eniere-posti Vuosikerta XIII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "eniere-posti Vuosikerta XIII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland"

Transkriptio

1 eniere-posti Vuosikerta XIII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland

2 Suomen Meniere-liitto ry:n yhdistykset ja niiden puheenjohtajat Etelä-Karjalan Meniere-yhdistys ry Esa Antikainen Ainonkatu 28 a Lappeenranta puh Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry Tuulikki Hartikainen Saharisentie 14 A 6, Palokka puh Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G Tampere puh , Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Pirjo Viitamäki Vuorenmaanrinne 23 B Seinäjoki puh. (06) Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Tuomo Siitari Petäjistönkatu 20, Mikkeli puh. (015) Itä-Savon Meniere-yhdistys ry Eija Tammisto Kaukaantie 1 F 23, Savonlinna puh Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Olle Tast Majaniementie 50, Parola puh. (03) , Koillismaan Meniere-yhdistys ry Liisa Poussu Hukanpolku 1, Kuusamo puh. (08) , Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry Tarja Pukero Viimakatu 1, Kotka puh Lapin Meniere-yhdistys ry Leena Hoikka Näätäpolku Saarenkylä puh Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Sinikka Kaikkonen Pihatie 4, Maksniemi puh. (016) , Pohjois-Savon Meniere-yhdistys ry Liisa Peiponen Luhtatie 6, Kuopio puh Päijät-Hämeen Meniere-yhdistys ry Liisa Palkio Vesijärvenkatu 37 C Lahti puh. (03) , Satakunnan Meniere-yhdistys ry Antero Hiitiö Tarkintie 14, Panelia puh. (02) , Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Riitta Järvinen Kotasuontie 18 A, Helsinki puh. (09) Keski-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Nadia Tiainen Peltopolku Kokkola puh Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Tuovi Kiviniemi Tiilitie 1 D Oulu puh Suomen Meniere-liiton kotisivut Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus vuonna 2008 Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Pirkko Larkela Puistomäenkatu 28, Turku puh , (02) Puheenjohtaja Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G Tampere puh Varapuheenjohtaja Esa Antikainen Ainonkatu 28 a Lappeenranta puh Rahastonhoitaja Aune Pyykkönen Räihänkuja Oulu puh (08) (koti) dnainternet.net Sihteeri Tuulikki Hartikainen Saharisentie 14 A Palokka puh Antero Hiitiö Tarkintie Panelia puh. (02) Marketta Joutsa-Lindell Västäräkinkatu 1 C Turku puh Erna Kentala HUS, Korvaklinikka PL 220, HUS puh. (09) Liisa Poussu Hukanpolku Kuusamo puh. (08) Urho Roivanen Laitakuja 6 C Vantaa puh. (09) Eija Tammisto Kaukaantie 1 F Savonlinna puh

3 Ikiroutaa nettisivuilla? Meniere-postin kesänumerossa latelin madonlukuja Meniere-yhdistysten tiedoista Liiton sivuilla. Päivittelin päivitysten hidasta kulkua, ehdotin, että yhdistykset lakaisevat menneen talven lumet tapahtumasivuiltaan. Olin sitä mieltä - ja olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että yhdistysten ja koko Menieretoiminnan näyteikkunaksi tarkoitettujen Liiton sivujen ei pitäisi kertoa toiminnan laahaamisesta. Tammikuun tapahtumat, kevätkokoukset ja nautitaan kesästä -toivotukset eivät kuulu lokakuussa luettaville tapahtumasivuille. Puheet yhdistysten siirtymisestä kokonaan nettitiedotuksen varaan tuntuvat näillä näkymin aika utopistisilta. Kaikkivoipaiseksi ajatellun nettiviestinnän heikkous on siinä, että sen kummassakin päässä on kumminkin ihminen. Viesti on koneelle toimitettava ja se on sieltä haettavakin. Se ei tule kotiin kannettuna, kuten tavallinen posti. Aika harva jättää jäsenkirjeen avaamatta, mutta netissä ei tule aina käytyä oman yhdistyksen viestejä hakemassa. Eikä paljon kannatakaan, siellä on kumminkin monen yhdistyksen sivuilla vain vanhaa tietoa. Kannattaako yhdistystietoja ylläpitää, kun ei niitä oikeasti pidetä yllä? Tietojen lähettäminen Raikaliin ei voi olla ylivoimaista kenellekään. Voi käyttää nettiä, kirjoittaa kirjeen ja vaikkapa soittaa. On korkea aika poistaa viime talven viestit ennen uuden lumen tuloa - muutoin joku voisi luulla ikiroudan tulleen Menieretoimintaan. Marjukka Laitinen Meniere-postin lehtitoimikunta: Kirsti Salovaara pj., Esa Antikainen, Jouko Hovi, Riitta Järvinen, Marjukka Laitinen, Leo Roivainen. Seuraava Meniere-posti ilmestyy viikolla 51. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä viimeistään tai siitä etukäteen sovittaessa myös hieman myöhemmin. Tämän lehden sivulla 31 on Menierepostin mediakortti, josta tarkemmat tiedot: ilmoitushinnat ja ilmoitusten palstakoot ym. Toimituksen yhteystiedot: Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, TURKU, puh. (02) , , Painopaikka: Painola, T Nieminen Oy, Kaarina. ISSN Osoitteenmuutoksista ilmoitetaan oman yhdistyksen sihteerille. Meniere-liittoon suoraan liittyneet jäsenet ilmoittavat osoitteenmuutokset Raikal Rekisteripalveluun sähköpostilla tai postitse Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5, TAMPERE. Raikal Rekisteripalvelun kotisivut ja puh Sisällys: Yhdistykset ja puheenjohtajat, Suomen Meniere-liiton hallitus v Ikiroutaa nettisivuilla? Päätoimittajan palsta... 3 Ole rohkea ja avoin, sekä itsellesi rehellinen, puheenjohtaja Kirsti Salovaara...4 Meniere-kerhosta kannustusta ja elämisen halua...5 Aivojen sopeutuminen ja muuttuminen vertaistuessa, Ilmari Pyykkö et al... 6 Stressin ja tasapainovaurion aiheuttamat muutokset aivojen toiminnassa, Ilmari Pyykkö et al...9 Ei ole olemassa Meniere-potilasta jota ei voitaisi jollakin tapaa auttaa, vertaistukihaastattelussa professori Dennis Poe Muutosvastarinta hoidon ja vertaistuen esteenä, Urho Roivanen...14 Niitä näitä poimittuja...16 Yhdistysten kuulumisia...17 Yhdistysten syyskauden toimintaa...18 Kuulonhuoltoliiton kurssitarjontaa Meniere-lääkärien yhteystietoja...22 Meniere-posti, mediakortti...23 Kansi: Pasi Hurme 3

4 Puheenjohtaja Kirsti Salovaara Ole rohkea ja avoin sekä itsellesi rehellinen Syksy kirkkaine väreineen on jo pitkällä. Saimme turhaan odottaa sitä ihanaa lämmintä intiaanikesää, jota ei sitten tullutkaan. Kesä oli hyvin tuulinen ja mieliharrastukseeni veneilyyn ei ollut montakaan mahdollisuutta. Elämisen vene on pidettävä kuitenkin kurssissa, joten taas kerran on kerrattava positiivisen elämän aakkosia. Keskustellessani yhdistyksemme pitkäaikaisen jäsenen, Sinikan kanssa, hän sanoi, että on sinut sairautensa kanssa. Häntä on siinä auttanut lause: Ole rohkea ja avoin sekä itsellesi rehellinen. Nämä vuoden 2002 Meniere-postissa nro 4 julkaistut positiivisen elämän aakkoset auttavat meitä onnistumaan. Kerää onnistumisia. Saavuta pieniä voittoja. Yksi kerrallaan. Huomaa ne. Älä vähättele niitä. Ota kiitos vastaan. Juhlista voittojasi. Onnistuminen lisää itseluottamusta. Tee lista hyvistä puolistasi ja saavutuksistasi. Muistele saavutuksiasi. Tee niistä lista pöytälaatikkoosi. Mieti mitä osaat, missäolet hyvä, mitkä ovat hyvät ominaisuutesi. Muista ystäviesi myönteiset palautteet itsestäsi. Säilytä ne. Tee lista hyvistä puolistasi. Arvosta omaa itseäsi, olemustasi. Osoita ajankäytölläsi, harrastuksillasi ja vapaudellasi, että arvostat itseäsi. Laita onnistujan kasetti päälle. Ajattele onnistunutta suoritusta ja sen eri vaiheita mielessäsi. Mihinkä asiaan valmistutkin ajattele onnistumista. Innostu onnistumisesta. Anna myönteisten mielikuvien kulkea mielessäsi: pystyn kyllä. Tänään on hyvä päivä. Hymyile - levitä myönteisyyttä ympärillesi. Hymyile. Hymy, jonka annat toiselle, palaa kerran luoksesi. Kannusta. Naura. Innostu. Levitä myönteisyyttä ympärillesi. Ideoi. Etsi vaihtoehtoja. Uusia näkökulmia. Löydä uusia ratkaisuja. Ole avoin kaikelle uudelle ja oudolle. Rentoudu. Tässä meille kaikille haastetta! Kirjoituksia Meniere-postiin Päätoimittaja Marjukka Laitinen on toivonut kirjoituksia yhdistysten jäseniltä. Kerro elämästäsi, kokemuksistasi rohkeasti, näin saamme lehteemme monipuolisuutta. Tukihenkilöt Liittomme sivuilla ei vielä ole kaikkien yhdistysten tukihenkilöiden yhteystietoja. Asiassa lienee vielä epäselvyyttä, joten lisäopastus on varmaan paikallaan. Syksyn aikana otamme yhteyttä yhdistyksiin asian merkeissä. Syysterveisin Kirsti Salovaara 4

5 Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys vietti 10-vuotisjuhlaa Lapualla Meniere-kerhosta kannustusta ja elämisen halua Meniere-yhdistysten toiminta on viime aikoina hieman vähentynyt, mutta se ei tarkoita, että Meniere-toiminta olisi hiipumassa. Päinvastoin, uuden Internet-pohjaisen vertaistuen kasvulla ja mahdollisuuksilla ei näy äärtä eikä rajaa. Maailmanlaajuiseen Meniere-yhteisöön ulottuvan toiminnan ohella syntyy edelleen myös paikallista uutta toimintaa, Meniere-kerhoja. Keski-Suomen Meniere-yhdistyksen alaisena toimivan Viitasaaren kerhon ja Oulun Seudun yhdistyksen alaisen Kajaanin kerhon lisäksi on myös myös Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys saanut oman paikalliskerhon Loimaalle. Kimmoke kerhon perustamiselle on aina sama: pitkät matkat oman alueen yhdistyksen tapaamisiin. Loimaan kerho sai syntynsä Varsinais-Suomen Meniere-yhdistyksen järjestämällä Ensitietokurssilla Turussa. Yksi Loimaan seudulta tulleista kurssilaisista oli Pirkko Kärhä, jonka päättäväisen toiminnan tuloksena kursseilla Varsinais-Suomen Meniere-yhdistykseen vierailulle tulleet Loimaan kerholaiset Pirkko Kärhä (vas), Hannele Ristimäki ja Helena Helander. syttynyt kipinä on pysynyt elossa ja levinnyt niin, että kerhossa on nyt 14 jäsentä ja pari uutta juuri tulossa lisää. Oman Meniere-historiansa Pirkko Kärhä kertoo alkaneen neljä vuotta sitten. Terveydenhoitoalalla työskennelleenä hän ei kauaa ihmetellyt oireittensa kanssa. Muistin ne kolme H:ta, humina, huimaus ja huonokuloisuus. Minulla oli ne kaikki, ja arvelin vaivani aivan oikein Menieren taudiksi. Kerhon alkutaival oli hieman takkuinen, mutta se ei lannistanut. Tiedon levittäminen Meniere-infon mukana terveysasemille ja yhdistyksen jäsenkirjeessä saivat hyvää täydennystä kun kokouskutsu Loimaan Lehdessä innosti toimituksen tekemään puolen sivun jutun kerhosta ja Menieren taudista. Nyt Kerho kokoontuu joka toinen kuukausi kahvilatapaamisiin. Niitä oikein odotetaan, halataan kun tavataan kerholaiset sanovat. Ennestään toisilleen uppo-oudot ihmiset ovat kerhossa ystävystyneet. Vaikka Meniere-kohtaukset ja taudin kulku eivät tule ensimmäiseksi puheenaiheeksi, on kokemusten vaihdolla kuitenkin hyvin tärkeä osa tapaamisissa. Ihan ummikko, vasta sairastunut saa uutta elämänhalua ja rohkaisua ja oppii, että on olemassa paljon pahempiakin sairauksia. Menieren taudin sairastaminen on kuitenkin kohtauksittaista, kerholaiset sanovat. 5

6 Vertaistukiseminaarissa käsiteltyä Pyykkö Ilmari, prof., Stephens Dafydd, prof., Varpa Kirsi fil. maist., Kentala Erna, dosentti ja Levo Hilla, lääket. tri. Aivojen sopeutuminen ja muuttuminen vertaistuessa Pavlovin koirakokeet vatsan suolahapon eritys Venäläinen Pavlov oli ehdollistettujen heijasteiden isä-hahmo. Hän avasi koiran vatsalaukun siten, että pystyi seuraamaan suolahapon eritystä ruokailun yhteydessä. Kun Tom-niminen koira sai ruokaa, suolahapon eritys lisääntyi. Pavlov teki sarjan kokeita, joissa Tomille kilisytettiin kelloa ruokailun merkiksi ja annettiin ruokaa. Tehtävä toistettiin lukuisia kertoja, ja ennen pitkää kellon soitto sai aikaan samanlaisen suolahapon erityksen kuin ruokakin. Pavlov oli keksinyt ehdollistetun heijasteen autonomisessa hermostossa. Oli muodostunut uusi hermorata kuuloaistin ja vatsalaukun suolahapon välillä. Aivot olivat muokkaantuneet harjoituksen pohjalta ja kehittäneet ruokailua palvelevan refleksin. Kuuro-sokea lapsi ja sisäkorvaistuke näköaivokuoren uusiokäyttö Sisäkorvaistuke mullisti maailman kahdella tavalla: Se teki kuurosta kuulevan ja salli kuuron henkilön osallistua yhteiskuntaan samoin vaatimuksin kuin kuulevan ihmisen. Toiseksi sisäkorvaistuke osoitti että aistinjärjestelmää voidaan muokata tekniikan avulla. On vain ajan kysymys koska vastaavat istukkeet tulevat korvaamaan toisen suuren aistinvammaisten ryhmän, sokeat. Mielenkiintoinen, mutta vähemmän tunnettu tapahtuma on siinä, miten syvällisesti sisäkorvaistuke kykenee muokkaamaan aivojen toimintaa. Aivojen muokattavuus eli plastisiteetti ilmeni kuurosokeilla lapsilla varsin mielenkiintoisella tavalla. Takaraivolohko, joka on terveillä näköaistin varaama, sai kuurosokeilla sisäkorvaimplantin jälkeen uusia tehtäviä; heillä sisäkorvaistuke valtasi klassisen kuuloaivokuoren lisäksi myös näköaivokuoren. Funktionaalisessa magneettikuvauksessa ääniärsykkeen aikana kuurosokeiden lasten kuulo- ja näköaivokuori alkoi loistaa, osoittaen aktiviteettia. Kuurosokeilla lapsilla näkökuoren hermosolut ottivat uusia tehtäviä vastaan ja kuuloärsykkeen aikana ne palvelivat kuuloa. Tämä aivojen muokattavuus säilyy ihmisellä koko elämän ajan ja aivot ottavat vastaan vanhuuteen asti uusia haasteita, muokkautuvat ja korjaavat sairaudessa vaurioituneita tai puuttuvia toimintoja. Ne mukauttavat henkilön maailmankuvan henkilölle sopivaksi. Sama plastisiteetti on myös menierikon toiminnoissa, joissa kuulo ja tasapainoaisti ovat vaurioitunet. Joka päivä aivot muokkautuvat ja sopeuttavat toimintoja vastaamaan ihmisen ja elimistön uusia vaatimuksia. Kuulon menetyksen seurausmuutokset aivojen aktiviteetissa Mitä aivoissa tapahtuu kun menierikon toisen korvan kuulo alenee äkillisesti? Normaalisti ääniaistimus korvasta projisoituu vastakkaiseen aivokuoreen, jossa kuulosignaalia muokataan. Ihminen kuulee aivokuorellaan, jossa kuuloaistimuksen signaalit käännetään ymmärrettävälle kielelle ääniksi ja sanoiksi. Jos kuulo äkillisesti alenee toisesta korvasta, vaimenee vastaavasti tähän korvaan kytketty kuuloalue aivojen kuorikerroksessa. Menierikko kokee tilanteen hankalaksi eri kuulemistilanteissa. Kun kuulon alenemisesta on kulunut aikaa, terveen korvan kautta tuleva kuuloaistimus muokkaantuu ja kuulohermon välittämä aistimus jakautuu tasaisesti kumpaankin aivopuoliskoon. Aivojen toiminta on muokkaantunut. Kuuroutuneen korvan aivoalue on ottanut uusia tehtäviä. Ne ovat alkaneet muokata uudelleen kuulosignaalia vastakkaisesta korvasta. Potilas tulkitsee asian useimmiten sanomalla, että hän on tottunut elämään toisen korvan kanssa. Tämä tottuminen johtuu aivojen toiminnan uudesta ohjauksesta, ei niinkään tilanteeseen alistumisesta. Sopeutuminen on aktiivi prosessi, jossa aivojen toiminta on muokkaantunut uudelleen ja alkanut toimia selviytymistä parantavasti. Tinnituksen muutokset aivoissa ehdollistetut heijasteet Tinnitus on esimerkki mukautumisesta niin hyvässä kuin pahassa. Tinnitus lähes poikkeuksetta alkaa 6

7 Vertaistukiseminaarissa käsiteltyä sisäkorvasta, sen sisemmistä karvasoluista. Itse mekanismia ei tunneta varmuudella. Tinnitus jatkuessaan muokkaa aivoja riippuen omasta asenteesta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista. Sairausprosessista tinnitus voi muodostua sangen häiritseväksi. Tinnitukseen voi liittyä ahdistusta ja masennusta. Tutkimuksessa, jossa 6 kuukautta pitempään jatkuneessa tinnituksessa (korvan ollessa kuuro) kuulohermo katkaistiin vaikean tinnituksen vuoksi, vain joka toinen potilas vapautui tinnituksesta. Näillä henkilöillä tinnitus oli muodostanut uuden hermoyhteyden, joka ruokki tinnitusta. Tinnituksesta oli tullut uhka yksilölle ja tinnitus koettiin ahdistavana. eniere-posti Mikä tekee tinnituksesta niin poikkeavan signaalin kuuloaistimukseen nähden? Ilmeisesti kuuloaistin merkitys lajikehityksen aikana. Sisäkorva, kuulo ja tasapainoelin ovat vanhimpia aistinjärjestelmiämme. Kuuloaisti toimii vain ihmisellä pääasiallisena kommunikaatiovälineenä. Muilla lajeilla se liittyy vaaran havainnointiin ja toimii varoitussignaalina. Kuuloaisti ei koskaan nuku. Unessakin se toimii samalla, suurella herkkyydellä. Unessa oksan risahdus saa peuran pakenemaan. Kuulosignaali toimii voimakkaana sympaattista hermostoa ärsyttävänä signaalina, jolloin taistele tai pakene reaktio aktivoituu. Aivoissa mantelitumakkeella on merkittävä osuus tämän käytösmallin luomisessa. Se ilmeisesti muokkautuu myös tinnituksessa. Jatkuva sympaattisen hermoston aktivointi aiheuttaa toiminnallisia muutoksia tunneelämän keskuksessa. Tinnitus alkaa ahdistaa ja masentaa. Sen yli on vaikea päästä. Kyseessä on negatiivinen muutos ihmisen kannalta. Tinnitus on muokannut ahdistusta tuottavan hermoradan. Positiivisessa tapauksessa tinnitukseen ei liity emootioita. Tinnituksen ääni aistitaan mutta se ei herätä tunne-elämän muutoksia tai muutokset aistitaan positiivisina: kuin laineiden liplatus, kuin tuutulaulu. Tähän perustuukin tinnituksen hoito. Tinnituksen poisoppimisessa harjoitellaan malleja, jossa aivojen mukautumista käytetään hyväksi. Tinnitus depersonalisoituu eli sitä ei pidetä enää itseen kohdistuvana uhkana eikä tinnitus valtaa tajuntaa aikaisemmassa määrin. Ohimolohko, aivokuori Sisempi polvitumake Pelko - hereilläolo Mantelitumake Ehdollistuminen -tunne-elämä Kuulorata ihmisen aivoissa. Kuulorata risteää useassa kohdassa aivorungon ja väliaivojen sisällä. Kuulorata projisoituu ohimolohkoon sen pintakerrosta syvemmällä sijaitsevaan alueeseen. Kuuloradan risteyskohdat on tarkemmin kuvattu viereisessä kaaviossa. Alempi kaulatumake Olivocochlear tumake Hippokampus Sisemmät karvasolut & kuulohermo Kuva tinnituksen aivoyhteyksistä ja kroonisen tinnituksen aiheuttaman tuskaisuuden mekanismeista. Sisäkorvan hermoradat kulkevat alemman kaulatumakkeen sekä sisemmän polvitumakkeen kautta. Ne ehdollistavat kuuloheijasteen projisoitumalla mantelitumakkeeseen ja hippokampukseen (emootiot), jolloin tinnitusrefleksi voimistuu. Aivorunko vahvistaa signaalia ja lisää tuskaisuutta ja valveilla oloa. 7

8 8 eniere-posti Aivot ja tasapainoharjoittelu Japanilainen Masauki Ito on tehnyt pioneerin työn selvitellessään pikkuaivojen toimintaa. Hänen alkuperäiset työnsä koskivat motorista säätelyä, sitä miten liikkeiden sujuminen ja normaali suoritus tapahtuu. Hän osoitti, että pikkukaivot osallistuvat liikkeen säätelyyn oppien uusia liikemalleja ja toimien siten, että liikettä voitiin ennakolta suunnitella ja sen suorittaminen on sujuvaa ja liikkeen loppupaikka on oikea. Ajatellaanpa esimerkiksi, että seisomme pöydän vieressä ja puoliso pyytää antamaan vesipullon pöydältä. Normaalisti käsi ojentuu, tarttuu pulloon ja antaa sen puolisolle. Itse neurofysiologinen tapahtuma on paljon monimutkaisempi. Ensinnäkin otsalohko yhdessä pikkuaivojen kanssa ennakoi pullon painon, laskee sen perusteella ojennusliikkeen vaatimat tasapainon ylläpitolihasten toiminnan muutokset, laskee käden liikeradan ja ennakoi käden lihasten voiman ja lihasten supistumisjärjestyksen, estää liikettä vastustavien lihasten toiminnan ja laskee liikkeen ajoituksen. Sitten aktivoidaan tasapainon säilyttämiseksi alaraajojen lihakset, aktivaatio etenee reisilihaksiin ja selkälihaksiin. Kun tasapainon ylläpito on varmistettu liikkeen aikana, lähtee käsi liikkeelle, tarttuu pulloon ja ojentaa sen puolisolle. Siis sangen monimutkainen laskenta prosessi keskushermoston kannalta, vaikka liike on hyvin yksinkertainen. Tämä liikesuorituksen suunnittelu tapahtuu pikkuvaivojen ja otsalohkon yhteistyössä ja motorinen suoritus sitten laskettujen aika- ja paikka-koordinaatioiden mukaan aivorungossa. Huomattavaa on kuitenkin, että liikettä ja sen sujumista seurataan pikkuaivoissa ja ne oppivat ja korjaavat liikettä siten että seuraava ja sitä seuraava liike ovat entistä sujuvampia. Ihmisen motorinen suoritus paranee tehtävää toistettaessa. Aivot oppivat. Ja kaiken perustana on aina tasapainon ensisijainen säätely liikkeessä. Menierikko, muista harjoitella! Tasapainojärjestelmän virhesuoritusta voidaan myös parantaa harjoituksen avulla, samoin kuin suoritusmallejakin. Tasapainoaistia kalibroi näköaisti joka toimii refleksin säätäjänä ja suorituksen aikana valvoo refleksin toimintaa ja oppii sen virheistä. Toistettaessa refleksiä, esimerkiksi pään nopeaa kääntämistä, toiminta paranee jatkuvasti harjoituksen edetessä. Tähän perustuu tasapainon harjoitushoito. Liikkeitä toistettaessa järjestelmää korjataan ja säädetään ympäristöä vastaavaksi. Koska erilaisia tasapainotiloja on miljoonia, on näitä kaikkia mahdotonta hallita, ja siksi harjoituksissa keskitytään vain keskeisiin ja vaikeasti hallittaviin tasapainon ylläpitoa vaativiin toimintoihin. Vertaistukiseminaarissa käsiteltyä Urheilijan mielikuvaharjoittelu Tätä aivojen oppimismallia on alettu käyttää yhä enenevässä määrin huippu-urheilijoiden harjoituksissa. Olemme lukeneet miten mielikuvaharjoittelu yleistyy urheilussa. Urheilijat käyvät mielessään lävitse suorituksen eri vaiheita askel askeleelta ja toistetusti. Tässä mielikuvaharjoittelussa ensin hermosolut aktivoivat toisiaan muodostaen yhteyksiä. Hermosolut kasvattavat uusia päätteitä solusta toiseen ja uusia soluja otetaan käyttöön. Lopulta tämä yhteyksiä muodostava hermosoluryhmä muodostaa hermoradan joka alkaa toimia itsenäisesti tapahtuman alkaessa. Siitä muodostuu refleksi. Olemme urheilutapahtumassa nähneet mitä erilaisimpia rituaaleja, joissa urheilijat koskettavat kolmasti otsaansa jne. Tapahtumassa he herättävät suoritusrefleksiä pintaan joka toimii suorituksessa mahdollisimman oikein. Neurofysiologiassa puhutaan refleksin primingista. Mielikuvaharjoittelusta on hyötyä myös menierikon tasapainon hallintaan. Tuolista nousemiset, ostoskeskuksessa käytäviä pitkin käynti muiden muassa ovat oivia kohteita mielikuvaharjoittelun kannalta. Nuku asian päälle? Varsin mielenkiintoista on tarkastella sitä miten aivot toimivat alitajuntaisesti. Kaikille meille on tuttua ongelman ratkaisemisessa, miten illalla nukkumaan mennessä jokin ongelma tuntuu ylipääsemättömältä, mutta aamulla herätessämme olemme valmiita löytämään siihen ratkaisun. Kansan sanonta nukutaan yön ylitse vaikuttaa oikealta ja todenperäiseltä. Mutta mitä sitten tapahtuu yön aikana? Onko niin, että levänneet aivot toimivat vain paremmin ja kykenevät ratkaisemaan ongelman, vai toimivatko aivomme yön aikana unessa ja ratkaisevat ongelmaa. Iton uudet tutkimukset valaisevat tätäkin ongelmaa. Otsalohkon ja pikkuaivojen välillä oleva hermorata toimii myös unen aikana. Se sisältää ajan käsitteen ja tapahtumien hahmotuksen. Ilmeisesti tämä rata ratkaisee yön aikaan ongelmat, konsultoi aivojen basaalitumakkeita kuten hippokampusta ja mantelitumaketta ja löytää aikaisempien kokemuksiemme pohjalta soveltuvan ratkaisun. Vanha sanonta nuku vaikean asian kanssa yön yli näyttää toimivan. Nukkuminen on aktiivinen tapahtuma, jonka aikana ilmeisesti elimistö yhdessä aivojen kanssa uudistaa elin- ja muistitoimintojaan. Menierikko älä tingi yöunesta ja levosta! Auta aivojasi ratkaisemaan ongelmia.

9 Vertaistukiseminaarissa käsiteltyä eniere-posti Pyykkö Ilmari, prof., Stephens Dafydd, prof., Varpa Kirsi fil. maist., Kentala Erna, dosentti ja Levo Hilla, lääket. tri. Stressin ja tasapainovaurion aiheuttamat muutokset aivojen toiminnassa Depressio ja aivojen muutokset Viimeaikaiset tutkimukset stressistä, ahdistuksesta ja masentuneisuudesta ovat tuoneet lisävalaistusta aivojen muutoksiin ja mukautumiskykyyn. Ohimolohko Aivot sivusuunnasta kuvattuna (otsa vasempaan päin). Mantelitumake sijaitsee ohimolohkojen välissä ja on yhteydessä hippokampukseen ja tätä kautta otsalohkoon. Mantelitumake on ikään kuin pelkokerroin johon kielteiset kokemukset ja ahdistus liittyvät. Kluver ja Bucy tekivät lähes 60 vuotta sitten käänteentekevät kokeet mantelitumakkeen merkityksestä. He vaurioittivat apinan mantelitumakkeita ja seurauksena oli, että aikaisemmin raivoisat ja uhmakkaat rhesus-apinat muuttuivat kesyiksi. Tuloksia on kritisoitu, koska heidän tutkimuksissa vauriot olivat laajoja ja ulottuivat mantelitumakkeen ulkopuolelle. Tutkijat ovat viime aikoina tehneet tarkempia vaurioita nuorten, imeväisiässä olevien apinoiden mantelitumakkeeseen. Seuratessaan api- noiden kehitystä tutkijat havaitsivat mielenkiintoisia muutoksia niiden käyttäytymisessä. Kun leikattu apina laitettiin samaan häkkiin toisen apinan kanssa, näytti leikatulta apinalta kadonneen kaikki varovaisuus ja tietyt sosiaaliset rituaalit. Nuori eläin ei ymmärtänyt varoa eikä muistanut sosiaalisen käyttäytymisen sääntöjä. Lisäksi apinalla esiintyi pakkoliikkeitä. Aikuisella apinalla puolestaan mantelitumakkeen vaurioituminen johtaa sosiaalisen käyttäytymisen muutokseen. Eläin eristäytyy, mutta seuraa huolellisesti muiden käyttäytymistä. Ne reagoivat kuin yrittäisivät välttää kohtaamista. Mantelitumakkeen vaurio ikään kuin riistää apinoilta kyvyn tulkita kasvojen liikkeitä ja muita sosiaalisia signaaleja. Tutkimustulokset mantelitumakevaurioissa osoittivat lisäksi, että apinoiden terveet pelkoreaktiot olivat hävinneet. Viimeaikaiset tutkimustulokset, joissa mantelitumakkeen ja hippokampuksen kokoa on selvitetty ihmisellä, ovat tuoneet mielenkiintoista tietoa depression ja hippokampuksen sekä mantelitumakkeen merkityksestä. Useat tutkimusryhmät ovat raportoineet depressiossa hippokampuksen pienenevän ja vastaavasti mantelitumakkeen koon kasvavan. Syy tähän muutokseen on huonosti tunnettu. On esitetty, että mantelitumakkeen lisääntynyt verenkierto tai uusien solujen lisääntyminen voisivat olla löydöksen takana. Mantelitumake (musta pallo) sijaitsee hippokampuksen päässä aivojen ohimolohkossa. Voimakas stressi aiheuttaa muutoksia mantelitumakkeen toiminnassa. Alussa mantelitumakkeen koko ilmeisesti kasvaa mutta stressin jatkuessa mantelitumakkeessa tapahtuu solukatoa. Tumakkeen kasvun syyksi on epäilty liiallista hermoaktiviteettia, jolloin välittäjäaineita vapautuu liiallisesti. Vastaava mekanismi on kuvattu sisäkorvassa, jossa tapahtuu voimakkaan melualtistuksen aikana kuulon heikkenemistä. Lopulta joukko hermosoluja tuhoutuu ja solut vähenevät apoptoosin kautta. Tämä vaikuttaa läheisesti toimivaan hippokampukseen, joka säätelee mielialaa yhdessä otsalohkon ja mantelitumakkeen kanssa. Hippokampuksen solujen vähentyessä aivojen aktiviteetti laskee ja masentuneisuus alkaa ottaa valtaa. Ahdistus lisää masentuneisuutta ja noidankehä on valmis. Käytös muuttuu vähemmän sosiaaliseksi 9

10 ja itsetuhoiset ajatukset lisääntyvät. Yhtenä tärkeänä depression syynä pidetään pitkään jatkuvaa stressiä, joko sairauden tai muun syyn pohjalta. Voiko tähän prosessiin vaikuttaa? Tutkijat tekivät mielenkiintoisia havaintoja meditoijilla, joista toinen joukko oli noviiseja, toinen pitkään meditaatiota harrastaneita. He an- toivat koehenkilöille ahdistavaa ja pelottavaa ääntä ja mittasivat aivojen toimintaa funktionaalisella magneettikuvaksella. Kokeneiden meditoijien aivoissa tapahtui vain vähäisiä muutoksia, kun taas vähän kokeneilla meditoijilla aivojen muutokset hippokampuksessa olivat suuria. Meditointi voi siis muuttaa aivojen toimintaa. Kokeessa meditointitehtävänä oli ajatella jotain hyvin positiivista tapahtumaa. Tämä siis suojasi meditointiin tottuneiden aivoja negatiivisilta ärsykkeiltä, jotka olisivat voineet laukaista pelkoa ja ahdistusta. Mielikuvilla ja harjoituksilla voi suojautua depressiota vastaan. Tasapainovaurion aiheuttama muutos hippokampuksessa Hippokampuksella on muitakin toimintoja: siellä sijaitsee paikkamuisti, jossa hahmotetaan ympäristöä sekä joukko säätelymekanismeja, jotka vaikuttavat valvetilaan. Omissa tutkimuksissamme selvitimme luvulla kanin hippokampuksen ja aivojen kuorikerroksen välistä yhteyttä. Näköaistin kautta välittyvä paikkatieto, tasapainoaistin kautta tuleva asentotieto ja lihasaistin kautta tuleva toimintatieto aktivoivat voimakkaasti hippokampusta. Niihin muodostui aivojen sähköisessä rekisteröinnissä eli aivofilmissä suuria theta aaltoja. Voimakkain aktivioiva tekijä oli tasapainoärsytys. Vastaavasti aivojen kuorikerros aktivoitui ja siihen tuli beeta-2- aaltoja, jotka osoittivat valvetilaa pakoa tai taistelua. Kun kaneille aiheutettiin tasapainovaurio kanit muuttuivat väsyneiksi ja ruokahaluttomiksi. Mielenkiintoisimmat muutokset tapahtuivat aivofilmissä: niissä tasapainoärsykkeiden aiheuttama hippokampuksen aktivaatio väheni voimakkaasti ja samalla aivojen kuorikerroksen aivofilmi osoitti uneliaisuutta (alfa-toimintaa). Nämä löydökset ovat samankaltaisia kuin tasapainovauriota sairastavilla menierikoilla; heilläkin on usein väsynyt ja uupunut olo. Stressi ja depressio mahdollinen yhteys Sekä koe-eläintutkimukset että havainnot ihmisistä osoittavat, että pitkään jatkunut stressi voi laukaista depression. Stressi voi johtua ympäristöstä, sairaudesta tai ilmetä itsesyntyisesti. Alla olevassa kuvassa on esitetty stressikäyrä. Vaatimusten kasvaessa suoriutuminen paranee ja samoin tehokkuus. Paineen jatkuessa saavutetaan suoriutumiskyvyn lakikaari, jossa ilmenee ensimmäisiä stressin oireita. Työ ei enää maistu ja nukahtaminen takkuaa. Mikäli paine jatkuu ennallaan seuraa suorituskyvyn lasku joka usein korvataan käyttämällä tehtävien suorittamiseen enemmän Stressikäyrä aikaa. Ahdistus ilmenee monin tavoin. Tavallisia oireita ovat heräämiset aamuyöllä, odottamattomat mielenpurkaukset ja tunne-elämän häiriöt. Mikäli ympäristö ei havaitse tai henkilö itse aisti näitä signaaleja, voi puhjeta masennus. Huippusuoritus Stressi/alentunut teho Suoriutuminen/ tehokkuus Normaalijännite Stressin ensi oireet Ahdistus Paine (sisäinen tai ulkoinen) Masennus 10

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa

Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Oman suorituksen hallinta TempO-kilpailussa Tempo-päivä 30.3.2014 Tampereella Markku Gardin Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015

Rauman MTY Friski Tuult ry. Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Jäsenkirje 5/2015 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5 26100 Rauma puh (02) 821 1065 www.friskituult.fi friski@friskituult.fi RAUMAN MTY FRISKI TUULT RY 1 Sisällys Yhdistyksen

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

TERVETULOA. Myrskyn jälkeen muutoksesta selviytyneen strategiat. Tapani Rinne, Senior Coach, Talent Partners Oy. Paras muutoksen kumppani

TERVETULOA. Myrskyn jälkeen muutoksesta selviytyneen strategiat. Tapani Rinne, Senior Coach, Talent Partners Oy. Paras muutoksen kumppani TERVETULOA Myrskyn jälkeen muutoksesta selviytyneen strategiat Tapani Rinne, Senior Coach, Talent Partners Oy 9.6.2011 1 UUTOS Myrskyn jälkeen muutoksesta selviytyneen strategiat Tapani Rinne, Senior Coach,

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko.

SISÄLLYSLUETTELO. Opaste toimistoomme: Jarrumiehenkatu. Käynti pihan puolelta. Junailijankatu Hämeenkatu 7 A. Kela. Kirkko. SISÄLLYSLUETTELO Yleistä 2 Hallituksen jäsenet 2 Jäsenedut 3 Hoitovuorokausikorvaus 3 Kuntoutus/Kurssitoiminta 4 Tukihenkilötoiminta 5 Keskusteluillat 6 Osaston toiminta 7 Liikuntaa syöpäpotilaille 8 Yhteystiedot

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille!

Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Jäsenkirje 3/2014 Aurinkoinen, kesäinen tervehdys kaikille! Vaikka saamme vielä nauttia kesästä, yhdistyksen syyskausi lähtee täysin purjein käyntiin jo elokuussa. Kuukausittaiset jäsenillat kutsuvat omine

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

JÄSENREKISTERI SUOMEN MENIERE-LIITTO RY.

JÄSENREKISTERI SUOMEN MENIERE-LIITTO RY. JÄSENREKISTERI SUOMEN MENIERE-LIITTO RY. Urho Roivanen 7.5.2005 1 JÄSENREKISTERIÄ YLLÄIDETÄÄN INTERNETIN VÄLITYKSELLÄ: www.sivukoti.com/meniere Jäsenrekisteriohjelmisto ostetaan vuokrapalveluna Sivukoti.comilta.

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot