Mitä ihanan vihreetä meille?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä ihanan vihreetä meille?"

Transkriptio

1 E L I N V O I M A I N E N K U LT T U U R I K A U P U N K I Kaupungin tiedotuslehti kevät 2008 Polvipolun kuntosalissa ikäihmisten kunto kohenee ja mieli virkistyy Sivu 5 Mitä ihanan vihreetä meille? Järvenpäässä vietetään parhaillaan valtakunnallista vihervuotta ja laaditaan pitkän aikajänteen viheralueohjelmaa. Kaupunginpuutarhuri Katriina Arrakoski toivoo vuoropuhelua asukkaiden kanssa viihtyisän kaupunkiympäristön kehittämiseksi. Sivu 3 Uusi Silkkiuikku ui Järvenpäähän Kaupungin graafinen ilme uudistettiin kepein siveltimen vedoin, perinteitäkin vaalien. Sivu 2 Huippukorista Järvenpään lukiossa Sivu 9 KUUMAyhteistyöstä vauhtia liikennehankkeisiin Sivu 13

2 PÄÄKIRJOITUS Katse kohti tulevaisuutta! Järvenpääläinen saa tietoa kaupunkinsa asioista monella tavalla. Yksi näistä on kaupungin oma lehti, joka on nyt kädessäsi. Toivottavasti se kertoo niistä asioista, joista haluat tietää. Meidän kaikkien kannalta on tärkeätä, että tietoa kaupungin asioista on saatavilla mahdollisimman monipuolisella tavalla. Myös vuorovaikutteinen toimintatapa on tärkeää. Siihen on olemassa monia keinoja lähtien asukasilloista aina koulujen vanhempainiltoihin. Järvenpää on entistä selvemmin osa laajempaa kokonaisuutta, Helsingin seutua, johon kuuluvat pääkaupunkiseudun ja sen kehyskuntien kunnat. Yhteistyö kuntien kesken on viime vuoden aikana tiivistynyt ja täsmentynyt. Viime vuonna saatiin suuntaviivat seudulliselle maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) ohjelmalle. Myös valtio on tullut yhteistyöhön mukaan. Helsingin seudun kunnat ovat neuvotelleet aiesopimuksen seudun asunto- ja tonttitarjonnan lisäämiseksi vuosiksi Tässä sopimuksessa kumppaneina ovat valtio ja seudun 14 kuntaa. Järvenpään kannalta on oleellista, että pääradan kehittäminen saadaan konkreettisesti käyntiin. Pääradan kapasiteetin lisäämisen sekä junatarjonnan kannalta on hyvin myönteistä, että Helsinki Riihimäki-pääratavälin lisäraiteiden rakentamiseen on nyt ensimmäistä kertaa ministerityöryhmän sekä hallituksen kehysriihen käsittelyssä kirjattu tarvittava budjettirahoitustarve, 235 miljoonaa euroa. Radan rakentaminen tapahtuisi ensi vuosikymmen alkupuolella. Seudullinen yhteistyö KUUMAn puitteissa on edennyt siihen vaiheeseen, että ensimmäiset kärkihankkeet ovat nyt toteutumassa. KUUMA-yhteistyön tarpeellisuus on tullut esiin myös tiivistyvässä Helsingin seudun yhteistyössä. KUUMAlla on selkeä rooli Helsingin seudun yhteistyötä kehitettäessä. Myös muussa seudullisessa edunvalvonnassa kehitys on ollut myönteistä. Myös yhteisesti sovitut infrahankkeet on saatu tärkeysjärjestykseen. Valtion maita koskeva lunastuspäätös on tärkeä lähtökohta maanhankkimiselle asumisen ja yritystoiminnan tarpeisiin. Maan hankkiminen ja kaavoittaminen hyväksytyn yleiskaavan pohjalta merkitsee maanmyyntitulojen kasvamista sekä verotulojen kasvamista muuttoliikkeen voimistuessa. Luonnollisesti se edellyttää myös suuria panostuksia esimerkiksi katujen, kunnallistekniikan ja puistojen rakentamiseen. Lepolan peltojen asuntotuotantoon saaminen saattaa viivästyä, koska Senaatti-kiinteistöt valitti lunastustoimikunnan hintapäätöksestä. Toimenpide on ristiriidassa siihen nähden, että valtio on edellä mainitulla tavalla sopinut kuntien kanssa toimenpiteistä, joilla Helsingin seudun asuntotuotantoa kasvatetaan. Järvenpää ja Kerava tekivät viime vuonna ministeriölle esityksen osakuntaliitoksesta koskien Ristikydön ja Purolan alueita. Nyt näyttää siltä, että hallinto- ja kuntaministeri ei tee myönteistä ratkaisua asiassa. Tämä on valitettavaa, koska esityksen perusteena oli yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Keskisellä Uudellamaalla. Uusia ratkaisukeinoja on etsittävä. Arvoisa lukija! Voimme kohta nauttia jälleen kesäisestä luonnosta ja monista kesätapahtumista. Järvenpää tarjoaakin kesäiseen olemiseen ja ajanviettoon monia mahdollisuuksia. Nauttikaamme niistä. Aurinkoista kesää! Erkki Kukkonen Kaupunginjohtaja Järvenpään kaupunki julkisti tässä lehdessäkin näkyvän uuden graafisen ilmeensä huhtikuussa. Yrityselämässä ilmeitä muutetaan tämän tästä, kuntakentässä harvemmin. Hyvällä yhtenäisellä visuaalisella ilmeellä saavutetaan kuitenkin selviä etuja: asukkaat tunnistavat kaupungin tuottamat palvelut entistä paremmin, kaupunkikuva piristyy ja myös henkilöstön työ helpottuu, kun eri tuotetarpeissa ei aina tarvitse ulkonäköasioita pohtia uudelleen. Uudistuksen lähtökohtana toimivat kaksi linjausta: kaunista vaakunaa haluttiin käyttää edelleen ja myös silkkiuikun oli kuuluttava uuteenkin ilmeeseen. Uuden ilmeen lähtökohtana toimii visiomme Elinvoimainen kulttuurikaupunki. Halusimme raikkaan ja vireän ilmeen, taiteilijaperinteitä kuitenkaan unohtamatta, kertoo kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen. Vuonna 1955 hyväksytyn vaakunan suunnitteli taiteilija Olof Eriksson. Aihe kuvaa Järvenpään seutua merkittävänä eri aloja edustavien taiteilijoiden ja kirjailijoiden asuinpaikkana. Lyyra kuvaa musiikkia ja runoutta yleensä, mutta varsinkin suuren säveltäjämestarimme Sibeliuksen yli maailman levinnyttä tuotantoa. Aiheessa voidaan katsoa esiintyvän myös Järvenpään kulttuurimerkitys huomattavana koulu- ja opistokeskuksena. Siivet symboloivat kaupungin pyrkimystä eteenpäin kaikilla elämän aloilla. Nyt vaakunaan kytkettiin kaupunkimme nimi Järvenpää ja näin vaakuna toimii jatkossa kaupungin logona erilaissa virallisissa yhteyksissä. Päätoimittaja: Anju Asunta puh. (09) Hallintokatu 2, PL 41, Järvenpää Teksti Anju Asunta Kuva Eva Gordin Uusi silkkiuikku ui kaupunkiimme Toimituskunta: Tuula Alkula Liisa Dahlstedt Satu Hänninen Mikael Karikoski Outi Kirkkopelto Esa Lindell Riitta Murtokare Anu Savonne Vaakunan rinnalle ilmeeseen tuotiin moderneja elementtejä, joista värikäs silkkiuikku saa näkyvimmän osan. Silkkiuikku oli jo aikoinaan yksi taiteilija Eero Järnefeltin suosimista aiheista. Järvenpään nimikkolintuna silkkiuikku onkin jo vakiinnuttanut asemansa järvenpääläisissä painotuotteissa. Graafikko Milla Toro Innocorp Oy:stä antoi linnulle uutta 2000-luvun ilmettä kepein siveltimenvedoin. Silkkiuikku näkyy jatkossa markkinointimerkkinämme muun muassa esitteissä ja työpaikkailmoituksissa. Uuden ilmeen suunnitteli kilpailuttaen valittu helsinkiläinen Graafinen suunnittelutoimisto Innocorp Oy. Innocorpilla on ennestäänkin vahvaa kokemusta monien eri organisaatioiden, esimerkiksi Työvoimatoimistojen ja Ratahallintokeskuksen, ilmeen suunnittelusta. Kun aloitan uuden ilmeen suunnittelun, pyrin muodostamaan itselleni mielikuvan asiakkaan organisaatiosta, tässä tapauksessa kaupungista, kulttuurista, infrastruktuurista ja asukkaista. Mielikuvasta lähtee näkemys niistä muodoista, väreistä ja graafisista elementeistä, jotka parhaiten kuvaisivat juuri tätä asiakasta, kertoo Innocorpin graafikko Milla Toro. n Järvenpään ilmeessä minua inspiroi erityisesti Järvenpään vahvat perinteet kulttuurikaupunkina. Halusin tuoda ilmeeseen kirkkaita puhtaita värejä ja käsintehdyn tuntua, sanoo Milla Toro. Järvenpään kaupungin tiedotuslehti, kevät 2008 Taitto: Innocorp Oy Kannen kuvat: Anju Asunta, Matti Hietanen ja Leena Valkonen Painos: kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: Järvenpään kaupungin tiedotuslehti jaetaan Järvenpäässä jokaiseen talouteen, jossa ei ole ilmaisjakelujen jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kaupungin palvelupisteistä ja kirjastosta. 2 Järvenpää kevät 2008

3 Teksti Katriina Arrakoski Kuva Anju Asunta Valtakunnallista vihervuotta 2008 vietetään monin tavoin Järvenpäässä Vireyttä vihreästä Järjestyksessään 4. valtakunnallinen Vihervuosi käynnistyi vuoden alussa. Sen kunniaksi Järvenpäässä järjestetään monenmoista toimintaa. Samalla käynnistetään Järvenpään viheralueohjelman tekeminen yhteisten alueiden kehittämiseksi. Leikkipuistoissa lasten turvallisuuden varmistaminen on yksi suunnittelun ja toteutuksen tärkeimmistä ohjenuorista. Katriina Arrakoski korostaa myös sitä, että puistoissa pitää olla jotain aikuisillekin sopivaa tekemistä. Järvenpään kaupungin vihertyöryhmä on suunnitellut monia tapahtumia Vihervuoden kunniaksi, joista näkyvimpiä ovat viiden päiväkodin kanssa järjestettävät istutustalkoot toukokuun alussa. Päiväkotien läheisyydessä olevat puistometsät kuluvat kovassa käytössä ja nyt yhdessä lasten uudistetaan heidän retkimetsiensä puustoa. Istutustalkoisiin osallistuvat paitsi päiväkotien lapset ja henkilökunta, myös kaupungin metsäteknikko Mikko Ranta-Aho, viherhoitopäällikkö Aija Schukov ja kaupunginpuutarhuri Katriina Arrakoski. Kaikkiaan päiväkotien lähimetsiin on tarkoitus istuttaa parisen sataa metsäpuiden tainta. Kukkaloistoa kesäksi Rantapuistoon rakennetaan uusi suurehko kesäkukkainstallaatio ja toriaukio saa uudet näyttävät kesäkukka-amppelit. Kaupunkilaisia ilahdutetaan myös kahdella Tuusulanjärven läheisyyteen perustettavalla maisemapellolla, joista kaupunkilaiset voivat käydä poimimassa kukkia omaan maljakkoon. Puistojen viikko aloitetaan Järvenpäässä sunnuntaina 31.8., jolloin tavataan aamulla Rantapuiston uuden kahvilan luona ja tutustutaan Järvenpään ympäristöyhdistyksen johdattamana tavanomaisimpiin puistoissa viihtyviin lintuihin. Viikon aikana järjestetään puistokävelyjä myös muihin Järvenpään puistoihin. Ohjatuilla puistokierroksilla tutustutaan muun muassa puistojen historiaan sekä niiden kasvillisuuteen. n Vireyttä vihreästä Vihervuosi 2008 Suojelijana Tasavallan presidentti Tarja Halonen Aiemmat vihervuodet 1985, 1995 ja 2000 Tämä vuoden valtakunnalliset teemat ovat: - viheralueet ja pihat viihtyisiksi kaikille - ympäristökasvatus elävään käytäntöön - liiku terveemmäksi ja ulkoile. Teksti Anju Asunta Ihanan vihreetä viheralueohjelmalla Järvenpäässä vihervuoden ajankohta on erinomainen, sillä Järvenpäässä laaditaan parhaillaan pitkän aikajänteen viheralueohjelmaa, työnimellä Ihanan vihreetä. Kesällä kannattaakin siis katsoa viheralueita sillä silmällä. Viheralueet voivat olla rakennettuja puistoja tai luonnontilaisia lähimetsiä, mutta yhtäkaikki ne vaikuttavat suuresti lähiympäristön viihtyisyyteen. Viheralueiden ominaispiirteitä korostamalla voidaan nostaa esiin maisemallisesti merkittäviä ominaisuuksia tai uudelle alueelle voidaan viheralueilla luoda persoonallista ympäristöä. Millaisia viheralueita asukkaat toivovat? Tähän vastausta on etsimässä Järvenpään uusi kaupunginpuutarhuri Katriina Arrakoski, joka on käynnistänyt Järvenpäässä kauan kaavaillun viheralueohjelman laatimisen. Viheralueohjelma tehdään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan ja sillä ohjataan viheralueiden hoitoa haluttuun suuntaan. Haluamme kehittää vuoropuhelua asukkaiden kanssa, jotta tietäisimme mahdollisimman hyvin, millaisia ominaisuuksia tai palveluita viheralueiden käyttäjät eri alueilta toivovat. Olemme pyrkineet luomaan monia erilaisia vaikuttamismahdollisuuksia asukkaille, jotta varmasti saisimme riittävästi tietoa ohjelman laatimiseen, kertoo Arrakoski. Järvenpään kaupunki järjestää kesän aikana kuusi Ihanan vihreetä -tilaisuutta eri kaupunginosissa. Myös Internet-sivuille avataan viheralueohjelmalle omat sivut ja viheralueita käsittelevä palautesivu. Haluatko vaikuttaa? Ihanan vihreetä-tilaisuudet - ti 6.5. klo Tekninen keskus/ kahvio, Seutulantie 12 alueet Sorto, Jamppa, Pajala, Peltola, Pietilä, Kytölä, Isokytö - ke 7.5. klo Harjulan koulu/ ruokala, Verkkotie 12 alueet Vanhakylä, Kaakkola, Loutti, Saunakallio Marko Vuorinen Metsä- vai kulttuuripuistoja? Suuri osa Järvenpään kaupungin viheralueista on rakentunut kaupungin kasvaessa voimakkaasti 1980-luvulla. Luonnontilaiset alueet ovat joutuneet kaupunkirakenteen tiivistyessä kovalle kulutukselle eikä luonnollista uusiutumista pääse tapahtumaan. Osittain tästä syystä johtuen kaupungin puusto on paikoin hyvin tasaikäistä. Puuston rakennetta voidaan siis jatkossa pyrkiä monipuolistamaan. Viheralueiden kehittämiseen löytyy myös historiasta edellytyksiä ja tavoitteita. Järvenpäässä on ollut puutarhakulttuurin kannalta merkittäviä puutarhoja esimerkiksi Cooperin huvilalla, Vanhankylän kartanolla ja Ainolassa. Samoin kaupungissa on jo pitkään ollut Borisoffin kauppa-puutarhan kasvihuonetuotantoa. Meillä on pitkän aikajänteen tavoitteena tehdä Järvenpäästä viihtyisä, tavoiteltu ja omaleimaisuudellaan muista kaupungeista erottuva asuinpaikka. Toivommekin kaupunkilaisilta paljon palautetta viheralueista, Arrakoski toteaa. n - ma klo Kinnarin koulu/ ruokala, Koulukuja 3 alueet Pöytäalho, Kinnari, Kyrölä, Ristinummi, Satukallio, Terhola, Satumetsä - ti klo Haarajoen koulu/ ruokala, Haarajoenkatu 2 alueet Haarajoki, Mylly, Mikonkorpi - ke klo Koivusaaren koulu/auditorio, Pietolankatu 48 alueet Wärtsilä, Nummenkylä - ma klo Keskuskoulu/ ruokala, Kansakoulunkatu 1 alueet keskusta, Terioja, Lepola Kuka Arrakoski? Katriina Arrakoski tuli Järvenpään kaupunginpuutarhuriksi lokakuussa Arrakoski on koulutukseltaan suunnitteluhortonomi (AMK), mutta hänellä on Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksessa kaupunkitutkimuksen jatkoopinnot loppusuoralla. Parhaillaan työn alla on gradu luonnonkasvien käytöstä rakennetuilla viheralueilla. Arrakoski ei ole ensimmäistä kertaa Järvenpäässä töissä, vaan kokemusta alueesta on karttunut myös 90-luvulla Uudenmaan Maaseutukeskukseen maisemanhoidonneuvojana. Hän on työskennellyt myös erilaisissa EU-hankkeissa ja omassa viheralueiden suunnitteluun erikoistuneessa yrityksessään. Järvenpääläinen Arrakoskesta tuli viime kesänä, jolloin hän muutti miehensä ja kahden tyttärensä kanssa radanvarteen, koulun ja päiväkodin lähelle, kuten asumistoiveissa oli ollut. Nyt lähemmin tarkasteltuna Järvenpää saa ruusuja Arrakoskelta hienoista luonnontilaisista viheralueistaan, joita on myös osattu ylläpitää urbaaniin ympäristöön sopivina. Ruusuja tulee myös Järvenpään kaupungin viheralan ammattilaisille, joiden työylpeyttä ja halua tehdä hyvälaatuista työtä niukoillakin resursseilla Arrakoski kunnioittaa. Risuja tulee rahanpuutteesta. Viheralueiden hoidossa vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallista tavoitteellisuutta. Arrakoski toivookin, että kaupungin tiivistyessä ja väestömäärän lisääntyessä viheralueisiin olisi mahdollista panostaa enemmän. Viheralueiden avulla saadaan nostettua kaupunkikuvaa varsin edullisesti ja vieläpä tuottamalla viihtyisyyttä lisääviä palveluja ihmisille, Arrakoski muistuttaa. n Järvenpää kevät

4 Teksti ja kuva Satu Hänninen Teksti Satu Hänninen Kuva Kyösti Toivonen Apua vanhusten ja vammaisten korjausrakentamiseen Järvenpäässä panostetaan vanhustyön strategian mukaisesti siihen, että jokainen voisi asua tutussa kodissaan mahdollisimman pitkään ikääntymisestä tai vammautumisesta huolimatta. Oma koti saattaa kuitenkin käydä asukkaalleen sopimattomaksi, jos esimerkiksi liikkuminen syystä tai toisesta vaikeutuu. Järvenpäässä otettiin tämän vuoden alusta alkaen käyttöön toimintatapa, jossa pienet muutostyöt toteutetaan mahdollisimman ripeästi. Näin helpotetaan henkilön kotiuttamista esimerkiksi sairaalahoidosta ja voidaan samalla ehkäistä pidempäänkin laitoshoitoon joutumista. Hämeenlinnalainen lupatarkastaja Pia Rohamo pitää vaihtelevasta työstään Järvenpäässä. Nopea kotiuttaminen turvalliseen kotiin on taloudellista ja inhimillistä, hän muistuttaa. Järvenpään kaupungin rakennusvalvonnan lupatarkastaja Pia Rohamo oli mukana kehittämässä uutta toimintamallia. Hän arvioi ja suunnittelee asuntojen korjaustarpeita sosiaali- ja terveystoimen apuna. Pyrimme siihen, että Järvenpään kaupungin toimitilapalvelut aloittaa tarvittavat korjaustyöt muutaman vuorokauden sisällä korjaustarpeen toteamisesta. Käytännössä tarvittavat korjaukset ovat esimerkiksi kynnysten poistoja sekä luiskien ja tukikahvojen asentamisia, Rohamo kertoo. Suuremmissa muutostöissä, esimerkiksi kylpyhuoneremonteissa ja laajennuksissa, asiakas itse on työn tilaaja ja muutostöiden hyväksyjä. Vaativasta hankkeesta ei kuitenkaan tarvitse suoriutua yksin, vaan apua voi pyytää kaupungilta. Neuvon ja opastan asiakkaitamme tarpeen mukaan tarvittavien suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden löytämisessä. Autan myös hakemuskaavakkeiden täytössä, tarjouspyyntöasiakirjojen täytössä sekä kustannusten arvioinnissa. Joskus käyn paikan päällä muutostyökohteessa katsomassa onko muutostyö ylipäätään mahdollinen ja tarvitaanko siihen lupaa vai ei, Rohamo kuvailee tehtäviään. Hyvistä tekijöistä pulaa Kaikki lupatarkastajan aika ei korjaustöiden suunnitteluun ja neuvontaan kulu, vaan lisäksi hän hoitaa rakennuslupa- sekä energia- ja korjausavustusasioita. Työssä tuleekin hyvin hyödynnettyä aiempaa työkokemusta Hyvinkään ja Valkeakosken rakennusvalvonnoista sekä yksityiseltä puolelta isommista rakennusliikkeistä YIT:ltä ja NCC:ltä. Ongelmana ei olekaan hyvien suunnitelmien, vaan tänä kiivaan rakentamisen aikana usein varsinaisen rakennustyön tekijöiden puute. Olemme kyselleet paikallisilta rakentajilta kiinnostusta vanhusten ja vammaisten asuntojen suurempiin muutostöihin, mutta kovin montaa nimeä emme ole listaan saaneet. Toki kaikki ulkopaikkakuntalaisetkin yrittäjät olisivat tervetulleita. Hyvät rakentajat ja muut rakennushankkeisiin liittyvät asiantuntijat ovat töiden onnistumisen ja asiakkaidemme nopean kotiuttamisen kannalta ratkaisevassa asemassa, Rohamo muistuttaa. n Teksti Esa Lindell Asiakkaat tyytyväisiä sosiaali- ja terveyspalveluihin Sosiaali- ja terveystoimi toteutti viime syksynä perinteisen asiakastyytyväisyyskyselyn. Kyselyn tulosta kehtaa esitellä, sillä jo edellisen kyselyn hyvää tulosta pystyttiin hivenen parantamaan ja kokonaistulos ylitti tavoitteena olevan hyvän tason eli nelosen reilusti. Lähes asiakasta vastasi monipuolisesti palvelujen laatua ja saatavuutta kartoittavaan kyselyyn. Kysely suunnattiin kaikille pidempiaikaista palvelua tarvitseville kuten asumispalveluasukkaille ja päivähoitolasten vanhemmille. Lisäksi satunnaiset asiakkaat, esimerkiksi lääkärissäkävijät, vastasivat muutaman viikon otannalla järjestettyyn kyselyyn. Kyselyn tarkoituksena on kehittää palveluita asiakkailta saadun palautteen perusteella. Lapsiperheet tyytyväisimpiä Lapsille ja lapsiperheille suunnatut palvelut saivat parhaat tulokset. Asteikolla 1 5 (erittäin huono erittäin hyvä) ykköseksi nousivat opiskelijaterveydenhuollon, neuvoloiden ja toimintaterapian palvelut. Lasten päivähoidon tulos on ollut perinteisesti hyvä, mutta nyt vanhemmat kokivat vaikuttamismahdollisuuksiensa päiväkotipalveluiden saantiin hieman vähentyneen, mikä johtunee paikkapulasta tietyillä asuinalueilla. Vanhuksille suunnatut palvelut paransivat eniten tulostaan. Esimerkiksi koti- ja laitoshoidon asiakkaat kokivat voivansa vaikuttaa aiempaa paremmin omaan palveluunsa ja tietokin on kulkenut aiempaa paremmin. Erityistä kiitosta asiakkailtaan sai kotisairaanhoito, jolle annettiin huippupisteet 4,81. Terveyspalveluista parhaat tulokset saavuttivat diabetesneuvola sekä molemmat hammashoitolat. Sosiaalipalveluista myös vammaispalvelut ylsi huipputulokseen 4,85, samoin työllisyksikön toiminta arvostettiin korkealle (4,76). Henkilökuntaa arvostetaan Kysymyksiä esitettiin reilut parikymmentä. Vaikka yksittäisissä kysymyksissä onkin eroja, voidaan kysymysryhmien välillä tehdä vertailua eri palvelumuotojen välillä. Järvenpään sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilökunnan toimintatapoja sekä palvelun laatua arvostettiin korkealle. Eniten kehitettävää on puhelinpalvelussa, jota tänä vuonna parannetaankin erilaisin toimenpitein. Esimerkiksi omahoitajajärjestelmä otettiin maaliskuussa käyttöön koko Järvenpään avoterveydenhuollossa. n 4,8 4,6 4,4 4,2 4,0 3,8 3,6 3,4 3,2 3,0 5,0 4,8 4,6 4,4 4,2 4,0 3,8 3,6 3,4 3,2 3,0 Sosiaali- ja terveystoimen asiakaskysely 2006 ja 2007 Toimiala yhteensä Koti- ja laitoshoito Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Lasten ja perheiden palvelut Sosiaali- ja terveystoimen asiakaskysely 2006 ja 2007: kohderyhmien tulokset Henkilökunta Puhelinpalvelut Vaikutusmahdollisuudet Palvelun saatavuus Erittäin hyvä = 5 Erittäin huono =1 Palvelun laatu Tiedon saanti Tilat ja ympäristö Lasten päivähoito 4 Järvenpää kevät 2008

5 Teksti ja kuva Anju Asunta Hyvässä kunnossa vireään vanhuuteen Fyysinen kunto turvaa hyvinvointia kaiken ikää. Kun kunto on hyvä, jaksaa ikäihminenkin itse selviytyä kodissaan arkiaskareista ja elämä sujuu mukavammin. Kunnon hoito erityisesti pitkistä sairauksista toipuessa voi olla myös loppuelämän kannalta ratkaiseva panostus: ilman rasitusta lihasten toimintakyky rapautuu nopeasti ja kuntoutuksella voidaankin ehkäistä jopa laitoshoitoon joutumista. Järvenpäässä käynnistettiin vuosi sitten vanhusten kuntosalitoiminta Polvipolulla Pihlavistokodin alakerrassa. Toiminta on otettu innostuneesti vastaan ja ajoittain kaikille yli 65-vuotiaille järvenpääläisille tarkoitetulla avoimella kuntosalivuorolla on jopa ruuhkaa. Kuntosalin käyttäjät jakaantuvat selvästi kahteen ryhmään: ennestäänkin aktiivisiin itse salille hakeutuneisiin liikkujiin ja toisaalta asiantuntijan suosituksesta tulleisiin kuntoutujiin. Ikäihmisille avoimella kuntosalivuorolla asiakkaita on laitteiden käytössä opastamassa fysioterapeutti Mia Luotamo. Salille on valittu erityisesti liikkumisen kannalta tärkeimpien suurten lihasryhmien harjoittamiseen tarkoitettuja laitteita. Huomiota on kiinnitetty myös siihen, että laitteisiin on helppo mennä ja tulla niistä pois. Salilla kävijät kertovat usein tuntojaan siitä, kuinka liikkuminen ja toimiminen on helpottunut harjoittelun myötä ja "jaksaa enemmän". Kiitosta on tullut siitä, että ryhmä on maksuton ja selvästi rajattu ikäihmisille, Luotamo kertoo. Loutamo suosittelee ikäihmisille säännöllistä ja rasitukseltaan omaan terveydentilaan ja elämäntapaan sopivaa liikuntamuodon etsimistä. Tärkeintä olisi löytää Iloiset kuntosalin käyttäjät suosittelevat salia lämpimästi. Tuttua porukkaa on mukava tavata ja kuntokin kohenee. tapa, joka motivoi: joillekin tanssi on se oma juttu, joillekin taas tuolijumppa tai kuntosaliharjoittelu voi olla sopivin vaihtoehto. Kannattaa muistaa myös Järvenpään uimahallin eläkeläisten maksuton uimavuoro arkisin klo Pitkäaikaisen sairastamisenkin jälkeen pystyy kyllä kuntoutumaan, kunhan saa asiantuntevaa ohjausta ja kuntoutumiselle asetetaan realistiset tavoitteet ja hyvät toteutustavat, Loutamo rohkaisee. Yli 65-vuotiaiden järvenpääläisten avoin ja maksuton kuntosaliharjoitteluryhmä kokoontuu aina maanantaisin klo osoitteessa Polvipolku 5. Tervetuloa! n Teksti ja kuva Leena Valkonen Suomen vanhimman elämää siivittää laulun ilo Suomen vanhin asukas, 110-vuotias järvenpääläinen Aarne Arvonen jaksaa vielä lurauttaa iloisen laulunpätkän: Laulu se on minun elämäni ilo, kuuluu aivan selkeillä sanoilla ja sävelellä. Näön hiipuminen ja kuulon heikentyminen eivät ole pyyhkineet mielestä muistoja. Päivän tapahtumia hän seuraa kuulokkeilla radion kautta. Virstanpylväitä Aarne Arvonen, s Helsingissä. On elänyt ajan Venäjän suurruhtinaskunnasta EU:n yhdentymiseen. Oli ensimmäisen maailmansodan aikaan Venäjällä linnoitustöissä. Sisällissodassa punaisten joukoissa, joutui Tammisaareen vankileirille. Muutti Järvenpäähän Tähtiharrastaja ja matkailija. Aarne, tuttavallisemmin Arska, Arvonen on viettänyt pari elämänsä viime vuotta Vanhankylän terveyskeskuksen hoivaosastolla. Hänen terveytensä on ollut koko pitkän elämän ajan hyvä, vaikka pula-ajat ja vankileirit on koettu. Muutama vuosi sitten tuli tulehdusvaivoja ja tiettävästi ensimmäinen antibioottikuuri. Ikää oli tuolloin jo 108 vuotta. Ihan hyvä on olla, toteaa Aarne Arvonen olostaan. On päiväkahviaika ja kakku ja kahvi maistuvat. Kahvittelu sujuu täysin omatoimisesti. Tyttärenpojan tarjoama sokeripala sujahtaa tottuneesti suuhun ja kahvia päälle. Ote kupin korvasta on vielä varma. Suklaakin maistuu isoisälle, tietää tyttärenpoika. Katupojasta koristepuusepäksi Kun Aarne Arvoselta alkaa kysellä hänen elämäntarinaansa, lapsuutta ja nuoruutta, hän vastaa nopeasti: Olin katupoikana. Helsingissä vuonna 1897 syntynyt Arvonen muutti usein isän työn vuoksi. Kun hänen äitinsä kuoli ja isä meni uusiin naimisiin, karkasi Arvonen kotoa. Hän hankki elantonsa kerjäämällä ja tekemällä hanttihommia. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän oli linnoitustöissä Venäjällä ja myöhemmin myös Virossa. Suomeen hän palasi sisällissodan aikaan ja värvääntyi punakaartiin saadakseen ruokaa. Sodan seurauksena hän joutui Tammisaareen vankileirille. Siellä hänen pelastuksensa oli valkoisten puolella ollut sukulainen, joka toimitti Arvoselle ruokaa. Arvosella on ollut monia ammatteja lähinnä rakennustyön alalla. Koristepuusepäksi hän kouluttautui istuessaan kaksi ja puoli vuotta vankilassa sekaannuttuaan varasjoukkioon. Vankilassa hän ryhtyi lukemaan ja opiskeli koristepuusepäksi. Arvonen avioitui ja sai kaksi tytärtä. Vaimo menehtyi syöpään vuonna 1938 ja tällöin Arvonen muutti Järvenpäähän rakentaen puusepän opeilla oman talon kodiksi itselleen ja kahdelle tyttärelleen. 110-vuotiaan Aarne Arvosen päivät kuluvat muistellessa ja lauluja hyräillessä. Matkoja ympäri Eurooppaa Sota-aikoja Arvonen ei enää halua muistella. Tähtitiede ja matkakertomukset sen sijaan ovat edelleen mieluisia juttuaiheita. Aarne Arvonen on matkustellut paljon ja opetellut itsekseen englannin ja espanjan kielet. Hän matkusteli useissa Euroopan maissa, liftasi Euroopassa vielä yli 50-vuotiaana ja kävi interreilillä yli 70-vuotiaana. Yksi pitkän elämän kohokohtia on ollut 100-vuotisjuhlamatka Lontooseen, jonka Arvonen teki yhdessä sukulaispoikansa kanssa, joka hymyilee, että Arska oli tuolloin vielä täydessä vedossa. 107-vuotiaanakin hän kävi kerran viikossa kantakapakassaan järjestettävässä tietovisassa. Tähtiharrastustaan varten Arvonen hankki kaukoputken ja sille rakennettiin kiinteä jalusta kodin viereen. Hän lukeutuu tähtitieteellisen seuran Ursan ensimmäisiin jäseniin. Planeettojen liikkeitä saivat lapsenlapset ja naapurinpojatkin seurata isoisän kaukoputkella. Arvonen oli innostunut tekemään laskelmia ja miettimään kappaleiden välisiä vetovoimia. Vielä 95-vuotiaana hän kävi hakemassa kirjakaupasta millimetripaperia laskelmiaan varten. Radiosta hän huomioi tieteelliset uutiset ja kiinnitti huomiota vielä vuonna 2007 eksoplaneettauutisointiin. Kun Pluto pudotettiin pois planeettojen joukosta, oli Arvonen todennut, etteihän se mikään planeetta ollutkaan. Millaista on ollut asua Järvenpäässä? Arvonen tyytyy nyökkäämään vastaukseksi. Entä mitä hän tuumii Suomen vanhin tittelistään? Hetken mietintää, mutta suupieli kääntyy hymyyn. Ylpeä, kyllä siitä voi olla ylpeä, hän sanoo. n Järvenpää kevät

6 Terveellinen ja maistuva ateria kannattaa rakentaa lautasmallin mukaan: puolet lautasesta kasviksia, neljännes lihaa, kanaa tai kalaa sekä neljännes perunaa, riisiä tai pastaa. Teksti Anju Asunta Kuva Kari Minkkinen Muiden muassa nuorisoparlamentin puheenjohtaja, 17-vuotias Pekka Tuuri, on vieraillut kansainvälisten asioiden päällikkö Leena Ritalan kanssa Ghanassa. Hon kaupunkiin perustettiinkin Pekka Tuurin ja Järvenpään nuorisoparlamentin esimerkin innoittamana oma nuorison neuvottelukunta. Teksti ja kuva Leena Ritala Afrikka opettaa Järvenpään kaupunki on mukana Ulkoministeriön rahoittamassa ja Suomen Kuntaliiton hallinnoimassa pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelmassa. Ohjelmalla pyritään vahvistamaan maailmanlaajuisesti kuntien osaamista ja paikallista päätöksentekoa. Tällä hetkellä ohjelmaa toteutetaan 14 suomalaisen ja afrikkalaisen kuntaparin voimin. Toimintaa ohjaavat kolme perusperiaatetta: vuorovaikutus, molemminpuolinen oppiminen ja tasa-arvo. Järvenpään kaupunki tekee yhteistyötä länsiafrikkalaisen Ghanan valtion Honimisen kaupungin kanssa. Kaupunkien paikallishallintojen välinen laaja yhteistyö aloitettiin vuonna 2005, mutta jo aiemmin Kyrölän koulu ja Ho Primary Polytechnic tekivät koulujen välisiä projekteja. Projektia toteutetaan yhdessä sovittujen toimenpiteiden kautta keskittyen tiettyihin osa-alueisiin. Näistä Hon kannalta hyvin kiinnostava on muun muassa tietotekniikan kehittäminen: siinä kun Järvenpäässä 86 % henkilöstöstä käyttää tietokonetta, Hossa vain 2 % on koneen ääressä ja sähköpostittelu on vielä harvan kommunikaatiokeino. Myös liikuntakasvatuksen edistäminen jalkapallomaassa Ghanassa on yksi yhteistyön alue. Järvenpään kaupungin liikuntatoimi voi antaa arvokasta tietoa, kokemusta ja hyviä kontakteja etenkin lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksien kehittämiseen. Terveys, ravinto ja oikeanlainen liikunta kiinnostavat ghanalaisia ja kuntosaleja on jo perustettu pääkaupunki Accraan. Elintason nostamiseksi pyritään lisäämään työllisyyttä ja yrittäjyyttä esimerkiksi mikro- ja käsityöyritysten hautomotoimintamallilla sekä matkailualaa edistämällä. Myös yhdyskuntasuunnittelua ja sanitaatiotekniikkaa pyritään kestävän kehityksen hengessä kehittämään. Käytännössä yhteistyö on ollut ghanalaisten ja järvenpääläisten kaupunkien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden välisiä tapaamisia, koulutustilaisuuksia ja verkostoitumista tietojen ja osaamisen vaihtamiseksi. Meillä on paljon annettavaa ghanalaisen paikallishallinnon kehittämiseen, mutta myös me saamme yhteistyöstä paljon: hanke muun muassa lisää toimijoidemme globaalia osaamista ja verkostoitumista ja tukee kansainvälistä solidaarisuutta. n Joka kymmenes suomalainen koululainen on jo ylipainoinen ja määrä on lisääntymässä. Ilmiötä ei pidä ajatella pelkkänä ulkonäkökysymyksenä, sillä merkittävä ylipaino on aina suuri riski niin lapsen psyykkiselle kuin fyysisellekin terveydelle. Lasten ylipainoisuuteen onkin tartuttu aktiivisesti koko maassa. Järvenpäässä asiaa hoidetaan yhteistyössä perheen, neuvolan, kouluterveydenhoidon ja Hyvinkään sairaalan kanssa. Ylipaino hallintaan Elämäntapamuutokset aloitettava jo lapsena Ylipaino on melko tasaisesti sekä tyttöjen että poikien pulma. Syyt siihen ovat moninaiset: arkiliikunta on vähentynyt, pihaleikeistä on siirrytty ruudun ääreen ja herkkujen napostelu on lisääntynyt. Useimmiten lapsen painonnousun takana on vääränlaiset ruokailutottumukset. Joskus kuitenkin huomaamme, että äkillinen painonnousu voi johtua lapsen pahasta mielestä ja siihen liittyvästä syömisestä, esimerkiksi vanhempien avioeron jälkeen. Tällöin riittää usein, että lapsi saa painonseurantakäyntien yhteydessä purkaa pahaa mieltään, kertoo kouluterveydenhoitaja Liisa Englund Mankalan koulusta. Lapsen ylipaino tulee esiin yleensä neuvola- tai kouluterveydenhuollon tarkastuksissa. Suomalaisissa kasvukäyrissä katsotaan yli 20 prosentin keskiarvon ylittävää suhteellista painoa ylipainoksi. Tällöin hoidoksi riittää, että mietitään yhdessä ylipainon syitä ja niiden korjauskeinoja, esimerkiksi ruokavaliota. Lapsille ei yleensä edes tarvitse puhua laihduttamisesta. Riittää, että paino pysyy samana, koska pituuskasvu korjaa tilannetta automaattisesti. Merkittävä terveysriski Kun suhteellinen ylipaino nousee yli 40 prosentin, lapsi ohjataan Järvenpäässä neuvola- tai koululääkärin vastaanotolle tai vaikeimmissa tapauksissa erikoissairaanhoitoon Hyvinkään sairaalan lasten poliklinikalle. Tällöin kartoitetaan laajemmin lapsen terveys ja eri sairauksien riskitekijät laboratoriokokein. Kolmasosalla ylipainoisista lapsista voidaan todeta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kuten kohonneita veren rasva-arvoja ja verenpaineita. Myös riski sairastua tavallisesti vasta aikuisiällä alkavaan 2-tyypin diabetekseen tai erilaisiin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin kohoaa. Parhaat tulokset lapsen painonhallinnassa saavutetaan, kun koko perhe sitoutuu terveellisen ruokavalion lisäksi myös liikunnan lisäämiseen. Liikunta ei yksin riitä laihduttamaan, mutta se auttaa pitämään painon kurissa. Alakoululaisille suositellaan liikuntaa 90 minuuttia päivässä ja yläkoululaisille tunti päivässä. Erityisen tehokkaaksi painonhallinnassa on todettu pitkäkestoinen, matalatehoinen liikunta kuten kävely ja hiihto. Koulumatkojen kulkeminen omin jaloin olisi hyvää arkiliikuntaa. Lisäksi kannattaisi etsiä lapselle sopivia ja mieluisia liikuntaharrastustuksia. Kannustaen paino hallintaan Ylipaino on usein painolasti lapsen itsetunnolle ja kiusatuksi joutuminenkin on yleistä. Murrosikä on erityisen hankalaa aikaa, kun ulkonäkö ja samankaltaisuus muiden kanssa on nuorelle itselleen niin tärkeää. Puuttuminen murrosikäisen ylipainoon vaatii erityistä hienotunteisuutta varsinkin kun myös syömishäiriöt ovat lisääntymässä. On myös todella tärkeää kiittää lasta pienistäkin saavutuksista painonhallinnassa, ja toisaalta osata kannustaa silloinkin, kun paino kipuaa ylöspäin. Tavoitteena ylipainoisten lasten hoidossa on, että lapsi oppii sellaiset elämäntavat, joilla hän pystyy hallitsemaan painoaan koko loppuelämänsä ja voi siirtää nämä taidot aikanaan myös omille lapsilleen. Pyrimme tietoisesti ottamaan lapsen ylipainon puheeksi jo varhaisessa vaiheessa, sillä lihomisen estäminen on paljon helpompaa kuin laihtuminen. Myös uusia terveystottumuksia on lapsena helpompi omaksua kuin omiin tapoihin vakiintuneena aikuisena. Ratkaisevinta lapsen painonhallinnassa ja terveellisten elämäntapojen omaksumisessa on motivaatio tehdä asialle jotain sekä yhteistyö lapsen, vanhempien ja hoitavan tahon kesken, Englund summaa. n Muista perheen painonhallinnassa: hedelmiä ja kasviksia päivittäin 5 oman nyrkin kokoista annosta vähärasvaiset ja vähäsokeriset tuotteet käyttöön pehmeät kasvimargariinit ja kasviöljyt kovien eläinrasvojen tilalle säännölliset ateria-ajat vähentämään napostelua koululaisille yhdessä sovitut terveelliset aamu-, väli- ja iltapalakokonaisuudet vähemmän karkkeja, limsoja ja sipsejä arkiliikunnasta hyöty irti. 6 Järvenpää kevät 2008

7 Teksti ja kuva Satu Hänninen Pidä Järvenpää siistinä -kampanja päättyi vaikutukset jäävät Valtuustoaloitteesta alkunsa saanut Pidä Järvenpää Siistinä -kampanja päättyi vuodenvaihteessa. Teemavuodesta saatiin hyviä kokemuksia jatkotyöskentelyä varten. Teemavuosi jakautui kolmeen osioon; kasvatukselliseen, tiedotukselliseen sekä toiminnalliseen, joista etenkin kasvatuksellinen osio kantaa pitkälle hedelmää. Ammattikasvattajat päiväkodeista aina ammattikorkeakoulu Laureaan saakka ottivat teemavuoden mukaan toimintaansa. Ympäristökasvatus onkin jatkuva prosessi, jonka jatkamiseen ammattikasvattajat ja kaupungin sivistystoimi ovat sitoutuneet kiitettävästi omissa opetusohjelmissaan. Toiminnallisen osion pääyhteistyökumppaneina olivat asukasyhdistykset, seurat ja järjestöt, joiden osallistuminen toimintaan oli vaihtelevaa. Aktiivisia siivoajia kuitenkin löytyi ympäri kaupunkia ja punaisia työrukkasia jaettiinkin talkoolaisille noin paria. Teemavuoden aikana järjestettiin myös seminaareja, palkittiin esimerkillisiä asukkaita ja mietittiin poliisiviranomaisen kanssa yhteistyötä roskaamisen vähentämiseksi. Kampanja oli mukana myös Järvenpää-päivässä, Maa Elää -tapahtumassa sekä YK:n ympäristöpäivän päätapahtumassa Rantapuistossa. Yksi vuosi on kovin lyhyt aika ison laivan kääntämiseen, mutta kohtuullinen Kinnarin alakoululla on poikkeuksellisen hienot puitteet ympäristökasvatukselle. Puistomaisen laaja tontti, oma Kinnarin lampi vesiliskoineen ja jättiläislumpeineen, kauniit vanhat rakennukset sekä lähellä olevat Terholan ulkoilualue, Lemmenlaakso ja Tuusulanjärvi mahdollistavat monipuolisen toiminnallisen ympäristö- ja luonnontieteiden opetuksen kaikkina vuodenaikoina. 309 oppilaan Kinnarin koulussa onkin jo 1990-luvun alusta alkaen painotettu ympäristökasvatusta ja luonnontieteitä. Koulussa myös toteutetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaista lajittelu- ja kierrätystoimintaa. Kansainvälinen ympäristön havainnointiin keskittyvä Globe-projekti (www.globe.gov) aloitettiin vuonna 1996 ja Vihreä lippu -hanke Syksyllä 2002 koulu sai pysyvän vihreän lipun tunnustukseksi järjestelmällisestä ympäristötoiminnasta. Marraskuussa 2006 Opetus-, Kasvatus- ja Koulutusalojen säätiö (OKKA) myönsi koululle ympäristösertifikaatin. Juhani Koivusaaren projektit ovat poikineet muun muassa kokoelman Maa Elää -tapahtuman vihanneshattuja sekä nyt liudan lasten tekemiä Järvenpää Siistiksi -julisteita. muutoksen käynnistämiseen. On todella tärkeää, etteivät teemavuonna aloitetut asiat jää unholaan, vaan ne sisällytetään osaksi toimintakulttuuria ja näin varmistetaan muutoksen jatkuvuus, summaa projektinjohtaja Juhani Koivusaari kokemuksiaan. Koivusaari suositteleekin, että teemavuosi uudistettaisiin neljän vii- den vuoden välein tulosten pysyvyyden varmistamiseksi. Jokaisen järvenpääläisen on kuitenkin helppoa jatkaa kampanjaa omalta osaltaan. Kun jokainen laittaisi omat roskansa roskikseen, kadut ja puistot säilyisivät siisteinä ja viihtyisinä. n Teksti Hanna Saarinen Lapset oman ympäristön asiantuntijoiksi Anju Asunta Viidesluokkalaiset Sonja ja Vilma ovat Globe-projektin luontohavainnointivuorossa. Tytöt kirjaavat ylös päivän pilvipeitetyypin, sadannan määrän sekä vuorokauden minimi- ja maksimilämpötilat. Ympäristöohjelmassa tehtävää jokaiselle Kinnarin koululla on oma ympäristöohjelma, jota päivitetään ja jonka toteutumista arvioidaan vuosittain oppilaiden ja henkilökunnan kanssa. Ohjelmassa määritellään myös luokka-asteittain tapahtuvaa toimintaa. Tavoitteena on tuoda ympäristöteot osaksi jokapäiväistä elämää. Oppilaiden osallisuutta ja vastuuta kaikessa koulun toiminnassa pyritään koko ajan lisäämään myös aktiivisen oppilaskuntatoiminnan kautta. Kinnarilaisten ympäristötekoja: roskien kerääminen ja muu siisteydestä huolehtiminen nimetyillä vastuualueilla paperin, pahvin ja muiden materiaalien oikeaoppinen kierrättäminen lintujen tarkkailu kolmannella luokalla biojätteen kompostointi neljännellä luokalla säännöllisten ympäristöhavaintojen ja -mittauksien tekeminen Globe-toiminnan puitteissa viidennellä luokalla ekaluokkalaisten perehdyttäminen mm. jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen sekä retkeilytaitoihin kuudennella luokalla. n Järvenpäässä helmikuussa 2008 työnsä aloittanut ympäristöneuvoja Kaisa Autio opastaa kuntalaisia mielellään kompostoinnin ja kierrätyksen saloihin. Teksti ja kuva Satu Hänninen Järkevästi kompostoimaan ja lajittelemaan Järvenpäässä ohjataan nykyään kiinteistöjä kompostoimaan biojätteet niiden syntypaikoilla neuvonnan, taksojen ja määräysten avulla. Näin asukkaat saavat kallisarvoista maanparannusainetta omalle pihalleen eikä biojätettä tarvitse kuljettaa muualle. Kompostoinnin aloittaminen voi tuntua kalliilta ja hankalalta, mutta komposti maksaa nopeasti itsensä takaisin. Kun biojätteet kompostoidaan omalla tontilla, on myös mahdollista pidentää kuivajäteastian tyhjennysväliä enimmillään kahdeksaan viikkoon. Järvenpää-päivänä kaupungin tekninen toimi jalkautuu torille omaan neuvontapisteeseen. Tarjolla on neuvoja ja esitteitä kompostoinnista ja muista ympäristöasioista. Samalla otetaan käyttöön torikompostori, josta syntyvä kompostituote ei mene hukkaan, vaan Järvenpään kaupungin tekninen toimi hyödyntää sen. Järvenpään kaupungin muutamissa muissa kohteissa onkin jo kompostorit käytössä. Nyt kun Puolmatkan kaatopaikka on suljettu, lajiteltu yhdyskuntajäte kuljetetaan Ekokem Oy:n jätteenpolttolaitokseen Riihimäelle. Ympäristöä ajatteleva asukas onkin tarkkana jätteiden lajittelussa. Hyötyjätteitä siis paperia, pahvia, kartonkia, metallia ja lasia ei kuiva- ja sekajätteen sekaan pidä jättää. Samoin ongelmajätteille ja sähkö- ja elektroniikkaromulle on omat erilliset kierrätyspisteensä. n Lisätietoa on saatavilla: Järvenpää-päivänä torilla Maa elää -tapahtumassa Kiertokapula Oy:n oppaista, saatavilla osoitteessa Järkevästi Järvenpäässä -oppaasta > Kaupungin palvelut > Asuminen ja rakentaminen > Järkevä ympäristöneuvoja Kaisa Autiolta, puh. (09) Järvenpää kevät

8 Tukea perheille avoimista varhaiskasvatuspalveluista Järvenpäässä on perinteisesti tuotettu kokopäiväistä päivähoitoa joko päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa niin kunnallisena palveluna kuin yksityisten palveluntarjoajien toimesta. Tämän vuoden alusta Järvenpään kaupungin päivähoitopalvelut muutettiin varhaiskasvatuspalveluiksi toiminta-ajatuksena järjestää laadukas ja monipuolinen alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluverkko. Huomiota kiinnitetään muun muassa avoimien varhaiskasvatuspalvelujen kehittämiseen. Järvenpäässä, kuten muuallakin Suomessa, seurakunta on merkittävä päiväkerhotoiminnan järjestäjä. Lisäksi MLL:n Järvenpään osaston järjestämänä on avoin päiväkoti Keltasirkku, joka on erittäin suosittu lapsiperheiden kohtaamispaikka. Ohjattua leikkipuistotoimintaa järjestetään kaupungin toimesta Juhani Ahon perhepuistossa Loutissa sekä Maahisen perhepuistossa Jampassa. Lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa LASTU:ssa tuli erittäin vahvasti esille perheiden toive saada leikkipuisto- ja harrastustoimintaa kodin lähelle. Jatkossa tavoitteena onkin, että yhteistyössä eri toimijoiden, myös asukkaiden, kesken kehitetään eri kaupunginosissa olevia puistoja asukkaiden kohtaamispaikaksi. Myös päiväkotien pihat ovat iltaisin ja viikonloppuisin perheiden käytössä. Avoimet varhaiskasvatuspalvelut ovat siis laajenemassa ja monipuolistumassa. Nykyjärjestelmään, jossa vanhemmilla käytännössä on mahdollisuus valita vain kokopäivähoidon ja osapäivähoidon välillä, tarvitaankin uusia rakenteita. Tulevaisuudessa monimuotoiset palvelut saattavat osittain korvata lasten kokopäivähoidon tarvetta. Olen juuri aloittanut varhaiskasvatuksen kehittämistyön koordinoinnin, joten vielä ei ole mitään päätöksiä tehty. Avoimia palveluita voidaan kuitenkin tarjota hyvin monenlaisilla konsepteilla, esimerkiksi voi olla perheryhmiä, eroryhmiä ja vaikka isä lapsi-toimintaa, kertoo varhaiskasvatusohjaaja Taija Pölkki. n Anju Asunta Teksti Anju Asunta Kuva Eva Roos-Rautakorpi Koulut digiajassa Tietotekniikan merkitys suomalaisissa kouluissa kasvaa kaiken aikaa ja sitä käytetään nykyään monipuolisesti opetuksen tukena. Vuoden 2007 lopussa päättyneessä Järvenpään verkkokouluhankkeessa koekäytettiin noin kymmentä erilaista verkko-opiskelu- ja julkaisuohjelmaa. Tavoitteena oli saada kokemuksia eri ohjelmista, ja näin kerätä arvokasta tietoa tulevia ohjelmistoratkaisuja silmällä pitäen. Opetushallituksen Tietoyhteiskuntaohjelman taloudellisen tuen turvin kaikkiin Järvenpään perusopetuksen kouluihin on rakennettu tietoliikenneyhteydet. Kouluissa on jo nyt atk-luokat, ja Internet-yhteydet laajennetaan luokkatasolle asti tämän vuoden loppuun mennessä. Kouluilla on valmiuksia tietotekniikan pedagogiseen käyttöön, mutta lisäkoulutusta tarvitaan edelleen. Taloudellisena haasteena tulevaisuudessa tulee olemaan laitteiden ylläpito, uusiminen ja ohjelmistojen päivittäminen. Anttilan koulu edelläkävijänä Anttilan koululle saatiin vuoden 2008 alussa luokkakoneiksi lukiolta poistettuja työasemia, jotka mahdollistivat tiedonhaun ja pienimuotoisen työskentelyn luokissa. Tietotekniikkaa pyritäänkin nyt käyttämään aktiivisesti osa-alueittain havainnollistamassa ja monipuolistamassa opetusta. Esimerkiksi tekstinkäsittelyn opettelu alkaa alkuopetuksen luokilta lähtien kirjainten ja sanahahmojen kirjoittamisesta. Myöhemmin harjoitellaan tekstinkäsittelyn työkaluja, asetuksia ja kuvanlisäystä erilaisia tarinoita ja dokumentteja tekemällä. Oikeakielisyyden opiskelua edistävät saneluharjoitukset, jotka voidaan itse korjata ohjelman ehdottaman käytännön mukaiseksi. Kuudennella luokalla on tavoitteena jo tekstinkäsittelyn peruskäytön kokonaisvaltainen hallinta erilaisia asiakirjamalleja tekemällä. Jo alkuopetuksen luokilla käytetään myös piirtotyökaluja ja piirto-ohjelmia kuvamateriaalien ja erilaisten piirrosten luomiseksi. Pidemmälle edistyttäessä esitysgrafiikkaa on tuotettu yksilö- ja ryhmätehtävin esimerkiksi ilmastovyöhykkeistä, omista harrastuksista ja terveellisestä ruokavaliosta. Yhteistyötä toteutetaan kummioppilaiden kanssa projektissa, jossa isommat opettavat nuoremmilleen ohjelmaa yhteisen tehtävän avulla. Internet on suosituin ja nopein väline tiedonhakuun. Paitsi hakuohjeisiin ja -ehtoihin, oppilaita opastetaan kriittiseen asenteeseen tarjolla olevan aineiston suhteen. Nettietiketin hallinta, tietoturvan ja tekijäinoikeuksien tiedostaminen ovat tärkeitä ja opetuksessa huomioitavia sisältöjä. Myös sähköpostin käytön opiskelu asianmukaisten tietokenttien täydentämisineen ja liitetiedostojen lisäämisineen kuuluu oppiohjelmaan. Sähköpostitse luokkakohtaiset ilmoitukset saavuttavatkin oppilaat nopeasti. Meillä tietotekniikan välineellisten taitojen laaja-alainen opiskelu on onnistunut valinta, kertoo Anttilan luokanopettaja Eva Roos-Rautakorpi. Oppiainekohtaisten sisältöjen lisäksi tekniikka mahdollistaa saman asian esittämisen monin eri keinoin. Tehtävissä vaadittava tarkkuus on siirtynyt myös muiden oppiaineiden opiskeluun. Oppilaat ovat kiinnostuneita uusista menetelmistä. Jatkamme tämän kevään tiivistä opiskelua tähtäimessämme se, että kuudesluokkalaiset suorittavat jo alakoulussa lukuvuoden päätteeksi. Tuoreimpana ja mielenkiintoisena kokemuksena Roos-Rautakorpi mainitsee Opit-oppiympäristön hyödyntämisen. Opit-palvelu on ollut käytössä maaliskuun alusta lähtien ja se tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet ainekohtaisten oppimateriaalien, keskustelujen, sähköpostin ja ilmoitustaulun käyttöön. Kiinnostus tietotekniikan hyödyntämiseen on selkeästi lisääntynyt koulullamme Opit-palvelun myötä. Kehityssuunnan säilyminen samansuuntaisena edellyttää kuitenkin, että Opit-ympäristön käyttö on jatkuvaa eikä hetkellinen kokeilu, muistuttaa opettaja Roos-Rautakorpi. n Sähköinen reissuvihko Helmi käyttöön Yhtenä Järvenpään verkkokouluhankkeen kehittämiskohteena oli kodin ja koulun yhteistyö tietotekniikkaa hyödyntäen. Käytännössä oppilaitosten ja koti- ja kouluyhdistysten verkkosivuja kehitettiin ja uudentyyppinen vuorovaikutteinen verkkoympäristö, Helmijärjestelmä, otettiin käyttöön Kartanon ja Mankalan kouluilla. Tavoitteena on ottaa järjestelmä käyttöön kaikissa järvenpääläisissä perusopetuksen kouluissa. Helmi Reissuvihko on käytettävissä verkkoyhteyden päästä mistä ja milloin tahansa. Oppilaat voivat tarkistaa poissaolojaan ja koearvostelujaan esimerkiksi koulun käytävälle sijoitetulta koneelta ja vanhemmat pääsevät samoihin tietoihin käsiksi vaikkapa työpaikaltaan tai kirjaston yleiseltä palvelupäätteeltä. Esiopetus lukuvuonna Päiväkoti Keltasirkussa on ovet avoimena lapsiperheille joka arkipäivä. Mukava seura ja yhteinen tekeminen ovat tärkeitä niin lapsille kuin vanhemmillekin kotitouhun vastapainoksi. Syksyllä 2008 aloittavat esiopetusvuotensa vuonna 2002 syntyneet lapset. Järvenpäässä lähetettiin väestörekisteristä saatujen tietojen perusteella tammikuun lopussa esiopetukseen ilmoittautumista koskeva Tervetuloa esiopetukseen -kirje 438 lapselle ja hänen huoltajalleen. Ilmoittautuminen päättyi helmikuun lopussa ja tuolloin ilmoittautuneita oli yhteensä 409, hiukan viime vuotta vähemmän. Suurin osa esiopetusikäisistä tarvitsee esiopetuksen lisäksi myös päivähoitoa. Esiopetusta annetaankin Järvenpäässä enimmäkseen kunnallisissa ja yksityisissä päiväkodeissa. Lukuvuonna eskarilaisia tulee kuitenkin ensimmäistä kertaa myös koulujen tiloihin. Valmistelun alla on aloittaa päivittäinen nelituntinen esiopetus ainakin Kinnarin ja Kyrölän kouluissa. Esiopetusta toteutetaan koulujen lukuvuoden aikana pääsääntöisesti koulujen loma-aikoja noudattaen. Esiopetusta koskeva kokonaistuntimäärä on 700 h/ lukuvuosi, joka ylittyy Järvenpäässä. n 8 Järvenpää kevät 2008

9 Teksti ja kuva Riitta Murtokare Järvenpään lukio koripallon Suomen mestari 2008 Järvenpään lukiossa alkoi koripallonvalmennuslinja syksyllä Toiminta onkin tuottanut nopeasti mainiota tulosta, sillä lukion koripallojoukkue saavutti maaliskuun alussa koululiikunnan SM-koripallosarjan Suomen mestaruuden Järvenpää selvitti alkukarsinnoista tiensä jatkopeleihin lohkovoittajana. Lohkossa pelasivat Munkkiniemen Yhteiskoulu (MYK), Suomalaisen Yhteiskoulu (SYK) sekä Pohjois-Haaga (PHYK). Aluefinaalit sekä lopputurnaus pelattiin Järvenpään lukiolla Aluefinaalissa vastaan tulivat Hyvinkään ja Nokian lukion joukkueet. Järvenpää lunasti pelipaikan finaaliin voittamalla molemmat koulut. Finaalipelissä vastaansa se sai Pohjois-Haagan Yhteiskoulun. Monien tiukkojen vaiheiden jälkeen Suomen Mestaruus -mitalit matkasivat Järvenpään lukiolle lukemin Lukion koripallonvalmennuslinjan aloittaessa syksyllä 2005 hakijoita linjalle oli reilu 10. Lukuvuonna linjalle valittiin jo 18 pelaajaa, joista peräti viisi on yltänyt ikäluokkansa maajoukkuetasolle. Toiminta on laajentunut vuosi vuodelta ja ensi lukuvuodeksi suunnitellaan jo toista koripallolinjaa. Urheilijoille ammattimaiset puitteet Järvenpään lukion koripallovalmentajana toimii liikunnanohjaaja Jarkko Lanu. Hän Kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen ja sivistystoimenjohtaja Marju Taurula onnittelivat voittoisaa koripallojoukkuetta Järvenpää-talolla. Seuraavana joukkueen tähtäimessä ovat MM-kisat. on suorittanut huippukoripallovalmentajan tutkinnon vuonna 2003 ja toiminut valmentajana 13 vuotta niin juniori- kuin aikuistasolla. Hän kertoo, että koripallovalmennuksen tavoitteena on luoda ammattimaiset puitteet urheilijoille. Urheilijan opiskelu, ravinto, lepo ja ajankäyttö pitää olla hallinnassa. Aikaisemmin Keski-Uudellamaalla asuvien huippu-urheilijoiden on pitänyt matkustaa Helsinkiin urheilulukioihin, mutta nyt Järvenpäässä pystytään järjestämään vähintäänkin samat puitteet. Tämä vuosi osoitti jo toimivuutensa, koska kolmessa vuodessa nostimme koulujoukkueen Suomen mestareiksi. Seuraavaksi tavoittelemme MM-kisapaikkaa, kehaisee valmentaja Jarkko Lanu. Koripalloilijat harjoittelevat 3 4 kertaa viikossa kouluaikana. He tekevät yhteistyötä Suomen Koripalloliiton, seuravalmentajien ja Koululiikuntaliiton kanssa. Kouluvuosi alkaa kilpailukauteen valmistautumisella, jatkuen kilpailukaudella ja päättyen nuorten maajoukkuetoimintaan ja kesäharjoitteluun valmistautumiseen. Harjoittelua painotetaan huomioiden eri kaudet. Jokainen harjoitus on kestoltaan 90 minuuttia. Harjoittelun vaatimustaso nousee vuosittain, mutta itse laatu ja teho etenevät yksilöllisesti nuoren urheilijan sisäisen kypsymisen myötä. Fyysistä kehittymistä seurataan testien avulla. Koripallo on yksi maailman harrastetuimmista pallopeleistä ja pääsy Euroopan, tai maailman, huipulle Suomesta on erittäin vaikeaa. Huipulle pyrkiviä nuoria on tuettava kaikin puolin ja kannustettava ja rohkaistava heitä kokeilemaan rajojaan urheilijoina, Lanu toteaa. n Järvenpään uimahalli ahkerassa käytössä Järvenpään peruskorjattu uimahalli avasi helmikuussa ovensa juuri sopivasti hiihtolomalaisten käyttöön ja se näkyikin kävijämäärissä. Ensimmäisinä päivinä hallissa kävi uimaria päivässä ja keskimäärin nyt aloituskuukausina kävijöitä on ollut päivässä. Maaliskuun loppuun mennessä uimahallissa on ollut kävijöitä jo yhteensä yli Uimahalli on mitoitettu noin asiakaskäynnille vuodessa, mihin nähden kävijämäärät ovat olleet nyt alkuaikoina hyvin korkeita. Uutuuden viehätyksen haihtuminen ja tuleva kesä tasoittanevat määrät kuitenkin tavoitetasolle. Anju Asunta Uimahallissa on tarjolla monia ryhmiä vauvauinnista painonhallintaan ja vesivoimistelusta hydrospinningiin. Järvenpään liikuntatoimi järjestää uimahallissa paljon erityyppistä vesiliikunnan ohjausta. Nyt kevään aikana henkilökunnan tavoitteena on ollut saada uimahallin perusrutiinit kulunvalvontoineen ja liikuntaohjauksineen sujuvasti rullaamaan. Opettelua uuden hallin käytössä on ollut niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin. Eläkeläisille ilmaistunnit Eläkeläiset pääsevät uimahalliin ilmaiseksi uimaan arkisin klo Tämä mahdollisuus onkin otettu kiitoksella vastaan, ja keskimäärin hallissa käy noin 50 ilmaisuimaria päivässä. Myös uudella kuntosalilla on ollut vilkasta: sielläkin on käynyt rautaa pumppaamassa liki 170 kuntoilijaa päivit- täin. Kuntosalin laitevalikoima on laaja ja monipuolinen. Ohjaaja on kuntosalissa antamassa harjoitteluvinkkejä ja opastamassa laitteiden käytössä lomakuukausia lukuunottamatta aina tiistai- ja keskiviikkoiltaisin ja lauantaiaamuisin. n Uimahalli avoinna arkisin klo viikonloppuisin klo uimahalli suljettu kesähuollon ajan Lisätietoa saat uimahallin palvelupisteeltä, p. (09) osoitteesta Lastu-työpajasta osviittaa perheiden palveluihin Järvenpään kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittisen tavoiteohjelman (Lastu) seurantaryhmä järjesti viime vuoden lopussa vanhemmille Internet-kyselyn ohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Kyselyyn vastasi reilut 200 henkilöä. Vastausten perusteella lasten ja nuorten elinympäristöt ja palvelut ovat kehittyneet hyvään suuntaan. Kriittisiä kommentteja esitettiin mm. liikenneturvallisuudesta. Maaliskuussa järjestettiin myös kaikille avoin Lastu-työpaja. Pajassa tehtiin ryhmätöitä: yksi ryhmä syventyi pikkulasten ja alakouluikäisten asioihin, toinen yläkoululaisten asioihin ja nuoret pohtivat kolmannessa ryhmässä asioita omalta kantiltaan. Suurennuslasin alla olivat lasten ja nuorten elämän turvallisuus ja terveys sekä niihin vaikuttaminen. Keskustelussa etsittiin erityisesti konkreettisia keino- ja parantaa asioita ilman lisäkustannuksia, mutta toki lisäksi esitettiin uutta rahoitusta edellyttäviä ratkaisuja. Eri ryhmien keskusteluissa nousi esiin keskenään yhteneviä seikkoja. Muun muassa vanhempien kasvatusvastuuta korostettiin: vanhemman on toimittava hyvänä esimerkkinä terveellisten, päihteettömien ja liikunnallisten elämäntapojen omaksumisessa. Samoin vanhempien tulisi tarvittaessa uskaltaa rajoittaa lasten tekemisiä ja puuttua selviin epäkohtiin. Kaupunkiympäristön siisteys ja viihtyisyys koettiin tärkeäksi, ja todettiin, että siihen voi jokainen omalla aktiivisella toiminnallaan vaikuttaa. Lisäpanostusta kaivattiin muun muassa lähipuistojen ja liikuntapaikkojen parantamiseen sekä kouluterveydenhuollon resurssien lisäämiseen. n Järvenpää kevät

10 Teksti Anju Asunta Järvenpään yöelämä turvallisemmaksi Järvenpäässä on viime vuodesta alkaen pureuduttu väkivallan taustatekijöihin, osana oikeusministeriön Rikoksentorjuntaneuvoston valmistelemaa kansallista väkivallan vähentämisohjelmaa. Hyvin usein väkivallan takana on alkoholi: istutaan iltaa, juodaan kaljaa ja heitetään läppää, kunnes joku ärtyy jostain varsin mitättömästä syystä ja silloin nyrkki heilahtaa. Järvenpään väkivallan vähentämisen pilottihankkeen olennaisinta antia on ollut yhteistyö eri paikallisviranomaisten kesken. Poliisi tuntee parhaiten tappelutilanteet, lääninhallitus myöntää anniskeluluvat, kaupungin terveyskeskus hoitaa potilaat ja sosiaalityöntekijät selvittelevät asiakkaidensa ongelmia: nyt eri alueiden asiantuntemusta on pyritty yhdistämään sellaisiin toimintatapoihin, joilla osa nujakoista voitaisiin torjua ennen kuin ne syntyvätkään. Esimerkiksi paikalliset anniskeluyrittäjät voivat vastuullisella toiminnallaan ehkäistä väkivaltaa. Ravintolassa ryypäten ei kenenkään pitäisi saada itseään holtittomaan kuntoon, sillä alkoholilainsäädäntö kieltää tarjoilun selvästi päihtyneille asiakkaille. Järvenpään tarjoilijoita, baarimikkoja ja ravintolapäälliköitä onkin kutsuttu muutamaan otteeseen yhteisiin tapaamisiin ravintoloiden omavalvonnan edistämiseksi. Nuorison juomiseen pyritään taas puuttumaan kouluissa tanskalaisen mallin pohjalta Suomen kouluihin sopivaksi muokatun oppimateriaalin avulla. Tavoitteena on nostaa erityisesti nuorten alkoholikokeilujen aloitusikää, sillä mitä nuorempana juomisen aloittaa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä joutuu siitä ongelmiin. Tänä keväänä Koivusaaren koulun seiskaluokilla testattiin materiaalia ja ensi syksynä se tulee kaikkien järvenpääläisten yläkoulun aloittaneiden oppilaiden ohjelmaan. Järvenpää näyttää suuntaa koko Suomelle, sillä sama materiaali on leviämässä Nuorten Akatemian kautta valtakunnalliseen käyttöön. Väkivallan vähentämisen hankkeessa on myös kehitetty väkivallan uhrien jatko-ohjausta ja pyritty näin ehkäisemään toistuvaa uhriutumista. Lisäksi on panostettu ikäihmisten turvallisuuden parantamiseen. n Hannakaisa Ryynänen Teksti Pirjo Latva-aho Kuva Anju Asunta Järvenpäässä paljon uutta yritysrakentamista Järvenpäässä toimivien yritysten lukumäärä on ylittänyt yrityksen merkkipaalun. Viime vuonna Järvenpäähän tuli 236 uutta yritystä. Useat näistä ovat pieniä yhden tai muutaman ihmisen yrityksiä, mutta mahtuu joukkoon keskisuuriakin työllistäjiä, esimerkiksi Lastenlääkäriasema Pikkujätti, kivi- ja betoniliike Kuusiluoto Oy ja metallialan yritys Kellomet Oy. Kaikkiaan uusissa yrityksissä oli noin 340 työpaikkaa. Samaan aikaan yrityksiä muutti pois tai lopetettiinkin, joten nettolisäystä Järvenpään työpaikkamäärään tuli reilun 150 työpaikan verran. Yritysten toimitilojen rakentamiseen haettiin rakennuslupia yhteensä yli kerrosneliötä. Erityisesti Vähänummen yritysalueella rakentaminen on ollut vilkasta viime aikoina. Uutta hallia nousee vauhdilla ja alue on saamassa uutta ilmettä. Vähänummelle on suunnitteilla saman kaltainen alueen kasvojenkohotusoperaatio kuin mikä Terholassa on toteutettu viime vuoden aikana. Viimeisiä tontteja viedään Wärtsilän, Vähänummen ja Jampan yritysalueilla on kaupungilla jäljellä enää kymmenen vapaata yritystonttia. Nämä tontit ovat vielä perinteistä edullista hintatasoa. Uusia yritysalueita ja nykyisten laajennuksia asemakaavoitetaan yleiskaavoitetuille alueille esimerkiksi Haarajoelle ja Purolaan. Uusia yritysalueita odoteltaessa nykyiset käytettävissä olevat alueet halutaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Tilaa rakentamiseen nykyisillä alueilla vielä on lähinnä yksityisessä omistuksessa olevilla tonteilla. Järvenpään pinta-ala on sen verran pieni, että on harkittava tarkoin, millaiseen yritystoimintaan tontteja luovutetaan. Kaupungin kannalta on tavoiteltavaa, että yritysalueiden yritysten tuotantotoiminnalla saataisiin aikaan mahdollisimman suuri arvonlisäys. Esimerkiksi tilojen rakentaminen lähinnä varastointitarkoituksiin ei ole kaupunkilaisten toimeentulon ja hyvinvoinnin kannalta kannattavaa, tehokkaan logistiikan ja tukkukaupan muodostaessa poikkeuksen. n Elinkeinojohtaja Pirjo Latva-aho iloitsee Vähänummen yritysalueen rakentumisesta ja sen monipuolisista uusista yrityksistä. Vesihuoltolaitoksesta Järvenpään Vesi Taikurinakin tunnettu Jarmo Luttinen kumppaneineen antoi havainnollista koulutusta järvenpääläisille ravintoloitsijoille alkoholin anniskelussa syntyvistä hankalista tilanteista ja niiden hoitamisesta. Järvenpään kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2008 Järvenpään vesihuoltolaitoksen uuden johtosäännön, jonka mukaan laitoksen nimeksi muutettiin Järvenpään kaupungin vesiliikelaitos, mikä näkyy toiminnassa lyhyesti Järvenpään Vesi -muodossa. Taksoihin ja toimitusehtoihin uusi nimi ja logo otetaan käyttöön uusien painatusten yhteydessä. Laitos on toiminut Järvenpään kaupungin omistamana liikelaitoksena vuodesta 2006 alkaen, eikä muutoksella ole vaikutusta laitoksen varsinaiseen toimintaan. Järvenpään Vesi on laatinut rakentajille ja veden kuluttajille vesioppaat, jotka otetaan käyttöön kevään aikana. Rakentajan opas on suunnattu lähinnä pientalorakentajille ja siitä saa perustietoa toimenpiteistä kiinteistön liittämiseksi laitoksen vesi- ja jätevesiverkostoon. Järvenpääläisen vesioppaassa kerrotaan perustietoa esimerkiksi veden laadusta, laskutuksesta ja vedenkulutuksen seurannasta. n Oppaita on saatavissa teknisen toimen palvelupisteestä (Seutulantie 12) Järvenpään Veden toimipisteistä (Seutulantie 12 ja Metsolantie 77) osoitteesta 10 Järvenpää kevät 2008

11 Nuoret kiinni koulutukseen ja työelämään kesätyö 2008 Alle 25-vuotiaille nuorille avataan ensi syksynä palvelupiste nuorten työpajatoiminnan yhteyteen Loimun kiinteistöön Kyrölään. Palvelupisteen tarkoituksena on ehkäistä ilman opiskelu- ja työpaikkaa olevien nuorten syrjäytymistä ohjaten heitä koulutukseen, työharjoitteluun ja työelämään. Koulutuksen ja työelämän välinen nivelvaihe on koko nuoren tulevaisuuden kannalta hyvin merkityksellinen. Ilman koulutusta ja työkokemusta jäävä nuori saattaa jäädä hiljalleen jumiin tilanteeseen, jossa työpaikan ja paremman tulevaisuuden saavuttaminen käyvät yhä vaikeammaksi, kertoo Pajatoiminnan esimies Päivi Pehkonen. Pyrimme nyt ensivaiheessa auttamaan erityisesti juuri peruskoulunsa päättäneitä nuoria löytämään itselleen toimivia suunnitelmia kouluttautumisen, ammatinvalinnan ja työllistymisen suhteen, Pehkonen kertoo. Käytännössä työpajojen toimintamuotoja kehitetään joustavampaan ja monipuolisempaan suuntaan. Työpajat voivat toimia nuorille esimerkiksi oppisopimuspaikkana. Myös uusia työharjoittelumuotoja etsitään yhdessä yritysten ja oppilaitosten kanssa. Teksti Tuula Alkula Resiinalla ei tarvitse sentään töihin mennä, mutta töitä on mahdollista saada Resinan kautta. KUUMA-kuntien yhteinen sijaisvälitysyksikkö on saanut uuden markkinointinimen ja logon. Resina-nimi on lyhenne rekrytointi- ja sijaisvälitysyksiköstä. Entisaikaan rautatieläiset kulkivat resiinalla ja usein auttoivat pulaan joutuneita. Nykyään Resina-henkilöstöpalvelut auttaa työyhteisöjä sijaisten hankinnassa. Osaavaa henkilöstöä äkillisiin, lyhytaikaisiin sijaisuuksiin Sijaisvälitysyksikön tehtävä on välittää kuukausipalkkaista varahenkilöstöä ja lyhytaikaisiin palvelussuhteisiin otettavaa henkilöstöä äkillisiin, lyhytaikaisiin henkilöstövajauksiin. Varahenkilöstöön kuuluu tällä hetkellä 4 sairaanhoitajaa, 4 lähihoitajaa sekä 3 lastenhoitajaa. Lisäksi Resinan listoilla on noin 220 terveydenhoitoalan ja noin 90 päivähoitoalan ammattilaista tai alan opiskelijaa, jotka tekevät lyhyitä sijaisuuksia, keikkatöitä. Viime marraskuussa tekemämme asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan toimintaamme, erityisesti asiakaspalveluumme, oltiin erittäin tyytyväisiä. Lähes 80 % vastanneista esimiehistä koki saaneensa Nuoret remontoivat Loimun työpajatiloja omaan käyttöönsä. Lisäksi suunnitelmissa on perustaa työpajojen yhteyteen 9. luokkalaisten koulupaja sekä kehittää nuorisoneuvolatoimintaa. Koulupajassa varmistetaan tukea tarvitsevien nuorten peruskoulun loppuun suorittaminen toiminnallisen oppimisen menetelmiä hyödyntäen. Nuorisoneuvola taas toimii matalan kynnyksen terveyspalveluna nuorille, jotka eivät enää kuulu kouluter- meiltä apua omaan työhönsä. Mielestäni olemme menossa oikein hyvään suuntaan, kertoo Resinan vetäjänä toimiva palvelupäällikkö Ritva Hyvärinen. Tällä hetkellä henkilöstöä välitetään Järvenpäässä, Tuusulassa ja Keravalla terveyskeskussairaalaan ja kotihoitoon, lisäksi Järvenpäässä ja Tuusulassa terveyskeskusten lääkärien vastaanottoihin ja ensiapuun. Resinan toiminta-alueeseen kuuluvat myös Järvenpäässä päivähoito, kotisairaala ja Pihlavistokoti, Tuusulassa Tuuskoto ja Keravalla palvelukeskus Hopeahovi. Mika Nuutinen veydenhoidon piiriin. Nuorisoneuvolassa annetaan perinteisen terveydenhoidon lisäksi apua nuorten päihde- ja mielenterveysongelmissa. Tavoitteena on saada tukea tarvitsevat nuoret hoidon piiriin ja itse aktiivisesti edistämään kuntoutumistaan. Työpajatoiminta, Loimun kiinteistö (Puistotie 27, Järvenpää). Tiedustelut puh. (09) n Resinan kautta apua henkilöstövajauksiin Katriina Kalmi Resina esitteli toimintaansa Sairaanhoitajapäivillä Tämän vuoden aikana toiminta laajenee Mäntsäläänkin. Keikkalaisuudesta joustoa työelämään Lähihoitaja Katja Alvas on työskennellyt keikkalaisena Resinassa lokakuusta 2007 lukien. Lyhytaikaisten sijaisuuksien tekeminen sopii hänelle hyvin perhesyiden vuoksi. Tällöin hän pystyy hyvin miehensä kanssa vuorottelemaan heidän kolmen lapsensa hoitamisessa. Alvas työskentelee Tuusulan kotihoidossa, vuodeosastoilla ja Tuuskodossa. Olen saanut Resinan kautta hyvin töitä ja palvelu on toiminut mielestäni joustavasti. Suosittelen keikkalaisena toimimista kaikille, jotka haluavat avartaa työkokemustaan, kertoo Alvas. n Kiinnostuitko? Tutustu Resinan toimintaan Jätä hakemus verkkosivuilla Käy haastattelussa ja jos hyvin menee, pääset Resinan sijaisrekisteriin ja mukaviin vaihteleviin töihin. Teksti Tuula Alkula 150 nuorta saa kaupungilta kesätöitä Tänä kesänä Järvenpään kaupunki palkkaa noin 150 koululaista ja opiskelijaa kaupungille kesätöihin. Kesätöitä on tarjolla muun muassa päivähoidossa, koti- ja laitoshoidossa, kirjastossa, nuorisotoimessa, viherpalveluissa ja liikuntatoimessa uimahallissa ja uimarannoilla. Kaikkiaan yli 600 nuorta haki kesätöitä kaupungilta. Lisää ahkeria käsiä tarvitaan työhön kuin työhön Nuoria tarvitaan monenlaisiin avustaviin tehtäviin, joihin ei välttämättä tarvita alan koulutusta. Kesätyöntekijän tehtäviä voivat olla esimerkiksi lasten tai vanhusten avustaminen pukemisessa, ulkoilussa ja muissa toimissa. Ulkotöihin päässeen kesätyöntekijän hommia saattavat taas olla vaikkapa viheralueiden kunnostustyöt, rikkaruohojen kitkeminen ja kasvien kastelu. Tänä kesänä palkkaamme kaksi nuorta päiväkodin avustaviin tehtäviin. Nuoret ovat erittäin motivoituneita ja ovat hyvin tarttuneet annettuihin tehtäviin. Usein he ovat jo valmiiksi kiinnostuneita lapsista ja päivähoitoalasta. Koko työyhteisömme on sitoutunut nuoren perehdyttämiseen ja opastamiseen. Tarkoitushan on, että nuori saa positiivisen kuvan lasten päivähoitotyöstä ja jopa tulevaisuudessa hakeutuisi alalle. Myös Palvelukortti-koulutuksesta on ollut hyötyä, koulutuspäivän pohjalta nuori osaa kysellä kaikenlaisia työelämän asioita, kertoo päiväkodin johtaja Marja-Leena Koskinen Nummenkylän päiväkodista. Palvelukorttikoulutuksella työelämän sääntöjä tutuksi Kesäksi palkatut nuoret osallistuvat Palvelukortti-koulutukseen kesäkuun alussa. Yhden päivän tietoiskun aikana perehdytään työelämän pelisääntöihin (työpaikan hakeminen, työhakemuksen tekeminen, työhaastattelu jne.) ja hyvään asiakaspalveluun. Nuori saa koulutuspäivästä itselleen palvelukortin, joka on hyödyksi nuoren hakiessa seuraavia työpaikkoja. Yrittäjä työllistä nuori Nuoret hakeutuvat kaupungin lisäksi moniin yrityksiin töihin. Tällöin yritykset ja yhdistykset voivat hakea kaupungilta kesätyöllistämistukea, joka tänä vuonna on 250 euroa/työllistetty nuori. Yrittäjä voi jättää hakemuksen kaupungille välisenä aikana. Lisätietoa tuen hakemisesta löytyy kaupungin nettisivuilta > Yrittäjät > Nuorten kesätyöllistämistuki. n Järvenpää kevät

12 Teksti Jenni Jusslin Yhteistyöllä tehdään koko kuntaa koskevia päätöksiä Kaupunginvaltuutetut istuvat kerran kuukaudessa maanantaisin Järvenpää-talossa turisemassa keskenään. Se on ainakin kuva, joka monille välittyy valtuutettujen toiminnasta. Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reino Taurovaara (sdp) ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kaarina Wilskman (kok) tekevät kuitenkin paljon muutakin. Kaupunginvaltuutettuna olo on luottamustehtävä, johon pääsee kuntalaisten äänillä. Valtuutetut edustavat kuntalaisia ja hoitavat heidän asioitaan. On muistettava, että sen lisäksi, että valtuutetut edustavat kuntalaisia, he toimivat myös kaupungin työntekijöiden työnantajina. Kummastakin puolesta on pidettävä huolta, Kaarina Wilskman korostaa. Valtuutettujen työ ei ole kokopäiväistä. Elättääkseen itsensä ja perheensä sekä Taurovaara että Wilskman lähtevät seitsemän aikaan aamulla töihin. Taurovaaran työsarkaa on Loutin päiväkodin toiminnan pyörittäminen, Wilskman työskentelee Stakesilla projektipäällikkönä. Arkipäivien aikataulua jaetaan työn, perheen, valtuutetun toimen ja vapaa-ajan kesken. - Kaupunginhallitus kokoontuu joka maanantai valtuustoiltoja lukuunottamatta. Hallituskokouksia ennen järjestetään ryhmien kokoukset, joissa käydään esityslistalla olevat asiat läpi. Sen jälkeen seuraa varsinainen kokous, joka kestää useimmiten 2 3 tuntia. Viikolla järjestetään lisäksi työryhmien ja lautakuntien kokouksia, Reino Taurovaara kertoo. Äänestäminen ja yhteydenotto vaikuttavat Syksyllä lähestyvät kunnallisvaalit saavat valtuutetut pohtimaan äänestämisen merkitystä. Kuntaliiton huhtikuussa julkaiseman tiedotteen mukaan nuorimmista ikäluokista vain neljäkymmentä prosenttia aikoo äänestää. Alle kolmekymmentävuotiaita ehdokkaita on vaikeaa löytää. Työn ja perhe-elä- Anju Asunta Sateisena kevätaamunakin ennen omia päivätöitä yhteisten asioiden hoito vetää Kaarina Wilskmanin ja Reino Taurovaaran kaupungintalolle. Mainiosti mahdutaan saman varjon alle, valtuutetut nauravat. män vaatimukset ovat kiristyneet siinä määrin, että ymmärrän hyvin, miksei ehdokkaiksi lähdetä. Kun oman ikäisiä ehdokkaita ei ole, valtuutetut voidaan kokea itselle etäisiksi, muotoilee Taurovaara. Wilskmanin mukaan valtuutetut ja heidän päätöksensä määrittelevät sen, miten ja mitä hoidetaan, toimiva johto ja työntekijät taas päättävät kuinka se tehdään. Esimerkiksi terveydenhuoltoalalla työskentelevät tietävät parhaiten, kuinka asiat kannattaa asiakaskontaktissa hoitaa. Kuntalaisten yhteydenotot ovat tärkeitä. Kehittämisajatuksia ja ehdotuksia otetaan mielellään vastaan, aina ei itse hoksata miten asiat voisivat olla paremmin, muistuttaa Wilskman. Sekä Taurovaara että Wilskman kiittelevät kuntalaisten aktiivisuutta yhteydenotoissa. Puhelimitse ja sähköpostitse tulee toiveita ja ajatuksia runsaasti esimerkiksi ympäristöä koskien. Positiivisesti yllättänyt aloite löytyi yllättäen lukiossa opiskelevilta nuorilta. Järvenpään lukion yhteiskunnallisen vaikuttamisen opiskeluryhmä teki kuntalaisaloitteen Loutinkadun liikenneturvallisuudesta. Tällaiset käytännön tehtävät ovat Taurovaaran ja Wilskmanin mukaan paras tapa ohjata nuoria kiinnostumaan yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Yhteistyöllä saadaan tuloksia Järvenpään kaupunginvaltuutettuihin mahtuu väkeä niin SDP:n, Kokoomuksen, Keskustan, SKP:n, Vasemmistoliiton, Kristillisdemokraattien, Järvenpää 2000 Plus:n kuin Vihreidenkin listoilta. Puoluekanta ei kuitenkaan ehkäise yhteistyötä. Pitää olla joukkuepelaaja. Jos ajattelee, että kyllä minä tiedän ja kyllä minä osaan, muttei saa muita mukaan, on hieman väärillä jäljillä. Järvenpään valtuustossa on onneksi tällainen yhdessä tekemisen ilmapiiri, kuvailee Wilskman. Taurovaara yhtyy Wilskmanin ajatuksiin yhteistyöstä. Kaikessa päätöksenteossa pyritään yksimielisyyteen. On iso urakka tehdä koko kuntaa koskevia päätöksiä. Kokouksissa hiotaan suurta yhteisymmärrystä, Taurovaara muotoilee. Kaupungin budjetin laatiminen on yksi valtuutettujen suurimmista vastuutehtävistä. Vuosittain jaettavasta rahamäärästä oman osansa vievät lakisääteiset tehtävät, kuten koulujen kunnostukset. Ensin katsotaan mikä on talouden liikkumavara ennustamalla tulot, joista suurin tuloerä on verotulo. Suurin menoerä on kaupungin työntekijöiden palkat. Myös mahdolliset uudet toiminnot on rahoitettava, mainitsee Taurovaara ja jatkaa: Soisi, että voisimme jakaa tukia enemmänkin. Järjestötoiminta Järvenpäässä ansaitsisi lisää tukea, he tekevät tärkeää ennaltaehkäisevää työtä. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta oman valtuustoryhmän sisällä ja valtuustoryhmien välillä, valtuutettu voi tietenkin Wilskmanin mukaan äänestää myös oman ryhmästä poikkeavan kantansa mukaan. Päätöksissä pitää ottaa huomioon ennen kaikkea se, mikä on laillista ja realistista. Sen jälkeen aihetta pohditaan omaa aatetaustaa ja kaupungin arvoja, huolenpitoa, vastuuta, taloudellisuutta ja oikeudenmukaisuutta vasten, hän sanoo. n Osallistu Kuntavaaleihin ja muista äänestää ! > Kuntavaalit 2008 Teksti Jari Ahola Nuorisoparlamenttivaalit tulossa lokakuussa Järvenpään nuoret jakoivat huhtikuussa euron määrärahan Lasten ja Nuorten Ääni 08 -huippukokouksessa. Nuorten vaikuttamismahdollisuudet jatkuvat lokakuussa, kun kaupungissa järjestetään jo viidettä kertaa nuorisoparlamenttivaalit. Ilmari Piensoho vuotiailla järvenpääläisillä on oikeus asettua ehdolle ja vuotiailla on oikeus äänestää yksipäiväisessä vaalitilaisuudessa. Henkilökohtaisten äänimäärien perusteella nuorisoparlamenttiin valitaan vuosiksi varsinaista ja 10 varajäsentä. Ehdokkaiksi mielivien tulee saada tuekseen vähintään kahden muun ikätoverinsa kannatus. Ilmoittautumislomakkeita saat omalta koulultasi syyskuussa. Nuorisoparlamentin päätarkoituksena on tuoda nuorison näkemykset päättäjien Nuorten Ääni 08 -huippukokouksessa lapset ja nuoret pääsevät paitsi päättämään itseään koskevia asioita, myös harjoittelemaan esitysja kokouskäytäntöjä. tietoisuuteen muun muassa osallistumalla Järvenpään eri lautakuntien työskentelyyn. Lisäksi nuorisoparlamentti tekee aloitteita ja esityksiä sekä halutessaan järjestää nuorisotapahtumia kaupungissa. n 12 Järvenpää kevät 2008

13 Teksti: Leena Valkonen KUUMA turvaa asumista ja liikkumisen sujuvuutta Keski-Uudenmaan kuntien KUUMA-yhteistyössä yhtenä painopisteenä on sujuvan ja ympäristöystävällisen liikkumisen turvaaminen. Kuuden kunnan edunvalvojana KUUMA on tuonut alueen ääntä kuuluviin Helsingin seutua koskevissa liikennesuunnitelmissa. Ääntä on kuultukin, maan hallituksen budjetin kehysriihessä varattiin 235 miljoonaa euroa Helsinki Riihimäki-radan välityskyvyn lisäämiseen vuodesta 2011 alkaen. Rata-asiat ovat yksi esimerkki siitä, mitä yhteisellä tahdolla voidaan saada aikaan, sanoo KUU- MA-yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen. Tärkeintä on kuitenkin se, että KUUMAkunnat on otettu tasavertaisena neuvottelijana mukaan koko pääkaupunkiseutua koskevaan 14 kunnan yhteistoimintaan. Helsingin seudun kunnat ovat solmineet aiesopimuksen maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelmasta vuoteen Sen tavoitteena on edistää seudun tontti- ja asuntotarjontaa valtion ja kuntien yhteisin toimenpitein. Aiesopimuksen mukaan Helsingin seudulla tavoitellaan uuden asunnon rakentamista vuosittain. KUU- MA-kuntien osuus tästä tuotannosta olisi noin asuntoa vuodessa. Asumisen lisääminen edellyttää panostusta liikenneväyliin. Ohikulkutiet ja tärkeimmät poikittaisväylät tulisi saada rakenteille, Mononen painottaa. Ohikulkuteistä tärkeitä KUUMAlistauksessa ovat Klaukkalan ohikulkutie, Hyrylän Itäisen ohikulkutien jatke ja Keravantien parantaminen, Kehä IV, Järvenpää Nurmijärvi-yhteyden rakentaminen sekä Keravan logistiikka-alueen liittymän toteuttaminen Lahdentielle. Ne ovat tärkeitä paitsi asumisen, myös elinkeinoelämän kehittämisen ja alueen kilpailukyvyn kannalta. KUUMA-yhteistyöjohtaja Kirsi Mononen luotsaa kuutta Keski-Uudenmaan kuntaa tulokselliseen yhteistyöhön. Yhteinen lippujärjestelmä ja kevytväyliä Tämän vuoden alusta käyttöön otettu Keski-Uudenmaan seutulippu on ollut menestys. Lipulla voi kulkea Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten ja Tuusulan sekä Hyvinkään ja Sipoon alueen bussiliikenteessä rajattomasti 30 päivän ajan. Lipulla voi matkustaa myös Keravalle ja Keravalta tietyillä YTV:n ulkopuolisilla vuoroilla ympäristökuntiin. Kirsi Monosen mukaan KUUMAkunnat ovat neuvotelleet lippuyhteistyöstä YTV:n kanssa ja selvitys kunnille aiheutuvista kustannuksista on valmistunut. Asiaa käsitellään kunnissa. Samoin joukkoliikenteen kokonaiskehittämistä pohditaan YTV:n kanssa. Esimerkiksi linja-autoliikenteen vaihtopaikat ovat puutteellisia ja linja-autoliikenteen sujuvuutta tulisi parantaa. Ruuhkamaksuista on ollut keskustelua ja ne vaikuttaisivat myös KUUMAalueen asukkaiden kukkaroon. KUUMA toimii yhteisenä edunvalvojana ruuhkamaksukysymyksessä. KUUMAn edustajat ovat nykyisin mukana kaikissa Helsingin seudun liikennesuunnittelua koskevissa työryhmissä. Se on alueen kannalta merkittävä asia, toteaa Mononen. KUUMA-kunnissa on noin 60 kevyen liikenteen kohdetta, jotka odottavat kunnostusta tai rakentamista. Niistä yksikään ei vielä sisälly tiepiirin suunnitelmiin. Kouluteiden turvallisuutta ja asioinnin sujuvuutta pidetään kunnissa tärkeänä. Kevyen liikenteen kärkihankelistalla on 14 kohdetta, joiden rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 13 miljoonaa euroa. KUUMA-faktoja KUUMA-kuntia ovat Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula. Alueella on lähes asukasta. Vuonna 2007 vahvistettiin alueen maankäytön kehityskuva ja vahvistettiin asuntopoliittinen ohjelma. Solmittiin sopimus yhteistoiminnasta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi. Sovittiin omistajapolitiikan linjauksista. Osallistuttiin aktiivisesti Helsingin seudun yhteistyöhön. Anju Asunta Yhteisiä palveluita KUUMAn yhtenä tavoitteena on ollut palvelujen järjestäminen seudullisena silloin, kun siitä on toiminnallista tai taloudellista hyötyä. Viime vuonna saatiin käyntiin muun muassa yhteinen talouspalvelu, sijaisvälitys ja hankintakeskus. Näitä palveluita on järjestetty isäntäkuntamallilla, jolloin yksi kunta organisoi palvelun ja muut kunnat ostavat niitä isäntäkunnalta. Näin osaaminen saadaan eri toiminnoissa entistä vahvemmaksi ja palvelu taloudellisesti hoidettua. Uusia yhteispalveluja on suunnitteilla ja valmistelu on loppusuoralla tietohallinnon, ympäristöpalvelujen ja työterveyshuollon osalta. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimessa on suunnitteilla useita yhteishankkeita. Kirsi Monosen mukaan KUUMAyhteistyön pohja on nyt rakennettu ja kuntapäättäjiltä odotetaan ratkaisevia päätöksiä yhteistyöhankkeisiin. KUUMAssa on takana ensimmäinen valtuustokausi ja sen satona on monia konkreettisia esityksiä ja myös päätöksiä yhteisistä palveluista. Tulevaisuuden suuntaviivoja kartoitetaan skenaariotyöpajoissa, jotka on jo käynnistetty. Yksi keskeinen tulevaisuuden kysymys on elinkeinoyhteistyö ja alueen kilpailukykystrategia. n Järvenpäässä kehitetään johtamisjärjestelmää Julkisten palveluiden kysyntä lisääntyy ja monimuotoistuu kaiken aikaa Järvenpään väestön kasvaessa ja ikääntyessä. Siksi Järvenpäässä aloitettiin vuonna 2005 kaupungin suunnitelmallinen johtamisjärjestelmän kehittämistyö. Tavoitteena Järvenpäässä on siirtyä vaiheittain prosessimaiseen organisaatioon seuraavan valtuustokauden vaihtuessa vuonna Nykyään kaupunki on organisoitunut toimialoittain linjaorganisaatioon, jossa eri palvelut on jaettu yleishallintoon sekä tekniseen toimialaan, sivistystoimialaan ja sosiaali- ja terveystoimialaan. Prosessimaisessa toimintatavassa palvelut järjestettäisiin joustaviksi toimintaketjuiksi asiakkaiden tarpeista lähtien, nykyiset toimialarajat ylittäen. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi -prosessi toimii Järvenpäässä pilottihankkeena, jossa rakennetaan prosessimainen toimintatapa ja testataan erilaisia käytäntöjä malliksi muulle kaupunkiorganisaatiolle. Johtamisjärjestelmän kehittämiseen sisältyy myös hallinto- ja johtosääntöjen uudistaminen, jossa muun muassa pyritään siirtämään osaa päätösvallasta ylemmiltä hallintoportailta lähemmäksi asiakkaita joustavan ja nopean palvelun varmistamiseksi. Samalla linjataan poliittisen johdon (vaaleilla valitut luottamushenkilöt) ja virkamiesjohdon välisiä rooleja. Poliittisen johdon asemaa pyritään vahvistamaan toiminnan linjaamisessa eli strategisessa johtamisessa. Toisaalta viranomaisille tulisi kuulumaan toteuttamistapojen valinta eli operatiivinen johto. Hallinto- ja johtosääntöluonnokset kiertävät huhti toukokuun aikana lautakunnissa ja muissa toimielimissä kommentoitavana. Tavoitteena on viimeistellä säännöt palautteen pohjalta kesän ja syksyn aikana ja ottaa ne käyttöön vuoden 2009 alussa. n Järvenpää kevät

14 Kesä 2008 kulttuuri & vapaa-aika Teksti Outi Kirkkopelto Kylään Pikku- Ainolle! Valtuustonkatu 11:ssa sijaitseva romanttinen vaaleanpunainen puutalo kutsuu jälleen kesällä vieraakseen pikkuväkeä. Kuvataidekoulun lomaillessa huvila muuttuu Pikku-Ainon Kodiksi, järvenpääläisen Kristiina Louhen Aino-kirjojen mukaan. Pikku-Ainon Kodin ohjelmassa on joka päivä satutunti, leikki- ja lauluhetki sekä askartelua. Pieniä näytelmiäkin saattaa syntyä roolipukujen kera. Askartelussa on rajana vain mielikuvitus: Pikku-Ainon Kodissa voi kokeilla vaikkapa kankaan värjäämistä, savitöitä, paperimassatöitä, korujen tekoa tai huovuttamista. Viikoittain vaihtuvan teematoiminnan lisäksi järjestetään yllätysohjelmaa sekä taiteilijavierailuja. Kesän aikana tutustutaan myös erilaisiin vanhoihin sekä uudempiinkin käsityötapoihin, kuten pitsinnypläykseen, rottinkitöihin ja helmikudontaan. Tämän kesän uutena asiana Pikku- Ainon Kodissa järjestetään viikoittain vanhuksille ja lapsille yhteistä puuhaa. Yhteinen tekeminen voi pitää sisällään tarinoita mummojen ja vaarien omasta lapsuudesta, pientä askartelua tai musisointia. Pikku-Ainon Kodissa toimii myös pikkuruinen kahvila, josta saa mehua, teetä, kahvia ja pientä purtavaa, esimerkiksi Pikku-Ainon piparkakkuja! Omia eväitä voi toki myös nauttia ja pihan grilli on kaikkien vieraiden käytössä. Mukaansa muistoksi päivästä Pikku-Ainon kodissa voi hankkia vaikkapa Pikku-Aino-kirjoja tai paperinukke-julisteen. Äläkä unohda lähettää kaverillesi Pikku-Ainon postikorttia! n Mikko Mannila Pitkään suunnitteilla olleet Järvenpään taidemuseon laajennustyö ja uuden säilytystilan rakentaminen ovat vihdoinkin päässeet alkamaan. Työn vuoksi taidemuseo on suljettu tämän vuoden. Keväällä 2009 avataan entistäkin laajempi näyttelytila yleisölle ja avajaisnäyttelystäkin on jo puhuttu, mutta se jääköön vielä salaisuudeksi. Sen sijaan muut Järvenpään kulttuurikohteet ovat kesällä avoimena yleisölle. Alvar Aallon säveltäjä Joonas Kokkoselle suunnittelema moderni koti, Villa Kokkonen, on auki aina torstaista sunnuntaihin. Kesän ohjelmassa on muun muassa konsertteja ja elokuussa arkkitehtuuriaiheisia työpajoja lapsille ja nuorille. Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin entisen kotitalon Aholan esineistöä on inventoitu jo useampia vuosia ja nyt kokoelma on saatu yksiin kansiin. Viimeisimmät inventoidut tulokkaat ovat olleet Venny Soldan-Brofeldtin paperista leikkaamat herkät lumihiutaleet, omenakuviot, puut ja puput, jotka haluttiin turvallisesti säilyttää myös jälkipolvien katsottavana. Aholassa Sanalla ja siveltimellä -näyttelyssä onkin kesäkauden ajan esillä osa paperileikkauskuvioiden konservointiprosessista. n Teksti Nina Robbins Taidemuseota kunnostetaan, muut kulttuurikohteet avoinna Ahola Sibeliuksenväylä 57 p. (09) Avoinna: , ti su klo Suljettu: Villa Kokkonen Tuulimyllyntie 5 p. (09) Avoinna: , to su klo Suljettu: 16.5., , Sisäänpääsy 4,50 / 2 euroa Ilmaiseksi sisään Järvenpää-päivänä ja kansainvälisenä museopäivänä Villa Cooperin irtaimisto inventoitiin ja pakattiin pois remontin tieltä. Osa kauniista esineistä on edelleen nähtävänä Käsintekijöiden myyntinäyttelyssä sen avauduttua. Villa Cooper mattotehtailijalta käsintekijöille Yli satavuotiasta Villa Cooperia kunnostetaan parhaillaan Järvenpään käsintekijöiden myyntinäyttelykäyttöön. Vaikka huvilan syntyvaiheet liittyvätkin kiinteästi Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön, on Cooperien perheen pitkä omistajuus tehnyt rakennuksesta myös osan Järvenpään teollisuus- ja tekstiilihistoriaa. Käsintekijöiden myyntinäyttely yhdistää hienosti huvilan vaiheet tähän päivään ja tarjoaa avauduttuaan järvenpääläisille mahdollisuuden nauttia hirsihuvilan tunnelmasta. Vuonna 1904 rakennettu huvila sijaitsi alun perin muiden taiteilijakotien naapurissa Järvenpään kartanon mailla. Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli huvilan lääkäri ja taiteilija Gösta Enckellin perheelle, Sibeliusten Ainolan sisarhuvilana. Enckellien luovuttua huvilasta se päätyi Järvenpään kartanon omistukseen. Kartanon viimeinen omistaja Bjarne Westermarck siirrätti huvilan nykyiselle tontilleen 1910-luvun lopussa luvun Teksti ja kuva Hanna Nikander alussa huvila siirtyi edelleen mattotehtailija Edvard Cooperille ja hänen vaimolleen Agnetalle. Agneta Cooper lahjoitti huvilan Järvenpään kaupungille vuonna 1973 ja lopullisesti se päätyi kaupungin hallintaan vuonna Huvilan käyttötarkoituksen muutos asuinrakennuksesta yleiseksi näyttelyja myyntitilaksi on haastavaa. Esimerkiksi esteettömyys, sähkö- ja paloturvallisuus sekä ilmanvaihto vaativat tarkkaa harkintaa, jotta huvilan rakennushistoriallinen arvo säilyy. Myyntinäyttelyn oheen tulee kaksi historianurkkausta, joiden avulla yleisö voi aistia talon 1940-lukulaista tunnelmaa ja perehtyä rakennuksen ja sen asukkaiden vaiheisiin. Villa Cooper (Myllytie 14) avataan yleisölle remontin valmistuttua kesällä Huvilan historiaa käsitellään myös Prisman rantagalleriaan kootussa Villa Cooper -näyttelyssä , jossa Cooperin perheen koti avautuu kävijälle valokuvin ja esinein. n Kumitehtaan johtaja P. Kaiskon 1930-luvulla saksalaisten jugend-tyylisten mallipiirustusten mukaan rakennuttama huvila on lasten käytössä kesät ja talvet. Talvisin huvilassa toimii kuvataidekoulu, kesällä Pikku-Ainon puuhat valtaavat talon. Teksti Outi Kirkkopelto Suviranta avaa ovensa vierailijoille Pikku-Ainon koti on avoinna: ti pe klo (suljettu juhannusaattona) alkaen avoinna ryhmille sopimuksen mukaan lisätietoja p. (09) tai (09) Taidemaalari Eero Järnefeltin ( ) ateljeekoti Suviranta avaa jälleen ovensa vierailijoille heinä elokuun vaihteessa Tuusulanjärven Kamarimusiikkijuhlien yhteydessä. Eero Järnefelt, yksi kultakauden tärkeimmistä taidemaalareistamme, rakennutti ateljeekotinsa Tuusulanjärven rantaan itselleen työtilaksi ja perheelleen kodiksi vuonna Eero Järnefelt tunnetaan paitsi Suomen virallisena muotokuvamaalarina ja Kolin maisemien ikuistajana myös taitavana luontokuvaajana. Monet Järnefeltin teosten aiheet löytyivät kotipiiristä, Tuusulanjärveltä: rannoilla kasvavat rentukat, silkkiuikku ja sammakko. Järnefelt toimi myös Helsingin yliopiston piirustustaidon pitkäaikaisena professoriopettajana. Arkkitehti Usko Nyströmin suunnittelema Suviranta on edelleen suvun omistuksessa ja yksityiskotina. n Mahdollisuus vierailla Suvirannassa: kamarimusiikkikonsertissa to opastetuilla vierailukäynneillä ke 30.7., pe 1.8., la 2.8. varaukset ja tiedustelut Järvenpään matkailupalvelusta, p. (09) tai kesäkuun alusta lähtien matkailun kesäinfosta, p. (09) Järvenpää kevät 2008

15 Kesäajan toiminta kaupungin toimipaikoissa Järvenpään kaupungintalon ja Seutulatalon asiakaspalvelupisteet Asiakaspalvelupisteet avoinna ma pe klo 9 15, to klo 9 18, pe klo Palvelupisteet ovat suljettuja Puhelinvaihde (09) toimii normaalisti koko kesän. Kesäsulun aikana vaihteesta voi kysyä välttämättömien palveluiden osalta ajanvarausmahdollisuutta. Teknisen toimialan yhteydenotot sulkuaikaan puh. (09) Terveyskeskusvastaanotot Kaikkien väestövastuualueiden lääkäri- ja sairaanhoitajavastaanotot Myllytien terveysasemalla (Myllytie 13). Ajanvaraukset ma pe klo 8 10 Myllytien terveysaseman väestövastuusairaanhoitajien numeroista. Sairaanhoitajien päivystysvastaanotot arkipäivisin ilman ajanvarausta klo Terveysaseman neuvontapuhelin (09) ma to klo 10 16, pe Ensiapu klo 8 22 Vanhankylänniemen terveysasemalla (Annitädintie). Ohjeellinen ajanvaraus, puh. (09) Ensiapu öisin klo 22 8 Hyvinkään sairaalassa, puh. (019) (Sairaalakatu 1, Hyvinkää). RöntgenVanhankylänniemen terveysasemalla ma to klo , pe klo Ajanvaraus röntgeniin ma to klo 14 15, puh. (09) Laboratorio ajanvarauksella ma pe klo ja pe klo Vanhankylänniemen terveysasemalla. INR-tutkimukset jonotusnumerolla ti ja ke klo Ajanvaraus ma to klo13 15, puh. (09) HUOM! Myllytien laboratorio suljettu Muita sosiaali- ja terveyspalveluja Työterveyshuolto suljettu ajalla Mielenterveys- ja päihdeyksikkö toimii normaalisti koko kesäajan. Neuvolassa Jampassa ja Myllytiellä pääasiassa vain äitiysneuvolatoimintaa. Perheneuvola suljettu Mannilantien hammashoitola suljettu Jampan hammashoitola toimii normaalisti. Ajanvaraus ma to klo , pe 8 14, puh. (09) Särkypäivystys arkipäivisin Jampan hammashoitolassa ajanvarauksella puh. (09) Myllytien työ- ja toimintakeskus suljettu Työllisyysyksikkö suljettu Järvenpää-talo Järvenpää-talo on suljettu , Järvenpään kaupungin kirjasto Pääkirjasto avoinna ma to klo 10 20, pe klo 10 18, la ja aattopäivinä klo 10 15, lehtilukusali su klo Haarajoen kirjasto ti ja to pääkirjasto avoinna ma to klo 12 19, pe klo 10 16, la ja su suljettu Haarajoen kirjasto ti Uimahalli Merja Alten Teknisen toimialan palvelupisteen henkilökunta Seutulantie 12:ssa auttaa mielellään esimerkiksi kaavoitus- ja mittauskysymyksissä, rakennus- ym. lupa-asioissa sekä jätehuollon muutostarpeissa. Avoinna ma pe klo 6 21, la su sekä arkipyhäisin klo Suljettuna vuosi/takuuhuollon vuoksi Myös liikuntahalli on ko. ajan suljettu. Peruskoulun ja lukion lukuvuoden työajat Rokkihotellissa majapaikka nuorisobändeille Järvenpääläisbändien harjoitusmahdollisuudet kaksinkertaistuivat vuodenvaihteessa. Legendaarisen Dahlin kiinteistön seuraksi saatiin upouusi bändikeskus, Rokkihotelli, Nummenkylän Tuottajankadun varteen. Nyt kaupungin nuoriso- ja kulttuuripalveluilla on Järvenpäässä tarjolla yhteensä 18 kämpän verran treenitilaa kevyen musiikin harrastajille. Soittimet ja vahvistimet täytyy bänditaloissa harjoittelevilla olla kuitenkin omasta takaa. Treenivuoroja myönnettäessä etusijalla ovat järvenpääläiset, keski-iältään alle 20-vuotiaiden muusikoiden ryhmät. Vapaita harjoitteluaikoja voi tiedustella kaupungin nuorisotoimistosta, p. (09) Kyrölän nuorisotalo kuntoon kesän aikana Reilut 15 vuotta toiminut Kyrölän nuorisotalo Loimu remontoidaan touko syyskuun aikana opetusministeriön perusparannusrahan avustamana. Loimunuorten toiveet otetaan mahdollisuuksien mukaan remontissa huomioon, esimerkiksi sisustuksen väreissä ja hankittavissa kalusteissa. Osa maalausurakoista myös hoidetaan omin voimin. Syksyllä toiminta pääsee alkuun miltei normaalin aikataulun puitteissa. Nuoret kesäksi Ulkonuorkkaan Järvenpään kaupungin varsinaiset nuorisotilat suljetaan kesäksi, mutta toiminta jatkuu. Nuorisotyöntekijät ampaisevat täyteen lastatuilla autoillaan aurinkoiseen ulkoilmaan ja perustavat Ulkonuorkan, kalustetun teltan peleineen ja mehukannuineen. Ulkonuorkka toimii touko-, kesä- ja elokuussa kaksi kertaa viikossa Rantapuistossa sekä kerran viikossa kiertämällä eri kaupunginosia. Toiminta on tarkoitettu erityisesti vuotiaille nuorille, mutta kaikki ovat tervetulleita. Osallistuminen on maksutonta ja vapaaehtoista eikä ilmoittautumista tarvita. Ulkonuorkan avajaisia vietetään Järvenpää-päivänä kävelykatu Jannella lauantaina klo Tarjolla mehua sekä tietoa nuorisopalveluiden toiminnasta aikatauluineen. Varhaisnuoret Varnuilemaan Perinteisen, vuotiaille järjestetyn nuorisotalotoiminnan lisäksi järvenpääläisen nuorisotyön arkeen ovat pysyvästi tulleet Varnut varhaisnuorisokerhot. Varnuissa järjestetään vuotiaille monipuolista toimintaa Haarajoella, Jampassa, Kyrölässä, Mankalassa ja Myllytiellä yhteensä 10 kertaa viikossa. Kesäaikaan Varnut eivät toimi, mutta varnulaisille on kolme päiväleiriä ja yksi yön yli kestävä leiri Niemennokassa kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Lisätietoa leireistä saat nuorisopalvelujen kotisivuilta ja koulujen kautta jaetuista esitteistä. Vapaita paikkoja voi tiedustella vielä toukokuussa. Puistorock 08 su klo 12 Järvenpään ja ympäristökuntien nuorisolle on tarjolla laadukasta ilmaisrockia Vanhankylänniemessä perinteisen kesäkuun sijasta elokuisena sunnuntaina Järjestäjät haluavat tuoda kahdelle lavalle ensisijaisesti paikallista osaamista. Päälavan esiintyjinä kuullaan Ancara, Edward, Pohjoinen Kuri, SamO yell ja Tera. Sivulavan bändeinä esiintyvä Late of Mind, Flavorite, Harassment Service sekä Jerkstars. Puistorockia järjestävää työryhmää tukevat kaupungin nuoriso- ja kulttuuritoimi, Srk:n nuorisotyö, Kypärä Ry, nuorisoparlamentti sekä paikalliset Lions Clubit. n Ulkonuorkat ovat nuorisopalvelujen uusin aluevaltaus. Niihin voi käydä tutustumassa touko kesäkuussa ja elokuussa vaikkapa Rantapuistossa. Koulu alkaa ma klo 9 luokilla 1 7 ja klo 10 luokilla 8 9. Lukion jaksot ja muut ajat, ks. Järvenpää kevät

16 Kesä 2008 kulttuuri & vapaa-aika Teksti Outi Kirkkopelto Järvenpää soi kesällä 2008 Kesä tuo Järvenpään kaduille ja konserttipaikkoihin laadukkaat musiikkitapahtumat nautittavaksi niin järvenpääläisille kuin muualta tulleillekin musiikin ystäville. Juhannuksen jälkeisellä viikolla kaupungin valtaa blues ja heinä elokuun vaihteessa tunnelmoidaan kamarimusiikin säestyksellä. Puistoblues vaalii perinteitä Euroopan johtavaksi bluesfestivaaliksi kasvaneen Puistobluesin valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa ja pääkonsertin esiintyjät on lyöty lukkoon. Myös klubien ja blueskadun kattaus valmistuu lähiaikoina. Viime vuoden onnistuneen 30-vuotisfestivaalin pohjalta on ollut hyvä rakentaa tämän kesän tapahtumaa. Korkeatasoinen pääkonsertti eli tasokkaat bändit ja hyvä tunnelma ovat pääroolissa tänäkin vuonna, kertoo Puistobluesin festivaalipäällikkö Jouni Hyytiäinen. Puistobluesin pääkonsertti tarjoaa kuulijoilleen tasokasta perinteistä bluesia. Vanhankylänniemessä soittavat yli genrerajojen arvostettu singer-songwriter Delbert McClinton, 2000-luvulla neljä kertaa vuoden blueskitaristiksi valittu Duke Robillard, klassista Delta Bluesia edustava Big Jack Johnson sekä perinteitä kunnioittavaa bluesrockia soittava Julian Sas. Pääkonsertin kotimaisesta bluesista vastaava Erja Lyytinen on yksi Suomen tunnetuimmista ja lahjakkaimmista bluesmuusikoista. Hän on noussut viime vuosina vauhdilla myös kansainvälisille estradeille. Lyytinen julkaisee pääkonsertissa uuden Grip of The Blues -albuminsa. Puistobluesin esiintyjäkaartiin kuuluu tänä kesänä muiden muassa Julian Sas. Fiilikset ovat valmisteluissa todella hyvät ja ensimmäisten vastuuhenkilö- ja talkoolaispalaverien jälkeen voi todeta, että myös diggarihenki kukoistaa, iloitsee Hyytiäinen. Talkoovoimin järjestettävä Puistoblues työllistää vuosittain lähes 600 hengen organisaation. Järvenpäässä tapahtuu Kamarimusiikkia sydänverellä Tuusulanjärven kamarimusiikki laajenee tänä vuonna seitsemänpäiväiseksi yhteensä 20 konsertin tapahtumaksi. Luvassa on ennakkoluulot ja vakiintuneet käytännöt ylittävää kamarimusiikkia Tuusulanjärven ympäristön konserttipaikoissa. Kolmen vuoden tauon jälkeen musiikkia kuullaan tänä kesänä myös Ainolassa. Festivaalin taiteellinen johtaja Pekka Kuusisto on ottanut teemakseen Sydänverellä. Musiikin ja tunteen suhdetta kartoitetaan synkimmistä epätoivon syövereistä kirkkaisiin onnen hetkiin. Teema antaa monenlaisia mahdollisuuksia musiikille koskettaa kuulijaa onhan luonteeltaan intiimin kamarimusiikin keskeisimpiä elementtejä nimenomaan vuorovaikutus, kertoo Tuusulanjärven kamarimusiikin toiminnanjohtaja Aleksi Malmberg. Konserteissa kuullaan muiden muassa kamariorkestereiden aatelistoon kuuluvaa Virtuosi di Kuhmoa sekä Hilja Grönforsin romanimusiikin yhtyettä. Anne Sofie Von Otter esiintyy yhdessä Pekka Kuusiston ja pianisti Bengt Forsbergin kanssa perjantaina 1.8. Järvenpää-talossa ja lauantaina 2.8. Ainolassa. Muita kansainvälisiä odotettuja huippumuusikoita ovat Kamarimusiikki-festivaalin kohokohtiin kuuluu kansainvälisesti maailman tunnetuimpiin lukeutuva mezzosopraano Anne Sofie von Otterin vierailu. Matthew Hunt (klarinetti) ja Alasdair Beatson (piano). Suomalaisista odotan itse esimerkiksi Meta4:n, Jorma Hynnisen, Jarmo Saaren sekä Iiro Rantalan esiintymisiä, toteaa Malmberg. Yksi merkkitapahtuma festivaalilla on Aamu Songin Reddress-teoksen kolme esitystä, jotka tarjoavat täysin uudenlaisen konserttikokemuksen. Festivaalin päätöskonsertissa lauantaina kurkistetaan jo seuraavan kesän teemaan, kun ohjelmassa on japanilaiseen Tanabata-taruun perustuva musiikkia ja videotaidetta yhdistävä esitys. n Lisätietoja: NÄYTTELYITÄ Näyttelytila Järnätti Piirustusluokka: mm. Hanne Lindström, Maarit Malin-Pötry, Jari Järnström, Maaria Märkälä, Timo Partanen, Reijo Puranen, Veera Saurama, Jukka Kinanen Teri-Säätiö Tero Annanolli, maalauksia Buchholzilaisen taiteilijan näyttely Vuoden 2007 kulttuurijärvenpääläinen Tuula Siltasari, maalauksia Serguei Zlenko, maalauksia Ahola Sanalla ja siveltimellä -näyttely, ilmaiseksi sisään ja Villa Kokkonen Alvar Aallon suunnittelema, säveltäjä Joonas Kokkosen taiteilijakoti. Ilmaiseksi sisään ja Kirjasto YK:n Sanitaatio-vuoden kiertonäyttely Salarakkaan häätö Prisman Rantagalleria Kulttuurihistoriallinen esine- ja kuvanäyttely Villa Cooperin vaiheista TAPAHTUMIA KÄVELYKATU JANNELLA Kansainvälinen kävelykatupäivä - Lapsiperheille mm. Pressan katit konserttia ym Lasten Teatterihetki, klo Järvenpään Teatterin vetämänä 5.7. Lasten Teatterihetki, klo Järvenpään Teatterin vetämänä 12.7 Lasten Teatterihetki, klo Järvenpään Teatterin vetämänä Yhteislaulutilaisuus, laulattajina Jani Uhlenius ja Auvo Autio Tanssiopetusta nuorille ja vähän vanhemmillekin Tanssiopetusta nuorille ja vähän vanhemmillekin Jannen Jamit Nuorten tapahtuma - paikalliset bändit esittelevät osaamistaan 9.8. Lasten Teatterihetki, klo Järvenpään Teatterin vetämänä 9.8. Yhteislaulutilaisuus, laulattajina Jani Uhlenius ja Auvo Autio Katu Jazz by Jani Uhlenius Maa Elää -toritapahtuma MUSIIKKITAPAHTUMIA Kevätillan Kamarimusiikkia, Kallio-Kuninkalan Leonora-sali Kallio-Kuninkalan Musiikkifestivaalit Puistoblues Tuusulanjärven Kamarimusiikki Puistorock 08 Vanhankylänniemessä MUITA TAPAHTUMIA Järvenpää-päivä Venny Startti, Keväinen liikuntatapahtuma Tuusulanjärven kulttuurimaisemissa - pyöräillen, rullaluistellen tai sauvakävellen Schools in Torikoris Harrastus tapahtuma LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIVIIKKO SUB Nuorisodisco Myllytie 3:n nuorisotalolla Kypärän bändi-ilta K Ulkonuorkka Jannella, nuorisobändejä Punaisella torilla ja Dance Dome -tanssitapahtuma liikuntahallilla Äitienpäiväjuhla Järvenpää-talolla klo Eskarit kukittavat Sibeliuspatsaan klo 9.00, Mikko Perkoilan eskarikonsertti Sibeliussalissa klo Mikko Perkoilan ja Pienisuuriseikkailun alakoulukonsertit Sub 08 fillarointi Tuusulanjärven ympäri Mikko Perkoilan ja Pienisuuriseikkailun alakoulukonsertit Hevi Heaven -bändi-ilta Seurakunnan liikuntahallissa klo Mikko Perkoilan ja Pienisuuriseikkailun alakoulukonsertit Trubaduuriklubi Myllytie 3:n nuorisotalolla Futiksen pienpeliturnaus nuorille ja aikuisille Skate or Not -skeittitapahtuma jäähallin skeittipuistossa Oikeudet muutoksiin pidätetään. Lisätietoja:

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa Yleisesti Liikkuvasta koulusta Kärkihankkeen toteutukseen liittyvät toimenpiteet Toimenpiteitä

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

YSTÄVYYS, SUVAITSEVAISUUS JA KUNNIOITUS

YSTÄVYYS, SUVAITSEVAISUUS JA KUNNIOITUS YSTÄVYYS, SUVAITSEVAISUUS JA KUNNIOITUS Olympiakasvatuksen monialaiset oppimiskokonaisuudet OPS2016 Itä-Suomen Liikkuva koulu seminaari Mikkeli 28.9.2016 Suomen Olympiakomitea Olympiakasvatuksen asiantuntijaryhmä:

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä

OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä OPS2016 ja Move! Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kuntotestauspäivät 2015 Kisakallio OPS2016 Käyttöönotto lukuvuoden 2016 alusta Keskiössä

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne Rovaniemi 10.2.2014 Työntekijä haluaa onnistua ja kehittyä työssään hyödyntää omia vahvuuksiaan saada kannustavaa palautetta Meidän koulu haluaa olla

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa 5.5.2015 Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus MONIALAINEN YHTEISTYÖ LIIKKUVASSA KOULUSSA Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Lisätiedot

Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi

Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi Koulujen liikkumissuunnitelmat, HSL:n kummikouluohjelma ja Matkakummi 1 Sisältö: 1. Koulujen liikkumissuunnitelmat 2. Kummikoulut 3. Matkakummi 2 1. Koulujen liikkumissuunnitelmat Koulun liikkumissuunnitelma

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Lähitori Kuusela tapahtumat helmikuussa 2016

Lähitori Kuusela tapahtumat helmikuussa 2016 Lähitori Kuusela tapahtumat helmikuussa 2016 Viikko 5 (1.2. 7.2.) Ma 1.2. - Klo 9.00-14.00 Kädentaitopaja (0. krs). Mahdollisuus tehdä erilaisia tekstiilitöitä ja kädentaitoja oman mielen mukaan. Materiaalimaksu.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista Neljäs valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2010. KTAMKn vastauksia kertyi 330 kappaletta.

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 F:\koti\_Varhaiskasvatus\Vasu\Lapsen-vasulomake-2015.doc Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot