KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi Terveyspalvelujen johtoryhmä Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta

2 SISÄLLYS 1. ASIAKKAAT, HENKILÖSTÖ, KÄYNNIT JA TOIMITILAT 2. LASTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN SEURANTA SEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN 3. ROKOTUKSET 4. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 5. HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA TYÖNOHJAUS 6. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI 7. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET

3 1. Asiakkaat, henkilöstö, käynnit ja toimitilat Vuoden 2011 alusta lastenneuvolatoiminta organisoitiin uudelleen palvelualueuudistuksen myötä järjestämisvastuu ja tilaaminen siirtyivät Kasvun ja oppimisen palvelualueelle Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessiin ja palvelujen tuottaminen jäi Terveydenhuollon palvelualueelle. Lastenneuvolan lääkäripalvelut organisoitiin uudelleen syksyllä Tavoitteena on varmistaa palvelujen saatavuus sekä vahvistaa osaamista Asiakkaat ja käynnit Vuoden alussa neuvolaikäisten lukumäärä oli 7717 (kantakaupunginalueella 6788) ja vuoden lopussa 7952 (kantakaupunkialueella 6962). Lisäksi Maaningalla 277 lasta. Lastenneuvolakäyntejä oli yhteensä vähennystä edelliseen vuoteen 1.0 %. 1.2 Henkilöstö Neuvolaikäisten lasten/perheiden määrä on noussut vuosittain, mikä johtaa henkilöstöresurssien uudelleen arviointiin sekä uusien toimintamallien käyttöönoton suunnitteluun. Hallinto Koko terveydenhoitoyksikön palvelupäällikkönä on toiminut Kristiina Mäki ja neuvolatoiminnan palveluesimiehenä, terveydenhoitajien lähiesimiehenä Riitta Turunen saakka ja sen jälkeen ma. palveluesimies Anne Röppänen. Lastenneuvolatyön koordinoinnista ja koko kaupungin tasolla tapahtuvasta kehittämisestä on vastannut lastenneuvolatyön asiantuntijalääkäri, ayl Sari Kurikka 30.6 saakka ja sen jälkeen lastenlääkäri Hertta Ollikainen yhteistyössä palvelupäällikön ja palveluesimiehen kanssa. Lastenneuvolatyötä sektorityönä tekevien lääkäreiden esimiehinä ovat toimineet yl Kalevi Savolainen 30.9 saakka ja sen jälkeen vs ayl Erja Koistinen ja yl Pertti Lipponen. Terveydenhoidon lääkäreiden esimiehenä on toiminut ayl Kaj Korhonen. Terveydenhoitajat Lastenneuvoloissa on työskennellyt 36 terveydenhoitajaa, kokopäiväiseksi muutettuna 21. Kokopäiväisesti lastenneuvolatyötä tekevällä terveydenhoitajalla on hoidettavanaan keskimäärin 380 lasta.

4 Lastenneuvolatyötä tekevät osa-aikaisesti omalääkärit sekä terveydenhoitoyksikön lääkärit. Keväällä 12 lääkärin kokopäiväiseksi muunnettu työpanos vastasi 3.2. Kesän supistetun toiminnan aikana lääkärityö vastasi 2.5 kokopäiväisen lääkärin työpanosta. Syksyllä päästiin 2,9 kokopäiväisen lääkärin työsuoritukseen, mikä vastaa valtakunnallisia suosituksia. Supistettu kesän lastenneuvolan lääkärit Toiminta keskitettiin kahteen neuvolaan (Keskusta ja Pyörö) välisenä aikana. Syksyllä 2013 kantakaupungissa alkanut keskitetty lastenneuvolan lääkäritoiminta viidessä toimipisteessä 12 osa-aikaisen lääkärin työpanoksella on jatkunut. Neljän terveydenhoidon lääkärin työpanoksella neuvolatyöstä tehtiin keskimäärin 68 % ja kahdeksan omalääkärin 32 %. Taajama-alueen ulkopuolella neuvolatyötä tekivät osa-aikaisesti kuudessa sivutoimipisteessä alueen omalääkärit sekä terveydenhoidon lääkärit. Lääkäreillä ei ollut varahenkilöjärjestelmää, joka tekee toiminnan haavoittuvaksi, koska poissaoloja ei voida korvata. 1.3 Toimitilat Lastenneuvolan terveydenhoitajatyötä on järjestetty pääsääntöisesti lähipalveluna 16 eri toimipisteessä. Kantakaupungin keskitetyt lääkärineuvolapalvelut toteutetaan viidessä toimipisteessä (Keskusta, Pyörö, Aurinkorinne, Puijonlaakso ja Saarijärvi). Taajama-alueen ulkopuolella lääkärineuvolat toimivat 6 sivutoimipisteessä. 2. Lasten hyvinvoinnin ja terveyden seuranta sekä perheiden tukeminen 2.1. Määräaikaistarkastukset ja muut seurantakäynnit Valtakunnallisen asetuksen (338/2011) mukaan terveydenhoitajan tulee tavata neuvolavaiheen (0-6v) aikana lapsi perheineen 16 kertaa, jos kyseessä on perheen esikoinen tai perheellä on erityisen tuen tarvetta ja muissa tapauksissa 14 kertaa. Tapaamiselle suositellaan varaamaan aikaa min. Asetuksen mukaisia lääkärintarkastuksia on viisi; laajat terveystarkastukset 4 kk, 1,5 v ja 4 v iässä ja määräaikaiset tarkastukset 4-6 viikon ja 8 kk iässä. Keskitetyn neuvolatoiminnan vuoksi päädyttiin kesällä ja syksyllä varaamaan aikaa 30 min niin laajoihin kuin määräaikaisiinkin käynteihin. THL:n mukaan määräaikaisiin tarkastuksiin suositellaan varattavaksi 20 min aikaa. Koska keskitetyssä neuvolassa perheet eivät kuitenkaan ole aina terveydenhoitajalle ja/tai lääkärille tuttuja, lisäaika varattiin perheen asioihin perehtymistä varten. Tarkastusten lisäksi tulee varata mahdollisuus tarveharkintaisiin käynteihin.

5 Kuopiossa vuoden 2014 toimintasuunnitelman mukaisesti terveydenhoitajan tapaamisia on ollut 15, joista 4 on ollut lyhyitä käyntejä lääkärineuvolan yhteydessä kasvumittoja, rokotuksia ja tarpeen mukaista terveysneuvontaa varten ja lisäksi 1 tarveharkintainen käynti (10 kk). Aikaa tapaamisiin on voitu varata minuuttia Lääkäri on tavannut lapset 5 kertaa. Tapaamiseen on käytetty aikaa 30 min. Asetuksen mukaiset laajat terveystarkastukset (4kk, 1½v, 4v), joissa koko perheen hyvinvointi kartoitetaan, ovat toteutuneet vuonna 2014 ohjeistuksen mukaan. Neulamäen neuvolassa aloitettiin 2013 toiminnallisena muutoksena 2-vuotiaiden lasten ryhmäneuvolat samassa elämäntilanteessa olevien perheiden vertaistuen vahvistamiseksi. Vuonna 2014 toimintaa pyrittiin laajentamaan myös muihin neuvoloihin, mutta vain Saarijärven neuvola lähti sitä kokeilemaan. Lisäkäyntejä varten varattiin asiakkaille % työajasta. Lisäkäyntien syitä olivat muun muassa vastasyntyneen imetysongelmat, kasvun tiheämpi seurantatarve, puheen- tai motorisen kehityksen tai muuhun lapsen psyykkiseen, fyysiseen tai sosiaaliseen kehitykseen tai perhetilanteeseen liittyvä tiheämpi seuranta tai tuen tarve perheessä (esimerkiksi äidin masennus). Lääkärille lisäkäyntien varaamisessa ajat ajoittain venyivät, koska riittävän pitkän vastaanottoajan (60 min kehityksellisen arvion tekemiseen) löytyminen oli ajoittain haasteellista. Ajanvarausjonot vuositarkastuksiin olivat 3-6viikkoa. Akuuttiasiakkaita (kriisitilanne perheessä jne.) varten jokainen terveydenhoitaja varasi 3 tuntia viikossa lisäkäyntiaikaa, että ylimääräiset käynnit toteutuivat mahdollisimman pikaisesti. Neuvolalääkäreiden työaika riittää terveystarkastuksiin sekä muutamiin ylimääräisiin käynteihin, mutta akuuttiaikoja ei ole tarjolla ja lapsia on jouduttu ohjaamaan omalääkäreiden vastaanotoille. Samoin erityisongelmien tutkimista ja hoitoa vaativia lapsia ohjautuu myös omalääkäreiden vastaanotoille Muu terveyden edistäminen ja perheen tukeminen Terveydenhoitajat ovat käyneet työnantajan kustantamana noin 2 vuotta kestäneen Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen neuvolatyössä koulutuksen työnohjauksineen (Vavu). Tämän työskentelytavan ennalta ehkäisevään työhön kuuluvia työmenetelmiä (synnytystä edeltäviä ja jälkeisiä lastenneuvolan tekemiä kotikäyntejä ja haastatteluja) on tarjottu kohdennetusti ja tarpeen mukaisesti huoliperheille. Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittisenohjelman mukaisten vanhempien vertaistukiryhmien käynnistäminen on ollut mahdollista perhevalmennusryhmien jatkoksi. Vuonna 2012 seksuaalineuvojakoulutuksen suorittanut terveydenhoitaja on varannut työajastaan 3 t/viikko raskaana olevien ja lapsiperheiden tukemiseen parisuhdeongelmissa. Palvelu on kaikkien neuvola-asiakkaiden käytettävissä.

6 Neulamäen neuvolassa aloitetut maahan muuttaneille raskaana oleville ja lapsiperheille vertaisryhmät ovat jatkuneet. Ryhmissä käsitellään perhevalmennuksen sisältöjä ja keskustellaan lapsiperhearjen haasteista. MLL:n järjestämän koulutuksen Vahvuutta vanhemmuuteen mukaista ryhmätoimintaa ovat toteuttaneet koulutuksen käyneet terveydenhoitajat (8) omissa neuvoloissaan resurssien mukaan. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn liittyvä lasten painonkehityksen seurannan Painopolkuohjelma terveysneuvontoineen on käytössä. Lasten varhaiseen painonnousuun tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota jo 3-4- vuotiaiden kohdalla Sairaanhoito Varsinaisia sairaanhoitopalveluita ei neuvoloista ole tarjottu. Ensisijaisesti perheitä on ohjattu omalääkäreiden/hoitajien vastaanotoille. Sairaan lapsen hoito-ohjeita on annettu puhelimessa ja kirjoitettu henkilökohtaisen tapaamisen jälkeen yksittäisiä todistuksia lapsen sairaudesta. Ajankäytön salliessa pienet vaivat- esimerkiksi korvatulehdukset, atooppinen ihottuma ja sen hoidon ohjaus- on pyritty hoitamaan tarvittaessa myös lapsen sisaruksilta, jotka neuvolalääkärikäynnillä ovat mukana olleet. Yö- ja päiväkastelun ja ummetuksen hoito voidaan aloittaa neuvolassa, koska nämä ovat tyypillisiä ikäkausitarkastuksissa esiin tulevia ongelmia Rokotukset Rokotukset ovat toteutuneet valtakunnallisen rokotusohjelman mukaisesti kuukauden ikäisille (riskiryhmä) lapsille annettiin neuvoloissa erillisissä rokotustilaisuuksissa syksyllä kausi-influenssarokotuksia osallistuminen oli vähäistä. 3. Keskeiset yhteistyötahot ja yhteistyön organisointi Lastenneuvoloiden keskeisiä yhteistahoja ovat vanhemmat, oman alueen lääkäri, psykiatriset sairaanhoitajat, ravitsemussuunnittelu, varhaiskasvatuksen henkilökunta, lapsiperheyksiköt, perheneuvola, suun terveydenhuolto, terveystoimen erikoisyksiköt, KYS- erityisesti kotikätilöt ja vastasyntyneiden teho-osaston perhetyöntekijät-, seurakunta sekä kolmas sektori. Lastenneuvoloiden henkilökuntaa sitoo lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Neuvolan ja päiväkotien yhteistyötä tehostavat alueelliset yhteistyöverkostotapaamiset ovat vakiintuneet yhteistyösuunnitelman mukaiseksi toiminnaksi. Terve lapsuus arjessa hankkeen tuloksena on käytössä konsultoiva työmalli. Neuvolan terveydenhoitajilla ja lääkäreillä on ollut mahdollisuus konsultoida lasten mielenterveyspalvelujen, kuntoutuksen sekä lastensuojelun erityistyöntekijöitä ongelmatilanteissa puhelimitse tai Pegasos-tietojärjestelmän kautta.

7 Lasten mielenterveyspalveluiden vähäisyys aiheutti ongelmia lasten/perheiden hoitoonohjauksessa. Perheneuvolaan oli edelleen pitkät jonotusajat ja lasten mielenterveysyksikköön oli vaikea saada akuuttiaikoja. Psykologisia tasotutkimuksia ei perheneuvolassa juuri tehty vaan lapset ohjautuivat joko erikoissairaanhoitoon tai vasta esikouluvuonna koulupsykologin tutkittaviksi, koska lastenneuvola- ja päivähoitopsykologipalvelut kaupungista puuttuvat. Pitkät jonotusajat puheterapeutin ja toimintaterapeutin tutkimuksiin viivästyttävät myös lasten jatkotutkimuksiin pääsyä ja terapioiden aloittamista. Puheterapia- ja psykologipalveluiden niukkuuden vuoksi vaikeammin puheongelmaisia lapsia jouduttiin lähettämään tutkimuksiin suoraan erikoissairaanhoidon foniatrian yksikköön. Runsas erikoissairaanhoidon ja ostopalveluiden käyttö nostavat kustannuksia. Varsinkin ns. vilkkaiden lasten perheiden ja päivähoidon tuentarve olisi ollut runsaampaa, kuin mihin resursseja on ollut. Lapsia ohjautuu muiden palveluiden puuttuessa edelleen turhaan toimintaterapian puolelle. Matalan kynnyksen neuvolan perhetyö lopetettiin säästösyistä vuoden 2012 lopussa hankeajan päättyessä. Korvaavana toimintana aloitettiin sosiaalityön kotipalvelu (4 työntekijää), jonka palveluiden saanti on ollut perheille välillä hankalaa ja jonotusajat ovat olleet joskus pitkiä (2kk). Kolmannen sektorin keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat MLL ja Ensikotiyhdistys, jonka toimintoja ovat Pihla, Amalia, Kehrävä ja Baby blues -toiminta. KYS:n tuottavuusohjelman tuloksena alkoi keväällä 2014 synnytyksen jälkeisten sairaalapäivien vähentämiseksi Kotikätilötoiminta, jossa KYS:n kätilö tekee kotikäyntejä Kuopion alueella km säteellä perheisiin, joissa syntyneen vauvan tilanne vaatii jatkotarkkailua (pieni paino, keltaisuus, imetysongelmat, vastasyntyneen liiallinen painon lasku, LYSY-synnyttäneet, jotka tarvitsevat erityisseurantaa). Kotikäynti maksaa perheelle 28,90 kahdelta ensimmäiseltä käynniltä ja kahdeksan euroa kolmannesta eteenpäin. Kuntalaskutus jokaiselta käynniltä 100. Tavoitteena on, että sairaalassa oloaika ei pitkity. Vastasyntyneiden teho-osastolla toimii kaksi perhetyöntekijää, jotka käyttävät osan työajastaan erityisesti kotiutuvien keskosten tai muuten suuremmassa tuen tarpeessa olevien, vastasyntyneiden teho-osastolta kotiutuvien lasten perheiden tukemiseen kotikäynnein. 4. Henkilöstön koulutus ja työnohjaus Täydennyskoulutuksessa on noudatettu STM:n täydennyskoulutussuositusta ja sosiaali- ja terveyskeskuksen ohjeistusta. Kehityskeskustelut on toteutettu vuonna Neuvolaterveydenhoitajilla on ollut oma kokouksensa noin 1x/kk yhteisten toimintakäytäntöjen ja pelisääntöjen ylläpitämiseksi. Työnohjausta ei ole ollut.

8 Viisi terveydenhoitajaa osallistui Aslak-kuntoutukseen Joensuun Vetreassa. Valtakunnallisille neuvolapäiville 10/2014 osallistui 3 terveydenhoitajaa. Päivien aikana käsiteltiin muun muassa äitiysneuvolatoiminnan uutta opasta (/2013), laajojen terveystarkastusten toteutusta, lähisuhdeväkivallan seulontaa neuvoloissa. Kaikki luennot ovat luettavissa netissä THL:n Kasvun kumppanit - sivustolla. Neuvolaterveydenhoitajia osallistui Neuvokas perhe ja Motivoiva keskustelu asiakkaan muutoksen tukena ja Vahvuutta vanhemmuuteen koulutuksiin. Asetuksen mukaisiin haasteisiin vastaamiseksi järjestettiin suunnittelu- ja kehittämisiltapäivä neuvolaterveydenhoitajille. Lisäksi koko yksikön kehittämispäivä pidettiin 2 kertaa. Strategiset painopistealueet ja koulutustoiveet huomioiden koulutusaiheina ovat olleet muun muassa: parisuhteen tukeminen, äitien masennuksen varhainen tunnistaminen, lasten ruokailu, keskosen kotihoito. LOVE- lääkehoitokoulutusta netissä hoitohenkilöstö päivitti aikaisempien suoritustensa mukaisesti (päivitys 3 vuoden välein) Kanta Arkiston käyttöönoton yhteydessä järjestettiin koko henkilöstölle koulutusta, johon liittyi myös Pegasos-potilastietojärjestelmän uusien versioiden käyttöönottokoulutus. Terveydenhoitajat osallistuivat Avekki- päivityskoulutukseen ja Toimi oikein hätätilanteissa - koulutukseen, jotka päivitetään henkilöstölle kahden vuoden välein. Kotiutuva keskonen- koulutukseen KYSillä osallistui muutamia terveydenhoitajia ja lääkäreitä. 5. Toiminnan ja työn tuloksellisuuden arviointi Toimintaa on toteutettu vuodelle 2014 perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnan hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti Asiakaspalautteet on käsitelty terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimissä, joka on kokoontunut säännöllisesti x1/kk. Yksittäistä työntekijää koskevat palautteet on esimies käsitellyt yhdessä työntekijän kanssa. Keväällä 2014 suoritettiin asiakas- ja henkilöstökysely keskitetystä neuvolalääkäritoiminnasta. Tulokset osoittivat, että asiakkaat toivoivat paluuta aikaisempaan malliin, jossa neuvolalääkäripalvelut tarjottaisiin lähineuvolassa. Henkilöstö (lääkärit ja terveydenhoitajat) kyseenalaisti toiminnan asiakkaiden palvelujen saatavuuden, riittämättömien tilojen ja parityöskentelyn osalta.

9 6. Kehittämis- ja tutkimushankkeet Terveydenhoitoyksikön hoitohenkilöstöä koskeneet tutkimusluvat on myöntänyt terveydenhoidon palvelujen päällikkö Kristiina Mäki. Koska erilaiset tutkimukset hankkeet työllistävät selkeästi henkilöstöä, hankkeisiin mukaan lähtemistä on pohdittu kriittisesti niiden neuvolatoimintaan hyödynnettävyyden ja vaikuttavuuden kannalta. 6.1 Toiminnaksi juurtuneet hankkeet: Dehko valtakunnallinen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyprojekti. Toimintatapa on ollut pysyväksi toiminnaksi neuvoloissa, joissa raskausdiabetesäitejä muistutetaan omalääkärin/- hoitajan vastaanotolle ajanvaraamisesta ja verikokeissa käynnistä vuoden kuluttua synnytyksestä sekä painopolkuohjelmaa toteutetaan terveystarkastusohjelman sallimassa muodossa. EPDS äitien synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen tehdään yhteistyössä äitiysneuvolan kanssa. Hoitopolku ja yhteistyö KPK:n kanssa on toimiva. Lapsi Kuopio hankkeessa (päättyi 2011) kehitetyt toimintamallit ja materiaalit ovat systemaattisessa käytössä lastenneuvoloissa. Terveydenhoitaja Katriina Silvasti käyttää työajastaan ½ päivää/viikko hankekoordinaattorina toimimiseen. Hän kouluttaa uudet terveydenhoitajat toimintamallien ja materiaalien käyttöön sekä päivittää/kehittää lastenneuvolan toimintoja yhteistyössä muiden eri alojen koordinaattoreiden kanssa.