POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2013 JOULUKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / /

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2013 JOULUKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / /"

Transkriptio

1 KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2013 JOULUKUU Katso kutsu takakannesta LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / Osakkaiden tahto määrää kiinteistön kunnon I s. 2 Taloyhtiön remontti ei raunioita osakkaiden taloutta I s. 14 Voiko pakastimia sijoittaa taloyhtiön tiloihin? II s. 3

2 kiinteistöviesti pohjois-savo nro 4 / 2013 joulukuu sisältö Yhteystiedot: Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Puheenjohtaja: Veijo Hyvärinen p Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimisto: Maaherrankatu KUOPIO puhelin (toimisto) faksi sähköpostit: Neuvonta: jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja tilintarkastajille Arkisin klo 9-12, p Kiinteistönetti: Yhdistyksen omat www-sivut: (sisältää myös jäsensivut) Suomen Kiinteistöliitto ry: Taloyhtiöiden kiinteistöportaali: (sisältää myös jäsensivut) Kiinteistöviestin julkaisija: Kiinteistöviesti: Ilmestyy vähintään neljästi vuodessa Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Painosmäärä: 1200 kpl Vastaava toimittaja: Mirjami Kauppinen Paikallissivujen avustaja: Anna-Liisa Pekkarinen Taitto: Viestitär Ky, Kuopio Tulostus: Kopijyvä Oy, Kuopio 2013 itä-suomen sivut...osio I ajankohtaista Lausunnot...1 Remonttiryhmä lähiöiden korjauksiin...1 Kiinteistöliitolta suositus taloyhtiöille tilaajavastuulain selvitysvelvoitteista...1 Jaakko Laksola Joensuussa: Osakkaiden tahto määrää kiinteistön kunnon...2 Uimaharjulaiset hallitusaktiivit...3 Kosteus ei aina ole vaarallista...5 Korjausrakentamisen energiamääräykset voimaan...6 Taloyhtiön energia- ja vesikustannukset kuriin...8 Taloyhtiö: älä säästä väärässä kohtaa...9 Tukes: Tarkista, etteivät vanhat jouluvalosi ole vaarallisia...10 lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö Jakamaton kuolinpesä asunto-osakkeen omistajana...11 Perustuslakivaliokunnan lausunto yksityisestä pysäköinninvalvonnasta valmistui 12 Oikeustapaukset...12 talous- ja veroasiat Taloyhtiön remontti ei raunioita osakkaiden taloutta...14 Talousarvio-ohje vuodelle tutkimus ja kehittäminen Sisäilman laadulla on väliä: Radon aiheuttaa keuhkosyöpää...16 Korjausrakentamisen barometri: Taloyhtiöt tekevät yhä enemmän putkiremontteja 17 Taloyhtiöt tarvitsevat käytännön kokemuksia energiatehokkuuden parantamisesta 18 tapahtumia ja julkaisuja Taloyhtiö korjausrakennuttajana - uutuusopas taloyhtiön korjaushankkeen hallinnointiin!...19 Vuokranantajat: Uudistettu rahastointiohje on julkaistu...19 kolumni Tuliko hätä käteen?...20 pohjois-savon aluesivut...osio II Pääkirjoitus...1 Honkapossu sai säästöjä pienillä lisäsatsauksilla tekniikkaan...2 Voiko pakastimia sijoittaa taloyhtiön tiloihin?...3 Suomen tavoitteena rakentaa vanhoihin kerrostaloihin 500 hissiä vuodessa...4 Etukansi: Kuva: Mirjami Kauppinen

3 ajankohtaista Uutisia Kiinteistöliitosta Lausunnot Kiinteistöliitto antoi Eduskunnan ympäristövaliokunnalle lausunnon valtion talousarvioesityksestä vuodelle Lausunto annettiin ja sitä valmisteli liiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Hiltunen oli kuultavana Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostossa Käsiteltävä aihe oli HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle YM:n pääluokka 35: talousarvioesitys ja arvio sen vaikuttavuudesta asuntosektorilla. Tähän liittyvä muistio ja esitys löytyvät Kiinteistöliiton sivuilta viranomaislausunnoista. Valmiit lausunnot löytyvät osoitteesta Remonttiryhmä lähiöiden korjauksiin Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen asetti 15. elokuuta remonttiryhmän, joka etsii keinoja lähiöiden korjaamiseen ja viihtyisyyden parantamiseen. Taustalla on huoli korjausvajeen kasvusta. Erityisesti luvuilla rakennetut lähiöt ovat tulossa peruskorjausikään. Kiinteistöliiton kehityspäällikkö, tekniikan tohtori Jari Virta, kutsuttiin remonttiryhmän kuultavaksi ympäristöministeriöön keskiviikkona Virta painotti kuulemistilaisuudessa kuntien ja yksittäisten taloyhtiöiden roolia. Kunnat voisivat esimerkiksi pohtia maankäyttömaksujen alentamista taloyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentamishankkeissa. Yksittäisissä taloyhtiöissä sen sijaan kannattaa panostaa suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon. Lähiöiden kehittämistä voitaneen kuitenkin edistää parhaiten taloyhtiöiden yhteistyötä kehittämällä, Virta aprikoi. Kiinteistöliitolta suositus taloyhtiöille tilaajavastuulain selvitysvelvoitteista Asunto-osakeyhtiöllä on pääsääntöisesti työn tilaajana tilaajavastuulakiin perustuva velvollisuus selvittää käyttämiensä urakoitsijoiden ja palvelukumppanien taustat. Tilaajavastuulain tavoitteena on talousrikollisuuden torjunta. Lisäksi lailla pyritään edistämään yritysten tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Tilaajavastuulain tulkinnanvaraisuus sekä lain säätämistavoite huomioiden Kiinteistöliitto suosittaa taloyhtiöitä täyttämään tilaajavastuulain selvitysvelvoitteet riippumatta tilaajavastuulain poikkeamasäännösten soveltumisesta. Suosituksen avulla Kiinteistöliitto pyrkii varmistamaan, että taloyhtiöt toimivat tilaajana huolellisesti ja valitut sopimuskumppanit ovat luotettavia. Suositus kokonaisuudessaan luettavissa: kiinteistoliitto.fi/43481.aspx kiinteistöviesti i -

4 ajankohtaista Jaakko Laksola Joensuussa: Osakkaiden tahto määrää kiinteistön kunnon Onnistunut putkiremontti-luentotilaisuus keräsi Joensuun Kimmeliin salillisen kiinnostuneita lokakuun puolivälissä. Myös alan yrittäjillä oli näyttelyosasto, jossa he esittelivät tuotteitaan ja palvelujaan. Kiinteistöliitto Uusimaan neuvontainsinööri Jaakko Laksola kertoi, että taloyhtiöiden 20 miljardin korjausvelka koskee asuntoa ja 1,5 miljoonaa ihmistä. Vaikka isojen remonttien teko ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa, lisää se asumisviihtyisyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Hänen mukaansa isoista remonteista päätettäessä on nuori polvi vanhempaa valmiimpi kustannuksiin, jopa tyyliin laakista kuntoon. Korjausvelka = Osakkaiden tahtotila Korjausvelka on se investointi, joka on jäänyt tekemättä, jotta kiinteistö olisi hyvässä kunnossa. Kun osakkaat tietävät kiinteistön kunnon ja tarvittavat korjaukset, voivat he päättää, minkä tasoisena haluavat kiinteistönsä pitää. Halutaanko se esimerkiksi säilyttää ennallaan vai jalostaa kiinteistöä ullakko- tai muulla lisärakentamisella, vai parantaa asumisviihtyisyyttä. Tahtotilan selvittämiseen pyrkii asunto-osakeyhtiölakikin, kun velvoitti taloyhtiöt tekemään viiden vuoden kunnossapitotarveselvityksen, joka on käsiteltävä yhtiökokouksessa. Kun remontintekoon on päädytty, hyvän hankesuunnittelijan palkkaaminen säästää kokonaiskustannuksia. Erityisesti Laksola muistutti, että projektille on oltava aikaa! - Ei pidä luottaa siihen, että joku hoitaa. Isännöitsijän on uskallettava olla rohkea ja esittää näkemyksiään ja esimerkiksi rakennus- tai LVI-insinöörin palkkaamista projektipäälliköksi hankkeelle. Hyvitykset mahdollisia Osakkaiden tasavertaisuutta Laksola korosti. - Jos vaatehuoneesta on tehty keittiö tai vessasta suihkuhuone, on yhtiö remontissa velvollinen korjaamaan sen vain alkuperäiseen käyttötarkoitustasoon. Ylijäävä osuus jää osakkaan maksettavaksi. Jos osakkaalle jää hyvitettävää, on kriteereistä sovittava jo alussa yhtiökokouksessa, jos mahdollista. Tosin usein vasta purettaessa tietää, voidaanko olemassa olevaa hyödyntää. Hyvitys maksetaan kun työ on valmis. Suunnitelmat on hyvä muuntaa havainnolliseen 3D-muotoon perinteisten pohjapiirrosten lisäksi, jotta osakkaille varmasti selviää, mitä tehdään. Hankesuunnitelma on tiivistettävä lyhyeen muotoon selkokielelle ja jaettava kaikille asukkaille. Asukkaista hanketyöryhmä Laksola suositteli hankesuunnittelutyöryhmän perustamista seuraamaan projektin etenemistä. - Työryhmällä ei ole valtaa, mutta se voi raportoida hallitukselle, joka vie tarvittaessa asiat yhtiökokouksen päätettäväksi. Laksola huomautti, että pieleen menneissä putkiremonteissa puuttui asukasseuranta. Osakaskyselyllä kannattaa selvittää, mitä osakkaat haluavat tehtäväksi esimerkiksi yhteisille tiloille, esimerkiksi tarvitaanko kylmäkellareita, vai muunnetaanko ne muuhun käyttöön. Urakkasopimukset solmitaan vain tunnettujen, referenssit omaavien urakoitsijoiden kanssa. Koko projektin ajan kannattaa tiedottaa ahkerasti käyttäen yhtiölle sopivia välineitä, paperitiedotusta, kotisivuja, tekstiviestejä ja talokohtaisia tv-kanavia. Hyöty energiakorjauksista? - Näillä energiahinnoilla on vaikea keksiä mitään korjausta, joka maksaisi itsensä takaisin alle kymmenessä vuodessa, Laksola totesi, mutta lisäsi että energianhinta nousee. Siksi kannattaa miettiä valmiiksi, missä on yhtiön kustannusten kipuraja. Hän luetteli erinäisiä energiarosvoja. Ilmanvaihdon lämmöntalteenottojärjestelmän (LTO) poistoilmasta otetaan talteen prosenttia. Olemassa olevaan kiinteistöön LTO:n asentaminen on kallista. - Taloudellisesti paras vaihtoehto on jokaisen huoneiston oma tulo-poistoilmakoje. Tärkeää on huolehtia siitä, että laitteet toimivat kuten pitää, perussäädöt on tehty ja venttiilit kunnossa. Samaa hän korostaa vedenkulutuksessa. Säädöt kohdalleen, eikä loroteta suotta. - Vakiopaineventtiilin asennuksella vettä säästyy, kun paine asettuu sopivaan tasoon. Vesimittarien asennus vähentää kulutusta. Tavallista on, että kulutus henkeä kohden vähenee 150 litrasta 120 litraan vuorokaudessa. Putkien uusimisen vaihtoehdot Erilaisia vesijohtojen ja viemäreiden pinnoitus- ja sukitusmenetelmiä on ollut markkinoilla jo varsin pitkään, mutta ne eivät vastaa putkien uusimista. Vesijohdot pinnoitetaan, viemärit sukitetaan tai pinnoitetaan. Pinnoituksessa putken sisus ruiskuvaletaan polyestermuovilla, sukituksessa putken sisään puhalletaan epoksihartsinen huopasukka, joka kuivuttuaan muodostaa entisen putken sisään uuden. Sukitus kilpailee uuden valurautaputken kanssa, koska ei ole niin herkkä työvirheille kuin ruiskutus. Vesijohtojen pinnoitus ei ole saavuttanut suosiota, koska putket ovat pienet i - kiinteistöviesti

5 ajankohtaista ja työn hinta nousee korkeaksi. Myöskään varmoja tutkimustuloksia ei ole pinnoitteiden terveellisyydestä. Viemäreitä on pinnoitettu kymmenkunta vuotta ja sukitettu jo 30 vuotta. Menetelmistä tekee putkien vaihtoa edullisempia se, että pintoja ei tarvitse rikkoa. Sukitus on teknisesti pinnoitusta parempi, mutta myös kalliimpi. Menetelmiä käytettäessä on putket kuvattava tai koerassattava, jotta ne varmasti kestävät jatkossa. Uutuutena Laksola esitteli ruotsalaiskeksinnön, jossa uusi kylpyhuone putkivetoineen ja kalusteineen rakennetaan seitsemässä vuorokaudessa. Niin pitkälle putkiremontit on Ruotsissa automatisoitu. alp Uimaharjulaiset hallitusaktiivit Uimaharjulaisen Asunto Oy Hanhirinteen puheenjohtaja Erkki Ajakainen ja jäsenet Arja Salo ja Sulo Hämäläinen olivat kiinnostuneina ja kysellen mukana Kimmelin putkiremonttitilaisuudessa. - Tulemme aina koulutusiltoihin, kun niitä Joensuun alueella järjestetään. Voisiko joskus olla tilaisuuksia Lieksassakin, he ehdottavat. Hanhirinne on vuonna -66 rakennettu kahdesta 3- kerroksisesta talosta koostuva taloyhtiö, jossa on 45 asuntoa. Lämmitysmuotona on kaksi vuotta sitten asennettu maalämpö. Hallitus oli kaukoviisaasti hakemassa tietoa, sillä käyttövesiputkiremontti on tulossa jossain vaiheessa, viemärit on sukitettu kolme vuotta sitten. Tosin Bauerin vedenkäsittelylaitteen hankinta siirtänee putkien uusimisen tarvetta vuosilla eteenpäin. Ajakainen on perehtynyt energiansäästömahdollisuuksiin ja koska haluaa pitää kodistaan huolta, miettii putkiremontin vaihtoehtoja. - Kirjoitin ylös tärkeimpiä asioita. Erityisesti tiedottamisesta tuli minulle paljon uutta, Ajakainen kertoo. Hanhirinteellä tehtiin hiljattain kuntoarvio, hallitus laittaa korjauskohteet kiireellisyysjärjestykseen. Sen jälkeen pidetään tiedotustilaisuus. alp KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Uimaharjulainen As Oy Hanhirinne pitää esimerkillisesti huolta kiinteistöstään. Uutta oppia olivat saamassa puheenjohtaja Erkki Ajakainen ja jäsenet Arja Salo ja Sulo Hämäläinen. kiinteistöviesti i -

6 ajankohtaista KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Yleisö tungeksi tutustumassa Bauerin ja WP-Putken tuotteisiin ja palveluihin. Bauerin vedenkäsittelylaite pitää vesi- ja lämmitysverkostot puhtaana, WP- Putki on LVI-alan ammattilainen Joensuussa, jonka repertuaariin kuuluu LVI-työt ja LVI-tarvike- ja kalustemyynti. Näin menee kylpyhuoneremontti. Pirkko Koljonen ja Irma Kettunen olivat esittelemässä Jokivärin palveluja. Yritys on suurin lajissaan Pohjois-Karjalassa. Sillä on toimipisteet Joensuussa ja Outokummussa. Työntekijöitä on noin Teemme saneerausrakentamista eli kattoja, julkisivuja, huoneistoremontteja. Meillä on lava-autoja nostotöihin. Isännöitsijät ovat tulleet tutuiksi vuosien saatossa, heidän kanssaan on hyvä tehdä yhteistyötä taloyhtiöiden remonteissa. KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Marko Myller ja Jari Leskinen kertoivat, että joensuulainen täyden palvelun LVI-talo LVI-Myller on joensuulaisille tuttu jo 60 vuoden ajalta. Sen toimialaan kuuluu LVI-tarvikkeiden myynti, huolto ja LVI- asennustoiminta. - Sen mitä tarvitset, se meiltä löytyy, miehet summaavat. - Teemme myös viemärien sukitusta ja pinnoitusta. He ovat kokeneet, että taloyhtiöt siirtävät remonttejaan liian pitkälle - kunnes vakuutusyhtiö ei enää korvaa mitään ja korjauskulut kasvavat kestämättömiksi. - Harvoin remontteja liian aikaisin tehdään, he toteavat. Kiinteistöliitto Itä-Suomen Joensuussa, Mikkelissä ja Kuopiossa järjestettyihin ammatti-isännöitsijäinfoihin osallistui noin 50 henkilöä ja ja Onnistunut putkiremontti -kurssi-iltoihin noin 200 jäsenyhtiöiden edustajaa. Muut näytteilleasettajat: Laattapiste Collection, Pipe Modul Oy, Savon Talohoito Oy, Ekonor Oy, Raksystems Anticimex Kuopio ja Kuopion Monirakennus Oy. i - kiinteistöviesti

7 ajankohtaista Kosteus ei aina ole vaarallista Kuntoarvioija-kosteusmittaaja Antti Savinaisen mielestä ihmiset on mediassa peloteltu yliherkiksi normaalillekin kosteudelle. - Kaikki mahdollinen näkyvillä oleva home ei ole hometta, vaarallista, reagoitavaa. Esimerkiksi suihkunurkkauksen silikonisaumauksien tummat pilkut ovat usein merkki riittämättömästä ilmanvaihdosta pesutiloissa, mutta ei niinkään merkki rakennehomeesta, Savinainen kertoo. Silikonisaumausten uusiminen riittää, ellei muita merkkejä kosteusvauriosta ole. Saumaukset pitäisi muutoinkin uusia viiden vuoden välein. - Nenä kertoo parhaiten. Jos tilassa on outoa hajua, eikä se haihdu huolellisilla siivouksillakaan, kaikki ei ole kunnossa. Talovalvonta Savinainen on tehnyt satoja kuntoarvioita, -tutkimuksia ja kosteusmittauksia. - Joka viikko tulee home-aiheisia kyselyjä. Ihmiset ovat todella varpaillaan ja kiinnostuneita homeesta ymmärtämättä asiaa tarkemmin. Pintamittaus antaa vain osviittaa Kokemuksensa ansiosta ammattitaitoinen kosteuskartoittaja pystyy jo laattoja koputtelemalla tekemään suuntaa antavia päätelmiä, jotka varmistuvat kosteusmittauksella, joka usein toteutetaan pintamittarilla ja tarvittaessa mittausreikien porauksella. Pintamittarilla luotettavien tulosten saamiseksi tilan pitäisi olla pois käytöstä 1-2 viikkoa ennen kosteusmittausta. Usein se ei ole mahdollista, tila saattaa kuivua vain muutaman päivän ennen mittausta. - Pintamittari on herkkä ja usein mittalaite ilmoittaa kosteudesta, vaikka seinäpinnan alla olisi vesieristekin, eikä kyse ole varsinaisesta rakennekosteudesta. Eipä juuri ole sellaista suihkutilan nurkkaa, jossa ei näin kävisi. Jos mittaaja epäilee kosteusvauriota, tulee epäilyttävissä tapauksissa aina tehdä lisätutkimuksia, esimerkiksi rakennekosteusmittaus porareiästä. Pintakosteusmittari on ainoastaan kokemuksen ja ammattitaidon lisäapuväline ja erityisen tärkeää on eri aikakausien rakenteiden tuntemus ja tietämys, mitä seinän sisässä on. Hanki kohteen tiedot kosteusmittaajalle KUVA: ANNA-LIISA PEKKARINEN Jos asukas epäilee kosteusvauriota, neuvoo Savinainen häntä ensin olemaan yhteydessä isännöitsijään. Usein isännöitsijä tilaa kosteusmittauksen luotettaviksi toteamiltaan yrityksiltä, jos katsoo taloyhtiön edun sitä vaativan. Hän myös selvittää mahdollisten korjausten kustannusjaon ja onko asukas itse vaikuttanut kosteusvaurion syntymiseen. Tärkeää kosteusmittausta tilatessa on, että asiakas antaa kattavat tiedot mittauskohteesta, esimerkiksi piirustukset ja työselitykset. Kartoittajan tulisi tietää, milloin kohde on rakennettu, millaiset ovat rakenteet, milloin sitä on remontoitu ja millä materiaaleilla. Valitettavasti kovinkaan usein piirustuksia ei ole saatavilla. - Rakennusmääräykset muuttuvat vuosittain. Jo rakennus- ja remonttivuoden perusteella voi päätellä paljon rakennustavasta ja mahdollisen kosteusvaurion syntymistavasta. Savinainen pitää erittäin hyvänä asunto-osakeyhtiölain vaatimusta osakkaan muutostöiden ilmoitusvelvollisuudesta ja taloyhtiön oikeudesta valvoa työn suoritusta. - Kosteusmittausta tilatessa kannattaa etsiä valmiiksi kaikki tiedot ja paperit kohteesta. Ammattitaitoinen kosteusmittaaja pystyy jo niiden perusteella päättelemään paljon, millaisesta vauriosta voi olla kysymys, tähdentää Talovalvonta Savinaisen Antti Savinainen. - Nyt taloyhtiölle jää dokumentti siitä, mitä on tehty, kuka teki, millä materiaaleilla ja miten. Se helpottaa myöhempiä remontteja. Suunnittele remontti huolellisesti Savinainen tekee paljon kuntoarvioita myös asunnonmyyjille ja -ostajille. Hän korostaa, ettei kuntotarkastaja voi kirjoittaa raporttiin, että kohde ei vastaa tämän päivän vaatimuksia, jos kohde on rakennettu aiempina vuosikymmeninä. Sen tarvitseekin vastata vain rakentamis- tai peruskorjausajankohtansa rakentamismääräyksiä. - Esimerkiksi 70-luvun salaojat voivat olla vielä tiiliputkia eikä tarkastuskaivoja ole. Remontilla on voitu myös pilata jokin jämerästi rakennettu 50-luvun talo ja usein myöhemmässä vaiheessa rakennettu elintasosiipi tai myöhemmin remontoitu osuus on huonommassa kunnossa kuin mitä alkuperäinen osa on. Yleinen virhe, mikä kuntoarvioissa ja kosteusmittauksissa on havaittavissa, on suunnittelemattomuus. - Joku tuttu kaveri vaan on tullut ja tehnyt. On toimittu kyllä se ossoo - metodilla. Jos haluaa välttyä myöhemmiltä ongelmilta, kannattaa remontti suunnitteluttaa ammattilaisella ja vieläpä palkata joku valvomaan remonttia. Pitkällä aikavälillä se säästää. Savinainen huomauttaa lopuksi, että ei kosteudesta tarvitse olla niin kauhean huolissaan. Esimerkiksi pesutiloissa oleva kosteus ei aina tarkoita laajamittaista rakennekosteusvauriota. alp kiinteistöviesti i -

8 ajankohtaista Korjausrakentamisen energiamääräykset voimaan Taloyhtiöissä joudutaan pohtimaan energiamääräysten velvoitteiden täyttämistä remonttien yhteydessä. Määräyksiä sovelletaan sellaisiin luvanvaraisiin korjaus- ja uusimistoimiin, joiden yhteydessä voidaan parantaa kiinteistön energiatehokkuutta. Määräykset eivät koske esimerkiksi suojeltuja rakennuksia, mikäli muutosta ei voida pitää hyväksyttävänä. Perusajatus korjausrakentamisen energiasäädöksissä on se, että kun taloyhtiössä ryhdytään suunnittelemaan korjaus- tai uusimistoimia, niin silloin rakennus arvioidaan energiatehokkuuden kannalta ja pohditaan miten toimet suhteutuvat kokonaisuuteen. Rakennushankkeeseen ryhtyvälle annetaan kolme vaihtoehtoista tapaa vaatimusten täyttämiseen: rakennusosakohtaisten ja teknisten järjestelmien vaatimukset, rakennuksen energiankulutusvaatimukset rakennusluokittain tai rakennuksen E-luku* vaatimukset rakennusluokittain. Kun rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen suunnittelu ja toteutus tapahtuu rakennusosakohtaisesti, on noudatettava seuraavia vaatimuksia: Ulkoseinä: Alkuperäinen U-arvo** x 0,5, kuitenkin enintään 0,17 W/(m 2 K). Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä alkuperäinen U-arvo x 0,5, kuitenkin 0,60 W/(m 2 K) tai parempi. Yläpohja: Alkuperäinen U-arvo x 0,5, kuitenkin enintään 0,09 W/(m 2 K). Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä alkuperäinen U- arvo x 0,5, kuitenkin 0,60 W/(m 2 K) tai parempi. Alapohja: Energiatehokkuutta parannetaan mahdollisuuksien mukaan. Uusien ikkunoiden ja ulko-ovien U-arvon on oltava 1,0 W/(m 2 K) tai parempi. Vanhoja ikkunoita ja ulko-ovia korjattaessa on lämmönpitävyyttä parannettava mahdollisuuksien mukaan. Kun rakennuksen teknisiä järjestelmiä peruskorjataan, uudistetaan tai uusitaan, on noudatettava seuraavia vaatimuksia: Rakennuksen ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava lämpöä talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 45 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä eli lämmön talteenoton vuosihyötysuhteen on oltava vähintään 45 %. Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,0 kw/(m³/s). Koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 1,0 kw/(m³/s). Ilmastointijärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 2,5 kw/(m³/ s). Lämmitysjärjestelmien hyötysuhdetta parannetaan laitteiden ja järjestelmien uusimisen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan. Vesi- ja/tai viemärijärjestelmien uusimiseen sovelletaan, mitä uudisrakentamisesta säädetään (esimerkiksi huoneistokohtainen vedenmittaus). Viranomaisluvan yhteydessä rakenneosien ja teknisten järjestelmien osalta on osoitettava viranomaisvaatimusten täyttyminen. Kahdessa muussa vaihtoehdossa, energiankulutusvaatimus ja E-luku, tarvitaan standardikäytön mukainen energialaskenta osoittamaan asetettujen tavoitetasojen täyttyminen. Valittaessa energiankulutus- tai E-lukuvaatimus on silti täytettävä teknisten järjestelmien osalta edellä esitetyt minimivaatimukset. Energiatehokkuuden parantamisen on oltava teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää. Taloudellisen tarkastelun ajanjaksona käytetään asuinrakennuksissa 30 vuotta, ellei tarkasteltavan rakennusosan tai teknisen järjestelmän käyttöikä ole tätä lyhyempi. Rakennusosien ja teknisten järjestelmien energiatehokkuutta parantavia toimia voidaan kompensoida tekemällä muut toteutettavat toimenpiteet parempitasoisina. Toimenpiteiden jälkeen on todennettava ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien toiminta sekä tehtävä tarpeellisin osin niiden tasapainotus. Todennus esitetään rakennusvalvontaviranomaiselle loppukatselmuksen yhteydessä. Määräykset astuivat voimaan asuinrakennusten osalta *) E-luku: rakennukseen ostettu energia kertaa energiamuodon kerroin. **) U-arvo eli lämmönläpäisykerroin: kuvaa, miten paljon lämpöä johtuu materiaalin tai rakenteen läpi, kun sisä- ja ulkoilman välillä vallitsee yhden asteen lämpötilaero. U-arvon yksikkö on wattia/neliömetri Kelvin [W/m2K]. Teksti: tekniikan tohtori, kehityspäällikkö Jari Virta, Suomen Kiinteistöliitto i - kiinteistöviesti

9 ajankohtaista KUVA: MIRJAMI KAUPPINEN Jari Virta ja Petri Pylsy kouluttivat Kiinteistöliitto Itä-Suomen alueella ammatti-isännöitsijöitä ja taloyhtiöiden luottamushenkilöitä. Tilaisuudet järjestettiin Varkaudessa, Joensuussa ja Kuopiossa. Suunnitellut tilaisuudet Iisalmessa, Mikkelissä ja Savonlinnassa jouduttiin valitettavasti perumaan vähäisen ennakkoilmoittautuneiden määrän vuoksi. kiinteistöviesti i -

10 ajankohtaista Taloyhtiön energia- ja vesikustannukset kuriin Taloyhtiöissä energian- ja vedenkäyttö näyttelevät merkittävää osaa hoitokulujen syntymisessä. Noin prosenttia hoitokuluista käytetään energia- ja vesikustannusten kattamiseen. Seuraavassa on esitetty muutamia esimerkkejä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Näiden lisäksi jokainen voi vaikuttaa omien käyttötottumustensa kautta esimerkiksi vesikustannusten muodostumiseen. Aina on kuitenkin muistettava, ettei mitään toimia saa toteuttaa asumisterveyden ja viihtyvyyden eli sisäilmaston kustannuksella. Tyypillisiä kulutustietoja Lämmitysenergian vaihteluväli on tyypillisesti kilowattia rakennuskuutiota kohden vuodessa rakennusvuodesta ja lämpimän käyttöveden kulutuksesta riippuen. Kiinteistösähkön kulutus vaihtelee useimmiten välillä 2-6 kwh/rm3/v varustelutasosta riippuen. Keskimääräinen kokonaisvedenkulutus kerrostalossa on 155 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa ja rivitalossa 1140 l/hlö/vrk. Erilliset ylläpitotoimet Taloyhtiössä on varmistuttava tehokkaasta käytöstä, esimerkiksi huomioimalla seuraavat asiat: Taloyhtiön lähtötilanne on selvitetty esimerkiksi kuntoarvion avulla ja käytössä on vähintään kuukausitason kulutusseuranta lämmölle, kiinteistösähkölle ja vedelle. Lämmitysjärjestelmä on tasapainossa ja lämmityksen säätökäyrä on haettu kohdilleen. Tällöin on mahdollista saavuttaa sopivat asuinhuoneiden sisälämpötilat (20 22 o C). Yhden asteen pudotus taloyhtiön keskimääräisessä sisälämpötilassa alentaa lämmitysenergian kulutusta noin 5 prosenttia. Tarvittaessa on toteutettava lämmitysverkoston perussäätö, jonka avulla on saavutettu % säästöjä kulutuksessa. Vesijohtoverkoston painetaso on kohdillaan. Tarvittaessa hankitaan verkostoon vakiopaineventtiili, jonka avulla on saatu aikaan 5 25 % säästöjä vedenkulutuksessa. Kaikki ikkunat ja parvekeovet on tiivistetty asianmukaisesti. Tiivisteiden korjaamisella on saatu aikaan asumisviihtyvyyden paranemista ja noin 5 % säästöjä lämmitysenergian kulutuksessa. Varmista, että järjestelmien ja laitteiden säädöt ja asetusarvot sekä käyttöaikataulut ovat oikeat. Ylläpitoon liittyvien toimien kannattavuus on useimmiten hyvä. Niiden kohdalla puhutaan useimmiten kuukausien tai muutamien vuosien takaisinmaksuajoista. Energiatehokas korjausrakentaminen Kaikessa korjausrakentamisessa voidaan hankesuunnitteluvaiheessa pohtia energiatehokkuuden parantamista. Nykyään myös korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset asettavat reunaehtoja korjaushankkeille. Esimerkiksi lukujen kerrostalo: Ulkoseinien lisälämmöneristäminen ( mm), jolloin tyypillisesti on saavutettu 5 10 % säästöjä lämmitysenergian kulutuksessa. Ikkunoiden uusiminen, jolloin lämmitysenergian säästöpotentiaali on 5 15 %. Ilmanvaihdon muuttaminen koneelliseksi tulo-poisto ilmanvaihtojärjestelmäksi lämmöntalteenotolla. Tällöin parannetaan rutkasti sisäilmastoa (tuloilmaston suodatus ja lämmitys, hallittu ilmanvaihto) ja samalla saadaan aikaan säästöä % lämmitysenergian kulutuksessa. Huoneistokohtainen vedenmittaus on motivoinut säästämään vettä tyypillisesti %, jolloin lämmitysenergiaa on säästynyt 3 9 %. Yksiotehanojen uusiminen ekonappihanoihin on tuonut % säästön asuntokohtaiseen vedenkulutukseen. Vesipihit wc-istuimet tuovat % säästön wc:n vedenkulutukseen. Poistoilman lämmöntalteenotto lämpöpumpputekniikan avulla (lämmitysjärjestelmän täydentäminen) on tuonut säästöjä kilowattitunneista laskettuun kokonaislämmitysenergian kulutukseen %. Euroissa säästö on riippuvainen esimerkiksi kaukolämmön ja sähkön hintojen suhteesta. Energiansäästön nimissä ei kannata lähteä korjaamaan ehjää. Energiatehokkuuden parantaminen on limitettävä rakennuksen elinkaaren mukaiseen korjaamiseen. Poikkeuksena voi olla poistoilman lämmöntalteenoton toteuttaminen lämpöpumpputekniikalla, joiden tyypillinen takaisinmaksuaikatavoite on 8 15 vuotta. Poistoilmalämpöpumpputapauksessakin pitää hankesuunnitteluvaiheessa tarkastella kokonaisuutta, ottaa huomioon ilmanvaihtojärjestelmän sekä olemassa olevan lämmitysjärjestelmän tekninen kunto ja toiminta ja tehdä aina tapauskohtaiset kannattavuustarkastelut. Teksti: Diplomi-insinööri, energia-asiantuntija Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto i - kiinteistöviesti

11 ajankohtaista Taloyhtiö: älä säästä väärässä kohtaa KUVA: ANNE VERGER Korjaushanke haltuun kiertue pysähtyy Kuopiossa Kiertueen ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löydät Kiinteistöliitto Itä-Suomen tapahtumakalenterista: Tilaisuuteen voi myös ilmoittautua puhelimitse, p tai sähköpostitse, Paikkoja iltatilaisuuteen on yhteensä sata. Kaikille avoin tilaisuus. - Suunnittelussa säästäminen kostautuu usein, sillä puutteelliset suunnitelmat tarjoavat urakoitsijalle vain mahdollisuuden lisätöiden tekemiseen - ja laskuttamiseen. Onnistuneen korjaushankkeen suunnitteluvaihe ei yksinkertaisesti saa taloyhtiössä mennä pikakelauksella, varoittaa Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén. Suunnittelun ja toisen tärkeän korjaushankkeen palasen, valvonnan, osuus muodostaa ainoastaan noin kymmenen prosenttia koko korjaushankkeen kokonaiskustannuksista. Tällä kohtaa säästäminen ei siis tunnu oikeasti osakkaan rahapussissa paljoakaan. Tuoreiden suhdanne-ennusteiden mukaan korjausrakentaminen on nyt Suomen matalassa suhdanteessa vauhdikasta. Sitä edistävät myös valtion lisäbudjettiin kirjatut 115 miljoonan euron korjausavustukset vuosille Kiinteistöliitto kehottaa taloyhtiöitä malttiin: Lopputuloksen kannalta ratkaisevaan vaiheeseen eli suunnitteluun on varattava riittävästi aikaa ja rahaa! Nuukailu suunnittelussa tai riittämättömät suunnitelmat voivat kostautua ikävällä tavalla taloudellisesti. Virheet voivat olla kohtalokkaita ja näkyä esimerkiksi vasta viiden tai jopa kymmenen vuoden päästä rakenteiden vaurioina, kuten vesivahinkoina. Konkreettinen esimerkki väärässä paikassa säästämisestä putkahti Helsingin hovioikeudesta viime vuoden maaliskuussa. Taloyhtiö oli jättänyt parvekeremontissa teettämättä rakennesuunnitelmat ja maksettavaksi tuli kalliit oppirahat. - Mistään ei siis ilmennyt, että parvekkeiden lattioita piti purkaa erikoispinnoitteen takia. Hovioikeuden mukaan urakoitsijalla olisi ollut oikeus laskuttaa yllätyksenä tulleesta lisätyöstä, vaikka taloyhtiö katsoi tiukasti työn kuuluvan alkuperäiseen urakkahintaan. Pattitilanteen ollessa päällä taloyhtiö ei kuitenkaan hyväksynyt urakoitsijan tekemää lisätyötarjousta, vaan purki urakkasopimuksen. Uuden urakoitsijan löytymiseen meni aikaa, ja syysmyrskyt ehtivät aiheuttaa vesivahinkoja. Vesivahinkojen korjauksesta ja hovioikeudessa kärsityistä tappioista syntyi taloyhtiölle kymmenien tuhansien eurojen vahingot, kertoo Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Jaana Sallmén. Suunnittelu on nähtävä myös keskeisenä osana päätöksenteon valmistelua, sillä sen aikana täsmennetään korjaushankkeen tavoitteet ja sitoutetaan osakkaat korjaushankkeeseen mukaan. Kiinteistöliitto yhteistyökumppaneineen polkaisi Helsingistä liikkeelle Korjaushanke haltuun -koulutuskiertueen, joka jalkautuu seuraavan puolen vuoden aikana 12 paikkakunnalle eri puolilla Suomea. Kiertueen tavoitteena näytteilleasettajineen, on edesauttaa taloyhtiöiden korjaushankkeiden onnistumista. Tiedon tarve on suuri, sillä jo yksistään linjasaneerausten määrän ennustetaan ensi vuosikymmenellä kasvavan kolmanneksen nykytahtia suuremmaksi. kiinteistöviesti i -

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2013 JOULUKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / /

POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2013 JOULUKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2013 JOULUKUU Katso kutsu takakannesta LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / Osakkaiden tahto määrää kiinteistön kunnon I s. 2

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

4/13 Ympäristöministeriön asetus

4/13 Ympäristöministeriön asetus 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2013 JOULUKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / /

ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2013 JOULUKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / KIINTEISTÖVIESTI ETELÄ-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2013 JOULUKUU Katso kutsu takakannesta LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / Osakkaiden tahto määrää kiinteistön kunnon I s. 2 Taloyhtiön

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin?

Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Miten taloyhtiöt voivat vastata uusiin vaatimuksiin? Korjausrakentamisen uudet määräykset -seminaari 14.11.2013, Oulu DI Petri Pylsy Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Sovelletaan vain luvanvaraisten

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET Taloyhtiön mitä, miten ja milloin Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Korjausrakentamiselle määräykset Tähän saakka korjausrakentamisessa on kuntakohtaisesti rakennusvalvonta soveltanut

Lisätiedot

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Taloyhtiön energiailta, Tarmo-hanke 28.08.2013, Tampere DI Petri Pylsy Mitä energiatehokkuus on? Primäärienergia (ostettu energia) Sisäilmasto

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentaja seminaari, Joensuu 11.6.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Europe's population density:

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

Asunnot tyypeittäin ja ikäluokittain Suomessa

Asunnot tyypeittäin ja ikäluokittain Suomessa Asunnot tyypeittäin ja ikäluokittain Suomessa Vuoteen 2023 mennessä tämä koskettaa noin 600.000 rivi- ja kerrostaloasuntoa, eli yli miljoonaa ihmistä. Rahassa noin 15 miljardia. 350 000 300 000 250 000

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Julkaistavissa 5.5.2015 Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

Kiinteistöjen ylläpito ja

Kiinteistöjen ylläpito ja Kiinteistöjen ylläpito ja muuttuvat energiamääräykset Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy Talokeskus Yhtiöt Oy on konserni, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita

Lisätiedot

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 10150 jäsentä Jäsenistö pääosin asunto-osakeyhtiöitä

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa?

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Energiansäästöllä tarkoitetaan yleensä energiankäytön absoluuttista vähentämistä. Energiatehokkuus puolestaan tarkoittaa suuremman tuotoksen aikaansaamista samalla

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Miten jakaa autopaikat taloyhtiössä?

Miten jakaa autopaikat taloyhtiössä? Miten jakaa autopaikat taloyhtiössä? Kiinteistömessut 14.11.2013 Kristel Pynnönen, Vanhempi lakimies Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Autopaikkojen jakamisesta Autopaikat: pihapaikat,

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Julkisivukorjaukset-työpaja VTT 25.5.2010 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Tavoitteet nykyiselle rakennuskannalle 30...50%

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin?

Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin? Miten uudet energiamääräykset vaikuttavat yhtiönne korjaushankkeisiin? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Lisätiedot

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksia asuntoosakeyhtiölaista: menestystekijät ja kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksista yleisesti

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012. Suomen Kiinteistöliitto ry

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012. Suomen Kiinteistöliitto ry Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa Ensimmäinen keväällä 2009 Vastaajina asuntoyhtiöiden

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2014 Suomen Kiinteistöliitto ry Julkaistavissa 6.5.2014 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat / Kevät 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994 KOHDE VUONNA 1970 VALMISTUNUT 3-KERROKSINEN, KELLARILLINEN, 2-PORTAINEN, PÄÄOSIN KAHI-TIILI VERHOILTU, HISSITÖN KUNNAN KIINTEISTÖYHTIÖN OMISTAMA VUOKRATALO PELLON KYLÄKESKUKSESSA REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa KYLPPÄRIT KUNTOON Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa ILLAN OHJELMA 18.00 Yhdistyksen kuulumisia 18.15 Kunnossapitovastuu ja 19.00 Kahvitauko 19.20 Viestintä remonteissa 19.40 Kylppärirempan tekniikka 20.30

Lisätiedot

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI?

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? Putkiremontti koetetaan joissakin taloyhtiössä peikkona, jota halutaan vältellä niin pitkään kun mahdollista. Yleisimmät syyt remontin välttelyyn ovat: kallein

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2013 Julkaistavissa 7.5.2013 Taustat ja vastaajat / Kevät 2013 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 RTS, Rakennusfoorumi 5.5.2015 Jukka Kero Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu

Lisätiedot

6.5.2014. Tiedottaminen ja tiedonhallinta putkiremontissa. Projektipankki kumppanit

6.5.2014. Tiedottaminen ja tiedonhallinta putkiremontissa. Projektipankki kumppanit Tiedottaminen ja tiedonhallinta putkiremontissa Neuvontainsinööri Jaakko Laksola Projektipankki= Projektin sisäinen tiedotus = pääsääntöisesti ammattilaiset Tulee lisätä sopimuksiin = Hankkeen kannalta

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

Taloyhtiöt ja korjausrakentamisen näkymät keväällä 2013

Taloyhtiöt ja korjausrakentamisen näkymät keväällä 2013 Taloyhtiöt ja korjausrakentamisen näkymät keväällä 2013 RTS Rakennusfoorumi 7.5.2013 Pääekonomisti Jukka Kero Esityksen sisältö Kiinteistöliiton jäsenet ja niiden profiili Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri

Lisätiedot

Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu

Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 5. Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Antti Kurvinen Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta. Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto

Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta. Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto TAUSTAA Kuluttajien maksuton energianeuvonta, on Motivan organisoima valtakunnallinen

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA

OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS MUUTOSTYÖN HYVÄKSYNTÄ MUUTOSTYÖN VALVONTA ILMOITUKSEN TOIMITTAMINEN, KULUT JA LUPA-ASIAT NEUVONTA MUSTIKKAHAAN HUOLTO OY Versio 2016 OSAKKAAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Asunto-osakeyhtiölaki 5. luku 2, osakkeenomistajan on ilmoitettava muutostyöstä etukäteen kirjallisesti hallitukselle tai isännöitsijälle,

Lisätiedot

Linjasaneerausten suunnittelu

Linjasaneerausten suunnittelu Linjasaneerausten suunnittelu Ari Savolainen, DI Ajatuksia putkiremontista Ajattele pahinta mahdollista vaihtoehtoa ja kerro se sitten kahdella! En voinut uskoa miten se voi mennä näinkin kivuttomasti!

Lisätiedot

Putkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri

Putkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri Putkiremontti Jaakko Laksola, LVI-insinööri . Asunnot tyypeittäin, ikäluokittain ja lämpöindeksi 60 46 48 55 49 49 Mikä on kiinteistömme riskienhallinta? Riskit /Riskienhallinta Kiinteistön rakenneosien

Lisätiedot

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT Osakkeenomistajalla ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöistä Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava huoneistonsa kunnossapito- ja muutostyöstä

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Tavoitteellinen energianhallinta. taloyhtiössä. Matti Hellgrén. Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija

Tavoitteellinen energianhallinta. taloyhtiössä. Matti Hellgrén. Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Tavoitteellinen energianhallinta ja ylläpito taloyhtiössä Matti Hellgrén Asiakaspalvelupäällikkö, energia-asiantuntija Talokeskus Yhtiöt Oy Talokeskus Yhtiöt Oy on konserni, joka tarjoaa asiantuntijapalveluita

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää?

Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää? Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat - Mitä jokaisen pitää tietää? Energiaviisas asuintalo - Helsinki 13.11.2012 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Energiatehokkuuden parantaminen rakennuksen korjaus-

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot