OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KASARMIKATU 6 (työnumero 362, asian:o 7399/2015) ASEMAKAAVAN MUUTOS

2 KASARMIKATU 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ALUEEN SIJAINTI MITÄ ON TEKEILLÄ Suunnittelualue sijaitsee Kuopion keskustassa Hatsalan kaupunginosassa (kaupunginosa 6, kortteli 6, tontti 3), osoitteessa Kasarmikatu 6. Tontti sijaitsee n. 500m Kuopion torilta lounaaseen. Asemakaava-alueen rajaus on merkitty kansilehdellä yhtenäisellä punaisella viivalla. Aluerajauksiin voi tulla tarkennuksia työn aikana. Asemakaavan muutoksella selvitetään 6-asuinkerroksisen kerrostalon sijoittamista Kasarmikatu 6 tontille. Tavoitteena on järjestää osaan asunnoista palveluasumista mielenterveyskuntoutujille. Osaan asunnoista tulee normaaleja vuokra-asuntoja. Tavoitteena on, että tontin täydennysrakentaminen on rakentamistavaltaan ympäristöön sopivaa ja noudattaa pääosin rakentamisen korkeuden osalta toteutunutta Kasarmikadun varren räystäslinjaa. Tavoitteena on, että tontin täydennysrakentamisella korttelista muodostuu toimiva ja viihtyisä asuinkortteli. Kaavatyön taustat: KAAVOITUSTILANNE Vuonna 2011 tehtiin valtuustoaloite palvelukodista vaikeasti sairaille mielenterveyskuntoutujille. Aloitetta on käsitelty Perusturva- ja terveyslautakunnassa. Vuonna 2013 Kuopion kaupunki laati Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvityksen asumispalveluista ja sairaalapalveluista. Selvityksen mukaan vuonna 2030 mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarvitaan 600 asumispaikkaa, kun nykyinen asumispaikkamäärä on n Nykyisin kaupunki järjestää erityisryhmien asumista enimmäkseen ostopalveluna. Tarve uusille kaupungin tuottamille asumispaikoille vuoteen 2030 mennessä on noin 300. Elokuussa 2015 Kuopion kaupungin hankesuunnittelutyöryhmä laati Erityisryhmien asumispalvelut hankesuunnitelman, jossa esitetään, että Kasarmikatu 6 tontille rakennetaan asuinkerrostalo. Yhteensä 40 asuinhuoneiston kokonaisuuteen on tavoitteena järjestää mielenterveyskuntoutujille 15 asuntoa tehostettua asumista, ja 12 asuntoa tuettua asumista Kuopion kaupungin omana toimintana. Hanke tuo lisäkapasiteettia mielenterveyskuntoutujien asuntojen kasvavaan tarpeeseen, auttaa korjaamaan palvelurakennevinoumaa, sekä tuo säästöjä kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon kuluihin. Kuopion seudun maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C ). KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS

3 KASARMIKATU 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2 Alueella on voimassa keskeisen kaupunkialueen yleiskaava, joka on vahvistunut Alue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK) ja palvelujen ja hallinnon alueeksi (P). Suunnittelunalueen eteläpuolella kulkee kevyenliikenteen pääyhteys Lapinlinnankujaa pitkin. Alueella on voimassa Sisäasianministeriön vahvistama asemakaava. Siinä alue on merkitty liikerakennusten korttelialueeksi, jota saa käyttää enintään 20% asuinhuoneistoiksi (AL2). Suurin sallittu kerrosluku on suunnittelualueella II. Ympäröivien tonttien kaavamerkintä on asuinkerrostalojen korttelialuetta, joka sallii liikehuoneistojen rakentamisen ensimmäiseen kerrokseen (AK-6). Alueen ensimmäinen asemakaava vahvistui Asemakaavan muutos vahvistui alueelle Alueen nykyinen, voimassa oleva, asemakaavan muutos vahvistui Alue sisältyy aluerajauksellisesti valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, rännikatuverkostoon. Suunnittelualueeseen ei sisälly rännikatuja, mutta se rajautuu etelässä Lapinlinnankujaan, joka on osa rännikatuverkostoa. Tontti sisältyy Kuopion kulttuuriympäristö Strategia ja hoito-ohjeet -raportin aluerajaukseen Kuopion keskustan ruutukaava. SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE Rakennettu ympäristö Kasarmikatu 6:ssa sijaitsevan kiinteistön omistaja on Kuopion kaupunki. Tontilla sijaitseva rakennus on kaksikerroksinen, vuonna 1975 rakennettu rakennus, jossa toimii tällä hetkellä kehitysvammaisten päiväja työtoimintaa. Rakennuksen runko on betonia ja julkisivut metallilevyä. Tontin pinta-ala on 1090 m2. Tontilla olevan rakennuksen kerrosala on rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan 2450 k-m2. Kiinteistö on nykyiselle toiminnalle huonosti soveltuva, koska se ei ole esteetön. Kiinteistössä on todettu sisäilmaongelmia ja sen jatkokäyttö edellyttäisi laajamittaista korjausta. Parhaillaan ollaan suunnittelemassa toimintojen siirtämistä pysyvästi pois rakennuksesta. Alueella oleva rakentaminen on toteutunut pääosin luvuilla. Valtaosa ympäröivistä rakennuksista on 5-6 kerroksisia asuinkerrostaloja. Poikkeuksena on kaksikerroksinen asuinrakennus Lapinlinnankujan varrella, suunnittelualueen eteläpuolella. Osassa Kasarmikadun varren rakennuksissa on liiketiloja ensimmäisessä kerroksessa. Julkisivumateriaaleina on käytetty pääosin rappausta ja tiiltä. Kasarmikadun yleisilme on säilynyt kaupunkikuvaltaan verrattain yhtenäisenä. Merkittävimpänä poikkeuksena kaupunkikuvassa on suunnittelualueen tontilla sijaitseva 2- kerroksinen metalliverhoiltu liikerakennus. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS

4 Luonnonympäristö KASARMIKATU 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3 Alue on kokonaisuudessaan rakennettua kaupunkiympäristöä. Tontilla ei ole puustoa eikä viheralueita. MITÄ VAIKUTUKSIA KAAVAHANKKEELLA ON Hanke tuo lisäkapasiteettia erityisryhmien asumisen kasvavaan tarpeeseen. Hanke tukee erityisryhmien asumispalveluiden strategista linjausta sijoittaa erityisasuminen muun asumisen sekaan välttäen suuria keskittymiä. Tontin sijainti on erityisasumiseen hyvällä paikalla keskustan ja olemassa olevien palveluiden välittömässä läheisyydessä tukien mielenterveyspotilaiden kuntoutumista. Kaavahanke tuo säästöjä Kuopion kaupungille. Kaavahankkeen myötä voidaan vähentää ostopalveluna järjestettyä erityisryhmien asumista, sekä psykiatrisen sairaanhoidon hoitopäivien määrää tarjoamalla tarpeenmukaista asumisen tukea avohoidossa. Keskustan täydennysrakentaminen edistää kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämistä. Kaupunkirakennetta tiivistetään ja täydennetään hyödyntäen olemassa olevaa kunnallistekniikka ja palveluverkostoa. Tontin tehokkaampi käyttö vähentää nykyisen yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle suuntautuvan asuntorakentamisen paineita. Keskustan täydennysrakentamisella on positiiviset ilmastopoliittiset vaikutukset, koska sen katsotaan vähentävän yksityisautoilun tarvetta. Täydennysrakentamisella on vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja maisemaan. Korkeampi uudisrakentaminen muuttaa osaa viereisistä asuinrakennuksista avautuvista näkymistä. Alueelle syntyy kaavamuutoksen myötä uusia työpaikkoja ja asuntoja. Yritysvaikutukset ovat positiiviset. Alue on osa keskustan palvelurakennetta. Täydennysrakentaminen vahvistaa keskustan asemaa liike- asuin- ja palvelualueena. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Ohjaavana viranomaisena on Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, jolle osallinen voi MRL 64 :n perusteella esittää neuvottelun käymistä tämän OAS:n riittävyydestä, mikäli pitää neuvottelua tarpeellisena. Tähän osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kohdistuvia kannanottoja voi toimittaa myös kaupunkiympäristön palvelualueen asiakaspalveluun (valtuusto-virastotalon pääaula) tai suoraan kaupunkiympäristön suunnittelupalveluihin asemakaavoitukseen. Asemakaavan aloituskokous pidetään vireilletulon yhteydessä. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS

5 KASARMIKATU 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4 Asemakaavan valmisteluaineistosta pyydetään lausunnot keskeisiltä viranomaisilta ja kaavaan eri vaiheita käsitellään ELY-keskuksen kanssa järjestettävissä neuvotteluissa tai kuukausikokouksien yhteydessä. TARVITTAVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSARVIOINNIT Kaavatyön taustaselvityksinä toimivat: Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvitys asumispalveluista ja sairaalapalveluista (Kuopion kaupunki) sekä Erityisryhmien asumispalvelut hankesuunnitelma (Kuopion kaupunki, hankesuunnittelutyöryhmä). Kaavatyön yhteydessä selvitetään mm. tekniseen huoltoon, liikenteeseen, pysäköintijärjestelyihin ja kaavatalouteen liittyviä seikkoja. Uuden asuinkerrostalon rakentamisen kaupunkikuvallisia vaikutuksia, sekä vaikutuksia esim. naapureiden olosuhteisiin on mahdollista arvioida kaavatyön yhteydessä laadittavan havaintoaineiston pohjalta. Asemakaavatyön aikana selvitetään edellyttääkö suunnittelu myös muita mahdollisia asemakaavallisia selvityksiä. KAAVOITUKSEN KULKU, ARVIOITU AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO Asemakaavoituksen vuoden 2015 ja 2016 työohjelmissa on varauduttu kaavatyöhön. Hanke sisältyi vuoden 2015 kaavoituskatsaukseen. Asemakaavan muutostyö on aloitettu syksyllä Kaava tulee vireille loppuvuodesta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävänä vireilletulokuulutuksen nähtävänäolon yhteydessä kaupunkiympäristön palvelualueen asiakaspalvelussa Suokatu 42 (valtuusto-virastotalon pääaula) ja internetissä, jolloin siihen voi esittää mielipiteitä. Naapurikiinteistöjä tiedotetaan kaavan vireilletulosta. Valmisteluaineisto valmistuu tavoiteaikataulun mukaan alkuvuodesta Valmisteluaineisto asetetaan julkisesti nähtäville, jolloin siihen voi ottaa kantaa sekä esittää muutoksia ja lisäyksiä. Aineistosta järjestetään sidosryhmille lausuntokokous ja siitä pyydetään mahdollisesti lausuntoja. Naapurikiinteistöjä tiedotetaan kaavan nähtävänäolosta. Valmisteluvaiheen nähtävänäoloaikana järjestetään yleisötilaisuus. Valmisteluaineistosta neuvotellaan myös ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueen kanssa. Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus valmistuu tavoiteaikataulun mukaan vuoden 2016 kesällä. Ehdotus käsitellään kaupunkirakennelautakunnassa ja asetetaan sen jälkeen julkisesti nähtäville 30 vuorokauden ajaksi, jolloin on tilaisuus mielipiteiden (muistutusten) esittämiseen. Ehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. Tavoiteaikataulun mukaan kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen syksyllä KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS

6 KASARMIKATU 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5 Edellä esitetyn aikataulun toteutumiseen vaikuttaa muun muassa se, ettei työ vaadi erittäin laajoja lisäselvityksiä, Mikäli lisäselvityksiä tarvitaan, tai ilmenee muita viivästyttäviä seikkoja, aikataulu venyy edellä esitetystä. Kaavan nähtävänäoloista kuulutetaan Kuopion Kaupunkilehdessä, Pitäjäläisessä ja Uutis-Jousessa sekä kirjeellä ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ja niille, jotka ovat sitä pyytäneet. Lisäksi aineisto on nähtävänä internetissä Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen kaupunkirakennelautakunnan käsittelyn jälkeen. Kaavatyö tehdään kaupunkiympäristön suunnittelupalveluissa asemakaavoituksessa, jossa työtä hoitaa kaavoitusarkkitehti Annika Tuohimaa. OSALLISET Kaavanmuutoksen hakija Niiralan Kulma Oy Viranomaiset Kuopion kaupunki: Konsernipalvelu / Strateginen maankäytön suunnittelu Konsernipalvelu/Talous- ja strategiapalvelu Kuopion Vesi Liikelaitos Kuopion Energia Oy, Kuopion Sähköverkko Oy Maaomaisuuden hallinta / Tonttipalveluyksikkö Yrityspalvelu Pohjois-Savon pelastuslaitos Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut Kuopion alueellinen rakennusvalvonta / Kaupunkikuvatyöryhmä / Kuopion alueellinen rakennuslautakunta Kaupunkirakennelautakunta Ympäristönsuojelu / Ympäristölautakunta Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut Konserniohjaus ja tilapalvelut Museotoimi Perusturva ja terveydenhuolto Muut viranomaiset: Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Muut Alueen maanomistajat Alueen kiinteistöjen omistajat Lähialueen asukkaat Savon Voima Oy DNA Oy TeliaSonera Oyj KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS

7 KASARMIKATU 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6 Kanta-Kuopion Seura ry Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. YHTEYSTIEDOT Asemakaavoitus: Asemakaavapäällikkö Martti Lätti puh: s-posti: martti.latti(at)kuopio.fi Suokatu 42, PL 1097, Kuopio Kaavoitusarkkitehti Annika Tuohimaa puh: s-posti: annika.tuohimaa(at)kuopio.fi Suokatu 42, PL 1097, Kuopio Kunnallistekninen suunnittelu: Maankäytön kehityspäällikkö Tanja Leppänen puh: s-posti: tanja.leppanen(at)kuopio.fi Suokatu 42, PL 1097, Kuopio Viher- ja virkistysaluesuunnittelu: Kaupunginpuutarhuri Matti Nikoskelainen puh: s-posti: matti.nikoskelainen(at)kuopio.fi Suokatu 42, PL 1097, Kuopio ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue: Ylitarkastaja Heli Ek puh: s-posti: heli.ek(at)ely-keskus.fi Kallanranta 11, PL 2000, Kuopio KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS

8 KASARMIKATU 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7 LIITTEET 1. Ote ajantasa-asemakaavasta 2. Ote keskeisen kaupunkialueen yleiskaavasta 3. Ote Kuopion seudun maakuntakaavasta 4. Ilmakuva alueesta 5. Viistokuva alueesta 6. Erityisryhmien asumispalvelut hankesuunnitelma liitteineen KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS

9 KASARMIKATU 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8 Liite 1 Ajantasa-asemakaava Alueella on voimassa Sisäasianministeriön vahvistama asemakaava. Kaavamuutosalueelle kohdistuvien merkintöjen selitys AL2 Liikerakennusten korttelialue Sallitusta kerrosalasta saa enintään 20 % käyttää asuinhuoneistoiksi. Asuntoja ei saa sijoittaa ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen. Sallitusta liikekerrosalasta saa enintään 20 % sijoittaa kellarikerrokseen, joka on osaksi tai kokonaan maanpinnan alapuolella. Milloin autopaikkojen lähiajan tarve on asemakaavassa määrättyä pienempi, voi maistraatti rakennuslupaa antaessaan myöntää autopaikkojen järjestämisestä lykkäystä, kuitenkin enintään 50 %:lle asemakaavassa määrätyistä autopaikkojen määrästä ja enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS

10 KASARMIKATU 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9 Liite 2 Keskeisen kaupunkialueen yleiskaava Keskeisen kaupunkialueen yleiskaava on vahvistunut Kaavamuutosalueelle kohdistuvien merkintöjen selitys AK P Pisteviiva Kerrostalovaltainen asuntoalue Palvelujen ja hallinnon alue Kevyen liikenteen pääyhteys KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS

11 KASARMIKATU 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10 Liite 3 Kuopion seudun maakuntakaava, Ympäristöministeriön vahvistama Kuopion seudun maakuntakaavassa alueelle kohdistuu keskustatoimintojen alue - merkintä C Kuopion keskusta-alue Hatsalan alue mukaan luettuna osoitetaan aluevarauksella C, jolle sijoittuu keskustahakuisia erikoiskaupan ja hallinnon palveluja, vähittäiskaupan suuryksikköjä sekä asumista. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa tulee luoda edellytykset korkeatasoisen ja vetovoimaisen keskusta-alueen kehittämiselle sekä kansainvälisten, ylimaakunnallisten ja maakunnallisten toimintojen ja monipuolisen erikoiskaupan palveluiden sijoittamiselle. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen kaupunkikuvaan, saavutettavuuteen sekä alueen liittymiseen muuhun kaupunkirakenteeseen. KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS

12 KASARMIKATU 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11 Liite 4 Ilmakuva alueesta KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS

13 KASARMIKATU 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12 Liite 5 Viistokuva alueesta KUOPION KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELUPALVELUT ASEMAKAAVOITUS

14 Liite 6 Erityisryhmien asumispalvelut hankesuunnitelma liitteineen ERITYISRYHMIEN ASUMISPALVELUT HANKESUUNNITELMA

15 Kuopion kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut 2 Hankesuunnittelutyöryhmä Hankesuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TAUSTATIEDOT Tehdyt esitykset ja selvitykset Strategiat ja hankkeet Muut taustatiedot TARVE Hankkeelle määritellyt tarpeet Muut tarpeet TAVOITTEET NYKYTILANTEEN KUVAUS Erityisryhmien asumispalvelut tällä hetkellä UUSI TOIMINNALLINEN MALLI Uuden toiminnallisen mallin kuvaus Tila- ja henkilöstömitoitus tilojen osalta Tilaohjelma ja kiinteä varustelu Käyttäjän erillishankinnat KAAVALLINEN TILANNE Kaavallinen tilanne tonttikohtaisesti Vaihtoehtoiset rakennuspaikat UUDISRAKENNUS KUSTANNUKSET Investointi- ja rakennuskustannukset Perushankintojen kustannukset Liitännäispalveluiden kustannukset Käyttökustannukset HANKKEEN TAVOITTEELLINEN AIKATAULU JA ETENEMINEN Aikataulu Hankkeen etenemiseen liittyvät häiriötekijät HANKETYÖRYHMÄN ESITYS LIITTEET... 14

16 Kuopion kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut 3 Hankesuunnittelutyöryhmä Hankesuunnitelma MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN TUETUN ASUMISEN JÄRJESTÄMINEN KUOPION KESKUSTAAN, LAPINLINNA HANKESUUNNITELMA 1. JOHDANTO Kuopion kaupungin vuoden 2014 talousarviossa on perusturvan palvelualueen toimenpiteenä esitetty omana tuotantona toimivan asumispalveluyksikön perustamista osaksi erityisryhmien (aikuiset mielenterveys- ja päihdekuntoutujat) palveluvalikoimaa. Erityisryhmien asumispalveluja on tarkoitus uudistaa hallitulla siirtymisellä kevyempiin, taloudellisempiin ja asukkaiden tarpeet yksilöllisemmin huomioonottaviin palveluihin. Erityisesti mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden lisätarve korostuu laitospaikkojen purkamisen ja avohoitopainotteisuuden myötä. Asumisen laitosmaisuutta on vältettävä ja asukkaiden yksilöllisen tuen ja avun tarve on huomioitava. Asumisen tulee sijoittua taajamiin, palveluiden lähelle ja tavallisen asumisen joukkoon normaalin asumisen periaattein. Asuntojen suunnittelussa huomioidaan asuntojen käytön joustavuus ja muunneltavuus. Kaupunginjohtaja asetti hanketyöryhmän (Päätöspöytäkirja: Työryhmät 3 /2014). Työryhmään ovat kuuluneet: Liisa Kaksonen, kaupunginarkkitehti, Tilakeskus, pj Mikko Lankinen, va. tilahallintopäällikkö Anna-Maija Antikainen, osastonhoitaja Ulla Kuikka, sosiaalityöntekijä, työryhmän sihteeri Kokouksissa ovat olleet mukana myös: Hannu Harjunheimo, asuntotoimenjohtaja Anneli Hautsalo, hankesuunnitteluarkkitehti Riitta Koskinen, omaisten edustaja Mielenterveyskuntoutujien edustajia on kuultu Mielen ASKE -projektin kautta. 2. TAUSTATIEDOT 2.1 Tehdyt esitykset ja selvitykset Kuopion kaupunginvaltuutettujen aloite palvelukodista vaikeasti sairaille mielenterveyskuntoutujille (PeTe: lautakunnan lista ). (Liite 1) Kuopion kaupunki, Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvitys, asumispalvelut ja sairaalapalvelut. Loppuraportti (kaupunginhallitus , pykälä 95) Raportin mukaan vuonna 2030 erityisryhmille tarvitaan 600 asumispaikkaa, joista vain 80 palveluasuntoa on yksityisten palveluntuottajien asumisyksiköissä ja 520

17 Kuopion kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut 4 Hankesuunnittelutyöryhmä Hankesuunnitelma paikkaa on kaupungin omana tuotantona tai yksityisenä tuotantona kaupungin tarjoamissa tiloissa (sivu 8). (Liite 2) 2.2 Strategiat ja hankkeet Kuopio on mukana ympäristöministeriön (YM) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Mielen Aske - valtakunnallisessa pilottihankkeessa, jossa on tarkoituksena kehittää mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisuja. Hankkeen paikallisten työpajojen tuotoksena on saatu asiakaslähtöisiä kehittämisehdotuksia. Tässä hankesuunnitelmassa on otettu huomioon Mielen Aske -työryhmissä esille nousseita asumispalveluasiakkaiden ja asiakkaiden omaisten näkemyksiä. Kuopio on mukana ympäristöministeriön hajautetut palvelut ja liikkuva tuki - hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on kehittää asunto ensin periaatteen mukaisia kevyempiä asumisvaihtoehtoja ja tuen muotoja asiakkaiden omiin asuntoihin. Perusturvan- ja terveydenhuollon lautakunnassa on ollut esillä erityisryhmien asuminen ja sen kehittäminen Kaupungin palvelu- ja hankintaohjelman 2013 mukaan:.. kotiin annettavissa asumisen tukipalveluissa selvitetään palvelusetelin käyttöönoton mahdollisuuksia ja laajuutta. Tuottavuusohjelman edellyttämät supistukset ja vähennykset pyritään tekemään ostopalvelujen käyttöä vähentämällä (sivu 39). Kuopio allekirjoitti valtion eri ministeriöiden kanssa aiesopimukset pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmiin vuosille ja (PAAVO I ja II). Näihin sopimuksiin liittyvissä hankkeissa oli tavoitteena tarjota asiakkaille yksilöllistä tuen tarvetta vastaavat asumismuodot. Asumiseen liittyvien palvelujen tulee vastata sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveys- ja päihdepalvelujen laatusuosituksia. Hallitusohjelman 2016 liitteeseen ( ) on kirjattu että työtä asunnottomuuden vähentämiseksi jatketaan AUNE-työryhmän esitykset huomioiden. Työryhmä on ympäristöministeriössä asuntoministerin johdolla valmistellut uuden toimenpideohjelman vuosille Toimenpideohjelman pohjana on asunto ensin-periaate, jossa ymmärretään asunnon ensisijaisuus osana asiakkaan palvelukokonaisuuden rakentamista. Samalla uudistetaan palvelujärjestelmää asiakaslähtöisemmäksi ja ennaltaehkäisevämmäksi. Toimenpiteet on koottu kolmeksi kokonaisuudeksi: asunnottomuuden ennaltaehkäisy, asunnottomuuden uusiutumisen torjunta sekä kehittämistyö ja koordinointi. Eräänä toimenpiteenä on asumisen näkökulman huomioiminen SOTE-uudistuksen toteutuksessa sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolakien uudistamistyössä. Myös MIELI-suunnitelman toteutumista ja monialaista työotetta tuetaan vahvistamalla asumis-, päihde- ja mielenterveyspalvelujen saumatonta yhteistyötä toiminnan eri tasoilla. Riskiryhmien siirtymistä laitoksista ja palveluista itsenäisempään asumiseen tuetaan. Asumispalveluja suunniteltaessa ja järjestettäessä huomioidaan mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautisia asumispalveluita sekä päihdehuollon laitoshoitoa koskeva Valviran valtakunnallinen valvontaohjelma (Valvontaohjelma 5:2012) ja Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu Asumista ja kuntoutusta,

18 Kuopion kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut 5 Hankesuunnittelutyöryhmä Hankesuunnitelma mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus (STM julkaisu 2007:13). STM:n KASTE hankkeen Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste) painopisteenä on että rakenteet ja palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi, palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan sekä riskiryhmien (mm. mielenterveyskuntoutujat) mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan (stm.fi/kaste) 2.3 Muut taustatiedot Sairaalapaikkojen vähentyminen ja sairaalahoitojaksojen oleellinen lyhentyminen viime vuosina on lisännyt avohoitoon runsaasti kotiin annettavan tuen tarvetta. Sairaalahoidon jälkeen asiakkaan asumiskyky ja sairauden tuomat rajoitukset edellyttävät laajaa ja yksilöllisesti suunniteltua palveluvalikoimaa ja mm. harkittuja asumisratkaisuja. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden tarveselvitys käynnistyy yleensä sairaalassa tai avohoidossa, kun jo toimintakyvyltään erittäin huonokuntoinen henkilö toimitetaan avun piiriin. Usein vauhdittajina ovat häiriöilmoitukset vuokranantajilta tai häätö. Laitosolosuhteissa asumiskyvyn arviointi on haasteellista ja näyttäytyy lyhyillä hoitojaksoilla helposti huonompana mitä se todellisuudessa on. Liian tuettuun asumisympäristöön sijoitettu asukas mukautuu nopeasti tarjotun avun määrään ja hänen on vaikeaa siirtyä itsenäisempään asumiseen, vaikka asumiskykyä olisikin. Asumiskyvyn arviointiin ja oikean asumisratkaisun suunniteluun tarvitaan asiantuntijoita, kodinomaiset olosuhteet ja normaali elinympäristö. Tähän perustuen hanketyöryhmä esittää lyhytaikaisen palveluasumisen yksikön perustamista osana erityisryhmien asumispalvelun kokonaisuutta, jolloin asukkaan asumiskyky ja tuentarve voidaan selvittää realistisesti. Ostopalveluina tuotettu erityisryhmien ympärivuorokautinen palveluasuminen on toteutunut ympäristökunnissa tai vielä kauempana sijaitsevissa hoito- ja palvelukodeissa. Palvelua tarvitsevien määrä lisääntyy vuosittain ja kustannukset kasvavat. Sijoitukset kestävät vuosia, eikä kevyempään palveluun siirtyminen usein mahdollistu, koska yksiköt ovat laitosmaisia ja toimintakulttuuri laitostaa asukkaan helposti. Palvelun laadun arviointi on tässä tilanteessa vaikeaa, eikä toivottua asukkaan kuntoutumista ja sen myötä asukasvaihtoa ole tapahtunut. 3. TARVE 3.1 Hankkeelle määritellyt tarpeet Omana tuotantona toteutettavan palvelun ja ostopalvelun vääristyneen suhteen oikaiseminen on tärkeää laadunvalvonnan ja taloudellisten vaikutusten seurannan turvaamiseksi. Verkostoselvityksen mukaan vuoteen 2030 mennessä erityisryhmien asumispalveluiden asiakasmäärä nousee nykyisestä noin 400:sta 600:aan. Kasvun ennustetaan johtuvan korkeasta sairastavuudesta, mielenterveys- ja/tai päihdesyistä johtuvasta syrjäytymisestä sekä yhteiskunnan erilaisten tilanteiden, esim. köyhyys ja huono-osaisuus, lisääntymisestä.

19 Kuopion kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut 6 Hankesuunnittelutyöryhmä Hankesuunnitelma Tällä hetkellä Kuopion kaupungin alueiden ulkopuolelle on sijoitettuna noin 130 asiakasta. Näistä osa on Nilsiän ja Maaningan (Siilisetin) aikanaan sijoittamia. Nykyisin voimassaolevan erityisryhmien palveluasumisen ja tukiasumisen kilpailutuksen ( ) sopimusten ulkopuolisilta tuottajilta ostetaan noin 100 paikkaa. Asiakasmäärä lisääntyy jatkuvasti, asiakkaat tarvitsevat entistä raskaampia tukipalveluja ja palvelujen hinnat nousevat vuosittain, joten kaupungin kustannukset ovat nousseet samassa suhteessa. Vuonna 2014 palveluja ostettiin vajaalla eurolla. Asiakasmaksujen tuotot tällä asiakasryhmällä ovat pienet, sillä asiakaskunnasta suuri osa on ilman työeläkettä pelkkien Kelan eläkkeiden tai sosiaalitoimen toimeentulotuen varassa. Kaupungin oma asumispalvelu edellyttää sellaisia rakenteita, jotka palvelevat myös niitä mielenterveyskuntoutujia, jotka tarvitsevat esim. puhelinkontaktia virka-ajan ulkopuolella, mutta eivät varsinaista akuuttihoitoa. Tällä palvelulla vähennetään mm. hälytyskeskuksen puhelujen määrää. 3.2 Muut tarpeet Palveluseteli Palvelusetelin käyttöönotto vaatii sen, että asiakkaalla on mahdollisuus valita kaupungin ja yksityisen palveluntuottajan välitä. Koska Kuopiossa ei tätä mahdollisuutta ole ollut (kaupungin oman palvelutuotannon puute), ei palveluseteliä ole voitu ottaa käyttöön. Sijainnin merkitys Suurin osa Kuopiossa sijaitsevista erityisryhmien asumispalveluista tuotetaan ruutukaavan ulkopuolella lähiöissä. Asiakkaat tarvitsevat yleensä paljon erilaisia palveluja. Liikkuminen lähiöistä tai toisista kunnista tuottaa vaikeuksia, koska asiakkaiden taloudellinen tilanne on heikko ja heillä on usein psyykkisistä syistä johtuvia toimintakyvyn häiriöitä ja suuria ongelmia liikkua yleisissä liikennevälineissä (mm. pelko-, ahdistus- ja paniikkihäiriötilat). Keskustassa sijaitseva asunto antaisi mahdollisuuden osallistua asunnon ulkopuoliseen normaaliin elämään ilman, että sairaan stigma tuottaisi kielteistä huomiota. 4. TAVOITTEET Asukkaiden tarpeet huomioonottava asuintalo rakennetaan ruutukaavaalueelle. Hankesuunnitelman tavoitteena on löytää ratkaisuja mielenterveyskuntoutujien tuetun asumisen järjestämiseksi Kuopion kaupungin omana toimintana nykyisen pääosin ostopalveluna tuotetun asumispalvelun rinnalle. Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvityksessä on lähdetty tavoitteesta, jossa palvelutarpeesta 30 % on kaupungin omaa tuotantoa ja loput ostopalvelua. Lähtökohtana on, että suunniteltavassa asuintalossa asuu riittävän suuri määrä eriasteisesti tuettavia asukkaita, joka mahdollistaa henkilöstön taloudellisen käytön sekä asianmukaisen henkilöstömitoituksen.

20 Kuopion kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut 7 Hankesuunnittelutyöryhmä Hankesuunnitelma Asuntokokonaisuus sisältää tehostelun palvelun asuntoja sekä asuntoja, joihin tarjotaan asukkaan tarvitsemat tukipalvelut. Osa asunnoista on normaaleja vuokraasuntoja, koska ARA ei rahoita suuria erityisryhmille suunnattuja asuntoyksiköitä. Asuinkerrostalo, jossa mielenterveyskuntoutujien asunnot sijoittuvat muiden vuokraasuntojen joukkoon, on ARAn näkökulmasta hyvä ratkaisu. Periaatteena on, että palvelut järjestetään asukkaan tarpeen mukaan suunnitelmallisesti eri toimijoiden yhteistyönä niin, että tehostetun palvelun piirissä olevat asunnot sijaitsevat yhtenä kokonaisuutena ja tukiasunnot sijoittuvat kiinteistössä hajautetusti. Asumispalveluun liitetään kuntouttavalla työotteella toteutetut palvelut henkilöstön tuottamina ja esim. järjestöjen ylläpitäminä (esim. Klubitalotoiminta). Palvelujen arviointi ja kehittäminen ovat jatkuvaa toimintaa. Oikein kohdennettu asumispalvelu säästää resurssia ennaltaehkäisevään kotikuntoutustyöhön, jossa yksilöä tai perhettä autetaan konkreettisesti selviytymään omassa asunnossaan, eikä muodostu laitostavaa ja säilyttävää asumispalvelukulttuuria, kuten on vaarana, jos asukkaat sijoitetaan kauas erillisiin hoivayksiköihin vailla mahdollisuuksia kuntoutua takaisin itsenäiseen asumiseen Yhteensä n. 40 asunnon kokonaisuus sisältää normaalivarusteisia vuokra-asuntoja ympärivuorokautisella tuella, päiväaikaisella tuella ja tarpeenmukaisella mahdollisimman lyhytkestoisella tuella. Tarkoituksena on, että tuki ohjautuu asukkaan luo, eikä asukas tuen luo. 5. NYKYTILANTEEN KUVAUS 5.1 Erityisryhmien asumispalvelut tällä hetkellä Erityisryhmien (päihde- ja mielenterveysongelmaiset ja asunnottomat) asumista kaupunki järjestää omana toimintana yhteisöissä vain 19 asukkaalle (Maaningan Mäntykoti 12 paikkaa ja Kolmisopen Kotilo 7 paikkaa) ja ostaa sitä ulkopuolisilta palveluntuottajilta (yritykset ja yhdistykset) 433 paikkaa (elokuun 2015 tilanne). Sijoitetuista on yli 65 -vuotiaita 107 henkilöä. Valtaosa sijoitetuista on ollut ko. palvelussa vuosien ajan ja heidän toimintakykynsä on pysynyt lähes ennallaan. Varsinkin tehostettuun asumispalveluun sijoitetuilla on tapahtunut laitostumista ja tavoitteellinen kuntoutuminen itsenäisempään asuntoon on onnistunut vain harvan kohdalla. Somaattinen sairastavuus ja mm. muisti- ja liikuntaongelmat ovat yleisiä. Tämänhetkinen kilpailutettu puitesopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun. Tehdyssä kilpailutuksissa osa tehostetun asumisen ja palveluasumisen paikoista jäi valitsematta tuottajiksi, mutta asukkaita ei ole pystytty siirtämään kilpailutuksen piirissä oleville paikoille tarjonnan puutteen vuoksi. Ostopalvelut: Sosiaalihuoltolain mukaista erityisryhmien asumista ostetaan ERAP -määrärahalla vuosittain vajaalla 8 miljoonalla eurolla. Palveluja ostetaan raskaimpana ympärivuorokautisena tehostettuna palveluna 90 asukkaalle. Päiväaikaista tukea tarjoavaa tukiasumista ostetaan noin 149 asukkaalle. Kevyintä tukiasumista tuntihinnoilla ostetaan 193 asukkaalle, joista hajautetuissa normaaliasunnoissa asuu 67 asukasta.

21 Kuopion kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut 8 Hankesuunnittelutyöryhmä Hankesuunnitelma Tehostettua asumispalvelua ostetaan pääosin Kuopion alueen ulkopuolelta; Leppävirralta, Pieksämäeltä, Rautalammilta, Pielavedeltä, Lapinlahdelta, Nurmeksesta. Omat palvelut: Kuopion kaupungin alueella tuotetaan sosiaalitoimen kuntoutusohjaajan avulla asumista naisten 7 asunnon yksikössä Kotilossa. Asunnot ovat pieniä yksiöitä, jotka Niiralan Kulma rakensi Kolmisoppeen radan ja moottoritien väliselle joutomaalle. Maaningan kunnan sosiaalipalvelut Kuopio tuotti jo ennen kuntaliitosta. Maaningalla on 12 -paikkainen Mäntykodin asuinyhteisö. Siellä asuu ikääntyneitä, myös liikuntaesteisiä henkilöitä, sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujia. Heille tuotetaan kahden työntekijän voimin palvelua päiväsaikaan. Lisäpalveluina ostetaan lääkkeiden jakelua iltaisin sekä yöpartiopalvelua. Kuopion psykiatrian keskuksen kuntoutusohjaajat tarjoavat kotiin annettavana kuntouttavana palveluna virka-aikana tukea n.150 erikoissairaanhoidon hoitovastuulla olevalle mielenterveysasiakkaalle. Näissä on myös perheellisiä, alaikäisten lasten huoltajia. Perusturvan erityisasumisessa työskentelee neljä asumisen ohjaajaa, jotka tuottavat virka-aikana kotikäyntejä asukkaiden omiin asuntoihin ympäri kaupunkia. Näiden palvelujen piirissä on noin 100 asiakasta. 6. UUSI TOIMINNALLINEN MALLI 6.1 Uuden toiminnallisen mallin kuvaus Mielenterveyskuntoutujien asumisen tuen tarve tulee esille useissa eri toimipisteissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Uuden mallin mukaan tuettua asumista saa lähellä muita asukkaan tarvitsemia palveluja ja kiinteässä yhteydessä eri toimijoiden kanssa asukkaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Palvelun tarpeen arviointi tapahtuu oman henkilöstön toimesta laadukkaasti ja nopeasti reagoiden niin, että vältytään turhilta siirroilta palveluspisteestä toiseen. Asukkaat ovat eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia aikuisia. Erityistä huomiota kiinnitetään mielenterveyttä edistäviin ratkaisuihin tilojen suunnittelussa. Henkilökunta ohjaa asukkaita huolehtimaan hyvinvoinnistaan ja tarjoaa viihtyisät ja turvalliset asumisolosuhteet. Henkilöstö osallistuu yksilöiden ja asuinkerrosten yhteisöjen toimintaan kuntouttavalla työotteella. Virka-ajan ulkopuolella tapahtuva toiminta voi pitää sisällään myös muualla asuvien asumispalveluasiakkaiden puhelinohjausta ja neuvontaa. Taloon suunnitellaan 15 tehostetun asumispalvelun asuntoa ja 12 tukiasuntoa. Loput asunnoista ovat normaaleja vuokra-asuntoja kuopiolaisille. Tavoitteena on tuottaa asuinympäristö, jossa asukkaat viihtyvät ja joka koetaan terveeksi, turvalliseksi ja yhteisölliseksi. Rakennuksen elinkaariedullisuus huomioidaan siten että tässä vaiheessa yhteiseksi toimintatilaksi ja henkilöstön tilaksi suunnitellaan erilliset asunnot, jotka tarvittaessa voidaan ottaa tavalliseen asumiskäyttöön.

22 Kuopion kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut 9 Hankesuunnittelutyöryhmä Hankesuunnitelma Vuokra- ja palveluasumiseen käytettävien tilojen toteuttamista on valmisteltu Niiralan Kulma Oy:n kanssa. Hankkeelle haetaan ARA:n avustusta ja korkotukilainaa. 6.2 Tila- ja henkilöstömitoitus tilojen osalta Asuntojen tulee olla noin m2 parvekkeellisia yksiötä/kaksioita. Kaksiossa voi tarvittaessa asua pariskunta. Yhteistilaa pitää olla erilaisiin toimintoihin: vapaa-ajan vietto, yhteisöllinen kokoontuminen ja viriketoiminta. Lisäksi tarvitaan yhteiset saunatilat, varastotilaa jokaista asuntoa kohden sekä yhteistä varastotilaa, esim. polkupyöriä, ulkoiluvälineitä yms. varten. Henkilöstömitoitukseksi on suunniteltu tehostetussa asumispalvelussa yksi työntekijä yhtä asukasta kohti (työ kolmessa vuorossa läpi viikon). Tuetun asumisen palveluun on suunniteltu kahden työntekijän virka-aikainen työpanos. Viikonloppuisin, iltaisin ja öisin tehostetun palveluasumisen henkilökunta on käytettävissä myös tuetun asumisen asukkaille. Työntekijöiden käytössä on yksi erillinen asunto, joka voidaan tarvittaessa palauttaa tavalliseksi asunnoksi. 6.3 Tilaohjelma ja kiinteä varustelu Kaikki suunnitellut m2 suuruiset yksiöt/kaksiot ovat esteettömiä, viihtyisiä ja paloturvallisuusmääräykset täyttäviä normaaliasumiseen tarkoitettuja ja varusteltuja asuntoja. Asuntojen suunnittelussa otetaan huomioon mielenterveyttä edistävät ratkaisut esim. värimaailma ja hyödynnetään asukkaiden tueksi kehitettävät ympäristölliset ja tekniset innovaatiot. Kahteen alimpaan asuinkerrokseen sijoittuvat yhteinen olohuone- ja ruokailutila sekä tehostetusti tuettua asumista varten 15 asuntoa. Tukiasumisen asunnot ja normaalit vuokra-asunnot sijoittuvat talon muihin kerroksiin. Varasto- ja paikoitustilat sijaitsevat talon pohjakerroksessa. Työntekijöiden toimisto- ja sosiaalitilat sijoitetaan ensimmäiseen kerrokseen. Henkilöstön tila varustetaan tarvittavilla toimistokalusteilla ja ATK-yhteyksillä. Lisäksi hankitaan lukittava lääkekappi ja turvahälytinjärjestelmä. Liite 3: Tilaohjelma tilaryhmittäin 6.4 Käyttäjän erillishankinnat Käyttäjän erillishankintaan kuluvat henkilökunnan tilojen irtokalusteet, varusteet ja laitteet sekä henkilökunnan turvahälytysjärjestelmä. 7. KAAVALLINEN TILANNE 7.1 Kaavallinen tilanne tonttikohtaisesti Hankkeelle soveltuvaa rakennuspaikkaa kartoitettaessa lähtökohtana on ollut, että rakennuksen tulee sijaita keskusta-alueella (ks. perustelut kohta 3.2 sekä valtuustoaloite, liite 1).

23 Kuopion kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut 10 Hankesuunnittelutyöryhmä Hankesuunnitelma Kasarmikatu 6:ssa sijaitsee kaupungin omistama 2-kerroksinen kiinteistö, joka on rakennettu v ja jossa tällä hetkellä toimii kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta. Kiinteistö on nykyiselle toiminnalle huonosti soveltuva, koska se ei ole esteetön. Kiinteistössä on todettu sisäilmaongelmia ja sen jatkokäyttö edellyttäisi laajamittaista korjausta. Toimintojen siirtäminen pysyvästi pois rakennuksesta toimintaan paremmin soveltuviin tiloihin on parhaillaan suunnitteluvaiheessa ja siirto tullaan tekemään vuoden 2016 aikana tämän hankkeen etenemisaikataulusta riippumatta. Tontti vaatii kaavamuutoksen, sillä nykyinen kaava vuodelta 1975 ei salli ympäröivän rakennuskannan korkeuden mukaista asuinrakentamista. Voimassa olevassa kaavassa tontti on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi AL² ja suurin sallittu kerrosluku on 2. Liite 4: Ote ajantasa-asemakaavasta Liite 5-6: Kuvia Kasarmikatu 6:n nykytilanteesta Kaavamuutos on vuoden 2015 kaavoitusohjelmassa ja kaavoittajan kanssa on käyty neuvotteluja kaavoitusprosessin etenemisestä. Hankesuunnitteluvaiheessa konsultti on laatinut tilaohjelman pohjalta useita massoitteluvaihtoehtoja ja niiden soveltumisesta kaupunkikuvaan on pyydetty alustavia kannanottoja rakennusvalvonnalta ja kaupunkikuvatyöryhmältä. Tältä pohjalta on tarkennettu rakennuksen kokonaisasuntomäärää. Kaavatyö käynnistyy hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen syksyllä 2015 ja tavoiteaikataulu on, että kaava on lainvoimainen 10/ Vaihtoehtoiset rakennuspaikat Hankesuunnitteluvaiheen aikana tehdyssä kartoituksessa keskustan alueelta ei ole löytynyt muita erityisryhmien asumispalveluhankkeen toteuttamiseen soveltuvia tontteja. Hankkeen toteuttaminen keskusta-alueen ulkopuolelle ei puolestaan toteuta hankkeelle asetettuja tavoitteita 8. UUDISRAKENNUS Hankkeen toteutusta Kasarmikatu 6:een on valmisteltu hankesuunnitelmassa määritellyn sisällön (tilaohjelma ja toimintaan liittyvät erityispiirteet) mukaisesti. Niiralan Kulma Oy:n kanssa. Tilakeskus tulee kohteen valmistuttua välivuokraamaan tehostettuun palveluasumiseen ja tukiasumiseen osoitetut asunnot sekä henkilökunnalle ja asukkaiden yhteisölliselle toiminnalle tarvittavat tilat ja vuokraamaan ne edelleen palvelualueen käyttöön. Loput asunnot Niiralan Kulma Oy vuokraa ns. normaaleina vuokra-asuntoina. Kohde suunnitellaan ympäröiviin asuinrakennuksiin ja kaupunkikuvaan soveltuvaksi asuinkerrostaloksi, jonka esteettömät asunnot soveltuvat kaikkien käyttäjäryhmien tarpeisiin. Kohteesta on hankesuunnitteluvaiheessa laadittu alustavia luonnoksia. Suunnittelu jatkuu kaavoitusvaiheessa kaavan havainneaineiston laadinnalla ja hankkeen

24 Kuopion kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut 11 Hankesuunnittelutyöryhmä Hankesuunnitelma edetessä varsinaisella rakennussuunnittelulla. Näiden vaiheiden suunnittelutyön tilaa hankkeen toteuttaja. 9. KUSTANNUKSET 9.1 Investointi- ja rakennuskustannukset Tämän hankesuunnitelman mukaisessa laajuudessa toteutettavan uudisrakennusvaihtoehdon investointikustannukset ovat n. 4,7 milj. euroa (alv 0%). Investointikustannuksista vastaa hankkeen toteuttava vuokrataloyhtiö. 9.2 Perushankintojen kustannukset Käyttäjän hankintoihin kuuluvat asukkaiden yhteisten tilojen ja henkilökunnan toimistotilan kalustus sekä atk-laitteet ja henkilöturvajärjestelmä. 9.3 Liitännäispalveluiden kustannukset Vartiointipalveluiden kustannukset erikseen tehtävän sopimuksen mukaisesti. 9.4 Käyttökustannukset Tilakustannukset (vuokra- ja ylläpitokustannukset) Vuokrakustannukset tehostetun asumispalvelun asuntojen osalta ovat 11,9 /m² ja tukiasuntojen osalta 12,9 /m². Vuokrakustannukset vuodessa ovat tehostetun asumispalvelun asuntojen osalta ja tukiasuntojen osalta Kustannukset sisältävät asuintilojen, palvelutilojen- liikennetilojen ja yhteisten tilojen sekä autohallin kustannukset. Erillinen liite 7: Vuokra-arviot tukityypeittäin Toiminnalliset kustannukset (henkilöstö yms. toiminnalliset kustannukset) Asukkaiden tukipalvelut tuotetaan kaupungin oman henkilökunnan toimesta ympäri vuorokauden 14 terveyden- ja sosiaalialan koulutettujen työntekijöiden tekemänä. Henkilöstön palkkaukseen varataan /vuosi. Kyseinen palkkasumma säästyy kun tehostettua asumispalvelua ostopalveluna vähennetään 18 ostopalvelupaikalla. Jos psykiatrisen laitoshoidon hoitopäiviä pystytään vähentämää tarjoamalla tarpeenmukaista asumisen tukea avohoidossa, palkkamenoon tarvittava säästö kertyy jo kolmen vuotuisen sairaalapaikan kustannuksista. Vuonna 2013 hoidettiin mielenterveyssyistä erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla (KYS) ainakin kerran 879 potilasta (11,4% kaikista mt-potilasta). Yhteensä kertyi 1373 vuodeosastojaksoa ja keskimääräiseksi hoitojakson hinnaksi tuli /jakso. Vuosikustannus yhteensä Vuonna 2014 ostopalveluissa on tehostetun palveluasumisen keskimääräinen hinta ollut 3143 /kk, palveluasumisessa 2162 /kk ja tukiasumisessa 747 /kk. Hankkeen mukaisen asumisen (15 tehostettua ja 12 tukiasumista) ostaminen palveluntuottajilta on maksanut vuonna 2014 keskimäärin /vuosi. Kalleimmilla hinnoilla jopa / vuosi (tehostettu 4087 /kk ja tukiasuminen 1807 /kk). Asukkaiden

25 Kuopion kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut 12 Hankesuunnittelutyöryhmä Hankesuunnitelma sijoittamiseen ostopalveluihin, seurantaan, valvontaan ja laskutuksiin on kaupungilla palkattuna omaa henkilökuntaa. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon laitospaikan hinta on keskimäärin /vuosi. 10. HANKKEEN TAVOITTEELLINEN AIKATAULU JA ETENEMINEN 10.1 Aikataulu Kasarmikatu 6:n kaavatyö voidaan käynnistää, kun hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginhallituksessa. Alustava arvio käynnistymisestä on 10/2015. Kaava valmistuu noin vuodessa siitä kun vireilletulo tapahtuu eli 10/2016. Hankkeen rakennussuunnittelun aikataulu kytkeytyy kaavaprosessin etenemiseen. Mikäli kaavasta ei valiteta, tontilla olevan rakennuksen voi purkaa ja uudisrakennushankkeen käynnistää syksyllä Kohde olisi tällöin valmis kesällä 2018, jolloin toiminta kohteessa voi alkaa Hankkeen etenemiseen liittyvät häiriötekijät Mielenterveyskuntoutujien tehostettuun palveluasumiseen ja tuettuun asumisen tarvitaan vuoteen 2030 mennessä useita satoja paikkoja. Jos tässä esitetty hanke viivästyy tai jää toteutumatta, lisääntyvät erityisryhmille tehtävät asumispalvelujen ostot eurotasolla ja pitkittyneet laitoshoidot erikoissairaanhoidossa tulevat kalliiksi Kuopion kaupungille. 11. HANKETYÖRYHMÄN ESITYS Hanketyöryhmä esittää, että Kuopion kaupungin erityisryhmien asumispalveluiden strategisten linjausten mukaan ja vastauksena valtuustoaloitteeseen palvelurakennevinoumaa korjataan niin että Kuopion ruutukaava-alueelle, Kasarminkatu 6 tontille, rakennetaan asuinkerrostalo, johon järjestetään mielenterveyskuntoutujien tehostettua ja tuettua asumista asuntoa Kuopion kaupungin omana toimintana. Tarvittavan henkilöstön kaupunki palkkaa itse ja sopii päivätoiminnan järjestämisestä asukkaille kolmannen sektorin kanssa (esim: Turvalinkki ry:n ylläpitämässä mielenterveyskuntoutujien Klubitalossa). Asumispalveluun palkattava henkilöstö tekee jaksotyötä, ja ympäri vuorokauden toimivat tukipalvelut asukkaille, mm. puhelintuki ympäristössä asuville mielenterveyskuntoutujille, voidaan toteuttaa. Hanketyöryhmä on suunnittelussaan huomioinut hankkeen taloudelliset ja ympäristövaikutukset. Hanketta on arvioitu Mielen ASKE -projektin työpajoissa, jonka pilottikuntana Kuopion kaupunki toimii. ARAN ja Ympäristöministeriön edustajat ovat suhtautuneet myönteisesti asumisratkaisuihin, joita mielenterveyskuntoutujille on tässä hankesuunnitelmassa esitetty. Erityisesti kannatettavaa on hankkeessa esitetty rakennuksen sijainti lähellä keskustan palveluja sekä tarvittavia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Lisäksi kuntouttavien päivätoimintapalveluiden

26 Kuopion kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut 13 Hankesuunnittelutyöryhmä Hankesuunnitelma mahdollisuus rakennettavan talon välittömässä läheisyydessä ovat herättäneet kiinnostusta ja lupauksen osallistua kohteen rahoitukseen (ARA). Tavoitteeseen 30% kaupungin omana tuotantona toteutettavasta erityisryhmien asumispalvelusta tämä hanke, 27 asumispaikkaa, toimii hyvänä alkuna, koska tavoitteena vuoteen 2030 mennessä on saada 300 tuetun asumisen lisäpaikkaa. Koska toteutuessaan hanke vastaa vain pieneen osaan arvioidusta kokonaistarpeesta, hanketyöryhmä esittää että jatkosuunnitelmat asumispalvelupaikkojen tarpeellisen määrän saamiseksi kaupungin omana toimintana tai yhdistysten/yritysten tuottamana kaupungin tiloissa, käynnistetään välittömästi. LÄHTEET STM:n julkaisuja 2007:13, Asumista ja kuntoutusta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskeva kehittämissuositus. STM, Kaste-hanke, 2012, Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) Valvira:n valvontaohjelma 5:2012, Mielenterveys- ja päihdehuollon ympärivuorokautiset asumispalvelut sekä päihdehuollon laitoshoito. Valtakunnallinen valvontaohjelma Karlsson, Irma, Varkauden kaupunki, Mielenterveyskuntoutujien tuetun asumisen kustannusvaikuttavuuden selvitys. Kettunen, A. Laine J. Pehkonen-Elmi,T. Törmä, S. Tuokkola, K. Huotari, K. Ympäristöministeriön raportteja 20:2015. Kustannussäästöjä asumisratkaisuja keventämällä? Mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisujen kustannusselvitys. Keinänen, M FCG. Hoitoketjujen kuvaaminen ja kokonaiskustannusten laskenta Kuopion asukkaiden terveydenhuollossa. Kuopion kaupungin mielenterveyspotilaiden hoito. Salo, M. Kallinen, M Mielenterveyden keskusliitto. Yhteisasumisesta yhteiskuntaan? Mielenterveyskuntoutujien tila ja tulevaisuus. Hallitusohjelma: 015_LIITE_yhdistetty.pdf/ff5e74fe e9-861e-edf8b39d05d3 Asunto ensin asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma (AUNE): etty_ pdf

27 Kuopion kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut 14 Hankesuunnittelutyöryhmä Hankesuunnitelma LIITTEET Liite 1 Valtuustoaloite : Palvelukoti vaikeasti sairaille mielenterveyskuntoutujille Liite 2 Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvitys, Loppuraportti , s.8 Liite 3 Tilaohjelma Liite 4 Ote ajantasa-asemakaavasta Liite 5-6 Valokuvia Kasarmikatu 6:n nykytilanteesta Erillinen liite 7 Niiralan Kulma Oy:n vuokra-arvio tukityypeittäin

28

29

30 Kuopion kaupunki Perusturvan ja terveydenhuollon palveluverkostojen kehittämisselvitys, asumispalvelut ja sairaalapalvelut Asumispalveluiden paikkamäärät kootusti 2012 ja ASUMISPALVELUIDEN PAIKKAMÄÄRÄT Laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Palvelu-asuminen Tuettu asuminen Tilapäinen asumispalvelu Yhteensä Vanhukset yks. palveluntuottajat muu tuotanto Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat yks. palveluntuottajat muu tuotanto Kehitysvammaiset yks. palveluntuottajat muu tuotanto Vammaiset (vain yks. palveluntuottajat) Yhteensä ASUMISPALVELUIDEN PAIKKATARVEARVIOT Laitoshoito Tehostettu palveluasuminen Palvelu-asuminen Tuettu asuminen vanhuksilla esim. elämänkaaritalo Tilapäinen asumispalvelu Yhteensä Vanhukset yks. palveluntuottajat muu tuotanto (oma tuotanto tai yksityinen tuotanto kaupungin tarjoamissa tiloissa) Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat yks. palveluntuottajat muu tuotanto (oma tuotanto tai yksityinen tuotanto kaupungin tarjoamissa tiloissa) Kehitysvammaiset yks. palveluntuottajat muu tuotanto (oma tuotanto tai yksityinen tuotanto kaupungin tarjoamissa tiloissa) Vammaiset Yhteensä

31 TILAOHJELMA, sivu 1 LAPINLINNA_tilaohjelma_ xlsx "LAPINLINNA", MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ASUMINEN Anna-Maija Antikainen, Ulla Kuikka, Anneli Hautsalo, Liisa Kaksonen huonetila pintaala henk. määrä toiminnat toiminta-aika laitteet ja varusteet muuta huom: erityisvaatimuksia/ huomautuksia 1. tehostettu palveluasuminen Oma kokonaisuus, esim. alimmat kerrokset sprinklaus 15 pientä kaksiota a 38 m2 Yhteinen olohuonetila+ keittiö yhteiseen käyttöön valvottu ympärivuorokautinen asuminen 25 n vapaa-ajanvietto, tv ja radio, nettiyhteys, yhteiset ruokailut pienryhmissä 24h/7vrk norm. asunnon varustus, sisältää keittiövarustuksen norm. kotikalusteet, jakelukeittiövarusteet (laitostiskikone yms.) Kodinhoitotila 7 n. 3 asukkaiden pyykinpesutila Henkilökunnan toimistotila 25 6 toimistotyö, lääkkeiden jako sosiaaliset tilat xwc, pukukaappeja, suihku Siivoustila 3 2 sis. pesu- ja kuivauskoneen pesukone ja kuivausrumpu toimistokalustus, 2 työpistettä, lukolliset lääkekaapit 2. Tuettu asuminen sprinklaus 12 kaksiota a 38 m tuettu asuminen virka-aika norm. asunnon varustus, sisältää keittiövarustuksen