Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 2009 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote"

Transkriptio

1 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote Anne Lamminpää: tule-toimintakykyä määrittämässä 2 Kannanotto kuntalaisten tule-terveyden puolesta 4 Tules ja masennus 6 Auringonlaskun aikaan vattupensaassa 9 Itsehoito ja voimaannuttaminen 10 Keveyttä luustolle 12 Liikuntasuositus tule-näkökulmasta 14 Europarlamenttiin oma tules-ryhmä 15 Ansa Malm: hiljainen haurastuminen 16 Ilkka Vuori: tule-terveys on kaiken perusta 18 Koordinaattorin kuulumiset Washingtonista 19

2 PÄÄKIRJOITUS Tule-toimintakyky! Toimintakyky on päivän sana. Väestön toimintakyvyn edistäminen on keskeisessä asemassa monessa kansallisessa ohjelmassa hallitusohjelmassa, Terveys kansanterveysohjelmassa ja Hyvinvointi ohjelmassa. Toimintakyvyn lisäksi myös työkyky on noussut keskeiseksi teemaksi väestömme ikääntyessä ja huoltosuhteen muuttuessa epäedulliseksi. Tules-vuosikymmenen kohteena on tule-toimintakyky. MIKKO VÄISÄNEN tule = tuki- ja liikuntaelin tules = tule-sairaus, tuki- ja liikuntaelinsairaus I hmisen toimintakyky on luokiteltu. WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokitus (ICF) on jatkoa terveydenhuoltoon vakiintuneeseen kansainväliseen tautiluokitukseen. Tautiluokituksessa tule-sairauksia ilmaisevat koodit alkavat M-kirjaimella ja tarkentuvat vähintään 3-merkkisiksi. Toimintakykyluokitus on suomennettu ja julkaistu vuonna 2004 mittavana noin 300 sivun opuksena. Opusta tutkiessa tulee mieleen systematiikan "isänä" pidetty 1700-luvulla vaikuttanut tutkija Carl von Linné ja hänen tieteellisen tarkat kasvien luokittelut ja nimeämiset. Toimintakykyluokituksen tavoitteena on muun muassa ymmärtää toiminnallista terveyden tilaa, sen vaikutuksia ja sitä määritteleviä tekijöitä. Ylilääkäri Anne Lamminpää edustaa Tules-vuosikymmenen toimintaa ohjaavassa Tules-liigassa Suomen Työterveyslääkäriyhdistystä. Tules-liiga on vuonna 1993 perustettu tule-kentällä työskentelevien asiantuntijayhteisöjen yhteistyöelin. Tule-terveyden osatekijät Ihmisen toimintakyky koostuu terveyden osatekijöistä. Ruumiin rakenteet ja kehon toiminnot sekä suoritukset ja osallistuminen ovat toimintakyvyn osatekijöitä, joihin myös yksilö- ja ympäristötekijät vaikuttavat. Kaikki osatekijät ovat toisiinsa kytköksissä (kuva). Näin ollen esimerkiksi työikäisen kohdatessa liikuntarajoitteita aiheuttavan tule-sairauden voi työympäristöä muokkaamalla tai työtä muuttamalla osallistuminen työelämään on- Lääketieteellinen terveydentila (häiriö tai tauti) Kehon toiminnot ja Ruumiin rakenteet Suoritukset Osallistuminen Kannessa Tules-vuosikymmenen maakuntakouluttajia, lisää sivulla 11. Ympäristötekijät Yksilötekijät Toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden osa-alueiden vuorovaikutussuhteet ICF-mallin mukaan. 2 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

3 nistua. Työkyky ja työ on tahdistettava keskenään. Tule-toimintakyky rakentuu arjessa. Jokainen voi omilla valinnoillaan, elämäntavoillaan ja tottumuksillaan vaikuttaa hyvinkin paljon omaan toimintakykyynsä. Yhteisö, kuten oma kunta tai työpaikka, vaikuttavat myös toimintakykyymme. Liikuntapalvelujen riittävyys ja monipuoliset mahdollisuudet alkaen kävelyteiden kunnosta motivoivat kuntalaiset edistämään tule-terveyttään elämänkaaren eri vaiheissa. Tule-sairauksien kohdatessa sujuvat terveydenhuollon hoito- ja kuntoutusketjut edistävät toipumista. Samoin työpaikkojen tule-terveyttä tukevat toimenpiteet, kuten hyvä ergonomia tai taukoliikunta, ehkäisevät tule-vaivoja. Työpaikan kulttuuri ja asenneilmasto varmistavat työssä suoriutumisen ja työhön paluun, kun työntekijää on kohdannut tulesairaus. Hyvä työpaikka muokkaa työskentelyn olosuhteita tai työnkuvaa työntekijän toimintarajoitteita vastaaviksi yhteistyössä työntekijän ja asiantuntijoiden kanssa. Tules-ehkäisymalli Tule-sairauksia ehkäisemällä varmistetaan hyvä tule-toimintakyky. Tule-terveyden edistäminen ja tulesairauksien ehkäisy on edullisinta toimintaa. Parhain tule-terveys saavutetaan, kun edistetään hyvää tuleterveyttä, ehkäistään tule-terveyteen liittyviä riskitekijöitä, puututaan tule-oireiluun varhain ja vaikutetaan tule-sairauksiin aktiivisilla toimenpiteillä. Tule-sairauksia, kuten nivelrikkoa, selkäsairauksia tai osteoporoosia ei aina kyetä ennaltaehkäisemään. Ikää ja perimää ei voi muuttaa. Tule-sairauden kohdatessa riittävän hyvä toimintakyky voi säilyä, kun toinen terveyteen liittyvä osatekijä, kuten liikunta- tai ruokailutottumukset, muuttuu ja tasapainottaa tilanteen. Hyvinvoinnin 6 vaatimusta Carl von Linné tutki myös terveyden edistämistä. Hänen mukaansa ihmisen hyvinvoinnilla oli kuusi vaatimusta: hyvä ilma, riittävä liikunta, uni, sopiva ravinto, luonnollisten eritteiden häiriintymätön kulku sekä mielentila. Ne vastasivat tarkoin niitä kuutta tekijää, joiden avulla jo Tässä numerossa: Vuonna 2010 käynnistyy Kansainvälisen tules-vuosikymmenen viimeinen toteutusvuosi, jonka teemana on Tules ja työelämä. Tässä tiedotteen viimeiseksi jäävässä kaksoisnumerossa haluamme korostaa, että kokonaisvaltaisella otteella on väliä tule-oireiden ja -sairauksien ehkäisyssä. Näitä tässä tiedotteessa esiteltäviä osatekijöitä ovat säännöllinen liikunta, monipuolinen ravinto, henkinen hyvinvointi, vertaistuki ja motivaation löytäminen itsehoitoon toisin sanoen tule-terveys on tasapainoista itsestä välittämistä ja itsestä huolehtimista kohtuudella ja hyvällä mielellä osana arkea. Nautinnollisia lukuhetkiä! keskiajalla uskottiin olevan mahdollista itse vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen. Suuri osa näistä Linnén päätelmistä on hyvinkin käyttökelpoisia nykypäivään sovellettuina tule-sai - rauksien ehkäisyssä. Ensi vuosi on Tules-vuosikymmenen juhlavuosi. Vuoden teemana on Tules ja työelämä. Toimintakykyluokitus tarjoaa yhden kattavan ja kokonaisvaltaisen viitekehyksen toiminnallisen tule-terveyden kuvaamiseen. Tavoitteena on hyvän tule-toimintakyvyn säilyminen, jotta voimme täysipainoisesti osallistua yhteisömme toimintoihin ja suoriutua kussakin elämänvaiheessa eteen tulevista tehtävistämme. Anne Lamminpää Tules-liigan puheenjohtaja Sinun tarvitsee vain treenata päivittäin, valita itsellesi sopiva liikuntaharrastus, noudattaa erityisruokavaliota, ottaa lääkkeet, lisätä henkisiä voimavaroja ja vähentää stressiä, rentoutua, omaksua itsehoitomenetelmiä, hankkia apuvälineitä, remontoida työpiste ja koti olosuhteisiin sopivaksi, anoa avustuksia ja tukia, keskustella elämäntilanteesta perheen ja ystävien kanssa, tutustua tukihenkilöön, liittyä potilasjärjestöön sekä asettaa pitkän aikavälin tavoitteita ja siinä kaikki olet hetkessä taas kunnossa. 3

4 TULES-TOIMINTAPÄIVÄ Kannanotto sai hyvän vastaanoton S äännöllisen tasapainoharjoittelun merkitystä korostettiin näyttävästi ympäri Suomen Tules-vuosikymmen-hankkeen järjestämässä jo viidennessä valtakunnallisessa Tulestoimintapäivässä lokakuussa Samalla juhlistettiin hankkeen 10. toimintavuotta. Keväällä järjestetyssä verkostotapaamisessa päätettiin yhdistysaktiivien ja tempauksien yhteyshenkilöiden kesken, että toimintapäivässä korostetaan tänäkin vuonna tasapainon tärkeyttä edellisvuoden tempauksesta saadun hyvän palautteen johdosta. Tules-toimintapäivän toteutukseen osallistuivat Suomen Nivelyhdistys, Suomen Osteoporoosiliitto, Suomen Reumaliitto ja Suomen Selkäliitto jäsenyhdistyksineen. Toimintapäivää vietettiin lähes 70 paikkakunnalla yhdistetyin voimin. Tempauksissa jaettiin tasapainokortteja ja houkuteltiin ihmisiä osallistumaan tasapainotyynyn arvontaan. Toimintapäivänä lanseerattiin uusi käsite tule-tasapaino, joka korostaa samanaikaisesti tuki- ja liikuntaelinten toimivuutta ja tasapainon merkitystä. Kaikkiaan noin 140 tasapainotyynyä lähetettiin lähes 70 paikkakunnalle. MIKKO VÄISÄNEN Palautteen mukaan tempaukset on nistuivat odotusten mukaisesti, tasapainomateriaali sai hyvän vastaanoton ja etenkin tasapainotyynyn testaaminen koettiin mielekkääksi. Ruotsiksi käännetyn kampanjamateriaalin ansiosta tempaus sai huomiota myös kaksikielisillä paikkakunnilla. Yhdistyspaikkakuntien ohella Tules-toimintaviikkoa vietettiin noin 70 terveyskeskuksessa. Lisänäkyvyyttä toi osassa verkostoon kuuluvista työterveyshuollon yksiköissä ja apteekeissa toteutettu tule-tasapainojulistekampanja. Yhteinen julkilausuma uutena tempaustoimintona Tules-toimintapäivänä kunnanpäättäjille luovutettiin toteuttajajärjestöjen kannanotto kuntalaisten tule-terveyden edistämiseksi. Kannanotto oli ensimmäinen neljän järjestön yhdessä antama julkilausuma. Sen liitteenä oli yhteenveto tule-sairauksien yhteiskunnalle aiheuttamasta kansanterveydellisestä ja -taloudellisesta taakasta. Kannanotolla haluttiin rakentavan yhteistyön hengessä muistuttaa, että kunnilla on keskeinen rooli asukkaidensa tule-terveyden edistämisessä. Kannanotossa painotettiin ehkäisevän työn tärkeyttä, sillä se on kustannustehokkain tapa vaikuttaa kuntalaisten tule-terveyteen. Erityisesti taloudellisten haasteiden keskellä kunnissa on perusteltua satsata pitkäjänteiseen tule-sairauksien ehkäisyyn. Kansainvälisen tules-vuosikymmenen ja sen järjestöyhteistyökumppanien mukaan tule-sairauksien ehkäisy tulee huomioida kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa ja palveluntarjonnassa aina neuvolasta vanhainkotiin. Julkilausuma luovutettiin noin 45 tempauspaikkakunnalla ja noin 20 muulla yhdistyspaikkakunnalla. Järjestöjohtajat luovuttivat kannanoton myös hallintoja kuntaministeri Mari Kiviniemelle. Ministeri painotti yhteistyön merkitystä tavoitteiden edistämisessä. Palautteen mukaan julkilausuma sai myönteistä vastakaikua kunta- Respecta lahjoitti SensAir-tasapainotyynyjä toimintapäivän tempauksia varten. Kuvassa vasemmalta lukien Respectan markkinointipäällikkö Sirkku Iskanius, toimitusjohtaja Kaarina Laine-Häikiö ja Tules-vuosikymmen-hankkeen projektiavustaja Jaana Hyvönen, joka vastasi toimintapäivämateriaalin postittamisesta. Julkilausuma otettiin myönteisesti vastaan Tampereella. Kuvassa Pirkanmaan Osteoporoosiyhdistyksen sihteeri Virpi Koskue, Tampereen apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen Selkäyhdistyksen vara - puheenjohtaja Unto Perkiö, Suomen Nivelyhdistyksen nivelpiiriohjaaja Veera Kutinlahti ja Tampereen Reumayhdistyksen toimistosihteeri Riitta Laurikainen. Kouvolan tempauspaikalla riitti väkeä. MIKKO VÄISÄNEN SUOMEN NIVELYHDISTYS KOUVOLAN REUMAYHDISTYS 4 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

5 HEIKKI HJELT päättäjiltä. Aiheen esillä pitämistä pidettiin oleellisena ja joissain kunnissa julkilausuma johti jatkoneuvotteluihin. Esimerkiksi Turun kaupunki uutisoi kannanoton luovutuksen heti toimintapäivänä verkkosivuillaan. Toimintaviikon lopulla kannanotto lähetettiin sähköpostitse kaikkiin Suomen kuntiin tiedoksi. Suomen- ja ruotsinkieliseen julkilausumaan voi tutustua hankkeen verkkosivuilla osoitteessa Sivuilta löytyvät myös Tules-toimintapäivän mediatiedote sekä muu kampanjamateriaali. Kampanjalla mittava medianäkyvyys Tules-toimintapäivänä järjestetyt tasapainotempaukset ja kannanoton luovutukset herättivät kiinnostusta alueellisissa medioissa, etenkin maakunta- ja paikallis lehdissä. Lehtijuttuja julkaistiin noin 60 lehdessä. Näistä levikiltään suurimpia olivat Ilkka, Savon Sa nomat, Turun Sanomat ja Pohjalainen. Yhdistyspaikkakuntien yhteyshenkilöt ja hanketiimi antoivat kymmenkunta radiohaastattelua. Pohjanmaalla toimintapäivä näkyi TV:n alueuutisissa ja Yleisradio huomioi verkkouutisissaan muun muassa Oulun, Turun ja Jyväskylän tempaukset. Yhdistykset oli vat tiedottaneet toimintapäivästä myös kuntiensa ja yhdistyksiensä verkkosivuilla. Alustavien media - seurannan tulosten ja yhdistyksistä saatujen ennakkotietojen mu kaan levikki-, näkyvyys- ja kuuluvuusalueiden perusteella arvioituna valtakunnallinen Tules-toimintapäivä tavoitti noin miljoona suomalaista. Juhlavuonna 2010 yhdistykset pääsevät valmiille Jo kymmenen vuotta vietetyn Tulesvuosikymmenen ensivuoden teemana on Tules ja työelämä. Vuosi 2010 on samalla hankkeen juhla- ja päätösvuosi. Tules ja työelämä-teemaa tuodaan esiin luentotapahtumissa toimintaviikolla lokakuussa. Kannanotto kuntalaisten tule-terveyden puolesta luovutettiin kunta- ja hallintoministerille Tules-toimintapäivän aattona. Kuvassa toiminnanjohtaja Ansa Holm Suomen Osteoporoosiliitosta, toimitusjohtaja, Tules-liigan jäsen Kaarina Laine-Häikiö Suomen Reumaliitosta, toiminnanjohtaja Jyrki Laakso Suomen Nivelyhdistyksestä, ministeri Mari Kiviniemi, toiminnanjohtaja Jukka Keronen Suomen Selkäliitosta ja ylilääkäri, puheenjohtaja Anne Lamminpää Tules-vuosikymmenen toimintaa ohjaavasta Tules-liigasta Työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja tule-sairauksien ehkäisyyn keskittyviä luentotapahtumia järjestetään maakuntakouluttajien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten voimin. Jäsenyhdistykset ovat lämpimästi tervetulleita mukaan osallis - tumaan luentotapahtumiin. Luentotapahtumapaikkakunnista, luentoaineiston sisällöstä ja tempausjärjestelyistä tiedotetaan tarkemmin keväällä hankkeen verkkosivuilla. Juhlavuosi huipentuu päätösseminaariin joulukuussa 210. Kaikki hankkeen toteutuksessa mukana olleet, kuten tempausten järjestämiseen osallistuneet yhdistysaktiivit ja verkoston yhteyshenkilöt, tulevat olemaan ensisijaisten kutsun saajien joukossa. Myös päätösseminaarista tiedotetaan tarkemmin kevään aikana hankkeen verkkosivuilla. Lämmin kiitos kaikille hienosti onnistuneesta Tules-toimintapäivästä ja -viikosta! Porvoossa julkilauman luovutukseen osallistuivat puheenjohtaja Sirpa Pirttimaa, Porvoon Seudun Selkäyhdistys ry - Borgånejdens Ryggförening rf, puheenjohtaja Toimi Piela, Borgå Reumaförening - Porvoon Reumayhdistys ry, sihteeri Minna Tanhua, Borgå Reumaförening - Porvoon Reumayhdistys ry sekä Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula. PORVOON REUMAYHDISTYS RY 5

6 MIELI JA KEHO Depressio on usein tule-sairauksien seuralainen Suurimmat työkyvyttömyyttä aiheuttavat tautiryhmät ovat tunnetusti tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveysongelmat, eritoten masennus. Työterveyshuollon erikoislääkärin ja työlääketieteen dosentin Markku Seurin mukaan tule-sairauksien ja eriasteisten masennusoireiden välinen yhteys on tunnettu pitkään. J o Jorma Takalan luvun alussa tekemässä tutkimuksessa tultiin siihen johtopäätökseen, että masentuneisuus ja tule-kivut ovat erottamattomia kuin kolikon kaksi puolta. Se, miltä vaiva näyttää, johtuu puhtaasti näkökulmasta kumpaa kolikon puolta halutaan tarkastella, Seuri sanoo. Ennen uusien masennuslääkkeiden markkinoille tuloa masennus - diagnoosi koettiin leimaavaksi. Suurin loukkaus, jonka lääkäri saattoi potilaalleen sanoa, oli epäillä selkäkipujen johtuvan vaikka vain osittain masennuksesta. Tästä syystä moni masennusta sairastava kirjattiin sairauslomalle tai työkyvyttömyyseläkkeelle tule-sairauden perustella ja depressio jäi hoitamatta. Jälkiviisaana voi sanoa, että terveydenhuollossa haluttiin virallisesti tunnistaa tules/masennus-kolikosta vain tules-puoli luvulla tilastoiduista tule-sairauksista suuri osa oli epäilemättä masennuksen tuottamaa kipuilua, joka olisi lääkkeillä korjaantunut. Suuruusluokkia en kuitenkaan rohkene lähteä arvailemaan, Seuri arvioi. Ajattelutavan muutos Suhtautuminen masennukseen muut - tui 90-luvulla. Muutosta selittää ainakin jossain määrin julkisuuden henkilöiden ulostulot omasta sairaudestaan. Muun muassa Tellervo Koivisto Markku Seuri on toiminut 80-luvun alusta erilaisissa työterveyshuollon tehtävissä työterveysasemilla, työterveyslaitoksella ja opetustehtävissä Kuopion yliopistossa. puhui avoimesti masennuksestaan. Depressiosta tuli katu-uskottava ja hyväksytty sairaus, joka kelpasi perusteeksi työkyvyttömyyteen ilman päälle liimattuja tule-sairauksia. Masennus tuli ikään kuin kaapista ulos. Tänä päivänä potilaalta voi kysyä suoraan, että onko hänellä ilmennyt masennusoireita. Depressio nähdään hoidettavissa olevana tilana, josta toipuminenkin on mahdollista. Samalla aletaan vähitellen avoimesti tunnistaa tules/masennuskolikosta myös masennuspuoli, Seuri korostaa. Uusien ja tehokkaiden depressiolääkkeiden tulo 90-luvulla selittää sen paradoksaalisen ilmiön, että aikaisempaa vähemmän sivuvaikutuksia omaavien lääkkeiden lisääntynyt käyttö johti masennuksen nimellä kirjattujen työkyvyttömyyspäätösten määrän nousuun tilastoissa. Samaan aikaan menneinä vuosikymmeninä valtavaksi kasvanut tules-vuori alkoi vähitellen kaatua, kun diagnoosit tarkentuivat ja oikeaan vaivaan löydettiin oikeat lääkkeet. Voisi ajatella, että nykyisinkin MARKKU SEURI masennuslääkkeitä syövät säästyvät tule-oireilta. Seurista tämä väittämä saattaisi pitää osittain paikkansa. Lääkkeet voivat nostaa kipu - kynnystä ja parantaa unenlaatua ja tehdä siten tule-oireiden kanssa elämisen siedettävämmäksi. Mutta mielialalääkkeitä ei tulisi edelleenkään määrätä perusteettomasti yleislääkkeinä kaikkeen, Seuri pohtii. Terveystietoisuus kasvanut Yhä useammat vastaanotolle tulevat näkevät itsensä kokonaisvaltaisemmin kuin takavuosina. Moni mieltää itsensä fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi kokonaisuudeksi, jonka toimintaan vaikuttavat eletty työ- ja muu ympäristö, kanssaihmiset sekä omat kokemukset ja tuntemukset itsestä ja muista. Seuri korostaa, että ihmiset ovat kuitenkin aina yksilöllisiä. Nykyihmiset ovat tottuneet hakemaan tietoa ja osaavat sen perusteella lisätä itseymmärrystään ja -ohjautuvuuttaan. Toki muutamilla on edelleen lukkoja, jotka estävät näkemästä itseään laajemmassa ku- Toimintakyvyn arviointisuositukset TELA on tehnyt toimintakyvyn arviointisuositukset mielialahäiriöistä, kroonisesta kivusta, alaselkä- ja niskasairauksista ja suurten nivelten osalta. Seuri toimii Kelan asiantuntijalääkärinä ja osaa arvostaa tällaisten uusien suositusten omaksumista ja käyttöönottoa. Suositukset ovat hyviä etenkin vakuutusjärjestelmän prosesseja varten. Ne parantavat lausuntojen laatua. Samoin yhtenevä ohjeistus luo jatkuvuutta hoidolle, jos lääkäri vaihtuu usein, Seuri luonnehtii. Toimintakyvyn arviointisuosituk - set löytyvät osoitteesta: ja 6 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

7 vassa. On hyvä muistaa, että kukaan ei näe itseään täysin objektiivisesti ulkopuolisen silmin. Sairastunut lääkärikin tarvitsee toisen lääkärin saadakseen puolueettoman arvion omasta tilastaan, Seuri kuvailee. Alkutarkastuksen merkitys Psyykkistä ja somaattista oireilua on pidetty niin toisiinsa kietoutuneina, että niiden erottaminen toisistaan on katsottu vaikeaksi. On väitetty, että masennus jäisi herkästi tule-kipujen alle, sillä masennus esiintyy harvoin yksinään, vaan siihen yhdistyy muitakin masennusta muistuttavia oireita. Tätä väitettä Seuri ei suostu täysin allekirjoittamaan, sillä ammattilaisen tulee tunnistaa eri tekijät, ainakin osata epäillä eri syy-yhteyksiä. Paljon riippuu siitä, kuinka hyvin lääkäri tekee alkuhaastattelun ja -tutkimuksen. Korostan aina lääkärin ja potilaan ensimmäisen kohtaamisen merkitystä vastaanotolla. Ensimmäiseen kliiniseen tutkimukseen tule varata aikaa. Anamneesi on tärkeä: potilaan esitiedot tulee kerätä kunnolla, kysyä aiemmista sairauksista, oireista ja elämäntilanteesta. Tämän jälkeen potilas tutkitaan perusteellisesti. Itse pyydän vaikkapa vain hiirikättä potevaa riisumaan ylävartalonsa paljaaksi, jotta voin tarkistaa ryhdin, olkahartiaseudun liikkuvuuden, paikantaa mahdolliset kipupisteet ja poissulkea muut oireilun syyt, Seuri tähdentää. Vasta huolellisen alkutarkastuksen jälkeen lääkärillä on riittävät tiedot potilaan tilan määrittämiseen ja diagnoosin tekemiseen. Mielestäni masennuksen ei tarvitse jäädä tule-kipuilun varjoon, jos anamneesi on tehty huolellisesti. Yleislääkärin tulisi pystyä tunnistamaan keskivaikea masennus, tekemällä vaikkapa Beckin masennustesti. Lisäksi testin tuloksia tulee osata lukea. Jos testissä esimerkiksi ilmenee yöllistä heräilyä tai katkonaista unta, voi syynä olla puhtaasti fyysinen kipu tai masennus tai jotain siltä väliltä. On tärkeää pyrkiä erottamaan mistä kulloinkin kyse. Kaikki on tapauskohtaista, pitää nähdä sairauden ilmenemismuotojen eri sävyt ja nyanssit, Seuri sanoo. Altistusta ja hartiaseudun kipuja Aiemmin on arveltu, että tietyn luonteiset ihmiset sairastuvat muita herkemmin. Esimerkiksi nivelreumaa on pidetty yhtenä niin sanotuista psykosomaattisista häiriöistä. Nykykäsityksen mukaan kuitenkin nivelreumaa tai muita tule-sairauksia sairastavilla, sen paremmin kuin muitakaan sairauksia sairastavilla, ei ole sairaudelle altistavaa persoonallisuutta tai tällaisen persoonallisuuden piirteitä. Sen sijaan muut tekijät saattavat altistaa sairastumiselle. Seurista on perusteltua huomata, että jatkuva kiire, keskittymishäiriöt, tyytymättömyys elämäntilanteeseen, väsyneisyys ja arjen kokeminen liian haasteellisena ovat merkittäviä tule-oireilun riskitekijöitä. Uni on tavallisesti hyvä mittari viestimään henkisestä hyvinvoinnista. Jos nukkuu kohtuullisesti ja on vireä, niin suurella todennäköisyydellä henkilö ei ole altis masennukselle, Seuri tähdentää. Kun vastaanotolle tulee niskahartiaseudun säryistä kärsivä työntekijä, on selviö, että alkuhaastattelussa painotetaan herkemmin stressin vaikutusta ja huonon työasennon osuutta. Korostan yhä, että oikeaan diag - noosiin päätyminen helpottuu huomattavasti, jos lääkärillä on tarpeeksi aikaa potilaalle ensitapaamisessa. Niskahartiaseudun kohdalla lääkärit tuntuvat yleisesti tunnistavan liian vähän purentahäiriöistä johtuvia tekijöitä, Seuri sanoo. Toisaalta taas Seurin itse keräämässä tutkimusaineistossa nousi esiin, että niskahartiaseudun ongelmia potevilla saattaa esiintyä anhedoniaa. Se tarkoittaa tilaa, jossa on vaikeuksia kokea mielihyvää tai tunnistaa omia tunteitaan. Tällöin oman tilansa tiedostaminen auttaa jo jäsentämään tilannetta ja psykologinen apu on luonnollisesti tarpeen. Kuten jo edellä 7 sanoin, kaikki on tapauskohtaista. Ei pidä tehdä liian hätiköityjä päätelmiä, Seuri muistuttaa. Kaikki ei ole psyykkistä välttämättä Seurin mukaan osa tule-sairauksista ei suoraan viittaa tarpeeseen lähestyä sairautta psyykkisistä lähtökohdista. Esimerkiksi ikääntymisestä johtuvaa nivelsairautta, kuten lonkkaartroosia, ei kannata ensisijaisesti lähestyä psykososiaalisesta näkökulmasta etenkin jos kliiniset tutkimukset ja kokeet osoittavat vaivan sel - keästi somaattiseksi. Valittu hoitotapa muuttuu oleellisesti, jos kivut pitkittyvät tai jotain masennukseen viittaavaa ilmenee myöhemmin. Tällöin mietitään uudelleen psyko - somaattisia vaikuttimia, Seuri pohtii. Potilasvirtaa seuratessa huomaa, että tule-oireisia on määrällisesti enemmän, mutta masennuksen vuoksi jäädään pidemmille sairauslomille. Vaikka tules on käsitteenä kätevä tapa niputtaa kaikki tule-sairaudet yhteen, niin Seurin mukaan olisi hyödyllistä tunnistaa eri tuki- ja liikuntaelinsairauksien erilaisuus. Mielestäni suuria tule-sairausryhmiä ovat selkäsairaudet, ikääntymiseen liittyvät kantavien nivelten degeneratiiviset ongelmat, olkapäiden ja niskahartiaseudun tule-vai - vat sekä luokittelematon tule-ongelmien ryhmä, jossa kohtuullisen nuorena alkaa monimuotoinen sairastaminen ilman selkeästi osoitettavia radiologisia tai muita muutoksia. Etenkin tässä jälkimmäisessä ryhmässä masentuneisuus nousee keskeiseen asemaan. Muissakin edellä mainituissa tule-sairausryhmissä sil - lä voi olla merkitystä, mutta masennus on näissä yleensä vain seurannaisen roolissa, Seuri toteaa.

8 On kuitenkin syytä olettaa, että keskusteluavusta ja sairaudesta puhumisesta olisi apua myös silloin kun tule-vaivat näyttävät selkeästi somaattisilta. Kaikissa tule-sairauksissa myönteinen elämänasenne ja tunne siitä, että elämä kantaa, ovat tervehdyttäviä ja oireilun jatkumista ehkäiseviä tekijöitä. Halu elää, onnistua ja selviytyä ovat keskeisiä voimavaroja, Seuri sanoo. Työterveyshuollossa valmiutta toimia Työterveyshuollossa olisi Seurin mielestä kiinnostusta tarttua tehokkaasti ja riittävän varhaisessa vaiheessa tule-oireiluun ja masennukseen, jos palvelujen ostajat, eli työnantajat, osaisivat tilata riittävän kattavia terveyspalveluja. Useinkaan työnantajat eivät ti - laa sitä, mitä heidän kuuluisi tila ta. Työterveyshuollossa löytyy kyllä osaa - mista ja resursseja, mutta lopul ta raha ratkaisee, Seuri miettii. Hän antaa työnantajille ilmaisen vinkin. Edullisin tapa tarttua masennusja tule-oireisiin on muuttaa työnjohtokulttuuria ja asenteita. Usein toiminta - tavoissa olisi kehittämisen varaa. Pitkällä tähtäimellä tällaiset satsaukset työpaikan henkiseen pääomaan tulevat halvemmiksi kuin kalliit aineelliset muutokset tai ulkopuolisten palvelujen ostaminen, Seuri sanoo. Työterveyshuollossa on myös halukkuutta ennaltaehkäisevän työn korostamiseen, mutta Seurista tulesairauksien osalta keinovalikoimaa tulisi vielä laajentaa ja kehittää uu - sia, testattuja ehkäisymenetelmiä. Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien varalta on olemassa kolesterolimittauksia ja muita hyviä testejä, joiden pätevyydestä on näyttöä. Riski sairastua voidaan tunnistaa jo ennen kuin oireista on suoranaista haittaa. Mielestäni tule-sairauksien primääripreventiossa ei ole vielä tutkittuja, kyllin tehokkaita testejä tai helposti käyttöönotettavia seurantavälineitä ennaltaehkäisevän työn tueksi, paitsi tietysti painonhallinta ja muu yleinen elämäntapaohjaus, Seuri miettii. Silloin kun tule-oireita on jo havaittu, puhutaan sekundääripreventiosta. Tässä vaiheessa Seurista voi huomattavasti helpommin turvautua kuntoremontteihin ja työ- ja toimintaympäristön kohentamiseen. Tule-vaivat yleistyvät iän noustessa Vanhaan 1980-luvun tules-vuoreen ei ole paluuta, sillä depressio osataan jo tunnistaa terveydenhuollossa. Sen sijaan uutena haasteena on ikääntyvien osuuden kasvu työelämässä. Yksi syy tule-sairauksien yleistymiseen on se, että työntekijöiden keski-ikä on noussut. Kun hyviä ennaltaehkäisykeinoja ei ole, joudutaan iäkkäiden ongelmia ratkomaan leikkauspöydällä. Seuri tosin puhuu lämpimästi viime vuosina jo pitkälle kehittyneestä "tyky-kirurgiasta". Työkykyä ylläpitävien kirurgisten toimenpiteiden saatavuus on koko yhteiskunnan haaste. Vielä 80- luvulla merkittävä lonkan nivelrikko tarkoitti uran päättymistä ainakin raskaissa töissä, kun taas nykyään leikkaushoito on niin edistynyttä, että uuden lonkan turvin voi palata vanhaan työhönsä. Edistysaskelista huolimatta tyky-kirurgian oikea ajoitus ja mahdolliset kuntoutustoimet vaativat vielä lisätutkimusta. Eläköitymisiän noususta saatava hyöty voi osittain valua hukkaan, jos työaika kuluu sairauslomalla muutaman tunnin kestävää toimenpidettä odotellessa, Seuri sanoo. Tules-liigan jäsenyhteisöt ja niiden edustajat liigassa Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Anne Lamminpää, ylilääkäri, puheenjohtaja ORTON Invalidisäätiö Heikki Hurri, kuntoutusylilääkäri Reumasäätiö Marja Leena Kukkurainen, terveystieteiden tohtori Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae Olavi Airaksinen, dosentti Suomen Fysioterapeutit Maarit Keskinen, fysioterapeutti Suomen Ortopediyhdistys Heikki Österman, ortopedi Suomen Reumaliitto Keijo Tauriainen, puheenjohtaja Suomen Reumaliitto Kaarina Laine-Häikiö, toimitusjohtaja Suomen Reumatologinen Yhdistys Dan Nordström, reumatologi Työterveyslaitos Jaro Karppinen, professori 8 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

9 Auringonlaskun aikaan vattupensaassa VASTAVALO Minä uskon siihen, että kaikessa on aina myös hyvä puoli mukana. Olen 56- vuotias nainen ja jäin kaksi vuotta sitten selkäni takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Selkääni tutkittiin monta vuotta jatkuvien kipujen takia. Sinnittelin töissä särkylääkkeiden avulla. Lopulta kyllästyin totaalisesti tilaani ja vaadin kunnon tutkimuksia. Onnekseni minua hoiti lääkäri, joka otti asiani tosissaan. Tutkimuksissa paljastui selkärangan nivelrikko, välilevynpullistumia ja rintarangassa vanha murtuma, mikä oli luutunut huonoon asentoon. Opiskelin nuorempana suurtalouskokiksi ja tein raskasta suurtalouskeittiötyötä 30 vuotta. Jälkeenpäin minulle on sanottu, etten olisi saanut tehdä tällaista työtä. Raskas työ on kuluttanut koko selkää. Pääsin kuntoutukseen ja sain pitkän sairasloman. Kuntoutuksessa todettiin, etten voi enää mennä samaan työhön. Jatkoin kuitenkin töissä, mutta oireet olivat niin pahat, ettei siitä mitään tullut. Vuoden ajan etsin uutta työtä, mutta en saanut mitään; olin joko liian sairas tai minulla ei ollut tarpeeksi koulutusta. Lopulta minulle myönnettiin selkäni takia työkyvyttömyyseläkepäätös. Se irtosi ihmeen helpolla, ensimmäisellä hakemuksella. Toisaalta tuntui hyvältä toisaalta pahalta; nytkö se elämä on sitten eletty. Kaikki ystävät olivat vielä työelämässä. Olin nuori jäädäkseni eläkkeelle. Ymmärsin, että minun on itse alettava etsiä aktiivisesti apua, eikä jäädä vaan murehtimaan tilannettani. Menin mukaan selkäoireisten ja -sairaiden vertaistukihenkilökoulutukseen. Halusin tutustua saman kokeneisiin ihmisiin ja olla myös muille tukena. Olemme pitäneet selkäoireisten vertaistukiryhmää puolitoista vuot ta. Moni ryhmässä käynyt on todennut, että olipa ihana jutella. Vertaistukiryhmässä tapaa mukavia ihmisiä, voi keskustella ongelmistaan ja ongelman vierestäkin. Minä haluan sanoa, ettei kannata jäädä ongelmiensa kanssa yksin. Kaikilla on vaikeita päiviä ja kivut voivat olla todella sietämättömiä, mutta usein seuraavana aamuna asiat näyttävät jo paremmilta. Minä olen ollut myös masentunut, mutta sitä pitää vaan nousta ylös. Täytyy aktiivisesti etsiä ihmisiä ympärilleen ja harrastaa mukavia asioita. Ei saa lannistua, jos asiat eivät heti rullaa. Jossain on aina joku jollekin. Nyt minä olen tyytyväinen elä - määni. Nyt on aikaa olla, eikä ole kauhea show päällä koko ajan. Minä saan voimaa luonnosta, ulkoilusta ja mieheltäni, joka tukee minua täysin. Pärjään selkäni kanssa, kun hoidan sitä säännöllisesti. Jos en liiku, kipu vie mennessään. Olen liikkunut pienestä pitäen. Mallin olen saanut äidiltäni, joka kalasti, hiihti ja käveli paljon. Itse pidän joogasta, hiihdosta ja vesijuoksusta. Pehmeät, hitaat venytykset ja rentoutuminen ovat minulle tärkeitä. Ei työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen minun kohdalla ollutkaan maailmanloppu. Riippuu tietenkin paljon sitä missä kunnossa on. Nyt käyn jopa osa-aikatöissä päiväkodin keittiössä. Vanhemmiten olen rohkaistunut heittäytymään kokeilemaan uusia asioita. Ihmiselle tekee hyvää välillä haastaa itseään pois tutuista kuvioista ja löytää jotain uutta elämäänsä. Tärkeintä mielestäni on löytää tasapaino itsensä kanssa. Ei ympärillä tarvitse mitään kultaa olla. Olen onnellinen, kun huomaan pieniä, nättejä asioita; kesäisin perhosia ja kauniita kukkia. Eräänä iltana mietin auringonlaskun aikaan vattupensaassa, että voiko tämän ihanampaa olla! Tämä on elämää. Täytyy elää niin, että tuntuu hyvälle. Nyt minulla on aikaa tukea myös muita, jotka kaipaavat apua. Airi Jääskeläinen Kerro tarina selkäsairaudestasi Haluatko sinä kertoa tarinasi selkäsairauden kanssa elämisestä? Haluatko saada tukea ja antaa sitä muille selkäoireisille ja -sairaille? Ota yhteyttä Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistyksiin puh. (09)

10 OMIA KEINOJA Voimaantuminen ja terveyden edistäminen Äiti!! Polveen sattuu!! Kaaduit sä? Tuu tänne, niin äiti kattoo ja puhaltaa. T uttu tilanne monessa perheessä, vai kuinka? Äiti katsoo, tekee tilannearvioinnin ja useimmiten hoidoksi riittää puhallus. Lapsen oma voimaannuttaminen on alkanut. Parhaassa tapauksessa lapsen omaan tietotaitoreppuun kertyy vastaisen varalle runsaasti kokemuksia tilanteista, joihin riittää ensiavuksi puhallus, mutta myös niitä tilanteita, joihin tarvitaan ulkopuolista apua. Kokemuksesta oppimista tapahtuu väistämättä aikuiseksi asti. Parhaassa tapauksessa myönteinen kokemus ohjaa toimimaan samalla tavalla (positiivinen muutos) kun taas ikävä kokemus opastaa välttämään toimimasta samalla tavalla uudelleen (negatiivinen muutos). Väestön terveyttä tarkasteltaessa noin kahdeksankymmentä prosenttia kansalaisista selviytyy lähes omatoimisesti terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisestä. Noin kaksikymmentä prosenttia tarvitsee toistuvaa tai jatkuvaa tukea terveyspalveluista. Palvelurakenne perustuu tähän noin kahdenkymmenen prosentin tarpeeseen ja poikkeamat siitä aiheuttaisivat suuria investointia ja palvelujen lisäämistä. Tästä näkökulmasta tarkasteltaessa on erityisen tärkeää voimaannuttaa kansalaisia pitämään huolta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Esa Pekkarisella on hoitotyön opettajan koulutus. Voimaantuminen Voimaantuminen on läheistä sukua terveyden edistämisen käsitteelle. Terveyden edistäminen on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten mahdollisuuksia huolehtia omasta ja ympäristön terveydestä. Terveyden edistäminen on yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan terveyden edellytyksiin vaikuttavaa toimintaa. Uuden terveydenhuoltolain henki korostaa, että kansalaisten tietämys hyvinvointi- ja terveyskäyttäytymisestä on lisääntynyt. Kansalaisten päättelykykyyn on luotettava ja siihen heitä on myös innostettava ratkaisuvalta on viimekädessä kansalaisella itsellään. Reumaa, kuten muitakin tule-sairauksia, sairastavat ovat oman sairautensa asiantuntijoita, tuo asiantuntijuus on syntynyt voimaannuttamisen tuloksena. Reuman hoitotyö on hyvä esimerkki siitä, miten kroonista reumaa sairastavia on ohjattu, opetettu ja tuettu oman terveytensä vaalimiseen. Sopeutumisvalmennus, vertaistuki, asiantuntijoiden antama ohjaus ja ryhmätoiminnat ovat juuri sitä puhallusta, josta yksilö lisää omaa osaamistaan hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseksi. Kun yksilö ottaa vastuuta terveytensä vaalimisesta, niin terveyden ja hyvinvoinnin toimijoille jää enemmän aikaa tarkastella ja kehittää niitä kantavia MIKKO VÄISÄNEN rakenteita, jotka luovat pohjan hyvinvoinnille ja terveydelle. Jää aikaa ja resursseja huolehtia turvallisesta ja terveellisestä ympäristöstä, turvallisista elintarvikkeista sekä vaikuttavista hoidoista ja lääkkeistä. Tuutin täydeltä Kansalaisilla on Internetin myötä laajenevat mahdollisuudet saada kattavaa tietoa myös spesiaaliasioista. Siksi nykyisin voimaannuttamiseen kuuluu terveyskäyttäytymisen lukutaito, taito poimia vaikuttava tieto runsaasta tietotulvasta. Voimaantumisessa on kysymys sisäisestä voimaantumisesta, joka syntyy ihmisen omien oivallusten ja kokemusten kautta. Kun ihmisen oma halu, päämäärän asettaminen ja luottamus omiin mahdollisuuksiin muodostuvat osaksi yksilön käsitystä omasta itsestään, ollaan jo pitkällä voimaannuttamisessa. Meidän olisi päästävä pois asiantuntijalähtöisyydestä ja siitä, että kyllähän se tohtori tietää mikä minulle on parasta -asen teesta. Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste-ohjelmassa määritellään terveydenhuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille Ohjelman tavoitteena on lisätä terveyttä ja hyvinvointia. Keinoina on parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Ennaltaehkäisy on avainsana. Tavoitteena on ennaltaehkäistä sairauksien puhkeamista ja lisäsairauksien syntyä. Harva porskuttelee terveenä hautaan, joten syyllistäminen sairauksista on lähinnä asiantuntemattomuutta. Tutkimuksen mukaan haitallinen ja uhkarohkea toiminta on kuitenkin riskinottoa, vaikkapa tupakointi, jonka terveyshaitoista on selkeät näytöt. Valistuksen, opettamisen ja ohjaamisen on perustuttava tutkittuun tietoon. Tules-vuosikymmen tarjoaa tutkittua tietoa kansalaisille. Vuosien saatossa järjestetyt luentotilaisuudet ovat keränneet runsaasti kuulijoita. Se osoittaa, että ihmisillä on halu selvittää itselleen vaivojensa ja kipujensa syyt ja samalla kuulla miten niiden kanssa tulee elää ja ehkäistä 10 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

11 lisäsairastumiset. Tärkeintä on saada asiantuntijatietoa ajoissa, silloin kun itsehoidosta on vielä apua, muutoin terveyspalveluiden tulee pystyä palvelemaan kansalaisia kohtuullisessa ajassa. Liian kauan toisten armoilla olleen on vaikea enää löytää omat voimavaransa jatkaakseen itsenäistä elämää. Tämä pätee erityisen hyvin iäkkäiden ihmisten kohdalla. omien voimavarojen ja kulttuurin tunnistaminen on tärkeää myös meille, jotta ymmärtäisimme paremmin, mitä on vaikuttava terveysvalistus. Terveys on arvo, jonka lähes jokainen nostaa arvoasteikossa ensimmäisten joukkoon. Tuon arvon ylläpitäminen tuo ihmiselle tyydytystä ja pitää yllä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, niin yksilön kuin yhteiskunnan tasollakin. keää, sen on oltava terveyttä ja hyvinvointia edistävää, ei ainoastaan sairauksista lähtevää. On pyrittävä vastavuoroiseen dialogiin asiakkaan kanssa. Lähtökohtaisesti yksilö on oman asiansa aktiivinen oppija, ja oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa. Jos yksilö kokee omavastuisuuden ja omavoimaisuuden tunnetta, on asenteiden ja tietoisuuden muutos alkanut. Terveysosaaminen käyttöön Hoitotyön tavoitteena on lähestyä terveydenhuollon asiakasta voimavarakeskeisesti. Kulttuurin mukainen hoitotyö on hyvä lähtökohta, kun kartoitetaan hoitotyön tarpeita. Jokaisella ihmisellä on oma tausta ja elämisen kulttuuri, eivätkä kaikki toimi samalla tavalla, eikä kaikkia voi ohjata ja opettaa samalla kaavalla. Yksilöllisyys ei sulje pois ryhmäohjaamista ja opettamista. Ryhmässä tapahtuu myös vertaisohjausta, joka on osoitettu erityisen tehokkaaksi oppimismuodoksi. Onko sitten hoitotyöntekijän ja valistajan itsensä oltava terveyden esikuva ja esimerkki? Eihän toki, mutta oman itsensä tunteminen, Ohjaavaa vuorovaikutusta Liiallinen terveysintoilu ja kokonaisuuden hallitsemattomuus voivat johtaa myös terveyden menettämiseen. Tavoitteen asettaminen on tär- Esa Pekkarinen Tules-vuosikymmen-hankkeen maakuntakouluttaja Johtava hoitaja MIKKO VÄISÄNEN Vuosikymmenen maakuntakouluttajat koolla Apilassa Maakuntakouluttajia Apilassa. Takarivissä Satu Gustafsson, Virpi Hannonen ja Anna- Maija Lehtinen, keskirivissä Anneli Nurro, Anne-Mari Tahvanainen, Leena Harju-Autti ja Esa Pekkarinen, edessä Silja Näsi. Tules-vuosikymmen-hankkeen verkostoon kuuluu 13 eri puolilla Suomea toimivaa maakuntakouluttajaa. Nämä terveydenhuollon ammattilaiset ovat järjestäneet luentotilaisuuksia hankkeen painoalueisiin kuuluvista tule-sairauksista hankkeen alkuajoista lähtien. Marraskuun lopulla he kokoontuivat Kuntoutumiskeskus Apilaan rakentamaan vuodelle 2010 uutta luentorunkoa tule-sairauksien ehkäisystä. Runkoa käytetään lähtökohtana myös Tules ja työelämä -teeman luentotapahtumia suunniteltaessa. Valmis luentokokonaisuus tallennetaan vuoden 2010 lopussa avautuvaan resurssipankkiin. Maakuntakouluttajia toimii tällä hetkellä Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Lapissa, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Ota yhteyttä Voit osallistua Tules-vuosikymmenen toimintaviikon toteutukseen lokakuussa 2010 pitämällä tule-terveyttä edistävän yleisöluennon. Tarjoamme käyttöösi valmiin luentoaineiston taustamateriaaleineen. Mikäli olet tule-terveydestä kiinnostunut terveydenhuollon ammattilainen (esim. fysioterapeutti, sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja) ja haluat järjestää yleisöluennon omalla paikkakunnallasi, ota meihin yhteyttä kevään aikana, niin jutellaan lisää: 11

12 SYÖMÄÄN! Keveyttä luustolle KATRI AALTONEN Eräässä levitemainoksessa kysytään osapuilleen seuraavasti: jos näkisit oman sydämesi, osaisitko paremmin huomioida sen hyvinvoinnin? Tuki- ja liikuntaelinten osalta voisi kysyä samaa: jos näkisit luusi, lihaksesi ja nivelesi, pitäisitkö niistä parempaa huolta? Huolehtisitko siitä, että kantavat rakenteesi kuormittuvat sopivasti? Ravitsemusterapeutti, tutkija Anu Ruususen mukaan liikakilot koettelevat kantavien rakenteiden kantokykyä ja kestävyyttä. Noin puolet suomalaisista on lievästi ylipainoisia ja 20 prosenttia on merkittävästi ylipainoisia. Etenkin lasten ja nuorten paino on nousussa ja sama trendi näyttää olevan myös aikuisväestössä. Ylipaino on merkittävä riskitekijä useissa tule-sairauksissa, erityisesti nivelrikossa, lanneselän välilevytyrässä ja vaikeassa selän kipuoireyhtymässä. Ylipaino ei yksistään lisää riskiä sairastumiselle, vaan voi myös osaltaan lisätä oireita sairastumisen jälkeen, Ruusunen sanoo. Toisaalta hän muistuttaa, että alipaino on miltei yhä huono asia kuin ylipainokin erityisesti osteoporoosin kannalta. Kantavat rakenteet tarvitsevat sopivasti kuormitusta pysyäkseen kunnossa, Ruusunen toteaa. Mikä hävittää liikakilot pysyvästi? Laihduttaminen on perinteinen vastaus paino-ongelmiin. Ainakin teoriassa kaikki tietävät miten laihduttaminen tapahtuu. Käytännön toteutus ja ennen kaikkea kadotettujen kilojen hävittäminen pysyvästi ovat sen sijaan taitolajeja, Ruusunen sanoo. Yli 80 prosentilla onnistu- neesti laihduttaneista paino palaa noin vuodessa entisiin lukemiin, mikä on varsin masentava uutinen. Miten onnistuneesti laihdutetut kilot saisi pysyvästi hätistettyä pois? Taikasanoja ylipainon kanssa kamppaileville eivät ole kaalisoppadieetti tai Atkinsin ruokavalio, eikä muukaan kuuri tai normaalista syömisestä poikkeava ruokavalio. Ainoa ja samalla helpoin vaikkakin usein myös hitain keino, jolla ylipaino saadaan osaksi historiaa, on omaksua pysyvät elämäntapamuutokset vähän kerrallaan, Ruusunen kiteyttää. Jotta muutoksesta kehkeytyisi pitkässä juoksussa pysyvä elämäntapa, tulisi muutoksen ennen kaikkea olla mahdollisimman vähän tuskaa tuottava eli mahdollisimman nautittava. Tämä ajatus on päinvastainen sille, mitä yleensä laihduttaessa toteutetaan: ruokamäärät alas, kaikki lempiruoat ja herkut pois ja kärsien jalostutaan nopeasti hoikemmiksi. On sanomattakin selvää, ettei kärsimystä tuottavaa kukaan tahdo eikä jaksa noudattaa loppuelämäänsä. Pysyvässä painonhallinnassa ei ole kiire minnekään, sillä aikaa muutoksille on koko elämä, Ruusunen toteaa. Yleensä syömis- tai liikuntatottumuksissa pysyvimmiksi muutoksiksi havaitaan juuri ne muutokset, jotka on toteutettu vähitellen ilman kiirehtimistä. Repsahduksetkin kuuluvat onnistuneeseen painonhallintaprosessiin, joten niihin ei tulisi suhtautua kaikki on menetetty -mentaliteetilla, vaan oppia tapahtuneesta ja sen syistä ja jatkaa seuraavana päivällä taas uudella innolla eteenpäin, Ruusunen rohkaisee. Hyvää ja riittävästi Painonhallintaa edesauttava ruokavalio pitää oikein koostettuna nälän loitolla ja maistuu hyvältä. Lähtökohtana on aina henkilön oma senhetkinen ruokavalio, johon Anu Ruusunen työskentelee Kuopion yliopiston kansanterveyden tutkimusyksikössä. Hän osallistui myös Tules-vuosikymmenen Suonenjoki tule-kuntoonhankkeen toteutukseen. tehdään pieniä muutoksia vähän kerrallaan. Muutokset voidaan tehdä sillä ajatuksella, että valitaan vähän vähemmän huonoa ja vähän lisää hyvää. Muutosten tulisi olla mahdollisimman huomaamattomia, Ruusunen ohjaa. Pieniä muutoksia voi kokeilla esimerkiksi 1 2 viikkoa ja katsoa, sopivatko ne itselle ja hylätä sen, mikä ei sovi ja ottaa tavaksi sen, mikä sopii, kehottaa Ruusunen. Nälkä ei ole tavoite, vaan sitä tulisi välttää, sillä painoa hallitaan syömällä, ei syömättä. Tärkein mutta laiminlyödyin apukeino laihduttamisessa on säännöllinen ateriarytmi. Säännöllisellä syömisellä on itse asiassa suurempi vaikutus vuositasolla kuin herkkujen välttelemisellä tai rasvan määrän vähentämisellä. Paastoaminen aamupäivisin tai iltaisin ei siis auta. Säännöllinen ateriarytmi vaikuttaa suoraan syömisen hallintaan. Kun nälkä ei missään vaiheessa pääse liian suureksi, on helpompaa tehdä terveellisempiä ruokavalintoja ja syödä kohtuullisia annoksia, ANU RUUSUNEN 12 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

13 joista nälkä lähtee, mutta joista ei tule kerralla kohtuuttomasti energiaa, sanoo Ruusunen. Lautasessa valmis mitta Pysyvässä painonhallinnassa olennaista on ruokavalion kokonaisterveellisyys. Täydellisyyteen ei kuitenkaan tarvitse pyrkiä vaan pienetkin muutokset hyvään suuntaan ovat eduksi. Kannattaa kokeilla esimerkiksi 80 prosentin sääntöä; kun syö 80 prosenttia päivässä tai viikossa suurin piirtein niin kuin suositellaan, voi lopun 20 prosentin osalta ottaa rennommin. Tätä periaatetta voi soveltaa vaikkapa perinteiseen lautasmalliin, Ruusunen sanoo. Käytännössä suositellaan syötäväksi säännöllisesti, päivittäin 3 4 tunnin välein runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, kohtuudella täysjyväviljavalmisteita ja vähärasvaisia liha-, kala- ja maitotuotteita sekä säästeliäästi rasvaa ja sokeria. Lisäksi on tärkeää muistaa rasvan laatu eli suosia pehmeitä kasvirasvoja. Etenkin pääaterioilla lautasmalliidea on helposti hyödynnettävissä. Mallin mukaan lautasesta neljäsosan voi täyttää esimerkiksi riisillä, pastalla tai perunalla, neljäsosan lihalla, kalalla, kanalla tai munalla ja loput eli puoli lautasellista erilaisilla kasviksilla, joko raakoina tai kypsytettyinä. Ateriaa täydentävät leipäviipale kasvimargariinilla sipaistuna, lasillinen maitoa tai piimää ja jälkiruoaksi hedelmiä tai marjoja. MIKKO VÄISÄNEN Lautasmalli on hyvä tapa vähentää energian saantia ja nauttia monipuolista, värikästä ja ravitsevaa ruokaa, Ruusunen sanoo. Hiljaa hyvä tulee Uusien elämäntapojen omaksuminen vie aina aikaa ja tuloksetkin tulevat hitaammin kuin perinteisillä nälkäkuureilla. Kärsivällisyys on kuitenkin palkitsevaa, sillä pysyvä painonhallinta tuo mukanaan iloisen uutisen: sinun ei tarvitse enää koskaan laihduttaa, etkä joudu ikuisesti jojoilemaan painosi kanssa, Ruusunen toteaa. Samoin tuki- ja liikuntaelimet voivat paremmin, kun ei ole ylimääräistä enää taakkana. Palvelus keholle kannattaa tehdä mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, mutta onni on se, että aina ehtii aloittaa. Esimerkkejä pienistä, mutta tehokkaista painohallintakeinoista: vähän vähemmän rasvaa (esim. maitovalmisteiden vaihto rasvattomiksi/vähärasvaisiksi) vähän pienemmät annokset (esim. aterialla kolmen perunan sijasta otetaankin kaksi tai käytetään lautasmallia pääaterioilla) vähän vähemmän herkkuja (esim. leivonnaisia kahdesti viikossa entisen neljän sijaan) vähän lisää kasviksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja (esim. kaksi kertaa päivässä entisen kerran päivässä sijaan) säännöllisen ateriarytmin opettelu syö 3 4 tunnin välein, unohtamatta terveellisiä välipaloja Kalsium ja D-vitamiini pitävät luukadon loitolla Kalsium ja D-vitamiini auttavat pitämään luut lujina. Suomen ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositusten mukaan kalsium on elimistön yleisin kivennäisaine, josta suurin osa on luustossa ja hampaissa. Kalsiumin imeytymistä säätelee D-vitamiini. Kalsiumin imeytyminen vähenee D-vitamiinin puutteessa. Kun D- vitamiinin saanti on riittävää, elimistö sopeutuu tehokkaasti vähäiseenkin kalsiumin saantiin tehostamalla imeytymistä. Riittävä kalsiumin saanti kasvuiässä on tärkeää. Nopein ja samalla herkin vaihe luun maksimitiheyden ja -mas san saavuttamisessa on kuitenkin kasvupyrähdyksen aikana. Silloin luodaan perusta, johon luun maksimimassa sijoittuu seuraavan vuosikymmenen aikana. Koska Suomessa aurinko paistaa riittävästi D-vitamiinin saannin kannalta vain osan vuodesta, on ravinnosta saatavalla D-vitamiinilla suuri merkitys elimistön D- vitamiinitasapainolle. Suomalaisten D-vitamiinin saanti on todettu niukaksi. Erityisen niukkaa saanti oli nuoremmissa ikäryhmissä. D- vitamiinin saannin parantamiseksi sitä lisätään ravintorasvoihin ja nestemäisiin maitovalmisteisiin. Tuoreimpien tutkimuksien valossa ravitsemussuosituksia saatetaan lähiaikoina muuttaa radikaalisti riittävän kalsiumin ja D-vitamiinin saannin turvaamiseksi. Voi olla, että D-vitamiinia suositellaan tulevaisuudessa purkista otettavaksi koko väestölle, jotta riittäviin määriin päästään ainakin talviaikaan, Ruusunen sanoo. Lisää aiheesta: Suomen ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositukset neuvottelukunta/fin pdf 13

14 LIIKKEELLE Liikuntaan voi tulla terve riippuvuus S äännöllinen liikunta on pa - ras terveyden edistäjä ja tule-oireiden ehkäisijä. Liikunnalla on kokonaisvaltainen vaikutus ihmiseen, sillä liikkuminen suojaa sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä. UKK-instituutin tutkija, terveydenhuollon maisteri Marjo Rinne vakuuttaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikkumista, vaikka jo nuorena omaksuttu liikuntaharrastus voikin kantaa hedelmää aikuisiällä. Liikunta lujittaa kasvavan lapsen ja nuoren luustoa. Osteoporoosia voi ehkäistä ja hidastaa liikkumalla kasvuiässä. Luun lujuutta edistävät erityisesti hyppelyt ja juokseminen, Rinne toteaa. Tuki- ja liikuntaelimet hyötyvät yllättävän pienistäkin panostuksista. Esimerkiksi Tuulikki Sjögrenin väitöstutkimuksen mukaan jo viiden minuutin säännöllinen taukojumppa työpäivän lomassa ehkäisee työperäisten tule-oireiden syntyä. Rinteestä kuitenkin terveyden ylläpitämiseksi olisi hyvä liikkua kohtalaisen rasittavalla teholla 30 minuuttia päivittäin. Keski-ikäisillä ja iäkkäillä reipas kävely täyttää hyvin tämän vaatimuksen. Puolen tunnin päivittäisen fyysisen aktiivisuuden voi kerätä useammassa, esimerkiksi kolmessa 10 minuutin pätkässä. Verkkainen näyteikkunakierros kaupungilla ei vielä edistä terveyttä, mutta jo pieneen hikeen pääsy kertoo terveysvaikutuksien karttumisesta. Hyvä pääsääntö on, että liikkuessa pitää pystyä puhumaan, kertoo Rinne. Puolen tunnin päivittäisellä liikuntasuosituksella pyritään alentamaan kynnystä liikunnallisuuteen erityisesti niiden kohdalla, joita perinteinen kuntoliikunta ei innosta. Puolen tunnin reipas kävely on helposti toteutettavissa, eikä kävelylenkin suunnittelu vie paljon aikaa. Vuonna 2008 uusitun liikuntasuosituksen mukaan ihanne olisi harrastaa reipasta kestävyyskuntoa kohentavaa liikkumista yhteensä 2 ½ tuntia viikossa ja jakaa se useammalle, ainakin kolmelle päivälle viikossa. Tämän lisäksi tuki- ja liikuntaelimet kaipaavat lihaskuntoa pa - rantavaa, nivelten liikkuvuutta sekä tasapainoa ylläpitävää liikuntaa kahdesti viikossa pysyäkseen toimivina. Jokaisen tulisi siis liikuttaa luitaan ja niveliään, jotta liikunta- ja toimintakyky säilyvät hyvinä. Tutkimusten mukaan ne ihmiset, jotka sekä kävelevät päivittäin vähintään puoli tuntia että harrastavat vähän rasittavampaa kuntoliikuntaa noin joka toinen päivä, ovat pelkästään käveleviä terveempiä, Rinne sanoo. Aikuisiällä liikunnan merkitys terveydelle on ratkaisevassa roolissa, sillä fyysinen kunto alkaa vähitellen heikentyä 30 ikävuoden jälkeen. Tällöin tuki- ja liikuntaelinongelmat alkavat olla yleisiä. Lihasvoimassa ja luun rakenteissa tapahtuu heikkenemistä viidettäkymmenettä ikävuotta lähestyttäessä. Säännöllinen liikunta on yleispätevä terveyden edistäjä. Suositeltava aktiivisuus on 9000 askelta päivässä (noin 7 km/vrk) Perusaktiivisuus on 5000 askelta päivässä (noin 4 km/vrk) Käynnissä kaiken ikää Liikunta ei varastoidu elimistöön, siksi liikuntaa tulee harrastaa säännöllisesti. Liian kilpailu- tai suorituskeskeinen liikuntasuunnitelma voi tyrehdyttää muutoin vasta orastavan innostuksen liikuntaharrastukseen. Siksi tavoitteiden ei kannata olla liian suuria. Iän karttuessa liikunnan tavoitteet tulevat kiinteästi osaksi arjessa selviytymistä ja elämän mielekkyyttä. Ikäihmisillä yksilöllinen liikunnan annostelu on tärkeää. Liian repivästi ja rasittavasti liikuntaa ei pidä aloittaa. Iäkkään uusliikkujan kannattaa tarkastuttaa terveydentilansa, Rinne neuvoo. Liikunnasta saatava hyöty voi olla suhteessa vielä suurempi, jos ei ole harrastanut sitä aikaisemmin. Lisäksi liikunta on siinäkin mielessä mukavaa, että siitä saa mielihyvää. Kerran päästyään liikunnan makuun, sitä haluaa lisää. Liikuntaan jää myönteisesti koukkuun, vakuuttaa Rinne. Ihanneaktiivisuus on askelta päivässä (noin 10 km/vrk) Tavallinen suomalainen kävelee noin 5000 askelta päivässä hoitaessaan arjen askareita. Lisäämällä tähän määrään 4000 askelta saavutetaan jo ihanteellinen liikuntamäärä. Lisäys vie vain puolituntia enemmän aikaa päivässä. Kävelyä voi tehostaa sauvojen avulla. Kävelysauvojen käyttö laukaisee hartiaseudun ja niskan lihaskipuja sekä parantaa rintalastan liikkuvuutta. Samalla sauvat tasapainottavat ja vauhdittavat kävelyä. MIKKO VÄISÄNEN 14 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

15 Suositeltavat liikkumismäärät: Terveyttä edistää reipas kestävyystyyppinen liikkuminen, jota viikossa pitäisi kerryttää yhteensä ainakin 2 tuntia 30 minuuttia. Kestävyyskuntoa kohentavaa liikuntaa tai muuta fyysistä aktiivisuutta voi harrastaa yhtenä 30 minuuttia kestoisena tai useampana lyhyempänä jaksona (esim. 3 x 10 min). Lisäksi tuki- ja liikuntaelimille tekee hyvää kaksi kertaa viikossa lihasvoimaa, nivelten liikkuvuutta sekä tasapainoa ylläpitävä liikunta. Suuria lihasryhmiä vahvistavia liikkeitä suositellaan tehtäväksi 8 10 ja kutakin liikettä kohden vähintään 8 12 toistoa. Lievää tai kohtalaista nivelrikkoa sairastavilla liikunta vähentää koettua kipua ja parantaa polven toimintakykyä. Lonkan nivelrikon hoidossa liikunta näyttää antavan samanlaisen tuloksen. Liikunta vähentää hieman kivuntunnetta kroonisesta alaselkäkivusta kärsivillä. Lähteitä ja aiheesta lisää Liikuntapiirakka on päivitetty (4/09) vastaamaan uusittua terveysliikunnan suositusta: mniavv01.pdf Liikunnan käypähoito-suositus: vut.nayta?p_sivu=68053 Tuulikki Sjögren: Kevytkin säännöllinen harjoittelu vähentää oireita: https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arki sto/2006/10/tiedote Maunon Mansikan tule-taukojumppa: Europarlamenttiin oma tules-ryhmä Kansainvälisellä Tules-toimintaviikolla Euroopan parlamentis - sa aloitti toimintansa epäviral - linen tule-sairauksiin keskittyvä intressiryhmä (Interest Group on Musculoskeletal Diseases). R yhmä perustettiin Euroopan reumajärjestöjen kattojärjestön Eularin (European League Against Rheumatism) aloitteesta. Epävirallisesta luonteestaan huolimatta eri EU-maiden europarlamentaarikoista koos tuvasta tules-ryhmästä voi muodostua luonteva foorumi ja vaikuttamisen kanava tule-terveyden edistämisessä. Vastaavanlaisten ryhmien perustaminen on lisännyt järjestö - toimijoiden vaikutusmahdollisuuksia eri teemojen ympärillä. Europarlamentissa on jo vuodesta 2001 toiminut muun muassa osteoporoosiryhmä (European Parliament Osteoporosis Interest Group). Näyttävä alku Terveyskomissaari Androulla Vassiliou piti puheen tules-ryhmän avajaisjuhlassa lokakuussa. Komissaari painotti tule-sairauksia sairastavien suurta määrää. Varovaisten arvioiden mukaan noin 100 miljoonaa EU-kansalaista kärsii jostakin tulesairaudesta tai -oireesta. Näin suuren väestöosan elämään vaikuttava terveysongelma, ei voi olla heijastumatta eurooppalaiseen ja kansalli - seen päätöksentekoon. Uuden ryhmän vetäjänä toimiva portugalilaisparlamentaarikko Edite Estrela haluaa tule-kysymyksille enemmän näkyvyyttä yleiseurooppalaisiin terveyspolitiikkaohjelmiin. Terveydenhuoltokäytännöissä tu - lee huomioida riittävän varhainen puuttuminen tule-sairauksiin ja niiden ehkäisyyn, jotta voimme taata eurooppalaisen työvoiman työ- ja toi - Edite Estrela on uuden tules-tyhmän vetäjä europarlamentissa. Eularin presidentin, professori Paul Emeryn mukaan tarvitaan tehokkaita toimia, jotta tule-sairauksia sairastavat saisivat parhaan mahdollisen hoidon. min takyvyn myös tulevaisuudessa, Estrela totesi avajaisjuhlassa. Kansallisella tasolla, Suomen eduskunnassa on toiminut Tulesryhmä jo 20 vuotta. Ryhmä perustettiin Suomen Reumaliiton aloitteesta. Terveyskomissaari Androulla Vassilioun puhe löytyy suomeksi käännettynä hankkeen verkkosivuilta EDITE ESTRELA EULAR 15

16 KOLUMNI Päättyköön kansakunnan hiljainen haurastuminen Yleinen harhakäsitys on, että synnymme ja elämme elämämme yhden ja saman luuston kanssa. Syntymässä saatu luu vain kasvaa kasvuvaiheessa ja alkaa vanhuuden myötä kulua ja haurastua, kuin käytössä kauhtunut liinavaate. HEIKKI HJELT T osiasiassa luustomme, jonka kanssa synnymme, ei olekaan enää sama. Luusto uusiutuu kerran kymmenessä vuodessa. Uusiutuminen tapahtuu luunhajottajasolujen ja luunmuodostajasolujen välisessä taistelussa. Tasapainoisessa taistossa uutta luuta muodostuu sama määrä kuin sitä hajotetaan. Näin luun rakenne säilyy hyvänä vuodesta toiseen. Mutta jos kamppailussa syystä tai toisesta luunmuodostajasolut jäävät alakynteen, alkaa luuston hidas haurastuminen, luukato eli osteoporoosi. Osteoporoosissa on se huono puoli, että se ei tavallisesti ilmoittele itsestään. Suomalaisista sairastaa joko lievempiasteista osteopeniaa tai varsinaista osteoporoosia. Heistä pääosan sairaus on diagnostisoimatta ja näin ollen myös hoitamatta. Osteoporoosi ja osteopenia ovat yleisyytensä perusteella varsinaisia kansansairauksia, mutta vain harva meistä tietää sairastavansa. Ansa Holm on Suomen Osteoporoosiliiton tuore toiminnanjohtaja. Hänen mukaansa olennaisiksi tekijöiksi luuston kehityksessä ja osteoporoosin ehkäisyssä ja hoidossa nousevat riittävä D-vitamiinin ja kalsiumin saati. Ensimmäinen ilmoitus luuston heikosta kunnosta tulee meille yleensä silloin, kun vaatimaton kaatuminen aiheuttaa ranteen, nikaman tai jalan murtuman. Pahimmillaan saattaa pelkkä aivastus murtaa kylkiluun. Tässä vaiheessa pitäisi hälytyskellojemme viimeistään soida. Tavallisesti kuitenkin hälytyskellot jäävät soimatta sekä omassa, että ikävä kyllä yllättävän usein myös lääkärin päässä. Tuloksena yleensä on kuuden viikon kipsi ja kantoside tai kainalosauvat, pahimmassa tapauksessa pyörätuoli, sekä särkylääkeresepti paljon vaivaa, vaikeutta ja tuskaa. Ja sitten taas odottelemaan, koska jälleen onnistumme kompuroimaan luumme murskaksi. Joka kolmannelle murtuma tuleekin jo vuoden sisällä, mikäli osteoporoosia ei hoideta. 16 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

17 Joka vuosi jopa murtumaa aiheutuu luun haurastumisesta. Mikä määrä kipua, hoitopäiviä ja muita inhimillisiä ja yhteiskunnallisia kustannuksia sisältyykään murtumiin! Ja vain sen takia, ettei murtuman aiheuttanutta osteoporoosia tai osteopeniaa tunnisteta ajoissa. Lisäksi murtuma lisää uusien murtumien vaaraa. Osteoporoottinen murtuma voi olla myös hengenvaarallinen, sillä 25 prosenttia lonkkamurtuman saaneista ikääntyneistä henkilöistä kuolee vuoden sisällä murtumasta. Suomen Osteoporoosiliitto on lähtenyt murtamaan osteoporoosin ympärillä olevaa hiljaisuuden kehää julkaisemalla tänä syksynä Kansallisen osteoporoosiohjelman. Siinä on selkeät toimenpidesuositukset, joiden tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille terveen elämän edellytykset, turvata kansalle D-vitamiinin ja kalsiumin saanti, järjestää diagnostisointi, laittaa hoitoketjut kuntoon sekä tarpeen tullen tarjota lääke- ja muuta hoitoa sekä kuntoutusta. Yksinkertaista, eikö totta: päättyköön kansakunnan hiljainen haurastuminen! Suomalaisista sairastaa joko lievempiasteista osteopeniaa tai varsinaista osteoporoosia. Heistä pääosan sairaus on diagnostisoimatta ja näin ollen myös hoitamatta. Jotta tähän tilanteeseen tulee muutos, on syytä aloittaa ennaltaehkäisy mieluiten jo lapsuudessa. Se onkin kaikkein parasta osteoporoosin hoitoa. Luumassan kehittymisessä tärkeässä roolissa on jo äitimme raskaudenaikainen ravitsemus. Lapsen kasvaessa luun mineraalimäärä lisääntyy, ja kolmekymppisinä luumassa on saavuttanut varsinaisen huippuhetkensä. Tämän jälkeen alkaa hidas tosin toisilla vähän liian nopea luumassan määrän lasku. Osteoporoosin ennaltaehkäisy on periaatteessa helppoa, samoin kuin muidenkin tule-sai - rauksien. Keskeiseen roo - liin nousevat terveet elämäntavat, liikunta ja monipuolinen ravinto. Olennaisiksi tekijöiksi ravinnossa nousevat erityisesti D-vitamii ni ja kalsium. Kuten yleensä terveistä elämäntavoista puhuttaessa, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö ovat kiellettyjen aineiden listalla. Tupakointi on erityisesti tyttöjen ja naisten luille tuhoisaa. Sama terveiden elämäntapojen resepti toimii kasvuiästä elämän loppuun saakka. Kaikelle emme tie tenkään voi mitään. Esimerkiksi perintötekijät saattavat altistaa meidät luu - katoon, samoin osteoporoosia edis - tävät sairaudet tai lääkitys sekä naisilla kuukautishäiriöt ja aikaisin alkaneet vaihdevuodet. Ansa Holm toiminnanjohtaja Suomen Osteoporoosiliitto Kansallinen osteoporoosiohjelma: oston_katsominen.php?dok_id=254 Kiitos vastauksistanne Tules-vuosikymmen avaa verkkoon vuoden 2010 lopussa tule-terveyteen keskittyvän resurssipankin. Portaali toimii sekä tietopankkina että työkalupakkina, josta löytyy vinkkejä sekä toimintamalleja tule-terveyden edistämiseen. Vuosikymmenen aikana syntynyt tule-tietous, samoin kuin terveyden edistämisen mallit ja välineet, löytyvät samasta paikasta, jotta tieto tavoittaa uudet ja vanhat toimijat mahdollisimman tehokkaasti. Pankista muodostuu yksi hankkeen keskeisimmistä perinnöistä. Vuoden 2009 aikana tehtiin verkkokysely, jossa kartoitettiin toiveita ja tarpeita resurssitietopankin suhteen. Kyselyyn vastasi yhteensä 175 henkeä. Kyselyn kysymyksiin ja vastauksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa Vapaamuotoisia tule-kokemuksia voi edelleen lähettää sähköpostiosoitteeseen: Kiinnostavimmat kokemukset julkaistaan resurssitietopankissa. Tules-vuosikymmenen hankesivujen rinnalle luodaan uusi resurssitietopankki vuoden 2010 loppuun mennessä. 17

18 KOORDINAATTOREILTA Tule-terveys on kaiken terveyden perusta Voidaanko tosiaan väittää, että tuki- ja liikuntaelinten terveys on terveyden perusta? Vastaus tähän hahmottuu, kun mietitään mitä merkitystä tuki- ja liikuntaelinten terveydellä tai sairaudella on sinulle, lähimmäisillesi, ympäristöllesi ja laajemmin koko yhteiskunnalle. Mitä seuraa, jos niskasi on jumissa tai ranteen kipu haittaa käden toimintakykyä? Entäpä jos selkääsi särkee tai polveesi pistää? Siitä seuraa vähintäänkin harmittelua, kotikonstien kokeilua, työvireen ja -tehon laskua, harrastusten rajoittumista ja unen huononemista. Jos oireiden perussyy jatkuu kuten usein käy, eivät vaivat parane, vaan pyrkivät pahenemaan. Kotikonstien lisäksi tarvitaan lääkkeitä, joista hyötyjen lisäksi on omat haittansa ja kustannuksia itselle ja yhteiskunnalle. Hieronnasta ja muista fysikaalisista hoidoista voi olla apua, mutta usein vain tilapäisesti. Mieli painuu, epävarmuus tulevasta kehityksestä kalvaa, kärttyisyys kasvaa. Liikkuminen vähenee, istuminen lisääntyy, paino nousee, oireet pahenevat, masennus iskee noidankehä on valmis. Ilkka Vuori on pitkän linjan terveys- ja liikuntatieteilijä. Istutko tule-terveyden uhallakin? Nykyisin töitä tehdään ja vapaaaikaa vietetään huolestuttavassa määrin istuma-asennossa. Istuminen jo sinänsä on monien sairauksien vaaraa vahvasti lisäävä tekijä. Tuoleihin olisi kiinnitettävä varoitus: istuminen vaarantaa terveytesi! Lisäksi runsaan istumisen ratoksi välipalojen ja virvoitusjuomien kulutus kasvaa. Seurauksena on vääjäämättömästi lihominen. Kaikki tiedämme ylipainon lisäävän voimakkaasti muun muassa nivelrikon ja diabeteksen vaaraa. Oire enteilee sairautta Koulussa opimme, että monet pienet purot tekevät suuren joen. Tämä pätee terveydessäkin. Pienestä tuleterveyden haitasta voi yksittäiselle ihmiselle kehittyä monien mutkien kautta vakava tule-sairaus ja sen seurauksena muita sairauksia. Kun jo nyt useilla suomalaisilla on tuleoireita, tarkemmin sanoen joka kolmannella on tule-oireita joka kuukausi, tulee niistä monille hoitamattomina kehittymään varsinaisia sairauksia. Pitkäaikaisia selkävaivoja on yli :lla yli 30-vuotiaalla, lonkan nivelrikkoa sairastaa yli ja polven nivelrikkoa yli kansalaista. Osteoporoosi on huomattava kansansairaus, erityisesti sen aiheuttamat murtumat. SUOMEN TULE Suomalaisilla tule-sairaudet aiheuttavat enemmän kipua, huonontunutta elämänlaatua, toiminnanvajausta sekä hoidan ja avun tarvetta kuin mikään muu sairausryhmä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen Eikä tässä kaikki. Jos esimerkiksi kotikunta tarjoaa vain vähän paikkoja ja muita mahdollisuuksia omatoimiselle ja ohjatuille liikuntaharrastuksille tai jos liikuntapalvelut puut - tuvat jopa kokonaan, heikkenee kuntalaisen mahdollisuus ehkäistä tehokkaasti yleisiä kansantauteja kuten sepelvaltimotautia, aivohal - vausta, rinta- ja paksusuolen syöpää, masennusta ja iän mukana tapahtuvaa aivotoimintojen heikkenemistä. Yksi näiden sairauksien yleisyyteen myötävaikuttava tekijä suomalaisilla saattaakin olla tule-vaivojen ja -sairauksien yleisyys. Toisin päin tarkasteltuna tule-terveyden edistäminen on yksi olennainen keino edistää koko terveyttä ja ehkäistä yleisimpiä kansansairauksia. Todistaako edellä esitetty, että tule-terveys on terveyden perusta? Ainakin se vahvasti tukee väitettä. Poliittiseen päätöksentekoon tämän - asteinen näyttö ja varmuus yleensä riittävät. Tervettä taloutta Lisää todisteita tule-hyvinvoinnin keskeisyydestä kaiken terveyden perustana löytyy, kun otetaan mukaan terveystalous. Järkevässä taloudessa mahdollisimman paljon varoja käytetään tuottavien toimintojen aikaansaamiseen sekä käyttämiseen ja mahdollisimman vähän puutteiden ja vahinkojen korjailuun. Tule-sairaudet heikentävät tervettä taloutta, koska niiden aiheuttama työkyvyttömyys pienentää käytettävissä olevaa työpanosta ja aiheuttaa yli 2.5 miljardin kustannukset vuodessa eli noin 580 euroa veronmaksajaa kohti. Lisäksi tulevat hoidon ja kuntoutuksen mittavat kustannukset. 18 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

19 Tutut konstit avuksi Jos tule-terveys on terveyden perusta, niin mitä pitäisi tehdä? Paljon kei - noja on tiedossa, niistä päällimmäisiä tuki- ja liikuntaelinten päivittäinen käyttö eli liikunta ja muu lihastyö, laadultaan monipuolinen ja määrältään tarvetta vastaava ravinto, edellisten tuloksena terveen painon säilyttäminen, tupakoimattomuus, työhön liittyvien liiallisten tai virheellisten kuormitusten ehkäisy ja poistaminen sekä tapaturmien välttäminen toimimalla järkevästi työssä, vapaa-aikana ja liikenteessä. Edellä kuvattu vanha keinojen rimpsu pätee edelleen, nyt vähintään yhtä hyvin kuin ennenkin. Samoin pätee edelleen, että jokainen meistä voi omilla valinnoillaan edistää omaa ja läheistensä tule-terveyttä, mutta yhteiskunnan on myös tuettava terveellisiin valintoihin päätymistä. Kattava valikoima tule-terveyttä edistäviä ja sairauksien haittoja vähentäviä keinoja on koottu Kansalliseen TULEohjelmaan. Yhteisvoimalla tekoja Yhteiskunnan tukeen tarvitaan päätöksiä ja niiden aikaansaamiseen tietoa ja tahtoa. Päätösten tekijöillä on usein tiedosta vähemmän puutetta kuin tahdosta, mutta kumpaakin on vahvistettava. Yksittäisten ihmisten, ryhmien tai jär jestöjenkin sanalla on yleensä vä - hän vaikutusta päätöksenteon ristiaallokossa. Sana kuuluu paremmin, kun se esitetään samansisältöisenä monilta tahoilta, mieluimmin yhdessä. Siispä: kaikki Suomen tule-väki yhtykää! Tätä kutsua ei kuitenkaan ole syytä rajoittaa vain tule-väkeen. Sy - dän-, keuhko-, diabetes-, raittius-, liikunta-, ympäristö- ja monen muun hyvän asian ympärille ryhmittynyt väki ajaa samoja toimintatapoja. Kaikki Suomen terveyden edistäjät ja sairauksien ehkäisijät, yhtykää samoihin sanomiin ja samoihin toimiin! Ilkka Vuori LKT, professori (emeritus) Suomen Tule ry:n pääsihteeri Kansallisen TULE-ohjelman koordinaattori Kansallinen TULE-ohjelma: Kansainvälinen verkostokokous Washingtonissa B one and Joint Decaden (BJD) koordinaattori Mats Grönblad osallistui lokakuussa 2009 Kansainvälisen tules-vuosikymmenen verkostokokoukseen Washingtonissa. Kokouksessa tehtiin linjauksia tuleville vuosille. Grönbladin mukaan hankkeen kansainvälinen ohjausryhmä pyrkii kehittämään keinoja juurruttaa vuosikymmenen aikana luotuja toimintamalleja. Hyvin käynnistyneelle työlle halutaan jatkuvuutta. Ohjausryhmän puheenjohtaja, professori Lars Lidgren painotti puheissaan vielä edessä olevia tules-vuosikymmeniä (Bone and Joint Decades). Ensimmäisen vuosikymmenen aikana eri puolilla maailmaa alkuun saatua toimintaa on tarkoitus jatkaa. On mahdollista, että uusia maita liittyy toimintaverkostoon mukaan. Toimintoja tullaan todennäköisesti siirtämään yhä enemmän paikallistasoille, Grönblad sanoo. Kohti täytäntöönpanoa Verkostokokouksessa suunniteltiin uutta globaalia tiekarttaa tule-terveyden edistämiseksi. Työryhmät oli jaettu mantereittain. Itse osallistuin Eurooppa-ryhmään. Työryhmä totesi, että suosituksien ja ohjeiden tuottamisen sijaan tulevalla vuosikymmenellä tu lisi keskittyä suosituksien käyttöönottamiseen. Toisin sanoen, nyt kun kunnon pohja on olemassa, tulisi siirtyä toteuttamisvaiheeseen, Grönblad kiteyttää. Hankemaita kehotettiin kokouksessa perustamaan yliopistojen yhteyteen tules-tutkimuskeskuksia tasokkaan tule/s-tutkimuksen turvaamiseksi. Suomessa tilanne on sikäli hyvä, että eri painotuksilla toimivia tutkimusyksikköjä on jo olemassa esimerkiksi Turun yliopistossa ja Työterveyslaitoksessa. Tutkimusotteeseen kaivataan kuitenkin laaja-alaisuutta ja monitieteellisyyttä. Ylilääkäri Mats Grönblad osallistui verkostokokoukseen Washingtonissa. Monessa hankemaassa ollaan sitä mieltä että tules-tutkimukseen kohdennettu rahoitus on riittämätön tule-sairauksien yhteiskunnalliseen merkitykseen nähden, Grön blad sa - noo. MATS GRÖNBLAD Menestyksekäs jättihanke Kymmenen toimintavuoden aikana Tules-vuosikymmen on kansainvälisenä jättihankkeena saavuttanut merkittäviä avauksia tule-terveyden edistämisessä ja onnistunut yhdistysväen aktivoinnissa kulttuuritaustasta tai kotimaan yhteiskuntajärjestelmästä riippumatta. BJD:n tule-ohjelmalla on esimerkiksi Maailman terveysjärjestön (World Health Organisation, WHO) vahva tuki takanaan. WHO on keskeisin toimija maailmanlaajuisten terveysohjelmien toteuttamisessa. Se on auttanut Tules-vuosikymmentä tule-sairauksien aiheuttaman taakan kartoittamisessa ja pyrkimyksissä vähentää liikennetapaturmia, Grönblad painottaa. Tällä erää viimeinen Tules-vuosikymmenen maailmanlaajuinen verkostokokous pidetään Ruotsin Lundissa syksyllä Lundin yliopistossa toimii Lidgrenin johtama WHO:n tule-terveyden tutkimusyksikkö (Musculoskeletal Collaborating Center). Samalla paikkakunnalla pidettiin vuonna 1998 ensimmäinen BJD:tä pohjustava suunnittelukokous, jossa itsekin tutustuin ensimmäisen kerran hankeideaan, Grön - blad muistelee. 19

20 Tules-vuosikymmen tiedotteen toimitus : Kansainvälinen tules-vuosikymmen / Suomen Reumaliitto ry Iso Roobertinkatu A, HELSINKI puh. (09) , fax (09) Kehitysjohtaja Jaana Hirvonen Toimitussihteeri, toimittaja Mikko Väisänen Taitto ja painatus: Heikki Hjelt, Markkinointipörssi Oy ISSN

Kannanotto kuntalaisten tule-terveyden puolesta

Kannanotto kuntalaisten tule-terveyden puolesta Kannanotto kuntalaisten tule-terveyden puolesta Kuntalaiset kuntoon! tule = tuki- ja liikuntaelin tules = tuki- ja liikuntaelinsairaus, tule-sairaus Hyvä tuki- ja liikuntaelinterveys on kaikkien asia.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti.

Luuliikuntasuositus lapsille ja kasvaville nuorille. Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Hypi ja pompi, juokse ja pelaa! Usein ja vauhdikkaasti. lapsille ja kasvaville nuorille Liikuntamuodot Lapsilla ja kasvavilla nuorilla tavoitteena on luiden ja lihasten

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä

Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka. Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Liikuntasuositus: Liikuntapiirakka Liikuntapiirakan käyttö arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä Terveysliikuntasuositukset UKK-instituutin Liikuntapiirakka julkaistiin alun perin vuonna 2004. Yhdysvaltain

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU Lihasmassa rapistuu -> Aineenvaihdunta hidastuu Ruoansulatuskanava kauttaaltaan muuttuu (hampaat -> mahalaukku ->suolisto) Luusto

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Hyvinvoinnin merkitys. Taustaa 26.8.2014. Urheilugaala 2011 Suomen taustavaikuttaja

Hyvinvoinnin merkitys. Taustaa 26.8.2014. Urheilugaala 2011 Suomen taustavaikuttaja Hyvinvoinnin merkitys Taustaa Matti Heikkilä Liikunnan erityisasiantuntija LO 69-71 (Vierumäki) KVT 80 82 (Jyväskylän yliopisto ja Vierumäki) Tmi Sykettä Elämään ja StressinMurtajat Yritysten hyvinvointivalmennus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 2 Vireyttä ja työkykyä edistävä ruokailu Terveellinen ja monipuolinen ravinto tukee

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot

Tuki- ja liikuntaelinten huolto-ohjeet

Tuki- ja liikuntaelinten huolto-ohjeet Tules ja toimintakyky-kampanja Tuki- ja liikuntaelinten huolto-ohjeet Kotikonsteja tuki- ja liikuntaelinten itsehoitoon Kansainvälinen tules-vuosikymmen -hanke 2000 2010 1 Tietoiskun rakenne Hankkeen tausta

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Reumaviikko nostaa esiin huolen erikoislääkäripulasta

Reumaviikko nostaa esiin huolen erikoislääkäripulasta 1 (2) Ennakkotiedote Reumaviikko 12. - 19.10.2014, vapaasti julkaistavissa Reumaviikko nostaa esiin huolen erikoislääkäripulasta Reumaliitto nostaa yhteistyökumppaneineen esiin huolen reumatologi- ja fysiatripulasta

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011

Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Puolustusvoimat puolustusvoimien kuntotestit 2011 Kuntotestit puolustusvoimissa Kuntotestit antavat yhdessä terveystarkastusten kanssa hyvän kuvan henkilön terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta sekä

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN

Lisätiedot

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Johanna Kujala Puh. 040 574 1922 johanna.kujala@suomentule.fi Innovaatio-projekti, kevät 2014 Metropolia, Vanha Viertotie 24, 7.2.2014 Vastuuopettaja: Mirka Peththahandi,

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen. Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot