Puupolttoaineiden pienkäyttö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puupolttoaineiden pienkäyttö"

Transkriptio

1 Puupolttoaineiden pienkäyttö Toimittanut Iiris Lappalainen Tekes

2 Puupolttoaineiden pienkäyttö Eija Alakangas Ari Erkkilä Martti Flyktman Satu Helynen Kari Hillebrand Markku Kallio Iiris Lappalainen Mauri Marjaniemi Åsa Nystedt Heikki Oravainen Asko Puhakka Matti Virkkunen Toimittanut Iiris Lappalainen Helsinki 2007

3 Yhteystiedot: Tekes Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL Helsinki s-posti: Ulkoasu Merja Sainio / Designio Kannen kuva Juha Rautanen / Motiva Oy Paino Frenckellin kirjapaino Oy, Espoo Painos kpl ISBN Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineisto käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava.

4 Sisällys Alkusanat 5 1 Johdanto 7 Tavoitteena puhtaammat puun pienpolton tekniikat 7 Perinteinen puu pitää polttoaineena pintansa suomalaiskotien lämmityksessä 8 2 Puupolttoaineiden kilpailukyky 9 Polttoaineiden hintasuhteista 9 Polttoaineen hinta, käytön helppous ja investoinnit vaikuttavat lämmitystavan valintaan 10 Puupolttoaineiden käytön edistäminen 12 Puupolttoaine Euroopassa, kilpailukyky ja hinnat eri maissa 15 3 Polttoaineiden ja pienpolton laitteiden koti- ja vientimarkkinoiden tilanne ja näkymät 21 Polttoaineen tuotantoketjujen laitteet 21 Polttoaineiden tuotanto, kehittämistarpeet ja markkinat 22 Polttopuun arvonlisäveron porrastus haittaa pilkekauppaa 24 Varaavat tulisijat, kiukaat ja biokattilat 25 4 Polttoaineen tuotannon tutkimus, tuotekehitys sekä liiketoiminnan kehittäminen 27 Hakkeen tuotannon ja jakelun kehittäminen 27 Lämpöyrittäjätoiminnan kehittäminen 30 Halkojen ja pilkkeiden tuotannon ja jakelun kehittäminen 32 Pellettien tuotannon ja jakelun kehittäminen 43 Kiinteistökokoluokan kattiloiden polttimia on kehitetty 52 Polttimien kehittäminen 53 Säätö ja automaatio 53 Pienhiukkaset puun pienkäytössä 57 6 Standardit ja määräykset 59 Kiinteiden biopolttoaineiden CEN-standardit 59 Pienpolton laitestandardit ja määräykset 62 7 Tiedotus ja koulutus 69 Ammatillinen koulutus 69 Yliopistokoulutus 70 Eri toimijoita ja järjestöjä viestinviejinä 70 Neuvoja perinteisistä tulisijoista pelletteihin 70 Lämpöyritystoimintaa on aktivoitu ja markkinoitu 71 Kansainvälisiä hankkeita 71 8 Yhteenveto 73 Puupolttoaineiden kilpailukyky 73 Tuotekehitystä polttoaineista pienpolton laitteisiin 74 Standardointia ja tiedotusta 75 Tekes tukee edelleen alan kehitystä 75 9 Kirjallisuus 77 Standardeja, määräyksiä ja ohjeita 78 Internet-osoitteita 79 Liitteet 80 5 Puunpolton tutkimus ja tekniikoiden kehittäminen 49 Tulisijatutkimusten tuloksia 49 Pienkattilatutkimusten tuloksia 50 3

5 4

6 Alkusanat Puuta on poltettu ammoisista ajoista alkaen. Mitä uutta teknologiaa ja innovaatioita aihepiiristä voi löytää? Näihin kysymyksiin vastaaminen oli lähtökohtana Tekesin Puupolttoaineiden pientuotannon ja -käytön panostusalueessa vuosina Tutkittavaa ja kehitettävää on löytynyt yllättävän paljon. Useiden kymmenien Tekesin rahoittamien projektien lisäksi, alan yritysten ja julkisten toimijoiden panostus toimialalle on ollut huomattava. Tämä Puupolttoaineen pientuotannon ja -käytön päätösjulkaisu on katsaus toimialan viime aikojen kehitykseen. Käydään läpi tutkimus- ja kehitystuloksia, selvitetään puunpolton kilpailukykyä sekä esitetään standardeja ja säädöksiä. Puupolttoaineen pientuotannon ja -käytön panostusalueen myötä ovat kehittämistoiminnan avainsanoiksi nousseet laatu ja palvelu. Laadukas polttoaine, laadukas tuotantoketju ja laadukas palaminen vähäisine päästöineen ovat toimialan kasvun edellytyksiä. Palveluille on tänä päivänä suuri kysyntä ja palveluista ollaan valmiita maksamaan. Palvelujen puute ei saa muodostua uusiutuvan energian käytön kasvun esteeksi. Tekes rahoittaa jatkossakin puupolttoaineen pientuotannon ja -käytön alueella olevia uusia ja innovatiivisia hankkeita, vaikka erillinen panostusalue päättyykin. Investointeja Tekes ei rahoita, vaan investointiprojekteissa tulee kääntyä alueellisten TE-keskusten puoleen. Panostusalueen projektien myötä on julkisille tutkimustahoille kertynyt huomattavasti alan osaamista. Tämä osaaminen on saatavilla ja luottamuksellisesti hyödynnettävissä yritysten omissa tuotekehitysprojekteissa. Tämän päätösjulkaisun myötä esitämme kiitokset kaikille panostusalueen tehtävissä mukana olleille henkilöille tutkimuslaitoksissa, yrityksissä ja panostusalueen koordinoinnissa sekä hankerahoituksessa. Kiitos! Toukokuussa 2007 Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus 5

7 6 KUVA: ARTO HÄMÄLÄINEN / KUVALIITERI

8 1 Johdanto Puu on lämmityksessä perinteinen polttoaine, jolla on edelleen tärkeä asema kotitalouksissa ja aluelämmityksessä. Puuta käytetään lämmityksen polttoaineena yhä useammin myös isommissa kiinteistöissä. Tavoitteena puhtaammat puun pienpolton tekniikat Puun käyttöä halutaan edistää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, koska sitä pidetään hiilidioksidipäästöjen suhteen neutraalina polttoaineena. Samalla on kuitenkin havahduttu ymmärtämään puun pienpolton mahdolliset haittavaikutukset. Puun palaessa syntyy väistämättä pienhiukkasia, ja riippuu paljon polttoaineen laadusta ja lämmityslaitteista, ovatko palamisen tuloksena syntyneet hiukkaset ihmisen terveydelle haitallisia. Hyvä, kuiva polttoaine ja oikein huolletut ja säädetyt laitteet sekä hyvin toimiva tekniikka takaavat tehokkaan, puhtaan palamisen ja kemiallisesti vaarattomat päästöt. Minkälainen polttoaine on parasta eri käyttötarkoituksiin ja miten tulisijoja ja pienen kokoluokan lämmityskattiloita pitäisi parantaa, jotta puun polttamisesta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa? Mikä tahansa biopolttoaine ei sovellu poltettavaksi pienessä kokoluokassa, eivätkä kaikki perinteisenä opitut polttotaidot tuota puhdasta palamista. Puupolttoaineiden markkinoille tarvitaan sertifiointeja ja ohjeita, oikeita Kuva 1. Pienhiukkasten muodostuminen puun poltossa LÄHDE: OHLSTRÖM ET AL Epätäydellisessä palamisessa syntyy nokea ja hiilivetyjä. Kun puupolttoaineet palavat täydellisesti, savukaasussa on lähinnä epäorgaanisia yhdisteitä. Lämpötila ( C) Ominaisuudet ennen savukaasujen puhdistusta polttoainehiukkanen noki pyrolyysi/ loppuun palaminen/ liekki/ haihtuminen vaihteleva koostumus hiilivedyt epätäydellinen palaminen: noki + orgaaniset yhdisteet K, Na, Ca, epäorgaaniset yhdisteet, Zn sulfaatit, kloridit, oksidit, karbonaatit täydellinen palaminen: tuhka (epäorgaaninen) 7

9 Johdanto menetelmiä ja uusia liiketoimintamalleja. Samoin pienpolton laitteita on kehitettävä, jotta palaminen olisi mahdollisimman puhdasta ja samalla myös tehokasta. Epätäydellisessä palamisessa tulee enemmän pienhiukkasia kuin täydellisessä palamisessa, ja hiukkaset ovat kemialliselta koostumukseltaan haitallisempia terveydelle. Haitallisinta on kitupoltto ja huonolaatuinen roskien polttaminen. Vaikka tulta on käytetty lämmitykseen jo kauan, on sekä polttopuun käsittelyssä että puun polttoon tarkoitettujen laitteiden kehittämisessä ja polton päästöjen tutkimuksessa edelleen paljon tehtävää. Perinteinen puu pitää polttoaineena pintansa suomalaiskotien lämmityksessä Metsäisessä Suomessa puu on ollut luonnollinen kiinteistöjen lämmityksen polttoaine, joka on pitänyt pintansa vielä nykyaikanakin, vaikka öljy- ja sähkölämmitys ovat yleisiä ja alue- ja kaukolämmitysverkostoja on asennettu pieniinkin taajamiin. Perinteisten pilkkeiden ja puuhakkeen rinnalle on tullut myös sahanpurusta, höylälastusta ja puun hiontapölystä puristettu pelletti. Pilkkeet ovat lämmönlähteenä pienissä tulisijoissa sekä vesikeskusjärjestelmään liitetyissä kattiloissa. Niitä käytetään jonkin verran ainoana lämmönlähteenä, mutta yleisemmin pilkkeet ovat lisälämmön lähde esimerkiksi sähkölämmitteisissä pientaloissa, joita Suomessa on Metsähakkeen käyttö on lisääntymässä ja lisääntynyt myös isojen kiinteistöjen lämmönlähteenä. Parhaiten se soveltuu metsätiloille ja lämpöyrittäjille. Pienkiinteistöissä metsähakkeen laadun tulee olla parempaa kuin suurissa lämpölaitoksissa. Pelletit kilpailevat vahvasti hakkeen ja pilkkeiden kanssa. Pellettilämmitysjärjestelmien sekä asennus- ja huoltopalveluiden kehittyminen edesauttavat polttoaineen suosiota. Lämpöyrittäjyys on noussut uutena toimintamallina kiinteistöjen ja pienten aluelämpölaitosten lämmityksessä. Lämmönkuluttaja hankkii lämmön yrittäjältä, joka vastaa lämmöntuotannosta ja tavallisesti myös polttoaineen hankinnasta. Yrittäjä saattaa vastata pelkästään lämmöntuotannosta, mutta laajemmassa palvelumallissa lämpöyrittäjä voi omistaa lämmöntuotantolaitokset jakeluverkostoineen. Tulisijoja, omia polttopuita ja ostopuuta Suomessa arvioidaan olevan vuonna 2007 noin 2,2 miljoonaa tulisijaa, joista 1,2 miljoonaa omakotitaloissa, 0,8 miljoonaa vapaa-ajan asunnoissa ja 0,2 miljoonaa rivitaloissa. Suurin osa polttopuusta saadaan edelleen omista metsistä ja vain noin 15 prosenttia on ostopuuta. Työtehoseuran mukaan neljännes polttopuun käyttöään lisäävistä aikoo ostaa tarvitsemansa puun. Ostopilkkeen määrä on noin m 3, mikä vastaa 750 gigawattituntia (1 m 3 = 2,5 MWh). Ostopuuta ostetaan jatkossa yhä enemmän erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa taajamissa. Pilkekauppiaita on noin 2 000, joista 200 saa päätulonsa myymällä pilkkeitä. Halkoina ja pilkkeinä polttopuuta myydään m 3. Asiakkaalle toimitetun kaupallisen polttopuun myynti volyymi Suomessa on yleisen hintatason perusteella laskettuna noin 60 miljoonaa euroa. KUVA: IIRIS LAPPALAINEN 8

10 2 Puupolttoaineiden kilpailukyky Kun kiinteistön lämmitysjärjestelmän hankintapäätöstä tehdään, ovat laiteinvestointien kustannukset ja eri polttoaineiden hintasuhteet ratkaisevia tekijöitä. Valintaan vaikuttavat myös keskeisesti lämmityksen helppous ja siihen tarvittava työmäärä. Mielikuva lämmitysjärjestelmän ympäristömyötäisyydestä tai kotimaisuudesta voi olla vaikuttimena hankintaan. Erillisiä tulisijoja hankitaan myös tunnelman luojaksi. Polttoaineiden hintasuhteista Kiinteistökokoluokassa puupolttoaine kilpailee useimmiten kevyen polttoöljyn, sähkön ja maalämmön kanssa. Maakaasua, jonka verkostoa on vain eteläisimmässä osassa maata, käytetään Suomessa kiinteistöjen lämmitykseen pääasiassa kaukolämpölaitosten kautta. Hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen tähtäävä päästökauppajärjestelmä on rajattu koskemaan polttoaineteholtaan yli 20 megawatin laitoksia. Pienemmissä laitoksissa metsähake kilpaileekin turpeen ja fossiilisten polttoaineiden kanssa. Maaperän ja ilman lämpöä käyttävien lämpöpumppujen käyttö on lisääntynyt, samoin kuin useamman lämmitysmuodon yhdistäminen, josta esimerkkinä on aurinkoenergian hyödyntäminen käyttöveden lämmitykseen. Etelä-Suomessa aurinkolämpökeräimillä voidaan saada jopa kolmasosa vuoden lämmitysenergian tarpeesta. Kevyen polttoöljyn hinta seuraa öljyn maailmanmarkkinahintaa. Toinen merkittävä tekijä on polttoaineeseen sisältyvät verot ja veroluonteiset maksut, joiden asettamisella fossiilisille polttoaineille on useissa maissa käytetty edistämään biopolttoaineiden kysyntää. Kevyen poltto öljyn verollisen kuluttajahinnan vaihtelut ovat olleet melko suuria Suomessa vuosina (kuva 2 s. 10). Suomessa puupolttoaineiden ja muidenkin lämmitysjärjestelmien vakava haastaja on ollut sähkölämmitys, kun sähkö on ollut suhteellisen edullista ja lämmitysjärjestelmä on helppo ja edullinen asentaa. Puupolttoaineiden hintakehitys on ollut vakaampaa. Toisaalta puupolttoaineiden markkinat ovat olleet kehittymättömät. Vasta 2000-luvun alkuvuosista lähtien on esimerkiksi pilkkeelle kehitetty jakelu- ja hankintakanavia. Valtaosa omakotitaloissa käytettävistä puupolttoaineista, pilkkeistä ja metsähakkeesta hankitaan edelleen omasta metsästä. Pelleteistä on vähitellen muotoutumassa lämmitysmarkkinoille uusi merkittävä polttoaine. Hintakehityskin oli 2000-luvun alkupuolella suhteellisen vakaata. Hinta on kuitenkin noussut, kun kysyntä Keski-Euroopassa on lisääntynyt ja pelletin raaka-ainetta on jouduttu myös kuivaamaan. Vuoden 2004 hintatasosta pelletin hinta nousi lähes 40 prosenttia vuoden 2006 syksyyn mennessä. Siitä huolimatta pelletti on edelleen öljyä huomattavasti edullisempaa. 9

11 Puupolttoaineiden kilpailukyky Kuva 2. Kevyen polttoöljyn hintakehitys c/l LÄHDE: ÖLJY- JA KAASUALAN KESKUSLIITTO Kevyen polttoöljyn hinta on heittelehtinyt vahvasti kolmen vuoden aikana, litrahinta on vaihdellut eri vuosina senttiä (1 c/l vastaa 0,1 c/kwh). Kuva 3. Pellettien hintakehitys Suomessa vuosina /tn Suursäkki, 500 kg Irtopelletti LÄHDE: VAPO OY Pellettien hinta pysyi vuosikymmenen alussa samalla tasolla. Kuivan raaka-aineen hinnannousu ja raaka-aineen kuivaaminen ovat nostaneet pelletin hintaa parin vuoden aikana 40 prosenttia. Pelletti on kuitenkin edelleen paljon edullisempaa kuin kevyt polttoöljy. Alkuvuoden 2007 hinnat, joihin sisältyy 22 %:n vero ja rahti 1. kuntaluokassa kg:n erissä, ovat samat kuin syksyllä Tonni pellettejä tuottaa vähintään vähintään kwh lämpöenergiaa (1 c/l öljyä vastaa 4,8 /tn pellettiä). Polttoaineen hinta, käytön helppous ja investoinnit vaikuttavat lämmitystavan valintaan Lämmitysjärjestelmän investointikustannuksiin vaikuttaa paljon se, onko kysymyksessä uusinvestointi vai vanhan järjestelmän korvaaminen. Kiinteän polttoaineen kattilan investointi maksaa enemmän kuin öljykattilan. Kalliimman investoinnin kustannukset onkin kyettävä korvaamaan laitoksen eliniän aikana halvemmalla polttoaineen hinnalla. Mitä pienemmästä kattilasta on kyse, sitä suurempi osuus vuotuisista lämmityskustannuksista on kiinteitä laitehankinnan kustannuksia. Pienet kattilat mitoitetaan siten, että ne vastaavat koko lämmöntarpeesta ja varustetaan sähkövastuksilla häiriötilanteita varten. Mitoitusteholtaan isommissa ratkaisuissa kiinteän polttoaineen kattilalla ei pyritä kattamaan lämmön huipputehon tarvetta, vaan huippu- ja varatehoa varten on käytössä entinen tai uusi öljykattila ja biopolttoaineella pyritään saamaan prosenttia lämpöenergiasta. Omakotitalojen eri puupolttoaineisiin perustuvien lämmitysjärjestelmien kokonaiskustannukset ovat olleet pitkään samaa suuruusluokkaa (kuva 4). Tapauksittain voidaan päätyä eri tuloksiin lämmitysjärjestelmän arvotuksen mukaan. Käyttäjät voivat arvottaa eri tavoin halvan hankinnan verrattuna edullisimpiin käyttökustannuksiin tai omaan työhönsä. Kevyen öljyn hintana on vuoden 2007 alun keskihinta 55 senttiä litralle (c/l), jolloin öljy oli parin vuoden jaksolla keskimääräistä edullisempaa. Polttoöljyn hinta c/l vastaa melko tarkkaan samaa kuin puupolttoaineille ilmoitettu euroa/megawattitunti ( /MWh), sillä yksi öljykuutio sisältää energiaa 10 MWh. Öljyn hinta on verollinen. Isommassa kohteessa, josta esimerkkinä on laskettu 200 kilowatin kattila, puupolttoaineet ovat alkuvuoden 2007 hinnoilla kilpailukykyisiä kevyeen öljyyn verrattuna (kuva 5). Pellettien kilpailukykyä parantaa kevyeen öljyyn nähden se, että ne voidaan tyypillisesti toimittaa irtotavarana, jolloin hinta on suursäkkitoimitukseen verrattuna edullisempi. Tulisijojen ja takkojen käyttö lisälämmityksessä on taloudellisesti kannattavaa vain silloin, kun laitteistojen hankintahintaa ei oteta huomioon. Tällaisilla laitteilla on myös huomattava viihtyisyysarvo, mikä on usein myös 10

12 Puupolttoaineiden kilpailukyky Kuva 4. Puulämmityksen kustannukset omakotitalossa, 20 kw LÄHDE: FLYKTMAN/VTT Pilke 40 /MWh Pelletti 40 /MWh Hake 20 /MWh Polttoainekustannukset Pääomakustannukset Lämmitystyö Muut kustannukset /MWh Pilkkeet ovat kallein puupolttoaine, pellettien hinta on alkanut lähentyä pilkkeiden hintaa. Pelletit on oletettu hankittavan suursäkeissä, jolloin polttoaineen hinnaksi tulee noin 40 euroa megawattitunnille vuoden 2007 hintatasolla (1 /MWh vastaa 0,1 c/kwh). Kuva 5. Lämmöntuotannon kustannukset 200 kw:n lämpökeskuksessa Pelletti 30 /MWh Hake 16 /MWh LÄHDE: FLYKTMAN/VTT Polttoainekustannukset Pääomakustannukset Lämmitystyö Muut kustannukset /MWh Hakelämmitys on edullisempaa kuin pellettilämmitys 200 kilowatin järjestelmässä. Vapon puupellettejä. KUVA: JARMO HIETARANTA / STUDICO / VAPO OY niiden hankinnan peruste. Lämmöntarpeesta varaavalla tulisijalla voidaan tuottaa prosenttia. Monesti lämmitysjärjestelmän valinnan perusteena on laitteiden käytön helppous. Kiinteä polttoaine vaatii jonkin verran enemmän valvontatyötä ja käytön opettelemista kuin öljylämmitys. Pellettilämmitys voidaan automatisoida, ja koska puupuristeiden energiatiheys on suurempi kuin hakkeen ja pilkkeiden, varastotilan tarve on vastaavasti pienempi. Suoran sähkölämmityksen asentaminen on huomattavasti edullisempaa kuin vesikiertoisen järjestelmän. Lämmitystapa on myös helppohoitoinen. Laitteiston eliniän aikana sähkölämmitys ei kuitenkaan ole edullisin varsinkin kun sähkön hinnan ennakoidaan nousevan. Puupolttoaineen kilpailukykyyn vaikuttaa merkittävimmin vaihtoehtoisen polttoaineen hinta, joka on tavallisesti kiinteistökokoluokassa kevytöljy. Pilkkeen ja metsähakkeen kilpailukyvyn kannalta olennaista on hankkia polttoaine edullisesti. Suomessa on vielä varsin yleistä tehdä pilkkeet itse, mutta se saattaa jopa lisätä puunhankinnan kustannuksia, jos pääomia sitoutuu hankinta- ja kuljetuskalustoon. 11

13 Puupolttoaineiden kilpailukyky Toisaalta kun arvotetaan ympäristöasioita, voittaa hiilidioksidipäästöiltään neutraali puupolttoaine öljyn ja sähkön. Sadasta litrasta öljyä tulee hiilidioksidipäästöjä 288 kilogrammaa. Sähkölämmityksen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin vaikuttaa olennaisesti se, kuinka paljon sähköä kulutetaan talven kulutushuippujen aikana, jolloin sähkön tuotantoon käytetään hiililauhdevoimaa. Puun käyttö lisälämmitykseen leikkaa sähkön kulutushuippuja huomattavasti. Metsähake on puupolttoaineista selvästi kilpailukykyisin. Haketta voidaan tehdä omalla hakkurilla, vuokralaitteilla, mutta myös haketuspalveluita ja valmista haketta on saatavilla. Hakkeen hintaan vaikuttavat tietysti olennaisesti raaka-aineen tai valmiin hakkeen kuljetuskustannukset. Pellettien hinnan nousu on huonontanut niiden kilpailuasemaa pienehköjen omakotitalojen lämmityksessä varsinkin vuoden 2007 öljyn ja pelletin hinnoilla. Isommissa omakotitaloissa pellettien käyttö sen sijaan on kannattavaa, sillä lämmityslaitteiston hinta ei ole merkittävästi suurempi kuin pienemmän tilavuuden lämmittämiseen tarkoitettu. Suuremmissa kiinteistöissä metsähake ja pelletti ovat vuoden 2007 polttoaineiden hintatasoilla kilpailukykyisiä. Metsätähteen haketusta. KUVA: IIRIS LAPPALAINEN / MOTIVA OY Puupolttoaineiden käytön edistäminen Kun uusiutuvalla energialla korvataan lämmityksessä fossiilisten polttoaineiden käyttöä, hiilidioksidipäästöt vähentyvät, mikä on Suomen energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden mukaista. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan käyttää poliittisia ohjauskeinoja, joiden avulla parannetaan uusiutuvan energian kilpailukykyä. Lämmitys on merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde KUVA: TIMO VUORIAINEN / KUVALIITERI Suomessa rakennusten lämmitykseen käytettiin vuonna 2005 energiaa 80,6 terawattituntia (TWh), siitä uusiutuvien osuus oli vajaa viidennes, 13,9 TWh. Pientalot, omakotitalot, kytketyt pientalot ja vapaa-ajan asunnot käyttivät lämmitysenergiaa yhteensä 33,5 TWh, josta puuta 11,3 TWh, sähkölämpöä 8,1 TWh ja kevyttä öljyä 6,6 TWh. Lisäksi osa pientaloista ostaa lämpönsä suoraan kaukolämpöyhtiöiltä. Pientalojen omien lämmitysjärjestelmien aiheuttama hiilidioksidipäästö oli 5,3 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Rakennusten lämmitys aiheutti vuonna 2005 neljänneksen fossiilisten polttoaineiden ja turpeen polton kasvihuonekaasupäästöistä. 12

14 Puupolttoaineiden kilpailukyky Uusiutuvien energialähteiden laitteistojen investointikustannukset ovat suuremmat kuin sähkö- ja öljylämmityksessä, joten niiden käyttöä pientalojen lämmitykseen sekä julkisten kiinteistöjen lämmitykseen edistetään Suomessa investointituin sekä verottamalla fossiilisia polttoaineita. Myös tiedotuksella ja valistuksella pyritään vaikuttamaan kuluttajan päätöksiin lämmitysjärjestelmän valinnassa. Edistämisohjelmat ja strategiat Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma laadittiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1999 ja päivitettiin vuonna Ohjelman tavoitteena oli lisätä puupolttoaineiden käyttöä pienessä kokoluokassa vuoden 2001 tasosta 45,8 petajoulesta (12,7 TWh) vähintään 1,2-kertaiseksi vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteeseen ei sisälly metsähakkeen käyttö. Vuonna 2005 valmistuneessa energia- ja ympäristöstrategiassa, joka korvasi edistämisohjelman, ei ole annettu määrällisiä tavoitteita, mutta siinä on mainittu useita toimenpiteitä myös puun pienkäytön edistämiseen. Tutkimus ja tuotekehitys Tutkimuksen ja tuotekehityksen tuki on tähdännyt laitteiden tekniikan kehittämiseen, jossa tärkeää on ollut hyötysuhteen parantaminen ja polton päästöjen vähentäminen. Suurin osa julkisesta tutkimuksesta on rahoitettu Tekesin Puupolttoaineiden pientuotanto ja -käytön panostusalueesta. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa myös Metsäntutkimuslaitoksen sekä Työtehoseuran tutkimusta biopolttoaineiden pienen mitan tuotantoon ja käyttöön. Jatkossakin niillä on keskeinen rooli kehitystyössä. Yritykset rahoittavat merkittävästi alan tutkimusta ja tuotekehitystä. Kilpailuttaminen Ruotsissa teknologiaa on kehitetty onnistuneesti, kun valtio on tukenut hankintojen kilpailuttamista. Näin on saatu markkinoille esimerkiksi 30 prosenttia edullisempi ja 30 prosenttia tehokkaampi lämpöpumppu. Suomessa vastaavia kilpailuja ei ole järjestetty, mutta pellettilaitteiden kilpailutusta on harkittu. Suomessa julkisten rakennusten lämmitysjärjestelmien kilpailuttamisessa asetetaan varsin yleisesti ympäristökriteereille painoarvoksi vain 5 10 prosenttia. Arvo voisi olla paljon suurempi, sillä lainsäädäntö sallii ympäristökriteereille jopa 40 prosentin painoarvon. Hyötysuhde ja puhtaampi polttotekniikka Jotta uutta teknologiaa saataisiin laajasti käyttöön, voidaan laitteille asettaa parhaimman teknologian valintaa ohjaavia hyötysuhde- ja päästörajoja. Ympäristöministeriö on laatinut osaksi rakennusmääräyskokoelmaa (D8) puupolttoaineita käyttäville lämmityslaitteille päästörajat ja hyötysuhdevaatimukset, jotka astuvat voimaan vuoden 2008 alusta (ks. liite F). Verotus ja tukitoimet Kotitalouskuluttaja ei voi Suomessa vähentää arvonlisäveroa kuten yritykset. Suurimmassa osassa Euroopan maista biopolttoaineiden käyttäjät maksavat alhaisempaa arvonlisäveroa, alin vero on 5 prosenttia Iso-Britanniassa. Myös Ranskassa vero on alhainen, vain 5,5 prosenttia. Maa onkin suurin pienen kokoluokan polttopuun käyttäjä (ks. kuva 6 s. 17). Suomessa verotus on 22 prosenttia kaikille polttoaineille. Korkein, 25 prosentin arvonlisävero, biopolttoaineille on Ruotsissa ja Tanskassa. Suomessa arvonlisäveron pienentämisellä olisi suuri merkitys pilkekauppiaille, sillä alalla on harmaata taloutta. Investointiavustuksia on myönnetty suuriin ja pieniin lämpö- ja voimalaitoksiin sekä polttoaineen tuottamiseen ja käsittelyyn tarvittaviin laitteisiin. Tuki on ollut viime vuosina yhteensä noin 30 miljoonaa euroa, josta suurin osa on ohjattu puupolttoaineisiin. Pienet alle kahden miljoonan euron avustukset on myönnetty TE-keskusten kautta ja suuremmat kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosaston kautta. TE-keskukset ovat myöntäneet noin 10 miljoonaa euroa 234 uusiutuvien energialähteiden hankkeeseen vuonna Lisäksi metsähakkeen tuotanto nuorista metsistä saa kestävän metsätalouden rahoituksen tukea (KEMERA). Tuen avulla pyritään edistämään harvennushakkuita ja alentamaan pieniläpimittaisen puun tuotantokustannuksia ja siten parantamaan sen kannattavuutta. Tukea 13

15 Puupolttoaineiden kilpailukyky myönnetään metsänomistajalle hehtaaria kohti (168,4 294,7 euroa). Hakkuita ja metsäkuljetuksia tuetaan yhteensä 7 eurolla kiintokuutiolle. Lisäksi hakkeen toimittajalle maksetaan haketustukea 1,7 euroa irtokuutiolle. Tuki on ollut yhteensä noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Lämpöyritysten ja maatilojen investointituet Lämpöä myyvien lämpöyrittäjien laitoshankintoihin myönnetty investointituki on ollut noin prosenttia investoinneista, minimituen ollessa euroa. Laitosinvestointeja tekevät sekä lämpöyritysten asiakkaat, tavallisimmin kunnat että itse lämpöyritykset. Sellaisia kohteita, joissa raskaan polttoaineen käyttöä on korvattu hakkeella ja lähialueen teollisuuden puutähteillä, on vuodesta 1992 lähtien toteutettu runsaasti (ks. s. 30). Myös maatiloille on myönnetty tukea energiainvestointeihin, jotka on toteutettu tuotantorakennusten lämmittämiseksi uusiutuvalla energialla. Asuinrakennusten energiatuet Asuinrakennusten energia-avustusten myöntämisen tavoitteena on parantaa asuinrakennuskannan energiatehokkuutta. Samalla edistetään uusiutuvien ja vähäpäästöisten energialähteiden käyttöä ja luodaan välillisesti mahdollisuuksia tuotekehitykselle. Asuinrakennusten energiakorjauksia tuetaan nykyisin noin 17 miljoonalla eurolla vuosittain. Vuonna 2006 otettiin käyttöön myös yksityisille henkilöille suunnattu investointiavustus, jolla on tuettu enintään kaksiasuntoisen pientalon lämmitysjärjestelmän muuttamista öljy- tai sähkölämmityksestä kaukolämpö-, pelletti- tai puu-, maalämpöpumppu- ja aurinkolämmitysjärjestelmäksi. Tuen määrä vuosille on yhteensä 14 miljoonaa euroa ja sitä haetaan energia-avustuksina kuntien kautta. Vuonna 2006 myönnetystä rahoituksesta meni 45 prosenttia puuenergian käyttöön lähes kohteeseen, joiden lämmitys toteutettiin hakkeella, pelleteillä Haketta palamassa. KUVA: JUHA RAUTANEN / MOTIVA OY 14

16 Puupolttoaineiden kilpailukyky Taulukko 1. Energiaverot ja maksut Suomessa LÄHDE: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ Polttoaine Perusvero Lisävero Yhteensä Varmuusvarastointimaksu Kevyt polttoöljy 1,93 c/l 4,78 c/l 6,71 c/l (5,22 /MWh) 0,35 c/l Raskas polttoöljy - 5,68 c/kg 5,68 c/kg (7,09 /MWh) 0,18 c/kg Kivihiili - 43,52 /t 43,52 /t (6,37 /MWh) 1,18 /t Maakaasu 1-1,82 c/m 3 1,82 c/m 3 (1,91 /MWh) 0,084 c/m 3 Mäntyöljy 5,68 c/kg - 5,68 c/kg - Sähkö, luokka I 2-0,73 c/kwh 0,73 c/kwh 0,013 c/kwh Sähkö, luokka II 3-0,44 c/kwh 0,44 c/kwh 0,013 c/kwh 1 0 C:ssa 2 kotitaloudet, palvelut yms. 3 teollisuus, kasvihuoneet tai pilkkeillä. Yhteensä niihin myönnettiin tukea noin 2,2 miljoonaa euroa, keskimäärin euroa yhteen kohteeseen. Fossiilisten polttoaineiden verotus Fossiilisia polttoaineita on Suomessa verotettu vuodesta 1990 polttoaineen hiilipitoisuuteen perustuvalla polttoaineverolla. Aluksi verotettiin sekä lämmön- että sähköntuotantoon käytettyjä polttoaineita. Vuonna 2003 vero poistettiin sähköntuotannon polttoaineilta ja hiilidioksidivero nostettiin 18,05 euroon CO 2 -tonnilta. Verotusta on muutettu useaan otteeseen ja taulukossa 1 on vuonna 2007 voimassa oleva verotus. Maakaasulla ja turpeella vero on ollut pienempi kuin hiilipitoisuuden perusteella laskettu. Turpeen CO 2 -vero, joka oli 1,59 euroa megawattitunnilta, poistettiin kokonaan heinäkuussa Maakaasun vero on 50 prosenttia hiilipitoisuuden mukaan lasketusta arvosta. Puupolttoaine Euroopassa, kilpailukyky ja hinnat eri maissa Euroopan unionissa bioenergiasta käytetään lähes 40 prosenttia kotitalouksissa. Energian kokonaiskulutus unionin 25 jäsenmaassa on Mtoe, mikä vastaa noin terawattituntia (TWh). Siitä biopolttoaineiden osuus on 62 Mtoe, 722 TWh, eli alle neljä prosenttia. Energian kokonaiskulutuksesta käytetään noin puolet lämmöntuotantoon. Lämmöstä suurin osa tuotetaan maakaasulla, 33 prosenttia, ja sähköllä 31 prosenttia. Biopolttoaineiden kilpailukykyyn vaikuttavat laitteiden investointikustannukset, polttoaineen hintakehitys, verotus sekä vallitseva korkotaso. Kilpailukykyä pyritään parantamaan tukemalla investointeja ja/tai verottamalla fossiilisia polttoaineita. Investointikustannukset vaihtelevat eri maissa. Kustannuksiin vaikuttaa laitteiden tekninen vaatimustaso. Itävallassa ja Saksassa hyötysuhteen on oltava 90 prosenttia ja biopolttoaineita käyttävien laitteiden päästöt ja hyötysuhde on testattava. Yleisesti keskieurooppalaiset määräykset ovat tiukemmat kuin Suomen rakennusmääräyskokoelmaan D8 kirjatut vaatimukset (ks. liite F). Lisäksi laitteiden muotoiluun, automatiikkaan, huoltoon ja varusteluun kiinnitetään enemmän huomiota kuin meillä, joten hinnatkin ovat korkeammat. Esimerkiksi Itävallassa biopolttoaineita käyttävät kattilalaitokset ovat paljon kalliimpia kuin Suomessa. Kotitalouksien investointeja biopolttoaineiden käyttöön on tuettu Itävallassa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Irlannissa, Ruotsissa ja Tanskassa. 15

17 Puupolttoaineiden kilpailukyky Tanska Tanskassa kotitalouksien tuet poistettiin vuonna Ne oli sidottu teknologian tasoon, kuten hyötysuhde ja päästöt, ja tukea myönnettiin vain testatuille laitteille. Tanskassa on käytössä myös polttoaineverot fossiilisille polttoaineille. Kun yksityistalouksien tuki poistettiin, pellettien käyttö kotitalouksissa on pysynyt tonnissa vuodesta Maassa on kaikkiaan pellettien pienkäyttäjää. Ruotsi Ruotsissa pellettien käyttö pientaloissa (< 25 kw) on tonnia ja yli tonnia lämpökeskuksissa vuosittain (23 kw 2 MW). Pientalot voivat saada biopolttoainelämmitysjärjestelmään 30 prosenttia tukea materiaali- ja työkuluihin, jotka ovat yli kruunua (1 080 euroa). Tuen maksimimäärä on kruunua (1 620 euroa) taloutta kohti. Ruotsissa pellettien kilpailukykyä parantaa myös huomattavasti korkeampi kevyen öljyn verotus kuin Suomessa. Itävalta Itävallan pienkäytön biopolttoainemarkkinat ovat kehittyneimmät Euroopassa. Polttoaineille, kuljetukseen ja varastointiin sekä biopolttoainekeskusten putkikytkennöille on laadittu standardit tai ohjeet. Markkinoilla on lähes 30 laitetoimittajaa ja lisäksi bioenergia-asentajia koulutetaan. Maassa on myyty pellettikattiloita viime vuosina lähes kappaletta vuodessa. Itävallassa ei ole polttoaineille veroa, mutta investointituet ovat korkeita. Pienissä kunnallisissa lämpökeskuksissa tuki voi olla jopa 50 prosenttia. Kotitalouden laitteille tuki on euron luokkaa. Tuen saa vain, jos osallistuu ilmaiseen energianeuvontaan, jossa annetaan tietoa lämmitysjärjestelmistä ja niiden valinnasta. Myös pellettitakat ja pellettitakkoihin perustuvat keskuslämmitysjärjestelmät ovat lisääntymässä. Irlanti Irlanti myöntää kotitalouksien hake- ja pellettilämmitykselle, lämpöpumpuille sekä aurinkolämmitykseen investointitukea, joka on Euroopan korkein. Itävallassa on viime aikoina myyty vuosittain lähes pellettikattilaa. Pelletit kiinnostivat myös Welsin bioenergiamessuilla vuonna KUVA: IIRIS LAPPALAINEN / MOTIVA OY 16

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty

Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot. Oulun kaupunki, Hannes Tuohiniitty Mikä lämmitysmuoto uuteen kotiin? Pelletti- ja klapivaihtoehdot Esityksen sisältö 1. Ympäristö ja puulämmitys 2. Pelletti polttoaineena 3. Puulämmitysvaihtoehtoja 4. Energiatehokas puulämmitys 5. Puu hybridilämmityksen

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke

BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA. Urpo Hassinen BIOMAS hanke BIOENERGIAN MAHDOLLISUUDET OMAKOTITALOISSA Urpo Hassinen BIOMAS hanke 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE

LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

PELLETTIEN SAATAVUUS JA ENERGIAN HINTA JANNE NALKKI VAPO OY TUOTANTO. JNa VAPO PPT template

PELLETTIEN SAATAVUUS JA ENERGIAN HINTA JANNE NALKKI VAPO OY TUOTANTO. JNa VAPO PPT template PELLETTIEN SAATAVUUS JA ENERGIAN HINTA 11.10.2006 JANNE NALKKI VAPO OY TUOTANTO JNa 18.3.2003 1 PUUPELLETTIEN TUOTANTO yli 15 tehdasta kapasiteetti yli 350000 t/a tuotanto 300 000 t/a POK hinta romahti

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)

Puupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18) www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010

SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 1(6) SIIKAJOEN KUNTA / RUUKIN TAAJAMA Biokaukolämpöenergian kannattavuustarkastelu Syyskuu 2010 Osoite: Puh/fax Sähköposti: PL 43 (Voudintie 6) (08)-5625 100 etunimi.sukunimi@planora.fi 90401 OULU (08)-376

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela

Pellettikoe. Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Pellettikoe Kosteuden vaikutus savukaasuihin Koetestaukset, Energon Jussi Kuusela Johdanto Tässä kokeessa LAMKin ympäristötekniikan opiskelijat havainnollistivat miten puupellettien kosteuden muutos vaikuttaa

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot