Argentiina. Kesäkuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Argentiina. Kesäkuu 2010"

Transkriptio

1 Argentiina Kesäkuu 2010

2 2 (31) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 7 Rahoitus ja takuut... 8 Talous Makrotalous Bruttokansantuote Inflaatio Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Ulkomaankaupan kehitys Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Rakentaminen Energia ja ympäristö Palvelusektori... 24

3 3 (31) Rahoitussektori Tietoliikennepalvelut Matkailu Liikenne ja logistiikka Tapakulttuuri Linkkejä... 30

4 4 (31) Maaprofiili Maa ja väestö

5 5 (31) Pinta-ala: km2 ( km2 maata) Luonnonvarat: metsät, lyijy, sinkki, tina, kupari, rautamalmi, mangaani, raakaöljy, uraani Rajanaapurit: Bolivia (832 km), Brasilia (1 224 km), Chile (5 150 km), Paraguay (1 880 km), Uruguay (579 km) Aika: GMT-3 (-5 tuntia Suomen talviaikaan, kesäisin -6 tuntia) Asukasluku: 41,3 miljoonaa (arvio 2010) Suurimmat kaupungit: Buenos Aires (12 milj. asukasta), Córdoba (1,5 milj.), Rosario (1,3 milj.) Väestönkasvu: 1,04 prosenttia (arvio 2010) Syntyvyys: 17,8 syntynyttä /1000 asukasta (arvio 2010) Kuolleisuus: 7,39 kuollutta /1000 asukasta (arvio 2010) Elinajanodote: 76,76 vuotta (arvio 2010) Virallinen kieli: espanja Etniset ryhmät: valkoiset (pääasiassa espanjalaisia ja italialaisia) 97 prosenttia, mestitsejä ja intiaaneja 3 prosenttia Uskonnot: roomalaiskatolisia (92 prosenttia), protestantteja (2 prosenttia), juutalaisia (2 prosenttia) ja muita (4 prosenttia) Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumero: +54 (Buenos Aires 11, Etelä-Argentiina 2, Pohjois-Argentiina 3) Matkapuhelinstandardi: CDMA/TDMA/GSM 900/1900 Sähköverkko: 220V, 50Hz (pääosin sama pistoke kuin Suomessa, käytössä myös litteä kolmisakarainen pistoke) Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 24,5 prosenttia (arvio 2008) Matkapuhelintiheys: 105,0 prosenttia (arvio 2008) Tietokoneita 1000 asukasta kohti: 220 (arvio 2008) Internet-käyttäjiä 100 asukasta kohti: 30 (arvio 2008) Tieverkosto: km, josta 734 km moottoriteitä Rautatieverkosto: km (2008) Lentokenttiä: (2009) Tärkeitä satamia: Bahía Blanca, Buenos Aires, Concepción del Uruguay, La Plata, Punta Colorada, Rosario, San Lorenzo-San Martin ja San Nicolas Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: República Argentina (Argentiinan tasavalta) Maatunnus: AR Valtiomuoto: tasavalta.

6 6 (31) Valtion päämies: presidenttinä lukien Cristina Fernández de Kirchner (Partido Justicialista eli PJ, peronistipuolue) Tärkeimmät puolueet: hallitus: Partido Justicialista oppositio: Unión Cívica Radical (Radikaali kansalaisunioni), Frente del País Solidario eli Frepaso (Kansallinen solidaarisuusrintama), ja monia pienempiä puolueita kuten Afirmación para una República Igualitaria (ARI; Vaihtoehto tasa-arvoisen tasavallan puolesta) Seuraavat vaalit: kongressivaalit 2011, presidentinvaalit lokakuussa 2011 Alue- ja paikallishallinto: 23 provinssia ja yksi autonominen kaupunki Merkittäviä vuosilukuja: 1810 (vallankumous), 1816 (itsenäisyys), 1853/1994 (perustuslaki) Kansallispäivät: 25. toukokuuta (vuoden 1810 vallankumous) ja 9. heinäkuuta (itsenäistyminen Espanjan alaisuudesta) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Argentiinan peso ARS = 100 centavos Valuuttakurssi: EIU:n arvio vuoden 2010 keskikurssiksi 1 USD = 3,97 ARS. EIU:n ennuste vuoden 2011 keskikurssiksi on 1 USD = 4,43 ARS Bruttokansantuote: käyvin hinnoin 339,9 mrd. USD ja ostovoimapariteetilla mitattuna 618,6 mrd. USD (arvio 2010) Bruttokansantuote henkeä kohden: käyvin hinnoin 4,924 USD ja ostovoimapariteetilla mitattuna USD (arvio 2010) Inflaatio: EIU;n arvio vuodelle 2010 on 11,7 prosenttia. Ennuste vuodelle 2011 on 13,6 prosenttia Pääteollisuustuotteet: elintarvikkeet, moottoriajoneuvot, kestokulutushyödykkeet, tekstiilit, kemikaalit, petrokemianteollisuuden tuotteet, teräs Päävientituotteet: Polttoaineet ja energia, maataloustuotteet, ajoneuvot Päätuontituotteet: Koneet ja laitteet, kemikaalit, metallit, kuljetusajoneuvot, maataloustuotteet Tärkeimmät kauppakumppanit: Brasilia, Yhdysvallat, Kiina ja Saksa Verotus: Yhtiövero 35 prosenttia, ALV 21 prosenttia Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Argentiina on Latinalaisen Amerikan kolmanneksi suurin talous. Maan talous on elpynyt 2000-luvun alun kriisistä lähinnä voimakkaan maataloustuotteiden viennin ja kotimaisen kulutuksen kasvun ansiosta.

7 7 (31) Suurimmat haasteet ovat tällä hetkellä kansainvälisten lainojen uudelleenjärjestely, inflaatio, työttömyys sekä kasvavat tuloerot. Potentiaalisia toimialoja ICT: nopeimmin kasvava matkaviestintäsektori Latinalaisessa Amerikassa. Maatalous: Argentiina on usean maataloustuotteen johtava tuottaja ja viejä. Metsäsektori: Monet metsäjätit laajentavat tuotantoaan Latinalaiseen Amerikkaan. Energia: Sektoria kehitetään voimakkaasti. Tuulivoimaloita rakennetaan jatkuvasti. Kaivostoiminta: Uusia kulta- ja hopeakaivoksia on hiljattain avattu. Rakentaminen: Talouden yleinen kehitys vaikuttaa. Myynti ja markkinointi Jakelu ja myyntikanavat Agentti- ja jakelusopimuksia ei ole säädelty Argentiinassa erikoislainsäädännöllä. Tosin yksityishenkilö, joka toimii agenttina, pääsee nauttimaan monissa tapauksissa työnlainsäädännössä määritellyistä eduista. Edut kannattaa kuitenkin selvittää etukäteen. Varsinainen jälleenmyyntisektori on keskittynyt ja virtaviivaistunut viime vuosien aikana. Perinteiset pienet lähikaupat ovat menettäneet markkinoita suurille super- ja hypermarketeille sekä jossain määrin myös pienille itsepalvelumarketeille ja lääkekaupoille, josta on mahdollista hankkia myös tavallisimpia päivittäistavaroita. Superja hypermarkettien osuus on tällä hetkellä lähes 42 prosenttia päivittäistavarakaupasta. Myös tavaratalojen osuuden odotetaan kasvavan lähivuosina. Myynti ja hinnoittelu Argentiinalainen loppukäyttäjä harkitsee sekä hintaa, laatua että myynnin jälkeisiä palveluita. Näistä tekijöistä hinta on kuitenkin useimmiten tärkein tekijä. Lisäksi erilaiset rahoitusjärjestelyt ovat tärkeitä. Kuitenkaan uutuutta, joustavuutta, nopeaa toimitusta ja palveluja ei sovi sivuuttaa merkityksettöminä tekijöinä, vaan niiden merkitys on kasvussa. Varsinkin palvelun merkitys tuotteita erottelevana tekijänä on yleistymässä esim. elektroniikkalaitteiden yhteydessä. Sen sijaan ekologisten ja terveystuotteiden kysyntä ei ole toistaiseksi lähtenyt kasvuun, vaikka markkinoilla on tarjolla jonkin verran näitäkin vaihtoehtoja. Hyvin tehty segmentointi ja brandin rakentaminen ovat tuottaneet kuitenkin jonkin verran tuloksia myös tällä sektorilla. Yläluokalle suunnattujen erikoistuotteiden ja -palvelujen hinnoittelu on melko vapaata, koska markkinat ovat melko keskittyneet ja näin ollen kilpailu ei ole suhteellisesti mitaten kovin kovaa. Mainonta ja menekin edistäminen

8 8 (31) Argentiinassa on useita markkinointitoimistoja ja johtamiskonsultteja, mutta vain suurimmat toimistot tarjoavat kattavia palveluvaihtoehtoja. Johtavat toimistot kuuluvat Argentiinan Mainostoimistojen yhdistykseen (Asociación Argentina de Agencias de Publicidad). Maassa on myös ulkomaalaisten mainostoimistojen toimistoja. Mainostyypeistä käytetyin on painettu mainos. Kuitenkin televisio- ja radiomainoksetkin ovat tehokkaita etenkin Buenos Airesin alueella. Pääkaupunkiseudulla ilmestyy myös useita sanomalehtiä ja eri teollisuuden alojen lehtiä, jotka ovat tehokkaita mainosvälineitä. Sen sijaan verkkomainonta on vielä lapsenkengissä, joskin nopeassa kasvussa. Franchising ja lisensointi Franchising-toiminta yleistyi Argentiinassa nopeasti 1990-luvulla. Se nähtiin nopeana ja edullisena tapana päästä markkinoille. Varsinkin kotimaiset yritykset ovat lisänneet lisensointia. Onnistuneimmin franchising-konseptia on käytetty mm. pikaruokatoiminnassa. Argentiinan franchising yhdistyksen mukaan maassa toimii tällä hetkellä noin franchising-konseptilla toimivaa liikettä. Argentiinan laki on epäselvä franchising-sopimuksen myöntäjän vastuusta siinä tapauksessa, jos sopimuksen tekijä tekee konkurssin tai jättää kaupalliset suorituksensa täyttämättä. Tämä on syytä ottaa huomioon sopimuksia tehtäessä. Lisensoinnin suhteen Argentiinan lainsäädäntö velvoittaa rekisteröimään lisensointisuhteen ja tietyissä tapauksissa lisensointisopimus vaatii hallituksen hyväksynnän. Myynti julkiselle sektorille Argentiina ei velvoita julkista sektoria suosimaan hankinnoissaan kotimaisia tai paikallisia yrityksiä, mutta joissakin provinsseissa paikallishallinto suosii paikallisia yrityksiä. Julkisen sektorin hankinnat, jotka ovat välillä dollaria, vaativat julkista tarjouskilpailua. Kuitenkin alle dollarin hankkeiden osalta tarjouskilpailu voidaan joissakin tapauksissa toteuttaa yksityisesti. Tarjoukset julkistetaan virallisessa lehdessä. Lähitulevaisuudessa kaikki julkiset ostohankkeet ja tarjoukset pyritään julkaisemaan myös internetissä Argentiinan talousministeriön sivuilla. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0 7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta

9 9 (31) Finnvera luokittelee Argentiinan heikon maksukyvyn maaksi, maaluokka 7/7. Vientitakuita voidaan myöntää enintään kolmen vuoden maksuajalle kattamaan yritysten sekä pankkien maksuriskiä. Valtion maksuriskin hyväksymistä harkitaan tapauskohtaisesti. Lisätietoja aluepäällikkö Markku Olli, Finnvera, puh , sähköposti Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita, mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa, metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa, Lisätietoja: investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) , sähköposti

10 10 (31) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut a 2010e 2011e Bruttokansantuote (mrd. USD) 214,3 262,5 328,5 308,7 339,9 351,8 Bruttokansantuote henkeä kohden (USD) Bruttokansantuote (%-muutos) 8,5 8,7 6,8 0,9 4,5 2,9 Kuluttajahinnat (%-muutos) 10,9 8,8 8,6 6,3 11,7 13,6 Työttömyysaste (%) 10,2 8,5 7,9 8,7 8,6 8,4 Teollisuustuotanto (%-muutos) 8,3 7,5 5,0 0,4 5,0 3,0 Investoinnit kiinteään omaisuuteen (%-muutos) 18,2 13,6 9,1-10,2 6,9 3,5 Vaihtotase (% BKT:sta) 3,6 2,8 2,1 3,7 2,0 1,3 Valuuttakurssi (ARS / 1 USD) 3,05 3,10 3,14 3,71 3,97 4,43 Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste Bruttokansantuote Vuodesta 2003 alkaen talouskasvu on ollut erittäin voimakasta. Suotuisa kehitys johtui suurelta osin investointien kasvusta, maataloustuotteiden viennin kasvusta sekä kotimaisen kysynnän elpymisestä. Vielä vuonna 2008 BKT-kasvu oli hyvää tasoa eli lähes 7,0 prosenttia. Seuraavana vuonna kasvu kuitenkin hiljentyi huomattavasti ja supistui 0,9 prosenttia. EIU:n mukaan vuodelle 2010 on odotettavissa kasvua 4,5 prosenttia, toisten lähteiden 6-7 prosenttia. Kasvun pääsyinä ovat mm. kansalaisten kuluttaminen ja ennätyksellinen soijapapusato. Argentiinan asukasta kohden laskettu BKT on EIU:n arvion mukaan vuonna dollaria. Inflaatio Inflaatio on pitkään muodostanut erään Argentiinan merkittävimmistä ongelmista. Vuosikymmenen alussa inflaatio nousi jopa 26 prosenttiin. Virallisten tietojen mukaan inflaatio olisi vuonna ,7 prosenttia, mutta viimeaikaiset epäviralliset arviot nousevat jopa 30 prosenttiin. EIU:n arvio vuodelle 2011 on 13,6 prosenttia.

11 11 (31) Eräiden tuoteryhmien hintojen nousua on pyritty hallituksen toimesta hillitsemään (mm. vientirajoituksin ja -veroin); esimerkiksi IMF on pitkään peräänkuuluttanut sitä, että näiden toimien lisäksi tarvitaan tiukkoja talouspoliittisia toimenpiteitä, jotta inflaatio saadaan kuriin. Inflaatiopaineet muodostavat kansantaloudelle hyvin merkittävän ongelman. Kulutus ja ostovoima Argentiinaa vaivaa epätasainen tulonjako. Maan vaurainta aluetta on Buenos Airesin seutu, joka on Latinalaisen Amerikan kolmanneksi suurin asutuskeskus. Kuitenkin maan koko väestöstä yli 30 prosenttia elää virallisen köyhyysrajan alapuolella. Arvioiden mukaan tilanne olisi huonontunut entisestään viime vuosien aikana ennen kaikkea maan pohjoisosissa, jossa vastaava luku on peräti noin 60 prosenttia. Argentiinan vaihtotase on ollut vuodesta 2005 ylijäämäinen. EIU:n arvio vuodelle 2010 on 6,7 miljardia dollaria ja vuodelle ,7 miljardia dollaria. Talouspolitiikka Argentiinan talous on viimeisen vuosikymmenen aikana kokenut suuria mullistuksia. Vuosituhannen vaihteen jälkeen talous romahti, mutta vuonna 2005 kirjattiin jo yli 9 prosentin kasvulukuja. Sen jälkeen kasvu on taittunut. Argentiinaa ovat luotottaneet erilaisin avustuspaketein mm. IMF, Latinalaisen Amerikan kehityspankki IDB ja Maailmanpankki. Lainajärjestelyjä on toteutettu useita (2003 ja 2005); Argentiinan ja IMF:n välit ovat silti takkuiset. IMF on toivonut nopeampia rakenteellisia uudistuksia ja talouden suurempaa ylijäämää. Argentiina puolestaan katsoo, että liian korkeat talouden ylijäämäodotukset hidastavat talouskasvua. Jo ennen syksyn 2008 kansainvälistä finanssikriisiä oli Argentiinan velka Pariisin klubille (yht. 6,7 miljardia dollaria) vaikuttanut siihen, että maan pääsy kansainvälisille rahoitusmarkkinoille säilyi rajoitettuna. Syyskuussa 2008 Argentiina päätti ryhtyä osin maksamaan kyseisiä velkoja varmistaakseen kiristyvässä tilanteessa kansainvälisen rahoituksen ja houkutellakseen ulkomaisia investointeja sekä vientiluottoja. Argentiinan on maksanut tällä vuosikymmenellä velkojaan, mutta EIU arvioi ulkomaisen velan suuruudeksi vuonna miljardia dollaria. Koko valtionvelan osuus BKT:sta olisi EIU:n mukaan 35,8 prosenttia. Työvoima Koulutustaso on verrattain korkea. Naisten osallistuminen työelämään kasvaa, vaikkakin hitaasti. Naisten osuus työvoimasta n. 40 prosenttia. Yksityissektori työllistää jo noin 70 prosenttia työntekijöistä. Harmaan työvoiman osuus on kasvanut viime vuosina, erityisesti kouluttamattoman työvoiman aloilla.

12 12 (31) Argentiinan työvoima on yhä edelleen suhteellisen korkeasti koulutettua. Akateemisesti koulutettujen osuus työvoimassa on noin 44 prosenttia ja keskiasteen koulutuksen saaneiden noin 48 prosenttia. Työvoimaan lukeutuu noin 16,6 miljoonaa (2010) argentiinalaista, eli noin 40 prosenttia väestöstä. Aktiivisuus vaihtelee paljon maan sisällä, kaupungeissa työväestöä on suhteellisesti enemmän kuin harvaan asutulla maaseudulla. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät noin 60 prosenttia työvoimasta. Lapsityövoima ei ole niin suuri ongelma kuin monessa muussa Latinalaisen Amerikan maassa. Työvoimasta naisten osuus on koko maan osalta noin 40 prosenttia. Luku on suurin pääkaupungissa ja sen ympäristössä ja pienimmillään maan luoteisosissa. Eläkeikä naisilla on 60 ja miehillä 65 vuotta. Harmaan työvoiman osuus on kasvanut viime vuosina, johtuen pääasiassa jäykistä työmarkkinoista ja korkeista työvoimakustannuksista. Erityisesti kouluttamattoman työvoiman aloilla, kuten rakennustyömailla ja maataloudessa, työtä tehdään lisääntyvässä määrin pimeästi. Hyvin koulutetusta työvoimasta on jopa pulaa, erityisesti uusilla ja nykyaikaistetuilla aloilla. Vaatimukset työnhakijalle ovat muuttumassa nopeasti. Julkisen sektorin osuus työllistäjänä on pienentynyt huomattavasti yksityistämisten myötä, mutta se on edelleen suurin työllistäjä pikkupaikkakunnilla. Ennen yksityistämisen alkamista, julkinen sektori työllisti noin 40 prosenttia työvoimasta, mutta osuus on laskenut noin 20 prosenttiin. Maatalous työllistää noin 8 prosenttia työvoimasta ja sen osuus työllistäjänä on laskussa. Teollisuustuotannon osuus työnantajana on vajaa viidennes, mutta sen osuus on kasvussa. Teollisuustuotanto keskittyy Buenos Airesin provinssiin, missä noin neljännes työvoimasta on teollisuustuotannon palveluksessa. Maaseutupaikkakunnat eivät hyödy kasvavasta teollisuudesta. Palvelusektorin osuus työllistäjänä on suurin, palveluammateissa saa palkkansa hieman yli puolet maan työvoimasta. Työttömyys Argentiinan yksi suurimmista ongelmista on työttömyys, joka alkoi kasvaa 1990-luvun alussa yksityistämisten ja julkisen sektorin leikkausten vuoksi. Maan jäykät työmarkkinat eivät kyenneet allokoimaan työvoimaa uudestaan. Sosiaaliturva on olematon ja korrelaatio työttömyyden ja köyhyyden välillä on huomattava. Köyhyyden lisääntyminen on lisännyt rikollisuutta varsinkin Buenos Airesissa. Vuosina työttömyysaste oli prosenttia. Vuonna 2002 työttömyys saavutti maan historian synkimmän tason: 22,5 prosenttia. Työttömyys alkoi kuitenkin laskea ja oli vuonna 2008 enää 7,9 prosenttia. EIU:n arvion mukaan työttömyys kasvaa hieman vuonna 2010 ja saavuttaa 8,6 prosenttia. Alueellisesti työttömyystilanne on huono koko maassa aivan etelää lukuun ottamatta. Pahinta työttömyys on entisten julkisen sektorin työntekijöiden ja valtion virkamiesten keskuudessa sekä rahoitus- ja rakennusalalla. Uusia työpaikkoja on viime vuosien ai-

13 13 (31) kana syntynyt yksityiselle palvelusektorille ja kaupan alalle sekä teollisuustuotantoon, riippuen kulloisestakin suhdannetilanteesta. Argentiinassa työtä tekevän väestön osuus on ollut suhteellisesti pienempi kuin Latinalaisen Amerikan maissa keskimäärin, joskin se on kasvamaan päin. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Argentiina kannattaa kaupan vapauttamista. Tuontitulleja on laskettu ja monimutkaisia tuontirajoitteita purettu siten, että aiemmin suljetuista markkinoista on tullut yksi maailman avoimimmista. Argentiina on avannut rajojaan yksipuolisestikin, jotta kilpailu kotimaan markkinoilla lisääntyisi ja luottamus kansainvälisiin rahoittajiin ja yrityksiin vahvistuisi. Argentiina on ollut mukana Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa sen perustamisesta eli lähtien. Argentiinalla on ollut erimielisyyksiä lähinnä suurten kauppablokkien, EU:n ja Yhdysvaltojen, kanssa koskien maatalouspolitiikkaa, rahoituspalvelumarkkinoita, telealaa, teräksentuotantoa, lento- ja laivatoimintaa sekä patenttilakeja. Argentiina kuuluu myös ALADI-maihin (Asociación Latinoamericana de Integración). Vuonna 1980 Montevideossa perustettuun liittoon kuuluu 12 Latinalaisen Amerikan valtiota. Liiton päämääränä on edistää erityisesti alueellista integraatiota ja toimia foorumina maiden väliselle yhteistyölle. Mercado Común del Sur (Mercosur) on eteläisen Etelä-Amerikan kattava täydelliseen vapaakauppaan tähtäävä sopimus, joka allekirjoitettiin Ouro Pretossa vuonna Perustajajäsenet olivat Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay. Vuonna 1997 Chile ja Bolivia tulivat liitännäisjäseniksi. Myöhemmin myös Peru ja Venezuela on otettu liitännäisjäseniksi. Venezuela liittyi täysjäseneksi vuonna Mercosur-sopimus astui voimaan vuoden 1995 alusta, jolloin noin 80 prosenttia maiden välisestä kaupasta oli tullitonta. Tulliliiton yhtenäinen ulkotulli on keskimäärin 14 prosenttia, vaihdellen hyödykeryhmittäin. Mercosur on edelleen kaukana vapaakauppa-alueesta, mutta tähän on tarkoitus päästä tulevaisuudessa. Huhtikuussa 2001 pidetyssä Amerikan maiden huippukokouksessa luotiin suuntaviivat ja aikataulu Amerikkojen vapaakauppa-alueen (FTAA) kehitykselle. Tavoitteena on perustaa maailman suurin vapaakauppa-alue, johon kuuluisi 34 valtiota ja noin 800 miljoonaa ihmistä. Argentiinan ja EU:n suhteet ovat historiallisesti vahvat. Kaupankäynti ja taloudelliset suhteet lisääntyivät 1990-luvulla. Argentiinan poliittiset suhteet unioniin on hoidettu pääasiassa Mercosurin kautta. EU:n ja Mercosurin väliset vapaakauppaneuvottelut

14 14 (31) käynnistyivät heinäkuussa FTAA-hankkeen eteneminen on luonut paineita EU:n ja Mercosurin välisille kauppaneuvotteluille. Vuonna 1992 EU:n ja Mercosurin välillä sovittiin instituutioiden välisestä yhteistyöstä. Argentiinan ja EU:n välillä on lisäksi aiesopimukset taloudellisesta ja poliittisesta yhteistyöstä (1990) ja kalastuksesta (1994). Ulkomaankaupan kehitys Tuonti on kasvanut tasaisesti vuodesta 2003 lähtien, mutta sen arvo pieneni huomattavasti vuonna Kasvua on kuitenkin taas odotettavissa vuodelle Myös vienti on viime vuosina jatkanut kasvuaan. Vuonna 2008 se kasvoi jopa 38 prosenttia, mutta hiipui tuntuvasti finanssikriisistä johtuen vuoden 2009 aikana. EIU:n arvion mukaan kasvua on luvassa vuodelle 2010.

15 15 (31) Argentiinan ulkomaankauppa , mrd USD Vienti Tuonti Kauppatase Ulkomaankaupan rakenne Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste Maa- ja kalatalous muodostavat noin 39 prosenttia Argentiinan viennistä. Valmisteollisuuden osuus on noin 30 prosenttia, raakaöljyn sekä muun energian osuus 12 ja primäärituotteiden 19 prosenttia. Maatalouteen liittyvien tuotteiden osuus viennistä nousee yli 50 prosentin kun lasketaan yhteen maataloustuotteet ja maatalouteen liittyvät primäärituotteet. Primäärituotteet sisältävät jyviä, hedelmiä ja muita jalostamattomia tuotteita. Maataloustuotteet puolestaan ovat jossakin määrin jalostettuja tuotteita kuten kasviöljyt, jauhot ja lihatuotteet. Tärkein yksittäinen vientituote on edelleenkin soija (pavut, jauho ja öljy). Soijan osuus maan kokonaisviennistä on jopa 25 prosenttia. Vuosittaiset tulot soijatuotteiden viennistä ovat noin 13,6 miljardia dollaria. Tuonnin osalta tärkeimmät ryhmät ovat puolivalmisteet, noin 34 prosenttia ja pääomahyödykkeet. Sekä kulutustavaroiden että polttoaineiden osuudet ovat nousseet hieman parin viime vuoden aikana. Tärkeimmät kauppakumppanit Argentiinan tärkeimmät kauppakumppanit ovat perinteisesti Brasilia, Kiina, Yhdysvallat ja EU. Kiinan merkitys Argentiinan ulkomaankaupalle on kasvanut. Vuonna 2008 Kiina nousi sekä viennissä että tuonnissa toiseksi tärkeimmäksi kauppakumppaniksi. Kauppa Suomen kanssa Argentiina on Suomen neljänneksi suurin kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. Vuonna 2009 Suomen vienti Argentiinaan oli 64 miljoonaa euroa ja tuonti 21 mil-

16 16 (31) joonaa euroa. Sekä tuonti että vienti laskivat huomattavasti, lähes puolella, edellisvuoteen verrattuna. Kauppatase vuonna 2009 oli 43 miljoonaa euroa ylijäämäinen Suomelle Suomen Argentiinan kauppa , miljoonaa EUR vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen vienti Suomen vienti perustuu pitkälti perinteisiin vientituotteisiin kuten paperiin ja teollisuuden erikoiskoneisiin. Suomen vienti Argentiinaan 2009 Valmiit tavarat 2,9 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 26,7 % Elintarvikkeet ja juomat 0,1 % Kemialliset aineet ja tuotteet 15,0 % Valmistetut tavarat 55,2 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Argentiinaan vuonna 2009 SITC-nimike Milj.eur Osuus Muutos

17 17 (31) Suomen tuonti % 1) % 2) 1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 34, Muut sähkökoneet ja -laitteet 5, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 4, Orgaaniset kemialliset aineet 3, Eri toimialojen erikoiskoneet 2, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 2, Väri- ja parkitusaineet 2, Muovit, valmistamattomat 2, Kojeet, mittarit yms. 1, Erinäiset kemialliset tuotteet 1, tärkeintä yhteensä 59,7 93 Koko vienti 64, osuus Suomen viennistä Argentiinaan 2 muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus Suomen tuonti Argentiinasta muodostuu lähinnä elintarvikkeista ja juomista. Suomen tuonti Argentiinasta 2009 Valmistetut tavarat 6,8 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 12,0 % Valmiit tavarat 0,9 % Kemialliset aineet ja tuotteet 6,3 % Raaka-aineet, polttoaineet 3,9 % Elintarvikkeet ja juomat 70,2 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta vuonna ) SITC-nimike Milj.EUR Osuus % 1) Muutos % 1 11 Juomat 8, Hedelmät ja kasvikset 5, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 1, Orgaaniset kemialliset aineet 1,1 5-90

18 18 (31) Ulkomaiset investoinnit Maa- ja metsätalous 5 01 Öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 0, Rauta ja teräs 0, Moottoriajoneuvot 0, Tuotteet epäjalosta metallista 0, Nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 0, Liha ja lihatuotteet 0, tärkeintä yhteensä 20,0 95 Koko tuonti 21, ) osuus Suomen tuonnista Argentiinasta 2) muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus Vuosien poliittisen kriisin seurauksena ulkomaiset investoinnit romahtivat. Sittemmin niiden määrä on kasvanut ja vuonna 2008 ulkomaisten investointien määrä nousi yli kahdeksaan miljardiin dollariin. Vuonna 2009 investoinnit romahtivat jälleen alle neljään miljardiin. EIU:n arvio vuodelle 2010 on 4,9 miljardia dollaria. Suurin osa ulkomaisista suorista sijoituksista liittyy öljyyn ja maakaasuun (45,3 prosenttia), telealaan tai rakentamiseen. Mittavia investointeja on tehty myös vähittäiskauppaan ja hotellitoimintaan. Palvelusektorille on suuntautunut vajaa viidennes ulkomaisesta rahasta. Alueellisesti eniten investointeja tehdään Buenos Airesiin, Mendozaan ja Rio Negroon. Suurimmat investoijamaat ovat Yhdysvallat, Espanja ja Chile. Vaikka Argentiina ei ole OECD:n jäsen, noudattaa se järjestön antamia suosituksia koskien ulkomaisia investointeja. OECD luokitteleekin Argentiinan tässä suhteessa liberaaliksi toimijaksi. Ulkomaisia sijoittajia koskevat samat lait ja säännöt kuin kotimaisia yrityksiä. Joitain poikkeuksia kuitenkin on. Ulkomaiset yritykset eivät saa harjoittaa uraanin louhintaa tai atomivoiman tuottamista. Vaikka ulkomaisten osallistumista media-toimintaan ei ole virallisesti kielletty, käytännössä lupien saaminen on hankalaa. Pankkitoimintaa varten tarvitaan keskuspankin hyväksyntä. Maa- ja elintarviketeollisuus on aina ollut yksi Argentiinan talouden peruspilareista. Sen kasvu on ollut jo kaksi vuosikymmentä nopeampaa kuin talouskasvu keskimäärin. Maatalouden osuus Bkt:stä ajanjaksolla oli keskimäärin 10 prosenttia. Vuonna 2006 osuus laski peräti 2,6 prosenttiin, mutta nousi vuonna 2007 jälleen 5,5 prosenttiin. Sato oli tuolloin ennätyksellisen suuri. Vuodelle maatalouden osuus BKT:stä supistui 15,7 prosentilla, mutta vuodelle 2010 kasvuennuste on 15 prosenttia.

19 19 (31) Vaikka maataloustuotteiden vientiä on viime vuosina rajoitettu erilaisilla vientiveroilla, ovat ne yhdessä elintarviketeollisuuden kanssa muodostaneet vientituloista yli puolet. Argentiina onkin maailman kahdeksanneksi suurin elintarvikkeiden tuottaja ja viidenneksi suurin viejä. Maa kuuluu maailman suurimpiin viljojen, öljysiementen, sitruunojen, viinien sekä liha- ja kalatuotteiden toimittajiin. Puolet Argentiinan "Top 50" - yrityksistä on maatalous- ja elintarvikealan yrityksiä (ns. agrifood). Nykyisin Bkt:stä 10,6 prosenttia tulee maataloudesta ja elintarviketeollisuudesta. Tärkeimmät vientimarkkinat ovat EU, lähialueen maat (Mercosur) sekä Nafta. Argentiina on Maailman johtava auringonkukkaöljyn tuottaja ja viejä. Maailman johtava soijaöljyn viejä ja kolmanneksi suurin tuottaja. Maailman kolmanneksi suurin soijapapujen tuottaja. Maailman johtava hunajan viejä ja toiseksi suurin tuottaja. Maailman johtava sitruunoiden viejä ja kolmanneksi suurin tuottaja. Maailman toiseksi suurin maissin viejä. Maailman viidenneksi suurin naudanlihan viejä. Maailman kuudenneksi suurin viinin tuottaja. Argentiina on 4,5 prosentin osuudellaan maailman viidenneksi suurin naudanlihan tuottaja. Lihateollisuuden vuosittaisen tuotannon arvo on noin kymmenen miljardia dollaria. Koko lihataloudesta naudanlihan osuus on peräti 87 prosenttia. Tuotannosta noin kolme neljäsosaa on kotimarkkinoita varten, ja tuottajat ovat pääosin pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Meijerituotteiden osalta Argentiina on maailmanlaajuisesti merkittävä tekijä. Se on seitsemänneksi suurin maitotaloustuotteiden ja peräti kolmanneksi suurin maitojauheen tuottaja maailmassa. Lähes puolen miljoonan juustotonnin vuosituotannolla se on maailman seitsemänneksi suurin. Meijeriteollisuudessa mukana on monikansallisia suuryhtiöitä kuten tanskalainen Arla Foods, ranskalainen Danone, sveitsiläinen Nestlé ja uusiseelantilainen Fronterra. Argentiina on tärkeä hedelmien ja vihannesten viejä. Se on maailman johtava sitruunoiden, sitruunamehun, päärynöiden, omenoiden ja valkosipulin viejä. Argentiina on maailman toiseksi suurin papujen tuottaja, kolmanneksi suurin omenamehun viejä ja viidenneksi suurin oliivintuottaja. Erilaiset viljat ja siemenet ovat Argentiinan perinteisimpiä vientituotteita. Soijan, auringonkukan, vehnän ja maissin yhteenlaskettu osuus on yli 60 prosenttia koko viljantuotannosta. Peräti 17 prosenttia maailman soijantuotannosta on argentiinalaista alkuperää. Argentiina onkin maailman kolmanneksi suurin soijapapujen viejä sekä suurin yksittäinen soijaöljyn, -pellettien ja -jauhon viejä. Soijan osuus Argentiinan maatalous- ja elintarviketeollisuuden viennistä on ollut viime vuosina peräti 40 prosenttia.

20 20 (31) Viime vuosina maataloutta on ryhdytty investointirahastojen avulla modernisoimaan ja uusia teknologioita on otettu käyttöön. Argentiinassa on Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi eniten geenimuunneltujen kasvien tuotantoon tarkoitettua viljelysmaata. Soijan tuotannosta 90 prosenttia ja maissista 17 prosenttia on geenimuunneltua. Lisäksi Argentiinassa viljeltävä puuvilla on geenimanipuloitua. Viinintuottajia Argentiinassa on yli 700, niistä 70 prosenttia Mendozan maakunnassa. Viiniteollisuus työllistää ihmistä. Ulkomaisten investointien ansiosta viinien tuotanto on viime vuosina tehostunut ja laatu selkeästi parantunut. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on alalle investoitu yli miljardin dollarin edestä, erityisesti ulkomailta käsin. Viininviennin arvioidaan tuottaneen maalle vuonna 2007 yhteensä 650 miljoonaa dollaria, 30 prosenttia enemmän kuin vuonna Viennistä yli puolet on kymmenen suurimman viinintuottajan käsissä. Samalla kun kotimainen viininkulutus on vaihteeksi hienoisessa kasvussa menestyvät argentiinalaiset viinit kasvavassa määrin ulkomailla ja uusia vientimarkkinoita on avautunut Itä-Euroopassa ja Kaakkois-Aasiassa. Oluen tuotanto on kasvussa ja (osin viinin hinnannousun takia) olut ohitti myynnissä viinin vuonna 2002 Argentiinan kotimarkkinoilla. Olut- ja virvoitusjuomamarkkinoita hallitsevat ulkomaiset yritykset. Argentiinan laajan maataloustuotannon ja maan rajojen sisältä löytyvien hyvin erilaisten ilmasto-olosuhteiden ansiosta maa on elintarvikkeiden osalta täysin omavarainen. Tuonnin osuus kotimaisesta elintarvikemyynnistä on vain viisi prosenttia. Metsätaloutta Argentiinassa suosivat huomattavat metsäalueet. Etenkin maan pohjoisosissa, jossa lämpötila saattaa talvellakin nousta yli 20 celsiusasteen, on mahtava potentiaali. Luonnonmetsiä maalla on lähes 40 miljoonaa hehtaaria ja istutettua vajaa miljoona hehtaaria ja ne sijaitsevat pääasiassa maan pohjoisosissa Formosan, Chacon, Misionesin, Corrientesin ja Entre Riosin sekä keskiosissa Rio Negron ja Chubutin provinsseissa. Metsien hyödyntämisestä ja istutuksesta on olemassa suunnitelmat. Valtio tukee metsäsektoria mm. veroetuuksin, avustuksin ja hyvityksin. Alan kehittämisessä on mukana paljon ulkomaista pääomaa. Puun vuosituotto on noin tonnia, ja sitä käytetään muun muassa paperin, sellun ja huonekalujen tuottamiseen. Teollisuus ja rakentaminen Kuten muutkin maat Latinalaisessa Amerikassa, myös Argentiina loi aikanaan oman teollisuutensa vahvan tullisuojan sisällä. Oma tuotantostrategia kuitenkin puuttui pitkin matkaa. Maan talous oli useaan otteeseen heikossa kunnossa ennen ja jälkeen sotilasvallan. Hallitus teki 1990-luvulla merkittäviä ratkaisuja hyperinflaation noustua jopa tuhansiin prosentteihin. Peso päätettiin sitoa Yhdysvaltojen dollariin (Plan de Convertibilidad), maan talous avautui, valtiojohtoinen sääntely purettiin ja valtionyhtiöiden

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014 EKP täräyttää Toimintatorstaina Pasi Sorjonen 02/06/2014 EKP viettää vihdoin Toimintatorstaita Tällä viikolla: EKP laskee korkoa BoE odottaa Yhdysvallat: Työmarkkinat tapetilla Suomen BKT supistui Q1:llä?

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013 SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue Infotilaisuus 13.2.2013 Kemerovon alue 2 Kemerovon alue Asukasluku n 2,8 miljoonaa Pinta-ala 95 725 km 20 kaupunkia Pääkaupunki Kemerovo, suurin Novokuznetsk

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan

Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten vientiin Latinalaiseen Amerikkaan Finnvera oyj Mika Relander, aluepäällikkö Latinalainen Amerikka Elokuu 2016 Finnvera (ja tytäryritys Suomen Vientiluotto) - Suomen

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot