset). Osallistumismaksu 20 euroa sisältää ruokailut ja kahvit. Lisätiedot ja ilmoittautumiset pe mennessä p Janne Jalkanen Tervetuloa! AJO- Ajoohje OHJE Keski-Suomen konttorit nordea.fi Selekta Capitalin myöntää Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, joka myy Selekta Capitalia asiamiehenään toimivan Nordea Pankki Suomi Oyj:n konttoreiden ja oman myyntiorganisaationsa kautta. Päijänteen Mhy, Keski-Suomen Metsäkeskus ja Metsät täyskäyttöön -hanke

3 MetsäPäijänne 3 Tukkipuun hyvä kysyntä ja veroetu kannattaa hyödyntää Vastoin julkisesta keskustelusta tullutta kuvaa puulla ja etenkin tukilla on jopa erinomainen kysyntä. Siltä osin julkinen keskustelu kuitenkin pitää paikkansa, että kuitupuu ei tällä hetkellä kiinnosta paperi- ja sellutehtaiden raakaainehuollosta vastaavia. Sitä vastoin lämpölaitoksille kuitupuuta on ohjautunut yhä enemmässä määrin ja täten se on paikannut paperitehtaiden vähentyneitä puuntarpeita. Kuitupuukokoisesta puusta on pystytty energiapuuna maksamaan käytännössä aiempia ainespuun tasoisia hintoja, joten myyjillä on ollut hyvä tilaisuus teettää nuorten metsien harvennuksia. Tukkipuun hinta on palautunut samalle tasolle jolla se oli ennen lyhyeksi jäänyttä vuoden 2007 huippusuhdannetta. Kun huomioidaan lopputuotemarkkinoiden tilanne, on noin 50 euron kantohintataso hyvä, yhdistettynä tämän vuoden loppuun asti voimassa olevaan veroetuun. Kuitupuuta käyttävällä teollisuudella on runsaasti puuta joko pystyvarastoissa tai kaadetun puun varastoissa. Menneen talven hyvät korjuuolosuhteet mahdollistivat hakkuiden tekemisen myös turv la, joille ei käytännössä ollut asiaa kahtena edellisenä talvena. Samaan aikaan paperi- ja selluteollisuuden puun käyttö on supistunut rajusti tehtaiden seisokkien myötä. Kuitupuukauppa ei tällä hetkellä käykään. Veroetu huononee vuoden lopussa, nyt kannattaa olla hereillä Vuonna 2008 voimaan tulleiden verosäädösten mukaan puukauppatulot voivat olla joko kokonaan tai osittain verovapaita, mitkä on sidottu tiettyihin määräaikoihin. Ratkaisevina tekijöinä on kaupan tekoajankohta, sekä kaupasta saatavan tulon maksuajankohta. Näin ennen solmittujen kauppojen tulot eivät kuulu huojennuksen piiriin, vaikka tulot olisi saatu tai sen jälkeen. 50 % verovapaus koskee kaikkien solmittujen puukauppojen pääomatuloa. Näistä tuloista verovapaata tuloa on 50 %, kun puukauppatulo on saatu tilille vuoden 2010 loppuun mennessä. Vuodenvaihteen jälkeen solmituissa kaupoissa verovapaata on vain 25 % puukauppatulon määrästä. Metsänomistajien kannattaa hyödyntää korkeampi veroetu ja laittaa puuta myyntiin heti alkusyksystä. Loppuvuoteen voi olla odotettavissa jonkinlainen tarjontapiikki veroedun määräajan lähestyessä. Korkeamman veroedun merkitys on päätehakkuulla 5-6 euroa hakattua mottia kohti eli todella hyvä lisä kantorahatuloon. Lopputuotemarkkinoiden syöksy taittunut Päijänteen Mhy:n puunhintaseuranta keskihinta maksimi minimi Harvennushakkuu mäntykuitu 13,23 14,00 12,90 kuusikuitu 18,43 20,30 16,50 koivukuitu 12,14 12,50 12,00 mäntytukki 40,59 42,00 31,00 kuusitukki 42,12 43,00 33,50 koivutukki 34,21 38,00 34,00 Uudistushakkuu vertailu 2008 mäntykuitu 16,07 19,50 12,00 20,30 kuusikuitu 22,24 25,00 19,00 25,50 koivukuitu 15,24 19,00 11,00 18,00 mäntytukki 50,63 57,00 35,00 61,30 kuusitukki 49,07 53,00 35,00 61,81 koivutukki 39,60 61,00 30,00 46,63 Puukaupan hintaseuranta Taulukossa on peruspuutavaralajien hinnat hakkuutavoittain. Harvennushinnat ei sisällä ensiharvennusten hintoja. Erikoispuutavaralajien (tyvet, parrut, ym) hinnat ovat huomattavasti peruspuutavaralajien hintoja korkeampia. Uudistustushakkuu hinnoissa on myös vertailuhinnat vuodelta 2008 samalta ajanjaksolta. Tukkipuun hinta on palautunut samalle tasolle jolla se oli ennen lyhyeksi jäänyttä vuoden 2007 huippusuhdannetta. Paperi- ja selluteollisuus on supistanut voimakkaasti tuotantoaan viimeisen kahden vuoden aikana. Vaikka yleinen talouden taantuma on samanaikaisesti edelleen vähentänyt paperin kulutusta, niin on tuotannon supistamistoimien vaikutus alkanut näkyä markkinoilla. Ylitarjonta on saatu markkinatietojen mukaan purettua ja paperin hinnan putoaminen on pysähtynyt. Tuleva kehitys on riippuvainen yleisestä talouden kehittymisestä. Mitään nopeaa käännettä kuitupuun kysynnän parantumiseen ei ole näkyvissä. Kuitenkin kuusi- ja koivukuidun tilanne on parantunut ja kysyntä voimistunee näillä kuitulajeilla syksyn mittaan. Mäntykuidun tilanteessa ei ole odotettavissa parantumista ja se ohjautuneekin edelleen suurelta osin lämpölaitoksille. Havutukkien kysynnän voimakas paraneminen johtuu sahatavaramarkkinoiden piristymisestä. Etenkin sahatavaran kysyntä kotimaan markkinoilla on kesän myötä vilkastunut. Metsänomistajien onkin syytä huolehtia että sahoilla riittää parantuneessa markkinatilanteessa tukkeja sahattavaksi. Hintatasokaan ei ole tukkikaupan esteenä. Koivutukilla on muista puulajeista poiketen hankala tilanne. Koivuvaneritehtaat ovat supistaneet tuotantoaan voimakkaasti ja se näkyy koivutukkien kysynnässä. Ostajilta on tullut leimikoiden korjuun yhteydessä esityksiä koivutukkien jättämisestä pystyyn odottamaan markkinatilanteen parantumista. Tähän on uudistamistöiden viivästymisen vuoksi usein myyjän hankala suostua. Muista kilpailuttaa leimikkosi Ostajat yrittävät ostaa puuta tällä hetkellä hyvin eritasoisilla hinnoilla. Tarjotuissa yksikköhinnoissa voi olla jopa 10 euron eroja samoissa puutavalajeissa. Yksikköhintojen lisäksi on aina muistettava huomioida eri yhtiöiden väliset erot tukkipuun katkonnassa. Hyvä katkonta voi välillä kompensoida huonoja yksikköhintoja ja huono katkonta viedä eroja toiseen suuntaan. Suurimmillaan yksikköhintojen ja katkonnan yhteisvaikutus voi olla toistakymmentä euroa hakattua puukuutiometriä kohti. Leimikkokohtainen ostajien kilpailuttaminen takaa metsänomistajalle aina parhaimman mahdollisen hinnan puista. Eri ostajien myyntipuheisiin kannattaa suhtautua tietyllä varauksella, koska yksikään ostaja ei tiedä toisen ostajan hinnoitteluperusteiden vaikutusta kyseisen leimikon lopulliseen puukauppatuloon. Käyttämällä metsänhoitoyhdistyksen puukauppapalveluita hyväkseen, saa metsänomistaja käyttöönsä mhy:n metsäneuvojien ammatillisen osaamisen sekä mhy:n tietojärjestelmiin tallentuneen tiedon eri ostajien tukinkatkonnasta. Energiapuu ilonaiheena Kuitupuun huonoa kysyntätilannetta on paikannut onnistuneesti energiapuun voimistunut kysyntä. Ollaan tilanteessa jossa on hakattu paljon ensiharvennuksenkin kokoisia leimikoita kokonaan energiapuuksi. Äkkiä hurjaltakin kuulostava tilanne ei sitä loppujen lopuksi olekaan. Parantunut energiapuunhinta on mahdollistanut käytännössä samantasoisten kantohintojen maksamisen metsänomistajille kuin aiemmin maksettiin hakattaessa puu paperi- ja sellutehtaille. Tuotannon alasajot paperi- ja selluteollisuudessa ovat aiheuttaneet tilanteen että jäljellä oleva jalostuskapasiteetti ei pysty käyttämään kaikkea kuitupuuta jota Suomen metsät vuosittain tuottavat. Eli ilman puun energiakäyttöä vielä suurempi osa Suomen metsien tuotosta jäisi hyödyntämättä. Valtiovallan taholta erityisen merkittävää kohonneessa puun energiakäytössä on sen positiivien vaikutus pyrittäessä pääsemään Suomelle asetettuihin uusiutuvan energian lisäämistavoitteisiin. Ilman metsäenergian käytön voimakasta lisäämistä tavoitteisiin ei tulla pääsemään. Ilmainen tilakäynti Päijänteen Metsänhoitoyhdistys tarjoaa kaikille jäsenilleen ilmaisen metsäkäynnin ja leimikon suunnittelun. Metsäkäynti ja maksuton leimikon suunnittelu on yksi yhdistyksen tärkeimmistä palveluista, jonka metsänomistaja saa metsänhoitomaksulla. Yhdistyksen laatiman puunmyyntisuunnitelman kautta metsänomistaja varmistu, että puukauppa kohdistuu metsän terveyden kannalta ja metsänhoidollisesti oikeaan kohteeseen.

