eniere-posti Vuosikerta XIII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "eniere-posti Vuosikerta XIII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland"

Transkriptio

1 eniere-posti Vuosikerta XIII Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland

2 Suomen Meniere-liitto ry:n yhdistykset ja niiden puheenjohtajat Etelä-Karjalan Meniere-yhdistys ry Esa Antikainen Ainonkatu 28 a Lappeenranta puh eska.antik@gmail.com Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry Tuulikki Hartikainen Saharisentie 14 A 6, Palokka puh t.harti@pp.inet.fi Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G Tampere puh , salovaarak@kolumbus.fi Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Pirjo Viitamäki Vuorenmaanrinne 23 B Seinäjoki puh. (06) pirjo.viitamaki@netikka.fi Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Tuomo Siitari Petäjistönkatu 20, Mikkeli puh. (015) Itä-Savon Meniere-yhdistys ry Eija Tammisto Kaukaantie 1 F 23, Savonlinna puh tammistoeija@gmail.com Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Olle Tast Majaniementie 50, Parola puh. (03) , olle.tast@pp.armas.fi Koillismaan Meniere-yhdistys ry Liisa Poussu Hukanpolku 1, Kuusamo puh. (08) , liisa.poussu@pp1.inet.fi Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry Tarja Pukero Viimakatu 1, Kotka puh Lapin Meniere-yhdistys ry Leena Hoikka Näätäpolku Saarenkylä puh Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Sinikka Kaikkonen Pihatie 4, Maksniemi puh. (016) , sinikka.kaikkonen@pp1.inet.fi Pohjois-Savon Meniere-yhdistys ry Liisa Peiponen Luhtatie 6, Kuopio puh liisa.peiponen@pp.inet.fi Päijät-Hämeen Meniere-yhdistys ry Liisa Palkio Vesijärvenkatu 37 C Lahti puh. (03) , Satakunnan Meniere-yhdistys ry Antero Hiitiö Tarkintie 14, Panelia puh. (02) , mara4@saunalahti.fi Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Riitta Järvinen Kotasuontie 18 A, Helsinki puh. (09) riitta.jarvinen@evl.fi Keski-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Nadia Tiainen Peltopolku Kokkola puh nadia.tiainen@cou.fi Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Tuovi Kiviniemi Tiilitie 1 D Oulu puh etunimi.sukunimi@dnainternet.net Suomen Meniere-liiton kotisivut Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus vuonna 2008 Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Pirkko Larkela Puistomäenkatu 28, Turku puh , (02) pirkko.larkela@evl.fi Puheenjohtaja Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G Tampere puh salovaarak@kolumbus.fi Varapuheenjohtaja Esa Antikainen Ainonkatu 28 a Lappeenranta puh eska.antik@gmail.com Rahastonhoitaja Aune Pyykkönen Räihänkuja Oulu puh (08) (koti) aune.pyykkonen@ dnainternet.net Sihteeri Tuulikki Hartikainen Saharisentie 14 A Palokka puh t.harti@pp.inet.fi Antero Hiitiö Tarkintie Panelia puh. (02) mara4@saunalahti.fi Marketta Joutsa-Lindell Västäräkinkatu 1 C Turku puh Erna Kentala HUS, Korvaklinikka PL 220, HUS puh. (09) erna.kentala@hus.fi Liisa Poussu Hukanpolku Kuusamo puh. (08) liisa.poussu@pp1.inet.fi Urho Roivanen Laitakuja 6 C Vantaa puh. (09) urho.roivanen@kolumbus.fi Eija Tammisto Kaukaantie 1 F Savonlinna puh tammistoeija@gmail.com

3 Ikiroutaa nettisivuilla? Meniere-postin kesänumerossa latelin madonlukuja Meniere-yhdistysten tiedoista Liiton sivuilla. Päivittelin päivitysten hidasta kulkua, ehdotin, että yhdistykset lakaisevat menneen talven lumet tapahtumasivuiltaan. Olin sitä mieltä - ja olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että yhdistysten ja koko Menieretoiminnan näyteikkunaksi tarkoitettujen Liiton sivujen ei pitäisi kertoa toiminnan laahaamisesta. Tammikuun tapahtumat, kevätkokoukset ja nautitaan kesästä -toivotukset eivät kuulu lokakuussa luettaville tapahtumasivuille. Puheet yhdistysten siirtymisestä kokonaan nettitiedotuksen varaan tuntuvat näillä näkymin aika utopistisilta. Kaikkivoipaiseksi ajatellun nettiviestinnän heikkous on siinä, että sen kummassakin päässä on kumminkin ihminen. Viesti on koneelle toimitettava ja se on sieltä haettavakin. Se ei tule kotiin kannettuna, kuten tavallinen posti. Aika harva jättää jäsenkirjeen avaamatta, mutta netissä ei tule aina käytyä oman yhdistyksen viestejä hakemassa. Eikä paljon kannatakaan, siellä on kumminkin monen yhdistyksen sivuilla vain vanhaa tietoa. Kannattaako yhdistystietoja ylläpitää, kun ei niitä oikeasti pidetä yllä? Tietojen lähettäminen Raikaliin ei voi olla ylivoimaista kenellekään. Voi käyttää nettiä, kirjoittaa kirjeen ja vaikkapa soittaa. On korkea aika poistaa viime talven viestit ennen uuden lumen tuloa - muutoin joku voisi luulla ikiroudan tulleen Menieretoimintaan. Marjukka Laitinen Meniere-postin lehtitoimikunta: Kirsti Salovaara pj., Esa Antikainen, Jouko Hovi, Riitta Järvinen, Marjukka Laitinen, Leo Roivainen. Seuraava Meniere-posti ilmestyy viikolla 51. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä viimeistään tai siitä etukäteen sovittaessa myös hieman myöhemmin. Tämän lehden sivulla 31 on Menierepostin mediakortti, josta tarkemmat tiedot: ilmoitushinnat ja ilmoitusten palstakoot ym. Toimituksen yhteystiedot: Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, TURKU, puh. (02) , , sähköposti:marjukka.laitinen@netti.fi Painopaikka: Painola, T Nieminen Oy, Kaarina. ISSN Osoitteenmuutoksista ilmoitetaan oman yhdistyksen sihteerille. Meniere-liittoon suoraan liittyneet jäsenet ilmoittavat osoitteenmuutokset Raikal Rekisteripalveluun sähköpostilla rainer.kallio@raikal.fi tai postitse Raikal Rekisteripalvelu, Rainer Kallio, Lehtikatu 1 B 5, TAMPERE. Raikal Rekisteripalvelun kotisivut ja puh Sisällys: Yhdistykset ja puheenjohtajat, Suomen Meniere-liiton hallitus v Ikiroutaa nettisivuilla? Päätoimittajan palsta... 3 Ole rohkea ja avoin, sekä itsellesi rehellinen, puheenjohtaja Kirsti Salovaara...4 Meniere-kerhosta kannustusta ja elämisen halua...5 Aivojen sopeutuminen ja muuttuminen vertaistuessa, Ilmari Pyykkö et al... 6 Stressin ja tasapainovaurion aiheuttamat muutokset aivojen toiminnassa, Ilmari Pyykkö et al...9 Ei ole olemassa Meniere-potilasta jota ei voitaisi jollakin tapaa auttaa, vertaistukihaastattelussa professori Dennis Poe Muutosvastarinta hoidon ja vertaistuen esteenä, Urho Roivanen...14 Niitä näitä poimittuja...16 Yhdistysten kuulumisia...17 Yhdistysten syyskauden toimintaa...18 Kuulonhuoltoliiton kurssitarjontaa Meniere-lääkärien yhteystietoja...22 Meniere-posti, mediakortti...23 Kansi: Pasi Hurme 3

4 Puheenjohtaja Kirsti Salovaara Ole rohkea ja avoin sekä itsellesi rehellinen Syksy kirkkaine väreineen on jo pitkällä. Saimme turhaan odottaa sitä ihanaa lämmintä intiaanikesää, jota ei sitten tullutkaan. Kesä oli hyvin tuulinen ja mieliharrastukseeni veneilyyn ei ollut montakaan mahdollisuutta. Elämisen vene on pidettävä kuitenkin kurssissa, joten taas kerran on kerrattava positiivisen elämän aakkosia. Keskustellessani yhdistyksemme pitkäaikaisen jäsenen, Sinikan kanssa, hän sanoi, että on sinut sairautensa kanssa. Häntä on siinä auttanut lause: Ole rohkea ja avoin sekä itsellesi rehellinen. Nämä vuoden 2002 Meniere-postissa nro 4 julkaistut positiivisen elämän aakkoset auttavat meitä onnistumaan. Kerää onnistumisia. Saavuta pieniä voittoja. Yksi kerrallaan. Huomaa ne. Älä vähättele niitä. Ota kiitos vastaan. Juhlista voittojasi. Onnistuminen lisää itseluottamusta. Tee lista hyvistä puolistasi ja saavutuksistasi. Muistele saavutuksiasi. Tee niistä lista pöytälaatikkoosi. Mieti mitä osaat, missäolet hyvä, mitkä ovat hyvät ominaisuutesi. Muista ystäviesi myönteiset palautteet itsestäsi. Säilytä ne. Tee lista hyvistä puolistasi. Arvosta omaa itseäsi, olemustasi. Osoita ajankäytölläsi, harrastuksillasi ja vapaudellasi, että arvostat itseäsi. Laita onnistujan kasetti päälle. Ajattele onnistunutta suoritusta ja sen eri vaiheita mielessäsi. Mihinkä asiaan valmistutkin ajattele onnistumista. Innostu onnistumisesta. Anna myönteisten mielikuvien kulkea mielessäsi: pystyn kyllä. Tänään on hyvä päivä. Hymyile - levitä myönteisyyttä ympärillesi. Hymyile. Hymy, jonka annat toiselle, palaa kerran luoksesi. Kannusta. Naura. Innostu. Levitä myönteisyyttä ympärillesi. Ideoi. Etsi vaihtoehtoja. Uusia näkökulmia. Löydä uusia ratkaisuja. Ole avoin kaikelle uudelle ja oudolle. Rentoudu. Tässä meille kaikille haastetta! Kirjoituksia Meniere-postiin Päätoimittaja Marjukka Laitinen on toivonut kirjoituksia yhdistysten jäseniltä. Kerro elämästäsi, kokemuksistasi rohkeasti, näin saamme lehteemme monipuolisuutta. Tukihenkilöt Liittomme sivuilla ei vielä ole kaikkien yhdistysten tukihenkilöiden yhteystietoja. Asiassa lienee vielä epäselvyyttä, joten lisäopastus on varmaan paikallaan. Syksyn aikana otamme yhteyttä yhdistyksiin asian merkeissä. Syysterveisin Kirsti Salovaara 4

5 Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys vietti 10-vuotisjuhlaa Lapualla Meniere-kerhosta kannustusta ja elämisen halua Meniere-yhdistysten toiminta on viime aikoina hieman vähentynyt, mutta se ei tarkoita, että Meniere-toiminta olisi hiipumassa. Päinvastoin, uuden Internet-pohjaisen vertaistuen kasvulla ja mahdollisuuksilla ei näy äärtä eikä rajaa. Maailmanlaajuiseen Meniere-yhteisöön ulottuvan toiminnan ohella syntyy edelleen myös paikallista uutta toimintaa, Meniere-kerhoja. Keski-Suomen Meniere-yhdistyksen alaisena toimivan Viitasaaren kerhon ja Oulun Seudun yhdistyksen alaisen Kajaanin kerhon lisäksi on myös myös Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys saanut oman paikalliskerhon Loimaalle. Kimmoke kerhon perustamiselle on aina sama: pitkät matkat oman alueen yhdistyksen tapaamisiin. Loimaan kerho sai syntynsä Varsinais-Suomen Meniere-yhdistyksen järjestämällä Ensitietokurssilla Turussa. Yksi Loimaan seudulta tulleista kurssilaisista oli Pirkko Kärhä, jonka päättäväisen toiminnan tuloksena kursseilla Varsinais-Suomen Meniere-yhdistykseen vierailulle tulleet Loimaan kerholaiset Pirkko Kärhä (vas), Hannele Ristimäki ja Helena Helander. syttynyt kipinä on pysynyt elossa ja levinnyt niin, että kerhossa on nyt 14 jäsentä ja pari uutta juuri tulossa lisää. Oman Meniere-historiansa Pirkko Kärhä kertoo alkaneen neljä vuotta sitten. Terveydenhoitoalalla työskennelleenä hän ei kauaa ihmetellyt oireittensa kanssa. Muistin ne kolme H:ta, humina, huimaus ja huonokuloisuus. Minulla oli ne kaikki, ja arvelin vaivani aivan oikein Menieren taudiksi. Kerhon alkutaival oli hieman takkuinen, mutta se ei lannistanut. Tiedon levittäminen Meniere-infon mukana terveysasemille ja yhdistyksen jäsenkirjeessä saivat hyvää täydennystä kun kokouskutsu Loimaan Lehdessä innosti toimituksen tekemään puolen sivun jutun kerhosta ja Menieren taudista. Nyt Kerho kokoontuu joka toinen kuukausi kahvilatapaamisiin. Niitä oikein odotetaan, halataan kun tavataan kerholaiset sanovat. Ennestään toisilleen uppo-oudot ihmiset ovat kerhossa ystävystyneet. Vaikka Meniere-kohtaukset ja taudin kulku eivät tule ensimmäiseksi puheenaiheeksi, on kokemusten vaihdolla kuitenkin hyvin tärkeä osa tapaamisissa. Ihan ummikko, vasta sairastunut saa uutta elämänhalua ja rohkaisua ja oppii, että on olemassa paljon pahempiakin sairauksia. Menieren taudin sairastaminen on kuitenkin kohtauksittaista, kerholaiset sanovat. 5

6 Vertaistukiseminaarissa käsiteltyä Pyykkö Ilmari, prof., Stephens Dafydd, prof., Varpa Kirsi fil. maist., Kentala Erna, dosentti ja Levo Hilla, lääket. tri. Aivojen sopeutuminen ja muuttuminen vertaistuessa Pavlovin koirakokeet vatsan suolahapon eritys Venäläinen Pavlov oli ehdollistettujen heijasteiden isä-hahmo. Hän avasi koiran vatsalaukun siten, että pystyi seuraamaan suolahapon eritystä ruokailun yhteydessä. Kun Tom-niminen koira sai ruokaa, suolahapon eritys lisääntyi. Pavlov teki sarjan kokeita, joissa Tomille kilisytettiin kelloa ruokailun merkiksi ja annettiin ruokaa. Tehtävä toistettiin lukuisia kertoja, ja ennen pitkää kellon soitto sai aikaan samanlaisen suolahapon erityksen kuin ruokakin. Pavlov oli keksinyt ehdollistetun heijasteen autonomisessa hermostossa. Oli muodostunut uusi hermorata kuuloaistin ja vatsalaukun suolahapon välillä. Aivot olivat muokkaantuneet harjoituksen pohjalta ja kehittäneet ruokailua palvelevan refleksin. Kuuro-sokea lapsi ja sisäkorvaistuke näköaivokuoren uusiokäyttö Sisäkorvaistuke mullisti maailman kahdella tavalla: Se teki kuurosta kuulevan ja salli kuuron henkilön osallistua yhteiskuntaan samoin vaatimuksin kuin kuulevan ihmisen. Toiseksi sisäkorvaistuke osoitti että aistinjärjestelmää voidaan muokata tekniikan avulla. On vain ajan kysymys koska vastaavat istukkeet tulevat korvaamaan toisen suuren aistinvammaisten ryhmän, sokeat. Mielenkiintoinen, mutta vähemmän tunnettu tapahtuma on siinä, miten syvällisesti sisäkorvaistuke kykenee muokkaamaan aivojen toimintaa. Aivojen muokattavuus eli plastisiteetti ilmeni kuurosokeilla lapsilla varsin mielenkiintoisella tavalla. Takaraivolohko, joka on terveillä näköaistin varaama, sai kuurosokeilla sisäkorvaimplantin jälkeen uusia tehtäviä; heillä sisäkorvaistuke valtasi klassisen kuuloaivokuoren lisäksi myös näköaivokuoren. Funktionaalisessa magneettikuvauksessa ääniärsykkeen aikana kuurosokeiden lasten kuulo- ja näköaivokuori alkoi loistaa, osoittaen aktiviteettia. Kuurosokeilla lapsilla näkökuoren hermosolut ottivat uusia tehtäviä vastaan ja kuuloärsykkeen aikana ne palvelivat kuuloa. Tämä aivojen muokattavuus säilyy ihmisellä koko elämän ajan ja aivot ottavat vastaan vanhuuteen asti uusia haasteita, muokkautuvat ja korjaavat sairaudessa vaurioituneita tai puuttuvia toimintoja. Ne mukauttavat henkilön maailmankuvan henkilölle sopivaksi. Sama plastisiteetti on myös menierikon toiminnoissa, joissa kuulo ja tasapainoaisti ovat vaurioitunet. Joka päivä aivot muokkautuvat ja sopeuttavat toimintoja vastaamaan ihmisen ja elimistön uusia vaatimuksia. Kuulon menetyksen seurausmuutokset aivojen aktiviteetissa Mitä aivoissa tapahtuu kun menierikon toisen korvan kuulo alenee äkillisesti? Normaalisti ääniaistimus korvasta projisoituu vastakkaiseen aivokuoreen, jossa kuulosignaalia muokataan. Ihminen kuulee aivokuorellaan, jossa kuuloaistimuksen signaalit käännetään ymmärrettävälle kielelle ääniksi ja sanoiksi. Jos kuulo äkillisesti alenee toisesta korvasta, vaimenee vastaavasti tähän korvaan kytketty kuuloalue aivojen kuorikerroksessa. Menierikko kokee tilanteen hankalaksi eri kuulemistilanteissa. Kun kuulon alenemisesta on kulunut aikaa, terveen korvan kautta tuleva kuuloaistimus muokkaantuu ja kuulohermon välittämä aistimus jakautuu tasaisesti kumpaankin aivopuoliskoon. Aivojen toiminta on muokkaantunut. Kuuroutuneen korvan aivoalue on ottanut uusia tehtäviä. Ne ovat alkaneet muokata uudelleen kuulosignaalia vastakkaisesta korvasta. Potilas tulkitsee asian useimmiten sanomalla, että hän on tottunut elämään toisen korvan kanssa. Tämä tottuminen johtuu aivojen toiminnan uudesta ohjauksesta, ei niinkään tilanteeseen alistumisesta. Sopeutuminen on aktiivi prosessi, jossa aivojen toiminta on muokkaantunut uudelleen ja alkanut toimia selviytymistä parantavasti. Tinnituksen muutokset aivoissa ehdollistetut heijasteet Tinnitus on esimerkki mukautumisesta niin hyvässä kuin pahassa. Tinnitus lähes poikkeuksetta alkaa 6

7 Vertaistukiseminaarissa käsiteltyä sisäkorvasta, sen sisemmistä karvasoluista. Itse mekanismia ei tunneta varmuudella. Tinnitus jatkuessaan muokkaa aivoja riippuen omasta asenteesta ja henkilökohtaisista ominaisuuksista. Sairausprosessista tinnitus voi muodostua sangen häiritseväksi. Tinnitukseen voi liittyä ahdistusta ja masennusta. Tutkimuksessa, jossa 6 kuukautta pitempään jatkuneessa tinnituksessa (korvan ollessa kuuro) kuulohermo katkaistiin vaikean tinnituksen vuoksi, vain joka toinen potilas vapautui tinnituksesta. Näillä henkilöillä tinnitus oli muodostanut uuden hermoyhteyden, joka ruokki tinnitusta. Tinnituksesta oli tullut uhka yksilölle ja tinnitus koettiin ahdistavana. eniere-posti Mikä tekee tinnituksesta niin poikkeavan signaalin kuuloaistimukseen nähden? Ilmeisesti kuuloaistin merkitys lajikehityksen aikana. Sisäkorva, kuulo ja tasapainoelin ovat vanhimpia aistinjärjestelmiämme. Kuuloaisti toimii vain ihmisellä pääasiallisena kommunikaatiovälineenä. Muilla lajeilla se liittyy vaaran havainnointiin ja toimii varoitussignaalina. Kuuloaisti ei koskaan nuku. Unessakin se toimii samalla, suurella herkkyydellä. Unessa oksan risahdus saa peuran pakenemaan. Kuulosignaali toimii voimakkaana sympaattista hermostoa ärsyttävänä signaalina, jolloin taistele tai pakene reaktio aktivoituu. Aivoissa mantelitumakkeella on merkittävä osuus tämän käytösmallin luomisessa. Se ilmeisesti muokkautuu myös tinnituksessa. Jatkuva sympaattisen hermoston aktivointi aiheuttaa toiminnallisia muutoksia tunneelämän keskuksessa. Tinnitus alkaa ahdistaa ja masentaa. Sen yli on vaikea päästä. Kyseessä on negatiivinen muutos ihmisen kannalta. Tinnitus on muokannut ahdistusta tuottavan hermoradan. Positiivisessa tapauksessa tinnitukseen ei liity emootioita. Tinnituksen ääni aistitaan mutta se ei herätä tunne-elämän muutoksia tai muutokset aistitaan positiivisina: kuin laineiden liplatus, kuin tuutulaulu. Tähän perustuukin tinnituksen hoito. Tinnituksen poisoppimisessa harjoitellaan malleja, jossa aivojen mukautumista käytetään hyväksi. Tinnitus depersonalisoituu eli sitä ei pidetä enää itseen kohdistuvana uhkana eikä tinnitus valtaa tajuntaa aikaisemmassa määrin. Ohimolohko, aivokuori Sisempi polvitumake Pelko - hereilläolo Mantelitumake Ehdollistuminen -tunne-elämä Kuulorata ihmisen aivoissa. Kuulorata risteää useassa kohdassa aivorungon ja väliaivojen sisällä. Kuulorata projisoituu ohimolohkoon sen pintakerrosta syvemmällä sijaitsevaan alueeseen. Kuuloradan risteyskohdat on tarkemmin kuvattu viereisessä kaaviossa. Alempi kaulatumake Olivocochlear tumake Hippokampus Sisemmät karvasolut & kuulohermo Kuva tinnituksen aivoyhteyksistä ja kroonisen tinnituksen aiheuttaman tuskaisuuden mekanismeista. Sisäkorvan hermoradat kulkevat alemman kaulatumakkeen sekä sisemmän polvitumakkeen kautta. Ne ehdollistavat kuuloheijasteen projisoitumalla mantelitumakkeeseen ja hippokampukseen (emootiot), jolloin tinnitusrefleksi voimistuu. Aivorunko vahvistaa signaalia ja lisää tuskaisuutta ja valveilla oloa. 7

8 8 eniere-posti Aivot ja tasapainoharjoittelu Japanilainen Masauki Ito on tehnyt pioneerin työn selvitellessään pikkuaivojen toimintaa. Hänen alkuperäiset työnsä koskivat motorista säätelyä, sitä miten liikkeiden sujuminen ja normaali suoritus tapahtuu. Hän osoitti, että pikkukaivot osallistuvat liikkeen säätelyyn oppien uusia liikemalleja ja toimien siten, että liikettä voitiin ennakolta suunnitella ja sen suorittaminen on sujuvaa ja liikkeen loppupaikka on oikea. Ajatellaanpa esimerkiksi, että seisomme pöydän vieressä ja puoliso pyytää antamaan vesipullon pöydältä. Normaalisti käsi ojentuu, tarttuu pulloon ja antaa sen puolisolle. Itse neurofysiologinen tapahtuma on paljon monimutkaisempi. Ensinnäkin otsalohko yhdessä pikkuaivojen kanssa ennakoi pullon painon, laskee sen perusteella ojennusliikkeen vaatimat tasapainon ylläpitolihasten toiminnan muutokset, laskee käden liikeradan ja ennakoi käden lihasten voiman ja lihasten supistumisjärjestyksen, estää liikettä vastustavien lihasten toiminnan ja laskee liikkeen ajoituksen. Sitten aktivoidaan tasapainon säilyttämiseksi alaraajojen lihakset, aktivaatio etenee reisilihaksiin ja selkälihaksiin. Kun tasapainon ylläpito on varmistettu liikkeen aikana, lähtee käsi liikkeelle, tarttuu pulloon ja ojentaa sen puolisolle. Siis sangen monimutkainen laskenta prosessi keskushermoston kannalta, vaikka liike on hyvin yksinkertainen. Tämä liikesuorituksen suunnittelu tapahtuu pikkuvaivojen ja otsalohkon yhteistyössä ja motorinen suoritus sitten laskettujen aika- ja paikka-koordinaatioiden mukaan aivorungossa. Huomattavaa on kuitenkin, että liikettä ja sen sujumista seurataan pikkuaivoissa ja ne oppivat ja korjaavat liikettä siten että seuraava ja sitä seuraava liike ovat entistä sujuvampia. Ihmisen motorinen suoritus paranee tehtävää toistettaessa. Aivot oppivat. Ja kaiken perustana on aina tasapainon ensisijainen säätely liikkeessä. Menierikko, muista harjoitella! Tasapainojärjestelmän virhesuoritusta voidaan myös parantaa harjoituksen avulla, samoin kuin suoritusmallejakin. Tasapainoaistia kalibroi näköaisti joka toimii refleksin säätäjänä ja suorituksen aikana valvoo refleksin toimintaa ja oppii sen virheistä. Toistettaessa refleksiä, esimerkiksi pään nopeaa kääntämistä, toiminta paranee jatkuvasti harjoituksen edetessä. Tähän perustuu tasapainon harjoitushoito. Liikkeitä toistettaessa järjestelmää korjataan ja säädetään ympäristöä vastaavaksi. Koska erilaisia tasapainotiloja on miljoonia, on näitä kaikkia mahdotonta hallita, ja siksi harjoituksissa keskitytään vain keskeisiin ja vaikeasti hallittaviin tasapainon ylläpitoa vaativiin toimintoihin. Vertaistukiseminaarissa käsiteltyä Urheilijan mielikuvaharjoittelu Tätä aivojen oppimismallia on alettu käyttää yhä enenevässä määrin huippu-urheilijoiden harjoituksissa. Olemme lukeneet miten mielikuvaharjoittelu yleistyy urheilussa. Urheilijat käyvät mielessään lävitse suorituksen eri vaiheita askel askeleelta ja toistetusti. Tässä mielikuvaharjoittelussa ensin hermosolut aktivoivat toisiaan muodostaen yhteyksiä. Hermosolut kasvattavat uusia päätteitä solusta toiseen ja uusia soluja otetaan käyttöön. Lopulta tämä yhteyksiä muodostava hermosoluryhmä muodostaa hermoradan joka alkaa toimia itsenäisesti tapahtuman alkaessa. Siitä muodostuu refleksi. Olemme urheilutapahtumassa nähneet mitä erilaisimpia rituaaleja, joissa urheilijat koskettavat kolmasti otsaansa jne. Tapahtumassa he herättävät suoritusrefleksiä pintaan joka toimii suorituksessa mahdollisimman oikein. Neurofysiologiassa puhutaan refleksin primingista. Mielikuvaharjoittelusta on hyötyä myös menierikon tasapainon hallintaan. Tuolista nousemiset, ostoskeskuksessa käytäviä pitkin käynti muiden muassa ovat oivia kohteita mielikuvaharjoittelun kannalta. Nuku asian päälle? Varsin mielenkiintoista on tarkastella sitä miten aivot toimivat alitajuntaisesti. Kaikille meille on tuttua ongelman ratkaisemisessa, miten illalla nukkumaan mennessä jokin ongelma tuntuu ylipääsemättömältä, mutta aamulla herätessämme olemme valmiita löytämään siihen ratkaisun. Kansan sanonta nukutaan yön ylitse vaikuttaa oikealta ja todenperäiseltä. Mutta mitä sitten tapahtuu yön aikana? Onko niin, että levänneet aivot toimivat vain paremmin ja kykenevät ratkaisemaan ongelman, vai toimivatko aivomme yön aikana unessa ja ratkaisevat ongelmaa. Iton uudet tutkimukset valaisevat tätäkin ongelmaa. Otsalohkon ja pikkuaivojen välillä oleva hermorata toimii myös unen aikana. Se sisältää ajan käsitteen ja tapahtumien hahmotuksen. Ilmeisesti tämä rata ratkaisee yön aikaan ongelmat, konsultoi aivojen basaalitumakkeita kuten hippokampusta ja mantelitumaketta ja löytää aikaisempien kokemuksiemme pohjalta soveltuvan ratkaisun. Vanha sanonta nuku vaikean asian kanssa yön yli näyttää toimivan. Nukkuminen on aktiivinen tapahtuma, jonka aikana ilmeisesti elimistö yhdessä aivojen kanssa uudistaa elin- ja muistitoimintojaan. Menierikko älä tingi yöunesta ja levosta! Auta aivojasi ratkaisemaan ongelmia.

9 Vertaistukiseminaarissa käsiteltyä eniere-posti Pyykkö Ilmari, prof., Stephens Dafydd, prof., Varpa Kirsi fil. maist., Kentala Erna, dosentti ja Levo Hilla, lääket. tri. Stressin ja tasapainovaurion aiheuttamat muutokset aivojen toiminnassa Depressio ja aivojen muutokset Viimeaikaiset tutkimukset stressistä, ahdistuksesta ja masentuneisuudesta ovat tuoneet lisävalaistusta aivojen muutoksiin ja mukautumiskykyyn. Ohimolohko Aivot sivusuunnasta kuvattuna (otsa vasempaan päin). Mantelitumake sijaitsee ohimolohkojen välissä ja on yhteydessä hippokampukseen ja tätä kautta otsalohkoon. Mantelitumake on ikään kuin pelkokerroin johon kielteiset kokemukset ja ahdistus liittyvät. Kluver ja Bucy tekivät lähes 60 vuotta sitten käänteentekevät kokeet mantelitumakkeen merkityksestä. He vaurioittivat apinan mantelitumakkeita ja seurauksena oli, että aikaisemmin raivoisat ja uhmakkaat rhesus-apinat muuttuivat kesyiksi. Tuloksia on kritisoitu, koska heidän tutkimuksissa vauriot olivat laajoja ja ulottuivat mantelitumakkeen ulkopuolelle. Tutkijat ovat viime aikoina tehneet tarkempia vaurioita nuorten, imeväisiässä olevien apinoiden mantelitumakkeeseen. Seuratessaan api- noiden kehitystä tutkijat havaitsivat mielenkiintoisia muutoksia niiden käyttäytymisessä. Kun leikattu apina laitettiin samaan häkkiin toisen apinan kanssa, näytti leikatulta apinalta kadonneen kaikki varovaisuus ja tietyt sosiaaliset rituaalit. Nuori eläin ei ymmärtänyt varoa eikä muistanut sosiaalisen käyttäytymisen sääntöjä. Lisäksi apinalla esiintyi pakkoliikkeitä. Aikuisella apinalla puolestaan mantelitumakkeen vaurioituminen johtaa sosiaalisen käyttäytymisen muutokseen. Eläin eristäytyy, mutta seuraa huolellisesti muiden käyttäytymistä. Ne reagoivat kuin yrittäisivät välttää kohtaamista. Mantelitumakkeen vaurio ikään kuin riistää apinoilta kyvyn tulkita kasvojen liikkeitä ja muita sosiaalisia signaaleja. Tutkimustulokset mantelitumakevaurioissa osoittivat lisäksi, että apinoiden terveet pelkoreaktiot olivat hävinneet. Viimeaikaiset tutkimustulokset, joissa mantelitumakkeen ja hippokampuksen kokoa on selvitetty ihmisellä, ovat tuoneet mielenkiintoista tietoa depression ja hippokampuksen sekä mantelitumakkeen merkityksestä. Useat tutkimusryhmät ovat raportoineet depressiossa hippokampuksen pienenevän ja vastaavasti mantelitumakkeen koon kasvavan. Syy tähän muutokseen on huonosti tunnettu. On esitetty, että mantelitumakkeen lisääntynyt verenkierto tai uusien solujen lisääntyminen voisivat olla löydöksen takana. Mantelitumake (musta pallo) sijaitsee hippokampuksen päässä aivojen ohimolohkossa. Voimakas stressi aiheuttaa muutoksia mantelitumakkeen toiminnassa. Alussa mantelitumakkeen koko ilmeisesti kasvaa mutta stressin jatkuessa mantelitumakkeessa tapahtuu solukatoa. Tumakkeen kasvun syyksi on epäilty liiallista hermoaktiviteettia, jolloin välittäjäaineita vapautuu liiallisesti. Vastaava mekanismi on kuvattu sisäkorvassa, jossa tapahtuu voimakkaan melualtistuksen aikana kuulon heikkenemistä. Lopulta joukko hermosoluja tuhoutuu ja solut vähenevät apoptoosin kautta. Tämä vaikuttaa läheisesti toimivaan hippokampukseen, joka säätelee mielialaa yhdessä otsalohkon ja mantelitumakkeen kanssa. Hippokampuksen solujen vähentyessä aivojen aktiviteetti laskee ja masentuneisuus alkaa ottaa valtaa. Ahdistus lisää masentuneisuutta ja noidankehä on valmis. Käytös muuttuu vähemmän sosiaaliseksi 9

10 ja itsetuhoiset ajatukset lisääntyvät. Yhtenä tärkeänä depression syynä pidetään pitkään jatkuvaa stressiä, joko sairauden tai muun syyn pohjalta. Voiko tähän prosessiin vaikuttaa? Tutkijat tekivät mielenkiintoisia havaintoja meditoijilla, joista toinen joukko oli noviiseja, toinen pitkään meditaatiota harrastaneita. He an- toivat koehenkilöille ahdistavaa ja pelottavaa ääntä ja mittasivat aivojen toimintaa funktionaalisella magneettikuvaksella. Kokeneiden meditoijien aivoissa tapahtui vain vähäisiä muutoksia, kun taas vähän kokeneilla meditoijilla aivojen muutokset hippokampuksessa olivat suuria. Meditointi voi siis muuttaa aivojen toimintaa. Kokeessa meditointitehtävänä oli ajatella jotain hyvin positiivista tapahtumaa. Tämä siis suojasi meditointiin tottuneiden aivoja negatiivisilta ärsykkeiltä, jotka olisivat voineet laukaista pelkoa ja ahdistusta. Mielikuvilla ja harjoituksilla voi suojautua depressiota vastaan. Tasapainovaurion aiheuttama muutos hippokampuksessa Hippokampuksella on muitakin toimintoja: siellä sijaitsee paikkamuisti, jossa hahmotetaan ympäristöä sekä joukko säätelymekanismeja, jotka vaikuttavat valvetilaan. Omissa tutkimuksissamme selvitimme luvulla kanin hippokampuksen ja aivojen kuorikerroksen välistä yhteyttä. Näköaistin kautta välittyvä paikkatieto, tasapainoaistin kautta tuleva asentotieto ja lihasaistin kautta tuleva toimintatieto aktivoivat voimakkaasti hippokampusta. Niihin muodostui aivojen sähköisessä rekisteröinnissä eli aivofilmissä suuria theta aaltoja. Voimakkain aktivioiva tekijä oli tasapainoärsytys. Vastaavasti aivojen kuorikerros aktivoitui ja siihen tuli beeta-2- aaltoja, jotka osoittivat valvetilaa pakoa tai taistelua. Kun kaneille aiheutettiin tasapainovaurio kanit muuttuivat väsyneiksi ja ruokahaluttomiksi. Mielenkiintoisimmat muutokset tapahtuivat aivofilmissä: niissä tasapainoärsykkeiden aiheuttama hippokampuksen aktivaatio väheni voimakkaasti ja samalla aivojen kuorikerroksen aivofilmi osoitti uneliaisuutta (alfa-toimintaa). Nämä löydökset ovat samankaltaisia kuin tasapainovauriota sairastavilla menierikoilla; heilläkin on usein väsynyt ja uupunut olo. Stressi ja depressio mahdollinen yhteys Sekä koe-eläintutkimukset että havainnot ihmisistä osoittavat, että pitkään jatkunut stressi voi laukaista depression. Stressi voi johtua ympäristöstä, sairaudesta tai ilmetä itsesyntyisesti. Alla olevassa kuvassa on esitetty stressikäyrä. Vaatimusten kasvaessa suoriutuminen paranee ja samoin tehokkuus. Paineen jatkuessa saavutetaan suoriutumiskyvyn lakikaari, jossa ilmenee ensimmäisiä stressin oireita. Työ ei enää maistu ja nukahtaminen takkuaa. Mikäli paine jatkuu ennallaan seuraa suorituskyvyn lasku joka usein korvataan käyttämällä tehtävien suorittamiseen enemmän Stressikäyrä aikaa. Ahdistus ilmenee monin tavoin. Tavallisia oireita ovat heräämiset aamuyöllä, odottamattomat mielenpurkaukset ja tunne-elämän häiriöt. Mikäli ympäristö ei havaitse tai henkilö itse aisti näitä signaaleja, voi puhjeta masennus. Huippusuoritus Stressi/alentunut teho Suoriutuminen/ tehokkuus Normaalijännite Stressin ensi oireet Ahdistus Paine (sisäinen tai ulkoinen) Masennus 10

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Muokkaa opas omaksesi

Muokkaa opas omaksesi Xeplion Opas on tarkoitettu avuksi potilaille, joille on määrätty Xeplion -valmistetta. Päiväys: September 2017 Janssen-Cilag Oy Vaisalantie 2, FI-02130 Espoo, Finland, Tel +358 20 7531 300, jacfi@its.jnj.com,

Lisätiedot

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015

Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi. Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Valmistaudu peliin, keskity omaan pelaamiseesi Porin Narukerä Markku Gardin 6.2.2015 Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat Omat

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on? Huomenta,

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. 6. SAIRAANA 6.1 Dialogit SAIRAANA Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen. Lasse: Lasse: Huomenta! Millainen olo sulla on?

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Herää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan

Herää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan Pieni uniopas Konstit on monet! Hyvän yön perusta rakennetaan jo aamulla edellisen yön unilta herätessä. Sen jälkeen päivän mittaan voi tehdä monta asiaa sen eteen, että seuraavana yönä unestaan saisi

Lisätiedot

ITSEMYÖTÄTUNTO JA IRTI ITSEKRITIIKISTÄ

ITSEMYÖTÄTUNTO JA IRTI ITSEKRITIIKISTÄ ITSEMYÖTÄTUNTO JA IRTI ITSEKRITIIKISTÄ - Näkökulmia omaan jaksamiseen Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomiaseminaari, Turku 14.6.2019 Ronnie Grandell Työterveyspsykologi, Johtajuuscoach, tietokirjailija

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Sharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa

Sharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme TERVETULOA

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lily Murray. Ei hätää! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus ahdistaa tai stressaa

Lily Murray. Ei hätää! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus ahdistaa tai stressaa NÄYTESIVUT Lily Murray Ei hätää! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus ahdistaa tai stressaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS

LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS LÄÄKÄRISSÄ TERVEYS JA SAIRAUS APTEEKISSA Mitä apteekista voi ostaa? Käytkö sinä usein apteekissa? Mitä sinä ostat apteekista? Taina ottaa vuoronumeron ja istuu penkille. Hänen vuoro tulee. Hän menee tiskille

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä 15.6.2017 Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana Kuva: Muistiliitto Annika Väihkönen, muistiasiantuntija Lapin Muistiyhdistys ry / Lapin Muistiluotsi

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

TERVETULOA. Myrskyn jälkeen muutoksesta selviytyneen strategiat. Tapani Rinne, Senior Coach, Talent Partners Oy. Paras muutoksen kumppani

TERVETULOA. Myrskyn jälkeen muutoksesta selviytyneen strategiat. Tapani Rinne, Senior Coach, Talent Partners Oy. Paras muutoksen kumppani TERVETULOA Myrskyn jälkeen muutoksesta selviytyneen strategiat Tapani Rinne, Senior Coach, Talent Partners Oy 9.6.2011 1 UUTOS Myrskyn jälkeen muutoksesta selviytyneen strategiat Tapani Rinne, Senior Coach,

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Yleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty

Yleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty Yleinen työttömyyskassa YTK Päivitetty 4.9.2017 Miksi olemme olemassa? Turvaa ja nostetta työelämän muutoksissa YTK järjestää jäsenilleen ansioturvan ja kannustaa jäseniä näkemään muutoksessa mahdollisuuksia.

Lisätiedot

Yleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty

Yleinen työttömyyskassa YTK. Päivitetty Yleinen työttömyyskassa YTK Päivitetty 16.1.2019 Miksi olemme olemassa? Turvaa ja nostetta työelämän muutoksissa YTK järjestää jäsenilleen ansioturvan ja kannustaa jäseniä näkemään muutoksessa mahdollisuuksia.

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista 5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Sharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu

Sharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme

Lisätiedot

Eväitä parempaan itsensä johtamiseen Hanna Poskiparta, Novetos Oy

Eväitä parempaan itsensä johtamiseen Hanna Poskiparta, Novetos Oy Eväitä parempaan itsensä johtamiseen 6.6.2019 Hanna Poskiparta, Novetos Oy Kerro vieruskaverille TOIMINTA: Yksi asia, jonka sait valmiiksi tällä viikolla? TUNNE: Miltä tuntui? MERKITYS: Mitä tämä merkitsi

Lisätiedot

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?

Mitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon? ELÄMÄN JANAT Tehtävän tarkoituksena on tunnistaa nuoren elämästä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Samalla sen avulla voidaan kartoittaa

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Kilpailuun valmistautuminen ja kilpaileminen

Kilpailuun valmistautuminen ja kilpaileminen Kilpailuun valmistautuminen ja kilpaileminen 29.8.2017 26.11.2017 Laura Koivusalo Koulutuksen sisältö Virittäytyminen Kilpailemisen taito Harjoite: Kilpailunkulun suunnitelma Kilpailemisen osataidot Keskittymisen

Lisätiedot