Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma vuosille Kaupunginhallitus, , 264 Kaupunginvaltuusto, , 49

2 Sisällysluettelo Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma Sivu KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 3 ARVOT... 4 Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle... 7 Kaupungin kehitysnäkymiä TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT TALOUSARVION PERUSTEITA VUODELLE Kansantalous Kuntien talousnäkymät vuonna TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA SITOVUUS TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma (ulkoinen) RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN OMISTAJAPOLITIIKKA KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA RAKENNUSLAUTAKUNTA INVESTOINTIOHJELMA INVESTOINTIOSAN PERUSTELUT MAA- ja VESIALUEET RAKENNUSHANKKEET LLKY:n KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT SIVISTYSOSASTO TEKNINEN OSASTO OSAKEPÄÄOMA HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUOSILLE LIITTEET Lisätietoa Täydentäviä tietoja KONSERNIYHTEISÖT Kauhajoen Lämpöhuolto Oy Kauhajoen Tennishalli Oy Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy KUNTAYHTYMÄT Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä Suupohjan koulutuskuntayhtymä

3 Taloussuunnitelma KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Yleistä Vuoden 2016 talousarvioesitys sekä taloussuunnitelma vuosille perustuvat lauta- ja johtokuntien ja kaupunginhallituksen tekemiin talousarvioehdotuksiin. Kaupunginhallitus antoi syyskuun alun kokouksessaan talousarvion ja suunnitelman valmisteluohjeet. Valmistelussa kolme keskeistä tavoitetta olivat nollatulos, lainamäärän kasvun rajoittaminen ja palvelurakenneselvityksen toimenpiteiden toteuttaminen tasapainon saavuttamiseksi suunnittelukaudella. Näihin tavoitteisiin ei täysin päästy, sillä ensi vuoden esitys näyttää alijäämää noin puoli miljoonaa euroa. Raamin saavuttaminen edellytti, etteivät toimintakulut nouse talousarvion 2015 tasosta. Palkkavaraus on 0,6 %:a. Laajat investointitarpeet vaikeuttavat lainamäärän kasvun rajoittamista. Hallinto ja sääntely Kuntia ohjaava tärkein säädös, uusi kuntalaki, astui voimaan kuluvan vuoden toukokuussa. Suurta osaa lain säännöksistä sovelletaan vasta eli seuraavan valtuustokauden alusta lukien. Vielä kuntalakiuudistusta suurempi muutos tulee olemaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Uudistustarve on laajentunut sosiaali- ja terveydenhuollosta itsehallintoalueiden perustamiseen ja aluehallintouudistukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on lähestynyt muun muassa kuntia ja kuntayhtymiä lausuntopyynnöllä hallituksen linjauksista. Hallituksen päätös Suomen jakamisesta 18 itsehallintoalueeseen ja 15 sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavaan alueeseen on todella merkittävä ja kaikkialle vaikuttava ratkaisu. Itsehallintoalueiden ja palveluiden maakunnallistaminen merkitsee noin suomalaisen työnantajan vaihtumista. Edellisten lisäksi tällä valtuustokaudella on jo uudistettu valtionosuuslaki ja kuntarakennelaki. Kuntien tehtävien karsiminen ei ole edennyt odotetulla tavalla. Tällä valtuustokaudella ratkeaa, millainen on uusi kunta ja mistä tehtävistä se vastaa. Koko kuntakäsite tullee muuttumaan. Investoinnit ja talous Tänä vuonna aloitettu Aronkylän koulun rakentaminen on suurin edessä oleva yksittäinen investointi, kustannusarvioltaan yli kuusi miljoonaa euroa. Paine investointeihin ei lopu tähän, vaan määrärahantarve vuosittain tullee olemaan kuusi-seitsemän miljoonaa euroa. Kaupungin infran rakentamisen lisäksi panostusta odottavat muun muassa Sanssin palvelukodin, koulukeskuksen auditorion ja liikuntasalin, Sanssinkoulun ja lukion remontit. Valtakunnan heikosta talouskehityksestä huolimatta Kauhajoki on pystynyt sopeuttamaan talouttaan. Tehtävän vaikeusastetta on lisännyt kunnille lisätyt vastuut mm. työttömyyden hoidossa, sairastavuuden korkea taso ja vaikean taloustilanteen mukanaan tuomat haasteet esimerkiksi sosiaalitoimessa. Tässä talousarvioesityksessä Kauhajoen kaupunki pitää verotusprosentit nykyisellä tasolla. Palvelurakennepakettia on täsmennetty yhteistyötoimikunnassa. Pakettiin aikanaan rakennettuun henkilöstösäästötavoitteeseen päästää sovitun aikajanan kuluessa. Henkilökunnan lomautus ei ole ensi vuonna ohjelmassa, vaan säästöt haetaan muun muassa vapaaehtoisten vapaiden, eläkkeelle siirtyvien tehtävien jakamisen ja sijaisrajoitusten kautta. Keijo Kuja-Lipasti kaupunginjohtaja

4 Taloussuunnitelma KAUHAJOEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO PERUSTEHTÄVÄ Vetovoimainen Kauhajoen kaupunki järjestää ja kehittää alueellaan peruspalveluita sekä luo edellytyksiä asua, tehdä työtä, yrittää ja harrastaa VISIO 2025 Turvallinen ja viihtyisä Kauhajoki on elinvoimainen Kauhajoen seudun hallinnollinen keskus sekä aktiivinen elinkeinoelämän ja sidosryhmien verkottaja, asiantunteva ja tehokas kumppani. VISION TÄSMENNYS Kaupunki yhdessä sen kanssa toimivien kuntien kanssa muodostaa yrittäjäystävällisen ja ihmisläheisen yhteisön, joka hyödyntää verkostoituneita ja kehittyviä tuotanto- ja palvelumuotoja. Asiantuntijayhteisö muodostaa toimintaympäristön, jossa toiminnot järjestetään hyvinvointia edistävästi, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Kauhajoki tunnetaan laadukkaasta lasten kasvatuksesta ja opetuksesta myös toisella ja korkea-asteella sekä monipuolisista kulttuuri-, liikunta- ja muista vapaa-ajan palveluista. Kauhajoki menestyy materiaalien käsittelyjärjestelmien, maaseutuelinkeinojen, uusiutuvien energia-alojen, elintarvike-, puu- ja palvelualojen osaajana. ARVOT avoimuus asiakaslähtöisyys, turvallisuus, kestävä kehitys, yhdessä menestyminen, taloudellinen innovatiivisuus

5 Taloussuunnitelma Arvojen tarkoitukset: Avoimuus Mitä se tarkoittaa? Avoimuus tarkoittaa kaiken toiminnan läpinäkyvyyttä, avointa kommunikointia, avointa yhteistyötä sekä avoimuutta organisaatiota, yksilöitä ja yhteisöä koskevassa päätöksenteossa ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Mitä se meiltä edellyttää? Avoimuus edellyttää, että työyhteisöön ja päätöksentekoon luodaan avoin ja salliva ilmapiiri. Rakentava ja oikein annettu palaute viestii työntekijän ja hänen tekemänsä työn merkityksellisyydestä. Asiakaslähtöisyys Mitä se tarkoittaa? Asiakaslähtöisyys tarkoittaa, että näemme kuntalaiset itsenäisinä, vastuullisina ja kunnan kehitykseen myönteisesti vaikuttavina toimijoina ja palvelujen käyttäjinä. Kaupunkiorganisaation eri toimialat toimivat yhteistyössä varmistaen laadukkaat palvelut kuntalaisille. Mitä se meiltä edellyttää? Rakennamme asiakaslähtöisiä ja yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia ja siirrämme tietoja tehokkaasti modernia tekniikkaa apuna käyttäen. Otamme asiakaspalautteen huomioon palveluja kehittäessämme. Turvallisuus Mitä se tarkoittaa? Kaupunki yhteisönä tarjoaa kaikille turvallisen ympäristön ja puitteet kasvaa, kehittyä ja toimia. Toimialoilla on käytössä ajantasaiset turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmat. Mitä se meiltä edellyttää? Otamme kaikessa suunnittelussa ja tekemisessä huomioon turvallisuusnäkökohdat. Ennakoimme mahdolliset vaaratekijät. Toteutamme suunnitelmat ja seuraamme aktiivisesti turvallisuuden ja terveyden kehittymistä.

6 Taloussuunnitelma Kestävä kehitys Mitä se tarkoittaa? Meille on tärkeää, että yhdyskuntarakenne rakentuu tasapainoiseksi ja toiminnallisesti taloudelliseksi. Toimintamahdollisuudet ja elinolosuhteet turvataan tuleville sukupolville. Mitä se meiltä edellyttää? Päätöksenteossa ja toiminnassa huomioimme terveyden edistämisen ja ilmastonmuutoksen hidastamisen, luonnon monimuotoisuuden sekä ympäristön ja luonnonvarojen vaalimisen. Edesautamme elinkeinoelämän perinteisten ja uusia innovaatioita hyödyntävien toimialojen kehittymistä. Yhdessä menestyminen Mitä se tarkoittaa? Yhdessä menestyminen tarkoittaa, että tarvitsemme toisiamme saavuttaaksemme tavoitteemme. Meille on tärkeää, että toimimme yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi kukin omalla toimialallaan, kaupungin organisaatioissa, yrityksissä, yhteisöissä ja kodeissa. Mitä se meiltä edellyttää? Teemme kiinteää yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Taloudellinen innovatiivisuus Mitä se tarkoittaa? Taloudellinen innovatiivisuus tarkoittaa erityisesti ennakkoluulotonta uusien toimintamallien käyttöönottoa palvelujen järjestämisessä ja palvelurakenteissa. Mitä se meiltä edellyttää? Taloudellinen innovatiivisuus edellyttää tulevaisuuden realistista hahmottamista ja siitä johdettuja toimenpiteitä, jotka parantavat tehokkuutta, lisäävät tuottavuutta ja mahdollistavat palveluiden säilymisen kuntien keskiarvoa alhaisemmin kustannuksin.

7 Taloussuunnitelma STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT VUOTEEN Aktiivinen elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen kaupungin vetovoimaisuus 2. Yhteistyö ja osallistuminen 3. Taloudelliset, toimivat ja tehokkaat peruspalvelut 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hyvinvoiva kuntalainen 5. Opetus- ja koulutuskaupunki Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle A. Aktiivinen elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen kaupungin vetovoimaisuus Strateginen menestystekijä Kauhajoen yrittäjät haluavat pysyä ja laajentaa omalla paikkakunnalla Strateginen tavoite -> Yritysten kehittämishankkeiden aktiivinen tukeminen neuvonnan ja ohjauksen muodossa SEK:n ja kaupungin työnjaon ja yhteistyön määrittäminen - strategioiden ja toimenpideohjelmien yhteensovittaminen Asiantuntijoiden jalkautuminen yrityksiin Paikkakunnalle saadaan uusia yrityksiä -> Potentiaalisten yritysten löytäminen Jalkautuminen yrityksiin /kontaktit / SEK Yrityksen polku Kauhajoelle - ohjelman toteuttaminen Uusien toimialojen kehittymisen mahdollistaminen mm. kaavoituksella Kaupungin elinvoimaisuus vahvistuu -> Osa julkisista palveluista tuotetaan yksityisesti Kaupunki ja SEK tekevät yhteistyötä yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa Kaupunkiympäristöstä rakennetaan nykyistä viihtyisämpi, ts. keskusta on viihtyisä ja elävä kokoontumis- ja kauppapaikka Kaavoitus on aktiivista ja joustavaa Nopeat ja joustavat liikenneyhteydet Tieyhteyksien parantaminen valtateille ja satamiin ml. Suupohjan radan kehittäminen

8 Taloussuunnitelma B. Yhteistyö ja osallistuminen Strateginen menestystekijä Strateginen tavoite Itsenäinen Kauhajoki, joka tekee aktiivista yhteistyötä naapurikuntien kanssa -> Luottamusohjelman rakentaminen Isojoen, Karijoen ja Teuvan kanssa Kauhajoki on aktiivinen osallistuja ja vaikuttaja -> Kauhajoki osallistuu aktiivisesti seudullisiin, maakunnallisiin ja valtakunnallisiin kehittämisverkostoihin Palvelujen tuottaminen konserniperiaatteella -> Kuntayhtymien toimintojen tarkastelu - palvelujen tuottaminen verkostomallilla Aktiivinen ja osallistuva kuntalainen -> Lisätään vuorovaikutusta valmistelussa ja päätöksenteossa mm. sähköisiä viestintäyhteyksiä käyttäen Onnistunut viestintä -> Kaupunkikonserni toteuttaa suunnitelmallista viestintää C. Taloudelliset, toimivat ja tehokkaat peruspalvelut Strateginen menestystekijä Strateginen tavoite Lähipalvelujen säilyttäminen -> Palvelut tuotetaan taloudellisimmalla tavalla laadukkaasti myös yksityisiä palveluja hyödyntäen Kuntayhteistyön lisääntyminen -> Palvelut järjestetään yhteistyössä ilman rajoja Ylijäämäisten tilinpäätösten saavuttaminen ja velkamäärän väheneminen -> Toimintojen tehostaminen; kulujen vähentäminen, tulojen lisääminen Taloudellisesti kestävät investoinnit -> Kiinteistöjen käyttöä tehostetaan, ostot ja myynnit kilpailutetaan kattavasti D. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hyvinvoiva kuntalainen Strateginen menestystekijä Terveellisten elämäntapojen edistäminen yksilötasolla Strateginen tavoite -> Terveyttä edistävän liikunnan ja ravintotottumusten edistäminen Ennakoiva toimintatapa hyvinvoinnin vahvistamisessa kaikissa julkisissa palveluissa -> Varhainen tukeminen moniammatillisesti, ennaltaehkäisevien ja kuntouttavien toimenpiteiden ensisijaisuus, ympäristön tur-

9 Taloussuunnitelma vallisuuden parantaminen Kuntalaisten toimintakyvyn, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen / syrjäytymisen ehkäiseminen -> Palvelujen järjestäminen kuntalaisia osallistamalla, yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa Kulttuurin ja vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien merkityksen huomioiminen, työttömien (erit. nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien) aktivointi, lisätään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa E. Opetus- ja koulutuskaupunki Strateginen menestystekijä Kauhajoella on vahva ja kattava varhaiskasvatus sekä esi- ja perusopetus Kauhajoella on vahva ja kattavat vapaan sivistystoimen palvelut (elämänlaatupalvelut) Toisen ja korkea-asteen koulutuksen opetustoiminnan jatkuminen Kauhajoella Strateginen tavoite -> Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen palveluiden tehokas ja taloudellinen järjestäminen; pedagogiikkaa ja kasvatusta tukevissa toiminta-ympäristöissä -> Resurssien turvaaminen Toimintojen paikallinen ja alueellinen yhteensovittaminen -> Selvitetään kokonaisuus Alueellinen, maakunnallinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen ja mukanaolo

10 Taloussuunnitelma Kaupungin kehitysnäkymiä Elinkeinopolitiikka Pitkään jatkunut maailman laajuinen talouskriisi vaikuttaa edelleen myös Kauhajoen yritystoimintaan ja työllisyyteen. Talouden taantuma heijastuu voimakkaasti erityisesti vientikaupasta riippuvaisilla toimialoilla, joissa Kauhajoellakin on runsaasti työpaikkoja. Vaikka työllisyys on pysynyt kohtuullisella tasolla, koetaan tulevaisuudesta yleistä epävarmuutta. Kauhajoen kaupungin elinkeinojen kehityspalveluja tuottaa Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, jonka painopistealueeksi on valittu panostus yrityspalveluihin. Keskeisiä toimenpiteitä yrityspalveluissa ovat perinteisen yritysneuvonnan lisäksi mm. omistajanvaihdosten tukeminen, asiantuntijapalveluiden välittäminen yrityksille ja uuden EU-rahoituskauden yritystukiasioista tiedottaminen. SEK on vahvasti mukana mm. Työ- ja elinkeinoministeriön, TEM:n käynnistämissä seutukaupunkipiloteissa, jotka tähtäävät pienten seutujen yhteistyön ja kilpailukyvyn kehittämiseen. SEK vetää yhteistyössä Kauhajoen ja Kurikan kaupunkien kanssa Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit -seutukaupunkipilottia. Pilotin tavoitteena on edistää uusiutuvan energian ratkaisuja, kuituverkkojen hyödyntämistä sekä nk. resurssiviisautta. Hankkeen on suunniteltu kestävän vuoden 2015 alusta vuoden 2017 kesäkuuhun saakka. Leader -toimintaryhmänä toimii Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien sekä Kurikan ja Kauhajoen kaupunkien alueella Suupohjan Kehittämisyhdistys ry. Nyt alkaneen uuden ohjelmakauden alusta Kurikan kaupunki kuuluu kokonaisuutena samaan Leader -alueeseen. Yhdistys on valmistautunut ehdotuksessaan vuosien ohjelmakaudella toteuttamaan noin 12 milj. euron hankeohjelman, josta kuntien rahoitusosuus on 20 %. Kauhajoen kaupungin vuoden 2016 arvioiduksi rahoitusosuudeksi muodostuu (37,28 %). Kuntarahaosuus Leadertoimintaan sekä muuhun yhdistystoimintaan tulee olemaan yhteensä , josta arvioitu kuntarahoitusosuus on euroa ja yleisavustus euroa. Väestönkehitys Kauhajoen väestömäärä vuoden 2014 lopussa oli henkeä. Väestön määrä väheni edellisvuodesta 74 henkilöllä. Väkiluku oli vuoden 2013 lopussa Vuoden 2015 aikana, mennessä väkiluku oli vähentynyt 103 hengellä. Luku on edellisvuotta suurempi. Arvion mukaan vuoden 2015 aikana syntyvyys tullee olemaan edellisvuotta suurempi, koska syyskuun loppuun mennessä syntyneitä oli 128. Vuonna 2014 syntyi 155 lasta, joka oli 50 enemmän kuin vuonna Työttömyys Kauhajoella työttömyys on hieman laskenut tilanteesta (14,0 %) syyskuuhun 2015, jolloin työttömyys -% oli 11,3 %:a. Työttömiä työnhakijoita oli tuolloin 725 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien (yli 1 v) määrä on voimakkaasti kasvanut ja oli 118 henkilöä eli 16,3 % (10,6%). Työllisyyden arvioidaan talouskriisin takia pysyttelevän nykytasolla tai ehkä hiukan vaikeutuvan. Kauhajoella osalla yrityksistä on edessään haasteita myynnissä alasta riippuen, mutta oleellisia muutoksia työllisyystilanteeseen ei ole tiedossa.

11 Taloussuunnitelma TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT TALOUSARVION PERUSTEITA VUODELLE 2016 Kansantalous Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön Talouden suhdannenäkymät katsauksessa todetaan, että Tilastokeskuksen alustavien tietojen perusteella Suomen kansantalous supistui viime vuonna 0,4 %. Kuluvan vuoden toisen neljänneksen kehitys oli heikko, sillä talous kasvoi vain 0,2 % edellisestä neljänneksestä. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 0,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Seuraavina kahtena vuotena Suomen talouden ennustetaan kasvavan alle puolitoista prosenttia vuosittain. Katsauksen mukaan Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee olemaan v noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys on ollut vaisua myös kuluvan vuoden alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Kuntien talousnäkymät vuonna 2016 Kuntatalous vuonna 2016 Suomen kuntaliiton arvion mukaan hallitusohjelmassa kuntia koskevia keskeisiä myönteistä on mm. että kunnille ei anneta uusia tehtäviä eikä velvoitteita, joskin työllisyyden hoidossa vaikeimmin työllistettävien osalta vastuu tultaneen siirtämään nykyistä enemmän kuntien harteille. Edelleen, kuntien tehtäviä ja velvoitteita luvataan vähentää 1 mrd :lla, kokeilutoimintaa edistetään monin tavoin ja toiminnan joustavuutta lisätään mm. kaavoitussäädöksiä uudistamalla, kunnille korvataan veroperusteiden muutokset, kustannustenjaon tarkistus maksetaan täysimääräisenä, ei uusia valtionosuusleikkauksia, ellei tehtäviä ja velvoitteita samalla vähennetä, maksupolitiikkaa vapautetaan sekä liikenneinfran peruskorjaukseen luvataan lisäpanostusta. Hallitusohjelmassa puolestaan kielteisiä vaikutuksia on mm. että kunnat menettävät 5 % - yksikön määräaikaisen korotuksen yhteisöverossa (-270 milj. /v. 2016), kuntien valtionosuuksiin ei indeksitarkistuksia (-60 milj. /-16), sote -uudistuksen toimeenpano ja mm. rahoitus täysin auki samoin jätehuollon uudet linjaukset tuovat kunnille lisävastuita Ensi vuonna sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuuden kompensaatio päättyy vuonna Muutoksen seurauksena yhteisöveron kunnalle maksettava määrä alenee ennusteen mukaan 16 %, joka merkitsee noin euron alentumista kertymään. Kauhajoen kaupungin toiminnalliset muutokset talousarviossa ja - suunnittelukaudella Kaupungin taseeseen on syntynyt useana vuonna kattamatonta alijäämää, joten taloussuunnitelmakausi on laadittava ylijäämäiseksi. Koska taloussuunnitelmakauden aikana ei ole saatu taseen alijäämää poistumaan, on valtuusto vahvistanut toimenpideohjelman, jona aikana alijäämä katetaan.

12 Taloussuunnitelma Henkilöstön osalta talousarvioon on huomioitu, että tulevat eläköitymiset voidaan hyödyntää mahdollisimman täysipainoisesti. Käydyssä yhteistyötoimikunnan neuvottelussa on tarkasteltu käytettävissä olevia keinoja henkilöstökulujen pysyväksi alentamiseksi. Henkilöstökulujen säästötavoitteeksi on sovittu 2,7 miljoonaa euroa vuosien aikana. Henkilöstökustannusten kehitys on ollut vuosina seuraavat; vuosi 2013 henkilöstökulut 24,4 milj. euroa (ta 24,67 m ), vuosi ,3 milj. euroa (ta-=24,3m ) ja arvio vuoden 2015 henkilöstökuluiksi on 23,4 milj. euroa (ta = 24,1milj.euroa). Voidaan todeta, että henkilöstökulujen alentuminen on tilinpäätösten mukaan, vuosina , toteutunut suunnitellulla tavalla. Talousarvion rahoitusosa määrittelee lakisääteisten palveluiden rahoittamisen (verorahoitus), maksujen ja taksojen sekä investointien rahoittamisen tason. Verorahoituksesta päätetään vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Investointiohjelman laajuus ja kohteiden rahoitus päätetään vuosittain talousarvion yhteydessä. Omaisuuden myyntituottoja ei ole kirjattu talousarvioon niiden epävarmuuden johdosta (kirjanpitolain edellyttämä varovaisuuden periaate). Talousarvioehdotus perustuu 0,6 %:n palkkavaraukseen, johon sisältyvät mahdolliset sopimuskorotukset sekä kokemuslisien vaikutus. Kaupunginhallituksen vastuualueella työllistämisen nettomenoa on arvioitu aiempaa pienemmäksi vuoden 2015 toteutuneen käytön mukaisesti. Työllistämiseen kunnille osoitettavat määrärahat ovat alentuneet ja palkkatukityöllistämisen vaikeutumisesta. Työllistämisessä pääpaino on siirtynyt kuntouttavaan työtoimintaa palkkatuetun sijaan. Aktivointitoimia hoidetaan tiiviissä yhteistyössä LLKY:n kanssa. Yhteistoimintalautakunnan tehtävänä on toimia Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien sekä Kauhajoen kaupungin tilaajalautakuntana sosiaali- ja terveyspalvelujen, ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun sekä eläinlääkäripalvelujen hankkimiseksi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä. Yhteistoimintalautakunta toteuttaa osaltaan kuntien omistajaohjausta jäsenkuntien edustajana ja neuvotteluosapuolena vuotuisten palvelujen hankinnassa. Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena on edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta, siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta asiakkaan tarpeisiin vastaamiksi sekä turvata tuen saantia asiakkaan omissa arkiympyröissä. Laki lisää yhteistyötä sosiaalihuollon ja eri toimijoiden välillä asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Sivistyslautakunnan keskeisimpiä tavoitteita ovat mm. seuraavat: Varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta järjestetään siten, että opetuksen ja koulutuksen perustehtävä ja palvelut pystytään järjestämään tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Yhteistyö asiakas- ja sidosryhmien kanssa on toimiva ja vuorovaikutteista. Kauhajoki on mukana OPS uudistuksessa osana maakunnallista 18 kunnan Osaava OPS -ryhmää. Alueellisesti Kauhajoki tekee yhteistyötä Teuvan, Isojoen ja Karijoen kanssa. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden vastuualueella pääasiallisena tavoitteena on nuorten elinolojen kehittäminen, edellytyksien luominen omatoimiselle harrastamiselle ja liikuntavalmiuksien kehittämiselle. Esi- ja perusopetukselle laaditun uuden opetussuunnitelmaa jalkautetaan paikallisesti yhtenäisen esi- perusopetuksen periaatteella.

13 Taloussuunnitelma Lukiokoulutukselle laaditaan opetussuunnitelma vuoden 2016 syyslukukauden alkuun mennessä. Lukio valmistautuu sähköisiin yo-kirjoituksiin syksyllä Sivistystoimi toteuttaa rakenneohjelmien ja kaupungin talouden tasapainottamisohjelman mukaisia toimenpiteitä toteuttamalla kustannusvertailua paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Teknisen lautakunnan toiminnasta suurin osa on muiden lautakuntien tukipalvelujen tuottamista. Teknisen lautakunnan toiminnan haasteena on tuottaa mm. puhtaus-, ruoka- ja kiinteistöpalveluita taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaasti tilanteessa, jossa hoidettava kiinteistömassa kasvaa ja käytettävät resurssit supistuvat. Keskeisenä tavoitteina teknisellä toimella on toimenpiteet, joilla pyritään energian säästöön sekä kiinteistöillä että katuvalaistuksessa. Uusien rakennusten ja peruskorjausten myötä kiinteistöjen energiatehokkuus paranee. Huonokuntoisemmasta ja tarpeettomasta kiinteistömassasta on hankkiuduttava eroon. Energiatehokkuutta haetaan mm. ÄVKK (Älykkäät ja vihreät kasvun kaupungit) hankkeen kautta, jossa on tarkoitus luoda mm. energiatehokkuutta ajava kaupungeille monistettava ja luotettava malli katuvalaistuksen hankintaan. Suupohjan kunnat (SEK) ja Kurikan kaupunki on saanut oman energiatehokkuuspilottihankkeen (KÄLY). Kauhajoen seudun vahvuus on avoimet kuituverkot, joilla on mahdollisuus saada mm. hajautetun energiatuotannon systeemien hallintaan älykkyyttä. Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035 on yleispiirteinen yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä ohjaava ja toimintoja yhteen sovittava karttamuotoinen suunnitelma, jonka on tarkoitus olla valtuustokäsittelyssä vuoden 2016 aikana.. Osayleiskaavalla on vaikutuksia suunnittelualueen lisäksi koko kaupunkiin. Osayleiskaavalla on lisäksi vaikutuksia Suupohjan alueen palvelurakenteen kehitykseen. Teknisen lautakunnan alaisesta toiminnasta selvitetään mm. sitä, missä määrin kaupunki tuottaa tukipalveluita itse ja missä määrin ostaa ulkopuolelta. Rakennuslautakunta huolehtii toimialaansa kuuluvasta lupa-, valvonta sekä neuvontatoiminnasta. Rakennusvalvonta on kunnan lakisääteinen tehtävä. Maa-ainesasioissa toimivallan siirto ympäristöviranomaiselle tapahtuu viimeistään Rakennusvalvonta tultaneen siirtämään alueelliseksi toiminnaksi siten, että pyritään suurentamaan rakennusvalvontayksiköitä, jolloin yhteistyö naapurikuntien kanssa laajenee. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA SITOVUUS Valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä kuntalain edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Sitovia erityisperusteluja käytetään erityisissä yksityiskohdissa tarkentamaan toimintaa sekä menoja ja tuloja. Talousarvion rakenne Kuntalain mukaan talousarviossa on, tuloslaskelma-, rahoitus-, käyttötalous-, investointi sekä henkilöstöosa. Talousarvion tuloslaskelma- ja rahoitusosa kuvaavat kunnan kokonaistaloutta, käyttötalous- ja investointiosalla taas ohjataan toimintaa.

14 Taloussuunnitelma Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelmanmukaiset poistot. Määrärahoina tai tuloarvioina tuloslaskelmaosassa esitetään mm. verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -menot. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoituslaskelmaan tiedot kerätään tuloslaskelman lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista Käyttötalousosa sisältää hallintokuntien tuloslaskelmat sekä tuloskortit toimielimittäin. Hallintokuntien suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet, niiden perustelut ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Investointiosassa esitetään investointimenot ja -tulot. Investointiosan tehtäväalueina esitetään talousarviossa maa- ja vesialueet, osakkeet ja osuudet, elinkeinoelämän kehittäminen, talonrakennus, julkinen käyttöomaisuus, irtain omaisuus ja liikelaitokset. Henkilöstöosassa esitetään kaupungin henkilöstön määrän kehitys, jakautuminen toimintoihin sekä eläköityminen taloussuunnittelukaudella. Talousarvion sitovuus Vuoden 2016 talousarviossa määrärahojen sitovuustasoksi valtuustoon nähden määrätään kaupunginhallituksen ja lautakunnan nettomeno (toimintakate). Talousarviossa sitovana hyväksyttyjä nettomäärärahoja ei saa ylittää. Kaupunginhallitus, lautakunnat sekä johtokunnat päättävät alaisensa avustusmäärärahan käytöstä käyttösuunnitelmiensa yhteydessä. Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Tuloslaskelma-, rahoitus- sekä investointiosan sitovat määrärahat Tuloslaskelmaosa Verotulot Valtionosuudet Korkotulot ja menot (ilman sisäisiä eriä) nettoarvio Muut rahoitustulot ja menot nettoarvio Rahoitusosa Antolainat nettoarvio sekä lainanotto ja lyhennykset nettoarvio Investointiosa Kaupunginvaltuustoon nähden sitovia ovat tehtäväalueiden nettomenot.

15 Taloussuunnitelma Tehtäväalueet ovat seuraavat: Kiinteä omaisuus Talonrakennus (talonrakennus on valtuustoon nähden sitova hankkeittain/netto) Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Arvopaperit ja osuudet Kaupunginhallitukseen nähden sitovia ovat Kiinteistöjen ostot Irtaimen omaisuuden hankinta on sitova toimialoittain. Toimialat ovat seuraavat: Hallinto-osasto Yhteistoimintalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Muut määrärahojen käyttöä sitovat ohjeet Erityisperustelut ovat sitovia valtuustoon nähden TULOSLASKELMAOSA Toiminta Kauhajoen kaupungin taloustilanne on ollut koko 2000 luvun ongelmallinen. Tulojen ja menojen epätasapaino on jatkunut pitkään ja kaupungin monista tasapainottamispyrkimyksistä huolimatta kaupungin taloutta ei ole saatu kasvu-uralle, vaan alijäämää on kertynyt vuosien kuluessa paljon ja kaupungin velkamäärä on koko ajan lisääntynyt. Kaupungin taseen alijäämä samoin kuin velkamäärä olivat edellisvuotta pienemmät ensimmäisen kerran vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Kaupungin talouden tasapainottamista hankaloittaa ennen kaikkea valtionosuusrahoituksen leikkaukset sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten nousu. Toimenpideohjelma on laadittu siten, että lakisääteisten palveluiden (mm. lasten päivähoito, opetus, sosiaali- ja terveyspalvelut) kustannusnousu kompensoidaan verotulo- ja valtionosuusrahoituksella. Muihin kustannuspaineisiin vastataan palvelurakenneselvityksen toimenpiteillä. Investointien rahoitus pyritään järjestämään siten, että Kauhajoki ei velkaantuisi enempää. Näillä toimenpiteillä talous saadaan kuntalain edellyttämään tasapainoon 2020 Talousarvion 2016 keskeiset luvut ovat

16 Taloussuunnitelma euroa TP 2014 ulkoiset+sisäiset TA muutos TA 2016 Ta15 Ta16 muutos % Toimintatuotot ,5 % Toimintakulut ,3 % Toimintakate ,8 % Verotulot ,2 % - kunnallisvero ,1 % - yhteisövero ,6 % - kiinteistövero ,0 % Valtionosuudet ,3 % Rahoitustuotot/-kulut ,4 % Vuosikate ,4 % Poistot ,2 % Yli-/alijäämä ,9 % Kertynyt alijäämä ,5 % Nettoinvestoinnit ,3 % Lainamäärä % Talousarvion laadinta perustuu alijäämän kattamisvelvoitteelle, jonka täyttämiseksi suunnittelukausi on pidennetty neljäksi vuodeksi jo vuoden 2011 talousarviota hyväksyttäessä. Toimintatuotot Kokonaisuudessaan kaupungin toimintatuotot vähenevät 0,5 % Toimintatuottojen kehitys on arvioitu varovaisuuden periaatetta noudattaen. Suuren osan toimintatuotoista muodostavat Liikelaitoskuntayhtymän osakaskuntien maksuosuudet, jotka ohjataan yhteistoimintalautakunnan kautta LLKY:lle, joissa myös tapahtuu suurin lasku talousarvioon 2015 verrattuna. Toinen oleellinen aleneva tuloerä on tuet ja avustukset. Vuoden 2016 talousarvioon ei ole esitetty tulona omaisuuden realisoinnista mahdollisesti saatavia tuloja. Toimintakulut Talousarvion toimintakulut sisältävät kaupungin kaikkien omien kulujen lisäksi myös Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, (LLKY), osalta kaikkien osakaskuntien perusturvan kulut. LLKY:n palvelujen ostot erikoissairaanhoitoa myöten tapahtuvat Kauhajoen yhteistoimintalautakunnan kautta. Toimintakulut ovat 129,89 miljoonaa euroa jossa laskua tämän vuoden talousarvioon (sisältää muutosbudjetin) on 1,3 %. Talousarvio on haasteellinen ja on selvää, että toimintavuoden 2015 aikana joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota palvelurakenneselvityksen toimenpiteiden toteutumiseen sekä ottamaan kantaa mm. siihen, voidaanko tehtäviä jakaa / keskittää seutukunnan kuntien kesken. Talousarvion toimintakate on 80,04 miljoonaa euroa ja siinä on 2015 vuoden muutettuun talousarvioon laskua 1,8 %.

17 Taloussuunnitelma Verotulot Kunnallisvero Kauhajoen kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan veroprosenteista talousarviovuodelle Kuten palvelurakenneselvityksessä on todettu, lakisääteisten palvelujen kustannusten nousu pyritään mahdollisuuksien mukaan rahoittamaan verotulokasvulla. Kauhajoen kaupungin oman toiminnan kustannukset ovat rakennemuutosten ja saneeraustoimenpiteiden myötä alentuneet eikä niihin ennusteta kasvua toimintavuodelle Kaupunginvaltuusto päätti pitää kunnallisveroprosentin edelleen 22,00 %:ssa. Kunnallisverotuloa arvioidaan kertyvän yhteensä 38,430 miljoonaa euroa jolloin veroennustekehikon mukainen kasvu edelliseen vuoteen olisi 0,1 %. Talouden tasapainottamisen edellytys on, että suunnittelukauden ja toimenpideohjelman aikana verotulokertymä selvästi kasvaa. Tasapainotusohjelmaa hyväksyttäessä kunnallisveron korotukset oli suunniteltu vuosille 2016 ja Suunnitteluvuonna verotulojen kokonaiskasvu jää negatiiviseksi -0,2 %. Yhteisövero Yhteisöveron tuotoksi vuodelle 2016 on arvioitu 3,24 miljoonaa euroa, joka on arvioitu olevan - 5,6 % vuoden 2015 kertymää pienempi. Kiinteistöverot Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan pitää myös kiinteistöverot aiemmin päätetyllä tasolla; yleinen kiinteistöveroprosentti 0,90 % (entinen), vakituinen asuinrakennus 0,65 % (+0.10), muu asuinrakennus 1,20 % (+0,10), voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti on 2,10 % (+0,7), yleishyödyllisen yhteisön vero 0,00 % ja rakentamaton tontti 3,0 %. Kiinteistöverotuloa ennustetaan kertyvän 3,5 miljoonaa euroa eli kasvua olisi 1 %. Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistunut vuoden 2010 alusta. Ns. yhden putken valtionosuuksiin on yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, kirjastojen ja kuntien kulttuuritoimen valtionosuudet sekä entinen yleinen valtionosuus. Kauhajoella valtionosuutta ennustetaan kertyvän yhteensä 38,83 miljoonaa euroa. Tasapainotusohjelmassa valtionosuuskasvuksi on arvioitu vuosittain 1,5 prosenttia. Kasvu valtionosuuksissa johtuu valtionosuuslaskennan pohjana olevien laskennallisten kustannusten noususta. Valtionosuuksien kasvu ei riitä kattamaan kunnan lakisääteisten velvoitteiden kustannusten kasvua. Kauhajoen valtionosuudet on arvioitu Kuntaliiton julkaisemien ennakkotietojen perusteella ja niitä on tarkistettu mm. päivitetyillä väestö- ja oppilastiedoilla. Talousarvion varauksessa on huomioitu mahdollinen oppilasmäärien alentumisesta johtuva palautus. Rahoitustuotot ja kulut Korkomenot ja muut rahoituskulut kasvavat lainamäärän lisääntymisestä johtuen. Korkotulot sisältävät antolainoista ja talletusvaroista saatavat korkotulot. Pääosan rahoitustuotoista muodostavat Fortum Oyj:n osingot. Sijoitusomaisuutta on edelleen hajautettu vuoden 2015 lopulla myymällä Neste Oyj:n osakkeet. Osakkeiden myynnistä saadut varat sijoitetaan tasan olemassa oleviin sijoitussalkkuihin.

18 Taloussuunnitelma Vuosikate Vuosikate on 4,00 miljoonaa euroa. Vuosikate on 87,93 % poistoista. Poistot Tuloslaskelmassa poistojen määrä on laskettu uudistuneiden poisto-ohjeiden mukaisesti. Talousarvion poistot ovat 4,54 miljoonaa euroa. Poistojen määrän kasvuun vaikuttaa olennaisesti Valtatie 67 alikulkutyön poisto (kaupungin rahoitusosuus), joka poistetaan kolmen vuoden aikana. Ko. työn vuosittainen poisto on euroa ja se on ajoitettu vuosille Tulos Kaupungin tulos muodostuu poistojen jälkeen 0,55 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Suunnittelukaudella tärkein tehtävä on toteuttaa palvelurakenneuudistus, joka mahdollistaa talouden tasapainon saavuttamisen. Investoinnit Investointiohjelman loppusumma on talousarviovuonna 7,84 miljoonaa euroa. Investointeja voidaan rahoittaa omaisuuden myynnillä. Pääpaino investoinneissa on koulurakentamisessa. Lainat Kaupungin peruspalvelujen suuret investoinnit ja tulorahoituksen riittämättömyys ovat kasvattaneet velkamäärää viime vuosina erittäin nopeasti. Lainoitusta joudutaan käyttämään investointien rahoitukseen vielä useita vuosia, vaikka investointitarve vähenee suurimpien kohteiden valmistuttua. Kauhajoen velkamäärä/asukas on huomattavasti suurempi kuin kunnissa keskimäärin. Lyhytaikaista lainaa tarvitaan edelleen pitkäaikaisen lainan lyhennysten hoitamiseen. Suurin rahoitustarve kohdistuu suunnitelmakaudella vuodelle 2016, jolloin rahoitettavaksi ajoittuu rakenteilla oleva Aron koulu. Kaupungin lainarahoitustarve on riippuvainen toimintatalouden ylijäämästä. On siten välttämätöntä, että talouden (tulos ja toiminnan kassavirta) tasapainottamisessa onnistutaan. Velkamäärän kasvu johtaa verorahoituksen lisäämiseen, joka on ainoa keino velkapääoman ja korkojen hoitamiseksi.

19 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma KAUHAJOEN KAUPUNKI TP 2014 TA 2015 TA muutos TA muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT yhteensä VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT yhteensä T o i m i n t a k a t e Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut V u o s i k a t e Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluontoiset poistot Arvonalentumiset 0 Vyörytykset 0 T i l i k a u d e n t u l o s Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 0 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 0 0 Taloussuunnitelma TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ TASEEN ALIJÄÄMÄ Asukasluku Taseen alijäämä/asukas

20 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Tuloslaskelma (ulkoinen) KAUHAJOEN KAUPUNKI ulkoinen TP 2014 TA 2015 TAmuutos TA muutos TA 2016 Muutos TA+m TA 2016 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,61 Maksutuotot , ,56 Tuet ja avustukset , ,32 Muut toimintatuotot , ,36 TOIMINTATUOTOT yhteensä ,68 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,72 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut ,18 Palvelujen ostot , ,45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,08 Avustukset , ,64 Muut toimintakulut , ,44 TOIMINTAKULUT yhteensä ,41 T o i m i n t a k a t e ,77 Verotulot ,25 Valtionosuudet ,25 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,38 Muut rahoitustuotot ,85 Korkokulut ,55 Muut rahoituskulut ,67 V u o s i k a t e ,46 Suunnitelman mukaiset poistot ,25 Kertaluontoiset poistot Arvonalentumiset Vyörytykset T i l i k a u d e n t u l o s ,94 Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 0 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) 0 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ ,94 Taseen yli-/alijäämä ,45 Valtuustoon nähden sitovat Tuloslaskelmaosan tunnusluvut Toimintatuotot %:a toimintakuluista -37,37-36,20-35,70-35,98 Vuosikate %:a poistonalaisista investoinneista 41,42 86,24 32,91 51,03 Vuosikate %:a poistoista 75,77 203,95 55,28 87,93 Vuosikate /asukas Kertynyt yli-/alijäämä /asukas Asukasluku

21 Taloussuunnitelma RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman tulorahoitus muodostuu tuloslaskelmasta siirtyvästä vuosikatteesta, arvioiduista satunnaisista eristä, investointien valtionosuuksista, käyttöomaisuuden myyntituloista sekä antolainojen lyhennyksistä. Näillä tuloilla katetaan tulevia investointeja ja antolainojen lisäyksiä. Vuosikate ja muut rahoitustulot eivät riitä rahoitustarpeen kattamiseen, joten talousarviovuonna sekä taloussuunnittelukaudella joudutaan mm. investointien rahoitus kattamaan lainanotolla. Lainananto / antolainojen lyhennykset Toiminta-ajatus: Kaupunki voi harkinnan mukaan antaa lainaa konserniyhtiöille sekä yleishyödyllisille yhteisöille. Tavoitteet: Julkisiin palveluihin rinnastettavia palveluja tuottavien yleishyödyllisten yhteisöjen ja kaupungin konserniyhtiöiden toimintaa voidaan tukea antamalla tarvittaessa lainaa. Kaupunginhallituksella on oikeus myöntää em. antolainaa ja päättää sen ehdoista talousarvioon varattujen määrärahojen puitteissa. (Hallintosääntö 5, 12 mom). (Lainaa voidaan myöntää olemassa olevan rahoituspäätöksen perusteella esim.ely- tai leader -rahoitteisen hankkeen toteuttamisen ajaksi hallinnoijana toimivan yleishyödyllisen yhdistyksen maksuvalmiuden turvaamiseksi. Lainasta ei peritä korkoa). Kaupunginvaltuusto voi myöntää erillisellä päätöksellä takauksia konserniyhteisöjen lainoille. Takauksen vastavakuudeksi tulee saada yhtiön kiinteään omaisuuteen kohdistuvat pantit. Talousarviolainojen lyhennykset / talousarviolainojen ottaminen Lainarahoitusta käytetään, jos hankkeiden toteuttaminen katsotaan toiminnan kannalta välttämättömäksi ja rahoitusta ei saada muutoin järjestettyä. Lainarahoituksella katetaan ensisijaisesti tuloa tuottavia investointeja. Muista hankkeista etusijalle asetetaan peruspalveluja tukevat sekä elinkeinoelämän kehittymistä ja toimintaedellytyksiä edistävät sekä kuntalaisten asumisviihtyisyyttä ja hyvinvointia tukevat hankkeet. Lainat otetaan pääasiassa tarjouskilpailun kautta. Lainojen korkoriskiä pyritään minimoimaan korkosuojauksella, lainasalkkua hajottamalla sekä kiinteisiin että vaihtuviin korkoihin tai sitomalla laina mahdollisesti johdannaissopimuksella. Lyhytaikaista rahoitusta käytetään tarvittaessa maksuvalmiuden ylläpitämiseen. Tilapäislainaa voidaan ottaa enintään 20 milj. euron määrään saakka. Lyhytaikainen rahoitus hoidetaan ensisijaisesti kuntatodistusten kautta. Pitkäaikaista rahoitusta tarvitaan talousarviovuonna 7,80 miljoonaa euroa. Talousarviolainalla rahoitetaan talousarviovuoden investointiohjelma, mm. Aron koulun rakentamiseen.

22 Taloussuunnitelma Rahoituslaskelma TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TP 2014 TA 2015 TA muutos TA muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät * Investoinnit Pysyvien vastaavien investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vast.hyödykk.luovutustulot * Toiminnan ja investointien nettorahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 0 Antolainauksen muutokset 0 Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset * Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennykset Lyhytaikaisten lainojen muutokset * Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 Toimeksiant.varojen/pääom.muutokset 0 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos * Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS asukasmäärä Lainat Lainat/asukas

23 Taloussuunnitelma TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Talouden tasapainottamisohjelma Uuden kuntalain 110 :n 3 momentin mukaan kolmen tai useamman vuoden mittaisen taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Kuntalain täytäntöönpanoa koskevien säännösten mukaan 148 (Alijäämän kattamista ja arviointimenettelyä koskevat siirtymäsäännökset) 110 :n 3 momentissa säädettyä velvollisuutta kattaa kunnan taseeseen kertynyt alijäämä sovelletaan ensimmäisen kerran tilikauden 2015 tilinpäätöksessä taseeseen kertyneeseen alijäämään. Sen estämättä, mitä 110 :n 3 momentissa säädetään velvollisuudesta kattaa kunnan taseeseen kertynyt alijäämä, alijäämän tulee olla katettu viimeistään tilikauden 2022 tilinpäätöksessä, jos kunnan taseeseen kertynyt alijäämä on tilikauden 2015 tilinpäätöksessä yli 500 euroa asukasta kohden. Uuden kuntalain voimaan tullessa voimassa olleen kuntalain 65 :n 3 momentin säännöksiä taloussuunnitelman yhteydessä alijäämän kattamiseksi päätetyistä yksilöidyistä toimenpiteistä sovelletaan vuoden 2016 loppuun. Kuntalain velvoitteeseen viitaten taloussuunnitelmassa ja tasapainottamisohjelmassa on varauduttava alijäämän kattamiseen vuosien aikana. Alijäämää ei saada poistetuksi taseesta talousarvion ja taloussuunnitelmaan sisältyvällä tasapainottamisohjelmalla vuoden 2018 loppuun mennessä. Suunnittelukausi on kuitenkin ylijäämäinen. Talouden tasapainottaminen toteutetaan ensisijaisesti toiminnallisten kustannusten alentamisella ja tulokertymän lisäyksillä. Investoinneista toteutetaan vain kiireellisimmät, jotka ovat toiminnallisesti välttämättömiä ja taloudellisesti kannattavia. Toimenpideohjelma ja talouden tasapainotus PALVELUT JA RAKENTEET Palvelurakennepaketin lähtökohdaksi otettiin tulevina vuosina tapahtuva eläköityminen ja sen hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tarkoittaa osittain palvelutarjonnan supistamista, palvelujen uusia järjestämistapoja sekä palvelujen laajuuteen ja laatuun puuttumista. Ohjausryhmä asetti pääpainon toimintojen tehostamiseen omassa toiminnassa näin kuntalaisille palvelujen heikentymisenä näkyvä vaikutus on mahdollisuuksien mukaan minimoitu. Toimintavuoden 2015 osalta on kartoitettu yhteistyömuotoja seutukunnan muiden kuntien kanssa ja työ jatkuu myös talousarviovuoden aikana.

24 Taloussuunnitelma Kauhajoen kaupunki / toimenpiteet ( henkilöstösäästötavoite esitetään erikseen) Osakokonaisuus Kuntayhtymien, yhdistysten jäsenyydet, maksuosuudet ja tuet Kuntamarkkinointi Toimintojen uudelleen järjestäminen ja laadun/laajuuden arviointi Luottamushenkilöorganisaation, osastojen johtamisen uudelleentarkastelu Yhteensä HENKILÖSTÖ Kauhajoen kaupungin henkilöstöstä eläkeiän saavuttaa taloussuunnittelukaudella 54 henkilöä. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan käyttää täysimääräisesti eläköitymiset hyväksi. Tämän lisäksi tulee tapauskohtaisesti tarkasteltavaksi määräaikaisten työsuhteiden määrä. Eläköitymisen ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen hyödyntäminen on mahdollista ainoastaan tehtäväjärjestelyin. Eläköitymisen ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen hyödyntämistä vaikeuttaa se, että eläköitymiset tapahtuvat tehtävissä, joiden täyttäminen sisäisesti on mahdotonta erityisesti pätevyysvaatimusten takia. Palveluita ja toimintoja sopeuttamalla aikaansaatavat henkilöstösäästöt ovat luonteeltaan pysyviä ja niiden aikaansaamiseen tulee kaikilla hallintokunnilla pyrkiä. Eri osastoilla voi tulla tarpeelliseksi tehdä työtehtävien muutoksia. Palvelujen supistumisten kautta saattaakin tulla harkittavaksi työtehtävien osa-aikaistamisia tai irtisanomisia ellei uudelleen sijoittaminen selvittelymenettelyn avulla toteudu. Pysyvien henkilöstösäästöjen lisäksi tavoitteen saavuttaminen edellyttää vapaaehtoisia säästökeinoja sekä mahdollisia työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisia taloudellisia ja tuotannollisia säästötoimenpiteitä. Koko henkilöstöä koskeva lomautus toteutettiin vuonna Talousarviovuodelle 2016 on yhteistoimintaneuvottelussa sovittu, että työnantaja ei toteutua vuoden 2016 aikana koko henkilöstöä koskevia yksipuolisia säästötoimenpiteitä kuten lomautuksia. Toimenpideohjelman osana, vuonna 2013 laaditussa henkilöstökulujen säästöohjelmassa säätötavoitteeksi vuosille , on määritelty yhteensä euroa, josta noin euroa kohdistui talousarviovuodelle Yhteistyötoimikunta on todennut, että em. tavoite vuosien osalta on toteutumassa suunnitelman mukaisesti. Vuoden 2016 talousarvion palkkasumma on 23,75 miljoonaa euroa, joka on 1,18 % vuoden 2015 talousarvion palkkasummaa pienempi. Henkilöstökulujen säästötavoite vuoden 2016 talousarvion palkkasummasta on euroa, joka toteutetaan osin opetustoimen vuosina toteutettavin järjestelyin sekä mm. eläköitymisten, vapaaehtoisten loma-, säästövapaaym. toimenpiteiden avulla.

25 Taloussuunnitelma RAHOITUS Kaupungin rahoitustarve jakautuu palvelujen rahoittamiseen, investointien rahoitukseen sekä kaupungin palvelutuotannon kannalta toissijaisen omaisuuden realisointiin. Palvelujen rahoittaminen tapahtuu verotulo- ja valtionosuusrahoituksella sekä palvelujen myynnistä saatavilla maksuilla ja taksoilla. Lakisääteisten palvelujen rahoittamisessa avainasemassa on verorahoitus. Verorahoitus päätetään kunnissa vuosittain. Verorahoitus koostuu kolmesta erästä, joista kunnan omassa päätösvallassa ovat tuloveroprosentti ja kiinteistöverot. Yhteisöveroa kunnalle kertyy pääsääntöisesti paikallisten yritysten verotettavasta tulosta, valtakunnallisen ohjauksen kautta. Suurimmat haasteet tasapainoisen talouden ylläpitämisessä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvavat kustannukset, jotka johtuvat pääasiassa valtionhallinnon kunnille lisäämistä velvoitteista sekä palvelutarpeen kasvusta. Verorahoituksen riittävyyttä tarkastellaan vuosittain. Tuloveroa sekä kiinteistöveroja ei koroteta vuodelle Kauhajoen kaupunki on velkaantunut viime vuosina voimakkaasti suurten, palvelurakenteen kannalta välttämättömien investointien myötä. Kauhajoen velkamäärä / asukas on huomattavasti suurempi kuin kunnissa keskimäärin. Velkamäärän lisääminen johtaa suoraan verorahoituksen lisäämiseen, sillä muilla rahoituskeinoilla kasvavan velkamäärän hoitaminen on mahdotonta. Velkaantumisen hillitsemiseksi on etsitty aktiivisesti vaihtoehtoisia keinoja investointien rahoittamiseen. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että sijoitusomaisuudella voidaan rahoittaa investointeja tapauskohtaisesti erillisillä talousarviokäsittelyn yhteydessä tehtävillä päätöksillä. Rahoitettava investointi tulee olla toiminnallinen ja taloudellinen kokonaisuus ja sen tulee olla palvella omia kuntalaisia. Sijoitusomaisuuden realisoinnin lisäksi kaupungin tulee edelleen realisoida omaisuutta, joka ei ole palvelutuotannon käytössä. Realisoitavaksi omaisuudeksi on määritelty mm. yksittäisiä kiinteistöjä, viemäriverkosto, kaupungin omistamat Kiinteistö Oy Kauhajoen Logistian osakkeet jne. Omaisuuden realisoinnille ei ole palvelurakenneselvityksessä laskettu arvoa kirjanpitolain edellyttämää varovaisuuden periaatetta noudattaen. Toteutuessaan myynnit helpottavat osaltaan talouden tasapainottamista. Rahoitus Taloussuunnittelukauden päättyessä vuoden 2019 vuosikatteeksi muodostuu 7,18 miljoonaa euroa. Talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma, verotulo- ja valtionosuuskehitys huomioiden kaupungin taloussuunnitelma on ylijäämäinen Talouden tasapainottamiseen vaikuttaa olennaisesti kuluvan vuoden loppupuolella selviävä SOTE ratkaisun rahoitusmalli ja valtionosuusuudistus. Talouden tasapainottamiseen pyritään ennen kaikkea palvelurakennemuutoksilla, verorahoituksella sekä seutukunnallisella yhteistyöllä. Mikäli näillä toimenpiteillä ei päästä kuntalain edellyttämään tasapainotilaan (toimenpideohjelman mukaisesti taseessa oleva alijäämä tulee olla katettu vuonna 2020), tullaan alijäämä lopuksi kattamaan sijoitusomaisuutta myymällä.

26 Taloussuunnitelma Investoinnit Uusien koulu- ja päiväkotirakennusten rakentamispäätösten yhteydessä on sitouduttu siihen, että toimitilojen kokonaismäärä ei kasva. Kiinteistöjen sijainnista, rakennusteknisestä kunnosta ja käyttötarkoituksesta riippuen korjauksen tarpeessa olevat kiinteistöt joko kunnostetaan, puretaan tai myydään. Eri kiinteistöissä havaittujen sisäilmaongelmien takia sekä kaupungin, että LLKY:n henkilöstöä on jouduttu sijoittamaan vuokratiloihin. Sanssin koulun Tuunaisen siipi poistetaan lämpimänä tilana käytöstä ja puretaan aikanaan, samoin entinen neuvolarakennus. Koulukäytöstä poistuvat rakennukset myydään. Keskeisimmät ja käyttötarkoitukseltaan tärkeimmät kiinteistöt peruskorjataan kuten mm. koulukeskus, Opintola, terveyskeskus, Sanssin entisen koulun Terijoen ja Koiviston siivet, Anin koulu. Voimassa olevia tilojen käyttökorvauksia tarkistetaan ja ulotetaan koskemaan kaikkia kaupungin omistamia liikunta-, harrastus- ym. tiloja. Kaupunki ei osallistu yritysten toimitilojen rakentamishankkeisiin pääomaosuudella suunnitelmakauden aikana. Toimitilojen rakentamisessa on hyödynnettävä ensisijaisesti yksityistä rahoitusta. Kuitenkin aikaisemman käytännön mukaisesti voidaan erillisillä päätöksillä osallistua teollisuusja liikealueiden perustamiseen pohja- ja piha-alueiden osalta lunastussopimusperiaatteella. OMISTAJAPOLITIIKKA Omistamista on tarkasteltava tarkoituksenmukaisuuskysymyksenä ja sen erilaisia organisointitapoja on arvioita kriittisesti. Mikäli omistaminen ei palvele kaupungin perustehtävän toteuttamista tai perustehtävän hoito toteutuu tehokkaammin tai tarkoituksenmukaisemmin toisella tavalla, omistuksesta tulee luopua. Lisäksi kullekin omaisuuseräryhmälle on määriteltävä taloudellisesti mitattavissa oleva tuotto- tai tulostavoite. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että erityistä harkintaa noudattaen tulevaisuudessa yksittäisiä investointeja voidaan rahoittaa realisoimalla sijoitusomaisuutta. Kauhajoen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt sijoitussuunnitelman, jonka mukaisesti kaupungin varallisuutta hoidetaan. Fortum Oyj:n osakkeiden omistus Kauhajoen kaupunki omistaa Fortum Oyj:n osakkeita yhteensä kpl. Osakkeet tuottavat rahoitustuottoina vuosittain osinkoa, joka oli vuonna ,10 osakkeelta eli euroa. Fortum Oyj maksoi 2015 lisäksi 0,20 euron lisäosingon yhteensä euroa. Kaupungin Fortum omistuksen markkina-arvo oli vuoden 2014 lopussa noin 15,01 miljoonaa euroa. Neste Oyj:n omistus Kauhajoen kaupunki luopuu Neste Oyj osakkeista vuoden 2015 aikana. Osakkeiden myynnistä saadut varat sijoitetaan olemassa oleviin sijoitussalkkuihin.

27 Taloussuunnitelma Sijoitussalkku Hajautetusti osake- ja korkorahastoihin sijoitetun rahoitusomaisuuden markkina-arvo oli vuoden 2014 lopussa 4,63 miljoonaa euroa. Sijoitussalkun tuottoa ja pääomaa voidaan tulouttaa vuosittain kaupunginhallituksen päätöksellä. Irtaimen omaisuuden myynti Hallintokunnilla on oikeus irtaimen omaisuuden myyntiin hallintosäännön määräysten mukaisesti. Konserniyhteisöjen ohjaus Konserniyhteisöjen on otettava huomioon ja toteutettava kaikessa toiminnassaan kaupunginvaltuuston vahvistamat strategiset tavoitteet ja päämäärät. Tytäryhtiöiden ja kuntayhtymien toiminnan kannattavuudesta ja tehokkuudesta huolehditaan. Samoin niiden päätöksenteossa otetaan huomioon koko konsernin etu. Omistajapolitiikalla vaikutetaan siihen, että pääomasijoituksille, maa- ja kiinteistöomaisuudelle saadaan riittävä tuotto ja että kaupungille ja kaupunkilaisille tuotetaan hyvälaatuisia ja edullisia palveluja. Kauhajoen kaupungin konserni- ja tytäryhteisöjen sekä osakkuusyhtiöiden kehitystä ja tavoitteiden toteutumista seurataan ja tarvittaessa suunnataan toimintoja uudestaan. Tavoitteet 1. Valtuusto määrittelee omistajana tuloutustavoitteet: - Kaupunki maksaa Kauhajoen vesihuolto Oy:lle, joka hoitaa myös jätevesilaitosta, kaupunginhallituksen elinkeinojen vastuualueelta laskennallista toimintatukea, jolla katetaan laitoksen erityisistä syistä laskennallisia kustannuksia alhaisempia palveluhintoja (hulevesikorvaus). 2. Konserniyhtiöiden ja kaupungin toimintojen yhteensovittaminen - yhteisöjen ja kaupungin toiminnot tulee järjestää siten, että saavutetaan synergiaetua; mm. on toteutettava tietojärjestelmien, laitteistojen ja henkilöstön joustava yhteiskäyttö ja tarvittaessa siirtyminen organisaatiosta toiseen ns. vanhana työntekijänä 3. Kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden ja liikelaitosten tuloksellisuus ja kannattavuus - Tytäryhtiöille ei aseteta tuloutustavoitetta toiminnan tulee olla kannattavaa 4. Kaupungin omaisuuden omistajastrategian toteuttaminen - maa- ja kiinteistöomaisuuden käyttö on kaupungin strategian mukaista 5. Kuntayhtymien toiminnan ohjauksen sekä seurannan kehittäminen, erityisesti - Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä - Suupohjan koulutuskuntayhtymä - Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä - palvelujen hinnoittelun ja palvelurakenteen selvitykset ja toimeenpano 6. Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy:n palvelujen hinnoittelun tulee edistää tietojärjestelmien tehokasta alueellista hyödyntämistä ja seudun yhteisten tukipalvelujen tehostumista taloudellisesti ja toiminnallisesti Konserniyhteisöjen toiminnan ohjaus ja seuranta Kaupungin konserniohjauksesta ja -valvonnasta vastaa kaupunginhallitus sekä konsernijohto, johon kuuluvat viranhaltijat määritellään konserniohjeessa.

28 Taloussuunnitelma Konserniyhteisöjen päätettäväksi tulevia asioita on ennen päätöksentekoa oleellisilta osin esiteltävä kaupunginhallitukselle ohjeistuksen antamista varten. Tällaisia asioita ovat konserniyhteisön oleelliset muutokset tytäryhteisön ääni- ja päätösvallassa, merkittävät muutokset tytäryhteisön liiketoiminnassa ja toimialassa sekä valmisteilla olevat merkittävät investointihankkeet. Em. asioista on annettava tietoja myös kaupungin toimintakertomuksessa siltä osin kuin ne eivät ilmene konsernitilinpäätöksestä. Konserniyhteisöjen tulee raportoida kaupunginvaltuustolle toiminnastaan kolme kertaa vuodessa. Kaupungin edustajien konserniyhteisöjen hallinnossa tulee raportoida kaupunginhallitukselle / ao. lautakunnalle vähintään kolme kertaa vuodessa.

29 Taloussuunnitelma KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus PERUSTEHTÄVÄ Kaupunginhallitus johtaa strategisesti Kauhajoen kaupungin ja konserniyhtiöiden toimintoja ja taloutta kauaskantoisilla poliittisilla päätöksillä, hyvällä henkilöstöpolitiikalla ja aktiivisella kaupungin ja seutukunnan elinkeinopolitiikalla vahvistaen samalla seutua ja Kauhajoen asemaa sen keskuksena. Kaupunginhallituksen strategiset menestystekijät Strategiset tavoitteet A. Aktiivinen elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen kaupungin vetovoimaisuus B. Yhteistyö ja osallistuminen C. Taloudelliset, toimivat ja tehokkaat peruspalvelut D. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hyvinvoiva kuntalainen E. Opetus- ja koulutuskaupunki Aktiivinen elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen kaupungin vetovoimaisuus Yritysten kehittämishankkeiden aktiivinen tukeminen neuvonnan ja ohjauksen muodossa SEK:n ja kaupungin työnjaon ja yhteistyö - strategioiden ja toimenpide-ohjelmien yhteensovittaminen Uusien toimialojen kehittymisen mahdollistaminen maankäytön suunnittelulla ja ohjauksella Liikenneyhteyksien parantaminen valtateille ja satamiin ml. Suupohjan radan kehittäminen Yhteistyö ja osallistuminen Suupohjan yhteisen strategian rakentaminen Isojoen, Karijoen ja Teuvan kanssa Kauhajoki osallistuu aktiivisesti seudullisiin, maakunnallisiin ja valtakunnallisiin kehittämisverkostoihin Kuntayhtymien toimintojen tarkastelu - palvelujen tuottaminen verkostomallilla Lisätään vuorovaikutusta valmistelussa ja päätöksenteossa mm. sähköisiä viestintäyhteyksiä käyttäen Kaupunkikonserni toteuttaa suunnitelmallista viestintää Taloudelliset, toimivat ja tehokkaat peruspalvelut Palvelut tuotetaan taloudellisimmalla tavalla laadukkaasti myös yksityisiä palveluja hyödyntäen, ilman rajoja Kiinteistöjä käytetään tehokkaasti, strategisesti keskeiset kunnostetaan, omien toimintojen kannalta tarpeettomista rakennuksista ja kiinteistöistä luovutaan, ne joko puretaan tai myydään Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hyvinvoiva kuntalainen Palvelujen järjestäminen kuntalaisia osallistamalla, yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa Opetus- ja koulutuskaupunki Toisen ja korkea-asteen koulutuksen toimintojen paikallinen ja alueellinen yhteensovittaminen

30 Taloussuunnitelma Strategiset tavoitteet Asiakas/ palvelutaso Valtuustotason tavoitteet 1. Yrittäjyyden edistäminen Toimenpiteet vuodelle SEK:n ja kaupungin työnjaon ja yhteistyön määrittäminen - strategioiden ja toimenpide-ohjelmien yhteensovittaminen 1.1 Jalkautuminen yrityksiin, yritykset uudistuvat, laajentuvat Avainmittarit 1. SEK:n ja kaupungin strategiat päivitetty ja yhteen sovitettu 1.1.Työttömyysaste alle v ka.tason % (ka.11,9 %) 2. Kaupungin elinvoimaisuus vahvistuu Vastuualuetason tavoitteet 3. Kauhajoki on aktiivinen osallistuja ja vaikuttaja 4. Onnistunut viestintä Toteutuminen Prosessi/ Valtuustotason tavoitteet 5. Itsenäinen Kauhajoki, joka tekee aktiivista yhteistyötä naapurikuntien kanssa 6. Palvelujen tuottaminen konserniperiaatteella Vastuualuetason tavoitteet 7. Toisen ja korkea-asteen koulutuksen säilyttäminen ja edistäminen 8. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 2. Kaavoituksella luodaan edellytyksiä yritystoiminnan sijoittumiselle 3. Kauhajoki osallistuu aktiivisesti seudullisiin, maakunnallisiin ja valtakunnallisiin kehittämisverkostoihin 4. Kaupunkikonserni toteuttaa suunnitelmallista viestintää 5. Seutuyhteistoimintaohjelman rakentaminen Isojoen, Karijoen ja Teuvan kanssa 6. Kuntayhtymien toimintojen tarkastelu - palvelujen tuottaminen verkostomallilla 7. Alueellinen, maakunnallinen ja valtakunnallinen vaikuttaminen ja mukanaolo. 7.1 Hanketoimin edistetään Sööpärin koulutilojen ja SAIn toimintojen jatkumista ja kehittymistä 8. Sosiaaliseen ja terveydelliseen hyvinvointiin panostetaan ennalta ehkäisevin toimenpitein 2. Osayleiskaava valmistunut 3. Uusia kontakteja ja verkostoja on syntynyt mm. hankkeiden kautta - ÄVKK (Älykkäät ja vihreät kaupunkikeskukset) - Geopark + jatko - Kuljetus-logistiikka 4. Viestintäohjeistus päivitetty 5 Seutustrategia laadittu 6. Kaupungin palveluja tuotetaan yhteistoiminnassa konserniyhtiöiden, kuntayhtymien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa nykyistä enemmän 7. Toisen ja korkea-asteen koulutuspaikat säilyvät Kauhajoella 7.1 Sööpärin tiloihin saatu jatkotoimintaa ja SAIn opetus tukee yritystoimintaa 8. Hyvinvointia kuvaavien keskeisten indikaattoreiden kehityssuunta on positiivinen

31 Taloussuunnitelma Toteutuminen Henkilöstö / johtaminen Valtuustotason tavoitteet 9. Strategian jalkauttaminen 9.1 Henkilöstökustannusten kehitys Vastuualuetason tavoitteet 10. Esimiesten strateginen johtamisosaaminen 11. Aktiivinen ja oppimista kannustava henkilöstöpolitiikka ja houkutteleva työyhteisö 12. Henkilöstöä koskevat yleisohjeistukset kunnossa Toteutuminen Talous Valtuustotason tavoitteet 13. Kaupungin toiminnallinen talous on tasapainoinen ja ohjelmakauden lopussa taseessa ei ole alijäämää 14. Taloudellisesti kestävät investoinnit Vastuualuetason tavoitteet 15. Kaupunginhallituksen talousarvion toteutuminen 9. Strategian sisällyttäminen hallintokuntien toimintoihin ja toimintasuunnitelmiin 9.1 Henkilöstön osaamista ja työn tehokkuutta parannetaan koulutuksen, perehdytyksen ja tietojärjestelmien kehittämisen avulla 10. Henkilöstökoulutus mm. strategisesta johtamisesta 11. Henkilöstöohjeistuksen päivitys ja henkilöstön osallistuminen työyhteisön kehittämiseen 12. Tasa-arvosuunnitelman päivittäminen 13. Talouden tasapainottamisohjelmaa toteutetaan taloussuunnitelman mukaisesti 14. Välttämättömien investointien toteutus edullisimman vaihtoehdon mukaisesti. 15. Vastuualueiden toimenpiteet taloustavoitteiden toteuttamiseksi 9. Lautakuntien tuloskortit on uudistettu strategian mukaisiksi 9.1 Henkilöstöohjelma henkilöstömäärän ja palkkasumman osalta toteutuu 9.2 Sairaspoissaolot vähenevät 10. Esimies- ja henkilöstökoulutus n. 2 pv /hlö, erityisesti sisäisenä koulutuksena 11. Työnvaativuuden arviointijärjestelmät päivitetty 12. Tasa-arvosuunnitelma päivitetty 13. Keskeiset talouden tunnusluvut ovat parantuneet; 13.1 Taseen alijäämä, /as 13.2 Vuosikate /as Käyttötalouden nettomenot / asukas (tp /as) (ta /as) 14. Velkamäärän kasvu pysähtyy Velka /as 15. Kaupunginhallituksen nettomeno alittuu Toteutuminen

32 Taloussuunnitelma HALLINTO-OSASTO TP 2014 TA 2015 muutos TA muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT yhteensä VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT yhteensä T o i m i n t a k a t e (SITOVA) Hallinto-osasto Päävastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Hallinto-osasto Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus Hallintopalvelut -yksikkö vastaa kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, keskusvaalilautakunnan ja kaupungin johtoryhmän sekä kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen sekä eräiden toimikuntien ja työryhmien hallintopalvelujen tuottamisesta. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Ajantasaista tiedottamista lisätään kaupungin omilla nettisivuilla mm. ajankohtaisista, valmisteilla olevista asioista sekä julkaistaan esityslistat sähköisesti ennen kokousta, lisäksi kaupunginvaltuuston kokoukset lähetetään internetin välityksellä suorina lähetyksinä. Kehitetään ja laajennetaan asiankäsittelyjärjestelmän mahdollistamaa sähköistä kokouskäytäntöä ulottamaan kaikkiin toimielimiin. Sähköisten menetelmien helppokäyttöisyyttä edistetään. Hallinto-osaston toimesta annetaan opastusta ja koulutusta edelleen muille osastoille hyvän tiedonhallintatavan toteutumiseksi kaupungin koko organisaatiossa. Hallintopalvelujen rakennetta ja palveluketjuja kehitetään ja uudistetaan koko organisaatiossa. Vuoden 2016 alkupuoliskolla päivitetään kaupungin hallintosääntö Kuntaliiton ohjeiden mukaan uuden kuntalain säädöksiä vastaavaksi. Avustukset kohdennetaan yhteisöille, joiden toiminta kohdistuu laajoihin väestöryhmiin ja avustuksen käyttötarkoitus edistää kaupungin palvelurakenteen kehittymistä kustannustehokkaasti. Avustuksia kohdennettaessa tavoitteena on löytää toimintamalleja, joilla yhteisö voisi myös tukea kaupungin palvelutoimintaa. Kaupunki osallistuu harkintansa mukaan yhteisöinvestointien kuntarahoitukseen määrärahojen puitteissa (ks. Rahoitusosa / Antolainat). Kaupunki kuuluu jäsenenä ainoastaan sellaisiin yhdistyksiin ja yhteisöihin, joiden toiminta edistää kaupungin, elinkeinoelämän tai asukkaiden palvelujen kehittymistä ja toimeliaisuutta.

33 Taloussuunnitelma Kuntamarkkinoinnissa parannetaan kaupungin ilmettä uudistettujen kotisivujen ja erityisesti sähköisten tietoverkkojen kautta tapahtuvaa näkyvyyttä. Vähäisten resurssien takia kuntamarkkinoinnin tavoitteena tulee olla hyvä tuloksellisuus suhteessa panostuksiin. Markkinointia suoritetaan yhteistyössä kaupungin yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyökumppaneiden kautta suoritettava markkinointipanostus määritetään alueellisen ja valtakunnallisen näkyvyyden perusteella. Viestintä- ja markkinointimenetelmiä parannetaan vähäisten resurssien käytön tehostamiseksi. Asiakaspalvelusta saatavat palautteet ja kehittämisehdotukset hyödynnetään. Talous- ja henkilöstöpalvelut Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminnan laajuus (* v alkaen palkka- ja kirjanpitopalvelut ostopalveluna SPK Oy:ltä) Tavoite Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 palkansaajia (vakinaiset ja määräaikaiset virat ja toimet- ei sijaiset) sairauspoissaolot kal.pv/hlö (kaupungin henkilöstö) 10, kirjanpidon ajantasaisuus < 3 työpv < 3 pv <3 pv <3 pv Työllistettäviä henkilötyövuotta Työharjoittelijoita, htv Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus: Talous- ja henkilöstöpalvelut tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja kaupungin koko organisaatiolle. Toimisto antaa toimistopalvelut myös yhteistoimintalautakunnalle. Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy tuottaa palkanmaksu-, kirjanpito-, laskutus, maksatus ja perintäpalvelut sekä ICT- ja puhelinvaihdepalvelut seutukunnan kunnille ja niiden konserniyhteisöille ja kuntayhtymille jo vuodesta 2010 lukien. Henkilöstöhallinto: Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto päättää työnantajan päätösvaltaan kuuluvista henkilöstöasioista siltä osin kun niitä ei ole hajautettu eri palvelulohkojen ja tulosyksiköiden päätettäväksi. Henkilöstöhallintoon liittyy myös yleissopimuksen mukainen yhteistyötoimikunnan toiminta. Hallinto-osaston henkilöstöön kuuluva työnsuunnittelija vastaa työllistämisen järjestämisestä LLKY:n sosiaalityön kanssa yhteistyössä. Työllistämisen tavoitteena on erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden katkaisu sekä nuorisotakuun toteuttaminen, jossa kaikki alle 30-vuotiaat pyritään yhteistoimin saamaan toimenpiteiden piiriin eri toimijoiden kanssa ja siten kiinnittämään nuoret opintoihin tai työelämään. Työllistämisperiaatteita selvitetään tarkemmin työllistämistä koskevassa luvussa. Tilintarkastus: Tarkastaa, että kaupungin hallintoa ja taloutta on hoidettu lakien ja kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden ja päätösten mukaisesti. Tarkastuslautakunnalle on talousarviossa varattu määräraha lautakunnan esityksen mukaisesti. Kunnallisverotus: Ostetaan kunnallis- ja kiinteistöverotusta koskevat palvelut valtiolta. Määräraha perustuu verohallinnon ennakkoilmoitukseen.

34 Taloussuunnitelma Kehittäminen Seutukunnallisesti Seutupalvelukeskus Oy:n toimesta v hankittua asianhallintajärjestelmää hyödynnetään kokonaisvaltaisesti yhä laajemmin käytön osaamisen lisääntyessä. Vuoden 2016 alussa kokoushallinta uudistuu integroituna asianhallintohjelmistoon. Henkilöstöhallinnon alueella jatkuu työhyvinvointitoiminta, jolla aktivoidaan henkilöstöä omaehtoiseen kuntoutumiseen ja sen avulla sairauspoissaolojen vähentämiseen. Tyky -toimintaa varten varataan vuodelle 2016 n , josta euroa mm. liikunnanohjaajan palkkaosuutta ja työterveyshuollon ja liikuntapalvelujen palvelujen osuutta. Ohjelman keskeisenä toteuttajana on LLKY:n työterveyshuolto yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. Työllisyystyöt Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus: Työllistämisvaroin palkataan pitkäaikaistyöttömiä, työelämästä syrjäytymisuhan alaisia henkilöitä sekä jo työelämästä syrjäytyneitä henkilöitä. Työllistämis- / aktivointitoimien kuntien omavastuuosuutta on korotettu alentamalla tukityöllistetyistä maksettavia palkkatukia. Näin voidaan työllistää palkallisesti 85 %:n työajalla 19 henkilötyövuotta sekä lisäksi kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia yhteensä 10 henkilötyövuoden ajan. Bruttomeno on noin , johon saadaan työllistämistukea n , joten nettokustannukseksi muodostuu noin Nettomäärärahaa on alennettu eurolla, koska vuoden 2015 aikana ei palkkatukityöllistettyjä voitu työllistää suunnitellulla tavalla tukien myöntämisperusteiden muutoksesta johtuen. Työelämästä jo syrjäytyneitä henkilöitä (ei työmarkkinoiden käytettävissä tai kolmen kuukauden työssäoloehto) on noin henkilöä. Kyseiset henkilöt eivät ole oikeutettuja työttömyysetuuteen (ovat tulottomia) ja he eivät ole oikeutettuja kuin osaan työllistymistä tukevista toimenpiteistä. Heidän kohdallaan suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ilman vahvoja tukitoimenpiteitä ei ole kovin todennäköistä. Työllistämisen lisäksi sosiaali- ja terveysviranomaiset selvittävät vaikeimmin työllistettävien osalta terveydellisiä asioita sekä eläkemahdollisuuksia. Aktivointitoimista vastaa perusturvaosasto (peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä), jota muut hallintokunnat avustavat varaamalla työkohteita työnsuunnittelijan osoittamille henkilöille. Työllistymistä edistävän monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014) ja lain nojalla annetun asetuksen (1377/2014) tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille heidän palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveysja kuntoutuspalveluja. TYP:llä on yksi toimipiste monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi. Toimipiste sijaitsee Seinäjoella. Muualla kuin yhteisessä kiinteässä toimipisteessä tarjottava monialainen yhteispalvelu tapahtuu Etelä-Pohjanmaan TYP:n johtoryhmän hyväksymän asiakasprosessi-mallin mukaisesti Seinäjoen lisäksi 11 toimipisteessä maakunnan alueella. Nuorisotakuun toimeenpano-ohjelma on laadittu vuoden 2013 aikana. Tavoitteena on tarjota työ-, työkokeilu-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työttömälle.

35 Taloussuunnitelma Opiskelevien ja koululaisnuorten työllistämiseen on varattu erillinen määräraha. Työllistämisen toteutuksesta vastaa nuorisopalvelut. Tavoitteena on turvata kesätyöhön halukkaille nuorille lyhytaikainen kesätyöpaikka. Summa sisältyy nuoriso- ja liikuntatoimen talousarvioon. Nuorisotyöllisyyden kehitys Kauhajoella v , arvio 2016 Kohderyhmä 2014 * 10/ Alle 25 -v Alle 25 -v, % 17,7 19,6 18,7 Yli vuoden työttömänä olleet Yli vuoden, % 10,6 16,7 16,6 Kokon. Työttömyys hlöä Kokon. Työttömyys, % 14,0 11,2 11,0 *) hlö- ja prosenttiluvut kunkin vuoden joulukuun lukemia yli vuoden työttömien määrä ko. laskentapäivän luku kaikista työttömistä työnhakijoista alle 25-vuotiaiden prosenttiluku nuorten työttömien osuus kaikista työttömistä Toimenpideohjelma Alle 30-vuotiaiden nuorisotakuun toimenpiteet Kauhajoella v Henkilöä Päivää Nuorisotakuun alaiset nuoret - Selitys - alle 25 -vuotiaat vuotiaat Perusopetus - yhteishaku 154 yhteishaun piirissä keväällä 2016 Kaupungin työllistämistoimet - työkokeilu 5 Jakson kesto 1 6 kk. Työaika 1 5 pv / vko, 4 8 h / pv. Toimenpide toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa. - palkkatuki 3 Työaika vähintään 85 % alan normaalista kokonaistyöajasta. Toimenpide suoritetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa. - kuntouttava työtoiminta 12 Jakson kesto 3 24 kk. Työaika 1 4 pv / vko, 4 8 h / pv. Toimenpide toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston ja sosiaalitoimen kanssa. Nuorisopalvelut - etsivän nuorisotyön kontaktit 70 / 60 / 60 kontaktit / tavoitetut / toimenpiteet - kesätyöseteli nuorille 140 Arviota nuorten työttömien lukumäärästä on hyvin hankala tehdä. Odotettavissa kuitenkin on, että loppuvuoden 2015 työttömyysluvut antavat suuntaa tulevaan. Voidaan olettaa, että nuorten työttömien työnhakijoiden määrä tulee kasvamaan, sillä yleensä vuoden alkupuolella nuoria asiakkaita tulee lisää TE-toimiston palveluiden piiriin. Lisäksi työpaikkojen sekä nuorille suunnattujen työvoimakoulutuksien puute alueellamme vaikuttavat nuorten työttömyyteen. Näin ollen

36 Taloussuunnitelma nuorisotakuun piiriin kuuluvaksi voidaan katsoa kaikki työnhakijoina olevat nuoret, sillä uhka työttömyyden pitkittymiseen yli 3 kuukauteen on olemassa. Lisäksi nuorten työttömyystilanne (Kauhajoki) työttömät alle 25 v. 154 hlöä työttömät v. 71 hlöä Elinkeinopalvelut Elinkeinoelämän kehittäminen ja hallinto Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus: Kaupungin elinkeinoelämän kehittäminen kaupungin käytössä olevilla toimenpiteillä. Elinkeinoelämän kehittämistä, sen vireyttä ja kilpailukykyä, edistetään kaupungin omin toimenpitein ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toimenpiteiden avulla sekä yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Elinkeinoelämän kehittämisen tavoitteena on luoda edellytykset yritystoiminnan kehittymiselle ja kasvulle ja sen myötä työpaikkojen määrän lisääntymiselle paikkakunnalla. Kaupunki ei osallistu yritysten toimitilojen rakentamishankkeisiin pääomaosuudella suunnitelmakauden aikana. Kuitenkin aikaisemman käytännön mukaisesti voidaan kaupunginvaltuuston erillisillä päätöksillä osallistua teollisuus- ja liikealueiden perustamiseen pohja- ja piha-alueiden osalta lunastussopimusperiaatteella. Avustukset ulkopuolisille yhteisöille jäädytetään pääosin toistaiseksi. Toiminnan laajuus Tavoite Ta 2015, enn Ta 2016 Ruokamessut (maksavat asiakkaat) Sanssinkartano (vuokrattu ulkopuoliselle) Hämes-Havunen (vuokrattu) Nummijärvi Camping (vuokrattu ulkopuoliselle toimijalle) Tehtävän palveluksessa oleva henkilöstö Messupäällikkö; messut 66 %/ matkailu 34 % Esimies: hallintojohtaja Maaseutuhallinto Vastuualueen esimies: Maaseutupäällikkö Tuomo Varsamäki Toiminta-ajatus: Maaseutuhallinto on maataloushallinnon palveluyksikkö, joka toteuttaa valtiovallan maaseutuhallintoa yhteistoiminta-alueella. Kauhajoen yhteistoiminta alueeseen kuuluvat Kauhajoen kaupungin lisäksi, Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunta. Tärkeimpänä tehtävänä on hoitaa kansallisten ja EU tukien vastaanotto- käsittely- ja päätöstehtävät tehokkaasti ja ajallaan. Vuonna 2015 maataloustukia maksettiin tukia noin 17 miljoonaa euroa. Tulotukien tarkoituksena on tuotannon kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaaminen. Tuleva ohjelmakauden muutos lisää paljon viljelijöiden neuvontaa ja kuntiin siirtyviä tehtäviä elykeskuksesta. Valvontojen kasvun vuoksi, aiempina vuosina maksettujen tukien takaisinperinnät

37 Taloussuunnitelma ja niihin liittyvät toimenpiteet työllistävät yhä enenevässä määrin. Maaseudun monipuolisen elinkeinotoiminnan edistäminen sekä joustava toiminta yhteistyötahojen kanssa. Tiivis yhteistyö maaseudun ihmisten kanssa sekä yhteistyö maataloudellisten yhdistysten, neuvontajärjestöjen ja naapurikuntien kanssa on kaikkien osapuolien eduksi. Kehittäminen Kehittämistavoitteena on kiinnittää huomio perusmaatalouden ongelmakohtiin, joita on esim. kalkituksen ja salaojituksen vähäinen määrä sekä hukkakauran runsas esiintyminen. Maataloudella ja elintarvikkeiden jalostuksella on alueellamme suurempi merkitys kuin monelle muulle maakunnalle. Kauhajoen osuus Etelä-Pohjanmaan maataloustuotannosta on 10 % ja koko maan osalta Kauhajoki sijoittui vuonna 2014 maatalouden myyntituloilla mitattuna viidenneksitoista. Kotieläintilat tarvitsevat painavaa viljaa ja laadukkaan nurmisadon tuottaessaan lihaa ja maitoa. Kasvinviljelytiloille sadon määrällä, laadulla ja kannattavuudella on ratkaiseva merkitys. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Toteutunut Tavoitetaso Tavoite Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Määrätavoite/toiminnan laajuus Maatiloja Taloudellinen tavoite (e/yksikkö) Maataloustuet / tila Tehokkuustavoite (tuottavuus) Peltoala tukien piirissä ha Laatutavoite (Asiakasnäkökulma) Asiakaspalvelu pyritty hoitamaan niin ettei asiakas joutuisi odottamaan 1 h Toteutunut Toteutuu Toteutuu pidempään ruuhka-aikanakaan Kehittämistavoite Maatalouden ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen Neuvonta viljelijöille Neuvontaa viljelijöille Neuvontaa viljelijöille

38 Taloussuunnitelma YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA Päävastuualueen esimies: Peruspalvelujohtaja Erja Heikinniemi Yhteistoimintalautakunnan PERUSTEHTÄVÄ on järjestää yhteistoiminta-alueen asukkaille sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta sekä järjestää ympäristönsuojelu-, ympäristöterveydenhuolto- ja eläinlääkintäpalvelut Lautakunnan strategiset menestystekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvoiva kuntalainen Taloudelliset, toimivat ja tehokkaat peruspalvelut Yhteistyö ja osallistuminen Valtuustoon nähden sitovat mittarit = V Strategiset tavoitteet vuosille Toimenpiteet vuodelle 2016 Ko. näkökulmaa koskeva mittari (vain oleellisin, 0-3 kpl) Asiakas / palvelutaso 1. Lähipalvelujen säilyttäminen 1.1 Laadukkaiden, taloudellisten ja vaikuttavien, yhdenvertaisten ja oikea-aikaisten peruspalvelutason palvelujen saatavuuden / saavutetta-vuuden turvaaminen 1.1 Hoito-, hoiva- ja sosiaalitakuun noudattaminen, subjektiivisten oikeuksien täyttyminen: Määräajat toteutuvat 100 % (V) 1.2 Asiakastyytyväisyys hyvä 2. Terveellisten elämäntapojen edistäminen ja Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen 3. Ennakoiva toimintatapa hyvinvoinnin vahvistamisessa kaikissa julkisissa palveluissa 2.1 Sote-palvelujen tuottajalla käytössä mm. Neuvokas perhemenetelmä, Laajennetut terveystarkastukset neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, Elämäntaparyhmät, Seniorineuvonta, Ikäihmisten vajaaravitsemuksen tunnistaminen ja tiedon jakaminen ravitsemus-suosituksista, Liikunnan ja kuntoutumisen tukeminen 3.1 Palvelusopimuksessa ennalta ehkäisevien ja kuntouttavien toimenpiteiden ja varhaisen tuen painottaminen, Moniammatillinen työskentelytapa, Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen, Lapsiperheiden kotiavun lisääminen 2.1 Hyvinvointikertomuksessa valittujen indikaattori-arvojen paraneminen mm. Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi paranee lähemmäksi maan keskiarvoa (=100) v Kauhajoki 116,1 (V) Teuva 104,9 Isojoki 113,5 Karijoki 105,9 3.1 Ympärivuorokautiset sijoitukset vähenevät kaikissa avun tarvitsijoiden ryhmissä: Lasten kodin ulkopuoliset sijoitukset 0-17 v. vast.ikäisestä väestöstä vähenee Tilanne Kauhajoella v ,2 v ,0 v ,7 v lähtenyt nousuun v Teuva 0,6, Isojoki 0,8 Karijoki 0,5 75 vuotta täyttäneistä asuu % kotona vastaavanikäisestä väestöstä (V), tilanne :

39 Taloussuunnitelma Kauhajoki 88,5 % Teuva 91,3% Isojoki 88,3 % Karijoki 89,3 % Säännöllisen kotihoidon piirissä suositus13-14 % Kauhajoki 11,2 % Teuva 10,5 % Isojoki 15,5 % Karijoki 8,3 % Tehostetussa palveluasumisessa suositus 6-7 % Kauhajoki 10 % Teuva 6,9 % Isojoki 9,0 % Karijoki 10,7 % Omaishoidon tuen piirissä suositus 6-7 % Kauhajoki 6,3 % Teuva 9,6 % Isojoki 10,8 % Karijoki 4,1 % Pitkäaikaisessa laitoshoidossa suositus 2-3 % Kauhajoki 1,5 % Teuva 1,8 % Isojoki 2,6 % Karijoki 0 4. Kuntalaisten toimintakyvyn, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen /Syrjäytymisen ehkäiseminen Prosessit 5. LLKY:n toimintojen strateginen ohjaus yhdessä kuntien kanssa Henkilöstö / johtaminen 6. Hyvinvointi-johtamisen kehittäminen 7. Onnistunut viestintä 4.1 Llky:n osallistuminen Parempi Arki-hankkeeseen, Vapaaehtoistyön kehittäminen, Työttömien aktivointi, Etsivä nuorisotyö 5..1 Lautakunnan ohjeistus ja yhdessä sovittujen toimenpiteiden toteuttaminen LLKY/Yhteistoimintalautakunta/henkilöstö 6.1 Koulutus ja perehdytys uudistuvaan hyvinvointikertomukseen, yhteistyön lisääminen hyvinvointityössä oppilaitosten kanssa 7.1 Yhteistoimintaltk seuraa sotepalvelujen tarpeen kehitystä ja palvelujen vastaavuutta 7..2 Hyvinvointitietojen kehityksestä tiedotetaan kuntalaisia, 4.1 Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus vuotiaista vähenee (V), tilanne v Kauhajoki 10,6 % Teuva 9,3 % Isojoki 10,6 % Karijoki 8,0 % 5.1Yhteiset neuvottelut/ kuntajohtajapalaverit palvelusopimuksen toteutuminen 6.1Toteutunut kyllä/ei 7.1 Llky:n toteutumaraportit ja asiakastyytyväisyysraportit 7.2. Toteutunut kyllä/ei

40 Taloussuunnitelma Talous 8. Ylijäämäisten tilinpäätösten saavuttaminen yhteistyö vanhus- ja vammaisneuvostojen kanssa 8.1 Lautakunta seuraa LLKY:n suoritteiden ja talouden kehitystä säännöllisesti, palvelurakenteen edelleen keventäminen 8.1 Neuvottelut talouden ja tarpeiden muutoksista, ohjeistus YHTEISTOIMINTA- LAUTAKUNTA TP 2014 TA 2015 muutos TA muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT yhteensä VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT yhteensä T o i m i n t a k a t e (SITOVA) YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA Yhteistoimintalautakunta sisältää yhteistoimintalautakunnan hallinnon menot sekä kuntien antamat määrärahat Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän sille tuottamien sosiaali- ja terveyden-huollon, erikoissairaanhoidon, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän palvelujen hankintaan. Yhteistoimintalautakunta sisältää lisäksi Kauhajoen kaupungille mennessä syntyneet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sekä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä aiheutuvat eläkemenoperusteiset menot sekä valtion kaupungille maksaman perustoimeentulotuen valtionosuuden ennakon, jonka kaupunki maksaa liikelaitoskuntayhtymälle maksuosuuksissaan. Yhteistoimintalautakunnan tuotot ja kulut sisältyvät Kauhajoen kaupungin talousarvioon. Kunnat maksavat maksuosuuksissaan yhteistoimintalautakunnalle ja edelleen Liikelaitoskuntayhtymälle peruspalveluihin varaamansa määrärahat sekä perustoimeentulotuen valtionosuuden. Lautakunnan hallinnon menot jaetaan kunnille asukasluvun suhteessa. Kuntien yhteistoiminnasta on säädetty kuntalain 10. luvussa. Kuntalaki antaa laajat mahdollisuudet kuntien väliselle yhteistyölle. Sopimuksella voidaan siirtää kuntien tehtäviä yhteisön hoidettavaksi. Koko toiminnan siirtäminen yhteisön toteuttamaksi siirtää suoran taloudellisen vastuun ja talous-arviosidonnaisuuden Liikelaitoskuntayhtymälle. Tällöin myös toimintaan liittyvä päätösvalta siirretään tietoisella päätöksellä oman kunnan ulkopuolelle. Yhteistoimintalautakunta toteuttaa osaltaan kuntien omistajaohjausta jäsenkuntien edustajana ja neuvotteluosapuolena vuotuisten palvelujen hankinnassa. Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) tuli voimaan Lain tavoitteena on edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta, siirtää sosiaalihuollon painopistettä

41 Taloussuunnitelma korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen, vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta asiakkaan tarpeisiin vastaamiksi sekä turvata tuen saantia asiakkaan omissa arkiympyröissä. Laki lisää yhteistyötä sosiaalihuollon ja eri toimijoiden välillä asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Lapsiperheiden kotipalvelusta tuli subjektiivinen oikeus. Lastensuojelulakiin tulee vuoden 2016 alussa muutos koskien lapsen kiireellistä sijoitusta. Sen mukaan kiireellinen sijoitus on mahdollista vain, kun lapsi on välittömässä vaarassa. Muutoksen tavoitteena on halu korostaa kiireellisen sijoituksen viimesijaisuutta ja painottaa kiireellisiä avohuollon tukitoimenpiteitä. Isyyslain muutokset alkaen tarkoittavat sitä, että isyyden tunnistaminen voi tapahtua myös ennen lapsen syntymää. Ilmoitus on annettava henkilökohtaisesti ja tulevan äidin läsnä ollessa terveydenhoitajalle tai kätilölle sen kunnan äitiysneuvolassa, jossa syntyvän lapsen äidille ja miehelle on annettu raskaudenaikaisia neuvolapalveluita. Tässä tapauksessa mies voi kuitenkin peruuttaa tunnustamisensa ilmoittamalla siitä kirjallisesti isyyden selvittämisestä huolehtivalle lastenvalvojalle viimeistään 30. päivänä lapsen syntymästä. Perustoimeentulotuen käsittely siirtyy Kelalle Valtion ja kuntien työnjakoa vaikeimmin työllistyvien työvoimapalvelujen järjestämisestä ja siirtämisestä kunnille selvitellään parhaillaan ministeriötasolla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolain mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Uusi sosiaalihuoltolaki-luonnos sekä kuntalakiehdotus sisältävät myös hyvinvointiraportointia ja kertomusta sekä arviointia koskevat määräykset. Peruspalvelujohtaja toimii alueella kolmen kunnan sähköisen hyvinvointikertomuksen pääkäyttäjänä ja Kauhajoen hyvinvointityöryhmän puheenjohtajana.

42 Taloussuunnitelma SIVISTYSLAUTAKUNTA Päävastuualueen esimies: Sivistysjohtaja Eija Liikamaa PERUSTEHTÄVÄ Järjestää laadukkaat, monipuoliset ja kehittyvät sivistyspalvelut sekä tarjoaa mahdollisuuden elinikäiselle oppimiselle. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT - Aktiivinen elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäminen - kaupungin vetovoimaisuus - Yhteistyö ja Osallistuminen - Taloudelliset, toimivat ja tehokkaat peruspalvelut - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen - hyvinvoiva kuntalainen - Opetus- ja koulutuskaupunki Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 1. Kauhajoella on laadukkaat, vahvat ja kattavat varhaiskasvatus- sekä esi- ja perusopetuspalvelut 2. Kauhajoella on monipuoliset, hyvinvointia tukevat elämänlaatupalvelut (kansalais- ja musiikkiopistot sekä kirjasto- ja tieto-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut) 3. Toisen ja korkea-asteen koulutuksen opetustoiminnan jatkuminen Kauhajoella Strategiset tavoitteet vuosille Toimenpiteet vuodelle Asiakas / palvelutaso Valtuustotason tavoitteet Ko. näkökulmaa koskeva mittari Kauhajoella on laadukkaat, vahvat ja kattavat varhaiskasvatus- sekä esi- ja perusopetuspalvelut Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen palveluiden tehokas ja taloudellinen järjestäminen pedagogiikkaa ja kasvatusta tukevissa toiminta-ympäristöissä Toteutunut kyllä/ ei Monipuoliset, hyvinvointia tukevat ja tasaarvoisesti saatavilla olevat elämänlaatupalvelut eri-ikäisille Itsenäinen Kauhajoki, joka tekee aktiivista yhteistyötä naapurikuntien kanssa Elämänlaatupalveluiden strategioiden yhtenäistäminen Toimiva ja vuorovaikutteinen yhteistyö asiakas- ja sidosryhmien kanssa. Toteutunut kyllä/ ei Toteutunut kyllä/ ei

43 Taloussuunnitelma Vastuualuetason tavoitteet Onnistunut viestintä Varhaiskasvatus Laadukkaiden, luotettavien ja monipuolisten varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen turvallisessa ja kehittävässä kasvuympäristössä: päivähoidon eri muodot, avoin varhaiskasvatus, varhainen ja erityinen tuki sekä lasten kotihoidon tuki Varhaiskasvatuksen vastuualueen muut tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit löytyvät varhaiskasvatusjohtokunnan tuloskortista Opetus ja koulutus Kauhajoella on laadukkaat, vahvat ja kattavat esi- ja perusopetuspalvelut Lukiokoulutuksen vetovoimaisuus Sosiaalisen median lisääminen tiedottamisessa ja viestinnän tehostaminen Varataan riittävästi laadukkaita päivähoitopaikkoja, vuorohoitoa sekä avoimia varhaiskasvatuspalveluja Seurataan varhaiskasvatusympäristön kehittävyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Yhtenäisen perusopetuksen kehittäminen - Yhtenäinen perusopetus laadukkaassa ja monipuolisessa oppimisympäristössä. Oppimistulosten seuraaminen Lukion maakunnallinen markkinointi Lasten ja nuorten luku-ja kirjoitustaidosta huolehtiminen OPS:issa sovi- Asiakastyytyväisyyskysely (asteikko 1-4, huono-erinomainen) Ajan tasalla olevat turvallisuussuunnitelmat,riskienhallintaohjeet yms. (kyllä/ei) Oppimistulosten arviointi, valtakunnalliset sekä paikalliset testit ja kokeet. Kyselyt järjestetystä toiminnasta. Toteutunut (kyllä/ei) Oppilashuoltotyön jatkuva kehittäminen Oppilaiden ja vanhempien osallisuuden lisääminen koulujen toiminnassa Kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen oppilashuoltotyössä -riittävä ja oikea-aikainen tuki. Oppilaskuntatyöskentely ja vanhempainyhdistysten toimiminen Toteutunut (kyllä / ei) Toteutunut (kyllä/ei) Uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto. (Esi-, perusopetus ja lukiokoulutus) Panula-opisto ja yleinen kulttuuritoimi, kansalaisopisto Monipuoliset, hyvinvointia tukevat ja tasaarvoisesti eri-ikäisille saatavilla oleva opistotoiminta ja kulttuuripalvelut Kuntalaisten toimintakyvyn, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen Kirjasto- ja tietopalvelut Ajantasaiset ja saavutettavat kirjasto- ja tietopalvelut eri ikäryhmille Opetussuunnitelmien käyttöönotto. Kulttuurin kehittämissuunnitelman päivitys laajapohjaisella työryhmällä Kulttuurikasvatussuunnitelma osana perusopetuksen OPS Lasten ja nuorten tavoitteellinen taideopetus: taiteen perusopetuksen yhtenäinen OPS v Yleisen kulttuuritoimen monipuolinen tarjonta kulttuurisen hyvinvoinnin näkökulmasta Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut kyllä / ei Toteutunut kyllä / ei Opetussuunnitelmatyön aloitus Järjestämiskerrat, osallistujamäärät Järjestämiskerrat, osallistujamäärät

44 Taloussuunnitelma tuin ja muin tukitoimin Nuoriso- ja liikuntapalvelut Nuoriso- ja liikuntapalveluiden vastuualueen tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit löytyvät vapaa-aikajohtokunnan tuloskortista Opiskelijakirjastona (mm. Seamk) toimiminen, opiskelijoiden tarpeiden huomioiminen kokoelmatyössä. TietoHoiva-kirjaston kotipalvelun ulottaminen muillekin kuin kotihoidollisiin yksiköihin (kuljetuksen järjestäminen) Isoon E-Pohjanmaan Kimppojen kimppaan valmistautuminen (Kirjaston riittävä edustus valmistelutyöryhmissä) Riittävät resurssit ja aukiolot Tuottaa ja kehittää sidosryhmien kanssa laadukkaita ja monipuolisia nuoriso- ja liikuntapalveluita huomioiden erityisryhmät sekä kehittää ja parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja Lainat Kuljetuskerrat, asiakkaat Kauhajoen ja muiden Krannit- kirjastojen edustuksellisuus työryhmissä aukiolotunnit kävijä-, tapahtuma ja käyttäjämäärien seuranta Prosessi Valtuustotason tavoitteet Kauhajoki on aktiivinen osallistuja ja vaikuttaja Terveellisten elämäntapojen ja hyvinvoinnin edistäminen Yhteinen toiminta eri sektoreiden kanssa Valmistelu ja päätöksenteko joustavasti huomioiden koko prosessi Osallistutaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen johtoryhmään ja sen työskentelyyn. Palveluiden järjestäminen koko elämänkaari huomioiden. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sekä hyvinvointikertomuksen mittarit. Asiakastyytyväisyyskyselyt Ennakoiva toimintatapa hyvinvoinnin vahvistamisessa kaikissa julkisissa palveluissa Liikunnan kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman päivittäminen Vastuualuetason tavoitteet Varhaiskasvatus Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen kaikissa varhaiskasvatuksen eri prosesseissa sekä varhaiskasvatussuunni- Varhainen tukeminen moniammatillisesti, ennaltaehkäisevien ja kuntouttavien toimenpiteiden ensisijaisuus, ympäristön turvallisuuden parantaminen Päivitetään vuosittain kohdentuen sivistysosaston eri sektoreille (poikkihallinnollinen kokonaisuus) Sähköisen asioinnin ja työvälineiden vahvistaminen hallinnollisissa prosesseissa sekä kasvatus- ja opetus- Toteutunut (kyllä/ei) Sähköisten palvelujen käyttöaste asiakasprosessissa (%)

45 Taloussuunnitelma telma- ja strategian/toimintasuunnitelmatyön käynnistäminen Varhaiskasvatuksen vastuualueen muut tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit löytyvät varhaiskasvatusjohtokunnan tuloskortista Opetus ja koulutus OPS-2016 prosessi esi- ja perusopetuksessa TVT-strategian jalkauttaminen ja kehittäminen työssä Lakimuutosten huomioiminen palvelurakenteessa ja palvelujen toimivuudessa Esi- ja perusopetuksen uuden opetussuunnitelman jalkauttaminen paikallisesti yhtenäisen esi- perusopetuksen periaatteella Pedagogiikka, koulutus ja hankinnat etenevät. (Hankkeet tukena) Suunnitelmatyöt on käynnistynyt (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut kyllä/ei Lukiokoulutuksen uusi opetussuunnitelma Lukion oppimisympäristöjen ja oppimateriaalin sähköistäminen Panula-opisto ja yleinen kulttuuritoimi, kansalaisopisto Oikea-aikainen ennakoiva ja kustannustehokas päätöksentekoprosessi Kirjasto- ja tietopalvelut Kirjasto- ja tietopalveluiden kehittäminen Nuoriso- ja liikuntapalvelut Nuoriso- ja liikuntapalveluiden vastuualueen tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit löytyvät pääosin vapaa-aikajohtokunnan tuloskortista Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelma vuosille (AVI/OKM) Henkilöstö / johtaminen Valtuustotason tavoitteet Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen ja työkyvyn sekä työhyvinvoinnin ylläpitäminen Rakenteen jatkuva strateginen tarkastelu Opetussuunnitelman laadinta saatavien perusteiden mukaisesti mennessä Sähköiset oppimisalustat, materiaalit ja koeviikot Sähköiset yo-kirjoitukset syksy 2016 lukien Kansalaisopiston ja Panula-opiston hallinnon yhdistämisen päätös Uusien järjestelmien ja tietokantojen käyttöönotto Laaditaan talousarviovuosittain Kaikkien vastuualueiden työntekijöiden täydennyskoulutus, lakisääteinen koulutus Esimiesten koulutus Kokonaisvaltainen tarkastelu kaikilla tasoilla vuosittain sekä pitemmällä tähtäimellä. Kaupungin talouden Toteutunut kyllä/ei Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut kyllä/ei Toteutunut kyllä/ei Laadittu kyllä/ei Kehityskeskustelut (%) Toteutunut (kyllä/ei) koulutuspäivien lkm Reagointi muuttuneisiin tilanteisiin (kyllä/ei)

46 Taloussuunnitelma tasapainottamisohjelman mukaiset toimenpiteet Henkilöstön määrä Vastuualuetasojen tavoitteet Henkilöstön kouluttautuminen Yhteisen soveltuvan henkilöstön käyttö Talous Valtuustotason tavoitteet Ylijäämäisten tilinpäätösten saavuttaminen ja velkamäärän vähentäminen Taloudellisesti kestävät investoinnit Vastuualuetasojen tavoitteet Toiminnan sopeuttaminen talous- ja palvelurakenneselvityksen mukaiseksi Riittävä ammattitaitoa ylläpitävä koulutus Henkilöstön tarkoituksenmukainen rekrytointi Rakenneohjelmien ja kaupungin talouden tasapainottamisohjelman mukaiset toimenpiteet - toteutetaan kustannusvertailua paikallisella ja valtakunnallisella tasolla - hankerahoituksen hakeminen Rakenneohjelmien mukaiset toimenpiteet Toteutetaan kustannusvertailua paikallisella ja valtakunnallisella tasolla Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei) Ulkopuolisen kehittämisrahoituksen hankkiminen Turvataan palvelut oikeilla ratkaisuilla tiukkanakin aikana. Talouden ja toimintojen jatkuva tarkastelu ja muutoksiin reagoiminen Hankerahoituksen hakeminen Pitkälle ulottuva ja monitahoinen toiminnan tarkastelu. Taksojen ja palvelumaksujen tarkistaminen vuosittain Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei) Toteutunut (kyllä/ei)

47 Taloussuunnitelma SIVISTYSLAUTAKUNTA TP 2014 TA 2015 muutos TA muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT yhteensä VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT yhteensä T o i m i n t a k a t e Tavoite TP 2014 TA 2015 TA 2016 Päivähoitolasten määrä oma toiminta palveluseteli (yksityinen) Esiopetuksen oppilasmäärä Apip-toimintaan osallistuvien lukumäärä Perusopetuksen 1-6 -vuosiluokkien oppilasmäärä Perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärät Erityisen tuen piirissä olevien oppilasmäärä Lukion opiskelijat Kansalaisopiston opetustunnit Opiskelijamäärä netto Panula-opiston opetustunnit Opiskelijamäärä netto Kulttuuritoimen rahoittamat tilaisuuksien kävijät Kirjaston lainaukset Kirjaston aukioloajat (h) Nuorisotalon kävijät, kohdatut, yht Virkistysuimala-urheilutalon kävijät uimala urheilutalo Koulukeskuksen liikuntahallin kävijät - koulut - vapaa-ajankäyttö Sivistyksen hallinto tuottaa koko osastoa koskevia hallinto- sekä tukipalveluita. Sivistyksen hallinto vastaa mm. toimielintyöskentelystä ja osastotasoisesta asiakirjahallinnasta. Sivistyksen hallinnon esimies, sivistysjohtaja, käyttää osaston korkeinta harkintavaltaa eri vastuualueille kohdistuvissa talous-, henkilöstö sekä hallintoasioissa. Sivistysjohtajan alaisuudessa toimivat

48 Taloussuunnitelma vastuualueiden esimiehet, jotka muodostavat sivistysosaston johtoryhmän. Sivistysosaston hallintoon kuuluu myös toimistohenkilöstö, joka vastaa asiavalmistelusta sivistyksen toimialan asioissa. Sivistysosaston toimintaa tarkastellaan uudelleen hallinnon uudistamishankkeen myötä. Työtehtävien järjestelyillä on saavutettu toiminnan tehokkuutta tuotannollis-taloudellisesta näkökulmasta jo vuoden 2014 aikana, mutta järjestelyjä jatketaan tulevina talousvuosina. Sivistysosasto tuottaa kuntalaisille varhaiskasvatus-, opetus ja koulutus-, Panula- ja kansalaisopisto-, nuoriso- ja liikunta- sekä kirjasto ja tietopalveluita. Varhaiskasvatus; varhaiskasvatusjohtaja Kirsi Koski-Säntti Vuoden 2016 talousarvion resursseilla varaudutaan järjestämään varhaiskasvatuspalveluja keskimäärin 550 lapselle joko kaupungin omana toimintana tai palvelusetelillä. Avoimia varhaiskasvatuspalveluja jatketaan Perhetupa Soffassa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa (SRK, Ensi- ja turvakotiyhdistys, MLL). Hyödynnetään tietoja viestintäteknologiaa varhaiskasvatuksen hallinnossa, kasvatuksessa/ opetuksessa, asiakaspalvelussa ja kasvatuskumppanuudessa vahvistamalla sähköistä asiointia. Kustannustehokkaiden palveluiden järjestämiseksi seurataan hoitopaikkojen tasapuolista ja tehokasta käyttöä täyttöaste -taulukolla. Vuoden aikana aloitetaan lakisääteisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen opetushallituksen esityksen mukaisesti. Laaditaan myös varhaiskasvatukselle pitkän aikavälin toimintasuunnitelma siitä, miten varhaiskasvatus Kauhajoella toteutetaan. Suunnitelmassa tulee huomioida lakimuutosten vaikutus palvelurakenteeseen ja palvelujen toimivuuteen. Tavoitteena on järjestää laadukkaat ja lapsen edunmukaiset varhaiskasvatuspalvelut kustannustehokkaasti pedagogiikkaa ja kasvatusta tukevissa, turvallisissa toimintaympäristöissä. Opetus ja koulutus; vs. sivistysjohtaja Lari Marjamäki Vuoden 2016 talousarvion resursseilla varaudutaan järjestämään esi- ja perusopetusta lakisääteisine palveluineen noin 1500 oppilaalle. Talousarvioon varatuin resurssein varaudutaan järjestämään myös lukiokoulutusta noin reilulle 200 lukion opiskelijalle. Opetuksen ja koulutuksen toiminta tulee keskittymään tulevana talousarviovuonna uusien opetussuunnitelmien sisäänajoon sekä esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa. Opetussuunnitelmien käyttöönotto on perusopetuksessa portaittaista ja lukiokoulutuksessa kertaluonteista. Uudet opetussuunnitelmat vaativat panostusta sekä opetukseen että materiaaleihin, mikä edellyttää asianmukaista koulutusta henkilöstölle. Kasvavat tieto ja viestintäteknisten taitojen (TVT) käyttötarpeet edellyttävät myös koulutusta. Lukiokoulutuksen kehittäminen opiskelijoiden jatkuvan saatavuuden varmistamiseksi on haastavaa tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Uusien opetussuunnitelmien mukaiset tuntijaot on pyritty järjestämään niin, että päähuomio on oppilaalle annettavassa opetuksessa, sen laadussa ja määrässä. Myös eri hankerahoitusten kautta on pyritty saamaan käyttöpääomaa esimerkiksi laitehankintoihin, jotka tukevat opetussuunnitelman hengen mukaista monilukutaitoa. Koulujen toimintakulttuurin muotoutumisen tärkeys on myös yksi tärkeistä päämääristä tulevana talousarviovuonna yhtenäisen perusopetuksen hengessä. Investoinneista suurimpina opetuksen ja koulutuksen vastuualueella talousarviovuonna tulee olemaan Aron koulun rakentaminen. Panula-opisto ja yleinen kulttuuritoimi sekä kansalaisopisto; rehtori Niina Kiprianoff Panula-opiston ja yleisen kulttuuritoimen sekä kansalaisopiston tehtävä on tarjota eri näkökulmasta kuntalaisille harrastusopintoja omaehtoisen hyvinvoinnin ja tavoitteellisen oppimisen tu-

49 Taloussuunnitelma eksi, iästä riippumatta sekä monipuolisia kulttuuripalveluita sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistamiseksi. Talousarvio 2016 on laadittu talousarvio- ohjeistuksen mukaan eivätkä teknisen toimen kulut nouse tällä vastuualueella. Panula-opiston ensi vuoden tavoitteina on laadukkaan, tavoitteellisen musiikin ja tanssin opetustoiminnan oppilasmäärän kasvattamisen (erityisesti ryhmäopetuksessa) lisäksi eri rahoituksella järjestettävä alueellinen Lakeus Soi pianotapahtuma. Yleisen kulttuuritoimen rooli kuntalaisten hyvinvoinnin ja omaehtoisen toiminnan edistäjänä sekä seudullisen kulttuuritoiminnan yhteistyökumppanina vahvistuu. Kansalaisopiston rooli opetustoiminnan järjestäjänä vahvistuu aktiivisen kumppanuuden keinoin asiakaskunnan laajentamiseksi. Opetustoiminnassa käytetyn kaluston ikä tulee huomioida jatkosuunnitelmissa resursointina. Henkilöstökulut ovat erittäin merkittävä osuus toimintakuluista: kansalaisopistossa reilu 80 %, Panula-opistossa 94 % ja yleisen kulttuuritoimen kuluista lähes 55 %. Panula-opiston ja kansalaisopiston henkilöstömenot on laskettu voimassa olevien päätösten mukaan. Yleisen kulttuuritoimen budjettiin on siirretty avustussumma sivistyksen hallinnosta. Hyvä on muistaa, että näiden toimintojen kustannuksiin osallistuvat paitsi osallistujat kurssi- ja lukukausimaksuilla, osalliskunnat sopimuksen turvin sekä valtio valtionosuuksin. Nuoriso- ja liikuntapalvelut; vapaa-aikatoimenjohtaja Paula Kallionpää Vapaa-aikajohtokunnan toimialana ovat kaupungin ylläpitämät nuoriso- ja liikuntatilat ja palvelut sekä paikallisen että alueellisen vapaa-aikatoiminnan edistäminen ja nuorisovaltuusto. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden vastuualueen perustehtävänä on tuottaa ja kehittää sidosryhmien kanssa laadukkaita ja monipuolisia nuoriso- ja liikuntapalveluita huomioiden erityisryhmät sekä kehittää ja parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden toiminta on keskittynyt liikuntapalveluiden osalta virkistysuimalaurheilutalo Virkkuun ja sen läheisyydessä oleville ulkoliikuntapaikoille ja -alueille sekä nuorisopalveluiden osalta nuorisotalo Räimiskälle. Walkers -nuorisokahvilatoimintaa on toteutettu Kauhajoen seurakunnan kanssa yhteistyössä jo kohta 20 vuoden ajan. Lisäksi ylläpidetään bänditalo Peltomaata. Muuna toimialueena on Kauhajoen koulukeskuksen liikuntahalli ja sen monipuolinen lähiliikuntapaikka-alue. Vapaa-ajan toimintayksikköinä sekä kehittämiskohteina ovat painoalueet: 1. Vapaa-aikakeskus mukaan lukien urheilukeskusalue 2. Sotkan ulkoilu- ja urheilukeskus 3. Koulukeskuksen liikuntahalli, lähellä olevat muut liikuntatilat, sekä lähiliikuntapaikka-alue. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden vastuualueella on Kauhajoen nuorisovaltuuston toiminta, nuorten kesätyöllistäminen palvelusetelein ja etsivä nuorisotyö (hankerahoitus). Vapaaehtoistoimintaa (kolmannen sektorin työ) tuetaan jakamalla liikunta- ja nuorisotoimen avustuksia: perus- ja kohdeavustukset sisältäen erityisavustamisen (avustusten jakoperusteet). Liikuntapaikkojen ja -alueiden rahoitussuunnitelma tulee tarkistaa vuosittain sekä LIPAS valtakunnallinen liikuntapaikkojen tietopankki, tilanne Kauhajoen osalta. Muita tärkeitä tehtäviä ovat liikuntapaikkojen ja -alueiden ajanmukainen toimivuus, turvallisuus ja ajankohtainen tiedottaminen ja seuranta, turvallisuusasiakirjojen päivittäminen, ulkoliikuntapaikkojen ja - alueiden hoidon sekä käytön toimintasuunnitelman laatiminen sekä seuranta yhteistyössä teknisen toimialueen kanssa. Kauhajoen kaupungin liikunnan kehittämissuunnitelma, Liikkuva ja hyvinvoiva Kauhajoki , on osana kaupunkistrategiaa. Kehittämissuunnitelma ja sen toimenpideohjelma on yhteinen työväline, joka on suuntaamassa hyvin poikkihallinnollisesti tavoitteellista toimintaa ja työtä,

50 Taloussuunnitelma sen suunnittelua ennen kaikkea terveyttä edistävässä toiminnassa ja olosuhteiden luomisessa sekä kehittämisessä, päivittäisessä huolinnassa unohtamatta nuoriso- ja kilpaurheilua. Kaikille avoin liikuntafoorumi sekä valmentajafoorumi seuravalmentajille pidetään kerran vuodessa. Suunnitelman toimenpideohjelma on päivitetty ja esitetty edelleen huomiotavaksi (kaupunki, LLKY, seurat, muut toimijat ja yhteisöt). Nuoriso- ja liikuntapalveluiden toimintaa ja työtä auttaviin projekteihin haetaan avustuksia resurssien mukaan eri rahoittajatahoilta omina tai yhteishankkeina esim. koulujen ja kolmannen sektorin kanssa. Kirjasto- ja tietopalvelut; kirjastotoimenjohtaja Pirjo Pieski Kaupunginkirjaston tavoitteena ovat toimintaympäristönsä laajuus, toiminnan volyymi ja tarpeet sekä yhteistyösitoumukset huomioon ottaen järjestää ajantasaiset, saavutettavat ja riittävin resurssein järjestettävät kirjasto- ja tietopalvelut eri ikä- ja kohderyhmille. Kirjaston talouden suunnittelussa on otettu huomioon nykytilanne ja lähitulevaisuus. Kirjastotoiminta järjestetään pitäen taloudelliset näkökohdat mielessä ja talouden tasapainottamisohjelma ohjenuorana. Kirjaston kehittämis- ja tapahtumaprojekteihin haetaan AVI:lta ulkopuolista rahoitusta. Taloudellista tehokkuutta tavoitellaan seutukunnallisen (Krannit) ja maakunnallisen (Kimppojen kimppa) yhteistyön voimin. Hallintokuntarajat ylittävät yhteistyömuodot ovat voimallisesti kirjastoarkea Kauhajoella kirjaston ja koulun yhteistyössä (OPS16) ja kaupungin kotihoidon kanssa (Tieto Hoiva-palvelu) vaatien huomion tehtävien resurssijaossa. Monipuolista yhteistyötä tehdään luonnollisesti myös oman vastuualueen sisällä ja kolmannen sektorin kanssa.

51 Taloussuunnitelma TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen lautakunnan PERUSTEHTÄVÄ Järjestää ja kehittää asiakkailleen asiantuntevasti ja laadukkaasti näiden tarvitsemat tekniset palvelut ja luo asiantuntevalla maankäytön suunnittelulla edellytyksen viihtyisän, terveellisen ja turvallisen asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympäristön rakentumiselle Teknisen lautakunnan strategiset menestystekijät 1. Palvelutoiminnan tehokkuus 2. Kestävä maankäytön suunnittelu ja toteutus 3. Talouden tasapaino Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 1. Kaupungin elinvoimaisuuden vahvistaminen 2. Nopeat ja joustavat liikenneyhteydet 3. Terveellisten elämäntapojen edistäminen Taloudellisesti kestävät investoinnit Asiakas / palvelutaso Strategiset tavoitteet vuosille Toimenpiteet vuodelle 2016 Ko. näkökulmaa koskeva mittari (vain oleellisin, 0-3 kpl) Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 1.Yhdyskuntarakenteen ja elinvoimaisuuden kehittäminen 2. Nopeat ja joustavat liikenneyhteydet 1.1. Osayleiskaava 2035 hyväksyminen 1.2. Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen taajamaa ympäröiville, rakennemallissa osoitetuille rakentamispaineisille alueille 1.3. Kaupan ja muiden toimialojen kehittymismahdollisuuksien huomioiminen kaavoituksella 2.1. Seudullinen liikenneyhteyksien kehittäminen 2.2. Oman katuverkon kehittäminen 1.1. Hyväksytty 1.2. Hanke aloitettu 1.3.Aloitetut hankkeet, kaupan suuryksikköjen kokonaismitoituksen turvaaminen 2.1.Kt 44, mt 661 Isojoen tien ja Suupohjan radan kehittämiskeskustelujen vaikuttavuus Elyn suuntaan 2.2. Toteutuneet hankkeet Osaston tarkemmat tavoitteet 3.Tehokas palvelutoiminta 3.1. Suunnittelu- ja rakennuttamispalvelujen järjestäminen 3.2. Kiinteistöomaisuuden hoito ja kunnossapito 3.3.Ruoka-puhtaus,-ja kiinteistö Suunnittelukohteiden määrä 3.2 Vuosittaisten kunnossapitotoimien määrä 3.3..Suoritemäärät /yksikkö

52 Taloussuunnitelma palvelujen järjestäminen 3.4.Metsäomaisuuden ylläpito- ja hoito 3.5.Ammattitaitoinen palvelu ja hallinto sekä ajantasainen tiedottaminen ja suunnitelmallinen viestintä esim. / ateria ja /m Suoritemäärät ha 3.5.Asioiden lyhyt käsittelyaika, tyytyväinen asiakas, reklamaatioiden määrä/ käsittely, toimitaan konserniviestinnän ohjeistuksen mukaan Prosessi Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 1. Kestävä maankäytön suunnittelu ja toteutus 2. Terveellisten ja turvallisten elämäntapojen edistäminen 3. Ydinkeskusta-alueen kehittäminen viihtyisämmäksi 1.1.Kaavoituskatsaus 2015 ja kaavoitusohjelma Maapoliittinen ohjelma 1.3. Maanhankinta tai -vaihdot keskusta-alueen läheisyydessä kaavoitettavaksi 1.4. Kaava-alueiden ja uusien verkostojen rakentaminen 1.5 Maanmittaustoimitukset 2.1 Terveyttä edistävän ravintotottumusten lisääminen 2.2.Terveyttä edistävän liikunnan mahdollistaminen suorituspaikkoja ylläpitämällä 2.3.Terveelliset ja turvalliset toimitilat esteettömyys ja sisäilman laatu huomioiden 3.1. Jokirannan ja kaupunkikeskustan kehittämishankkeiden aloittaminen (jokirantasilta, rantojen perkaus, matkahuollonkortteli) 1.1.Toteutuma 1.2.Jatketaan laadintaa 1.3.Neuvottelut käyty ja hankinnat määrärahojen puitteissa (ha) 1.4 Toteutuma 1.5. Toteutuma 2.1. Kehittämistoimenpiteiden määrä (kampanjat, valistukset) 2.2.Suorituspaikkojen ylläpito, /vuosi, kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö 2.3.Tehdyt toimenpiteet kiinteistöillä 3.1.Toteutuneet hankkeet Osaston tarkemmat tavoitteet 4. Kiinteistöohjelman täytäntöönpano 5. Energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen 4.1.Kiinteistömassassa tapahtuvat muutokset Kiinteistöjen toiminnallinen tehokkuus, energiatehokkuus, kustannusten ja tuottojen hallinta. Teknisten arvojen päivitykset. 5.1.Määrärahojen puitteissa tehdään energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä 4.1.Kohteet/kiinteistöneliöt/kuutiot Energiansääst. tavoite ( %) 5.1 Tehdyt toimenpiteet

53 Taloussuunnitelma Henkilöstö / johtaminen Valtuustoon nähden sitova tavoitteet 1. Kuntayhteistyö ja osallistuminen Osaston tarkemmat tavoitteet 2. Toimiva palvelurakenne 3. Työhyvinvointi 1.1 Palvelut tuotetaan laadukkaasti ja tehokkaasti kuntayhteistyötä toteuttamalla 1.2 Osallistutaan aktiivisesti omaa toimialuetta koskeviin seudullisiin, maakunnallisiin ja valtakunnallisiin verkostoihin 1.3 Vuorovaikutteisuus valmistelussa ja päätöksenteossa 2.1.Palveluiden jatkuvuuden turvaaminen, varahenkilöjärjestelmä, työtehtävien sisällön tarkistus 3.1.Henkilöstön motivointi, kannustaminen ja työmenetelmien kehittäminen 3.2 Yhteishengen kohottaminen 3.3.Kehityskeskustelut vuosittain 3.4. Varhaisen tukemisen malli ja työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö 1.1 Yhteisesti tuotettuja palveluja ja yhteistyötä enemmän 1.2 Uudet kontaktit ja verkostot 1.3 Kuulemistilaisuudet, lausuntopyynnöt ja muu vuorovaikutus (kpl) 2.1. Resurssien oikea mitoittanen ja tehtäväkuvien läpikäynti 3.1.Koulutustarpeet tehtävien hoitamiseksi, ohjelmistohankinnat ja päivitykset ajan tasalle. 3.2.TYHY-päivän järjestäminen. 3.3 Käyty 3.4.Käytetään Talous Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 1. Ylijäämäisten tilinpäätösten saavuttaminen ja velkamäärän vähentäminen 2. Taloudellisesti kestävät investoinnit Osaston tarkemmat tavoitteet 3.Vastuualueiden taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen. 1.1 Taloutta seurataan jatkuvasti ja toiminnot sopeutetaan annettuihin resursseihin 2.1.Kiinteistöjen käytön tehostaminen, kattava kilpailutus 3.1.Jatkuva seuranta 1.1 Talouden ja toiminnan tunnusluvut tulot, menot ja toimintakate, reagointi 1.2 Kokonaisnettoinvestointien toteutuma 2.1. Kiinteistökustannusten kehittyminen 3.1.Vastuualueiden talouden tunnusluvut, tulot/menot, toimintakate

54 Taloussuunnitelma TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2014 TA 2015 muutos TA muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT yhteensä VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT yhteensä T o i m i n t a k a t e Päävastuualueen esimies: Tekninen johtaja Harri Virtanen Teknisen lautakunnan toimialana on maankäytön suunnittelun kaupungille kuuluvat tehtävät, kaupungin puolesta tapahtuvan rakentamisen suunnittelu ja rakennuttaminen, kaupungin metsätalous, keskusvarikkopalvelut, mittaus- ja kartastopalvelut, toimitilojen ja huoneistojen vuokraus sekä kiinteistöjen hallinta sekä käyttötehtävät, asuntolainat ja korjausavustukset, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen sekä kunnossapito- ja käyttötehtävät. Tekninen lautakunta vastaa myös väestönsuojelun ja poikkeusoloihin varautumisen kaupungille kuuluvista tehtävistä, vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja alueelliseen vesihuollon yleissuunnitteluun osallistumisesta. Tekninen lautakunta ja tekninen osasto vastaa edellä mainituista toimialalla tuotettavista kunnallisista palveluista ja niiden kehittämisestä käyttäjien tarpeiden, valtuuston hyväksymien tavoitteiden ja voimavarojen mukaan. Lautakunta huolehtii voimavarojen jaosta toimialan sisällä ja toimintojen yhteensovittamisesta mukaan lukien palveluja tuottavat kuntayhtymät ja osakeyhtiöt siten, että yhteistyö lautakuntien ja toimialojen välillä on riittävää. Ilmasto ja energiastrategioiden toteuttamiset toimintasuunnitelmineen kaupungissamme kuuluu myös tekniselle lautakunnalle. Energian säästöön tähtääviä toimia tehdään kiinteistöillä vuosibudjetin mukaisesti. Osana talouden tasapainottamistoimenpiteitä energian säästöön on erityisesti kiinnitettävä huomiota. Uusien rakennusten ja peruskorjausten myötä kiinteistöjen energiatehokkuus paranee. Huonokuntoisemmasta ja tarpeettomasta kiinteistömassasta on hankkiuduttava eroon. Tulevina vuosina siirrytään katuvalaistuksessa vaiheittain Led -valaistukseen. Kaupunki on aloittanut katuvalaistuksen nykytilan selvityksen yhdessä konsultin avustuksella. Konsultti laatii katuvaloverkkoamme koskevan yleissuunnitelman. Yleissuunnitelmassa määritellään missä järjestyksessä ja millä aikataululla investointeja tehdään ja miten katuvaloja halutaan tulevaisuudessa ohjata. Uusi teknologia mahdollistaa älykkyyden ottamisen mukaan valaistuksen ohjaamiseen eli siellä valaistaan missä valaistusta milläkin tehokkuudella tarvitaan. Turvallisuutta pystytään lisäämään polttamalla valoja yöaikaankin pienemmällä teholla. Kaupungilla on myös mahdollisuus päästä mukaan pilotoimaan omaa katuvalaistus -hanketta ÄVKK (Älykkäät ja vihreät kasvun kaupungit) hankekuvioiden kautta. Hankkeen kautta on tarkoitus luoda kaupungeille monistettava ja luotettava malli katuvalaistuksen hankintaan.

55 Taloussuunnitelma Kauhajoen kaupunki on osallistunut seutukaupunkiverkostopilottiin Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Suupohjan kunnat (SEK) ja Kurikan kaupunki on saanut oman energiatehokkuuspilottihankkeen (KÄLY). Kauhajoen seudun vahvuus on avoimet kuituverkot, joilla on mahdollisuus saada mm. hajautetun energiatuotannon systeemien hallintaan älykkyyttä. Osana talouden tasapainottamistoimia on tavoitteena hakea toimintojen sopeuttamista henkilöstöresursseja vähentämällä tulevien vuosien toimihenkilöiden eläköitymiset huomioiden. Osastolla on kuitenkin huolehdittava oikeasta resurssien mitoituksesta ja turvattava palvelujen jatkuvuus ennen kuin eläköitymiset toteutuvat. Toimitilapalveluissa ja kunnallistekniikan vastuualueilla vuosien aikana tavoitellaan 3 htv:n vähennystä eläköitymisten kautta. Toimitilapalveluissa toimintakulujen edelleen supistaminen edellyttäisi rakenteellisia muutoksia. Muutokset ovat riippuvaisia myös asiakkaidemme tekemistä toiminnallisista muutoksista, missä laajuudessa ja millä laatutasolla palveluja halutaan ostaa. Palvelujen määrää ja laatua sovitetaan asiakkaan kanssa tehtävien palvelusopimusten kautta. Kaavasuunnittelijan työtehtävät ja palkkamenot on suunniteltu jaettavan sivistysosaston kanssa. Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava 2035 on yleispiirteinen yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä ohjaava ja toimintoja yhteen sovittava karttamuotoinen suunnitelma. Osayleiskaavalla on vaikutuksia suunnittelualueen lisäksi koko kaupunkiin. Osayleiskaavalla on lisäksi vaikutuksia Suupohjan alueen palvelurakenteen kehitykseen. Vuonna 2016 kaavoituksen tavoitteena on saattaa osayleiskaava 2035 valtuustokäsittelyyn. Myöhemmin tullaan laatimaan taajamaa ympäröiville rakentamispaineisille alueille omat oikeusvaikutteiset yleiskaavat ja tämä prosessi on tarkoitus aloittaa vuoden 2016 aikana. Suolakankaan tuulivoimayleiskaava on tarkoitus saattaa ehdotusvaiheeseen ja valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2016 aikana. Vähittäiskaupan suuryksikköjä koskeva maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutos sekä valmisteilla oleva vaihemaakuntakaava ovat tehneet tarpeelliseksi muuttaa Kauhajoen asemakaavaa niiden tonttien osalta, jotka mahdollistavat yli 2000 k-m 2 kaupan yksikön sijoittamisen. Kaavamuutoksella tonttien käyttötarkoitus on tarkoitus muuttaa kaupan suuryksiköt salliviksi liikerakennusten korttelialueeksi merkinnällä KM. Tekninen osasto edistää asemakaavoitukseen soveltuvien maa-alueiden hankintaa sijainniltaan keskeisiltä alueilta. Omaisuusmassaa hoidetaan vähentyvien resurssien rajoissa. Kiinteistöstrategian mukaisesti kaupunki luopuu niistä kiinteistöistä, jotka eivät ole ydintoimintojen ja strategisten tavoitteiden mukaisten toimintojen kannalta välttämättömiä myöskään pidemmällä aikavälillä. Myyntitoimia tehostetaan ja myynneissä käytetään tarvittaessa myös ulkopuolista välittäjätahoa. Peruskorjauksia ja kunnostuksia tehdään määrärahojen puitteissa niillä kiinteistöillä, jotka ovat ydintoimintojen kannalta tärkeitä ja välttämättömiä. Tavoitteena on kohdistaa toimenpiteet ja vähenevät resurssit energiataloutta ja sisäilman laatua parantaviin tekijöihin. Investoinnit vuosille Kaupungin isoin investointihanke on Aron koulun rakentaminen ja suurin rahoitustarve tämän hankkeen osalta kohdistuu vuodelle Koulu valmistuu loppuvuoteen 2016 ulkopuolen viimeistelyä lukuun ottamatta. Muut talonrakennuspuolen investointikohteet ovat selkeästi pienempiä ja toimenpiteet näillä kiinteistöillä ovat vahvasti korjauspainotteisia tai energiatalotta ja

56 Taloussuunnitelma turvallisuutta lisääviä parannuksia. Sanssin palvelukodin automaattinen sammutusjärjestelmä, alakoulun K-osan ja vieressä olevan auditorion vesikaton uusiminen ja opintolan perustusten kuivatuksen parantaminen ovat esimerkkejä edellä mainituista kohteista. Katujen rakentamiseen on sisällytetty joka vuosi osa perusparantamista. Vuoden 2016 tärkein perusparannuskohde on Aronkuja. Liikenneturvallisuutta parantavina kohteina on tarkoitus investointiohjelman mukaan toteuttaa Savikyläntien kevyenliikenteen väylän rakentaminen välillä Osmontie-Jukolantie ja Urheilutien sillan levittäminen kevyenliikenteen väylällä. Kauhajoen kaupungin tilauksesta on laadittu selvitys Eteläisen Yhdystien ja Topeekan liittymän turvallisuustilanteen parantamiseksi. Liittymän liikenneturvallisuustilanne on heikko. Vuosien aikana liittymässä on sattunut yhteensä 11 onnettomuutta. Tutkituista vaihtoehdoista liittymän muuttaminen kiertoliittymäksi on pitkällä tähtäimellä suositeltavin ratkaisu, sillä siinä toteutuu molemmat työlle asetetut tavoitteet - liikenneturvallisuus tilanteen paraneminen ja liittymän erinomainen palvelutaso. Kiertoliittymä sopii liikenneympäristöön toimien siinä porttina saavuttaessa Kauhajoen keskustaajamaan. Liittymä sijaitsee puoliksi kaupungin ja elykeskuksen alueilla jolloin kustannukset tulisi myös olla puoliksi. Kustannusjaon selvittämiseksi pyritään vuoden 2016 aikana aloittamaan neuvottelut jonka jälkeen voidaan tarvittava määräraha varata budjettiin. Ympäristöhankkeisiin varataan määräraha omarahoitusosuudeksi Jokirantapuiston kevyenliikenteensillan rakentamiseen ehdolla, että kaupunki saa sillan rakentamiseen ulkopuolisen hankerahoituksen. Samoin ympäristöhankkeisiin varataan määräraha metsähallituksen alulle laittamaan Lauhanvuorta, Katikkaa ja Kauhanevaa koskevaan investointihankkeen mahdolliseen kuntarahoitusosuuteen. Näiden investointien on tarkoitus parantaa alueen matkailullista houkuttelevuutta ja tarjota alueen asukkaille parempia olosuhteita ulkoiluun ja liikuntaan sekä tukea Lauhanvuori-Hämeenkankaan geologiateeman edistämistä kohti Geopark toimintamallin luomista ja Geopark-hakemusta. Tievalaistuksen ikääntyminen aiheuttaa sellaisia alueellisia korjaustarpeita, joita ei voida hoitaa kunnossapitovaroin. Tievalaistuksen rakentaminen kohdistetaan valaistuksen muuttamista energiaa säästäväksi Led-valaistukseksi. Käyttöönotettavien asuntoalueiden viemäreiden rakentamiseen varaudutaan mm. Äijälän alueella. Puhdistamoa kuormittavien vuotovesien poistamiseksi laajennetaan sadevesiviemäriverkostoa sekä jatketaan jätevesiviemäriverkoston saneerausta uusimalla jo vaurioitunut Talvitien jätevesipumppaamo.

57 Taloussuunnitelma RAKENNUSLAUTAKUNTA Vastuualueen esimies: Rakennustarkastaja Esa Alapiha Rakennuslautakunnan PERUSTEHTÄVÄ Rakennuslautakunta huolehtii toimialaansa kuuluvan lupamenettelyn sekä valvonta- ja neuvontatoimen asianmukaisesta järjestämisestä Kauhajoen kaupungissa. Rakennusvalvonta palvelee kaupunkilaisia ja huolehtii yleisen edun huomioon ottamisesta sekä käsittelee rakentamiseen tarvittavat luvat, suorittaa lupiin liittyvät tarkastukset ja antaa ohjeita rakentajille, seuraa rakentamisen yleistä kehitystä kaupungissa sekä vaikuttaa valmisteluun, joka liittyy rakentamiseen, maisema- ja kaupunkikuvaan sekä maankäytön suunnitteluun. Lisäksi lautakunnan tehtäviin kuuluu maa-aineslupien käsittely ja valvonta. Rakennuslautakunnan strategiset menestystekijät Valtuustoon nähden sitovat mittarit Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat peruspalvelut Suunnitellun maankäytön toteuttaminen lupamenettelyssä Talousarvio Strategiset tavoitteet vuosille Toimenpiteet vuodelle 2016 Ko. näkökulmaa koskeva mittari (vain oleellisin, 0-3 kpl) Asiakas / palvelutaso Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 1. Rakennusvalvonnan tehtävä on antaa lain mukaisesti maksutonta ohjausta ja neuvontaa kaikissa rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä käsitellä tarvittavat luvat. 1.1 Asiakaslähtöiset ja joustavat palvelut ja lupien käsittely 1,2 Yritysten hankkeiden tukeminen, neuvonta ja ohjaus 1.1. Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä 1.2.Lupamäärät 2. Rakennusvalvontojen valtakunnalliset tavoitteet ja muutokset 3. Ympäristönsuojelu- ja maaaineslain muutosten toimeenpano (Laki maa-aineslain muuttamisesta 424/2015) 2.1 Tavoitteena suurempien ylikunnallisten yksikköjen perustaminen. 2.2 Kuntayhteistyön tekeminen naapurikuntien kanssa 3.1. Toimivallan siirto maaainesasioissa ympäristöviranomaiselle viimeistään Toimitaan tulevien valtionhallinnon päätösten mukaisesti 3.1. Hallinto- ja johtosääntöjen päivitykset tarvittavilta osin sekä lupa-, valvonta- ja vakuusasioiden siirto. 4. Tehokas palvelutoiminta ja sähköisen asioinnin kehittäminen 4.1. Nykyaikaisten tietojärjestelmien käyttö 4.1. Hyödynnetään asiakaspalvelussa ja tiedon siirrossa sähköistä materiaalia ja tietojärjestelmiä

58 Taloussuunnitelma Selvitetään sähköisen lupapalvelun ja arkistoinnin järjestelmien käyttöönottoa / kustannuksia 5. Rakennus- ja luparekisterien ylläpito 5.1. Rekisteritietojen korjaukset ajan tasalle 5.1. Käytettävissä on luotettavat ja paikkansapitävät tiedot Henkilöstö / johtaminen Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 6. Henkilöstön koulutus ja tietojen ylläpito 6.1 Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö 6.1 Koulutustarpeiden huomioiminen, osallistutaan ja seurataan aktiivisesti omaa toimialuetta koskevia muutoksia ja lainsäädäntöä. 7. Toimiva palvelurakenne 8. Työhyvinvointi 7.1. Palveluiden jatkuvuuden turvaaminen, varahenkilöjärjestelmä, työtehtävien sisällön tarkistus Henkilöstön motivointi, kannustaminen ja työmenetelmien kehittäminen 8.2. Kehityskeskustelut vuosittain 8.3. Varhaisen tukemisen malli ja työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö. TYHYtoiminta Resurssien oikea mitoittanen ja tehtäväkuvien läpikäynti. Henkilöstön siirtyminen maaainestehtävien muutoksen johdosta Koulutustarpeet tehtävien hoitamiseksi 8.2. Käydään kerran vuodessa 8.3.Toimitaan laaditun ohjeistuksen mukaisesti, osallistutaan TYHY-toimintaan. Talous Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet 9. Talouden hallinta 10. Maksut ja taksat ajan tasalla 11. Keskeneräiset rakennushankkeet 9.1 Taloutta seurataan jatkuvasti ja toiminnot sopeutetaan annettuihin resursseihin Tarkistus vuosittain Keskeneräisten hankkeiden loppuunsaattaminen 9.1 Talouden ja toiminnan tunnusluvut tulot, menot ja toimintakate, reagointi 10.1 Toimintakatteen parantaminen Aktiivinen seuranta

59 Taloussuunnitelma RAKENNUSLAUTAKUNTA TP 2014 TA 2015 muutos TA muutos TA 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 0 TOIMINTATUOTOT yhteensä VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT yhteensä T o i m i n t a k a t e

60 Taloussuunnitelma INVESTOINTIOHJELMA INVESTOINTIOHJELMA Rahoitus yhteensä (brutto) Investointien rahoitusosuudet: Omaisuuden myynti (tasearvot): Investoinnit netto: Kustannusarvio MAA- JA VESIALUEET Maan hankinta Metsätilojen perusparantaminen Maa- ja vesialueet yhteensä: Rakennushankkeet TALONRAKENNUS LLKY:n käytössä olevat kiinteistöt: Sanssin palvelukoti, terveyskeskus *sanssinkodin sprinklaus (Pelastuslaki /379 9 ja 12 ) X *Intervalliyksikössä päivähuoneen E166 muutos X *sanssinkodin peruskorjaus X X Terveyskeskus keittiö *lattiapinnoitteen uusiminen + väliovet + lastauslaiturin kunnostustyö ym X Hammashoitola (peruskorjaus) *peruskorjaus (1 kerros) X *hoitohuoneiden kaapistojen uusiminen X Teollisuushalli 1 (entinen Tiklas) *akustiikan parantaminen TOKE-puolella X *jätehuollon uudelleenjärjestely X LLKY:n käytössä olevat kiinteistöt yhteensä: Sivistys osasto: Filppulan päiväkoti *vesikaton uusiminen = uusi kattohuopa + läpivientien ym pellitykset X Filppulan koulu *vesikaton uusiminen = uusi kattohuopa + läpivientien ym pellitykset X Koulukeskus, auditorio (L) ja vanha liikuntasali (J) *K- ja L- osa vesikaton uusiminen (n m2 = 300 /m2)) X *N-osa liikuntasalin äänentoistolaitteiston uusiminen X *L-osa auditorio, peruskorjaus, penkit, lattiapinta, TATE ym X *J-osan vesikaton uusiminen (n m2 = 300 /m2) X *J-osa vanha liikuntasali liikuntasali, peruskorjaus, TATE ym X *J-osa vanha liikuntaslin päädyssä (länsi) pihan rakentaminen X Sanssinkoulu * rakennuksen käyttötarpeen mukaiset pienet muutokset X * terijoen siiven peruskorjaus X X * koiviston siiven peruskorjaus X * tuunaisen siiven purkaminen + liitososan muutostyö X

61 Taloussuunnitelma Talonrakennus (jatkuu) Lustilan koulu *jäteviemärin puhdistusjärjestelmän rakentaminen X Pukkilan koulu * esikoulutilan rakentaminen entiseen asuntoon X * koulun ilmanvaihdon tehostaminen X * rakennusautomaation uusiminen (ESKO-hanke) X Kainaston koulu * rakennusautomaation uusiminen (ESKO-hanke) X * toiminnallinen parantaminen ulko-alueella, lähiliikunta-alue, ym X Kainaston koulu neuvolakiinteistö * ilmanvaihdon rakentaminen X Hyypän koulu *pihan laajentaminen esikoulutilan rakentamiselle + viem.+sähkö (viipaleratkaisu) X *jäteviemärin puhdistusjärjestelmän rakentaminen X Aron uusi koulurakennus Aninkoulu *ison puolen rakennuksen peruskorjaus X *pikku puolen rakennuksen peruskorjaus X Lukio *korkean osan ikkunoiden uusiminen X *peruskorjaus X Kirjasto (ilmanvaihto + sisäinen laajennus) *pihajärjestelyt etupihalla X *ilmanvaihdon rakentaminen X *kirjaston muutostyö, haetaan valtionavustusta X Vapaa-aikakeskusalue *varaston rakentaminen, kylmä varastohalli X *kenttien äänentoiston parantaminen X *pysäköintialueen rakentaminen, kenttätien puoli - X *pesäpallokentän kioski / kuuluttamo - X *jalkapallokenttä (virallinen) X *kuntoradan laajennus X Uimahalli / urheilutalo * asiakaskulunvalvonta X * squas-tilan kunnostus X * urheilusalin ilmastointikoneen uusiminen X * kahvion ilmastoinnin tehostaminen X Sotkan ulkoilualue *varaston rakentaminen, kylmä varastohalli X Vapaa-aikatoimen pienet hankkeet Sivistys yhteensä: Teknisen osasto: Kaupungintalon korjaustyöt *vesikaton korjauksia X *sammaleen poisto ulkoseinältä, tippalistojen korjaus X *polkupyöräkatos X *hissin uusiminen X *valtuustosalin äänestysjärjestelmä X *valtuustosalin akustiikan parantaminen = lattia / seinä X Teknisen keskusvarasto, peruskorj. ja pesuhalli+var *peruskorjaus X *pihatyöt X *varastokatos X

62 Taloussuunnitelma Talonrakennus (jatkuu) Linja-autoasema *Ikkunoiden uusiminen, eteläpuolelle X *ilmanvaihtokoneen uusiminen + IV konehuoneen muutos X Aravatalo *huoneistojen kunnostuksia, mm. WC-tilat / vuosi X X X X X Rewellin kiinteistö *lämpö- ja vesiputkistojen uusiminen X *ulkoseinän pinnoitus + rännivesikaivot + salaojitus X Kiinteistöjen energiatalouden parantaminen Paloasema *lattian pinnoitus länsipään tallit (n. 350 m2) X *jätehuollon uudelleenjärjestely (syväkeräysastiat) X *laajennus, varastoa lisää X Opintola (vanha kunnantalo) *uudet salaojat ja rännivesikaivot sekä perusmuurin eriste X *hankesuunnittelu X *putkistojen uusiminen X Pienet investointihankkeet ( / vuosi) Eri kiinteistökohteiden suunnittelu Tekninen yhteensä: Elinkeino-osasto Sanssinkartano *ilmastoinnin rakentaminen X *ulkomaalaukset (pienhanke) X Punaisen tuvan säilyttävä korjaus *sosiaalitilojen kunnostus 1 ja 2 kerros X *ulkovuorauksen ja ikkunoiden kunnostus sekä maalus, lopputyöt X Hämes-Havunen (haetaan museoviraton avustus) *tiilikatteiden pesu ja pintakäsittely (n m2) X *isotupa, ulkoseinän kunnostus / maalaus X *pikkutupa, ulkoseinän kunnostus / maalaus X *aitta, rakennuksen nostaminen, vesikaton ja seinien kunnostus X *kahvilarakennus, ulkoseinien maalaus, rännit X *talli / tanssisali, katon kunnostus, ulkoseinät ym X *aitat 2 kpl, rakennuksen ulkoseinän kunnostus X Elinkeinopalvelut yhteensä: Talonrakennus yhteensä:

63 Taloussuunnitelma KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Katujen rakentaminen Katujen päällystäminen ja päällysteiden korjaus Puistojen rakentaminen Ympäristöhankkeet *Jokirantapuiston silta rahoitusosuus, mikäli hankerahoitus toteutuu X *Jokirantapuisto ja kevyenliikenteen väylät X Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä Talonrak. ja kiinteät rakenteet ja laitteet yht: MUUT KONEET JA KALUSTOT Hammashoitola; peruskorjaukseen liittyvä irtaimisto Sanssin palvelukoti; peruskorjaukseen liittyvä irtaimisto Sivistystoimen rakennushankkeisiin liittyvät *Aron koulu, irtaimisto X *Kirjaston irtaimisto X *Lukion peruskorjaus II vaihe, irtaimisto X Sivistystoimen muut irtaimistohankinnat Teknisen irtaimisto *laitehankintoja toimitila- sekä maanrakentamisen tarpeisiin X X X X X *terveyskeskus keittö; jätesilppuri X *latukoneen hankinta , ympäristönhoitokone X Koneet ja kalusto + ATK ohj. yhteensä: Osakepääomaan Kiinteistöjen mahd. yhtiöittäminen Muut, erikseen päätettävät osakepääomat Yhteensä: SAI investointiosuus KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Viemäriverkostot Viemärilaitosinvestoinnit yhteensä: Kaikki investoinnit yhteensä, menot:

64 Taloussuunnitelma INVESTOINTIOSAN PERUSTELUT MAA- ja VESIALUEET Maan hankinta Varaudutaan maan hankintaan. Kaupunginhallituksen ehdotus Metsätilojen perusparantaminen Kaupungin metsätilojen maanomistajakustannusosuudet, lähinnä ojitus- ja tiehankkeista aiheutuvat. RAKENNUSHANKKEET Kaupunginhallituksen ehdotus LLKY:n KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä (LLKY) toimii osakaskuntien omistamissa tiloissa vuokralla. Jokainen kunta vastaa omistamiensa kiinteistöjen korjauksista. Sanssin palvelukoti ja intervalliyksikkö Sanssin palvelukodin osalla ei ole automaattista sammutus järjestelmää, järjestelmä on turvallisuusvaatimuksena toiminnan jatkuvuuden edellytyksenä. Muissa terveyskeskuksen vastaavissa yksiköissä automaattinen sammutus järjestelmä on toteutettu aiemmin. Entisen vuodeosasto 2:sen toiminta on muuttunut intervalliyksiköksi, muuttuneessa tilanteessa ja toiminnan ylläpitämisen edellytyksenä että tehdään tarpeelliset huonejärjestelyt; yksi hoitohuone liitetään oleskelutilaan. Sanssin palvelukotiin on ehdolla peruskorjaus vuosille Kaupunginhallituksen ehdotus

65 Taloussuunnitelma Terveyskeskuksen keittiö Terveyskeskuksen keittiön lattia on todettu työpaikkatarkastuksessa liukkaaksi sekä lattian hoidettavuutta on parannettava, esitetään lattian uusimista. Myös lastauslaiturin pinnoite ei täytä hygieniavaatimuksia, keittiön väliovet on myös tarkoitus uusia samanaikaisesti. Kaupunginhallituksen ehdotus Hammashoitola Hammashoitolakiinteistössä 1-kerroksen peruskorjaus. Rakennusosa on peruskorjauskorjausiässä. Kaupunginhallituksen ehdotus Teollisuushalli 1 TRILLA (entinen Tiklas): Teollisuushalli on tehokkaassa käytössä LLKY:n toiminnassa. Hallissa on tarkoitus parantaa työskentelytilojen akustisia ominaisuuksia, myös jätehuolto ehdotetaan syväkeräysastioihin. Kaupunginhallituksen ehdotus LLKY:n irtaimistot peruskorjaustöiden yhteydessä: Hammashoitola Sanssin palvelukoti SIVISTYSOSASTO Kaupunginhallituksen ehdotus Filppulan päiväkoti: Vesikate on alkuperäinen palahuopakate. Rakennuksen kunnon turvaamiseksi ja mahdollisen piilevän vesivuodon estämiseksi kate on uusittava. Vesikaton uusimista ehdotetaan v

66 Taloussuunnitelma Kaupunginhallituksen ehdotus Filppulan koulu Vesikate on alkuperäinen palahuopakate. Rakennuksen kunnon turvaamiseksi ja mahdollisen piilevän vesivuodon estämiseksi kate on uusittava. Vesikaton uusimista ehdotetaan v Kaupunginhallituksen ehdotus Kauhajoen keskuskoulu K- ja L- osassa on vanha alkuperäinen vesikate, kate on singelipäällysteinen huopakate, vesikatteessa on todettu vuotoja. Vesikattorakenteet lämpöeristeineen on tarkoitus uusia kokonaisuudessaan, vesikattoa nostetaan kauttaaltaan sellaiseksi että saadaan tuulettuva ullakkoratkaisu. Toteutus ehdotetaan v Liikuntasalin äänentoistolaitteet on todettu puutteellisiksi, laitteiden ns. päivittämistä ehdotetaan v Peruskorjaamatta ovat vanha liikuntasalin (J-osa) sekä auditorio (L-osa). Viimeksi mainitun rakenteet ovat alkuperäiset ja tulee kunnostaa kiireellisenä. Näissä rakennusosissa mm. ilmastointilaitteistot ovat vanhoja eivätkä täytä nykyisiä julkisen yleisötilan vaatimuksia, ei myöskään ole lämmön talteenottoa ja auditorion lattiassa on vanha kokolattiamatto (terveysriski). J-osan tasakattomallista vesikattoa on korjattu vesivuotojen takia, rakennuksen kunnon turvaamiseksi ja vesivuotojen estämiseksi vesikaton uusiminen on tarkoitus toteuttaa mahdollisimman pian. Kaupunginhallituksen ehdotus Sanssin koulu Sanssin koulun Tuunaisen siipi esitetään purettavaksi 2017, ko. rakennusosa on suljettu, poistettu käytöstä ja on kylmillään. Koiviston- ja Terijoen siivissä on Aron koulun väistötila vuosi Koiviston- sekä Terijoen siipien peruskorjauksiin varaudutaan tulevina vuosina.

67 Taloussuunnitelma Kaupunginhallituksen ehdotus Lustilan koulu Jätevesien käsittely on ratkaistava viimeistään 2017 mennessä. Jätevesijärjestelmä toteutetaan omana hankkeena. Kaupunginhallituksen ehdotus Pukkilan koulu Pukkilan koulun ns. asunto-osan (n.100 m 2 ) peruskorjaus sekä tilojen uudelleen järjestely. Peruskorjaus on tarpeen koska tilaan on suunnitteilla esiopetustila ja opetusryhmät ovat suurempia kuin nykyisin. Myös luokkien ilmanvaihtoa sekä rakennusautomaatiota on tarkoitus tehostaa. Kaupunginhallituksen ehdotus Kainaston koulu Luokkien ilmanvaihtoa sekä rakennusautomaatiota on tarkoitus tehostaa. Myös piha-alueelle on ehdolla toiminnallisia muutoksia. Kainaston neuvolarakennukseen ehdotetaan ilmanvaihdon rakentamista. Kaupunginhallituksen ehdotus Hyypän koulu Hyypän koulun yhteyteen on suunnitteilla lisätilaa esikoulun käyttöön. Lisärakentaminen on tarkoitus toteuttaa vuokrattavalla viipaleratkaisulla, varaudutaan piha-rakentamiseen tarvittavilta osin v Jätevesien käsittely on ratkaistava viimeistään 2017 mennessä. Jätevesijärjestelmä toteutetaan omana hankkeena. Kaupunginhallituksen ehdotus

68 Taloussuunnitelma Aron koulu (udisrakennus) Aron koulu rakennetaan uudisrakennuksena, tulevaisuuteen tähtäävä ja tarpeenmukainen uusi koulurakennus. Koulurakennuksen mitoituksessa on otettu huomioon kouluverkkoselvityksen mukainen tarve. Hanke ei kata muita rakennustarpeita. Rakentaminen on aloitettu syksyllä 2015 Rakentamisen alustava kustannusarvio on 6,5 milj.. Irtaimiston kustannusarvio on Liikuntasalille haetaan erillistä valtionavustusta. Kaupunginhallituksen ehdotus Aninkoulu (iso rakennus) Rakennukseen on tehty kuntotutkimus. Rakennuksen kunnostus tehdään sivistyssektorin tarpeita varten, korjauksia isolle- ja pikkurakennukselle ehdotetaan tuleville vuosille Lukio Kaupunginhallituksen ehdotus Lukion loppuosa odottaa peruskorjausta. Rakennuksen ns. luokkaosa on jo ylittänyt peruskorjausiän. Korkean osan ikkunoita ehdotetaan huonokuntoisuuden vuoksi vaihdettavaksi aikaisemmin. Kaupunginhallituksen ehdotus Kirjaston muutostyöt Kirjaston sisäinen laajennus sekä ilmastointijärjestelmään jäähdytysjärjestelmän rakentaminen. Laajennukselle haetaan valtionosuutta.

69 Taloussuunnitelma Kirjaston eteen ehdotetaan myös pihajärjestelyjä. Kaupunginhallituksen ehdotus Vapaa-aikakeskusalue Vapaa-aikakeskuksessa tehtäviksi ehdotettuja toimenpiteitä ovat mm. varastohallin rakentaminen, urheilukentän katsomon uusiminen, kenttien äänentoiston parantaminen, jalkapallokenttä, kuntoradan laajennus, squash-tilan kunnostus, urheilusalin ilmastointikoneen uusiminen, Virkun kahvion ilmastoinnin tehostaminen. Muita ovat mm. yleisurheilukentän katsomon uusiminen, kenttien äänentoiston parantaminen, harjoituskentän muutostyöt, kuntoradan laajennus. Lisäksi esitetään myös pienhankemäärärahaa / vuosi Kaupunginhallituksen ehdotus Sivistystoimen irtaimistojen jakosummat: Irtaimisto eri kohteille / vuosi Aron koulu Lukio Kirjasto Kaupunginhallituksen ehdotus Sotkan ulkoilualue TEKNINEN OSASTO Ampumahiihtostadionille keskeiselle rakennetaan kylmävarasto latukoneen, lumitykin ja moottorikelkkojen sekä muiden välineiden säilytykseen. Kaupunginhallituksen ehdotus Kaupungintalon korjaustyöt Kaupungintalon kuntotutkimuksen mukaiset toimenpiteet (mm. ulkoseinien puhdistus sammaleesta), sekä vesikaton korjauksia v Valtuustosalin äänestysjärjestelmän ja akustiikan parantaminen / nykyaikaistaminen. Tulevia hankkeita on myös hissin uusiminen sekä ulko-alueelle polkupyörä-

70 Taloussuunnitelma katos. Kaupungintaloon toteutetaan laajamittainen kuntokartoitus kuluvan syksyn aikana. Kaupunginhallituksen ehdotus Teknisen osaston keskusvarasto Keskusvaraston peruskorjaus sekä varastohallin rakentaminen. Kaupunginhallituksen ehdotus: Linja-autoasema kiinteistö Linja-autoaseman etelänpuolen ikkunat sekä ikkunoiden alapuolinen seinärunko on uusimisen tarpeessa, ilmastointikoneeseen lämmön talteenotto. Kaupunginhallituksen ehdotus: Aravatalo kiinteistö Varaudutaan huoneistojen kunnostuksiin, keittiö sekä WC- ja pesutiloissa / vuosi Kaupunginhallituksen ehdotus: Rewellin kiinteistö Kiinteistön lämpö- ja vesiputkistot ovat uusimisen tarpeessa sekä rännivesikaivojen rakentaminen sekä ulkoseinän pinnoittaminen. Kaupunginhallituksen ehdotus:

71 Taloussuunnitelma Kiinteistöjen energiatalouden parantaminen Kasvavassa kiinteistöjen energiakustannuksissa kiinnitetään huomiota rakennuksien energiakulutuksen säästämistoimenpiteisiin. Toteutettavia toimenpiteitä ovat mm. valaistuksen ohjauksia, kiinteistöautomatiikan nykyaikaistamista ym. vastaavia toimenpiteitä jotka edesauttavat pienentämään kasvavia energiakustannuksia. Toimenpiteet pyritään kohdentamaan suuria energiatarpeita käyttäviin kiinteistöihin. Paloasema Kaupunginhallituksen ehdotus: Paloaseman länsipään lattiapinta on uusimisen tarpeessa lisävaurioiden ehkäisemiseksi. Varaston laajennus sekä jätehuollon uudelleenjärjestely paloturvallisuussyistä ovat ajankohtaisia. Kaupunginhallituksen ehdotus: Opintola Kiinteistöön tehdään laajamittainen kuntotutkimus kuluvan syksyn aikana. Ensi vuodelle ehdotetaan salaojituksen uusimista. Kiinteistön lämpö- ja vesiputkistot ovat uusimisen tarpeessa. Tilojen käyttötarpeiden selvittämiseksi käynnistetään hankesuunnitelman laatiminen sekä varaudutaan peruskorjauksen toteuttamiseen tulevina vuosina. Kaupunginhallituksen ehdotus: Tekninen muut Pienhankkeet : Rakennusten ennalta arvaamattomiin korjauksiin varaudutaan, korjaustoimenpiteet toteutetaan teknisen johtajan päätöksellä. Määrärahan varaus mahdollistaa nopean reagoinnin mahdollisien vahinkojen tmv. korjaustoimenpiteiden toteuttamiseen. Eri kiinteistökohteiden suunnittelu: Kaupunki omistaa merkittäviä kiinteistöjä joiden jatkokäytön (rakennushankkeen) valmistelu / hankesuunnittelu sekä myös kuntotutkimukset

72 Taloussuunnitelma on tehtävä hallinnollisen päätöksenteon pohjaksi, myös mahdolliset uusien rakennushankkeiden valmistelut. Kiinteistöt joissa on odotettavissa tulevina vuosina toiminnan muutoksia mm. Opintola (vanha kunnantalo), Sanssinkoulu. Kaupunginhallituksen ehdotus: Teknisen osaston irtaimiston hankinta Määräraha on teknisen osaston perustoimintojen välttämättömiin laite- ja varustehankintoihin toimitila- sekä maanrakentamisen tarpeisiin sekä olemassa olevan varustuksen uusimiseen. ELINKEINOPALVELUT Toimitilapalvelujen eri kiinteistöjen kiinteistönhoito-, ruokahuolto- ja siivoustehtävien hoitamiseksi tarvittava laite- ja varustehankintojen määrärahavaraukset ovat teknisen lautakunnan vastuulla. Erityisesti keittiölaitteiden mahdollinen kiireellinen uusinta tuo suuria yksittäisiä kustannuksia. Määrärahaan vuodelle 2016 sisältyy välttämätön latukoneen hankinta liikuntapaikkojen hoitajien käyttöön sekä ympäristökoneen hankinta kunnallistekniikan eri tehtäviin. Kaupunginhallituksen ehdotus: Sanssinkartano Rakennuksen koneellinen ilmastointi lämmön talteenotolla, sekä ulkomaalaus. Kaupunginhallituksen ehdotus Punaisen tuvan säilyttävä korjaus (Sanssinkartanon vieressä) Rakennuksen ulkolaudoitus sekä ikkunat ovat kiireellisen korjauksen tarpeessa, korjaustyö aloitettiin Myös rakennuksen saunaosasto sekä alakerran WC-tilat ovat korjauksen tarpeessa. Rakennukseen on syytä tulevaisuudessa toteuttaa myös täysimittainen peruskorjaus.

73 Taloussuunnitelma Kaupunginhallituksen ehdotus Hämes-Havunen Hämes-Havusen rakennukset ovat kunnostuksen tarpeessa, mm. kaikki vesikattopinnat ovat pahoin sammaloituneet, aittarakennus sekä tallirakennukset ovat liian alhaalla maan pintaan nähden, Rakennusten säilymisen kannalta ja vaurioiden ehkäisemiseksi esitetään toteutettavaksi ns. säilyttäviä korjaustoimenpiteitä. Korjauksille haetaan museoviraston avustusta. Kaupunginhallituksen ehdotus KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Katujen rakentaminen Katujen rakentamiseen on sisällytetty joka vuosi osa perusparantamista. Näin saadaan pitkällä tähtäimellä parannettua katuverkoston kuntoa ja liikenneolosuhteita. Perusparannuskohteet perustuvat tehtyyn katujen kuntotutkimukseen. Seuraavaksi merkittävin perusparannuskohde on Aronkuja. Liikenneturvallisuuskohteina rakennetaan kevyenliikenteenväylä Savikyläntielle välille Osmontie-Jukolantie. Kaupunginhallituksen esitys: Katujen päällystäminen ja päällysteiden korjaus Varataan määräraha päällystysosuuteen kun asukkaat päällystävät asuntokatunsa teknisen lautakunnan päättämän periaatteen mukaisesti. Päällystetään katuja joiden päällyste purkautuu muodostaen herkästi ajoradalle vaarallisia kuoppia sekä kevyenliikenteenväyliä joiden päällysteen railot ja muu rikkoutuminen aiheuttaa kaatumisvaaroja ja talvella liukastumisia pinnan kaltevuuksien muutosten takia. Määrärahaa varataan päällysteiden peruskorjauksiin eri kohteisiin. Kaupunginhallituksen esitys:

74 Taloussuunnitelma Puistojen rakentaminen Leikkikenttien välineistö on vielä osaksi vanhaa ja täten on riskejä välineiden aiheuttamille onnettomuuksille. Talousarvioon varataan määräraha kalusteiden ja leikkivälineiden uusimiselle. Lisäksi leikkikenttien muita varusteita joudutaan lisäämään ja rakentamaan. Kaupunginhallituksen esitys: Ympäristöhankkeet Ympäristöhankkeisiin varataan määräraha Jokirantapuiston kevyenliikenteensillan rakentamiseen kaupungin rahoitusosuuteen sekä puiston kevyenliikenteen väylälle. OSAKEPÄÄOMA Kaupunginhallituksen esitys: Kaupunginhallituksen esitys: Määrärahavaraukset sopimuksiin perustuen seuraavasti. - muu varaus Suupohjan koulutuskuntayhtymän rakennus- ja laiteinvestoinnit Ammatillisen koulutuksen rakennusten korjaus- ja kunnossapitotöihin sekä välttämättömiin laiteinvestointeihin, kuntaosuus. Kaupunginhallituksen ehdotus

75 Taloussuunnitelma KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Viemäriverkostot Viemäri verkoston vuotovesien vähentämiseksi laajennetaan hulevesiverkostoa. Suurin kohde on Filppulan alueen sadevesiviemäröinti. Vanhoilla alueilla on paljon vielä kiinteistöjä jotka ovat liittäneet salaoja- ja kattovesiä jätevesiviemäriverkostoon. Näille kiinteistöille tulee olla mahdollisuus eriyttää perus- ja hulevedet jätevedestä ja johtaa ne hulevesiverkostoon. Lisäksi jatketaan viemäriverkoston saneerausta uusimalla jo vaurioitunut Talvitien pumppaamo. Kaupunginhallituksen esitys:

76 Taloussuunnitelma HENKILÖSTÖSUUNNITELMA VUOSILLE Henkilöstösuunnittelu perustuu toimintaympäristön tarkasteluun, asetettujen tavoitteiden vaatimaan resursointiin ja talouteen. Henkilöstösuunnittelun tavoitteita ovat muun muassa: - hallita henkilöstömäärän kasvua ottaen huomioon palvelutarpeet ja kriittiset kehittämiskohteet - vähentää määräaikaisen henkilöstön tarvetta - varmistaa osaamisen saaminen ja siirtyminen - nostaa eläkkeelle lähtevien keski-ikää Työkykyä ylläpitävä toiminta on tärkeää paitsi taloudellisesti myös odotettavissa olevan työvoimapulan ehkäisyssä. Paree -hanke jatkuu edelleen. Henkilöstölle on jaettu 10 euron arvoisia liikunta- ja kulttuuriseteleitä kolme kpl vuonna Niitä on lunastettu 324 kpl mennessä. Setelin arvo pidetään ennallaan. Varhaisen tukemisen -mallia hyödynnetään, kun seurataan henkilöstön jaksamista työssään. Henkilöstölle tehtiin toukokuussa 2014 työtyytyväisyyskysely. Tarkoitus on järjestää vastaava kysely kahden vuoden välein, joten seuraava kysely tehdään vuonna Henkilöstöhankintaa varten kaupungilla on käytössään Kuntarekry ohjelma, joka helpottaa hakumenettelyä sen eri vaiheissa. Henkilöstösäästötavoitteeksi on asetettu 2,7 milj. euroa vuosien aikana. Säästötavoitteen saavuttamiseksi käytetään kaikkia mahdollisia toimenpiteitä paikallisesta sopimisesta ja vapaaehtoisista palkattomista vapaista ym. aina lomautuksiin, osa-aikaistamisiin ja irtisanomisiin saakka. Ohjausryhmän työtä on päätetty jatkaa toistaiseksi: ohjausryhmä seuraa paketin toteutumista ja tekee tarvittaessa siihen muutoksia. Johtoryhmä harkitsee kaikkien vapautuvien virkojen ja toimien täytön. Tapauskohtaisesti tutkitaan, voidaanko tehtävä täyttää sisäisesti. Sijaiskuluja pyritään vähentämään rajoittamalla sijaisten palkkaamista ja erityisesti 1 3 pv kestävissä sijaisuuksissa. Eläkkeelle siirtyvän henkilöstön tilalle ei automaattisesti palkata uutta työntekijää, vaan ainoastaan silloin, kun se on toiminnan järjestämisen kannalta välttämätöntä. Toimintojen tehostamiseksi tehdään yhteistyötä muiden organisaatioiden (SPK ja LLKY) kanssa. Luonnollinen poistuma kaupungilla Suupohjan seutupalvelukeskuksella sekä liikelaitoskuntayhtymässä pyritään hyödyntämään täysimääräisesti sisäisillä työjärjestelyillä. Kauhajoen kaupungin palveluksessa on arviolta 593 henkilöä Vakinaisia työntekijöitä on 453. Määräaikaisia työntekijöitä on yhteensä 140 henkilöä, joista kansalaisopiston tuntiopettajia on 56,sijaisia 24, avoimen viran hoitajia 1, muita työntekijöitä 50 ja työllistämistuella palkattuja 9 työntekijää. Teknisellä osastolla on 11 vakinaista tuntipalkkaista työntekijää.

77 Henkilöä Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma Vakinaisesta henkilöstöstä osa-aikaisesti työskentelee 48 henkilöä, ja sivutoimisesti 2 henkilöä. Virkoja on täyttämättä 38 kpl ja toimia 1 kpl. Henkilöstömäärältään suurin on sivistysosasto 74,0 %, toiseksi suurin on tekninen osasto 21,84 %,hallinto-osastolla on 3,9 % ja yhtestoimintalautakunnassa on 0,26 % henkilöstöstä. Henkilöstömäärät, niiden lisäykset ja vähennykset on laskettu tilanteen mukaan. Henkilöstö yhteensä v (virat ja toimet) 500,00 490,00 480,00 470,00 460,00 450,00 440,00 430,00 420,00 410,00 400, HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 492,15 488,7 484,7 484,7 484,7 Henkilöstö viroissa ja toimissa Tekninen osasto; 107,50 21,84% Hallintoosasto; 19,21 3,9 % Yhteistoimintal autakunta; 1,29 0,26 % Sivistysosasto; 364,15 74,0%

78 Taloussuunnitelma Eläkkeelle Kaupungin palveluksessa olevasta henkilöstöstä eläkeiän saavuttaa, tai on jo saavuttanut v henkilöä v henkilöä v henkilöä v henkilöä Yhteensä 73 henkilöä Eläkeiän saavuttaminen ja henkilöstöpoistuma (henkilöä) vuosina Vuosi 2015 toteutunut Yhteensä v Eläkeiän saavuttajia Eläkkeelle jääneet 6 v joista välttämättä täytettävä Henkilöstön vähennys (henkilöä) Henkilöstövähennys (htv/ ta-vuosi) 4,2 3,5 3,83 0 7,33

79 Taloussuunnitelma Nimike Yht. Vastuualue Erityisluokan opettaja 1 1 Sivistys Erityisopettaja 1 1 Sivistys Hallintojohtaja 1 1 Hallinto-osasto Henkilöstösihteeri 1 1 Hallinto-osasto Hitsaaja, vanhempi 1 1 Tekninen/tuntipalkat Kaupunginjohtaja 1 1 Kaupunginhallitus Keittäjä Tilapalvelut Kiertävä perhepäivähoitaja Varhaiskasvatus Kirjastonhoitaja Sivistys Kirjastotoimenjohtaja 1 1 Sivistys Kirjastovirkailija 1 1 Sivistys Kirvesmies Tekninen/tuntipalkat Kouluhuoltaja 2 2 Tilapalvelut Kulttuurisihteeri 1 1 Sivistys Kunnossapitopäällikkö 1 1 Tekninen Laitoshuoltaja 1 1 Tilapalvelut Lastenhoitaja Varhaiskasvatus Lastentarhanopettaja 2 2 Varhaiskasvatus Lukiokoulutuksen lehtori 1 1 Sivistys Mittaustyönjohtaja 1 1 Tekninen/tuntipalkat Oppilasasiainsihteeri 1 1 Sivistys Opistosihteeri 1 1 Sivistys Palvelusihteeri 1 1 Hallinto-osasto Palvelusihteeri 1 1 Tekninen Palvelusihteeri 1 1 Sivistys Perhepäivähoitaja Varhaiskasvatus Perusopetuksen lehtori Sivistys Perusopetuksen luokanopettaja Sivistys Peruspalvelujohtaja 1 1 Hallinto-osasto Päivähoidon avustaja Varhaiskasvatus Ryhmäperhepäivähoitaja Varhaiskasvatus Tilahuoltaja Tilapalvelut Toimistosihteeri 1 1 Hallinto-osasto Työnjohtaja 1 1 Tekninen Työpäällikkö 1 1 Tekninen Valvoja 1 1 Tekninen Vapaa-aikatoimenjohtaja 1 1 Sivistys Varhaiskasvatuksen alue-esimies 1 1 Varhaiskasvatus Vastaava liikuntapaikkamestari 1 1 Tekninen Vuosina eläkeiän saavuttaa 73 henkilöä; eniten sivistyksen henkilöstöä 24, joista opetushenkilöstöä on 15, päivähoidon henkilöstöä on 22, joista perhepäivähoitajia on 8, teknisen henkilöstöä 11, tilapalvelujen henkilöstöä 10, ja hallinnosta eläkeiän saavuttaa 6 henkilöä.

80 Henkilöä Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma Arvio vanhuuseläkeiän täyttävien määrästä vastuualueittain vuosina Tilapalvelut Tekninen Sivistys Varhaiskasvatus Hallinto-osasto Huomioita osastojen henkilöstöstä Hallinto-osasto Hallinto-osaston työntekijöitten työpanos jakaantuu alkaen yhteistoimintalautakunnalle seuraavasti: Palvelusihteeri 11 % Arkistosihteeri 10 % Talouspäällikkö 5 % Toimistosihteeri 3 % Maaseututoimiston henkilöstöstä kolme työntekijää, jotka ovat Kauhajoen kaupungin palveluksessa, sijoittuvat naapurikuntiin (Isojoki, Karijoki ja Teuva). Maaseutupalvelut tuotetaan yhteistoiminta-alueena naapurikuntien kanssa. Sivistysosasto Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen vastuualueella henkilöstön määrä ja eläkkeelle jäävien tilalle rekrytointi arvioidaan aina päivähoidon kysyntään verraten. Päivähoidon henkilöstön määrästä ja pätevyydestä säädetään varhaiskasvatuslaissa sekä päivähoitoasetuksessa. Sivistyksen hallinto Sivistyksen hallinnon uudistusta jatketaan vuosien aikana.

81 Taloussuunnitelma Perusopetus ja lukiokoulutus Mahdolliset opetushenkilöstön vähennykset voidaan hyödyntää eläköitymisten kautta. Nyt on kuitenkin tilanne sellainen, että eläköityvien opettajien virat tulee pääsääntöisesti täyttää, koska ikäluokkien koko edellyttää olemassa olevan henkilöstömäärän ylläpitämistä. Virkojen täyttöä on tarkasteltava aina oppilasmäärän mukaan. Henkilöstön palkkauksen tueksi pyritään saamaan aina mahdollisuuksien mukaan hankerahoitusta esim. opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Nuoriso- ja liikuntapalvelujen vastuualue Opetus- kulttuuriministeriön rahoittamaan Etsivän nuorisotyön hankkeeseen on saatu rahoitus, kahden henkilön palkkaamiseen (sis. henkilöstökulut) ajalle Hankkeeseen on saatu jatkoa ja lisärahoitusta ajalle Kaupungin osuus hankkeelle on n /vuosi. Luvassa hankkeelle on ainakin vv valtionapu, joka mahdollistaa erityisnuorisotyöllisen toimenpiteen kaupungin nuorisotyössä. Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta edelleen Liikuntapalveluissa erityisliikunnan suunnittelijan työpanosta on 35 % yleishallinnossa, kaupungin työhyvinvointihanke Pareessa. Vastaavasti liikuntapalveluiden hallintoa erityisliikunnan osalta korvaa vastaavan liikunnanohjaajan työpanos 35 % Virkusta. Panula-opisto ja yleinen kulttuuritoimi sekä Kauhajoen kansalaisopisto 2016 Panula-opiston ja Kauhajoen kansalaisopiston hallinnollinen yhdistyminen alkaen. Yleinen ja seudullinen kulttuuritoimi (kulttuurisihteeri) säilyy Panula-opiston alaisuudessa. Kirjasto ja tietopalvelut Yhden henkilön eläköityessä kirjaston henkilöstömäärää arvioidaan uudelleen ja tarvittaviin toimintoihin pyritään löytämään ratkaisut sisäisin järjestelyin. Tekninen osasto Henkilöstösuunnittelu perustuu toimintaympäristön tarkasteluun, asetettujen tavoitteiden vaatimaan resursointiin ja talouteen. Henkilöstösuunnittelun tavoitteita ovat muun muassa: - hallita henkilöstömäärän kasvua ottaen huomioon palvelutarpeet ja kriittiset kehittämiskohteet - vähentää määräaikaisen henkilöstön tarvetta - varmistaa osaamisen saaminen ja siirtyminen - nostaa eläkkeelle lähtevien keski-ikää Eläkkeelle vuosina Vuonna 2016: Kunnallistekniikka/Kunnossapitopäällikkö Toimitilapalvelut/Työpäällikkö Toimitilapalvelut Valvoja Mittaustyönjohtaja Vuonna 2017:

82 Taloussuunnitelma Työnjohtaja (50 %) Toimintakulujen edelleen supistaminen edellyttää lisää rakenteellisia muutoksia esim. työntekijöiden vähentämistä luontaisen poistuman kautta. Muutokset ovat riippuvaisia myös asiakkaidemme tekemistä toiminnallisista muutoksista, missä laajuudessa ja millä laatutasolla palveluja halutaan ostaa. Toimitilapalveluissa 1-3 päivän sijaisuudet hoidetaan siirtämällä henkilöstöä suuremmista yksiköistä mahdollisuuksien mukaan. Osana talouden tasapainottamistoimia on tavoitteena hakea toimintojen sopeuttamista henkilöstöresursseja vähentämällä myös tulevien vuosien toimihenkilöiden eläköitymiset huomioiden. Osastolla on kuitenkin huomioitava oikeasta resurssien mitoituksesta ja turvattava palvelujen jatkuvuus ennen kuin eläköitymiset toteutuvat. Osastolla vuodelle 2016 toteutunee henkilötyövuosien vähennyksenä kunnossapitopäällikön ja työpäällikön eläköityminen loppuvuodesta. Mittauspuolen työnjohtajien eläköityessä tarvittavat palvelut on suunniteltu hankittavaksi osittain ostopalveluna. Kunnallistekniikassa puisto/ulkoilualueiden määräaikaisten työntekijöiden työsuhteet päättyvät edelleen syyskuun loppuun mennessä vuonna Kaavasuunnittelijan työtehtävät ja palkkamenot on jaettu sivistysosaston kanssa syyskuusta 2013 alkaen toistaiseksi. Kaavoittaja jatkaa 80 %:n työajan tekemistä vuonna Rakennusvalvonta alkaen projektityöntekijä siirtyy tällä tietoa LLKY:n ympäristötoimeen hoitamaan maa-ainesasioita. Alustavasti on puhetta ollut jo vuodenvaihteesta mutta kaikki on kiinni ympäristöpuolen järjestelyistä. Työllistäminen Työllistämisen tavoitteena on työllisyyden edistäminen tarjoamalla työnhakijoille määräaikaisia työjaksoja. Mahdollisia toimenpiteitä ovat palkkatuettu työ sekä muut työ- ja elinkeinotoimiston mahdollistamat työllistymistä edistävät palvelut. Suunnitelmat tehdään ja tavoitteet laaditaan jokaisen työllistettävän henkilön tarpeet yksilöllisesti huomioiden. Kaupungin yhteisistä työllistämisvaroista palkataan palkkatukityöhön pitkäaikaistyöttömiä sekä työelämästä syrjäytymisuhan olla olevia henkilöitä yhteistyössä kaupungin ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän sekä mahdollisuuksien mukaan muiden työllistävien tahojen kanssa. Kaupungin palveluksessa olevan työnsuunnittelijan palveluja ja työpanosta myydään myös LLKY:lle.

83 Taloussuunnitelma Kuntien velvollisuus on työllistää vähintään 300 pv työmarkkinatukea saaneita.

84 Taloussuunnitelma KAUHAJOEN KAUPUNKI VIRAT JA TOIMET Kaupungin virat ja toimet 2015 V = Virkasuhteinen Vakanssit Täyttämättä Hall. kunta esittää V/T KH esitys V/T KH esitys V/T KH esitys V/T KH esitys V/T (Sisältää kaikki työ- ja virkasuhteiset, myös määräaikaiset, ei sijaisia) T = Työsuhteinen Virat Toimet Virat Toimet 2016 Ta 2016 Ts 2017 Ts 2018 Ts 2019 HALLINTO-OSASTO Yleinen hallinto Kaupunginjohtaja 1 V 1 Hallintojohtaja 1 V 1 Hallintosihteeri 0,55 V 0,55 Kaupunginjohtajan sihteeri 1 T 1 Arkistosihteeri 0,9 V 0,9 Toimistosihteeri 0,97 T 0, Toimistosihteeri V 1 1 Palvelusihteeri 0,89 T 0, Osastosihteeri V 1 1 Erityisliikunnan suunnittelija (Paree)0,35 35 % T 0,35 Monistamo Toimistosihteeri 1 T 1 Maataloustoimisto Maaseutupäällikkö 1 V 1 Maaseutuasiamies 1 V 1-1 Palvelusihteeri 2 V 2 Maaseutusihteeri 3 V 3 Matkailu Emäntä 0,6 T 0,6 Ruokamessut Messupäällikkö 1 T 1 Talous- ja henkilöstöpalvelut Talouspäällikkö 0,95 V 0,95 Henkilöstösihteeri 1 V 1 Työnsuunnittelija 1 T 1 HALLINTO-OSASTO 19,21 12,4 6, ,0 0,0-1,0 0,0 0,0 YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA Peruspalvelujohtaja 1 V 1 Arkistosihteeri 0,1 V 0,1 Toimistosihteeri 0,03 T 0,03 Palvelusihteeri 0,11 T 0,11 Talouspäällikkö 0,05 V 0,05 YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA 1,29 1,15 0, SIVISTYS Muutokset / perustettavat ja lakkautettavat virat ja toimet VARHAISKASVATUS Toimistosihteeri 1,93 T 1,93 Varhaiskasvatusjohtaja 1 V 1 Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 2 T 3 1 Varhaiskasvatuksen alue-esimies 4 V 4 Varhaiskasvatuksen alue-esimies 0 V 1 1 Lastentarhanopettaja 14 T 14 Lastentarhanopettaja 1 78,43 % T 1 Lastentarhanopettaja 1 50 % T 1-0,5-0,5 Vastaava lastentarhanopettaja 5 T 5 Lastenhoitaja 31 T 31 Lastenhoitaja 3 78,43 % T 3 Päivähoidon avustaja 9 T 9 Päivähoidon avustaja 1 50 % T 1-0,5 Kiertävä perhepäivähoitaja 3 T 3 Kiertävä perhepäivähoitaja 1 50 % T 1 Perhepäivähoitaja 34 T 34 Ryhmäperhepäivähoitaja 3 T 3 Kolmiperhepäivähoitaja 1 T 1 Varhaiskasvatus yht. 115,93 6,00 111,93 1,00 1,00-0,5-0,5-0,5 0 0

85 Taloussuunnitelma MUU SIVISTYSTOIMI Sivistysjohtaja 1 V 1 Opetuspäällikkö 0 V 1 1 Osastosihteeri 1 V 1 Toimistosihteeri 1 T 1 Koordinaattori 1 T 1 Kaavasuunnittelija 0,5 T 0,5 Toimistosihteeri 1 T 1 Toimistosihteeri 0,07 0,07 % T 0,07 Toimistosihteeri 1 82,76 % T 1 Koulusihteeri 3 T 3 Koulusihteeri 1 60 % T 1 Opistosihteeri 2 T 2 Oppilasasiain sihteeri 1 V 1 Koulukuraattori 4 T 4 Lukiokoulutuksen rehtori 1 V 2 1 Perusopetuksen rehtori 3 V 3 Kansalaisopiston rehtori 0 V 1 1 Musiikkiopiston rehtori 1 V 1 Apulaisrehtori 1 V 1 Perusopetuksen luokanopettaja 45 V Päätoiminen tuntiopettaja 14 V 14 Päätoiminen tuntiopettaja 1 87,93 % V 1 Päätoiminen tuntiopettaja 1 81,63 % V 1 Päätoiminen tuntiopettaja 1 94,18 % V 1 Esiluokanopettaja 1 V 1 Päätoiminen tuntiopettaja 1 83,33 % V 1 Päätoiminen tuntiopettaja 7 82,61 % V 7 Sivutoiminen tuntiopettaja 1 V 1 Erityisopettaja 7 V 7 Erityisluokanopettaja 10 V 11 1 Perusopetuksen lehtori 32 V Oppilaanohjaaja 2 V 2 Lukiokoulutuksen lehtori 12 V 17 5 Koulunkäyntiohjaaja 8 T 8 Koulunkäyntiohjaaja 1 50,32 % T 1 Koulunkäyntiohjaaja 1 60,78 % T 1 Koulunkäyntiohjaaja 10 83,66 % T 10 Koulunkäyntiohjaaja 2 83,70 % T 2 Koulunkäyntiohjaaja 1 86,27 % T 1 Koulunkäyntiohjaaja 2 88,89 % T 2 Koulunkäyntiohjaaja 1 94,12 % T 1 Koulunkäynti- ja iltapäivätoim.ohj. 1 T 1 Koulunkäynti- ja iltapäivätoim.ohj. 1 94,77 % T 1 Koulunkäynti- ja apip-ohjaaja 8 T 8 Koulunkäynti- ja apip-ohjaaja 2 88,89 % T 2 Koulunkäynti- ja apip-ohjaaja 1 91,50 % T 1 Koulunkäynti- ja apip-ohjaaja 1 94,12 % T 1 Koulunkäynti- ja apip-ohjaaja 1 94,77 % T 1 Aamu- ja iltapäivätoim.ohjaaja 4 T 4 Kouluavustaja 1 T 1 Kouluavustaja 1 78,43 % T 1 Kouluavustaja 1 91,50 % T 1 Kansalaisopiston opettaja 3 V 3 Kansalaisopiston yhdysmies 2 14,0 % T 2 Musiikkikoulun opettaja 3 V 4 1 Musiikkikoulun opettaja 1 81,70 % V 1 Musiikkikoulun opettaja 1 89,87 % V 1 Päätoiminen tuntiopettaja 1 26,09 % V 1 Päätoiminen tuntiopettaja 1 36,22 % V 1 Päätoiminen tuntiopettaja 1 53,61 % V 1 Päätoiminen tuntiopettaja 2 60,87 % V 2 Päätoiminen tuntiopettaja 1 89,87 % V 1 Päätoiminen tuntiopettaja 1 V 1 Sivutoiminen tuntiopettaja 2 V 2 Kirjastotoimenjohtaja 1 V 1 Kirjastonhoitaja 2 T 2 Kirjastovirkailija 7 T 7 Vapaa-aikatoimenjohtaja 1 V 1 Kulttuurisihteeri 1 T 1 Palvelusihteeri 1 T 1-1 Erityisliikunnan suunnittelija 0,65 65,0 % T 0,65 Vastaava nuorisotyöntekijä 1 T 1 Nuoriso-ohjaaja 2 T 2 Erityisnuorisotyöntekijä 1 T 1 Etsivä nuoristyöntekijä 2 T 2 Vastaava liikunnanohjaaja 1 T 1 Vastaava uimaopettaja-valvoja 1 T 1 Uinninvalvoja-ohjaaja 1 T 1 Muu siv.toimi yht. 248, , Sivistyst. Yht 364,15 0,00 205,00 197,15 37,00 1,00-0,5-0,5-1,5 0,0 0,0

86 Taloussuunnitelma TEKNINEN Ympäristöjohtaja 0 V Tekninen johtaja 1 V 1 Työpäällikkö 1 V 1-1 Kunnossapitopäällikkö 1 V 1 Kiinteistöpäällikkö 1 V 1 Työnjohtaja 1 T 1 Työnjohtaja 1 50 % T 1-0,5 Valvoja 1 T Kunnallistekniikan työnjohtaja 1 T 1 Kaavasuunnittelija 0,5 T 0,5 Kaavoittaja 1 80 % V 1 Rakennustarkastaja 3 V 3 Projektityöntekijä 1 T Palvelusihteeri 2 T 2 Suunnittelija 1 T 1 Osastosihteeri 1 V 1 Asuntosihteeri 1 V 1 Toimistosihteeri 1 T 1 Siivoustyönjohtaja 1 T 1 Siivoustyönohjaaja-tilahuoltaja 1 T 1 Ruokapalvelupäällikkö 1 T 1 Ravitsemustyönjohtaja 1 T 1 Emäntä 1 T 1 Apuemäntä 1 T 1 Ruokapalveluvastaava 1 T 1 Keittäjä 22 T 22 Keittiöapulainen 3 T 3 Ravitsemistyöntekijä 4 T 4 Ruoka-autonkuljettaja 2 T 2 Kouluhuoltaja 6 T 6 Tilahuoltaja 22 T 22 Laitoshuoltaja 2 50 % T 2 Laitoshuoltaja 1 78,4 % T 1 Laitoshuoltaja 3 T 3 Siivoustyönohjaaja-laitoshuoltaja 1 T 1 Talonmies 2 T 2 Talonmies 1 30,2 % T 1 Kiinteistönhoitaja 4 T 4 Hallimestari 1 T 1 Vastaava liikuntapaikkamestari 1 T 1 Liikuntapaikkamestari 1 T 1 Laitosmies 1 T 1 Talonmiehen viikkoleposij. 1 21,40 % T 1 Talonmiehen viikkoleposij. 1 13,07 % T 1 Talonmiehen viikkoleposij. 1 3,00 % T 1 Varastonhoitaja 1 T 1 Tekninen yht 107,5 11,0 97,5 1,0 0,0-3,0-3,0-1,5 0 0 Muutokset yhteensä -3,5-3,5-4,0 0,0 0,0 HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ 492,15 229,55 301,60 38,0 1,0 488,7 488,7 484,7 484,7 484,7 Muutos (%) -0,7-0,7-0,8 0,0 0,0

87 Taloussuunnitelma LIITTEET Taloussuunnitelman ja vuotuisen talousarvion valmistelu- ja käsittelytapa Valtuusto - määrittelee kaupungin perustehtävän, vision, arvot sekä strategiset menestystekijät - hyväksyy päävastuualueiden (kaupunginhallituksen ja lautakuntien) tuloskortit sisältäen perustehtävän, kriittiset menestystekijät, strategiset tavoitteet sekä talousarviovuoden tulostavoitteet - määrittelee talousarviovuoden tavoitteet hyväksyen tavoitteisiin sidotut määrärahat - päättää vakinaisesti perustettavista viroista ja myöntää määrärahat vakinaisen työsuhteen perustamiseen - myöntää vastuualueille määrärahat nettomääräisinä ja hyväksyy hankekohtaisesti määrärahat investointihankkeisiin - päättää yksityisen kuntalaisen avustamisen perusteista, jos meno on valtionosuuden ulkopuolista menoa - antaa muita mahdollisia toiminnallisia velvoitteita. Valtuuston vahvistettua talousarvion ja taloussuunnitelman Kaupunginhallitus päättää: - antaa hallintokunnille ohjeet lopullisen vuotuisen käyttösuunnitelman laatimisesta ja talousarviomäärärahojen jaosta - hyväksyy käyttösuunnitelman ja yksityiskohtaisen talousarvion alaistensa tulosalueiden osalta - päättää välttämättömäksi osoittautuvan perustellun määrärahan siirron alaistensa vastuualueiden välillä siten, että ao. tukiyksikölle myönnettyä kokonaismäärärahaa, eikä sille asetettuja muita ehtoja ylitetä, eikä tuloarvioita aliteta. Tehdyt siirrot perusteluineen on esitettävä valtuustolle tiedoksi päätöstä seuraavassa kolmannesvuosikatsauksessa tai talousarviovuoden kuluessa mahdollisesti tehtävän muutosbudjetin yhteydessä - valtuustoon nähden sitovan määrärahan muodostavat rahoitusosassa korko- ja muiden rahoitusmenojen ja antolainojen yhteismäärä - kaupunginhallitus voi kokonaismäärärahan puitteissa päättää antolainan myöntämisestä ja tarvittaessa lainan ottamisesta kaupungille Lautakunta: - antaa johtokunnille ohjeet lopullisen käyttösuunnitelman laadinnasta ja myönnettyjen määrärahojen jakamisesta eri menokohdille ottaen huomioon kaupunginhallituksen antamat yleisohjeet - hyväksyy käyttösuunnitelman ja yksityiskohtaisen talousarvion niiden lukujen osalta, joiden toiminta ei ole johtokuntien toimialueella - käsittelee yhteisöjen hanke- ja toiminta-avustukset myönnettyjen määrärahojen puitteissa siltä osin kun käsittely ei kuulu johtokunnalle - käsittelee käyttösuunnitelman yhteydessä lautakunnassa käsiteltäviä lukuja koskevat kylätoimikuntien ja vastaavien esitykset ja kuntalaisten jättämät aloitteet - päättää välttämättömäksi osoittautuvan perustellun määrärahan siirron vastuualueiden välillä siten, että ao. palvelulohkolle myönnettyä kokonaismäärärahaa, eikä sille asetettuja muita ehtoja ylitetä, eikä tuloarviota aliteta. Tehdyt siirrot on perusteluineen esitettävä valtuustolle tiedoksi päätöstä seuraavassa kolmannesvuosikatsauksessa tai talousarviovuoden kuluessa mahdollisesti tehtävän muutosbudjetin yhteydessä

88 Taloussuunnitelma Johtokunta päättää: - laatii lopullisen käyttösuunnitelman ja yksityiskohtaisen talousarvion myönnettyjen määrärahojen puitteissa ja ottaen huomioon annetut ohjeet - käsittelee yhteisöjen toiminta-avustukset myönnettyjen määrärahojen ja lautakunnan antamien ohjeiden puitteissa - käsittelee käyttösuunnitelman yhteydessä hallinnonalaa koskevat kylätoimikuntien ja vastaavien esitykset ja kuntalaisten jättämät aloitteet

89 Taloussuunnitelma Lisätietoa Asukasluku: virallinen asukasluku

90 Taloussuunnitelma