ASIKKALAN KUNTA TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 ASIKKALAN KUNTA TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 Sisällysluettelo Yleisperustelut Käyttötalous Investointiosa Tuloslaskelmaosa Rahoitusosa Strategian toimenpideohjelma 1

3 VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT YLEISET LÄHTÖKOHDAT KUNNAN STRATEGIA Valtuusto hyväksyi Asikkalan kunnan strategian , jossa on asetettu seuraavat kaksi päätavoitetta: 1. Kehittyvä ja haluttu asuinkunta, jossa on riittävät perus- ja hyvinvointipalvelut 2. Matkailua ja yrittäjyyttä lisäämällä vahvistetaan tulotasoa Koko strategia kuuluu seuraavasti: Asikkalan kunnan visio: Asikkalan kunta on itsenäinen, kehittyvä ja haluttu asuinkunta, joka verkottuu vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti muiden toimijoiden kanssa. Kunnan työpaikkaomavaraisuus lisääntyy kehittyneen matkailun ja palvelusektorin ansiosta. Asikkala hyödyntää tehokkaasti sijaintiaan vesistöjen ja maaliikenteen risteyksessä kehittämällä asukkaiden ja matkailijoiden tarvitsemia harrastusmahdollisuuksia ja palveluja. Asikkala tarjoaa monipuoliset liikunta- ja harrastusmahdollisuudet sekä kannustaa kuntalaisiaan terveellisiin elintapoihin ja yhteisöllisyyteen. Asikkalan kunnan toimintatapa Asikkala verkottuu innovatiivisten toimijoiden kanssa kehittämistyössä ja palvelutoiminnassa. Asikkala on uudistushenkisenä valmis kokeilemaan ennakkoluulottomasti uusia luovia ratkaisuja kunnan tavoitteiden toteuttamiseksi. Asikkala ei anna hallinnollisten ratkaisujen estää kustannustehokkaiden ja laadukkaiden palvelujen järjestämistä. Asikkalan kunta on toiminnassaan läpinäkyvä ja avoin. Asikkalan kuntaa johdetaan pitkäjänteisesti ja henkilökuntaa motivoiden. Kehittämistyössä haetaan aktiivisesti parasta osaamista verkottumalla eri toimijoiden kanssa. Asikkalan kunnan tavoitteena on olla asumisessa, terveyden edistämisessä sekä elinkeinojen ja matkailun valituilla osa-alueilla Päijät-Hämeen paras kunta. Asikkala tuottaa kunnalliset peruspalvelut edullisemmin kuin Päijät-Hämeen kunnat keskimäärin. Asikkalan kunnan päätavoitteet 1. Kehittyvä ja haluttu asuinkunta, jossa on riittävät perus- ja hyvinvointipalvelut Asikkalaa markkinoidaan asuinalueena kaikille, joille turvallinen asuinympäristö, asumisen väljyys, luonnonläheisyys, puhdas, raikas ilma ja vesi, peruspalvelujen saavutettavuus ja laajojen vesistöalueiden läheisyys ovat tärkeitä. Asumisen vaihtoehtoja monipuolistetaan vastaamaan kysyntään. Peruspalvelut ovat lähellä, mutta harvemmin tarvittavat palvelut haetaan kustannussyistä kauempaa. Osa palveluista toteutetaan sähköisesti ja tietoverkon kautta annettavien palvelujen osuus kasvaa nopeutuneiden internetyhteyksien myötä. Kunnan uusi ja vanha keskusta sekä kanava-alue muodostavat kaupallisten palvelujen keskittymän väestön asuin- ja palvelutarpeet huomioiden. Keskusta-alueen maisemallista ja toiminnallista kehittämistä jatketaan tavoitteena viihtyisä ja toimiva kuntakeskus, joka luontevasti liittyy läheisten järvien ranta-alueisiin. Keskusta-aluetta ympäröivä maaseutu tarjoaa vastapainoisen vaihtoehdon asumiseen elinvoimaisissa kylissä ja niiden virkeissä kyläyhteisöissä. Pitkän aikavälin kaavoitus toteutetaan houkuttavuus -periaatteella huomioiden Lahden ja pääkaupunkiseudun Asikkala-profiloidun väestön tarpeet. 2

4 Asukkaiden hyvinvoinnista huolehditaan korostamalla ongelmien ennaltaehkäisyä ja omaa vastuuta mm. terveysliikunnan keinoin. Ikääntyvän väestön tarpeisiin varustaudutaan taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevällä hoidon porrastuksella. Väestön hyvinvoinnin kehittymistä seurataan hyvinvointimittareilla vuosittain ja tehdään sen perusteella tarvittavia kehittämistoimia. Järjestötoimintaa tuetaan antamalla kuntalaisille mahdollisuuksia järjestää harrastustoimintaa ja tapahtumia sekä ottamalla järjestöt nykyistä aktiivisemmin osaksi kunnan palvelutuotantoa. 2. Matkailua ja yrittäjyyttä lisäämällä vahvistetaan tulotasoa Asikkala tarjoaa kunnan profiiliin sopiville yrityksille hyvän sijaintipaikan. Elinkeinopolitiikan yhtenä painopisteenä on työpaikkaomavaraisuuden lisääminen ja yritysystävällisyys on olennainen osa päätöksentekoa. Kunta toimii sekä nykyisen yrittäjyyden tukemiseksi että uusien yrittäjien sijoittumiseksi Asikkalaan. Kunta haluaa edistää erityisesti matkailupalvelujen ja siihen kytkeytyvän muun palvelusektorin kehittämistä. Kunta toimii mahdollisuuksien mukaan sekä tietoliikenteen että maa-, ilmaja vesiliikenneyhteyksien kehittämiseksi. Päijänteen ranta-alueiden kehittämisessä huomioidaan kasvavan vapaa-ajan asumisen ja veneilyn tarpeet. Matkailijoille tarkoitetut palvelut edistävät myös vakituisten, vapaa-ajan asukkaiden ja nuorten viihtyvyyttä. Asikkala edistää ympäristöystävällisten energiatuotantomuotojen rakentamista ja käyttöä. STRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMA Strategian toimeenpanemiseksi on valmisteltu strategian toimenpideohjelma, missä on määritelty konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Strategian toimenpideohjelma on esitelty tämän talousarvioasiakirjan lopussa. TALOUS Yleiset taloudelliset lähtökohdat Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja. Erityisen heikkoa kehitys on ollut teollisuudessa ja rakentamisessa. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna alamaissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennustelaitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan. Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Yleisen talouskehityksen piristymisen arvioidaan kuitenkin hälventävän kuluttajien kokemaa epävarmuutta. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna Tässä vaiheessa vain osa ennustelaitoksista on julkaissut kokonaistaloudellisen ennusteen vuodelle Valtiovarainministeriön ennustaa vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia, ja muutkin ennusteen julkaisseet laitokset ennakoivat kyseiselle vuodelle hyvin samansuuntaista kasvua. 3

5 Kunnan talous Kunnan taloudellinen tulos vuodelta 2014 on toteutumassa kutakuinkin alkuperäisen talousarvion mukaisesti, lukuun ottamatta perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen osuutta, mihin valtuusto on myöntänyt miljoonan euron lisämäärärahan. Lisämäärärahan tarve on pysyvä ja sen vuoksi Peruspalvelukeskus Oivan kanssa on sovittu säästötoimenpiteistä ensi vuodelle. Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille on laadittu siten, että vuosikate kattaa poistot, tuloksen muodostuessa näin lievästi positiiviseksi. Vesilaitoksen ja satamien yhtiöittämisen yhteydessä muodostettavan investointivarauksen purkaminen tuo tilinpäätökseen noin puoli miljoonaa euroa ylijäämää vuodessa. Valtuuston kesällä päättämässä talousarvioraamissa vuodelle 2015 edellytettiin Oivalta noin miljoonan euron säästöjä ja kunnan omista toiminnoista säästöjä edellytettiin haettavan euroa. Syksyllä 2014 selvisi, että Oivan talousarvio Asikkalan osalta on noin miljoona euroa liian pieni. Tämän jälkeen alettiin valmistella vanhuspalveluiden kilpailutusta lisäsäästöjen aikaan saamiseksi. Talousarviovuoden 2015 merkittävin riskitekijä liittyy sosiaali- ja terveyspalveluiden säästöjen aikaansaamiseen. Toinen merkittävä riskitekijä, tosin suuruusluokaltaan selvästi pienempi (noin euroa) on työllisyyden hoidon onnistuminen. Taloussuunnitelmavuosina merkittävimmät riskitekijät liittyvät valtionosuuden määrän kehittymiseen ja verotulojen kasvuun. Investointien määrä tulee taloussuunnitelmavuosille aikaisemmasta merkittävästi vähenemään, sillä tänä vuonna valmistuneen Aurinkovuoren koulun jälkeen isoja investointeja ei ole näköpiirissä. Investointien kokonaismäärä vuodelle 2015 tulee olemaan noin 2,3 milj. euroa. Kustannuksia kasvattavat työttömyyden rahoitusvastuun lisääminen kunnille, joukkoliikenteen uusi järjestämismalli sekä lasten määrän lisääntyminen päivähoidossa; kaikki valtion toimenpiteistä johtuvia kustannusnousuja. Vesilaitoksen ja satamatoimintojen yhtiöittäminen vuoden 2014 aikana aiheuttaa vähennystä sekä toimintatuotoissa että toimintamenoissa, mikä vaikeuttaa vertailua vuosien 2014 ja 2015 välillä. Talousarvion ja taloussuunnitelman rahoitus Verotulot Talousarvio on verotulojen osalta laadittu siten, että tuloveroprosentti pysyy ennallaan 20,75 %:ssa ja kiinteistöveroprosentit pysyvät ennallaan. Yhteensä verotulojen arvioidaan tuottavan noin 29,4 miljoonaa euroa. Kiinteistöverolla kerätään noin 2,5 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: % * yleinen 0,83 * vakituinen asuinrak. 0,45 * muu asuinrakennus 1,05 * yleishyödylliset yhteisöt 0,75 * rakentamaton tontti 3,00 4

6 Verotulot ( ovat arvioita) TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 e Kunnallisvero muutos % 8,2 Yhteisövero muutos % 1,1 Kiinteistövero muutos % 2,8 YHTEENSÄ muutos % 7,4 Valtionosuudet Valtionosuuden kokonaismääräksi on talousarviossa arvioitu noin 16,4 miljoonaa euroa. Valtionosuuden määrää pienentää edellisvuodesta sekä valtionosuusuudistus (n eur) että koko hallituskauden jatkuvat valtionosuusleikkaukset. Valtionosuusuudistus pienentää valtionosuuttamme vielä vuonna 2016 noin eurolla. Vuodelle 2017 tähän mennessä päätetyt valtionosuusleikkaukset pitävät valtionosuutemme määrän edellisvuoden tasolla. Valtionosuuden määrän ennustaminen vuosille on vaikea tehtävä etenkin eduskuntavaalien läheisyyden vuoksi. TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kunnan valtionosuus Lainat Kunnan lainamäärä tulee nousemaan vajaan puoli miljoonaa euroa vuoden 2015 aikana, sillä vuosikate ei aivan riitä investointien rahoittamiseen. Kunnan lainamäärä tulee vuoden 2015 lopussa olemaan noin 19 milj. euroa mikä on asukasta kohden jonkin verran maan keskiarvoa vähemmän. Merkittäviä investointeja ei ole näköpiirissä ja investointien määrä tulee taloussuunnitelmavuosina edelleen laskemaan vuodesta Vuosikate Vuosikate muodostuu talousarviovuodelle 2015 noin 1,9 milj. euroksi mikä on välttävä taso, poistojen ollessa samansuuruisia. Ali-/ylijäämä Kunnan taseessa oli vuoden 2013 tilinpäätöksen jälkeen ylijäämää euroa. Ylijäämä tulee vuoden 2015 talousarvion perusteella kasvamaan hieman, samoin kuin taloussuunnitelmavuosina , lähinnä investointivarauksen purkamisen johdosta. Väestökehitys Kunnan talouden, ja sitä kautta muun toiminnan, kehittymisen kannalta on keskeistä hallittu väestökehitys. Oheisesta taulukosta näkyy sekä historiallinen että ennustettu väestökehitys (lähde: tilastokeskus) Vuosi Väkiluku

7 Työllisyys Työttömyysaste on Päijät-Hämeessä pysynyt korkeana koko kuluvan vuoden. Asikkalassa työttömyysaste elokuussa 2014 oli 11,4 %, kun se elokuussa 2013 oli 9,7 %. Vuoden keskimääräinen työttömyysaste Asikkalan kunnassa Vuosi Työttömyysaste 9,1 7,9 9,8 9,3 8,6 8,5 8,5 TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Kunnan kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia. Tuloslaskelma- ja rahoitusosasta voidaan tehdä analyysejä kunnan kokonaistaloudesta. Laskelma osoittaa tulorahoituksen riittävyyden ja pääomarahoituksen tarpeen. Tuloslaskelman toimintakate ja vuosikate, sekä tilikauden tulos ja laskelman viimeisen rivin yli-/alijäämä esittävät tulorahoituksen riittävyyttä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen (sisältää suunnitelmapoistot) erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Alijäämäistä tilikauden tulosta voidaan vastaavasti kattaa varauksista tai rahastoista tehtävillä siirroilla tuloslaskelmaan. Talousarvion rakenne perustuu tulosyksikköjakoon. Kunnan kaikki toiminnot on jaettu tulosyksiköiksi. Talousarvio on valtuustoon nähden sitova tulosyksiköittäin niin, että sitovuus on käyttötaloudessa menojen ja tulojen erotus eli netto. Investointiosassa sitovia ovat talousarvioon merkityt määrärahat ja tuloarviot hankeryhmittäin ellei jonkun hankkeen kohdalla erikseen ole todettu sitovuutta. 6

8 KÄYTTÖTALOUSOSA VALTUUSTO Vaalit Toimintatuotot Toimintakulut Netto Tilintarkastus Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos% -13, ,3 Vuonna 2015 järjestetään eduskuntavaalit ja vuonna 2016 kuntavaalit. KUNNANHALLITUS Yleishallinto Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % -2,2 +0,8 +1,7 Yleishallinto käsittää seuraavat toiminnat / kustannuspaikat: kunnanjohtaja, suhdetoiminta, toimisto-, talous- ja henkilöstöhallintopalvelut, verotus sekä muu yleishallinto (sisältäen mm. jäsenmaksut ja avustukset ym.) Yleishallinnon tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan ylimmän johdon ja koko organisaation tulokselliselle työskentelylle sekä edistää kunnan toiminta-ajatuksen ja valittujen kehittämistavoitteiden toteutumista - huolehtimalla valtuuston, kunnanhallituksen sekä muiden yleishallintoon kuuluvien toimielinten valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä - palvelemalla, avustamalla ja antamalla asiantuntijapalveluja - ohjaamalla ja kehittämällä yhdessä hallintokuntien kanssa organisaatiota, toimintoja ja johtamista Merkittävät menoerät sekä avustukset Päijät-Tili Oy Päijät-Hämeen liiton maksuosuus Suomen Kuntaliitto, jäsenmaksu Henkilökunnan terveydenhuolto (netto) Osuus verotuskustannuksiin Avustukset yleishyödyllisille yhteisöille: Asikkalan sotainvalidit Päijät-Hämeen lentokenttäsäätiö

9 Kaavoitus Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % -13, ,4 Kaavoitustoiminnan tarkoituksena on toteuttaa laadukasta ja toimivaa maankäyttöä asumisen, elinkeinotoiminnan ja vapaa-ajan tarpeisiin. Demokratiapalvelut Toimintatuotot 0 Toimintakulut Netto Muutos % 0-2,3-2,3 Demokratiapalveluihin sisältyvät kaikki valtuuston, kunnanhallituksen, lautakuntien, johtokunnan ja toimikuntien luottamushenkilötoiminnasta eli demokratian toteuttamisesta aiheutuvat kulut. Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % +5,6-7,4 +1,5 +3,0 Perusterveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut tuottaa Hollolan kunnan organisaatiossa toimiva peruspalvelukeskus Oiva. Toimintakuluihin sisältyy noin euron suuruinen vuotuinen eläkevakuutusmaksu, jota maksetaan ajalta ennen Oivan perustamista. Vuoden 2014 talousarvioon valtuusto myönsi euron suuruisen lisämäärärahan perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannukset on vuodesta 2015 lähtien siirretty Oivan talousarviosta kuntien talousarvioihin (työllistämisen kuluihin). Vuonna 2014 määrä oli noin Erikoissairaanhoito Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % +4,9-2,0 +1,5 +3,0 Tähän toimintoon kuuluvat erikoissairaanhoito, Akuutti24 (päivystys) sekä ensihoito. Näitä palveluita kunnan puolesta hallinnoi Oiva ja palvelut tuottaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä. Vuoden 2014 talousarvioon valtuusto myönsi euron lisämäärärahan. Kustannukset vuoden 2015 talousarviossa jakaantuvat seuraavasti: Erikoissairaanhoito: Akuutti24: Ensihoito: Työllistäminen Toimintatuotot Toimintakulut Netto Oivan talousarviosta on vuodelle 2015 siirretty kuntien talousarvioihin työmarkkinatuen kuntaosuus. Valtio siirtää vuodesta 2015 alkaen työllisyyden hoidon rahoitusvastuuta kunnille seuraavasti: kunnat maksavat jatkossa yli 300 pv työttömänä olleiden työmarkkinatuesta 50 % ja yli 1000 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuesta 70 % (aiemmin kunta maksoi 50 % yli 500 pv työttömänä olleiden työmarkkinatuesta). Kustannukset kasvavat tämän seurauksena yli euroa, mutta työllistämisen hoitoon panostamalla ja työllisyyden hoitamisen mallia muuttamalla arvioidaan kustannusten kasvun jäävän merkittävästi alemmiksi. 8

10 KEHITTÄMISLAUTAKUNTA Kehittämislautakunnan tehtävänä on edistää kunnan yleistä kehittymistä, kuntasuunnittelua, elinkeinotoimen ja matkailun kehittämistä, kylien kehittämistä ja huolehtia kunnan viestinnästä sekä markkinoinnista. Kehittämislautakunta vastaa myös yksityistieasioista, vapaaajanasukastoiminnasta sekä Päijät-Hämeen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen myötä maakunnallisesta maaseutuelinkeinohallinnosta. Kehittämispalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % -4,4 +2,5-2,3 0 Sitovat määrärahat: hankkeiden kuntarahaosuus euroa ja Kalmarin rannan kehittäminen euroa. Kehittämispalveluilla on aktiivinen rooli erilaisten kehittämisprojektien laadinnassa ja projektinhallinnassa, jotka edistävät kunnan yleistä kehittymistä. Kehittämispalvelut luo positiivista julkisuuskuvaa kunnasta erilaisin viestintä- ja markkinointitoimenpitein. Tiejaosto toimii yksityisistä teistä annetun lain ja -asetuksen tarkoittamana toimielimenä. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % +2,2 0-2,3 0 Asikkalan kunta toimii Päijät-Hämeen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen vastuullisena isäntäkuntana huolehtien maaseutuviranomaistehtävistä sopimuskunnissa (Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki ja Sysmä). SIVISTYSLAUTAKUNTA Koulutuspalvelut tuottaa kuntalaisille tietoja ja taitoja yhteiskunnassa toimimista ja elämänhallintaa varten sekä edesauttaa kuntalaisten aktiivista toimintaa oman henkisen ja fyysisen hyvinvointinsa ylläpitämiseen elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Oppilasennusteet ja oppilaskohtaiset nettokustannukset toimipisteittäin: Anianpelto Aurinkovuori Kalkkinen Länsi-Asikkala Urajärvi Vesivehmaa Yläkoulu Lukio

11 Yhtenäiskoulu Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % +4,0-2,2-0,7 0 Yhtenäiskoulu on aloittanut toimintansa ja se tuottaa opetuspalveluita 1-2 luokille Anianpellon toimipisteessä, 3-6 luokille Aurinkovuoren toimipisteessä, 1-6 luokille Urajärven toimipisteessä sekä 7-9 luokille ja lukiolaisille Vääksyn yhteiskoulun toimipisteessä. Yhtenäiskoulun tulosyksikköön kuuluu myös koulutuspalveluiden hallinto sekä aikuiskoulutus. Kalkkisten palvelukeskus Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % -4,3 +7,5-2,4 0 Kalkkisten palvelukeskus on aloittanut toimintansa ja se tuottaa 1-6 luokkalaisten opetuspalvelut sekä 0-6 vuotiaiden lasten päivähoito- ja esiopetuspalvelut. Nettokustannukset vuosille 2013 ja 2014 on laskettu vertailun helpottamiseksi. Länsi-Asikkalan koulu Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % -1,7 +5,6-2,3 0 Vesivehmaan koulu Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % +4,3 +1,5-1,5 0 Joukkoliikenne Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % +48,0-2,5 0 0 Tämä kohta käsittää yleisen joukkoliikenteen ja asiointivuorot. Koulukuljetukset on jyvitetty koulujen kustannuksiin. Kunnan yleisen joukkoliikenteen kustannukset ovat nousseet joukkoliikenteen järjestämistavan muututtua Valtuusto myönsi joukkoliikenteen järjestämiskustannuksiin euron suuruisen lisämäärärahan vuoden 2014 talousarvioon. Kirjasto Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos% -7,8-1,4 0 0 Kirjasto turvaa tasapuolisesti ja ajantasaisesti kuntalaisten mahdollisuuksia tietoon, kirjallisuuden ja taiteen harrastamiseen, monipuoliseen itsensä kehittämiseen ja elämyksiin elämän eri vaiheissa. Vuoden 2015 merkittävin toimenpide on itsepalvelukirjaston käyttöönotto, mihin on varattu erillinen määräraha investointiosassa. 10

12 VARHAISKASVATUSJOHTOKUNTA Varhaiskasvatuspalvelut ovat lakisääteisiä palveluita, joita Asikkalassa järjestetään ottamalla huomioon perheiden tarpeet ja toiveet ja sovittamalla ne kunnille annettuihin velvoitteisiin. Varhaiskasvatus on lasten arjessa tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on yhdessä huoltajien kanssa edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Päiväkodit Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % +5,9 +13,4 0 0 / laskennallinen lapsi Tulosyksikkö sisältää kustannuspaikat: päiväkoti Hulivili, päiväkoti Vehmis, päiväkoti Peuhis ja varhaiskasvatuksen hallinto. Päiväkotien tavoitteena on tarjota laadukasta varhaiskasvatusta asikkalalaisille perheille. Hulivilissä järjestetään tarvittaessa vuorohoitoa. Perhepäivähoito Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % -3,8-31,3-10,0-6,6 / laskennallinen lapsi Tulosyksikkö sisältää kotona työskentelevät perhepäivähoitajat sekä ryhmäperhepäivähoidon. Perhepäivähoidon tavoitteena on tarjota perheille kodinomaista varhaiskasvatusta pienessä ryhmässä joko hoitajan omassa kodissa (perhepäivähoito) tai kunnan järjestämässä tilassa (ryhmäperhepäivähoito). Kalkkisten ryhmäperhepäivähoito on siirretty Kalkkisten palvelukeskuksen toiminnaksi Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki Toimintatuotot 0 0 Toimintakulut Netto Muutos % -4,0 0 0 Kotihoidon tuki on lakisääteinen tuki, jota maksetaan perheelle, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa vaan häntä hoitaa äiti tai isä. Yksityisen hoidon tuki on vapaaehtoinen kuntalisä. Esiopetus Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % -2,3-37,0 0 0 /lapsi (lasten määrä) 7739 (30) 7805 (20) 8938 (16) Esiopetus tulosyksikköön kuuluu osapäiväisissä esiopetusryhmissä järjestetty esiopetus (päiväkodeissa järjestetty esiopetus sisältyy Päiväkodit tulosyksikköön). Esiopetus on lakisääteinen palvelu, jonka tarkoituksena on luoda luontainen jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Kalkkisten esiopetus on siirretty Kalkkisten palvelukeskuksen toiminnaksi alkaen. Lukuvuonna esiopetusryhmää ei perustettu Länsi-Asikkalaan. Lukuvuonna esiopetusta ostetaan The English Playschoolilta. 11

13 VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Vapaa-aikalautakunta vastaa kunnan liikunta-, nuoriso- ja kulttuuriasioista sekä koululaisten iltapäivätoiminnasta Vapaa-aikapalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % +0,5 0 0 Vapaa-aikapalveluiden tulosyksikkö sisältää seuraavat kustannuspaikat: liikunta, nuoriso ja kulttuuri. Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on tukea nuorten edellytyksiä elämäntilanteensa hallintaan parantamalla nuorten elinoloja ja luomalla edellytyksiä nuorten kansalaistoiminnalle, huolehtia kunnan nuoriso- ja liikuntapalvelujen kehittämisestä, kunnan kulttuuripalvelujen ja hallinnonalansa museoiden ja laitosten kehittämisestä sekä näiden palvelujen tarjoamisesta kuntalaisille. Lasten ja nuorten kulttuuritarjontaa tuotetaan Efektihankkeen kautta ja kunta tukee tapahtumatuottajia tapahtumarahan kautta. Koululaisten Iltapäivätoiminta Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % -3,3-10,3 0 Kunnassa järjestetään koululaisten iltapäivätoimintaa kahdessa toimintapaikassa, Anianpellon sekä Vesivehmaan koululla. Toiminta on tarkoitettu 1 ja 2 luokan oppilaille. Aamu- ja iltapäivätoiminta on jatkumo varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle, ja sen lähtökohtana ovat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet. TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen lautakunta tukee kunnan muita yksiköitä saavuttamaan tuloksia tarjoamalla hyvät toimitilat sekä miellyttävän ympäristön. Tekninen lautakunta toteuttaa peruspalveluja tarjoamalla mahdollisuudet liikkumiseen niin autoilla kuin jalkaisin. Tekninen hallinto Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % -0,3 +1,7-2,2 0 Tulosyksikkö sisältää seuraavat kustannuspaikat; atk, tekninen osasto, tekninen suunnittelu, vesihuoltoavustukset, konekeskus-varikko ja mittaustoimi. Teknisen hallinnon tavoitteena on avustaa tulosalueiden henkilöstöä saavuttamaan kunnan strategian tavoitteet. Tekninen hallinto vastaa kunnan rakennuskohteiden suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Suunnittelun kuluessa järjestetään kuulemistilaisuuksia ja asiakaskyselyjä. Mittaustoimi huolehtii maastoon liittyvän sijaintitiedoston muodostamisesta ja ajan tasalla pidosta, rakennusvalvonnan, teknisen toimen ja muiden tulosalueiden mittauspalveluista ja avustaa kunnan maa-alueita koskevissa maanmittaustoimituksissa. Kiinteistöt Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % +21,1 +10,4-0,6 0 Tulosyksikkö sisältää seuraavat kustannuspaikat: kiinteistöt, maa-alueiden hallinto, maatilat, metsätilat, sorakuopat ja vuokratontit Kiinteistöjen hoidon tarkoituksena on pitää työympäristö käyttäjilleen tarkoituksenmukaisessa kunnossa: hoidettuna, turvallisena ja viihtyisänä. Tehokkaan kiinteistö hoidon/ -kunnossapidon avulla säilytetään kiinteistöjen käyttöarvo. Metsiä hoidetaan tehtyjen metsäsuunnitelmien mukaisesti. 12

14 Liikenneväylät ja yleiset alueet Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % +2,4 +2,4 0 0 Tulosyksikkö sisältää seuraavat kustannuspaikat: liikennealueet, puistot, uimarannat, muut alueet, liikuntapaikat ja jätehuolto. Satamat ovat vuoden 2014 lopulta alkaen Asikkalan vesi ja satama Oy:n hoidossa ja niiden luvut eivät ole tässä talousarviossa mukana vuodesta 2015 alkaen. Liikenneväylillä ja yleisillä alueilla keskeisenä tavoitteena on toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden säilyttäminen. Talvikunnossapidossa kiinnitetään erityistä huomiota liukkauden torjuntaan. Auraukset aloitetaan, kun lunta on satanut vähintään 6 cm. Ensimmäisinä aurataan kevyen liikenteen väylät ja kokoojakadut. Puistot on jaettu valtakunnallisesti hyväksyttyjen hoitoluokitusten mukaisesti. Leikkikenttiä hoidetaan niin, että ne täyttävät turvamääräykset. Vesihuoltolaitos Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % Vesihuoltolaitos yhtiöitetään vuoden 2014 loppuun mennessä ja sen vuoksi vesihuoltolaitoksen luvut eivät näy talousarviossa vuodesta 2015 eteenpäin. Palo,pelastus ja suojelutyö Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % +2,5 +4,1 +1,0 +1,0 Palotoimi hoidetaan maakunnallisen aluepelastuslaitoksen toimesta. Tukipalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Netto Tulosyksikkö sisältää seuraavat kustannuspaikat; ruokapalvelut, siivouspalvelut sekä kiinteistönhoitopalvelut. Sitova määräraha: ateriakapasiteetin lisäyksen selvittäminen, euroa. Tukipalvelun tavoitteena on tuottaa kunnan tukipalvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sekä lisätä asiakaslähtöisyyttä ja palvelukokonaisuuksien helppoa hallintaa. 13

15 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Ympäristölautakunta vastaa ympäristönsuojelusta, ympäristöterveydenhuollosta ja rakennusvalvonnasta. Ympäristönsuojelu Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % +21,7-1,1 0 0 Tulosyksikkö sisältää ympäristöhallinnon ja ympäristösuojelun kustannuspaikat. Sitova määräraha: hankkeiden kuntarahaosuus 5000 euroa. Kunnan tehtävänä on valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen ja virikkeitä antava asuinympäristö. Ympäristöterveydenhuolto Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % +10,5 +0,5 +1,0 +1,0 Tulosyksikkö sisältää eläinlääkinnän ja terveydensuojelun kustannuspaikat. Ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintä hankitaan ostopalveluna Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymältä. Rakennusvalvonta Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % 72,0-5,7 0 0 Rakennusvalvontaviranomainen valvoo kaavojen noudattamista, huolehtii rakentamista ja muita toimenpiteitä koskevien lupien käsittelemisestä. Ympäristölautakunta vaikuttaa siihen, että rakentaminen täyttää yleisesti hyväksyttävät normit terveellisyyden, turvallisuuden ja teknisen laadun suhteen ja, että rakennettu ympäristö muodostuu turvalliseksi, toimivaksi, virikkeelliseksi ja esteettisesti tyydyttäväksi Rakennusvalvonnan tulosyksikkö sisältää myös määräaikaisen kiinteistöverotarkastusprojektin. KÄYTTÖTALOUSOSA YHTEENSÄ TP2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Toimintatuotot Toimintakulut Netto Muutos % +3,5-2,3 +0,9 +2,0 14

16 INVESTOINTIOHJELMA Talousarvioesitys Taloussuunnitelma eur eur. Kunnanhallitus KIINTEÄ OMAISUUS menot Maan ja rakennusten hankinta Tekninen lautakunta AINEETON KÄYTTÖOMAISUUS menot Pohjakarttojen ylläpito TALONRAKENNUS menot tulot Hankekohtaiset rakennusinvestoinnit Liikuntahallin peruskorjaus / suunnittelu, sit.* Kalkkisten ryhmiksen peruskorjaus/muutostyöt, sit.* Vesivehmaan koulun peruskorjaus (katto) 140 Kalkkisten koulun peruskorjaus 90 Anianpellon koulun peruskorjauksen suunnittelu 50 Yhteiskoulun peruskorjauksen suunnittelu Muut rakennusinvestoinnit Länsi-Asikkalan koulun peruskorjaus Itsepalvelukirjaston käyttöönotto, sit.* Sähköinen yo-kirjoitus Anianpellon koulun keittiön lattia Terveysaseman pihan asfaltointi Pihojen leikkivälineiden uusinta LIIKENNE-, PUISTO- JA LIIKUNTA- ALUEET menot tulot Katujen rakentaminen Pasolanharjun kadut, sit.* Pasolanharjun liittymä, sit.* Proomukuja (Häkälä) Saitan alueen kadut Telakkaniementie (Häkälä) Haukikujan jatke Humalon alueen kadut (Kalkkinen) 120 Metsä-Aakalan kadut (Vesivehmaa) Haravakoneenpuiston tiet (Kurhila) 100 Liikenneturvallisuuskohteet 15

17 -Koulunmäki (Asikkalantie) muut Peruskorjauskohteet Muut kohteet Kevyen liikenteen väylien rakentaminen Häkälän kevyen liikenteen väylä, sit-* Peruskorjauskohteet Katujen päällystys Päällystyskohteet: Ahtolantie Ahvenkuja Kissalankuja Koulunraitti Mikkolantie Pasolanharjuntie Tiiliruukinkuja Unionintie Asfalttipaikkaukset Katuvalojen rakentaminen Tievalojen saneeraus, sit.* Katuvalojen peruskorjauskohteet Puistot ja muut yleiset alueet Häkälän viheralue, sitova Keskusta-alueen kehittäminen Toivo Kärki -lavan ja ympäristön kunnostus Kalmarinrannan wc:iden uusiminen Kuotaan matonpesupaikan uusiminen Uimarantojen pukukoppien uusiminen Leikkikenttien peruskorjaus Valokuituhankkeen inv. kuntaos., sit.* Liikunta-alueet Koulunmäen lähiliikunta-alue, sit.* Pirppulanrannan lähiliikunta-alue Urheilukentän pinnoitteen kunnostus Haja-asutusalueen kaukaloiden uusiminen ja valaistus Aurinkovuoren ulkoilureittien rak. 10, 12 sekä 15 km 30 Avustus TEKNISEN LTK:N IRTAIN OMAISUUS menot

18 Traktori 200 Ajoleikkuri Henkilönostin sisätiloihin INVESTOINNIT YHTEENSÄ menot tulot NETTO Investointimäärärahoja voidaan siirtää kohteesta toiseen kunkin otsikon, Kiinteä omaisuus, Aineeton käyttöomaisuus, Talonrakennus, Liikenne-, puisto- ja liikunta-alueet sekä Teknisen ltk:n irtain omaisuus sisällä. Määräraha, jonka kohde on merkitty sit ei ole siirrettävissä muihin kohteisiin. Vuoden 2014 tilinpäätökseen tehtävällä neljän miljoonan euron suuruisella investointivarauksella varaudutaan vuosien 2015 ja 2016 investointimenoihin yllä olevan suunnitelman mukaisesti, pois lukien maanhankintamääräraha, pohjakarttojen ylläpito sekä valokuituhankkeen kuntaosuus. TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma TA 2014 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden ylijäämä

19 RAHOITUSLASKELMA 1000 eur Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muuta maksuvalmiuden muutokset 949 Rahavarojen muutos

20 Strategian toimenpideohjelma Kunnanhallitus 1. Päijät-Hämeen houkuttelevin julkinen työnantaja 2. Kustannustehokkuus 3. Työllistämisen uudelleenorganisointi 4. Palveluyhteistyön ja yhteisen edunvalvonnan tiivistäminen 5. Ikäihmisten palveluketjun vaikuttavuuden parantaminen Tavoite Toimenpide Mittari Lisätiedot Päijät-Hämeen houkuttelevin julkinen työnantaja Tulosyksikkömallilla valtaa ja vastuuta alas Tulospalkkaus Joustava toimintatapa Tehokkaat esimies- ja henkilöstökoulutukset Työsuhdeasunnot Kustannustehokkuus Tuotteistus Kumppanuus: kolmas sektori ja yritykset, sekatuottajamalli Verkostoituminen Työllistämisen Työllistäminen uudelleenorganisointi yhdistysten kautta Projektityöntekijän palkkaaminen (määräaik. tai hankerahalla) Palveluyhteistyön ja Yhteiset lausunnot yhteisen edunvalvonnan Uusi tiivistäminen palveluyhteistyöselvitys ja sen täytäntöönpano Ikäihmisten palveluketjun vaikuttavuuden parantaminen Asiakaskartoitus Palvelutarjonnan oikea porrastus Työilmapiirikysely Henkilöstöedut /asukas ja muut vastaavat suhteessa koko maa/päijät-häme Verkostojen määrä Kunnan työttömyysturvan kulut /työllistetty Yli 300/1000pv työttömien määrä Yhteisten lausuntojen lukumäärä Uudet yhteistyömuodot/lukum äärä Prosenttia eri palvelujen piirissä yli 65-vuotiaista Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on kilpailuetu ja yksi tulevaisuuden avainhaasteista. Kilpailun ylläpitäminen, kustannustietoisuus, paikallisen yrittäjyyden tukeminen, kilpailukykyinen veroaste Kustannusten nousua hillitään edullisilla työllistämistoimenpiteillä Palveluyhteistyön ehtona ovat todennettavat taloushyödyt ja palvelujen säilyminen Asikkalassa. Kevyin mahdollinen palvelu ensisijainen. Matalan tason palveluiden riittävä saatavuus takaa, ettei käytetään vaativampaa kuin todellinen tarve. 19

21 Kehittämislautakunta 1. Asikkalasta eteläisen Päijänteen ympärivuotisen matkailun sydän 2. Asumisen imua Asikkalasta houkutteleva asuinkunta 3. Yritysystävälliseksi kunnaksi sanoin ja teoin Tavoite Toimenpide Mittari Lisätiedot Asikkalasta eteläisen Päijänteen ympärivuotisen matkailun sydän Asikkalasta houkutteleva asuinkunta Yritysystävälliseksi kunnaksi sanoin ja teoin Matkailun tuotteistaminen Tapahtumatarjonnan monipuolistaminen yhteistyössä järjestäjien kanssa Kanavan seudun infran parantaminen Asikkalan tunnettuuden kasvattaminen Uusasukashankinta asumisen täsmämarkkinoinnilla Tonttimyynnin ja asuinmuotojen monipuolistaminen Taajama-alueen viihtyisyyden parantaminen Työpaikkojen sijoittaminen kuntaan Vapaiden toimitilojen ulosvuokraus ja kunnan kuiduttaminen Yritysneuvonnan vahvistaminen kuntayhteistyönä Uudet matkailutuotteet ja tapahtumat Kävijämäärät Matkailutyöpaik. lkm Veneilyn määrä Asumisen mediaosumat Vuokratut/myydyt tontit ja vuokraasuntojen täyttöaste (90 %) Asukasmäärän ja verotulojen muutos Ulosvuokratut neliöt ja niiden tuotto Työpaikkaomavarai suuden muutos Yrityskontaktien määrä ja palautteen laatu Lopettaneiden yritysten määrä Investointimääräraha, hankkeistaminen. Matkailutarjonnan kehittäminen ja uudistaminen yhteistyössä yrittäjien kanssa. Riittävä tonttitarjonta ja vuokra-asuntokannan lisääminen kilpailukykyisin hinnoin Yritystontteja ja investointimäärärahaa Yritysneuvonta seudullisten yrityspalveluiden ja yrityskummitoiminnan lisäksi 20

22 Sivistyslautakunta 1. Lasten hyvinvoinnin edistäminen 2. Laadukas ja vetovoimainen lukio 3. Pedagogisesti ja organisatorisesti optimaaliset opetuspalvelut 4. Toimiva joukkoliikenne 5. Toimivat kirjastopalvelut Tavoite Toimenpide Mittari Lisätiedot Lasten hyvinvoinnin edistäminen Laadukas ja vetovoimainen lukio Pedagogisesti ja organisatorisesti optimaaliset opetuspalvelut Oppimisen ohjaus ja kasvun tuki Varhainen puuttuminen Monialainen yhteistyö Hyvän sisäilman varmist. Aktiivinen oppilashankinta Pätevät opettajat Riittävän monipuolinen kurssitarjonta (tuntikehys) Yhtenäiskoulun ja tulosyksikkömallin jalkauttaminen käytäntöön CAF-arviointi Todettu sisäilman laatu Ylioppilaskirjoitusten puoltoäänet Oppilasmäärä Oppimistulokset /oppilas Työtyytyväisyys Laaturyhmän määrittelemä koko kunnan arviointikohde Riittävä oppilasmäärä takaa kattavan kurssitarjonnan Yhtenäiskoulun muutoksen vieminen käytännön toimintaan Toimiva joukkoliikenne Joukkoliikenteen kilpailuttaminen Toimivat kirjastopalvelut Itsepalvelukirjaston toteuttaminen Aukioloaikojen lisääminen Linja-autovuorojen määrä Odotusajat Kävijä- ja lainausmäärät Markkinaehtoisen mallin kilpailuttaminen Käyttöasteen lisääminen Vapaa-aikalautakunta 1. Yksilön kasvun ja kasvatuksen tukeminen ryhmä- ja yksilötoiminnan keinoin 2. Nuorisotakuun toteuttaminen 3. Edelläkävijä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Tavoite Toimenpide Mittari Lisätiedot Yksilön kasvun ja kasvatuksen tukeminen ryhmä- ja yksilötoiminnan keinoin Laadukas ja innoittava toiminta Ryhmien lukumäärä Asiakastyytyväisyyskysely Toiminnallinen tavoite 70 ryhmää vuodessa Nuorisotakuun toteuttaminen Kohderyhmän nuoret tavoitetaan ja ohjataan eteenpäin erilaisten palvelujen piiriin tai työelämään. Toteutumis-% Etsivä nuorisotyö toteutetaan hankerahalla ja se tavoittaa kaikki ilman koulutuspaikkaa jääneet, mihinkään sitoutumattomat alle 17- vuotiaat nuoret sekä 80 % vuotiaista Edelläkävijä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Elämäntapaohjaus ja valistus Monipuoliset harrastusvaihtoehdot Tarjotaan tiloja ja tukea kansalaisaktiivisuuden vahvistamiseen Valtakunnalliset hyvinvointimittarit Asikkalassa tarjolla olevien aktiviteettien määrä Asikkala on palkittu kahdesti kansallisesti terveysliikunnan edelläkävijänä. Tavoitetasoa nostetaan koskemaan kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. 21

23 Varhaiskasvatusjohtokunta 1. Laadukas ja kustannustehokas varhaiskasvatus ja esiopetus 2. Tyytyväiset lasten huoltajat 3. Pätevä ja motivoitunut henkilökunta Tavoite Toimenpide Mittari Lisätiedot Laadukas ja kustannustehokas varhaiskasvatus ja esiopetus Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma/ Lapsen oppimissuunnitelma tehdään yhdessä huoltajien kanssa Resurssien tehokas käyttö Varhaiskasvatussuun nitelmien/lapsen oppimissuunnitelmien kattavuus /laskennallinen lapsi Tyytyväiset lasten huoltajat Päivittäiset keskustelut huoltajien kanssa Kasvatuskeskustelut huoltajien kanssa Nopea reagointi huoltajien yhteydenottoihin Pätevä ja motivoitunut Hyvät kehityskeskustelut henkilökunta Koulutussuunnitelmien laatiminen Asiakastyytyväisyyskysely Ilmapiirikysely Henkilökunnan pätevyysaste Asiakastyytyväisyyskyselyssä tavoitteena 3,5 asteikolla 1-5. Tekninen lautakunta 1. Tilojen vuokraamisen tehostaminen 2. Kiinteistöjen suunnitelmallinen kunnossapito ja remontointi 3. Uusien palvelusopimusten mukaisen palvelumallin käyttöönotto Tavoite Toimenpide Mittari Lisätiedot Tilojen vuokraamisen tehostaminen Kiinteistöjen suunnitelmallinen kunnossapito ja remontointi Tilojen muutostyöt Pitkä- ja lyhytaikaisen vuokrauksen hinnoittelu ja markkinointi Kiinteistövälittäjien käyttö Laaditaan 10- vuotissuunnitelma Listauksen mukaisesti tarpeettomista kiinteistöistä luopuminen Kiinteistövälittäjien käyttö Kiinteistöjen käyttöaste Vuokratuotot Korjausvelka (kiinteistöjen kunto suhteessa jäljellä oleviin poistoihin) Myytyjen kiinteistöjen määrä/ Tavoitteena vähentää kunnan käyttämiä tiloja Suunnitelman mukaiset kunnostusmäärärahat investointiosaan vuosittain (kiinteistön käyttöiän piteneminen suhteessa kustannuksiin) Uusien palvelusopimusten mukaisen palvelumallin käyttöönotto Asiakastasolle sopimukset jalkauttaa tukipalvelupäällikkö Esimiehet jalkauttavat uusien sopimusten tiedon työntekijätasolle sekä seuranta Asiakastyytyväisyys kysely Tuotteistuksen %-osuus toiminnoista Tuotteistetaan kaikki mitattavissa olevat tekniset palvelut 22

24 Ympäristölautakunta 1. Kiinteistötietojen oikeellisuuden selvittäminen 2. Lopputarkastusten ajan tasalle saattaminen 3. Lupapäätösten nopea käsittely asiakasystävällisesti 4. Jätevesiasetuksen toteuttaminen 5. HINKU -hiilineutraalikunta Tavoite Toimenpide Mittari Lisätiedot Kiinteistötietojen oikeellisuuden selvittäminen Kiinteistöveroselvitys Projektihenkilö toteuttaa, kunnes koko kunta käyty läpi Selvitettyjen kiinteistöjen määrä/ vuosi Kiinteistöverotuotto/vuosi Talousarvioon varataan määrärahat projektityöntekijän palkkaamiseen sekä tarkastusten tekijä. Tavoite kpl/vuosi Lopputarkastusten ajan tasalle saattaminen Käydään läpi kaikki vanhat tarkastamattomat kiinteistöt Varmistetaan uusien kohteiden tarkastaminen Tarkastettujen kiinteistöjen määrä/vuosi Talousarvioon varataan määrärahat tarkastajan palkkaukseen. Lopputarkastukset noin 300 kpl / vuosi Lupapäätösten nopea käsittely asiakasystävällisesti Jätevesiasetuksen toteuttaminen Toiminnan tehostaminen Asiakaspalveluun panostaminen Keskimääräinen aika päätösten tekemiseen Tiedottaminen ja valvonta Hyväksyttyjen jätevesijärjestelmien määrä/vuosi Aika lasketaan siitä, kun täydellinen hakemus on toimitettu kuntaan. Tavoite rakennuslupapäätökset 2 kuukauden ja ympäristöluvat 6 kuukauden kuluessa hyväksyttävän anomuksen jättämisestä. Edistetään jätevesiasetuksen (209/2011) mukanaan tuomien vaatimusten täyttymistä. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmiä hyväksytään noin 30/ vuosi. HINKU - hiilineutraalikunta Toteutetaan listauksen mukaisia toimenpiteitä Päästötiedot Toimenpiteiden määrä ja vaikutus Toimenpidelista toteutettavista toimenpiteistä. Hiilidioksidipäästöjen vertailuvuosi