Ikääntyneiden masennusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikääntyneiden masennusta"

Transkriptio

1 1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Vanhus ei halua apua, vaikka sitä tarvitsee. Mitä pitäisi tehdä? Asiantuntijat vastaavat. Joskus myös ihmisarvosta on maksettava Uusi malleja päihteidenkäyttäjien päiväkeskustyöhön Vertaisryhmä auttaa sijoitettua lasta eheytymään Ruotsista oppia suunnitelmalliseen lastensuojelutyöhön Ikääntyneiden masennusta voi hoitaa ryhmäterapialla

2 Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 94. vuosikerta. Ilmestyy 19 kertaa vuonna Julkaisija Huoltaja-säätiö. Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Elli Aaltonen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Leena Niemi Erkki Torppa toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) talouspäällikkö Yrjö Saarinen puh. (09) Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) päätoimittaja Merja Moilanen puh. (09) toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Pekka Hänninen Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 47 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 26 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,20 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Työpaikkailmoitukset puh. (09) faksi (09) Mainos- ja koulutusilmoitukset Julkaisu Bookers Oy/Sanna Laaksonen puh. (09) Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN seuraavassa numerossa12/06 kuva: Harri Ahola 3 pääkirjoitus Oikeus omannäköiseen vanhuuteen Aulikki Kananoja 4 5 ajankohtaiset asunnottomuus, vanhustyö, toimeentulotuki, peruspalveluiden arviointi, väkivalta uutisia lyhyesti 6 12 KÄRKITEEMA Senioripysäkillä ikääntyneiden masennusta hoidetaan ryhmäterapialla Kati Pitkänen Tina Turnereiden ikäpolvi vaatii uudenlaisia vanhuspalveluita Erja Saarinen Mitä pitäisi tehdä Miten auttaa yksinäistä vanhusta? Erja Saarinen Porukassa piristyy Virve Hätönen, Pia Paananen 13 laina ja palaute Joskus myös ihmisarvosta on maksettava lainattua, saksittua näkökulma Kolumni Arja Tuomi Lukijoilta Jos minulta kysytään Marja Vilkama-Latvala päihdetyö Päiväkeskus jalkautuu syrjäytyneiden arkeen Tuula Huurresalo lastensuojelu Vertaisryhmä auttaa sijoitettua lasta eheytymään Christine Välivaara 20 päivähoito Luottamushenkilöt sijaisina Kiskon päivähoidossa Berit Varho 21 tuomisia ja viemisiä Suunnitelmallisen lastensuojelutyön oppeja Ruotsista juristin nurkkaus Erityistä huolenpitoa voidaan järjestää vakavan päihdekierteen katkaisemiseksi Tapio Räty kirjat, tutkimukset oma ura 11/06 Kärkiteemana lähisuhdeväkivalta Ensi- ja turvakotien liiton Vaiettu naiseus - hanke on nostanut esiin naisten väkivallan. Kun asia otetaan puheeksi, väkivaltaiset naiset voivat saada itselleen apua, projektipäällikkö Hannele Törrönen korostaa. 2 Sosiaaliturva 11/06

3 Pääkirjoitus 2. elokuuta 2006 Oikeus omannäköiseen vanhuuteen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistaminen on nostanut esiin kysymyksen vanhuspalvelujen hallinnollisesta paikasta: kytkeäkö vanhuspalvelut sosiaalihuoltoon vai terveydenhuoltoon? Kysymys ei ole vain hallinnollinen tai organisatorinen. Keskustelun taustalla on käsitys vanhuudesta ja vanhuspalvelujen perimmäisestä luonteesta. kuva: Heikki Pekka Pälviä Hänninen KANNESSA Kun ikääntyvien määrä kasvaa, samalla kasvaa myös masennuksesta kärsivien vanhusten määrä. Senioripysäkillä ikääntyneiden masennusta hoidetaan ryhmäterapialla. Hoitomallin on kehittänyt HelsinkiMissio. Vantaalla vanhusten mielenterveyttä tuetaan päivätoimintayksiköissä, joissa sekä terveet että psyykkisesti sairaat ikäihmiset puuhailevat yhdessä. sivut 6 12 kuva: Pekka Hänninen Vanhuus on luonnollinen osa ihmisen elämää,koettua elämänhistoriaa yhteen nivova vaihe. Parhaimmillaan se muodostuu eheytymisen kokemukseksi ja pahimmillaan jättää elämän johtopäätökseksi epätoivon ja pettymisen, kuten Erik H. Erikson on ihmisen elämänvaiheita koskevassa teoriassaan todennut. Tästä näkökulmasta vanhuutta pitäisi lähestyä kunnioittaen ihmistä ja hänen elämäänsä kokonaisuutena, ei sairautena eikä oireena taikka vain ammatillisten toimenpiteiden kohteena. On selvää, että vanhemmiten ihmiset tarvitsevat entistä enemmän sairaanhoidon palveluja. Silti vanhan ihmisen elämää ei tulisi rakentaa vain tämän ominaisuuden varaan. Peiliinkin on katsottava.myös sosiaalihuollon vanhustyössä on parannettavaa. Toimintakyvyn ylläpitämisessä yhteistyö liikunta- ja kulttuuripalvelujen kanssa on vielä epätasaista. Vanhat ihmiset voisivat asua monella tavalla, mutta järjestelmä tukee vain harvoja asumismuotoja. Dementiaa koskeva tutkimus- ja kehitystyö tuottaa jatkuvasti uusia hoitokeinoja, mutta vain osa niistä on otettu käyttöön. Gerontologinen sosiaalityö vasta luo nykytarpeita vastaavaa sisältöään. Omaishoidon tuen uudistamisen julkisuudessa kerrotut seuraukset osoittavat, että vanhuspalvelujen parantaminen on paljon muutakin kuin lainsäädännön suomia mahdollisuuksia. Se on arvojen, asenteiden ja talouden realiteettien yhdistymistä tavalla, jossa valtakunnalliset ja paikalliset priorisoinnit voivat kulkea eri suuntiin. Vanhustenhuolto on kunnallisen sosiaalihuollon vanhimpia vastuualueita. Meidän tehtävämme on rakentaa tähän päivään ja tulevaisuuteen sellaista vanhustyötä, joka antaa ihmisille mahdollisuuden elää omannäköistä elämää loppuun saakka. Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Aulikki Kananoja Vanhuutta pitäisi lähestyä kunnioittaen ihmistä ja hänen elämäänsä kokonaisuutena, ei sairautena eikä oireena tai vain ammatillisten toimenpiteiden kohteena. Rovaniemen päiväkodeissa harjoitellaan, kuinka puuttua varhaisessa vaiheessa lapsen elämän pulmatilanteisiin. Huoli puheeksi -koulutuksen on käynyt yli 500 lasten ja nuorten kanssa työskentelevää. Sosiaaliturva 12/06 postitetaan lukijoille 21. elokuuta Lauri Nurmi Sovittelu on tasavallan presidentti Tarja Halosen erityisessä suojelussa, selvisi Pohjoismaisessa sovittelu- ja konfliktinhallintakonferenssissa. Juristin nurkkaus Onko kehitysvammaisille lapsille järjestettävä päivähoito maksullista palvelua? Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille Sosiaaliturva 11/06 3

4 ajankohtaiset TOIMEENTULOTUKI Turussa opiskelijoille tarjottiin työtä toimeentulotuen sijaan. ASUNNOTTOMUUS Asunnottomuus on vähentynyt, mutta pitkään asunnottomina olleiden asuttamiseksi tarvitaan pikaisia toimia. Juha Kaakinen, Jarmo Nieminen, Sari Pitkänen: Oikeus asuntoon, oikeus ihmisarvoiseen elämään. Valtakunnallisen ( ) ja pääkaupunkiseudun ( ) asunnottomuuden vähentämisen toimenpideohjelmien arviointi. Ympäristöministeriön raportteja 8/2006. Julkaisu verkossa > Ympäristöministeriö > Julkaisut > Ympäristöministeriön raportteja -sarja VANHUSTYÖ Kuntien ikäohjelmat jäntevöittävät vanhustyötä. Valtaosalla kunnista on valtuuston hyväksymä vanhuspoliittinen strategia. kuva:pekka Hänninen Asunnottomuus on vähentynyt kaikilla kasvukeskuspaikkakunnilla vuosina Eniten se väheni pääkaupunkiseudulla, jossa on yli puolet Suomen noin asunnottomasta. Tämä selviää ympäristöministeriön raportista, jossa Sosiaalikehitys Oy arvioi vuosien valtakunnallisen ja pääkaupunkiseudun asunnottomuuden vähentämisohjelmien tuloksia. Asuntojen hankkiminen ja rakentaminen eivät yksin riitä vähentämään asunnottomuutta, vaan tarvitaan myös erilaisia tuki- ja asumispalveluja. Niiden rahoittaminen on osoittautunut hankalaksi. Arvioijat esittävät asunnottomuuden vähentämistyön kohdentamista 5 10 vaikeimmalle asunnottomuuspaikkakunnalle. Uuden ohjelman tulisi keskittyä vaikeimman ja näkyvimmän asunnottomuuden poistamiseen. Ohjelman aikana tulisi rakentaa ja hankkia nykyaikaista palveluasuntoa pitkäaikaisasunnottomille. Niistä kaksi kolmasosaa tulisi pääkaupunkiseudulle. Valtio ja kunnat vastaisivat toimintakustannuksista puoliksi. Arvioijat esittävät myös, että asumisesta olisi tehtävä lainsäädännöllä subjektiivinen oikeus. Tämä toteutuisi säätämällä ns. asumistakuulaki. Erityisryhmille asumispalveluja tuottavat yleishyödylliset asuntotuottajat tulisi määritellä julkisen palvelun velvoitteen mukaista toimintaa harjoittaviksi organisaatioiksi. Tämän ansiosta niille voitaisiin antaa julkista tukea EU:n kilpailusäännöstöä rikkomatta. Kunnissa on pystytty tukemaan ikäihmisten kotona asumista ja vähentämään laitospaikkoja pitkäjänteisellä suunnittelulla. Erilaiset ikäohjelmat ovat jäntevöittäneet kuntien vanhustyötä, ilmenee Kuntaliiton julkaisusta Ikäpolitiikka kunnissa. Onnistuneen ikäpolitiikan edellytys on ohjelman vieminen käytäntöön ja tulosten seuranta, ikäihmisten tarpeiden huomioiminen kunnan kaikissa toiminnoissa sekä ikäihmisten osallistuminen niin suunnitelmien tekemiseen kuin käytännön työn arviointiin. Turun kaupunki on tarjonnut tänä kesänä 130 työpaikkaa toimeentulotuen asiakkaiksi hakeutuneille opiskelijoille. Pestit ovat kaupungin virastoissa ja laitoksissa. Työsuhteen pituus on enintään kaksi kuukautta, ja palkka kokoaikatyöstä euroa kuukaudessa. Kaupunginvltuusto on myöntänyt toimintaa varten erillistä määrärahaa. Myös sosiaalitoimi osallistuu kustannuksiin. Jo 1990-luvun lopulla käynnistyneen järjestelmän tavoitteena on säästää toimeentulotukimenoissa sekä aktivoida toimeentulotukea hakevia opiskelijoita kesätyöhön. Järjestelmä onkin osoittautunut erittäin hyväksi, sanoo Turun sosiaalikeskuksen avohuollon sosiaalityön vs. toimistopäällikkö Anita Meisaari-Lehtonen. Asiakkaat on ohjattu työhön etuuskäsittelyn kautta. Hakemusten käsittelyyn on kesän ajaksi palkattu neljä työntekijää. Sosiaalityöntekijät ovat ehdottaneet omista asiakkaistaan ensisijaisesti työllistettävät, ja työllistymispalveluyksikön työsuunnittelijan vastuulla on ollut heidän työhönsijoituksensa. Tavoitteena oli, opiskelija työllistyisi heti kesän alussa ja pystyisi elättämään itsensä kesän ajan palkkatulolla. Myöhemmin aloitettu työ ei säästäisi toimeentulotukimenoja samassa suhteessa, sillä suurin osa opiskelijoista ei saisi ainakaan kovin paljon tukea enää elokuussa, kun opintoetuudet tai opintolaina ovat nostettavissa, Meisaari-Lehtonen sanoo. Opiskelija ei ole itse voinut valita työpaikkaansa. Hänelle on voitu osoittaa myös muunlaista työtä kuin hän on toivonut. Jos opiskelija kieltäytyy tarjotusta työstä tai ei halua edes hakea työtä, sosiaalityöntekijä voi alentaa toimeentulotuen perusosaa. Sosiaalikeskuksen raportista ilmenee, että viime vuonna Turussa toimeentulotukea haki vähän yli 500 opiskelijataloutta, joista tukea sai reilut 450. Keskimääräinen tuki opiskelijataloutta kohden oli 917,85 euroa koko kesän ajalta. Eniten tukea maksettiin kesä heinäkuussa. Tuula Stenberg 4 Sosiaaliturva 11/06

5 UUTISIA LYHYESTI PERUSPALVELUIDEN ARVIOINTI Sosiaalihuollon henkilöstön palkkaamisessa ei ole kiinnitetty huomiota sosiaalialan osaamiseen, osoittaa peruspalveluiden arviointi. Vain joka kuudennessa Suomen kunnassa on riittävä määrä kelpoisuusvaatimuksen täyttäviä sosiaalityöntekijöitä. Muissa sosiaalialan tehtävissä ei taas hyödynnetä riittävästi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden sosionomien osaamista. Muun muassa vanhustenhuollossa sosiaalihuollon työorientaatio jää vähäiseksi, koska siellä sosiaalialan koulutuksen saaneita työntekijöitä on suhteessa vähän.vanhusten palvelutarpeisiin vastataan yhä useammin hoitotyön osaamisella. Sosiaalihuollon henkilöstöresursseja on liian vähän erityisesti päihdehuollossa, sillä kuntien päihdehuollon laitosja avohuollossa työskentelee koko maassa yhteensä vain 400 työntekijää. Pitäisikö jotain tehdä? Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden sosiaalityöntekijöiden ja ammattikorkeakoulusta valmistuneiden sosionomien välinen työnjako on viimeinkin selkiytettävä, totesi ylitarkastaja Pirjo Sarvimäki sosiaali- ja terveysministeriöstä peruspalveluiden arviointiraportin luovutustilaisuudessa. Erittäin tärkeää on turvata se, että sosiaali- ja terveydenhuollon ylimpään johtoon, keskijohtoon sekä lähiesimiestasolle saadaan vahvaa sosiaalialan asiantuntemusta. Ministeriö on antamassa valtakunnalliset suositukset sosiaalialan ammatillisen henkilöstön tehtävärakenteesta ja mitoituksesta vuoden 2006 loppuun mennessä. Lääninhallitusten keskeiset arviot peruspalveluiden tilasta Lääninhallitusten suorittama toimialansa peruspalveluiden arviointi. Sisäasiainministeriö 7/2006. Raportti verkossa: VÄKIVALTA Lähes puolet kuntapäättäjistä on kohdannut uhkailua tai väkivaltaa työssään tai luottamustehtävässään. Viranhaltijoista uhkailluin ryhmä on sosiaalijohtajat. Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen toivoo sosiaalialan osaamiskeskuksilta aktiivista panosta kuntien palvelurakennetyössä: Miten tulevaisuudessa selvitään, kun syrjäseuduilla ei kohta asu kuin laitoshoitoa tarvitsevia vanhuksia? Osaamiskeskusten pitää tarttua todellisiin ongelmiin ja jättää akateeminen pyöritys vähemmälle. Siuruainen luovutti lääninhallitusten peruspalvelujen arvioinnin valtakunnallisen raportin sisäministeriön kansliapäällikölle Ritva Viljaselle 14. kesäkuuta. Kunnan johtavista virkamiehistä lähes kaksi kolmesta ja luottamuselinten puheenjohtajista yksi kolmesta on kohdannut uhkailua tai väkivaltaa. Viranhaltijoista eniten uhkaillaan sosiaalijohtajia, joista 90 prosenttia on kokenut itsensä tai läheisensä uhatuksi. Joka viides uhkailtu kuntapäättäjä on huolissaan omasta tai läheistensä turvallisuudesta. Viidennes harkitsee työnsä tai luottamustoimen jättämistä uhkailun tai väkivallan vuoksi. Uhkailun taustalla on useimmiten kunnan päätösten vastustaminen. Uhkailut liittyvät usein lastensuojeluun, toimeentulotukeen ja asumiseen. Uhkailijat ovat useimmiten päättäjille tuttuja henkilöitä. Yleisimmin uhkaillaan kasvotusten sanallisesti. Silti fyysistä väkivaltaa on yllättävän paljon. Noin joka kymmenes uhatuista on joutunut pahoinpitelyn tai sen yrityksen kohteeksi. Uhkailusta ilmoitetaan harvoin poliisille. Tiedot perustuvat Kuntaliiton tilaamaan Sanna Luotion Tampereen yliopistossa tehtyyn pro gradu -työhön Kuntapäättäjät uhattuina. kuva: Lea Suoninen-Erhiö Kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisesta syntyi poliittinen sopimus 28. kesäkuuta. Perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä huolehtivassa kunnassa tai yhteistoiminta-alueella olisi oltava vähintään noin asukasta. Nykyiset sairaanhoito- ja erityishuoltopiirit on määrä yhdistää. Sosiaalihuollon järjestämisestä ei puitelakiesityksessä juuri muuta sovittu. Ylijohtaja Kari Välimäestä tulee sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö. Presidentti nimitti hänet eläkkeelle jäävän Markku Lehdon seuraajaksi vuoden 2007 alusta viisivuotiskaudeksi. Välimäki on ollut ministeriön palveluksessa vuodesta Koulutukseltaan hän on filosofian kandidaatti. Lapsen elatusavun määrän laskemiseen on tulossa uusi ohje. Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että elatusavun suuruus laskettaisiin jakamalla lapsen elatuksen tarve vanhempien kesken heidän elatuskykyjensä mukaisessa suhteessa. Lapsesta erossa asuva vanhempi vastaisi kuitenkin lapsensa elatuksesta enintään elatuskykynsä mukaisella määrällä. Lapsen elatusavun suuruuden arvioiminen. Oikeusministeriön työryhmämietintö 2006:10. > Julkaisut > Julkaisusarjat Köyhyydestä järjestettävään kirjoituskilpailuun ehtii osallistua asti. Tiede, taide ja köyhä kansa ry järjestää kilpailun muiden kansalaisjärjestöjen tuella. Kilpailulla kerätään tavallisten ihmisten omia kokemuksia siitä, minkälaista on olla köyhä nyky-suomessa. Lisätietoja: Järjestöjen yleishyödyllisen toiminnan pitää olla jatkossakin vapaata tulo- ja arvonlisäverosta. Toiminta olisi yleishyödyllistä, kun "se tapahtuu yhteisvastuullisesti ja autonomisesti yhteiseksi hyväksi, ei kohdistu vain rajoitettuun henkilöpiiriin, ei tuota siihen osallisille tai muille yksittäisille henkilöille taloudellista etua, on aatteellista ja perustuu toimijan sääntöjen tarkoituspykälään". Näin esittää kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä selvittänyt oikeusministeriön työryhmä. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset. Oikeusministeriön työryhmämietintö 2006:14. > Julkaisut > Julkaisusarjat Sosiaaliturva 11/06 5

6 luottamushenkilö kärkiteema vastaa Kati Pitkänen HelsinkiMission kehittämää hoitomallia aiotaan levittää ympäri Suomen. Senioripysäkillä ikääntyneiden masennusta hoidetaan ryhmäterapialla 6 Sosiaaliturva 11/06 kuva: Pekka Hänninen

7 Ikääntyvien määrä kasvaa ja samalla myös masennuksesta kärsivien senioreiden määrä. HelsinkiMissio tarttui ongelmaan vuonna 2001 ja avasi Senioripysäkin, jossa yli 60-vuotiaat saavat ryhmäterapiaa. Rahoitus on saatu Raha-automaattiyhdistykseltä ja Helsingin kaupungilta. Hoito on osallistujille maksutonta. Ryhmät kokoontuvat viikoittain puolitoistatuntiseen istuntoon, jota ohjaa psykoterapeutti. Pisimmillään 8 10 hengen ryhmät tapaavat vuoden ajan, lyhimmillään kymmenen kertaa. Tulokset ovat hämmästyttävän hyviä, kuvailee HelsinkiMission apulaistoiminnanjohtaja ja vanhustyöstä vastaava Ari Marjovuo. Suurin osa vanhuksista on kokenut masennuksen ja yksinäisyyden vähentyneen merkittävästi. Tutkittujen tilanne on säilynyt parempana terapian päätyttyäkin, Marjovuo kuvailee. HelsinkiMissio Itsenäinen, kristillisellä pohjalla toimiva yli 120-vuotias järjestö, entinen Helsingin Kaupunkilähetys. Tukee pääkaupunkiseudun asukkaita etenkin lapsia, nuoria ja vanhuksia. Rahoittaa toimintansa pääosin lahjoitusvaroin, RAY:n ja Helsingin kaupungin tuella. Viimevuotinen Vanhuus ilman yksinäisyyttä -kampanja toi järjestölle lahjoitusten lisäksi yli sata uutta vapaaehtoista. Kampanjailmoitus voitti vuonna 2005 Helsingin Sanomien ja Markkinointiviestinnän Toimistojen Liiton PAHVI-sanomalehtimainonnan kilpailun. Senioripysäkille eri reittejä Asiakkaita ohjataan Senioripysäkille esimerkiksi terveyskeskuksista ja psykiatrisilta poliklinikoilta. Näistä tulee tällä hetkellä ehkä eniten asiakkaita, psykoterapeutti ja ryhmäanalyytikko Irene Tummavuori kertoo. Ryhmiin opastetaan myös kotisairaanhoidosta ja sosiaalitoimistosta. Jotkut löytävät Senioripysäkin omin avuin. Moni saa vinkin ryhmässä käyneeltä tuttavaltaan. Osa asiakkaista tulee mukaan soitettuaan Aamukorvaan, joka on HelsinkiMission vapaaehtoisvoimin ylläpitämä päivystävä puhelin. Se on auki aamulla viidestä yhdeksään. Useinhan masennus tiivistyy aamuisin. Muistan työajoiltani kotipalvelussa, että moni vanhus oli hereillä hyvin aikaisin. Ei ollut tekemistä, lehti ei ollut vielä tullut, Marjovuo selvittää. Mukana myös yli 90-vuotiaita Yhteydenoton jälkeen sovitaan yksilöhaastattelu, jossa selvitetään asiakkaan soveltuvuus ryhmäterapiaan. Päihdeongelmaisia emme ota mukaan, ja vaikeasti muistiongelmaiset eivät hyödy terapiasta. Paranoidisille, psykoottisille ja hyvin narsistisille asiakkaille tämä ei myöskään sovi, Tummavuori erittelee. Senioripysäkillä onkin mahdollisuus yksilökeskusteluihin, jos ryhmä ei sovi. Ryhmiin soveltuville yritetään nopeasti löytää oma ryhmä. Omat ryhmänsä on nuoremmille ja vanhemmille senioreille. Vanhin asiakas on 92-vuotias. Yritämme aina muodostaa ryhmiä, joista löytyy vertainen. Esimerkiksi jos on leski, niin ryhmään yritetään saada toinenkin leski, Tummavuori kertoo. Lisäksi ryhmissä hyödynnetään esimerkiksi terapeuttista kirjoittamista. Uuden identiteetin etsimistä Viime vuonna Senioripysäkillä kokoontui noin 12 ryhmää. Tummavuoren lisäksi siellä työskentelee toinenkin ohjaaja. Ryhmissä puhutaan esimerkiksi käsittelemättömästä vihasta ja rakkauden kaipuusta. Meillä on Suomessa sellainen puhumattomuuden kulttuuri.usein juuri vanhuudessa aktivoituvat kokemukset, joita ihmiset ovat ikänsä kantaneet mukanaan, Tummavuori valaisee istuntojen sisältöä. Lähestymistapa on ryhmäanalyyttinen, eli ohjaaja ei varsinaisesti ohjaile ryhmän keskustelua. Asiat saavat nousta pintaan kulloistenkin tunnelmien mukaisesti. Ryhmissä käsitellään myös ikään ja vanhenemiseen liittyviä asioita kuten luopumista. Vanhuushan on uuden identiteetin löytämistä. Silloin haetaan paikkaa yhteiskunnasta uudella tavalla. Nuorempien ryhmissä puhutaan eläkkeelle jäämisestä. Usein myös lasten ongelmat ja suhteet omiin aikuisiin lapsiin puhuttavat, Tummavuori kertoo. Moni vanhus kärsii siitä, että hän ei tule nähdyksi eikä kohdatuksi. Monen päivä voi olla pelastettu sillä, että joku sanoo huomenta porraskäytävässä tai kaupassa. Nähdyksi tulemattomuus korostuu kaupungissa. Moni kertoo, kuinka ihmiset suorastaan kävelevät päin. Puhumme paljon oman paikan ja tilan ottamisesta. Itse se on otettava, ei sitä kukaan tarjoa. Terapian loputtua asiakkaita ohjataan Seniorisalonkiin eli ryhmiin, joita vapaaehtoiset ohjaavat HelsinkiMission omistamassa palvelutalo Ceciliassa Vuosaaressa. Lisäksi terapiaryhmien osallistujille on koulutettu tukihenkilöitä. Kehittämämme vanhusten ryhmäterapiamalli on eurooppalaisittain ainutlaatuinen, kertoo apulaistoiminnanjohtaja Ari Marjovuo. Olemme kumonneet väitteen, että yli 60-vuotias ei hyödy psykoterapiasta, toteaa psykoterapeutti Irene Tummavuori. Sosiaaliturva 11/06 7

8 Erja Saarinen Ryhmäterapia on edullista hoitoa HelsinkiMissiossa kehitetty vanhusten ryhmäterapiamalli on eurooppalaisittain ainutkertainen. Marjovuo kertoo, että 2000-luvun vaihteessa vanhusten ryhmäterapiasta ei löytynyt yhtäkään kokonaisteosta. Tähän ei ole ollut työkaluja, hän lisää. Tummavuori muistuttaa vanhasta väitteestä, jonka mukaan yli 60-vuotias ei hyödy psykoterapiasta. Olemme osoittaneet sen vääräksi. Ikääntyneiden määrän kasvaessa on myös hyvä muistaa, että ryhmäterapia on edullinen hoitomuoto yksilöterapiaan verrattuna. Lisäksi monen ikääntyneen käynnit terveyskeskuksessa vähenevät terapian myötä, Tummavuori lisää. Kivut ja säryt hellittävät, kun niiden taustalla olevat psyykkiset pulmat tulevat kohdatuiksi. Ryhmä hoitaa. Vaikka terapia päättyy, prosessi jatkuu. Terapiaryhmä voi kantaa elämän loppuun asti, Tummavuori painottaa. Kontakteja ja turvaa 8 Sosiaaliturva 11/06 Senioripysäkit valtakunnallisiksi Senioripysäkkejä on Helsingissä, Turussa ja Tampereella, ja ryhmiin jonotetaan. Hiljan alkaneessa viisivuotisessa hankkeessa HelsinkiMissio selvittää toiminnan laajentamista valtakunnalliseksi. Aivan Helsingin mallin mukaisena Senioripysäkkejä ei kaikkialla voida toteuttaa. Koulutetut ryhmäterapeutit loppuisivat Suomesta heti, Marjovuo toteaa. Sen sijaan suunnitteilla on kevyempi ryhmämalli, joka olisi helppo siirtää muihin kuntiin. Tätä voisi ehkä kutsua terapeuttiseksi keskusteluryhmäksi, Tummavuori kuvaa. Ryhmissä käsiteltäisiin 15 keskeistä teemaa, jotka HelsinkiMissio on valinnut omien kokemustensa pohjalta. HelsinkiMissio valmistaisi materiaalin sekä kouluttaisi ja opastaisi järjestäjiä. Ryhmän järjestäjänä voisi olla esimerkiksi seurakunta ja ohjaajana joku sosiaali- tai terveysalan koulutuksen saanut, Marjovuo ehdottaa. Lääkäri suositteli Mirjamille, 79, käyntiä Senioripysäkillä kolmisen vuotta sitten. Mirjami elää yksin ja on lapseton. Hän tuntee olonsa usein yksinäiseksi ja masentuneeksi. Syksyt ja talvet ovat pahimpia. Ja illat. Melkein sitä mieluiten viiniä joisi, mutta muiden sairauksien vuoksi sitä pitää varoa. Ensin hän kävi yksilötapaamisissa noin vuoden ajan ja aloitti sen jälkeen ryhmässä. Ryhmäterapiassa Mirjami ei kuitenkaan varsinaisesti ymmärtänyt olleensa. Kyllä siitä ehkä sanottiin. Aluksi en oikein ymmärtänyt ryhmän tarkoitusta. Ihmisillä oli niin erilaisia elämänkokemuksia kuin minulla. He itkivät siellä surujaan kuten eroja tai omaisten kuolemia. Ryhmäläisten kanssa tultiin kuitenkin tutuiksi ja käytiin kahvillakin. Mirjami kokee myös masennuksen hieman lievittyneen. Kyllä siitä apua oli. En kai minä olisi käynyt, jos se olisi ollut aivan tyhjänpäiväistä. Oppi muista ihmisistä, kuuli erilaisia elämänkohtaloita ja oppi kai itsestäänkin. Ryhmän päätyttyä Mirjami on käynyt Seniorisalongin ryhmissä. Apua on ollut myös Helsinki- Mission järjestämästä tukihenkilöstä. Meillä synkkaa hyvin. Hän soittaa noin viikon välein ja kysyy, voiko tulla käymään. Hän auttaa missä voi. Täyttää esimerkiksi kaavakkeitani Kelaan. Ratkomme myös yhdessä ristisanoja. Yksilötapaamiset psykoteraputin kanssa ovat myös jatkuneet ryhmän päätyttyä. Pelkään kyllä, että oloni voisi huonontua, jos ne päättyisivät. On turvallista tietää, että on paikka, josta voi saada apua. Päässämme on kuva perinteisestä nutturapäisestä mummosta, mutta seuraavaksi vanhuusiän saavuttavat Mick Jaggerit ja Tina Turnerit,vanhuspsykiatri Pirjo Juhela kuvaa. Hän työskentelee apulaisylilääkärinä Peijaksen sairaalassa Vantaalla. Nuorekkuus on tärkeää tuleville vanhussukupolville.vanhuuden leima pelottaa heitä. He ovat tottuneet käyttämään palveluita ja osa heistä on valmis maksamaan laadukkaista palveluista. Juhela arvelee, että he voivat haluta esimerkiksi psykoterapiaa, koska monella on traumaattisia kokemuksia vaikkapa sotien jälkeiseltä ajalta. Ikääntyvät kaipaavat kulttuurielämyksiä. He haluavat pohtia elämää ja eksistentiaalisia kysymyksiä. He tarvitsevat mahdollisuuksia huolehtia fyysisestä kunnostaan. Myös tulevien vanhusten runsas alkoholinkäyttö täytyy ottaa palveluissa huomioon. Ongelmia ehkäisevän työotteen pitäisi vahvistua. Juhela painottaa, ettei julkinen sektori pysty yksin vastaamaan näihin tarpeisiin vaan tarvitaan myös järjestöjä ja kansalaistoimintaa. Mikään ammattikunta ei yksin riitä Juhela korostaa, ettei vanhuspsykiatria voi olla niin laajaa, että sen avulla hoidettaisiin vanhusten yksinäisyys ja mielenterveysongelmat. Sen mahdollisuudet ovat hyvin niukat, koska vanhuspsykiatrian erikoisala lopetettiin lääkärikoulutuksesta vuonna Tämä tehtiin juuri, kun Suomi alkoi ikääntyä nopeasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö tarvitsisi koulutusta vanhusten mielenterveydestä, mutta asiantuntevista kouluttajista on huutava pula. Mielenterveyskysymysten rinnalle Juhela kaipaa koulutusta yhteistyöosaamisesta: Yksikään ammattikunta ei pysty yksin hoitamaan vaikeimpia ongelmia, mutta eri ammattikuntien edustajat ja eri tahot eivät osaa tehdä yhteistyötä. Kukin tekee vain oman sarkansa. Avopalveluilla mukaan elämään Juhela auttaisi vanhuksia etenkin sellaisilla avopalveluilla, jotka eivät leimaudu terveydenhuollon palveluiksi. Hän pitää vastaanottoa Vantaalla toimivissa Havu- ja Myyrasteissa, joista kerrotaan sivulla 12. Juhelan mielestä ne vetävät hienosti elämään mukaan sekä terveitä että psyykkisesti oireilevia vanhuksia. Myös Rastien rahoitustapa on Juhelasta niukkojen resurssien aikana esimerkillinen: toimintaa rahoittavat Vantaan kaupunki, Peijaksen sairaala ja Raha-automaattiyhdistys.

9 kärkiteema Valinnan mahdollisuudet ja vaihtelu ovat tärkeitä tuleville vanhuksille. Terveysteemoja voisi käsitellä pienryhmissä ja vanhusten neuvontapalveluissa. Vertaistukea pitäisi olla tarjolla, Pirjo Juhela listaa vanhuspalveluiden haasteita. Häneltä ilmestyy ensi syksynä kirja, joka käsittelee eri sukupolvia ikääntymisen muutoksissa. kuva: Erja Saarinen Tina Turnereiden ikäpolvi vaatii uudenlaisia vanhuspalveluita Aina äänekkäät suuret ikäluokat ovat tuoneet vanhuspalveluiden ongelmat keskusteluun, koska ne koskettavat heidän läheisiään. Pian itse vanhuksina he ovat uudenlainen vanhussukupolvi, jolle nykyiset palvelut eivät ehkä kelpaakaan. Rastit ovat kansainvälisestikin ainutlaatuisia ja oiva malli muillekin kunnille. Pienissä kunnissa ongelmat osataan yleensä ratkaista luovasti, koska niitä on vähän. Isoissa kaupungeissa tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja. Kaikenikäiset tarvitsevat tuttuja Juhelasta ei ole hyvä, jos palveluita vain viedään kotiin. Kotoa täytyy myös päästä pois. Jokainen kaipaa yhteisöllisyyttä. Ihmisellä pitäisi kaikissa ikävaiheissa olla tuttuja, hankaliakin ihmisiä, joiden kanssa täytyy tulla toimeen. Tämä pitää yllä sosiaalisia kykyjä. Lapsilla on tuttuja päiväkodissa ja koulussa, työikäisillä työpaikoilla. Eläkkeelle jäätyään moni pitää yhteyttä vain lähisukulaisiin ja parhaisiin ystäviin. Sosiaalinen eristäytyminen ja muita välttelevä käyttäytyminen ovat isoja ongelmia. Vanhuksia on vaikea motivoida esimerkiksi päivätoimintaan, mutta kun heidät saa innostumaan, he usein harmittelevat, etteivät lähteneet mukaan aiemmin. Juhelasta vanhusten kuljetukset ovat suuri ongelma. Juuri mihinkään ei pääse ilman kuljetusta. Pakollisiin menoihin saa kuljetuspalvelua, mutta vapaa-ajan menoihin matkat eivät monesti riitä. Vanhuus täytyy uskaltaa kokea Vaikka vanhuus merkitsee monia menetyksiä, suurin osa ihmisistä vanhenee ilman suurempia ongelmia. Vanhuus on vaikea elämänoppi. Harva menee vanhuuteen riemuiten. Se täytyy kuitenkin hyväksyä osana elämää. Juhelasta ratkaisu ei ole virkeän vanhuuden toitottaminen, joka itse asiassa kieltää vanhuuden: Vanhuus täytyy uskaltaa kokea ja korvata menetykset kullekin sopivalla tavalla. Onnistuneesti vanhentunut ihminen näkee, että tietyt asiat ovat vanhenemista, mutta hän jatkaa silti itsensä näköistä elämistä loppuun asti. Epäonnistunut vanhuus on sitä, että ihminen lopettaa elämisen ja vetäytyy odottamaan kuolemaa. Tässä ihmisiä voidaan auttaa mielekkäällä toiminnalla. Passiivisesta virikkeiden antamisesta pitää siirtyä tukemaan sitä, että vanha ihminen olisi edelleen oman elämänsä subjekti. Myös kuolema on ihmisen osa. Sen kanssa täytyy päästä sinuiksi. Sekään ei ole helppoa. Se vaatii syvällistä pohtimista, jonka kukin tekee omalla tavallaan. Työntekijältä vaatii uskallusta istua alas ja puhua vanhuksen kanssa suoraan kuolemasta. Hänen haluaan puhua ei saa sivuuttaa. Sosiaaliturva 11/06 9

10 kärkiteema Uudessa sarjassa eri alojen asiantuntijat kommentoivat vaikeita asiakastapauksia. Mitä pitäisi tehdä? 86-vuotias nainen asuu yksin taloaan 15 kilometrin päässä kunnan keskuksesta. Naapuritalot ovat tyhjillään: asukkaat ovat kuolleet tai muuttaneet kunnan keskustaajamaan. Räystäät roikkuvat oven edessä. Katto pitäisi korjata. Talossa on kosteusvaurioita. Sisäilma haisee ummehtuneelta. Ikkunoita ja ovia on tiivistetty sanomalehdillä ja styroksin paloilla. Pakkasella sisälämpötila laskee alle 10 asteen. Nainen haluaa säästää öljylaskuissa. Talon korjaamiseen hän ei osaa ryhtyä. Talossa on sisävessa, mutta ei suihkua tai muuta peseytymistilaa. Ulkosaunaa nainen ei enää käytä. Hän on likainen ja hänen vaatteensa ovat likaiset. Huoneita ei ole siivottu kunnolla vuosiin. Tavaraa on röykkiöittäin lattialla. Nainen ei ole heittänyt mitään pois. Linja-autot liikennöivät kirkonkylälle aamulla ja iltapäivällä. Nainen pääsisi kyydissä kauppaan, mutta ei halua mennä julkisiin kulkuneuvoihin. Silloin tällöin joku tuttava hakee hänet kauppaan. Muuten hän syö pakastimensa antia, enimmäkseen poimimiaan marjoja. Keittiö on likainen. Ruoanjätteitä on ympäriinsä ja ne keräävät kärpäsiä myös talvella. Nainen tuntee olevansa terve ja pärjäävänsä kotonaan. Hän ei kärsi muistiongelmista ja on ikäisekseen hyvässä fyysisessä kunnossa. Näkö on kuitenkin heikentynyt. Lääkäreitä hän ei halua tavata. Hän sanoo, ettei yksinäisyys ole hänelle ongelma. Hän on tottunut elämään yksin eikä hän pelkää mitään. Hän on kuitenkin siirtynyt yläkertaan nukkumaan, koska alakerrassa nukkuminen epäilyttää. Nainen ei halua kunnan apua, jota hänelle on tarjottu. Hän ajaa avuntarjoajat, kotihoidon työntekijät ja teknisen puolen työmiehet, tuimasti pois ovensa takaa. Omaisilta ja tuttavilta hän ottaa apua vastaan, mutta he asuvat kaukana ja pystyvät auttamaan vain harvakseltaan. He kantavat jatkuvaa huolta naisen pärjäämisestä. Päiväkäynnit palvelukeskuksessa ovat vanhukselle kauhistus. Hän pelkää muiden puheita. Kotoa muuttaminen on vielä suurempi kauhistus. kuva: Pekka Hänninen Moniammatillinen työryhmä koolle Eeva Ylämurto, vanhustyön johtaja, Hattula Ensimmäiseksi tulee mieleen, ettei kaikki kuitenkaan ole terveyden puolella kunnossa: Onko vanhus ehkä masentunut? Näkeekö hän kunnolla? Hänet pitäisi saada lääkärin vastaanotolle ja ehkä seurantajaksolle osastolle. Tilanne pitäisi saada kartoitettua ja saada vanhus ymmärtämään oma tilanteensa ja ottamaan apua vastaan. Samalla tulisi selvittää, tarvitseeko hän edunvalvojaa. Edunvalvoja voisi toimia asioissa, niin että esimerkiksi asunto saadaan kuntoon. Koolle pitää kutsua moniammatillinen työryhmä, jossa on ainakin kotihoidon edustaja, asiakkaan lääkäri, omainen tai omaisia sekä asiakas itse, jos hänet saadaan mukaan. Omaisten rooli on tärkeä. He voisivat hankkia vanhukselle palveluja, esimerkiksi yksityistä siivouspalvelua, jonka hinnasta voi tehdä verovähennyksen. Heidän pitäisi olla paikalla, kun teknisen toimen viranomaiset selvittävät asunnon kunnon. He voisivat hakea avustusta asunnon korjaamiseksi, jos korjaaminen kannattaa. Entä onko vanhuksella lähellä ystäviä, jotka voisivat auttaa? Ottaisiko hän apua vastaan esimerkiksi ystäväpalvelun vapaaehtoistyöntekijältä? Kaupan kanssa voisi tehdä sopimuksen ruoan kuljetuksesta kotiin. Jos se ei onnistu, omaiset voisivat vierailuillaan käydä vanhuksen kanssa kaupassa ja ostaa pakasteita, joista hän voi lämmittää tai tehdä ruokaa, jos ruoanlaitto vielä sujuu. Jos asuntoa ei kannata korjata, vanhuksen kanssa voisi alkaa keskustella muutosta esimerkiksi palvelutaloon. Ensisijainen tavoite on kuitenkin, että hän selviytyisi vielä kotonaan. Jos pakkohoitokriteerit eivät täyty, asiakasta ei voi pakottaa mihinkään. Silloin vaihtoehdoksi jää tarjota hänelle apua säännöllisin väliajoin ja seurata tilannetta. Tässäkin omaisten rooli on tärkeä. He voivat esimerkiksi esitellä hänelle erilaisia vaihtoehtoja. Usein tällaisissa tapauksissa aika tekee tehtävänsä ja henkilö taipuu ottamaan apua tai muuttamaan palvelutaloon. 10 Sosiaaliturva 11/06

11 Omaisten tuella pikku hiljaa eteenpäin kuva: Erja Saarinen kuva: Erja Saarinen Pirjo Juhela, vanhuspsykiatriaan erikoistunut psykiatri, Peijaksen sairaala, Vantaa Mielenterveys- ja terveydensuojelulain soveltaminen harkittavaksi Karri Välimäki, lakimies, Helsingin sosiaalivirasto Huoli asiakkaan selviytymisestä on sekä omaisilla että viranomaisilla. Toistaiseksi hän on vastustanut kaikkea puuttumista. Tässä tilanteessa yleensä pohditaan, onko mielenterveyslaista apua. Se on tulkinnanvarainen ja joskus voi olla vaikea tietää, koska pitää toimia ja koska toimimatta jättäminen merkitsee heitteillejättöä. Lain henki on kuitenkin se, että ihmistä, jolla on psyykkinen vakava sairaus, pitää suojella, jottei hän tee itselleen hallaa. Emme tiedä, onko asiakas psyykkisesti sairas. Vaikka hän vakuuttaa pärjäävänsä, hän on esimerkiksi muuttanut yläkertaan nukkumaan pelon vuoksi. Hän pelkää jotain. Onko taustalla epäluuloisuutta? Onko hänellä muita psyykkisiä oireita? Jos epäillään, että hän on itselleen vaarallinen, myös psyykkinen tilanne pitäisi tarkistaa: arvioida, kuinka suuressa vaarassa hän on ja täyttyvätkö tahdosta riippumattoman hoidon kriteerit. Arvion tekeminen kuuluu terveyskeskuslääkärille, mutta se ei ole aina yksinkertaista ja helppoa. Lääkärintarkastus olisi kuitenkin tarpeen myös vanhuksen somaattisen kunnon arvioimiseksi. Se onnistuisi parhaiten kotikäynnillä. Omaisista voisi tässä olla hyötyä; heitä olisi hyvä saada kotikäynnille mukaan. Koska vanhus luottaa omaisiinsa ja tuttaviinsa, heitä voisi käyttää apuna. Heitä tulisi tukea yhteistoimintaan työntekijöiden kanssa niin, että he rohkaistuvat kertomaan oman näkemyksensä vanhuksesta. Joskus omaiset eivät uskalla sanoa Mielenterveyslain (1990/1116) 8 :ssä säädetyt edellytykset tahdosta riippumattomaan hoitoon eivät täyttyne. Laki edellyttäisi mielisairautta ja tämän vuoksi hoidon tarvetta siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen pahentaisi olennaisesti vanhuksen mielisairautta tai vaarantaisi vakavasti hänen terveyttään tai turvallisuuttaan. Terveydensuojelulain (1994/763) mukaan, jos asunnossa esiintyy hajua, mikrobeja, pölyä, kylmyyttä tai kosteutta, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa rouvan ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi. (27 1 mom.) Jos tämä laiminlyödään, viranomainen voi kieltää käyttämästä asuntoa tarkoitukseensa.(27 2 mm.) Kieltoa ja määräystä voidaan tehostaa uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty työ teetetään laiminlyöjän kustannuksella. (53 2 mom.) Tästä saattaa välillisesti seurata, että rouva ei voi jatkaa asumista mökissään. Tämä voisi motivoida häntä ottamaan vastaan kunnan tarjouksen paikasta palvelutalossa tai muussa vastaavassa. Lain holhoustoimesta (1999/442) mukaan, jos rouva on sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemätön valvomaan etuaan tai huolehtimaan itseään koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa, tuomioistuin voi määrätä hänelle kantaansa, koska pelkäävät menettävänsä kontaktin läheiseensä ja saavansa "hänen vihansa niskoilleen". Asiakkaan itsemääräämisoikeus ei tarkoita sitä, että me ulkopuolisina menemme mukaan toisen ihmisen valheeseen. Meidän pitää tuoda esille oma näkemyksemme ja huolemme. Itsemäärämisoikeus on yhä enemmän alettu ottaa huomioon toisinaan sen kunnioittamisessa on heitteillejätön makua. Asiakkaan tilanne ei ole minkään yhden toimijan ratkaistavissa eikä siihen ole yhtä automaattista ratkaisua. Vanhuksen auttaminen on työntekijöiden ja omaisten yhteinen prosessi, jossa voidaan edetä pienin askelin. Vaikka vanhus suhtautuu kielteisesti tarjottuun apuun, ihmisen tahto ei koskaan ole yksioikoinen. Hänen suhtautumisensa voi muuttua. Pärjäämisvakuutteluistaan huolimatta vanhus viestittää myös sitä, että hän jollain tasolla tietää olevansa myös hauras, turvaton ja hädissään. Vaikka tahdosta riippumattoman hoidon kriteerit täyttyvät, ihmistä ei aina tarvitse toimittaa väkisin hoitoon, vaan vaikkapa omaisten tuella voidaan löytää muitakin ratkaisuja. Jos tarve tahdosta riippumattomaan hoitoon on ilmeinen ja se edellyttää nopeaa toimintaa, on yleensä parasta toimia päättäväisesti ilman turhia jaaritteluja ja maanitteluja. Jos lääkärintarkastus osoittaa, että asiakas on psyykkisesti tietoinen ja kykenevä, sitten on hyväksyttävä se, että hän elää tällä tavalla, likaisena ja kurjuudessa. Hän on ehkä aina ollut omanlaisensa ja eristäytyvä, mutta pärjännyt sellaisena. Vanhemmiten pärjääminen kuitenkin vaikeutuu ja jonkinlaista seurantaa hän tarvitsisi. edunvalvojan. Edunvalvoja voidaan määrätä, vaikka henkilö vastustaa määräystä kuten tässä tapauksessa oletan jos vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ole riittävää aihetta. (8 1 ja 2 mom.) Yleensä edunvalvonta tarkoittaa lähinnä taloudellisten ja oikeudellisten asioiden hoitoa. Jos tuomioistuin on kuitenkin niin määrännyt, edunvalvojalla on oikeus edustaa päämiestään myös sellaisessa tämän henkilöä koskevassa asiassa, jonka merkitystä päämies ei kykene ymmärtämään (29 2 mom.). Tällainen asia voi olla esimerkiksi hoidon järjestäminen. Joka on saanut tiedon edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä, voi vaitiolovelvollisuuden estämättä ilmoittaa asiasta holhousviranomaiselle eli maistraatille. (91 ) Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (2000/812) 9 :n 2 momentti velvoittaa sosiaalilautakuntaa tekemään ilmoituksen maistraatille, jos sen asiakas on henkilöään tai varallisuuttaan koskevassa asiassa ilmeisen edunvalvonnan tarpeessa. Hakemuksen edunvalvojan määräämisestä voi tehdä muun muassa maistraatti tai asianomaisen henkilön läheinen. (72 1 mm.) Käytännössä edunvalvojan määrääminen, ainakin, jos määräyksen antamista vastustetaan, edellyttää lääkärin lausuntoa. Sosiaaliturva 11/06 11

12 kärkiteema Virve Hätönen ja Pia Paananen Porukassa piristyy Bingo, kahvihetket ja tuolijumppa yhdistettynä vapaaseen jutusteluun ja yhdessä oloon ovat osa eväistä, joilla psykiatrisessa päiväyksikkö Havurastissa karkotetaan vanhuksilla yleistyvää masennusta. Bingoa pelataan vapaaehtoistyöntekijä Aulis Rantasen (takana) johdolla, edessä pelaajina Elbe Ojala ja Olavi Merve. Vanhusten mielenterveys kaipaa tukea Havurasti tukee vanhusten mielenterveyttä ja omatoimisuutta sekä pyrkii ehkäisemään heidän yksinäisyyttään, syrjäytymistään ja laitoshoidon tarvettaan. Toiminta on vanhuksille täysin vapaaehtoista avopalvelua. Havurasti ja Länsi-Vantaalla Myyrmäessä palveleva Myyrasti ovat ainoita laatuaan maassamme, vaikka vastaaville yksiköille olisi paljon kysyntää. Työntekijöitä rasteissa on yhteensä viisi. Koulutukseltaan he ovat psykiatrian erikoissairaanhoitajia, lähihoitajia, toimintaterapeutteja ja sosionomeja. Havurastin asiakkaista 60 prosenttia sairastaa jotain psyykkistä sairautta, kuten skitsofreniaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai masennusta. Loput ovat psyykkisesti terveitä. Heillä kyse on oireiden ehkäisystä ja vertaistukena toimimisesta. Vanhusten kotiapusäätiön ylläpitämä Havurasti on toiminut yli kymmenen vuotta. Toiminta on voittoa tavoittelematonta. Sitä rahoittavat Raha-automaattiyhdistys, Vantaan kaupunki ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä Peijaksen sairaala. Palvelut ovat asiakkaille maksuttomia vain päiväkahvin ja ruoan vanhukset kustantavat itse. Asiakkaat on yleensä ohjattu päiväyksikköön jonkin hoidollisen kontaktin, kuten psykiatrian poliklinikan, kotihoidon tai terveyskeskuksen kautta. Joskus yhteyttä ottavat omaiset, mutta yksikköön voi tulla myös ilman lähetettä tai ajanvarausta. Havurastin ammattihenkilöstö ottaa tarvittaessa nopeasti yhteyttä hoitaviin tahoihin, jos asiakkaan psyykkinen kunto näyttää heikkenevän. Pia Paananen (vas.) ja Virve Hätönen ovat Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin yksikön sosionomiopiskelijoita. He ovat tutustuneet Havurastin toimintaan osana opintojaan. Meillä näistä toimintatavoista käytetään nimitystä yhteisöhoito, joka tarkoittaa toinen toisistaan huolenpitoa, niin hyvässä kun pahassakin. Yksikkö toimii kuin iso perhe, ja myös tunteille annetaan valta. Meillä iloitaan ja surraan yhdessä, psykiatrian erikoissairaanhoitaja Päivi Ylimäki Havurastista tuumaa. Itä-Vantaalaisen Havukosken palvelukeskuksen tiloihin löytää tiensä joka arkiaamu kolmisenkymmentä ikäihmistä, jotka viettävät päivän yksikön lukuisten aktiviteettien parissa tai vain keskenään rupatellen. Yhteiset hetket ovat muokanneet vanhuksista ryhmän, jossa huolehditaan toinen toisistaan. Jos joku asiakas ei ole ollut mukana muutamaan päivään, toiset ryhmäläiset huomaavat sen ja miettivät porukalla, mitä asialle tehdään. Usein he soittavat puuttuvalle henkilölle tai menevät käymään hänen luonaan, Ylimäki kertoo. Tärkeintä on kuuntelu ja huomiointi Havurastissa ikäihmisten päivät kuluvat rauhallisten liikuntahetkien, erilaisten käsityö- ja taideharrastusten sekä arkisten askareiden parissa. Viikko-ohjelmaan kuuluu muun muassa levyraati, kuntosaliharjoittelu, erilaisia musiikkituokioita ja lehtikatsauksia. Valmistamme joka toinen viikko yhdessä lounasta, millä pyritään tukemaan omatoimisuutta kotona. Aterian nauttiminen sen sijaan on sosiaalinen hetki, Ylimäki havainnollistaa. Vanhukset valitsevat itse, mihin ryhmiin osallistuvat. Hoitajat ovat vierelläkulkijoita, joilta liikenee aikaa myös yksilölliseen tukeen. Työtavoista Ylimäki nostaa ylitse muiden asiakkaan aidon kohtaamisen ja kuuntelun. Työ perustuu tasavertaisuuden periaatteeseen. Hiljaisimmatkin yksilöt otetaan mukaan keskusteluihin ja jokaisen elämän historia harrastuksineen ja ammatteineen huomioidaan. Viikkokokouksissa asiakkaat saavat itse vaikuttaa toiminnan suunnitteluun. Yhteisiä retkiä tehdään kuukausittain ja niistäkin päätetään yhdessä vanhusten kanssa. 12 Sosiaaliturva 11/06

13 laina ja palaute SOSIAALIPOLITIIKKA Päätoimittaja Tapani Ruokanen ehdottaa Suomen Kuvalehdessä Jälkiruokanen-palstallaan kaikkien ottamista töihin valtiolle ja kunnalle. Suomen Kuvalehti "Turvallisuutta ja jatkuvuutta syntyy ottamalla kaikki töihin valtiolle ja kunnalle. Jos tekee palkkatyötä muualle, työsuhde julkiseen valtaan on katkolla. Jos tulee työttömyys, julkinen maksaa ja osoittaa tekemistä. Jos opiskelee, julkinen maksaa, mutta edellyttää suorituksia. Jos on äitinä, isänä, omaishoitajana, saa palkkaa. Ero nykyvaatimuksiin on tämä: jokaisesta pidetään huolta, mutta kaikki kykenevät työskentelevät. Tyhjästä ei makseta, vaikka kaveria ei jätetä." kuva: Merja Moilanen Dosentti, akatemiatutkija Raija Julkunen Ruokasen ehdotuksen ydin on työmoraalin viljely. Joskus myös ihmisarvosta on maksettava Juha Siltala tutustui SAK:n äskettäisen edustajakokouksen asiakirjoihin ja jäi kaipaamaan unelmia, jotka niistä puuttuvat: Ay-liikkeen täytyisi itse avata peli eikä vain yrittää osoittautua vastustajaa realistisemmaksi vastustajan määrittelemässä realismissa. (KU ) Ehkä minulle on käynyt kuin ay-liikkeelle. Olen vähän kateellinen ruokasille, jotka voivat heitellä kaikenlaisia ajatuksia ja ehdotuksia tuosta vain. Vuonna 2004 meillä oli työvoimatutkimuksen mukaan työtöntä, työnvälitystilaston mukaan Ns. laaja työttömyys oli liki henkeä. Siinä ovat mukana myös piilotyöttömät, työttömyyseläkeläiset ja työvoimapoliittisilla toimenpiteillä tukityöpaikkoihin ja koulutukseen sijoitetut ihmiset. Työvoimapoliittisilla toimilla sijoitettuja oli Työttömyys on vähentynyt hiljakseen, joten nyt luvut ovat vähän pienemmät. Toisaalta työmarkkinat ovat liikkuvat ja esimerkiksi vuonna 2004 alkoi joka kuukausi keskimäärin uutta työttömyysjaksoa. Jos meillä olisi yhtä laaja julkinen sektori kuin muissa Pohjoismaissa, meillä olisi julkisia työpaikkoja enemmän. Ruokanen kyllä tuntuu hakevan laajaa julkista vastuuta ihmisten elämästä. Mutta epäilen, ettei hän hae muiden Pohjoismaiden tapaista laajaa julkista sektoria. Tarkoittaako hän oikeita työpaikkoja, joissa ihmiset voisivat tehdä oman osaamisensa mukaista työtä, joista maksetaan käypää palkkaa ja jotka kerryttävät työssäoloehtoa? Tämä on jyrkässä ristiriidassa talouselämän ja valtiovarainministeriön vaatimusten kanssa. Niiden edessä sekä valtio että kunnat ovat asettaneet tavoitteekseen työllisyytensä järjestelmällisen supistamisen, ei lisäämisen. Tuo kaikkien ottaminen töihin valtiolle ja kunnalle kertoo piilevästä vähättelevästä suhteesta julkiseen sektoriin, samasta asenteesta, joka leimasi Ruokasen kirjoittamaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan raporttia Suomen menestyksen eväät. Se julkaistiin vuonna Kilpailutaloudessa myös julkinen sektori joutuu olemaan ja haluaa olla osaava ja tuottava. Tähän sopii huonosti lyhytjänteinen töiden osoittaminen nykyisillä pätkätyömarkkinoilla. Kunnat ovat vastustaneet jo nykyisiä työnosoittamisvelvollisuuksiaan, joita kuntouttava työllistäminen ja työmarkkinatuen ns. aktivointi ovat aiheuttaneet. Työtilaisuuden organisointi ja kelkasta pudonneiden rohkaisu ja velvoittaminen työhön on vaativaa moniammatillista ammattityötä. Ruokasen ehdotuksen ydin on työmoraalin viljely. Kaikki kykenevät työskentelevät ja tyhjästä ei makseta. Se tuo mieleen pikemmin vanhakantaiset työtuvat ja tietyömaat kuin osaamisyhteiskunnan työelämän. Muiden Pohjoismaiden malli osoittaa, että laaja julkinen sektori, hyvätasoinen vähimmäisturva, joustava työnteon ja sosiaaliturvan yhdistely sekä hyvin resursoitu aktivointipolitiikka tuottavat paremman työllisyyden ja vähemmän sosiaalisia ongelmia. Tällaisen mallin kehittely vaatii kuitenkin muutakin kuin työmoraalisen vakaumuksen, joskus myös tyhjästä ihmisarvosta maksamista. LAINATTUA, SAKSITTUA Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori Uutispäivä Demari Julkisen työn arvostuksen nostamiseksi tarvitaan työn näkyväksi tekemistä sen kuvaamista, mistä hyvä palvelu syntyy. Kun dementiaosastolla tai päiväkodissa on rauhallista ja sopusointuista ja kun vanhukset ja lapset näyttävät puuhailevan tyytyväisinä, kukaan ulkopuolinen ei näe, miten paljon työtä ja huolehtimista on tarvittu turvallisuuden luomiseen. Kelan kehittämispäällikkö Yrjö Mattila Sosiaalivakuutus 3/2006 Nykyinen taksojen alhaisuus ja yksityisen puolen elitistinen leima syrjivät matalapalkkaisia ja työttömiä, joilla ei ole mitään valinnan mahdollisuuksia. He eivät voi mennä yksityiselle, koska taksat ovat niin huonot. Hammashuollossa tämä näkyy erittäin pahana. Sielläkin taksat ovat jääneet jälkeen vaikka juhlittiin sitä, että hammashoito vihdoin ulottuu koko kansaan. Erikoissairaanhoitaja Pirjo Toivola Helsingin Sanomat Sosionomikoulutus riittää kyllä hyväkuntoisten vanhusten ulkoiluttamiseen ja askartelun ohjaamiseen, mutta mitään käsitystä varsinaisesta vanhusten perus- tai erikoishoidosta kaikilla sosionomeilla ei ole. - - Kun kotihoidon ohjaajana toimiva sosionomi ei kykene opettamaan lähihoitajia vanhuksen syöttämisessä tai siirroissa vuoteesta pyörätuoliin, ollaan hukassa. Sosiaaliturva 11/06 13

14 näkökulma kolumni Yhteiskuntatieteiden likasanko? Arja Tuomi on tamperelainen sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijänä olen luullut tekeväni enimmäkseen siistiä sisätyötä, turhankin siistiä. Niinpä olin yllättynyt, kun kuulin arvovaltaisen professorinaisen mainitsevan, miten joku luennoitsija oli evästänyt tulevia sosiaalityöntekijöitä sanomalla, että sosiaalityö on yhteiskuntatieteiden likasanko. Muistui mieleeni eräs äiti, joka levitteli tyttärensä asunnossa tämän poissa ollessa keittiön roskapussin sisällön sanomalehtien päälle ja pöyhi sitä harjanvarrella etsien sieltä näyttöä tyttärensä huonosta elämästä, kun koti oli muuten siisti. Tässä mielessä sosiaalityötäkin voi pitää likasankona, jonne kertyy vähäisenä osana työtä tietoa siitä, miten yhteiskunnan reunalla eletään, ja tietoa monista lieveilmiöistä: köyhyydestä, kurjuudesta, juoppoudesta, työttömyydestä, sairauksista, rikollisuudesta, perheväkivallasta ja niin edelleen. Esimerkiksi prostituutio kuitenkin katosi kunnallisesta sosiaalityöstä, kun irtolaislaki kumottiin vuonna Sosiaalityöntekijät kohtaavat työssään ennen kaikkea ihmisiä, eivät ilmiöitä. Heitä tulee tutuiksi laidasta laitaan. Tutuimmiksi tulevat kuitenkin niin sanotut tavalliset ihmiset pulmineen, toiveineen, iloineen ja unelmineen, ja tavallisen mukaan heille myös mitataan: Normaali on näet se muuttuva veteen piirretty viiva ja mittapuu, johon nojataan, kun tehdään esimerkiksi toimeentulotukipäätöksiä. Korjaavaa työtä tekevät yhteiskunnassa muutkin ammattilaiset, kuten psykologit ja lääkärit, ja työskentelevät usein samojen asiakkaiden kanssa kuin sosiaalityöntekijätkin, joskin eri painotuksin. Mikä tekee sosiaalityöstä niin mystisen erilaista ja likaista työtä, että joku luennoitsija katsoo aiheelliseksi nimetä sen tiedekunnan likasangoksi? En osaa vastata. Olettaisin, että taustalla ovat muut kuin tieteelliset syyt: ehkä jokin tunteita kuohuttanut huostaanotto tai huoltajuudesta käyty riita, jossa sosiaalityöntekijät ovat vaikuttaneet, tai ehkä katkeria muistoja opiskeluaikoina saaduista hylkäävistä toimeentulotukipäätöksistä tai vastaavaa. Opetuksen tasosta ei saa tinkiä. Pahinta on, jos luennoitsijalta / opettajalta puuttuu asiantuntemusta eikä hän tunne työtä, jonka tekemiseen hänen pitäisi olla antamassa henkisiä työvälineitä ja ammatti-identiteetin rakennuspuita. Tyhjästä on näet paha nyhjäistä, on sitten opiskelija, luennoitsija tai sosiaalityöntekijä. LUKIJOILTA Oikeus asuntoon on hyvän harkinnan arvoinen esitys Vuosina toteutettiin sekä valtakunnallinen että pääkaupunkiseudun asunnottomuuden vähentämisohjelma. Molempien tarkoituksena oli lisätä tuhannella asunnottomille vuosittain osoitettujen asuntojen määrää. Niiden tuottamistapa ja korvamerkityt rahoituslähteet suunniteltiin yksityiskohtaisesti. Sosiaalikehitys Oy on juuri arvioinut molempien ohjelmien toteutumista. Arviointiraportin yllättävin tulos on se, että vaikka asunnottomuusluvut putosivat viidenneksellä, saaduista asuntojen määristä ei ole kuin summittaista tietoa. Kokonaan puuttuu tieto siitä, tulivatko asunnot sosiaalihuoltoon vai kunnan vuokra-asunnoiksi. Raportin otsikko on Oikeus asuntoon, oikeus ihmisarvoiseen elämään. Oikeus asuntoon onkin eräs kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja Suomen uuden perustuslain takaamista ihmisoikeuksista. Julkisen vallan on edistettävä jokaisen oikeutta asuntoon, erityisesti niiden ihmisten, joilta puuttuu ihmisarvoisen elämän turva. Perusoikeus ei voi olla julistus, vaan sillä on oltava aineellinen sisältö. Käytännössä tämä unohtuu nopeasti, kun kunnassa ajaudutaan ruotimaan asunnottoman henkilöhistoriaa ja luonteenpiirteitä. Kuin huomaamatta yhteiskunnallisesta epäkohdasta tehdään yksilön ongelma. Asumiskyvyttömäksi leimataan helposti ja ilman valitusoikeutta, vaikka asunnottomuuden jäävuoresta tällaiset henkilöt ovat vain murto-osa. Surkutteluun liitetään eristämisen ja kontrollin vaatimus. Onko asumiskyvykkyyspohdinnan seurauksena vain ennakkoluulojen, asunnottomien torjunnan ja asumisen eriytymisen kasvu? Syyllistetäänkö asunnottomat julkisesti entistä herkemmin tilanteestaan samalla kun sosiaalihuolto saa tehtäväkseen huolehtia sekä tarvittavista palveluista että asunnottomien asunnoista? Raportinlaatijoiden esiin nostama ajatus asumistakuusta ei saanut tilaajilta ympäristöministeriöstä ymmärtämystä. Lakisääteinen oikeus asuntoon on kuitenkin harkinnan arvoinen esitys. Sosiaalija terveydenhuollossa on jo vastaavia lakisääteisiä takuita palvelujen saamisesta. Markkinat hylkivät asunnontarvitsijoita yhä uusilla perusteilla. Sosiaalihuollon oman asuntokannan jatkuva raju kasvu osoittaa, etteivät asuntomarkkinat toimi hyvin, vaikka vuokra-asuntotilanne on historiallisen hyvä. Asumista ei ylimalkaan enää mielletä kunnalliseksi palvelumuodoksi ja esimerkiksi vanhusten ja vammaisten asumisen järjestää yhä useammin sosiaalihuolto. Maksukyvytön ei saa asuntoa, mutta usein eivät sosiaalihuollon takauksetkaan kelpaa. Perheetön asunnonhakija saa tilastollisesti suurimmissa kaupungeissa jonottaa asuntoa puoli vuosikymmentä. Sosiaali- ja terveydenhuollon jono on ratkaisevasti lyhyempi. Jaakko Ellisaari, ylitarkastaja, sosiaali- ja terveysministeriö, Asunnottomuuden vähentämisprojektien johtoryhmä 14 Sosiaaliturva 11/06

15 jos minulta kysytään Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. Marja Vilkama-Latvala on eläkkeellä oleva luokanopettaja ja suuren perheen äiti, jonka yksi lapsi on ollut pitkään vankilassa. Vilkama-Latvala perusti noin vuosi sitten Vankien omaiset yhdistyksen kotipaikkakunnallaan Alajärvellä. Hän on yhdistyksen puheenjohtaja. Millaisia sosiaalipalveluja vankien omaiset tarvitsevat? Monelle omaiselle on tärkeää saada toimeentulotukea matkakuluihin, jotta hän pääsisi katsomaan lastaan tai puolisoaan vankilaan, usein pitkän matkan päähän. Perheellisten vankien lapsille pitäisi maksaa elatustukea, jos vankilassa oleva vanhempi ei pysty huolehtimaan lapsen elatuksesta. Moni lapsi jää ilman tukea, koska vanhemmat asuvat virallisesti samassa osoitteessa. Myöskään Kelan etuuksiin ei saa yksinhuoltajakorotusta. Isä saattaa istua elinkautista eikä vapaudu ennen kuin lapset ovat jo isoja. Vankien lapset ovat monesti hyvin eriarvoisessa asemassa suhteessa muihin lapsiin. Entä miten sosiaalitoimi voisi tukea vankeja? On koko yhteiskunnan etu, että vankilasta vapautuu yhteiskuntakelpoinen kansalainen. Liian moni on vankilasta päästyään asunnoton ja työtön ja omaisten sijaan vankilan portilla odottaa entinen huono seura. Tästä syystä on erittäin tärkeää, että tiedonkulku pelaa hyvin vankilan ja kuntien sosiaalitoimen välillä ja siinä vaiheessa, kun vanki vapautuu, hänen hyväkseen on jo tehty paljon. Miten vankien ja heidän omaistensa asemaa pitäisi parantaa? Lokakuussa tulevat voimaan uusi vankeuslaki ja tutkintavankeuslaki. Vankeuslaki korostaa sitä, että vankilahenkilökunnan on tehtävä jokaiselle vangille rangaistusajan kuntoutus-, koulutus- ja toimintasuunnitelma. Tämä on hyvä asia. Vangit vapautuvat joskus ja siksi on tärkeää, että vankiloissa on uusintarikollisuuden riskiä vähentävää kuntoutusta. Vangille ja omaisille perhekontaktit ovat hyvin tärkeitä. Paitsi lisää vartijoita, vankiloihin tarvitaan lisää sosiaalityöntekijöitä. Heistä jonkun pitäisi jokaisessa vankilassa olla erikoistunut perhetyöntekijäksi. Kun lähiomainen sortuu rikokseen, se on yleensä shokki muille perheenjäsenille. Pienten lasten äidit ovat saaneet monipuolista apua perhetyöntekijöiltä, kun eivät itse ole lamaannuksissaan pystyneet aluksi paljon mihinkään. Perheleirit ovat tarpeen, mutta niitä tulisi olla heti vankeuden alussa, kuten muitakin perheen tukimuotoja, jotta lapset eivät vieraantuisi isästään tai äidistään. Perustin Vankien omaiset -yhdistyksen, koska en kovista etsinnöistäni huolimatta löytänyt vertaistukiryhmää vankien omaisille. Monet omaiset ovat kokeneet suvun tai kylän taholta ikävää syrjimistä ja tilanne on vaikea myös lapsille. Saman kokeneet ymmärtävät toisiaan vertaistuki on äärimmäisen tärkeää. Vankien omaiset VAO ry Sosiaaliturva 11/06 15

16 päihdetyö Tuula Huurresalo Päiväkeskus jalkautuu syrjäytyneiden arkeen Sininauhaliiton M20-hanke luo malleja päihdehaittojen vähentämiseen ja etsii keinoja kohentaa kaikkein huonokuntoisimpien ihmisten elämää. Toiminta on viety asuinalueille, lähelle niitä ihmisiä, joiden päihteiden käyttö on runsasta. 16 Sosiaaliturva 11/06 Hankkeen aikana päihteidenkäyttäjille on perustettu 14 päiväkeskusta ympäri Suomea. Lisäksi on kehitetty neljä erilaista toimintamallia päiväkeskustoimintaan ja asuinaluetyöhön. Keskeisintä on kuitenkin se, että hankkeen avulla on saatu tavallisia ihmisiä mukaan tekemään työtä päihdehaittojen vähentämiseksi, sanoo M20-hankkeen projektipäällikkö Hannu Rutanen. Päihdepalveluissa huonoimmassa asemassa ovat iäkkäät, monta kertaa kuntoutuksessa olleet syrjäytyneet miehet. He jäävät ilman palveluita. Vähenevät resurssit ohjataan työikäisille ja lapsiperheille. Päiväkeskuksen vaikutus on näkynyt paikkakunnalla monella tavalla. Terveyskeskuksista ja sosiaalitoimistoista on raportoitu, että käytävillä notkuvien, hirveän huonokuntoisten asiakkaitten määrä on vähentynyt. Asiakkaat ovat saaneet päiväkeskuksissa tukea ja vertaisapua. Omalla asuinalueella olevaan päiväkeskukseen kynnys on riittävän matala, Rutanen korostaa. Joillakin paikkakunnilla on pantu merkille, että miehet lähtevät aamulla kassin kanssa päiväkeskukseen samalla tavalla kuin lähdettäisiin töihin. Päivään ja elämään on tullut rakennetta ja rytmiä. Lähityötä kodeissa M20-hanke tekee päiväkeskustyön rinnalla lähityötä kodeissa. Siihen kuuluvat etsivä työ, kotikäynnit, tuen antaminen paikanpäällä sekä palveluohjaus. Useilla paikkakunnilla on nähty, että viinan hinnan laskun seurauksena runsaasti päihteitä käyttävät ovat entistä huonokuntoisempia, jopa osittain liikuntakyvyttömiä. Tämän vuoksi menemme päiväkeskustakin lähemmäksi eli kotei- Päiväkeskusten toimintamalleja Aktivoivassa mallissa päiväkeskus on monipuolinen ja laadukas toimintakeskus, jossa yhdistyy sekä moniammatillinen että vapaaehtoistyö. Lähipalvelumallissa päiväkeskus on asuinalueen tukipiste, josta heikoimmassa asemassa oleville asukkaille viedään palveluja kotiin ja tuetaan heidän asumistaan. Verkostomallissa päiväkeskus on asuinalueella osana laajempaa toimintaverkostoa järjestämässä tapahtumia, kannustamassa kansalaisia keskusteluun, yhteisvastuuseen ja vaikuttamiseen. Kansalaistoiminnan mallissa vapaaehtoiset toimivat vastuunkantajina asuinalueella ja päiväkeskuksissa. hin. Joskus mukana viedään ruokaa. Joillakin asuinaluilla on tällä tavoin tavoitettu lähes kaikki runsaasti päihteitä käyttävät asukkaat, Rutanen kertoo. Tämän työmuodon etu on ollut se, että näin on tavoitettu niitä ihmisiä, jotka muuten ovat jääneet kaikkien palvelujen ulkopuolelle. Joillakin paikkakunnilla on kehitetty mallia, jossa asumisen tukemiseen liittyy yhteistyö esimerkiksi kunnan sosiaalitoimen ja isännöitsijän kanssa. Olennaista on, että asukkaita pyritään saamaan mukaan toimintayksiköiden yhteiseen toimintaan aktivoitumaan. Parhaimmillaan päiväkeskuksesta on syntynyt alueen olohuone, tukipiste ja kohtaamispaikka. Myös yhteisöllisyys on lisääntynyt sekä yhteisvastuu. Usein päiväkeskuksen kävijät kantavat huolta kavereistaan, joita ei ole muutamaan päivään näkynyt. Silloin mennään koteihin katsomaan, mitä kuuluu ja pyydetään tulemaan mukaan. Alueen asukkaat tuntevat hyvin toisensa, Rutanen kertoo. Päiväkeskuksen kävijöiden kautta saadaan myös vihjeitä siitä, kuka tarvitsisi apua ja kenen luo kotikäynti olisi hyvä tehdä. Ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyötä luovasti Usein päiväkeskuksen toiminnasta vastaa paikallisen projektityöntekijän kanssa lukuisa joukko vapaaehtoisia. Joillakin heistä on päihdetausta tai sitten ongelma on tuttu läheisen kautta. Kaikissa päiväkeskuksissa on siksi mahdollisuus myös vertaistukeen. Parhaimmillaan omat vastaavat kokemukset tuovat kohtaamiseen sellaista viritystä ja herkkyyttä, jota sellaisen on vaikea tavoittaa, jolla ei itsellään ole vastaavaa taustaa.

17 Hankkeen yhtenä merkittävänä tavoitteena on ollut, että työtä tehdään yhdessä eri paikallisten toimijoiden kanssa. Monilla paikkakunnilla tämä on toteutunut.viranomaiset ja järjestöt ovat löytäneet toisensa. Esimerkiksi projektityöntekijä tekee kotikäyntejä yhdessä A-klinikan työntekijän kanssa. Päiväkeskuksista ohjataan ja tarvittaessa saatetaan asiakkaita sosiaalityöntekijän ja terveydenhoitajan vastaanotoille. Viranomainen voi myös olla tavoitettavissa päiväkeskuksessa. Toimintaa kehitetään ja ideoidaan paikallisissa kehittämisryhmissä, joissa on mukana yhteistyötahojen edustajia. Joillakin paikkakunnilla yhteistyö on antanut lisäpotkua seurakunnan diakoniatyöntekijän päihdetyöhön, kun työpari on löytynyt järjestöstä, Rutanen kertoo. M20-hankkeen projektipäällikkö Hannu Rutanen uskoo lähipalveluihin ja etenkin asuinalueelle vietäviin päiväkeskuksiin. Lähipalvelut säästävät rahaa Lähipalvelujen katoaminen huolettaa Hannu Rutasta, jolla on projektityön lisäksi pitkä kokemus sosiaalijohtajana. Lähipalvelujen on oltava oikeasti lähellä, ei suurissa keskuksissa, kuten uusissa suurkuntasuunnitelmissa kaavaillaan. Joskus jopa kahden sadan metrin matka päiväkeskukseen on liikaa. Edes päiväkeskuksiin ei tulla kaukaa, saatikka erityispalveluihin, joiden kynnys on aina korkeampi. M20-hankkeessa olemme saaneet kunnat, seurakunnat ja järjestöt tekemään yhdessä tätä työtä. Kunnat ovat mukana mielellään, kun ne ovat huomanneet tämän työn tuomat edut ja säästöt. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuormitus on vähentynyt, poliisihälytyksiä on päiväkeskusten toiminta-alueilla selvästi vähemmän kuin aiemmin ja rauhattomuus asuinalueilla on muutenkin vähentynyt, Rutanen listaa. Forssan kaupungin perusturvajohtaja Eija Leppänen vahvistaa asian. Päiväkeskus Sinisoppi on hänen mukaansa tuonut paikkakunnalle aivan uudenlaista voimaa. Se on äärimmäisen tarpeellinen. Meiltä on puuttunut päiväkeskus kokonaan. Sinisoppi on tavoittanut isomman asiakaskunnan kuin koskaan aiemmin olemme kyenneet tavoittamaan.asiakkailta, poliisilta, sosiaalityöntekijöiltä ja isännöitsijältä tullut palaute on ollut yksinomaan positiivista.asiakkaiden elämänlaatu on selvästi parantunut. Leppänen korostaa vapaaehtoisten mukana olon merkitystä. Aluksi mietimme, miten ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyö olisi mahdollista. Nyt olemme nähneet, että työtä tehdään rinnakkain ja se sujuu hyvin. Tästä kertoo myös toiminnan suosio. Useilla vapaaehtoisilla on uskonnollinen tausta ja se vähän mietitytti, mutta siitä huolimatta tai ehkäpä juuri sen vuoksi toiminnassa on onnistuttu. M20-hanke lyhyesti Sininauhaliiton hankkeen tavoitteena on vähentää päihdehaittoja, lisätä yhteisöllisyyttä ja kehittää kansalaistoimintaa hankepaikkakunnilla. Hankkeessa on mukana 18 kuntaa, 13 Sininauhaliiton jäsenyhteisöä ja yli 50 yhdistystä ja seurakuntaa. Vapaaehtoisia toiminnassa on mukana yli sata. Yhteistyötä tehdään myös kahden laajan seudullisen hankkeen kanssa. Toteutetaan vuosina Lisätietoa M20-hankkeesta: > Tukea työhön > Päiväkeskustoiminta ja avopalvelu Sosiaalityöltä Leppänen odottaa enemmän panostusta. Nyt se on jäänyt hiukan sivuun. Ihminen ihmiselle Hannu Rutasen mielestä hanke on antanut kansalaisille mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä organisoidusti.vapaaehtoinen kansalaistyö on samalla kunnille uudenlainen lisäresurssi, jota ei aina ole osattu arvostaa. Hankeyhteistyössä kuntien kumppaneina ja paikallisina toimijoina ovat paikalliset, kristilliseltä pohjalta päihdetyötä tekevät järjestöt. Tämä tuo toimintaan tuloksellisuuden haasteen rinnalle myös toisenlaisia näkökulmia, joihin liittyy diakonisuus, lähimmäisestä huolehtiminen ja toivon luominen. Omassa ajattelussani tälle työlle on olemassa kolme tärkeää perustetta: vastuullisuus, taloudellisuus sekä se sivistyneen yhteiskunnan perusperiaate, jonka mukaan yhteiskunta pitää huolta kaikkein heikoimmista. Meidän tulee olla ihminen ihmiselle. Joroisissa päiväkeskus tuli tarpeeseen Kunta on varannut jatkoa varten määrärahoja, sillä tätä tarvitaan, sanoo Joroisten sosiaalijohtaja Esko Oikarinen Touholan päiväkeskuksesta. Touholan päiväkeskus on antanut uutta sisältöä päihdetyöhön. Siitä hyötyvät etenkin ne ihmiset, jotka eivät ehkä koskaan pysty raitistumaan, sanoo Joroisten sosiaalijohtaja Esko Oikarinen. Meillä on ollut usean vuoden ajan tavoitteena saada paikkakunnalle päiväkeskustoimintaa. M20- hanke tuli hyvään saumaan. Touholan päiväkeskusta luotsaa Sininauhaliiton projektityöntekijä Kirsi Eskola. Päiväkeskus toimii tiiviissä yhteistyössä päihdetyötä tekevien tahojen kanssa. Mukana ovat sosiaali- ja terveystoimi, seurakunnat ja ratkaisevana toimijana Joroisten työttömien yhdistys. Touholassa huolehditaan ihmisten perustarpeista. Se on tuonut ihmisten arkeen sisältöä ja rytmiä. Laitoshoidon jälkeen päiväkeskus on selkeä jatkohoitopaikka, jossa voi käydä elämää läpi ja saada tukea. Joroinen on Oikarisen mukaan hyötynyt toiminnasta myös taloudellisesti, kun kalliiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarve on vähentynyt. Sosiaaliturva 11/06 17

18 lastensuojelu Christine Välivaara l Piirros: Kirsti Pusa Vertaisryhmä auttaa sijoitettua lasta eheytymään Kaikki sijoitetut lapset jakavat yhteisen elämää järisyttävän kokemuksen sijoituksen syntymäkodin ulkopuolelle. Sijoitettujen lasten vertaisryhmä edistää lapsen sopeutumista sijaisperheeseen ja ehkäisee lapsen ongelmien syvenemistä. Christine Välivaara on Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö. Lisätietoa: Sijoitetut lapset eivät aina tiedosta sijoituksen tai huostaanoton syitä ja niitä tapahtumia, jotka ovat sijoituksen taustalla. Lapset kertovat, ettei heiltä ole kysytty mielipidettä eikä heille ole selitetty asioita riittävästi. Lapset eivät ole voineet itse vaikuttaa elämänsä kulkuun. Lastensuojelun työntekijät ovat usein jääneet heille etäisiksi, aikuisten kanssa toimijoiksi. Lapsi etsii vikaa itsestään Lapsi syyttää monesti itseään siitä, ettei hän saa asua kotona. Hän etsii vikaa itsestään. Lapsen on vaikeaa vastaanottaa hyvää tai kokeilla uusia asioita, koska hän uskoo olevansa paha tai huono. Moni sijoitettu lapsi kantaa sisällään vihan, syyllisyyden ja häpeän tunteita, jotka syövät hänen itsearvostustaan. Selviytyäkseen kokemastaan lapsi saattaa tukahduttaa tunteensa tai naamioida ne miellyttämisen, mukautumisen, vetäytymisen tai levottoman käyttäytymisen taakse. Huostaanotto ei riitä lapsen auttamiseksi. Lapsi ja sijaisvanhemmat sekä syntymävanhemmat tarvitsevat tukea sijoituksen jälkeenkin. Sijoitus on vasta alku lapsen eheytymiselle. Vertaisista voimaa Yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden ja sijaisperheiden kanssa kehitetty sijoitettujen lasten vertaisryhmämalli on osa suunnitelmallista sijaishuoltoa. Vertaisryhmät tarjoavat psykososiaalista tukea 5 12-vuotiaille lapsille ja antavat heille mahdollisuuden käsitellä huostaanottoja sijoituskokemustaan toisten samanlaisia asioita kokeneiden lasten kanssa. Ryhmien tavoitteena on edistää lapsen sopeutumista sijaisperheeseen sekä syventää lapsen ja sijaisvanhempien välistä vuorovaikutusta. Pyrkimyksenä on ehkäistä lapsen syrjäytymistä, ongelmien syvenemistä ja sijoituksen katkeamista. Lasten ryhmän rinnalla kokoontuva sijaisvanhempien tai omahoitajien ryhmä tukee lasta ryhmäprosessin aikana ja sen jälkeen. Päähuomio lapsen tukemisessa Vertaisryhmän osallistujat valitaan ennakkohaastatteluiden perusteella. Lasten haastattelua edeltävät sosiaalityöntekijän, sijaisvanhempien ja mahdollisuuksien mukaan myös biologisten vanhempien haastattelut. Vertaisryhmässä jaetaan kokemuksia, opetellaan tunneilmaisua ja sosiaalisia taitoja satujen, tunnekorttien, verkostokarttojen sekä muiden toiminnallisten menetelmien ja välineiden avulla. Päähuomio on lapsen selviytymisen tukemisessa. Ryhmäkertojen jälkeen vertaisryhmäohjaajat kokoontuvat yhdessä lapsen ja hänen ympärillään olevan tiimin kanssa yhteiseen palautekertaan, tulevaisuusverstaaseen. Palaute tähtää lapsen voimaannuttamiseen ja mahdollisista tuen tarpeista keskustelemiseen. Malli otettu innostuneesti vastaan Lasten vertaisryhmätoimintaa järjestetään Suomessa jo usealla paikkakunnalla. Pesäpuu on kouluttanut 40 vertais- ryhmäohjaajaa, jotka ovat pitäneet yhteensä noin 30 sijoitettujen lasten ryhmää ja lähes yhtä monta sijaisvanhempien ryhmää. Ryhmiin on osallistunut lähes 130 sijoitettua, 5 14-vuotiasta lasta. Vertaisryhmäohjaajina on toiminut muun muassa sosiaalityöntekijöitä, sijaisvanhempia, psykologeja, lastentarhanopettajia ja seurakunnan erityisnuorisotyöntekijöitä. Vertaisryhmäohjaajille tehdyn seurantakyselyn mukaan ryhmämalli on otettu innostuneesti vastaan. Lapsista toiminta on tuntunut mielekkäältä ja heille on ollut merkityksellistä tavata toisia sijoitettuja lapsia sekä tulla kuulluiksi. Lapset ovat myös pitäneet ryhmän toiminnallisuudesta. Lapset ovat uskaltautuneet jakamaan kokemuksiaan ja saaneet myös vastauksia kysymyksiinsä. Varmuus siitä, että heillä on oikeus tunteisiinsa sekä kiintymykseen sekä syntymä- että sijaisvanhempiaan kohtaan, on vahvistunut. Sijaisvanhempien ryhmiin osallistuneet ovat kokeneet ryhmän vertaistuen voimaannuttavana. Yhteisten kokemusten jakaminen on lisännyt tietoa ja ymmärrystä. Lapsen maailmaan ja lasta huolestuttaviin asioihin on avautunut uudenlaisia polkuja. Myös sosiaalityöntekijät arvioivat saaneensa ryhmien kautta tukea työhönsä. Sijoitettujen lasten vertaisryhmien lisäksi Suomessa järjestetään lasten vertaisryhmiä muun muassa mielenterveyskuntoutujien, päihdeperheiden ja eroperheiden lapsille. 18 Sosiaaliturva 11/06

19 Kuvitusta sijoitetuille ja adoptoiduille lapsille tarkoitetusta kansiosta, joka toimii välineenä lapsen elämäntarinan kokoamiseen ja ymmärtämiseen. Pesäpuu on tehnyt sen yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n ja Perhehoitoliiton kanssa. Sijoitettujen lasten vertaisryhmät Ryhmissä on 4 6 lasta ja ne kokoontuvat 10 kertaa 1,5 tuntia kerrallaan. Jokaisella kokoontumiskerralla on oma teemansa, tunteensa ja pääajatuksensa, joita käsitellään toiminnallisesti. 1. Tutustuminen jännitys Joskus uudet tilanteet jännittävät 2. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen onni Kaikki tunteet ovat sallittuja 3. Ihmissuhteet ja kiintymys pettymys Läheisiinkin ihmisiin voi pettyä 4. Kiintymys ja lojaliteetti suru Saan rakastaa ketä haluan 5. Menetykset viha Saan näyttää tunteeni 6. Menetysten käsittely pelko Pelko voi olla myös ystävä 7. Selviytymiskeinot häpeä En ole ainoa sijoitettu lapsi 8. Oikeus itsesuojeluun rohkeus Minulla on oikeus olla turvassa sijaisperheessä 9. Itsetunto ylpeys On oikein arvostaa itseään 10.Päätösjuhla kaikki tunteet Voin vaikuttaa itse tulevaisuuteeni Ryhmäkertojen jälkeen vertaisryhmäohjaajat kokoontuvat yhdessä lapsen ja hänen ympärillään olevan tiimin kanssa yhteiseen palautekertaan, tulevaisuusverstaaseen. Sijoitettujen lasten puhetta vertaisryhmissä Mä olin ensin äidin ja isän luona, niin ne tappeli koko ajan ja sitten ne ei antanu meille ruokaa. Ne ei jaksanu meitä hoitaa, ni sitten me jouttiin lastenkotiin Joskus mä mietin niin, että päätä alkaa särkeä. Miten mun äiti pärjää yksin? Mikä mussa on vikana, etten mä saa asua kotona? Mäkin oon pelänny ja ollu piilossa sängyn alla niin kuin toi nalle tossa sadussa Mä oon pettynyt, kun en päässyt viikonloppuna äidille. Ai, mä taas EN haluu mennä isille. Hei, mehän kaikki asutaan eri perheissä, mihin ollaan synnytty! Vertaisryhmien ohjaajien kommentteja Ryhmässä oleminen ja harjoitukset nostattivat lapsilta tärkeitä kommentteja, jotka ilman ryhmän vertaistukea olisivat jääneet kuulematta. Ryhmässä oli monia lapsia, jotka eivät tunnistaneet tunteitaan. Ryhmäytyminen kuitenkin onnistui ja ryhmässä tapahtui syvällistä pohdintaa. Vertaisryhmämalli toimii ja käsikirja antaa todella hyvän raamin ryhmän vetämiselle. Lapset uskalsivat työstää asioita yhdessä. Uskon, että tämä kantaa tulevaisuuteen Aika tuntui loppuvan kesken. Ryhmä oli levoton. Esiin nousi paljon asioita. Ryhmä toimi päänavauksena Sijaisvanhemmat kertoivat ryhmän jälkeen lapsissa tapahtuneen sulamista, tunteista puhuminen oli lisääntynyt. Lasten kanssa työskentely oli meille ihana elämys. Kaikki olivat mukana täysillä. Ryhmän kokoaminen oli haasteellinen ja melko työläs prosessi sijaishuoltotoimiston kiireellisessä tilanteessa. Siitä huolimatta aiomme jatkaa ryhmien pitämistä. Ryhmämalli toimi hyvin myös perhetukikeskuksessa asuville lapsille. Sosiaaliturva 11/06 19

20 päivähoito Berit Varho Kiskon sosiaalilautakunnan puheenjohtaja Rolf Grahn kertomassa tarinaa Toijan päiväkodin lapsille. Luottamushenkilöt sijaisina Kiskon päivähoidon koko henkilöstö pääsi koulutukseen, kun luottamushenkilöt toimivat sijaisina. Samalla päättäjät saivat kosketuksen päivähoidon arkeen. Kiskon sosiaalilautakunnassa oli useaan otteeseen keskusteltu päivähoidon tilanteesta ja siitä, että puheenjohtajan sekä lautakunnan jäsenten pitäisi käytännössä tutustua sosiaalitoimen eri osa-alueisiin. Kun päivähoidon henkilöstölle tarvittiin sijaisia koulutuspäivän ajaksi, sosiaalilautakunnan jäsenille ja kunnanhallituksen puheenjohtajalle tarjoutui erinomainen tilaisuus tutustua kunnan päivähoitoon toimimalla sijaisina päiväkodissa. Lisäksi sijaisina toimivat kotipalvelusta johtava lähityötekijä, sosiaalisihteeri ja sosiaalitoimen kanslisti. Perhepäivähoitajia sijaistivat kotipalveluhenkilöstö sekä sosiaalitoimen perhetyöntekijä. Sijaisina toimineiden koulutuksesta voidaan mainita psykologi, opettaja, toimintaterapeutti, yrittäjäneuvos ja useampi muun yliopistollisen tutkinnon suorittanut. 20 Sosiaaliturva 11/06 Jokaisella sijaisella oma lapsiryhmä Sijaisjärjestelyistä oli hyvissä ajoin ilmoitettu vanhemmille ja lapsille. Päivän kulku suunniteltiin etukäteen. Lapset jaettiin kolmen, neljän lapsen ryhmiin hoitajaa kohden. Jokainen sijaishoitaja piti päivän kuluessa huolta omasta lapsiryhmästään. Lasten kanssa luettiin, askarreltiin, laulettiin ja leikittiin. Sekä lapset että uudet hoitajat jännittivät päivää etukäteen. Lasten palaute päivästä oli, että päivä oli ollut erilainen ja kiva ja että uudet hoitotädit ja -sedät olisivat olleet tervetulleita myös seuraavana päivänä päiväkotiin. Sosiaalilautakunta totesi, että päivä oli ollut erittäin antoisa. Päivähoidon tuntemus lisääntyi, ja on helpompi luoda yhteisiä näkökulmia ja tavoitteita päätöksentekoon. Päivähoito monimuotoistuu Henkilökunta kertoi nauttineensa koulutuspäivästä, joka oli ollut antoisa. Yhteinen koulutuspäivä parhaimmillaan parantaa työyhteisön ilmapiiriä ja auttaa työssä jaksamisessa. Kiskossa on viime vuosina päivähoidon mää- rän lisäämisen ohella ollut tarvetta kehittää vuorohoitoa ja erityispäivähoitoa. Erityispäivähoito on integroitu sekä perhepäivähoitoon että päiväkotiin. Erityislasten hoito vaatii päivähoidon henkilökunnalta osaamista ja asennemuokkausta eli runsaasti koulutusta. Kiskon kunta sijaitsee Salon talousalueella. Seudulla toimii runsaasti tehtaita ympärivuorokautisesti, ja niissä tarvitaan näppäriä nuoria naisia. Heillä on usein päivähoitoa tarvitsevia lapsia. Niinpä vuorohoidon tarve on kunnassa jatkuvasti kasvanut. Kiskon kunnan tavoitteena on ollut luoda laadukkaat päivähoidon palvelut muuttuvissa olosuhteissa. Koko päivähoidon yhteinen koulutuspäivä järjestettiin henkilöstön ammattitaidon lisäämiseksi ja motivaation ylläpitämiseksi. Koulutuksessa keskusteltiin päivähoidon nykytilanteesta ja kuultiin kaikkien työntekijöitten ajatuksia työyhteisön tilanteesta. Näin haluttiin luoda me-henkeä päivähoidon työyhteisöön. Koulutuksessa korostettiin myös vuorovaikutustaitojen merkitystä yhteistyössä lasten vanhempien kanssa.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito

SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ. Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito SENIORIKAHVILA TOIMINTA KAAMASEN KYLÄSSÄ Riitta Sipola-Kellokumpu 28.1.2013 Inarin kunta Kotihoito Kaamanen Kaamasen kylään on Ivalosta matkaa noin 70 km. Kylässä asuu vajaa 200 kuntalaista, joista ikäihmisiä

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Edunvalvojan tehtävä

Edunvalvojan tehtävä Edunvalvojan tehtävä Sisältö Edunvalvojan tärkeimmät tehtävät... 3 Edunvalvojan oikeus palkkioon... 5 Edunvalvonnan tarpeen uudelleen arviointi... 5 Edunvalvojan tehtävän päättyminen... 6 Holhousviranomainen...

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010

POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010 POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Ilmoitus oikeuksista

Ilmoitus oikeuksista Ilmoitus oikeuksista Tästä lehtisestä saat tärkeää tietoa oikeuksista, jotka sinulla on ollessasi Oikeuksilla tarkoitetaan tärkeitä vapauksia ja apua, jotka ovat lain mukaan saatavilla kaikille. Kun tiedät

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Ikääntyvät kaupunkilaiset. jaotteluja. Haasteita

Ikääntyvät kaupunkilaiset. jaotteluja. Haasteita Ikääntyvät kaupunkilaiset Hyvää ja turvallista ikääntymistä ei ole mahdollista saavuttaa hallinnollisin toimin ja ohjelmin Mutta Yhteiskuntapolitiikkaa ja lainsäädäntöä tarvitaan Haasteita ikäihmisten

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot