Mitä ihanan vihreetä meille?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä ihanan vihreetä meille?"

Transkriptio

1 E L I N V O I M A I N E N K U LT T U U R I K A U P U N K I Kaupungin tiedotuslehti kevät 2008 Polvipolun kuntosalissa ikäihmisten kunto kohenee ja mieli virkistyy Sivu 5 Mitä ihanan vihreetä meille? Järvenpäässä vietetään parhaillaan valtakunnallista vihervuotta ja laaditaan pitkän aikajänteen viheralueohjelmaa. Kaupunginpuutarhuri Katriina Arrakoski toivoo vuoropuhelua asukkaiden kanssa viihtyisän kaupunkiympäristön kehittämiseksi. Sivu 3 Uusi Silkkiuikku ui Järvenpäähän Kaupungin graafinen ilme uudistettiin kepein siveltimen vedoin, perinteitäkin vaalien. Sivu 2 Huippukorista Järvenpään lukiossa Sivu 9 KUUMAyhteistyöstä vauhtia liikennehankkeisiin Sivu 13

2 PÄÄKIRJOITUS Katse kohti tulevaisuutta! Järvenpääläinen saa tietoa kaupunkinsa asioista monella tavalla. Yksi näistä on kaupungin oma lehti, joka on nyt kädessäsi. Toivottavasti se kertoo niistä asioista, joista haluat tietää. Meidän kaikkien kannalta on tärkeätä, että tietoa kaupungin asioista on saatavilla mahdollisimman monipuolisella tavalla. Myös vuorovaikutteinen toimintatapa on tärkeää. Siihen on olemassa monia keinoja lähtien asukasilloista aina koulujen vanhempainiltoihin. Järvenpää on entistä selvemmin osa laajempaa kokonaisuutta, Helsingin seutua, johon kuuluvat pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien kunnat. Yhteistyö kuntien kesken on viime vuoden aikana tiivistynyt ja täsmentynyt. Viime vuonna saatiin suuntaviivat seudulliselle maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) ohjelmalle. Myös valtio on tullut yhteistyöhön mukaan. Helsingin seudun kunnat ovat neuvotelleet aiesopimuksen seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi vuosiksi Tässä sopimuksessa kumppaneina ovat valtio ja seudun 14 kuntaa. Järvenpään kannalta on oleellista, että pääradan kehittäminen saadaan konkreettisesti käyntiin. Pääradan kapasiteetin lisäämisen sekä junatarjonnan kannalta on hyvin myönteistä, että Helsinki Riihimäki-pääratavälin lisäraiteiden rakentamiseen on nyt ensimmäistä kertaa ministerityöryhmän sekä hallituksen kehysriihen käsittelyssä kirjattu tarvittava budjettirahoitustarve, 235 miljoonaa euroa. Radan rakentaminen tapahtuisi ensi vuosikymmen alkupuolella. Seudullinen yhteistyö KUUMAn puitteissa on edennyt siihen vaiheeseen, että ensimmäiset kärkihankkeet ovat nyt toteutumassa. KUUMA-yhteistyön tarpeellisuus on tullut esiin myös tiivistyvässä Helsingin seudun yhteistyössä. KUUMAlla on selkeä rooli Helsingin seudun yhteistyötä kehitettäessä. Myös muussa seudullisessa edunvalvonnassa kehitys on ollut myönteistä. Myös yhteisesti sovitut infrahankkeet on saatu tärkeysjärjestykseen. Valtion maita koskeva lunastuspäätös on tärkeä lähtökohta maanhankkimiselle asumisen ja yritystoiminnan tarpeisiin. Maan hankkiminen ja kaavoittaminen hyväksytyn yleiskaavan pohjalta merkitsee maanmyyntitulojen kasvamista sekä verotulojen kasvamista muuttoliikkeen voimistuessa. Luonnollisesti se edellyttää myös suuria panostuksia esimerkiksi katujen, kunnallistekniikan ja puistojen rakentamiseen. Lepolan peltojen asuntotuotantoon saaminen saattaa viivästyä, koska Senaatti-kiinteistöt valitti lunastustoimikunnan hintapäätöksestä. Toimenpide on ristiriidassa siihen nähden, että valtio on edellä mainitulla tavalla sopinut kuntien kanssa toimenpiteistä, joilla Helsingin seudun asuntotuotantoa kasvatetaan. Järvenpää ja Kerava tekivät viime vuonna ministeriölle esityksen osakuntaliitoksesta koskien Ristikydön ja Purolan alueita. Nyt näyttää siltä, että hallinto- ja kuntaministeri ei tee myönteistä ratkaisua asiassa. Tämä on valitettavaa, koska esityksen perusteena oli yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Keskisellä Uudellamaalla. Uusia ratkaisukeinoja on etsittävä. Arvoisa lukija! Voimme kohta nauttia jälleen kesäisestä luonnosta ja monista kesätapahtumista. Järvenpää tarjoaakin kesäiseen olemiseen ja ajanviettoon monia mahdollisuuksia. Nauttikaamme niistä. Aurinkoista kesää! Erkki Kukkonen Kaupunginjohtaja Järvenpään kaupunki julkisti tässä lehdessäkin näkyvän uuden graafisen ilmeensä huhtikuussa. Yrityselämässä ilmeitä muutetaan tämän tästä, kuntakentässä harvemmin. Hyvällä yhtenäisellä visuaalisella ilmeellä saavutetaan kuitenkin selviä etuja: asukkaat tunnistavat kaupungin tuottamat palvelut entistä paremmin, kaupunkikuva piristyy ja myös henkilöstön työ helpottuu, kun eri tuotetarpeissa ei aina tarvitse ulkonäköasioita pohtia uudelleen. Uudistuksen lähtökohtana toimivat kaksi linjausta: kaunista vaakunaa haluttiin käyttää edelleen ja myös silkkiuikun oli kuuluttava uuteenkin ilmeeseen. Uuden ilmeen lähtökohtana toimii visiomme Elinvoimainen kulttuurikaupunki. Halusimme raikkaan ja vireän ilmeen, taiteilijaperinteitä kuitenkaan unohtamatta, kertoo kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen. Vuonna 1955 hyväksytyn vaakunan suunnitteli taiteilija Olof Eriksson. Aihe kuvaa Järvenpään seutua merkittävänä eri aloja edustavien taiteilijoiden ja kirjailijoiden asuinpaikkana. Lyyra kuvaa musiikkia ja runoutta yleensä, mutta varsinkin suuren säveltäjämestarimme Sibeliuksen yli maailman levinnyttä tuotantoa. Aiheessa voidaan katsoa esiintyvän myös Järvenpään kulttuurimerkitys huomattavana koulu- ja opistokeskuksena. Siivet symboloivat kaupungin pyrkimystä eteenpäin kaikilla elämän aloilla. Nyt vaakunaan kytkettiin kaupunkimme nimi Järvenpää ja näin vaakuna toimii jatkossa kaupungin logona erilaissa virallisissa yhteyksissä. Päätoimittaja: Anju Asunta puh. (09) Hallintokatu 2, PL 41, Järvenpää Teksti Anju Asunta Kuva Eva Gordin Uusi silkkiuikku ui kaupunkiimme Toimituskunta: Tuula Alkula Liisa Dahlstedt Satu Hänninen Mikael Karikoski Outi Kirkkopelto Esa Lindell Riitta Murtokare Anu Savonne Vaakunan rinnalle ilmeeseen tuotiin moderneja elementtejä, joista värikäs silkkiuikku saa näkyvimmän osan. Silkkiuikku oli jo aikoinaan yksi taiteilija Eero Järnefeltin suosimista aiheista. Järvenpään nimikkolintuna silkkiuikku onkin jo vakiinnuttanut asemansa järvenpääläisissä painotuotteissa. Graafikko Milla Toro Innocorp Oy:stä antoi linnulle uutta 2000-luvun ilmettä kepein siveltimenvedoin. Silkkiuikku näkyy jatkossa markkinointimerkkinämme muun muassa esitteissä ja työpaikkailmoituksissa. Uuden ilmeen suunnitteli kilpailuttaen valittu helsinkiläinen Graafinen suunnittelutoimisto Innocorp Oy. Innocorpilla on ennestäänkin vahvaa kokemusta monien eri organisaatioiden, esimerkiksi Työvoimatoimistojen ja Ratahallintokeskuksen, ilmeen suunnittelusta. Kun aloitan uuden ilmeen suunnittelun, pyrin muodostamaan itselleni mielikuvan asiakkaan organisaatiosta, tässä tapauksessa kaupungista, kulttuurista, infrastruktuurista ja asukkaista. Mielikuvasta lähtee näkemys niistä muodoista, väreistä ja graafisista elementeistä, jotka parhaiten kuvaisivat juuri tätä asiakasta, kertoo Innocorpin graafikko Milla Toro. n Järvenpään ilmeessä minua inspiroi erityisesti Järvenpään vahvat perinteet kulttuurikaupunkina. Halusin tuoda ilmeeseen kirkkaita puhtaita värejä ja käsintehdyn tuntua, sanoo Milla Toro. Järvenpään kaupungin tiedotuslehti, kevät 2008 Taitto: Innocorp Oy Kannen kuvat: Anju Asunta, Matti Hietanen ja Leena Valkonen Painos: kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan Järvenpäässä jokaiseen talouteen, jossa ei ole ilmaisjakelujen jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kaupungin palvelupisteistä ja kirjastosta. 2 Järvenpää kevät 2008

3 Teksti Katriina Arrakoski Kuva Anju Asunta Valtakunnallista vihervuotta 2008 vietetään monin tavoin Järvenpäässä Vireyttä vihreästä Järjestyksessään 4. valtakunnallinen Vihervuosi käynnistyi vuoden alussa. Sen kunniaksi Järvenpäässä järjestetään monenmoista toimintaa. Samalla käynnistetään Järvenpään viheralueohjelman tekeminen yhteisten alueiden kehittämiseksi. Leikkipuistoissa lasten turvallisuuden varmistaminen on yksi suunnittelun ja toteutuksen tärkeimmistä ohjenuorista. Katriina Arrakoski korostaa myös sitä, että puistoissa pitää olla jotain aikuisillekin sopivaa tekemistä. Järvenpään kaupungin vihertyöryhmä on suunnitellut monia tapahtumia Vihervuoden kunniaksi, joista näkyvimpiä ovat viiden päiväkodin kanssa järjestettävät istutustalkoot toukokuun alussa. Päiväkotien läheisyydessä olevat puistometsät kuluvat kovassa käytössä ja nyt yhdessä lasten uudistetaan heidän retkimetsiensä puustoa. Istutustalkoisiin osallistuvat paitsi päiväkotien lapset ja henkilökunta, myös kaupungin metsäteknikko Mikko Ranta-Aho, viherhoitopäällikkö Aija Schukov ja kaupunginpuutarhuri Katriina Arrakoski. Kaikkiaan päiväkotien lähimetsiin on tarkoitus istuttaa parisen sataa metsäpuiden tainta. Kukkaloistoa kesäksi Rantapuistoon rakennetaan uusi suurehko kesäkukkainstallaatio ja toriaukio saa uudet näyttävät kesäkukka-amppelit. Kaupunkilaisia ilahdutetaan myös kahdella Tuusulanjärven läheisyyteen perustettavalla maisemapellolla, joista kaupunkilaiset voivat käydä poimimassa kukkia omaan maljakkoon. Puistojen viikko aloitetaan Järvenpäässä sunnuntaina 31.8., jolloin tavataan aamulla Rantapuiston uuden kahvilan luona ja tutustutaan Järvenpään ympäristöyhdistyksen johdattamana tavanomaisimpiin puistoissa viihtyviin lintuihin. Viikon aikana järjestetään puistokävelyjä myös muihin Järvenpään puistoihin. Ohjatuilla puistokierroksilla tutustutaan muun muassa puistojen historiaan sekä niiden kasvillisuuteen. n Vireyttä vihreästä Vihervuosi 2008 Suojelijana Tasavallan presidentti Tarja Halonen Aiemmat vihervuodet 1985, 1995 ja 2000 Tämä vuoden valtakunnalliset teemat ovat: - viheralueet ja pihat viihtyisiksi kaikille - ympäristökasvatus elävään käytäntöön - liiku terveemmäksi ja ulkoile. Teksti Anju Asunta Ihanan vihreetä viheralueohjelmalla Järvenpäässä vihervuoden ajankohta on erinomainen, sillä Järvenpäässä laaditaan parhaillaan pitkän aikajänteen viheralueohjelmaa, työnimellä Ihanan vihreetä. Kesällä kannattaakin siis katsoa viheralueita sillä silmällä. Viheralueet voivat olla rakennettuja puistoja tai luonnontilaisia lähimetsiä, mutta yhtäkaikki ne vaikuttavat suuresti lähiympäristön viihtyisyyteen. Viheralueiden ominaispiirteitä korostamalla voidaan nostaa esiin maisemallisesti merkittäviä ominaisuuksia tai uudelle alueelle voidaan viheralueilla luoda persoonallista ympäristöä. Millaisia viheralueita asukkaat toivovat? Tähän vastausta on etsimässä Järvenpään uusi kaupunginpuutarhuri Katriina Arrakoski, joka on käynnistänyt Järvenpäässä kauan kaavaillun viheralueohjelman laatimisen. Viheralueohjelma tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan ja sillä ohjataan viheralueiden hoitoa haluttuun suuntaan. Haluamme kehittää vuoropuhelua asukkaiden kanssa, jotta tietäisimme mahdollisimman hyvin, millaisia ominaisuuksia tai palveluita viheralueiden käyttäjät eri alueilta toivovat. Olemme pyrkineet luomaan monia erilaisia vaikuttamismahdollisuuksia asukkaille, jotta varmasti saisimme riittävästi tietoa ohjelman laatimiseen, kertoo Arrakoski. Järvenpään kaupunki järjestää kesän aikana kuusi Ihanan vihreetä -tilaisuutta eri kaupunginosissa. Myös Internet-sivuille avataan viheralueohjelmalle omat sivut ja viheralueita käsittelevä palautesivu. Haluatko vaikuttaa? Ihanan vihreetä-tilaisuudet - ti 6.5. klo Tekninen keskus/ kahvio, Seutulantie 12 alueet Sorto, Jamppa, Pajala, Peltola, Pietilä, Kytölä, Isokytö - ke 7.5. klo Harjulan koulu/ ruokala, Verkkotie 12 alueet Vanhakylä, Kaakkola, Loutti, Saunakallio Marko Vuorinen Metsä- vai kulttuuripuistoja? Suuri osa Järvenpään kaupungin viheralueista on rakentunut kaupungin kasvaessa voimakkaasti 1980-luvulla. Luonnontilaiset alueet ovat joutuneet kaupunkirakenteen tiivistyessä kovalle kulutukselle eikä luonnollista uusiutumista pääse tapahtumaan. Osittain tästä syystä johtuen kaupungin puusto on paikoin hyvin tasaikäistä. Puuston rakennetta voidaan siis jatkossa pyrkiä monipuolistamaan. Viheralueiden kehittämiseen löytyy myös historiasta edellytyksiä ja tavoitteita. Järvenpäässä on ollut puutarhakulttuurin kannalta merkittäviä puutarhoja esimerkiksi Cooperin huvilalla, Vanhankylän kartanolla ja Ainolassa. Samoin kaupungissa on jo pitkään ollut Borisoffin kauppa-puutarhan kasvihuonetuotantoa. Meillä on pitkän aikajänteen tavoitteena tehdä Järvenpäästä viihtyisä, tavoiteltu ja omaleimaisuudellaan muista kaupungeista erottuva asuinpaikka. Toivommekin kaupunkilaisilta paljon palautetta viheralueista, Arrakoski toteaa. n - ma klo Kinnarin koulu/ ruokala, Koulukuja 3 alueet Pöytäalho, Kinnari, Kyrölä, Ristinummi, Satukallio, Terhola, Satumetsä - ti klo Haarajoen koulu/ ruokala, Haarajoenkatu 2 alueet Haarajoki, Mylly, Mikonkorpi - ke klo Koivusaaren koulu/auditorio, Pietolankatu 48 alueet Wärtsilä, Nummenkylä - ma klo Keskuskoulu/ ruokala, Kansakoulunkatu 1 alueet keskusta, Terioja, Lepola Kuka Arrakoski? Katriina Arrakoski tuli Järvenpään kaupunginpuutarhuriksi lokakuussa Arrakoski on koulutukseltaan suunnitteluhortonomi (AMK), mutta hänellä on Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksessa kaupunkitutkimuksen jatkoopinnot loppusuoralla. Parhaillaan työn alla on gradu luonnonkasvien käytöstä rakennetuilla viheralueilla. Arrakoski ei ole ensimmäistä kertaa Järvenpäässä töissä, vaan kokemusta alueesta on karttunut myös 90-luvulla Uudenmaan Maaseutukeskukseen maisemanhoidonneuvojana. Hän on työskennellyt myös erilaisissa EU-hankkeissa ja omassa viheralueiden suunnitteluun erikoistuneessa yrityksessään. Järvenpääläinen Arrakoskesta tuli viime kesänä, jolloin hän muutti miehensä ja kahden tyttärensä kanssa radanvarteen, koulun ja päiväkodin lähelle, kuten asumistoiveissa oli ollut. Nyt lähemmin tarkasteltuna Järvenpää saa ruusuja Arrakoskelta hienoista luonnontilaisista viheralueistaan, joita on myös osattu ylläpitää urbaaniin ympäristöön sopivina. Ruusuja tulee myös Järvenpään kaupungin viheralan ammattilaisille, joiden työylpeyttä ja halua tehdä hyvälaatuista työtä niukoillakin resursseilla Arrakoski kunnioittaa. Risuja tulee rahanpuutteesta. Viheralueiden hoidossa vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallista tavoitteellisuutta. Arrakoski toivookin, että kaupungin tiivistyessä ja väestömäärän lisääntyessä viheralueisiin olisi mahdollista panostaa enemmän. Viheralueiden avulla saadaan nostettua kaupunkikuvaa varsin edullisesti ja vieläpä tuottamalla viihtyisyyttä lisääviä palveluja ihmisille, Arrakoski muistuttaa. n Järvenpää kevät

4 Teksti ja kuva Satu Hänninen Teksti Satu Hänninen Kuva Kyösti Toivonen Apua vanhusten ja vammaisten korjausrakentamiseen Järvenpäässä panostetaan vanhustyön strategian mukaisesti siihen, että jokainen voisi asua tutussa kodissaan mahdollisimman pitkään ikääntymisestä tai vammautumisesta huolimatta. Oma koti saattaa kuitenkin käydä asukkaalleen sopimattomaksi, jos esimerkiksi liikkuminen syystä tai toisesta vaikeutuu. Järvenpäässä otettiin tämän vuoden alusta alkaen käyttöön toimintatapa, jossa pienet muutostyöt toteutetaan mahdollisimman ripeästi. Näin helpotetaan henkilön kotiuttamista esimerkiksi sairaalahoidosta ja voidaan samalla ehkäistä pidempäänkin laitoshoitoon joutumista. Hämeenlinnalainen lupatarkastaja Pia Rohamo pitää vaihtelevasta työstään Järvenpäässä. Nopea kotiuttaminen turvalliseen kotiin on taloudellista ja inhimillistä, hän muistuttaa. Järvenpään kaupungin rakennusvalvonnan lupatarkastaja Pia Rohamo oli mukana kehittämässä uutta toimintamallia. Hän arvioi ja suunnittelee asuntojen korjaustarpeita sosiaali- ja terveystoimen apuna. Pyrimme siihen, että Järvenpään kaupungin toimitilapalvelut aloittaa tarvittavat korjaustyöt muutaman vuorokauden sisällä korjaustarpeen toteamisesta. Käytännössä tarvittavat korjaukset ovat esimerkiksi kynnysten poistoja sekä luiskien ja tukikahvojen asentamisia, Rohamo kertoo. Suuremmissa muutostöissä, esimerkiksi kylpyhuoneremonteissa ja laajennuksissa, asiakas itse on työn tilaaja ja muutostöiden hyväksyjä. Vaativasta hankkeesta ei kuitenkaan tarvitse suoriutua yksin, vaan apua voi pyytää kaupungilta. Neuvon ja opastan asiakkaitamme tarpeen mukaan tarvittavien suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden löytämisessä. Autan myös hakemuskaavakkeiden täytössä, tarjouspyyntöasiakirjojen täytössä sekä kustannusten arvioinnissa. Joskus käyn paikan päällä muutostyökohteessa katsomassa onko muutostyö ylipäätään mahdollinen ja tarvitaanko siihen lupaa vai ei, Rohamo kuvailee tehtäviään. Hyvistä tekijöistä pulaa Kaikki lupatarkastajan aika ei korjaustöiden suunnitteluun ja neuvontaan kulu, vaan lisäksi hän hoitaa rakennuslupa- sekä energia- ja korjausavustusasioita. Työssä tuleekin hyvin hyödynnettyä aiempaa työkokemusta Hyvinkään ja Valkeakosken rakennusvalvonnoista sekä yksityiseltä puolelta isommista rakennusliikkeistä YIT:ltä ja NCC:ltä. Ongelmana ei olekaan hyvien suunnitelmien, vaan tänä kiivaan rakentamisen aikana usein varsinaisen rakennustyön tekijöiden puute. Olemme kyselleet paikallisilta rakentajilta kiinnostusta vanhusten ja vammaisten asuntojen suurempiin muutostöihin, mutta kovin montaa nimeä emme ole listaan saaneet. Toki kaikki ulkopaikkakuntalaisetkin yrittäjät olisivat tervetulleita. Hyvät rakentajat ja muut rakennushankkeisiin liittyvät asiantuntijat ovat töiden onnistumisen ja asiakkaidemme nopean kotiuttamisen kannalta ratkaisevassa asemassa, Rohamo muistuttaa. n Teksti Esa Lindell Asiakkaat tyytyväisiä sosiaali- ja terveyspalveluihin Sosiaali- ja terveystoimi toteutti viime syksynä perinteisen asiakastyytyväisyyskyselyn. Kyselyn tulosta kehtaa esitellä, sillä jo edellisen kyselyn hyvää tulosta pystyttiin hivenen parantamaan ja kokonaistulos ylitti tavoitteena olevan hyvän tason eli nelosen reilusti. Lähes asiakasta vastasi monipuolisesti palvelujen laatua ja saatavuutta kartoittavaan kyselyyn. Kysely suunnattiin kaikille pidempiaikaista palvelua tarvitseville kuten asumispalveluasukkaille ja päivähoitolasten vanhemmille. Lisäksi satunnaiset asiakkaat, esimerkiksi lääkärissäkävijät, vastasivat muutaman viikon otannalla järjestettyyn kyselyyn. Kyselyn tarkoituksena on kehittää palveluita asiakkailta saadun palautteen perusteella. Lapsiperheet tyytyväisimpiä Lapsille ja lapsiperheille suunnatut palvelut saivat parhaat tulokset. Asteikolla 1 5 (erittäin huono erittäin hyvä) ykköseksi nousivat opiskelijaterveydenhuollon, neuvoloiden ja toimintaterapian palvelut. Lasten päivähoidon tulos on ollut perinteisesti hyvä, mutta nyt vanhemmat kokivat vaikuttamismahdollisuuksiensa päiväkotipalveluiden saantiin hieman vähentyneen, mikä johtunee paikkapulasta tietyillä asuinalueilla. Vanhuksille suunnatut palvelut paransivat eniten tulostaan. Esimerkiksi koti- ja laitoshoidon asiakkaat kokivat voivansa vaikuttaa aiempaa paremmin omaan palveluunsa ja tietokin on kulkenut aiempaa paremmin. Erityistä kiitosta asiakkailtaan sai kotisairaanhoito, jolle annettiin huippupisteet 4,81. Terveyspalveluista parhaat tulokset saavuttivat diabetesneuvola sekä molemmat hammashoitolat. Sosiaalipalveluista myös vammaispalvelut ylsi huipputulokseen 4,85, samoin työllisyksikön toiminta arvostettiin korkealle (4,76). Henkilökuntaa arvostetaan Kysymyksiä esitettiin reilut parikymmentä. Vaikka yksittäisissä kysymyksissä onkin eroja, voidaan kysymysryhmien välillä tehdä vertailua eri palvelumuotojen välillä. Järvenpään sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilökunnan toimintatapoja sekä palvelun laatua arvostettiin korkealle. Eniten kehitettävää on puhelinpalvelussa, jota tänä vuonna parannetaankin erilaisin toimenpitein. Esimerkiksi omahoitajajärjestelmä otettiin maaliskuussa käyttöön koko Järvenpään avoterveydenhuollossa. n 4,8 4,6 4,4 4,2 4,0 3,8 3,6 3,4 3,2 3,0 5,0 4,8 4,6 4,4 4,2 4,0 3,8 3,6 3,4 3,2 3,0 Sosiaali- ja terveystoimen asiakaskysely 2006 ja 2007 Toimiala yhteensä Koti- ja laitoshoito Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Lasten ja perheiden palvelut Sosiaali- ja terveystoimen asiakaskysely 2006 ja 2007: kohderyhmien tulokset Henkilökunta Puhelinpalvelut Vaikutusmahdollisuudet Palvelun saatavuus Erittäin hyvä = 5 Erittäin huono =1 Palvelun laatu Tiedon saanti Tilat ja ympäristö Lasten päivähoito 4 Järvenpää kevät 2008

5 Teksti ja kuva Anju Asunta Hyvässä kunnossa vireään vanhuuteen Fyysinen kunto turvaa hyvinvointia kaiken ikää. Kun kunto on hyvä, jaksaa ikäihminenkin itse selviytyä kodissaan arkiaskareista ja elämä sujuu mukavammin. Kunnon hoito erityisesti pitkistä sairauksista toipuessa voi olla myös loppuelämän kannalta ratkaiseva panostus: ilman rasitusta lihasten toimintakyky rapautuu nopeasti ja kuntoutuksella voidaankin ehkäistä jopa laitoshoitoon joutumista. Järvenpäässä käynnistettiin vuosi sitten vanhusten kuntosalitoiminta Polvipolulla Pihlavistokodin alakerrassa. Toiminta on otettu innostuneesti vastaan ja ajoittain kaikille yli 65-vuotiaille järvenpääläisille tarkoitetulla avoimella kuntosalivuorolla on jopa ruuhkaa. Kuntosalin käyttäjät jakaantuvat selvästi kahteen ryhmään: ennestäänkin aktiivisiin itse salille hakeutuneisiin liikkujiin ja toisaalta asiantuntijan suosituksesta tulleisiin kuntoutujiin. Ikäihmisille avoimella kuntosalivuorolla asiakkaita on laitteiden käytössä opastamassa fysioterapeutti Mia Luotamo. Salille on valittu erityisesti liikkumisen kannalta tärkeimpien suurten lihasryhmien harjoittamiseen tarkoitettuja laitteita. Huomiota on kiinnitetty myös siihen, että laitteisiin on helppo mennä ja tulla niistä pois. Salilla kävijät kertovat usein tuntojaan siitä, kuinka liikkuminen ja toimiminen on helpottunut harjoittelun myötä ja "jaksaa enemmän". Kiitosta on tullut siitä, että ryhmä on maksuton ja selvästi rajattu ikäihmisille, Luotamo kertoo. Loutamo suosittelee ikäihmisille säännöllistä ja rasitukseltaan omaan terveydentilaan ja elämäntapaan sopivaa liikuntamuodon etsimistä. Tärkeintä olisi löytää Iloiset kuntosalin käyttäjät suosittelevat salia lämpimästi. Tuttua porukkaa on mukava tavata ja kuntokin kohenee. tapa, joka motivoi: joillekin tanssi on se oma juttu, joillekin taas tuolijumppa tai kuntosaliharjoittelu voi olla sopivin vaihtoehto. Kannattaa muistaa myös Järvenpään uimahallin eläkeläisten maksuton uimavuoro arkisin klo Pitkäaikaisen sairastamisenkin jälkeen pystyy kyllä kuntoutumaan, kunhan saa asiantuntevaa ohjausta ja kuntoutumiselle asetetaan realistiset tavoitteet ja hyvät toteutustavat, Loutamo rohkaisee. Yli 65-vuotiaiden järvenpääläisten avoin ja maksuton kuntosaliharjoitteluryhmä kokoontuu aina maanantaisin klo osoitteessa Polvipolku 5. Tervetuloa! n Teksti ja kuva Leena Valkonen Suomen vanhimman elämää siivittää laulun ilo Suomen vanhin asukas, 110-vuotias järvenpääläinen Aarne Arvonen jaksaa vielä lurauttaa iloisen laulunpätkän: Laulu se on minun elämäni ilo, kuuluu aivan selkeillä sanoilla ja sävelellä. Näön hiipuminen ja kuulon heikentyminen eivät ole pyyhkineet mielestä muistoja. Päivän tapahtumia hän seuraa kuulokkeilla radion kautta. Virstanpylväitä Aarne Arvonen, s Helsingissä. On elänyt ajan Venäjän suurruhtinaskunnasta EU:n yhdentymiseen. Oli ensimmäisen maailmansodan aikaan Venäjällä linnoitustöissä. Sisällissodassa punaisten joukoissa, joutui Tammisaareen vankileirille. Muutti Järvenpäähän Tähtiharrastaja ja matkailija. Aarne, tuttavallisemmin Arska, Arvonen on viettänyt pari elämänsä viime vuotta Vanhankylän terveyskeskuksen hoivaosastolla. Hänen terveytensä on ollut koko pitkän elämän ajan hyvä, vaikka pula-ajat ja vankileirit on koettu. Muutama vuosi sitten tuli tulehdusvaivoja ja tiettävästi ensimmäinen antibioottikuuri. Ikää oli tuolloin jo 108 vuotta. Ihan hyvä on olla, toteaa Aarne Arvonen olostaan. On päiväkahviaika ja kakku ja kahvi maistuvat. Kahvittelu sujuu täysin omatoimisesti. Tyttärenpojan tarjoama sokeripala sujahtaa tottuneesti suuhun ja kahvia päälle. Ote kupin korvasta on vielä varma. Suklaakin maistuu isoisälle, tietää tyttärenpoika. Katupojasta koristepuusepäksi Kun Aarne Arvoselta alkaa kysellä hänen elämäntarinaansa, lapsuutta ja nuoruutta, hän vastaa nopeasti: Olin katupoikana. Helsingissä vuonna 1897 syntynyt Arvonen muutti usein isän työn vuoksi. Kun hänen äitinsä kuoli ja isä meni uusiin naimisiin, karkasi Arvonen kotoa. Hän hankki elantonsa kerjäämällä ja tekemällä hanttihommia. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän oli linnoitustöissä Venäjällä ja myöhemmin myös Virossa. Suomeen hän palasi sisällissodan aikaan ja värvääntyi punakaartiin saadakseen ruokaa. Sodan seurauksena hän joutui Tammisaareen vankileirille. Siellä hänen pelastuksensa oli valkoisten puolella ollut sukulainen, joka toimitti Arvoselle ruokaa. Arvosella on ollut monia ammatteja lähinnä rakennustyön alalla. Koristepuusepäksi hän kouluttautui istuessaan kaksi ja puoli vuotta vankilassa sekaannuttuaan varasjoukkioon. Vankilassa hän ryhtyi lukemaan ja opiskeli koristepuusepäksi. Arvonen avioitui ja sai kaksi tytärtä. Vaimo menehtyi syöpään vuonna 1938 ja tällöin Arvonen muutti Järvenpäähän rakentaen puusepän opeilla oman talon kodiksi itselleen ja kahdelle tyttärelleen. 110-vuotiaan Aarne Arvosen päivät kuluvat muistellessa ja lauluja hyräillessä. Matkoja ympäri Eurooppaa Sota-aikoja Arvonen ei enää halua muistella. Tähtitiede ja matkakertomukset sen sijaan ovat edelleen mieluisia juttuaiheita. Aarne Arvonen on matkustellut paljon ja opetellut itsekseen englannin ja espanjan kielet. Hän matkusteli useissa Euroopan maissa, liftasi Euroopassa vielä yli 50-vuotiaana ja kävi interreilillä yli 70-vuotiaana. Yksi pitkän elämän kohokohtia on ollut 100-vuotisjuhlamatka Lontooseen, jonka Arvonen teki yhdessä sukulaispoikansa kanssa, joka hymyilee, että Arska oli tuolloin vielä täydessä vedossa. 107-vuotiaanakin hän kävi kerran viikossa kantakapakassaan järjestettävässä tietovisassa. Tähtiharrastustaan varten Arvonen hankki kaukoputken ja sille rakennettiin kiinteä jalusta kodin viereen. Hän lukeutuu tähtitieteellisen seuran Ursan ensimmäisiin jäseniin. Planeettojen liikkeitä saivat lapsenlapset ja naapurinpojatkin seurata isoisän kaukoputkella. Arvonen oli innostunut tekemään laskelmia ja miettimään kappaleiden välisiä vetovoimia. Vielä 95-vuotiaana hän kävi hakemassa kirjakaupasta millimetripaperia laskelmiaan varten. Radiosta hän huomioi tieteelliset uutiset ja kiinnitti huomiota vielä vuonna 2007 eksoplaneettauutisointiin. Kun Pluto pudotettiin pois planeettojen joukosta, oli Arvonen todennut, etteihän se mikään planeetta ollutkaan. Millaista on ollut asua Järvenpäässä? Arvonen tyytyy nyökkäämään vastaukseksi. Entä mitä hän tuumii Suomen vanhin tittelistään? Hetken mietintää, mutta suupieli kääntyy hymyyn. Ylpeä, kyllä siitä voi olla ylpeä, hän sanoo. n Järvenpää kevät

6 Terveellinen ja maistuva ateria kannattaa rakentaa lautasmallin mukaan: puolet lautasesta kasviksia, neljännes lihaa, kanaa tai kalaa sekä neljännes perunaa, riisiä tai pastaa. Teksti Anju Asunta Kuva Kari Minkkinen Muiden muassa nuorisoparlamentin puheenjohtaja, 17-vuotias Pekka Tuuri, on vieraillut kansainvälisten asioiden päällikkö Leena Ritalan kanssa Ghanassa. Hon kaupunkiin perustettiinkin Pekka Tuurin ja Järvenpään nuorisoparlamentin esimerkin innoittamana oma nuorison neuvottelukunta. Teksti ja kuva Leena Ritala Afrikka opettaa Järvenpään kaupunki on mukana Ulkoministeriön rahoittamassa ja Suomen Kuntaliiton hallinnoimassa pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelmassa. Ohjelmalla pyritään vahvistamaan maailmanlaajuisesti kuntien osaamista ja paikallista päätöksentekoa. Tällä hetkellä ohjelmaa toteutetaan 14 suomalaisen ja afrikkalaisen kuntaparin voimin. Toimintaa ohjaavat kolme perusperiaatetta: vuorovaikutus, molemminpuolinen oppiminen ja tasa-arvo. Järvenpään kaupunki tekee yhteistyötä länsiafrikkalaisen Ghanan valtion Honimisen kaupungin kanssa. Kaupunkien paikallishallintojen välinen laaja yhteistyö aloitettiin vuonna 2005, mutta jo aiemmin Kyrölän koulu ja Ho Primary Polytechnic tekivät koulujen välisiä projekteja. Projektia toteutetaan yhdessä sovittujen toimenpiteiden kautta keskittyen tiettyihin osa-alueisiin. Näistä Hon kannalta hyvin kiinnostava on muun muassa tietotekniikan kehittäminen: siinä kun Järvenpäässä 86 % henkilöstöstä käyttää tietokonetta, Hossa vain 2 % on koneen ääressä ja sähköpostittelu on vielä harvan kommunikaatiokeino. Myös liikuntakasvatuksen edistäminen jalkapallomaassa Ghanassa on yksi yhteistyön alue. Järvenpään kaupungin liikuntatoimi voi antaa arvokasta tietoa, kokemusta ja hyviä kontakteja etenkin lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksien kehittämiseen. Terveys, ravinto ja oikeanlainen liikunta kiinnostavat ghanalaisia ja kuntosaleja on jo perustettu pääkaupunki Accraan. Elintason nostamiseksi pyritään lisäämään työllisyyttä ja yrittäjyyttä esimerkiksi mikro- ja käsityöyritysten hautomotoimintamallilla sekä matkailualaa edistämällä. Myös yhdyskuntasuunnittelua ja sanitaatiotekniikkaa pyritään kestävän kehityksen hengessä kehittämään. Käytännössä yhteistyö on ollut ghanalaisten ja järvenpääläisten kaupunkien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden välisiä tapaamisia, koulutustilaisuuksia ja verkostoitumista tietojen ja osaamisen vaihtamiseksi. Meillä on paljon annettavaa ghanalaisen paikallishallinnon kehittämiseen, mutta myös me saamme yhteistyöstä paljon: hanke muun muassa lisää toimijoidemme globaalia osaamista ja verkostoitumista ja tukee kansainvälistä solidaarisuutta. n Joka kymmenes suomalainen koululainen on jo ylipainoinen ja määrä on lisääntymässä. Ilmiötä ei pidä ajatella pelkkänä ulkonäkökysymyksenä, sillä merkittävä ylipaino on aina suuri riski niin lapsen psyykkiselle kuin fyysisellekin terveydelle. Lasten ylipainoisuuteen onkin tartuttu aktiivisesti koko maassa. Järvenpäässä asiaa hoidetaan yhteistyössä perheen, neuvolan, kouluterveydenhoidon ja Hyvinkään sairaalan kanssa. Ylipaino hallintaan Elämäntapamuutokset aloitettava jo lapsena Ylipaino on melko tasaisesti sekä tyttöjen että poikien pulma. Syyt siihen ovat moninaiset: arkiliikunta on vähentynyt, pihaleikeistä on siirrytty ruudun ääreen ja herkkujen napostelu on lisääntynyt. Useimmiten lapsen painonnousun takana on vääränlaiset ruokailutottumukset. Joskus kuitenkin huomaamme, että äkillinen painonnousu voi johtua lapsen pahasta mielestä ja siihen liittyvästä syömisestä, esimerkiksi vanhempien avioeron jälkeen. Tällöin riittää usein, että lapsi saa painonseurantakäyntien yhteydessä purkaa pahaa mieltään, kertoo kouluterveydenhoitaja Liisa Englund Mankalan koulusta. Lapsen ylipaino tulee esiin yleensä neuvola- tai kouluterveydenhuollon tarkastuksissa. Suomalaisissa kasvukäyrissä katsotaan yli 20 prosentin keskiarvon ylittävää suhteellista painoa ylipainoksi. Tällöin hoidoksi riittää, että mietitään yhdessä ylipainon syitä ja niiden korjauskeinoja, esimerkiksi ruokavaliota. Lapsille ei yleensä edes tarvitse puhua laihduttamisesta. Riittää, että paino pysyy samana, koska pituuskasvu korjaa tilannetta automaattisesti. Merkittävä terveysriski Kun suhteellinen ylipaino nousee yli 40 prosentin, lapsi ohjataan Järvenpäässä neuvola- tai koululääkärin vastaanotolle tai vaikeimmissa tapauksissa erikoissairaanhoitoon Hyvinkään sairaalan lasten poliklinikalle. Tällöin kartoitetaan laajemmin lapsen terveys ja eri sairauksien riskitekijät laboratoriokokein. Kolmasosalla ylipainoisista lapsista voidaan todeta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kuten kohonneita veren rasva-arvoja ja verenpaineita. Myös riski sairastua tavallisesti vasta aikuisiällä alkavaan 2-tyypin diabetekseen tai erilaisiin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin kohoaa. Parhaat tulokset lapsen painonhallinnassa saavutetaan, kun koko perhe sitoutuu terveellisen ruokavalion lisäksi myös liikunnan lisäämiseen. Liikunta ei yksin riitä laihduttamaan, mutta se auttaa pitämään painon kurissa. Alakoululaisille suositellaan liikuntaa 90 minuuttia päivässä ja yläkoululaisille tunti päivässä. Erityisen tehokkaaksi painonhallinnassa on todettu pitkäkestoinen, matalatehoinen liikunta kuten kävely ja hiihto. Koulumatkojen kulkeminen omin jaloin olisi hyvää arkiliikuntaa. Lisäksi kannattaisi etsiä lapselle sopivia ja mieluisia liikuntaharrastustuksia. Kannustaen paino hallintaan Ylipaino on usein painolasti lapsen itsetunnolle ja kiusatuksi joutuminenkin on yleistä. Murrosikä on erityisen hankalaa aikaa, kun ulkonäkö ja samankaltaisuus muiden kanssa on nuorelle itselleen niin tärkeää. Puuttuminen murrosikäisen ylipainoon vaatii erityistä hienotunteisuutta varsinkin kun myös syömishäiriöt ovat lisääntymässä. On myös todella tärkeää kiittää lasta pienistäkin saavutuksista painonhallinnassa, ja toisaalta osata kannustaa silloinkin, kun paino kipuaa ylöspäin. Tavoitteena ylipainoisten lasten hoidossa on, että lapsi oppii sellaiset elämäntavat, joilla hän pystyy hallitsemaan painoaan koko loppuelämänsä ja voi siirtää nämä taidot aikanaan myös omille lapsilleen. Pyrimme tietoisesti ottamaan lapsen ylipainon puheeksi jo varhaisessa vaiheessa, sillä lihomisen estäminen on paljon helpompaa kuin laihtuminen. Myös uusia terveystottumuksia on lapsena helpompi omaksua kuin omiin tapoihin vakiintuneena aikuisena. Ratkaisevinta lapsen painonhallinnassa ja terveellisten elämäntapojen omaksumisessa on motivaatio tehdä asialle jotain sekä yhteistyö lapsen, vanhempien ja hoitavan tahon kesken, Englund summaa. n Muista perheen painonhallinnassa: hedelmiä ja kasviksia päivittäin 5 oman nyrkin kokoista annosta vähärasvaiset ja vähäsokeriset tuotteet käyttöön pehmeät kasvimargariinit ja kasviöljyt kovien eläinrasvojen tilalle säännölliset ateria-ajat vähentämään napostelua koululaisille yhdessä sovitut terveelliset aamu-, väli- ja iltapalakokonaisuudet vähemmän karkkeja, limsoja ja sipsejä arkiliikunnasta hyöty irti. 6 Järvenpää kevät 2008

7 Teksti ja kuva Satu Hänninen Pidä Järvenpää siistinä -kampanja päättyi vaikutukset jäävät Valtuustoaloitteesta alkunsa saanut Pidä Järvenpää Siistinä -kampanja päättyi vuodenvaihteessa. Teemavuodesta saatiin hyviä kokemuksia jatkotyöskentelyä varten. Teemavuosi jakautui kolmeen osioon; kasvatukselliseen, tiedotukselliseen sekä toiminnalliseen, joista etenkin kasvatuksellinen osio kantaa pitkälle hedelmää. Ammattikasvattajat päiväkodeista aina ammattikorkeakoulu Laureaan saakka ottivat teemavuoden mukaan toimintaansa. Ympäristökasvatus onkin jatkuva prosessi, jonka jatkamiseen ammattikasvattajat ja kaupungin sivistystoimi ovat sitoutuneet kiitettävästi omissa opetusohjelmissaan. Toiminnallisen osion pääyhteistyökumppaneina olivat asukasyhdistykset, seurat ja järjestöt, joiden osallistuminen toimintaan oli vaihtelevaa. Aktiivisia siivoajia kuitenkin löytyi ympäri kaupunkia ja punaisia työrukkasia jaettiinkin talkoolaisille noin paria. Teemavuoden aikana järjestettiin myös seminaareja, palkittiin esimerkillisiä asukkaita ja mietittiin poliisiviranomaisen kanssa yhteistyötä roskaamisen vähentämiseksi. Kampanja oli mukana myös Järvenpää-päivässä, Maa Elää -tapahtumassa sekä YK:n ympäristöpäivän päätapahtumassa Rantapuistossa. Yksi vuosi on kovin lyhyt aika ison laivan kääntämiseen, mutta kohtuullinen Kinnarin alakoululla on poikkeuksellisen hienot puitteet ympäristökasvatukselle. Puistomaisen laaja tontti, oma Kinnarin lampi vesiliskoineen ja jättiläislumpeineen, kauniit vanhat rakennukset sekä lähellä olevat Terholan ulkoilualue, Lemmenlaakso ja Tuusulanjärvi mahdollistavat monipuolisen toiminnallisen ympäristö- ja luonnontieteiden opetuksen kaikkina vuodenaikoina. 309 oppilaan Kinnarin koulussa onkin jo 1990-luvun alusta alkaen painotettu ympäristökasvatusta ja luonnontieteitä. Koulussa myös toteutetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaista lajittelu- ja kierrätystoimintaa. Kansainvälinen ympäristön havainnointiin keskittyvä Globe-projekti ( aloitettiin vuonna 1996 ja Vihreä lippu -hanke Syksyllä 2002 koulu sai pysyvän vihreän lipun tunnustukseksi järjestelmällisestä ympäristötoiminnasta. Marraskuussa 2006 Opetus-, Kasvatus- ja Koulutusalojen säätiö (OKKA) myönsi koululle ympäristösertifikaatin. Juhani Koivusaaren projektit ovat poikineet muun muassa kokoelman Maa Elää -tapahtuman vihanneshattuja sekä nyt liudan lasten tekemiä Järvenpää Siistiksi -julisteita. muutoksen käynnistämiseen. On todella tärkeää, etteivät teemavuonna aloitetut asiat jää unholaan, vaan ne sisällytetään osaksi toimintakulttuuria ja näin varmistetaan muutoksen jatkuvuus, summaa projektinjohtaja Juhani Koivusaari kokemuksiaan. Koivusaari suositteleekin, että teemavuosi uudistettaisiin neljän vii- den vuoden välein tulosten pysyvyyden varmistamiseksi. Jokaisen järvenpääläisen on kuitenkin helppoa jatkaa kampanjaa omalta osaltaan. Kun jokainen laittaisi omat roskansa roskikseen, kadut ja puistot säilyisivät siisteinä ja viihtyisinä. n Teksti Hanna Saarinen Lapset oman ympäristön asiantuntijoiksi Anju Asunta Viidesluokkalaiset Sonja ja Vilma ovat Globe-projektin luontohavainnointivuorossa. Tytöt kirjaavat ylös päivän pilvipeitetyypin, sadannan määrän sekä vuorokauden minimi- ja maksimilämpötilat. Ympäristöohjelmassa tehtävää jokaiselle Kinnarin koululla on oma ympäristöohjelma, jota päivitetään ja jonka toteutumista arvioidaan vuosittain oppilaiden ja henkilökunnan kanssa. Ohjelmassa määritellään myös luokka-asteittain tapahtuvaa toimintaa. Tavoitteena on tuoda ympäristöteot osaksi jokapäiväistä elämää. Oppilaiden osallisuutta ja vastuuta kaikessa koulun toiminnassa pyritään koko ajan lisäämään myös aktiivisen oppilaskuntatoiminnan kautta. Kinnarilaisten ympäristötekoja: roskien kerääminen ja muu siisteydestä huolehtiminen nimetyillä vastuualueilla paperin, pahvin ja muiden materiaalien oikeaoppinen kierrättäminen lintujen tarkkailu kolmannella luokalla biojätteen kompostointi neljännellä luokalla säännöllisten ympäristöhavaintojen ja -mittauksien tekeminen Globe-toiminnan puitteissa viidennellä luokalla ekaluokkalaisten perehdyttäminen mm. jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen sekä retkeilytaitoihin kuudennella luokalla. n Järvenpäässä helmikuussa 2008 työnsä aloittanut ympäristöneuvoja Kaisa Autio opastaa kuntalaisia mielellään kompostoinnin ja kierrätyksen saloihin. Teksti ja kuva Satu Hänninen Järkevästi kompostoimaan ja lajittelemaan Järvenpäässä ohjataan nykyään kiinteistöjä kompostoimaan biojätteet niiden syntypaikoilla neuvonnan, taksojen ja määräysten avulla. Näin asukkaat saavat kallisarvoista maanparannusainetta omalle pihalleen eikä biojätettä tarvitse kuljettaa muualle. Kompostoinnin aloittaminen voi tuntua kalliilta ja hankalalta, mutta komposti maksaa nopeasti itsensä takaisin. Kun biojätteet kompostoidaan omalla tontilla, on myös mahdollista pidentää kuivajäteastian tyhjennysväliä enimmillään kahdeksaan viikkoon. Järvenpää-päivänä kaupungin tekninen toimi jalkautuu torille omaan neuvontapisteeseen. Tarjolla on neuvoja ja esitteitä kompostoinnista ja muista ympäristöasioista. Samalla otetaan käyttöön torikompostori, josta syntyvä kompostituote ei mene hukkaan, vaan Järvenpään kaupungin tekninen toimi hyödyntää sen. Järvenpään kaupungin muutamissa muissa kohteissa onkin jo kompostorit käytössä. Nyt kun Puolmatkan kaatopaikka on suljettu, lajiteltu yhdyskuntajäte kuljetetaan Ekokem Oy:n jätteenpolttolaitokseen Riihimäelle. Ympäristöä ajatteleva asukas onkin tarkkana jätteiden lajittelussa. Hyötyjätteitä siis paperia, pahvia, kartonkia, metallia ja lasia ei kuiva- ja sekajätteen sekaan pidä jättää. Samoin ongelmajätteille ja sähkö- ja elektroniikkaromulle on omat erilliset kierrätyspisteensä. n Lisätietoa on saatavilla: Järvenpää-päivänä torilla Maa elää -tapahtumassa Kiertokapula Oy:n oppaista, saatavilla osoitteessa Järkevästi Järvenpäässä -oppaasta > Kaupungin palvelut > Asuminen ja rakentaminen > Järkevä ympäristöneuvoja Kaisa Autiolta, puh. (09) Järvenpää kevät

8 Tukea perheille avoimista varhaiskasvatuspalveluista Järvenpäässä on perinteisesti tuotettu kokopäiväistä päivähoitoa joko päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa niin kunnallisena palveluna kuin yksityisten palveluntarjoajien toimesta. Tämän vuoden alusta Järvenpään kaupungin päivähoitopalvelut muutettiin varhaiskasvatuspalveluiksi toiminta-ajatuksena järjestää laadukas ja monipuolinen alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluverkko. Huomiota kiinnitetään muun muassa avoimien varhaiskasvatuspalvelujen kehittämiseen. Järvenpäässä, kuten muuallakin Suomessa, seurakunta on merkittävä päiväkerhotoiminnan järjestäjä. Lisäksi MLL:n Järvenpään osaston järjestämänä on avoin päiväkoti Keltasirkku, joka on erittäin suosittu lapsiperheiden kohtaamispaikka. Ohjattua leikkipuistotoimintaa järjestetään kaupungin toimesta Juhani Ahon perhepuistossa Loutissa sekä Maahisen perhepuistossa Jampassa. Lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa LASTU:ssa tuli erittäin vahvasti esille perheiden toive saada leikkipuisto- ja harrastustoimintaa kodin lähelle. Jatkossa tavoitteena onkin, että yhteistyössä eri toimijoiden, myös asukkaiden, kesken kehitetään eri kaupunginosissa olevia puistoja asukkaiden kohtaamispaikaksi. Myös päiväkotien pihat ovat iltaisin ja viikonloppuisin perheiden käytössä. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut ovat siis laajenemassa ja monipuolistumassa. Nykyjärjestelmään, jossa vanhemmilla käytännössä on mahdollisuus valita vain kokopäivähoidon ja osapäivähoidon välillä, tarvitaankin uusia rakenteita. Tulevaisuudessa monimuotoiset palvelut saattavat osittain korvata lasten kokopäivähoidon tarvetta. Olen juuri aloittanut varhaiskasvatuksen kehittämistyön koordinoinnin, joten vielä ei ole mitään päätöksiä tehty. Avoimia palveluita voidaan kuitenkin tarjota hyvin monenlaisilla konsepteilla, esimerkiksi voi olla perheryhmiä, eroryhmiä ja vaikka isä lapsi-toimintaa, kertoo varhaiskasvatusohjaaja Taija Pölkki. n Anju Asunta Teksti Anju Asunta Kuva Eva Roos-Rautakorpi Koulut digiajassa Tietotekniikan merkitys suomalaisissa kouluissa kasvaa kaiken aikaa ja sitä käytetään nykyään monipuolisesti opetuksen tukena. Vuoden 2007 lopussa päättyneessä Järvenpään verkkokouluhankkeessa koekäytettiin noin kymmentä erilaista verkko-opiskelu- ja julkaisuohjelmaa. Tavoitteena oli saada kokemuksia eri ohjelmista, ja näin kerätä arvokasta tietoa tulevia ohjelmistoratkaisuja silmällä pitäen. Opetushallituksen Tietoyhteiskuntaohjelman taloudellisen tuen turvin kaikkiin Järvenpään perusopetuksen kouluihin on rakennettu tietoliikenneyhteydet. Kouluissa on jo nyt atk-luokat, ja Internet-yhteydet laajennetaan luokkatasolle asti tämän vuoden loppuun mennessä. Kouluilla on valmiuksia tietotekniikan pedagogiseen käyttöön, mutta lisäkoulutusta tarvitaan edelleen. Taloudellisena haasteena tulevaisuudessa tulee olemaan laitteiden ylläpito, uusiminen ja ohjelmistojen päivittäminen. Anttilan koulu edelläkävijänä Anttilan koululle saatiin vuoden 2008 alussa luokkakoneiksi lukiolta poistettuja työasemia, jotka mahdollistivat tiedonhaun ja pienimuotoisen työskentelyn luokissa. Tietotekniikkaa pyritäänkin nyt käyttämään aktiivisesti osa-alueittain havainnollistamassa ja monipuolistamassa opetusta. Esimerkiksi tekstinkäsittelyn opettelu alkaa alkuopetuksen luokilta lähtien kirjainten ja sanahahmojen kirjoittamisesta. Myöhemmin harjoitellaan tekstinkäsittelyn työkaluja, asetuksia ja kuvanlisäystä erilaisia tarinoita ja dokumentteja tekemällä. Oikeakielisyyden opiskelua edistävät saneluharjoitukset, jotka voidaan itse korjata ohjelman ehdottaman käytännön mukaiseksi. Kuudennella luokalla on tavoitteena jo tekstinkäsittelyn peruskäytön kokonaisvaltainen hallinta erilaisia asiakirjamalleja tekemällä. Jo alkuopetuksen luokilla käytetään myös piirtotyökaluja ja piirto-ohjelmia kuvamateriaalien ja erilaisten piirrosten luomiseksi. Pidemmälle edistyttäessä esitysgrafiikkaa on tuotettu yksilö- ja ryhmätehtävin esimerkiksi ilmastovyöhykkeistä, omista harrastuksista ja terveellisestä ruokavaliosta. Yhteistyötä toteutetaan kummioppilaiden kanssa projektissa, jossa isommat opettavat nuoremmilleen ohjelmaa yhteisen tehtävän avulla. Internet on suosituin ja nopein väline tiedonhakuun. Paitsi hakuohjeisiin ja -ehtoihin, oppilaita opastetaan kriittiseen asenteeseen tarjolla olevan aineiston suhteen. Nettietiketin hallinta, tietoturvan ja tekijäinoikeuksien tiedostaminen ovat tärkeitä ja opetuksessa huomioitavia sisältöjä. Myös sähköpostin käytön opiskelu asianmukaisten tietokenttien täydentämisineen ja liitetiedostojen lisäämisineen kuuluu oppiohjelmaan. Sähköpostitse luokkakohtaiset ilmoitukset saavuttavatkin oppilaat nopeasti. Meillä tietotekniikan välineellisten taitojen laaja-alainen opiskelu on onnistunut valinta, kertoo Anttilan luokanopettaja Eva Roos-Rautakorpi. Oppiainekohtaisten sisältöjen lisäksi tekniikka mahdollistaa saman asian esittämisen monin eri keinoin. Tehtävissä vaadittava tarkkuus on siirtynyt myös muiden oppiaineiden opiskeluun. Oppilaat ovat kiinnostuneita uusista menetelmistä. Jatkamme tämän kevään tiivistä opiskelua tähtäimessämme se, että kuudesluokkalaiset suorittavat jo alakoulussa lukuvuoden päätteeksi. Tuoreimpana ja mielenkiintoisena kokemuksena Roos-Rautakorpi mainitsee Opit-oppiympäristön hyödyntämisen. Opit-palvelu on ollut käytössä maaliskuun alusta lähtien ja se tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet ainekohtaisten oppimateriaalien, keskustelujen, sähköpostin ja ilmoitustaulun käyttöön. Kiinnostus tietotekniikan hyödyntämiseen on selkeästi lisääntynyt koulullamme Opit-palvelun myötä. Kehityssuunnan säilyminen samansuuntaisena edellyttää kuitenkin, että Opit-ympäristön käyttö on jatkuvaa eikä hetkellinen kokeilu, muistuttaa opettaja Roos-Rautakorpi. n Sähköinen reissuvihko Helmi käyttöön Yhtenä Järvenpään verkkokouluhankkeen kehittämiskohteena oli kodin ja koulun yhteistyö tietotekniikkaa hyödyntäen. Käytännössä oppilaitosten ja koti- ja kouluyhdistysten verkkosivuja kehitettiin ja uudentyyppinen vuorovaikutteinen verkkoympäristö, Helmijärjestelmä, otettiin käyttöön Kartanon ja Mankalan kouluilla. Tavoitteena on ottaa järjestelmä käyttöön kaikissa järvenpääläisissä perusopetuksen kouluissa. Helmi Reissuvihko on käytettävissä verkkoyhteyden päästä mistä ja milloin tahansa. Oppilaat voivat tarkistaa poissaolojaan ja koearvostelujaan esimerkiksi koulun käytävälle sijoitetulta koneelta ja vanhemmat pääsevät samoihin tietoihin käsiksi vaikkapa työpaikaltaan tai kirjaston yleiseltä palvelupäätteeltä. Esiopetus lukuvuonna Päiväkoti Keltasirkussa on ovet avoimena lapsiperheille joka arkipäivä. Mukava seura ja yhteinen tekeminen ovat tärkeitä niin lapsille kuin vanhemmillekin kotitouhun vastapainoksi. Syksyllä 2008 aloittavat esiopetusvuotensa vuonna 2002 syntyneet lapset. Järvenpäässä lähetettiin väestörekisteristä saatujen tietojen perusteella tammikuun lopussa esiopetukseen ilmoittautumista koskeva Tervetuloa esiopetukseen -kirje 438 lapselle ja hänen huoltajalleen. Ilmoittautuminen päättyi helmikuun lopussa ja tuolloin ilmoittautuneita oli yhteensä 409, hiukan viime vuotta vähemmän. Suurin osa esiopetusikäisistä tarvitsee esiopetuksen lisäksi myös päivähoitoa. Esiopetusta annetaankin Järvenpäässä enimmäkseen kunnallisissa ja yksityisissä päiväkodeissa. Lukuvuonna eskarilaisia tulee kuitenkin ensimmäistä kertaa myös koulujen tiloihin. Valmistelun alla on aloittaa päivittäinen nelituntinen esiopetus ainakin Kinnarin ja Kyrölän kouluissa. Esiopetusta toteutetaan koulujen lukuvuoden aikana pääsääntöisesti koulujen loma-aikoja noudattaen. Esiopetusta koskeva kokonaistuntimäärä on 700 h/ lukuvuosi, joka ylittyy Järvenpäässä. n 8 Järvenpää kevät 2008

9 Teksti ja kuva Riitta Murtokare Järvenpään lukio koripallon Suomen mestari 2008 Järvenpään lukiossa alkoi koripallonvalmennuslinja syksyllä Toiminta onkin tuottanut nopeasti mainiota tulosta, sillä lukion koripallojoukkue saavutti maaliskuun alussa koululiikunnan SM-koripallosarjan Suomen mestaruuden Järvenpää selvitti alkukarsinnoista tiensä jatkopeleihin lohkovoittajana. Lohkossa pelasivat Munkkiniemen Yhteiskoulu (MYK), Suomalaisen Yhteiskoulu (SYK) sekä Pohjois-Haaga (PHYK). Aluefinaalit sekä lopputurnaus pelattiin Järvenpään lukiolla Aluefinaalissa vastaan tulivat Hyvinkään ja Nokian lukion joukkueet. Järvenpää lunasti pelipaikan finaaliin voittamalla molemmat koulut. Finaalipelissä vastaansa se sai Pohjois-Haagan Yhteiskoulun. Monien tiukkojen vaiheiden jälkeen Suomen Mestaruus -mitalit matkasivat Järvenpään lukiolle lukemin Lukion koripallonvalmennuslinjan aloittaessa syksyllä 2005 hakijoita linjalle oli reilu 10. Lukuvuonna linjalle valittiin jo 18 pelaajaa, joista peräti viisi on yltänyt ikäluokkansa maajoukkuetasolle. Toiminta on laajentunut vuosi vuodelta ja ensi lukuvuodeksi suunnitellaan jo toista koripallolinjaa. Urheilijoille ammattimaiset puitteet Järvenpään lukion koripallovalmentajana toimii liikunnanohjaaja Jarkko Lanu. Hän Kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen ja sivistystoimenjohtaja Marju Taurula onnittelivat voittoisaa koripallojoukkuetta Järvenpää-talolla. Seuraavana joukkueen tähtäimessä ovat MM-kisat. on suorittanut huippukoripallovalmentajan tutkinnon vuonna 2003 ja toiminut valmentajana 13 vuotta niin juniori- kuin aikuistasolla. Hän kertoo, että koripallovalmennuksen tavoitteena on luoda ammattimaiset puitteet urheilijoille. Urheilijan opiskelu, ravinto, lepo ja ajankäyttö pitää olla hallinnassa. Aikaisemmin Keski-Uudellamaalla asuvien huippu-urheilijoiden on pitänyt matkustaa Helsinkiin urheilulukioihin, mutta nyt Järvenpäässä pystytään järjestämään vähintäänkin samat puitteet. Tämä vuosi osoitti jo toimivuutensa, koska kolmessa vuodessa nostimme koulujoukkueen Suomen mestareiksi. Seuraavaksi tavoittelemme MM-kisapaikkaa, kehaisee valmentaja Jarkko Lanu. Koripalloilijat harjoittelevat 3 4 kertaa viikossa kouluaikana. He tekevät yhteistyötä Suomen Koripalloliiton, seuravalmentajien ja Koululiikuntaliiton kanssa. Kouluvuosi alkaa kilpailukauteen valmistautumisella, jatkuen kilpailukaudella ja päättyen nuorten maajoukkuetoimintaan ja kesäharjoitteluun valmistautumiseen. Harjoittelua painotetaan huomioiden eri kaudet. Jokainen harjoitus on kestoltaan 90 minuuttia. Harjoittelun vaatimustaso nousee vuosittain, mutta itse laatu ja teho etenevät yksilöllisesti nuoren urheilijan sisäisen kypsymisen myötä. Fyysistä kehittymistä seurataan testien avulla. Koripallo on yksi maailman harrastetuimmista pallopeleistä ja pääsy Euroopan, tai maailman, huipulle Suomesta on erittäin vaikeaa. Huipulle pyrkiviä nuoria on tuettava kaikin puolin ja kannustettava ja rohkaistava heitä kokeilemaan rajojaan urheilijoina, Lanu toteaa. n Järvenpään uimahalli ahkerassa käytössä Järvenpään peruskorjattu uimahalli avasi helmikuussa ovensa juuri sopivasti hiihtolomalaisten käyttöön ja se näkyikin kävijämäärissä. Ensimmäisinä päivinä hallissa kävi uimaria päivässä ja keskimäärin nyt aloituskuukausina kävijöitä on ollut päivässä. Maaliskuun loppuun mennessä uimahallissa on ollut kävijöitä jo yhteensä yli Uimahalli on mitoitettu noin asiakaskäynnille vuodessa, mihin nähden kävijämäärät ovat olleet nyt alkuaikoina hyvin korkeita. Uutuuden viehätyksen haihtuminen ja tuleva kesä tasoittanevat määrät kuitenkin tavoitetasolle. Anju Asunta Uimahallissa on tarjolla monia ryhmiä vauvauinnista painonhallintaan ja vesivoimistelusta hydrospinningiin. Järvenpään liikuntatoimi järjestää uimahallissa paljon erityyppistä vesiliikunnan ohjausta. Nyt kevään aikana henkilökunnan tavoitteena on ollut saada uimahallin perusrutiinit kulunvalvontoineen ja liikuntaohjauksineen sujuvasti rullaamaan. Opettelua uuden hallin käytössä on ollut niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin. Eläkeläisille ilmaistunnit Eläkeläiset pääsevät uimahalliin ilmaiseksi uimaan arkisin klo Tämä mahdollisuus onkin otettu kiitoksella vastaan, ja keskimäärin hallissa käy noin 50 ilmaisuimaria päivässä. Myös uudella kuntosalilla on ollut vilkasta: sielläkin on käynyt rautaa pumppaamassa liki 170 kuntoilijaa päivit- täin. Kuntosalin laitevalikoima on laaja ja monipuolinen. Ohjaaja on kuntosalissa antamassa harjoitteluvinkkejä ja opastamassa laitteiden käytössä lomakuukausia lukuunottamatta aina tiistai- ja keskiviikkoiltaisin ja lauantaiaamuisin. n Uimahalli avoinna arkisin klo viikonloppuisin klo uimahalli suljettu kesähuollon ajan Lisätietoa saat uimahallin palvelupisteeltä, p. (09) osoitteesta Lastu-työpajasta osviittaa perheiden palveluihin Järvenpään kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittisen tavoiteohjelman (Lastu) seurantaryhmä järjesti viime vuoden lopussa vanhemmille Internet-kyselyn ohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Kyselyyn vastasi reilut 200 henkilöä. Vastausten perusteella lasten ja nuorten elinympäristöt ja palvelut ovat kehittyneet hyvään suuntaan. Kriittisiä kommentteja esitettiin mm. liikenneturvallisuudesta. Maaliskuussa järjestettiin myös kaikille avoin Lastu-työpaja. Pajassa tehtiin ryhmätöitä: yksi ryhmä syventyi pikkulasten ja alakouluikäisten asioihin, toinen yläkoululaisten asioihin ja nuoret pohtivat kolmannessa ryhmässä asioita omalta kantiltaan. Suurennuslasin alla olivat lasten ja nuorten elämän turvallisuus ja terveys sekä niihin vaikuttaminen. Keskustelussa etsittiin erityisesti konkreettisia keino- ja parantaa asioita ilman lisäkustannuksia, mutta toki lisäksi esitettiin uutta rahoitusta edellyttäviä ratkaisuja. Eri ryhmien keskusteluissa nousi esiin keskenään yhteneviä seikkoja. Muun muassa vanhempien kasvatusvastuuta korostettiin: vanhemman on toimittava hyvänä esimerkkinä terveellisten, päihteettömien ja liikunnallisten elämäntapojen omaksumisessa. Samoin vanhempien tulisi tarvittaessa uskaltaa rajoittaa lasten tekemisiä ja puuttua selviin epäkohtiin. Kaupunkiympäristön siisteys ja viihtyisyys koettiin tärkeäksi, ja todettiin, että siihen voi jokainen omalla aktiivisella toiminnallaan vaikuttaa. Lisäpanostusta kaivattiin muun muassa lähipuistojen ja liikuntapaikkojen parantamiseen sekä kouluterveydenhuollon resurssien lisäämiseen. n Järvenpää kevät

10 Teksti Anju Asunta Järvenpään yöelämä turvallisemmaksi Järvenpäässä on viime vuodesta alkaen pureuduttu väkivallan taustatekijöihin, osana oikeusministeriön Rikoksentorjuntaneuvoston valmistelemaa kansallista väkivallan vähentämisohjelmaa. Hyvin usein väkivallan takana on alkoholi: istutaan iltaa, juodaan kaljaa ja heitetään läppää, kunnes joku ärtyy jostain varsin mitättömästä syystä ja silloin nyrkki heilahtaa. Järvenpään väkivallan vähentämisen pilottihankkeen olennaisinta antia on ollut yhteistyö eri paikallisviranomaisten kesken. Poliisi tuntee parhaiten tappelutilanteet, lääninhallitus myöntää anniskeluluvat, kaupungin terveyskeskus hoitaa potilaat ja sosiaalityöntekijät selvittelevät asiakkaidensa ongelmia: nyt eri alueiden asiantuntemusta on pyritty yhdistämään sellaisiin toimintatapoihin, joilla osa nujakoista voitaisiin torjua ennen kuin ne syntyvätkään. Esimerkiksi paikalliset anniskeluyrittäjät voivat vastuullisella toiminnallaan ehkäistä väkivaltaa. Ravintolassa ryypäten ei kenenkään pitäisi saada itseään holtittomaan kuntoon, sillä alkoholilainsäädäntö kieltää tarjoilun selvästi päihtyneille asiakkaille. Järvenpään tarjoilijoita, baarimikkoja ja ravintolapäälliköitä onkin kutsuttu muutamaan otteeseen yhteisiin tapaamisiin ravintoloiden omavalvonnan edistämiseksi. Nuorison juomiseen pyritään taas puuttumaan kouluissa tanskalaisen mallin pohjalta Suomen kouluihin sopivaksi muokatun oppimateriaalin avulla. Tavoitteena on nostaa erityisesti nuorten alkoholikokeilujen aloitusikää, sillä mitä nuorempana juomisen aloittaa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä joutuu siitä ongelmiin. Tänä keväänä Koivusaaren koulun seiskaluokilla testattiin materiaalia ja ensi syksynä se tulee kaikkien järvenpääläisten yläkoulun aloittaneiden oppilaiden ohjelmaan. Järvenpää näyttää suuntaa koko Suomelle, sillä sama materiaali on leviämässä Nuorten Akatemian kautta valtakunnalliseen käyttöön. Väkivallan vähentämisen hankkeessa on myös kehitetty väkivallan uhrien jatko-ohjausta ja pyritty näin ehkäisemään toistuvaa uhriutumista. Lisäksi on panostettu ikäihmisten turvallisuuden parantamiseen. n Hannakaisa Ryynänen Teksti Pirjo Latva-aho Kuva Anju Asunta Järvenpäässä paljon uutta yritysrakentamista Järvenpäässä toimivien yritysten lukumäärä on ylittänyt yrityksen merkkipaalun. Viime vuonna Järvenpäähän tuli 236 uutta yritystä. Useat näistä ovat pieniä yhden tai muutaman ihmisen yrityksiä, mutta mahtuu joukkoon keskisuuriakin työllistäjiä, esimerkiksi Lastenlääkäriasema Pikkujätti, kivi- ja betoniliike Kuusiluoto Oy ja metallialan yritys Kellomet Oy. Kaikkiaan uusissa yrityksissä oli noin 340 työpaikkaa. Samaan aikaan yrityksiä muutti pois tai lopetettiinkin, joten nettolisäystä Järvenpään työpaikkamäärään tuli reilun 150 työpaikan verran. Yritysten toimitilojen rakentamiseen haettiin rakennuslupia yhteensä yli kerrosneliötä. Erityisesti Vähänummen yritysalueella rakentaminen on ollut vilkasta viime aikoina. Uutta hallia nousee vauhdilla ja alue on saamassa uutta ilmettä. Vähänummelle on suunnitteilla saman kaltainen alueen kasvojenkohotusoperaatio kuin mikä Terholassa on toteutettu viime vuoden aikana. Viimeisiä tontteja viedään Wärtsilän, Vähänummen ja Jampan yritysalueilla on kaupungilla jäljellä enää kymmenen vapaata yritystonttia. Nämä tontit ovat vielä perinteistä edullista hintatasoa. Uusia yritysalueita ja nykyisten laajennuksia asemakaavoitetaan yleiskaavoitetuille alueille esimerkiksi Haarajoelle ja Purolaan. Uusia yritysalueita odoteltaessa nykyiset käytettävissä olevat alueet halutaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Tilaa rakentamiseen nykyisillä alueilla vielä on lähinnä yksityisessä omistuksessa olevilla tonteilla. Järvenpään pinta-ala on sen verran pieni, että on harkittava tarkoin, millaiseen yritystoimintaan tontteja luovutetaan. Kaupungin kannalta on tavoiteltavaa, että yritysalueiden yritysten tuotantotoiminnalla saataisiin aikaan mahdollisimman suuri arvonlisäys. Esimerkiksi tilojen rakentaminen lähinnä varastointitarkoituksiin ei ole kaupunkilaisten toimeentulon ja hyvinvoinnin kannalta kannattavaa, tehokkaan logistiikan ja tukkukaupan muodostaessa poikkeuksen. n Elinkeinojohtaja Pirjo Latva-aho iloitsee Vähänummen yritysalueen rakentumisesta ja sen monipuolisista uusista yrityksistä. Vesihuoltolaitoksesta Järvenpään Vesi Taikurinakin tunnettu Jarmo Luttinen kumppaneineen antoi havainnollista koulutusta järvenpääläisille ravintoloitsijoille alkoholin anniskelussa syntyvistä hankalista tilanteista ja niiden hoitamisesta. Järvenpään kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2008 Järvenpään vesihuoltolaitoksen uuden johtosäännön, jonka mukaan laitoksen nimeksi muutettiin Järvenpään kaupungin vesiliikelaitos, mikä näkyy toiminnassa lyhyesti Järvenpään Vesi -muodossa. Taksoihin ja toimitusehtoihin uusi nimi ja logo otetaan käyttöön uusien painatusten yhteydessä. Laitos on toiminut Järvenpään kaupungin omistamana liikelaitoksena vuodesta 2006 alkaen, eikä muutoksella ole vaikutusta laitoksen varsinaiseen toimintaan. Järvenpään Vesi on laatinut rakentajille ja veden kuluttajille vesioppaat, jotka otetaan käyttöön kevään aikana. Rakentajan opas on suunnattu lähinnä pientalorakentajille ja siitä saa perustietoa toimenpiteistä kiinteistön liittämiseksi laitoksen vesi- ja jätevesiverkostoon. Järvenpääläisen vesioppaassa kerrotaan perustietoa esimerkiksi veden laadusta, laskutuksesta ja vedenkulutuksen seurannasta. n Oppaita on saatavissa teknisen toimen palvelupisteestä (Seutulantie 12) Järvenpään Veden toimipisteistä (Seutulantie 12 ja Metsolantie 77) osoitteesta 10 Järvenpää kevät 2008

11 Nuoret kiinni koulutukseen ja työelämään kesätyö 2008 Alle 25-vuotiaille nuorille avataan ensi syksynä palvelupiste nuorten työpajatoiminnan yhteyteen Loimun kiinteistöön Kyrölään. Palvelupisteen tarkoituksena on ehkäistä ilman opiskelu- ja työpaikkaa olevien nuorten syrjäytymistä ohjaten heitä koulutukseen, työharjoitteluun ja työelämään. Koulutuksen ja työelämän välinen nivelvaihe on koko nuoren tulevaisuuden kannalta hyvin merkityksellinen. Ilman koulutusta ja työkokemusta jäävä nuori saattaa jäädä hiljalleen jumiin tilanteeseen, jossa työpaikan ja paremman tulevaisuuden saavuttaminen käyvät yhä vaikeammaksi, kertoo Pajatoiminnan esimies Päivi Pehkonen. Pyrimme nyt ensivaiheessa auttamaan erityisesti juuri peruskoulunsa päättäneitä nuoria löytämään itselleen toimivia suunnitelmia kouluttautumisen, ammatinvalinnan ja työllistymisen suhteen, Pehkonen kertoo. Käytännössä työpajojen toimintamuotoja kehitetään joustavampaan ja monipuolisempaan suuntaan. Työpajat voivat toimia nuorille esimerkiksi oppisopimuspaikkana. Myös uusia työharjoittelumuotoja etsitään yhdessä yritysten ja oppilaitosten kanssa. Teksti Tuula Alkula Resiinalla ei tarvitse sentään töihin mennä, mutta töitä on mahdollista saada Resinan kautta. KUUMA-kuntien yhteinen sijaisvälitysyksikkö on saanut uuden markkinointinimen ja logon. Resina-nimi on lyhenne rekrytointi- ja sijaisvälitysyksiköstä. Entisaikaan rautatieläiset kulkivat resiinalla ja usein auttoivat pulaan joutuneita. Nykyään Resina-henkilöstöpalvelut auttaa työyhteisöjä sijaisten hankinnassa. Osaavaa henkilöstöä äkillisiin, lyhytaikaisiin sijaisuuksiin Sijaisvälitysyksikön tehtävä on välittää kuukausipalkkaista varahenkilöstöä ja lyhytaikaisiin palvelussuhteisiin otettavaa henkilöstöä äkillisiin, lyhytaikaisiin henkilöstövajauksiin. Varahenkilöstöön kuuluu tällä hetkellä 4 sairaanhoitajaa, 4 lähihoitajaa sekä 3 lastenhoitajaa. Lisäksi Resinan listoilla on noin 220 terveydenhoitoalan ja noin 90 päivähoitoalan ammattilaista tai alan opiskelijaa, jotka tekevät lyhyitä sijaisuuksia, keikkatöitä. Viime marraskuussa tekemämme asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan toimintaamme, erityisesti asiakaspalveluumme, oltiin erittäin tyytyväisiä. Lähes 80 % vastanneista esimiehistä koki saaneensa Nuoret remontoivat Loimun työpajatiloja omaan käyttöönsä. Lisäksi suunnitelmissa on perustaa työpajojen yhteyteen 9. luokkalaisten koulupaja sekä kehittää nuorisoneuvolatoimintaa. Koulupajassa varmistetaan tukea tarvitsevien nuorten peruskoulun loppuun suorittaminen toiminnallisen oppimisen menetelmiä hyödyntäen. Nuorisoneuvola taas toimii matalan kynnyksen terveyspalveluna nuorille, jotka eivät enää kuulu kouluter- meiltä apua omaan työhönsä. Mielestäni olemme menossa oikein hyvään suuntaan, kertoo Resinan vetäjänä toimiva palvelupäällikkö Ritva Hyvärinen. Tällä hetkellä henkilöstöä välitetään Järvenpäässä, Tuusulassa ja Keravalla terveyskeskussairaalaan ja kotihoitoon, lisäksi Järvenpäässä ja Tuusulassa terveyskeskusten lääkärien vastaanottoihin ja ensiapuun. Resinan toiminta-alueeseen kuuluvat myös Järvenpäässä päivähoito, kotisairaala ja Pihlavistokoti, Tuusulassa Tuuskoto ja Keravalla palvelukeskus Hopeahovi. Mika Nuutinen veydenhoidon piiriin. Nuorisoneuvolassa annetaan perinteisen terveydenhoidon lisäksi apua nuorten päihde- ja mielenterveysongelmissa. Tavoitteena on saada tukea tarvitsevat nuoret hoidon piiriin ja itse aktiivisesti edistämään kuntoutumistaan. Työpajatoiminta, Loimun kiinteistö (Puistotie 27, Järvenpää). Tiedustelut puh. (09) n Resinan kautta apua henkilöstövajauksiin Katriina Kalmi Resina esitteli toimintaansa Sairaanhoitajapäivillä Tämän vuoden aikana toiminta laajenee Mäntsäläänkin. Keikkalaisuudesta joustoa työelämään Lähihoitaja Katja Alvas on työskennellyt keikkalaisena Resinassa lokakuusta 2007 lukien. Lyhytaikaisten sijaisuuksien tekeminen sopii hänelle hyvin perhesyiden vuoksi. Tällöin hän pystyy hyvin miehensä kanssa vuorottelemaan heidän kolmen lapsensa hoitamisessa. Alvas työskentelee Tuusulan kotihoidossa, vuodeosastoilla ja Tuuskodossa. Olen saanut Resinan kautta hyvin töitä ja palvelu on toiminut mielestäni joustavasti. Suosittelen keikkalaisena toimimista kaikille, jotka haluavat avartaa työkokemustaan, kertoo Alvas. n Kiinnostuitko? Tutustu Resinan toimintaan Jätä hakemus verkkosivuilla Käy haastattelussa ja jos hyvin menee, pääset Resinan sijaisrekisteriin ja mukaviin vaihteleviin töihin. Teksti Tuula Alkula 150 nuorta saa kaupungilta kesätöitä Tänä kesänä Järvenpään kaupunki palkkaa noin 150 koululaista ja opiskelijaa kaupungille kesätöihin. Kesätöitä on tarjolla muun muassa päivähoidossa, koti- ja laitoshoidossa, kirjastossa, nuorisotoimessa, viherpalveluissa ja liikuntatoimessa uimahallissa ja uimarannoilla. Kaikkiaan yli 600 nuorta haki kesätöitä kaupungilta. Lisää ahkeria käsiä tarvitaan työhön kuin työhön Nuoria tarvitaan monenlaisiin avustaviin tehtäviin, joihin ei välttämättä tarvita alan koulutusta. Kesätyöntekijän tehtäviä voivat olla esimerkiksi lasten tai vanhusten avustaminen pukemisessa, ulkoilussa ja muissa toimissa. Ulkotöihin päässeen kesätyöntekijän hommia saattavat taas olla vaikkapa viheralueiden kunnostustyöt, rikkaruohojen kitkeminen ja kasvien kastelu. Tänä kesänä palkkaamme kaksi nuorta päiväkodin avustaviin tehtäviin. Nuoret ovat erittäin motivoituneita ja ovat hyvin tarttuneet annettuihin tehtäviin. Usein he ovat jo valmiiksi kiinnostuneita lapsista ja päivähoitoalasta. Koko työyhteisömme on sitoutunut nuoren perehdyttämiseen ja opastamiseen. Tarkoitushan on, että nuori saa positiivisen kuvan lasten päivähoitotyöstä ja jopa tulevaisuudessa hakeutuisi alalle. Myös Palvelukortti-koulutuksesta on ollut hyötyä, koulutuspäivän pohjalta nuori osaa kysellä kaikenlaisia työelämän asioita, kertoo päiväkodin johtaja Marja-Leena Koskinen Nummenkylän päiväkodista. Palvelukorttikoulutuksella työelämän sääntöjä tutuksi Kesäksi palkatut nuoret osallistuvat Palvelukortti-koulutukseen kesäkuun alussa. Yhden päivän tietoiskun aikana perehdytään työelämän pelisääntöihin (työpaikan hakeminen, työhakemuksen tekeminen, työhaastattelu jne.) ja hyvään asiakaspalveluun. Nuori saa koulutuspäivästä itselleen palvelukortin, joka on hyödyksi nuoren hakiessa seuraavia työpaikkoja. Yrittäjä työllistä nuori Nuoret hakeutuvat kaupungin lisäksi moniin yrityksiin töihin. Tällöin yritykset ja yhdistykset voivat hakea kaupungilta kesätyöllistämistukea, joka tänä vuonna on 250 euroa/työllistetty nuori. Yrittäjä voi jättää hakemuksen kaupungille välisenä aikana. Lisätietoa tuen hakemisesta löytyy kaupungin nettisivuilta > Yrittäjät > Nuorten kesätyöllistämistuki. n Järvenpää kevät

12 Teksti Jenni Jusslin Yhteistyöllä tehdään koko kuntaa koskevia päätöksiä Kaupunginvaltuutetut istuvat kerran kuukaudessa maanantaisin Järvenpää-talossa turisemassa keskenään. Se on ainakin kuva, joka monille välittyy valtuutettujen toiminnasta. Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reino Taurovaara (sdp) ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaarina Wilskman (kok) tekevät kuitenkin paljon muutakin. Kaupunginvaltuutettuna olo on luottamustehtävä, johon pääsee kuntalaisten äänillä. Valtuutetut edustavat kuntalaisia ja hoitavat heidän asioitaan. On muistettava, että sen lisäksi, että valtuutetut edustavat kuntalaisia, he toimivat myös kaupungin työntekijöiden työnantajina. Kummastakin puolesta on pidettävä huolta, Kaarina Wilskman korostaa. Valtuutettujen työ ei ole kokopäiväistä. Elättääkseen itsensä ja perheensä sekä Taurovaara että Wilskman lähtevät seitsemän aikaan aamulla töihin. Taurovaaran työsarkaa on Loutin päiväkodin toiminnan pyörittäminen, Wilskman työskentelee Stakesilla projektipäällikkönä. Arkipäivien aikataulua jaetaan työn, perheen, valtuutetun toimen ja vapaa-ajan kesken. - Kaupunginhallitus kokoontuu joka maanantai valtuustoiltoja lukuunottamatta. Hallituskokouksia ennen järjestetään ryhmien kokoukset, joissa käydään esityslistalla olevat asiat läpi. Sen jälkeen seuraa varsinainen kokous, joka kestää useimmiten 2 3 tuntia. Viikolla järjestetään lisäksi työryhmien ja lautakuntien kokouksia, Reino Taurovaara kertoo. Äänestäminen ja yhteydenotto vaikuttavat Syksyllä lähestyvät kunnallisvaalit saavat valtuutetut pohtimaan äänestämisen merkitystä. Kuntaliiton huhtikuussa julkaiseman tiedotteen mukaan nuorimmista ikäluokista vain neljäkymmentä prosenttia aikoo äänestää. Alle kolmekymmentävuotiaita ehdokkaita on vaikeaa löytää. Työn ja perhe-elä- Anju Asunta Sateisena kevätaamunakin ennen omia päivätöitä yhteisten asioiden hoito vetää Kaarina Wilskmanin ja Reino Taurovaaran kaupungintalolle. Mainiosti mahdutaan saman varjon alle, valtuutetut nauravat. män vaatimukset ovat kiristyneet siinä määrin, että ymmärrän hyvin, miksei ehdokkaiksi lähdetä. Kun oman ikäisiä ehdokkaita ei ole, valtuutetut voidaan kokea itselle etäisiksi, muotoilee Taurovaara. Wilskmanin mukaan valtuutetut ja heidän päätöksensä määrittelevät sen, miten ja mitä hoidetaan, toimiva johto ja työntekijät taas päättävät kuinka se tehdään. Esimerkiksi terveydenhuoltoalalla työskentelevät tietävät parhaiten, kuinka asiat kannattaa asiakaskontaktissa hoitaa. Kuntalaisten yhteydenotot ovat tärkeitä. Kehittämisajatuksia ja ehdotuksia otetaan mielellään vastaan, aina ei itse hoksata miten asiat voisivat olla paremmin, muistuttaa Wilskman. Sekä Taurovaara että Wilskman kiittelevät kuntalaisten aktiivisuutta yhteydenotoissa. Puhelimitse ja sähköpostitse tulee toiveita ja ajatuksia runsaasti esimerkiksi ympäristöä koskien. Positiivisesti yllättänyt aloite löytyi yllättäen lukiossa opiskelevilta nuorilta. Järvenpään lukion yhteiskunnallisen vaikuttamisen opiskeluryhmä teki kuntalaisaloitteen Loutinkadun liikenneturvallisuudesta. Tällaiset käytännön tehtävät ovat Taurovaaran ja Wilskmanin mukaan paras tapa ohjata nuoria kiinnostumaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Yhteistyöllä saadaan tuloksia Järvenpään kaupunginvaltuutettuihin mahtuu väkeä niin SDP:n, Kokoomuksen, Keskustan, SKP:n, Vasemmistoliiton, Kristillisdemokraattien, Järvenpää 2000 Plus:n kuin Vihreidenkin listoilta. Puoluekanta ei kuitenkaan ehkäise yhteistyötä. Pitää olla joukkuepelaaja. Jos ajattelee, että kyllä minä tiedän ja kyllä minä osaan, muttei saa muita mukaan, on hieman väärillä jäljillä. Järvenpään valtuustossa on onneksi tällainen yhdessä tekemisen ilmapiiri, kuvailee Wilskman. Taurovaara yhtyy Wilskmanin ajatuksiin yhteistyöstä. Kaikessa päätöksenteossa pyritään yksimielisyyteen. On iso urakka tehdä koko kuntaa koskevia päätöksiä. Kokouksissa hiotaan suurta yhteisymmärrystä, Taurovaara muotoilee. Kaupungin budjetin laatiminen on yksi valtuutettujen suurimmista vastuutehtävistä. Vuosittain jaettavasta rahamäärästä oman osansa vievät lakisääteiset tehtävät, kuten koulujen kunnostukset. Ensin katsotaan mikä on talouden liikkumavara ennustamalla tulot, joista suurin tuloerä on verotulo. Suurin menoerä on kaupungin työntekijöiden palkat. Myös mahdolliset uudet toiminnot on rahoitettava, mainitsee Taurovaara ja jatkaa: Soisi, että voisimme jakaa tukia enemmänkin. Järjestötoiminta Järvenpäässä ansaitsisi lisää tukea, he tekevät tärkeää ennaltaehkäisevää työtä. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta oman valtuustoryhmän sisällä ja valtuustoryhmien välillä, valtuutettu voi tietenkin Wilskmanin mukaan äänestää myös oman ryhmästä poikkeavan kantansa mukaan. Päätöksissä pitää ottaa huomioon ennen kaikkea se, mikä on laillista ja realistista. Sen jälkeen aihetta pohditaan omaa aatetaustaa ja kaupungin arvoja, huolenpitoa, vastuuta, taloudellisuutta ja oikeudenmukaisuutta vasten, hän sanoo. n Osallistu Kuntavaaleihin ja muista äänestää ! > Kuntavaalit 2008 Teksti Jari Ahola Nuorisoparlamenttivaalit tulossa lokakuussa Järvenpään nuoret jakoivat huhtikuussa euron määrärahan Lasten ja Nuorten Ääni 08 -huippukokouksessa. Nuorten vaikuttamismahdollisuudet jatkuvat lokakuussa, kun kaupungissa järjestetään jo viidettä kertaa nuorisoparlamenttivaalit. Ilmari Piensoho vuotiailla järvenpääläisillä on oikeus asettua ehdolle ja vuotiailla on oikeus äänestää yksipäiväisessä vaalitilaisuudessa. Henkilökohtaisten äänimäärien perusteella nuorisoparlamenttiin valitaan vuosiksi varsinaista ja 10 varajäsentä. Ehdokkaiksi mielivien tulee saada tuekseen vähintään kahden muun ikätoverinsa kannatus. Ilmoittautumislomakkeita saat omalta koulultasi syyskuussa. Nuorisoparlamentin päätarkoituksena on tuoda nuorison näkemykset päättäjien Nuorten Ääni 08 -huippukokouksessa lapset ja nuoret pääsevät paitsi päättämään itseään koskevia asioita, myös harjoittelemaan esitysja kokouskäytäntöjä. tietoisuuteen muun muassa osallistumalla Järvenpään eri lautakuntien työskentelyyn. Lisäksi nuorisoparlamentti tekee aloitteita ja esityksiä sekä halutessaan järjestää nuorisotapahtumia kaupungissa. n 12 Järvenpää kevät 2008

13 Teksti: Leena Valkonen KUUMA turvaa asumista ja liikkumisen sujuvuutta Keski-Uudenmaan kuntien KUUMA-yhteistyössä yhtenä painopisteenä on sujuvan ja ympäristöystävällisen liikkumisen turvaaminen. Kuuden kunnan edunvalvojana KUUMA on tuonut alueen ääntä kuuluviin Helsingin seutua koskevissa liikennesuunnitelmissa. Ääntä on kuultukin, maan hallituksen budjetin kehysriihessä varattiin 235 miljoonaa euroa Helsinki Riihimäki-radan välityskyvyn lisäämiseen vuodesta 2011 alkaen. Rata-asiat ovat yksi esimerkki siitä, mitä yhteisellä tahdolla voidaan saada aikaan, sanoo KUU- MA-yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen. Tärkeintä on kuitenkin se, että KUUMAkunnat on otettu tasavertaisena neuvottelijana mukaan koko pääkaupunkiseutua koskevaan 14 kunnan yhteistoimintaan. Helsingin seudun kunnat ovat solmineet aiesopimuksen maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelmasta vuoteen Sen tavoitteena on edistää seudun tontti- ja asuntotarjontaa valtion ja kuntien yhteisin toimenpitein. Aiesopimuksen mukaan Helsingin seudulla tavoitellaan uuden asunnon rakentamista vuosittain. KUU- MA-kuntien osuus tästä tuotannosta olisi noin asuntoa vuodessa. Asumisen lisääminen edellyttää panostusta liikenneväyliin. Ohikulkutiet ja tärkeimmät poikittaisväylät tulisi saada rakenteille, Mononen painottaa. Ohikulkuteistä tärkeitä KUUMAlistauksessa ovat Klaukkalan ohikulkutie, Hyrylän Itäisen ohikulkutien jatke ja Keravantien parantaminen, Kehä IV, Järvenpää Nurmijärvi-yhteyden rakentaminen sekä Keravan logistiikka-alueen liittymän toteuttaminen Lahdentielle. Ne ovat tärkeitä paitsi asumisen, myös elinkeinoelämän kehittämisen ja alueen kilpailukyvyn kannalta. KUUMA-yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen luotsaa kuutta Keski-Uudenmaan kuntaa tulokselliseen yhteistyöhön. Yhteinen lippujärjestelmä ja kevytväyliä Tämän vuoden alusta käyttöön otettu Keski-Uudenmaan seutulippu on ollut menestys. Lipulla voi kulkea Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan sekä Hyvinkään ja Sipoon alueen bussiliikenteessä rajattomasti 30 päivän ajan. Lipulla voi matkustaa myös Keravalle ja Keravalta tietyillä YTV:n ulkopuolisilla vuoroilla ympäristökuntiin. Kirsi Monosen mukaan KUUMAkunnat ovat neuvotelleet lippuyhteistyöstä YTV:n kanssa ja selvitys kunnille aiheutuvista kustannuksista on valmistunut. Asiaa käsitellään kunnissa. Samoin joukkoliikenteen kokonaiskehittämistä pohditaan YTV:n kanssa. Esimerkiksi linja-autoliikenteen vaihtopaikat ovat puutteellisia ja linja-autoliikenteen sujuvuutta tulisi parantaa. Ruuhkamaksuista on ollut keskustelua ja ne vaikuttaisivat myös KUUMAalueen asukkaiden kukkaroon. KUUMA toimii yhteisenä edunvalvojana ruuhkamaksukysymyksessä. KUUMAn edustajat ovat nykyisin mukana kaikissa Helsingin seudun liikennesuunnittelua koskevissa työryhmissä. Se on alueen kannalta merkittävä asia, toteaa Mononen. KUUMA-kunnissa on noin 60 kevyen liikenteen kohdetta, jotka odottavat kunnostusta tai rakentamista. Niistä yksikään ei vielä sisälly tiepiirin suunnitelmiin. Kouluteiden turvallisuutta ja asioinnin sujuvuutta pidetään kunnissa tärkeänä. Kevyen liikenteen kärkihankelistalla on 14 kohdetta, joiden rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 13 miljoonaa euroa. KUUMA-faktoja KUUMA-kuntia ovat Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula. Alueella on lähes asukasta. Vuonna 2007 vahvistettiin alueen maankäytön kehityskuva ja vahvistettiin asuntopoliittinen ohjelma. Solmittiin sopimus yhteistoiminnasta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi. Sovittiin omistajapolitiikan linjauksista. Osallistuttiin aktiivisesti Helsingin seudun yhteistyöhön. Anju Asunta Yhteisiä palveluita KUUMAn yhtenä tavoitteena on ollut palvelujen järjestäminen seudullisena silloin, kun siitä on toiminnallista tai taloudellista hyötyä. Viime vuonna saatiin käyntiin muun muassa yhteinen talouspalvelu, sijaisvälitys ja hankintakeskus. Näitä palveluita on järjestetty isäntäkuntamallilla, jolloin yksi kunta organisoi palvelun ja muut kunnat ostavat niitä isäntäkunnalta. Näin osaaminen saadaan eri toiminnoissa entistä vahvemmaksi ja palvelu taloudellisesti hoidettua. Uusia yhteispalveluja on suunnitteilla ja valmistelu on loppusuoralla tietohallinnon, ympäristöpalvelujen ja työterveyshuollon osalta. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimessa on suunnitteilla useita yhteishankkeita. Kirsi Monosen mukaan KUUMAyhteistyön pohja on nyt rakennettu ja kuntapäättäjiltä odotetaan ratkaisevia päätöksiä yhteistyöhankkeisiin. KUUMAssa on takana ensimmäinen valtuustokausi ja sen satona on monia konkreettisia esityksiä ja myös päätöksiä yhteisistä palveluista. Tulevaisuuden suuntaviivoja kartoitetaan skenaariotyöpajoissa, jotka on jo käynnistetty. Yksi keskeinen tulevaisuuden kysymys on elinkeinoyhteistyö ja alueen kilpailukykystrategia. n Järvenpäässä kehitetään johtamisjärjestelmää Julkisten palveluiden kysyntä lisääntyy ja monimuotoistuu kaiken aikaa Järvenpään väestön kasvaessa ja ikääntyessä. Siksi Järvenpäässä aloitettiin vuonna 2005 kaupungin suunnitelmallinen johtamisjärjestelmän kehittämistyö. Tavoitteena Järvenpäässä on siirtyä vaiheittain prosessimaiseen organisaatioon seuraavan valtuustokauden vaihtuessa vuonna Nykyään kaupunki on organisoitunut toimialoittain linjaorganisaatioon, jossa eri palvelut on jaettu yleishallintoon sekä tekniseen toimialaan, sivistystoimialaan ja sosiaali- ja terveystoimialaan. Prosessimaisessa toimintatavassa palvelut järjestettäisiin joustaviksi toimintaketjuiksi asiakkaiden tarpeista lähtien, nykyiset toimialarajat ylittäen. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi -prosessi toimii Järvenpäässä pilottihankkeena, jossa rakennetaan prosessimainen toimintatapa ja testataan erilaisia käytäntöjä malliksi muulle kaupunkiorganisaatiolle. Johtamisjärjestelmän kehittämiseen sisältyy myös hallinto- ja johtosääntöjen uudistaminen, jossa muun muassa pyritään siirtämään osaa päätösvallasta ylemmiltä hallintoportailta lähemmäksi asiakkaita joustavan ja nopean palvelun varmistamiseksi. Samalla linjataan poliittisen johdon (vaaleilla valitut luottamushenkilöt) ja virkamiesjohdon välisiä rooleja. Poliittisen johdon asemaa pyritään vahvistamaan toiminnan linjaamisessa eli strategisessa johtamisessa. Toisaalta viranomaisille tulisi kuulumaan toteuttamistapojen valinta eli operatiivinen johto. Hallinto- ja johtosääntöluonnokset kiertävät huhti toukokuun aikana lautakunnissa ja muissa toimielimissä kommentoitavana. Tavoitteena on viimeistellä säännöt palautteen pohjalta kesän ja syksyn aikana ja ottaa ne käyttöön vuoden 2009 alussa. n Järvenpää kevät

14 Kesä 2008 kulttuuri & vapaa-aika Teksti Outi Kirkkopelto Kylään Pikku- Ainolle! Valtuustonkatu 11:ssa sijaitseva romanttinen vaaleanpunainen puutalo kutsuu jälleen kesällä vieraakseen pikkuväkeä. Kuvataidekoulun lomaillessa huvila muuttuu Pikku-Ainon Kodiksi, järvenpääläisen Kristiina Louhen Aino-kirjojen mukaan. Pikku-Ainon Kodin ohjelmassa on joka päivä satutunti, leikki- ja lauluhetki sekä askartelua. Pieniä näytelmiäkin saattaa syntyä roolipukujen kera. Askartelussa on rajana vain mielikuvitus: Pikku-Ainon Kodissa voi kokeilla vaikkapa kankaan värjäämistä, savitöitä, paperimassatöitä, korujen tekoa tai huovuttamista. Viikoittain vaihtuvan teematoiminnan lisäksi järjestetään yllätysohjelmaa sekä taiteilijavierailuja. Kesän aikana tutustutaan myös erilaisiin vanhoihin sekä uudempiinkin käsityötapoihin, kuten pitsinnypläykseen, rottinkitöihin ja helmikudontaan. Tämän kesän uutena asiana Pikku- Ainon Kodissa järjestetään viikoittain vanhuksille ja lapsille yhteistä puuhaa. Yhteinen tekeminen voi pitää sisällään tarinoita mummojen ja vaarien omasta lapsuudesta, pientä askartelua tai musisointia. Pikku-Ainon Kodissa toimii myös pikkuruinen kahvila, josta saa mehua, teetä, kahvia ja pientä purtavaa, esimerkiksi Pikku-Ainon piparkakkuja! Omia eväitä voi toki myös nauttia ja pihan grilli on kaikkien vieraiden käytössä. Mukaansa muistoksi päivästä Pikku-Ainon kodissa voi hankkia vaikkapa Pikku-Aino-kirjoja tai paperinukke-julisteen. Äläkä unohda lähettää kaverillesi Pikku-Ainon postikorttia! n Mikko Mannila Pitkään suunnitteilla olleet Järvenpään taidemuseon laajennustyö ja uuden säilytystilan rakentaminen ovat vihdoinkin päässeet alkamaan. Työn vuoksi taidemuseo on suljettu tämän vuoden. Keväällä 2009 avataan entistäkin laajempi näyttelytila yleisölle ja avajaisnäyttelystäkin on jo puhuttu, mutta se jääköön vielä salaisuudeksi. Sen sijaan muut Järvenpään kulttuurikohteet ovat kesällä avoimena yleisölle. Alvar Aallon säveltäjä Joonas Kokkoselle suunnittelema moderni koti, Villa Kokkonen, on auki aina torstaista sunnuntaihin. Kesän ohjelmassa on muun muassa konsertteja ja elokuussa arkkitehtuuriaiheisia työpajoja lapsille ja nuorille. Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin entisen kotitalon Aholan esineistöä on inventoitu jo useampia vuosia ja nyt kokoelma on saatu yksiin kansiin. Viimeisimmät inventoidut tulokkaat ovat olleet Venny Soldan-Brofeldtin paperista leikkaamat herkät lumihiutaleet, omenakuviot, puut ja puput, jotka haluttiin turvallisesti säilyttää myös jälkipolvien katsottavana. Aholassa Sanalla ja siveltimellä -näyttelyssä onkin kesäkauden ajan esillä osa paperileikkauskuvioiden konservointiprosessista. n Teksti Nina Robbins Taidemuseota kunnostetaan, muut kulttuurikohteet avoinna Ahola Sibeliuksenväylä 57 p. (09) Avoinna: , ti su klo Suljettu: Villa Kokkonen Tuulimyllyntie 5 p. (09) Avoinna: , to su klo Suljettu: 16.5., , Sisäänpääsy 4,50 / 2 euroa Ilmaiseksi sisään Järvenpää-päivänä ja kansainvälisenä museopäivänä Villa Cooperin irtaimisto inventoitiin ja pakattiin pois remontin tieltä. Osa kauniista esineistä on edelleen nähtävänä Käsintekijöiden myyntinäyttelyssä sen avauduttua. Villa Cooper mattotehtailijalta käsintekijöille Yli satavuotiasta Villa Cooperia kunnostetaan parhaillaan Järvenpään käsintekijöiden myyntinäyttelykäyttöön. Vaikka huvilan syntyvaiheet liittyvätkin kiinteästi Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön, on Cooperien perheen pitkä omistajuus tehnyt rakennuksesta myös osan Järvenpään teollisuus- ja tekstiilihistoriaa. Käsintekijöiden myyntinäyttely yhdistää hienosti huvilan vaiheet tähän päivään ja tarjoaa avauduttuaan järvenpääläisille mahdollisuuden nauttia hirsihuvilan tunnelmasta. Vuonna 1904 rakennettu huvila sijaitsi alun perin muiden taiteilijakotien naapurissa Järvenpään kartanon mailla. Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli huvilan lääkäri ja taiteilija Gösta Enckellin perheelle, Sibeliusten Ainolan sisarhuvilana. Enckellien luovuttua huvilasta se päätyi Järvenpään kartanon omistukseen. Kartanon viimeinen omistaja Bjarne Westermarck siirrätti huvilan nykyiselle tontilleen 1910-luvun lopussa luvun Teksti ja kuva Hanna Nikander alussa huvila siirtyi edelleen mattotehtailija Edvard Cooperille ja hänen vaimolleen Agnetalle. Agneta Cooper lahjoitti huvilan Järvenpään kaupungille vuonna 1973 ja lopullisesti se päätyi kaupungin hallintaan vuonna Huvilan käyttötarkoituksen muutos asuinrakennuksesta yleiseksi näyttelyja myyntitilaksi on haastavaa. Esimerkiksi esteettömyys, sähkö- ja paloturvallisuus sekä ilmanvaihto vaativat tarkkaa harkintaa, jotta huvilan rakennushistoriallinen arvo säilyy. Myyntinäyttelyn oheen tulee kaksi historianurkkausta, joiden avulla yleisö voi aistia talon 1940-lukulaista tunnelmaa ja perehtyä rakennuksen ja sen asukkaiden vaiheisiin. Villa Cooper (Myllytie 14) avataan yleisölle remontin valmistuttua kesällä Huvilan historiaa käsitellään myös Prisman rantagalleriaan kootussa Villa Cooper -näyttelyssä , jossa Cooperin perheen koti avautuu kävijälle valokuvin ja esinein. n Kumitehtaan johtaja P. Kaiskon 1930-luvulla saksalaisten jugend-tyylisten mallipiirustusten mukaan rakennuttama huvila on lasten käytössä kesät ja talvet. Talvisin huvilassa toimii kuvataidekoulu, kesällä Pikku-Ainon puuhat valtaavat talon. Teksti Outi Kirkkopelto Suviranta avaa ovensa vierailijoille Pikku-Ainon koti on avoinna: ti pe klo (suljettu juhannusaattona) alkaen avoinna ryhmille sopimuksen mukaan lisätietoja p. (09) tai (09) Taidemaalari Eero Järnefeltin ( ) ateljeekoti Suviranta avaa jälleen ovensa vierailijoille heinä elokuun vaihteessa Tuusulanjärven Kamarimusiikkijuhlien yhteydessä. Eero Järnefelt, yksi kultakauden tärkeimmistä taidemaalareistamme, rakennutti ateljeekotinsa Tuusulanjärven rantaan itselleen työtilaksi ja perheelleen kodiksi vuonna Eero Järnefelt tunnetaan paitsi Suomen virallisena muotokuvamaalarina ja Kolin maisemien ikuistajana myös taitavana luontokuvaajana. Monet Järnefeltin teosten aiheet löytyivät kotipiiristä, Tuusulanjärveltä: rannoilla kasvavat rentukat, silkkiuikku ja sammakko. Järnefelt toimi myös Helsingin yliopiston piirustustaidon pitkäaikaisena professoriopettajana. Arkkitehti Usko Nyströmin suunnittelema Suviranta on edelleen suvun omistuksessa ja yksityiskotina. n Mahdollisuus vierailla Suvirannassa: kamarimusiikkikonsertissa to opastetuilla vierailukäynneillä ke 30.7., pe 1.8., la 2.8. varaukset ja tiedustelut Järvenpään matkailupalvelusta, p. (09) tai kesäkuun alusta lähtien matkailun kesäinfosta, p. (09) Järvenpää kevät 2008

15 Kesäajan toiminta kaupungin toimipaikoissa Järvenpään kaupungintalon ja Seutulatalon asiakaspalvelupisteet Asiakaspalvelupisteet avoinna ma pe klo 9 15, to klo 9 18, pe klo Palvelupisteet ovat suljettuja Puhelinvaihde (09) toimii normaalisti koko kesän. Kesäsulun aikana vaihteesta voi kysyä välttämättömien palveluiden osalta ajanvarausmahdollisuutta. Teknisen toimialan yhteydenotot sulkuaikaan puh. (09) Terveyskeskusvastaanotot Kaikkien väestövastuualueiden lääkäri- ja sairaanhoitajavastaanotot Myllytien terveysasemalla (Myllytie 13). Ajanvaraukset ma pe klo 8 10 Myllytien terveysaseman väestövastuusairaanhoitajien numeroista. Sairaanhoitajien päivystysvastaanotot arkipäivisin ilman ajanvarausta klo Terveysaseman neuvontapuhelin (09) ma to klo 10 16, pe Ensiapu klo 8 22 Vanhankylänniemen terveysasemalla (Annitädintie). Ohjeellinen ajanvaraus, puh. (09) Ensiapu öisin klo 22 8 Hyvinkään sairaalassa, puh. (019) (Sairaalakatu 1, Hyvinkää). RöntgenVanhankylänniemen terveysasemalla ma to klo , pe klo Ajanvaraus röntgeniin ma to klo 14 15, puh. (09) Laboratorio ajanvarauksella ma pe klo ja pe klo Vanhankylänniemen terveysasemalla. INR-tutkimukset jonotusnumerolla ti ja ke klo Ajanvaraus ma to klo13 15, puh. (09) HUOM! Myllytien laboratorio suljettu Muita sosiaali- ja terveyspalveluja Työterveyshuolto suljettu ajalla Mielenterveys- ja päihdeyksikkö toimii normaalisti koko kesäajan. Neuvolassa Jampassa ja Myllytiellä pääasiassa vain äitiysneuvolatoimintaa. Perheneuvola suljettu Mannilantien hammashoitola suljettu Jampan hammashoitola toimii normaalisti. Ajanvaraus ma to klo , pe 8 14, puh. (09) Särkypäivystys arkipäivisin Jampan hammashoitolassa ajanvarauksella puh. (09) Myllytien työ- ja toimintakeskus suljettu Työllisyysyksikkö suljettu Järvenpää-talo Järvenpää-talo on suljettu , Järvenpään kaupungin kirjasto Pääkirjasto avoinna ma to klo 10 20, pe klo 10 18, la ja aattopäivinä klo 10 15, lehtilukusali su klo Haarajoen kirjasto ti ja to pääkirjasto avoinna ma to klo 12 19, pe klo 10 16, la ja su suljettu Haarajoen kirjasto ti Uimahalli Merja Alten Teknisen toimialan palvelupisteen henkilökunta Seutulantie 12:ssa auttaa mielellään esimerkiksi kaavoitus- ja mittauskysymyksissä, rakennus- ym. lupa-asioissa sekä jätehuollon muutostarpeissa. Avoinna ma pe klo 6 21, la su sekä arkipyhäisin klo Suljettuna vuosi/takuuhuollon vuoksi Myös liikuntahalli on ko. ajan suljettu. Peruskoulun ja lukion lukuvuoden työajat Rokkihotellissa majapaikka nuorisobändeille Järvenpääläisbändien harjoitusmahdollisuudet kaksinkertaistuivat vuodenvaihteessa. Legendaarisen Dahlin kiinteistön seuraksi saatiin upouusi bändikeskus, Rokkihotelli, Nummenkylän Tuottajankadun varteen. Nyt kaupungin nuoriso- ja kulttuuripalveluilla on Järvenpäässä tarjolla yhteensä 18 kämpän verran treenitilaa kevyen musiikin harrastajille. Soittimet ja vahvistimet täytyy bänditaloissa harjoittelevilla olla kuitenkin omasta takaa. Treenivuoroja myönnettäessä etusijalla ovat järvenpääläiset, keski-iältään alle 20-vuotiaiden muusikoiden ryhmät. Vapaita harjoitteluaikoja voi tiedustella kaupungin nuorisotoimistosta, p. (09) Kyrölän nuorisotalo kuntoon kesän aikana Reilut 15 vuotta toiminut Kyrölän nuorisotalo Loimu remontoidaan touko syyskuun aikana opetusministeriön perusparannusrahan avustamana. Loimunuorten toiveet otetaan mahdollisuuksien mukaan remontissa huomioon, esimerkiksi sisustuksen väreissä ja hankittavissa kalusteissa. Osa maalausurakoista myös hoidetaan omin voimin. Syksyllä toiminta pääsee alkuun miltei normaalin aikataulun puitteissa. Nuoret kesäksi Ulkonuorkkaan Järvenpään kaupungin varsinaiset nuorisotilat suljetaan kesäksi, mutta toiminta jatkuu. Nuorisotyöntekijät ampaisevat täyteen lastatuilla autoillaan aurinkoiseen ulkoilmaan ja perustavat Ulkonuorkan, kalustetun teltan peleineen ja mehukannuineen. Ulkonuorkka toimii touko-, kesä- ja elokuussa kaksi kertaa viikossa Rantapuistossa sekä kerran viikossa kiertämällä eri kaupunginosia. Toiminta on tarkoitettu erityisesti vuotiaille nuorille, mutta kaikki ovat tervetulleita. Osallistuminen on maksutonta ja vapaaehtoista eikä ilmoittautumista tarvita. Ulkonuorkan avajaisia vietetään Järvenpää-päivänä kävelykatu Jannella lauantaina klo Tarjolla mehua sekä tietoa nuorisopalveluiden toiminnasta aikatauluineen. Varhaisnuoret Varnuilemaan Perinteisen, vuotiaille järjestetyn nuorisotalotoiminnan lisäksi järvenpääläisen nuorisotyön arkeen ovat pysyvästi tulleet Varnut varhaisnuorisokerhot. Varnuissa järjestetään vuotiaille monipuolista toimintaa Haarajoella, Jampassa, Kyrölässä, Mankalassa ja Myllytiellä yhteensä 10 kertaa viikossa. Kesäaikaan Varnut eivät toimi, mutta varnulaisille on kolme päiväleiriä ja yksi yön yli kestävä leiri Niemennokassa kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Lisätietoa leireistä saat nuorisopalvelujen kotisivuilta ja koulujen kautta jaetuista esitteistä. Vapaita paikkoja voi tiedustella vielä toukokuussa. Puistorock 08 su klo 12 Järvenpään ja ympäristökuntien nuorisolle on tarjolla laadukasta ilmaisrockia Vanhankylänniemessä perinteisen kesäkuun sijasta elokuisena sunnuntaina Järjestäjät haluavat tuoda kahdelle lavalle ensisijaisesti paikallista osaamista. Päälavan esiintyjinä kuullaan Ancara, Edward, Pohjoinen Kuri, SamO yell ja Tera. Sivulavan bändeinä esiintyvä Late of Mind, Flavorite, Harassment Service sekä Jerkstars. Puistorockia järjestävää työryhmää tukevat kaupungin nuoriso- ja kulttuuritoimi, Srk:n nuorisotyö, Kypärä Ry, nuorisoparlamentti sekä paikalliset Lions Clubit. n Ulkonuorkat ovat nuorisopalvelujen uusin aluevaltaus. Niihin voi käydä tutustumassa touko kesäkuussa ja elokuussa vaikkapa Rantapuistossa. Koulu alkaa ma klo 9 luokilla 1 7 ja klo 10 luokilla 8 9. Lukion jaksot ja muut ajat, ks. Järvenpää kevät

16 Kesä 2008 kulttuuri & vapaa-aika Teksti Outi Kirkkopelto Järvenpää soi kesällä 2008 Kesä tuo Järvenpään kaduille ja konserttipaikkoihin laadukkaat musiikkitapahtumat nautittavaksi niin järvenpääläisille kuin muualta tulleillekin musiikin ystäville. Juhannuksen jälkeisellä viikolla kaupungin valtaa blues ja heinä elokuun vaihteessa tunnelmoidaan kamarimusiikin säestyksellä. Puistoblues vaalii perinteitä Euroopan johtavaksi bluesfestivaaliksi kasvaneen Puistobluesin valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa ja pääkonsertin esiintyjät on lyöty lukkoon. Myös klubien ja blueskadun kattaus valmistuu lähiaikoina. Viime vuoden onnistuneen 30-vuotisfestivaalin pohjalta on ollut hyvä rakentaa tämän kesän tapahtumaa. Korkeatasoinen pääkonsertti eli tasokkaat bändit ja hyvä tunnelma ovat pääroolissa tänäkin vuonna, kertoo Puistobluesin festivaalipäällikkö Jouni Hyytiäinen. Puistobluesin pääkonsertti tarjoaa kuulijoilleen tasokasta perinteistä bluesia. Vanhankylänniemessä soittavat yli genrerajojen arvostettu singer-songwriter Delbert McClinton, 2000-luvulla neljä kertaa vuoden blueskitaristiksi valittu Duke Robillard, klassista Delta Bluesia edustava Big Jack Johnson sekä perinteitä kunnioittavaa bluesrockia soittava Julian Sas. Pääkonsertin kotimaisesta bluesista vastaava Erja Lyytinen on yksi Suomen tunnetuimmista ja lahjakkaimmista bluesmuusikoista. Hän on noussut viime vuosina vauhdilla myös kansainvälisille estradeille. Lyytinen julkaisee pääkonsertissa uuden Grip of The Blues -albuminsa. Puistobluesin esiintyjäkaartiin kuuluu tänä kesänä muiden muassa Julian Sas. Fiilikset ovat valmisteluissa todella hyvät ja ensimmäisten vastuuhenkilö- ja talkoolaispalaverien jälkeen voi todeta, että myös diggarihenki kukoistaa, iloitsee Hyytiäinen. Talkoovoimin järjestettävä Puistoblues työllistää vuosittain lähes 600 hengen organisaation. Järvenpäässä tapahtuu Kamarimusiikkia sydänverellä Tuusulanjärven kamarimusiikki laajenee tänä vuonna seitsemänpäiväiseksi yhteensä 20 konsertin tapahtumaksi. Luvassa on ennakkoluulot ja vakiintuneet käytännöt ylittävää kamarimusiikkia Tuusulanjärven ympäristön konserttipaikoissa. Kolmen vuoden tauon jälkeen musiikkia kuullaan tänä kesänä myös Ainolassa. Festivaalin taiteellinen johtaja Pekka Kuusisto on ottanut teemakseen Sydänverellä. Musiikin ja tunteen suhdetta kartoitetaan synkimmistä epätoivon syövereistä kirkkaisiin onnen hetkiin. Teema antaa monenlaisia mahdollisuuksia musiikille koskettaa kuulijaa onhan luonteeltaan intiimin kamarimusiikin keskeisimpiä elementtejä nimenomaan vuorovaikutus, kertoo Tuusulanjärven kamarimusiikin toiminnanjohtaja Aleksi Malmberg. Konserteissa kuullaan muiden muassa kamariorkestereiden aatelistoon kuuluvaa Virtuosi di Kuhmoa sekä Hilja Grönforsin romanimusiikin yhtyettä. Anne Sofie Von Otter esiintyy yhdessä Pekka Kuusiston ja pianisti Bengt Forsbergin kanssa perjantaina 1.8. Järvenpää-talossa ja lauantaina 2.8. Ainolassa. Muita kansainvälisiä odotettuja huippumuusikoita ovat Kamarimusiikki-festivaalin kohokohtiin kuuluu kansainvälisesti maailman tunnetuimpiin lukeutuva mezzosopraano Anne Sofie von Otterin vierailu. Matthew Hunt (klarinetti) ja Alasdair Beatson (piano). Suomalaisista odotan itse esimerkiksi Meta4:n, Jorma Hynnisen, Jarmo Saaren sekä Iiro Rantalan esiintymisiä, toteaa Malmberg. Yksi merkkitapahtuma festivaalilla on Aamu Songin Reddress-teoksen kolme esitystä, jotka tarjoavat täysin uudenlaisen konserttikokemuksen. Festivaalin päätöskonsertissa lauantaina kurkistetaan jo seuraavan kesän teemaan, kun ohjelmassa on japanilaiseen Tanabata-taruun perustuva musiikkia ja videotaidetta yhdistävä esitys. n Lisätietoja: NÄYTTELYITÄ Näyttelytila Järnätti Piirustusluokka: mm. Hanne Lindström, Maarit Malin-Pötry, Jari Järnström, Maaria Märkälä, Timo Partanen, Reijo Puranen, Veera Saurama, Jukka Kinanen Teri-Säätiö Tero Annanolli, maalauksia Buchholzilaisen taiteilijan näyttely Vuoden 2007 kulttuurijärvenpääläinen Tuula Siltasari, maalauksia Serguei Zlenko, maalauksia Ahola Sanalla ja siveltimellä -näyttely, ilmaiseksi sisään ja Villa Kokkonen Alvar Aallon suunnittelema, säveltäjä Joonas Kokkosen taiteilijakoti. Ilmaiseksi sisään ja Kirjasto YK:n Sanitaatio-vuoden kiertonäyttely Salarakkaan häätö Prisman Rantagalleria Kulttuurihistoriallinen esine- ja kuvanäyttely Villa Cooperin vaiheista TAPAHTUMIA KÄVELYKATU JANNELLA Kansainvälinen kävelykatupäivä - Lapsiperheille mm. Pressan katit konserttia ym Lasten Teatterihetki, klo Järvenpään Teatterin vetämänä 5.7. Lasten Teatterihetki, klo Järvenpään Teatterin vetämänä 12.7 Lasten Teatterihetki, klo Järvenpään Teatterin vetämänä Yhteislaulutilaisuus, laulattajina Jani Uhlenius ja Auvo Autio Tanssiopetusta nuorille ja vähän vanhemmillekin Tanssiopetusta nuorille ja vähän vanhemmillekin Jannen Jamit Nuorten tapahtuma - paikalliset bändit esittelevät osaamistaan 9.8. Lasten Teatterihetki, klo Järvenpään Teatterin vetämänä 9.8. Yhteislaulutilaisuus, laulattajina Jani Uhlenius ja Auvo Autio Katu Jazz by Jani Uhlenius Maa Elää -toritapahtuma MUSIIKKITAPAHTUMIA Kevätillan Kamarimusiikkia, Kallio-Kuninkalan Leonora-sali Kallio-Kuninkalan Musiikkifestivaalit Puistoblues Tuusulanjärven Kamarimusiikki Puistorock 08 Vanhankylänniemessä MUITA TAPAHTUMIA Järvenpää-päivä Venny Startti, Keväinen liikuntatapahtuma Tuusulanjärven kulttuurimaisemissa - pyöräillen, rullaluistellen tai sauvakävellen Schools in Torikoris Harrastus tapahtuma LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIVIIKKO SUB Nuorisodisco Myllytie 3:n nuorisotalolla Kypärän bändi-ilta K Ulkonuorkka Jannella, nuorisobändejä Punaisella torilla ja Dance Dome -tanssitapahtuma liikuntahallilla Äitienpäiväjuhla Järvenpää-talolla klo Eskarit kukittavat Sibeliuspatsaan klo 9.00, Mikko Perkoilan eskarikonsertti Sibeliussalissa klo Mikko Perkoilan ja Pienisuuriseikkailun alakoulukonsertit Sub 08 fillarointi Tuusulanjärven ympäri Mikko Perkoilan ja Pienisuuriseikkailun alakoulukonsertit Hevi Heaven -bändi-ilta Seurakunnan liikuntahallissa klo Mikko Perkoilan ja Pienisuuriseikkailun alakoulukonsertit Trubaduuriklubi Myllytie 3:n nuorisotalolla Futiksen pienpeliturnaus nuorille ja aikuisille Skate or Not -skeittitapahtuma jäähallin skeittipuistossa Oikeudet muutoksiin pidätetään. Lisätietoja:

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma

Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma Vaskitien päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä porrastaen, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen ja turvallisen vuorovaikutusilmapiirin. Pienryhmä

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen

Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen Tervetuloa esiopetuksen esittelytilaisuuteen 16.1.2018 Keravan varhaiskasvatus Mitä esiopetus on? Esiopetusvuosi on tärkeä vaihe lapsen elämässä ennen koulun aloittamista. Esiopetuksen tehtävänä on yhteistyössä

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja

Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja 2018 Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja 161 ruotsinkielistä (peruskouluikäisiä n 900) 21%

Lisätiedot

Hyvä kauniaislainen! Tällä kyselyllä haluamme selvittää mielipiteesi kaupungin palveluista. Kiitämme Sinua arvokkaasta tutkimusavustasi!

Hyvä kauniaislainen! Tällä kyselyllä haluamme selvittää mielipiteesi kaupungin palveluista. Kiitämme Sinua arvokkaasta tutkimusavustasi! ASUKASKYSELY 2016 2 Hyvä kauniaislainen! Tällä kyselyllä haluamme selvittää mielipiteesi kaupungin palveluista. Kiitämme Sinua arvokkaasta tutkimusavustasi! 1. MITEN TÄRKEINÄ PIDÄT ALLA MAINITTUJA HYVINVOINTIIN

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE. Joulun aika ja kauden käännös JOULUN AIKA. KUNTOJUMPAT (yli 15v.) Järvenpään Voimistelijat ry 2/2014-2015 27.11.14

JÄSENTIEDOTE. Joulun aika ja kauden käännös JOULUN AIKA. KUNTOJUMPAT (yli 15v.) Järvenpään Voimistelijat ry 2/2014-2015 27.11.14 JÄSENTIEDOTE Järvenpään Voimistelijat ry 2/2014-2015 27.11.14 Joulun aika ja kauden käännös Kiitos kaikille jäsenille, taustajoukoille ja yhteistyökumppaneille syyskaudesta. Järvenpään Voimistelijoiden

Lisätiedot

Kysely huoltajille Järvenpään perusopetuspalveluista 2018

Kysely huoltajille Järvenpään perusopetuspalveluista 2018 Kysely huoltajille Järvenpään perusopetuspalveluista 2018 1. Lapseni koulu? Anttilan koulu Haarajoen koulu 100% Harjulan koulu (sis.vihtakadun yksikkö) Juholan koulu Järvenpään Yhteiskoulu Kartanon koulu

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA

HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA HELSINGIN UIMARIT URHEILULLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN EDISTÄMINEN SEURASSA LISÄÄ LIIKUNTAA PÄIVÄÄN JA VIIKKOON VANHEMMAT UIVAT UI KESÄKSI KUNTOON - KAMPANJAN MERKEISSÄ KUUKAUDEN AJAN, TAVOITELLEN VESILIIKUNTAMINUUTTEJA

Lisätiedot

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Perusopetuskysely Koko perusopetus Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Perusopetuskysely Koko perusopetus Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 22.5. 4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot

Lisätiedot

Vetelin kunnan OPS-kyselyn yhteenveto. Arvoilta vanhempainilta

Vetelin kunnan OPS-kyselyn yhteenveto. Arvoilta vanhempainilta Vetelin kunnan OPS-kyselyn yhteenveto Arvoilta 24.3.2015 vanhempainilta 3.9.2015 Huoltajien ja henkilökunnan vastauksia yhteensä 91 kpl. Oppilaat vastasivat luokittain ja vastauksia tuli yhteensä 24. 1.

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista

Kemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista Kemin kaupunkistrategian 2030 valmistelu Kuntalaisten osallistaminen Yhteenveto kyselyjen tuloksista 24.10.2017 Kuntalaisten osallistaminen KYSELYT INNODUEL-SOVELLUKSELLA: Lukiolaiset: Millaisessa Kemissä

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6 Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

TET työelämä tutuksi. Juniori kohtaa seniorin

TET työelämä tutuksi. Juniori kohtaa seniorin TET työelämä tutuksi Juniori kohtaa seniorin Työelämä tutuksi TET eli työelämään tutustuminen on yläasteen ja lukion oppilaille järjestettävä opetussuunnitelman mukainen työelämään tutustumisjakso. Sen

Lisätiedot

ARJEN PELASTAJAT: ATK-OHJAUSTA IKÄIHMISILLE

ARJEN PELASTAJAT: ATK-OHJAUSTA IKÄIHMISILLE ARJEN PELASTAJAT: ATK-OHJAUSTA IKÄIHMISILLE Arjen pelastajat - Klubitalo Tönäri Tönäri valitsi kehittämisen kohteeksi ikäihmisten atk-kurssin Valmistelu: Pilotti 8.10. 3.12.2015 Idean esittely mahdolliselle

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY Sisältö: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointilautakunta Lautakunnan alaiset jaostot Sote-neuvottelukunta Toimialan organisoituminen Palvelualueiden toiminnot

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA

YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA HOVIRINNAN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKASVATUSSUUNNITELMA TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET: ENERGIAN SÄÄSTÄMINEN VEDEN SÄÄSTÄMINEN JÄTTEIDEN KIERRÄTYS LUONTOSUHTEIDEN EDISTÄMINEN ( METSÄRETKET YM.) TURVALLISUUDEN

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

KYSELYN TULOSGRAFIIKKA TULOSGRAFIIKAT KYSELYSTÄ VERTIKAL OY

KYSELYN TULOSGRAFIIKKA TULOSGRAFIIKAT KYSELYSTÄ VERTIKAL OY KYSELYN TULOSGRAFIIKKA PORVOON VARHAISKASVATUKSEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSELVITYS TULOSGRAFIIKAT KYSELYSTÄ 26.1.2018 VERTIKAL OY 2. Vastaajan (toinen huoltaja) pääasiallinen toiminta tällä hetkellä a.

Lisätiedot

Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma

Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma Ahvenojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toiminnassamme korostuu tasavertaisuus ja yksilöllisyys. Kohtaamme huoltajat lapsineen yksilöinä kulttuuritaustat ja vanhempien toiveet

Lisätiedot

Lapuan Kaupungin webropolkyselyn tulokset koskien alle 3- vuotiaan lapsen päivähoidon järjestämistä

Lapuan Kaupungin webropolkyselyn tulokset koskien alle 3- vuotiaan lapsen päivähoidon järjestämistä Lapuan Kaupungin webropolkyselyn tulokset koskien alle 3- vuotiaan lapsen päivähoidon järjestämistä Taustatiedot - Kyselyn aika 18.12.2016-5.1.2017 - Vastaajia oli 42 ja kysely lähetettiin yhteensä 71

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala

Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala 4.10.2018 Hankkeen tausta Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa

Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingin kunnan vanhustenhuollossa HOITO- JA HOIVATOIMISTO Paikalliset arvokkuustakuut Norrköpingissä Arvokas elämä ja hyvinvointi Kansallinen arvoperusta Erään sosiaalipalvelulakiin

Lisätiedot

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA

VUOSISUUNNITELMA VUOSISUUNNITELMA 2018-2019 PÄIVÄKODIN NIMI: Metsätähti RYHMIEN NIMET: Kissankellot (1-3v.) ja Päivänkakkarat (3-5v.) LASTEN MÄÄRÄ: 33 paikkaa (kuluvana toimintavuotena 38 lasta) Päiväkodin aukioloaika

Lisätiedot

Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma

Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lähtökohtanamme on lapsen yksilöllisyyden huomioiminen. Teemme tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Tavoitteenamme on avoin ja

Lisätiedot

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme pohjautuu pienryhmätoimintaan sekä positiiviseen kasvatukseen. Yhdessä tekeminen ja perheiden osallisuus on meille tärkeää.

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki

Toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Karhi-Pajamäki 12.11.2018 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2018:

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2018: LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS : OIKEUS LIIKKUA Harrastukset ovat tärkeä osa lasten ja nuorten elämää. Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista on jokin harrastus, ja he kokevat olevansa varsin tyytyväisiä

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyviä perustietoja suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tehtävän tavoitteena

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu yhdessä tekemiseen ja perheiden osallisuuteen, mm. erilaiset toimintailtapäivät sekä isän- ja äitienpäivät.

Lisätiedot

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

Vihreä lippu. Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Vihreä lippu Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa Eco-Schools -ohjelman kattojärjestö on Foundation

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Yhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa

Yhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa Yhteistyössä on voimaa- Moven hyödyntäminen Kouvolassa Hyvinvointiareena 18.9.2019 Ylilääkäri Eija Puhalainen Rehtori Antti Lautala 20.9.2019 Eija Puhalainen ja Antti Lautala 1 Kouvolan Liikkuva koulu

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Honkimaan päiväkodin toimintasuunnitelma

Honkimaan päiväkodin toimintasuunnitelma Honkimaan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Pienryhmätoiminta on päiväkodissamme toimintatapa, jota toteutamme jokaisessa ryhmässä ja kehitämme sitä jatkuvasti. Näin toimien mahdollistamme

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 30.1.2019 Mikä on parasta eskarissa? Keinuminen 2 Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2019-2020 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot