Pudasjärven kaupunki Iso-Syöte PYTKYNHARJUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa.

Transkriptio

1 1 (17) Iso-Syöte PYTKYNHARJUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Pytkynharjun asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee Pytkynharjun eteläosan asemakaavan korttelia 29 ja siihen liittyviä kaavatie- ja lähivirkistysalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 29 ja 55 sekä niihin liittyvät kaavatie- ja lähivirkistysalueet. Vireilletuloilmoitus Nähtävilläolo: Asemakaavaluonnos Asemakaavaehdotus Hyväksymispäivämäärät: Kaupunginhallitus , 138 Kaupunginvaltuusto , 22 ARKTON Suunnitteluryhmä Oy

2 2 (17) SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen kuvaus Kulttuurihistorialliset kohteet ja muinaismuistokohteet Luonnonsuojelukohteet Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Pohjakartta ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET TUTKITUT VAIHTOEHDOT ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARATKAISU ALUEVARAUKSET Korttelialueet ja niihin liittyvät kaavamääräykset Muut alueet ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...17 LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake

3 3 (17) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot, Iso-Syöte, Naamangan kylä, Pytkynharjun asemakaava-alue, tila Pytkynharju 100:1. Asemakaavan muutos, joka koskee koskee Pytkynharjun asemakaavan korttelia 29 ja siihen liittyviä kaavatie- ja lähivirkistysalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 29 ja 55 sekä niihin liittyvät kaavatie- ja lähivirkistysalueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijoittuu Syötteen alueelle noin 50 km kaupungin keskustaajamasta Pytkynharjun välittömään tuntumaan sen eteläpuolelle. Alueelta on matkaa Iso-Syötteen matkailupalvelualueelle n. 6 km. 1.3 Kaavan tarkoitus Yhtiömuotoisena toteutettavaan rakentamiseen tarkoitettu loma-asuntojen kortteli 29 on rakennustavaltaan toteutettu yhtenäisesti, mutta alueen rakennukset ovat eri tahojen omistuksessa. Alueella ei ole lohottu tontteja, vaan rakennuspaikkojen hallinta on perustunut kauppa- ja vuokrasopimuksiin. Muutoksen tavoitteena on järjestää korttelin sisäinen rakenne siten, että rakennetut lomarakennukset voidaan osoittaa erillisille tonteille niiden edellyttämät ajoyhteydet huomioiden. Osa rakennuksista toteutuneista rakennuksista sijoittuu korttelin rajalle siten, että myös korttelin rajaus edellyttää lievää tarkistusta. Korttelin rakennusoikeus on lievästi ylittynyt toteutetulla rakennuskannalla. Kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään tonteille osoitettavien rakennusoikeuksien perusteet ja tutkitaan korttelin mahdolliset lisärakentamismahdollisuudet. Kaavamuutos tapahtuu maanomistajien ja -haltijoiden aloitteesta, kaavan laatimisen yhteydessä laaditaan kaavoitussopimuksia.

4 4 (17) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet vaihe ajankohta Asemakaavan muutoksen laatimispäätös (kh) Vireilletuloilmoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville Asemakaavan muutosluonnos nähtävillä Asemakaavamuutosehdotus julkisesti nähtävillä Asemakaavan muutoksen hyväksyminen KV ( 22) 2.2 Asemakaava Kaavamuutos koskee RA/y-merkinnällä osoitettua korttelialuetta, jolle kaavamääräyksen mukaan voidaan rakentaa joko yhden tai useamman huoneiston loma-asuntorakennuksia. Kortteli on alun perin tarkoitettu lähinnä yhtiömuotoisena toteutettavaan rakentamiseen, alueelle on kuitenkin rakennettu yksittäisiä, yksityisomistuksessa olevia loma-asuntorakennuksia ilman yksityiskohtaista tonttijakoa. Rakennuspaikkoja ei ole lohottu, niiden hallinta perustuu kauppa- ja vuokrasopimuksiin. Korttelin rakennusoikeus on lievästi ylittynyt toteutetulla rakennuskannalla. Alueen rakennuskanta muodostaa yhtenäisesti toteutetun korttelikokonaisuuden. Kaavamuutoksen myötä lomarakennuspaikat on osoitettu omille tonteilleen ja aiemmin korttelin rajaan päättynyt katualue on jatkettu alueen sisälle siten, että tonteille on ajoyhteys suoraan kaavatieltä. Korttelin rajausta on muutettu lievästi siten, että toteutuneille rakennuksille on voitu osoittaa tarkoituksenmukaiset piha-alueet. Rajausten muutoksilla ei ole vaikutusta yleisen virkistyskäytön edellytyksiin lähivirkistysalueilla. Alueelle ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Rakennuspaikoille on osoitettu lisärakennusoikeus, joka mahdollistaa pienimuotoisen laajennuksen sekä enintään kahden talousrakennuksen toteutuksen, joiden yhteenlaskettu laajuus saa olla enintään 35 kem2. Kaavamuutosalueen laajuus on 1,6870 ha. Muodostuvien kortteleiden rakennusoikeus on yhteensä 1515 kem2, kerrosluku korttelissa on I. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alue on pääosin rakennettu. Lisärakennusoikeuden toteutuksesta vastaavat yksittäiset tontinhaltijat / omistajat. Alueella sijaitseva tieosuus siirtyy virallisesti kaupungin kaavatieksi, jonka yläpidosta kaupunki vastaa.

5 5 (17) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen kuvaus Koska kaavamuutosalue kohdistuu voimassa olevassa asemakaavassa rakentamiseen osoitetulle ja käytännössä jo kokonaisuudessaan rakennetulle alueelle, eikä kaavamuutoksessa osoiteta uusia rakennusalueita, lähtötietoina käytetään pääsoin aiemman asemakaavan suunnitteluaineistoa täydennettynä nykytilanteen kuvauksella. Luonnonympäristö ja maisema Pytkynharju on kilometrien mittainen luoteesta kaakkoon suuntautunut selänne. Maisemallisesti harju lähialueineen poikkeaa vaara-alueesta ollen topografialtaan vaihtelevampaa ja mittakaavaltaan pienimuotoisempaa. Pytkynharjun alueelle sijoittuu loma-asutusta, ulkoilureitistöjä ja latuja sekä kelkkareittejä. Kaavamuutosalueen kortteli käsittää sekä kumpareita että painanteita, metsä alueella on kuivaa kangasmetsää; vallitseva metsätyyppi harjualueella on jäkälätyypin (CIT) karukkokankaat ja mustikka-kanerva-jäkälätyypin (MCCIT) kuivat kankaat. Pytkynharjun alueen vähäiset suot ovat pääosin ojittamattomia rimpinevoja ja maisemallisesti kokonaisuudelle merkittäviä. Kaavamuutoskorttelin länsipuoleisella suoalueella on pienehkö suolampi. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Pytkynharju kohoaa korttelinpohjoispuolella noin 25 metriä suunnittelualuetta korkeammalle. Kartalla erottuu korttelin länsipuoleinen suolampi.

6 6 (17) Kuva korttelin länsipuolelta pohjoiseen, taustalla Pytkynharju.

7 7 (17) Rakennettu ympäristö Alueelle on rakennettu yhteensä 11 rakennuspaikkaa, lisäksi haettu aikanaan lupa yhdelle, jota ei toteutettu. Korttelissa rakennusoikeuden suhteen kahta kokoa lomaasuntoja, n. 78,5 kem2 ja n. 97,5 kem2 laajuisia. Viidellä rakennuksella on varasto m2. Alue on liitetty yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Alueelle toteutunut kerrosala: kem2 varasto (atv) 351 A 78,5 (80) var A 78,5 (80) var A 78,5 (80) var n. 20 m2 354 A 78,5 (80) var n. 10 m2 355 B 97,5 (100) var n. 20 m2 356 B 97,5 (100) var n. 20 m2 357 B 97,5 (100) var n. 30 m2 358 C 78,5 (80) var C 78,5 (80) var C 78,5 (80) var n. 15 m2 361 D 78,5 (80) var - 11 kpl 920,5 (940) n. 115 käytetty kerrosala nyt n kem2. Korttelin kaavan mukainen tonttitehokkuus e= 0,07. Alueelle toteutetun rakennuskannan sijainti ja vuokra-alueet voimassa olevalla asemakaavakartalla esitettynä.

8 8 (17) Suunnittelualueen rakennuskantaa.

9 9 (17) Kulttuurihistorialliset kohteet ja muinaismuistokohteet Alueelle ei sijoitu kulttuurihistoriallisia kohteita eikä muinaismuistokohteita Luonnonsuojelukohteet Alueelle ei sijoitu suojelukohteita. Kaavamuutosalue / kortteli rajautuu pohjoisreunastaan Natura-alueeseen. Pytkynharju sisältyy harjujensuojeluohjelmaan Maanomistus Alue on yksittäistä tonttia lukuun ottamatta metsähallituksen omistuksessa, muut tontit ovat vuokratontteja.

10 10 (17) 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava, kaavaote ohessa. Syöte kuuluu matkailun vetovoima-alueeseen / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen, jolla matkailun kehittäminen perustuu matkailukeskuksen palveluihin sekä kansallispuistoon, muuhun luontoon ja retkeilyyn liittyviin virkistystoimintoihin. Iso-Syöte on osoitettu maakuntakaavassa valtakunnallisesti merkittäväksi matkailukeskuksen ydinalueeksi. Pytkynharjun loma-asuntoalueet sijoittuvat maakuntakaavassa matkailualueeksi osoitetulle alueelle. Pytkynharju on osoitettu pohjavesialueena sekä valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelman kuuluvaksi arvokkaaksi harjualueeksi, jota koskee maakuntakaavan suunnittelumääräys: Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei maisemakuvaa turmella, luonnon merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä tuhota eikä luonnonoloissa aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia. Alueelle on osoitettu moottorikelkkailun pääreittiyhteys sekä tärkeä vaellusreitti. Ote maakuntakaavasta.

11 11 (17) Yleiskaava Alueella on voimassa nykyisen asemakaavaratkaisun huomioiva oikeusvaikutukseton Syötteen osayleiskaava, joka on hyväksytty Rakennusalueet on osoitettu loma-asuntoalueina, joihin liittyvät retkeily- ja virkistysalueet sekä maa- ja metsätalousvaltaisena alueena osoitettu harjualue, jolla on erityisiä ulkoilunohjaustarpeita ja ympäristöarvoja Asemakaava Alueella on voimassa hyväksytty Pytkynharjun asemakaava. Kaavassa kortteliin on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 1000 kem2, kaavamerkintä RA/y, korttelin kerrosluku I1/3, tonttitehokkuus e=0,07. Ote asemakaavasta Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta on hyväksytty Pohjakarttaa on täydennetty rakennusten ja tiestön osalta kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä.

12 12 (17) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaupunginhallitus teki asemakaavamuutoksesta kaavanlaatimispäätöksen kokouksessaan Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset kaavahankkeissa on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä. Tässä hankkeessa osallisia ovat: kaava-alueen ja sen naapurin asukkaat, maanomistajat ja -haltijat viranomaiset: -; hallintotoimi, kaupungin tekninen toimi, lautakunnat, palo/pelastuslaitos -Pohjois-Pohjanmaan liitto -Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu Iijokiseutu-lehdessä ja Pudasjärvi-lehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä alkaen. Alustava luonnos lähetettiin loma-asuntojen omistajille suunnittelun käynnistämisen yhteydessä. Luonnosvaiheessa järjestettiin neuvottelu / esittelytilaisuus, johon osallistui loma-asuntojen omistajia, kaupungin edustajat, metsähallitus ja konsultti. Tilaisuudessa käsiteltiin tarkennettua luonnosta ja päätettiin jatkotyöstettävästä vaihtoehdosta. Asemakaavan muutosluonnos on päivätty Asemakaavaluonnos oli nähtävillä , luonnoksesta ei jätetty mielipiteitä eikä lausuntoja. Kaavamuutosehdotus oli julkisesti nähtävillä Lausunnot pyydettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta, Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä, Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselta, Oulunkaaren ympäristölautakunnalta sekä kaupungin rakennus- ja tekniseltä lautakunnalta. Lausunnon antoivat Fortum Sähkönsiirto Oy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, tekninen lautakunta sekä rakennuslautakunta joilla ei ollut huomautettavaa kaavamuutokseen. ELY-keskus kuitenkin huomautti lausunnossaan, ettei kaavoituksen pohjakarttaa ole tarkistettu olemassa olevan tilanteen mukaiseksi. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. ELY-keskuksen lausunnon perusteella kaavoituksen pohjakartta on täydennetty lopulliseen hyväksyttyyn asemakaavakarttaan. Kaupunginhallitus hyväksyi kaavamuutoksen ( 138) ja valtuusto ( 22).

13 13 (17) Viranomaisyhteistyö Koska kaavamuutos kohdistuu pääosin korttelialueen sisäisiin järjestelyihin eikä siitä aiheudu muutoksia eikä vaikutuksia Natura-alueisiin, kaavamuutokseen liittyen ei ole järjestetty viranomaisneuvottelua. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Muutoksen tavoitteena on järjestää ja järjestää korttelin sisäinen rakenne siten, että rakennetut lomarakennukset voidaan osoittaa erillisille tonteille niiden edellyttämät ajoyhteydet huomioiden. Osa rakennuksista toteutuneista rakennuksista sijoittuu korttelin rajalle siten, että myös korttelin rajaus edellyttää lievää tarkistusta. Kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään tonteille osoitettavien rakennusoikeuksien perusteet ja tutkitaan korttelin mahdolliset lisärakentamismahdollisuudet. Kaavamuutos tapahtuu maanomistajien ja -haltijoiden aloitteesta, kaavan laatimisen yhteydessä tehdään kaavoitussopimuksia. 4.4 Tutkitut vaihtoehdot Korttelin osalta tutkittiin tontinmuodostamis- ja rajausvaihtoehtoja. Lähtökohtana ratkaisussa on, että huomioidaan alueella oleva ajoyhteys (joka sijoittui osin tonttien vuokra-alueille) ja korttelin rajaukset siten, että rakennuspaikoille saadaan osoitettua tarkoituksenmukaiset piha-alueet. Lisäksi tutkittiin pienimuotoisten laajennusten toteutusvaihtoehtoja sekä uusien rakennuspaikkojen osoittamista seuraavilla vaihtoehdoilla: Vaihtoehto A - lomarakennukset säilyvät ennallaan, kerrosala yht. n. 940 kem2 - rakennuspaikoille varataan 35 m2:n varaston toteutusmahdollisuus 11 x 35 m2 = 385 m2 rakennusoikeustarve n kem2 - kortteliin osoitetaan lisäksi kertaalleen luvitettu rakennuspaikka, jolle rakennusoikeus vastaavasti 135 kem2 12 rakennuspaikkaa, korttelin rakennusoikeus 1460 kem2 Vaihtoehto B - vähäisen laajennusmahdollisuuden huomioiminen lomarakennuksille -pienemmän rakennustyypin tonteilla lomarakennuksille osoitetaan rakennusoikeus 90 kem2 11,5 m2:n laajennusmahdollisuus -suuremman rakennustyypin tonteilla lomarakennuksille osoitetaan rakennusoikeus 110 kem2 12,5 m2:n laajennusmahdollisuus rakennusoikeustarve n kem2 - tonteille varataan 30 m2:n varaston toteutusmahdollisuus 11 x 30 m2 = 330 m2 rakennusoikeustarve yhteensä 1380 kem2 - kortteliin osoitetaan lisäksi kertaalleen luvitettu rakennuspaikka + yksi uusi rakennuspaikka, joille rakennusoikeus vastaavasti 2x 110 kem2 13 rakennuspaikkaa, korttelin rakennusoikeus 1600 kem2

14 14 (17) Vaihtoehto C - lomarakennuksille varataan esim. 25 m2:n laajennusmahdollisuus (80m2 105m2; 100m2 125m2); rakennusoikeustarve tonttia kohti kem2 rakennusoikeustarve n kem2 - kun kaikille varataan 35 m2:n varaston toteutusmahdollisuus 11 x 35 m2 = 385 m2 rakennusoikeustarve yhteensä 1600 kem2 - kortteliin osoitetaan lisäksi kertaalleen luvitettu rakennuspaikka + yksi uusi rakennuspaikka, joille rakennusoikeus vastaavasti 2x 140 kem2 13 rakennuspaikkaa, korttelin rakennusoikeus 1880 kem2 Vaihtoehdossa C laajennusmahdollisuuden käytännön toteutettavuus edellyttäisi rakennusten toteutustavasta ja tiiviistä sijoittelusta johtuen todennäköisesti osan tiloista toteuttamista ullakkokerrokseen, mikä puolestaan johtaisi rakennusten korottamiseen. Alueen kaikki lomarakennukset on toteutettu yhtenäisesti samalla kattokaltevuudella siten, ettei 2. kerroksen tasolle sijoitu kerrosalaksi laskettavaa tilaa. Korottaminen puolestaan toteutuisi alueella mahdollisesti ainoastaan yksittäistapauksissa ja johtaisi nykyistä epäyhtenäisempään rakennustapaan ja lopputulokseen korttelissa. Em. perusteella kaavamuutoksessa kerroslukumerkinnäksi alueella päätettiin muuttaa nykyistä toteutustapaa vastaava I (aiemmin I1/3), jolloin mahdolliset laajennukset toteutetaan ensimmäisen kerroksen yhteyteen ja lisärakennusoikeudet kaavaratkaisussa määritellään tästä lähtökohdasta. Neuvotteluissa päädyttiin laatimaan luonnos siten, ettei alueelle osoiteta uusia rakennuspaikkoja, vaan säilytetään onnistuneesti toteutettu korttelikokonaisuus. Kaikille rakennuspaikoille varataan varastotilojen toteutusmahdollisuus sekä osoitetaan pienimuotoisen laajennuksen mahdollistava lisärakennusoikeus.

15 15 (17) 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS 5.1 Kaavaratkaisu 5.2 Aluevaraukset Kaavamuutoksen myötä lomarakennuspaikat on osoitettu omille tonteilleen ja aiemmin korttelin rajaan päättynyt katualue on jatkettu alueen sisälle siten, että tonteille on ajoyhteys suoraan kaavatieltä. Korttelin rajausta on muutettu lievästi siten, että toteutuneille rakennuksille on voitu osoittaa tarkoituksenmukaiset piha-alueet. Rajausten muutoksilla ei ole vaikutusta yleisen virkistyskäytön edellytyksiin lähivirkistysalueilla. Alueella on 11 rakennuspaikkaa, alueelle ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Rakennuspaikoille on osoitettu lisärakennusoikeus, joka mahdollistaa pienimuotoisen laajennuksen sekä enintään kahden talousrakennuksen toteutuksen, joiden yhteenlaskettu laajuus saa olla enintään 35 kem2. Varastotilojen mahdollistamisella halutaan edistää alueen yleisilmeen säilymistä siistinä rakennettuna ympäristönä. Korttelin rakennusoikeus on yhteensä 1515 kem2 (aiemmin 1000 kem2, alueelle on toteutettu n kem2) Korttelialueet ja niihin liittyvät kaavamääräykset Rakennusalueet on osoitettu loma-asuntojen korttelialueina (RA). Tonttien koko on m2, rakennusoikeus kem2 ja keskimääräinen tonttitehokkuus e=0,014. Tonttien rakennusoikeudesta edellytetään varattavan talous- ja piharakennuksille sekä autosuojille 35 kem2 kullakin tontilla, RA-alueita koskee seuraava kaavamääräys: RA-alueella rakennuspaikalle saa päärakennuksen lisäksi rakentaa kaksi talousrakennusta, joiden laajuus on yhteensä enintään 35 kerrosalaneliömetriä. Kerrosluku korttelissa on I (aiemmin I1/3). Kaavamuutosratkaisu ei muuta alueen nykytilannetta muutoin kuin pienimuotoisten laajennusten mahdollistavan lisärakennusoikeuden osalta. RA-alueiden pinta-ala on yhteensä 1,1030 ha Muut alueet Lähivirkistysalueet (VL) Kaavamuutosalueelle jäävät tiealueen ulkopuoliset rakentamattomat osat säilytetään lähivirkistysalueina, joihin liittyy lisämerkintä /s, alue, jolla ympäristö säilytetään. Merkintä on aiemman asemakaavan mukainen. Kaavamuutoksen myötä vähäinen osa VL-alueista muuttuu RA-alueeksi tarkoituksenmukaisten tonttien muodostamiseen liittyen. VL-alueiden määrä on 0,2235 ha.

16 16 (17) Katualueet Kaavamuutoksen myötä aiemmin RA/y-korttelin rajaan päättynyt katualue on jatkettu alueen sisälle siten, että tonteille on ajoyhteys suoraan kaavatieltä. Alue siirtyy kaupungin omistukseen sen ylläpidettäväksi kaavatiealueeksi. Kaavatiealueen pinta-ala on 0,3605 ha. Havainnekuva: kaavamuutosta havainnollistava kuva, jossa kaavaratkaisu on esitetty pohjakartalla, jolla näkyy myös voimassa olevan asemakaavan mukaiset korttelirajat. Olemassa olevat rakennukset ja rakennettu tie on esitetty punaisella. 5.3 Asemakaavamuutoksen vaikutukset Asemakaavamuutos mahdollistaa tarkoituksenmukaisen, alueen nykyistä käytäntöä ja rakennettua ympäristöä vastaavan tarkoituksenmukaisen kiinteistönmuodostuksen ja selkiyttää alueiden omistus/hallintarajat. Alueelle sijoittuva ajoyhteys siirtyy kaupungin kaavatiealueeksi ja virallisesti sen ylläpidettäväksi, mikä myöskin vastaa jo vakiintunutta käytäntöä alueella. Muutos mahdollistaa tonttien myynnin ja siirtymisen yksityisomistukseen.

17 17 (17) Kaavan muutoksesta ei aiheudu muutoksia alueen käyttöön eikä sen kuormitukseen nykytilanteeseen verrattuna. Näin ollen myöskään Natura-alueeseen ei kohdistu muutoksia aiempaan kaavan verrattuna, joten kaavaan liittyen ei ole laadittu LSL65 :n mukaista Natura-arviointia. Kaavamuutokseen ei liity muita olennaisia vaikutuksia. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavassa esitetyt kaavamerkinnät ja määräykset noudattavat ympäristöministeriön antamia asetuksia kaavoissa käytettävistä merkinnöistä. 5.5 Nimistö Asemakaavamuutosalueella ei tapahdu muutoksia nimistössä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alue on pääosin rakennettu. Lisärakennusoikeuden toteutuksesta vastaavat yksittäiset tontinhaltijat / omistajat. Oulussa Harri Lindroos arkkitehti safa

18 Iso-Syöte Pytkynharjun asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma kaavan laatimiseen liittyvästä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI Asemakaavan muutosalue sijoittuu Pudasjärven Syötteellä Pytkynharjun asemakaava-alueelle kortteliin 29. Pytkynharju sijaitsee n. 3 km:n etäisyydellä Iso-Syötteen laskettelukeskuksesta sen eteläpuolella. Alueelle sijoittuu loma-asutusta, ulkoilureitistöjä ja latuja sekä kelkkareittejä. Suunnittelualueen sijainti. 2 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ, LÄHTÖKOHDAT JA SUUNNITTELUN TAVOITTEET Yleistä Kaavamuutos koskee RA/y-merkinnällä osoitettua korttelialuetta, jolle kaavamääräyksen mukaan voidaan rakentaa joko yhden tai useamman huoneiston loma-asuntorakennuksia. Kortteli on alun perin tarkoitettu lähinnä yhtiömuotoisena toteutettavaan rakentamiseen, alueelle on kuitenkin rakennettu yksittäisiä, yksityisomistuksessa olevia loma-asuntorakennuksia ilman yksityiskohtaista tonttijakoa. Rakennuspaikkoja ei ole lohottu, niiden hallinta perustuu kauppa- ja vuokrasopimuksiin. Korttelin rakennusoikeus ylittyy toteutetulla rakennuskannalla. Alueen rakennuskanta muodostaa yhtenäisesti toteutetun korttelikokonaisuuden. 1

19 Maanomistajia ja haltijoita alueella ovat metsähallitus ja tonttien omistajat / vuokralaiset. Maanvuokra- ja kauppasopimuksissa määritetyt aluerajat eivät kaikilta osin huomioi mm. kaikkien rakennuspaikkojen kulkuyhteystarpeita eivätkä asemakaavan korttelirajoja. Muutoksen tavoitteena on järjestää ja osoittaa korttelin sisäinen rakenne siten, että rakennetut lomarakennukset osoitetaan erillisille tonteille ajoyhteydet huomioiden. Kaavamuutoksen yhteydessä selvitetään tonteille osoitettavien rakennusoikeuksien perusteet ja tutkitaan korttelin mahdolliset lisärakentamismahdollisuudet. Kaavamuutos tapahtuu maanomistajien ja -haltijoiden aloitteesta. Kaavatilanne Maakuntakaava: Syöte kuuluu matkailun vetovoima-alueeseen / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen, jolla matkailun kehittäminen perustuu matkailukeskuksen palveluihin sekä kansallispuistoon, muuhun luontoon ja retkeilyyn liittyviin virkistystoimintoihin. Iso-Syöte on osoitettu maakuntakaavassa valtakunnallisesti merkittäväksi matkailukeskuksen ydinalueeksi. Pytkynharjulla rakennusalueet on osoitettu loma- ja matkailualueena. Pytkynharju on osoitettu pohjavesialueena sekä valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelman kuuluvaksi arvokkaaksi harjualueeksi, jota koskee maakuntakaavan suunnittelumääräys: Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei maisemakuvaa turmella, luonnon merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä tuhota eikä luonnonoloissa aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia. Alueelle on osoitettu moottorikelkkailun pääreittiyhteys sekä tärkeä vaellusreitti. Yleiskaava: Alueella on voimassa nykyisen asemakaavaratkaisun huomioiva oikeusvaikutukseton Syötteen osayleiskaava, joka on hyväksytty Rakennusalueet on osoitettu loma-asuntoalueina, joihin liittyvät retkeily- ja virkistysalueet sekä maa- ja metsätalousvaltaisena alueena osoitettu harjualue, jolla on erityisiä ulkoilunohjaustarpeita ja ympäristöarvoja. Asemakaava: Alueella on voimassa vuonna 1989 silloin rakennuskaavana laadittu Pytkynharjun asemakaava. Kaavassa kortteliin on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 1000 kem2, kaavamerkintä RA/y, korttelin kerrosluku I1/3. Luontoarvot, muut arvot: Kaavamuutosalueelle ei kohdistu erityisiä luontoarvoja eikä alueella ole kulttuurihistoriallisia kohteita eikä muinaismuistokohteita. 3 OSALLISET JA TIEDOTTAMINEN Alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Keskeisiä viranomaistahoja ovat: - ; hallintotoimi, kaupungin tekninen toimi, lautakunnat, palo/pelastuslaitos - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Osakkaita maanomistajien / vuokralaisten ja asukkaiden lisäksi ovat suunnittelualueen rajanaapurit Yhteisöjä, yrityksiä ja toimijoita, joiden toimialoja suunnittelussa saatetaan käsitellä: - Paikalliset vesi-, energia- ja puhelinyhtiöt 2

20 Tiedottaminen kaavahankkeen vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ja asemakaavan muutosluonnoksen sekä -ehdotuksen nähtäville asettamisesta tapahtuu kunnan kaavahankkeita koskevan yleisen ilmoitustavan mukaisesti. Korttelin maanomistajia / vuokralaisia tiedotetaan myös kirjeitse, kaavoituksesta tiedotetaan lisäksi kunnan internet-sivuilla. 4 KAAVAPROSESSI, VUOROVAIKUTUS JA AIKATAULU Osallinen voi ottaa kantaa suunnitelmiin ja osallistua suunnitteluun seuraavilla tavoilla: - kirjalliset yhteydenotot kunnan yhteyshenkilöihin, viranomaisiin ja suunnittelijoihin (ks. kohta yhteystiedot) - palautteet, ehdotukset ja huomautukset / lausunnot esitettyyn suunnitteluaineistoon kaavan valmisteluvaiheessa - muistutus kaavaehdotuksesta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 09 / 2009 Kaavoituksen tullessa vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetystä osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). Asemakaavanmuutosluonnos 04-10/2009 Asemakaavan valmisteluaineisto asetetaan mielipiteitä varten nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä asemakaavaluonnoksesta ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Asemakaavanmuutosehdotus 10-12/ 2009 Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus jättää kirjallinen muistutus suunnitelmasta ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Osalliselle, joka muistutusta jättäessään pyytää saada kirjallisesti tiedon sen käsittelystä ja laaditusta vastineesta, toimitetaan kirjallinen vastine ja tieto muistutusta koskevasta päätöksestä. Asemakaavanmuutoksen hyväksyminen 01 / 2010 Asemakaavan hyväksyy Pudasjärven kaupunginvaltuusto. Hyväksymisestä ilmoitetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti. 5 KAAVAMUUTOKSEN KESKEISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Olennaisimmat kaavamuutoksen vaikutukset liittyvät kaavamuutoksessa korttelialueen sisäisiin järjestelyihin eikä muutoksesta aiheudu muutosalueen ulkopuolelle nykytilannetta muuttavia vaikutuksia. Työn kuluessa arvioidaan mm. kaavamuutoksen vaikutuksia alueen viihtyisyyteen, virkistyskäyttöedellytyksiin sekä asetettuihin tavoitteisiin. 3

21 6 YHTEYSTIEDOT Kaavan valmistelusta vastaa Pudasjärven kaupungin tekninen toimi, jossa hanketta valmistelee maankäyttöinsinööri Markku Mattinen. Kaavan laatijana toimii arkkitehtitoimisto ARKTON Suunnitteluryhmä Oy, jossa suunnittelusta vastaa arkkitehti Harri Lindroos. / tekninen toimi Maankäyttöinsinööri Markku Mattinen puh: sähköposti: markku.mattinen@pudasjarvi.fi Varsitie Pudasjärvi Internet kotisivu: Arkkitehtitoimisto ARKTON Suunnitteluryhmä Oy Arkkitehti Harri Lindroos puh sähköposti harri.lindroos@arkton.fi Asemakatu 20 A Oulu ARKTON Suunnitteluryhmä Oy - tarkennettu

22 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 615 Pudasjärvi Täyttämispvm Kaavan nimi Pytkynharjun asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä 22 Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus 615V290410A 22 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,6855 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,6855 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus [ha] [%] [k-m²] [e] Yhteensä 1, , ,09 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,0 R yhteensä 1, , ,14 L yhteensä 0, ,6 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

23 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus [ha] [%] [k-m²] [e] Yhteensä 1, , ,09 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,0 VL 0, ,0 R yhteensä 1, , ,14 RA 1, , ,14 L yhteensä 0, ,6 Kadut 0, ,0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]