KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014"

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi Terveyspalvelujen johtoryhmä Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta Kasvun ja oppimisen lautakunta

2 SISÄLLYS 1. ASIAKKAAT, HENKILÖSTÖ, KÄYNNIT JA TOIMITILAT 2. LASTEN HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN SEURANTA SEKÄ PERHEIDEN TUKEMINEN 3. ROKOTUKSET 4. KESKEISET YHTEISTYÖTAHOT JA YHTEISTYÖN ORGANISOINTI 5. HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA TYÖNOHJAUS 6. TOIMINNAN JA TYÖN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI 7. KEHITTÄMIS- JA TUTKIMUSHANKKEET

3 1. Asiakkaat, henkilöstö, käynnit ja toimitilat Vuoden 2011 alusta lastenneuvolatoiminta organisoitiin uudelleen palvelualueuudistuksen myötä järjestämisvastuu ja tilaaminen siirtyivät Kasvun ja oppimisen palvelualueelle Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessiin ja palvelujen tuottaminen jäi Terveydenhuollon palvelualueelle. Lastenneuvolan lääkäripalvelut organisoitiin uudelleen syksyllä Tavoitteena on varmistaa palvelujen saatavuus sekä vahvistaa osaamista Asiakkaat ja käynnit Vuoden alussa neuvolaikäisten lukumäärä oli 7717 (kantakaupunginalueella 6788) ja vuoden lopussa 7952 (kantakaupunkialueella 6962). Lisäksi Maaningalla 277 lasta. Lastenneuvolakäyntejä oli yhteensä vähennystä edelliseen vuoteen 1.0 %. 1.2 Henkilöstö Neuvolaikäisten lasten/perheiden määrä on noussut vuosittain, mikä johtaa henkilöstöresurssien uudelleen arviointiin sekä uusien toimintamallien käyttöönoton suunnitteluun. Hallinto Koko terveydenhoitoyksikön palvelupäällikkönä on toiminut Kristiina Mäki ja neuvolatoiminnan palveluesimiehenä, terveydenhoitajien lähiesimiehenä Riitta Turunen saakka ja sen jälkeen ma. palveluesimies Anne Röppänen. Lastenneuvolatyön koordinoinnista ja koko kaupungin tasolla tapahtuvasta kehittämisestä on vastannut lastenneuvolatyön asiantuntijalääkäri, ayl Sari Kurikka 30.6 saakka ja sen jälkeen lastenlääkäri Hertta Ollikainen yhteistyössä palvelupäällikön ja palveluesimiehen kanssa. Lastenneuvolatyötä sektorityönä tekevien lääkäreiden esimiehinä ovat toimineet yl Kalevi Savolainen 30.9 saakka ja sen jälkeen vs ayl Erja Koistinen ja yl Pertti Lipponen. Terveydenhoidon lääkäreiden esimiehenä on toiminut ayl Kaj Korhonen. Terveydenhoitajat Lastenneuvoloissa on työskennellyt 36 terveydenhoitajaa, kokopäiväiseksi muutettuna 21. Kokopäiväisesti lastenneuvolatyötä tekevällä terveydenhoitajalla on hoidettavanaan keskimäärin 380 lasta.

4 Lastenneuvolatyötä tekevät osa-aikaisesti omalääkärit sekä terveydenhoitoyksikön lääkärit. Keväällä 12 lääkärin kokopäiväiseksi muunnettu työpanos vastasi 3.2. Kesän supistetun toiminnan aikana lääkärityö vastasi 2.5 kokopäiväisen lääkärin työpanosta. Syksyllä päästiin 2,9 kokopäiväisen lääkärin työsuoritukseen, mikä vastaa valtakunnallisia suosituksia. Supistettu kesän lastenneuvolan lääkärit Toiminta keskitettiin kahteen neuvolaan (Keskusta ja Pyörö) välisenä aikana. Syksyllä 2013 kantakaupungissa alkanut keskitetty lastenneuvolan lääkäritoiminta viidessä toimipisteessä 12 osa-aikaisen lääkärin työpanoksella on jatkunut. Neljän terveydenhoidon lääkärin työpanoksella neuvolatyöstä tehtiin keskimäärin 68 % ja kahdeksan omalääkärin 32 %. Taajama-alueen ulkopuolella neuvolatyötä tekivät osa-aikaisesti kuudessa sivutoimipisteessä alueen omalääkärit sekä terveydenhoidon lääkärit. Lääkäreillä ei ollut varahenkilöjärjestelmää, joka tekee toiminnan haavoittuvaksi, koska poissaoloja ei voida korvata. 1.3 Toimitilat Lastenneuvolan terveydenhoitajatyötä on järjestetty pääsääntöisesti lähipalveluna 16 eri toimipisteessä. Kantakaupungin keskitetyt lääkärineuvolapalvelut toteutetaan viidessä toimipisteessä (Keskusta, Pyörö, Aurinkorinne, Puijonlaakso ja Saarijärvi). Taajama-alueen ulkopuolella lääkärineuvolat toimivat 6 sivutoimipisteessä. 2. Lasten hyvinvoinnin ja terveyden seuranta sekä perheiden tukeminen 2.1. Määräaikaistarkastukset ja muut seurantakäynnit Valtakunnallisen asetuksen (338/2011) mukaan terveydenhoitajan tulee tavata neuvolavaiheen (0-6v) aikana lapsi perheineen 16 kertaa, jos kyseessä on perheen esikoinen tai perheellä on erityisen tuen tarvetta ja muissa tapauksissa 14 kertaa. Tapaamiselle suositellaan varaamaan aikaa min. Asetuksen mukaisia lääkärintarkastuksia on viisi; laajat terveystarkastukset 4 kk, 1,5 v ja 4 v iässä ja määräaikaiset tarkastukset 4-6 viikon ja 8 kk iässä. Keskitetyn neuvolatoiminnan vuoksi päädyttiin kesällä ja syksyllä varaamaan aikaa 30 min niin laajoihin kuin määräaikaisiinkin käynteihin. THL:n mukaan määräaikaisiin tarkastuksiin suositellaan varattavaksi 20 min aikaa. Koska keskitetyssä neuvolassa perheet eivät kuitenkaan ole aina terveydenhoitajalle ja/tai lääkärille tuttuja, lisäaika varattiin perheen asioihin perehtymistä varten. Tarkastusten lisäksi tulee varata mahdollisuus tarveharkintaisiin käynteihin.

5 Kuopiossa vuoden 2014 toimintasuunnitelman mukaisesti terveydenhoitajan tapaamisia on ollut 15, joista 4 on ollut lyhyitä käyntejä lääkärineuvolan yhteydessä kasvumittoja, rokotuksia ja tarpeen mukaista terveysneuvontaa varten ja lisäksi 1 tarveharkintainen käynti (10 kk). Aikaa tapaamisiin on voitu varata minuuttia Lääkäri on tavannut lapset 5 kertaa. Tapaamiseen on käytetty aikaa 30 min. Asetuksen mukaiset laajat terveystarkastukset (4kk, 1½v, 4v), joissa koko perheen hyvinvointi kartoitetaan, ovat toteutuneet vuonna 2014 ohjeistuksen mukaan. Neulamäen neuvolassa aloitettiin 2013 toiminnallisena muutoksena 2-vuotiaiden lasten ryhmäneuvolat samassa elämäntilanteessa olevien perheiden vertaistuen vahvistamiseksi. Vuonna 2014 toimintaa pyrittiin laajentamaan myös muihin neuvoloihin, mutta vain Saarijärven neuvola lähti sitä kokeilemaan. Lisäkäyntejä varten varattiin asiakkaille % työajasta. Lisäkäyntien syitä olivat muun muassa vastasyntyneen imetysongelmat, kasvun tiheämpi seurantatarve, puheen- tai motorisen kehityksen tai muuhun lapsen psyykkiseen, fyysiseen tai sosiaaliseen kehitykseen tai perhetilanteeseen liittyvä tiheämpi seuranta tai tuen tarve perheessä (esimerkiksi äidin masennus). Lääkärille lisäkäyntien varaamisessa ajat ajoittain venyivät, koska riittävän pitkän vastaanottoajan (60 min kehityksellisen arvion tekemiseen) löytyminen oli ajoittain haasteellista. Ajanvarausjonot vuositarkastuksiin olivat 3-6viikkoa. Akuuttiasiakkaita (kriisitilanne perheessä jne.) varten jokainen terveydenhoitaja varasi 3 tuntia viikossa lisäkäyntiaikaa, että ylimääräiset käynnit toteutuivat mahdollisimman pikaisesti. Neuvolalääkäreiden työaika riittää terveystarkastuksiin sekä muutamiin ylimääräisiin käynteihin, mutta akuuttiaikoja ei ole tarjolla ja lapsia on jouduttu ohjaamaan omalääkäreiden vastaanotoille. Samoin erityisongelmien tutkimista ja hoitoa vaativia lapsia ohjautuu myös omalääkäreiden vastaanotoille Muu terveyden edistäminen ja perheen tukeminen Terveydenhoitajat ovat käyneet työnantajan kustantamana noin 2 vuotta kestäneen Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen neuvolatyössä koulutuksen työnohjauksineen (Vavu). Tämän työskentelytavan ennalta ehkäisevään työhön kuuluvia työmenetelmiä (synnytystä edeltäviä ja jälkeisiä lastenneuvolan tekemiä kotikäyntejä ja haastatteluja) on tarjottu kohdennetusti ja tarpeen mukaisesti huoliperheille. Kuopion lapsi- ja nuorisopoliittisenohjelman mukaisten vanhempien vertaistukiryhmien käynnistäminen on ollut mahdollista perhevalmennusryhmien jatkoksi. Vuonna 2012 seksuaalineuvojakoulutuksen suorittanut terveydenhoitaja on varannut työajastaan 3 t/viikko raskaana olevien ja lapsiperheiden tukemiseen parisuhdeongelmissa. Palvelu on kaikkien neuvola-asiakkaiden käytettävissä.

6 Neulamäen neuvolassa aloitetut maahan muuttaneille raskaana oleville ja lapsiperheille vertaisryhmät ovat jatkuneet. Ryhmissä käsitellään perhevalmennuksen sisältöjä ja keskustellaan lapsiperhearjen haasteista. MLL:n järjestämän koulutuksen Vahvuutta vanhemmuuteen mukaista ryhmätoimintaa ovat toteuttaneet koulutuksen käyneet terveydenhoitajat (8) omissa neuvoloissaan resurssien mukaan. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn liittyvä lasten painonkehityksen seurannan Painopolkuohjelma terveysneuvontoineen on käytössä. Lasten varhaiseen painonnousuun tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota jo 3-4- vuotiaiden kohdalla Sairaanhoito Varsinaisia sairaanhoitopalveluita ei neuvoloista ole tarjottu. Ensisijaisesti perheitä on ohjattu omalääkäreiden/hoitajien vastaanotoille. Sairaan lapsen hoito-ohjeita on annettu puhelimessa ja kirjoitettu henkilökohtaisen tapaamisen jälkeen yksittäisiä todistuksia lapsen sairaudesta. Ajankäytön salliessa pienet vaivat- esimerkiksi korvatulehdukset, atooppinen ihottuma ja sen hoidon ohjaus- on pyritty hoitamaan tarvittaessa myös lapsen sisaruksilta, jotka neuvolalääkärikäynnillä ovat mukana olleet. Yö- ja päiväkastelun ja ummetuksen hoito voidaan aloittaa neuvolassa, koska nämä ovat tyypillisiä ikäkausitarkastuksissa esiin tulevia ongelmia Rokotukset Rokotukset ovat toteutuneet valtakunnallisen rokotusohjelman mukaisesti kuukauden ikäisille (riskiryhmä) lapsille annettiin neuvoloissa erillisissä rokotustilaisuuksissa syksyllä kausi-influenssarokotuksia osallistuminen oli vähäistä. 3. Keskeiset yhteistyötahot ja yhteistyön organisointi Lastenneuvoloiden keskeisiä yhteistahoja ovat vanhemmat, oman alueen lääkäri, psykiatriset sairaanhoitajat, ravitsemussuunnittelu, varhaiskasvatuksen henkilökunta, lapsiperheyksiköt, perheneuvola, suun terveydenhuolto, terveystoimen erikoisyksiköt, KYS- erityisesti kotikätilöt ja vastasyntyneiden teho-osaston perhetyöntekijät-, seurakunta sekä kolmas sektori. Lastenneuvoloiden henkilökuntaa sitoo lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Neuvolan ja päiväkotien yhteistyötä tehostavat alueelliset yhteistyöverkostotapaamiset ovat vakiintuneet yhteistyösuunnitelman mukaiseksi toiminnaksi. Terve lapsuus arjessa hankkeen tuloksena on käytössä konsultoiva työmalli. Neuvolan terveydenhoitajilla ja lääkäreillä on ollut mahdollisuus konsultoida lasten mielenterveyspalvelujen, kuntoutuksen sekä lastensuojelun erityistyöntekijöitä ongelmatilanteissa puhelimitse tai Pegasos-tietojärjestelmän kautta.

7 Lasten mielenterveyspalveluiden vähäisyys aiheutti ongelmia lasten/perheiden hoitoonohjauksessa. Perheneuvolaan oli edelleen pitkät jonotusajat ja lasten mielenterveysyksikköön oli vaikea saada akuuttiaikoja. Psykologisia tasotutkimuksia ei perheneuvolassa juuri tehty vaan lapset ohjautuivat joko erikoissairaanhoitoon tai vasta esikouluvuonna koulupsykologin tutkittaviksi, koska lastenneuvola- ja päivähoitopsykologipalvelut kaupungista puuttuvat. Pitkät jonotusajat puheterapeutin ja toimintaterapeutin tutkimuksiin viivästyttävät myös lasten jatkotutkimuksiin pääsyä ja terapioiden aloittamista. Puheterapia- ja psykologipalveluiden niukkuuden vuoksi vaikeammin puheongelmaisia lapsia jouduttiin lähettämään tutkimuksiin suoraan erikoissairaanhoidon foniatrian yksikköön. Runsas erikoissairaanhoidon ja ostopalveluiden käyttö nostavat kustannuksia. Varsinkin ns. vilkkaiden lasten perheiden ja päivähoidon tuentarve olisi ollut runsaampaa, kuin mihin resursseja on ollut. Lapsia ohjautuu muiden palveluiden puuttuessa edelleen turhaan toimintaterapian puolelle. Matalan kynnyksen neuvolan perhetyö lopetettiin säästösyistä vuoden 2012 lopussa hankeajan päättyessä. Korvaavana toimintana aloitettiin sosiaalityön kotipalvelu (4 työntekijää), jonka palveluiden saanti on ollut perheille välillä hankalaa ja jonotusajat ovat olleet joskus pitkiä (2kk). Kolmannen sektorin keskeisiä yhteistyökumppaneita olivat MLL ja Ensikotiyhdistys, jonka toimintoja ovat Pihla, Amalia, Kehrävä ja Baby blues -toiminta. KYS:n tuottavuusohjelman tuloksena alkoi keväällä 2014 synnytyksen jälkeisten sairaalapäivien vähentämiseksi Kotikätilötoiminta, jossa KYS:n kätilö tekee kotikäyntejä Kuopion alueella km säteellä perheisiin, joissa syntyneen vauvan tilanne vaatii jatkotarkkailua (pieni paino, keltaisuus, imetysongelmat, vastasyntyneen liiallinen painon lasku, LYSY-synnyttäneet, jotka tarvitsevat erityisseurantaa). Kotikäynti maksaa perheelle 28,90 kahdelta ensimmäiseltä käynniltä ja kahdeksan euroa kolmannesta eteenpäin. Kuntalaskutus jokaiselta käynniltä 100. Tavoitteena on, että sairaalassa oloaika ei pitkity. Vastasyntyneiden teho-osastolla toimii kaksi perhetyöntekijää, jotka käyttävät osan työajastaan erityisesti kotiutuvien keskosten tai muuten suuremmassa tuen tarpeessa olevien, vastasyntyneiden teho-osastolta kotiutuvien lasten perheiden tukemiseen kotikäynnein. 4. Henkilöstön koulutus ja työnohjaus Täydennyskoulutuksessa on noudatettu STM:n täydennyskoulutussuositusta ja sosiaali- ja terveyskeskuksen ohjeistusta. Kehityskeskustelut on toteutettu vuonna Neuvolaterveydenhoitajilla on ollut oma kokouksensa noin 1x/kk yhteisten toimintakäytäntöjen ja pelisääntöjen ylläpitämiseksi. Työnohjausta ei ole ollut.

8 Viisi terveydenhoitajaa osallistui Aslak-kuntoutukseen Joensuun Vetreassa. Valtakunnallisille neuvolapäiville 10/2014 osallistui 3 terveydenhoitajaa. Päivien aikana käsiteltiin muun muassa äitiysneuvolatoiminnan uutta opasta (/2013), laajojen terveystarkastusten toteutusta, lähisuhdeväkivallan seulontaa neuvoloissa. Kaikki luennot ovat luettavissa netissä THL:n Kasvun kumppanit - sivustolla. Neuvolaterveydenhoitajia osallistui Neuvokas perhe ja Motivoiva keskustelu asiakkaan muutoksen tukena ja Vahvuutta vanhemmuuteen koulutuksiin. Asetuksen mukaisiin haasteisiin vastaamiseksi järjestettiin suunnittelu- ja kehittämisiltapäivä neuvolaterveydenhoitajille. Lisäksi koko yksikön kehittämispäivä pidettiin 2 kertaa. Strategiset painopistealueet ja koulutustoiveet huomioiden koulutusaiheina ovat olleet muun muassa: parisuhteen tukeminen, äitien masennuksen varhainen tunnistaminen, lasten ruokailu, keskosen kotihoito. LOVE- lääkehoitokoulutusta netissä hoitohenkilöstö päivitti aikaisempien suoritustensa mukaisesti (päivitys 3 vuoden välein) Kanta Arkiston käyttöönoton yhteydessä järjestettiin koko henkilöstölle koulutusta, johon liittyi myös Pegasos-potilastietojärjestelmän uusien versioiden käyttöönottokoulutus. Terveydenhoitajat osallistuivat Avekki- päivityskoulutukseen ja Toimi oikein hätätilanteissa - koulutukseen, jotka päivitetään henkilöstölle kahden vuoden välein. Kotiutuva keskonen- koulutukseen KYSillä osallistui muutamia terveydenhoitajia ja lääkäreitä. 5. Toiminnan ja työn tuloksellisuuden arviointi Toimintaa on toteutettu vuodelle 2014 perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnan hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti Asiakaspalautteet on käsitelty terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimissä, joka on kokoontunut säännöllisesti x1/kk. Yksittäistä työntekijää koskevat palautteet on esimies käsitellyt yhdessä työntekijän kanssa. Keväällä 2014 suoritettiin asiakas- ja henkilöstökysely keskitetystä neuvolalääkäritoiminnasta. Tulokset osoittivat, että asiakkaat toivoivat paluuta aikaisempaan malliin, jossa neuvolalääkäripalvelut tarjottaisiin lähineuvolassa. Henkilöstö (lääkärit ja terveydenhoitajat) kyseenalaisti toiminnan asiakkaiden palvelujen saatavuuden, riittämättömien tilojen ja parityöskentelyn osalta.

9 6. Kehittämis- ja tutkimushankkeet Terveydenhoitoyksikön hoitohenkilöstöä koskeneet tutkimusluvat on myöntänyt terveydenhoidon palvelujen päällikkö Kristiina Mäki. Koska erilaiset tutkimukset hankkeet työllistävät selkeästi henkilöstöä, hankkeisiin mukaan lähtemistä on pohdittu kriittisesti niiden neuvolatoimintaan hyödynnettävyyden ja vaikuttavuuden kannalta. 6.1 Toiminnaksi juurtuneet hankkeet: Dehko valtakunnallinen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyprojekti. Toimintatapa on ollut pysyväksi toiminnaksi neuvoloissa, joissa raskausdiabetesäitejä muistutetaan omalääkärin/- hoitajan vastaanotolle ajanvaraamisesta ja verikokeissa käynnistä vuoden kuluttua synnytyksestä sekä painopolkuohjelmaa toteutetaan terveystarkastusohjelman sallimassa muodossa. EPDS äitien synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen tehdään yhteistyössä äitiysneuvolan kanssa. Hoitopolku ja yhteistyö KPK:n kanssa on toimiva. Lapsi Kuopio hankkeessa (päättyi 2011) kehitetyt toimintamallit ja materiaalit ovat systemaattisessa käytössä lastenneuvoloissa. Terveydenhoitaja Katriina Silvasti käyttää työajastaan ½ päivää/viikko hankekoordinaattorina toimimiseen. Hän kouluttaa uudet terveydenhoitajat toimintamallien ja materiaalien käyttöön sekä päivittää/kehittää lastenneuvolan toimintoja yhteistyössä muiden eri alojen koordinaattoreiden kanssa.

KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 14.3.2014 Terveyspalvelujen johtoryhmä 9.4.2014 Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 18.3.2016 Terveyspalvelujen johtoryhmä 16.3.2016 Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto. 14.3.2014 Julkinen Kuopion kaupunki Toimintakertomus 1 (7) KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 14.3.2014 Terveyspalvelujen johtoryhmä 9.4.2014 Kasvun

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 2015 Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto Julkinen

Kuopion kaupunki Toimintakertomus 2015 Avoterveydenhuolto Terveydenhoidon palvelut Kouluterveydenhuolto Julkinen 1 (6) KUOPION KAUPUNGIN KOULUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 19.2.2016 Terveyspalvelujen johtoryhmä 19.3.2016 Kasvun ja oppimisen hyvinvoinnin edistämisen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 PÄIVITYS VUODELLE 2015

KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 PÄIVITYS VUODELLE 2015 1 KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 PÄIVITYS VUODELLE 2015 Terveydenhoidon palvelujen johtoryhmä 26.9.2014 Terveyspalvelujen johtoryhmä 5.11.2014 Perusturvan

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 PÄIVITYS VUODELLE 2016

KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 PÄIVITYS VUODELLE 2016 1 KUOPION KAUPUNGIN LASTENNEUVOLATOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 PÄIVITYS VUODELLE 2016 Terveydenhoidon palvelujen johtoryhmä 23.10.2015 Terveyspalvelujen johtoryhmä 17.11.2015 Perusturvan

Lisätiedot

SISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa

SISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa SISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa 1. OSAPUOLET 1.1. Tilaaja (toimeksiantaja) Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessi 1.2. Tuottaja (toimeksisaaja)

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

SISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa

SISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa SISÄINEN PALVELUSOPIMUS Sopimuksen puiteosa 1. OSAPUOLET 1.1. Tilaaja (toimeksiantaja) Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessi 1.2. Tuottaja (toimeksisaaja)

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Neuvolapäivät 21.10.2015 Helsinki Liisa Mikkola, oh, TtM, th Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 60 903 asukasta (31.12.2014) Väestönlisäys v. 2014

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

TERVETULOA LASTENNEUVOLAN ASIAKKAAKSI! NEUVOLASI TIEDOT

TERVETULOA LASTENNEUVOLAN ASIAKKAAKSI! NEUVOLASI TIEDOT KANGASALAN KUNTA Sosiaali- ja terveyskeskus TERVEYSPALVELUT TERVETULOA LASTENNEUVOLAN ASIAKKAAKSI! NEUVOLASI TIEDOT Perheenne neuvola Osoite Terveydenhoitaja Parhaiten saat yhteyden omaan neuvolaan soittoajalla

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN

KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015

Palvelukortti Rantasalmi, suunnitelmakausi 2013-2015 Perusterveyden-huolto Palvelukuvaus Palvelujen sisältö, resurssit ja kehittämistarve Vastaanottotoiminta Neuvolatoiminta Lääkärien ja hoitajien vastaanottopalvelut: kiireetön ja puolikiireellinen hoito

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen

Lisätiedot

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan

Lisätiedot

Kaste - ohjelma 2010 2012 LapsiKuopio -hanke. Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa

Kaste - ohjelma 2010 2012 LapsiKuopio -hanke. Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa Yhdessä lapsen ja perheen parhaaksi Kuopiossa YKSILÖLLINEN ERITYISPALVELU ERITYIS- PALVELUT LAADUKAS PERUSPALVELU Poikkihallinnollinen varhaisen

Lisätiedot

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen)

Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa. Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) Päihteet ja elintavat puheeksi neuvolassa Tuovi Hakulinen Dosentti (Terveyden edistäminen) 7.2.2017 Tuovi Hakulinen 1 Miksi ehdotimme teemaa? Vanhempien elintavat, esim. päihteiden riskikäyttö vaikuttavat

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa

Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa 1 Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 20.8.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkö PL 200 65101 Vaasa Vastine Selvityspyyntöön LSSAVI/3288/05.07.03/2014 ASIA: LOMAUTUSTEN VAIKUTUS ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUIDEN

Lisätiedot

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä

Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Isyyden tunnustaminen neuvolassa - Muutokset äitiysneuvolatyössä Uusi isyyslaki - koulutustilaisuus Marjaana Pelkonen 6.10.2015 6.10.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Tuovi Hakulinen,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset

Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Neuvola-asetus ja laajat terveystarkastukset Oulu 17.6.2010 Erikoissuunnittelija Arja Hastrup Neuvolatoiminta Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Sivu 1 (7) OHJATUN HYVINVOINNIN JA OMAEHT. OPPIMISEN PALVELUT KANSALAISOPISTO KANSALAISOPISTON OPETTAJA

Sivu 1 (7) OHJATUN HYVINVOINNIN JA OMAEHT. OPPIMISEN PALVELUT KANSALAISOPISTO KANSALAISOPISTON OPETTAJA Sivu 1 (7) HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN PALVELUALUE OHJATUN HYVINVOINNIN JA OMAEHT. OPPIMISEN PALVELUT KANSALAISOPISTO KANSALAISOPISTON OPETTAJA OHJATUN HYVINVOINNIN JA OMAEHT. OPPIMISEN PALVELUT KANSALAISOPISTO

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen Haapajärvi on alueen suurin kaupunki 7714 väestömäärällään. Pyhäjärvellä asukkaita on 6001, Reisjärvellä 3020 ja Kärsämäellä 2918. Yhteensä Selänne palvelee 19 653 asukasta( Tilastokeskus 2009) Päivähoidossa

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2016 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 25.4.2017 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA v. 2016 Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty: Sivistyslautakunta 4.6.2009 31 2 SAATTEEKSI... 3 PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSPALVELUT:... 4 PERHETYÖ:... 4 LASTENNEUVOLA:... 4 SEURAKUNTA:... 5 MUUT TOIMIJAT:...

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa Mirja Laiti Avohoidon johtaja 12.11.2013 Inarin perustietoja Kunnan pinta-ala noin 17 300 m2 Väestö noin 6730 Väestötiheys 0.45 asukasta/m2

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen Haapajärvi on alueen suurin kaupunki 7714 väestömäärällään. Pyhäjärvellä asukkaita on 6001, Reisjärvellä 3020 ja Kärsämäellä 2918. Yhteensä Selänne palvelee 19 653 asukasta( Tilastokeskus 2009) Päivähoidossa

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

KUOPION KAUPUNGIN OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 KUOPION KAUPUNGIN OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Terveydenhoitoyksikön henkilöstötiimi 27.2.2015 Terveyspalvelujen johtoryhmä 11.3.2015 Kasvun ja oppimisen hyvinvoinnin edistämisen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen. Terveyden edistäminen

Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen. Terveyden edistäminen Terveydenhoitajan työkalut lasten kehityshäiriöiden tunnistamiseen Mirka Kallio 21.10.2015 NEUVOLAN ROOLI KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUNNISTAMISESSA Neuvolapalveluja käyttävät lähes kaikki lapsiperheet Yhdistetyn

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle.

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/ TERVEYSLAUTAKUNTA Terveyslautakunta päätti panna asian pöydälle. HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 319 PERHEIDEN JA LASTEN SEKÄ OPPILAIDEN TERVEYSTARKASTUSTEN JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMEENPANO-OHJELMA Terke 2010-45 Esityslistan asia TJA/4 TJA Käsittely Terveyslautakunta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu 2015-2016, Oulu Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Kuntakokeilujen päätösseminaari 22.3.2017 Kuntalaisten

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013

NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 1 (8) NEUVOLATOIMINNAN JA KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA 2012-2013 2 (8) Toimintaohjelma on valmisteltu yhteistyössä Uudenkaupungin terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen kuntien sosiaalitoimen,

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018

JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018 JIK KY:N ÄITIYSNEUVOLA- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLATYÖN STRATEGIA 2015-2018 Leinonen Anu Kaakinen Sinikka Niemistö Maarit Syväjärvi Jaana Tekoniemi Anu Hakala Asta Koivumäki Raija Issakoff-Talala Katja

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kuuselan perhekuntoutuskeskus Kuuselan perhekuntoutuskeskus 1 Kuuselan perhekuntoutuskeskus sijaitsee Tikkurilan keskustassa. Toimitilat ovat suunniteltu ja rakennettu perhekuntoutusta varten. Kuusela koostuu kahdesta eri toisiinsa

Lisätiedot