T&E palvelut. Asiakas etusijalla. Osaamisen ja yritystoiminnan kehittäminen. työpaikkoja. vauhtia kehittämiseen 1/09. Pk-sektorilta toivotaan lisää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T&E palvelut. Asiakas etusijalla. Osaamisen ja yritystoiminnan kehittäminen. työpaikkoja. vauhtia kehittämiseen 1/09. Pk-sektorilta toivotaan lisää"

Transkriptio

1 Hämeen työ- ja elinkeinokeskuksen asiakaslehti T&E palvelut 1/09 Pk-sektorilta toivotaan lisää työpaikkoja Asiakas etusijalla Rahoituksella vauhtia kehittämiseen 1 Osaamisen ja yritystoiminnan kehittäminen

2 Tässä numerossa 3 Asiakas etusijalla 4 Oikein keinoin ulkomaille 5 Neuvontapalvelut 7 Rahoituksella vauhtia kehittämiseen 8 Rahoituspalvelut 11 Raha riittää haettuihin maatalouden investointitukiin Pääkirjoitus TE-palvelut tutuiksi ja käyttöön 12 Täsmäkoulutus puree parhaiten 13 Osaamisen ja yritystoiminnan kehittäminen 14 Työ- ja elinkeinotoimistot Osaamista rekrytoinnista työvoiman vähentämisen tukitoimiin 16 Pk-sektorilta toivotaan lisää työpaikkoja 17 Uudistuvat TE-toimistot palvelevat asiakkaitaan asiantuntemuksella! 18 Hämeen työ- ja elinkeinokeskus, organisaatio Hämeen TE-keskuksen toimialue 19 Linkkejä T&E uutisia T&E uutisia. Hämeen TE-keskus, Rauhankatu 10, Lahti, puhelin , faksi , Päätoimittaja Pekka Savolainen. Toimitussihteeri Heljä Parkko. Kannen kuvat Futureimagebank ja TE-keskus. Taitto Mirja Näkki Oy. Painopaikka Edita Prima Oy. ISSN T&E uutisia ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset TE-keskuksen organisaatio uudistui vuoden 2009 alussa ja nimikin lyheni työ- ja elinkeinokeskukseksi, mutta tuttu nimilyhenne TE-keskus säilyi. Työvoimatoimistot muuttuivat puolestaan työ- ja elinkeinotoimistoiksi eli lyhyesti TE-toimistoiksi. Organisaatiomuutoksen yhteydessä myös monien tytöntekijöiden tehtävä muuttuivat, joten päätimme kertoa tämän julkaisun kautta palveluistamme ja niistä vastaavista henkilöistä. Muutoksen yhteydessä työllisyys- ja yrittäjyysasiat koottiin yhteen samalle työllisyyden ja yrittäjyyden vastuualueelle. Tavoitteenamme on vastata entistä kokonaisvaltaisemmin asiakkaidemme tarpeisiin yritysten ja työvoiman kehittämisen työkaluilla. Kokemus on osoittanut konkreettisesti yritysten menestymisen ja työllisyyden kohtalonyhteyden. Hyvinä aikoina työvoiman saatavuus on keskeinen yritysten kasvun mahdollistaja ja taantumassa taas yritysten vaikeudet heijastuvat välittömästi työllisyyteen ja työpaikkakehitykseen. Uskomme, että uusi organisaatiomme tukee sekä yritys- että työnhakija-asiakkaitamme entistä paremmin erilaisissa suhdannetilanteissa. Mielestämme juuri nyt on oikea hetki valmistautua parempiin aikoihin. Siksi yritysten kasvua, T&K-toimintaa ja kansainvälistymistä tukevat palvelut koottiin innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -vastuualueelle. Tavoitteena on tarjota Tekesin innovaatio- ja T&Krahoitus, työyhteisöjen toimivuutta parantava TYKES-rahoitus, Keksintösäätiön ja Patentti- ja rekisterihallituksen palvelut sekä kansainvälistymiseen liittyvät työkalumme mahdollisimman kokonaisvaltaisena pakettina kasvuhakuisten yritysten käyttöön. Maatilojen ja maaseudun kehittämisen tehtäväkokonaisuutta täydennettiin muutoksessa energia-asioihin liittyvillä palveluilla, koska kotimaisen energian tuottaminen tuo myös maaseudulle uutta yritystoimintaa ja työtilaisuuksia. Maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön monipuoliset, energian säästöön, ilmastonmuutoksen hillintään ja uusiutuvan energian käyttöön liittyvät palvelut koottiin organisaatiomuutoksessa yhteen maaseudun ja energian vastuualueelle. EU:n rakennerahastotoiminnan suomalaista toteuttamismallia on moitittu vuosien varrella hajanaiseksi ja vaikeasti hahmotettavaksi. Tilanteen korjaamiseksi kokosimme aikaisemmin eri osastoilla hajallaan olleet rakennerahastoasiat EU-rakennerahastoyksikköön yhteisen johdon alaisuuteen. Samoin menettelimme tukien maksatukseen ja tarkastukseen liittyvien asioiden suhteen. Tavoitteena on yhdenmukaistaa käytäntöjä ja nopeuttaa sekä hankepäätösten että maksatusten käsittelyä. TE-toimistojen uudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on viedä asteittain lisää yrityspalveluja paikalliselle tasolle lähellä asiakasta. Kehittämistyö on vasta käynnistymässä TE-toimistojen henkilöstön koulutuksella. Uskomme palvelutarjonnan nopeaan etenemiseen, koska TE-toimistoilla on pitkäaikainen kokemus yhteistyöstä alueensa yritysten kanssa ja jalkautumista yrityksiin on jo pitkään systemaattisesti kehitetty. Haluamme kuitenkin tähdentää, että työnvälitys, työvoimakoulutus sekä muut entisten työvoimatoimistojen ydintehtävät säilyvät ja kehittyvät myös uusissa TE-toimistoissa. TE-uudistuksen keskeinen tavoite on asiakaspalvelun parantaminen. Tähän pyritään mm. palvelujen seudullistamisella, eri asiakasryhmien palvelutarpeiden täsmentämisellä sekä palveluprosessien kehittämisellä. Kehitämme myös yhteistyötä keskeisten yhteistyökumppaneidemme Tekesin, Finveran, Finpron sekä seudullisten elinkeinoyhtiöiden kanssa toteuttamalla yhdessä kasvuyritysten palveluja sekä seudullisten yrityspalvelujen kehittämistä. Tämän julkaisun tarkoituksena on kertoa uudistuneesta organisaatiostamme ja ennen kaikkea palveluistamme ja niiden vastuuhenkilöistä. Vallitsevassa taantumatilanteessa on erityisen tärkeää, että asiakkaamme löytävät palvelumme helposti, kaikki potentiaaliset kehittämishankkeet saadaan ripeästi käyntiin ja resurssimme täysimääräiseen käyttöön. Tämä julkaisu löytyy myös sähköisessä muodossa internetsivuiltamme osoitteesta fi/hame. Pekka Savolainen Hämeen TE-keskuksen johtaja 2

3 Teksti ja kuva: Hanna Rusila Asiakas etusijalle TE-keskukset saivat vuoden alussa uuden organisaation. Asiakasnäkökulma ja räätälöity palvelu korostuvat jatkossa entistä paremmin. Työ- ja elinkeinohallinnolla on laaja valikoima palveluja, mutta aina ne eivät tavoita oikeita käyttäjiä. Muun muassa tähän haluttiin pureutua TE-keskusten organisaatiouudistuksella, joka astui voimaan vuodenvaihteessa. Hämeen TE-keskukseen perustettiin uudistuksen yhteydessä uusi toiminto nimeltä asiakkuudet. Se merkitsee, että asiakas on vastedes kaiken palvelun ykköslähtökohta. Yrityksen on tunnettava asiakkaansa, jos se haluaa myydä tuotteitaan. Yhtä lailla meidän TE-keskuksessa on tunnettava asiakkaamme, jos haluamme, että neuvonta ja tukirahat löytävät oikeaan osoitteeseen, asiakkuuspäälliköksi nimitetty Timo Puukko selventää. Tähän asti toiminta on ohjautunut liiaksi ylhäältä käsin, viranomaislähtöisesti. Palvelut lähemmäs Puukko työskenteli aiemmin yritystutkijana neuvomassa rahoitus- ja kansainvälistymisasioissa ja käsittelemässä tukihakemuksia. Uusi rooli on etäämmällä asiakkaista, mutta kokonaan Puukko ei halua kadota koordinointitasolle. Vastaan palvelujen jatkuvasta kehittämisestä ja valvon, että asiakas on kaikessa etusijalla. Minulle voi silti edelleen soittaa ja kysyä neuvoja. Tuntuma asiakkaisiin on tärkeää säilyttää, hän linjaa. Organisaatiouudistus ei toki toteudu hetkessä. Puukko pitää realistisena tavoitteena, että malli olisi täysin toiminnassa ensi vuoden loppuun mennessä. Suurin etu asiakkaille on yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen alusta lähtien ja siten ohjautuminen oikeiden palveluiden piiriin. Myös TE-toimistot eli entiset työkkärit nivoutuvat kiinteäksi osaksi palettia. Uudistus lisää varsinkin pienemmillä paikkakunnilla palveluja ja tuo ne lähemmäs asiakasta, Puukko kiteyttää. Kolmen portaan malli Hämeen TE-keskuksen yritysasiakkaiden määräksi arvioidaan tänä vuonna noin 300. Päälle tulee koko joukko henkilö- ja yhteisöasiakkaita. Yleensä suurimman hyödyn tuottaa räätälöity palvelu, Puukko korostaa. Kun julkishallinnon resurssit kuitenkin vähenevät ennemmin kuin kasvavat, on pakko miettiä toteutustapoja. Puukko on mukana luomassa valtakunnallista kolmiportaista palvelujärjestelmää. Nettisivustosta tulee entistä kattavampi, niin sanottu ykkösporras. Kakkosportaaksi luodaan yhteyskeskus, josta saa puhelinneuvontaa. Kolmanneksi asiakkaita palvellaan henkilökohtaisesti, hän kertoo. Yksi pitkän ajan haasteista on eri palveluntarjoajien, kuten TE-keskusten, Tekesin, Finveran ja Finpron, asiakastietojärjestelmien yhdistäminen. Kaikki hyötyvät, kun päällekkäisyydet karsitaan, tieto kulkee eikä samoja asioita tarvitse kertoa monella luukulla. 3

4 Siinä vaiheessa, kun ulkomainen yritys on hankkinut markkinarakonsa kansainvälisiltä kentiltä, suomalainen vielä hioo tuotettaan täydelliseksi. Näin tiivistää haasteensa Hämeen TE-keskuksen tuore innovaatio- ja kansainvälistymisasiantuntija Saija Kommers ja hymyilee päälle. Haluan kannustaa yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään mahdollisimman aikaisin. Tuotteen ei tarvitse olla loppuun asti hiottu ja markkinajohtajuus kotimaassa saavutettu, kun vienti aloitetaan. Parhaan palautteen tuotteen kehittämiseen saa paikan päältä, hän tietää. Juuritason neuvoja Huhtikuussa työssään aloittanut Kommers asui 11 viime vuotta ulkomailla: Yhdysvalloissa, Malesiassa, Saksassa ja Hollannissa. Kansainvälisten yritysten johtamisen ja viennin tehtävissä hän hankki paljon osaamista, jota suomalaisyritykset voivat nyt hyödyntää. Annan ruohonjuuritason neuvoja, jos kansainvälistyminen on uutta. Pienet käytännön neuvot saattavat estää isot virheet jatkossa. Kansainvälistymistä ei tarvitse jokaisen opetella kantapään kautta. Ottakaa rohkeasti yhteyttä! Viennissä kuten kaikessa busineksessä tuote on luonnollisesti tärkeä. Erilainen kulttuuri ja neuvottelutaktiikka saattaa kuitenkin yllättää. Jos tuote ei myy voikin syy olla jossakin muualla kuin tuotteessa. Keskeistä on kohdemaan kulttuurin ymmärtäminen ja arvostaminen, Kommers painottaa. Oikealle asiantuntijalle Kommersin työnkuvaan kuuluu kaikki kansainvälistymiseen liittyvä neuvonta. Käytännön vinkkien lisäksi hän ohjaa tarvittaessa oikeille asiantuntijoille, auttaa kansainvälistymissuunnitelman tai markkinatutkimuksen tekemisessä ja opastaa rahoituksen hakemisessa. TE-keskuksen lisäksi kansainvälistymispalveluja on mm. Tekesillä, Finprolla, Suomalais-venäläisellä kauppakillalla, kauppakamarilla ja alueellisilla kehitysyhtiöillä. Pyrimme karsimaan päällekkäisyyksiä ja tehostamaan yhteisten resurssien käyttöä, Kommers kuvaa. Yhteistyötä tehdään myös oman talon sisällä, etenkin yritysrahoitusosaston kanssa. Teksti ja kuva: Hanna Rusila Oikein keinoin ulkomaille Moni suomalaisyritys on turhan varovainen vientisuunnitelmissaan. TE-keskuksen asiantuntemus auttaa valitsemaan oikeat strategiat. Rahoitusta tarjolla Kansainvälistymiseen panostaminen on yrityksille erityisen tärkeää nyt, kun markkinat ovat murroksessa. Vientiosastoilla on hetken aikaa hiljaista, mutta sen ei saa antaa hämätä. Juuri nyt on oikea hetki suunnitelmien laadinnalle tai henkilöstön kieli- ja bisneskulttuurikoulutukselle. Muuten juna voi ajaa ohi, Kommers muistuttaa. Venäjän suuntaan hämäläisyritykset ovat näköalapaikalla, joka kannattaisi hyödyntää. Itänaapurin tai esimerkiksi Intian haastaville markkinoille ei kuitenkaan pidä lähteä ilman huolellista valmistautumista. Suunnitteluun tarkoitettua valmistelurahoitusta kannattaa hakea, sillä rahaa on tällä hetkellä jaossa, Kommers kannustaa. 4

5 NEUVONTAPALVELUT Yritysneuvonta TE-keskus tarjoaa monipuolisia palveluja yritystoiminnasta kiinnostuneille, yritystoimintaa käynnistäville ja yritystoimintaa harjoittaville. TE-keskuksen yritysneuvoja antaa yritysmuodon valintaan ja yrityksen perustamiseen liittyvää neuvontaa ja neuvoo yritysrahoitukseen ja yrityksen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Yritysneuvoja Terttu Nevalainen, puh Rekisteripalvelut TE-keskus tarjoaa Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteripalveluja: PRH-neuvontaa, kaupparekisteri-ilmoitusten ja -maksujen vastaanottoa, KATKA-tietokantapalveluja sekä neuvontaa mm. tuotemerkkien rekisteröintiä koskevissa asioissa. Hämeenlinnassa yrityksen rekisteröinti- ja muutosilmoituksia ja maksuja ottaa vastaan Hämeenlinnan maistraatti. Yrityksen perustamisneuvontaa antaa Hämeen Uusyrityskeskus Sibeliuksenkatu 2 B 5 krs, ajanvaraus puh tai Maaseutuyrittäjyys TE-keskus tarjoaa maaseudulla toimiville mikroyrityksille, monialaisille maatiloille ja aloittaville yrityksille asiantuntijapalveluita ja neuvontaa. Asiantuntija Seppo Mäkinen, puh Yritystutkija Kari Palvaila, puh Tekesin rahoitus- ja asiantuntijapalvelut TE-keskuksen innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -vastuualueen asiantuntijat toimivat osana Tekesin, teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen verkostoa. Teknologiaasiantuntijat neuvovat yrityksiä niiden elinkaaren eri vaiheissa sekä hankkeiden valmistelussa ja kehittämisessä ja verkottavat alueen yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita ja kannustavat niitä innovaatiotoimintaan. Assistentti Nina Flaaming, puh Keksintöasiamiespalvelut TE-keskus palvelee yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä immateriaalioikeusasioissa ja keksintötoiminnassa. TE-keskuksen keksintöasiamies - arvioi keksinnön uutuutta ja keksinnöllisyyttä - arvioi tuotteen teknisiä ja kaupallisia mahdollisuuksia - neuvoo suojausvaihtoehdoissa - avustaa asiantuntija- ja tuotekehityspalvelujen saamisessa - neuvoo keksintöjen tuotekehityksen rahoitusvaihtoehdoista - ohjaa keksintöjen markkinoinnissa - arvioi ja jalostaa uusia liikeidea-aihioita tuoteväyläryhmässä. Asiointi keksintöasiamiehen kanssa on luottamuksellista. keksintöasiamies Eino Jokinen puh Ulkomaalainen yritystoiminnan käynnistäjänä EU:n ulkopuolelta tulevan ulkomaalaisen elinkeinonharjoittajan on haettava yritystoiminnalleen lupaa. TE-keskus arvioi kannattavan elinkeinotoiminnan edellytykset ja sen, että elinkeinonharjoittajan toimeentulo on turvattu. Yritysneuvoja Terttu Nevalainen, puh Kaupparekisteripalvelut Kaupparekisteripalvelut myös myös TE-keskuksissa TE-keskuksissa Yleisneuvonta kaupparekisteriasioissa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään Yleisneuvonta kaupparekisteriasioissa Yritys- liittyvät palvelut Yleisneuvonta ja yhteisötietojärjestelmään kaupparekisteriasioissa liittyvät Yritys- ja palvelut yhteisötietojärjestelmään Kaupparekisteri-ilmoitusten liittyvät palvelut ja Kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelymaksujen vastaanotto ja käsittelymaksujen Kaupparekisteri-ilmoitusten vastaanotto ja käsittelymaksujen Kaupparekisteri-ilmoitusten vastaanotto ja Kaupparekisteriotteet käsittelymaksujen vastaanotto Lomakkeet, oppaat ja esitteet Kaupparekisteriotteet Lomakkeet, Kaupparekisteriotteet Ota yhteyttä! oppaat ja esitteet Hämeen Lomakkeet, TE-keskus oppaat ja esitteet N Hämeen N TE-keskus puhelinnumero Ota N N yhteyttä! sähköposti Hämeen Ota yhteyttä! puhelinnumero TE-keskus Yritysneuvoja Hämeen TE-keskus sähköposti Terttu Nevalainen, 050 N N , puhelinnumero sähköposti 5

6 NEUVONTAPALVELUT Kansainvälistymisneuvonta TE-keskuksen innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -vastuualueen asiantuntijat auttavat yrityksiä arvioimaan mahdollisuuksiaan kansainvälistymiseen ja neuvovat kansainvälisen kaupan aloittavia yrityksiä. TE-keskuksen asiantuntijoilta saa apua mm. - kansainvälistymissuunnitelman tekemiseen - markkinatutkimusten tekemiseen ulkomailla - kontaktien saamiseen ulkomailla ja kotimaassa - tiedon hankintaan kohdemaasta/-maista - rahoitusvaihtoehtojen kartoittamiseen. Asiantuntija Saija Kommers, puh Asiantuntija Ritva Lehtelä, puh Omistajanvaihdos Hämeen TE-keskus tarjoaa sukupolven- ja omistajanvaihdospalveluja pk-yritykselle, jonka yrittäjä on ikääntymässä ja tarvitsee asiantuntijaapua omistajanvaihdoksen suunnitteluun ja toteutukseen. Omistajanvaihdos-klinikalla yrittäjä voi kartoittaa oman tilanteensa asiantuntijan avustuksella ja saada neuvoja ja opastusta siitä, miten vaihdosta viedä eteenpäin. ViestinVaihto tarjoaa yksilöllisen, räätälöidyn asiantuntijapalvelun omistajan-/sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteutukseen. KasvuApu-klinikka tarjoaa yritysten jatkajalle ja nuorelle kasvuhakuiselle yrityksille asiantuntija-apua yrityksen kehittämiseen ja kasvuun. Klinikalla arvioidaan yhdessä yrittäjän kanssa yrityksen kehittämisen kohteet ja sovitaan jatkotoimenpiteistä. Projektipäällikkö Hannele Heikkinen, puh Sosiaalinen yritys Sosiaalinen yritys on liiketaloudellisin perustein elinkeinotoimintaa harjoittava yritys, säätiö tai muu elinkeinonharjoittaja, joka on merkitty kaupparekisteriin ja työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Sosiaalisten yritysten tavoitteena on kannattavan liiketoiminnan lisäksi luoda uusia, pitkäaikaisia työpaikkoja vaikeasti työllistyville osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille. Projektipäällikkö Heikki Rantala, Välke - välityömarkkinoiden kehittäminen, puh Viljelijätuet Maa- ja puutarhatalouden tukien tarkoituksena on turvata tuotannon kannattavuus ja jatkuvuus, korvata luonnonolosuhteista aiheutuneita haittoja sekä edistää luonnon monimuotoisuutta ja maatalousmaiseman hoitoa. Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Ryhmäpäällikkö Juha Poutiainen, Tarkastaja Hannu Heinämaa, Maatilojen rahoitus Maatiloille voidaan myöntää rahoitusta tilanpidon aloittamiseen ja maatilojen investointeihin. Ryhmäpäällikkö Tapio Punttila puh Tarkastaja Tuija Hippeläinen puh Maatilan omistajanvaihdos TE-keskus rahoittaa maaseutuyrittäjää maatilan sukupolven- ja omistajanvaihdoksessa nuoren viljelijän tilanpidon aloittamistuella ja maanoston tuella. Asiantuntija Olli Löyttyniemi, puh Kalatalousasiat TE-keskuksen kalatalousyksikön tehtäviin kuuluu kalatalouden edunvalvonta sekä EU:n kalatalouspolitiikan ja kansallisen kalastuslainsäädännön toimeenpano. TE-keskus antaa asiantuntija-apua elinkeino- ja vapaa-ajankalatalouden kehittämiseen ja kalavarojen hoitoon liittyvissä asioissa. Tarkastaja Eliisa Mikkola, puh Valtakunnallinen kalastuksen neuvontapuhelin: Arkisin klo 8-16 (0,08 euroa/min + pvm) Palkkaturva Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyystilanteen varalta. Hämeen TE-keskusalueen palkkaturva-asiat ratkaistaan Pirkanmaan TE-keskuksen palkkaturvayksikössä puhelin

7 Rahoituksella vauhtia kehittämiseen TE-keskuksen yritysrahoitusta kannattaa kysyä, jos kiikarissa on investointeja tai muita isompia kehityshankkeita. Taantumassa monikaan yritys ei investoi. Muita kehityshankkeita toteutetaan enemmän, toteaa Hämeen TE-keskuksessa yritystutkijana työskentelevä Niko Annola. TE-keskus tarjoaa yrityksille monenlaista rahoitusta kehittämisavustuksista energia- ja maaseututukiin. Loppuvuodesta 2008 aloittaneen Annolan työsarkaa ovat ensisijaisesti yritysten kehittämisavustukset. Ne jakaantuvat investointi-, tuotannon kehittämis- sekä liiketoiminnan kehittämis- ja kansainvälistymistukiin. Esimerkiksi käy vaikkapa Keski-Euroopan markkinoille pyrkivä yritys, jolle vienti on uutta. TE-keskuksen avulla yritys voi hankkia ulkopuolisen asiantuntijan, maksaa työntekijöidensä matkoja, palkata vientipäällikön tai osallistua messuille, Annola listaa. Teksti ja kuva: Hanna Rusila Laidasta laitaan Rahoitusta saadakseen hankkeen on oltava yritykselle merkittävä. Vientihankkeista TE-keskuksen rahoitusosuus on puolet, tuotekehityshankkeista 35 prosenttia, investointihankkeista tapauskohtainen. Summat vaihtelevat laidasta laitaan. Pienin myöntämämme avustus oli hieman yli euroa, suurimmat satojatuhansia, Annola kertoo. Pöydälläni on tällä hetkellä hakemuksia yhden hengen yrityksistä yli 200 hengen yritykseen. Annolan tehtävänä on opastaa yrityksiä oikeiden henkilöiden luo, neuvoa rahoituksen hakemisessa ja käsitellä hakemuksia. TE-keskuksen organisaatiouudistus on tuonut uusia kasvoja yritystoiminnan kehittämisryhmään. Meitä on tällä hetkellä kolme, ja saman verran on haussa. Jos ei tiedä, kenen puoleen kääntyä, rohkeasti vain soittoa minulle, niin autan eteenpäin, Annola kannustaa. Pallo Kanta-Hämeelle Tarvittaessa voimat yhdistetään muiden TE-keskuksen yksiköiden kanssa. Annolan seurana yritysvierailuilla on usein kansainvälistymisasioihin erikoistunut Saija Kommers. Uusi organisaatiomalli toi meille lisää osaamista, Annola kertoo. Monialaisuudelle onkin käyttöä. Rahoitusha- kemus voi koskea mitä tahansa uudesta toiminnanohjausjärjestelmästä vientimarkkinoiden laajentamiseen tai suuriin laiteinvestointeihin. Myöntämämme tuki voi myös linkittyä muihin työvoima- ja elinkeinohallinnon palveluihin, kuten tuotteistettuihin asiantuntijaohjelmiin tai Tekesin rahoitukseen, Annola mainitsee. Vielä tietoisuus TE-keskuksen palveluista ei ole yltänyt kaikkialle. Toisinaan kysytään, tuemmeko vain suuria yrityksiä. Päijät-Hämeessä yritysten aktiivisuus on ollut viime aikoina kiitettävää, mutta Kanta- Hämeen suuntaan heittäisin palloa. Jos mielessä on kehitysideoita, aktiivisuutta vain peliin! 7

8 rahoituspalvelut YRITYSRAHOITUS Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, kun yritys aloittaa toimintansa taikka laajentaa tai kehittää sitä. Avustuksen kohteena olevan hankkeen tulee olla yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä. Avustusta ei voida myöntää kalatalouteen, maatalouteen eikä metsätalouteen. Avustusta ei voida myöntää myöskään maataloustuotteiden jalostukseen tai markkinointiin, lukuun ottamatta liikennekäyttöön tarkoitetun bioetanolin tuotantoon liittyviä investointeja. Yritystutkija Niko Annola, puh Valmistelurahoitus Valmistelurahoituksen avulla kannustetaan ja autetaan PK-yrityksiä valmistautumaan menestyksekkäisiin kehittämishankkeisiin. Valmistelurahoitusta myönnetään tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavaan, hankkeenomaiseen kehittämiseen. Valmistelurahoitusta voidaan myöntää hankkeisiin, joilla valmistellaan pk-yritysten tutkimus- ja kehittämistoimenpiteitä. Valmistelurahoituksella edistetään yrityksessä jo aikaansaadun lupaavan kehittämisidean edellyttämiä toimenpiteitä. Valmistelurahoituksella myös nopeutetaan uusien innovatiivisten liiketoimintojen käynnistymistä sekä autetaan yritystä kansainvälistymään ja nostamaan nykyistä osaamistasoaan. Valmistelurahoitusta voi saada vain toimenpiteisiin, joissa on kyse tavanomaisesta toiminnasta poikkeavasta yrityksen liiketoiminnan tai sen jonkin osa-alueen merkittävästä hankkeenomaisesta kehittämisestä. Toimenpiteet ovat tyypillisesti lyhytkestoisia selvityksiä ja sisältävät riippumattomilta ulkopuolisilta asiantuntijoilta hankittavia ostopalveluja. Assistentti Nina Flaaming, puh Valmistelurahoitus kansainvälistymiseen Asiantuntija Saija Kommers, puh Energiatuki Energiatukea voidaan myöntää energian säästöä, energian käytön tehostamista ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistäviin investointi- ja kehittämishankkeisiin. Asiantuntija Jukka Weckman, puh Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää voittoa tavoittelemattomille julkisille ja yksityisille yhteisöille sekä säätiöille hankkeisiin, joiden tarkoituksena on yritysten toimintaympäristön tai yritystoiminnan kehittymisedellytysten parantaminen. Julkisella yhteisöllä tarkoitetaan kuntaa, kuntayhtymää, yliopistoa, ammattikorkeakoulua tai muuta voittoa tavoittelematonta julkiseksi yhteisöksi luokiteltavaa tahoa; ja yksityisellä yhteisöllä voittoa tavoittelematonta yhdistystä, osuuskuntaa, yritystä tai muuta yhteisöä. Rakennerahastoasiantuntija Antti Jokivirta, puh Avustus yksinyrittäjälle ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin Yksin toimintaa harjoittavalle yrittäjälle voidaan myöntää yrityksen kehittämisavustusta jos työntekijän työpaikka sekä työnantajan kiinteä toimipaikka ovat Forssan ja Heinolan seutukuntien alueella. Avustusta on haettava ennen työsuhteen alkamista. Työnantajan on toimitettava palkattavan työntekijän kanssa tehty työsopimus TE-keskukseen heti, kun se on tehty. Asiantuntija Ritva Lehtelä, puh Kyläkauppatuki Avustus on tarkoitettu kyläkaupoille, jotka sijaitsevat haja-asutusalueilla ja joiden päivittäistavaroiden myyntipinta-ala on alle 400 m2 sekä päivittäistavaroiden vuosimyynti on alle kaksi miljoonaa euroa. Avustuksen piirissä ovat myös myymäläautot. Avustusta voidaan myöntää sellaiseen kyläkaupan investointiin, jonka voidaan arvioida parantavan tai monipuolistavan kyläkaupan palveluja. Tällä pyritään turvaamaan haja-asutusalueiden kyläkauppojen toiminnan jatkuvuus. Asiantuntija Miia Forsström, puh Tekesin rahoitus Tekesin yritysrahoitusta voi hakea yrityksen tutkimus- ja tuotekehitysprojekteihin, jotka luovat pohjaa markkinoitavien tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle, sekä mm. verkostoitumiseen, kansainvälistymiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Rahoitusvaihtoehtoja ovat avustus, laina tai niiden yhdistelmä. Tarkoituksena on kannustaa PK-yrityksiä innovaatiotoimintaan, asiantuntijapalvelujen käyttöön sekä uusien tuotteiden ja palvelujen tuotteistukseen. Projektit voivat sisältää myös selvityksiä yrityksen koko liiketoiminnan kehittämiseen liittyen. Tekesillä on rahoitustuotteita myös nuorten innovatiivisten yritysten kannustamiseen ja suurten yritysten riskialttiiden tutkimusprojektien tukemiseen. Tekes tarjoaa sekä avustuksia että lainoja pk-yritysten kansainvälistymiseen sekä ulkomaisten tutkijoiden palkkaamiseen. Tekes tarjoaa myös kansainvälisiä rahoitusmuotoja, esimerkiksi Eurostars-ohjelman ja EU:n 7. puiteohjelman kautta. Assistentti Nina Flaaming, puh Maaseudun yritystoiminnan tukeminen Maaseudun mikroyritysten toimintaa tuetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta, jonka keskeisenä tavoitteena on työtilaisuuksien ja toimeentulomahdollisuuksien lisääminen. Ohjelmasta tuetaan sen tavoitteita toteuttavien, maaseudun yritystoimintaa monipuolistavien yritysten perustamista, kehittämistä ja laajentamista. Avustusta on mahdollista saada investointeihin, yritysten kehittämiseen ja ensimmäisten vieraiden työntekijöiden palkkakustannuksiin. Asiantuntija Seppo Mäkinen, puh Yritystutkija Kari Palvaila, puh TYKES-rahoitus Työelämän kehittämisohjelma Tykes tukee työpaikkojen hankkeita, joissa johto ja henkilöstö etsivät ja kehittävät yhdessä toimintatapojaan, asiantuntijaverkostoja hyväksi käyttäen. Kehittämishankkeiden tukemisen lisäksi ohjelman toimintaan kuuluu kehittämisen tiedon ja osaamisen vahvistaminen ja levittäminen. Tykes-ohjelman kehittämishankkeet jakautuvat toimintamuodon mukaan neljään ryhmään. Tavoitteittensa ja tarpeittensa mukaisesti hanke voi kuulua perusanalyysien, kehittämisprojektien, menetelmäkehitysprojektien tai työelämän oppimisverkostojen ryhmään. Tuloksellisuuden edistäminen voi kohdistua esimerkiksi työn tuottavuuteen, tuotteiden ja palvelujen laatuun, työprosessien laatuun ja sujuvuuteen ja asiakaspalvelun parantamiseen 8

9 Työelämän laadun edistäminen voi kohdistua esimerkiksi työntekijöiden kehittymis- ja vaikutusmahdollisuuksiin, työhyvinvointiin, työyhteisöjen sisäiseen yhteistoimintaan ja työyhteisöjen sisäiseen luottamukseen Assistentti Nina Flaaming, puh Starttiraha Starttirahaa voidaan myöntää työttömälle työnhakijalle sekä mm. palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvälle. Starttirahaa haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta. Lisätietoja TE-toimistojen sivuilta TYÖLLISYYS- PERUSTEISET TUET Investointiavustus TE-keskus voi myöntää investointiavustusta valtion, kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin, jotka edistävät uusien työpaikkojen syntymistä ja ottavat samalla huomioon alueelliset työllisyysnäkökohdat. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi rakentamista, kunnossapitoa, perusparannusta, laajentamista ja rakenteellisesti uudelleen järjestämistä koskeviin hankkeisiin ja muihin investointeihin. Yksikön päällikkö Sinikka Kauranen, puh luonnonmukaisen viljelyn tuotantosopimukset kuuluvat erityisympäristötukeen. Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Ryhmäpäällikkö Juha Poutiainen, puh Tarkastaja Hannu Heinämaa, Nuoren viljelijän aloitustuki Nuoren viljelijän aloitustukena myönnetään sekä korkotukilainaa että avustusta alle 40 vuotiaalle viljelijälle, joka saa haltuunsa ensimmäisen maatilansa. Asiantuntija Olli Löyttyniemi, puh ESR-RAHOITUS Euroopan unionin tuki on lisärahoitusta Suomen kansalliseen kehittämistyöhön. EU:n rakennerahastoista, Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta, rahoitetaan hankkeita, jotka on tarkoitettu vähentämään alueiden välisiä eroja ja parantamaan heikompien alueiden kilpailuedellytyksiä sekä ihmisten mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Rahoituksen painopisteet ovat - yritystoiminnan edistäminen - innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen - osaaminen, osaava työvoima, työllisyys ja yrittäjyys - työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen - julkisten palveluiden ja palvelurakenteiden parantaminen Rahoitusta voivat hakea kunnat, oppilaitokset, tutkimuslaitokset, seutukunnat, kehittämisyhtiöt ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt ja niiden yhdistelmät sekä yritykset. Tukea ei voida myöntää luonnollisille henkilöille eikä yhden yrityksen toiminnan kehittämiseen. EU-tuen tarkoitus on hyödyttää mahdollisimman laajaa kenttää. EUhankkeen julkinen rahoitus muodostuu EU-rahoituksesta, valtionrahoituksesta (myönnetään yhdessä) sekä kuntarahoituksesta. Yksityistä rahoitusta edellytetään, mikäli hankkeeseen sisältyy yritysten kehittämistä tai yritysten henkilöstön kouluttamista. Yksikön päällikkö Sinikka Kauranen, puh Työllisyyspoliittinen avustus Työllisyyspoliittisella avustuksella tuetaan palvelujen tuottajia, jotka toiminnallaan parantavat pitkään työttömänä olleiden työ- ja toimintakykyä sekä selvittävät työllistymisedellytyksiä. Avustusmuoto korvaa aiemmat työllisyyspoliittisen projektituen ja omatoimisuusavustuksen. Avustusta voivat saada kunta, kuntayhtymä ja muu yhteisö tai säätiö. Avustusta voidaan myöntää myös sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja sen toiminnan vakiinnuttamiseen sekä tukena uusosuuskunnan perustamiseen. Ryhmäpäällikkö Katriina Haapakangas, puh MAASEUTURAHOITUS Maatalouden viljelijätuet Maa- ja puutarhatalouden tulotukijärjestelmän perusta muodostuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisista tukimuodoista ja niitä täydentävästä kansallisesta tukijärjestelmästä. Tukien tarkoituksena on turvata tuotannon kannattavuus ja jatkuvuus, korvata luonnonolosuhteista aiheutuneita haittoja sekä edistää luonnon monimuotoisuutta ja maatalousmaiseman hoitoa. Erityisympäristötuki on osa maatalouden ympäristötukea. Erityisympäristötuen eli maatalouden ympäristötuen erityistuen tavoitteena on ympäristön kuormituksen vähentäminen. Erityisympäristötuki suunnataan vesien, luonnon ja viljelymaiseman monimuotoisuuden säilyttämiseen ja hoitoon erityiskohteissa. Myös Maatilatalouden investoinnit Tukea maatilatalouden investointeihin voidaan myöntää pois kotieläinrakentamiseen, muuhun rakentamiseen, pois peltojen salaojittamiseen, puutarhatalouden investointeihin, työympäristön parantamiseen, eläinten hyvinvoinnin parantamiseen sekä yhteiskäyttöön tulevien sadonkorjuukoneiden hankintaan. Tuet ovat korkotukilainoja ja avustuksia. Ryhmäpäällikkö Tapio Punttila, puh Tarkastaja Tuija Hippeläinen, puh Maaseudun kehittäminen Maaseudun kehittämistä rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahastosta). Maaseutuohjelmasta rahoitetaan maaseudun elinkeinoelämän, uusien elinkeinojen ja tuotantomahdollisuuksien monipuolista kehittämistä. Maaseudun hanketuet Hanketuet kannustavat maaseudun asukkaita, yrittäjiä ja organisaatioita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Niistä rahoitetaan hankkeita, jotka edistävät yrittäjyyttä, kannustavat ympäristöstä huolehtimiseen ja parantavat maaseudun asumisviihtyvyyttä. Hanketukia on eri tarkoituksiin: kehittämiseen, koulutukseen ja yleishyödyllisiin investointeihin. Hankkeita voidaan toteuttaa paikallisina, alueellisina, alueiden välisinä tai kansainvälisinä. Kehittämishankkeet ovat joko elinkeinollisia tai yleishyödyllisiä. Elinkeinollinen kehittämis- 9

10 rahoituspalvelut hanke voi olla esimerkiksi selvitystyötä jonkin toimialan kehittämiseksi tai yritysten yhteisen markkinoinnin tai tuotekehityksen edistämistä. Yleishyödyllisten kehittämishankkeiden kohteena voi olla esimerkiksi kylien palvelupisteiden perustaminen tai yhteisen paikalliskulttuurin vaaliminen. Koulutushankkeet vastaavat yrittäjien ja muiden maaseudun toimijoiden osaamistarpeisiin. Ajan tasalla olevat tiedot ja taidot pitävät yllä kilpailukykyä ja takaavat tuotteiden ja palveluiden korkean laadun. Yleishyödyllisessä investointihakkeessa hankitaan koneita, laitteita tai tiloja yhteiseen käyttöön tai rakennetaan ja kunnostetaan yhteisiä tiloja ja ympäristöjä. Ryhmäpäällikkö Timo Kukkonen, puh Suunnittelija Ari Lindqvist, puh Asiantuntija Antti Pitkänen, puh Valtakunnalliset hankkeet Suunnittelija Maritta Sabell, puh Leader-toimintaryhmät Leader-toimintaryhmät ovat rekisteröityjä maaseudun kehittämisyhdistyksiä. Leader-toimintatapa vahvistaa maaseudun kilpailukykyä sekä kansalaisyhteiskunnan ja julkisen hallinnon yhteistyötä. Sen kulmakiviä on paikallisuus, oma-aloitteisuus ja verkostoituminen. TE-keskus myöntää maaseutuohjelmasta vuosittain julkista rahaa, jolla ne rahoittavat valitsemansa hankkeet omalla toiminta-alueellaan. Osa toimintaryhmien rahoituksesta on peräisin kansallisista lähteistä. Alueiden kunnat sitoutuvat ryhmien toimintaan. Leader-toiminta on kaikille avointa, joten kuka tahansa oman alueensa kehittämisestä kiinnostunut voi osallistua siihen. Ryhmäpäällikkö Timo Kukkonen, puh Suunnittelija Ari Lindqvist, puh Asiantuntija Antti Pitkänen, puh Toimintaryhmät Päijänne-Leader ry Päijät-Hämeen pohjoisosissa Etpähä ry Päijät-Hämeen eteläosissa LounaPlussa ry Forssan seudulla Linnaseutu ry Hämeenlinna seudulla EMO ry Riihimäen seudulla (alue ulottuu myös Uudenmaan puolelle) Maaseudun yritystoiminnan tukeminen Maaseudun mikroyritysten toimintaa tuetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta, jonka keskeisenä tavoitteena on työtilaisuuksien ja toimeentulomahdollisuuksien lisääminen. Ohjelmasta tuetaan sen tavoitteita toteuttavien, maaseudun yritystoimintaa monipuolistavien yritysten perustamista, kehittämistä ja laajentamista. Avustusta on mahdollista saada investointeihin, yritysten kehittämiseen ja ensimmäisten vieraiden työntekijöiden palkkakustannuksiin. Asiantuntija Seppo Mäkinen, puh Yritystutkija Kari Palvaila, puh KALATALOUDEN RAHOITUS ELINKEINOKALATALOUS Elinkeinokalataloutta rahoitetaan Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR). Avustusta voi saada mm. ammattikalastuksen, vesiviljelyn ja kalanjalostuksen investointeihin sekä yleishyödyllisiin kehittämishankkeisiin. Kalatalouteen voi saada tukea myös TE-keskuksen muista rahoituslähteistä, esimerkiksi liiketoiminnan kehittämiseen tai koulutukseen. Kalastusmatkailun investointien rahoitus tapahtuu muiden rahoituskanavien kautta. Kalastusbiologi Jorma Kirjavainen, puh Avustukset kalatalouden edistämiseen Hämeen TE-keskus jakaa vuosittain harkinnanvaraista avustusta vapaa-ajankalatalouden kehittämiseen. Etusijalle asetetaan sellaiset hankkeet, joissa parannetaan kalastusmahdollisuuksia tai lisätään vapaa-ajan kalastuksen suosiota. Varoja voivat hakea mm. kalastusalueet, kalatalousalan järjestöt ja muut yhteisöt. Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen, puh Puoli viiden ruuhka. Kaikki mahdollisuudet yrittää. Tietoa ja tukea: maaseutu.fi KL_ORSI_253x50mm.indd :03:13 10

11 Raha riittää haettuihin maatalouden investointitukiin Hämeen TE-keskukseen on tullut tammi- ja huhtikuun investointitukihauissa yhteensä 143 hakemusta. Suosituin investointikohde on viljankuivurit ja -varastot. TEKSTI JA KUVA: IRMA PELTOLA Tammikuun hakukierroksella rahoitettiin 70 investointia, ja 6 hakemusta sai kielteisen päätöksen. Huhtikuun haun 67. hakemuksesta viljelijät saavat päätökset kesäkuun loppuun mennessä. - Rahat riittävät hyvin kaikkiin niihin hakemuksiin, jotka täyttävät tukiehdot, sanoo tarkastaja Tuija Hippeläinen Hämeen TE-keskuksen maaseutu- ja energia vastuualueelta. Hakemuksia on tullut kuivureiden lisäksi mm. salaojitukseen, navetoiden peruskorjaukseen ja uudisrakentamiseen, työhyvinvointia edistäviin investointeihin ja eläinten hyvinvointiin sekä tuotannon hygieniaan liittyvin investointeihin. Määräajat selkeyttävät hakua Tarkat haku- ja päätösajat ovat nykyisen ohjelmakauden mukanaan tuomia uutuuksia. Hakemusta saa täydentää virallisen hakuajan päättymisen jälkeen. Jos paperit eivät ole huhtikuun haun osalta kunnossa kesäkuun loppuun mennessä, hakemuksesta annetaan kuitenkin kielteinen päätös. Viljelijä voi toki hakea uudelleen seuraavassa haussa. - Näillä kahdella ensimmäisellä hakukierroksilla käytäntö on aiheuttanut kiirettä mm. rakennus- ja salaojasuunnittelijoille sekä elinkeinosuunnitelmien tekijöille. Jatkossa ruuhka helpottunee, kun järjestelmään totutaan, toteaa Hippeläinen. Tuija Hippeläinen on tyytyväinen määräaikoihin. Ne tuovat selkeyttä hakemiseen, eikä rahoittajalle jää roikkumaan keskeneräisiä hakemuksia, joista ei tiedä saadaanko papereita lainkaan kuntoon. Myös viljelijä tietää etukäteen, milloin päätös tulee. Hakemuksissa paljon täydennettävää Huhtikuun 15. päivän hakuun tuli paljon keskeneräisiä hakemuksia. Tuija Hippeläinen toivoo, että jatkossa hakemuspaperit olisivat valmiimpia. Täydennyksiä tulee koko ajan. - Tuen hakua suunnittelevan kannattaa soittaa meille etukäteen ja kertoa investointisuunnitelmastaan. Siten vältytään tilanteilta, jossa hakuehdot eivät täyty tai haetaan tukea kohteeseen, johon sitä ei myönnetä. Viljelijä välttyy turhalta työltä, sanoo Hippeläinen. Investointitukien avulla pyritään maatalouden rakenteen parantamiseen. Tukia suunnataan Tuija Hippeläinen kannustaa hakemaan maatalouden rakennetukia, sillä varoja on riittävästi. Pöydällä oleva paperinippu on viljankuivuria koskeva tukihakemus. entistä enemmän tiloille, joiden tulokertymästä maatalouden osuus on merkittävä. Korvaavia investointeja ei myöskään tueta. - Maatalouden yrittäjätulon osuuden pitää olla vähintään 25 % kaikista hakijan tuloista. Maataloustuloon ei lasketa mukaan metsätuloja eikä mahdollisista sivuelinkeinoista saatuja tuloja, kuten esimerkiksi maatilamatkailua. Hyvän suunnittelun merkitys kasvaa Tällä hetkellä ei vielä tiedetä, koska seuraava investointitukien haku aukeaa. Päivämäärän Muista kilpailutus! ilmoittamista ei kannata jäädä odottamaan, vaan panostaa investoinnin huolelliseen suunnitteluun ja hakemuksen kokoamiseen. Kun hakemuksen liitteinä on oltava myös rakennus- ja ympäristöluvat ja elinkeinosuunnitelma, prosessi vie oman aikansa. Laajan elinkeinosuunnitelman teettämiseen saa nyt myös tukea. Tuki maksetaan suoraan hyväksytylle suunnitelman tekijälle, jolloin viljelijä maksaa suunnittelijalle omarahoitusosuuden. Sama yrittäjä voi käyttää elinkeinosuunnitelman tukea ohjelmakauden aikana yhden kerran. Kilpailutuksen kynnysarvot ovat laitteiden ja koneiden osalta euroa ja rakentamisen osalta euroa. Jos investoinnin saama julkinen tuki on vähintään 50 %, on tarjouspyynnöt vietävä Hilmaan eli työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämään maksuttomaan sähköiseen ilmoituskanavaan. Se löytyy osoitteesta Jos vaadittua kilpailutusta ei ole tehty ennen investointitukihakemuksen jättöä, se voidaan tehdä myös päätöksen saamisen jälkeen, mutta ehdottomasti ennen hankintoja. Kilpailutuksen toteutus tarkistetaan maksatusten yhteydessä. 11

12 Teksti ja kuva: Hanna Rusila Täsmäkoulutus puree parhaiten Kaipaako henkilöstönne lisäoppia? TE-keskus auttaa räätälöimään juuri teille sopivan koulutuksen ja maksaa siitä suurimman osan. Turhan harva yritys tuntee toistaiseksi työ- ja elinkeinohallinnon tarjoamia koulutusmahdollisuuksia. Näin tuumaa Protekiksi nimettyä hanketta Hämeen TE-keskuksessa vetävä Kirsi Koskinen. Hänen tehtävänään on levittää sanaa TE-keskuksen koulutuspalveluista ja luoda yrityksistä toisiaan hyödyttäviä verkostoja. Koskisen alaan kuuluvat rekrytointi-, täsmäja muutoskoulutukset, tuotteistetut asiantuntijapalvelut, johdon ja avainhenkilöiden valmennusohjelmat sekä yrityskohtainen konsultointi. Tärkein tavoitteemme on taata yrityksille osaavaa työvoimaa, joka mahdollistaa niiden kasvun ja kehittymisen, hän tiivistää. Maksuosuus sitouttaa Merkittävässä roolissa ovat yhteishankintakoulutukset. Sanakummajainen tarkoittaa sitä, että yritys suunnittelee koulutuksen yhdessä kouluttajan ja TE-hallinnon kanssa, joka maksaa valtaosan kustannuksista. Rekrytointikoulutuksessa yritys saa työvoimaa tarpeisiinsa räätälöidysti, Koskinen kertoo. Täsmäkoulutuksessa henkilöstölle tarjotaan lisäoppia esimerkiksi suurten muutosten yhteydessä tai lomautusten aikana. Muutoskoulutuksessa taas irtisanomisiin ajautunut yritys auttaa lähtijöitä uuden alkuun. Yrityksen maksuosuus on murto-osan siitä, mitä omin voimin hankittu koulutus maksaisi. Muutoskoulutuksesta yritys maksaa 20 prosenttia ja TE-hallinto loput. Rekrytointikoulutuksissa yrityksen maksuosuus on 30 prosenttia ja täsmäkoulutuksissa prosenttia, Koskinen luettelee. Osallistuminen kustannuksiin sitouttaa ja kannustaa pitkäjänteisyyteen. Suurin investointi yrityksille on silti koulutukseen käytetty aika. Kaikille yrityksille Yhteishankintakoulutuksia voivat hakea kaikki yhtä henkilöä isommat yritykset ja yhteisöt. Tuotteistetut asiantuntijapalvelut kohdennetaan pk-yrityksille. Esimerkiksi PK-LTS-tuotteellamme pk-yritys voi laatia liiketoimintasuunnitelman, jonka avulla se näkee kasvutavoitteensa ja pystyy arvioimaan, tarvitaanko lisäoppia. Sen jälkeen voi tarpeen mukaan hakea yhteishankintakoulutusta, Koskinen mainitsee. Erityisesti tiukkoina aikoina koulutukseen kannattaa satsata. Yritykset ovat kiitettävästi ottaneet viestiä vastaan. Se on kaukaa viisasta, sillä laman jälkeen tulee työvoimapula. Koskinen jalkautuu yrityksiin kertomaan koulutustarjonnasta, infoaa luottamusmiehiä, järjestää seminaareja ja kokoaa yrityksistä synergiaverkostoja. Koulutusta järjestetään myös yritysryppäille. Usein pienyrityksellä ei ole aikaa koulutuksen suunnitteluun. Me olemme siinä tukena, ja kustannuksia voidaan jakaa yritysten kesken. 12

13 OSAAMISEN JA YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Yhteishankintakoulutus Yritys tai muu työnantaja voi kouluttaa nykyisiä tai uusia työntekijöitään yhteistyössä TE-keskuksen ja TE-toimiston kanssa. Näin toteutettuun yhteishankintakoulutukseen voi osallistua myös vuokratyöntekijä tai yrittäjä, joka osallistuu samaan koulutukseen työntekijöidensä rinnalla. Yhteishankintakoulutus on kolmen toisiaan täydentävän ja eri tarpeisiin suunnatun palvelutuotteen perhe: RekryKoulutus kun yrityksen tarpeisiin ei löydy ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä lähiaikoina valmistu tarvittavia osaajia muusta koulutuksesta. TäsmäKoulutus yrityksen ja sen henkilöstön tarpeisiin räätälöity ammatillinen perus- tai lisäkoulutus. Soveltuu myös määräaikaisiin lomautustilanteisiin. MuutosKoulutus työnantaja voi auttaa taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä irtisanottuja työntekijöitään löytämään uuden ammatin tai työpaikan tai tukea toistaiseksi lomautettuja työntekijöitään. Koulutuksia voidaan yhdistää. Nk. vaihtovalmennuksessa toteutetaan samanaikaisesti Rekry- Koulutusta ja TäsmäKoulutusta. Projektipäällikkö Kirsi Koskinen, puh TE-toimistot, Asiantuntijapalvelut TE-keskus tarjoaa kehittämisohjelmia pk-yrityksille. Näiden palveluiden avulla yritys saa ohjausta ja tukea toimintansa eri vaiheissa. Tarjolla on seuraavia ohjelmia: Balanssi - Talouden ja rahoituksen kehittämisohjelma. DesignStart - Muotoilun ja graafisen viestinnän kehittämisohjelma. easkel - Tietotekniikka liiketoiminnassa -kehittämisohjelma. Globaali - Kansainvälistymisen kehittämisohjelma. Kunto - Liiketoiminnan kehittämisohjelma. Monitaito - Liiketoiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittämisohjelma. Myyntiteho - Myynnin ja markkinoinnin kehittämisohjelma. PalveluTuotto - Palveluyritysten laadun ja tuottavuuden kehittämisohjelma. PK-LTS - Pk-yritysten liiketoimintasuunnitelman laatimisohjelma. ProStart - Yritysidean arviointi- ja kehittämisohjelma. TuoteStart- Tuote- ja palveluideoiden kehittämisohjelma. Tuotto+ - Tuotannollisten yritysten tuottavuuden kehittämisohjelma. VerkostoReittaus - Pk-yritysten verkostoitumiskyvyn arviointi- ja kehittämisohjelma. ViestinVaihto - Hallittuun sukupolvenvaihdokseen valmentava kehittämisohjelma. EcoStart - ekotehokkuuden ja ympäristöasioiden kehittämisohjelma Yritysneuvoja Terttu Nevalainen, puh Projektipäällikkö Tiina Vuori, puh etusivun tapahtumakalenteri. Yrityskohtainen konsultointi pk-yrityksille Yrityskohtainen konsultointi on pk-yritysten ennalta määriteltyihin erillisten ongelmien ratkaisemiseksi tarkoitettua lyhytkestoista konsultointia. TE-keskukset myöntävät yrityskohtaisia konsultointipäiviä (ns. irtokonsultointipäiviä) harkinnan mukaan, kuitenkin enintään 5 päivää. Tämän yrityskohtaisen konsultoinnin hinta pk-yritykselle on 50 prosenttia konsultoinnista aiheutuneista kokonaiskustannuksista. Yritysneuvoja Terttu Nevalainen, puh Projektipäällikkö Tiina Vuori, puh etusivun tapahtumakalenteri. Liikkeenjohdon valmennus TE-keskukset toteuttavat pk-yritysten liikkeenjohdolle (johto- ja avainhenkilöt) suunnattuja valmennusohjelmia. Valmennukset on suunniteltu pk-yritysten tarpeista lähtien ja ne sisältävät yleensä sekä kaikille yhteisiä koulutuspäiviä että yrityskohtaista konsultointia. Yritysneuvoja Terttu Nevalainen, puh Projektipäällikkö Tiina Vuori, puh etusivun tapahtumakalenteri. Tykes - työelämän kehittäminen Työelämän kehittämisohjelma Tykes tukee suomalaisten työpaikkojen toimintatapojen kehittymistä. Tavoitteena on tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen parantuminen. Ohjelman rahoittamissa projekteissa johto ja henkilöstö kehittävät toimintaa yhteisvoimin. Ohjelmaan voivat osallistua kaiken kokoiset työnantajat, kaikilta toimialoilta, maan kaikilta alueilta. Tykes-ohjelman myöntämä rahoitus kohdistuu projekteissa syntyviin asiantuntijakustannuksiin. Assistentti Nina Flaaming, puh Rahoitusklinikka Rahoitusklinikka-palvelu on ensiapu yritysten rahoitusongelmien ratkaisuun. Klinikalla ulkopuolinen asiantuntija analysoi yrityksen rahoituksellisen tilanteen, etsii tilanteeseen ratkaisuvaihtoehtoja ja antaa välittömät jatkotoimenpidesuositukset. Yritysneuvoja Terttu Nevalainen puh Kansainvälistymisvalmennus TE-keskus järjestää yrityksen kansainvälistymiseen liittyviä seminaareja, kansainvälisen liiketoiminnan valmennusohjelmia ja ajankohtaistilaisuuksia. Käytännönläheinen ja yrittäjille edullinen kansainvälistymisvalmennus on suunnattu pkyrityksille. Valmentajina toimivat kokeneet kansainvälistymisen asiantuntijat. Valmennukset suunnitellaan asiakkaiden tarpeiden pohjalta. TE-keskuksen verkkosivujen etusivun tapahtumakalenterista löydät kaikki ajankohtaiset valmennukset ja tilaisuudet, joihin voit myös ilmoittautua tapahtumakalenterin kautta. Asiantuntija Ritva Lehtelä, puh Maatilayrittäjän koulutus Maatalousyrittäjien opintorahaa voidaan myöntää maatalousyrittäjälle, jolla on velvollisuus ottaa ja joka on ottanut maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitetun eläkevakuutuksen. Opintoraha voidaan maksaa, mikäli koulutuspäivien määrä on vähintään 5 päivää. Maksatustarkastaja Kirsi Ilvesviita-Koljonen puh Työvoimakoulutus TE-keskus vastaa yhdessä alueen työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen eli työvoimakoulutuksen suunnittelusta, hankinnasta, seurannasta ja koulutukseen liittyvästä tiedotus- ja kehittämistoiminnasta. Koulutus hankitaan ammatillisilta aikuiskoulutuskeskuksilta, korkeakouluilta ja muilta koulutuspalvelujen tuottajilta tarjouskilpailun perusteella. TE-keskus ilmoittaa hankinnoistaan verkkopalvelussaan. Meneillään olevat työvoimakoulutuksen tarjouspyynnöt löytyvät verkkosivujen Ajankohtaista-osiosta. 13

14 Muutosturva-asiantuntija Salla Rangell ja toimistonjohtaja Harri Jokinen pitävät hyvänä, että Hämeenlinnan seudulle saatiin muutosturvaan perehtyneet neuvojat yrityksissä tehtävään työhön. Työ- ja elinkeinotoimistot Osaamista rekrytoinnista työvoiman vähentämisen tukitoimiin Vuoden alusta TE-toimistoiksi muuttuneet työvoimatoimistot ovat työnvälityksen, koulutuksen ja ammatinvalinnan asiantuntijoita. Taantuma on suunnannut työn kuvaa enemmän kuin nimenmuutos. TEKSTI JA KUVA: IRMA PELTOLA Kun Hämeessäkin vuosi sitten kärsittiin työvoimapulasta ja työvoimatoimistot panostivat paljon yritysten rekrytoinneissa avustamiseen, niin nyt lomautusten ja irtisanomisten aiheuttamat työvoiman vähentämistilanteet vievät pääosan TE-toimistojen resursseista. Ongelmallisin on tilanne metsä- ja metalliteollisuudessa ja rakennusalalla. Kauppa ja sosiaali- ja terveysalat sen sijaan rekrytoivat edelleen uutta väkeä. Hämeen TE-keskuksen alueen viidestä seutukunnasta Forssa ja Heinola ovat vaikean rakennemuutoksen alueita, mutta työllisyystilanne on haastava myös Päijät-Hämeen, Riihimäen ja Hämeenlinnan TE-toimistojen alueella. Koulutuksella eteenpäin Nyt ei pidä hoitaa pelkästään taantumaa, vaan on suuntauduttava myös tulevaisuuteen. Koulutukseen pitää satsata, toteaa Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Juha Kouvo. Käytännössä yritysten kanssa on käynnistetty moninkertainen määrä yhteishankintakoulutuksia aiempaan verrattuna. Pienten yritysten työntekijät ovat mukana isojen koulutusryhmissä. Eri koulutuksen muodot on saatava tehokäyttöön ja yksittäisiä koulutuksia on pystyttävä räätälöimään tarpeen mukaan, sanoo Kouvo. 14

15 Koulutustarjontakin voi kaivata uudistusta. Vakiintuneiden yhteistyötahojen lisäksi myös kansalaisopistot ja alueen ulkopuoliset kouluttajat on kartoitettava huolella. Ammatillisen koulutuksen vastaaminen työnantajien vaatimuksiin korostuu entisestään, kun nuorten on vaikeaa saada ensimmäistäkään työpaikkaa. Kesätyötkään eivät helpota paljoa tilannetta. Juha Kouvo arvelee, että elinkeinorakenne saattaa muuttua pysyvästi, kuten kävi 1990-luvun laman jälkeen. Jos näin käy, täydennyskoulutuksen ja kokonaan uuden ammattikoulutuksen merkitys kasvaa. Teollisuudesta on pitkä matka hoiva-alalle. Lisää muutosturva-asiantuntijoita Yksi TE-toimistojen työkalu on muutosturva, joka antaa irtisanotulle tai lomautetulle mahdollisuuden etsiä uutta työpaikkaa tai kouluttautua irtisanomis- tai lomautusaikana. Muutoskoulutuksessa työnantajan osuus koulutuskustannuksista on kolmannes. Hämeessä muutosturvan erityisosaaminen on aiemmin ollut pelkästään Päijät-Hämeen TE-toimistossa. Kesäkuun alusta Hämeenlinnassa aloittaa kaksi uutta alan osaajaa, Hannele Halinen ja Salla Rangell. Jatkossa he hoitavat akuutit neuvontatilanteet Kanta-Hämeen yrityksissä. Yhteistyön on hyvä käynnistyä jo YT-neuvottelujen alkaessa, kertoo Hämeenlinnan seudun TE-toimiston johtaja Harri Jokinen. Muutos työvoimatoimistosta työ- ja elinkeinotoimistoksi vahvisti jo aiemmin vallinneita käytäntöjä. Osaava asiakastyö on toiminnan perusta, ei organisaatiomalli, sanoo Juha Kouvo. Muutosturva-asiantuntijat liikkuvat yrityksissä palvellen sekä työnantajia että työntekijöitä. Henkilökohtaista neuvontaa muutosturva-asioissa antavat myös työvoimaneuvojat TE-toimistoissa. Hämeenlinnan seudulla taantuma näkyy teollisuuden lomautuksina ja nuorisotyöttömyyden kasvuna, vaikka vahva julkinen sektori tasapainottaa tilannetta. Nuorten työllistäminen ykkösasia - Riihimäen seudun työvoimasta peräti 40 % käy työssä kotikunnan ulkopuolella. Erityisesti toimihenkilötason työllisyystilanne riippuu pääkaupunkiseudun tilanteesta, sanoo Pekka Voutilainen. Nuorisotyöttömyys on keskimäärin kaksinkertaistunut Hämeessä vuoden aikana. Muun muassa määräaikaiset työsuhteet ja töiden väheneminen vuokratyöfirmoissa ovat lisänneet nuorten työttömyyttä. Riihimäen TE-toimiston johtaja Pekka Voutilainen toivoo, että yritykset voisivat antaa nuorille mahdollisuuden päästä kiinni työelämään. Jos ei vakituisia paikkoja ole, niin edes kesätöitä, työharjoittelua työmarkkinatuella oleville tai palkkatuettua työtä. Muuten nuorista saattaa tulla uusi pitkäaikaistyöttömien ryhmä, joka jää vuosiksi roikkumaan TE-toimistojen asiakkaiksi. Vastavalmistuneiden kausityöttömyyttä on ollut aina, mutta nyt se ei ehkä purkaudu kesän ja syksyn aikana. Ainakin meillä Riihimäellä on melko vähän käytetty palkkatukea nuorten työllistämiseksi. Työpajatoimintaa pitää laajentaa niihin nuoriin, joilla on ammattikoulutus, mutta ei työkokemusta, jatkaa Voutilainen. Työpajatoiminnan rahoitusta saadaan opetusministeriöltä ja ESR-projektien kautta. Myös välityömarkkinoiden kehittäminen voi tuoda apua nuorten tilanteeseen. Nuorten miesten työttömyydestä puhutaan nyt paljon. Kaikki keinot nuorten saamiseksi pois kotoa aktiivitoiminnan piiriin on saatava käyttöön, painottaa Voutilainen. 15

16 Pk-sektorilta toivotaan lisää työpaikkoja TEKSTI JA KUVAT: IRMA PELTOLA Forssan seutu nimettiin teollisten työpaikkojen vähenemisen vuoksi äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoden 2008 alusta ja Heinolan seutu saman vuoden lopusta. Rakennemuutosalueiden TE-toimistoilla on samat välineet työllisyyden edistämiseksi kuin muuallakin, mutta volyymit ovat isommat. Forssan seudulla palkkatukea on käytetty yli sadan henkilön palkkaukseen. Työvoimakoulutukseen on lisätty resursseja. Jos on ollut vuotta samassa työssä, ja korvaavia saman alan työpaikkoja ei ole, ihminen on vaikean valinnan edessä. Näihin tilanteisiin meillä on tarjolla mm. Muutoksella uuteen työhön -valmennusta, toteaa Forssan TE-toimiston johtaja Martti Mustonen. Taantuma tuli Forssan seudulle liki pahimpaan mahdolliseen aikaan, sillä työvoiman yleinen heikko kysyntä ei pysty helpottamaan rakennetyöttömyyttä. Apatiaan ei ole kuitenkaan vaivuttu, sillä pkpuolelta löytyy kehittämisintoa. Yksittäisen ison kauppakeskuksen rakentaminen on tuonut rakennusalan työpaikkoja. Luvassa on myös kaupan alan töitä. Alueen vahvuuksia ovat mm. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja ympäristö- ja jätehuoltoalan yritysverkosto Envitech. Envitechin alueella on mm. biokaasu- ja biodiesellaitokset sekä maa-ainesten ja kierrätyslasin käsittelyyn erikoistuneita yrityksiä. Ne muodostavat verkoston, joka edistää menestymistä, sanoo Mustonen. Yritysharavalla työpaikat esiin Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallisesti toteuttama yritysharava pyrkii kaivamaan myös piilotyöpaikat esille. Viime keväänä Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n hallinnoimassa yhteistyöhankkeessa työhallinto ja kouluttajat olivat yhteydessä 1600 yritykseen. Tänä keväänä yritysharava toistettiin 300 työnantajalle. Heinolan seudulla yritysharavaa tehdään parhaillaan. Yritysharavassa soitetaan läpi kaikki yritykset ja tiedustellaan mm. työvoima-, koulutus-, investointi- ja kehittämistarpeita. Yritysharava on hyvä yhteinen työkalu meille ja yritysneuvojille. Sen avulla saadaan yhdellä soitolla selville yrityksen työvoima- ja kehittämistarpeet, toteaa toimistonjohtaja Riitta Oikarinen Heinolasta. Yhteishankintakoulutukset ovat lähteneet Heinolassa hyvin käyntiin. Niiden avulla laajennetaan ammattitaitoa esimerkiksi kouluttamalla henkilöstöä hallitsemaan useampia työtehtäviä. Lisävarat koulutukseen ja palkkatukeen olisivat kuitenkin tarpeen. Kun yritys lähtee kouluttamaan kanssamme lomautettuja, se viestittää henkilöstölle ja koko seudulle, että toiminta tulee jatkumaan. Riitta Oikarinen toivoo myös, että yritykset huomaavat hyödyntää rakennemuutosalueen mukanaan tuomat korkeammat kehittämistuet ja ensimmäisen vieraan työntekijän palkkatuen. Tuet ovat näillä näkymin Heinolan seudulla voimassa vuoden 2010 loppuun. Forssan seudulla tukipäätökset ovat tämän vuoden loppuun. Forssassa on tarjolla myös atk-työnhakuvalmennusta ja hakemuspaja, jotka antavat valmiuksia itsenäiseen työnhakuun, kertoo Martti Mustonen. Lomautusajan koulutukset ovat lähteneet hyvin käyntiin Heinolassa, toteaa Riitta Oikarinen. 16

17 Uudistuvat TE-toimistot palvelevat asiakkaitaan asiantuntemuksella! Hämeen TE-keskuksen alueella toimii viisi työ- ja elinkeinotoimistoa (TE-toimistoa), jotka tarjoavat palveluitaan henkilö- ja työnantaja-asiakkailleen, joista tärkein on työnvälitys. TE-toimistot ovat henkilöstön hankinnan ja kehittämisen asiantuntijoita, jotka tarjoavat palveluitaan myös niissä tilanteissa, kun yritys vähentää henkilöstöään. Työnhakija-asiakkaille on tarjolla työnhakuun, koulutukseen ja ammatilliseen kuntoutukseen liittyvää neuvontaa ja ohjausta. Yhä enemmän palveluita on saatavana myös sähköisesti (www. mol.fi). Useimmissa TE-toimistoissa on työnhakukeskus, jossa saa henkilökohtaista ohjausta mm. työnhakemuksen laadintaan sekä neuvoja eri työnhakukanavien käyttöön. Valtakunnallisesti on tarjolla myös sähköistä ja puhelinneuvontaa Työlinjalta (avoimet työpaikat, koulutusmahdollisuudet, työttömyysturvaasiat jne). Työttömyysturvan vireille saaminen edellyttää aina henkilökohtaista ilmoittautumista paikalliseen TE-toimistoon. Vuorotteluvapaata tai osa-aikalisää suunnittelevien on syytä olla hyvissä ajoin yhteydessä TE-toimistoon, jossa selvitetään edellytykset vapaan saamiselle ja etsitään sopiva sijainen kyseiseen työtehtävään. TE-toimisto voi edistää työllistymistä tarvittaessa myös palkkatuen turvin tai sijoittaa työnhakijan esim. työharjoitteluun tai koulutuskokeiluun. Asiakkaille on tarjolla ammatinvalinta- ja urasuunnitteluun ohjausta silloin kun tuleva ammatti ei ole selvillä tai ammatinvaihto on syystä tai toisesta ajankohtainen. Työnantajille tarjotaan apua osaavan henkilöstön rekrytointiin. Tarvittaessa voidaan järjestää henkilöstön koulutusta yhteishankintanta (RekryKoulutus rekrytointitilanteisiin, Täsmä- Koulutus esim. määräaikaisen lomautuksen tilalle ja MuutosKoulutus irtisanotuille tai toistaiseksi lomautetuille). TE-toimistot hankkivat ammatillista ja ohjaavaa koulutusta jatkuvasti työmarkkinoiden tarpeisiin. Työnantajalla on mahdollisuus hakea työvoimaa myös ulkomailta EURES-työnvälityksen kautta. Lisäksi suurimmissa toimistoissa on HRV-palvelut, josta saa maksullista palvelua erilaisiin henkilöstötarpeisiin (esim. haastattelut ja soveltuvuusarvioinnit) tai vuokratyövoimaa. Lisätietoja löytyy sivuilta TE-toimistot voivat myöntää starttirahaa alkaville yrittäjille ja järjestää yrittäjäkoulutuksia. Tiivis yhteistyö seudullisten elinkeinovaikuttajien kesken edistää yritystoimintaa ja seutujen elinvoimaa. Uudistuviin TE-toimistoihin on suunnitteilla lisää yrittäjäneuvontaan liittyviä palveluita. Yrittäjille on tietoa tarjolla sähköisesti mm www. yrityssuomi.fi - sivustolla. Kaikilla Hämeen TE-toimistoilla on alueellaan palvelukeskus, joka toimii tiiviissä yhteistyössä, saman katon alla, kuntien sosiaalitoimen ja Kelan kanssa ja auttavat asiakasta silloin, kun työllistymisen esteenä on tavallista suurempia tai useita vaikeuksia. Palvelukeskusten käytössä on erityispalveluita näihin tarpeisiin. Hämeen alueen TE-toimistot ovat valmiina tarjoamaan asiantuntemuksensa eri tilanteissa niin työnhakijoiden kuin työnantajien käyttöön. Ota yhteyttä! Forssan TE-toimisto puh Heinolan TE-toimisto puh Hämeenlinnan seudun TE-toimisto puh Päijät-Hämeen TE-toimisto puh Riihimäen TE-toimisto puh

18 Hämeen työ- ja elinkeinokeskus organisaatio 2009 johtaja pekka savolainen strategiat ja ennakointi ja palveluverkoston ohjaus, viestintä Työllisyys ja yrittäjyys innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta maaseutu ja energia EU-rakennerahoitusyksikkö Yksikön päällikkö Sinikka Kauranen Maksatus- ja tarkastusyksikkö Yksikön päällikkö Pirjo Halinen ASIAKKUUDET: yritys, henkilö- ja yhteisöasiakkaat Asiakkuuspäällikkö Timo Puukko Hallintoyksikkö Hallintopäällikkö Ritva Kettunen Talousryhmä, Johanna Sommarberg Vastuualueen päällikkö Kari Sartamo Yritystoiminnan kehittämisryhmä Kari Sartamo Työvoimapalvelujen kehittämisryhmä Ryhmäpäällikkö Katriina Haapakangas Vastuualueen päällikkö Jarmo Paukku Kasvun- ja kansainvälistymisen kehittämisryhmä Ryhmäpäällikkö Markku Mäkelä Innovaatiopalvelut -ryhmä Jarmo Paukku Vastuualueen päällikkö Kari Kivikko Maatilojen kehittämisryhmä Ryhmäpäällikkö Tapio Punttila Maaseudun kehittämisryhmä Ryhmäpäällikkö Timo Kukkonen Valvontaryhmä Ryhmäpäällikkö Juha Poutiainen Kalatalousyksikkö Kalatalouspäällikkö Jukka Muhonen Asiakasrajapinta yritykset, henkilöt, yhteisöt työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Forssa, Heinola, Hämeenlinnan seutu, Päijät-Häme, Riihimäki 18

19 hämeen te-keskuksen toimialue Hartola Padasjoki Sysmä Heinolan seutukunta Asikkala Heinola Humppila Forssa Forssan seutukunta Jokioinen Ypäjä Tammela Hämeenlinna Hattula Hämeenlinnan seutukunta Janakkala Hausjärvi Loppi Riihimäki Riihimäen seutukunta Lahden seutukunta Nastola Hollola Hämeenkoski Lahti Kärkölä Orimattila Artjärvi TE-keskuksen henkilöstön yhteystiedot ja tehtävät: Tilaa TE-keskuksen uutiskirje sähköpostiisi TE-keskuksen verkkosivuilta. Linkkejä TE- keskus Työ- ja elinkeinotoimistot Elintarviketurvallisuusvirasto Etelä-Suomen ESR-ohjelma Finnvera Oyj Finpro Keksintöpörssi Keksintösäätiö Lomakkeet asiointi_ja_lomakkeet/ Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseutuvirasto Palkanlaskentaohjelma pientyönantajille EU:n rakennerahastot Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Yritys-Suomi-verkkopalvelu Etelä-Suomen EAKR-ohjelma Pro Agria Työlinja-puhelinpalvelu Työ- ja elinkeinohallinnon henkilöstöpalvelut Ympäristökeskus 19

20 ILMOITTAUDU INNOSUOMI O9 -KILPAILUUN! Tämän vuoden teemana on Materiaali- ja energiatehokkuus uusi mahdollisuus. Teeman liittyvien kilpailuehdotusten lisäksi INNOSUOMEN arvioijaraati odottaa korkeatasoisia ehdotuksia kaikilta aloilta. Ehdokkaaksi voi ilmoittautua yritys, yhteisö tai henkilö, jonka ideat, keksinnöt tai innovaatiot edistävät yritystoimintaa ja keksintöjen markkinoille saattamista sekä luovuutta, osaamista ja yhteistyötä Suomessa. Tervetuloa mukaan INNOSUOMI palkitsee maakunnallisesti ja valtakunnallisesti! Kilpailuaikaa on asti. Lisätietoja ja kilpailulomake: TOIMI NÄIN: Kilpailulomake liitteineen tulee toimittaa mennessä osoitteella: Hämeen TE-keskus, Kirjaamo, Rauhankatu 10, Lahti. Kuoreen merkintä INNOSUOMI. Lisätietoja antaa keksintöasiamies Eino Jokinen, puh INNOSUOMIpalkinto tuo julkisuutta, mainetta ja kunniaa, uusia tilauksia ja asiakkaita!* * INNOSUOMI-kysely 2009 Hämeen työ- ja elinkeinokeskus Rauhankatu 10, Lahti puh faksi Hämeenlinnan toimipiste Raatihuoneenkatu 11, Hämeenlinna puh faksi Vastuualueet Innovaatiot- ja kansainvälistyvä liiketoiminta Työllisyys ja yrittäjyys Maaseutu ja energia Vastuualueet ylittävät toiminnot Strategiat, ennakointi ja palveluverkoston ohjaus, viestintä Asiakkuudet Erillisyksiköt EU-rakennerahastoyksikkö EU- ja kansallisen rahoituksen maksatus- ja tarkastusyksikkö Hallintoyksikkö Työ- ja elinkeinotoimistot Forssan TE-toimisto puh Vuoden suurin yrityselämän kohtaaminen Suomessa Liikeelämä 09 Lahti Halli Heinolan TE-toimisto puh Hämeenlinnan seudun TE-toimisto puh Päijät-Hämeen TE-toimisto puh Riihimäen TE-toimisto puh Varaa edullinen osasto nyt, mukana jo yli 120 yritystä! Lisätiedot ja näyttelytilavaraukset: Olli Patja, puh , Rakennamme yhdessä kilpailukykyistä Suomea

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Alueellinen valmistelurahoitus kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Valmistelurahoitus vuonna 2008 Pk-yritysten innovaatiotoiminnan valmisteluun liittyvät 15 000 euroa ja sitä pienemmät

Lisätiedot

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee

Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee Protek-hanke 2008-20144 Satakunnan ELY-keskuksen PROTEK-hanke tukee yrityksiä verkostoitumaan ja sopeutumaan työelämässä tapahtuviin muutoksiin. Tavoitteena on, että yritysten työntekijät voisivat jatkaa

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille

TE-palvelut yrityksille ja työnantajille TE-palvelut yrityksille ja työnantajille te-palvelut.fi Kun yrityksessä tarvitaan uutta, osaavaa työvoimaa tai näköpiirissä on uutta osaamista vaativa muutostilanne, kannattaa hyödyntää TE-palveluja. Olemme

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Uudenmaan Työ- ja elinkeinotoimisto

Uudenmaan Työ- ja elinkeinotoimisto Uudenmaan Työ- ja elinkeinotoimisto Riku Hautamäki Yritysasiakkuuskoordinaattori 1 TE-lyhenteestä TE-toimisto = Työ- ja elinkeinotoimisto (ent. työvoimatoimisto), työkkäri. Koko Suomessa 15 alueellisesti

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Työnantajien aamukahvit

Työnantajien aamukahvit Työnantajien aamukahvit 7.10.2014 TE-toimiston rekrytointipalvelut Kehittämispäällikkö Jouni Korhonen 1 TE-palvelut.fi - Suomen eniten käytetty rekrytointipalvelu TE-toimiston (TE-palvelut.fi) Avoimet

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus Osaavaa työvoimaa RekryKoulutus Töitä on kun vain joku tekisi! Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO

Työllisyyspoliittinen avustus TYPO TriPla-hanke TriPla-hanke LounaPlussa ry:n ja Hämeen Kylät ry:n toteuttama välityömarkkinahanke, jossa työllistetään palkkatuella pitkään työttömänä olleita henkilöitä yhdistyksiin ja yrityksiin Toimialueena

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Muutosturva. Hannele Liesegang. hannele.liesegang@tem.fi

Muutosturva. Hannele Liesegang. hannele.liesegang@tem.fi Muutosturva Hannele Liesegang hannele.liesegang@tem.fi Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yt-neuvottelujen alkaessa: neuvotteluesitys (8 luku 48 ) Viipymättä

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus 16.2.2015 Muutoksia 2014 à Säädösmuutokset Aluekehityslainsäädäntö Yritystukisäädökset Maaseudun

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Yritysten rahoitus- ja kehittämispäivä Kuusamossa 26.4.2016 Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Kari Skyttä 26.4.2016 Myönnetty rahoitus v. 2015

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut

Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut 1 Starttiraha Mikä on starttiraha? Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, jota voidaan myöntää yrittäjäksi ryhtyvälle luonteeltaan päätoimisen yritystoiminnan

Lisätiedot

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Syyskuu 2009 Tilannekatsaus:

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Syyskuu 2009 Tilannekatsaus: Julkaistavissa 20.10.2009 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Syyskuu 2009 Tilannekatsaus: www.te-keskus.fi/hame TYÖTTÖMYYDEN KASVU EI HIDASTUNUT SYYSKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Yritystuen myöntäminen Tukikelpoisuus. Leader-työn ajankohtaispäivät 28.10.2015 Reijo Martikainen

Yritystuen myöntäminen Tukikelpoisuus. Leader-työn ajankohtaispäivät 28.10.2015 Reijo Martikainen Yritystuen myöntäminen Tukikelpoisuus Leader-työn ajankohtaispäivät 28.10.2015 Reijo Martikainen 30.10.2015 TUKIKELPOISUUS Kehittämislain tavoitteet (1 ) 1) Elinkeinotoiminta monipuolistaa, uudistaa, lisätä

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille

Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille Työkaluja seudullisten yrityspalveluiden työhön ajankohtaista TE-toimistosta, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 23.9.2015 Tuija Groop

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 31.3.2015 Johdanto Tämä info on tarkoitettu tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille työntekijöille

Lisätiedot

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Maatalouden investointituet

Maatalouden investointituet Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ

YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSTUET KÄYTÄNNÖSSÄ Yrittäjyys ja mahdollisuuksien maaseutu 28.1.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot