Argentiina. Kesäkuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Argentiina. Kesäkuu 2010"

Transkriptio

1 Argentiina Kesäkuu 2010

2 2 (31) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 6 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 7 Rahoitus ja takuut... 8 Talous Makrotalous Bruttokansantuote Inflaatio Talouspolitiikka Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Ulkomaankaupan kehitys Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Suomen vienti Suomen tuonti Ulkomaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Rakentaminen Energia ja ympäristö Palvelusektori... 24

3 3 (31) Rahoitussektori Tietoliikennepalvelut Matkailu Liikenne ja logistiikka Tapakulttuuri Linkkejä... 30

4 4 (31) Maaprofiili Maa ja väestö

5 5 (31) Pinta-ala: km2 ( km2 maata) Luonnonvarat: metsät, lyijy, sinkki, tina, kupari, rautamalmi, mangaani, raakaöljy, uraani Rajanaapurit: Bolivia (832 km), Brasilia (1 224 km), Chile (5 150 km), Paraguay (1 880 km), Uruguay (579 km) Aika: GMT-3 (-5 tuntia Suomen talviaikaan, kesäisin -6 tuntia) Asukasluku: 41,3 miljoonaa (arvio 2010) Suurimmat kaupungit: Buenos Aires (12 milj. asukasta), Córdoba (1,5 milj.), Rosario (1,3 milj.) Väestönkasvu: 1,04 prosenttia (arvio 2010) Syntyvyys: 17,8 syntynyttä /1000 asukasta (arvio 2010) Kuolleisuus: 7,39 kuollutta /1000 asukasta (arvio 2010) Elinajanodote: 76,76 vuotta (arvio 2010) Virallinen kieli: espanja Etniset ryhmät: valkoiset (pääasiassa espanjalaisia ja italialaisia) 97 prosenttia, mestitsejä ja intiaaneja 3 prosenttia Uskonnot: roomalaiskatolisia (92 prosenttia), protestantteja (2 prosenttia), juutalaisia (2 prosenttia) ja muita (4 prosenttia) Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumero: +54 (Buenos Aires 11, Etelä-Argentiina 2, Pohjois-Argentiina 3) Matkapuhelinstandardi: CDMA/TDMA/GSM 900/1900 Sähköverkko: 220V, 50Hz (pääosin sama pistoke kuin Suomessa, käytössä myös litteä kolmisakarainen pistoke) Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 24,5 prosenttia (arvio 2008) Matkapuhelintiheys: 105,0 prosenttia (arvio 2008) Tietokoneita 1000 asukasta kohti: 220 (arvio 2008) Internet-käyttäjiä 100 asukasta kohti: 30 (arvio 2008) Tieverkosto: km, josta 734 km moottoriteitä Rautatieverkosto: km (2008) Lentokenttiä: (2009) Tärkeitä satamia: Bahía Blanca, Buenos Aires, Concepción del Uruguay, La Plata, Punta Colorada, Rosario, San Lorenzo-San Martin ja San Nicolas Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: República Argentina (Argentiinan tasavalta) Maatunnus: AR Valtiomuoto: tasavalta.

6 6 (31) Valtion päämies: presidenttinä lukien Cristina Fernández de Kirchner (Partido Justicialista eli PJ, peronistipuolue) Tärkeimmät puolueet: hallitus: Partido Justicialista oppositio: Unión Cívica Radical (Radikaali kansalaisunioni), Frente del País Solidario eli Frepaso (Kansallinen solidaarisuusrintama), ja monia pienempiä puolueita kuten Afirmación para una República Igualitaria (ARI; Vaihtoehto tasa-arvoisen tasavallan puolesta) Seuraavat vaalit: kongressivaalit 2011, presidentinvaalit lokakuussa 2011 Alue- ja paikallishallinto: 23 provinssia ja yksi autonominen kaupunki Merkittäviä vuosilukuja: 1810 (vallankumous), 1816 (itsenäisyys), 1853/1994 (perustuslaki) Kansallispäivät: 25. toukokuuta (vuoden 1810 vallankumous) ja 9. heinäkuuta (itsenäistyminen Espanjan alaisuudesta) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: Argentiinan peso ARS = 100 centavos Valuuttakurssi: EIU:n arvio vuoden 2010 keskikurssiksi 1 USD = 3,97 ARS. EIU:n ennuste vuoden 2011 keskikurssiksi on 1 USD = 4,43 ARS Bruttokansantuote: käyvin hinnoin 339,9 mrd. USD ja ostovoimapariteetilla mitattuna 618,6 mrd. USD (arvio 2010) Bruttokansantuote henkeä kohden: käyvin hinnoin 4,924 USD ja ostovoimapariteetilla mitattuna USD (arvio 2010) Inflaatio: EIU;n arvio vuodelle 2010 on 11,7 prosenttia. Ennuste vuodelle 2011 on 13,6 prosenttia Pääteollisuustuotteet: elintarvikkeet, moottoriajoneuvot, kestokulutushyödykkeet, tekstiilit, kemikaalit, petrokemianteollisuuden tuotteet, teräs Päävientituotteet: Polttoaineet ja energia, maataloustuotteet, ajoneuvot Päätuontituotteet: Koneet ja laitteet, kemikaalit, metallit, kuljetusajoneuvot, maataloustuotteet Tärkeimmät kauppakumppanit: Brasilia, Yhdysvallat, Kiina ja Saksa Verotus: Yhtiövero 35 prosenttia, ALV 21 prosenttia Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Argentiina on Latinalaisen Amerikan kolmanneksi suurin talous. Maan talous on elpynyt 2000-luvun alun kriisistä lähinnä voimakkaan maataloustuotteiden viennin ja kotimaisen kulutuksen kasvun ansiosta.

7 7 (31) Suurimmat haasteet ovat tällä hetkellä kansainvälisten lainojen uudelleenjärjestely, inflaatio, työttömyys sekä kasvavat tuloerot. Potentiaalisia toimialoja ICT: nopeimmin kasvava matkaviestintäsektori Latinalaisessa Amerikassa. Maatalous: Argentiina on usean maataloustuotteen johtava tuottaja ja viejä. Metsäsektori: Monet metsäjätit laajentavat tuotantoaan Latinalaiseen Amerikkaan. Energia: Sektoria kehitetään voimakkaasti. Tuulivoimaloita rakennetaan jatkuvasti. Kaivostoiminta: Uusia kulta- ja hopeakaivoksia on hiljattain avattu. Rakentaminen: Talouden yleinen kehitys vaikuttaa. Myynti ja markkinointi Jakelu ja myyntikanavat Agentti- ja jakelusopimuksia ei ole säädelty Argentiinassa erikoislainsäädännöllä. Tosin yksityishenkilö, joka toimii agenttina, pääsee nauttimaan monissa tapauksissa työnlainsäädännössä määritellyistä eduista. Edut kannattaa kuitenkin selvittää etukäteen. Varsinainen jälleenmyyntisektori on keskittynyt ja virtaviivaistunut viime vuosien aikana. Perinteiset pienet lähikaupat ovat menettäneet markkinoita suurille super- ja hypermarketeille sekä jossain määrin myös pienille itsepalvelumarketeille ja lääkekaupoille, josta on mahdollista hankkia myös tavallisimpia päivittäistavaroita. Superja hypermarkettien osuus on tällä hetkellä lähes 42 prosenttia päivittäistavarakaupasta. Myös tavaratalojen osuuden odotetaan kasvavan lähivuosina. Myynti ja hinnoittelu Argentiinalainen loppukäyttäjä harkitsee sekä hintaa, laatua että myynnin jälkeisiä palveluita. Näistä tekijöistä hinta on kuitenkin useimmiten tärkein tekijä. Lisäksi erilaiset rahoitusjärjestelyt ovat tärkeitä. Kuitenkaan uutuutta, joustavuutta, nopeaa toimitusta ja palveluja ei sovi sivuuttaa merkityksettöminä tekijöinä, vaan niiden merkitys on kasvussa. Varsinkin palvelun merkitys tuotteita erottelevana tekijänä on yleistymässä esim. elektroniikkalaitteiden yhteydessä. Sen sijaan ekologisten ja terveystuotteiden kysyntä ei ole toistaiseksi lähtenyt kasvuun, vaikka markkinoilla on tarjolla jonkin verran näitäkin vaihtoehtoja. Hyvin tehty segmentointi ja brandin rakentaminen ovat tuottaneet kuitenkin jonkin verran tuloksia myös tällä sektorilla. Yläluokalle suunnattujen erikoistuotteiden ja -palvelujen hinnoittelu on melko vapaata, koska markkinat ovat melko keskittyneet ja näin ollen kilpailu ei ole suhteellisesti mitaten kovin kovaa. Mainonta ja menekin edistäminen

8 8 (31) Argentiinassa on useita markkinointitoimistoja ja johtamiskonsultteja, mutta vain suurimmat toimistot tarjoavat kattavia palveluvaihtoehtoja. Johtavat toimistot kuuluvat Argentiinan Mainostoimistojen yhdistykseen (Asociación Argentina de Agencias de Publicidad). Maassa on myös ulkomaalaisten mainostoimistojen toimistoja. Mainostyypeistä käytetyin on painettu mainos. Kuitenkin televisio- ja radiomainoksetkin ovat tehokkaita etenkin Buenos Airesin alueella. Pääkaupunkiseudulla ilmestyy myös useita sanomalehtiä ja eri teollisuuden alojen lehtiä, jotka ovat tehokkaita mainosvälineitä. Sen sijaan verkkomainonta on vielä lapsenkengissä, joskin nopeassa kasvussa. Franchising ja lisensointi Franchising-toiminta yleistyi Argentiinassa nopeasti 1990-luvulla. Se nähtiin nopeana ja edullisena tapana päästä markkinoille. Varsinkin kotimaiset yritykset ovat lisänneet lisensointia. Onnistuneimmin franchising-konseptia on käytetty mm. pikaruokatoiminnassa. Argentiinan franchising yhdistyksen mukaan maassa toimii tällä hetkellä noin franchising-konseptilla toimivaa liikettä. Argentiinan laki on epäselvä franchising-sopimuksen myöntäjän vastuusta siinä tapauksessa, jos sopimuksen tekijä tekee konkurssin tai jättää kaupalliset suorituksensa täyttämättä. Tämä on syytä ottaa huomioon sopimuksia tehtäessä. Lisensoinnin suhteen Argentiinan lainsäädäntö velvoittaa rekisteröimään lisensointisuhteen ja tietyissä tapauksissa lisensointisopimus vaatii hallituksen hyväksynnän. Myynti julkiselle sektorille Argentiina ei velvoita julkista sektoria suosimaan hankinnoissaan kotimaisia tai paikallisia yrityksiä, mutta joissakin provinsseissa paikallishallinto suosii paikallisia yrityksiä. Julkisen sektorin hankinnat, jotka ovat välillä dollaria, vaativat julkista tarjouskilpailua. Kuitenkin alle dollarin hankkeiden osalta tarjouskilpailu voidaan joissakin tapauksissa toteuttaa yksityisesti. Tarjoukset julkistetaan virallisessa lehdessä. Lähitulevaisuudessa kaikki julkiset ostohankkeet ja tarjoukset pyritään julkaisemaan myös internetissä Argentiinan talousministeriön sivuilla. Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0 7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internetsivuilta

9 9 (31) Finnvera luokittelee Argentiinan heikon maksukyvyn maaksi, maaluokka 7/7. Vientitakuita voidaan myöntää enintään kolmen vuoden maksuajalle kattamaan yritysten sekä pankkien maksuriskiä. Valtion maksuriskin hyväksymistä harkitaan tapauskohtaisesti. Lisätietoja aluepäällikkö Markku Olli, Finnvera, puh , sähköposti Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita, mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa, metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa, Lisätietoja: investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) , sähköposti

10 10 (31) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut a 2010e 2011e Bruttokansantuote (mrd. USD) 214,3 262,5 328,5 308,7 339,9 351,8 Bruttokansantuote henkeä kohden (USD) Bruttokansantuote (%-muutos) 8,5 8,7 6,8 0,9 4,5 2,9 Kuluttajahinnat (%-muutos) 10,9 8,8 8,6 6,3 11,7 13,6 Työttömyysaste (%) 10,2 8,5 7,9 8,7 8,6 8,4 Teollisuustuotanto (%-muutos) 8,3 7,5 5,0 0,4 5,0 3,0 Investoinnit kiinteään omaisuuteen (%-muutos) 18,2 13,6 9,1-10,2 6,9 3,5 Vaihtotase (% BKT:sta) 3,6 2,8 2,1 3,7 2,0 1,3 Valuuttakurssi (ARS / 1 USD) 3,05 3,10 3,14 3,71 3,97 4,43 Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste Bruttokansantuote Vuodesta 2003 alkaen talouskasvu on ollut erittäin voimakasta. Suotuisa kehitys johtui suurelta osin investointien kasvusta, maataloustuotteiden viennin kasvusta sekä kotimaisen kysynnän elpymisestä. Vielä vuonna 2008 BKT-kasvu oli hyvää tasoa eli lähes 7,0 prosenttia. Seuraavana vuonna kasvu kuitenkin hiljentyi huomattavasti ja supistui 0,9 prosenttia. EIU:n mukaan vuodelle 2010 on odotettavissa kasvua 4,5 prosenttia, toisten lähteiden 6-7 prosenttia. Kasvun pääsyinä ovat mm. kansalaisten kuluttaminen ja ennätyksellinen soijapapusato. Argentiinan asukasta kohden laskettu BKT on EIU:n arvion mukaan vuonna dollaria. Inflaatio Inflaatio on pitkään muodostanut erään Argentiinan merkittävimmistä ongelmista. Vuosikymmenen alussa inflaatio nousi jopa 26 prosenttiin. Virallisten tietojen mukaan inflaatio olisi vuonna ,7 prosenttia, mutta viimeaikaiset epäviralliset arviot nousevat jopa 30 prosenttiin. EIU:n arvio vuodelle 2011 on 13,6 prosenttia.

11 11 (31) Eräiden tuoteryhmien hintojen nousua on pyritty hallituksen toimesta hillitsemään (mm. vientirajoituksin ja -veroin); esimerkiksi IMF on pitkään peräänkuuluttanut sitä, että näiden toimien lisäksi tarvitaan tiukkoja talouspoliittisia toimenpiteitä, jotta inflaatio saadaan kuriin. Inflaatiopaineet muodostavat kansantaloudelle hyvin merkittävän ongelman. Kulutus ja ostovoima Argentiinaa vaivaa epätasainen tulonjako. Maan vaurainta aluetta on Buenos Airesin seutu, joka on Latinalaisen Amerikan kolmanneksi suurin asutuskeskus. Kuitenkin maan koko väestöstä yli 30 prosenttia elää virallisen köyhyysrajan alapuolella. Arvioiden mukaan tilanne olisi huonontunut entisestään viime vuosien aikana ennen kaikkea maan pohjoisosissa, jossa vastaava luku on peräti noin 60 prosenttia. Argentiinan vaihtotase on ollut vuodesta 2005 ylijäämäinen. EIU:n arvio vuodelle 2010 on 6,7 miljardia dollaria ja vuodelle ,7 miljardia dollaria. Talouspolitiikka Argentiinan talous on viimeisen vuosikymmenen aikana kokenut suuria mullistuksia. Vuosituhannen vaihteen jälkeen talous romahti, mutta vuonna 2005 kirjattiin jo yli 9 prosentin kasvulukuja. Sen jälkeen kasvu on taittunut. Argentiinaa ovat luotottaneet erilaisin avustuspaketein mm. IMF, Latinalaisen Amerikan kehityspankki IDB ja Maailmanpankki. Lainajärjestelyjä on toteutettu useita (2003 ja 2005); Argentiinan ja IMF:n välit ovat silti takkuiset. IMF on toivonut nopeampia rakenteellisia uudistuksia ja talouden suurempaa ylijäämää. Argentiina puolestaan katsoo, että liian korkeat talouden ylijäämäodotukset hidastavat talouskasvua. Jo ennen syksyn 2008 kansainvälistä finanssikriisiä oli Argentiinan velka Pariisin klubille (yht. 6,7 miljardia dollaria) vaikuttanut siihen, että maan pääsy kansainvälisille rahoitusmarkkinoille säilyi rajoitettuna. Syyskuussa 2008 Argentiina päätti ryhtyä osin maksamaan kyseisiä velkoja varmistaakseen kiristyvässä tilanteessa kansainvälisen rahoituksen ja houkutellakseen ulkomaisia investointeja sekä vientiluottoja. Argentiinan on maksanut tällä vuosikymmenellä velkojaan, mutta EIU arvioi ulkomaisen velan suuruudeksi vuonna miljardia dollaria. Koko valtionvelan osuus BKT:sta olisi EIU:n mukaan 35,8 prosenttia. Työvoima Koulutustaso on verrattain korkea. Naisten osallistuminen työelämään kasvaa, vaikkakin hitaasti. Naisten osuus työvoimasta n. 40 prosenttia. Yksityissektori työllistää jo noin 70 prosenttia työntekijöistä. Harmaan työvoiman osuus on kasvanut viime vuosina, erityisesti kouluttamattoman työvoiman aloilla.

12 12 (31) Argentiinan työvoima on yhä edelleen suhteellisen korkeasti koulutettua. Akateemisesti koulutettujen osuus työvoimassa on noin 44 prosenttia ja keskiasteen koulutuksen saaneiden noin 48 prosenttia. Työvoimaan lukeutuu noin 16,6 miljoonaa (2010) argentiinalaista, eli noin 40 prosenttia väestöstä. Aktiivisuus vaihtelee paljon maan sisällä, kaupungeissa työväestöä on suhteellisesti enemmän kuin harvaan asutulla maaseudulla. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät noin 60 prosenttia työvoimasta. Lapsityövoima ei ole niin suuri ongelma kuin monessa muussa Latinalaisen Amerikan maassa. Työvoimasta naisten osuus on koko maan osalta noin 40 prosenttia. Luku on suurin pääkaupungissa ja sen ympäristössä ja pienimmillään maan luoteisosissa. Eläkeikä naisilla on 60 ja miehillä 65 vuotta. Harmaan työvoiman osuus on kasvanut viime vuosina, johtuen pääasiassa jäykistä työmarkkinoista ja korkeista työvoimakustannuksista. Erityisesti kouluttamattoman työvoiman aloilla, kuten rakennustyömailla ja maataloudessa, työtä tehdään lisääntyvässä määrin pimeästi. Hyvin koulutetusta työvoimasta on jopa pulaa, erityisesti uusilla ja nykyaikaistetuilla aloilla. Vaatimukset työnhakijalle ovat muuttumassa nopeasti. Julkisen sektorin osuus työllistäjänä on pienentynyt huomattavasti yksityistämisten myötä, mutta se on edelleen suurin työllistäjä pikkupaikkakunnilla. Ennen yksityistämisen alkamista, julkinen sektori työllisti noin 40 prosenttia työvoimasta, mutta osuus on laskenut noin 20 prosenttiin. Maatalous työllistää noin 8 prosenttia työvoimasta ja sen osuus työllistäjänä on laskussa. Teollisuustuotannon osuus työnantajana on vajaa viidennes, mutta sen osuus on kasvussa. Teollisuustuotanto keskittyy Buenos Airesin provinssiin, missä noin neljännes työvoimasta on teollisuustuotannon palveluksessa. Maaseutupaikkakunnat eivät hyödy kasvavasta teollisuudesta. Palvelusektorin osuus työllistäjänä on suurin, palveluammateissa saa palkkansa hieman yli puolet maan työvoimasta. Työttömyys Argentiinan yksi suurimmista ongelmista on työttömyys, joka alkoi kasvaa 1990-luvun alussa yksityistämisten ja julkisen sektorin leikkausten vuoksi. Maan jäykät työmarkkinat eivät kyenneet allokoimaan työvoimaa uudestaan. Sosiaaliturva on olematon ja korrelaatio työttömyyden ja köyhyyden välillä on huomattava. Köyhyyden lisääntyminen on lisännyt rikollisuutta varsinkin Buenos Airesissa. Vuosina työttömyysaste oli prosenttia. Vuonna 2002 työttömyys saavutti maan historian synkimmän tason: 22,5 prosenttia. Työttömyys alkoi kuitenkin laskea ja oli vuonna 2008 enää 7,9 prosenttia. EIU:n arvion mukaan työttömyys kasvaa hieman vuonna 2010 ja saavuttaa 8,6 prosenttia. Alueellisesti työttömyystilanne on huono koko maassa aivan etelää lukuun ottamatta. Pahinta työttömyys on entisten julkisen sektorin työntekijöiden ja valtion virkamiesten keskuudessa sekä rahoitus- ja rakennusalalla. Uusia työpaikkoja on viime vuosien ai-

13 13 (31) kana syntynyt yksityiselle palvelusektorille ja kaupan alalle sekä teollisuustuotantoon, riippuen kulloisestakin suhdannetilanteesta. Argentiinassa työtä tekevän väestön osuus on ollut suhteellisesti pienempi kuin Latinalaisen Amerikan maissa keskimäärin, joskin se on kasvamaan päin. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Argentiina kannattaa kaupan vapauttamista. Tuontitulleja on laskettu ja monimutkaisia tuontirajoitteita purettu siten, että aiemmin suljetuista markkinoista on tullut yksi maailman avoimimmista. Argentiina on avannut rajojaan yksipuolisestikin, jotta kilpailu kotimaan markkinoilla lisääntyisi ja luottamus kansainvälisiin rahoittajiin ja yrityksiin vahvistuisi. Argentiina on ollut mukana Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa sen perustamisesta eli lähtien. Argentiinalla on ollut erimielisyyksiä lähinnä suurten kauppablokkien, EU:n ja Yhdysvaltojen, kanssa koskien maatalouspolitiikkaa, rahoituspalvelumarkkinoita, telealaa, teräksentuotantoa, lento- ja laivatoimintaa sekä patenttilakeja. Argentiina kuuluu myös ALADI-maihin (Asociación Latinoamericana de Integración). Vuonna 1980 Montevideossa perustettuun liittoon kuuluu 12 Latinalaisen Amerikan valtiota. Liiton päämääränä on edistää erityisesti alueellista integraatiota ja toimia foorumina maiden väliselle yhteistyölle. Mercado Común del Sur (Mercosur) on eteläisen Etelä-Amerikan kattava täydelliseen vapaakauppaan tähtäävä sopimus, joka allekirjoitettiin Ouro Pretossa vuonna Perustajajäsenet olivat Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay. Vuonna 1997 Chile ja Bolivia tulivat liitännäisjäseniksi. Myöhemmin myös Peru ja Venezuela on otettu liitännäisjäseniksi. Venezuela liittyi täysjäseneksi vuonna Mercosur-sopimus astui voimaan vuoden 1995 alusta, jolloin noin 80 prosenttia maiden välisestä kaupasta oli tullitonta. Tulliliiton yhtenäinen ulkotulli on keskimäärin 14 prosenttia, vaihdellen hyödykeryhmittäin. Mercosur on edelleen kaukana vapaakauppa-alueesta, mutta tähän on tarkoitus päästä tulevaisuudessa. Huhtikuussa 2001 pidetyssä Amerikan maiden huippukokouksessa luotiin suuntaviivat ja aikataulu Amerikkojen vapaakauppa-alueen (FTAA) kehitykselle. Tavoitteena on perustaa maailman suurin vapaakauppa-alue, johon kuuluisi 34 valtiota ja noin 800 miljoonaa ihmistä. Argentiinan ja EU:n suhteet ovat historiallisesti vahvat. Kaupankäynti ja taloudelliset suhteet lisääntyivät 1990-luvulla. Argentiinan poliittiset suhteet unioniin on hoidettu pääasiassa Mercosurin kautta. EU:n ja Mercosurin väliset vapaakauppaneuvottelut

14 14 (31) käynnistyivät heinäkuussa FTAA-hankkeen eteneminen on luonut paineita EU:n ja Mercosurin välisille kauppaneuvotteluille. Vuonna 1992 EU:n ja Mercosurin välillä sovittiin instituutioiden välisestä yhteistyöstä. Argentiinan ja EU:n välillä on lisäksi aiesopimukset taloudellisesta ja poliittisesta yhteistyöstä (1990) ja kalastuksesta (1994). Ulkomaankaupan kehitys Tuonti on kasvanut tasaisesti vuodesta 2003 lähtien, mutta sen arvo pieneni huomattavasti vuonna Kasvua on kuitenkin taas odotettavissa vuodelle Myös vienti on viime vuosina jatkanut kasvuaan. Vuonna 2008 se kasvoi jopa 38 prosenttia, mutta hiipui tuntuvasti finanssikriisistä johtuen vuoden 2009 aikana. EIU:n arvion mukaan kasvua on luvassa vuodelle 2010.

15 15 (31) Argentiinan ulkomaankauppa , mrd USD Vienti Tuonti Kauppatase Ulkomaankaupan rakenne Lähde: EIU 06/2010 a=arvio, e=ennuste Maa- ja kalatalous muodostavat noin 39 prosenttia Argentiinan viennistä. Valmisteollisuuden osuus on noin 30 prosenttia, raakaöljyn sekä muun energian osuus 12 ja primäärituotteiden 19 prosenttia. Maatalouteen liittyvien tuotteiden osuus viennistä nousee yli 50 prosentin kun lasketaan yhteen maataloustuotteet ja maatalouteen liittyvät primäärituotteet. Primäärituotteet sisältävät jyviä, hedelmiä ja muita jalostamattomia tuotteita. Maataloustuotteet puolestaan ovat jossakin määrin jalostettuja tuotteita kuten kasviöljyt, jauhot ja lihatuotteet. Tärkein yksittäinen vientituote on edelleenkin soija (pavut, jauho ja öljy). Soijan osuus maan kokonaisviennistä on jopa 25 prosenttia. Vuosittaiset tulot soijatuotteiden viennistä ovat noin 13,6 miljardia dollaria. Tuonnin osalta tärkeimmät ryhmät ovat puolivalmisteet, noin 34 prosenttia ja pääomahyödykkeet. Sekä kulutustavaroiden että polttoaineiden osuudet ovat nousseet hieman parin viime vuoden aikana. Tärkeimmät kauppakumppanit Argentiinan tärkeimmät kauppakumppanit ovat perinteisesti Brasilia, Kiina, Yhdysvallat ja EU. Kiinan merkitys Argentiinan ulkomaankaupalle on kasvanut. Vuonna 2008 Kiina nousi sekä viennissä että tuonnissa toiseksi tärkeimmäksi kauppakumppaniksi. Kauppa Suomen kanssa Argentiina on Suomen neljänneksi suurin kauppakumppani Latinalaisessa Amerikassa. Vuonna 2009 Suomen vienti Argentiinaan oli 64 miljoonaa euroa ja tuonti 21 mil-

16 16 (31) joonaa euroa. Sekä tuonti että vienti laskivat huomattavasti, lähes puolella, edellisvuoteen verrattuna. Kauppatase vuonna 2009 oli 43 miljoonaa euroa ylijäämäinen Suomelle Suomen Argentiinan kauppa , miljoonaa EUR vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen vienti Suomen vienti perustuu pitkälti perinteisiin vientituotteisiin kuten paperiin ja teollisuuden erikoiskoneisiin. Suomen vienti Argentiinaan 2009 Valmiit tavarat 2,9 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 26,7 % Elintarvikkeet ja juomat 0,1 % Kemialliset aineet ja tuotteet 15,0 % Valmistetut tavarat 55,2 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Argentiinaan vuonna 2009 SITC-nimike Milj.eur Osuus Muutos

17 17 (31) Suomen tuonti % 1) % 2) 1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 34, Muut sähkökoneet ja -laitteet 5, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 4, Orgaaniset kemialliset aineet 3, Eri toimialojen erikoiskoneet 2, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 2, Väri- ja parkitusaineet 2, Muovit, valmistamattomat 2, Kojeet, mittarit yms. 1, Erinäiset kemialliset tuotteet 1, tärkeintä yhteensä 59,7 93 Koko vienti 64, osuus Suomen viennistä Argentiinaan 2 muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus Suomen tuonti Argentiinasta muodostuu lähinnä elintarvikkeista ja juomista. Suomen tuonti Argentiinasta 2009 Valmistetut tavarat 6,8 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 12,0 % Valmiit tavarat 0,9 % Kemialliset aineet ja tuotteet 6,3 % Raaka-aineet, polttoaineet 3,9 % Elintarvikkeet ja juomat 70,2 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta vuonna ) SITC-nimike Milj.EUR Osuus % 1) Muutos % 1 11 Juomat 8, Hedelmät ja kasvikset 5, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 1, Orgaaniset kemialliset aineet 1,1 5-90

18 18 (31) Ulkomaiset investoinnit Maa- ja metsätalous 5 01 Öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 0, Rauta ja teräs 0, Moottoriajoneuvot 0, Tuotteet epäjalosta metallista 0, Nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 0, Liha ja lihatuotteet 0, tärkeintä yhteensä 20,0 95 Koko tuonti 21, ) osuus Suomen tuonnista Argentiinasta 2) muutos edelliseen vuoteen verrattuna Lähde: Tullihallitus Vuosien poliittisen kriisin seurauksena ulkomaiset investoinnit romahtivat. Sittemmin niiden määrä on kasvanut ja vuonna 2008 ulkomaisten investointien määrä nousi yli kahdeksaan miljardiin dollariin. Vuonna 2009 investoinnit romahtivat jälleen alle neljään miljardiin. EIU:n arvio vuodelle 2010 on 4,9 miljardia dollaria. Suurin osa ulkomaisista suorista sijoituksista liittyy öljyyn ja maakaasuun (45,3 prosenttia), telealaan tai rakentamiseen. Mittavia investointeja on tehty myös vähittäiskauppaan ja hotellitoimintaan. Palvelusektorille on suuntautunut vajaa viidennes ulkomaisesta rahasta. Alueellisesti eniten investointeja tehdään Buenos Airesiin, Mendozaan ja Rio Negroon. Suurimmat investoijamaat ovat Yhdysvallat, Espanja ja Chile. Vaikka Argentiina ei ole OECD:n jäsen, noudattaa se järjestön antamia suosituksia koskien ulkomaisia investointeja. OECD luokitteleekin Argentiinan tässä suhteessa liberaaliksi toimijaksi. Ulkomaisia sijoittajia koskevat samat lait ja säännöt kuin kotimaisia yrityksiä. Joitain poikkeuksia kuitenkin on. Ulkomaiset yritykset eivät saa harjoittaa uraanin louhintaa tai atomivoiman tuottamista. Vaikka ulkomaisten osallistumista media-toimintaan ei ole virallisesti kielletty, käytännössä lupien saaminen on hankalaa. Pankkitoimintaa varten tarvitaan keskuspankin hyväksyntä. Maa- ja elintarviketeollisuus on aina ollut yksi Argentiinan talouden peruspilareista. Sen kasvu on ollut jo kaksi vuosikymmentä nopeampaa kuin talouskasvu keskimäärin. Maatalouden osuus Bkt:stä ajanjaksolla oli keskimäärin 10 prosenttia. Vuonna 2006 osuus laski peräti 2,6 prosenttiin, mutta nousi vuonna 2007 jälleen 5,5 prosenttiin. Sato oli tuolloin ennätyksellisen suuri. Vuodelle maatalouden osuus BKT:stä supistui 15,7 prosentilla, mutta vuodelle 2010 kasvuennuste on 15 prosenttia.

19 19 (31) Vaikka maataloustuotteiden vientiä on viime vuosina rajoitettu erilaisilla vientiveroilla, ovat ne yhdessä elintarviketeollisuuden kanssa muodostaneet vientituloista yli puolet. Argentiina onkin maailman kahdeksanneksi suurin elintarvikkeiden tuottaja ja viidenneksi suurin viejä. Maa kuuluu maailman suurimpiin viljojen, öljysiementen, sitruunojen, viinien sekä liha- ja kalatuotteiden toimittajiin. Puolet Argentiinan "Top 50" - yrityksistä on maatalous- ja elintarvikealan yrityksiä (ns. agrifood). Nykyisin Bkt:stä 10,6 prosenttia tulee maataloudesta ja elintarviketeollisuudesta. Tärkeimmät vientimarkkinat ovat EU, lähialueen maat (Mercosur) sekä Nafta. Argentiina on Maailman johtava auringonkukkaöljyn tuottaja ja viejä. Maailman johtava soijaöljyn viejä ja kolmanneksi suurin tuottaja. Maailman kolmanneksi suurin soijapapujen tuottaja. Maailman johtava hunajan viejä ja toiseksi suurin tuottaja. Maailman johtava sitruunoiden viejä ja kolmanneksi suurin tuottaja. Maailman toiseksi suurin maissin viejä. Maailman viidenneksi suurin naudanlihan viejä. Maailman kuudenneksi suurin viinin tuottaja. Argentiina on 4,5 prosentin osuudellaan maailman viidenneksi suurin naudanlihan tuottaja. Lihateollisuuden vuosittaisen tuotannon arvo on noin kymmenen miljardia dollaria. Koko lihataloudesta naudanlihan osuus on peräti 87 prosenttia. Tuotannosta noin kolme neljäsosaa on kotimarkkinoita varten, ja tuottajat ovat pääosin pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Meijerituotteiden osalta Argentiina on maailmanlaajuisesti merkittävä tekijä. Se on seitsemänneksi suurin maitotaloustuotteiden ja peräti kolmanneksi suurin maitojauheen tuottaja maailmassa. Lähes puolen miljoonan juustotonnin vuosituotannolla se on maailman seitsemänneksi suurin. Meijeriteollisuudessa mukana on monikansallisia suuryhtiöitä kuten tanskalainen Arla Foods, ranskalainen Danone, sveitsiläinen Nestlé ja uusiseelantilainen Fronterra. Argentiina on tärkeä hedelmien ja vihannesten viejä. Se on maailman johtava sitruunoiden, sitruunamehun, päärynöiden, omenoiden ja valkosipulin viejä. Argentiina on maailman toiseksi suurin papujen tuottaja, kolmanneksi suurin omenamehun viejä ja viidenneksi suurin oliivintuottaja. Erilaiset viljat ja siemenet ovat Argentiinan perinteisimpiä vientituotteita. Soijan, auringonkukan, vehnän ja maissin yhteenlaskettu osuus on yli 60 prosenttia koko viljantuotannosta. Peräti 17 prosenttia maailman soijantuotannosta on argentiinalaista alkuperää. Argentiina onkin maailman kolmanneksi suurin soijapapujen viejä sekä suurin yksittäinen soijaöljyn, -pellettien ja -jauhon viejä. Soijan osuus Argentiinan maatalous- ja elintarviketeollisuuden viennistä on ollut viime vuosina peräti 40 prosenttia.

20 20 (31) Viime vuosina maataloutta on ryhdytty investointirahastojen avulla modernisoimaan ja uusia teknologioita on otettu käyttöön. Argentiinassa on Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi eniten geenimuunneltujen kasvien tuotantoon tarkoitettua viljelysmaata. Soijan tuotannosta 90 prosenttia ja maissista 17 prosenttia on geenimuunneltua. Lisäksi Argentiinassa viljeltävä puuvilla on geenimanipuloitua. Viinintuottajia Argentiinassa on yli 700, niistä 70 prosenttia Mendozan maakunnassa. Viiniteollisuus työllistää ihmistä. Ulkomaisten investointien ansiosta viinien tuotanto on viime vuosina tehostunut ja laatu selkeästi parantunut. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on alalle investoitu yli miljardin dollarin edestä, erityisesti ulkomailta käsin. Viininviennin arvioidaan tuottaneen maalle vuonna 2007 yhteensä 650 miljoonaa dollaria, 30 prosenttia enemmän kuin vuonna Viennistä yli puolet on kymmenen suurimman viinintuottajan käsissä. Samalla kun kotimainen viininkulutus on vaihteeksi hienoisessa kasvussa menestyvät argentiinalaiset viinit kasvavassa määrin ulkomailla ja uusia vientimarkkinoita on avautunut Itä-Euroopassa ja Kaakkois-Aasiassa. Oluen tuotanto on kasvussa ja (osin viinin hinnannousun takia) olut ohitti myynnissä viinin vuonna 2002 Argentiinan kotimarkkinoilla. Olut- ja virvoitusjuomamarkkinoita hallitsevat ulkomaiset yritykset. Argentiinan laajan maataloustuotannon ja maan rajojen sisältä löytyvien hyvin erilaisten ilmasto-olosuhteiden ansiosta maa on elintarvikkeiden osalta täysin omavarainen. Tuonnin osuus kotimaisesta elintarvikemyynnistä on vain viisi prosenttia. Metsätaloutta Argentiinassa suosivat huomattavat metsäalueet. Etenkin maan pohjoisosissa, jossa lämpötila saattaa talvellakin nousta yli 20 celsiusasteen, on mahtava potentiaali. Luonnonmetsiä maalla on lähes 40 miljoonaa hehtaaria ja istutettua vajaa miljoona hehtaaria ja ne sijaitsevat pääasiassa maan pohjoisosissa Formosan, Chacon, Misionesin, Corrientesin ja Entre Riosin sekä keskiosissa Rio Negron ja Chubutin provinsseissa. Metsien hyödyntämisestä ja istutuksesta on olemassa suunnitelmat. Valtio tukee metsäsektoria mm. veroetuuksin, avustuksin ja hyvityksin. Alan kehittämisessä on mukana paljon ulkomaista pääomaa. Puun vuosituotto on noin tonnia, ja sitä käytetään muun muassa paperin, sellun ja huonekalujen tuottamiseen. Teollisuus ja rakentaminen Kuten muutkin maat Latinalaisessa Amerikassa, myös Argentiina loi aikanaan oman teollisuutensa vahvan tullisuojan sisällä. Oma tuotantostrategia kuitenkin puuttui pitkin matkaa. Maan talous oli useaan otteeseen heikossa kunnossa ennen ja jälkeen sotilasvallan. Hallitus teki 1990-luvulla merkittäviä ratkaisuja hyperinflaation noustua jopa tuhansiin prosentteihin. Peso päätettiin sitoa Yhdysvaltojen dollariin (Plan de Convertibilidad), maan talous avautui, valtiojohtoinen sääntely purettiin ja valtionyhtiöiden

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa

Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa Kauppa 2014 Handel Trade Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Väli- ja Etelä-Amerikan maiden välinen kauppa v. 2003-2013(1-9) 2500 Milj. e 2000 1500 1000 500 0 2003

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v. 22-211 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Tuonti Vienti Helsinki 26.3.212 Tietoja lainattaessa lähteenä

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 25.9.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin. Verkoilla maailmalle Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Verkoilla maailmalle 12.6.2013 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin

Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin Tukea kaupallisiin kehitysmaahankkeisiin 20.9.2011 Finnpartnership-liikekumppanuusohjelma tausta ja tavoite Ulkoasiainministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima ohjelma Tavoitteena lisätä suomalaisten

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Suomen ja Turkin välinen kauppa

Suomen ja Turkin välinen kauppa Kauppa 2010 Handel Trade Suomen ja Turkin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Turkin välinen kauppa v. 2000-2010 (tammikuu) 800 Milj. e 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2001-2012 (1-8) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002-2012(1-9) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (1-9)

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2002-2012 (1-3) Milj. e 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2003-2013 (1-8) 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Milj. e 2003 2004

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot