Syöpä. cancer.fi. Heidi Ahjoniemeltä. on leikattu gliooma 2/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syöpä. cancer.fi. Heidi Ahjoniemeltä. on leikattu gliooma 2/2011"

Transkriptio

1 Syöpä 2/2011 SYÖPÄJÄRJESTÖJEN AIKAKAUSLEHTI cancer.fi Aivokasvainpotilasta hoitaa asiantuntijatiimi Toisenlainen tunti lukijakirjoitus Vuoden syöpälääkäri ja -hoitaja valittu Heidi Ahjoniemeltä on leikattu gliooma

2 Tässä numerossa 2/ Yksi lääkäri itki toinen torjui Heidi Ahjoniemellä todettiin aivokasvain 12 vuotta sitten. Juulia Lipponen 10 Keskushermoston kasvaimet ovat kohtuullisen yleisiä Suomessa todetaan vuosittain noin tuhat keskushermoston kasvainta. Risto Sankila s.6 Teemana: Aikuisten aivokasvaimet s.6-21 s Potilaan vierellä on hoitotiimi Osastonylilääkäri Hanna Mäenpää on hoitanut aivokasvaimia lähes 20 vuotta. Juulia Lipponen 16 Kuntoutustarpeen arviointi vaatii taitoa ja aikaa Neurologian erikoislääkäri Merja Kallio hoitaa aivokasvainpotilaita. Maarit Huovinen 24 Toisenlainen tunti Potilaan polku -kirjoituskilpailun Syöpä-Cancer lehden tunnustuspalkinnon saaja Seija Munkki. 26 Vuoden syöpälääkärin puoleen on helppo kääntyä Tapio Nieminen Satakunnan keskussairaalasta on vuoden syöpälääkäri. Maarit Rautio 28 Paras työ mitä minulla on ollut Vuoden syöpäsairaanhoitaja on Annikki Niskanen Keski-Suomen keskussairaalasta. Maarit Rautio 30 Tätä matkaa on toivottu Etelä-Amerikka: Argentiina Uruguay Brasilia Joka numerossa 3 Pääkirjoitus Arki voi palata tutuille raiteille aivokasvaimen jälkeen Päivi Hietanen 4 Puheenvuoro Yhteistyössä tukea suolistosyöpäpotilaille Tuula Järvenpää, toiminnanjohtaja, Colores 20 Ajassa 2 s Kolumni Heikoin lenkki Hilkka Olkinuora

3 Maaliskuu 2011 Pääkirjoitus Kannen kuva: Jouko Keski-Säntti Voita avaimenperävalaisin! Kerro meille mielipiteesi? Mikä on lehden paras juttu? Anna palautetta lehden sisällöstä ja ulkoasusta sähköpostilla tai postikortilla osoitteeseen Syöpä-lehti Pieni Roobertinkatu Helsinki Kaikkien 4.4. mennessä vastanneiden kesken arvotaan kolme Maglite-avaimenperävalaisinta. Syöpä-lehden numeron 1/2011 parhaaksi artikkeliksi lukijat valitsivat Annelin ja Ailan tarinan Ilo syntyy arjen ystävyydestä. Roosa nauha -pipon voittivat Sinikka Pilto Suonenjoelta, Leena Puhakainen Naantalista ja Kirsti Sinkkonen Kerimäeltä. Kiitos palautteesta! Arki voi palata tutuille raiteille aivokasvaimen jälkeen Lääkärit pelkäävät usein näyttää tunteitaan potilaalle, mutta Heidi Ahjoniemi muistaa tässä numerossa hyvällä hänelle aivokasvaimesta kertonutta lääkäriä, joka itki. Toivottavasti sama lääkäri on voinut iloita siitä, miten hyvää elämää potilas on voinut viettää sairaudesta toivuttuaan. Lääkärin eläytyminen potilaan tilanteeseen kuvastaa sitä, miten paljon rankkoja mielikuvia tähän sairauteen liittyy. Osa aivokasvainpotilaista toipuu kuitenkin kehittyneiden hoitomenetelmien ansiosta paljon paremmin kuin muutama vuosikymmen sitten. Aivokasvainten kirjo on suuri. Jotkut potilaat kykenevät jatkamaan hyvin vaativissa tehtävissä sairauden jälkeen, toteaa syöpälääkäri Hanna Mäenpää haastattelussaan (s. 12). Hän toivoo, että näitä tarinoita kerrottaisiin enemmän julkisuudessa, sillä sairauden leima on edelleen pahimman mukaan. Toipuminen vaatii paljon potilaalta ja hänen läheisiltään, mutta merkittävässä roolissa ovat myös asiantuntevat kuntoutuksesta vastaavat ammattilaiset, korostaa neurologi Merja Kallio (s. 16). Molemmat tuhansia aivokasvainpotilaita hoitaneet lääkärit painottavat tiimityön merkitystä. Hoito ja sen kehittäminen vaatii joukon asiantuntijoita ja heidän hiottua yhteistyötään. Osalle potilaista jää ongelmia, jotka estävät esimerkiksi pitkäjänteisen, keskittymistä ja muistamista vaativan työn. Tällaiset työtehtävät ovat nykyisin yleisiä, ja siksi nämä potilaat tarvitsevat erityistä asiantuntemusta ja ymmärrystä, kun sairaus ei näy heistä mitenkään tavallisessa arjessa. Pelottavinta on, että sairaus joskus vaikuttaa ihmisen persoonallisuuteen. Jos perheenjäsen on yhtäkkiä erilainen, joutuvat omaiset elämänsä vaativimpaan tilanteeseen. Psykologi Mila Gustafsson-Lilius on tuoreessa väitöskirjassaan tutkinut pariskuntien sopeutumista toisen syöpäsairauteen. Hän toteaa, että kummankin ominaisuudet ja kyvyt vaikuttavat siihen, millaiseksi elämä muodostuu. Voimakkaita ja myös rankkoja tunteita herää molemmissa. Sairastuneen lapsille vanhemman toisenlaisuus on hämmentävää. He tarvitsevat paljon tukea ympärillä olevilta terveiltä aikuisilta. Terveydenhuoltoon kaivataan lisää osaamista ja voimavaroja aivokasvainpotilaiden lähiomaisten huomioimiseen. Sairaudestaan toipunut Heidi Ahjoniemi painottaa pysyvän hoitosuhteen merkitystä: pelottavaa sairautta sairastavalla tulee olla lääkäri, joka tuntee potilaan myös ihmisenä. Hoito on järjestettävä siten, että joku vastaa siitä pitkäjänteisesti. Onneksi ihmissuhteet ja ihmisen mieli ovat niin monimuotoisia, että sairauksissa voi nähdä usein myönteistäkin. Ne pakottavat tekemään välitilinpäätöstä, kuten muutkin elämänmuutokset. Sen saldona saattavat olla syvenevät ihmissuhteet ja kiitollisuus hyvistä päivistä. Uusi vaihe voi lisätä rohkeutta tarttua uuteen. Heidi Ahjoniemelle moottoripyöräily maistuu ja epileptisistä kohtauksista on vain muisto. Päivi Hietanen Päätoimittaja Kuva: Jouko Keski-Säntti

4 aajassa Kuva: Kati Molin / Plugi Varttia vaille sata mittarissa Noinkin voisi ilmaista 75-vuotisjuhlavuoden, jota Suomen Syöpäyhdistys parhaillaan viettää. Juhlimme modernisti työn merkeissä. Joitakin avauksia on mietitty juhlavuoden kunniaksi. Lehden lukijoiden kannalta vuosi merkitsee sitä, että voimme tehdä kuusi numeroa. Viime vuonna säästimme ja teimme vain viisi numeroa. Syöpään liittyy paljon tärkeää viestintää. Jokainen arkipäivä yli sata suomalaista saa kuulla sairastavansa syöpää. Moni heistä ei vielä oivalla sitä, että syöpä ei olekaan kuolemantuomio. Siksi tarvitaan läheisiä muistuttamaan, että hei, minäkin olen tässä vaikka sairastin syövän jo kymmenen vuotta sitten. Tutkimustietoa tulee jatkuvasti. Kun lääkärit perustivat 1936 Suomen Syöpäyhdistyksen, heitä yhdisti vakaumus, että sairaus ei ole luonnonvoima tai ihmiselle langetettu rangaistus vaan sille voidaan tehdä paljon. Tieteeseen perustuva tieto on yhä keskeisessä roolissa järjestössä. Yhä tärkeämmäksi on tullut tehtävä tulkita tietoa kansalaisille, päätöksentekijöille ja laajemmin yhteiskuntaan. Suomen Syöpäyhdistys on järjestöjen järjestö. Jäsenistönä on 17 yhdistystä, osa maakunnallisia yhdistyksiä, osa valtakunnallisia potilasyhdistyksiä. Useampikin jäsenyhdistys viettää myös juhlavuottaan tänä vuonna. Siksi lukijamme saavatkin välähdyksiä yhdistysten työstä eri puolelta Suomea pitkin vuotta. Tämän lehden pohjana on Syöpäsäätiön vuotuinen symposiumi, jossa käydään jokin syöpätyyppi yksityiskohtaisesti läpi. Tänä vuonna teemana olivat aikuisten aivokasvaimet. Voimme tarjota lukijoillemme ajankohtaisinta mahdollista tietoa. Hyvää juhlavuotta teille kaikille! Satu Lipponen, toimituspäällikkö Sairauskokemukset tulvivat mieleen, kun lähdin tapaamaan tuettavaa potilasta samalle osastolle, jossa olin itsekin ollut. Sairaalan hajut ja tutut käytävät saivat kylmät väreet iholle. Palaaminen osastolle tukihenkilönä oli kuitenkin vahvistava kokemus. HEIDI AHJONIEMI s.6 Puheenvuoro Yhteistyössä tukea suolistosyöpäpotilaille Suolistosyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä yhdyssiteenä ja etujärjestönä toimii valtakunnallinen suolistosyöpäyhdistys Colores ry. Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenyyden se sai Pieni potilasyhdistys toimii tehokkaimmin ja kattavimmin tekemällä yhteistyötä sekä paikallisten syöpäyhdistysten, muiden potilasjärjestöjen että valtakunnallisen keskusjärjestön kanssa. Suomen suurimpiin kuuluvan kansanterveysjärjestön jäsenyys avaa Coloresille pääsyn mukaan vaikuttamaan syöpäpotilaan asioihin laajemmallakin sektorilla. Arkipäivän toiminnassa jäsenyys mahdollistaa parhaiden toimintatapojen hyödyntämisen ja toisten kokemuksista oppimisen. Kun työnjakoa ja koordinointia pohditaan yhdessä, potilaalle ja hänen läheisilleen voidaan tarjota parasta mahdollista palvelua. Colores tuottaa täsmällistä ja ajan tasalla olevaa tietoa suolistosyövästä muun muassa Suolistosyöpäpotilaan opas on kattava katsaus aiheeseen. Lisäksi yhdistys järjestää yleisötilaisuuksia ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutusta. Valtakunnallinen vertaistuki taasen takaa kaikille suolistosyöpäpotilaille asuinpaikasta riippumatta mahdollisuuden tukihenkilöön. Työ on palkitsevaa ja sitä riittää kaikille osapuolille. Yhdessä saamme aikaan enemmän. Tuula Järvenpää, Suomen Suolistosyöpäyhdistys ry 4

5 Maaliskuu 2011 SyöpäCancer on Syöpäjärjestöjen julkaisema aikakauslehti. Ilmestyy kuusi kertaa vuonna Painosmäärä on Tilaushinta 30 vuosikerralta. Jäsenille lehti on ilmainen. 41. vuosikerta ISSN Päätoimittaja: Päivi Hietanen Toimituspäällikkö: Satu Lipponen Toimitussihteeri: Anu Kytölä Pääkirjoitukset ja kolumnit: Harri Vertio Toimitus: Katja Aktan-Collan, Caj Haglund, Sirkku Jyrkkiö, Päivi Lähteenmäki, Päivi Pakarinen, Leena Rosenberg-Ryhänen, Risto Sankila Toimittajat: Jaana Ruuth, Maarit Rautio Lääketieteellinen toimittaja: Katja Aktan-Collan AD: Kirsi-Marja Puuras/Design Puuras Valokuvaajat: Risto Antikainen, Antti Ekola, Teppo Johansson, Jouko Keski-Säntti, Kuvatoimisto Plugi, Kati Molin, Annakaisa Ojanen, Alexander Shalamov Toimitusneuvosto: Marja-Liisa Ala-Luopa Satakunnan Syöpäyhdistys, Riitta Korhonen Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Kalevi Kiviniitty Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys, Marja-Liisa Kotisaari Pirkanmaan Syöpäyhdistys, Leila Märkjärvi Saimaan Syöpäyhdistys, Auli Nevantaus Keski-Suomen Syöpäyhdistys, Kari Ojala Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, Katriina Päivinen Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys, Leena Rosenberg-Ryhänen Suomen Syöpäpotilaat, Markku Suoranta Pohjanmaan Syöpäyhdistys, Leena Vasankari-Väyrynen SYLVA, Marjut Öster Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Toimituksen osoite: Pieni Roobertinkatu 9, Helsinki Osoitteenmuutos tehdään omaan jäsenyhdistykseen, jonka yhteystiedot löytyvät lehden sivulta 31. Puhelin: Fax: Sähköposti: Internet: Repro: TS-Yhtymä Oy, Helsinki Paino: Hansaprint, Turku 2011 Perheen perustaminen onnistuu syöpähoitojen jälkeen Millaisia vaikutuksia on nuoruusiässä sairastetulla syövällä? Suomen Syöpärekisterin tutkija Laura Madanat-Harjuojan maaliskuinen väitöskirja antaa osviittaa. Tutkimus koski myöhäisvaikutuksia potilailla ja heidän lapsillaan. Nuorena sairastuneet saivat hoitojen jälkeen lapsia puolet harvemmin kuin heidän sisaruksensa. Myönteinen tieto on se, että kun ensimmäinen lapsi on saatu, on toisen lapsen saaminen yhtä todennäköistä syövästä selviytyneillä kuin sisaruksilla. Lapsia syntyi yleisemmin luvun jälkeen hoidetuilla. Sekä sairastumisiällä että potilaan sukupuolella oli merkitystä lastensaannin todennäköisyyteen. Nykyaikaisten hoitojen ansiosta suuri osa nuorena syöpään sairastuneista paranee ja siksi hoitojen pitkäaikaisvaikutuksiin on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Suomen Syöpärekisterin tilastojen mukaan vuonna 2008 aikuisväestössä oli noin lapsuus- tai nuoruusiän syövästä selviytynyttä. Tutkimusten mukaan lapsuudessa ja nuoruusiässä syöpään sairastuneet kantavat huolta hoitojen mahdollisista vaikutuksista lapsiin ja heidän terveyteensä. Vaikka nuorena syövän sairastaneilla naisilla todettiin jonkin verran suurentunut ennenaikaisen synnytyksen riski, hoitojen jälkeen syntyneillä lapsilla ei ole kohonnutta kuolemanvaaraa varhaislapsuudessa eikä myöskään kohonnutta riskiä sairastua syöpään. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että vanhemmaksi tuleminen on mahdollista syövänkin jälkeen ja että syövän jälkeen syntyneet lapset ovat keskimäärin yhtä terveitä kuin sisarusten lapset. Kurkku-avokadokeitto 1 kurkku (noin 400 g) 2 kypsää avokadoa puolikas purjoa 2 rkl oliivi- tai rypsiöljyä 5 dl vettä 1,5 rkl kasvisfondia mustapippuria myllystä 1 dl ruokakermaa 2 3 rkl tuoretta, hienonnettua sitruunamelissaa tai minttua ripaus suolaa tai pieni pala sinihomejuustoa murusina Halkaise kurkku pitkittäin, ja leikkaa paloiksi. Puolita avokadot, poista siemenet, kuori ja paloittele. Viipaloi huuhdottu purjosipulin puolikas. Kuumenna paksupohjaisessa kattilassa tilkka öljyä ja kuullota ensin purjoviipaleita ja sitten kurkkupaloja muutaman minuutin ajan. Lisää avokadon palat, vesi ja kasvisfondi. Keitä viitisen minuuttia. Soseuta keitto sauvasekoittimella ja mausta mustapippurilla. Lisää kerma, kuumenna ja mausta vielä lopuksi tuoreyrtillä. Lisää tarvittaessa suolaa tai sinihomejuustomurusia. Korista keitto herneenversoin, iduin tai yrtinoksin. Kotimaiset Kasvikset ry 5 Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson Kuva: Alexander Shalamov / Plugi Pinnalle: tuoreita herneenversoja tai ituja tai yrtinoksia

6 Lääkäri kertoi: Sinulla on gliooma Heidi Ahjoniemi tanssi vuosia Kansallisoopperan balettikoulussa Seija Silfverbergin opastuksessa. Heidi on edelleen innokas liikkuja, mutta rakkain harrastus tällä hetkellä on 6moottoripyöräily.

7 Heidi Ahjoniemi, 42, sairastui 12 vuotta sitten. Suuren kasvaimen luokitus oli pahalaatuinen, sillä osa kasvaimesta oli luokkaa gradus 3. Kasvain leikattiin kaikkiaan kaksi kertaa. Heidi palasi työelämään vähitellen. Teksti JUULIA LIPPONEN Kuvat JOUKO KESKI-SÄNTTI Yksi lääkäri itki toinen torjui hheidi Ahjoniemi on rentoutuneen oloisesti kotinsa olohuoneessa, jossa on tunnelmallisesti aseteltu pieniä tuikkuja ja kukkia. Heidin kissa Viiru tykkää käpertyä nukkumaan lähelle emäntäänsä. Heidi aloittaa puhumisen vapautuneesti, sillä sairauskokemuksistaan hän on aina puhunut avoimesti. Heidi Ahjoniemi ei ole ensimmäistä kertaa haastattelussa aivokasvaimen sairastamisesta. Hän toimii myös tukihenkilönä. Kasvain teki itsensä tiettäväksi yllättäen. Olin mieheni kanssa ostoksilla, kun yhtäkkiä pyörryin ja sain epileptisen kohtauksen, Heidi muistelee. Vuosi oli 1999 ja Heidi oli juuri täyttänyt 30 vuotta. Kohtaus pelästytti pahanpäiväisesti ja Heidin mies painosti hänet lähtemään testeihin saman tein. Magneettikuvan jälkeen lääkäri juoksi perääni ja sanoi, että minun oli tultava heti vastaanotolle, vaikka alustavasti olimme sopineet ajan kahden viikon päähän. Tämä nuori neurologi itki antaessaan diagnoosiani, kasvaimen koko oli järkyttänyt häntä. Heidi muistelee diagnoosin antanutta neurologia lämpimästi. Seuraava lääkärikäynti jäi eri syistä mieleen. Vanhempi neurologi, jonka potilaana olin, ei vastannutkaan kysymyksiini. Hän nosti käden torjuvasti kasvojeni eteen ja tokaisi, että puhuisi nyt mieluummin äitini kanssa. Shh! Sinä et tule ymmärtämään tästä mitään! Hän leimasi minut siltä istumalta eikö minusta todella olisi enää mihinkään? Heidi Ahjoniemi teki tapauksesta valituksen ja kuuli jälkeenpäin, ettei ollut ainoa, joka oli valittanut. Tapaus jäi mieleen ajasta, joka tuntuu vuosien jälkeen kovin sumuiselta. Sairauteni tuli shokkina koko perheelle. Ensimmäinen ajatus oli, miten lasteni nyt käy. Aivokasvain tuntui yhtä kuin kuolemalta. Emme tienneet sairaudesta mitään, ja lääkärikokemus jäi kalvamaan mieltä. Kyllästyin kuitenkin itkemään asiaa ja vaadin häntä kertomaan tilanteestani suoraan. 7

8 Sain kohtauksia, enkä tiennyt miten minun käy. Kerran heräsin lattialta ja olin yksin. Sen jälkeen pelotti olla kotona itsekseen. Pelottelua ei saisi olla Heidi Ahjoniemi joutui odottamaan leikkaustaan kuukauden diagnoosin jälkeen. Se oli raskasta aikaa. Sain kohtauksia, enkä tiennyt miten minun käy. Kerran heräsin lattialta ja olin yksin. Sen jälkeen pelotti olla kotona itsekseen. Kuukausi tuntui ikuisuudelta, mutta viimein leikkaus saatiin tehtyä. Aivopaine hankaloitti ensimmäistä leikkausta. En tosin tiennyt, ettei koko kasvainta saatu pois. Lääkärini teki viisaasti, kun kertoi uudesta leikkauksesta vasta ensimmäisellä kontrollikäynnillä. Leikkausten välillä oli sädehoitoa, jota Heidi piti henkisesti rankimpana osuutena sairaudessa. 8 Sairaus tuli shokkina koko perheelle. Ensimmäinen ajatus oli, miten lasteni nyt käy? Olimme juuri aloittamassa ensimmäistä sädehoitokertaa, kun hoitaja kertoa pamautti minulle kolmikymppiselle, että minulta sitten lähtee tukka, eikä se kasva takaisin näiden sädehoitoannosten jälkeen. En ollut osannut ajatellakaan sellaista. Tukanlähtö itketti nuorta naista, mutta se kasvoi pian takaisin. Siitäkin annoin palautetta, ettei turhaan peloteltaisi. Osoitin päätäni ja ilmoitin hoitajille, että tässähän on se tukka, joka ei ikinä kasvaisi takaisin! Toisen leikkauksen jälkeen kasvain saatiin pois, jonka jälkeen Heidi aloitti solunsalpaajahoidot. Pienikokoiselle naiselle ei aluksi voitu määrätä suuria määriä solumyrkkyjä. Valkosoluarvot kuitenkin palautuivat hoitotaukoviikkoina niin hyvin, että hoitoa pystyttiin lisäämään huomattavasti. En koskaan käynyt lääkärin luona yksin. Siitä olen todella kiitollinen, että olen saanut käydä samalla lääkärillä. Uusi lääkäri voisi lukea sairaudestani kaiken papereista, mutta hän ei tuntisi minua ihmisenä ollenkaan. Heidi kertoo, että hän käy vuoden välein kontrollissa. Lääkärin vastaanotolla on huolehdittu kokonaisvaltaisesta jaksamisesta. Ihan ensimmäiseksi lääkärini kertoo, että kaikki on hyvin, kasvainsoluja ei ole löydetty. Sen jälkeen puhumme muita asioita. Lapsista, töistä. Heidin pelot ovat jääneet nopeasti taakse. Lapset viettävät paljon aikaa harrastusten parissa. Nuorempi poika on tulossa täysi-ikäiseksi. Arjen huolia ovat nyt autohankinnat ja kova työtahti. Paluu arkeen tärkeää Arki muuttui sairastumisen aikoihin täysin ja Heidi kertoo, että hänen oman äitinsä terveys kärsi pelon ja stressin takia. Äitiä tyttären sairastuminen tuntui kuormittavan eniten. Heidi pitää siunauksena sitä, että lapset olivat liian pieniä ymmärtämään tapahtunutta. Eräänä päivänä tarhasta soitettiin, että nuorempi poikani Janne, silloin 6-vuotias, oli kertonut äidin olevan matkalla sairaalaan. Poika oli ilmoittanut, että äidin päätä aiotaan leikata, Heidi kertoo. Sairauden kanssa edettiin niin nopeasti, ettei Heidi ehtinyt selittää asioita itse. Vanhempi poika Niko oli tuolloin 8-vuotias.

9 Yrittäjäperheestä lähtöisin oleva Heidi Ahjoniemi ei halunnut olla joutilaana pitkään. Hoitojen jälkeen hän palasi vähitellen työelämään. Tässähän on se tukka, joka ei ikinä kasvaisi takaisin. Arkeen paluu oli jo helpompaa, eihän lasten tarvinnut nähdä äitiä sairaimmillaan: heikkona, hiuksettomana, tärisevänä, Heidi muistelee. Kuinka normaalia arkea aivokasvainpotilas voi viettää? Heidi Ahjoniemi jätti epilepsialääkkeet neljän vuoden jälkeen, koska ei kokenut tarvitsevansa niitä enää. Työelämään palaaminen ei Heidin mielestä ollut ongelma. Arki on palannut takaisin tutuille raiteille. Nimimuisti on kyllä kärsinyt. Voihan olla, että se on tullut iän myötä, Heidi nauraa. Harrastuksistakaan ei ole tarvinnut luopua. Päinvastoin, olen hankkinut uusia. Ostin pitkään himoitsemani moottoripyörän neljä vuotta sitten. Maltan tuskin odottaa kevättä! Ajaessa nautin kauniista maisemista ja kaikki väsymys hälvenee. Sairastunut tarvitsee ymmärtäjän Heidi on tukihenkilönä kuullut sairauskokemuksista, joissa henkinen jaksaminen on jätetty hoidossa täysin huomiotta. Minulla on aina ollut tiivis tukiverkosto ja hoitojen kanssa kaikki on sujunut hyvin. Mutta olen paljon tavannut potilaita, joiden hyvinvoinnista ei ole tarpeeksi välitetty. Kun lähdin tukihenkilötoimintaan mukaan, Suomessa oli kolme tukihenkilöä aivokasvaimille. Sairauskokemukset tulvivat mieleen, kun lähdin tapaamaan tuettavaa potilasta samalle osastolle, jossa olin itsekin ollut. Sairaalan hajut ja tutut käytävät saivat kylmät väreet iholle. Palaaminen osastolle tukihenkilönä oli kuitenkin vahvistava kokemus, joka minun olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin. Ostin pitkään himoitsemani moottoripyörän neljä vuotta sitten. Vertaistukea ryhmässä Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen tiloissa Helsingissä kokoontuu avoin aivokasvainpotilaiden ja heidän läheistensä ryhmä. Ryhmää vetää kuntoutusohjaaja Kirsi Roos. Ryhmässä on kävijöitä, jotka ovat olleet mukana perustamisesta, vuodesta 1997 saakka. Koko ajan tulee myös uusia potilaita ja läheisiä. Kaikkiaan ryhmän postia saa 129 henkeä. Potilaita askarruttavat aivokasvainten oireet, hoitojen sivuvaikutukset ja heidän ennusteensa. Tulevaisuus mietityttää, millaista kuntoutusta on mahdollista saada, onnistuuko työssäkäyminen, miten perhe jaksaa. Läheisetkin tarvitsevat tukea: aivokasvainpotilaiden käytös ja persoona saattavat muuttua ja se on läheisille erittäin raskasta. Läheisen vastuulle jää usein myös perheen arjen pyörittäminen ja toimeentulon turvaaminen. Lisätiedot ryhmästä: Kirsi Roos

10 Keskushermoston kasvaimet ovat kohtuullisen yleisiä Suomessa todettiin vuonna 2009 noin 1000 keskushermoston kasvainta. Noin 400 näistä on hyvänlaatuisia aivokalvojen kasvaimia, meningeoomia. Toinen suuri ryhmä on aivojen glioomat, joka koostuu useista kasvaintyypeistä. Näitä kasvaimia ilmaantuu vuosittain noin 300. Teksti RISTO SANKILA Kuva ANTTI EKOLA/PLUGI Aivokasvaimiin sairastuu vuosittain noin lasta. Aivokasvaimet ovat lasten toiseksi yleisin syöpätyyppi leukemian jälkeen. Lasten kasvaimet ovat erilaisia kuin aikuisten ja niiden elossaoloennuste on parempi kuin aikuisten. Lasten vaarassa sairastua aivokasvaimiin ei ole todettu muutoksia Suomessa. Lasten aivokasvainten vaaraan vaikuttavia ympäristötekijöitä ei tutkimuksissa ole todettu. Memingeoomia vain aikuisilla Vain aikuisilla todettavat meningeoomat ovat yleensä hitaasti kasvavia ja niiden ennuste on erinomainen. Osa meningeoomista todetaan oireettomassa vaiheessa muiden sairaalatutkimusten yhteydessä esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöiden syitä selviteltäessä. Jos meningeooma on pieni eikä aiheuta oireita, sille ei välttämättä tehdä mitään. Yleensä meningeoomat voidaan parantaa leikkaamalla ne pois. Meningeoomat ovat naisilla paljon yleisempiä kuin miehillä. Vuonna 2008 naisilla todettiin 300 meningeoomaa ja miehillä 100. Syytä tähän hormonaalisperäiseen eroon ei tarkasti ymmärretä. Eräissä harvinaisissa periytyvissä oireyhtymissä mutaationkantajilla todetaan muiden kasvainten lisäksi myös meningeoomia. Ainoa ympäristötekijä, jonka tiedetään aiheuttavan meningeoomia, on ionisoiva säteily. Suomessa ainoa säteilylähde on syövän sädehoito, joka kohdistuu pään alueelle. Kännykkäsäteily ei aiheuta meningeoomia. Meningeoomien vuotuinen tapausmäärä on lisääntynyt voimakkaasti vuosikymmenten myötä. Tapausmäärän lisääntyminen johtuu tehostuneesta diagnostiikasta ja väestön vanhenemisesta. Naisten meningeoomaan sairastumisen vaara on tasaantunut luvulla, miehillä vaaran kasvu päättyi jo 1980-luvun alussa. Alueellisia eroja meningeooman vaarassa ei ympäristötekijöitä ajatellen ole. Meningeoomiin kuolee noin 40 henkilöä vuosittain. Viiden vuoden elossaololuvut ovat korkeita ja vain seitsemän potilasta sadasta kuolee sairautensa vuoksi. Glioomat eivät lähetä etäpesäkkeitä Aivojen glioomat on useista eri kasvaimista koostuva ryhmä syöpäsairauksia, jotka esiintyvät vain keskushermostossa eivätkä lähetä etäpesäkkeitä muualle elimistöön. Glioomien pahanlaatuisuus vaihtelee varsin hyvänlaatuisista erittäin aggressiivisiin muotoihin. Hyvänlaatuisetkin kasvaimet voivat aiheuttaa kuoleman, jos ne sijaitsevat elintärkeiden aivorakenteiden vieressä niin, ettei niitä saada leikattua pois. Glioomat ovat yleisempiä miesten a10

11 250 Meningeoomien ja glioomien ikäluokkakohtainen ilmaantuvuus Meningeooma on yleisempi naisilla Miehet, meningenooma kuin miehillä. Ilmaantuvuus/miljoona Naiset, meningenooma Miehet, gliooma Naiset, gliooma Ikäluokat Suomessa vuosina todetut meningeoomat ja glioomat. Kuvassa näkyy, että meningeooma on huomattavasti yleisempi naisilla ja gliooma hieman yleisempi miehillä. Kasvaimen nimi Gliooma Astrosytooma Oligodendrogliooma Oligoastrosytooma Glioblastooma Ependymooma Meningeooma Hypofyysiadenooma Schwannooma eli neurinooma Lymfooma Hemangioblastooma Aivokasvainlajeja Lähtökudos Aivojen tukikudos tähtisolu eli astrosyytti oligodendrosyytti yllä mainittujen sekoitus pahanlaatuisin aivojen tukikudoskasvain aivokammioita verhoavat solut Aivokalvosolut, tarkemmin: lukinkalvosolut Aivolisäkkeen solut Aivohermon tuppisolut Imusolut Verisuonten solut Suomen Syöpärekisteri keskuudessa kuin naisten, mutta ero ei ole yhtä suuri kuin meningeoomissa. Glioomia esiintyy myös lapsilla ja nuorilla. Lasten glioomat ovat pääsääntöisesti suhteellisen hyvänlaatuisia. Syöpäsairauksien painottuessa yleensä vanhoihin ikäluokkiin aivokasvaimia esiintyy myös keski-ikäisillä. Poikkeuksellisesti kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä glioomia esiintyy vain vähän. Tämän seikan saattaa selittää se, että vanhusväestön glioomat ilmeisesti oireilevat samantapaisesti kuin esimerkiksi aivoverenkierron häiriöt. Tämän vuoksi potilaita ei tutkita erilaisin pään kuvantamismenetelmin ja diagnoosi jää tekemättä. Aikuisten glioomat ovat vakavia sairauksia, joiden ennuste on usein huono. Nuorten ihmisten glioomat ovat usein vähemmän aggressiivisia kuin vanhojen. Leikkaushoito voi parantaa potilaan, mutta tauti usein uusiutuu ja muuttuu aggressiivisemmaksi tyypiksi. Aikuisista glioomapotilaista noin 30 % elää viisi vuotta. Aggressiivisimmassa tautimuodossa suuri osa potilaista kuolee vuodessa. Taudin hoitoon käytetään leikkaushoidon lisäksi erityisesti aivokasvaimia varten suunniteltuja sädehoitoja ja lääkehoitoja. Uusia hoitomuotoja kuten geeniterapiaa tutkitaan. Vaara sairastua glioomiin lisääntyi noin 1980-luvun puoleen väliin saakka. Sen jälkeen vaara on pysynyt aika vakaana. Esimerkiksi kännykkäsäteilyn ei ole osoitettu aiheuttavan glioomia. Alueellisia eroja sairastuvuudessa ja kuolleisuudessa ei ole. Ympäristöperäisiä vaaratekijöitä ei tunneta. Dosentti Risto Sankila on Suomen Syöpärekisterin ylilääkäri. 11

12 12 Hanna Mäenpää toivoisi yhteiskunnalta resursseja perheiden hyvinvoinnista huolehtimiseen, sairaanhoitoyksiköiden valtakunnallisten tietokanavien kehittämiseen ja aikaa tutkimukseen.

13 Potilaan vierellä on hoitotiimi Aivokasvainpotilas voi olla kuka tahansa meistä, kertoo osastonylilääkäri Hanna Mäenpää. Potilaiden sairaushistoria voi olla kymmeniä vuosia. Potilaat ovat parempikuntoisia kuin ennen. Teksti JUULIA LIPPONEN Kuvat JOUKO KESKI-SÄNTTI hhyks:n Syöpätautien klinikan osastonylilääkäri Hanna Mäenpää on hoitanut aivokasvaimia kohta kaksikymmentä vuotta. Lisäksi hän on kirjoittajana useissa oppikirjoissa ja luennoinut niin potilaille, alan asiantuntijoille kuin lääkäriopiskelijoillekin. Hanna Mäenpää kiittelee osaavia hoitotiimejä ja saumatonta yhteistyötä. Syöpätautien klinikalla aivokasvainpotilaan hoidosta pitää huolta moniammatillinen joukko asiantuntijoita, johon lukeutuu syöpätauteihin ja sädehoitoon erikoistuneita sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Tämä tiimi kulkee potilaan rinnalla hoitojen edetessä. Yksi lääkäri ei päätä potilaan saamasta hoidosta, vaan hoitotoimenpiteistä keskustellaan viikoittaisessa kokouksessa, johon osallistuvat neurokirurgi, sädehoito-osaston ja poliklinikan syöpälääkäri, neurologi, neuropatologi ja radiologi, Hanna Mäenpää kertoo. On myös olemassa Syöpätautien klinikan hoito-ohjeisiin ja hoitotoimenpiteisiin erikoistunut lääkärijoukko, jota Mäenpää vetää. Diagnoosin antaa usein neurologi. Mäenpään rooli potilaan hoidossa on leikkauksen jälkeen, kun mietitään, miten hoidetaan ja seurataan. Tarkoitus on saada potilaalle kaikki mahdollinen apu kasvaimen hillitsemiseksi. Aivokasvaimen sairastanut voi kuntoutua takaisin työelämään Potilaan kuntoutuminen riippuu pitkälti siitä, minkälainen kasvain on kyseessä ja millaisia oireita se aiheuttaa. Epilepsia aivokasvaimen tavallinen oire saadaan lähes aina kuriin lääkkeillä. Myös lähimuistihäiriö on yleinen vaiva. Sen kanssa monet oppivat elämään erilaisilla muistin apuvälineillä. Persoonallisuushäiriöt ovat kuntoutuksen kannalta ongelmallisia. Aivokasvaimiin liittyy paljon väärinkäsityksiä. Tämän vuoksi harva aivokasvainpotilas puhuu avoimesti sairaudestaan, sillä ennakkoluulot ovat kovin syvällä, Mäenpää harmittelee. Työelämään palaaminen ei ole mitenkään poikkeuksellista. Ihmiset haluavat palata arkeen. Jos potilas kärsii neurologisista oireista, työhön palaamisen on hyvä tapahtua asteittain. Tiedän, että sairauden jälkeen potilaat ovat kirjoittaneet väitöskirjoja. Ei sairaus välttämättä ole mikään este työhön palaamiseen. Monesti luullaan, Aivokasvain ei välttämättä estä viettämästä tavallista arkielämää. Kuva: Risto Antikainen/Plugi 13

14 Kuvassa Helsingin yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien klinikan hoitotiimi: neurologian erikoislääkäri Merja Kallio, syöpätautien erikoislääkäri Päivi Halonen, neurokirurgian erikoislääkäri Matti Seppälä, syöpätautien erikoislääkäri Juhani Collan, osastonylilääkäri Anders Paetau, osastonylilääkäri Hanna Mäenpää, osastonlääkäri Anna-Stina Jääskeläinen ja patologian erikoislääkäri Olli Tynninen. potilaan tuttavapiiriä Neuvoisin kaihtamaan sääliä ja ristiriitaisten tietojen tarjoamista potilaalle. Arvokasta on käytännön avun tarjoaminen ja läsnäolo. Ihanteellisinta olisi päästä auttamaan sairastuneen koko perhettä, kulkea heidän mukanaan tukemassa koko sairauden ajan. että aivokasvain väistämättä vaurioittaa ihmisen oppimiskykyä. Harmittaa, kun julkisuudessa kuulee vain niistä pahimmista asioista. Hanna Mäenpää toivoisi enemmän selviytymistarinoita laajan yleisön tietoisuuteen. Verkosta luetaan kauhutarinoita Potilasta askarruttaa aivokasvaimen oireiden vaikutus arkeen ja leikkauksen jälkeinen elämä. Usein tietoa etsiessään potilas tulee lukeneeksi verkosta kauhutarinoita aivokasvaimista ja kaikkein synkimmät ennusteet. Lääkärin vastaanotolla potilaan pelkoja ja käsityksiä pyritään käsittelemään mahdollisimman paljon. Potilaan hoitoihin liittyvät ehdotukset ja kysymykset on paljon puhuttu aihe. Ei saa jäädä sellaista mielikuvaa, että on olemassa joku hoito, mitä ei ole käytetty. Hoitotiimi pyrkii vahvistamaan tunnetta siitä, että sairautta vastaan tapellaan yhdessä. Potilas ei saa jäädä ulkopuoliseksi oman sairautensa kanssa, vaan hoitopäätöksiin johtaneet tekijät käydään läpi yhdessä. Mäenpää kertoo, että hoitojen suunnittelu on hyvin potilaskohtaista ja riippuu pitkälti potilaan omasta jaksamisesta. Eri vaihtoehtoja pohdittaessa potilas haluaa kuitenkin hyvin usein lääkärin päättävän hoidosta parhaana asiantuntijana. On myös ensisijaisen tärkeää olla tavoitettavissa, koska oirekuvan muuttuminen ja käytännön ongelmat vaativat joskus nopeaa ratkaisua, ja ne aiheuttavat ahdistusta niin potilaille kuin läheisillekin. Siksi hoitotiimiin on liittynyt hoitaja, jonka tavoittaa puhelimitse työaikana. Hän on tärkeä osa potilaan turvaverkkoa. On päästävä puhumaan sairauden tai hoitojen aiheuttamista uusista oireis- 14

15 Ihmisiä ei saisi luokitella aivokasvainnimikkeen perusteella. Aivokasvain ei ole yksi sairaus vaan laaja kirjo eri sairauksia. ta ja käytännön ongelmista. Potilas tai läheinen ei koskaan soita turhaan. Hoitokeinot kehittyvät jatkuvasti Kokenut lääkäri on nähnyt uransa aikana huomattavia edistysaskelia aivokasvainten hoidossa. Leikkaustekniikat ovat kehittyneet tarkemmiksi ja sädehoitoa voidaan kohdentaa millimetrin tarkasti. Tarkkuus sallii sen, että pieniä aivoalueita voidaan hoitaa useamman kerran. Leikkausta ei aina tarvita, vaan se voidaan joskus kasvaimen uusiessa korvata säde- ja solunsalpaajahoidolla, vaikka useimmiten potilas hyötyy yhdistelmähoidosta. Meillähän on paljon keinoja tappaa aivokasvainsoluja. Ongelma on saada hoito solun luokse. Viiden vuoden kuluttua olemme taas paljon viisaampia, Hanna Mäenpää uskoo. Aivokasvainten hoitoon kehitellään parhaillaan uusia lääkkeitä ja geenitutkimuksen parissa tehdään paljon töitä. Voimavaroja ei kuitenkaan ole loputtomasti, ja joihinkin hoidon osa-alueisiin Mäenpää toivoisi enemmän panostusta. Ihanteellista olisi päästä auttamaan sairastuneen koko perhettä, kulkea heidän mukanaan tukemassa koko sairauden ajan. Hyvin usein lapset kärsivät eniten. Näihin asioihin tarvitsisimme lisää resursseja. Aivokasvain on sairaus, joka varsinkin loppuvaiheessa voi kuormittaa läheisiä enemmän kuin potilasta. Joskus voi olla, ettei potilas kykene olemaan yksin kotona, mutta ei kuulu sairaalaankaan. Tähän tilanteeseen ei ole hyvää ratkaisua. Potilaan hoitotulos saattaa olla hyvä, mutta perheen voimavarat loppu. Lähipiiri voi vaikuttaa paljon potilaan jaksamiseen Aivokasvainpotilas usein kokee, että tuttavapiiri jää. Kun ei jaksa harrastaa ja on jäätävä pois työelämästä, sairauskokemukset jäävät hämärän peittoon tuttavapiirissä ja yksin läheisten huoleksi. Laajemmalle tukiverkolle olisi tarvetta. Jos kysytään, mitä tuttavapiiri voi tehdä, Hanna Mäenpää neuvoisi ystäviä kaihtamaan sääliä ja ristiriitaisten tietojen tarjoamista potilaalle. Joskus tuttavapiirissä annetaan verkkovinkkejä sairastuneelle. Tiedot saattavat olla vanhentuneita ja vääristyneitä. Potilasta ei auta tieto kyseenalaisista hoitomenetelmistä tai ulkomailla pienillä potilasmäärillä tehdyistä uusista tutkimuksista. Auttamisenhalu on tietysti aina myönteinen ilmiö, mutta joskus kyse on ystävän ahdistuksesta vaikean sairauden edessä. Meillä on kyllä kaikki nykyaikainen tieto käytössä. Parhaimpia tapoja tukea aivokasvainpotilasta on olla arjessa läsnä ja tarjota käytännön apua. Ystävä voi olla esimerkiksi potilaan seurana, auttaa lastenvahtina tai ruokaostoksilla. Toivottavaa olisi, ettei tuttavapiiri hätkähtäisi oireilua, kuten muistihäiriöitä tai muita neurologisia oireita. Niillä on elimellinen perusta ja niihin olisi hyvä suhtautua rauhallisesti. Tietoa aikuisten aivokasvaimista Suomen Syöpäpotilaat ry on julkaissut oppaan aikuisten aivokasvaimista. Opasta voi tilata numerosta tai netistä Kuva: Alexander Shalamov/Plugi 15

16 Neurologian erikoislääkäri Merja Kallio aivokasvainpotilaista: Kuntoutustarpeen arviointi vaatii taitoa ja aikaa Neurologian erikoislääkäri Merja Kallion seurannassa Hyksin aivohalvauspotilaiden kuntoutuspoliklinikassa on noin 300 aivokasvainpotilasta. m Poliklinikassa keskitytään aivokasvainten oireiden hoitamiseen ja kasvainten seurantaan. Teksti MAARIT HUOVINEN Merja Kallio kertoo, että monet potilaat kysyvät, onko minulla syöpä. He ajattelevat, että syöpä on yksiselitteinen käsite, mutta keskushermoston kohdalla se ei pidä paikkaansa. Mielestäni aivokasvaimen kohdalla syöpä on huono sana. Kasvain voi täyttää kudostyypiltään patologin mikroskooppisessa arviossa syövän kriteerit, mutta ei silti tee etäpesäkkeitä. Toiseksi yleisimpiä aivokasvaimia ovat meningeoomat, ne taas ovat hyvänlaatuisia, vaikka tauti voi kuitenkin olla paha. Yleensäkin sanaa syöpä pitäisi käyttää varoen aivokasvaimien kohdalla, koska siihen liitetään ajatuksia, jotka eivät päde aivojen alueella. Mikään kasvain aivoissa, ei ole hyvä, koska se joutuu kasvamaan suljetussa tilassa Kuvat JOUKO KESKI-SÄNTTI JA ANTTI EKOLA/PLUGI ja ilman hoitoa seurauksena on kuolema. Aivokasvainten kannalta mikroskoopissa näkyvä kudostyyppi ei aina tällöin ole lopputuloksen kannalta ratkaiseva. Neurologin kautta kuntoutukseen Aivokasvaimien oireiden hoitamiseen on olemassa kaksi erikoisalaa: neurologia ja neuropsykologia. Neurologia alkoi nimenomaan keskushermoston vaurioiden oireiden hoitamisesta, ei tautien, joita ei silloin juuri tunnettukaan. Neurologi Merja Kallion mielestä on valitettavaa, ettei suuri osa aivokasvainpotilaista koskaan tapaa neurologia. magneettikuvat esille vanhan ja uuden ja näytän potilaalle, mitä esimerkiksi vähän kasvanut tarkoittaa. Jos valkoinen alue on kaksi milliä isompi, sen näkeminen Useimmiten vastaanotto aloitetaan katsomalla kuvia. Otan rauhoittaa. 16

17 17

18 Tämä on perusongelma: he tapaavat syöpälääkärin ja neurokirurgin, Merja Kallio sanoo. Mutta kun puhutaan esimerkiksi epilepsian erotusdiagnostiikasta epilepsia on melko tyypillinen aivokasvaimen oire tai päänsäryn erotusdiagnostiikasta ja sen hoidosta tai halvauksista ja niiden diagnoosista ja kuntoutuksesta tai erilaisten muiden oireiden diagnoosista ja kuntoutuksesta kaikki tämä kuuluu neurologin erikoisosaamiseen ja on neurologian ruisleipää. Olen pitänyt aivokasvainpoliklinikkaa yli 20 vuotta ja vasta nyt ymmärrän yhä rohkeammin, että on aivan kohtuuton vaatimus olettaa, että syöpälääkäri osaa neurologian sivutoimisesti. Kuntoutukseen ei riitä pelkkä aivokasvaindiagnoosi: on tiedettävä, mikä selittää potilaan väsymyksen tai halvauksen. Mitä kuntoutusta varten on arvioitava? kuntoutustarve kuntoutusedellytykset käytännön mahdollisuudet kuntoutukseen Miten kuntoutetaan? Fysioterapialla kuntoutetaan liikkumisen ja liikkeiden häiriöitä. Toimintaterapialla pyritään parantamaan selviytymistä arkielämästä, kuntoutuksella tähdätään erityisesti käden toiminnan ongelmien kohentamiseen. Neuropsykologisella kuntoutuksella parannetaan ja autetaan selviämään henkisten toimintojen häiriöistä. Puheterapialla paneudutaan puhumiseen ja kielellisiin toimintoihin liittyviin ongelmiin. Joskus tarvitaan myös ammatillista kuntoutusta eli uudelleen koulutusta tai uutta ammatillista sijoittautumista. Kuntoutuksen perusedellytys on oikea diagnoosi ja kun kysytään, miten päästään kuntoutukseen, niin pitää ensin päästä neurologille. Ongelmana on toisaalta, että harvat neurologit ovat kiinnostuneet aivokasvaimista, vaikka neuro-onkologia on erittäin haastavaa ja innostavaa, Merja Kallio sanoo. Neurokirurgit puolestaan ovat hyviä leikkaamaan, mutta oireiden hoitaminen muulla tavalla kuin puukolla ei kuulu heidän erikoisosaamiseensa. Vaikka he leikkaisivat kuinka hyvin tahansa, eivät he sen perusteella ole loistavia aivokasvainten oireiden hoitajia. Puheterapiaa myyntimiehelle Merja Kallio kertoo esimerkin. Potilas, joka leikkauksen jälkeen oli puhumaton ja jolla oli oikean puolen halvaus, toipui hämmästyttävän nopeasti. Leikkaus meni erinomaisesti, kasvaimesta saatiin suurin osa pois ja neurokirurgi varasi potilaalle kuukauden päästä puhelinajan. Hän uskoi voivansa päättää puhelimessa tarvitseeko potilas puheterapiaa. Kyseessä oli myyntityötä tekevä keski-ikäinen mies. No, minä en päättä- 18

19 nyt tarvitseeko hän puheterapiaa. Lähetin potilaan puheterapeutille arvioitavaksi: tarvitaanko terapiaa vai riittääkö pelkkä arvio. Ammattitaidolla on suuri merkitys kuntoutusarvioinneissa. Meillä on onneksi käytettävissä neurologian kuntoutuspoliklinikassa kokenut tiimi ja siinä puheterapeutti, joka osaa istua potilaan käytännön elämään ja tajuaa, ettei ryhdy teettämään tehtäviä tai viilaamaan jotakin sellaista asiaa, millä ei ole käytännön merkitystä potilaan kannalta. Hyvät, ammattitaitoiset terapeutit puheterapeutit, neuropsykologit, fysioterapeutit, toimintaterapeutit erityisesti julkisella puolella, ovat niin kuormitettuja, etteivät he ota yhtään turhaa potilasta. He eivät terapoi huvikseen tai vain ansaitakseen rahaa. Tavallinen poliklinikkapäivä Hyksissä työnjako on sellainen, että toimenpiteiden leikkauksen, sädetyksen, sytostaattihoidon jälkeen potilaat tulevat minulle seurantaan, Merja Kallio sanoo. Yleensä potilaskäyntejä on vastaanottopäivänä viisi, joten päivä täyttyy keskusteluista, sairauskertomuksista ja neuvotteluista. Lisäksi teen yhteistyötä terapeuttien tiimin ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Neuro-onkologinen kokous on kerran viikossa yhdessä neurokirurgien, syöpälääkärien, neuropatologien ja radiologien kanssa. Siinä käydään läpi uusiin kasvaimiin ja uusintakasvaimiin liittyviä hoitovaihtoehtoja ja jatkosuunnitelmia. Yhteistyö klinikassa on tiivistä, pohditaan, mitä kirjoitetaan sairauskertomuksiin ja mitä anomuksiin. Tärkeää on kuvata oireet sairauskertomuksessa, vaikka se ei aina ole kovin yksinkertaista. Jos potilaalla on vaikkapa ohjauksen ja valvonnan tarvetta hän saattaa soittaa omaiselleen kymmeniä kertoja päivässä kysyäkseen jotakin tai jokaisesta lääkkeenotosta täytyy muistuttaa ellei tämä tule esille sairauskertomuksessa, ei apuakaan myönnetä. Vireystilan säätelyjärjestelmän vaurioita on melko paljon. Niitä voidaan onneksi jossain määrin lääkitä. Kun potilas nukkuu huonosti, nukahtaa huonosti, heräilee tai on väsynyt pitkästä unesta huolimatta, otetaan avuksi lääkehoito. Kuitenkin vain harvoin niitä osataan kirjoittaa. Lääkkeet, oikea hoito epilepsiaan ja diagnoosiin ja silloin Kuntoutusarvio perustuu kunnolliseen tarvitaan neurologia ja ehkä myös neuropsykologia. päänsärkyyn tai sen toteaminen, etteivät lääkkeet auta kuuluvat päivään, samoin magneettikuvien katsominen yhdessä potilaan kanssa ja henkisen suorituskyvyn vaurioiden oireista keskustelu ja neuvonta. Haastattelun ja kuvauksen jälkeen tulee tekstiviesti: Hei! Kiitos viimeisestä, oli innostavaa saada selittää ja valokuvaajan kanssa oli oikein hauskaa. Pikku tarkennus. Kun sanoin, että kuntoutus edellyttää oikeaa diagnoosia, niin kannattaa ehkä mainita, että siis sen kuntoutettavan asian oikeaa diagnoosia. Ei riitä, että on aivokasvain diagnoosi, pitää tietää mistä ja miten tarkemmin halvaus, väsymys yms. selittyvät. Merja Kallio. 19

20 Koulutetut selviytyvät syövästä parhaiten aajassa Koulutetut pärjäävät paremmin terveysasioissa. Tämä koskee myös syöpään sairastumista. Mutta entä syövästä selviytyminen? Siinäkin koulutuksella näyttää olevan vaikutusta. Kuinka masentuneita ovat syöpäpotilaat? Eivät lainkaan niin masentuneita kuin tähän asti on luultu, arvioidaan The Lancet Oncology lehdessä tammikuussa julkaistussa arviossa. Syöpäpotilaan masennus on tärkeä havaita ajoissa. Muuten potilas kärsii turhaan, sairaalapäiviä voi tulla lisää ja mikä tärkeintä: potilaan sitoutuminen hoitoihin voi vähentyä. Masennus vaikuttaa sairaudesta selviytymiseen monella tapaa. Tutkijat perehtyivät 94 tutkimukseen. Ne koskettivat potilasta useissa eri maissa. Vain sellaiset tutkimukset, joissa tiedot oli saatu terveydenhuollon ammattilaisten tekemin haastatteluin, otettiin mukaan. Potilaita on tutkittu eri ympäristöissä: mm. syöpäklinikoilla, hematologisissa yksiköissä ja oireenmukaisessa hoidossa. Mitä sitten saatiin tuloksiksi? Syövän ja masennuksen välistä yhteyttä on yliarvioitu. Kun syöpädiagnoosista oli kulunut viisi vuotta, harva potilas oli masentunut tai ahdistunut. Vain yksi potilas kuudesta kuvasi itseään masentuneeksi. Tämä viittaisi siihen, että masennus ja ahdistus eivät ole syövän väistämättömiä pitkäaikaisia seurauksia. Sen sijaan mielialan vaihtelut ovat yleisiä. Potilaista prosenttia tunnisti potevansa mielialojen vaihtelua. Potilaiden masennusta arvioitiin myös hoitopaikan perusteella. Parantumatonta syöpää sairastavat, oireenmukaisen hoidon potilaat eivät olleet sen masentuneempia kuin muutkaan. Siksi masennusoletusta ei voi tehdä kasvaimen ärhäkkyyden tai levinneisyyden mukaan. Ikä ja sukupuoli eivät olleet ratkaisevia tekijöitä. Tutkijat korostavat kuitenkin, että kun syövästä selviytyvien määrät kasvavat, masennus on otettava aina vakavasti. Joka kuudes masentunut syöpäpotilas merkitsee Yhdysvalloissa kahta miljoonaa masentunutta syöpäpotilasta, he muistuttavat. Syöpäpotilaiden masennusta yliarvioitu Kuva: Annakaisa Ojanen/Plugi Laaja suomalaistutkimus etsi potilaiden eloonjäämisen ja koulutuksen yhteyttä. Tutkijat kävivät läpi syöpädiagnoosit ja sen, miten ihmiset selvisivät sairaudestaan viisi ja kymmenen vuotta diagnoosista. Kävi ilmi, että parhaiten koulutetut selvisivät muita paremmin sairaudestaan 27 eri syöpätyypissä. Tutkijat arvioivat, että vuosina olisi voitu estää kuolemaa, jos vähemmän koulutetut saataisiin pärjäämään sairautensa jälkeen yhtä hyvin kuin eniten koulutettujen ryhmä. Eriarvoisuus ryhmien välillä selittyy sillä, että koulutetuilla on parempi terveystietoisuus ja he lähtevät oireidensa vuoksi herkemmin lääkäriin. Koulutettujen on myös helpompi selviytyä terveydenhuollon monimutkaisissa järjestelmissä. Suomalainen tutkimus, joka on julkaistu British Journal of Cancer -lehdessä vuoden 2010 lopulla, käsitti yli puoli miljoonaa syöpäpotilasta. ( ) 20

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi

Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Pyöräilemme syöpää sairastavien lasten ja nuorten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -verkostoa osoitteissa: www.team-rynkeby.fi www.facebook.com/teamrynkebyfinland www.facebook.com/teamrynkeby TEAM RYNKEBY

Lisätiedot

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea.

Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Syöpä pelottaa. Sairastunut kaipaa enemmän tietoa ja tukea. Nykyarvion mukaan joka kolmas suomalainen sairastuu jossain elämänsä vaiheessa syöpään. Syöpä on läsnä suomalaisten elämässä entistä useammin,

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

HARVINAISENA SUOMESSA

HARVINAISENA SUOMESSA HARVINAISENA SUOMESSA kokemuksia harvinaisesta sairaudesta ja yhdistyksestä Harvinaisten sairauksien yhdistysten tapaaminen Väestöliitossa Katri Karlsson 10.6.2011 1. HAE eli hereditaarinen angioödeema

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen

Lisätiedot

ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ

ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen -koulutus 18.5.2010 Sh Susanna Lager/Eteläisen al.ea-psyk.pkl Erityistason

Lisätiedot

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla

Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla POTILASOHJE 1 (8) Vanhemmille, joiden raskaus jäi kesken 12-22 raskausviikolla Ohje päivitetty: POTILASOHJE 2 (8) Osanottomme menetyksenne vuoksi Olette saaneet juuri kuulla, että odottamanne vauva on

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat

Vuoden 2015 kurssit. Omaishoitajat Vuoden 2015 kurssit Omaishoitajat Avh-kommunikaatio Parkinsonin tauti Primaarinen ataksia Epilepsia Downin oireyhtymä CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat Myastenia gravis (MG) ALS Lihassairaus

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS

SYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Vakuutuksilla turvaa pahan päivän varalle Henkilövakuutukset antavat tärkeää turvaa elämän eri tilanteissa. Vakuutusyhtiö Turvan henkilövakuutusten avulla voit varautua esimerkiksi sairauden tai tapaturman

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Uusi potilasyhdistys kilpirauhaspotilaiden tukena. Marika Alanen puheenjohtaja Suomen kilpirauhaspotilaat ry

Uusi potilasyhdistys kilpirauhaspotilaiden tukena. Marika Alanen puheenjohtaja Suomen kilpirauhaspotilaat ry Uusi potilasyhdistys kilpirauhaspotilaiden tukena Marika Alanen puheenjohtaja Suomen kilpirauhaspotilaat ry Ajatus yhdistyksen perustamisesta lähti helmikuussa 2015 eräästä Facebookin vertaistukiryhmästä,

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm

Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Turun AMK:n opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja Marraskuu 2011 Eevi Sippola ja Sonja Storm Johdantoa Vuonna 2009 Suomessa todettiin miehillä 14747 syöpätapausta, joista urologisia syöpätapauksia

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

Matkapuhelimet ja syöpävaara

Matkapuhelimet ja syöpävaara Matkapuhelimet ja syöpävaara Anssi Auvinen LT, tutkimusprofessori Säteilyturvakeskus Miksi tutkitaan Radiotaajuinen sähkömagneettikenttä Heikko energia Paikallinen: kantama joitain cm Tutkimuksen edellytykset

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Alkusanat. Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Anna-Liisa Lämsä Anna-Liisa Lämsä Kuin olisin ollut mustan sisällä ja tuo musta puristava möykky olisi pitänyt kehoni lytyssä. Näin kuvailee Katja Lemberg masennustaan. Tämän kirjan nimi Miltä musta tuntuu? viittaa yhtäältä

Lisätiedot

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014

Lapsi ja nuori syöpäpotilaana. Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lapsi ja nuori syöpäpotilaana Carea, Kymenlaakson Syöpäyhdistys, Sylva Toivo Salmi 20.3.2014 Lasten ja nuorten syöpä, lukumäärät 0-14 vuotiaat n.150 uutta tapausta vuosittain 15-24 vuotiaat n. 140 uutta

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot