KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014"

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi Terveyspalvelujen johtoryhmä Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta

2 SISÄLLYS 1. ASIAKKAAT, HENKILÖSTÖ, KÄYNNIT JA TOIMITILAT 2. LASTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN SEURANTA SEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN 3. ROKOTUKSET 4. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 5. HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA TYÖNOHJAUS 6. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI 7. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET

3 1. Asiakkaat, henkilöstö, käynnit ja toimitilat Vuoden 2011 alusta lastenneuvolatoiminta organisoitiin uudelleen palvelualueuudistuksen myötä järjestämisvastuu ja tilaaminen siirtyivät Kasvun ja oppimisen palvelualueelle Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessiin ja palvelujen tuottaminen jäi Terveydenhuollon palvelualueelle. Lastenneuvolan lääkäripalvelut organisoitiin uudelleen syksyllä Tavoitteena on varmistaa palvelujen saatavuus sekä vahvistaa osaamista Asiakkaat ja käynnit Vuoden alussa neuvolaikäisten lukumäärä oli 7717 (kantakaupunginalueella 6788) ja vuoden lopussa 7952 (kantakaupunkialueella 6962). Lisäksi Maaningalla 277 lasta. Lastenneuvolakäyntejä oli yhteensä vähennystä edelliseen vuoteen 1.0 %. 1.2 Henkilöstö Neuvolaikäisten lasten/perheiden määrä on noussut vuosittain, mikä johtaa henkilöstöresurssien uudelleen arviointiin sekä uusien toimintamallien käyttöönoton suunnitteluun. Hallinto Koko terveydenhoitoyksikön palvelupäällikkönä on toiminut Kristiina Mäki ja neuvolatoiminnan palveluesimiehenä, terveydenhoitajien lähiesimiehenä Riitta Turunen saakka ja sen jälkeen ma. palveluesimies Anne Röppänen. Lastenneuvolatyön koordinoinnista ja koko kaupungin tasolla tapahtuvasta kehittämisestä on vastannut lastenneuvolatyön asiantuntijalääkäri, ayl Sari Kurikka 30.6 saakka ja sen jälkeen lastenlääkäri Hertta Ollikainen yhteistyössä palvelupäällikön ja palveluesimiehen kanssa. Lastenneuvolatyötä sektorityönä tekevien lääkäreiden esimiehinä ovat toimineet yl Kalevi Savolainen 30.9 saakka ja sen jälkeen vs ayl Erja Koistinen ja yl Pertti Lipponen. Terveydenhoidon lääkäreiden esimiehenä on toiminut ayl Kaj Korhonen. Terveydenhoitajat Lastenneuvoloissa on työskennellyt 36 terveydenhoitajaa, kokopäiväiseksi muutettuna 21. Kokopäiväisesti lastenneuvolatyötä tekevällä terveydenhoitajalla on hoidettavanaan keskimäärin 380 lasta.

4 Lastenneuvolatyötä tekevät osa-aikaisesti omalääkärit sekä terveydenhoitoyksikön lääkärit. Keväällä 12 lääkärin kokopäiväiseksi muunnettu työpanos vastasi 3.2. Kesän supistetun toiminnan aikana lääkärityö vastasi 2.5 kokopäiväisen lääkärin työpanosta. Syksyllä päästiin 2,9 kokopäiväisen lääkärin työsuoritukseen, mikä vastaa valtakunnallisia suosituksia. Supistettu kesän lastenneuvolan lääkärit Toiminta keskitettiin kahteen neuvolaan (Keskusta ja Pyörö) välisenä aikana. Syksyllä 2013 kantakaupungissa alkanut keskitetty lastenneuvolan lääkäritoiminta viidessä toimipisteessä 12 osa-aikaisen lääkärin työpanoksella on jatkunut. Neljän terveydenhoidon lääkärin työpanoksella neuvolatyöstä tehtiin keskimäärin 68 % ja kahdeksan omalääkärin 32 %. Taajama-alueen ulkopuolella neuvolatyötä tekivät osa-aikaisesti kuudessa sivutoimipisteessä alueen omalääkärit sekä terveydenhoidon lääkärit. Lääkäreillä ei ollut varahenkilöjärjestelmää, joka tekee toiminnan haavoittuvaksi, koska poissaoloja ei voida korvata. 1.3 Toimitilat Lastenneuvolan terveydenhoitajatyötä on järjestetty pääsääntöisesti lähipalveluna 16 eri toimipisteessä. Kantakaupungin keskitetyt lääkärineuvolapalvelut toteutetaan viidessä toimipisteessä (Keskusta, Pyörö, Aurinkorinne, Puijonlaakso ja Saarijärvi). Taajama-alueen ulkopuolella lääkärineuvolat toimivat 6 sivutoimipisteessä. 2. Lasten hyvinvoinnin ja terveyden seuranta sekä perheiden tukeminen 2.1. Määräaikaistarkastukset ja muut seurantakäynnit Valtakunnallisen asetuksen (338/2011) mukaan terveydenhoitajan tulee tavata neuvolavaiheen (0-6v) aikana lapsi perheineen 16 kertaa, jos kyseessä on perheen esikoinen tai perheellä on erityisen tuen tarvetta ja muissa tapauksissa 14 kertaa. Tapaamiselle suositellaan varaamaan aikaa min. Asetuksen mukaisia lääkärintarkastuksia on viisi; laajat terveystarkastukset 4 kk, 1,5 v ja 4 v iässä ja määräaikaiset tarkastukset 4-6 viikon ja 8 kk iässä. Keskitetyn neuvolatoiminnan vuoksi päädyttiin kesällä ja syksyllä varaamaan aikaa 30 min niin laajoihin kuin määräaikaisiinkin käynteihin. THL:n mukaan määräaikaisiin tarkastuksiin suositellaan varattavaksi 20 min aikaa. Koska keskitetyssä neuvolassa perheet eivät kuitenkaan ole aina terveydenhoitajalle ja/tai lääkärille tuttuja, lisäaika varattiin perheen asioihin perehtymistä varten. Tarkastusten lisäksi tulee varata mahdollisuus tarveharkintaisiin käynteihin.

5 Kuopiossa vuoden 2014 toimintasuunnitelman mukaisesti terveydenhoitajan tapaamisia on ollut 15, joista 4 on ollut lyhyitä käyntejä lääkärineuvolan yhteydessä kasvumittoja, rokotuksia ja tarpeen mukaista terveysneuvontaa varten ja lisäksi 1 tarveharkintainen käynti (10 kk). Aikaa tapaamisiin on voitu varata minuuttia Lääkäri on tavannut lapset 5 kertaa. Tapaamiseen on käytetty aikaa 30 min. Asetuksen mukaiset laajat terveystarkastukset (4kk, 1½v, 4v), joissa koko perheen hyvinvointi kartoitetaan, ovat toteutuneet vuonna 2014 ohjeistuksen mukaan. Neulamäen neuvolassa aloitettiin 2013 toiminnallisena muutoksena 2-vuotiaiden lasten ryhmäneuvolat samassa elämäntilanteessa olevien perheiden vertaistuen vahvistamiseksi. Vuonna 2014 toimintaa pyrittiin laajentamaan myös muihin neuvoloihin, mutta vain Saarijärven neuvola lähti sitä kokeilemaan. Lisäkäyntejä varten varattiin asiakkaille % työajasta. Lisäkäyntien syitä olivat muun muassa vastasyntyneen imetysongelmat, kasvun tiheämpi seurantatarve, puheen- tai motorisen kehityksen tai muuhun lapsen psyykkiseen, fyysiseen tai sosiaaliseen kehitykseen tai perhetilanteeseen liittyvä tiheämpi seuranta tai tuen tarve perheessä (esimerkiksi äidin masennus). Lääkärille lisäkäyntien varaamisessa ajat ajoittain venyivät, koska riittävän pitkän vastaanottoajan (60 min kehityksellisen arvion tekemiseen) löytyminen oli ajoittain haasteellista. Ajanvarausjonot vuositarkastuksiin olivat 3-6viikkoa. Akuuttiasiakkaita (kriisitilanne perheessä jne.) varten jokainen terveydenhoitaja varasi 3 tuntia viikossa lisäkäyntiaikaa, että ylimääräiset käynnit toteutuivat mahdollisimman pikaisesti. Neuvolalääkäreiden työaika riittää terveystarkastuksiin sekä muutamiin ylimääräisiin käynteihin, mutta akuuttiaikoja ei ole tarjolla ja lapsia on jouduttu ohjaamaan omalääkäreiden vastaanotoille. Samoin erityisongelmien tutkimista ja hoitoa vaativia lapsia ohjautuu myös omalääkäreiden vastaanotoille Muu terveyden edistäminen ja perheen tukeminen Terveydenhoitajat ovat käyneet työnantajan kustantamana noin 2 vuotta kestäneen Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen neuvolatyössä koulutuksen työnohjauksineen (Vavu). Tämän työskentelytavan ennalta ehkäisevään työhön kuuluvia työmenetelmiä (synnytystä edeltäviä ja jälkeisiä lastenneuvolan tekemiä kotikäyntejä ja haastatteluja) on tarjottu kohdennetusti ja tarpeen mukaisesti huoliperheille. Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittisenohjelman mukaisten vanhempien vertaistukiryhmien käynnistäminen on ollut mahdollista perhevalmennusryhmien jatkoksi. Vuonna 2012 seksuaalineuvojakoulutuksen suorittanut terveydenhoitaja on varannut työajastaan 3 t/viikko raskaana olevien ja lapsiperheiden tukemiseen parisuhdeongelmissa. Palvelu on kaikkien neuvola-asiakkaiden käytettävissä.

6 Neulamäen neuvolassa aloitetut maahan muuttaneille raskaana oleville ja lapsiperheille vertaisryhmät ovat jatkuneet. Ryhmissä käsitellään perhevalmennuksen sisältöjä ja keskustellaan lapsiperhearjen haasteista. MLL:n järjestämän koulutuksen Vahvuutta vanhemmuuteen mukaista ryhmätoimintaa ovat toteuttaneet koulutuksen käyneet terveydenhoitajat (8) omissa neuvoloissaan resurssien mukaan. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn liittyvä lasten painonkehityksen seurannan Painopolkuohjelma terveysneuvontoineen on käytössä. Lasten varhaiseen painonnousuun tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota jo 3-4- vuotiaiden kohdalla Sairaanhoito Varsinaisia sairaanhoitopalveluita ei neuvoloista ole tarjottu. Ensisijaisesti perheitä on ohjattu omalääkäreiden/hoitajien vastaanotoille. Sairaan lapsen hoito-ohjeita on annettu puhelimessa ja kirjoitettu henkilökohtaisen tapaamisen jälkeen yksittäisiä todistuksia lapsen sairaudesta. Ajankäytön salliessa pienet vaivat- esimerkiksi korvatulehdukset, atooppinen ihottuma ja sen hoidon ohjaus- on pyritty hoitamaan tarvittaessa myös lapsen sisaruksilta, jotka neuvolalääkärikäynnillä ovat mukana olleet. Yö- ja päiväkastelun ja ummetuksen hoito voidaan aloittaa neuvolassa, koska nämä ovat tyypillisiä ikäkausitarkastuksissa esiin tulevia ongelmia Rokotukset Rokotukset ovat toteutuneet valtakunnallisen rokotusohjelman mukaisesti kuukauden ikäisille (riskiryhmä) lapsille annettiin neuvoloissa erillisissä rokotustilaisuuksissa syksyllä kausi-influenssarokotuksia osallistuminen oli vähäistä. 3. Keskeiset yhteistyötahot ja yhteistyön organisointi Lastenneuvoloiden keskeisiä yhteistahoja ovat vanhemmat, oman alueen lääkäri, psykiatriset sairaanhoitajat, ravitsemussuunnittelu, varhaiskasvatuksen henkilökunta, lapsiperheyksiköt, perheneuvola, suun terveydenhuolto, terveystoimen erikoisyksiköt, KYS- erityisesti kotikätilöt ja vastasyntyneiden teho-osaston perhetyöntekijät-, seurakunta sekä kolmas sektori. Lastenneuvoloiden henkilökuntaa sitoo lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Neuvolan ja päiväkotien yhteistyötä tehostavat alueelliset yhteistyöverkostotapaamiset ovat vakiintuneet yhteistyösuunnitelman mukaiseksi toiminnaksi. Terve lapsuus arjessa hankkeen tuloksena on käytössä konsultoiva työmalli. Neuvolan terveydenhoitajilla ja lääkäreillä on ollut mahdollisuus konsultoida lasten mielenterveyspalvelujen, kuntoutuksen sekä lastensuojelun erityistyöntekijöitä ongelmatilanteissa puhelimitse tai Pegasos-tietojärjestelmän kautta.

7 Lasten mielenterveyspalveluiden vähäisyys aiheutti ongelmia lasten/perheiden hoitoonohjauksessa. Perheneuvolaan oli edelleen pitkät jonotusajat ja lasten mielenterveysyksikköön oli vaikea saada akuuttiaikoja. Psykologisia tasotutkimuksia ei perheneuvolassa juuri tehty vaan lapset ohjautuivat joko erikoissairaanhoitoon tai vasta esikouluvuonna koulupsykologin tutkittaviksi, koska lastenneuvola- ja päivähoitopsykologipalvelut kaupungista puuttuvat. Pitkät jonotusajat puheterapeutin ja toimintaterapeutin tutkimuksiin viivästyttävät myös lasten jatkotutkimuksiin pääsyä ja terapioiden aloittamista. Puheterapia- ja psykologipalveluiden niukkuuden vuoksi vaikeammin puheongelmaisia lapsia jouduttiin lähettämään tutkimuksiin suoraan erikoissairaanhoidon foniatrian yksikköön. Runsas erikoissairaanhoidon ja ostopalveluiden käyttö nostavat kustannuksia. Varsinkin ns. vilkkaiden lasten perheiden ja päivähoidon tuentarve olisi ollut runsaampaa, kuin mihin resursseja on ollut. Lapsia ohjautuu muiden palveluiden puuttuessa edelleen turhaan toimintaterapian puolelle. Matalan kynnyksen neuvolan perhetyö lopetettiin säästösyistä vuoden 2012 lopussa hankeajan päättyessä. Korvaavana toimintana aloitettiin sosiaalityön kotipalvelu (4 työntekijää), jonka palveluiden saanti on ollut perheille välillä hankalaa ja jonotusajat ovat olleet joskus pitkiä (2kk). Kolmannen sektorin keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat MLL ja Ensikotiyhdistys, jonka toimintoja ovat Pihla, Amalia, Kehrävä ja Baby blues -toiminta. KYS:n tuottavuusohjelman tuloksena alkoi keväällä 2014 synnytyksen jälkeisten sairaalapäivien vähentämiseksi Kotikätilötoiminta, jossa KYS:n kätilö tekee kotikäyntejä Kuopion alueella km säteellä perheisiin, joissa syntyneen vauvan tilanne vaatii jatkotarkkailua (pieni paino, keltaisuus, imetysongelmat, vastasyntyneen liiallinen painon lasku, LYSY-synnyttäneet, jotka tarvitsevat erityisseurantaa). Kotikäynti maksaa perheelle 28,90 kahdelta ensimmäiseltä käynniltä ja kahdeksan euroa kolmannesta eteenpäin. Kuntalaskutus jokaiselta käynniltä 100. Tavoitteena on, että sairaalassa oloaika ei pitkity. Vastasyntyneiden teho-osastolla toimii kaksi perhetyöntekijää, jotka käyttävät osan työajastaan erityisesti kotiutuvien keskosten tai muuten suuremmassa tuen tarpeessa olevien, vastasyntyneiden teho-osastolta kotiutuvien lasten perheiden tukemiseen kotikäynnein. 4. Henkilöstön koulutus ja työnohjaus Täydennyskoulutuksessa on noudatettu STM:n täydennyskoulutussuositusta ja sosiaali- ja terveyskeskuksen ohjeistusta. Kehityskeskustelut on toteutettu vuonna Neuvolaterveydenhoitajilla on ollut oma kokouksensa noin 1x/kk yhteisten toimintakäytäntöjen ja pelisääntöjen ylläpitämiseksi. Työnohjausta ei ole ollut.

8 Viisi terveydenhoitajaa osallistui Aslak-kuntoutukseen Joensuun Vetreassa. Valtakunnallisille neuvolapäiville 10/2014 osallistui 3 terveydenhoitajaa. Päivien aikana käsiteltiin muun muassa äitiysneuvolatoiminnan uutta opasta (/2013), laajojen terveystarkastusten toteutusta, lähisuhdeväkivallan seulontaa neuvoloissa. Kaikki luennot ovat luettavissa netissä THL:n Kasvun kumppanit - sivustolla. Neuvolaterveydenhoitajia osallistui Neuvokas perhe ja Motivoiva keskustelu asiakkaan muutoksen tukena ja Vahvuutta vanhemmuuteen koulutuksiin. Asetuksen mukaisiin haasteisiin vastaamiseksi järjestettiin suunnittelu- ja kehittämisiltapäivä neuvolaterveydenhoitajille. Lisäksi koko yksikön kehittämispäivä pidettiin 2 kertaa. Strategiset painopistealueet ja koulutustoiveet huomioiden koulutusaiheina ovat olleet muun muassa: parisuhteen tukeminen, äitien masennuksen varhainen tunnistaminen, lasten ruokailu, keskosen kotihoito. LOVE- lääkehoitokoulutusta netissä hoitohenkilöstö päivitti aikaisempien suoritustensa mukaisesti (päivitys 3 vuoden välein) Kanta Arkiston käyttöönoton yhteydessä järjestettiin koko henkilöstölle koulutusta, johon liittyi myös Pegasos-potilastietojärjestelmän uusien versioiden käyttöönottokoulutus. Terveydenhoitajat osallistuivat Avekki- päivityskoulutukseen ja Toimi oikein hätätilanteissa - koulutukseen, jotka päivitetään henkilöstölle kahden vuoden välein. Kotiutuva keskonen- koulutukseen KYSillä osallistui muutamia terveydenhoitajia ja lääkäreitä. 5. Toiminnan ja työn tuloksellisuuden arviointi Toimintaa on toteutettu vuodelle 2014 perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnan hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti Asiakaspalautteet on käsitelty terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimissä, joka on kokoontunut säännöllisesti x1/kk. Yksittäistä työntekijää koskevat palautteet on esimies käsitellyt yhdessä työntekijän kanssa. Keväällä 2014 suoritettiin asiakas- ja henkilöstökysely keskitetystä neuvolalääkäritoiminnasta. Tulokset osoittivat, että asiakkaat toivoivat paluuta aikaisempaan malliin, jossa neuvolalääkäripalvelut tarjottaisiin lähineuvolassa. Henkilöstö (lääkärit ja terveydenhoitajat) kyseenalaisti toiminnan asiakkaiden palvelujen saatavuuden, riittämättömien tilojen ja parityöskentelyn osalta.

9 6. Kehittämis- ja tutkimushankkeet Terveydenhoitoyksikön hoitohenkilöstöä koskeneet tutkimusluvat on myöntänyt terveydenhoidon palvelujen päällikkö Kristiina Mäki. Koska erilaiset tutkimukset hankkeet työllistävät selkeästi henkilöstöä, hankkeisiin mukaan lähtemistä on pohdittu kriittisesti niiden neuvolatoimintaan hyödynnettävyyden ja vaikuttavuuden kannalta. 6.1 Toiminnaksi juurtuneet hankkeet: Dehko valtakunnallinen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyprojekti. Toimintatapa on ollut pysyväksi toiminnaksi neuvoloissa, joissa raskausdiabetesäitejä muistutetaan omalääkärin/- hoitajan vastaanotolle ajanvaraamisesta ja verikokeissa käynnistä vuoden kuluttua synnytyksestä sekä painopolkuohjelmaa toteutetaan terveystarkastusohjelman sallimassa muodossa. EPDS äitien synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen tehdään yhteistyössä äitiysneuvolan kanssa. Hoitopolku ja yhteistyö KPK:n kanssa on toimiva. Lapsi Kuopio hankkeessa (päättyi 2011) kehitetyt toimintamallit ja materiaalit ovat systemaattisessa käytössä lastenneuvoloissa. Terveydenhoitaja Katriina Silvasti käyttää työajastaan ½ päivää/viikko hankekoordinaattorina toimimiseen. Hän kouluttaa uudet terveydenhoitajat toimintamallien ja materiaalien käyttöön sekä päivittää/kehittää lastenneuvolan toimintoja yhteistyössä muiden eri alojen koordinaattoreiden kanssa.

KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 18.3.2016 Terveyspalvelujen johtoryhmä 16.3.2016 Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 14.3.2014 Terveyspalvelujen johtoryhmä 9.4.2014 Kasvun

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 2015 Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto Julkinen

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 2015 Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto Julkinen 1 (6) KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 19.2.2016 Terveyspalvelujen johtoryhmä 19.3.2016 Kasvun ja oppimisen hyvinvoinnin edistämisen

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen Haapajärvi on alueen suurin kaupunki 7714 väestömäärällään. Pyhäjärvellä asukkaita on 6001, Reisjärvellä 3020 ja Kärsämäellä 2918. Yhteensä Selänne palvelee 19 653 asukasta( Tilastokeskus 2009) Päivähoidossa

Lisätiedot

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus Marjaana Pelkonen 6.10.2015 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen,

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8

HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 Tarjouslomake, palautetaan täytettynä tarjouksen liitteenä OHJEET TARJOAJALLE - Tämä on tarjouslomake, joka on palautettava tarjouksen yhteydessä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA Mustijoen perusturva Perusturvapalvelukeskus Perusturvajohtaja Perusturvan johtoryhmä Kehittämis- ja hallintopalvelut Terveydenhuoltopalvelut PALVELU- ALUEET Lasten,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Maaningan sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2013

Maaningan sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2013 Maaningan sosiaai- ja terveyspaveut vuonna 2013 YLEISTÄ PALVELUISTA 1/2 Kuopio järjestää Maaningan sosiaai- ja terveyspaveut vuoden 2013 austa ähtien Kuopion termit: perusturvan ja terveydenhuoon paveut

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle. HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 319 PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan asia TJA/4 TJA Käsittely Terveyslautakunta

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

KUNNANVIRASTO Kunnanjohtaja

KUNNANVIRASTO Kunnanjohtaja KUNNANVIRASTO Kunnanjohtaja Hallinto Perusturva Sivistys Tekniset Tulosalueet Tulosalueet Tulosalueet Tulosalueet Yleishallinto Elinkeinotoimi Käyttöomaisuuden myynnit Maaseututoimi Maankäyttötoimi Johto

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKIOSKI-HANKE 1.12.2011-31.12.2013

HYVINVOINTIKIOSKI-HANKE 1.12.2011-31.12.2013 HYVINVOINTIKIOSKI-HANKE 1.12.2011-31.12.2013 Päätoteuttajana: Kuopion kaupunki, perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Osatoteuttajat: Varkauden kaupunki, sosiaali- ja terveyspalvelut Ylä-Savon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (7) 183 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite erityistuen vahvistamisesta peruskouluissa ja päiväkodeissa päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto Terveydenhoitajan ammatillinen osaaminen ja asiantuntijuus Ammatillisen osaamisen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin mukaan Keskustelun teemoina : ryhmätoiminta kotikäynti psykososiaalinen tuki yhteistoiminta Asiakkaat mitä pitävät myönteisenä

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Järjestämissopimusten toteutuminen strategisten painopisteiden näkökulmasta Sähköiset palvelut ja etäasiointi Perhepalvelut: Omahoitopalvelut,

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

(Valmistelija: Kunnanjohtaja Karoliina Frank, p. 040 330 6002)

(Valmistelija: Kunnanjohtaja Karoliina Frank, p. 040 330 6002) LOPEN KUNNAN TERVEYSPALVELUT Kunnanhallitus 25.4.2016 ( 78): Lopen kunnanhallitus keskusteli kokouksessaan 30.3.2016 kohdassa muut asiat Lopen kunnan terveyspalveluista. Keskustelun pohjana oli kuntalaiskeskustelu

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 Hallitus 91 06.05.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 91 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoito:

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset HALLINTO- JA TUKIPALVELUT / PERUSTURVA TP2013 TP2014 TP2015 Varhaiskasvatus Asiakasmaksupäätökset 1 762 2 145 1 644 Yksityisen hoidon tukipäätökset 314 252 278 Ostopalvelupäätökset sekä lasten kotihoidontuen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano

Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano Turvapaikanhakijoiden sosiaali- ja terveyspalvelut Viveca Arrhenius STM:n valmiuseminaari Haikon kartano 26.5.2016 Hallituksen hyväksymät linjaukset Maahanmuuttopoliittiset toimenpiteet 11.9.2015 Turvapaikkapoliittinen

Lisätiedot

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme?

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme? Edellisten ajankohtaisfoorumien palautteista: *Moniammatillinen työryhmä olisi tarpeellinen *Aikaa vaihtaa arjen kuulumisia *Käytännönläheistä problematiikkaa kaivataan, yhteisiä asioita, mitä oikeasti

Lisätiedot

Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012

Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012 Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012 Tulokset Aidosti asiakaslähtöiset avopalvelut Katriina Piironen Avopalvelujen hallinto 4.12.2012 Avopalvelujen asiakaskysely 29.10.-11.11.2012 Tampereen sosiaali-

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (7) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2012 1 (7) 275 Lausunto aloitteesta aivotoiminnan ja aistitasapainon häiriöitä sairastavien lasten perheiden tukimallista HEL 2012-013151 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu

NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu NEVA Nelivuotiaiden lasten ja heidän perheidensä terveys, hyvinvointi ja palvelut -tiedonkeruu PILOTTITUTKIMUS 2015-2017 7.9.2016 NEVA/ Johanna Hietamäki 1 Tausta CHILDCARE: Tasa-arvon kysymykset lasten

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot