Markus Partanen Vastaava lääkäri, Runosmäen-Mullin terv. asema, sekä PPPR-hankkeen lääkäri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Markus Partanen Vastaava lääkäri, Runosmäen-Mullin terv. asema, sekä PPPR-hankkeen lääkäri"

Transkriptio

1 Markus Partanen Vastaava lääkäri, Runosmäen-Mullin terv. asema, sekä PPPR-hankkeen lääkäri 1

2 Keskusteluun: Auttavan henkilökunnan ihmiskäsitys Miten/millaisena näen päihtyneen / psykoottisen / masentuneen ihmisen? Asenteet merkittäviä -> torjuvia vai hoitoa tukevia? Hoidon tulokset: suoraan verrannolliset henkilökunnan osaamiseen, asenteisiin ja hoidon saatavuuteen? Hoitomotivaatio: hoidon edellytys vaiko hyvän hoidon tulos? 2

3 MT-potilaat ja päihdepotilaat nähty ehkä enemmän erillään? Osalla kuvautuu enemmän lääkehakuisuuden kautta. MT-potilaiden hoitoketjut selkeämmät, päihdeongelmaiset käännytetään eri palveluista toisiin. A-klinikka ottaa vastaan, muualle portteja kiinni herkästi? Onko päihdehoitajia? Poikkeuksia esimerkiksi Härkätien päihdetiimi sekä Kaarinan Vintin toiminta Perusterveydenhuollon vahvuutena: helppo hakeutua, palvelee kaikkia, halpa käyttäjille, hoidetaan kokonaisvaltaisesti. Usein myös pidemmät potilaslääkäri suhteet. 3

4 Kynnys hakea apua mitä ammattilainen voi tehdä? Jos tunnistaa, niin ovatko hoitoprosessit selvät siitä eteenpäin? Ts. onko apua, jota voi potilaalle tarjota? Tärkeintä on uskaltaa kysyä harva siitä pahastuu. Muistaa tiettyjen fyysisten ja psyykkisten oireiden taustalla alkoholin ja/tai lääkkeiden ja/tai huumeiden vaikutukset ja vieroitusoireet. Mielenterveysongelmaiselta tulisi aina kartoittaa päihteiden käyttö Apuvälineitä: Audit (mies: 8p, nainen: 6p) ja Audit-C (erittäin luotettava, miksi kuitenkin niin vähän käytetty?(mies:6p, nainen:5p)) Laboratoriokokeet (MCV, ALAT, GT, CDT) Puhallusmittari (ambulanssi, poliisi, päivystys, vastaanotto) Toistuvat sairauspoissaolot epämääräisin syin Avaa sairaskertomus! 4

5 Kroonisesti sairailta potilaita tulisi aina huomioida mielenterveysongelman kehittymisen suurentunut riski. Ihmiset eivät välttämättä kerro suoraan asiasta, hyvä kysyä suoraan luontevana osana esitietojen (anamneesin) kyselyä. Kroonisilla kipupotilailla merkittävästi lisääntynyt mielenterveysongelmien riski Mikäli hoitotasapaino heikkenee hoitoväsymystä vaiko peräti masennusta (tai päihdeongelmaa?) Kannattaa kuunnella vihjeitä potilaan kertomuksessa Riskikohtia: eläköityminen, työttömäksi joutuminen, elämän kriisit, omaisen kuolema tai sairastuminen, jne. Apuun: 2-kysymystä masennuksesta, DEPS-seula, BDI, GAD-kysely, eri seuloja ahdistuneisuusongelmiin, PPPR-hankkeessa kehitetty esitietokaavake. 5

6 Masennus, toistuva masennus, krooninen masennus Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, julkisten paikkojen ja sosiaalisten tilanteiden pelot, paniikkihäiriö. Unihäiriöt ja unettomuus Akuutti stressireaktio, surureaktiot. Kaksisuuntainen mielialahäiriö Skitsofrenia ADHD / ADD Mielenterveysdg:t Alkoholin haitallinen käyttö, alkoholiriippuvuus Rauhoittavien ja unilääkkeiden riippuvuus Opiaattiriippuvuus (panacod, tramal, subutex, suboxone) Kannabisriippuvuus Muut päihteet selvästi harvinaisempia. Päihdedg:t Kaksoisdiagnoosit Markus Partanen

7 Antti Mikkonen Kaarinan Vintti: Vintin lääkärille käyneet potilaat vuonna 2010 Vain 14 % asiakkaista kärsi pelkästä päihdehäiriöstä ilman, että siihen liittyi myös itsenäinen hoitoa vaativa mielenterveyden häiriö Kaikista päihdehäiriöstä kärsivillä 74 %:lla oli hoitoa vaativa psykiatrinen häiriö. Kaikista mielenterveydenhäiriöstä kärsivillä 44 % :lla oli myös hoitoa vaativa päihdehäiriö. Lähde: Päihdepsykiatri Antti Mikkosen luento 2/2014 koulutuksessa. 7

8 Ns. tasodiagnostiikka Primaarinen vai päihteistä johtuva mielenterveysongelma? PRISM-haastattelutekniikka Voidaan nykyhetkessä riittävällä varmuudella päihteiden käytön aikanakin diagnosoida hoitoa vaativia itsenäisiä psykiatrisia ongelmia, jolloin hoito voidaan aloittaa heti. Käydään läpi potilaan elämänhistorian päihdekäyttö janalla. Sitten sijoitetaan samalle janalle mielenterveysoireilun jaksot. Primaarinen mielenterveysongelma: oireilu alkanut ennen kliinisesti merkittävää päihteiden käytön jaksoa, ja/tai jatkunut yli 4 viikkoa päihteiden käytön lopettamisen jälkeen. Primaarisina pidetään automaattisesti skitsofreniaa sekä kaksisuuntaista mielialahäiriötä, useimmat ahdistuneisuusongelmat myös primaarisia (=itsenäisiä) sairauksia. Masennuksessa enemmän eroa. Edelleenkin tarkempi psykiatrinen diagnostiikka vaatii riittävän päihteettömän jakson. Mutta tällä tekniikalla hoito voidaan aloittaa merkittävästi aiemmin ja riittävällä varmuudella. 8

9 Fyysinen tai biologinen näkemys Psykologinen näkemys Sosiaalinen näkemys Jos painotetaan vaan yhtä, niin saadaanko tuloksia? Hoito kaikkiin näihin, siksi myös useita ammattiryhmiä tarvitaan samanaikaisesti. Lähde: Antti Mikkonen, 2/ luento Markus Partanen 9

10 Psykologitoiminta Psykiatrinen sairaanhoitaja tai depressiohoitaja Psykiatrian pkl:t ja osastot Päivystys Järjestötoiminta A-klinikka Päihdehuollon asumispalvelut Sosiaalityöntekijät Päihde MT 10

11 Potilasvirta-analyysi 20% ihmisistä käyttää 80% palveluista Kustannuksista kutakuinkin samansuuntainen tieto Syrjäytymiskehitys haastavana Resurssien rajallisuus jotain tarttis tehrä! 11

12 Keskiössä sosiaalityöntekijän ja terveydenhoitajan muodostama työpari, joka selvittää potilaan asioita. OMAtiimi (osallistava, moniammatillinen tiimi) Sos.TT, TH, Tk-lääkäri, tarvittaessa muita Moniammatillinen arviointi ja hoidon suunnittelu. 3 eri palvelulinjaa 12

13 Mielenterve ys- ja päihdeasiak kaan hoito perustervey denhuollon ja sosiaalityön monialaisen a yhteistyönä Kolme esimerkkipr osessia niiden ja arvioidut kustannuks et Prosessin vaihe, tapaamiskertojen arvioitu määrä, osallistuvat ammattiryhmät Yhteydenot to, / Saate / Lähete, infotapaami nen/puhelu ja muu alkuvaiheen selvitystyö. Terveydenh oitaja. (1 tapaaminen ) Moniamm atillinen palvelu ja hoidon tarpeen arvio. Sosiaalityö ntekijä + terveyden hoitaja - työpari. (3 tapaamist a). 603 Verkostotapaaminen, jossa mukana tk-lääkäri, sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja ja tarpeen mukaan muut hoito- /tukikontaktit. Hoito- ja asiakassuunnitelman kirjaaminen (1 tapaaminen) 311 Yksilökohtainen palveluohjaus. Muu tuki ja neuvonta tai jatkotyöskentely (7 tapaamista) Sosiaalityöntekijä TAI terveydenhoitaja. 703,50 Kevyt ohjaus tai neuvonta / sosiaalityöntekijä TAI sairaanhoitaja 301,50 Lääkärin konsultoi ntityö + Muu asiakaspr osessiin liittyvä tsto työ, lausunnot ja viranomaisyhteistyö 539,44 euroa Hoidon arviohin ta 2204 euroa 1893 euroa 349 euro a Ryhmätoiminta, terveydenhoitaja + kokemusasiantuntija: 16 euroa/asiakas x 10 ryhmäkertaa = 56 euroa /asiakas (ei huomioitu hoitoprosessien lopullisessa arviohinnassa. Mihin tahansa yllä olevaan prosessiin voi sisältyä ryhmätoimintaa. Normaali hoitoreitt i Mielenter veys-ja päihdeasi akas esimerkki tapaus * Terveysasema 8 x lääkäri 4 x th 10 krt reseptin uusinta 9 krt puhelinkontakti hoitaja 2 x lähete/lausunto lääkäri 1893 Perusterveydenhuollon fysioterapia (ei toteutuneita käyntejä = 0 ) Psykologiyksikkö = 1 krt?? A-klinikka, käynnit arvio x 5 = 490 Katkaisuhoitojakso 2 x 6 vrk = 3084 EPLL, 3 x päivystyskäynti 869,19 Psykiatrinen erikoissiraanhoito, pkl-käynnit?? Sosiaalityöntekijän asiakkuus?? PTH ja EPLL: 2762, 19 euroa + A-klinikka ja katko = 6442 euroa + muut palvelukont aktit? Markus Partanen Hanna Ahola, PPPR Turun projektikoordinaattori

14 A Double-Blind, Placebo- Controlled Trial Combining Sertraline and Naltrexone for Treating Co- Occurring Depression and Alcohol Dependence Pettinati, Oslin, Campman et. al. Am J Psychiatry Antti Mikkosen luento 2/

15 Hoidon tehokkuus parempi, yhteisesiintyvyys yleistä, optimaalinen resurssien käyttö Masennus lisää retkahdusriskiä Alkoholismi heikentää masennuksen ja ahdistuksen hoitotuloksia, lisää itsetuhoisen käytöksen riskiä. 15

16 Uskottava potilaan näkökulmasta: Itse asettaa tavoitteensa, motivoiva haastattelu apuna Uskottavat ammattilaisen näkökulmasta Valitut tavoitteet vievät asioita eteenpäin ja voivat todella auttaa. Lisäksi kattaa ainakin riittävästi kaikkia ongelmia. 16

17 Järjestöjen kouluttamia ja heistä hankkeen haastattelemia ja valitsemia henkilöitä, jotka käyneet läpi päihde- ja mielenterveysongelmat ja selvinneet niistä. Tuovat realistisen toipumiskuvauksen tapaamiseen. Potilaan kuulluksi tuleminen. Ajattelun aihetta merkittävästi. Saanut paljon positiivista palautetta. 17

18 Apteekkisopimus Hoidon keskittäminen yhdelle lääkärille Tietoa päätösten tueksi koko tiimiltä. Motivoidaan hoitoon joka tapaamisella, myös lääkehoidon motivointi. Tukee yhtenä elementtinä kokonaishoitoa usein varsin hyvin. Kaupungin bentsodiatsepiinien määräämisohje. Aloitettaessa pitää suunnitella samalla lopetus. Pienet pakkauskoot, ei väärinkäytetyimpiä aloiteta (mm. Dormicum, Xanor, Temesta, ) Käytössä mm. Opamox, Diapam (Medipam), Rivatril. Antaa hyvän selkänojan hoidolle. 18

19 Antabus (disulfiraami) Naltrexone/Revia (naltreksoni) / Selincro (nalmefeeni) Camprall (akamprosaatti) Topimax (topiramaatti) Vieroitusoireiden hoito: mm. propranololi (Propral), rauhoittavat (esim. Diapam), mahd. haloperidoli (Serenase) tai risperidoni (Risperdal). 19

20 Masennus: SSRI-ryhmästä (sitalopraami, essitalopraami, sertraliini, ), Venlafaksiini (Venlafaxin, Efexor), Duloksetiini (Cymbalta), Mirtatsapiini (Mirtazapin, Remeron). Bupropioni (Voxra). Ahdistuneisuus: Samat lääkkeet tehoavat myös näihin, Bupropionilla ei indikaatiota. Unettomuus: Mirtazapin 3,75-7,5mg(-15mg), mahd. Doxal 10mg ½ -1x1, Ketiapiini (Ketipinor/Seroquel mg ilt.) + Tenox, Imovane, Stella, Stillnoct. Mahd. Atarax. 20

21 Lääkehoidon teho usein alkaa vasta hitaasti 3-5vk masennukseen ja ahdistukseen. Päihteiden käyttäjät usein haluavat välitöntä vastetta, huomio käytön jatkamisen motivointiin. Rauhoittavien lääkkeiden määräämisessä merkittävä kynnys kannattavaa oikein käytettyinä hyödyllisiä, mutta herkästi riippuvuusriski. 21

22 Pilotit ryhmä: Voimavarojen ja toiminnallisuuden kautta lähestyä aihetta Ryhmänvetäjinä TH ja kokemusasiantuntija ALKOR-ryhmä: A-klinikan vetämä avoin keskusteluryhmä Arkeen voimaa oirehallintaryhmät pitkäaikaissairaille Ryhmien etu: tuki toisilta ryhmäläisiltä, saa omassa tahdissa pohtia asioita, kustannustehokasta toimintaa. Merkittävä osa kokonaishoidossa! 22

23 Hanna Ahola, PPPR Turun Projektikoordinaattori 23

24 Terveysasemilta ja sosiaalitoimistoista TYP (työvoiman palvelukeskus) -> Kun kuntouttava työtoiminta ei ajankohtaista päihdeja mielenterveysongelman vuoksi Lastensuojelu -> vanhempien hoitoa?? Jälkihuolto Katko ja A-klinikka EPLL Työttömien terveystarkastukset Päihdehuollon asumispalvelut mm. Niuskala Psykiatrian lähetekäsittelystä 24

25 (Case poistettu jaettavasta materiaalista) 25

26 Kohentunut subjektiivinen elämänlaatu ja toimintakyky Miksi tarkastellaan elämänlaatua ja toimintakykyä: tiedetään, että elämänlaatu on yhteydessä palvelujen käyttöön ja palvelutarpeeseen. Tiedetään, että kokemus pystyvyydestä kohentaa pitkäaikaissairaiden terveydentilaa, auttaa oireiden hallinnassa ja vähentää palvelujen käyttöä. Moniammatillisen ja kattavan arvioinnin avulla asiakkaat oikealle sosiaaliselle etuudelle ja tilanteeseensa nähden oikeiden tukitoimien piiriin Sairauspäivärahat, B-lausunnot, työkyvyn selvitysten käynnistäminen Sosiaalityöntekijän arvio sosiaalisesta tilanteesta ja toimintakyvystä täydentää lääketieteellistä kokonaisarviota epäselvissä tilanteissa prosessit saadaan eteenpäin. Moniongelmaisen asiakkaan kohdalla arviointi edellyttää aikaa, pysähtymistä asiakkaan äärelle, kuuntelua. (sosiaalityöntekijä ja terveydenhoitajan työpari vastaanotto 3 x vrt. lääkäri 1 x 15min) 26

27 Päihteettömyys Valtaosalla asiakkaista näkyvä muutos on siirtyminen harkintavaiheista toimintavaiheeseen: päihteettömiä jaksoja enemmistöllä, pitkiä päihteettömiä jaksoja ~20 asiakasta. Päihteettömyyttä tukevan toiminnan aloittaminen: mm. ryhmät; järjestöt; liikunta; kokemusasiantuntijan tuki. Tuki nivelvaiheisiin, esim. katkaisuhoitojakson jälkeen on vahvistanut päihteettömyyttä Lääkitysten tarkistaminen, vieroitukset Oikea-aikaisuus, asiakkaan tilanteeseen nähden toimivan työskentelyorientaation valitseminen 27

28 Mieliala, psyykinen toimintakyky Asiakasprosesseissa on näkynyt mielialan koheneminen, ahdistus ja masennusoireiden lievittyminen. Lääkitysten saaminen tasapainoon. Yksittäisissä asiakasprosesseissa on tehty jatko-ohjaus psykiatriselle sairaanhoitajalle tai psykologiyksikköön, kun kokonaistilanne on muuten saatu tasapainoon (esim. päihteiden käyttö, muuten kaoottinen elämäntilanne) Kiinnittymiset ryhmätoimintaan ja järjestöjen toimintaan Sosiaalinen toimintakyky Yksittäisissä asiakasprosesseissa (~10) voitu ohjata asiakas työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin, kun kokonaistilanne saatu tasapainoon. Oikea-aikaisuus! Asiakkaiden kokemus oman toimintakyvyn kohenemisesta Kiinnittymiset ryhmätoimintaan ja järjestöjen toimintaan sosiaalinen osallisuus! 28

29 Kysymyksiä / kommentteja? Markus Partanen Runosmäen terveysasema, Signalistinkatu , markus.partanen@turku.fi 29

Päihdepotilas terveyskeskuksessa V-S XIII Yleislääkäripäivä Markus Partanen, ylilääkäri

Päihdepotilas terveyskeskuksessa V-S XIII Yleislääkäripäivä Markus Partanen, ylilääkäri Päihdepotilas terveyskeskuksessa V-S XIII Yleislääkäripäivä 10.5.2017 Puhujasta Markus Partanen A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualue, ylilääkäri 5.9.2016 Yleislääket.eval, päihdelääketieteen erityispätevyyttä

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hanke. Tuloksia Turun kehittämisosiosta

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hanke. Tuloksia Turun kehittämisosiosta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hanke Tuloksia Turun kehittämisosiosta Lähtökohta Kehittämistyön tavoitteena on vastata sosiaali- ja terveyspalveluja paljon käyttävien päihde- ja mielenterveysasiakkaiden

Lisätiedot

Miten tunnistat päihdeongelmaisen? (jakoversio ilman kuvia)

Miten tunnistat päihdeongelmaisen? (jakoversio ilman kuvia) Miten tunnistat päihdeongelmaisen? (jakoversio ilman kuvia) Jyväskylä alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Harri Seppälä Päihdepalveluiden vastuulääkäri Attendo Terveyspalvelut Miten potilaan päihteidenkäytöstä

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa päivystystilanteen haasteet ja mahdollisuudet sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta Järvenpään SOSKU-hankkeen seminaari 7.11.2017 Outi Hietala, erikoistutkija-kehittäjä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomessa

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomessa Mielenterveys- ja päihdepalvelut Keski-Suomessa POPUP valmistelutiimi: Tarja Seuri (Ksshp) Jouko Nykänen (Uurainen) Jussi Suojasalmi (Sovatek) Juha Katajamäki (Ksshp) Tarja Saharinen (Ksshp) Marja Heikkilä

Lisätiedot

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hanke Turun kehittämisosio

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hanke Turun kehittämisosio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hanke Turun kehittämisosio Hanna Ahola, projektikoordinaattori 040 585 4630 hanna.ahola@turku.fi Turun kehittämisosio Kehittämistyön tavoitteena on

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Masennustalkoot II-tutkimus

Masennustalkoot II-tutkimus PODE Pohjalaiset masennustalkoot Masennustalkoot II-tutkimus Tutkimuslomakkeet Tutkimuksen eteneminen 08.11.2012 Mikä on Masennustalkoot II? Depression hoidon kehittämishanke psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä

Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Yhteistyö sosiaali ja terveystoimen eri toimijoiden välillä, tiimityö, verkostoitumisen tuottama hyöty ja jaksaminen työssä

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

HOITO- JA PALVELUTARPEEN KARTOITUS

HOITO- JA PALVELUTARPEEN KARTOITUS A S I A K A S L Ä H T Ö I S T Ä J A V A I K U T T A V A A P A L V E L U A M I E L E N T E R V E Y S - J A P Ä I H- D E A S I A K K A I L L E - M O N I A M M A T I L L I S E T T I I M I T P E R U S T A

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA

NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA NÄKYMÄTÖN VANHEMPI LASTENSUOJELUSSA Sirpa Kumpuniemi hankesuunnittelija Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä Kirsi Riihimäki, ylilääkäri Vantaalaisen hyvä mieli-hanke IISALMI 13.6.2012 K Riihimäki 2 23.8.2011

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

HIV potilaiden polikliinisen. Matti Ristola 4.2.2010

HIV potilaiden polikliinisen. Matti Ristola 4.2.2010 HIV potilaiden polikliinisen hoidon kehittämisestä Matti Ristola 4.2.2010 HIV-potilaan hoidon aspekteja HIV-infektion lääketieteellinen hoito Potilaan elämänhallinta Tarttuvan taudin luomat erityispiirteet

Lisätiedot

Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus

Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus Luokka Tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%

Lisätiedot

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa

Lisätiedot

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO

KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO KAKSOISDIAGNOOSI- POTILAIDEN INTEGROITU HOITO ESITYKSEN SISÄLTÖ Kaksoisdiagnoosi? Muna vai kana? Integroitu hoito? TERVEYTTÄ LAPISTA 2013 5.9.2013 Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri

Lisätiedot

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille 2013 2015 Hanna Ahola

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille 2013 2015 Hanna Ahola Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille 2013 2015 Hanna Ahola Moniammatillisilla toimintamalleilla kohti vaikuttavampaa perustason mielenterveys- ja päihdetyötä Lähtökohta Kehittämistyön tavoitteena

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10. Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.2007 Pohjanmaa-hanke hanke Pohjanmaa-hanke kuuluu laajojen, kansanterveydellisesti

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija päihdeasiakkaan apuna Vantaan terveysasemilla

Kokemusasiantuntija päihdeasiakkaan apuna Vantaan terveysasemilla Kokemusasiantuntija päihdeasiakkaan apuna Vantaan terveysasemilla Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 14.2.2017 Eila Koivunen, terveyspalvelupäällikkö Vantaan kaupunki Taustaa: Ensin Mielen Avain

Lisätiedot

Päihteet ja vanhuspsykiatria. SPGY 23.4.2015 Silja Runsten

Päihteet ja vanhuspsykiatria. SPGY 23.4.2015 Silja Runsten Päihteet ja vanhuspsykiatria SPGY 23.4.2015 Silja Runsten ikääntyneiden päihteiden käytöstä päihdeongelman tunnistamisesta ja hoidosta kaksoisdiagnoosi Päihteiden käyttö Riskikulutus Haitallinen käyttö

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013, kokemusasiantuntija Hoitotahot 1991-2012 Terveydenhuolto Mehiläinen Vitaterveyspalvelut

Lisätiedot

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta

Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

ETAPPI-TUKI 03/12/2018

ETAPPI-TUKI 03/12/2018 ETAPPI-TUKI Etappi-tuki on tarkoitettu Vaasan kaupungin omille oppilaille 1-9lk:lle Etappi-tukeen haetaan alueellisen ertu-ryhmän kautta hakemuksella Etappi-tuki on tarkoitettu niille oppilaille, joiden

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö

Moniammatillinen yhteistyö Moniammatillinen yhteistyö Case 1: Keitä ammattilaisia osallistuu potilaan hoitoon? Potilas on 78-vuotias yksin omakotitalossa asuva mies. Perussairauksina TDM, RR-tauti, psoriaasi, hyperkolesterolemia,

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Rikostaustainen palvelun käyttäjä. Antti-Jussi Ämmälä

Rikostaustainen palvelun käyttäjä. Antti-Jussi Ämmälä Rikostaustainen palvelun käyttäjä Antti-Jussi Ämmälä Sisältöä Millaisia palveluita rikostaustainen henkilö tarvitsee Mitä vankeusaikana tapahtuu Mitkä tekijät tulee huomioida palveluita suunniteltaessa

Lisätiedot

Koonti: Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäryhmän tapaaminen II Harjavallassa

Koonti: Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäryhmän tapaaminen II Harjavallassa Koonti: Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäjäryhmän tapaaminen II 2.5.2018 Harjavallassa Erilaisia tapoja järjestää sosiaalista kuntoutusta Satakunnassa: Sinkokatu / Rauma: Asiakkaiden vahvuuksien esille

Lisätiedot

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä Työkykykoordinaattori Suvi Kaipainen, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut 13.6.2017 Työkyvyn arvioinnin tiimi Työkykykoordinaattori

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

IKÄIHMINEN JA ALKOHOLI JENNA PAHKALA KUNTOUTUMISKESKUS, KOUVOLA A-KLINIKKA OY

IKÄIHMINEN JA ALKOHOLI JENNA PAHKALA KUNTOUTUMISKESKUS, KOUVOLA A-KLINIKKA OY IKÄIHMINEN JA ALKOHOLI JENNA PAHKALA KUNTOUTUMISKESKUS, KOUVOLA A-KLINIKKA OY IKÄIHMINEN, VANHUS, IÄKÄS Ei voi iällisesti määritellä Ikääntyneisyydelle ei voida asettaa yksiselitteistä rajaa yksilöllisten

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena

Kaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena Kaksoisdiagnoosiasiakkaan laadukas hoito palvelujärjestelmän tavoitteena Antti Mikkonen Psykiatrian erikoislääkäri Päihdelääketieteen erityispätevyys @addiktiopsyk Kuinka yleisiä kaksoisdiagnoosit ovat?

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria Kelnet - hankkeet Hyvinkään sairaanhoitoalueelta vuonna 2006 käynnistyneet projektit. Pääosin virkatyönä

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko

Rai- vertailukehittämisen seminaari. 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Rai- vertailukehittämisen seminaari 27.9.2012 Helsinki Messukeskus Tarja Viitikko Eksote kartalla Etäisyyksiä Lappeenrannasta: Helsinkiin 220 km Pietariin 230 km Venäjän rajalle 35 km Terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS JA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA Tilannekatsaus. Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille - Turun kehittämisosio

ASIAKASOSALLISUUS JA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA Tilannekatsaus. Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille - Turun kehittämisosio ASIAKASOSALLISUUS JA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA Tilannekatsaus Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille - Turun kehittämisosio Palvelumuotoiluhankkeen Turun kehittämisosiossa kokemusasiantuntijat

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

VANTAALAISEN HYVÄ MIELI

VANTAALAISEN HYVÄ MIELI VANTAALAISEN HYVÄ MIELI 6.9.2011 Kirsi Riihimäki ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri hankepäällikkö www.vantaa.fi/hyvamieli kirsi.riihimaki@vantaa.fi 050 3121716 K Riihimäki 2 23.8.2011 PERUSTERVEYDENHUOLTO

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa?

TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa? Tiedosta hyvinvointia 1 TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa? Vappu Karjalainen Stakes 29.3.2007 Tiedosta hyvinvointia 2 TYP- toiminta valtakunnallisesti missä nyt mennään? -TYP-verkosto

Lisätiedot

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

Pöytyän terveyskeskuksen osasto PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut

Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun

Lisätiedot

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?

Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

PSYKIATRISEN POTILAAN TUPAKKAVIEROITUS

PSYKIATRISEN POTILAAN TUPAKKAVIEROITUS PSYKIATRISEN POTILAAN TUPAKKAVIEROITUS Seija Joukanen Psy el, päihdelääketieteen ja hallinnon erityispätevyys Hämeenlinnan Terveyspalvelut Hml 270115 Tupakointi ja psykiatria tupakointi psykiatrisesti

Lisätiedot

Hoitotyö terveysasemalla

Hoitotyö terveysasemalla Hoitotyö terveysasemalla Turun terveysasemien asiakasraati 20.9.2017 Eva Antero-Jalava Terveydenhoitaja, TtM Terveysasematyö ja hoitohenkilökunta Terveysasemalla työskentelee sairaanhoitajia, terveydenhoitajia

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2012 - Länsi-Suom päihde- ja mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2012 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN

Lisätiedot

Kärkidigiä rinta rottingilla

Kärkidigiä rinta rottingilla Kärkidigiä rinta rottingilla Edistetään terveyttä ja hyvinvointia ja vähennetään eriarvoisuutta Case: Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakasta lopettamisen tukeminen Maria Juusela, LT, KFI-el

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Mauri Aalto Professori, ylilääkäri TaY, THL, EPSHP

Mauri Aalto Professori, ylilääkäri TaY, THL, EPSHP Mauri Aalto Professori, ylilääkäri TaY, THL, EPSHP } Bentsodiatsepiineihin liittyvä fyysinen ja psyykkisen riippuvuuden kehittyminen, luonne ja vaikeusaste vaihtelevat potilaasta toiseen } Fyysinen riippuvuus

Lisätiedot

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen

Lisätiedot