TERVALAMMEN TOIMINTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 Te näette tämän lapsen mutta näettekö sen ihmiskunnan joka tästä lapsesta kasvaa.. - Markku Lahtela- TERVALAMMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

2 1. TERVALAMMEN KOULUN ARVOPOHJA 2. TERVALAMMEN KOULUN TOIMINTA-AJATUS 3. HYVÄN KÄYTÖKSEN PAINOPISTEALUEET 4. TERVALAMMEN KOULUN OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS 4.1. Fyysinen oppimisympäristö 4.2. Psyykkinen oppimisympäristö 5. TERVALAMMEN KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 5.1. Kurssimuotoisuus ja lukuvuoden jaksotus 5.2. Järjestyssäännöt ja määräykset 5.3. Oppilaan ojentamisen muodot ja käytänteet 5.4. Koulumme käytänteitä Oppituntien ajat Välitunnit Kouluruokailun käytännön järjestelyt Päivänavaukset Koulumatkakuljetusten järjestäminen Oppilaiden poissaolojen seuraaminen 5.5 Koulumme painotukset 5.6 Kouluvuoden juhlat ja perinteet 5.7 Teemapäivät, tapahtumat ja tempaukset 5.8 Kummi-, tukioppilas-, oppilaskuntatoiminta 5.9 TET-jakson järjestelyt 5.10 Käsityön vaihtotyöskentelyn järjestäminen 6. ARVIOINTI 6.1. Väliarviointi lukuvuoden aikana (liitteenä väliarviointilomakkeet) 6.2. Työskentelyn arviointi lukuvuoden aikana 6.3. Koulun toiminnan arviointi ja kehittäminen 7. OPISKELUN TUKEMINEN 7.1. Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa 7.2. Kodin ja koulun välinen yhteistyö 7.3. Yhteistyö muiden tahojen kanssa meidän koulussa 7.4. Tukiopetuksen antaminen koulussamme 7.5. Kerhotoiminnan järjestäminen ja iltapäivätoiminta 7.6. Koulunkäyntiavustajien palvelut 7.7. Vanhempaintoiminta

3 8. OPPILASHUOLTO 8.1. Koulun oppilashuoltoryhmä 8.2. Kouluterveydenhuolto 8.3. Koulukuraattorin palvelut 8.4. Koulupsykologipalvelut 8.5. Suunnitelma koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja kiusaamistilanteiden selvittämiseksi 9. AIHEKOKONAISUUKSIEN OPETTAMINEN JA NÄKYMINEN KOULUN ARJESSA 10. VALINNAISAINEET JA NIIDEN OPETUS A2-kieli HUOM! Koulun turvallisuus, kriisi- ja päihdesuunnitelmat kuuluvat kriisikansioon.

4 Toimintasuunnitelma on valmistunut yhteistyössä vanhempien kanssa. Arvokeskustelu on käyty Toiminta-ajatus, järjestyssäännöt ja yhteisten kasvatusperiaatteitten sopiminen käsiteltiin vanhempainillassa Tämän lisäksi opettajat ovat käsitelleet toimintasuunnitelmaa 25.5., 31.5., 1.6. ja ja ja kokouksissaan. Toimintasuunnitelmaa on päivitetty , sekä TERVALAMMEN KOULUN ARVOPOHJA OIKEUDENMUKAISUUS Mitä tarkoittaa? - kaikki ovat samanarvoisia - kaikkia kohdellaan tasapuolisesti - kaikilla samat säännöt Miten koti ja koulu toimivat, että arvo toteutuu jokapäiväisessä elämässä? - yhteistoiminnassa samat pelisäännöt - noudatetaan yhteisesti sovittuja asioita - aikuisen malli ja esimerkki tärkeää ja arvojen suuntaista Mitä vältetään? - vain toisen osapuolen kuulemista - toisten ihmisten arvostelua lapsen/ tai muun asianosaisen kuullen - yhteisön jäsenten eriarvoista kohtelua - yhden yksilön nostamista jalustalle - vetoamista pelkkään auktoriteettiasemaan TOISEUDEN KUNNIOITUS Mitä tarkoittaa? Tee toiselle se, mitä toivot toisen tekevän itsellesi! Oppilas - arvostaa itseään, tuotoksiaan sekä toisia ihmisiä ja heidän tekemisiään - opettelee hyväksymään erilaiset ihmiset rotuun, uskontoon, varallisuuteen, sukupuoleen katsomatta - osaa eläytyä toisen asemaan Miltä tuntuu? - erottaa oikean väärästä - puolustaa heikompia Miten koti ja koulu toimivat, että arvo toteutuu jokapäiväisessä elämässä? - kuunnellaan aidosti kaikkia osapuolia - tehdään se, mitä yhdessä on sovittu

5 Mitä vältetään? VASTUULLISUUS - vähättelyä - negatiivista arvostelua Mitä tarkoittaa? Oppilas - vastaa omista teoistaan ja tekemättä jättämisistään - opettelee erottamaan oikean ja väärän - kykenee toimimaan toisten kanssa erilaisissa tilanteissa - ymmärtää tekojensa seuraukset - tuntee vastuuta itsestään ja toisista Miten koti ja koulu toimivat, että arvo toteutuu jokapäiväisessä elämässä? - aikuisen esimerkki ensiarvoisen tärkeä - harjoitellaan toimimaan eri rooleissa ja erilaisissa ryhmissä - ohjataan lapsen toimintaa ja puututaan epäkohtiin keskustellen ja perustellen ja sopien asioita ja niiden tekemisistä - sovituista vastuutehtävistä huolehtiminen - koti ja koulu pitävät toisensa ajan tasalla lapsen ja perheen tilanteesta Mitä vältetään? - syyllistämistä - lupausten rikkomista - aikuisen huonoa mallia - antamasta liikaa vastuuta liian varhain TERVEYS Mitä tarkoittaa? Oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista tasapainoa ja omien voimavarojen parasta mahdollista käyttöä. Oppilas saa - rakkautta - riittävää lepoa, ruokaa, puhtautta ja liikuntaa - rakennusaineksia terveen itsetunnon kehittämiseen Miten koti ja koulu toimivat, että arvo toteutuu jokapäiväisessä elämässä? - oppilas saa tietoa psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen liittyvistä asioista - koti ja koulu yhteistyössä pitää huolen riittävästä levosta, terveellisestä ravinnosta, liikunnasta - kannustus elinikäiseen liikunnan harrastamiseen

6 - ohjataan lapset pesemään kätensä ja noudattamaan muitakin hygienian kannalta välttämättömiä tapoja. Mitä vältetään? - aikuisen huonoa esimerkkiä - epäterveellisiä elämäntapoja ELINYMPÄRISTÖSTÄ HUOLEHTIMINEN Mitä tarkoittaa? - lähtökohtana pidetään lapsen omaa elinympäristöä - ymmärtää oman toimintansa vaikutuksen itseensä ja ympäristöönsä Miten koti ja koulu toimivat, että arvo toteutuu jokapäiväisessä elämässä? - oman työpöydän, pulpetin, ja lähiympäristö ( käytävä, luokka, pihapiiri ) siistinä pitäminen - vältetään kertakäyttökulutusta - opetetaan lapsia kunnioittaan yhteistä, omaa ja toisten omaisuutta ja kaikkea elollista luonnossa - perustellaan lapselle, miksi elinympäristöstä pitää huolehtia, lapsen ikäkauden mukaan myös globaalit kysymykset ja toivon näkökulma: yhdessä voimme suojella maapalloa. - aikuisen oma esimerkki Mitä vältetään? - aikuisen huonoa esimerkkiä - kertakäyttömateriaalien käyttöä - roskaamista, rikkomista, välinpitämättömyyttä 2. TERVALAMMEN KOULUN TOIMINTA-AJATUS

7 Koulustamme kasvaa maailmalle empaattisia ihmisentaimia, joilla on into ja valmius elämänikäiseen oppimiseen: Oppia ikä kaikki ja eletään Ihmisiksi! Opetamme oppilaille erilaisissa elämäntilanteissa tarvittavia perustietoja ja taitoja turvallisessa ja innostavassa ilmapiirissä. Tuemme yhteistyössä kotien kanssa oppilaan kasvua ja kehitystä empaattiseksi, toiset huomio ottavaksi yhteisön jäseneksi. 3. HYVÄN KÄYTÖKSEN PAINOPISTEALUEET Hyvä käytös tarkoittaa elämistä Ihmisiksi: toisen ihmisen kunnioittamista, huomioimista sekä erilaisuuden hyväksymistä, kykyä eläytyä toisen ihmisen asemaan ja käyttäytymistä kaikkia kohtaan rehellisesti. Tärkeä osuus hyvässä käytöksessä ja sen omaksumisessa on myös kodin ja koulun kanssa yhteisesti sovituilla säännöillä ja niiden noudattamisella. Lukuvuonna korostetaan asiallista kielenkäyttöä ja vaalitaan yhteisöllisyyttä. Kouluyhteisön säännöt on muokattu meille sopiviksi. Niistä pidetään kiinni, sillä yhteiset säännöt luovat turvallisuutta. Lisäksi oppilaita opastetaan itsesäätelyn jaloon taitoon: jokainen voi omalla panoksellaan lisätä viihtyvyyttä ja yhdessäolon riemua kontrolloimalla omaa käytöstään. Lisäksi koulun toimintasuunnitelmaan kirjataan ns. hyvien tapojen käytösviikot. Tätä tapakasvatusohjelmaa on toteutettu viikoittain eri käytösteemoin jo usean vuoden ajan. Niissä keskitytään mm. -kielenkäyttöön -tervehtimiseen -hyviin käytös- ja ruokailutapoihin -työrauhan antamiseen ja toisen yksilöllisyyden kunnioittamiseen jokapäiväisessä koulutyössä. 4. KOULUN OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS 4.1. Fyysinen oppimisympäristö Koulumme sijaitsee kauniin luonnon ympäröimänä keskellä Tervalammen kylää. Metsä, laaja piha-alue ja monitoimikenttä tarjoavat mahdollisuuden opiskella, liikkua, leikkiä ja virkistäytyä. Talvella käytössämme on hyväkuntoiset, turvalliset ja sopivan mittaiset hiihtoladut ja asianmukainen luistelukenttä. Koulurakennus on hyväkuntoinen ja tilat toimivat sekä tarkoituksenmukaiset. Neliömäärä: 1083,2 m2. Koulu on peruskorjattu 1990-luvun alussa ja koulun vanha puoli (240,80 m2)on yhdistetty käytävällä uuteen puoleen. Uudella puolella (812,40 m2) on ruokasali ja kaksi luokkahuonetta, jossa opiskelevat 1-2-luokka sekä 3-4-luokka. Lisäksi näiden luokkien välissä sijaitsee tekstiilityön varasto, sillä näissä luokissa opetetaan myös tekstiilityötä.

8 Liikuntasali on, jossa on myös nouseva näyttämö, sijaitsee niin ikään uudella puolella, samoin kuin ruokasali ja muutama oppilas-wc. Ns. vanhalla puolella sijaitsevat luokka, englannin opetustila, tietokoneluokka, erityisopetus ja terveydenhoitotila, opettajanhuone sekä sosiaalitilat sekä oppilas- wc:t. Teknisen työn tila sijaitsee yhdyskäytävällä (30 m2), käytävän pituus on 12 m. Viihtyvyyttä lisätään laittamalla oppilaiden työt kauniisti esille ja pitämällä paikat järjestyksessä ja kunnossa. Työskentelyssä käytetään tarkoituksenmukaisia, hyvälaatuisia materiaaleja. Kirjastoauto käy koulullamme joka toinen viikko. Tietotekniikkaa käytetään mm. englannin opetuksen, projektien, tietojen etsimisen, puhtaaksi kirjoittamisen ja vaikkapa lehden teon yhteydessä. Koulun kaikki rakennukset ovat hyvässä kunnossa sisältä päin, ulkopuoli kaipaa peruskorjausta, etenkin ikkunapuitteet Psyykkinen oppimisympäristö Koululaisten oppimista ohjaavat kolme luokanopettajaa, joista yksi toimii myös luottamustoimisena rehtorina. Englanninkieltä opettaa tuntiopettaja samoin kuin teknistä työtä 5-6-luokalle. Lisäksi luokissa työskentelee kaksi kouluavustajaa: toinen 20 h viikossa ja toinen 25 h viikossa. Oppimisympäristössä vallitsee avoin, rohkaiseva ja myönteinen ilmapiiri. Opetuksessa edetään rauhallisesti, oppilasta kuunnellen mutta samalla houkutellen häntä toimimaan omien edellytystensä ylärajoilla. Luodaan avoin, rohkaiseva, kiireetön ja turvallinen oppimisympäristö niin, että lapsi tulee mielellään kouluun, haluaa oppia uutta ja saa kokea onnistumisen iloa. Tavoitteet asetetaan lapsen kykyjen ja taitojen mukaan. Lapsi huolehtii sovituista ja lupaamistaan tehtävistä ja kantaa vastuun tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. Mikäli oppilas tarvitsee tässä apua, häntä tuetaan siinä mm. läksylapun avulla. Oppilaat oppivat vähitellen tiedostamaan, miten opiskelevat/ oppivat ja käyttämään erilaisia oppimistaitoja. Oman oppimistyylin löytymiseen kiinnitetään erityistä huomiota 5-6- luokilla. Oppilaan ja opettajan vuorovaikutus on keskeistä oppimisen ohjaamisessa. Erilaisia oppimis- ja työskentelytapoja toteutetaan yhdysluokkaopetuksen sallimissa puitteissa. Tuemme yhteisöllisyyttä mm. kummitoiminnan avulla sekä siten, että tietyistä oppilaita koskevista asioista kuten välituntisääntöjen tai järjestyssääntöjen päivittämisestä keskustellaan yhteisesti. Lisäksi yhdysluokkatyöskentely on omiaan lisäämään nuorempien huomioonottamista samoin kuin päivähoitolasten kanssa toimiminen erilaisten teemojen parissa sekä yhteisessä pihapiirissä ja ruokailutilanteissa. Koulun ja kodin välinen yhteistyö korostuu pienessä koulussa, sillä

9 psyykkisen oppimisympäristön ilmapiiriin vaikuttaa myös kodin kasvatusilmapiiri ja suhtautuminen koulutyöskentelyyn. Oppimisen tueksi järjestetään tukiopetusta ja oppilashuoltoryhmä toimii säännöllisesti. Kantti kestää - projekti yhdessä Vihdin kunnan nuorisotoimen kanssa vuorovuosin tukee 5-6-.luokan oppilaiden henkistä kasvua. Tänä vuonna ei ole Kantti kestää-projektia. 5. KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 5.1. Jaksotus ja kurssimuotoisuus Jaksotusta ei varsinaisesti ole. Opetusta eheytetään käyttämällä osittaista kokonaisopetusta, jaksotusta, viikkoprojekteja ja teemaviikkoja, niin että kyseisten oppiaineiden sisällöt tulevat läpikäydyksi opetussuunnitelman mukaan. Eri projektien yhteydessä painotetaan taito- ja taideaineita sekä ilmaisukasvatusta. Opetuksessa noudatetaan monipuolisia ja vaihtelevia työtapoja ja menetelmiä. Päivittäinen ajankäyttö määräytyy töiden edellyttämällä tavalla eikä välttämättä pirstoudu 45 minuutin jaksoihin. Teemapäivinä teemme yhteistyötä Vihdin kunnan OPS:n mukaisesti esiopetusryhmän kanssa, jolloin koululaiset ja esiopetuksessa olevat lapset työskentelevät omissa tutorryhmissä Järjestyssäännöt ja määräykset TERVALAMMEN KOULUN SÄÄNNÖT Koulun alue Koulupäivän aikana oleskelen vain sovitulla välituntialueella. Polkupyörät ym. kulkuvälineet pidän niille osoitetuilla paikoilla. Pidän koulualueen siistinä ja jätän kasvit rauhaan. Koulun yhteiset tavarat Huolehdin hyvin yhteisestä omaisuudesta. Korvaan tahallisesti aiheuttamani vahingon. Välitunnit Välitunnit käytän virkistykseen ulkona. Pukeudun sään mukaisesti. Otan huomioon muut, enkä vahingoita ketään sanoin tai teoin. Kerron välituntivalvojalle mahdollisista pulmatilanteista. Välitunnin päätyttyä palautan välituntivälineet paikalleen ja tulen viivyttelemättä oppitunnille. Oppitunnilla

10 Pidän tarvittavat välineet mukana ja huolehdin sekä tuntitehtävistä että läksyistäni. Kuuntelen ja noudatan ohjeita. Annan työrauhan muille oppilaille ja opettajille. Ruokailu Tulen ruokailuun rauhallisesti. Maistan kaikkia ruokalajeja. Noudatan hyviä ruokailutapoja. Kiitän keittäjää ruuasta. Välipalaksi tuon vain terveellistä ravintoa enkä viivyttele välipalan syömisessä tarpeettomasti. Makeisia, limsaa tms. tuon kouluun vain opettajan luvalla. Koulumatka Koulumatkalla noudatan liikennesääntöjä ja käytän pyöräillessä kypärää. Koulukuljetuksessa käyttäydyn asiallisesti ja noudatan kuljettajan ohjeita. Yleistä Mahdollisen matkapuhelimen pidän repussa äänettömänä koulupäivän aikana. Jos tarvitsen soittoluvan, pyydän sen koulun aikuiselta. Koulu ei kuitenkaan vastaa oppilaan kännykän tai muun teknisen välineen katoamisesta tai rikkoutumisesta. En heittele lumipalloja, keppejä, käpyjä, kiviä tms. koulun alueella. Kylmällä säällä (n.-20 c) voin viettää välitunnin sisällä. Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen koulupäivään! 5.3. Oppilaan ojentamisen muodot ja käytänteet Ongelmatilanteisiin puututaan välittömästi ja kuullaan oppilasta. Kiusaamis- tai riitatilanteissa kuullaan molempia osapuolia, keskustellaan asiasta, sovitaan ja opastetaan lapsia näkemään myös oma osuutensa riitatilanteen syntymisessä ja pyydetään anteeksi. Kotiin otetaan yhteys tarvittaessa ja tilanteen mukaan. Tarvittaessa käytetään myös vertaissovittelua. Lisäksi käytämme kuraattorin asiantuntemusta avuksi. Opetusta häiritsevää oppilasta pyydetään antamaan toisille työrauha. Jos oppilas pyynnöstä huolimatta ei muuta käytöstään, hänelle voidaan antaa jälki-istuntoa opettajan määräämäksi ajaksi, jälki-istunnoista ilmoitetaan kotiin. Häiritsevä oppilas on mahdollista poistaa luokasta, niin että hän on kuitenkin valvonnan alaisena esimerkiksi opiskelemaan vaikkapa toiseen luokkaan Koulumme käytänteitä

11 Oppituntien ajat Koulupäivä alkaa klo 8.20, 9.10 tai klo Koulupäivät päätyvät klo 11.35, 12.20, 13.15, tai Päivän ensimmäinen ja iltapäivän viimeinen oppitunti ovat useimmiten kaksoistunteja Välitunnit Välitunnit ovat klo , ja Opettajan harkinnan mukaan välitunti voidaan pitää myös klo , mutta silloin opettaja itse huolehtii ryhmänsä valvomisesta. Klo 15 päivinä välitunti pidetään myös Välitunnit käytämme ulkoiluun. Välituntivalvonta järjestetään niin, että jokaisella opettajalla sekä avustajalla on omat ulkovalvontavuoronsa Kouluruokailun käytännön järjestelyt Ruoka tuodaan Otalammen koulukeskuksesta ja sen laittaa tarjolle Paula Ahlstedt. Oppilaat syövät ruokalassa opettajien ja kouluavustajan valvonnassa. Ruokailu järjestetään porrastetusti luokittain klo 10.50, 10.55, ja Kaksi ensimmäistä ryhmää palaavat vielä oppitunnille ruokailun jälkeen. Oppilaat istuvat "sekaryhmissä : eri ikäiset samassa pöydässä. Opettajat valvovat käsien pesun, ruoan ottamisen ja ruokailun. Korostetaan hyviä ruokailutapoja ja tapakasvatusta Lasta rohkaistaan maistamaan kaikkia ruokia ja kannustetaan syömään ottamansa annos loppuun. Isot oppilaat toimivat vuorottain ruokajärjestäjinä, jotka pyyhkivät pöydät ruokailun päätteeksi ja nostavat tuolit pöydille Päivänavaukset Päivänavaukset pidetään pääsääntöisesti omissa luokissa. Teemapäivinä kaikki oppilaat kokoontuvat yhteiseen aamunavaukseen. Seurakunnan työntekijä vierailee koulussamme keskimäärin kerran kuukaudessa. Seurakunnan aamunavausajat sovitaan lukukauden alussa ja ne ilmoitetaan koulun internet-sivulla. Yhteisissä aamunavauksissa harjoittelemme ajankohtaan kuuluvia lauluja ja virsiä yhteenkuuluvuuden ja yhteisen laulukulttuurin vahvistamiseksi. Lisäksi yhteiset aamunavaukset tarjoavat oivan mahdollisuuden myös sosiaaliseen kasvatukseen Koulumatkakuljetusten järjestäminen

12 Koulukuljetukset järjestetään kaikille niille oppilaille, joiden koulumatka on yli viisi kilometriä ja 1-2 luokkien oppilaille, joiden matka ylittää kolme kilometriä. Lisäksi kuljetuksiin vaikuttaa tien vaaralliseksi luokitus. Tervalammella kuljetaan sekä vuorobussilla että taksilla. Vuorobussilla tullaan molemmista suunnista silloin, kun koulu alkaa klo Lisäksi Ojakkalan suunnasta pääsee vuorobussilla klo alkavaan koulupäivään. Koulusta pääsee pois klo 14 molempiin suuntiin vuorobussilla. Muissa tapauksissa käytetään koulukuljetukseen taksia. Taksikuljetuksista vastaa LUTL gsm Oppilaiden poissaolojen seuraaminen Oppilaan sairastuessa huoltajien on lain mukaan ilmoitettava heti ensimmäisenä poissaolopäivänä tästä opettajille tai rehtorille. Muissa tapauksissa huoltajan tulee pyytää lupa opettajalta ja yli viisi päivää kestävistä poissaoloista kirjallisesti koulun rehtorilta. Huoltaja on velvollinen valvomaan lapsensa koulutehtävien tekemisen poissaolopäivinä. Opettajat seuraavat omien oppilaiden poissaoloja ja merkitsevät ne omaan suunnittelukirjaansa. Lukukausien lopussa kerätään poissaoloista yhteenvedot oppilashuoltomappiin Koulumme painotukset Kasvatus- ja koulutuslautakunnan linjaama painopistealue on vihtiläisissä kouluissa "Asiallinen kielenkäyttö". Tämä pohjautuu valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määriteltyyn aihekokonaisuuteen Ihmisenä kasvaminen. Lisäksi jatkamme "Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta" teemaa sekä panostamme myös kirjallisuuden opetukseen "Lukeminen kannattaa "- periaatteella. Houkuttelemme myös liikkumisen riemuun oppilaita monin tempauksin ja liikuntamahdollisuuksin. Teemoja käsitellään sekä luokittain oppiaineiden sisällä sekä luokka-asterajat ylittävissä ryhmissä erilaisten projektien ja tempausten yhteydessä. Luonto- ja ympäristöasiat ovat opetuksessa keskeisellä sijalla. Tavoitteena on käyttää lähiympäristöä oppimisympäristönä aina kun se vain on mahdollista. Lisäksi tähdennetään ympäristönsuojelun merkitystä, tapoja toimia kestävän kehityksen mukaisesti, kukin oppilas oman ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Lisäksi korostamme, että yhdessä, YHTEISTYÖLLÄ voimme kohentaa maapallon tilaa, mutta jokaisen panosta tarvitaan. Esim. roska päivässä liike tai kierrätyspäivä sekä muita tapahtumia, asiantuntijavierailuja järjestetään koulussa vuoden aikana. Kaikkia tapahtumia tämän tiimoilta ei vielä ole yksityiskohtaisesti suunniteltu, sillä improvisoinnille täytyy jättää tilaa Taito- ja taideaineiden opetusta sekä muuta ilmaisutaitoa painotetaan läpäisyperiaatteella mm. projektien yhteydessä. Oppilaista voidaan muodostaa projektien ja

13 aihekokonaisuuksien opiskelussa yli luokkarajojen meneviä tutorryhmiä luokilla painotetaan taito- ja taideaineiden kohdalla lv kuvaamataidon opetusta Kouluvuoden juhlat ja perinteet Koulussamme järjestetään lukuvuoden päättyessä joulu- ja kevätjuhla klo JOULUJUHLAT yhdessä päiväkodin väen kanssa klo syyslukukauden päätöspäivä. Aamukyyditys järjestynee perjantain aikatauluilla, paluukyydit ilmoitetaan myöhemmin klo KEVÄTJUHLA*) Kaikki oppilaat esiintyvät tavalla tai toisella näissä juhlissa. Kevätjuhlissa kukitetaan kuudennen luokan oppilaat. Juhlapäivien yhteydessä panostetaan myös taito- ja taideaineisiin: askartelemme, teemme mininäytelmiä, musisoimme ym. teemaan sopivaa toimintaa Teemapäivät, tapahtumat ja tempaukset Syyslukukausi Elokuu: - Koulun omat leikkimieliset olympialaiset pe Koko koulun vanhempainilta to klo alkaen - Japanilaisia vieraita koulullamme to Pesispäivä pe tekniikkaharjoituksia ja peli Syyskuu: - Metsäpäivä 3-6 lk, kävellen Nuuksioon pe Terveydenhoitaja tavattavissa koululla ti Seurakunnan päivänavaus pe Seurakunnan päivänavaus pe Lokakuu: - Seurakunnan päivänavaus pe Terveydenhoitaja tavattavissa koululla ti Kirjojen yö alkaen klo 17.15, tarkemmat tiedot myöhemmin lk Kirjamessuille Helsinkiin to Uintivuoro to Kouluvalokuvaus pe Marraskuu: - Terveydenhoitaja tavattavissa koululla ti Uintivuoro to

14 - Uintivuoro to Seurakunnan päivänavaus pe Joulukuu: - Terveydenhoitaja tavattavissa koululla ti Seurakunnan päivänavaus pe Joulujuhla ke klo alkaen Kevätlukukausi -Tämä toimii teknologiakilpailu -Vapunaaton TERVIKSEN TALENTTI -Kirjan ja Ruusun päivänä kirjakatselmus 8.5. (eri sarjat luokille) -FUTIS - ja PESIS turnauksiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan (rahatilanne) UINTIVUOROT keväällä: 26.3., 5.3. sekä klo Tämä saattaa aiheuttaa kuljetusmuutoksia, mutta niistä tiedotamme huoltajille erikseen. Viritellään yhteistyötä myös naapurikoulujen kanssa (mm. Huhmarnummi) mm. järjestämällä leikkimielisiä urheilukisoja ja ystävyysotteluita, mahdollisesti myös sähköpostin avulla ystävyysluokkatoimintaa Kummi-, tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta Ylempien luokkien oppilaat toimivat pienempien kummeina ja tutoreina: viides luoken oppilaat ovat esikoululaisten kummeja ja kuudesluokkalaiset ovat ensimmäisen luokan oppilaiden kummeja. Tämän lisäksi oppilaista muodostetaan yli luokkarajojen meneviä pienryhmiä, jotka työskentelevät yhdessä eri tapahtumissa. Oppilaskuntatoimintaa viritellään mahdollisesti kevätpuolella TET-jakson järjestelyt Koulussa ei ole tet-jaksoja.

15 5.9. Käsityön vaihtotyöskentely Vaihtotyöskentely toteutetaan kolmannella ja neljännella luokalla siten, että puolet lukukaudesta opiskellaan teknistä työtä ja puolet tekstiilityötä. Näin oppilaalla on kaksi jaksoa kumpaakin ainetta lukuvuoden aikana. Viidennen ja kuudennen luokan tekstiilityön valinneet oppilaat opiskelevat 4-6 viikkoa kevätlukukaudella teknistä työtä ja teknisen työn valinneet oppilaat opiskelevat tekstiilityötä. ARVIOINTI 6.1. Väliarviointi lukuvuoden aikana Väliarviointi suoritetaan ennen syyslukukauden loppua, jolloin huoltajilla on mahdollisuus käydä arviointikeskustelu lapsensa opettajan kanssa. Viidennen ja kuudennen luokan oppilas osallistuu tähän keskusteluun itsekin, nuoremmat 3-4.-luokan oppilaat osallistuvat niin halutessaan näihin keskusteluihin. Pienimmät oppilaat eivät vielä osallistu itse arviointikeskusteluun, vaan keskustelu käydään opettajan ja huoltajien kesken. Keskustelun pohjaksi laaditaan luokka-asteittain arviointikaavake, josta ilmenee lapsen suhtautuminen koulutyöhön, edistyminen ja tavoitteet kevätlukukaudeksi. Oppilas saa keskustelusta kirjallisen dokumentin syyslukukauden viimeisenä päivänä. Viidennen ja kuudennen luokan oppilaille dokumenttiin merkitään myös eri oppiaineiden numeerinen arviointi Työskentelyn arviointi lukuvuoden aikana Lukuvuoden aikana opettajat arvioivat oppilaan työskentelyä ja opiskelutottumuksia. Tämän lisäksi oppilaat tekevät itsearviointeja. Huoltajapalautteen pohjalta on sovittu, että viikolla 43 sekä viikolla 12 oppilas tekee omasta työskentelystään arvioinnin, ja sitä täydennetään opettajan arvioinnilla. Lisäksi tässä arvioinnissa on mahdollista kiinnittää huomiota kulloiseenkin hyvän käytöksen teemaan ja kuinka siinä on onnistuttu. Lapsen todistukset, arviointikaavakkeet ja mahdolliset tuotokset kootaan omaan kansioon, jota säilytetään koululla Koulun toiminnan ja arvioinnin kehittäminen Koulun toimintaa on arvioitu huoltajapalautteessa keväällä Huoltajat olivat pääsosin tyytyväisiä tiedottamiseen, mutta vielä toivottiin koelistoja koulun internet-sivustolle. Samoin oppimisilmapiiri koettiin hyväksi. Lisää panostusta toivottiin vielä kiusaamisen ehkäisyyn.

16 Tämän pohjalta on tehty kuluvalle vuodelle koulun toiminnan kehittämistavoitteet: 1. Pidetään edelleen huolta siitä, että tieto koulutyöstä tavoittaa oppilaan huoltajat. 2. Panostetaan yhteisöllisyyteen: eri ikäisten yhteistyötä vaalitaan monin eri tavoin niin luokkatilanteissa kuin välitunneilla. Oppilaat ruokailevat samoissa pöytäryhmissä, ryhmän jäsenet ovat eri luokilta. Koulussa on käytössä kiusaamisen ehkäisysuunnitelma sekä myös vertaissovittelun (verso) keinot. Väliarviointeja jatketaan viime vuoden tyyliin. Tiedottamista terävöitetään panostamalla edelleen sähköiseen viestintään, sillä huoltajakyselyn mukaan huoltajat eivät vielä ole oppineet käyttämään koulun internet-sivuja. Keväällä 2009 tehdään koulun oma web-kysely. 7.OPISKELUN TUKEMINEN 7.1. Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa Esiopetusryhmän kanssa tehdään yhteistyötä mm. leikkien, musiikkihetkien, juhlien tai vaikkapa työpajojen avulla siten kuin se molempien ryhmien opetussuunnitelmiin sopii. Lisäksi käytetään yhteistä välituntipihaa, joka tarjoaa luontevan mahdollisuuden yhteiseen leikkiin koululaisten ja päivähoidon väen välillä. Esiopetuslapset tutustuvat lukuvuoden aikana tulevaan opettajaansa ja kouluyhteisöön. Esikoulun henkilökunnan kanssa käydään läpi lapsen esiopetussuunnitelma. Yläkouluun menevät oppilaat käyvät tutustumassa tulevaan kouluunsa ja yläasteen rehtorit ja opinto-ohjaajat sekä koulukuraattorit vierailevat koululla kertomassa oman koulunsa käytänteistä Kodin ja koulun välinen yhteistyö Toimintasuunnitelma on luettavissa koulun nettisivulla ja siitä voi ja saa antaa palautetta. Huoltajiin pidetään yhteyttä järjestämällä vanhempainiltoja ja henkilökohtaisia tapaamisia. Reissuvihko, tiedotteet, sähköposti ja puhelinkeskustelut toimivat yhteydenpitovälineinä. Tänä lukuvuotena panostetaan erityisesti koulun internetsivujen päivitykseen ja tehostetaan siten sähköistä nopeaa viestintää. Ensimmäinen vanhempainilta pidettiin jo klo 18.30, jolloin aiheena oli koulun aloittaminen ja siihen liittyvät käytännön kysymykset kuten esimerkiksi opetussuunnitelma. Muut jo sovitut vanhempainillat: koko koulun vanhempainilta klo alkaen.

17 Kuudennen luokan oppilaiden vanhempainilta, kevät 09 Lisäksi tapaamme aina kun on asiaa!!!! VANHEMPAINVARTIT (marraskuu-joulukuu) 7.3. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Ympäröivän yhteisön tarjoamat mahdollisuudet huomioidaan opetusta toteutettaessa. Rahavarojen puitteissa opiskellaan museossa ja kirjastossa tai kirjastoautossa sekä Nuuksion kansallispuistossa, järjestetään pelastusharjoitus yhteistyössä palo- ja pelastuslaitoksen kanssa, käytetään seurakunnan asiantuntemusta hyödyksi. Retket, vierailut ja muut tapahtumat virkistävät koulutyötä ja auttavat oppimaan tiettyjä asioita niiden luonnollisissa ympäristöissä Tukiopetuksen antaminen Tukiopetusta annetaan ns. etukäteisperiaatteella yhteisymmärryksessä huoltajien kanssa pääsääntöisesti ennen koulupäivän alkua Kerhotoimintaa ja iltapäivätoimintaa Koulussa toimii opetushallituksen rahoittama MONITOIMIKERHO (syyspuolella kokkikerho) ja LIIKUNTAKERHO. Monitoimikerhoa ohjaa Paula Ahlstedt ja liikuntakerhoa vanhempainyhdistyksen väki. Muuta iltapäivätoimintaa koululla ei järjestetä Koulunkäyntiavustajien palvelut Koulunkäyntiavustaja määrätään oppilaalle psykologin tai lääkärin lausuntojen perusteella. Avustajien työpanosta hyödynnetään koko kouluyhteisössä. Tänä vuonna Tervalammen koulussa on kaksi avustajaa: Eeva-Maija Jokela 25 h /vko pääsääntöisesti luokalla, Kirsi Kuha 20 h/vko pääsääntöisesti 3-4.-luokalla, tarvittaessa myös 5-6.-luokalla Vanhempaintoiminta Koulussamme toimii rekisteröity vanhempainyhdistys, yhteystiedot löytyvät koulun kotisivulla. Toiminta on aktiivista ja tukee koulutyötä monin eri tavoin. KIITOS!

18 8. OPPILASHUOLTO 8.1. Koulun oppilashuoltoryhmä Oppilashuollosta vastaavat koulun johtaja, koulupsykologi, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, koulumme opettajat sekä koulukuraattori. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Tukipalveluja käytetään tarvittaessa. Koulupsykologina toimii Tanja Lipasti , kuraattorina Ulla-Riikka Vänskä ja terveydenhoitajana Hannele Otranen 09/ sekä erityisopettaja Kati Karjalainen- Rimppi Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhoitaja Hannele Otranen käy aina kuukauden ensimmäisenä tiistaina ja suorittaa ohjesääntöjen mukaisen tarkastuksen. Oppilaiden huoltajat saavat tarkastuksesta tiedon etukäteen. Hammashuolto Hammashoitola kutsuu oppilaat määräaikaisiin tarkastuksiin ja taksi kuljettaa oppilaat hammashuoltoon Nummelaan. 8.3.Koulukuraattorin palvelut Koulukuraattori Ulla-Riikka Vänskä tekee tiivistä yhteistyötä oppilashuoltoryhmässä sekä auttaa yläkouluun siirtymävaiheessa. 8.4.Koulupsykologipalvelut Koulupsykologi Tanja Lipasti toimii koulussamme asiantuntijana tukien opettajan työtä ja arvioiden tarvittaessa lapsen koulukypsyyttä, sosiaalista sopeutumista ja oppimisvaikeuksia Suunnitelma koulukiusaamisen ehkäisemiseksi ja kiusaamistilanteiden selvittämiseksi 1.Ennalta ehkäisy Panostamme kiusaamistilanteiden ennalta ehkäisyyn sekä siihen, että mahdollisesti alkanut kiusaaminen saataisiin välittömästi poikki. Korostamme koulussa sitä, että aikuiselle on aina kerrottava, jos joku/jotkut tarkoituksella toistuvasti pahoittaa jonkun oppilaan mielen joko sanoin tai fyysisin teoin tai muulla kurjalla tavalla. Koska kiusaaminen ainakin aluksi saattaa tapahtua aikuiselta piilossa, on erittäin tärkeää, että oppilas kertoo kurjasta kohtelusta aikuiselle mahdollisimman pian, näin autetaan sekä kiusaajaa että kiusattua. Yksittäiset töllöntyöt, jotka eivät ole selkeästi systemaattista kiusaamista, sovitaan joko

19 VERTAISSOVITTELUN (verso) keinoin tai aikuisten avustuksella, samoin sovitaan siitä, miten tilannetta seurataan. 2.Asiallista tietoa ja oman toiminnan tarkastelu /käytöksen muuttaminen Lisäksi etenkin isompien luokassa voidaan jo antaa selkeää tietoa niistä ryhmäilmiöistä ja rooleista, joita koulukiusaamiseen liittyy. Oppilaiden on tärkeä ymmärtää, että useimmiten moni yhteisön jäsen on jollakin tavalla osallinen kiusaamiseen, jos sellaista yhteisössä ilmenee: joku toimii apurina, joku vahvistajana, vain harva puolustajana. Oppilaiden on ymmärrettävä oma osuutensa kiusaamistapahtumassa ja muutettava kiusaamista tukeva käytös: vain sitä kautta saadaan pysyviä hyviä tuloksia aikaan ja myönteinen ilmapiiri luokkaan tai kouluun. 3.Opetusjärjestelyt, menetelmät tukemaan yhteisöllisyyttä Lisäksi opetusjärjestelyillä, menetelmävalinnoilla sekä oppimisryhmien muodostamisella vaikutetaan siihen, että mahdollisimman monenlaiset lapset oppivat tulemaan toistensa kanssa toimeen ja sietävät /hyväksyvät toisensa. Opettaja voi mm. arpoa paikat kuukausittain, arvotaan ryhmätyökaverit tai työparit tavoitteena kaikessa toiminnassa on se, että koulussa ei pääsisi tulemaan tilanteita, joissa yksi ei kuuluisi joukkoon. Kouluyhteisössä on käytettävä menetelmiä, jotka tukevat yhteisöllisyyden tunnun kehittymistä : uusien oppilasryhmien ryhmäytykseen käytetään runsaasti aikaa, luodaan koulun ja luokan henkeä ottamalla lapset ikäkauden mukaan yhteisten turvallisuutta luovien yhteistoimintasääntöjen tekemiseen, asetutaan toisten asemaan pelien, roolileikkien, dramatisointien ym. tällaisten toiminnallisten harjoitusten avulla. Myös kummioppilastoiminta ja eri ikäisten oppilaiden yhteiset oppimisryhmät, kuten yhdysluokissa on, luovat pohjaa auttamiselle ja erilaisuuden hyväksymiselle. 4.Lisäksi luonnollisesti opetamme lapsia sovittelemaan omia pikkukiistojaan, neuvottelemaan, arpomaan, joustamaan, tekemään kompromisseja, käyttämään demokratian pelisääntöjä. Ennalta ehkäisyä tukevat mm. Koulun arvot -ks. edellä Koulun säännöt -ks. edellä Luokkajärjestelyt Tänä lukuvuonna meillä on kolme perusopetusryhmää: 1-2.-lk, 3-4-.lk ja 5-6.-lk. Näissä opiskeluryhmissä opitaan yhteistyötä yli ikärajojen. Pienimpiä onkin helppo auttaa, mutta opettajan menetelmällistä tukea tarvitaan luokan sisällä ilmenevän epäsosiaalisen käytöksen

20 karsimiseen. Opetusmenetelminä käytetään paljon pari- ja ryhmätöitä, mutta siten, että parit ja ryhmät arvotaan useimmiten. Oppilastoiminta Tapahtumien suunnittelu mm. retkien ohjelmaa, leirikoulujen ohjelman suunnittelua, pienimmille luontopolkurasteja tai muita tehtäviä tai omien juhlien järjestelyä. Koulun yhteishengen luominen Yhdessä eletty arki iloineen ja suruineen. Juhlat. Yökoulu. Teemapäivät ja mahdolliset paja-illat. Pelit. Leikit. Kummitoiminta. Luokkakohtainen toiminta Parityöt, ryhmätyöt. Kaveria ei jätetä. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö Yhteiset tilaisuudet, vanhemmat luokissa /tempauksissa apuna. Oppilashuoltoryhmä - ks. edellä Seuraavat kiusaamiseen liittyvät ilmiöt käydään läpi oppilaan ikäkauden edellytysten mukaan kaikissa opetusryhmissä: 1)Miten kiusaamisen erottaa erimielisyyksistä? KOULUKIUSAAMISELLA TARKOITETAAN SITÄ, KUN TOISET LAPSET AIHEUTTAVAT TAHALLAAN JA TOISTUVASTI MIELIPAHAA JOLLEKIN OPPILAALLE KOULUSSA TAI KOULUMATKALLA. NIMITTELY, PILKKAAMINEN, TÖNIMINEN, LYÖMINEN, NÄLVIMINEN TAI NAURUNALAISEKSI TEKEMINEN, HAITANTEKO (tavaroiden piilottelu, omaisuuden särkeminen ),SYRJIMINEN (peleistä ja leikeistä pois jättäminen), YKSIN JÄTTÄMINEN OVAT KIUSAAMISTA, JOS TEOT KOHDISTUVAT AINA SAMAAN OPPILAASEEN JA JATKUVAT. Kiusaamistilanteiden selvittäminen JOS KOULUSSA ILMENEE KIUSAAMISTA, ASIAA KÄSITELLÄÄN KIUSAAJAN JA KIUSATUN KANSSA SEKÄ KAIKISSA NIISSÄ OPETUSRYHMISSÄ, JOITA ASIA KOSKEE. A. KIUSAAJA(T) JA KIUSATTU SAMAN PÖYDÄN ÄÄREEN

21 Kiusaaja otetaan mahdollisimman pian tapahtumien jälkeen kahdenkeskiseen puhutteluun, jossa käsitellään tapahtumia. Tämän lisäksi keskustellaan siten, että kiusaajat), kiusattu ja opettaja ovat saman pöydän ääressä. Käydään läpi sitä, miltä kiusatusta tuntuu. Sovitaan mahdollisista jatkotoimista ja otetaan AINA yhteys kiusaajan tai kiusaajien kotiväkeen. Mikäli kiusaaminen edelleen jatkuu, kokoonnumme isommalla joukolla: mukana on kiusaamistapauksessa mukana olleitten oppilaat sekä heidän huoltajansa ja oppilashuoltoryhmä. Vakavissa tapauksissa aikuiset seuraavat tilannetta ja asiaan palataan tarvittaessa B. OPETUSRYHMÄN KANSSA KIUSAAMISTILANTEEN KÄSITTELY ESIMERKIKSI ALLA OLEVAN MATERIAALIN AVULLA NÄIN VOIMME AUTTAA HYVÄÄ KOULUHENKEÄ JA TAISTELLA KIUSAAMISTA VASTAAN: KAIKKI KIUSAAMISESTA TIETÄVÄT OPPILAAT: Kerro aikuisille ja vaadi, että kiusaaminen lopetetaan. Se ei ole kantelemista vaan OIKEUDENMUKAISUUTTA. Et itsekään haluaisi tulla kiusatuksi ja toivoisit, että siihen puututtaisiin. KIUSATTU: Hae apua aikuisilta (opettajat, omat vanhemmat). Jos suinkin pystyt, yritä esittää kiusaajalle välinpitämätöntä. Sekä vastahyökkäys että alistuminen voivat innostaa kiusaajaa lisää. Älä vastaa kiusaamiseen kiusaamisella, se ei ratkaise ongelmaa. KIUSAAJA: Lopeta heti kiusaaminen. Älä alistu siihen, että ryhmä odottaa sinun jatkavan entiseen malliin. On tärkeää myöhemmän elämäsi kannalta, että osaat toimia toisten ihmisten tunteet huomioon ottaen. APURI: Lopeta heti avunantosi. Vastusta rohkeasti yllytystä ja mukaan houkuttelua.

22 PUOLUSTAJA: Jatka rohkeasti kiusatun puolustamista. Tartuta asenteesi myös muihin, sillä yhdessä olette vahvempia. HILJAINEN MYÖTÄILIJÄ: Älä rohkaise kiusaajaa nauramalla hänen teoilleen tai osoittamalla hänelle ihailua, sillä hän ei ansaitse sitä. Osoita, ettet hyväksy kiusaamista. MIKSI ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ KETÄÄN EI KIUSATA: KIUSAAMINEN AIHEUTTAA KAIKILLE KIUSATUILLE PAHAA MIELTÄ MONIN ERI TAVOIN: koulunkäynti ei maistu, oppilas ei opi, oppilas masentuu, oppilas sairastelee helposti, pahimmillaan tiedetään kiusaamisen johtaneen jopa itsemurhaan. KUVITTELE ITSE, JOS KUULISIT JOKA PÄIVÄ HUOMAUTUKSIA ULKONÄÖSTÄSI, VAATTEISTASI, OSAAMISESTASI tai mistä muusta tahansa TAI TULISIT TÖNITYKSI, PAHOINPIDELLYKSI, PELKÄISIT KOULUMATKOILLA. MYÖS KIUSAAJALLA ON PAHA OLLA, HÄN TIETÄÄ TEKEVÄNSÄ VÄÄRIN EI JOSTAIN SYYSTÄ PYSTY LOPETTAMAAN. SIKSI AUTA KIUSAAJAA LOPETTAMAAN TYPERÄ JA MIELTÄ PAHOITTAVA TÖLLÖNTYÖ. MUTTA MUISTA, ETTÄ JOKAISELLA OPPILAALLA TULEE OLLAOIKEUS TURVALLISEEN OPPIMISYMPÄRISTÖÖN. KIUSAAMINEN ON VAKAVIMMILAAN RIKOS. Kun kiusaaminen on rikos, se ei ole enää pelkästään koulun asia, vaan se selvitetään perinpohjin koulun ulkopuolisten viranomaisten kanssa (poliisit). YHTEINEN HYVÄ TAVOITTEENA!!! Ihminen tarvitsee ihmistä. Yhteenveto: Koulukiusaamisen ehkäisy perustuu huoltajien kanssa yhdessä laadittuun arvopohjaan ja järjestyssääntöihin. Näihin nojaten laaditaan oppilaiden kanssa luokan yhteiset pelisäännöt ja sopimukset. Pyrimme hyödyntämään myös opettajien saamaa Lions Quest koulutusta. Selvittelytilanteessa lasta pyritään ohjaamaan niin, että hän näkee oman osuutensa kiusaamistilanteessa ja pyrkii jatkossa toimimaan niin, ettei tilanne toistuisi. Korostetaan sovinnon ja anteeksipyynnön merkitystä. Lisäksi aikuiset huolehtivat seurannasta: oppilaille on jäätävä turvallinen olo siitä, että asiaa seurataan.

23 Myös vertaissovittelumenetelmällä, jota käytämme joissakin tapauksissa, haluamme viestittää sitä, että jokainen kurja teko selvitetään ja sovitaan, ettei sellaista tapahdu enää. 9. AIHEKOKONAISUUKSIEN OPETTAMINEN JA NÄKYMINEN KOULUN ARJESSA Yhdysluokkaopetuksen vuoksi noudatamme ns. vuorolukua, tänä vuonna noudatamme 1., 3. ja 5. luokan vuorokursseja. Aihekokonaisuuksien avulla toimintasuunnitelmaan sisällytetään tärkeitä ajankohtaisia oppiainerajoja ylittäviä teemoja. Aihekokonaisuuksia toteutetaan vuoroluvun ehdoilla. Tämän vuoden painopistealue pohjautuu valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin aihekokonaisuuksiin. Näistä aihekokonaisuuksista olemme valinneet tälle lukuvuodelle painopistealueeksi Ihmisenä kasvaminen"(esim. Verso, kummitoiminta, eri ikäisten kanssa oppiminen ja leikkiminen) sekä " Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta". Näitä käsitellään sekä luokittain oppiaineiden sisällä sekä luokka-asterajat ylittävissä ryhmissä erilaisten projektien yhteydessä. Luonnollisesti jatkamme myös panostusta monipuoliseen ilmaisuun Ihmisenä kasvaminen Oppilas oppii - ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan - tunnistamaan oikean ja väärän - kehittämään itseään oppijana - toimimaan yhteisön jäsenenä 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk *koulussa toimii kummioppilasjärjestelmä *luokissa käsitellään koulun järjestyssäännöt ja yhteiset pelisäännöt *terveydenhoitaja tekee oppilaille terveystarkastuksen ja pitää tiettyjä teematunteja *oppilaille teetetään erilaisia itsearviointeja eri aineissa sekä tarkastellaan omaa oppimistyyliä lapsen kehitys ja ikäkauden edellytysten mukaan *biologiassa käsitellään omaa kehitystä *Kantti kestää- projekti *pohdiskellaan oikeaa ja väärää sekä muita eettisiä ongelmia * vertaissovittelumenetelmä - näytelmät - roolileikit - luontevan käyttäytymisen harjoittelu

24 - esiintymiset - liikuntaleikit - ryhmätyöskentelyt - kohteliaan käyttäytymisen harjoittelut - oman työn loppuun tekeminen 8.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - oman kotiseudun tuntemus - juhlat - vierailut - retket - leirikoulut mahdollisuuksien mukaan - YK-päivä - laulut - tarinat eri maista - asiantuntijavierailut 8.3. Viestintä ja mediataito Lapsille tarkoitettujen mainosten, kuvien ja filmien ruotiminen ja omien produktioiden ja Tervissanomien tekeminen. Koululle tulee Helsingin Sanomia 15 kpl. Oppilas oppii - viestinnän perustaidot - osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa viestintää - kehittyy vastuulliseksi viestijäksi ja median käyttäjäksi, kasvaa kriittisyyteen. 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk *koululla omat tietokoneiden käyttösäännöt ja atk-passi *koulun juhlaohjelmisto *äidinkielessä opetetaan ilmaisutaitoa *käytetään sanomalehtiä ja aikakausilehtiä eri aineissa *teatteri- ja musiikkiesitykset, liikuntaesitykset yms. *käytetään internetiä tiedonlähteenä esimerkiksi esitelmiä tehtäessä * elokuvat+ arvioinnit, oman elokuvan teko * MLL:n oppaat sekä oppilaille että vanhemmille, tietoturvapäivän vietto, nettietiketti 8.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Yrittänyttä ei laiteta.

25 Oppilasta kannustetaan suorittamaan loppuun työnsä ja tuotoksensa sekä arvostamaan tekemäänsä ja toisten töitä. Oppilas huolehtii annetuista tehtävistään mm. järjestäjän työt. Oppilas osallistuu yhteisiin oman koulun projekteihin. Oppilas oppii - ymmärtämään yhteisön toimintaa ja sääntöjen sekä sopimusten merkitystä - osallistumaan ja ottamaan ikäkaudelle sopivalla tavalla vastuuta yhteisten asioiden hoidosta kouluyhteisössä ja muodostamaan realistisia käsityksiä omista vaikutusmahdollisuuksista - kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia kriittisesti ja toimimaan pitkäjännitteisesti tavoitteiden saavuttamiseksi ja oppii arvioimaan oman toimintansa vaikuttavuutta - 1. lk 2.lk 3.lk 4. lk 5.lk 6.lk Unicef-teema esillä joka vuosi Eläinten viikolla huomio eläinten oikeuksiin ja hyvään kohteluun o Oppilaiden kanssa seurataan kunnallista päätöksentekoa niissä asioissa, jotka ovat oppilaita lähellä (koulutus, nuorisotoimi) o Mahdollisesti mielipidekirjoituksia paikallislehtiin 8.5.Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ilmastonmuutos on jatkuvasti esillä mediassa. Pienet alakouluikäiset lapset huolestuvat ja kyselevät opettajilta ja vanhemmilta koska se ilmastonmuutos oikein tulee ja kuoleeko siihen ja voiko sitä estää. Tervalammen alakoulu käynnisti syksyllä 2007 OTA KOPPI hankkeen, jonka avulla tehostetaan Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta aihekokonaisuuden opettamista ja oppimista. OTA KOPPI tähtää siihen, että lapsille syntyy toivon näkökulma. Jokainen, lapsi tai aikuinen, arjen valinnoillaan ja teoillaan auttaa estämään ilmastonmuutoksen." Me kaikki yhdessä"- asenteella jo pienikin koululainen omaksuu ympäristöä suojelevia tottumuksia. Hanke jatkuu edelleen. Projektissa korostuu havainnointi, tutkiminen, toiminta, ajattelu, tiedonhaku, yhteistyö ja keskustelu sekä projekti -antaa koko koulun lapsille ikäkaudelle sopivaa ja asiallista tietoa ilmastonmuutokseen vaikuttavista tekijöistä. -vähentää pelkoja. -antaa lapsille keinoja edistää sekä omaa että ympäristön hyvinvointia. - harjaannuttaa oppilaiden medialukutaitoa: tiedon hakemista, tiedon seulontaa, kriittistä tarkastelua. - opettaa ongelmanratkaisutaitoja sekä pienimuotoisen tutkimuksen tekemistä. -lisää yhteisöllisyyttä ottamalla kylän asukkaat& lasten vanhemmat mukaan hankkeeseen innostaen myös opettajia vaalimaan kestävää kehitystä. Lähtökohtana on tietenkin lapsen oman elinympäristön järjestyksessä pitäminen ja kaikkien materiaalien säästeliäs ja tarkoituksenmukainen käyttö.

26 Lisäksi seuraavia asioita harjoitellaan mm. käytännön koulutyössä: - retket - pihatalkoot - luokan yhteisten sisätilojen järjestyksessä pitäminen - kertakäyttömateriaalien käytön välttäminen - jätteiden lajittelu - siivouspäivät - tavaroiden paikoilleen palauttaminen - kierrätys 8.6. Turvallisuus ja liikenne Yhteisesti sovitut koulun säännöt luovat turvalliset puitteet toimia koulussa. Käytännön tilanteissa harjoitellaan välineiden oikeaa ja turvallista käyttöä esim. käsitöissä ja liikuntatunneilla. Pidetään pelastusharjoituksia ja opastetaan turvalliseen tulen käyttöön. Teemapäivien lisäksi muistutetaan ja harjoitellaan oikeaa ja turvallista liikennekäyttäytymistä. Muistetaan myös vesillä liikkuminen ja siihen liittyvät turvaohjeet. Koulullemme on tehty kriisitilanteita varten suunnitelma, joka löytyy kriisikansiosta Ihminen ja teknologia Oppilas oppii - käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti - käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin - tieteenalojen ja teknologian vuorovaikutteisuuden - arvioimaan teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk * ikäkauteen soveltuvat opetus- ja oppimismenetelmät sekä välineet ATK-passi *koululla on tietokoneluokka, *käytetään internetiä tiedonlähteenä esimerkiksi esitelmiä tehtäessä! * Oppilaiden osuudet koulun nettisivuille Tämä toimii- teknologiakilpailu kaikille koululaisille. Teknologiaa käytetään muiden oppiaineiden apuna. 10. VALINNAISAINEET JA NIIDEN OPETUS Valinnaisaineita ei ole.

27