HÄMEENLINNAN SEUDUN YMPÄRISTÖKYSELY 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄMEENLINNAN SEUDUN YMPÄRISTÖKYSELY 2004"

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN SEUDUN YMPÄRISTÖKYSELY 2004 Mari Nurminen ja Harri Aaltonen Ympäristöosaston julkaisuja

2 Lähdeviite Nurminen M ja Aaltonen H Hämeenlinnan seudun ympäristökysely Ympäristöosaston julkaisuja 31. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä ympäristöosasto. 34 s. + 1 liite ISBN ISSN

3 Esipuhe Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen tehtävänä on hoitaa viiden kunnan alueella (Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Kalvola ja Renko) lakisääteiset ympäristönsuojelun, ympäristöterveyden ja eläinlääkintähuollon tehtävät. Näiden tehtävien lisäksi ympäristötoimi tukee alueen kestävää kehittämistä valvomalla, neuvomalla, opastamalla, tiedottamalla ja valistamalla ympäristönsuojelu-, ympäristöterveys- ja eläinlääkintäasioissa. Ympäristötoimen työn painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä vahinkojen korjaamisen sijaan. Toimimme vuorovaikutuksessa asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa, joten asukkaiden käsitykset ja mielipiteet elinympäristöstämme ovat palvelujemme kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Saamme palautetta työstämme asiakaskäynneillä, puhelimitse ja sähköpostitse. Kotisivujemme ( kautta meille voi lähettää kysymyksiä, mutta myös risuja ja ruusuja. Lisäksi teemme säännöllisin välein kyselytutkimuksia, joiden avulla keräämme tietoa asukkaiden näkemyksistä elinympäristönsä tilasta ja terveellisyydestä. Uusin kyselytutkimus tehtiin keväällä 2004 EU-projektissa Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus. Kysely laadittiin Hämeenlinnan seudun kuntien ympäristöasioiden edistämiseksi ja viranomaistyön parantamiseksi. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa alueen asukkaiden mielipiteistä sekä suhtautumisesta ympäristöön. Toimialueemme kuntien lisäksi kyselyyn osallistui myös Janakkalan kunta. Kyselytutkimusta rahoittivat Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan kunta, Hämeen ympäristökeskus ja Euroopan Unionin aluekehitysrahasto. Ympäristön tilaa kartoitettiin joukolla väitteitä, joiden tärkeyttä vastaajilta tiedusteltiin. Heiltä kysyttiin myös mielipiteitä siitä, miten samat väittämät toteutuvat käytännössä. Kaikkein tärkeimpänä asiana vastaajat pitivät juomaveden ja elintarvikkeiden puhtautta. Vastaajilta tiedusteltiin myös, miten tyytyväisiä he ovat elinympäristöönsä. Tuloksista kävi ilmi, että kuntalaiset ovat tyytyväisimpiä luonnonympäristön laatuun ja määrään. Kyselyllä kartoitettiin myös vastaajien asenteita ja toimintaa ympäristön hyväksi. Tulosten perusteella voidaan todeta, että seudun asukkaat ovat ympäristömyönteisiä. Tulosten mukaan myös kehittämisen varaa löytyy. Vastaajista 89 % piti tärkeänä sitä, että viranomaiset tiedottaisivat nykyistä enemmän ympäristöasioista. Kuitenkaan vastaajat eivät itse kokeneet olevansa erityisen aktiivisia antamaan palautetta elinympäristöstään tai osallistumaan elinympäristön suunnittelua koskeviin tilaisuuksiin. Näihin haasteisiin tarttuen jatkamme työtämme yhteisen ympäristömme hyväksi. Lopuksi tahdon lämpimästi kiittää kaikkia 400 henkilöä, jotka vastasivat ympäristökyselyymme ja auttavat meitä kehittämään työtämme yhä puhtaamman ja terveellisemmän elinympäristömme puolesta. Hämeenlinnassa Sara Syyrakki Ympäristötoimen johtaja

4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO TUTKIMUKSEN AINEISTO JA MENETELMÄT TYYTYVÄISYYS ELINYMPÄRISTÖÖN TYYTYVÄISYYS PALVELUIHIN HÄMEENLINNASSA HÄMEENLINNAN TULOSTEN VERTAILU MUIHIN KAUPUNKEIHIN TYYTYVÄISYYS ELINYMPÄRISTÖÖN KOKO HÄMEENLINNAN SEUDULLA YMPÄRISTÖN- TILA JA -TÄRKEYS VIRANOMAISET PUHTAAMMAN JA TERVEELLISEMMÄN YMPÄRISTÖN PUOLESTA YMPÄRISTÖASENTEET JA TOIMINTATAVAT YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET TYYTYVÄISYYS ELINYMPÄRISTÖÖN YMPÄRISTÖN- TILA JA TÄRKEYS VIRANOMAISTOIMINTA PUHTAAMMAN JA TERVEELLISEMMÄN YMPÄRISTÖN AIKAANSAAMISEKSI YMPÄRISTÖASENTEET JA TOIMINTATAVAT KUNTAKOHTAISIA ARVIOITA VAHVUUKSISTA JA HEIKKOUKSISTA LÄHTEET:

5 Tiivistelmä Keväällä 2004 Hämeenlinnan seudulla Hattulassa, Hauholla, Hämeenlinnassa, Janakkalassa, Kalvolassa ja Rengossa tehtiin kyselytutkimus, jossa selvitettiin asukkaiden ympäristöä koskevia käsityksiä. Kysely lähetettiin satunnaisotoksella valitulle 1000 Hämeenlinnan, Hattulan, Hauhon, Kalvolan, Rengon ja Janakkalan asukkaalle. Kyselyyn vastasi 400 henkilöä, jolloin vastausprosentiksi muodostui 40 %. Kyselyllä selvitettiin asukkaiden näkemyksiä kotikuntansa ympäristön tilasta ja ympäristöviranomaisten toiminnasta sekä asukkaiden yleisiä ympäristöasenteita ja valmiutta toimia ympäristöystävällisellä tavalla. Vastaajien tyytyväisyyttä elinympäristöönsä kartoitettiin väittämillä. Vastaajat olivat kaikkein tyytyväisimpiä luonnonympäristön- ja luonto- ja retkeilyreittien määrään ja laatuun. Tyytymättömimpiä vastaajat olivat työmahdollisuuksiin ja julkiseen liikenteeseen. Ympäristön tilaa kartoitettiin väittämillä, joiden tärkeyttä ja toteutumista vastaajia pyydettiin arvioimaan. Tärkeimpinä asioina pidettiin elintarvikkeiden ja juomaveden puhtautta sekä asuinympäristön turvallisuutta. Vähemmän tärkeänä pidettiin elintarvikkeiden luonnonmukaista tuotantoa. Kunnittaisia eroja ei tärkeinä pidetyillä asioilla juuri ole. Väittämien toteutumisen arvioinnissa oli jonkin verran kuntakohtaisia eroja. Hauhoa lukuun ottamatta kaikissa kunnissa parhaiten toteutuneeksi arvioitiin juomaveden puhtaus. Hauholla sen sijaan parhaiten toteutuneeksi arvioitiin asuinympäristön turvallisuus. Osa kysymyksistä kartoitti viranomaisten toimintaa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitä viranomaisten tulisi tehdä puhtaamman ja terveellisemmän ympäristön aikaansaamiseksi. Vastaajat arvioivat tiedottamisen lisääminen tärkeimmäksi viranomaistoimeksi, peräti 89 % vastaajista pitää erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä sitä, että viranomaiset tiedottavat nykyistä enemmän. Vähiten vastaajat kannattivat valvonnan lisäämistä. Asukkaiden suhtautumista ympäristöasioihin mitattiin erilaisilla väittämillä. Vastaajien toimintatapoja tarkasteltaessa havaitaan, että lajittelu ja sähkönsäästö kotona kuvaavat parhaiten vastaajien toimintatapoja. Heikoimmin toimintatapoja kuvaa palautteen anto paikallisviranomaisille ja elinympäristön suunnittelua koskeviin tilaisuuksiin osallistuminen. Tämän selvityksen perusteella voidaan todeta, että ympäristö on yhteinen asia ja seudun asukkaat kokevat ympäristöasiat tärkeiksi. 2

6 1. Johdanto Keväällä 2004 Hämeenlinnan seudulla Hattulassa, Hauholla, Hämeenlinnassa, Janakkalassa, Kalvolassa ja Rengossa tehtiin kyselytutkimus. Siinä selvitettiin asukkaiden ympäristöä koskevia asenteita ja toimintatapoja. Ympäristökysely laadittiin Hämeenlinnan seudun kuntien ympäristöasioiden edistämiseksi ja viranomaistyön parantamiseksi. Kyselyllä selvitettiin seudun asukkaiden näkemyksiä kotikuntansa ympäristön tilasta ja ympäristöviranomaisten toiminnasta sekä asukkaiden yleisiä ympäristöasenteita ja valmiutta toimia ympäristöystävällisellä tavalla. Tietoa kerättiin Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston toiminnan vaikuttavuuden ja palvelujen laadun arvioinnin pohjaksi. Muita tavoitteita olivat kestävän kehityksen indikaattoreiden kehittäminen sekä kokonaiskuvan saaminen asukkaiden ympäristöön liittyvistä käsityksistä ja toiminnasta. Kyselyn avulla on mahdollista vertailla toiminnan kehittymistä ja kuntalaisten näkemysten muuttumista. Vertailutietoa saadaan vuonna 1997 Hämeenlinnan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston toimesta laaditusta tutkimuksesta Terveyteen vaikuttavat ympäristötekijät ja ympäristöterveydenhuolto kuntalaisten arvioimana. Kysymysten laadintaan ovat osallistuneet Hämeenlinnan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston lisäksi Hämeenlinnan kaupunki, Hämeen ympäristökeskus sekä Seutukeskus Oy Häme. Tutkimusta ovat rahoittaneet Ympäristöosasto, Hämeenlinnan kaupunki, Janakkalan kunta, Hämeen ympäristökeskus sekä Euroopan Unionin aluekehitysrahasto. 3

7 2. Tutkimuksen aineisto ja menetelmät Tutkimusta varten tilattiin Väestörekisterikeskuksesta 1000 hengen satunnaisotos, jonka perusjoukko muodostui Hämeenlinnan seudun kuntien yli 15 -vuotiaasta väestöstä. Kyselyyn vastasi 400 henkilöä, jolloin vastausprosentiksi muodostui 40 %. Tätä voidaan pitää hyvänä tasona ympäristökyselyssä. Vastanneiden asuinkuntien suhde vastaa suurin piirtein suhdetta, jossa kyselylomakkeita lähetettiin eri kuntiin (taulukko 1.). Taulukko 1. Lähetettyjen kyselyiden ja saapuneiden vastausten suhde kunnittain Kunta Lähetetyt Vastaukset Hattula 8 % 9 % Hauho 8 % 10 % Hämeenlinna 50 % 49 % Janakkala 18 % 18 % Kalvola 8 % 9 % Renko 8 % 7 % Vastaajien joukkoa voidaan verrata sekä kyselyn saaneiden joukkoon (otos) että Hämeenlinnan seudun asukkaiden joukkoon (perusjoukko). Vastaajista naisia oli 53 % ja miehiä 47 %. Sukupuolten välinen suhde vastasi suurin piirtein sitä suhdetta, joka oli otoksessa. Tilastokeskuksen väestörakenteen (2003) mukaan 54 % Hämeenlinnan väestöstä on naisia, joten vastaajien sukupuolijakauma noudattaa hyvin myös perusjoukon jakaumaa. Ikää tarkastellessa huomataan, että ikäryhmä vuotiaat on selvästi yliedustettuna. (Kuvio 1) Vastaajista tähän ikäryhmään kuuluu 21 % kun perusjoukosta tämän ikäisiä on 16 %. Vastaavasti nuoremmissa ikäluokissa vastausaktiivisuus on ollut alhaisempaa ja vastaajien lukumäärä hieman pienempi kuin perusjoukko. Sikäli kuin vastaukset riippuvat iästä tulee tämä pieni vinouma ottaa huomioon. Vastaajien ikäjakauma suhteessa perusjoukon ikäjakaumaan v 45-54v 35-44v Vastaajien ikäjakauma Perusjoukon ikäjakauma 25-34v 15-24v 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Kuvio 1. Vastaajien ikäjakauma suhteessa perusjoukon ikäjakaumaan. 4

8 Vastaajien ryhmityksessä erikokoisiin asuntokuntiin havaitaan suuria eroja. (Kuvio 2) Yksinasuvilla on selvä aliedustus. Vastapainona on kahden hengen kotitalouksien edustavuus, perusjoukossa 33 % mutta vastanneissa 45 %. Myös tätä suuremmat kotitaloudet ovat paremmin edustettuina otoksessa. Yksinasuvien kohdalla aliedustusta esiintyy kaikissa ryhmissä, eniten (3 %) ikäluokassa vuotta. Lapsiperheet ovat yliedustettuja. Perusjoukossa lapsiperheitä on kaikista asuntokunnista 24 % kun taas vastanneista heitä on 29 %. Asuntokunnan koko perusjoukossa ja vastanneissa % Vastanneet Perusjoukko Henkeä Kuvio 2. Asuntokunnan koko perusjoukossa ja otoksessa Talotyypin erittely paljastaa omakotitaloasujien edustavuuden vastanneiden joukossa.(kuvio 3) Vähäisintä vastausaktiivisuus on ollut kerrostaloasujilla. Tätä selittää osaltaan yksinasujien vähäinen vastausmäärä. Toisaalta talotyypin paljastaessa osittain myös asunnon hallintasuhteita näkyy muissakin tutkimuksissa havaittu alemman sosiaalisen statuksen omaavien heikompi vastausaktiivisuus. Vastausaktiivisuutta voi myös selittää omakotitaloasujien suuremmilla intresseillä lähiympäristön kunnon suhteen. Tämä tuli selvästi näkyviin kyselylomakkeeseen liitetystä palautemahdollisuudesta. 5

9 Asumismuoto perusjoukossa ja vastanneissa 60 % 55 % 50 % 40 % 40 % 42 % 30 % 20 % 25 % 20 % 15 % Vastanneet Perusjoukko 10 % 0 % Kerrostalo Pari-tai rivitalo Omakotitalo Kuvio 3. Asumismuoto perusjoukossa ja otoksessa Vastaajien sosiaalista koostumusta voidaan mitata myös koulutusrakenteella. (Kuvio 4) Vastausalttius nousee selvästi koulutuksen myötä. Erityisen aktiivisia ovat alemman korkeakouluasteen suorittaneet. Absoluuttisesti eniten vastauksia (38 %) on kuitenkin tullut rakenteen mukaisesti perusasteen tutkinnon suorittaneilta. Koulutusrakenne perusjoukossa ja vastanneissa % Perusjoukko Vastanneet Perusaste Keskiaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Kuvio 4. Koulutusrakenne perusjoukossa ja vastanneissa. Iän ja koulutuksen suhdetta tarkasteltaessa havaitaan, että nuorimmissa ikäluokissa vastausaktiivisuus on sitä alhaisempaa mitä matalampi koulutusaste on. (Taulukko 2) Jo keskiasteen koulutus nosti vastausaktiivisuutta. Perusasteen koulutuksen saaneiden vastausaktiivisuus kohoaa iän myötä. Yli 55- vuotiaista lähtien tilanne oli päinvastainen kuin nuorilla. Alhainen koulutus takasi innokkaimmat vastaajat. Koko aineiston tasolla havaitaan että koulutustason nousu 6

10 ei takaa vastausaktiivisuuden nousua vaan vastausalttius on suurinta perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneilla. Taulukko 2. Vastanneiden koulutusrakenne iän mukaan Ikä % Perusaste Keskiaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Yht N Kuviossa 5 näkyy vastanneiden prosenttiosuudet sen mukaan onko vastaaja palkansaaja, eläkeläinen, yrittäjä, opiskelija, työtön tai kotiäiti. Vuoden 1997 kyselyyn verratessa havaitaan, että työttömien määrä vastanneissa on laskenut selvästi. Nyt heidän osuutensa oli 5 % kun aiemmin se oli 12 %. Palkansaajien osuus on pysynyt samansuuruisena mutta eläkeläisten 25 % määrä on kasvanut 31 %. Yht Mihin ammattiryhmään kuulut? 5 % 4 % 2 % 2 % 9 % 47 % Palkansaajat Eläkeläiset Varusmiehet,opiskelijat Työttömät Muut yrittäjät Maatalousyrittäjät Kotiäiti 31 % Kuvio 5. Mihin ammattiryhmään kuulut? 7

11 3. Tyytyväisyys elinympäristöön 3.1 Tyytyväisyys palveluihin Hämeenlinnassa Vastaajien tyytyväisyyttä elinympäristöönsä kartoitettiin väittämillä. Vastaajien mielipiteiden jakautuminen näkyvät kuviossa 6. Suurinta tyytyväisyys oli luonnonympäristön- ja luonto- ja retkeilyreittien määrään ja laatuun. Tyytymättömimpiä vastaajat olivat työmahdollisuuksiin ja julkiseen liikenteeseen. Miten tyytyväinen olet seuraaviin asioihin asumistasoon ja asunnon saatavuuteen työmahdollisuuksiin luonnonympäristön laatuun rakennetun ympäristön laatuun sosiaali-ja terveyspalveluiden määrään t kulttuuri-,virkistys-ja vapaa-ajan palveluide koulutusmahdollisuuksiin ja koulujen määrään julkiseen liikenteeseen mahdollisuuteen osallistua turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen Luonto-ja retkeilyreittien laatuun ja määrään kevyenliikenteen oloihin luonnonsuojelualueiden määrään ympäristöasioiden hoidon tilaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittän tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön En osaa sanoa Kuvio 6. Miten tyytyväisiä asukkaat olivat kysyttyihin asioihin Aikavertailua voidaan joissakin kohdissa tehdä Hämeenlinnan kaupunkikyselyn tuloksiin vuonna Tulokset koskevat ainoastaan Hämeenlinnaa, koska muiden kuntien vertailukohtaa ei ollut. (Kuvio 7) 8

12 Miten tyytyväinen olet seuraaviin asioihin Hämeenlinnassa? keskiarvo 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen Julkiseen liikenteeseen Koulutusmahdollisuuksiin ja koulujen määrään Asumistasoon ja asunnon saatavuuteen Luonto-ja retkeilyreittien laatuun ja määrään Kuvio 7. Miten tyytyväinen olet seuraaviin asioihin Hämeenlinnassa vuosina 1999, 2002 ja 2004 (Lähteet: Hämeenlinnan kaupunki: Hämeenlinnan kaupunkikysely 2002.) Vastaajat ovat aiempaa tyytymättömämpiä turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen sekä julkiseen liikenteeseen. Asumiseen ja koulutusmahdollisuuksiin liittyviin seikkoihin ollaan sen sijaan aiempaa tyytyväisempiä. Asunnon saatavuuteen liittyvässä kohdassa tarkoitettiin vuoden 2002 kaupunkikyselyssä ainoastaan vuokra-asuntoja. Tämä saattaa osaltaan vaikuttaa vastaajien arvioiden parantumiseen. Tätä tukee myös iän selvä vaikutus tyytyväisyysasteeseen. (Kuvio 8) Nuorimmasta, ja varmimmin vuokralla asuvasta, ikäluokasta vain 41 % on tyytyväisiä asumistasoon ja asunnon saatavuuteen. Miten tyytyväinen olet asumistasoon ja asunnon saatavuuteen ikäluokka erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön erittäin tyytymätön en osaa sanoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 8. Tyytyväisyys asumistasoon ikäluokittain vuonna (N=378) 9

13 3.2 Hämeenlinnan tulosten vertailu muihin kaupunkeihin Vastaajien tyytyväisyyttä voidaan verrata myös muihin kaupunkeihin. Hämeenlinnan ja Helsingin yleistä tilaa voidaan arvioida joidenkin kohtien osalta vertaamalla tuloksia Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimukseen Helsinkiläisten ympäristöasenteet vuonna Vertailua vaikeuttaa kyselyiden erilainen asteikko. Jotta vertailu olisi mahdollista, on kuvion 9 asteikossa helsinkiläisten kyselyn asteikkoa muutettu niin, että arvo kohtalainen on jätetty pois. Hämeenlinnalaisten osalta arvona hyvä käytetään kyselyn arvoa melko hyvä. Hämeenlinnalaisten kyselyssä oli mukana myös vaihtoehdot en osaa sanoa ja erittäin hyvä, jotka on jätetty kuviosta pois. Pakolliset muutokset alentavat kuvion luotettavuutta mutta joitakin johtopäätöksiä voidaan silti tehdä, etenkin luotettavamman huonosti arvon kohdalla. Helsinkiläiset kokevat ilmanlaadun sekä lajittelun ja kierrätyksen heikommaksi kuin Hämeenlinnalaiset. Huonoimpana molemmissa kaupungeissa pidetään vesistön puhtautta. Hämeenlinnaa ja Helsinkiä koskevia yleisiä arvioita % hyvin huonosti Helsinki Hämeenlinna Helsinki Hämeenlinna Helsinki Hämeenlinna Helsinki Hämeenlinna Helsinki Hämeenlinna Ilmanlaatu Vesistöjen puhtaus Lajittelu ja kierrätys Leikkipaikat Kevyenliikenteen olot Kuvio 9. Hämeenlinnan ja Helsingin tilaa koskevia yleisiä arvioita (Lähteet: Lankinen, Sairinen: Helsinkiläisten ympäristöasenteet vuonna 2000.) Hämeenlinna on ollut mukana kehittämässä yhteisiä eurooppalaisia kestävän kehityksen indikaattoreita, joista yksi on asukkaiden tyytyväisyys elinympäristöönsä. Seuraavissa kuvioissa verrataan hämeenlinnalaisten vastaajien arvioita kohdittain muutamien muiden eurooppalaisten kaupunkien asukkaiden vastauksiin. Luonnonympäristön laatua koskevissa arvioissa hämeenlinnalaiset ovat oslolaisten ohella tyytyväisimpiä. (Kuvio10) Hämeenlinnalaisista vastaajista tyytyväisiä oli 89 % kun esimerkiksi Tamperelaisista vain 51 %. Barcelonassa tyytymättömyys oli vertailukaupungeista selvästi suurinta, 58 %. 10

14 Tyytyväisyys luonnonympäristön laatuun 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Hämeenlinna Tampere Tukholma Oslo Barcelona tyytyväinen tyytymätön en osaa sanoa Kuvio10. Tyytyväisyys luonnonympäristön laatuun Hämeenlinnassa ja muutamissa Euroopan kaupungeissa (Lähteet: European common indicators 2003, s47 ) Asumiseen liittyvissä arvioissa nähdään kuviosta 11, että hämeenlinnalaiset (74 %) vastaajat ovat lähes yhtä tyytyväisiä kuin tamperelaiset vastaajat (77 %). Suurinta tyytyväisyys on Oslossa 87 %. Barcelonassa vain 17 % vastanneista oli tyytyväisiä asumisoloihinsa. Tyytyväisyys asumistasoon ja asunnon saatavuuteen 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Hämeenlinna Tampere Tukholma Oslo Barcelona tyytyväinen tyytymätön en osaa sanoa Kuvio 11. Tyytyväisyys asumistasoon ja asunnon saatavuuteen Hämeenlinnassa ja muutamissa Euroopan kaupungeissa (Lähteet: European common indicators 2003 s.54) Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvissä arvioissa on yleinen tyytymättömyys suurempaa. (Kuvio 12) Hämeenlinnalaisten vastaajien tyytyväisyys on kuitenkin vertailukaupungeista suurinta, 62 %. Tamperelaisista vain 22 % on tyytyväisiä ja suuri joukko, 64 %, ei osaa sanoa mielipidettään. Tukholmalaisten arviot tyytyväisyydestä vastaavat suunnilleen hämeenlinnalaisten arvioita. Sen sijaan oslolaisen arvioivat palvelua ristiriitaisesti; 48 % vastaajista on tyytymättömiä ja 52 % tyytyväisiä. Barcelonasta ei ole tähän kohtaan kerättyä tietoja. 11

15 Tyytyväisyys sosiaali- ja terveyspalveluihin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Hämeenlinna Tampere Tukholma Oslo tyytyväinen tyytymätön en osaa sanoa Kuvio 12. Tyytyväisyys sosiaali- ja terveyspalveluihin Hämeenlinnassa ja muutamissa Euroopan kaupungeissa (Lähteet: European common indicators 2003, s 49) 3.3 Tyytyväisyys elinympäristöön koko Hämeenlinnan seudulla Koko aineistossa mitattu tyytyväisyys elinympäristöön tuotti hyvin samansuuntaisen tuloksen kuin Hämeenlinnan otoksessa. (Kuvio 13) Tyytyväisimpiä oltiin luonnonympäristön laatuun ja määrään. Tyytymättömyys oli suurinta työmahdollisuuksien ohella paikallistason osallistumismahdollisuuksiin suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseissa. Julkiseen liikenteeseen oltiin Hattulassa (56 %) ja Kalvolassa (50 %) muita seudun kuntia tyytymättömämpiä. Hauholla ja Rengossa oli tyytymättömyyttä kevyenliikenteen oloihin ja lisäksi renkolaisista vastaajista 43 % oli tyytymättömiä kulttuuri-, virkistys- ja vapaa-ajan palveluiden laatuun ja määrään. Ympäristöasioiden hoidon tilaan oltiin sen sijaan tyytyväisimpiä Hämeenlinnassa (58 %) ja Hauholla (61 %). 12

16 Tyytyväisyys ympäristöön Asumistaso ja asunnon saatavuus Työmahdollisuudet Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Koulutusmahdollisuudet Julkinen liikenne Osallistumismahdollisuudet Turvallisuus Luonto- ja retkeilyreitit Kevyenliikenteen reitit Luonnonsuojelualueiden määrä Ympäristöasioiden hoito 0 % 50 % 100 % Erittäin tyytyväinen Melko tyytyväinen Melko tyytymätön Erittäin tyytymätön Ei osaa sanoa Kuvio 13. Miten tyytyväinen olet seuraaviin asioihin asuinpaikkakunnallasi? 13

17 4. Ympäristön- tila ja -tärkeys Ympäristön tilaa kartoitettiin väittämillä, joiden tärkeyttä ja toteutumista vastaajia pyydettiin arvioimaan. (Kuviot 14 ja 15) Esitetyt asiat koettiin yleisesti tärkeiksi, mikä on normaali tulos ympäristökyselyissä. Tärkeimpinä asioina pidettiin elintarvikkeiden ja juomaveden puhtautta sekä asuinympäristön turvallisuutta. Vähemmän tärkeänä pidettiin elintarvikkeiden luonnonmukaista tuotantoa. Miten tärkeänä pidät seuraavia asioita? Elintarvikkeet ovat puhtaita Juomavesi on puhdasta Asuinympäristöni on turvallinen Aasuinympäristöni on viihtyisä Teollisuudesta ei aiheudu haittaa Yritykset panostavat ympäristöasioiden hallintaan Asuntoni sisäilma on puhdasta Asuntoon ei kantaudu melua Asuinkuntasi ilmanlaatu on hyvä Vesistöjen tila on hyvä Uhanalaisia kasveja ja eläimiä suojellaan Metsistä pidetään huolta Jätteitä lajitellaan ja kierrätetään Pilaantuneita maa-alueita tutkitaan ja Ympäristökasvatusta tarjotaan lapsille ja nuorille Ympäristötietoa tarjotaan kaikenikäisille Liikenne on turvallista Koulujen ympäristö on turvallinen Leikkipaikat ovat turvallisia Kevyenliikenteen väyliä on riittävästi Ostamani elintarvikkeet ovat tuoreita Ostamani elintarvikkeet ovat luonnonmukaisesti tuotettuja 0 % 50 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä Ei osaa sanoa Kuvio 14. Ympäristöasioiden tärkeys vastaajien arvioimana N= Juomaveden puhtaus ja asuinympäristön turvallisuus arvioitiin väittämistä myös parhaiten toteutuneiksi. Myöskään teollisuudesta ei arvioitu aiheutuvan haittaa asuinalueelle, kuitenkin toivotaan yritysten panostavan enemmän ympäristöasioiden hallintaan. Suurin ero tärkeyden ja toteutumisen välillä on vesistöjen tilassa. Samoin asukkaat pitävät tärkeänä koulujen ympäristön- ja leikkipaikkojen turvallisuutta mutta arvioivat näiden toteutuneen siihen nähden heikosti. (Kuviot 14 ja 15) 14

18 Miten hyvin seuraavat asiat toteutuvat? Elintarvikkeet ovat puhtaita Juomavesi on puhdasta Asuinympäristöni on turvallinen Asuinympäristöni on viihtyisä Teollisuudesta ei aiheudu haittaa Yritykset panostavat ympäristöasioiden hallintaan Sisäilma on puhdasta Asuntooni ei kantaudu melua Ulkoilmanlaatu on hyvä Vesistöjen tila on hyvä Uhanalaisia lajeja suojellaan Metsistä pidetään huolta Jätteitä lajitellaan ja kierrätetään Pilaantuneita maa-alueita tutkitaan ja kunnostetaan Ympäristötietoa tarjotaan lapsille ja nuorille Ympäristötietoa tarjotaan kaikenikäisille Liikenne on turvallista Koulujen ympäristö on turvallinen Leikkipaikat ovat turvallisia Kevyenliikenteen väyliä on riittävästi Ostamani elintarvikkeet ovat tuoreita Ostamani elintarvikkeet ovat luonnonmukaisesti tuotettuja 0 % 50 % 100 % Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti Ei osaa sanoa Kuvio 15. Ympäristöasioiden toteutuminen vastaajien arvioimana N= Kunnittaisia eroja ei tärkeinä pidetyillä asioilla juuri ole. Tärkeimpinä kohtina pidettiin juomaveden puhtautta ja asuinalueen turvallisuutta. Kaikki kohdat arvioidaan pääsääntöisesti tärkeiksi, hieman vähemmän tärkeänä pidetään luomutuotantoa ja pilaantuneiden maa-alueiden parantamista. Toteutuneisuudessa on suurempia kuntakohtaisia eroja. Hauhoa lukuun ottamatta kaikissa kunnissa parhaiten toteutuneeksi arvioitiin juomaveden puhtaus. Hauholla sen sijaan parhaiten toteutuneeksi arvioitiin asuinympäristön turvallisuus. Hämeenlinnassa 21 % vastanneista arvioi kyselyn kohdan vesistöjen hyvä tila toteutuneen huonosti ja 19 % piti kevyenliikenteen väyliä riittämättöminä. Janakkalassa koettiin muita useammin (14 %), ettei ympäristötietoa ja -kasvatusta ole riittävästi tarjolla. Samoin kevyenliikenteen väyliä (25 %) pidettiin riittämättöminä. Huomattavaa kuitenkin on, että valtaosa vastaajista arvioi tilan vähintäänkin melko hyväksi. Hauholla (40%) ja Rengossa (38%) sen sijaan kevyenliikenteen väylien riittävyyden koettiin toteutuneen yksiselitteisen heikosti. 15

19 Kuvioista 16 ja 17 huomataan, kuinka vastaajien kyselyssä annetuista vaihtoehdoista arvioimat kolme tärkeintä kohtaa asuinpaikkakunnalla, ovat myös heidän mielestään parhaiten toteutuneet. Tärkeyden ja toteutumisen suhdetta kuvataan kuviossa 18. Asukkaiden mielestä kolme tärkeintä asiaa ovat vastauksien lkm Elintarvikkeet ovat puhtaita Juomavesi on puhdasta Asuinympäristöni on turvallinen Kuvio 16. Vastaajien arvioimat kolme tärkeintä seikkaa asuinpaikkakunnalla. N=320 vastauksien lkm 250 Asukkaiden mielestä kolme parhaiten toteutunutta ovat Elintarvikkeet ovat puhtaita Juomavesi on puhdasta Asuinympäristöni on turvallinen Kuvio 17. Vastaajien arvioimat kolme parhaiten toteutunutta seikkaa asuinpaikkakunnalla. N=319 16

20 Kolme tärkeintä ja kolme parhaiten toteutunutta asiaa asuinkunnassa Juomavesi on puhdasta 73 % 68 % Asuinympäristöni on turvallinen 49 % 41 % Tärkeys Toteuma Elintarvikkeet ovat puhtaita 34 % 27 % % Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristökysely 2004 Kuvio 18. Vastaajien näkemys kolmesta tärkeimmästä ja parhaiten toteutuneesta asiasta kotikunnassa Verratessa vuoden 1997 kyselyyn huomataan, että vesistöjen tila koetaan selvästi tärkeämmäksi kuin ennen. (Kuvio 19) Samoin turvallisuusasiat, asuinympäristön ilmanlaatu ja viihtyisyys sekä melutaso koetaan entistä tärkeämmiksi. Elintarvikkeiden puhtaus ja teollisuuden haitat asuinalueelle koetaan sen sijaan aiempaa vähemmän tärkeiksi. Tätä voivat selittää sekä elintarvikehuollon tason ja valvonnan parantuminen että osittain myös vallitseva taloudellinen ja poliittinen tilanne, joka heijastuu tiedotusvälineiden kautta ihmisten asenteisiin. Vesistöjen hyvän tilan toteutuminen 1997 ja 2004 Vesistöjen tila on hyvä 1997 Vesistöjen tila on hyvä 2004 Erittäin hyvin Melko hyvin Melko huonosti Erittäin huonosti Ei osaa sanoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähteet: Ympäristöterveyskysely 1997 & Hämeenlinnan seudullinen ympäristökysely 2004 Kuvio 19. Miten tärkeäksi koet seuraavat seikat vuonna 1997 ja vuonna 2004? Ainoastaan vesistöjen tila ja turvallisuuteen liittyvät asiat ovat vastaajien mielestä aiempaa heikommin toteutuneet. Vesistöjen tila koetaan selvästi aiempaa huonommaksi. Vertailua tosin vaikeuttaa kyselyissä eri vuosina käytetyt erilaiset sanamuodot. Vuoden 1997 kyselyssä tiedusteltiin toteutuuko vesistöjen uimakelpoisuus kun taas vuoden 2004 kyselyssä tiedustellaan onko vesistöjen tila hyvä. 17

21 Vesistöjen tilan tärkeys ja toteuma Hämeenlinnassa 100 % Miten tärkeänä pidät vesistöjen hyvää tilaa Toteutuuko se että vesistöjen tila on hyvä erittäin tärkeä / erittäin hyvin toteutunut ei kovin tärkeä/ melko huonosti toteutunut en osaa sanoa melko tärkeä/ melko hyvin toteutunut ei lainkaan tärkeä / erittäin huonosti toteutunut Kuvio 20. Vastaajista 51 % on sitä mieltä että vesistöjen tila on hyvä Ilmanlaatu sen sijaan on vastaajien mielestä parantunut merkittävästi samoin myös tärkeänä pidetty asuntojen melutaso ja juomaveden puhtaus. Ilmanlaatu on vastaajien mielestä Hämeenlinnan seudulla hyvää tasoa. Yli puolet vastaajista arvioi ilmanlaadun olevan melko hyvää tasoa ja 27 % vastaajista pitää ilmanlaatua erittäin hyvänä. (Kuvio 21) Kunnittain vertailtaessa hämeenlinnalaiset arvioivat ilmanlaatunsa hieman heikommaksi kuin muut. 60 Asuinkuntasi ilmanlaatu on hyvä en osaa sanoa erittäin huonosti melko huonosti melko hyvin erittäin hyvin Kuvio 21. Toteutuuko se, että asuinkuntasi ilmanlaatu on hyvä? (N=386) 18

22 5. Viranomaiset puhtaamman ja terveellisemmän ympäristön puolesta Vastaajilta kysyttäessä mitä viranomaisten tulisi tehdä puhtaamman ja terveellisemmän ympäristön aikaansaamiseksi arvioitiin tiedottamisen lisääminen tärkeimmäksi viranomaistoimeksi. 89 % vastaajista pitää erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä sitä, että viranomaiset tiedottavat nykyistä enemmän. Vähiten (71 %) kannatettiin valvonnan lisäämistä. (Kuvio 22) Suuria kunnittaisia eroja ei vastauksissa ollut. Kalvolalaiset vastaajat toisin toivoivat muita enemmän (83 %) valvonnan lisäystä. Mitä viranomaisten tulisi tehdä puhtaamman ja terveellisemmän ympäristön aikaansaamiseksi Lisätä yhteistyötä yritysten kanssa Järjestää asukkaille ympäristökasvatusta ja valistusta Lisätä yhteissuunnittelua asukkaiden kanssa Tiedottaa asiasta nykyistä enemmän Lisätä ympäristöasioihin liittyvää valvontaa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin tärkeä tehtävä melko tärkeä tehtävä ei kovin tärkeä tehtävä ei lainkaan tärkeä tehtävä en osaa sanoa Kuvio 22. Mitä viranomaisten pitäisi tehdä puhtaamman ja terveellisemmän ympäristön aikaansaamiseksi? Vastaajilta tiedusteltiin erilaisia keinoja, joilla ympäristöhaittoja voidaan ehkäistä. Näistä tärkeimpänä keinona, 88 %, pidettiin ympäristökasvatusta ja -valistusta. (Kuvio 23) Vastaajat arvioivat merkitykseltään vähäisimmäksi keinoksi (39 %) ympäristöverot ja kierrätysmaksut. 19

23 Miten tärkeinä pidät seuraavia keinoja ympäristöhaittojen ehkäisyssä Ympäristökasvatus ja -valistus Oma toiminta ympäristön hyväksi Energiansäästö Paikalliset ympäristönsuojelumääräykset Lainsäädäntöä Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus Ympäristöluvat Osallistuva suunnittelu Kulutuksen vähentäminen Tutkimus ja tekniikka Viranomaisvalvonta Y mpäristöverot ja kierrätysmaksut 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin tärkeä melko tärkeä ei kovin tärkeä ei lainkaan tärkeä en osaa sanoa Kuvio 23. Miten tärkeänä pidät seuraavia keinoja ympäristöhaittojen ehkäisyssä? Vastaajilta tiedusteltiin eri tiedotusvälineiden keskinäistä tärkeyttä ympäristötiedon välittäjinä. (Kuvio 24) Selvästi tärkein ympäristötiedon lähde vastaajien mukaan on paikallinen sanomalehti (74 %). TÄRKEIMMÄT YMPÄRISTÖTIEDON LÄHTEET 1 % 7 % 2 % 1 % 1 % 2 % Paikallinen sanomalehti 8 % Valtakunnallinen sanomalehti Paikallisradiot 4 % Television alueuutiset Viranomaisten palvelut Kunnan ympäristöviranomaisen internetsivut Hämeen ympäristökeskuksen internetsivut Kansalaisjärjestöt Muu 74 % Kuvio 24. Miten tärkeänä pidät seuraavia tiedotusvälineitä kotiseutusi ympäristötiedon välittäjinä 20

24 21

25 Ympäristötiedon lähteet Paikallinen sanomalehti Valtakunnallinen sanomalehti Paikallisradio Television alueuutiset Viranomaisten palvelut Kunnan internetsivut Ympäristökeskuksen internetsivut Kansalaisjärjestöt 0 % 50 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä Ei osaa sanoa Kuvio 25. Ympäristötiedon lähteet 22

26 6. Ympäristöasenteet ja toimintatavat Asukkaiden suhtautumista ympäristöasioihin mitattiin yhdeksällä väittämällä (Kuvio 26.). Vastaajat olivat sekä kiinnostuneita ympäristöasioista, että valmiita muuttamaan kulutustapojaan ympäristöä suojellakseen. Vastaajista 95 % koki, ettei ympäristöasioista huolehtiminen ole avain päättäjien ja asiantuntijoiden tehtävä ja 69 % uskoi tavallisella ihmisellä olevan todellisia vaikutusmahdollisuuksia ympäristön tilan kehitykseen. Asukkaiden suhtautuminen ympäristöasioihin Olen valmis muuttamaan kulutustapojani, jos voin siten suojella ympäristöäni Ympäristöasioista huolehtiminen ei ole vain päättäjien ja asiantuntijoiden tehtävä Olen huolissani luonnon tuhoutumisesta Olen kiinnostunut ympäristöasioista Kestävän kehityksen käsite on minulle tuttu Kiinnitän ympäristöasioihin lähes päivittäin huomiota Tavallisella ihmisellä on todellisia vaikutusmahdollisuuksia ympäristön tilan kehitykseen Olen valmis tinkimään elintasostani saaste- ja ympäristöongelmien vähentämiseksi Ympäristöasioista puhutaan liian vähän % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä en osaa sanoa Kuvio 26. Asukkaiden suhtautuminen ympäristöasioihin Omia kulutustapojaan oli valmiita muuttamaan peräti 95 % vastaajista. Kulutustapojen muutoshalukkuutta tarkasteltaessa huomataan, että naiset ovat miehiä valmiimpia muuttamaan kulutustapojaan ympäristöä suojellakseen (Kuvio 27.). Ikäluokittain tarkasteltuna voidaan havaita että suurin muutoshalukkuus löytyy vuotiaissa, joista 91 % suhtautui asiaan myönteisesti (Kuvio 28.). Vähiten muutoshalukkuutta oli nuorimmassa vastaajaryhmässä eli ikäryhmään kuuluvissa, joista 11 % ei ollut valmiita muuttamaan kulutustapojaan ympäristön hyväksi. 23

27 Olen valmis muuttamaan kulutustapojani, jos voin siten suojella ympäristöäni Nainen Mies täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä en osaa sanoa jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 27. Naisten ja miesten kulutustapojen muutoshalukkuus ympäristönsuojelemiseksi Olen valmis muuttamaan kulutustapojani, jos voin siten suojella ympäristöäni täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä en osaa sanoa jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 28. Kaikkien ikäluokkien kulutustapojen muutoshalukkuus ympäristön suojelemiseksi Vanhimmat vastaajista suhtautuvat muita ikäryhmiä kriittisimmin siihen, että tavallisella ihmisellä voi olla todellisia vaikutusmahdollisuuksia ympäristön tilan kehitykseen (kuvio 29.). Heistä 29 % kokee, ettei vaikutusmahdollisuuksia ole. Myönteisimmin asiaan suhtautuvat vuotiaat, joista 75 % uskoo, että todellisia vaikutusmahdollisuuksia on olemassa. 24

28 Tavallisella ihmisellä on todellisia vaikutusmahdollisuuksia ympäristön tilan kehitykseen täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä en osaa sanoa jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 29. Vaikutusmahdollisuudet ympäristön tilan kehitykseen ikäryhmittäin tarkasteltuna Ympäristöasiat kiinnostivat lähes kaikkia vastaajia. Sukupuolittain tarkasteltuna naisten ja miesten välillä ei voida havaita suurta vaihtelua. Kummassakin ryhmässä yli 80 % ilmoitti olevansa kiinnostunut ympäristöasioista (Kuvio 30.). Ikäryhmittäin tarkasteltuna voidaan havaita, että nuorin ikäryhmä eli vuotiaat ovat kaikkein vähiten kiinnostuneita ympäristöasioista. Ympäristöasioista eniten kiinnostuneita olivat ikäluokkaan kuuluvat, joista 91 % koki asian kiinnostavaksi (Kuvio 31.). Olen kiinnostunut ympäristöasioista Nainen Mies täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä en osaa sanoa jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 30. Naisten ja miesten kiinnostuneisuus ympäristöasioihin 25

29 Olen kiinnostunut ympäristöasioista täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä en osaa sanoa jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 31. Ympäristöasioiden kiinnostavuus ikäryhmittäin Ympäristöasenteiden lisäksi kyselyllä kartoitettiin vastaajien toimintatapoja ympäristöasioissa. Jätteiden lajittelu ja sähkönsäästö kuvaavat parhaiten vastaajien toimintatapoja (Kuvio 32.). Heikoimmin toimintatapoja kuvaa palautteen anto paikallisviranomaisille ja elinympäristön suunnittelua koskeviin tilaisuuksiin osallistuminen. Vastaajista 10 % ilmoitti osallistuvansa elinympäristöään koskeviin suunnittelutilaisuuksiin ja 11 % kertoi antavansa palautetta viranomaisille elinympäristönsä asioista. Miten hyvin seuraavat väittämät kuvaavat toimintatapojasi? Lajittelen jätteet eri jätteenkeräilyastioihin vietäviksi Yritän säästää sähköä kotona Liikun vapaa-aikaani paljon luonnossa Yritän vähentää vedenkulutustani Vältän tarpeettomien kulutustavaroiden ostamista Kierrätän vaatteita ja tavaroita Valitsen ympäristöystävällisen kulkumuodon (kävelen, pyöräilen, käytän julkisia kulkuvälineitä) Olen valmis maksamaan ympäristöystävällisistä tuotteista Annan palautetta paikallisviranomaisille elinympäristöni asioista Osallistun elinympäristöni suunnittelua koskeviin tilaisuuksiin 0 % 50 % 100 % Kuvaa hyvin Kuvaa melko hyvin Kuvaa huonosti Ei kuvaa lainkaan Ei osaa sanoa Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristökysely 2004 Kuvio 32. Miten hyvin väitteet kuvaavat vastaajien toimintatapoja 26

30 Lajitteluaktiivisuutta tarkasteltiin lähemmin kunnittain, ikäryhmittäin ja koulutustason mukaan. Kunnittain vertailtaessa voidaan havaita, että renkolaiset lajittelevat hieman muita aktiivisimmin. Vastaavasti Hattulassa lajitteluaktiivisuus on vähän muita kuntia heikompaa (Kuvio 33). Kuntakohtaisia pieniä eroja voidaan osaltaan selittää lajittelupisteiden vähäisyydellä tai niiden hankalalla tavoitettavuudella. Vastaajien antamissa palautteissa toivottiinkin kunnilta parannuksia lajittelupisteiden saavutettavuuteen. Lajitteluaktiivisuus kunnittain Renko Kalvola Janakkala Hämeenlinna Hauho Hattula 0 % kuvaa hyvin kuvaa melko hyvin en osaa sanoa kuvaa huonosti ei kuvaa lainkaa Kuvio 33. Lajitteluaktiivisuus kunnittain (N=389) Ikäluokittain lajittelua tarkasteltaessa havaitaan, että lajitteluaktiivisuus kasvaa melko lineaarisesti iän mukaan. (Kuvio 34) Vanhimmat ikäluokat lajittelevat tunnollisimmin. Suurinta aktiivisuus on ikäluokassa vuotta. Lajittelen jätteet eri jätteenkeräilyastioihin vietäviksi % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kuvaa hyvin kuvaa melko hyvin en osaa sanoa kuvaa huonosti ei kuvaa lainkaan Kuvio 34. Lajitteluaktiivisuus ikäluokittain (N=385) Koulutuksen vaikutusta lajitteluaktiivisuuteen tarkastellaan kuviossa 35. Suurinta lajitteluaktiivisuus on ylemmän koulutusasteen suorittaneilla. Yllättäen alemman korkeakouluasteen suorittaneet ilmoittavat lajittelun kuvaavan omaa toimintaansa vastaajista heikoimmin. 27

31 Lajittelen jätteet eri jätteenkeräilyastioihin vietäviksi Perusaste Keskiaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kuvaa hyvin kuvaa melko hyvin kuvaa huonosti ei kuvaa lainkaa en osaa sanoa Kuvio 35. Lajittelun ja koulutuksen välinen suhde (N=378) Kierrätysaktiivisuusjakauma on hyvin samansuuntainen lajitteluaktiivisuuden kanssa. (Kuvio 36) Kaikkein vanhimmassa ikäluokassa tosin aktiivisuus romahtaa selvemmin kuin lajittelun kohdalla. Kaiken kaikkiaan on huomattavaa, että kierrätysinnokkuus on selvästi alhaisempaa kuin lajitteluinnokkuus. Kierrätän vaatteita ja tavaroita ikäluokka % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kuvaa hyvin kuvaa huonosti en osaa sanoa Kuvio 36. Kierrätysaktiivisuus ikäluokittain (N=385) kuvaa melko hyvin ei kuvaa lainkaa Sukupuolittain tarkasteltaessa havaitaan, että naiset kierrättävät selvästi miehiä aktiivisemmin. (Kuvio 37) Myös koulutusaste vaikuttaa kierrätysaktiivisuuteen niin, että aktiivisuus nousee lineaarisesti koulutusasteen noustessa. 28

32 Kierrätän vaatteita ja tavaroita Nainen ei kuvaa lainkaan kuvaa huonosti en osaa sanoa kuvaa melko hyvin kuvaa hyvin Mies 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 37. Kierrätysaktiivisuus sukupuolittain Naiset ovat myös miehiä selvästi valmiimpia maksamaan ympäristöystävällisistä tuotteista tavallista tuotetta enemmän (Kuvio 38). Toimintatapoja tarkasteltaessa voidaan havaita naisten omaavan hieman miehiä enemmän ympäristömyönteisiä toimintatapoja. Olen valmis maksamaan ympäristöystävällisistä tuotteista enemmän kuin tavallisista tuotteista Nainen ei kuvaa lainkaan kuvaa huonosti en osaa sanoa kuvaa melko hyvin kuvaa hyvin Mies 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 38. Ympäristöystävällisten tuotteiden suurempi maksuvalmius Vastaajista yli 80 % kertoi omistavansa auton (Kuvio 39). Kunnittain tarkasteltuna eniten autonomistajia oli Hattulassa, jossa 96 % vastaajista ilmoitti omistavansa auton tai useampia autoja. Hämeenlinnassa oli eniten niitä, joilla oli käytössään yksi auto. Maalaiskunnissa monilla vastaajilla oli käytössään useita autoja. Tähän luultavasti vaikuttaa sekä pitkät etäisyydet palveluihin että julkisen liikenteen vähäisempi määrä. 29

33 Asuinpaikan ja autonomistuksen suhde Hattula Hauho Hämeenlinna Janakkala Kalvola Renko Ei autoa Useampi auto Auto Kuvio 39. Auton omistus asuinpaikan mukaan Auton käyttö työmatkan kulkutapana kasvaa odotetusti työmatkan pituuden kasvaessa. (Kuvio 40) Yllättävää sen sijaan on, etteivät kimppakyydit vastaavasti yleisty työmatkan pituuden mukaan vaan suurinta alttius useamman matkustajan yhdessä autoiluun on työmatkan ollessa 5-10 kilometriä. Julkisten liikennevälineiden käyttöosuus ei myöskään kasva suoraan suhteessa matkanpituuteen. Julkisten liikennevälineiden käyttö on suurinta työmatkan ollessa 2-5 kilometriä. Työmatkan pituuden ja käytetyn kulkuneuvon suhde 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 0-2km 2-5km 5-10km 10-20km yli 20 km Jalan Julkisilla liikennevälineillä Henkilöautolla yksin Polkupyörällä Moottoripyörällä Henkilöautolla useampi matkustaja yhdessä Kuvio 40. Työmatkan pituus ja käytetty kulkutapa (N=263) Sukupuolittain työmatkojen kulkutapaa tarkasteltaessa voidaan todeta miesten suosivan autoilua ja etenkin yksin ajamista. (Kuvio 41) Naisista 33 % käytti yksin autoa työmatkoihinsa kun miehistä 30

34 vastaava luku oli 45 %. Tosin miehet myös omistavat naisia useammin auton. Naisvastaajista autottomia oli 15 % kun miesvastaajista ilman autoa oli vain 7 %. Miten kuljen työ- tai opiskelumatkan Jalan Mies Polkupyörällä Julkisilla liikennevälineillä Nainen Moottoripyörällä Henkilöautolla yksin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Henkilöautolla useampi matkustaja yhdessä Kuvio 41. Työmatkojen kulkutapa sukupuolittain (N=179) Kunnittain työmatkojen kulkutapaa tarkastellaan kuviossa 42. Kuviosta havaitaan, että Hattulassa ja Rengossa yli 60 % vastaajista käyttää työmatkoihinsa autoa. Toisaalta Rengossa ja Kalvolassa oli myös julkisten liikennevälineiden käyttö suurinta. Hämeenlinnassa autonkäyttö työmatkoihin oli puolestaan vähäisintä. Tätä selittää se, että hämeenlinnalaisista vastaajista suurimman osan (55 %) työmatka oli alle 5 kilometriä, jolloin kävely, pyöräily ja julkiset liikennevälineet ovat suosituimmat kulkumuodot. Hämeenlinnalaisilla olikin kaikista vastanneista selvästi lyhyimmät työmatkat ja Kalvolassa vastaavasti pisimmät. Kyselyn ajankohta keväällä on varmaankin osaltaan vaikuttanut vastanneiden ilmoittamaan suureen kävely ja polkupyörän käyttömäärään. Asuinkunta ja työmatkojen kulkutapa Renko Kalvola Janakkala Hauho Hattula Hämeenlinna Jalan Polkupyörällä Julkisilla liikennevälineillä Henkilöautolla useampi matkustaja yhdessä Henkilöautolla yksin 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 42. Työmatkojen kulkutapa kunnittain (N=414) 31

35 Vastaajilta tiedusteltiin myös halukkuutta valita ympäristöystävällinen kulkumuoto jos se olisi mahdollista. (Kuvio 43) Kunnittain tarkasteltaessa havaitaan että Kalvolassa halukkuus on suurinta ja Hattulassa puolestaan selvästi vähäisintä. Valitut kulkumuodot heijastavat varsin hyvin myös asenteita; Hattulassa käytetään työmatkoihin paljon autoa ja puolet paikallisista vastaajista ei haluaisikaan valita ympäristöystävällistä kulkumuotoa. Kalvolassa asenteet ovat päinvastaiset ja julkisten kulkuneuvojen käyttö runsaampaa. Ympäristöystävällisen kulkumuodon valintahalukkuus kunnittain Renko Kalvola Janakkala Hämeenlinna Hauho kuvaa hyvin kuvaa melko hyvin en osaa sanoa kuvaa huonosti ei kuvaa lainkaa Hattula 0 % Kuvio 43. Ympäristöystävällisen kulkumuodon valintahalukkuus kunnittain (N=392) 7. Yhteenveto ja johtopäätökset 7.1 Tyytyväisyys elinympäristöön Vastaajien tyytyväisyyttä elinympäristöönsä kartoitettiin väittämillä. Vastaus valittiin vaihtoehdoista: erittäin tyytyväinen, melko tyytyväinen, melko tyytymätön, erittäin tyytymätön ja en osaa sanoa. Hämeenlinnan seudulla selvästi tyytyväisimpiä oltiin luonnonympäristön laatuun. Vähiten tyytyväisiä oltiin mahdollisuuksiin osallistua paikallistason suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin. Kunnittaisessa tarkastelussa huomataan, että julkiseen liikenteeseen oltiin Hattulassa (56 %) ja Kalvolassa (50 %) muita seudun kuntia tyytymättömämpiä. Hauholla ja Rengossa oli tyytymättömyyttä kevyenliikenteen oloihin ja lisäksi renkolaisista vastaajista 43 % oli tyytymättömiä kulttuuri-, virkistys- ja vapaa-ajan palveluiden laatuun ja määrään. Hämeenlinnalaiset vastaajat olivat tyytymättömimpiä työmahdollisuuksiin (36 %) ja julkiseen liikenteeseen (28 %). Verratessa vuoteen 2002 huomataan, että hämeenlinnalaiset ovat aiempaa tyytyväisempiä asumistasoon ja asunnon saatavuuteen sekä koulutusmahdollisuuksiin. Näin on etenkin vanhemmissa ikäluokissa. Ympäristöasioiden hoidon tilaan tarkasteltaessa tyytyväisimpiä oltiin Hämeenlinnassa (58 %) sekä Hauholla (61 %) 32

36 7.2 Ympäristön- tila ja tärkeys Ympäristöasiat koetaan yleisesti hyvin tärkeiksi. Tärkeimpinä asioina pidettiin elintarvikkeiden ja juomaveden puhtautta sekä asuinympäristön turvallisuutta. Kunnittaisia eroja ei tärkeinä pidetyillä asioilla juuri ole. Kaikki kohdat arvioidaan pääsääntöisesti tärkeiksi. Selvästi vähiten tärkeänä pidetään sen sijaan luomutuotantoa, vaikka suurin osa pitää sitäkin melko tärkeänä. Juomaveden puhtaus ja asuinympäristön turvallisuus arvioitiin väittämistä myös parhaiten toteutuneiksi. Suurin ero tärkeyden ja toteutumisen välillä on vesistöjen tilassa. Vesistöjen tila koetaankin aiempaa heikommaksi. Samoin asukkaat pitävät tärkeänä koulujen ympäristön- ja leikkipaikkojen turvallisuutta mutta arvioivat näiden toteutuneen siihen nähden heikosti. Toteutuneisuudessa on muutamia kuntakohtaisia eroja. Hauhoa lukuun ottamatta kaikissa kunnissa parhaiten toteutuneeksi arvioitiin juomaveden puhtaus. Hauholla sen sijaan parhaiten toteutuneeksi arvioitiin asuinympäristön turvallisuus. Hämeenlinnassa vastanneista arvioi kyselyn kohdan vesistöjen hyvä tila toteutuneen huonosti ja 19 % piti kevyenliikenteen väyliä riittämättöminä. Janakkalassa koettiin muita useammin, ettei ympäristötietoa ja -kasvatusta ole riittävästi tarjolla. Samoin kevyenliikenteen väyliä pidettiin riittämättöminä. Hauholla ja Rengossa kevyenliikenteen väylien riittävyyden koettiin toteutuneen vieläkin heikommin. 7.3 Viranomaistoiminta puhtaamman ja terveellisemmän ympäristön aikaansaamiseksi Vastaajilta kysyttäessä mitä viranomaisten tulisi tehdä puhtaamman ja terveellisemmän ympäristön aikaansaamiseksi arvioitiin tiedottamisen lisääminen tärkeimmäksi viranomaistoimeksi. Vähiten kannatettiin valvonnan lisäämistä. Ympäristöhaittojen tärkeimpänä ehkäisykeinona pidettiin ympäristökasvatusta ja -valistusta. Vastaajat arvioivat merkitykseltään vähäisimmäksi keinoksi ympäristöverot ja kierrätysmaksut. Selvästi tärkein ympäristötiedon lähde on paikallinen sanomalehti. Paikallisradio ja alueuutiset olivat seuraavaksi tärkeimmät lähteet. 7.4 Ympäristöasenteet ja toimintatavat Vastaajien toimintatapoja tarkasteltaessa havaitaan, että lajittelu ja sähkönsäästö kotona kuvaavat parhaiten vastaajien toimintatapoja. Heikoimmin toimintatapoja kuvaa palautteen anto paikallisviranomaisille ja elinympäristön suunnittelua koskeviin tilaisuuksiin osallistuminen. Kunnittain lajitteluaktiivisuutta verrattaessa huomataan, että renkolaiset lajittelevat aktiivisimmin kun taas Hattulassa aktiivisuus on vähäisempää. Kuitenkin kaikki vastaajat lajittelevat mielestään kiitettävästi. Lajitteluaktiivisuuteen vaikuttaa ikäluokka, sukupuoli ja koulutusaste. Aktiivisimpia lajittelijoita ovat vanhimpiin ikäluokkiin kuuluvat, naiset ja ylemmän koulutusasteen suorittaneet. Selvityksessä tarkastellaan myös vastaajien työmatkoihinsa käyttämiä kulkuneuvoja ja niiden ympäristöystävällisyyttä. Vastaajista 80 % on auto. Hattulassa ja Rengossa yli 60 % vastaajista käyttää työmatkoihinsa autoa. Toisaalta Rengossa ja Kalvolassa oli myös julkisten liikennevälineiden käyttö suurinta. Hämeenlinnassa autonkäyttö työmatkoihin oli puolestaan vähäisintä. Tätä selittää se, että hämeenlinnalaisista vastaajista suurimman osan (55 %) työmatka oli alle 5 kilometriä, jolloin 33

37 kävely, pyöräily ja julkiset liikennevälineet ovat suosituimmat kulkumuodot. Hämeenlinnalaisilla olikin kaikista vastanneista selvästi lyhyimmät työmatkat ja Kalvolassa vastaavasti pisimmät. Auton käyttö työmatkan kulkutapana kasvaa odotetusti työmatkan pituuden kasvaessa. Yllättävää sen sijaan on, etteivät kimppakyydit vastaavasti yleisty työmatkan pituuden mukaan vaan suurinta alttius useamman matkustajan yhdessä autoiluun on työmatkan ollessa 5-10 kilometriä. Julkisten liikennevälineiden käyttöosuus ei myöskään kasva suoraan suhteessa matkanpituuteen. Julkisten liikennevälineiden käyttö on suurinta työmatkan ollessa 2-5 kilometriä. Sukupuolittain työmatkojen kulkutapaa tarkasteltaessa voidaan todeta miesten suosivan autoilua ja etenkin yksin ajamista. 7.5 Kuntakohtaisia arvioita vahvuuksista ja heikkouksista Kuntakohtaisia arvioita esitettäessä täytyy muistaa otoksen koko. Hämeenlinnan ja Janakkalan osalta joitakin arvioita voidaan esittää mutta pienimmissä kunnissa vastaajien määrä on varsin pieni. Arviot muodostuvat siis varsin pienen vastaajajoukon mielipiteistä ja ovatkin vain suuntaa antavia. Hämeenlinnan vahvuudet ovat luonnonympäristö sekä luonto- ja retkeilyreittien määrä ja laatu sekä yleinen turvallisuus. Hämeenlinnalaiset ovat myös aiempaa tyytyväisempiä asumistasoon ja asunnon saatavuuteen sekä koulutusmahdollisuuksiin. Heikkoudet ja kehitystarpeet liittyvät vastausten perusteella työmahdollisuuksiin, julkiseen liikenteeseen ja kevyenliikenteen väyliin sekä vesistön tilaan. Janakkalan vahvuudet ovat luonnonympäristö ja rakennetun ympäristön laatu, asumistaso ja asunnon saatavuus sekä turvallisuus ja yleinen järjestys. Janakkalalaiset vastaajat ovat tyytymättömiä työmahdollisuuksiin, sosiaali- ja terveyspalveluihin, julkiseen liikenteeseen sekä kevyenliikenteen väylien riittävyyteen. Lisäksi Janakkalassa koettiin muita useammin, ettei ympäristötietoa ja - kasvatusta ole riittävästi tarjolla. Hauhon vahvuutena pidetään luonnonympäristön laatua ja määrää, asuinympäristön turvallisuutta ja asumistasoa sekä asuntojen saatavuutta. Heikkouksia ovat kevyenliikenteen väylien riittämättömyys, osallistumismahdollisuudet paikallistason suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin, työmahdollisuudet sekä julkinen liikenne. Hattulan vahvuuksia ovat luonnonympäristö, turvallisuus ja yleinen järjestys sekä luonto- ja retkeilyreittien määrä ja laatu. Heikkoutena vastaajat pitävät selvästi julkista liikennettä. Rengon vahvuutena on luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön laatu sekä yleinen turvallisuus ja järjestys. Heikkouksina vastaajat pitävät työmahdollisuuksia, kulttuuri-, virkistys- ja vapaa-ajan palveluiden laatua ja määrää, koulutusmahdollisuuksia sekä kevyen liikenteen väylien määrää. Kalvolan vahvuuksina on luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön laatu sekä luonto- ja retkeilyreittien määrä ja laatu. Heikkouksina pidetään julkista liikennettä, työmahdollisuuksia sekä osallistumismahdollisuuksia paikallistason suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin. 34

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa

1 Johdanto. 1.1 Selvityksen taustaa Yhdyskuntatekniset palvelut 04 3 1 Johdanto 1.1 Selvityksen taustaa Vuonna 1992 toteutettiin ensimmäisen kerran tämän tutkimusasetelman mukainen selvitys asukkaiden teknisiä palveluita koskevista mielipiteistä.

Lisätiedot

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011 .. Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset indeksit Uimahallit 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut 4.2.2014 Mikko Kesä Minna Joutsen Ari Kurlin 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Porvoossa vuonna 2007. FCG Efeko Tutkimuksia 315/2007 Heikki Miettinen Johanna Utriainen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssa vuonna FCG Efeko Tutkimuksia 3/ Heikki Miettinen Johanna Utriainen Sisällys Johdanto 1 1. Kokonaisarvosana 2 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin 3 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006. Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006. Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006 Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen Sisällys Johdanto 1 1. Yeinen kehitys, indeksit 3 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin vuonna 2006 5 3.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Lahdessa 2017 (N=745)

Kaupunki- ja kuntapalvelut Lahdessa 2017 (N=745) Kaupunki- ja kuntapalvelut Lahdessa 2017 (N=745) Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tarkoitus: selvittää asukkaiden mielipiteitä kuntapalvelujen toteuttamisesta. Osa yhdistymisen arviointia. Kyselyaineisto

Lisätiedot

ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2015: Aineistonkuvaus. 1. Yleistä. 2. Kyselyaineiston kuvaus

ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2015: Aineistonkuvaus. 1. Yleistä. 2. Kyselyaineiston kuvaus Marianne Pekola-Sjöblom, Kuntaliitto ARTTU2 Kuntalaistutkimus 2015: Aineistonkuvaus 1. Yleistä Kuntalaistutkimus 2015 on osa kuntiin kohdistuvia uudistuksia arvioivaa ARTTU2- tutkimusohjelmaa. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kuntauudistuskysely akavalaisille 2012. Yhteenveto tuloksista 14.5.2012

Kuntauudistuskysely akavalaisille 2012. Yhteenveto tuloksista 14.5.2012 Kuntauudistuskysely akavalaisille 0 Yhteenveto tuloksista 4.5.0 Kuntauudistuksen tarpeellisuus ja kunnallisten palveluiden järjestäminen Kuntauudistus on tarpeen, koska suuremmat kunnat pystyvät tarjoamaan

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu SunRETU-SELVITYS Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTAT... 4 2.1 Vastaajien

Lisätiedot

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Tampereen Kaupunki etampere/ Infocity 2002 -tutkimus 11 7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Vastaajilta kysyttiin myös tamperelaisten mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon.

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssä Tutkimuksia 26/0 Heikki Miettinen 1 Johdanto Tämän tutkimuksen toteutti viiden kaupungin toimeksianntosta. Tutkimuksessa kysyttiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

Loimaan mielikuvatutkimus Yhteenveto tutkimustuloksista-

Loimaan mielikuvatutkimus Yhteenveto tutkimustuloksista- Loimaan mielikuvatutkimus 2018 -Yhteenveto tutkimustuloksista- 1 Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ymmärrystä Loimaan kaupungin vetovoimasta ja elinvoimasta asuin- ja työpaikkakuntana. Tutkimuksen

Lisätiedot

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 0 Tutkimuksia 2/0 Heikki Miettinen 1. Johdanto 2 2. Tulokset palveluryhmittäin vuonna 0 3 3. Tulokset palveluittain vuonna 0 Yleinen järjestys ja turvallisuus, ka.=3,

Lisätiedot

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ

KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ KUNTALAISTEN ILONAIHEET: ASUMINEN, VAPAA-AIKA JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten ilonaiheet ovat hyvät asumisen olosuhteet (5 %), hyvät liikunta-, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet (1 %), hyvin toimivat kulttuuripalvelut

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Tekstiilien terveys- ja ympäristövaikutukset kuluttajien asenteet ja tietämys

Tekstiilien terveys- ja ympäristövaikutukset kuluttajien asenteet ja tietämys Tekstiilien terveys- ja ympäristövaikutukset kuluttajien asenteet ja tietämys Kirsi Auranmaa 9.5.2012 Kuluttajatutkimus YouGov Finland Ympäristömerkinnän toimeksiannosta 29.3. 2.4.2012 tuhat 16-74 vuotiasta

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 19.11.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

FENNOVOIMA Ydinvoimalaitoshanke, sosiaalisten vaikutusten arviointi, asukaskysely Pyhäjoki 10/2008

FENNOVOIMA Ydinvoimalaitoshanke, sosiaalisten vaikutusten arviointi, asukaskysely Pyhäjoki 10/2008 FENNOVOIMA Ydinvoimalaitoshanke, sosiaalisten vaikutusten arviointi, asukaskysely Pyhäjoki /28 1 Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012 Asukastyytyväisyystulokset Forssa FCG Koulutus- ja konsultointi Oy HM

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2012 Asukastyytyväisyystulokset Forssa FCG Koulutus- ja konsultointi Oy HM KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 212 Asukastyytyväisyystulokset 1212 FCG Koulutus- ja konsultointi Oy HM KAPA Kaupunki ja kuntapalvelut 212 ssa Taustaa Kaupunki ja kuntapalvelut tutkimuksen eli KAPAn

Lisätiedot

Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Kissanmaalla, Takahuhdissa, yms-kyselyn vastausten koonti

Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Kissanmaalla, Takahuhdissa, yms-kyselyn vastausten koonti 1 Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Kissanmaalla, Takahuhdissa, yms-kyselyn vastausten koonti (vastauksia yhteensä 504 kpl) Vastaajien määrä, ikä ja sukupuoli 160 Vastaajien

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut 9.2.2015 Mikko Kesä Meiju Ahomäki Jari Holttinen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuskokonaisuus muodostui mm. seuraavista aihealueista:

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2012 1.2.2013 HM

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2012 1.2.2013 HM Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa HM Kaupunki ja kuntapalvelut Espoossa FCG Johdanto Tutkimuksessa selvitettiin espoolaisten mielipiteitä kunnallisten palvelujen laadusta ja käsityksiä omasta hyvinvoinnistaan

Lisätiedot

Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Viinikassan Nekalassa, yms-kyselyn vastausten koonti

Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Viinikassan Nekalassa, yms-kyselyn vastausten koonti 1 Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Viinikassan Nekalassa, yms-kyselyn vastausten koonti (vastauksia yhteensä 485 kpl) Vastaajien määrä, ikä ja sukupuoli Vastaajien ikä/sukupuoli

Lisätiedot

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2018

TILASTOKATSAUS 5:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET

ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET ITÄISEN UUDENMAAN TURVALLISUUSKYSELY 2016 SIPOOLAISTEN VASTAUKSET Itäuusmaalaiset kunnat, Itä-Uudenmaan poliisilaitos ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjestivät turvallisuuskyselyn maaliskuussa 2016.

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Asukaskysely

Siilinjärven kunta. Asukaskysely Siilinjärven kunta Asukaskysely 01 5.1.01 Sisältö Tutkimuksen toteutus Huomioita tutkimuksesta Vastaajarakenne 5 Kokonaistyytyväisyys Siilinjärveen Suositteluhalukkuus 8 Tyytyväisyys kunnan palveluihin

Lisätiedot

Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista

Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista Työllisyysaste koulutusasteittain Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 25-39-vuotiaista Uudenmaan ja muun Suomen kehityksen eroja Toimeentulotuen

Lisätiedot

Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakastyytyväisyyskysely Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely FCG Efeko Oy Sisällys sivu Johdanto Kyselyyn vastanneet

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Liikkumisen ilmastotalkoot Itä-Suomessa kyselyn tulokset

Liikkumisen ilmastotalkoot Itä-Suomessa kyselyn tulokset Liikkumisen ilmastotalkoot Itä-Suomessa kyselyn tulokset 17.9.2019 1 Perustiedot kyselystä Kyselyn tavoitteena oli selvittää itäsuomalaisten asenteita ja halukkuutta muuttaa liikkumistaan ilmastoystävällisempään

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2011 Kulttuuripalvelut - kirjastot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2011 Kulttuuripalvelut - kirjastot Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2011 Kulttuuripalvelut - kirjastot Tutkimusraportti 9.1.2012 Mikko Kesä Merja Lehtinen Innolink Research Oy TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kulttuuripalveluiden

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset

Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Hykkilä-Lunkaan kyselytulokset Sisältö Johdanto... 2 1. Kylän sijainti... 2 2. Vastaajien tiedot... 3 3. Kylän nykytila... 5 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 9 5. Palvelutarpeet... 13 6.

Lisätiedot

1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä

1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä 1. Johdanto Rohkene työnhakupalvelun asiakkailta haluttiin saada tietoa tyytyväisyydestä palveluun ja muihin asioihin, jotta palvelua voitaisiin kehittää paremmaksi. Rohkene Työnhakupalvelussa on rekisteröityjä

Lisätiedot

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) Oulu FCG Konsultointi Oy HM

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) Oulu FCG Konsultointi Oy HM KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) 2.9.2 HM Sisällys Taustaa 1 Yleinen kehitys 2 Sisäliikuntatilat Tyytyväisyys asuinkuntaan: suppea asuinkuntaindeksi

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYSKYSELYN TULOKSET

YMPÄRISTÖTERVEYSKYSELYN TULOKSET Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Ympäristöterveysasema Haudankorvankatu 000 FORSSA YMPÄRISTÖTERVEYSKYSELYN TULOKSET Forssassa..00 Projektityöntekijä Pia Kautonen ympäristö- ja terveystekniikan

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Pyhäselkä. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Pyhäselkä. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pyhäselkä Pasi Saukkonen 3.11.2015 Pyhäselkä (112 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 10 % Oletko mielestäsi 1)

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Tuupovaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Tuupovaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 20.10.2015 (104 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) Vantaa FCG Konsultointi Oy HM

KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 2016 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) Vantaa FCG Konsultointi Oy HM KAPA - Kaupunki- ja kuntapalvelut 20 Asukastyytyväisyystulokset (lomakkeen kysymyssarja 2) 29.8.20 HM Sisällys Taustaa 1 Yleinen kehitys 2 Sisäliikuntatilat 3 Tyytyväisyys asuinkuntaan: suppea asuinkuntaindeksi

Lisätiedot

Hyvinvointiraportti 2018 Kyyjärven kunta

Hyvinvointiraportti 2018 Kyyjärven kunta Hyvinvointiraportti 2018 Kyyjärven kunta 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 86 MIES 24% NAINEN 76% Kyyjärven hyvinvointikyselyn tulokset 2. Ikä 0% 50% 100% Vastaajien määrä: 86 ALLE 18-VUOTIAS 2% 18-29 VUOTTA

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2019

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2019 August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 019 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN AUGUST-KODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET.1 Fyysiset ja aineelliset olosuhteet..

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Kaukajärvellä ja Vehmaisissa-kyselyn vastausten koonti

Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Kaukajärvellä ja Vehmaisissa-kyselyn vastausten koonti 1 Aluenopeusrajoituksen muutos ja liikenteen rauhoittamistoimenpiteet Kaukajärvellä ja Vehmaisissa-kyselyn vastausten koonti (vastauksia yhteensä n.791kpl) Vastaajien määrä, ikä ja sukupuoli Vastaajan

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Nopeusrajoitteiset henkilöautot. Huhtikuu 2018

Nopeusrajoitteiset henkilöautot. Huhtikuu 2018 Nopeusrajoitteiset henkilöautot Huhtikuu 208 Tutkimuksen toteutus Kohderyhmä 0-7 -vuotias väestö Suomessa Manner-Suomi 000 Tiedonkeräys 000 vastaajaa, väestönäyte Tiedonkeräysmenetelmä: Online-paneeli,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa

Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa Asumisviihtyvyys kaupungin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa - v. 2005 asukaskyselyn tuloksia 13.3.2007 Erkki Korhonen Kaupungin omistamat vuokra- ja asumisoikeusasunnot 1.1.2005 Muut vuokraasunnot; 1%

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS

Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Seinäjoen kaupungin Opetustoimi Perusopetuksen arviointi JOHTAJUUS Kysely opettajille kevät 2010 Piia Seppälä, arvioinnin yhdyshenkilö Yleistä Tämä toteutettu Johtamisen arviointi oli uuden Seinäjoen opetustoimen

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n (KOVA) seminaari 11.11.2015 Tuula Tiainen, ympäristöministeriö Näkökulmia ara-vuokra-asumiseen, 2014 - Innolink Research

Lisätiedot