4 MetsäPäijänne nro 2 / Toiminnanjohtajan palsta Julkinen keskustelu ja tilanne kentällä Metsäasioista vuoden aikana käytyä julkista keskustelua ovat hallinneet metsäteollisuuden kannattavuusongelmat sekä niiden seurauksena toteutetut paperi- ja sellutehtaiden seisokit tai laitosten kokonaan pysäyttämiset. On keskusteltu paljon kuiduttavan teollisuuden ongelmien takia vähentyneestä puuraaka-aineen tarpeesta. Johtopäätöksenä on oletettu, ettei puulla ole tällä hetkellä kysyntää eikä puukauppaa siten tehdä. Tämä johtopäätös on ollut väärä. Kuitupuun osalta tilanne onkin ollut hankala, eikä nopeaa tilanteen muuttumista ole edes näkyvissä. Sitä vastoin muuten tilanne metsissä ei ole ollenkaan niin synkkä kuin julkisesta keskustelusta on päätelty. Puukauppaa on tehty koko ajan ja tehtäisiin vieläkin suuremmalla volyymillä jos puun tarjonta olisi runsaampaa. Etenkin havutukilla ja energiapuulla on jopa erinomainen kysyntä. Energiapuun hyvän kysynnän kautta kuitupuuta on ohjautunut lämpölaitoksille käytettäväksi energiantuotantoon. Tällä tavoin on selvitty säikähdyksellä kuitupuun käytön ainakin tilapäisestä vähentymisestä sellu- ja paperitehtailla. Puukaupan tilanteesta veroetuineen kannattaa lukea erillinen juttu toisaalla tässä lehdessä. Metsänomistajia aktivoitu Päijänteen Metsänhoitoyhdistys toteutti kevään ja alkukesän aikana erittäin laajan tiedostuskampanjan metsäenergia-asioista. Kampanjan aikana lähestyttiin noin tuhatta metsänomistajaa joilla tiedettiin olevan potentiaalisia energiapuukohteita. Tavoitteena oli kiinnittää metsänomistajien huomio erinomaiseen energiapuun kysyntään ja kohonneeseen hintatasoon. Kampanja onnistui hienosti. Nuoria metsiä on kunnostettu ennätysmäärä kesän aikana ja vielä on edessä pitkä syksy tehdä energiapuuharvennuksia harvennusta vaativissa kohteissa. Kampanjan onnistumista kuvaa hyvien työmäärien lisäksi metsänomistajilta tullut myönteinen palaute kun heihin on otettu yhteyttä. Tulemme jatkamaan vastaisuudessakin tämän tyyppisiä kohdennettuja tiedostuskampanjoita. Metsänhoitoyhdistyksen rooli metsänomistajien aktivoimisessa metsän hyödyntämiseen on aina ollut yksi keskeisistä yhdistyksen toiminnoista, mutta jatkossa se tulee olemaan vielä paljon voimakkaampaa. Valtaisat myyrätuhot Pahat myyrätuhot toistuvat 3-4 vuoden välein. Päijänteen Mhy:n alue on usein kuulunut niihin pahimpiin tuhoalueisiin, eikä asiaan valitettavasti tullut poikkeusta viime talven ennätyksellisen myyrähuipun aikanakaan. Etenkin Päijänteen itäpuolen rehevillä maapohjilla paljastui lumien sulettua erittäin laajat myyrien aiheuttamat tuhot. Kaiken kaikkiaan myyrät ovat Hannu Huttu Lauantaina klo Tampereen ammattikorkeakoululla Teiskontie 33 Tietoiskuja juuri Sinulle valitse vapaasti 20 minuutin tietoiskuja yli 20 eri metsäteemasta Kysy neuvoja, löydä tekijöitä ja kumppaneita näytteilleasettajina laaja joukko metsäammattilaisia vinkit metsänhoitotöihin, välineet tutuksi Maksuton tapahtuma, kuljetus Jyväskylästä ja Keuruulta Jyväskylän tilausajolaituri Korpilahti Neste Jämsä Hirvi Länkipohja Neste Tre Keuruu Mänttä Orivesi Tre Lisätietoja: Ari Nikkola, puh Päivän ohjelma: Metsässä on mahdollisuus tieto auttaa löytämään! Ilmoittaudu viimeistään Puh / Inkeri tai tai Keljonlahden polttoaineen vastaanottolinjan tärkeimmät laitokset hahmottuvat jo. Oikealla rekkojen purkuhallit ja vasemmalla kiinteän polttoaineen siiloja ja syöttölinjasto. Keljonlahden kuulumiset sivulla 20. tuhonneet taimikoita arviolta 900 ha:n alueelta eli noin 1,6 miljoonaa tainta. Metsänomistajan kannattaa tehdä omille alueille tarkastuskäynti jos viimevuosina istutetut taimikot ovat viime talven jäljiltä inventoimatta. Jos myyrätuhoja löytyy, ota yhteyttä oman alueen an. Myyrien aiheuttamia taimikkotuhoja korvataan metsävakuutuksista, riippuen vakuutuksen laajuudesta. Myös valtion tukea on saatavissa uudelleen metsitykseen jos tuho on riittävän laaja. Metsänhoitoyhdistyksen edunvalvontatyö tärkeää Meneillään oleva talouden taantuma on jälleen osoittanut kuinka tärkeää on metsänhoitoyhdistysten tekemä metsänomistajien edunvalvonta. Teollisuuden kustannuspaineiden puristuksessa haluttaisiin että metsänomistajat olisivat se lähes ainoa joustava osapuoli joka antaisi puuraaka-aineen hinnan painua eikä huolehtisi muutoinkaan metsätaloutensa kannattavuudesta. On esitetty näkemyksiä ettei metsänhoitoyhdistykset saisi auttaa metsänomistajia puukaupassa kilpailuttamalla myyntiin tulevia leimikoita. Muitakin vastaavaan lopputulokseen tähtääviä esityksiä on tehty. Olemme ottaneet nämä puheet kunnianosoituksena tekemällemme edunvalvontatyölle. Puheet osoittavat että tekemällämme työllä on ollut suuri merkitys turvatessamme metsänomistajan asemaa esimerkiksi puukaupassa. Metsänomistajat ja metsänhoitoyhdistykset toki ymmärtävät, että markkinatilanteet muuttuvat ja puun pitää liikkua kulloisenkin markkinatilanteen muodostamin hinnoin. Mutta annetaan puun hinnan muodostua markkinoilla, eikä yritetä painaa sitä alas kilpailua rajoittamalla. Metsänhoitoyhdistykset tekevät erittäin tärkeää työtä aktivoimalla metsänomistajia hoitamaan metsiään ja tuomaan puuta markkinoille. Aktiivisesta metsätaloudesta hyötyvät kaikki teollisuutta myöten. Kari Kuusniemi toiminnanjohtaja Päijänteen Mhy

5 MetsäPäijänne nro 2 / Paikallista energiaa nuorista metsistä Energiapuun ennennäkemätön kysyntä on laittanut vauhtia nuorten metsien harvennusten tekoon. Päätehakkuiden määrän vähentyessä painopiste energiapuussa on siirtynyt kannoista ja hakkuutähteistä nuorten metsien kokopuuhun. Monelta ensiharvennuskohteelta puut ovat menneetkin sellu- ja paperitehtaiden sijaan suoraan lämpölaitokselle. Energiapuun korjuusta on vaikea löytää negatiivisia asioita. Kysynnän myötä kohonneen hinnankin johdosta hakkuissa päästään käytännössä samoihin taloudellisiin tuloksiin kuin aiemmin päästiin ainespuuhakkuissa. Varsinkin kohteet, joihin on mahdollista saada valtion kemeratukea, ovat haluttuja. Metsänhoitoyhdistyksen korjaamissa kohteissa kaikki kemeratuki ohjataan suoraan metsänomistajille. Energiapuun käytön positiivisia vaikutuksia: energiapuun hyvä kysyntä paikkaa alamaissa olevaa kuitupuun kysyntää pystytään lisäämään metsätalouden kannattavuutta voidaan parantaa metsänhoidon tilaa tekemällä ensiharvennukset ajallaan Energiapuun korjuulla ja käytöllä voidaan luoda uusia työpaikkoja, esimerkiksi maaseudulle itse korjuun suorittamiseen sekä polttotekniikan ja korjuutekniikan kehittämiseen. Puuaines on hiilidioksidineutraalia polttoainetta, koska kasvavalla puulla on Nuorista, ensiharvennusikäisistä metsistä, pystystään energiapuu korjaamaan samoilla hakkuukoneilla kuin ainespuuhakkuutkin tehdään. Myös energiapuuhakkuissa on ennakkoraivauksen tekeminen erityisen tärkeää. Ennakkoraivaus parantaa korjuujälkeä ja hakkuun taloudellisuutta. kyky sitoa itseensä hiilidioksidia yhteyttämisessä. Kun puuaines palaa, vapautuu ilmakehään sama määrä hiilidioksidia, joka siihen oli alun perin sitoutunut. Näin ollen hiilidioksidin määrä ilmakehässä ei lisäänny, vaan jo ennestään olemassa ollut hiilidioksiidi kiertää. Uusiutuvia energialähteitä hyödyntämällä voidaan vähentää hiilidioksidin ohella myös muita päästöjä, esim. typen oksideja ja rikkiyhdisteitä. Raha jää hyödyttämään oman lähialueen kehitystä, eikä karkaa kauaksi öljyntuottajamaihin. Voidaan vähentää tuontienergian käyttöä. Puussa on energiaa! Yhdestä kiintokuutiosta rankaa saadaan haketta 2,5 kuutiota Yhdestä hakekuutiosta saadaan energiaa noin 0,8 Mwh. Näin ollen yhdestä kiintokuutiosta saadaan noin 2 MWh energiaa. Korjuutukea maksettu ennätysmäärä Energiapuun korjuu on lisääntynyt voimakkaasti Keski-Suomessa. Kemeratukea oli heinäkuun loppuun mennessä maksettu energiapuun korjuuseen jopa euroa, kun sitä viime vuonna maksettiin yhteensä euroa. Tuen piiriin kuuluvilta alueilta oli heinäkuun loppuun mennessä kerätty energiapuuta kuutiometriä, kun viime vuonna vastaavana ajankohtana määrä oli kuutiometriä. Tällä hetkellä on huoli kemerarahojen riittävyydestä. Metsäkeskukset ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ovat esittäneet valtion lisäbudjettiin miljoonan euron lisäystä kemera-varoihin. Keski-Suomen metsäkeskus toivoo vähintään 1,5 miljoonan euron lisärahaa. MUKANA METSÄSSÄ Jyväskylän Energia -yhtiöt PL 4, Jyväskylä I Vesangantie 5 Puh. (014) I Faksi (014)

6 MetsäPäijänne nro 2 / Selvitä metsäsi kaavatilanne Kasvukeskusten laitamilla kaavoitukset etenevät yhä kauemmas taajamista. Kaavat vaikuttavat metsän käyttöön monella tapaan, joten etenkin näillä alueilla metsänomistajien kannattaa selvittää maidensa kaavoitustilanne ja seurata mitä kaavoituksessa tapahtuu. Mistä kaavoitustietoja saa? Kunnilla on velvollisuus antaa kaikki tarvittavat tiedot sekä vireillä olevista, että jo olemassa olevista kaavoista. Ensimmäiseksi kannattaa hakea tietoja kuntien nettisivuilta, missä kerrotaan kyseisen kunnan kaavoituksista. Osa kunnista on vienyt myös kaavojen karttoja nettiin. Kaavoitukseen perehtyminen ottaa aikansa, mutta se on varmasti hyödyllistä. Jos jokin kohta tai asia ei selviä ensilukemalta, neuvoa kannattaa kysyä jälleen kunnasta. Kunnat kuuluttavat kaavoitusasioistaan yleensä paikallislehdissä. Asema- ja yleiskaavahankkeissa kirje on lain mukaan lähetettävä vähintään kaikille ulkopaikkakuntalaisille. Maakunta- yleisja asemakaava Näistä kolmesta eri kaavamuodosta yleiskaava on metsänomistajan kannalta tärkein ja laajimmin vaikuttava kaava, minkä laatimisesta vastaa kunta. Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, minkä tehtävänä on esimerkiksi asutuksen, palvelujen, sekä virkistysalueiden sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen. Yleiskaava ohjaa myös asemakaavojen laatimista luvulla yleiskaavat ovat muuttuneet yhä yksityiskohtaisemmaksi. Yleisin yleiskaava on rantaosayleiskaava, josta selviää mm rakennuspaikkojen sijainti ja rakennusoikeuksien määrä. Alueen maanomistajien kannattaa olla aktiivisesti mukana yleiskaavojen valmistelussa jotta valmistuva kaava ei rasita normaalien metsätalousalueiden talouskäyttöä. Kannattaa mm kiinnittää huomiota kaava-alueen laajuuteen ja siihen ollaanko kaavamääräyksiin kirjaamassa turhaan vaatimusta maisematyöluvasta. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja kaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Kaavoituksella pyritään ohjaamaan rakentamista yhteiskunnan kannalta järkevään suuntaan. Metsänomistajan kannalta on tärkeää valvoa ettei samalla vaikeuteta metsätalouden hoitoa tarpeettomasti. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Asemakaava ohjaa rakentamista ja osoittaa alueet eri tarkoituksiin. Asemakaava on hyvin yksityiskohtainen. Kaavassa määritellään alueen tulevaa käyttöä; mitä säilytetään, mitä saa rakentaa, mihin ja millä tavalla. Asemakaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Maisematyölupa, mutta vain tiettyihin toimenpiteisiin Asemakaava-alueilla maisematyölupavaatimus on aina. Yleiskaava-alueilla ainoastaan jos kaavamääräyksissä niin vaaditaan. Yleiskaavoituksen alkaessa kaavoitettavalle alueelle määrätään toisinaan toimenpiderajoitus, jolloin näiden alueiden käyttöä ohjataan maisematyöluvan avulla. Samoin jo valmiissa yleiskaavoissakin saattaa olla luvan vaativia määräyksiä. Kaavan valmisteluvaiheessa kannattaakin valvoa, ettei maisematyölupavaatimusta kirjata kaavamääräyksiin liian kevyin perustein. Epäselvissä tapauksissa kannattaa kunnan viranomaista vaatia tarkistamaan että maisematyölupavaatimus todellakin löytyy kaavamääräyksistä. On tapauksia, että maisematyölupaa on vaadittu alueille joihin sitä ei olisi tarvinnut hakea. Luvan hakemisesta tulee metsänomistajalle kustannuksia sekä se vie aikaa, joten turhaan sitä ei kannata tehdä. Vaikka maisematyölupavaatimus kaavamääräyksistä löytyisikin, niin lupaa ei tarvita vähäisissä toimenpiteissä. Avainkysymys on, miten paljon toimenpide muuttaa maisemaa ja miten näkyvällä paikalla se tehdään. Luvantarve kannattaa selvittää metsän sijaintikunnasta, viranomaisen tehtävä on harkittava luvan tarpeellisuus. Esimerkiksi ensiharvennushakkuut, samoin kuin normaalit metsänhoitotoimenpiteet eivät useimmiten maisematyölupaa vaadi. Myöskään kaavan toteuttamiseksi tarpeellisten toimenpiteiden tekoon lupaa ei tarvita. Maisematyölupa on voimassa vähintään kolme vuotta. Luvan voi hakea jokaiselle toimenpiteelle erikseen tai laajemmalle alueelle useammaksi vuodeksi kerrallaan. Hakemuksen liitteeksi tulee muiden asiakirjojen lisäksi liittää usein naapurien kuuleminen, etenkin silloin, kun toimenpide rajoittuu naapurin maihin. Naapurit kannatta itse käydä läpi, sillä kunnat perivät kuulemisesta kohtuullisen korvauksen. Kuulemislomakkeen voi tulostaa kuntien nettisivuilta. Naapureiden kuuleminen tarkoittaa sitä, että he ovat tietoisia hakemuksesta ja voivat tarvittaessa tehdä huomautuksen tai oikaisu-vaatimuksen kunnan päätöksestä. Asutuilla alueilla toimenpidealueelle on myös vietävä kyltti, jossa kerrotaan hakemuksen vireille panosta. Rantaosayleiskaavat ulottuvat usein yllättävän kauas vesistöjen rannoilta Tärkeimpiä yleiskaavan metsiin liittyviä kaavamerkintöjä M Maa- ja metsätalousvaltainen alue MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. MY Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja V Virkistysalue VL Lähivirkistysalue VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue VR Retkeily- ja ulkoilualue S Suojelualue SL Luonnonsuojelualue SM Muinaismuistoalue Yllä olevat kaavamerkinnät kertovat kaavojen merkinnöistä ainoastaan päälinjat. Ympäristöministeriön suosittelemista kaavamerkinnöistä saa tietoja osoitteessa hakusanalla kaavamerkinnät.

7 MetsäPäijänne nro 2 / Byrokratian hitaus aiheutti tuntuvat menetykset Jyväskyläläisellä metsänomistaja Timmo Riihimäellä on omakohtaista kokemusta kaava-asioiden vaikutuksesta metsätalouden hoitamiseen. Hänen metsiinsä, jotka sijaitsevat Jyväskylän kaupungin Taka-Keljossa, alettiin suunnittelemaan hakkuuta viime syksynä. Pitkittynyt maisematyöluvan hakeminen viivästytti puukaupan tekemistä ja metsänomistajan epäonneksi puun hinta ehti tuntuvasti laskea samaan aikaan. Näin satoja euroja maksaneen maisematyöluvan hinnan lisäksi, hän menetti puukauppatuloa useita tuhansia euroja. Hakkuuasia laitettiin Timon mailla vireille vuoden 2008 syyskuussa. Leimikon teki Päijänteen Mhy:n Antti Laukkanen ja hän alkoi selvittämään kaavatilannetta ja mahdollisia hakkuurajoitteita alueella. Aluksi Jyväskylän kaupungilta saatiin vastaus, ettei rajoitteita tai maisematyölupavaatimusta alueella ole. Tällöin elettiin lokakuun alkupuolta. Asian tila muuttui myöhemmin ja myös Timo kävi asiaa selvittämässä kaupungin eri virastoissa lukuisia kertoja. Ilmenikin, että maisematyölupa täytyy suunniteltuun hakkuuseen olla. Lupaa haettiin ja lopulta se tulikin. Aikaa asian selvittelyyn ja yhteydenottoihin kaupungin virkamiehiin meni parisen kuukautta, ennen myönteisen lupapäätöksen tuloa. Tässäkin vaiheessa päätös saatiin vasta suullisesti puhelimessa. Minusta maisematyölupaprosessi oli kohtuuttoman hidas. Päätöksestä kirjallisesti tiedottaminenkin kesti liki kaksi kuukautta. Puhelimitse saimme tiedon, että lupa on myönnetty Postissa päätös tuli minulle kuitenkin vasta Timo hämmästelee. Kaiken kaikkiaan prosessiin meni aikaa kohtuuttoman paljon Timo Riihimäen mielestä metsänomistajalla pitäisi olla oikeus kaataa ylisuuret ja lahoamisen takia jo vaarallisetkin puut kaava-alueiltakin ilman raskasta lupamenettelyä. Vaikka Timo onkin harmissaan viivästymisen aiheuttamasta rahallisesta menetyksestä, ei hän halua osoittaa ketään sormellaan syyllisten löytämiseksi. Kaupunkien ja kuntien virkamiesten kannattaisi yhdessä kokoontua miettimään miten lupaprosesseja saataisiin nopeutettua. Kieltämättä myös pompottaminen luukulta toiselle alkoi tympimään. Välillä tuntui että kukaan ei oikein tiennyt mitä lupia tarvitaan Hän lisää vielä, että välillä jopa siitä oli epätietoisuutta onko alueella yleiskaava vai asemakaava. Katso syksyn tapahtumat Tapahtumakalenterista sivulta 23

8 MetsäPäijänne nro 2 / Ylösen tehtaalla suksi luistaa Eino Ylönen, nuori maatalon poika Hankasalmen Rutakoskelta, oli kiinnostunut erilaisista puutöistä niin harrastuksena kuin ammattina. Eino lähtikin 1930-luvulla työnhakuun Jyväskylään Uusituvan suksitehtaalle. Tehtaalla pudistettiin päätä, ettei heillä ole tänään tarjota töitä. Nuori Ylönen ei lannistunut, vaan meni seuraavana päivänä uudestaan ja kysyi: No onko sitten tänään töitä?. Töitä löytyikin ja niin Eino pääsi oppimaan puusuksen valmistusta. Hyvän opin tehtaalta saatuaan Eino päätti perustaa oman suksiverstaan, Suksitehdas Ylösen, kotitilalleen. Eino valmisti puusuksia yhtenäisestä puusta. Kysyntää oli paljon, vaikkakin Ylönen ei valmistanut suksia armeijalle tarjouspyynnöistä huolimatta. Sen sijaan Uusituvan suksilla hiihdettiin armeijan harmaissa. Einon poika Erkki kiinnostui myös nuorena puusuksien valmistuksesta palattuaan Englannista. Isä opetti taitonsa innokkaalle pojalleen, joka jatkoi perinnettä suomalaisten suksien tekemisessä. Erkki rakensi uuden suksiverstaan Hankasalmen aseman kylälle 1960-luvulla nykyisen Kangasniementien varteen. Verstas ja asunto olivat samassa rakennuksessa - ja saman katon alla suksia tehdään edelleen. IT-alan miehestä suksitehtailijaksi Erkki Ylönen jatkoi puusuksien valmistusta käsityönä, mutta hankki ja teki itse työtään helpottavia koneita. Taso- ja oikohöylän myötä valmistusta pystyttiin jouduttamaan. Erkki kehitti itse monitoimikoneen, jossa on samassa yhteydessä pöytäsirkkeli, nauhahiomakone ja kaksi erilaista pyöreää hiomakiekkoa. Parhaimmillaan Erkki valmisti noin suksiparia vuodessa useamman työntekijän voimin, mutta loppuaikoina määrä oli keskimäärin 200 suksiparia vuodessa. Erkin vanhetessa huoli puusuksien valmistusperinteen häviämisestä oli ilmeinen 2000-luvulla, sillä hänellä ei ollut lapsia jatkajaksi. Toisaalla eräässä eteläsuomalaisessa kodissa Nurmijärvellä Hannu Laitala, Erkki ja Anneli Ylösen asuinpuoli on ollut kylmillään Annelin muutosta lähtien. Tiloihin Hannu Laitalalla on tarkoitus tehdä myyntikonttori, joka on samalla näyttelytila. Näyttelyyn tuotaisiin esille Ylösen suksitehtaan historiaa eri suksimalleista eri työkaluihin. Lisää tietoa löytyy Internet-sivulta Suksitehdas Ylönen valmistaa kolmea eri suksimallia. Suurimmat sukset ovat 80 mm leveät ja cm pitkät metsäsukset, jotka ovat omiaan hiihdettäessä syvässä ja pehmeässä hangessa, mutta myös kovilla hangilla. Metsäsuksia kapeammat, 63 mm leveät retkisukset sopivat hyvin kantavalle lumelle ja koneladulle. Kapeimpana ovat 50 mm leveät latusukset, joilla hiihdetään nimensä mukaisesti laduilla, mutta toimivat hyvin myös kantavilla hangilla. Lisäksi Hannu Laitala valmistaa lasten suksia, jotka ovat 130 cm pitkiä. IT-alan asiantuntija, huomasi sattumalta Internetissä tietoa, että Hankasalmella valmistetaan puusuksia. Hannua puun työstäminen on kiinnostanut pienestä pitäen - onhan hänellä ja suvussa nikkarin verta. Muuttoa Keski-Suomeen oli pohdittu aiemminkin, sillä vaimolla oli koti-ikävä synnyinseudulleen Hankasalmelle. Laitalat muuttivat Jyväskylään elokuussa 2006, koska Hannu pääsi Jyväskylässä IT-alan yritykseen töihin. Vain muutama kuukausi muuton jälkeen yrityksessä saneerattiin ja irtisanottiin väkeä pois, jolloin Hannu joutui työttömäksi. Hannu otti yhteyttä Ylösen suksitehtaaseen ja kertoi Erkille puusuksivalmistuksen kiinnostavan häntä erityisesti. Samalla Hannu pyysi päästä tutustumaan valmistukseen ja tekemään jotakin pientä palkatta. Jo 78-vuotias Erkki empi pitkään, mutta antoi Hannun tulla verstaalleen todeten jyrkästi Minä en sitten opeta mitään!. Hannu seurasi Erkin työtä kiinnostuneena samalla kantaen puutavaraa varastosta verstaaseen ja pakaten valmiita tuotteita. Ajan myötä heillä synkkäsi hyvin ja Hannu pääsi jo höyläämään - ja huomaamatta Erkki toimi opettajana. Erkki kuoli kesäkuussa 2007, jolloin vaimo Anneli kertoi Hannulle haluavansa myydä koko tehtaan ja muuttavansa synnyinseudulleen Jämsään. Hannu mietti ostopäätöstä pitkään, mutta vaakakupissa painoi kiinnostus puuntyöstöön ja sääli puusuksivalmistamisen perinteen katkeaminen. Hannu päätti jatkaa Eino ja Erkki Ylösen suksenvalmistusperinnettä pitäen tehtaan nimen samana, Suksitehdas Ylösenä. Tosin sanana tehdas ei kuvaa valmistuspaikkaa niin hyvin kuin sana verstas. Työssä riittää haasteita ja on hienoa tehdä työtä, jolla on omat, pienet markkinat. Minä en käytä sanaa perinnesukset, koska puusukset ovat yhtä nykyaikaisia kuin muovisukset - ja ne ovat ekologisia. - Jos kyllästyy hiihtämiseen, saa viimeisen hikipisaran irti laittamalla ne saunan puukiukaaseen, Laitala toteaa pilke silmäkulmassa. Suksi säleistä Hannu Laitala valmistaa puusuksia samassa verstaassa ja samoin menetelmin kuin Erkki Ylönen. Suksen valmistus lähtee raaka-aineen hankinnasta, joka on lähes täysin suomalaista rauduskoivua. Yhdestä motista koivua voidaan valmistaa jopa paria suksia. Hyvät suksikoivut ovat harvassa, koska laatuvaatimukset ovat kovat. Koivun on oltava järeä, oksaton, suorasyinen ja lahoton. Muita raaka-aineita ovat suomalaiset havupuut suksen rakenteissa ja ulkomaalaiset puulajit, kuten hickory, mahonki ja punapyökki koristeina. Sälesuksissa tukipaloina käytettävät havupuut tuovat keveyttä retki- latusuksiin. Kallista hickorya Laitala käyttää suksen pohjan reunoissa puuaineen kovuuden vuoksi. Koivut sahataan sirkkelillä laudoiksi puusyiden mukaan suksitehtaan pihassa ja lautatavara varastoidaan ulkovarastoon, jossa sen on oltava kahdesta kolmeen vuotta ennen työstöä. Sisälle verstaaseen otettu lautatavara kuivatetaan huoneenlämmössä ja kuivurissa oikeaan kuivuuteen. Kuivat laudat höylätään tasohöylällä määräpaksuuteen, jonka jälkeen useampi höylätty lauta liimataan päällekkäin pelkaksi - muistuttaen liimapalkkia. Pelkasta sahataan sirkkelillä ohuita ja paksuja säleitä, joiden kerroksista puusuksi muodostuu. Tästä valmistustavasta käytetään nimeä sälesuksi, jota Erkki Ylönen valmisti jo 60-luvulla. Puusuksen kerrokset ovat pohjasta alkaen pohjapäre, ensimmäinen tukipala, toinen tukipala ja kansipäre. Säleet liimataan oikeaan järjestykseen kerroksittain omassa muotissa, jossa muotoutuu suksen kaarevuus. Seuraavaksi suksipari laitetaan suksipuristimeen, jossa kärki taipuu oikeaan muotoon. Sukset ovat puristimessa lyhimmillään muutaman tunnin ja pisimmillään noin vuorokauden riippuen siitä kuivatetaanko liima puristimeen johdetulla lämmöllä vai ilman lämpöä. Puristimen jälkeen käsissä on valmis suksiaihio, jota työstetään kaventamalla määräleveyteen. Kaventamisen jälkeen tehdään keilaus eli kanttaus jyrsimällä suksen pintaan viisteet jalanpaikan etu- ja takapuolelle. Suksipari hiotaan useampaan kertaan joka puolelta. Viimeistelyhionnan jälkeen tehdään pintakäsittely, joka tehdään lakkaamalla, tervaamalla, petsaamalla tai lakkaamalla ja petsaamalla. Suksen pohjaan tehdään ura, josta käytetään eri murteissa eri nimitystä, kuten kuurna tai olas. Lopuksi sukset signeerataan logolla ja asiakkaan toivomalla merkillä tai tekstillä. Valmiista säleistä valmiiksi suksiksi aikaa menee kymmenellä suksiparilla noin kolme viikkoa. Erkki Ylönen oli aikoinaan laskenut, että puusuksen valmistukseen menee yli 60 työvaihetta alkaen koivun valinnasta metsässä ja päättyen asiakkaalle luovutettuun suksipariin. Nykyisin Hannu Laitalalta valmistuu noin 200 paria suksia vuodessa. Tehtaalta tai netistä Lähes kaikki sukset myydään tehtaalta. Suksia on myynnissä myös Internetissä osoitteessa jonka perustaja on hankasalmelainen. Lähiaikoina Laitalalla on tarkoitus laittaa suksia myyntiin taivalkoskelaisessa Jalavan kyläkaupassa, jossa kauppias valmistaa käsin vanhan ajan rottinkisauvoja. Suksia ostetaan omaan käyttöön ja lahjaksi aina Ahvenanmaalta Utsjoelle saakka. Hannu Laitalan tavoitteina on saada leipä puusuksien valmistuksesta ja jatkaa suksivalmistuksen perinnettä. Laitala jatkaa tuotteiden kehittelyä, mutta kilpailua ei juuri ole. Suomessa on kaksi puusuksien valmistajaa, joista toinen on perinteistä Kainuun mallia tekevä sotkamolainen Esko Vilminko. Teksti ja kuvat: Petri Leinonen

9 MetsäPäijänne nro 2 / Metsän lannoitus toteutettiin vauhdilla Päijänteen Mhy:n alueella Toukokuun puolivälissä käynnistyi lentolannoitus Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen alueella. Lannoituksen urakointi hoidettiin yhteistyössä Yara Oy:n ja Fa Forest Oy:n kanssa. Yara oli lannoitteiden toimittaja ja Fa Forest Oy urakoi lentolevityksen. Lentolevityksen käytännön urakoinnin suoritti Air-Lift Ab. lentäjä hoiti lannoitteet oikeaan kohteeseen, tarkasti sinne minne pitikin. Gps-jälki tallentuu kopterin tietokoneelle ja siten saamme palautteen myös jälkeenpäin miten levitys on onnistunut. Uutena systeeminä meille oli yrittäjän levitystavassa se, että lannoitesäkki tyhjennettiin säiliöautoon, josta se paineella puhallettiin kopterin levityssäiliöön. Tämä nopeutti myös levitysurakointia vanhaan verrattuna ha:n lannoitus ohi kahdessa viikossa 2 kopterin voimin Lentolevitykset aloitettiin Luhangan seudulta toukokuun puolivälissä ja ne päättyivät toukokuun viimeisellä viikolla Korpilahden-Muuramen seuduilla. Osan aikaa alueellamme työskenteli kaksi helikopteria yhtä aikaa, joten levitysvauhti oli melkoinen. Säät olivat suosiollisia levityksen ajan. Sateen tai kovan tuulen vuoksi jouduttiin pitämään taukoa vain muutamaan otteeseen ja lyhyen ajan. Lannoitushelikopteri oli varustettu uusimmalla tekniikalla mitä on saatavissa. Lannoitteen määrää ja levityskaistaa ohjasi kopterissa tietokone yhdessä gps-paikantimen kanssa. Valmista tietokoneen kuvaruudulla näkyvää lentokaistaa seuraamalla, Lannoituksella lisäkasvua ja ravinnehäiriöiden korjausta Kaikkiaan Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen alueella lannoitettiin yhteensä n ha metsiä. Lannoituksista metsien terveyslannoituksia, joilla korjattiin ravinne-epätasapainoja, oli n. 310 ha eli 20 % lannoituspinta-alasta. Kasvatuslannoituksia olivat loput noin 1200 ha. Kasvatuslannoituksen vaikutusaikana n. 8 vuodessa odotetaan lannoitetuille metsille n m³:n lisäkasvua. Lannoitukseen sopivia metsiä riittää Lannoitukseen sopivia metsiä kasvatushakkuiden jälkeen on syntynyt lisää Kasvatuslannoituksella lisäkasvua parin viime vuoden hyvän kuitupuukysynnän jälkeen. Siten Päijänteen Metsänhoitoyhdistys valmistautuu jälleen lähitulevaisuudessa toteuttamaan lannoituskeskityksen alueellaan. Teksti ja kuvat: Ismo Paukku Matkaohjelma Ti Bussikuljetus Jyväskylästä päätietä pitkin Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lento Helsingistä Edinburghiin. Yksi välilasku. Kuljetus ja majoittuminen Invernessin kaupungin seudulle, Loch Ness järven tuntumaan. Majoittuminen turistiluokan hotelliin. Matkan varrella illallinen tienvarsiravintolassa. Ke Aamiainen jälkeen paikallisen metsäalan ammattilaisen johdolla tutustumista mm. metsätilalle ja bioenergiatuotantoon. Lounas. To Aamiainen, risteily Lock Ness järvellä ja paikallista metsätaloutta ja 1,5tunnin vaellus puurajalle asti. Lounas. Pe Aamiainen, tutustuminen puunjalostukseen ja puukauppaan. Vierailu viskitehtaassa. Illalla paikallista perinneruokaa Haggis :ia, joka on pakko huuhdella alas viskin voimin. La Aamiainen, lento Edinburghista Helsinkiin, jonne saavumme illalla. Yksi välilasku. Bussikuljetus Jyväskylään Omaperäinen luonto on muovannut omaperäisen ja ylpeän kansan. Tästä yhdistelmästä on syntynyt ainutlaatuinen Ylämaan kulttuuri. Skotlanti on satsannut viimevuosikymmeninä runsaasti nummimaiden metsittämiseen ja metsäluonnon hoitoon luvulle paljaina olleet rinteet ovat saaneet kasvuisan puuston peitteekseen. Skotlannista löytyy myös historiallinen perinnemetsikkö. Saamme matkallamme hyvän käsityksen alueen metsätaloudesta ja ympäristönhoidosta. Alueelle ovat myös tyypillisiä tyylikkäät linnat, loistokkaat puutarhat, viskin valmistus, kansantarinat ja uskomukset, kuten hirviöhistoria Loch Nessillä; unohtamatta paikallista ilonpitoa muisteltavaa pitkäksi aikaa. Yövymme huikeissa maisemissa, Loch Ness-järven tuntumassa olevassa maaseutukaupungissa keskitason turistihotellissa. Pääsemme maistelemaan paikallisia maaseudun makunautintoja. Matkan hinta: 1275 /hlö jaetussa 2hh. Hinta sisältää ohjelman mukaisesti: bussikuljetukset, lennot, majoitukset aamiaisella, metsäoppaan, opastukset, sisäänpääsyt ja ruokailut. Hinta ei sisällä matkavakuutusta ja matkaohjelmassa mainitsemattomia palveluja. Tarkemmat ehdot matkaesitteessä. Yhden hengen huoneen lisämaksu: 200. Trio Travelsin palvelumaksu 15 /hlö. Matkanjärjestäjän arvion mukaan matkan hinnasta voi tehdä opintomatkavähenn yksen metsäverotukseen PÄIJÄNTEEN MHY:n ILOINEN METSÄMATKA Tiedustelut ja varaukset mennessä Päijänteen Mhy:n toimisto Pirjo Lumioja SKOTLANTIIN vastuullinen matkanjärjestäjä: Trio Travels Ltd oy puh.

10 MetsäPäijänne nro 2 / UUTISIA, UUTISIA * Huhtikuun alussa Jalkasen Erkki ja Ukkosen Jarmo pitivät Jyväskylän Priimuksessa tuvantäyteiselle metsänomistajajoukolle metsäteistä ja ojituksesta 3 tunnin mittaisen tietoiskun. Asiaa ja kysymyksiä tuli, sillä perinteisesti etenkin tieasioissa mutkia ja kurveja riittää. *Ennen kevään ja kesän sesonkiaikaa päivitettiin Päijänteen Mhy:n metsureiden ja toimihenkilöiden ensiaputaitoja ajan tasalle. Kouluttajina toimi SPR:n alan asiantuntijat. Kuvassa toinen ryhmä Päijänteen Mhy:n metsureista kuuntelemassa miten toimia tapaturman yllättäessä metsän siimeksessä. Ukkosen Jarmo totesi, että puustosta on soilla 20 %, mikä on varsin merkittävä osuus. Hakkukertymästä tämä on 14 %- 15 %. *Päijänteen Mhy:n koneyrittäjille järjestettiin päivän mittainen vesiensuojelukoulutus huhtikuun lopulla Kuikassa Ränssin Kievarissa. Kouluttajina toimi Juha Jämsen Keski- Suomen Metsäkeskuksesta, sekä Päijänteen omat asiantuntijat Erkki Jalkanen ja Jarmo Ukkonen. *Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen metsätaitoilun mestaruuskilpailut järjestettiin Jyväskylän Laajavuoressa. Kilpailukeskuksena toimi Laajari. Keski-Suomen 4H-piiri järjestää vuosittain Iloa taidoista -tapahtuman, minkä yhteydessä nämä kisat järjestettiin nyt toisen kerran. Myös 4H-kerholaisten metsätaitorata oli samassa yhteydessä ja muutakin mukavaa ohjelmaa, kuten mönkijäcup, traktoricup ja luontopolku. Metsätaitoilijoille oli tilattu kisapäiväksi aurinkoinen sää. Visaisten tehtävien lisäksi lämmin päivä sai hikipisarat nousemaan useimpien otsalle, osin mäkisellä radalla. Päijänteen mestaruuskisoihin osallistui yhteensä 74 taitoilijaa. Yleisen sarjan voittajaksi 154 pisteellä taitoili vanha tekijä Jouko Nieminen Leivonmäeltä. Vanha tekijä myös ja kisoissa kuin kisoissa kärkisijoja napannut Saini Jääskeläinen Korpilahdelta voitti naisten sarjan 147 pisteellä. Nuorten sarjan voitti Jani Rantanen Toivakasta 146 pisteellä ja ammattilaisten sarjan Petri Takalo Toivakasta 160 pisteellä. Aamupäivän sisäosuuden jälkeen käytiin lähimaastossa tutkimassa miten estetään metsien ravinteiden valuminen vesistöihin. *Palokan toukokuun alun energiapuunäytöstä suosi pilvettömältä taivaalta porottava kevätaurinko ja reipas pohjoistuuli. Lähellä asutusta olevalla, noin 10 ha:n kohteella energiapuuta korjasivat Pt Mototiimin ja Koneyrittäjä Heintien koneet. Näytöstä kävi katsomassa n. 100 henkeä. Onnitteluhalauksessa Jouko Nieminen. Nokipannukahvit ja UkkoPekka maistuivat pienemmille ja vähän isommillekin näytösvieraille. *Kesälomakauden kynnyksellä pidettiin Luhangan metsäpäivä. Kesäkuun viimeisenä lauantaina järjestettyyn päivään on perinteisesti osallistunut paljon kesäluhankalaisia, jotka tulevat kotiseudulleen viettämään kesää ja hoitamaan samalla myös metsiään. Tämän kesän metsäpäivän ohjelmasta vastasivat Hytösen Teemu ja Paanasen Antti. Päivän erityisteemana oli ajankohtainen energiapuukauppa maastokohteineen. Teemu ja Antti kertoivat myös tämän hetken puukauppatilanteesta. *Valkolan perinteisissä metsätaitokisoissa oli osallistujia tasan 60. Lisäksi Paukun Ismo opasti radalla reilun 10 hengen metsänomistajakerhon porukkaa metsätaidon saloihin. Kisat pidettiin torstai-iltana ja tuloksia odotellessa saunottiin, sekä paistettiin makkaraa. Erityisen ilahduttavaa on että nuorten sarjan osallistujamäärä on ollut nousussa näissä kisoissa. Nuorten sarjan voittajaksi tuli Jani Rantanen 151 pisteellä, naisten sarjan voitti Saini Jääskeläinen 165 pisteellä ja yleisen sarjan voittaja oli puolestaan Lassi Lahtinen 169 pisteellä.

11 11 MetsäPäijänne nro 2 / Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen hallinto- ja toimistohenkilöstö sekä erikoishenkilöstö Kari Kuusniemi Toiminnanjohtaja, LKV Koskentie 11, Jämsä gsm fax Pirjo Lumioja Talouspäällikkö Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä gsm fax Tarja Särkkä-Manninen Toimistosihteeri Laukaantie Laukaa gsm fax Mervi Friman Toimistosihteeri Koskentie Jämsä gsm fax Seppo Lohtander Hankintaesimies Martinpolku Korpilahti puh fax METSÄTILOILLA JA TONTEILLA HUIPPUKYSYNTÄ Metsäkiinteistöt vaihtavat omistajaa keskimäärin kahden-, kolmenkymmenen vuoden välein. Verotuksen, perinnönjaon ym. syiden vuoksi asiantuntijapalveluja tarvitaan usein silloinkin kun ostaja on jo selvillä. Puhumattakaan tilanteesta, jossa on löydettävä ostaja käypään hintaan. Olemme toimialueellamme markkinajohtaja metsätilojen välityksessä. Metsäammattilaisina metsät ovat meille tuttu asia. Ota yhteyttä asi tai Mhy:n kiinteistönvälityksen ammattilaisiin, niin neuvotellaan toimeksiannosta. HYVÄ METSÄTIE NOSTAA TILASI ARVOA, OJITUKSELLA SAAT SUOMETSÄT TUOTTAMAAN Hyvä ja kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi. Jos metsäpalstasi on tiettömän taipaleen takana, metsätiesi on kunnostuksen tarpeessa tai haluat suometsäsi tuottavaan kuntoon Ota yhteyttä asi tai Päijänteen Mhy:n oja- ja tieasiantuntijoihin Ismo Paukku LKV puh Ari Saarivaara LKV puh Palvelumme sisältää kaiken tietojen hankkimisesta valmiiseen kauppakirjaan. Anna Tomperi puh Lisätietoja myynnissä olevista tiloista löydät nettisivuiltamme: Kaikenkokoisilla tiloilla on hyvä kysyntä, joten kannattaa ottaa yhteyttä Metsänhoitoyhdistykseen Jarmo Ukkonen puh Erkki Jalkanen puh ja hyödynnä valtion maksamat Kemera-tuet. Toteutukseen maksetaan tukea % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lisäksi valtion tuki kattaa kaikki suunnittelukustannukset. Palvelumme sisältävät kaikki metsä- ja yksityisteiden rakentamisen ja kunnossapidon palvelut, sekä suometsien hoidon kaikki työlajit. Päijänteen Mhy tarjoaa myös metsätie- ja ojituspalvelut. Kannattaa ottaa yhteyttä! Tuomo Pesälä Metsälakipalvelut Ma klo 9 16 p (2,90 e/min+pvm/mpm.) Petra Varonen Metsänomistajien Palvelutoimisto Simonkatu 6 (PL 510) HELSINKI puh , gsm

12 17 AHMA TIIMI - Korpilahti, Luhanka, Muurame Tiina Riihiaho gsm Heinosniemi, Moksi, Tikkala, Ylä-Muuratjärvi ja Parkkola Sakari Ala-Korpi gsm Muurame, Korpilahden Sarvenperä ja Saukkola Mikko Lehtola gsm Hirvimäki, Hyrkkölä, Korpiaho, Puolakka, Saakoski SAUKKO TIIMI Jämsä, Jämsänkoski Teemu Hytönen puh Luhanka Antti Paananen puh Korpilahden Ves puoli Jukka Laitinen puh puunkorjuun valvonta, hp Tommi Rauhalinna puh Hankaperä, Hirvelänkylä, Hopsu ja Huhtia Raija Koskenranta puh Haavisto, Porkkakylä, Sahloinen ja Vekkula Juha Pitko gsm Alhojärvi, Arvaja, Herakulma, Okskulma ja Partala Leo Kivelä puh Hankaperä, Juokslahti, Kaipola, Lahdenkylä ja Vaheri Taija Huuskonen puh puunkorjuun valvonta, hp 4 Toimistot ja tiimien alueet LAUKAAN TOIMISTO Laukaantie Laukaa fax TOIVAKAN TOIMISTO Silanterintie Toivakka fax HANKASALMEN TOIMISTO Keskustie Hankasalmi fax KORPILAHDEN TOIMISTO Martinpolku Korpilahti fax JYVÄSKYLÄN TOIMISTO Yliopistonkatu 21 A Jyväskylä fax JÄMSÄN TOIMISTO Koskentie Jämsä fax Toimisto Tiimien raja Vastuualueen raja

13 Mhy:n t me teemme työtä sinun ja metsäsi hyväksi RIEKKO TIIMI Jyväskylä ja mlk, Laukaa Kauko Salonen puh Jylhänperä, Leppävesi, Valkola, Vehniä ja Vihtavuori Pentti Kolari puh Haapavatia, Kuusa, Lankamaa, Paanalansaari ja Äijälä Kimmo Piesanen puh Lievestuore, Saarilampi, Savio ja Tarvaala Antti Laukkanen puh Vesanka, Palokka, osa Puuppolaa ja Saarenmaa Anna Tomperi puh Oravasaari ja Keljo Kiinteistönvälitys ja tila-arviot Jyväskylässä, Muuramessa ja osassa Toivakkaa. Teemu Kivi puh Kuikka, osa Puuppolaa ja Nyrölä Juhani Leinonen puh puunkorjuun valvonta, hp 5 10 KÄRPPÄ TIIMI Hankasalmi, Leivonmäki, Toivakka Petri Takalo puh Toivakan pohjoinen puoli ja Leppälahti Jukka Liikanen puh Toivakan eteläinen puoli (Leppäveden ja Kangasniementien eteläpuoli) Seppo Lius puh Leivonmäki Petri Saari p puunkorjuun valvonta, hankintapalvelu Petri Leinonen puh Havusalmi, Kovalankylä, Kynsivesi, Kärkkäälä ja Venekoski Petri toimii Hannu Hyyryläisen sairaslomasijaisena Aarne Jalkanen puh Armisvesi, Hankamäki, Myllynkylä ja Säkinmäki Vesa Lahikainen puh Hankasalmen asema, Halttula, Mäyrämäki, Niemisjärvi ja Sauvomäki

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

MetsäPäijänne. Metsät täyskäyttöön

MetsäPäijänne. Metsät täyskäyttöön Perunkirjoituspalvelu käyttöön toukokuun alusta s. 5 Valtuutettujen viesti metsänomistajille: Nyt sahat soimaan s. 21 MetsäPäijänne Mhy:n uusi valtuusto Viime syksyn vaaleissa valittu valtuusto aloitti

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa Laukaa, Lievestuore n. 13 ha http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa 1 / 3 30.3.2015 10:02 (/) Etusivu (/) / Kiinteistönvälitys ) / Laukaa, Lievestuore n. 13 ha Kunta Laukaa Kylä Lievestuore

Lisätiedot

Maisematyöluvat. KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori 9.1.2014

Maisematyöluvat. KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori 9.1.2014 Maisematyöluvat KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori 9.1.2014 130 Lupamenettelyn perusteet Rakennusluvan, toimenpideluvan, purkamisluvan ja maisematyöluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Maisematyölupa

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa?

Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa? Yhteiskunnan muutospaineet: Miten metsänhoito muuttuu tulevaisuudessa? Seminaari Metsä yhteiskunnassa suhde murroksessa? 6.11.2007 Tavoite Esityksen tavoite on tarkastella metsien käyttöä, sen perusteluita

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 Kaavoitus ja metsien käsittely MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 MRL tuli voimaan 1.1.2000 Arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä 2005 HO: Ympäristöministeriö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden kokonaisarvioinnin

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma Ville Manner, asiantuntija Metsäkoneala (jäseniä KL:ssä n. 1200) Hakkuiden määrä keskim. 54 milj. m 3 /v 2000-luvulla Liikevaihto

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Lausunto Tuula Torvikosken kuntalaisaloitteeseen koskien puiden kaatolupakäytännön muuttamista.

Lausunto Tuula Torvikosken kuntalaisaloitteeseen koskien puiden kaatolupakäytännön muuttamista. LAUSUNTO 3.9.2015 Lausunto Tuula Torvikosken kuntalaisaloitteeseen koskien puiden kaatolupakäytännön muuttamista. Aloitteessa esitetään, että kaupunki tiukentaa vuokrattujen tonttien puunkaatolupakäytäntöä

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus

ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET KUIVAKÄYMÄLÄ RAUTAKAUPASTA HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Käytä kuivana! Sisäkäymälä hankinnasta käyttöön suomenkielinen seminaari 23.8.2012 21.8.2012 Carita Tuli 1 TULI-SÄHKÖ OY EKOKÄYMÄLÖIDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana Säämingin Yhteismetsä - muodostamisprosessi- Esa Lappalainen Perhemetsä 3G- hanke Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Yhteistyössä mukana Säämingin yhteismetsän perusidea: Kootaan tulevat

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996. Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset kuljetusmatkat vuonna 1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 32 8.12.1997 Osakkaiden yhteishanke

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Puun energiakäyttö. Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010. Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme

Puun energiakäyttö. Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010. Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Puun energiakäyttö Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä -seminaari 7.9.2010 Toiminnanjohtaja Pasi Ruuska Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme Riittääkö raaka-ainetta? Energiametsät Harvennusten, peltojen, peltoheittojen

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Päijänteen KUHAUISTELU-CUP. Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! MAGELLAN - KUHAUISTELU

Päijänteen KUHAUISTELU-CUP. Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! MAGELLAN - KUHAUISTELU Päijänteen KUHAUISTELU-CUP 2010 Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! HARVIA - KUHAUISTELU Lauantai 19.6.- Sunnuntai 20.6. Jyväskylä, Korpilahden satama klo.

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014

Luonnovaraja biotalouden. tutkimus 2/2015. 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola. TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 Luonnovaraja biotalouden tutkimus 2/2015 TILASTO: Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2014 20.1. 2015 Elina Mäki-Simola Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 2/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727

Puukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa Kemi 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus - metsätalous Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha ei rajoituksia 2,9 milj. ha! Talousmetsien puustopääoma

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Mitä puukaupassa sovitaan

Mitä puukaupassa sovitaan Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus ~ metsänhoitoyhdistys Metsäarvio 1(2) Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Maaperätiedot Kasvupaikat Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen Bioenergia-alan toimialapäivät 31.3.2011 Noormarkussa Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

N S. ta tai m ä. BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0

N S. ta tai m ä. BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0 N S ta tai m ä BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0 ONNISTUNUT SALKKU Salkkuja on eri kokoisia, muotoisia ja värisiä. Huomiota kiinnitetään seuraaviin kohtiin. SALKUN AUKAISEMINEN PYÖRÖSAHALLA JA SEN

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa Metsänlannoitus on hyvä sijoitus www.yara.fi/metsa Miksi metsää kannattaa lannoittaa? Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Puun laatu paranee Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia

Lisätiedot

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot