NESTORIN KRONIKKA. WERNER SöDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ Porvoo - Helsinki -Juva

Transkriptio

1

2

3

4

5 NESTORIN KRONIKKA AKATEEMIKKO DMITRI SERGEJEVITS LIHATSOVIN VENÄJÄNKIELISEST Ä TULKINNASTA SUOMENTANUT MARJA-LEENA ]AAKKOLA KUVITTANUT MJUD METSEV WERNER SöDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ Porvoo - Helsinki -Juva

6 Tämän kirjan julkaisemiseen on saatu Suomen Kirjasäätiön valikoivaa tuotantotukca. Kääntäjä on saanut avustusta Suomalaisen kirjallisuuden edistämisvaroista. Venäjänkielinen alkuteos OOBECfb BPEMEHHbiX JIET Graafinen suunnittelu Irmeli Ilmanen WSOY 1994 ISBN WSOY:n graafiset laitokset Porvoo 1994

7 ALKUSANAT Slaavien vanhimpina asuinsijoma pidetään Karpaattien pohjoisrinteitä ja Veikselin latvoja. Sieltä he hajaantuivat eri suuntiin ja jakautuivat itä-, länsi- ja eteläslaaveiksi. Itäinen haara tuli luultavasti jo 600-luvulla Dneprille ja levittäytyi sieltä yhä laajemmille alueille keskisen ja ylisen Dneprin varrelle. Pohjoiseen ja koilliseen edetessään slaavit joutuivat kosketuksiin metsävyöhykkeelle asettuneiden liettualaisten ja suomalais-ugrilaisten heimojen kanssa sekä idässä turkinsukuisten bolgaarija kasaariheimojen kanssa. Eteläisiä aroseutuja slaavit karttoivat, koska ne eivät suoneet turvaa paimentolaisheimojen hyökkäyksiltä. Maa, johon slaavit levittäytyivät, oli tiheän jokiverkoston puhkomaa kumpuilevaa tasankoa. Kaikkiin ilmansuuntiin virtaavat vesirikkaat joet osoittautuivat erinomaisiksi heimojen välisiksi yhdyssiteiksi. Kun slaavit olivat asuttaneet Dneprin, Volgan ja Väinäjoen latvat, he hallitsivat Itämereltä Mustallemerelle johtavia liikeväyliä. Tärkein niistä oli aikakirjoissa mainittu»suuri vesitie varjagien.. maasta kreikkalaisten luo». Tämä vesitie kulki Suomenlahdelta Nevaa pitkin laatokalle, sieltä Olhavanjokea alas Ilmajärvelle ja Ilmajärveltä Lovatjokea Valdain ylängölle. Siellä laivat vedettiin kapeiden kannasten yli Dneprin latvavesille, ja niin sitten purjehdittiin Dnepriä alas Mustallemerelle ja Bysanttiin. Tämä vesitie oli jo varjagien käytössä. Varjagit asuivat»meren tuolla puolen» ja tulivat sieltä slaavien maahan. He olivat slaavien kielenkäytössä skandinaaveja, jotka kävivät kauppaa, suojelivat kaupunkeja, kaupunkien kauppakaravaaneja tai kauppiaiden tavaroita asevoimalla tai pestautuivat Venäjän pikkuruhtinaiden tai suuren Bysantin keisarin palvelukseen.»suuri vesitie» johti Bysanttiin ja sen pääkaupunkiin Konstantinopoliin. Itä-Rooman keisarikunta oli säilynyt kansainvaellusten myrskyissä ja jäänyt Länsi-Rooman luhistuttua kreikkalais-roomalaisen sivistyksen jatkajaksi. Itsevaitiutta oli vahvistettu ja keisari oli myös kirkon päämies, Kristuksen sijaishallitsija maan päällä. Keisarin ja Jumalan valtaa tuki yksi ja yhteinen lakikokoelma sekä loistelias ja monumentaalinen bysanttilainen taide. Oli luonnollista, että niin slaavit kuin va jagit hakeutuivat sinne. Yhtä luonnollista oli. että mahtava keisarikunta halusi laajentaa vaikutusvaltaansa harhaarikansojen keskuuteen. Niin kreikkalaiset slaavin kieltä taitavat filosofiveljekset Konstantinos ja Methodios lähetettiin vuonna 899 luomaan slaaveille kirjaimistoa ja kääntämään Raamattua ja pyhiä kirjoituksia. Kristinusko alkoi vähitellen saada

8 jalansijaa slaavien keskuudessa, ja pian ensimmäiset kirkot kohosivat Dneprin varren suurimpaan kauppakaupunkiin Kiovaan. Syntyperältään skandinaavinen ruhtinatar Olga (Helga) oli ensimmäinen venäläinen hallitsija, joka otti kasteen. Se tapahtui Konstantinopolissa vuonna 955. Kiovan ensimmäisestä luostarista, nk. luolaluostarista, joka kaivettiin Dneprin rantatöyrääseen, tapaamme munkin nimeltä Nestor. Vuosi on mahdollisesti Kiinnostus menneisyyteen on herännyt, ja munkki Nestor haluaa kirjata muistiin kansan keskuudessa kiertävät tiedot ja perimätiedot. Esikuvana hänellä on kreikkalaisen Georgios Hamartoloksen venäjännetty Kronikka, jota hän mielellään lainaa. Näistä aineksista syntyy Povest vremennyh let, Kertomus menneistä aj oista, joka tunnetaan lännessä nimellä Nestorin kronikka. Kronikan tapahtumat on esitetty bysanttilaisen aj anlaskun mukaan maailman luomisesta lähtien aikajärjestyksessä ja vuodesta 852 lähtien vuosinaisina muistiinpanoina. Viimeinen merkintä on vuodelta 1116 ja se on Vydubitskin luostarin igumenin Silvesterin. Varmuudella ei voida sanoa, missä muistiinmerkitsijäiden raja kulkee, sillä alkuperäinen käsikirjoitus ei ole säilynyt. Kronikan vanhin säilynyt kopio, nk. Codex laurentius, joka on saanut nimensä kopioijansa, munkki laurentiuksen mukaan, on vuodelta Akateemikko Dmitri Sergejevits lihat5ov on tulkinnut tämän slaavinkielisen kronikkakopion venäjäksi, ja tämän hänen tulkintansa olen nyt suomentanut. Näin merkittävää historiallista dokumenttia suomentaessani on periaatteena ollut äärimmäinen tarkkuus. lukuisat Raamatun lainaukset ovat kreikan kielestä suomennetusta ortodoksien Pyhästä Raamatusta (Suomen Kirkon Sisälähetysseura, 1922). Akateemikon runsaan kolmensadan viitteen aparatuurin olen kustantajan toivomuksesta supistanut puoleen. Olen tehnyt sen parhaani mukaan: ottanut huomioon meidän suomalaisten historiantuntemuksen, mutta laatinut myös omia viitteitä venäläisille tutuista mutta meille vieraammista asioista. Asiantuntija-apua olen saanut antiikin kansojen ja maiden nimityksissä dosentti Klaus Karttuselta sekä ortodoksisen uskon käsitteissä Uuden Valamon luostarin pappismunkki Arsenilta. Parhaimmat kiitokset heille sekä historioitsijalle, dosentti Timo Vihavaiselle, joka on lukenut ja hyväksynyt suomennoksen tällaisena. Hyvät lukijat! Käsissänne on Venäjän kirjallisuuden ensimmäinen tunnettu teos vajaan tuhannen vuoden takaa. Toivon, että saatte siitä sekä uutta tietoa että kirjallista nautintoa. Marja-leena Jaakkola 6 NESTORI1\ KRO IKKA

9 TÄMÄ ON KERTOMUS MENNEISTÄ AJOISTA, SIITÄ, MITEN VENÄJÄN MAA SAI ALKUNSA, KUKA OLI KIOVAN ENSIMMÄINEN HALLITSIJA JA MITEN VENÄJÄN MAA KEHITITI.

10

11 Näin aloitamme tämän kertomuksen. Vedenpaisumuksen jälkeen Nooan kolme poikaa Seem, Haam ja jaafet jakoivat maan.1 Seem sai idän: alueen, joka ulottui pituudeltaan Persian ja Baktrian kautta aina Intiaan saakka ja leveydeltään Rhinokoruriin saakka, kun maita katsotaan idästä etelään, sekä Syyrian ja Meedian Eufratiin saakka, Babylonian ja Korduenen, assyrialaiset, Mesopotamian, Muinaisen Arabian, Elymaiksen, intialaiset, Onnellisen Arabian, Koile-Syyrian, Kommagenen ja koko Foinikian. Haam sai etelän: Egyptin, Intiaan asti ulottuvan Etiopian, ja toisen Etiopian, josta saa alkunsa itään virtaava etiopialainen Punainenjoki, edelleen Theban, Kyreneen ulottuvan Ubyan, Marmarikan, Ison Syrtin, toisen Ubyan, Numidian, Massilian ja Gadiria vastapäätä sijaitsevan Mauretanian. ja idässä sijaitsevan Kilikian, Pamfylian, Pisidian, Myysian, Lykaonian, Fryygian, Kamalian, Lyykian, Kaarian, Lyydian, toisen Myysian, Troaksen, Aioliksen, Bithynian, Vanhan Fryygian sekä muutamia saaria: Sardinian, Kreetan, Kyproksen sekä Giihonjoen, jota nimitetään Niiliksi. jaafetin osalle tulivat pohjoiset ja läntiset maat: Meedia, Albania,2 Vähä-Armenia, Suur-Armenia, Kappadokia, Paflagonia, Galatia, Kolkhis, Bospor, Maiotis, Dervis, Sarmatia, Taurian asukkaat, Skyytia, Traakia, Makedonia, Dalmatia, molossit, Thessalia, Lokris, Pellene, joka tunnetaan myös nimellä Peloponnesos, Arkadia, Epeiros, Illyria, slaavit,3 Lykhnis, Andriakia ja Adrianmeri. Hän sai myös saarista Britannian, Sisilian, Euboian, Rhodoksen, Khioksen, Lesboksen, Kytheran, Zakynthoksen, Kefallenian, Ithakan, Kerkyran sekä sen osan Aasiaa, jota nimitetään jooniaksi, sekä sen osan Tigristä, joka virtaa Meedian ja Babylonian välissä; Pontoksenmerestä4 pohjoiseen Tonavan, Dnestrin, Kaukasialaiset, toisin sanoen Unkarilaiset, vuoret ja sieltä Dnepriin, sekä niiden lisäksi seuraavat joet: Desnan, Pripjatin, Vienanjoen, Olhavanjoen ja Volgan, joka virtaa itään aina Seemin alueelle saakka. NESTORIN KRONIKKA 9

12 J aafetin alueella asuvat venäläiset, tsuudit ja monet muut kansat kuten merjalaiset, muromalaiset, vepsäläiset, mordvalaiset, taipaleen takaiset t5uudit, permiläiset, petsoralaiset, jaamit, ugrit, liettualaiset, semgallit, kuurilaiset, lätit ja liiviläiset. 5 Puolalaiset ja preussilaiset sekä tsuudit asuvat lähellä Varjagienmerta 6. Tämän saman meren rannoilla asuvat var:jagit, he asuvat täältä itään aina Seemin alueen rajoille saakka, sekä tuon samaisen mpren rannoilta länteen päin aina Englanninmaahan ja Valakiaan 7 saakka. jaafetin jälkeläisiin kuuluvat myös varjagit H, svealaiset, normannit, göötit, russit, anglosaksit, galicialaiset, valakit, roomalaiset, saksalaiset, korljagit, venetsialaiset, frjaagit ja monet muut kansat, jotka asuttavat lännestä itäänpäin ulottuvia maita ja rajoittuvat Haamin heimoon. Seem, Haam ja jaafet jakoivat maan arpaa heittämällä, jottei toinen astuisi toisen osalle, ja niin he elivät kukin omalla osuudellaan. ja he olivat yksi kansa. ja kun väki oli lisääntynyt maan päällä, se sai joktanin ja Pelegin aikana aj atuksen rakentaa tornin, joka ulottuu taivaaseen asti. ja väki kokoontui Sinearin niitylle rakentamaan taivaaseen asti ulottuvaa tornia ja tornin ympärille kaupunkia nimeltä Babylon. ja se rakensi tornia neljäkymmentä vuotta eikä silti saanut sitä valmiiksi. Niin Herra jumala astui alas katsomaan kaupunkia ja tornia, ja Herra jumala sanoi:»katso, he ovat yksi sukukunta ja yksi kansa.» ja jumala sekoitti kansat ja jakoi ne 72 kansaksi ja hajotti ne kaikkiin maihin. Haj otettuaan kansatjumala puhalsi voimakkaana tuulena tornin kumoon niin, että siitä jäi vain rauniot Assyrian ja Babylonian välille. Korkeutta ja leveyttä noilla raunioilla on kyynärää, ja ne ovat säilyneet halki vuosien. Sen jälkeen, kun torni oli murskattu ja kansat hajotettu, Seemin pojat otti\ at haltuunsa itäiset maat, Haamin pojat asettuivat eteläisiin maihin ja jaafetin pojat läntisiin ja pohjoisiin maihin. Näistä 72 kansasta ja niiden jaafetin sukukunnasta polveutuu myös slaavien kansa, niin kutsutut norikit '), jotka siis ovat slaaveja. Paljon myöhemmin slaavit siirtyivät Tonavan varsille, niille alueille, joilla nykyään sijaitsevat Unkarin ja Bulgarian maat. He hajaantuivat eri puolille maita ja ryhtyi\ H nimittämään itseään niiden paikkakuntien mukaan, joille he asettuivat. Asetuttuaan Mora\ a-nimisen joen varrelle he ryhtyivät nimittämään it-

13 seaan moraveiksi, osa taas nimitti itseään tsekeiksi. Slaaveja ovat myös valkoiset horvaatit 10, serbit ja horutaanit II_ Kun valakit kävivät Tonavan slaavien kimppuun, asettuivat asumaan heidän keskelleen ja ahdistelivat heitä, niin nämä siirtyivät Veikselin varsille ja ryhtyivät kutsumaan itseään puolalaisiksi. 12 Näistä puolalaisista haarautuivat poljaanit, veleetit 13, masurit ja pomorjaanit. Osa slaaveista siirtyi Dneprin varsille, asettui sinne asumaan ja ryhtyi nimittämään itseään poljaaneiksi. Toiset taas, ne, jotka asuivat metsäseuduilla, kutsuivat itseään drevljaaneiksi. Pripjatin ja Väinäjoen väliselle alueelle muuttaneet nimittivät itseään dregovitseiksi, ja Väinäjoen varsille siirtyneet kutsuivat itseään Väinäjokeen laskevan pienen Polota-nimisen joen mukaan polotsaaneiksi; siitä polotsaanit ottivat nimensä. Ne slaavit taas, jotka asuttivat Ilmajärven rantoja, olivat hekin omannimisiään, ja he rakensivat kaupungin ja antoivat sille nimeksi Novgorod. Vielä oli slaaveja, jotka asettuivat Desnan ja Seimin ja Sulan varsille ja nimittivät itseään severjaaneiksi. Näin oli slaavien kansa levittäytynyt, ja kansan mukaan kutsuttiin kieltäkin slaaviksi. Niihin aikoihin, kun poljaanit asuivat muista erillään näillä vuoristoseuduilla, kulki tie varjagien maasta kreikkalaisten maahan, ja kreikkalaisen maasta ylös Dnepriä ja Dneprin latvoilta metsien halki Lovotille ja sitä pitkin suurelle Ilmajärvelle. Tästä järvestä lähtee 01- havanjoki ja se laskee suureen Nevajärveen 14, ja tämän järven suisto ulottuu Varjagienmereen. Varjagienmerta pitkin pääsee Roomaan saakka, ja Roomasta tätä samaa merta purjehtimalla Konstantinopoliin asti, ja Konstantinopolista vielä Pontoksenmerelle, johon Dnepr laskee. Dnepr saa alkunsa Okovin metsästä ja virtaa etelään, Väinäjoki saa alkunsa tästä samasta metsästä, mutta virtaa pohjoiseen ja laskee Varjagienmereen. Tästä samasta metsästä lähtee myös Volga, joka virtaa itään ja laskee seitsemänkymmenen suuhaaran kautta Horezminmereen 15. Näin Venäjältä pääsee purjehtimalla Volgaa alas bolgaarien 16 maahan ja Horezmiin, itään aina Seemin maille saakka. ja Väinäjokea pitkin pääsee varjagien luo, varjagien luota Roomaan ja Roomasta aina Haamin heimokuntien maille asti. Dnepr laskee suistonsa kautta Pontoksenmereen. Tätä merta kutsutaan Venäläistenmereksi, ja kerrotaan, että pyhän Pietarin veli, pyhä Andreas, on opettanut sen rannoilla.

14 Kun Andreas oli opettanut Sinopessa ja tullut Khersonesokseen 17, hän sai kuulla, että Khersonesoksesta ei ollut pitkä matka Dneprin suulle, ja niin hän aikeissa matkata Roomaan purjehti Dneprin suulle ja sieltä Dnepriä ylös. Sattui niin, että hän pysähtyi matkallaan jokivarren kukkuloiden juurelle. Noustuaan aamulla jalkeille hän sanoi mukana seuranneille opetuslapsilleen:»näettekö nuo kukkulat? Jumalan armo on säteilevä niille, niille on kohoava suuri kaupunki, ja Jumala on pystyttävä niille lukuisan määrän kirkkoja.» Hän nousi noille kukkuloille, siunasi ne ja pystytettyään ristin ja rukoiltuaan Jumalaa hän laskeutui alas kukkuloilta, joille myöhemmin kohosi Kiova, ja jatkoi matkaa ylös Dnepriä. Ja hän tuli slaavien luo nykyisen Novgorodin tienoille ja näki, millaista väkeä siellä asui, millaiset olivat heidän tapansa, miten he peseytyi- vät ja vitsoivat itseään, ja se ihmetytti häntä. Ja hän meni varjagien luo ja tultuaan Roomaan hän kertoi, miten hän oli opettanut ja mitä hän oli nähnyt. Hän kertoi:»näin ihmeellisiä asioita slaavien maassa matkallani tänne. Näin puusta rakennettuja saunoja, jotka lämmitetään kuumiksi, minkä jälkeen he riisuvat itsensä alastomiksi, valelevat ruumiinsa parkkihapolla, keräävät käteensä nuoria vitsaksia ja pieksevät niillä itse itseään. Ja he hakkaavat itsensä melkein hengiltä, niin että hädin tuskin selviävät saunasta ulos, minkä jälkeen he kaatavat päälleen jääkylmää vettä ja virkoavat taas henkiin. Ja tätä he tekevät tämän tästä omaksi kidutuksekseen ilman, että kukaan heitä siihen pakottaa, sillä heidän tarkoituksensa on peseytyä eikä kiduttaa itseään.» Ne, jotka kuulivat Andreaksen kertomuksen, ihmettelivät suuresti. Ja vietettyään jonkin aikaa Roomassa Andreas palasi Sinopeen. Poljaanit asuivat noihin aikoihin erillään muista ja heidän hallitsijansa olivat heidän omista suvuistaan, sillä jo ennen noiden kolmen veljeksen ilmestymistä poljaanit olivat eriytyneet, ja he elivät kukin oman sukunsa keskuudessa omilla alueillaan halliten itse itseään. Niin ilmestyivät nuo kolme veljestä, joista yhden nimi oli Ki, toisen Stsek ja kolmannen Horiv; ja heidän sisarensa oli nimeltään Lybed. Ki hallitsi kukkulaa, joka tunnetaan nykyään Boritsevin rinteenä, Stsek kukkulaa, jota nykyään kutsutaan Stsekovitsaksi, ja Horiv kukkulaa, joka nimitettiin hänen mukaansa Horivitsaksi. He rakensivat kaupungin vanhimman veljen kunniaksi ja nimittivät sen hänen mukaansa Kin kaupungiksi. Tätä Kiovaa ympäröivät suuret metsät ja hyvät metsästysmaat, ja sen asukkaat olivat viisaita ja älykkäitä. He nimittivät itseään poljaaneiksi, ja heidän jälkeläisiään asuu Kiovassa yhä vieläkin. Asiaa tuntemattomat väittävät,' että Ki olisi ollut lautturi, sillä tuohon aikaan Kiovaan 12 NESTORI!\ KRONIKKA

15 pääsi lautalla Dneprin vastarannalta, mistä syntyi sanonta»lautalla Kiovaan.» Mutta jos Ki olisi ollut lautturi, hän ei olisi käynyt Konstantinopolissa. Ki oli sukunsa päämies. Kerrotaan, että kun hän saapui keisarin luo, keisari otti hänet vastaan suurin kunnianosoituksin. Kotimatkalla Ki tuli Tonavan rannalle, ihastui paikkaan, perusti sinne pienen kaupungin ja olisi siirtynyt sukuineen sinne, elleivät lähiseutujen asukkaat olisi asettuneet poikkiteloin; vielä nykyäänkin jokivarren asukkaat nimittävät tuota pikku kaupunkia Kijevetsiksi. Palattuaan nimikkokaupunkiinsa Kiovaan Ki kuoli. Kiovassa kuolivat myös hänen molemmat veljensä Stsek ja Horiv samoin kuin heidän sisarensa Lybed. Veljesten jälkeen ryhtyivät heidän sukulaisensa hallitsemaan poljaaneja, drevljaaneilla oli omat ruhtinaansa ja dregovitseilla omansa ja Novgorodin slaaveilla omansa ja Polotajoen asukkailla, polotsaaneilla, heilläkin omansa. Näistä viimeksi mamnmsta polveutuvat krivitsit, jotka asuttavat nykyään Volgan, Väinäjoen ja Dneprin latvaseutu ja, ja heidän kaupunkinsa on nimeltään Smolensk. Näille seuduille ovat siis krivitsit asettuneet asumaan. Polot5aaneista polveutuvat myös severjaanit. Beloozeron rannoilla asuvat vepsäläiset, Rostovjärven rannoilla merjalaiset ja Klestsinon rannoilla myös merjalaiset. Okan varrella, siinä, missä joki yhtyy Volgaan, asuvat omaa kieltään puhuvat muromalaiset, omaa kieltään puhuvat tseremissit ja samoin omaa kieltään puhuvat mordvalaiset. Venäjällä vain seuraavat kansat puhuvat slaavin kieltä: poljaanit, drevljaanit, novgorodilaiset, polotsaanit, dregovitsit, severjaanit ja buzaanit, jotka saivat nimensä asuinpaikkansa Bugjoen mukaan, mutta joita myöhemmin ryhdyttiin kutsumaan volynjaaneiksi. Seuraavat kansat puhuvat omaa kieltään, mutta maksavat Venäjälle veroa: tsuudit, merjalaiset, vepsäläiset, muromalaiset, tseremissit, mordvalaiset, permiläiset, petsoralaiset, jaamit, 18 liettualaiset, semgallit, kuurilaiset, narovalaiset ja liivit. Nämä kansat puhuvat kukin omaa kieltään, polveutuvat jaafetin sukukunnasta ja asuvat pohjoisilla seuduilla. Kun slaavien kansa asui edellä kerrotun mukaisesti Tonavan varrella, tulivat skyyteistä eli kasaareista polveutuvat niin kutsutut bolgaarit heidän mailleen ja asettuivat asumaan Tonavan rannoille. 19 Heidän jälkeensä tulivat valkoiset ugrit 20 ja asettuivat asumaan slaavien maille.

16 Nämä ugrit tulivat keisari Heraklioksen hallituskautena, ja he taistelivat Persian kuningas Husrauta vastaan.21 Samoihin aikoihin tulivat myös obrit22, ja obrit kävivät sotaa keisari Herakliosta vastaan ja olivat vähällä vangita hänet. Nämä samat obrit kävivät sotaa myös slaaveja vastaan, ahdistelivat slaaveihin kuuluvia dulebeja ja tekivät väkivaltaa heidän vaimailleen: kun obri lähti matkaan, hän ei antanut valjastaa rattaittensa eteen hevosia eikä härkiä vaan käski valjastaa vetojuhdiksi kolme, neljä tai viisi dulebinaista; näin obrit kiduttivat dulebeja. Nämä obrit olivat ruumiinrakenteeltaan kookkaita ja mieleltään korskeita, niin että jumala hävitti heidät, ja he kuolivat viimeiseen mieheen niin, ettei ainoatakaan obria ole jäänyt henkiin. Venäjän maalla on säilynyt sanonta»tuhoutuivat kuin obrit aikoinaan» heimaineen ja jälkeläisineen. Obrien jälkeen tulivat petsenegit23, ja heidän jälkeensä mustat ugrit24 vaelsivat Kiovan ohi, mutta se tapahtui myöhemmin, Olegin hallituskautena. Poljaanit, jotka elivät erillään muista, kuten olemme jo edellä kertoneet, olivat syntyperältään slaaveja, ja poljaaneiksi heitä ni- mitettiin vasta myöhemmin; samoin drevljaanit polveutuivat slaaveista, ja heitäkin ryhdyttiin kutsumaan drevljaaneiksi vasta paljon myöhemmin; radimitsit ja vjatit5it polveutuvat sen sijaan puolalaisista. Ennen muinoin eli kaksi puolalaista veljestä, joista toisen nimi oli Radim ja toisen Vj atko, ja he asettuivat asumaan slaavien maille, Radim Sozin varrelle, ja hänestä saivat alkunsa radimit5it, ja Vj atko sukuineen Okan varrelle, ja hänestä saivat vjatit5it nimensä. Poljaanit, drevljaanit, sevetjaanit, radimitsit, vjatit5it ja horvaatit elivät sovussa keskenään. Dulebit elivät Bugin varrella, siellä missä volynjaanit nykyään elävät, ja ulitsit ja tivertsit elivät Dnestrin varrella ja Tonavan rannoilla. Heitä oli paljon, he asuttivat Dnestrin rantoja aina merelle saakka, ja heidän kaupunkinsa ovat säilyneet meidän päiviimme saakka; kreikkalaiset nimittivät heitä mahtaviksi skyyteiksi25 Näillä kaikilla heimailla oli omat tapansa ja isiltä perityt lakinsa ja uskomuksensa, ja he kaikki noudattivat omia tapojaan. Poljaanit olivat perineet isiltään sävyisät ja rauhalliset tavat, miehet uj ostelivat helposti miniöitään, sisartaan, äitejään ja vanhempiaan, mutta vielä enemmän naiset uj ostelivat appejaan ja lankojaan; heillä oli myös omat häämenonsa: sulhanen ei noutanut morsianta, vaan morsian tuotiin sulhasen taloon häitä edeltävänä päivänä ja seuraavana päivänä tuotiin myötäjäiset. Drevljaanit sen sijaan elivät kuin villielaimet, kuin katjalauma: tappoivat toisiaan, söivät 14 NESTORIN KRONIKKA

17 saastaista ruokaa eikä heillä ollut omia häämenoja, vaan he ryöstivät itselleen morsiamen vedenhakuun lähteneistä tytöistä. Mutta radimitsien, \jatitsien ja severjaanien tavat olivat keskenään samanlaiset: he asuivat metsässä kuin eläimet, söivät kaikkea saastaista, puhuivat häpeämättä isiensä ja miniöittensä kuullen, eivät tunteneet mitään häämenoja, vaan järjestivät kylien välisiä kilpailuja ja kokoontuivat yhdessä pelaamaan, tanssimaan ja hoilataamaan hävyttömiä renkutuksia, ja näistä juhlista he ryöstivät vaimoksi tytön, joka suostui ryöstettäväksi; heillä saattoi olla kaksi tai kolmekin vaimoa. Kun joku kuoli, he järjestivät peijaiset ja koversivat suuren ruuhen, laskivat vainajan ruuheen ja sytyttivät sen palamaan, minkä jälkeen he keräsivät luut pieneen astiaan ja jättivät astian tien varteen pysyttämilleen tolpille, niin kuin vj atitsit tekevät vielä tänäkin päivänä. Samaa tapaa noudattivat krivitsien lisäksi muutkin pakanakansat, jotka eivät tunteneet Jumalan lakia, vaan säätivät lait itse itselleen. Georgios 26 sanoo Kronikassaan näin:»jokaisella kansalla on joko kirjoitetut lakinsa tai isiltä perityt tapansa, ja näitä tapoja noudattavat kansat, jotka eivät tunne lakia. Niistä mainittakoon ennen muita seerit 27, jotka asuvat maailman laidalla. He ovat ottaneet laikseen isiltä perityt tavat: älä harjoita haureutta, älä tee huorin, älä varasta, älä panettele, älä tapa äläkä varsinkaan tee pahaa. Näitä lakeja noudattavat baktrialaiset, joita kutsutaan myös brahmaneiksi tai saarelaisiksi; he pitäytyvät isiensä tapoihin, eivät hurskaina miehinä syö lihaa eivätkä juo viiniä, eivät harjoita haureutta eivätkä tee minkäänlaista pahaa, koska heissä asustaa suuri jumalanpelko. Toisin on heidän naapurikansansa intialaisten laita. He tappavat, harjoittavat haureutta ja antavat vihalleen ylivallan, ja maan sisäosien asukkaat syövät ihmislihaa, surmaavat matkustavaisia ja syövätkin kuin koirat. Kaldealaisillla ja babylonialaisilla on myös omat lakinsa: miehet vievät äitinsä vuoteeseen, harjoittavat haureutta veljiensä lasten kanssa ja tappavat toisiaan. ja he harjoittavat kaikenlaista muutakin häpeällistä ja pitävät sitä hyvänä, elivätpä he sitten miten kaukana kotimaastaan tahansa. NESTORIN KRONIKKA 15

18 Gaeleilla on toisenlainen laki: heillä naiset kyntävät pellot, rakentavat asumukset ja tekevät miesten työt, ja heillä naiset antautuvat halukkaasti ja häpeilemättä lemmen valtaan ilman, että heidän miehensä asettavat heille minkäänlaisia esteitä; heidän joukossaan on myös rohkeita ja taitavia villieläinten metsästäjiä. Naiset hallitsevat miehiä ja heillä on käskyvalta miehiin. Britanniassa taas useampi mies makaa yhden ja saman naisen kanssa tai monella naisella on suhde yhteen ja samaan mieheen, ja he harjoittavat laittomuuksia ikään kuin noudattaisivat isiensä lakeja kenenkään heitä pidättelemättä tai tuomitsematta. Amatsoneilla ei ole miehiä, mutta he lähtevät kuin puhumaton karja kerran vuodessa liikkeelle yhtyäkseen lähiseutujen miehiin, ja se tapahtuu kevään koittaessa, koska kevät on heille suuren riemun ja juhlan aikaa. Raskaaksi tultuaan he lähtevät uudestaan liikkeelle. Jos he ajan täyttyessä synnyttävät pojan, he ottavat sen hengiltä, jos taas tytön, he imettävät sitä ja kasvattavat sen huolella aikuiseksi.» Niin myös oman aikamme kumaanit pitäytyvät isiensä lakeihin: he vuodattavat verta ja vielä kerskailevat sillä, heille kelpaavat raadot ja haaskat, hamsterit ja siiselit, he ottavat vaimokseen äitipuoliaan ja miniöitään, ja he noudattavat muitakin isiltä perittyjä tapoja. Mutta meillä eri maiden kristityillä, jotka uskomme Pyhään Kolminaisuuteen ja pyhään kasteeseen ja jotka saamme kuulla yhteistä Pyhää Sanaa, on yksi yhteinen laki, sillä meidät on kastettu Kristuksen nimeen, ja me olemme pukeutuneet Kristuksen valkeuden varuksiin. Näiden kolmen veljeksen kuolemaa seuranneina vuosina drevljaanit ja muut lähiseutujen kansat ryhtyivät ahdistelemaan poljaaneja. Kasaarit28löysivät poljaanit vetäytyneinä metsäisille kukkuloille ja sanoivat heille:»maksakaa meille veroa!» Pidettyään neuvoa poljaanit antoivat jokaista savua kohden miekan, ja kasaarit veivät miekat rohtinaalleen ja kylänvanhimmilleen ja sanoivat:»olemme löytäneet uusia verotettavia.» Nämä kysyivät heiltä:»mistä?» He vastasivat:»dneprin t kaisilta metsäisiltä kukkuloilta.» Nämä kysyivät vielä:»mitä te saitte?» Kasaarit näyttivät miekat. Silloin kasaarien vanhimmat sanoivat:»ruhtinaani! Tämä vero ei tiedä hyvää: me voitimme heidät sapeleilla, jotka ovat teräviä vain toiselta reunaltaan, mutta heidän miekkojensa molemmat reunat ovat teräviä. He ovat keräävä veroa niin meiltä kuin muiltakin kansoilta.»ja kaikki tämä toteutui, sillä kasaarit eivät puhuneet omalla suullaan vaan Jumalan tahdosta. Samalla tavalla oli käynyt jo faraon, Egyptin kuninkaan, hallituskautena, kun faraon vanhimmat olivat vieneet Mooseksen hänen luokseen ja sanoneet hänelle:»tämä mies saattaa Egyptin maan häpeään.» Ja niin tapahtui, sillä Mooses johdatti tuhoon egyptiläiset, jotka olivat ensiksi pitäneet juutalaisia orjinaan. Samoin kävi kasaarien: ne, jotka ensiksi käyttivät valtaa, ovat nyt toisten vallan alla, ja näin on: Venäj än ruhtinaat hallitsevat kasaareja vielä tänäkin päivänä. 16 NESTORIN KRONIKKA

19 Vuonna 6369 (852), indiktion vuonna, kun keisari Mikaelin 3 0 hallituskausi alkoi, mainittiin Venäjä ensimmäisen kerran. Tiedämme tämän siitä, että mainitun keisarin hallituskautena»venäjä tuli Konstantinopoliin», kuten kreikkalaisessa aikakirjassa asia ilmaistiin. Siksi aloitamme vuosilukujen merkitsemisen tästä vuodesta. Aatamista vedenpaisumukseen kului 2242 vuotta, vedenpaisumuksesta Aabrahamiin 1082 vuotta, Aabrahamista Mooseksen lähtöön Egyptistä 4 30 vuotta, Mooseksen lähdöstä Egyptistä Daavidiin 601 vuotta, Daavidista ja Salomon ensimmäisestä hallitusvuodesta Jerusalemin hävitykseen 448 vuotta, Jerusalemin hävityksestä Aleksanteri Suureen 318 vuotta, Aleksanteri Suuresta Kristuksen syntymään 333 vuotta, Kristuksen syntymästä Konstantinos Suureen 318 vuotta ja Konstantinos Suuresta Mikaeliin 542 vuotta. Mikaelin ensimmäisestä vuodesta Olegin, venäläisen ruhtinaan, ensimmäiseen vuoteen kului 29 vuotta, ja Olegin ensimmäisestä vuodesta, siitä kun hän nousi Kiovan valtaistuimelle, Igorin ensimmäiseen vuoteen 31 vuotta, Igorin ensimmäisestä vuodesta Svjatoslavin ensimmäiseen vuoteen 33 vuotta ja Svjatoslavin ensimmäisestä vuodesta Jaropolkin ensimmäiseen vuoteen 28 vuotta; Jaropolk hallitsi 8 vuotta, Vladimir 37 vuotta jajaroslav 40 vuotta. Näin ollen Svjatoslavin kuolemasta Jaroslavin kuolemaan kului 85 vuotta ja Jaroslavin kuolemasta Svjatopolkin kuolemaan 60 vuotta. Mutta palatkaamme aikaisempaan ja tehkäämme selkoa siitä, mitä tapahtui näinä mainittuina vuosina, eli aloittakaamme Mikaelin ensimmäisestä hallitusvuodesta ja edetkäämme vuosi kerrallaan. Vuosi 6361 (853). Vuosi 6362 (854). Vuosi 6363 (855). Vuosi 6364 (856). Vuosi 6365 (857). Vuosi 6366 (858). Keisari Mikael lähti sotureineen taistelemaan bolgaareja vastaan sekä maitse että meritse. Kun bolgaarit ymmärsivät, ettei heistä ole vastusta, he pyysivät saada ottaa kasteen ja lupasivat alistua kreikkalaisten valtaan. Keisari kastoi heidän rohtinaansa ja kaikki pajarit ja solmi rauhan bolgaarien kanssa. Vuosi 6367 (859). Merentakaiset varjagit keräsivät veroa tsuudeilta, slaaveilta, merjalaisilta, vepsäläisiltä ja krivitseiltä. Ja kasaarit kantoiva_t veroina poljaaneilta, severjaaneilta ja vjatitseilta yhden hopearahan ja yhden kunan 3 1 kutakin savua kohti. Vuosi 6368 (860). Vuosi 6369 (861). Vuosi 6370 (862). Varjagit karkotettiin meren taa eikä heille enää maksettu veroa, ja väki ryhtyi hallitsemaan itse itseään, mutta heillä ei ollut lakia, ja suku nousi sukua vastaan, syntyi kahakoita ja miehet taistelivat toinen toistaan vastaan. Niin he sanoivat:»etsikäämme itsellemme ruhtinas, joka hallitsisi meitä ja tuomitsisi lakien mukaan.» Ja he lähtivät meren tuolle puolen varjagien, russien, luo. Noita varjageja nimitettiin russeiksi, vaikka jotkut nimittävätkin heitä sveanmaalaisiksi, toiset taas normanneiksi tai anglosakseiksi ja jotkut jopa gotlantilaisiksi. Buudit, slaavit, krivitsit ja vepsäläiset sanoivat russeille:»maamme on suuri ja rikas, mutta siitä puuttuu järjestys. Tulkaa ruhtinaaksemme, tulkaa hallitsemaan meitä.» NESTORIN KRONIKI<A 17

20 Väki valitsi kolme veljeä sukuineen, ja he ottivat mukaansa kaikki russit ja tulivat. Vanhin veljeksistä, Rurik, asettui hallitsemaan Novgorodiin, toinen, Sineus, Beloozeroon ja kolmas, Truvor, lzbor kiin. Näiden kolmeu varjagin mukaan novgorodilaiset nimittivät maataan Russkaja zemljaksi, Venäjän maaksi. Nykyiset novgorodilaiset polveutuvat varjagien sukukunnasta, mutta ennen he olivat slaaveja. Kaksi vuotta myöhemmin kuolivat sekä Sineus että hänen veljensä Truvor. Rurik otti kaiken vallan käsiinsä ja ryht yi jakamaan miehilleen kaupunkeja, yhdelle Polotskin, toiselle Rostovin ja kolmannelle Beloozeron. Näissä kau- pungeissa varjagit ovat kuitenkin uudisasukkaita, sillä alkuperäiset asukkaat ovat Novgorodissa slaaveja, Polotskissa krivitsejä, Rostovissa merjalaisia, Beloozerossa :vepsäläisiä ja Muromissa muromalaisia, ja näitä kaikkia hallitsi nyt Rurik. ja hänellä oli kaksi miestä, eivät hänen sukulaisiaan mutta silti pajareita, ja nämä kaksi miestä pyysivät luvan lähteä sukuineen Konstantinopoliin. ja he lähtivät, ja purjehtiessaan alas Dnepriä he näkivät kukkulalla pienen kaupungin. He kysyivät:»kenen tuo kaupunki on?» ja saivat vastaukseksi:».oli ennen kolme veljestä, Ki, Stsek, ja Horiv, ja he rakensivat tämän kaupungin, mutta heidän 18 NE-.TORI:\ KRO!\IKK:\

21 kuoltuaan me, heidän jälkeläisensä, maksamme veroa kasaareille.» Askold ja Dir jäivät tähän kaupunkiin, keräsivät ympärilleen paljon varjagej a ja ryhtyivät hallitsemaan poljaanien maata. Rurik hallitsi Novgorodissa. Vuosi (863). Vuosi (864). Vuosi (865). Vuosi (866). Askold ja Dir lähtivät sotaretkelle kreikkalaisia vastaan ja kohtasivat heidät Mikaelin 14. hallitusvuotena. Keisari oli lähtenyt sotaretkelle haagarilaisia 32 vastaan ja päässyt jo Mustallejoelle, kun käskynhalt ja lähetti hänelle viestin, että russit ovat matkalla Konstantinopoliin, ja niin keisari palasi hallituskaupunkiinsa. Russit tunkeutuivat Kultaiseen Sarveen, surmasivat suuren määrän kristittyjä ja piirittivät Konstantinopolia kahdellasadalla laivalla. Keisari pääsi hädin tuskin kaupunkiin, ja hän rukoili koko yön patriarkka Fotioksen kanssa Blakhernain Pyhän jumalansynnyttäjän kirkossa, ja he kantoivat pyhän jumalansynnyttäjän jumalallisen viitan hymnejä veisaten meren rantaan ja kastoivat sen liepeen veteen. Yö oli hiljainen ja meri rauhallinen, mutta yhtäkkiä nousi voimakas tuuli., Nb!\ lri:\ 1\Rl " 11\1\.\ l9

22 valtavat aallot löivät rantaan, myrsky pyyhkäisi tieltään jumalanomien venäläisten alukset ja paiskasi ne rantaan niin, että ne murskautuivat, ja vain ani harva venäläinen selvisi hengissä ja palasi kotiin. Vuosi (867). Vuosi (868). Basileios 33 nousi valtaistuimelle. Vuosi (869). Koko Bolgaarien maa kastettiin. Vuosi (8 70). Vuosi (8 71). Vuosi 6380 (8 72). Vuosi 6381 (873). Vuosi 6382 (8 74). Vuosi 6383 (8 75). Vuosi 6384 (8 76). Vuosi 6385 (8 77). Vuosi 6386 (8 78). Vuosi 6387 (8 79). Rurik kuoli, mutta ennen kuolemaansa hän oli antanut ruhtinaskuntansa sukulaiselleen Olegille ja uskonut tämän huostaan poikansa Igorin, sillä Igor oli vasta lapsi. Vuosi 6388 (880). Vuosi 6389 (881). Vuosi 6390 (882). Oleg lähti sotaretkelle koottuaan varjageista, tsuudeista, slaaveista, merjalaisista, vepsäläisistä ja krivitseistä suuren sotajoukon ja tuli krivitseineen Smolenskiin, valtasi kaupungin ja asetti sinne oman miehensä. Sieltä hän lähti alaspäin, valtasi LjubetSin3 4 ja asetti sinnekin oman miehensä. Kun he lähestyivät Kiovan kukkuloita, Oleg sai kuulla, että siellä hallitsevat Askold ja Dir. Oleg kätki osan sotureistaan laivoihin ja käski muiden seurata perässä, ja niin hän kävi hyökkäykseen pikku Igor käsivarsiliaan. Hän purjehti Ugrien kukkulan juurelle soturit piilossa ja lähetti sanansaanajan sanomaan Askoidilie ja Dirilie:»Olemme kauppiaita ja matkalla Olegin ja nuoren ruhtinas Igorin luota kreikkalaisten luo. Tu lkaa tänne omien sukulaistenne luo.» Askoldin ja Dirin tultua laivoihin niihin piiloutuneet soturit nousivat esiin, ja Oleg sanoi Askoidilie ja Dirille:»Te ette ole ruhtinaita ettekä ruhtinassukua, mutta minä olen.» ja hän osoitti Igoria ja sanoi:»hän on Rurikin poika.» ja soturit tappoivat Askoldin ja Dirin, veivät ruumiit kukkulalle ja hautasivat ne kukkulan laelle, sen kukkulan, jota nykyään nimitetään Ugrien kukkulaksi ja jolla on Olman palatsi. Askoldin haudalle Olma pystytti Pyhän Nikolaoksen kirkon, ja Dirin hauta 20!\:ESTORI KRO IKKA

23 on Pyhän Irenen kirkon takana. Niin Oleg ryhtyi hallitsemaan Kiovaa. Oleg sanoi:»tulkoon Kiovasta Venäj än kaupunkien äiti.» ja hänellä oli mukanaan varjageja, slaavej a ja muita, joita nimitettiin russeiksi. Tu o Oleg ryhtyi perustamaan kaupunkeja, määräsi slaaveille, krivitseille ja merjalaisille veron ja sääti, että Novgorodin on maksettava veroa varjageille kolmesataa grivnaa3 5 vuodessa, jotta rauha säilyisi, ja novgorodilaiset maksoivatkin sitä varjageille aina jaroslavin kuolemaan saakka. Vuosi 6391 (883). Oleg lähti sotaretkelle drevljaanej a vastaan, ja kukistettuaan heidät hän keräsi verona yhden kunan kultakin. Vuosi 6392 (884). Oleg lähti sotaretkelle severjaaneja vastaan, ja voitettuaan severjaanit hän määräsi heille kevyen veron ja kielsi heitä maksamasta veroa kasaareille sanoen:»minä olen heidän vihollisensa eikä teillä ole mitään syytä maksaa heille veroa.» Vuosi 6393 (885). Oleg lähetti sanansaattajansa kysymään radimitseilta:»kenelle te maksatte ve roa?» He vastasivat:»kasaareille.» Niin Oleg sanoi heille:»älkää maksako veroa kasaareille, vaan maksakaa minulle.» ja he antoivat Olegille kukin yhden kolikon, kuten olivat antaneet kasaareillekin. Niin Oleg hallitsi poljaaneja, drevljaaneja, severjaaneja ja radimitseja, mutta kävi sotaa ulitseja ja tivertsejä vastaan. Vuosi 6394 (886). Vuosi 6395 (887). Basileioksen poika Leo36, jota Venäjän maalla nimitettiin Leviksi, nousi valtaistuimelle yhdessä veljensä Aleksanterin kanssa, ja he hallitsivat yhteensä 26 vuotta. Vuosi 6396 (888). Vuosi 6397 (889). Vuosi 6398 (890). Vuosi 6399 (891). Vuosi 6400 (892). Vuosi 6401 (893 ). Vuosi 6402 (894). Vuosi 6403 (895). Vuosi 6404 (896). Vuosi 6405 (897). Vuosi 6046 (898). Ugrit kulkivat Kiovan ohi kukkulan kautta, joka nykyään tunnetaan Ugrien kukkulana, ja tultuaan Dneprille he pystyttivät telttansa, sillä he olivat samanlaisia vaeltaj ia kuin kumaanit nykyään. He tulivat idästä ja aikoivat ylittää ne suuret kukkulat, jotka nykyään tunnetaan Ugrien kukkuloina. ja ryhtyivät taistelemaan siellä asuvia vala-

24 kialaisia ja slaavej a vastaan. Noilla seuduilla oli nimittäin aikaisemmin asunut slaaveja, mutta valakialaiset olivat anastaneet heidän maansa. Nyt ugrit puolestaan karkottivat valakialaiset, anastivat heidän maansa ja ryhtyivät asuttamaan sitä yhdessä slaavien kanssa, jotka he ohvat alis neet valtansa alle; siitä pitäen on tuota maata nimitetty Ugrien maaksi. Sitten ugrit lähtivät taistelemaan kreikkalaisia vastaan ja valtasivat Traakian ja Makedonian aina Salonikiin saakka. He aloittivat sodan myös moraveja ja tsekkejä vastaan. Slaavit olivat yhtenäinen kansa, ja siihen kuuluivat Tonavan varrella asuvat ugrien kukistamat slaavit, moravit, tsekit, puolalaiset sekä poljaanit, joita nykyään nimitetään russeiksi. Moravit eli määrit olivat ne, jotka ensimmäisinä saivat omat kiijaimet, niin kutsutun slaavilaisen kitjaimiston, ja tätä samaa kirjaimistoa käyttävät sekä venäläiset että Tonavan bolgaarit. Kun slaavit olivat jo ottaneet kasteen, kolme heidän ruhtinastaan, tsekkien Rastislav, Svjatopolk ja Kocelj,37 lähettivät sanansaanajan sanomaan keisari Mikaelille näin:»maamme on kristitty, mutta meillä ei ole opettajaa, joka ohjaisi ja opettaisi meitä ja selittäisi pyhiä kiijoja: Mehän emme osaa kreikkaa emmekä latinaa, ja toiset opettavat meitä yhdellä tavalla, toiset taas toisella tavalla, joten emme tunne kiijainten muotoja emmekä niiden merkitystä. Lähettäkää siis meille opettajia, jotka tulkitsisivat meille kiijoitettua sanaa ja sanojen merkitystä.» Sen kuultuaan keisari Mikael kutsui kaikki filosofit koolle ja kertoi heille slaavien ruhtinaiden lähettämän viestin. Niin filosofit sanoivat:»salonikissa on Leon-niminen mies. Hänellä on kaksi poikaa, jotka taitavat slaavin kielen ja jotka ovat vielä eteviä filosofeja.» Sen kuultuaan keisari lähetti sanansaanajan Salonikiin sanomaan Leonille näin:»lähetä viipymättä meille poikasi Methodios ja Konstantinos.» Viestin saatuaan Leon lähetti heti poikansa keisarin luo, joka sanoi heille:»slaavien maasta on pyydetty, että lähettäisin heille opettajan, joka pystyisi tulkitsemaan heille pyhiä kiijoja, sillä sitä he haluavat.» ja keisari taivutti heidän mielensä ja lähetti heidät Rastislavin, Svjatopolkin ja Koceljin luo slaavien maahan. Perille tultuaan he ryhtyivät laatimaan slaavilaista aakkostoa38 ja käänsivät Apostolien teot ja Evankeliumit. Niin slaavit olivat onnellisia saadessaan kuulla omalla kielellään Jumalan suuruudesta. Pian käännettiin Psalttari, Oktoehos ja muitakin kiijoja slaavin kielelle. Mutta oli myös niitä, jotka vastustivat slaavinkielisiä kiijoja väittäen, että»vain juutalaisilla, kreikkalaisilla ja roomalaisilla on oikeus omaan kiijaimistoon, koska Pontius Pilatus käytti vain näitä kolmea kieltä kiijoittaessaan Herramme nimen ristille». Sen kuultuaan Rooman paavi tuomitsi ne, jotka vastustivat slaavinkielisiä kiijoja, ja sanoi:»käyköön kirjoitukset toteen:» Ylistäkööt häntä kaikki kansat.» ja vielä:» Ylistäkööt kaikki kansat Jumalan suuruutta, koska Pyhä Henki antoi heille kielillä puhumisen lahjan.» jos joku vielä panettelee slaavien kiijaimistoa, erotettakoon hänet kirkosta siksi, kunnes hän parantaa tapansa. Tällaiset panettelijat ovat susia eivätkä lampaita, siksi heidät on tuomittava tekojensa mukaan, ja heitä on varottava. Mutta te, Jumalan lapset, kuunnelkaa Jumalan sanaa älkääkä poiketko kirkon opeista, joita teille on jakanut oma opettajanne Methodios.» Konstantinos palasi kotimaahansa ja lähti opettamaan bolgaarien kansaa, mutta Methodios jäi Moraviaan. Myöhemmin ruhtinas Kocelj asetti Methodioksen Pannonian piispaksi pyhän apostoli Andronikoksen istuimelle, hänen, joka oli ollut yksi pyhän apostoli Paavalin seitsemästäkymmenestä opetuslapsesta. Methodios valitsi kaksi pappia, jotka olivat taitavia ja nopeita kiijoittamisen taidossa, ja käänsi täydellisesti kaikki kiijat kreikan kielestä slaavin kielelle kuudessa kuukaudessa. Työn hän aloitti maaliskuussa ja lopetti 26. päivänä lokakuuta. 22 NESTORIN KRONIKKA

25 Saatuaan työnsä valmiiksi piispa Methodios kiitti ja ylisti Jumalaa, joka oli suonut tällaisen armon hänelle, Andronikoksen seuraajalle. Apostoli Andronikos oli kiertänyt opettamassa moraveja, ja siksi hänkin oli slaavien ooettaja. Samoin oli apostoli Paavali opettanut niitä moraveja, jotka asuttivat aikoinaan Illyriaa, jonne apostoli Paavali ulotti matkansa ja joka on slaavien alkukoti. Siksi apostoli Paavali oli hänkin slaavien opettaja. Ja koska me russit polveudumme samoista slaaveista, on Paavali meidän russienkin opettaja, sillä hän opetti slaavien kansaa ja asetti Androni-koksen slaavien piispaksi ja seuraajakseen. Slaa, ien kansa ja Venäjän kansa ovat yksi kansa, vaikka n1ssit saivatkin nimensä varjageilta, mutta sitä ennen he olivat slaaveja. Ja vaikka he nimittivätkin itseään poljaaneiksi, he puhuivat slaavin kieltä. Poljaaneiksi he nimittivät itseään. koska asuivat poljeilla, avoimilla paikoilla. mutta kieli, jota he puhuivat, oli kaikille yhteinen slaavin kieli. VLwsi 6407 (899). Vu osi 6408 (900). Vuosi 6409 (901). Vuosi 6410 (902). Keisari Leo vllylti ug-, ' ' rit bolgaareja vastaan. Ugrit käviv H hy(' kkäykseen ja valtasivat koko Bolgaaricn maan. Sen kuultuaan Simeon lähti sotaretkelle ugre ja ja ugrit häntä vastaan. ja ugrit kukistivat bolgaarit niin, että Simeon h \din tuskin pdast ui Silist riaan

26 Vuosi (903). Kun Igor oli varttunut aikuiseksi, hän seurasi Olegia kaikkialle ja oli tälle kuuliainen, ja hänelle tuotiin Pihkavasta vaimo nimeltä Olga. Vuosi 6412 (904). Vuosi 6413 (905). Vuosi 6414 (906). Vuosi 6415 (907). Oleg lähti sotaretkelle kreikkalaisia vastaan jätettyään Igorin Kiovaan; hän otti mukaansa suuren joukon varjageja, slaaveja, tsuudeja, krivitsejä, merjalaisia, drevljaaneja, radimitseja, poljaaneja, severjaaneja, vj atitseja, horvaatteja, dulebeja ja tivertsejä, jotka tunnettiin nimellä tolmatsit; näitä kaikkia kreikkalaiset nimittivät yhteisellä nimellä Suur-Skyytin kansaksi. Kaikkine näine joukkoineen Oleg siis lähti liikkelle sekä ratsain että sotalaivoilla, ja sotalaivoj a oli yhteensä kaksi tuhatta. Ja kun hän lähestyi Konstantinopolia, kreikkalaiset sulkivat Kultaisen Sar- ven ja sulkeutuivat kaupunkiin. Oleg nousi maihin, kävi hyökkäykseen ja tappoi kaupungin liepeillä paljon kreikkalaisia, hävitti monia palatseja ja poltti kirkkoja. Osan vangiksi otetuista kreikkalaisista venäläiset hakkasivat kuoliaaksi, osaa he kiduttivat, osan ampuivat nuolillaan ja osan viskasivat mereen, ja paljon muutakin pahaa venäläiset aiheuttivat kreikkalaisille, niin kuin vihollisilla on tapana. Ja Oleg käski sotureittensa rakentaa pyöriä ja nostaa laivat pyörille. Ja kun tasangolla nousi tuuli, joka oli myötäinen, venäläiset nostivat purjeet ja lähtivät kaupunkia kohti. Sen nähdessään kaupunkiin sulkeutuneet kreikkalaiset säikähtivät ja lähettivät sanansaattajansa sanomaan Olegille:»Älä hävitä kaupunkia, maksamme sinulle sen veron, minkä haluat.» Ja Oleg pysäytti soturinsa, ja hänelle tuotiin ruokaa ja viiniä, mutta hän ei ottanut viiniä vastaan, sillä se oli myrkytettyä. Kreikkalaiset pelästyivät ja sanoivat:»tuo ei ole Oleg, vaan pyhä Demetrios, jonka Jumala on lähettänyt meitä vastaan.» Niin Oleg vaati, että kreikkalaisten on maksettava veroa kahdesta tuhannesta laivasta kaksitoista grivnaa miestä kohti, ja jokaisessa laivassa oli neljäkymmentä miestä. Ja kreikkalaiset suostuivat siihen, ja he anoivat rauhaa, jottei Oleg hävittäisi Kreikanmaata. Niin Oleg vetäytyi pääkaupungin ulko- 2 4 NISIORI!\ KRONIKKA

27 puolelle ja aloitti rauhanneuvottelut kreikkalaisten keisareiden Leon ja Aleksanterin kanssa lähettämällä Karlin, Farlofin, Vermudin, Rulavin ja Stemidin sanomaan heille:»maksakaa minulle veroa.» Kreikkalaiset vastasivat:»maksamme sen, minkä haluat.» Niin Oleg määräsi, että hänen sotureilleen on maksettava kahdesta tuhannesta laivasta kaksitoista grivnaa hankainta kohti ja sen lisäksi vielä maksettava veroa venäläisille kaupungeille, ennen kaikkea Kiovalle, mutta myös Tsernigoville, Perejaslavlille, Polotskille, Rostoville, l.jubetsille ja monelle muullekin kaupungille, sillä päitä kaupunkeja hallitsevat mahtavat ruhtinaat, jotka tottelevat Olegia.»Kun venäläiset tulevat, saakoot he lähettiläittensä ylöspidoksi sen, mitä he haluavat, mutta jos he tulevat kauppiaina, saakoot he elannokseen leipää, viiniä, lihaa, kalaa ja hedelmiä kuuden kuukauden aj an. Ja saakoot he kylpeä halunsa mukaan. Sitten kun venäläiset lähtevät kotimatkalle, saakoot he keisarilta ruokaa, ankkureita, köysiä, purjeita ynnä kaikkea muuta, mitä he tarvitsevat.» Kreikkalaiset suostuivat vaatimuksiin ja kreikkalaiset keisarit ja hovimiehet sanoivat:»elleivät venäläiset tule kauppiaina, älköön heille annettako ruokatarpeita. Kieltäköön Venäjän ruhtinas lailla alamaisiaan Tiehurnasta kylissämme ja maassamme. Asukoot tänne tulleet venäläiset Pyhän Mamaksen kirkon tienoilla, niin me lähetämme virkamiehemme kirjaamaan heidät, ja saakoot he vasta sitten heille kuuluvan kuukausinaisen elantonsa, ja saakoot sen ensin Kiovasta tulleet ja vasta sitten Tsernigovista, Perejaslavlista ja muista kaupungeista tulleet. Ja käykööt venäläiset kaupunkiimme vain yhdestä portista ja keisarin miehen saattamina ja aseettomina, viisikymmentä kauppiasta kerrallaan, ja käykööt he kauppaa tarpeensa mukaan ja maksamatta minkäänlaisia veroja.» Niin keisarit Leo ja Aleksanteri solmivat rauhan Olegin kanssa, sitoutuivat maksamaan veroa ja vahvistivat sopimuksen vannomaila toisilleen valan ja suutelemaha sen vakuudeksi ristiä, mutta Oleg ja hänen miehensä vahvistivat rauhan vannomaila valan venäläiseen tapaan aseittensa, Perun-jumalansa ja karjan jumalansa Voiosin kautta. Ja Oleg sanoi:»ommelkaa venäläisille purjeet silkistä ja slaaveille nokkosista.»ja niin tapahtui. Ja Oleg ripusti kilpensä kaupunginpantiin voiton merkiksi ja lähti Konstantinopolista. Ja venäläiset nostivat silkkipurjeet ja slaavit nokkospurjeet, mutta tuuli repi ne riekaleiksi. Niin slaavit sanoivat:»nostakaamme

28 omat paksut purjeet mastoihin, sillä nokkospurjeet eivät ole slaaveja varten.» Niin Oleg palasi Kiovaan mukanaan kultaa, silkkejä, hedelmiä, viinejä ja muita kalleuksia. ja hän sai lisänimekseen Kaikkitietävä, sillä kansa oli valistumatonta pakanakansaa. Vuosi (908). Vuosi (909). Vuosi 6418 (9 10). Vuosi 6419 (9 1 1). läntisellä taivaanrannalla näkyi suuri tähti, jonka muoto oli keihään muoto. 39 Vuosi 6420 (9 12). Oleg lähetti miehensä solmimaan rauhan ja saattamaan voimaan kreikkalaisten ja venäläisten välillä solmitun sopimuksen, ja hän lähetti heidät sanoen:»edellisen sopimuksen mukaan, joka solmittiin kreikkalaisten keisareiden Leon ja Aleksanterin hallituskaudella. Venäjän suuriruhtinas Oleg, kaikki hänen loistavat ja mahtavat ruhtinaansa, jotka ovat hänelle kuuliaisia, hänen ylhäiset pajarinsa ja kaikki hänen venäläiset alamaisensa ovat lähettäneet meidät, syntyjämme venäläiset Karlin, Ingeldin, Farlofin, Vermudin, Rulovin, Godyn, Rualdin, Karnin, Frelavin, Ruarin, Aktevun, Truanin, Lidulin, Fostin ja Stemidin, teidän luoksenne, Leo, Aleksanteri ja Konstantinos, te mahtavat itsevaltiaat ja kreikkalaiset keisaritjumalan armosta, tarkoituksena lujittaa ja vakuuttaa sitä monivuotista ystävyyttä, joka on vallinnut kristittyjen ja venäläisten välillä meidän mahtavien ruhtinaittemme toivomuksesta ja käskystä. Meidän loistavuutemme, haluten yli kaiken Kristuksessa lujittaa ja vakuuttaa ystävyyttä, joka edelleen vallitsee krisittyjen ja venäläisten välillä, on harkinnut oikeudenmukaiseksi ja tullut siihen tulokseen, että me lujitamme tätä ystävyyttä ja vahvistamme sitä uskomme ja lakimme mukaan ei ainoastaan sanoin, vaan myös kirjoittaen ja vahvalla valalla, jonka olemme vannonut omien aseittemme kautta. Tällaiset pääkohdat ovat siinä sopimuksessa, johon olemme sitoutuneet ystävyydessä ja uskossa jumalaan: Sopimuksemme ensi sanoilla solmimme rauhan kanssanne, te kreikkalaiset, ja ryhdymme rakastamaan toinen toistamme koko sielustamme ja sydämestämme emmekä salli loistavien ruhtinaittemme alamaisten, sikäli kuin se on vallassamme, pettää emmekä rikkoa sitä vastaan, vaan pyrimme, sikäli kuin se on vallassamme, säilyttämään ystävyyden teidän kreikkalaisten kanssa tulevina vuosina ja ikuisesti jatkuvana ja muuttumattomana, mikä täten tehdään tiettäväksi, varmistetaan kirjallisesti ja vahvistetaan valalla. Samoin te kreikkalaiset harjoittakaa samanlaista vakaata ja muuttumatonta ystävyyttä meidän loistavien venäläisten ruhtinaittemme kanssa ja kaikkien niiden kanssa, jotka 26 NESTORIN KRONIKKA

29 ovat meidän loistavan ruhtinaamme alamaisia, aina ja ikuisesti..niistä pääkohdista, jotka koskevat mahdollista pahantekoa, sopikaamme näin: ne pahanteot, jotka ovat selvästi osoitettavissa, olkoot sitovasti toteennäytettyjä, mutta ne, jotka eivät ole uskottavia, ne vannokoon todeksi se osapuoli, joka pyrkii osoittamaan, että pahantekoa ei uskottaisi, ja osapuolen vannottua valan rikosta seuratkoon sen vaatima rangaistus. ja tästä: jos joku surmaa toisen, venäläinen kristityn tai kristitty venäläisen, tapettakoon hänet surmapaikalla. jos taas surmaaja pakenee ja jos hänellä on omaisuutta, saakoon surmatun omainen sen osan hänen omaisuudestaan, jonka laki hänelle määrää, kuitenkin niin, että surmaajan vaimo pitäköön sen osan, joka hänelle lain mukaan kuuluu. jos taas paenneella surmaajalla ei ole omaisuutta, olkoon hän henkipatto, kunnes hänet löydetään, minkä jälkeen hänet tapettakoon. jos joku iskee toista miekalla tai lyö jollakin muulla astalolla, niin maksakoon hän iskustaan tai lyönneistään Venäjän lain mukaan viisi naulaa hopeaa; jos taas teon tehnyt on varaton, niin antakoon hän sen, minkä voi, ja ellei,hänellä muuta ole, niin riisukoon hän ne vaatteet; jotka hänellä on yllään, ja sen summan edestä, joka jää maksamatta, vannokoon hän uskonsa mukaan, että kukaan ei voi häntä avustaa, minkä jälkeen älköön häneltä enempää perittäkö. Ja tästä: ] os venäläinen varastaa kristityltä tai päinvastoin kristitty venäläiseltä, ja jos se, jolta varastetaan, yllättää varkaan itse teossa tai valmistautumassa siihen ja surmaa hänet, niin älkööt kristityt älköötkä venäläiset vaatiko surmatyön tekijää siitä vastuuseen, vaan ottakoon varkauden kohteeksi joutunut takaisin sen, minkä on menettänyt. jos varas antautuu omasta tahdostaan, niin ottakoon varkauden kohteeksi joutunut hänet kiinni ja sitokoon hänet, ja maksakoon varas kolminkertaisena sen, minkä on varastanut. ja tästä: jos joku kristityistä tai venäläisistä yrittää ryöstää ja selvästi väkisin vie jotakin, joka kuuluu toiselle, palauttakoon hän sen kolminkertaisena takaisin jos voimakas tuuli painaa laivan vieraalle maalle ja jos tällä maalla on joku meistä venäläisistä, niin auttakoon hän laivaa ja sen lastia selviytymään myrskyn kourista, lähettäköön sen takaisin Kreikanmaalle ja ohjatkoon sen vaarallisten ka1ien ohi turvalliseen paikkaan; jos laiva on joutunut myrskyyn tai jos se on juuttunut matalikolle niin, ettei se pääse irti, niin auttakaamme me venäläiset soutajia selviytymään lasteineen turvaan; jos venäläinen laiva joutuu Kreikanmaan vesillä vastaavanlaiseen merihätään, niin saattakaa te kreikkalaiset se takaisin Venäjänmaalle, ja jääkööt laivan lastina olleet tavarat myytäviksi, eli jos lastista jää jotakin myytäväksi, niin pelastakaa te kreikkalaiset lastatut tavarat Kreikanmaan rannikolle. ja kun me venäläiset tulemme Kreikanmaalle käydäksemme kauppaa tai saavumme keisarinne luo lähettiläinä, niin luovuttakaa te kreikkalaiset lastimme rehellisesti meidän myytäväksi. jos sattuu niin, että joku meistä laivalla tulleista venäläisistä saa surmansa tai jos laivasta viedään jotakin, niin tuomittakoon syylliset edellä mainittuihin rangaistuksiin. ja tästä: jos venäläiset tai kreikkalaiset pitävät väkisin luonaan jomtnasta kummasta maasta kotoisin olevaa sotavankia, joka on myyty heidän maahansa, ja jos hän todistettavasti on venäläinen tai kreikkalainen, niin ostettakoon hänet vapaaksi, ja palautettakoon vapaaksi ostettu vanki omaan maahansa, ja saakoon vangin ostanut hänestä maksamansa hinnan tai tarjottakoon hänestä orjasta yleisesti maksettava hinta. Samoin jos kreikkalaiset ottavat venäläisen sotavangiksi, niin palautettakoon vanki tässäkin tapauksessa omaan maahansa ja maksettakoon hänestä käypä hinta, kuten edellä on jo mainittu. NESTORIN KRONIKkA 2 7