eniere-posti Vuosikerta XIII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "eniere-posti Vuosikerta XIII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland"

Transkriptio

1 eniere-posti Vuosikerta XIII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland

2 Suomen Meniere-liitto ry:n yhdistykset ja niiden puheenjohtajat Etelä-Karjalan Meniere-yhdistys ry Esa Antikainen Ainonkatu 28 a Lappeenranta puh Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry Tuulikki Hartikainen Saharisentie 14 A 6, Palokka puh Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G Tampere puh , Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Pirjo Viitamäki Vuorenmaanrinne 23 B Seinäjoki puh. (06) Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Tuomo Siitari Petäjistönkatu 20, Mikkeli puh. (015) Itä-Savon Meniere-yhdistys ry Eija Tammisto Kaukaantie 1 F 23, Savonlinna puh Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Olle Tast Majaniementie 50, Parola puh. (03) , Koillismaan Meniere-yhdistys ry Liisa Poussu Hukanpolku 1, Kuusamo puh. (08) , Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry Tarja Pukero Viimakatu 1, Kotka puh Lapin Meniere-yhdistys ry Leena Hoikka Näätäpolku Saarenkylä puh Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Sinikka Kaikkonen Pihatie 4, Maksniemi puh. (016) , Pohjois-Savon Meniere-yhdistys ry Liisa Peiponen Luhtatie 6, Kuopio puh Päijät-Hämeen Meniere-yhdistys ry Liisa Palkio Vesijärvenkatu 37 C Lahti puh. (03) , Satakunnan Meniere-yhdistys ry Antero Hiitiö Tarkintie 14, Panelia puh. (02) , Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Riitta Järvinen Kotasuontie 18 A, Helsinki puh. (09) Keski-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Nadia Tiainen Peltopolku Kokkola puh Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Tuovi Kiviniemi Tiilitie 1 D Oulu puh Suomen Meniere-liiton kotisivut Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus vuonna 2008 Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Pirkko Larkela Puistomäenkatu 28, Turku puh , (02) Puheenjohtaja Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G Tampere puh Varapuheenjohtaja Esa Antikainen Ainonkatu 28 a Lappeenranta puh Rahastonhoitaja Aune Pyykkönen Räihänkuja Oulu puh (08) (koti) dnainternet.net Sihteeri Tuulikki Hartikainen Saharisentie 14 A Palokka puh Antero Hiitiö Tarkintie Panelia puh. (02) Marketta Joutsa-Lindell Västäräkinkatu 1 C Turku puh Erna Kentala HUS, Korvaklinikka PL 220, HUS puh. (09) Liisa Poussu Hukanpolku Kuusamo puh. (08) Urho Roivanen Laitakuja 6 C Vantaa puh. (09) Eija Tammisto Kaukaantie 1 F Savonlinna puh

3 Ikiroutaa nettisivuilla? Meniere-postin kesänumerossa latelin madonlukuja Meniere-yhdistysten tiedoista Liiton sivuilla. Päivittelin päivitysten hidasta kulkua, ehdotin, että yhdistykset lakaisevat menneen talven lumet tapahtumasivuiltaan. Olin sitä mieltä - ja olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että yhdistysten ja koko Menieretoiminnan näyteikkunaksi tarkoitettujen Liiton sivujen ei pitäisi kertoa toiminnan laahaamisesta. Tammikuun tapahtumat, kevätkokoukset ja nautitaan kesästä -toivotukset eivät kuulu lokakuussa luettaville tapahtumasivuille. Puheet yhdistysten siirtymisestä kokonaan nettitiedotuksen varaan tuntuvat näillä näkymin aika utopistisilta. Kaikkivoipaiseksi ajatellun nettiviestinnän heikkous on siinä, että sen kummassakin päässä on kumminkin ihminen. Viesti on koneelle toimitettava ja se on sieltä haettavakin. Se ei tule kotiin kannettuna, kuten tavallinen posti. Aika harva jättää jäsenkirjeen avaamatta, mutta netissä ei tule aina käytyä oman yhdistyksen viestejä hakemassa. Eikä paljon kannatakaan, siellä on kumminkin monen yhdistyksen sivuilla vain vanhaa tietoa. Kannattaako yhdistystietoja ylläpitää, kun ei niitä oikeasti pidetä yllä? Tietojen lähettäminen Raikaliin ei voi olla ylivoimaista kenellekään. Voi käyttää nettiä, kirjoittaa kirjeen ja vaikkapa soittaa. On korkea aika poistaa viime talven viestit ennen uuden lumen tuloa - muutoin joku voisi luulla ikiroudan tulleen Menieretoimintaan. Marjukka Laitinen Meniere-postin lehtitoimikunta: Kirsti Salovaara pj., Esa Antikainen, Jouko Hovi, Riitta Järvinen, Marjukka Laitinen, Leo Roivainen. Seuraava Meniere-posti ilmestyy viikolla 51. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä viimeistään tai siitä etukäteen sovittaessa myös hieman myöhemmin. Tämän lehden sivulla 31 on Menierepostin mediakortti, josta tarkemmat tiedot: ilmoitushinnat ja ilmoitusten palstakoot ym. Toimituksen yhteystiedot: Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, TURKU, puh. (02) , , Painopaikka: Painola, T Nieminen Oy, Kaarina. ISSN Osoitteenmuutoksista ilmoitetaan oman yhdistyksen sihteerille. Meniere-liittoon suoraan liittyneet jäsenet ilmoittavat osoitteenmuutokset Raikal Rekisteripalveluun sähköpostilla tai postitse Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5, TAMPERE. Raikal Rekisteripalvelun kotisivut ja puh Sisällys: Yhdistykset ja puheenjohtajat, Suomen Meniere-liiton hallitus v Ikiroutaa nettisivuilla? Päätoimittajan palsta... 3 Ole rohkea ja avoin, sekä itsellesi rehellinen, puheenjohtaja Kirsti Salovaara...4 Meniere-kerhosta kannustusta ja elämisen halua...5 Aivojen sopeutuminen ja muuttuminen vertaistuessa, Ilmari Pyykkö et al... 6 Stressin ja tasapainovaurion aiheuttamat muutokset aivojen toiminnassa, Ilmari Pyykkö et al...9 Ei ole olemassa Meniere-potilasta jota ei voitaisi jollakin tapaa auttaa, vertaistukihaastattelussa professori Dennis Poe Muutosvastarinta hoidon ja vertaistuen esteenä, Urho Roivanen...14 Niitä näitä poimittuja...16 Yhdistysten kuulumisia...17 Yhdistysten syyskauden toimintaa...18 Kuulonhuoltoliiton kurssitarjontaa Meniere-lääkärien yhteystietoja...22 Meniere-posti, mediakortti...23 Kansi: Pasi Hurme 3

4 Puheenjohtaja Kirsti Salovaara Ole rohkea ja avoin sekä itsellesi rehellinen Syksy kirkkaine väreineen on jo pitkällä. Saimme turhaan odottaa sitä ihanaa lämmintä intiaanikesää, jota ei sitten tullutkaan. Kesä oli hyvin tuulinen ja mieliharrastukseeni veneilyyn ei ollut montakaan mahdollisuutta. Elämisen vene on pidettävä kuitenkin kurssissa, joten taas kerran on kerrattava positiivisen elämän aakkosia. Keskustellessani yhdistyksemme pitkäaikaisen jäsenen, Sinikan kanssa, hän sanoi, että on sinut sairautensa kanssa. Häntä on siinä auttanut lause: Ole rohkea ja avoin sekä itsellesi rehellinen. Nämä vuoden 2002 Meniere-postissa nro 4 julkaistut positiivisen elämän aakkoset auttavat meitä onnistumaan. Kerää onnistumisia. Saavuta pieniä voittoja. Yksi kerrallaan. Huomaa ne. Älä vähättele niitä. Ota kiitos vastaan. Juhlista voittojasi. Onnistuminen lisää itseluottamusta. Tee lista hyvistä puolistasi ja saavutuksistasi. Muistele saavutuksiasi. Tee niistä lista pöytälaatikkoosi. Mieti mitä osaat, missäolet hyvä, mitkä ovat hyvät ominaisuutesi. Muista ystäviesi myönteiset palautteet itsestäsi. Säilytä ne. Tee lista hyvistä puolistasi. Arvosta omaa itseäsi, olemustasi. Osoita ajankäytölläsi, harrastuksillasi ja vapaudellasi, että arvostat itseäsi. Laita onnistujan kasetti päälle. Ajattele onnistunutta suoritusta ja sen eri vaiheita mielessäsi. Mihinkä asiaan valmistutkin ajattele onnistumista. Innostu onnistumisesta. Anna myönteisten mielikuvien kulkea mielessäsi: pystyn kyllä. Tänään on hyvä päivä. Hymyile - levitä myönteisyyttä ympärillesi. Hymyile. Hymy, jonka annat toiselle, palaa kerran luoksesi. Kannusta. Naura. Innostu. Levitä myönteisyyttä ympärillesi. Ideoi. Etsi vaihtoehtoja. Uusia näkökulmia. Löydä uusia ratkaisuja. Ole avoin kaikelle uudelle ja oudolle. Rentoudu. Tässä meille kaikille haastetta! Kirjoituksia Meniere-postiin Päätoimittaja Marjukka Laitinen on toivonut kirjoituksia yhdistysten jäseniltä. Kerro elämästäsi, kokemuksistasi rohkeasti, näin saamme lehteemme monipuolisuutta. Tukihenkilöt Liittomme sivuilla ei vielä ole kaikkien yhdistysten tukihenkilöiden yhteystietoja. Asiassa lienee vielä epäselvyyttä, joten lisäopastus on varmaan paikallaan. Syksyn aikana otamme yhteyttä yhdistyksiin asian merkeissä. Syysterveisin Kirsti Salovaara 4

5 Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys vietti 10-vuotisjuhlaa Lapualla Meniere-kerhosta kannustusta ja elämisen halua Meniere-yhdistysten toiminta on viime aikoina hieman vähentynyt, mutta se ei tarkoita, että Meniere-toiminta olisi hiipumassa. Päinvastoin, uuden Internet-pohjaisen vertaistuen kasvulla ja mahdollisuuksilla ei näy äärtä eikä rajaa. Maailmanlaajuiseen Meniere-yhteisöön ulottuvan toiminnan ohella syntyy edelleen myös paikallista uutta toimintaa, Meniere-kerhoja. Keski-Suomen Meniere-yhdistyksen alaisena toimivan Viitasaaren kerhon ja Oulun Seudun yhdistyksen alaisen Kajaanin kerhon lisäksi on myös myös Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys saanut oman paikalliskerhon Loimaalle. Kimmoke kerhon perustamiselle on aina sama: pitkät matkat oman alueen yhdistyksen tapaamisiin. Loimaan kerho sai syntynsä Varsinais-Suomen Meniere-yhdistyksen järjestämällä Ensitietokurssilla Turussa. Yksi Loimaan seudulta tulleista kurssilaisista oli Pirkko Kärhä, jonka päättäväisen toiminnan tuloksena kursseilla Varsinais-Suomen Meniere-yhdistykseen vierailulle tulleet Loimaan kerholaiset Pirkko Kärhä (vas), Hannele Ristimäki ja Helena Helander. syttynyt kipinä on pysynyt elossa ja levinnyt niin, että kerhossa on nyt 14 jäsentä ja pari uutta juuri tulossa lisää. Oman Meniere-historiansa Pirkko Kärhä kertoo alkaneen neljä vuotta sitten. Terveydenhoitoalalla työskennelleenä hän ei kauaa ihmetellyt oireittensa kanssa. Muistin ne kolme H:ta, humina, huimaus ja huonokuloisuus. Minulla oli ne kaikki, ja arvelin vaivani aivan oikein Menieren taudiksi. Kerhon alkutaival oli hieman takkuinen, mutta se ei lannistanut. Tiedon levittäminen Meniere-infon mukana terveysasemille ja yhdistyksen jäsenkirjeessä saivat hyvää täydennystä kun kokouskutsu Loimaan Lehdessä innosti toimituksen tekemään puolen sivun jutun kerhosta ja Menieren taudista. Nyt Kerho kokoontuu joka toinen kuukausi kahvilatapaamisiin. Niitä oikein odotetaan, halataan kun tavataan kerholaiset sanovat. Ennestään toisilleen uppo-oudot ihmiset ovat kerhossa ystävystyneet. Vaikka Meniere-kohtaukset ja taudin kulku eivät tule ensimmäiseksi puheenaiheeksi, on kokemusten vaihdolla kuitenkin hyvin tärkeä osa tapaamisissa. Ihan ummikko, vasta sairastunut saa uutta elämänhalua ja rohkaisua ja oppii, että on olemassa paljon pahempiakin sairauksia. Menieren taudin sairastaminen on kuitenkin kohtauksittaista, kerholaiset sanovat. 5

6 Vertaistukiseminaarissa käsiteltyä Pyykkö Ilmari, prof., Stephens Dafydd, prof., Varpa Kirsi fil. maist., Kentala Erna, dosentti ja Levo Hilla, lääket. tri. Aivojen sopeutuminen ja muuttuminen vertaistuessa Pavlovin koirakokeet vatsan suolahapon eritys Venäläinen Pavlov oli ehdollistettujen heijasteiden isä-hahmo. Hän avasi koiran vatsalaukun siten, että pystyi seuraamaan suolahapon eritystä ruokailun yhteydessä. Kun Tom-niminen koira sai ruokaa, suolahapon eritys lisääntyi. Pavlov teki sarjan kokeita, joissa Tomille kilisytettiin kelloa ruokailun merkiksi ja annettiin ruokaa. Tehtävä toistettiin lukuisia kertoja, ja ennen pitkää kellon soitto sai aikaan samanlaisen suolahapon erityksen kuin ruokakin. Pavlov oli keksinyt ehdollistetun heijasteen autonomisessa hermostossa. Oli muodostunut uusi hermorata kuuloaistin ja vatsalaukun suolahapon välillä. Aivot olivat muokkaantuneet harjoituksen pohjalta ja kehittäneet ruokailua palvelevan refleksin. Kuuro-sokea lapsi ja sisäkorvaistuke näköaivokuoren uusiokäyttö Sisäkorvaistuke mullisti maailman kahdella tavalla: Se teki kuurosta kuulevan ja salli kuuron henkilön osallistua yhteiskuntaan samoin vaatimuksin kuin kuulevan ihmisen. Toiseksi sisäkorvaistuke osoitti että aistinjärjestelmää voidaan muokata tekniikan avulla. On vain ajan kysymys koska vastaavat istukkeet tulevat korvaamaan toisen suuren aistinvammaisten ryhmän, sokeat. Mielenkiintoinen, mutta vähemmän tunnettu tapahtuma on siinä, miten syvällisesti sisäkorvaistuke kykenee muokkaamaan aivojen toimintaa. Aivojen muokattavuus eli plastisiteetti ilmeni kuurosokeilla lapsilla varsin mielenkiintoisella tavalla. Takaraivolohko, joka on terveillä näköaistin varaama, sai kuurosokeilla sisäkorvaimplantin jälkeen uusia tehtäviä; heillä sisäkorvaistuke valtasi klassisen kuuloaivokuoren lisäksi myös näköaivokuoren. Funktionaalisessa magneettikuvauksessa ääniärsykkeen aikana kuurosokeiden lasten kuulo- ja näköaivokuori alkoi loistaa, osoittaen aktiviteettia. Kuurosokeilla lapsilla näkökuoren hermosolut ottivat uusia tehtäviä vastaan ja kuuloärsykkeen aikana ne palvelivat kuuloa. Tämä aivojen muokattavuus säilyy ihmisellä koko elämän ajan ja aivot ottavat vastaan vanhuuteen asti uusia haasteita, muokkautuvat ja korjaavat sairaudessa vaurioituneita tai puuttuvia toimintoja. Ne mukauttavat henkilön maailmankuvan henkilölle sopivaksi. Sama plastisiteetti on myös menierikon toiminnoissa, joissa kuulo ja tasapainoaisti ovat vaurioitunet. Joka päivä aivot muokkautuvat ja sopeuttavat toimintoja vastaamaan ihmisen ja elimistön uusia vaatimuksia. Kuulon menetyksen seurausmuutokset aivojen aktiviteetissa Mitä aivoissa tapahtuu kun menierikon toisen korvan kuulo alenee äkillisesti? Normaalisti ääniaistimus korvasta projisoituu vastakkaiseen aivokuoreen, jossa kuulosignaalia muokataan. Ihminen kuulee aivokuorellaan, jossa kuuloaistimuksen signaalit käännetään ymmärrettävälle kielelle ääniksi ja sanoiksi. Jos kuulo äkillisesti alenee toisesta korvasta, vaimenee vastaavasti tähän korvaan kytketty kuuloalue aivojen kuorikerroksessa. Menierikko kokee tilanteen hankalaksi eri kuulemistilanteissa. Kun kuulon alenemisesta on kulunut aikaa, terveen korvan kautta tuleva kuuloaistimus muokkaantuu ja kuulohermon välittämä aistimus jakautuu tasaisesti kumpaankin aivopuoliskoon. Aivojen toiminta on muokkaantunut. Kuuroutuneen korvan aivoalue on ottanut uusia tehtäviä. Ne ovat alkaneet muokata uudelleen kuulosignaalia vastakkaisesta korvasta. Potilas tulkitsee asian useimmiten sanomalla, että hän on tottunut elämään toisen korvan kanssa. Tämä tottuminen johtuu aivojen toiminnan uudesta ohjauksesta, ei niinkään tilanteeseen alistumisesta. Sopeutuminen on aktiivi prosessi, jossa aivojen toiminta on muokkaantunut uudelleen ja alkanut toimia selviytymistä parantavasti. Tinnituksen muutokset aivoissa ehdollistetut heijasteet Tinnitus on esimerkki mukautumisesta niin hyvässä kuin pahassa. Tinnitus lähes poikkeuksetta alkaa 6

7 Vertaistukiseminaarissa käsiteltyä sisäkorvasta, sen sisemmistä karvasoluista. Itse mekanismia ei tunneta varmuudella. Tinnitus jatkuessaan muokkaa aivoja riippuen omasta asenteesta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista. Sairausprosessista tinnitus voi muodostua sangen häiritseväksi. Tinnitukseen voi liittyä ahdistusta ja masennusta. Tutkimuksessa, jossa 6 kuukautta pitempään jatkuneessa tinnituksessa (korvan ollessa kuuro) kuulohermo katkaistiin vaikean tinnituksen vuoksi, vain joka toinen potilas vapautui tinnituksesta. Näillä henkilöillä tinnitus oli muodostanut uuden hermoyhteyden, joka ruokki tinnitusta. Tinnituksesta oli tullut uhka yksilölle ja tinnitus koettiin ahdistavana. eniere-posti Mikä tekee tinnituksesta niin poikkeavan signaalin kuuloaistimukseen nähden? Ilmeisesti kuuloaistin merkitys lajikehityksen aikana. Sisäkorva, kuulo ja tasapainoelin ovat vanhimpia aistinjärjestelmiämme. Kuuloaisti toimii vain ihmisellä pääasiallisena kommunikaatiovälineenä. Muilla lajeilla se liittyy vaaran havainnointiin ja toimii varoitussignaalina. Kuuloaisti ei koskaan nuku. Unessakin se toimii samalla, suurella herkkyydellä. Unessa oksan risahdus saa peuran pakenemaan. Kuulosignaali toimii voimakkaana sympaattista hermostoa ärsyttävänä signaalina, jolloin taistele tai pakene reaktio aktivoituu. Aivoissa mantelitumakkeella on merkittävä osuus tämän käytösmallin luomisessa. Se ilmeisesti muokkautuu myös tinnituksessa. Jatkuva sympaattisen hermoston aktivointi aiheuttaa toiminnallisia muutoksia tunneelämän keskuksessa. Tinnitus alkaa ahdistaa ja masentaa. Sen yli on vaikea päästä. Kyseessä on negatiivinen muutos ihmisen kannalta. Tinnitus on muokannut ahdistusta tuottavan hermoradan. Positiivisessa tapauksessa tinnitukseen ei liity emootioita. Tinnituksen ääni aistitaan mutta se ei herätä tunne-elämän muutoksia tai muutokset aistitaan positiivisina: kuin laineiden liplatus, kuin tuutulaulu. Tähän perustuukin tinnituksen hoito. Tinnituksen poisoppimisessa harjoitellaan malleja, jossa aivojen mukautumista käytetään hyväksi. Tinnitus depersonalisoituu eli sitä ei pidetä enää itseen kohdistuvana uhkana eikä tinnitus valtaa tajuntaa aikaisemmassa määrin. Ohimolohko, aivokuori Sisempi polvitumake Pelko - hereilläolo Mantelitumake Ehdollistuminen -tunne-elämä Kuulorata ihmisen aivoissa. Kuulorata risteää useassa kohdassa aivorungon ja väliaivojen sisällä. Kuulorata projisoituu ohimolohkoon sen pintakerrosta syvemmällä sijaitsevaan alueeseen. Kuuloradan risteyskohdat on tarkemmin kuvattu viereisessä kaaviossa. Alempi kaulatumake Olivocochlear tumake Hippokampus Sisemmät karvasolut & kuulohermo Kuva tinnituksen aivoyhteyksistä ja kroonisen tinnituksen aiheuttaman tuskaisuuden mekanismeista. Sisäkorvan hermoradat kulkevat alemman kaulatumakkeen sekä sisemmän polvitumakkeen kautta. Ne ehdollistavat kuuloheijasteen projisoitumalla mantelitumakkeeseen ja hippokampukseen (emootiot), jolloin tinnitusrefleksi voimistuu. Aivorunko vahvistaa signaalia ja lisää tuskaisuutta ja valveilla oloa. 7

8 8 eniere-posti Aivot ja tasapainoharjoittelu Japanilainen Masauki Ito on tehnyt pioneerin työn selvitellessään pikkuaivojen toimintaa. Hänen alkuperäiset työnsä koskivat motorista säätelyä, sitä miten liikkeiden sujuminen ja normaali suoritus tapahtuu. Hän osoitti, että pikkukaivot osallistuvat liikkeen säätelyyn oppien uusia liikemalleja ja toimien siten, että liikettä voitiin ennakolta suunnitella ja sen suorittaminen on sujuvaa ja liikkeen loppupaikka on oikea. Ajatellaanpa esimerkiksi, että seisomme pöydän vieressä ja puoliso pyytää antamaan vesipullon pöydältä. Normaalisti käsi ojentuu, tarttuu pulloon ja antaa sen puolisolle. Itse neurofysiologinen tapahtuma on paljon monimutkaisempi. Ensinnäkin otsalohko yhdessä pikkuaivojen kanssa ennakoi pullon painon, laskee sen perusteella ojennusliikkeen vaatimat tasapainon ylläpitolihasten toiminnan muutokset, laskee käden liikeradan ja ennakoi käden lihasten voiman ja lihasten supistumisjärjestyksen, estää liikettä vastustavien lihasten toiminnan ja laskee liikkeen ajoituksen. Sitten aktivoidaan tasapainon säilyttämiseksi alaraajojen lihakset, aktivaatio etenee reisilihaksiin ja selkälihaksiin. Kun tasapainon ylläpito on varmistettu liikkeen aikana, lähtee käsi liikkeelle, tarttuu pulloon ja ojentaa sen puolisolle. Siis sangen monimutkainen laskenta prosessi keskushermoston kannalta, vaikka liike on hyvin yksinkertainen. Tämä liikesuorituksen suunnittelu tapahtuu pikkuvaivojen ja otsalohkon yhteistyössä ja motorinen suoritus sitten laskettujen aika- ja paikka-koordinaatioiden mukaan aivorungossa. Huomattavaa on kuitenkin, että liikettä ja sen sujumista seurataan pikkuaivoissa ja ne oppivat ja korjaavat liikettä siten että seuraava ja sitä seuraava liike ovat entistä sujuvampia. Ihmisen motorinen suoritus paranee tehtävää toistettaessa. Aivot oppivat. Ja kaiken perustana on aina tasapainon ensisijainen säätely liikkeessä. Menierikko, muista harjoitella! Tasapainojärjestelmän virhesuoritusta voidaan myös parantaa harjoituksen avulla, samoin kuin suoritusmallejakin. Tasapainoaistia kalibroi näköaisti joka toimii refleksin säätäjänä ja suorituksen aikana valvoo refleksin toimintaa ja oppii sen virheistä. Toistettaessa refleksiä, esimerkiksi pään nopeaa kääntämistä, toiminta paranee jatkuvasti harjoituksen edetessä. Tähän perustuu tasapainon harjoitushoito. Liikkeitä toistettaessa järjestelmää korjataan ja säädetään ympäristöä vastaavaksi. Koska erilaisia tasapainotiloja on miljoonia, on näitä kaikkia mahdotonta hallita, ja siksi harjoituksissa keskitytään vain keskeisiin ja vaikeasti hallittaviin tasapainon ylläpitoa vaativiin toimintoihin. Vertaistukiseminaarissa käsiteltyä Urheilijan mielikuvaharjoittelu Tätä aivojen oppimismallia on alettu käyttää yhä enenevässä määrin huippu-urheilijoiden harjoituksissa. Olemme lukeneet miten mielikuvaharjoittelu yleistyy urheilussa. Urheilijat käyvät mielessään lävitse suorituksen eri vaiheita askel askeleelta ja toistetusti. Tässä mielikuvaharjoittelussa ensin hermosolut aktivoivat toisiaan muodostaen yhteyksiä. Hermosolut kasvattavat uusia päätteitä solusta toiseen ja uusia soluja otetaan käyttöön. Lopulta tämä yhteyksiä muodostava hermosoluryhmä muodostaa hermoradan joka alkaa toimia itsenäisesti tapahtuman alkaessa. Siitä muodostuu refleksi. Olemme urheilutapahtumassa nähneet mitä erilaisimpia rituaaleja, joissa urheilijat koskettavat kolmasti otsaansa jne. Tapahtumassa he herättävät suoritusrefleksiä pintaan joka toimii suorituksessa mahdollisimman oikein. Neurofysiologiassa puhutaan refleksin primingista. Mielikuvaharjoittelusta on hyötyä myös menierikon tasapainon hallintaan. Tuolista nousemiset, ostoskeskuksessa käytäviä pitkin käynti muiden muassa ovat oivia kohteita mielikuvaharjoittelun kannalta. Nuku asian päälle? Varsin mielenkiintoista on tarkastella sitä miten aivot toimivat alitajuntaisesti. Kaikille meille on tuttua ongelman ratkaisemisessa, miten illalla nukkumaan mennessä jokin ongelma tuntuu ylipääsemättömältä, mutta aamulla herätessämme olemme valmiita löytämään siihen ratkaisun. Kansan sanonta nukutaan yön ylitse vaikuttaa oikealta ja todenperäiseltä. Mutta mitä sitten tapahtuu yön aikana? Onko niin, että levänneet aivot toimivat vain paremmin ja kykenevät ratkaisemaan ongelman, vai toimivatko aivomme yön aikana unessa ja ratkaisevat ongelmaa. Iton uudet tutkimukset valaisevat tätäkin ongelmaa. Otsalohkon ja pikkuaivojen välillä oleva hermorata toimii myös unen aikana. Se sisältää ajan käsitteen ja tapahtumien hahmotuksen. Ilmeisesti tämä rata ratkaisee yön aikaan ongelmat, konsultoi aivojen basaalitumakkeita kuten hippokampusta ja mantelitumaketta ja löytää aikaisempien kokemuksiemme pohjalta soveltuvan ratkaisun. Vanha sanonta nuku vaikean asian kanssa yön yli näyttää toimivan. Nukkuminen on aktiivinen tapahtuma, jonka aikana ilmeisesti elimistö yhdessä aivojen kanssa uudistaa elin- ja muistitoimintojaan. Menierikko älä tingi yöunesta ja levosta! Auta aivojasi ratkaisemaan ongelmia.

9 Vertaistukiseminaarissa käsiteltyä eniere-posti Pyykkö Ilmari, prof., Stephens Dafydd, prof., Varpa Kirsi fil. maist., Kentala Erna, dosentti ja Levo Hilla, lääket. tri. Stressin ja tasapainovaurion aiheuttamat muutokset aivojen toiminnassa Depressio ja aivojen muutokset Viimeaikaiset tutkimukset stressistä, ahdistuksesta ja masentuneisuudesta ovat tuoneet lisävalaistusta aivojen muutoksiin ja mukautumiskykyyn. Ohimolohko Aivot sivusuunnasta kuvattuna (otsa vasempaan päin). Mantelitumake sijaitsee ohimolohkojen välissä ja on yhteydessä hippokampukseen ja tätä kautta otsalohkoon. Mantelitumake on ikään kuin pelkokerroin johon kielteiset kokemukset ja ahdistus liittyvät. Kluver ja Bucy tekivät lähes 60 vuotta sitten käänteentekevät kokeet mantelitumakkeen merkityksestä. He vaurioittivat apinan mantelitumakkeita ja seurauksena oli, että aikaisemmin raivoisat ja uhmakkaat rhesus-apinat muuttuivat kesyiksi. Tuloksia on kritisoitu, koska heidän tutkimuksissa vauriot olivat laajoja ja ulottuivat mantelitumakkeen ulkopuolelle. Tutkijat ovat viime aikoina tehneet tarkempia vaurioita nuorten, imeväisiässä olevien apinoiden mantelitumakkeeseen. Seuratessaan api- noiden kehitystä tutkijat havaitsivat mielenkiintoisia muutoksia niiden käyttäytymisessä. Kun leikattu apina laitettiin samaan häkkiin toisen apinan kanssa, näytti leikatulta apinalta kadonneen kaikki varovaisuus ja tietyt sosiaaliset rituaalit. Nuori eläin ei ymmärtänyt varoa eikä muistanut sosiaalisen käyttäytymisen sääntöjä. Lisäksi apinalla esiintyi pakkoliikkeitä. Aikuisella apinalla puolestaan mantelitumakkeen vaurioituminen johtaa sosiaalisen käyttäytymisen muutokseen. Eläin eristäytyy, mutta seuraa huolellisesti muiden käyttäytymistä. Ne reagoivat kuin yrittäisivät välttää kohtaamista. Mantelitumakkeen vaurio ikään kuin riistää apinoilta kyvyn tulkita kasvojen liikkeitä ja muita sosiaalisia signaaleja. Tutkimustulokset mantelitumakevaurioissa osoittivat lisäksi, että apinoiden terveet pelkoreaktiot olivat hävinneet. Viimeaikaiset tutkimustulokset, joissa mantelitumakkeen ja hippokampuksen kokoa on selvitetty ihmisellä, ovat tuoneet mielenkiintoista tietoa depression ja hippokampuksen sekä mantelitumakkeen merkityksestä. Useat tutkimusryhmät ovat raportoineet depressiossa hippokampuksen pienenevän ja vastaavasti mantelitumakkeen koon kasvavan. Syy tähän muutokseen on huonosti tunnettu. On esitetty, että mantelitumakkeen lisääntynyt verenkierto tai uusien solujen lisääntyminen voisivat olla löydöksen takana. Mantelitumake (musta pallo) sijaitsee hippokampuksen päässä aivojen ohimolohkossa. Voimakas stressi aiheuttaa muutoksia mantelitumakkeen toiminnassa. Alussa mantelitumakkeen koko ilmeisesti kasvaa mutta stressin jatkuessa mantelitumakkeessa tapahtuu solukatoa. Tumakkeen kasvun syyksi on epäilty liiallista hermoaktiviteettia, jolloin välittäjäaineita vapautuu liiallisesti. Vastaava mekanismi on kuvattu sisäkorvassa, jossa tapahtuu voimakkaan melualtistuksen aikana kuulon heikkenemistä. Lopulta joukko hermosoluja tuhoutuu ja solut vähenevät apoptoosin kautta. Tämä vaikuttaa läheisesti toimivaan hippokampukseen, joka säätelee mielialaa yhdessä otsalohkon ja mantelitumakkeen kanssa. Hippokampuksen solujen vähentyessä aivojen aktiviteetti laskee ja masentuneisuus alkaa ottaa valtaa. Ahdistus lisää masentuneisuutta ja noidankehä on valmis. Käytös muuttuu vähemmän sosiaaliseksi 9

10 ja itsetuhoiset ajatukset lisääntyvät. Yhtenä tärkeänä depression syynä pidetään pitkään jatkuvaa stressiä, joko sairauden tai muun syyn pohjalta. Voiko tähän prosessiin vaikuttaa? Tutkijat tekivät mielenkiintoisia havaintoja meditoijilla, joista toinen joukko oli noviiseja, toinen pitkään meditaatiota harrastaneita. He an- toivat koehenkilöille ahdistavaa ja pelottavaa ääntä ja mittasivat aivojen toimintaa funktionaalisella magneettikuvaksella. Kokeneiden meditoijien aivoissa tapahtui vain vähäisiä muutoksia, kun taas vähän kokeneilla meditoijilla aivojen muutokset hippokampuksessa olivat suuria. Meditointi voi siis muuttaa aivojen toimintaa. Kokeessa meditointitehtävänä oli ajatella jotain hyvin positiivista tapahtumaa. Tämä siis suojasi meditointiin tottuneiden aivoja negatiivisilta ärsykkeiltä, jotka olisivat voineet laukaista pelkoa ja ahdistusta. Mielikuvilla ja harjoituksilla voi suojautua depressiota vastaan. Tasapainovaurion aiheuttama muutos hippokampuksessa Hippokampuksella on muitakin toimintoja: siellä sijaitsee paikkamuisti, jossa hahmotetaan ympäristöä sekä joukko säätelymekanismeja, jotka vaikuttavat valvetilaan. Omissa tutkimuksissamme selvitimme luvulla kanin hippokampuksen ja aivojen kuorikerroksen välistä yhteyttä. Näköaistin kautta välittyvä paikkatieto, tasapainoaistin kautta tuleva asentotieto ja lihasaistin kautta tuleva toimintatieto aktivoivat voimakkaasti hippokampusta. Niihin muodostui aivojen sähköisessä rekisteröinnissä eli aivofilmissä suuria theta aaltoja. Voimakkain aktivioiva tekijä oli tasapainoärsytys. Vastaavasti aivojen kuorikerros aktivoitui ja siihen tuli beeta-2- aaltoja, jotka osoittivat valvetilaa pakoa tai taistelua. Kun kaneille aiheutettiin tasapainovaurio kanit muuttuivat väsyneiksi ja ruokahaluttomiksi. Mielenkiintoisimmat muutokset tapahtuivat aivofilmissä: niissä tasapainoärsykkeiden aiheuttama hippokampuksen aktivaatio väheni voimakkaasti ja samalla aivojen kuorikerroksen aivofilmi osoitti uneliaisuutta (alfa-toimintaa). Nämä löydökset ovat samankaltaisia kuin tasapainovauriota sairastavilla menierikoilla; heilläkin on usein väsynyt ja uupunut olo. Stressi ja depressio mahdollinen yhteys Sekä koe-eläintutkimukset että havainnot ihmisistä osoittavat, että pitkään jatkunut stressi voi laukaista depression. Stressi voi johtua ympäristöstä, sairaudesta tai ilmetä itsesyntyisesti. Alla olevassa kuvassa on esitetty stressikäyrä. Vaatimusten kasvaessa suoriutuminen paranee ja samoin tehokkuus. Paineen jatkuessa saavutetaan suoriutumiskyvyn lakikaari, jossa ilmenee ensimmäisiä stressin oireita. Työ ei enää maistu ja nukahtaminen takkuaa. Mikäli paine jatkuu ennallaan seuraa suorituskyvyn lasku joka usein korvataan käyttämällä tehtävien suorittamiseen enemmän Stressikäyrä aikaa. Ahdistus ilmenee monin tavoin. Tavallisia oireita ovat heräämiset aamuyöllä, odottamattomat mielenpurkaukset ja tunne-elämän häiriöt. Mikäli ympäristö ei havaitse tai henkilö itse aisti näitä signaaleja, voi puhjeta masennus. Huippusuoritus Stressi/alentunut teho Suoriutuminen/ tehokkuus Normaalijännite Stressin ensi oireet Ahdistus Paine (sisäinen tai ulkoinen) Masennus 10

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko.

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko. SISÄLLYSLUETTELO Yleistä 2 Hallituksen jäsenet 2 Jäsenedut 3 Hoitovuorokausikorvaus 3 Kuntoutus/Kurssitoiminta 4 Tukihenkilötoiminta 5 Keskusteluillat 6 Osaston toiminta 7 Liikuntaa syöpäpotilaille 8 Yhteystiedot

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Metsästysinto Mitä metsästysinto on? Myönteinen ominaisuus

Metsästysinto Mitä metsästysinto on? Myönteinen ominaisuus Metsästysinto Mitä metsästysinto on? - Myönteinen ominaisuus, jonka arvostelu suoritetaan samoin kuin muidenkin positiivisten ominaisuuksien arvostelu. Annetut metsästysintopisteet lisäävät loppupisteitä

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti

RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti Saila Oldén 1. JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan perjantaina 25.2.2011 Luuppi-projektin tiimoilta suoritettujen käytettävyystestien

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi?

Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? Puhutaanko alkoholin käytöstäsi? E.H. Opas alkoholin riskikäytön tunnistamiseen ja vähentämiseen. Sait täyttämästäsi AUDIT-C -testistä yhteensä pistettä. o Mies saitko 6 pistettä tai enemmän? Tutustu tähän

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Vertaisopastuksella verkkoon

Vertaisopastuksella verkkoon Vertaisopastuksella verkkoon Hanna Kaisti Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Tehdään yhdessä: osallistava tapahtumatuotanto kirjastossa 13.10.2016. Pori Vertaisopastus Vertaisopastus on vapaaehtoisten kirjaston

Lisätiedot

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Muistisairauksien käytösoireista Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys 12.12.2013 Mitä ovat käytösoireet? Kun muistisairaus etenee, edellytykset hallita ja työstää omia tunteita heikkenevät,

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

OLEN YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN. Andrea Phillips, LCSW Child and Youth Military Family Life Consultant

OLEN YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN. Andrea Phillips, LCSW Child and Youth Military Family Life Consultant OLEN YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN Utah National Guard Family Programs Kelly Barnes State Youth Coordinator 801.878.5796 Andrea Phillips, LCSW Child and Youth Military Family Life Consultant 801.598.0729

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä

Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä Harjoite 2: Psyykkinen lajianalyysi urheilijan tekemänä 30-60 minuuttia ryhmätöinä tai yksin, Harjoituslomakkeet ja kynät voi suorittaa osissa Tavoitteet Pohtia, minkälaisia ominaisuuksia ja taitoja omassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä

Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta. mutta et ole uskaltanut kysyä Mitä olet aina halunnut tietää tupakoinnin lopettamisesta mutta et ole uskaltanut kysyä 1 2 Tuumasta toimeen Mielessäsi on ehkä käynyt tupakoinnin lopettaminen. Lopettamisprosessiin ja omiin tupakointitapoihisi

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso.

1. Tehtäväsarja. Väite: Työpaikan valinnan tärkein kriteeri on palkkataso. KOKEEN SUORITTAJAN KAPPALE 1. tétel 1/2. oldal 1. Tehtäväsarja Suullinen koe koostuu kolmesta arvioitavasta osasta. Tehtävissä 2 ja 3 kokeen suorittajalla on noin puoli minuuttia aikaa valmistautua tehtävään.

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot