Puupolttoaineiden pienkäyttö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puupolttoaineiden pienkäyttö"

Transkriptio

1 Puupolttoaineiden pienkäyttö Toimittanut Iiris Lappalainen Tekes

2 Puupolttoaineiden pienkäyttö Eija Alakangas Ari Erkkilä Martti Flyktman Satu Helynen Kari Hillebrand Markku Kallio Iiris Lappalainen Mauri Marjaniemi Åsa Nystedt Heikki Oravainen Asko Puhakka Matti Virkkunen Toimittanut Iiris Lappalainen Helsinki 2007

3 Yhteystiedot: Tekes Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL Helsinki s-posti: Ulkoasu Merja Sainio / Designio Kannen kuva Juha Rautanen / Motiva Oy Paino Frenckellin kirjapaino Oy, Espoo Painos kpl ISBN Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineisto käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava.

4 Sisällys Alkusanat 5 1 Johdanto 7 Tavoitteena puhtaammat puun pienpolton tekniikat 7 Perinteinen puu pitää polttoaineena pintansa suomalaiskotien lämmityksessä 8 2 Puupolttoaineiden kilpailukyky 9 Polttoaineiden hintasuhteista 9 Polttoaineen hinta, käytön helppous ja investoinnit vaikuttavat lämmitystavan valintaan 10 Puupolttoaineiden käytön edistäminen 12 Puupolttoaine Euroopassa, kilpailukyky ja hinnat eri maissa 15 3 Polttoaineiden ja pienpolton laitteiden koti- ja vientimarkkinoiden tilanne ja näkymät 21 Polttoaineen tuotantoketjujen laitteet 21 Polttoaineiden tuotanto, kehittämistarpeet ja markkinat 22 Polttopuun arvonlisäveron porrastus haittaa pilkekauppaa 24 Varaavat tulisijat, kiukaat ja biokattilat 25 4 Polttoaineen tuotannon tutkimus, tuotekehitys sekä liiketoiminnan kehittäminen 27 Hakkeen tuotannon ja jakelun kehittäminen 27 Lämpöyrittäjätoiminnan kehittäminen 30 Halkojen ja pilkkeiden tuotannon ja jakelun kehittäminen 32 Pellettien tuotannon ja jakelun kehittäminen 43 Kiinteistökokoluokan kattiloiden polttimia on kehitetty 52 Polttimien kehittäminen 53 Säätö ja automaatio 53 Pienhiukkaset puun pienkäytössä 57 6 Standardit ja määräykset 59 Kiinteiden biopolttoaineiden CEN-standardit 59 Pienpolton laitestandardit ja määräykset 62 7 Tiedotus ja koulutus 69 Ammatillinen koulutus 69 Yliopistokoulutus 70 Eri toimijoita ja järjestöjä viestinviejinä 70 Neuvoja perinteisistä tulisijoista pelletteihin 70 Lämpöyritystoimintaa on aktivoitu ja markkinoitu 71 Kansainvälisiä hankkeita 71 8 Yhteenveto 73 Puupolttoaineiden kilpailukyky 73 Tuotekehitystä polttoaineista pienpolton laitteisiin 74 Standardointia ja tiedotusta 75 Tekes tukee edelleen alan kehitystä 75 9 Kirjallisuus 77 Standardeja, määräyksiä ja ohjeita 78 Internet-osoitteita 79 Liitteet 80 5 Puunpolton tutkimus ja tekniikoiden kehittäminen 49 Tulisijatutkimusten tuloksia 49 Pienkattilatutkimusten tuloksia 50 3

5 4

6 Alkusanat Puuta on poltettu ammoisista ajoista alkaen. Mitä uutta teknologiaa ja innovaatioita aihepiiristä voi löytää? Näihin kysymyksiin vastaaminen oli lähtökohtana Tekesin Puupolttoaineiden pientuotannon ja -käytön panostusalueessa vuosina Tutkittavaa ja kehitettävää on löytynyt yllättävän paljon. Useiden kymmenien Tekesin rahoittamien projektien lisäksi, alan yritysten ja julkisten toimijoiden panostus toimialalle on ollut huomattava. Tämä Puupolttoaineen pientuotannon ja -käytön päätösjulkaisu on katsaus toimialan viime aikojen kehitykseen. Käydään läpi tutkimus- ja kehitystuloksia, selvitetään puunpolton kilpailukykyä sekä esitetään standardeja ja säädöksiä. Puupolttoaineen pientuotannon ja -käytön panostusalueen myötä ovat kehittämistoiminnan avainsanoiksi nousseet laatu ja palvelu. Laadukas polttoaine, laadukas tuotantoketju ja laadukas palaminen vähäisine päästöineen ovat toimialan kasvun edellytyksiä. Palveluille on tänä päivänä suuri kysyntä ja palveluista ollaan valmiita maksamaan. Palvelujen puute ei saa muodostua uusiutuvan energian käytön kasvun esteeksi. Tekes rahoittaa jatkossakin puupolttoaineen pientuotannon ja -käytön alueella olevia uusia ja innovatiivisia hankkeita, vaikka erillinen panostusalue päättyykin. Investointeja Tekes ei rahoita, vaan investointiprojekteissa tulee kääntyä alueellisten TE-keskusten puoleen. Panostusalueen projektien myötä on julkisille tutkimustahoille kertynyt huomattavasti alan osaamista. Tämä osaaminen on saatavilla ja luottamuksellisesti hyödynnettävissä yritysten omissa tuotekehitysprojekteissa. Tämän päätösjulkaisun myötä esitämme kiitokset kaikille panostusalueen tehtävissä mukana olleille henkilöille tutkimuslaitoksissa, yrityksissä ja panostusalueen koordinoinnissa sekä hankerahoituksessa. Kiitos! Toukokuussa 2007 Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus 5

7 6 KUVA: ARTO HÄMÄLÄINEN / KUVALIITERI

8 1 Johdanto Puu on lämmityksessä perinteinen polttoaine, jolla on edelleen tärkeä asema kotitalouksissa ja aluelämmityksessä. Puuta käytetään lämmityksen polttoaineena yhä useammin myös isommissa kiinteistöissä. Tavoitteena puhtaammat puun pienpolton tekniikat Puun käyttöä halutaan edistää ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, koska sitä pidetään hiilidioksidipäästöjen suhteen neutraalina polttoaineena. Samalla on kuitenkin havahduttu ymmärtämään puun pienpolton mahdolliset haittavaikutukset. Puun palaessa syntyy väistämättä pienhiukkasia, ja riippuu paljon polttoaineen laadusta ja lämmityslaitteista, ovatko palamisen tuloksena syntyneet hiukkaset ihmisen terveydelle haitallisia. Hyvä, kuiva polttoaine ja oikein huolletut ja säädetyt laitteet sekä hyvin toimiva tekniikka takaavat tehokkaan, puhtaan palamisen ja kemiallisesti vaarattomat päästöt. Minkälainen polttoaine on parasta eri käyttötarkoituksiin ja miten tulisijoja ja pienen kokoluokan lämmityskattiloita pitäisi parantaa, jotta puun polttamisesta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa? Mikä tahansa biopolttoaine ei sovellu poltettavaksi pienessä kokoluokassa, eivätkä kaikki perinteisenä opitut polttotaidot tuota puhdasta palamista. Puupolttoaineiden markkinoille tarvitaan sertifiointeja ja ohjeita, oikeita Kuva 1. Pienhiukkasten muodostuminen puun poltossa LÄHDE: OHLSTRÖM ET AL Epätäydellisessä palamisessa syntyy nokea ja hiilivetyjä. Kun puupolttoaineet palavat täydellisesti, savukaasussa on lähinnä epäorgaanisia yhdisteitä. Lämpötila ( C) Ominaisuudet ennen savukaasujen puhdistusta polttoainehiukkanen noki pyrolyysi/ loppuun palaminen/ liekki/ haihtuminen vaihteleva koostumus hiilivedyt epätäydellinen palaminen: noki + orgaaniset yhdisteet K, Na, Ca, epäorgaaniset yhdisteet, Zn sulfaatit, kloridit, oksidit, karbonaatit täydellinen palaminen: tuhka (epäorgaaninen) 7

9 Johdanto menetelmiä ja uusia liiketoimintamalleja. Samoin pienpolton laitteita on kehitettävä, jotta palaminen olisi mahdollisimman puhdasta ja samalla myös tehokasta. Epätäydellisessä palamisessa tulee enemmän pienhiukkasia kuin täydellisessä palamisessa, ja hiukkaset ovat kemialliselta koostumukseltaan haitallisempia terveydelle. Haitallisinta on kitupoltto ja huonolaatuinen roskien polttaminen. Vaikka tulta on käytetty lämmitykseen jo kauan, on sekä polttopuun käsittelyssä että puun polttoon tarkoitettujen laitteiden kehittämisessä ja polton päästöjen tutkimuksessa edelleen paljon tehtävää. Perinteinen puu pitää polttoaineena pintansa suomalaiskotien lämmityksessä Metsäisessä Suomessa puu on ollut luonnollinen kiinteistöjen lämmityksen polttoaine, joka on pitänyt pintansa vielä nykyaikanakin, vaikka öljy- ja sähkölämmitys ovat yleisiä ja alue- ja kaukolämmitysverkostoja on asennettu pieniinkin taajamiin. Perinteisten pilkkeiden ja puuhakkeen rinnalle on tullut myös sahanpurusta, höylälastusta ja puun hiontapölystä puristettu pelletti. Pilkkeet ovat lämmönlähteenä pienissä tulisijoissa sekä vesikeskusjärjestelmään liitetyissä kattiloissa. Niitä käytetään jonkin verran ainoana lämmönlähteenä, mutta yleisemmin pilkkeet ovat lisälämmön lähde esimerkiksi sähkölämmitteisissä pientaloissa, joita Suomessa on Metsähakkeen käyttö on lisääntymässä ja lisääntynyt myös isojen kiinteistöjen lämmönlähteenä. Parhaiten se soveltuu metsätiloille ja lämpöyrittäjille. Pienkiinteistöissä metsähakkeen laadun tulee olla parempaa kuin suurissa lämpölaitoksissa. Pelletit kilpailevat vahvasti hakkeen ja pilkkeiden kanssa. Pellettilämmitysjärjestelmien sekä asennus- ja huoltopalveluiden kehittyminen edesauttavat polttoaineen suosiota. Lämpöyrittäjyys on noussut uutena toimintamallina kiinteistöjen ja pienten aluelämpölaitosten lämmityksessä. Lämmönkuluttaja hankkii lämmön yrittäjältä, joka vastaa lämmöntuotannosta ja tavallisesti myös polttoaineen hankinnasta. Yrittäjä saattaa vastata pelkästään lämmöntuotannosta, mutta laajemmassa palvelumallissa lämpöyrittäjä voi omistaa lämmöntuotantolaitokset jakeluverkostoineen. Tulisijoja, omia polttopuita ja ostopuuta Suomessa arvioidaan olevan vuonna 2007 noin 2,2 miljoonaa tulisijaa, joista 1,2 miljoonaa omakotitaloissa, 0,8 miljoonaa vapaa-ajan asunnoissa ja 0,2 miljoonaa rivitaloissa. Suurin osa polttopuusta saadaan edelleen omista metsistä ja vain noin 15 prosenttia on ostopuuta. Työtehoseuran mukaan neljännes polttopuun käyttöään lisäävistä aikoo ostaa tarvitsemansa puun. Ostopilkkeen määrä on noin m 3, mikä vastaa 750 gigawattituntia (1 m 3 = 2,5 MWh). Ostopuuta ostetaan jatkossa yhä enemmän erityisesti pääkaupunkiseudulla ja muissa taajamissa. Pilkekauppiaita on noin 2 000, joista 200 saa päätulonsa myymällä pilkkeitä. Halkoina ja pilkkeinä polttopuuta myydään m 3. Asiakkaalle toimitetun kaupallisen polttopuun myynti volyymi Suomessa on yleisen hintatason perusteella laskettuna noin 60 miljoonaa euroa. KUVA: IIRIS LAPPALAINEN 8

10 2 Puupolttoaineiden kilpailukyky Kun kiinteistön lämmitysjärjestelmän hankintapäätöstä tehdään, ovat laiteinvestointien kustannukset ja eri polttoaineiden hintasuhteet ratkaisevia tekijöitä. Valintaan vaikuttavat myös keskeisesti lämmityksen helppous ja siihen tarvittava työmäärä. Mielikuva lämmitysjärjestelmän ympäristömyötäisyydestä tai kotimaisuudesta voi olla vaikuttimena hankintaan. Erillisiä tulisijoja hankitaan myös tunnelman luojaksi. Polttoaineiden hintasuhteista Kiinteistökokoluokassa puupolttoaine kilpailee useimmiten kevyen polttoöljyn, sähkön ja maalämmön kanssa. Maakaasua, jonka verkostoa on vain eteläisimmässä osassa maata, käytetään Suomessa kiinteistöjen lämmitykseen pääasiassa kaukolämpölaitosten kautta. Hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen tähtäävä päästökauppajärjestelmä on rajattu koskemaan polttoaineteholtaan yli 20 megawatin laitoksia. Pienemmissä laitoksissa metsähake kilpaileekin turpeen ja fossiilisten polttoaineiden kanssa. Maaperän ja ilman lämpöä käyttävien lämpöpumppujen käyttö on lisääntynyt, samoin kuin useamman lämmitysmuodon yhdistäminen, josta esimerkkinä on aurinkoenergian hyödyntäminen käyttöveden lämmitykseen. Etelä-Suomessa aurinkolämpökeräimillä voidaan saada jopa kolmasosa vuoden lämmitysenergian tarpeesta. Kevyen polttoöljyn hinta seuraa öljyn maailmanmarkkinahintaa. Toinen merkittävä tekijä on polttoaineeseen sisältyvät verot ja veroluonteiset maksut, joiden asettamisella fossiilisille polttoaineille on useissa maissa käytetty edistämään biopolttoaineiden kysyntää. Kevyen poltto öljyn verollisen kuluttajahinnan vaihtelut ovat olleet melko suuria Suomessa vuosina (kuva 2 s. 10). Suomessa puupolttoaineiden ja muidenkin lämmitysjärjestelmien vakava haastaja on ollut sähkölämmitys, kun sähkö on ollut suhteellisen edullista ja lämmitysjärjestelmä on helppo ja edullinen asentaa. Puupolttoaineiden hintakehitys on ollut vakaampaa. Toisaalta puupolttoaineiden markkinat ovat olleet kehittymättömät. Vasta 2000-luvun alkuvuosista lähtien on esimerkiksi pilkkeelle kehitetty jakelu- ja hankintakanavia. Valtaosa omakotitaloissa käytettävistä puupolttoaineista, pilkkeistä ja metsähakkeesta hankitaan edelleen omasta metsästä. Pelleteistä on vähitellen muotoutumassa lämmitysmarkkinoille uusi merkittävä polttoaine. Hintakehityskin oli 2000-luvun alkupuolella suhteellisen vakaata. Hinta on kuitenkin noussut, kun kysyntä Keski-Euroopassa on lisääntynyt ja pelletin raaka-ainetta on jouduttu myös kuivaamaan. Vuoden 2004 hintatasosta pelletin hinta nousi lähes 40 prosenttia vuoden 2006 syksyyn mennessä. Siitä huolimatta pelletti on edelleen öljyä huomattavasti edullisempaa. 9

11 Puupolttoaineiden kilpailukyky Kuva 2. Kevyen polttoöljyn hintakehitys c/l LÄHDE: ÖLJY- JA KAASUALAN KESKUSLIITTO Kevyen polttoöljyn hinta on heittelehtinyt vahvasti kolmen vuoden aikana, litrahinta on vaihdellut eri vuosina senttiä (1 c/l vastaa 0,1 c/kwh). Kuva 3. Pellettien hintakehitys Suomessa vuosina /tn Suursäkki, 500 kg Irtopelletti LÄHDE: VAPO OY Pellettien hinta pysyi vuosikymmenen alussa samalla tasolla. Kuivan raaka-aineen hinnannousu ja raaka-aineen kuivaaminen ovat nostaneet pelletin hintaa parin vuoden aikana 40 prosenttia. Pelletti on kuitenkin edelleen paljon edullisempaa kuin kevyt polttoöljy. Alkuvuoden 2007 hinnat, joihin sisältyy 22 %:n vero ja rahti 1. kuntaluokassa kg:n erissä, ovat samat kuin syksyllä Tonni pellettejä tuottaa vähintään vähintään kwh lämpöenergiaa (1 c/l öljyä vastaa 4,8 /tn pellettiä). Polttoaineen hinta, käytön helppous ja investoinnit vaikuttavat lämmitystavan valintaan Lämmitysjärjestelmän investointikustannuksiin vaikuttaa paljon se, onko kysymyksessä uusinvestointi vai vanhan järjestelmän korvaaminen. Kiinteän polttoaineen kattilan investointi maksaa enemmän kuin öljykattilan. Kalliimman investoinnin kustannukset onkin kyettävä korvaamaan laitoksen eliniän aikana halvemmalla polttoaineen hinnalla. Mitä pienemmästä kattilasta on kyse, sitä suurempi osuus vuotuisista lämmityskustannuksista on kiinteitä laitehankinnan kustannuksia. Pienet kattilat mitoitetaan siten, että ne vastaavat koko lämmöntarpeesta ja varustetaan sähkövastuksilla häiriötilanteita varten. Mitoitusteholtaan isommissa ratkaisuissa kiinteän polttoaineen kattilalla ei pyritä kattamaan lämmön huipputehon tarvetta, vaan huippu- ja varatehoa varten on käytössä entinen tai uusi öljykattila ja biopolttoaineella pyritään saamaan prosenttia lämpöenergiasta. Omakotitalojen eri puupolttoaineisiin perustuvien lämmitysjärjestelmien kokonaiskustannukset ovat olleet pitkään samaa suuruusluokkaa (kuva 4). Tapauksittain voidaan päätyä eri tuloksiin lämmitysjärjestelmän arvotuksen mukaan. Käyttäjät voivat arvottaa eri tavoin halvan hankinnan verrattuna edullisimpiin käyttökustannuksiin tai omaan työhönsä. Kevyen öljyn hintana on vuoden 2007 alun keskihinta 55 senttiä litralle (c/l), jolloin öljy oli parin vuoden jaksolla keskimääräistä edullisempaa. Polttoöljyn hinta c/l vastaa melko tarkkaan samaa kuin puupolttoaineille ilmoitettu euroa/megawattitunti ( /MWh), sillä yksi öljykuutio sisältää energiaa 10 MWh. Öljyn hinta on verollinen. Isommassa kohteessa, josta esimerkkinä on laskettu 200 kilowatin kattila, puupolttoaineet ovat alkuvuoden 2007 hinnoilla kilpailukykyisiä kevyeen öljyyn verrattuna (kuva 5). Pellettien kilpailukykyä parantaa kevyeen öljyyn nähden se, että ne voidaan tyypillisesti toimittaa irtotavarana, jolloin hinta on suursäkkitoimitukseen verrattuna edullisempi. Tulisijojen ja takkojen käyttö lisälämmityksessä on taloudellisesti kannattavaa vain silloin, kun laitteistojen hankintahintaa ei oteta huomioon. Tällaisilla laitteilla on myös huomattava viihtyisyysarvo, mikä on usein myös 10

12 Puupolttoaineiden kilpailukyky Kuva 4. Puulämmityksen kustannukset omakotitalossa, 20 kw LÄHDE: FLYKTMAN/VTT Pilke 40 /MWh Pelletti 40 /MWh Hake 20 /MWh Polttoainekustannukset Pääomakustannukset Lämmitystyö Muut kustannukset /MWh Pilkkeet ovat kallein puupolttoaine, pellettien hinta on alkanut lähentyä pilkkeiden hintaa. Pelletit on oletettu hankittavan suursäkeissä, jolloin polttoaineen hinnaksi tulee noin 40 euroa megawattitunnille vuoden 2007 hintatasolla (1 /MWh vastaa 0,1 c/kwh). Kuva 5. Lämmöntuotannon kustannukset 200 kw:n lämpökeskuksessa Pelletti 30 /MWh Hake 16 /MWh LÄHDE: FLYKTMAN/VTT Polttoainekustannukset Pääomakustannukset Lämmitystyö Muut kustannukset /MWh Hakelämmitys on edullisempaa kuin pellettilämmitys 200 kilowatin järjestelmässä. Vapon puupellettejä. KUVA: JARMO HIETARANTA / STUDICO / VAPO OY niiden hankinnan peruste. Lämmöntarpeesta varaavalla tulisijalla voidaan tuottaa prosenttia. Monesti lämmitysjärjestelmän valinnan perusteena on laitteiden käytön helppous. Kiinteä polttoaine vaatii jonkin verran enemmän valvontatyötä ja käytön opettelemista kuin öljylämmitys. Pellettilämmitys voidaan automatisoida, ja koska puupuristeiden energiatiheys on suurempi kuin hakkeen ja pilkkeiden, varastotilan tarve on vastaavasti pienempi. Suoran sähkölämmityksen asentaminen on huomattavasti edullisempaa kuin vesikiertoisen järjestelmän. Lämmitystapa on myös helppohoitoinen. Laitteiston eliniän aikana sähkölämmitys ei kuitenkaan ole edullisin varsinkin kun sähkön hinnan ennakoidaan nousevan. Puupolttoaineen kilpailukykyyn vaikuttaa merkittävimmin vaihtoehtoisen polttoaineen hinta, joka on tavallisesti kiinteistökokoluokassa kevytöljy. Pilkkeen ja metsähakkeen kilpailukyvyn kannalta olennaista on hankkia polttoaine edullisesti. Suomessa on vielä varsin yleistä tehdä pilkkeet itse, mutta se saattaa jopa lisätä puunhankinnan kustannuksia, jos pääomia sitoutuu hankinta- ja kuljetuskalustoon. 11

13 Puupolttoaineiden kilpailukyky Toisaalta kun arvotetaan ympäristöasioita, voittaa hiilidioksidipäästöiltään neutraali puupolttoaine öljyn ja sähkön. Sadasta litrasta öljyä tulee hiilidioksidipäästöjä 288 kilogrammaa. Sähkölämmityksen aiheuttamiin hiilidioksidipäästöihin vaikuttaa olennaisesti se, kuinka paljon sähköä kulutetaan talven kulutushuippujen aikana, jolloin sähkön tuotantoon käytetään hiililauhdevoimaa. Puun käyttö lisälämmitykseen leikkaa sähkön kulutushuippuja huomattavasti. Metsähake on puupolttoaineista selvästi kilpailukykyisin. Haketta voidaan tehdä omalla hakkurilla, vuokralaitteilla, mutta myös haketuspalveluita ja valmista haketta on saatavilla. Hakkeen hintaan vaikuttavat tietysti olennaisesti raaka-aineen tai valmiin hakkeen kuljetuskustannukset. Pellettien hinnan nousu on huonontanut niiden kilpailuasemaa pienehköjen omakotitalojen lämmityksessä varsinkin vuoden 2007 öljyn ja pelletin hinnoilla. Isommissa omakotitaloissa pellettien käyttö sen sijaan on kannattavaa, sillä lämmityslaitteiston hinta ei ole merkittävästi suurempi kuin pienemmän tilavuuden lämmittämiseen tarkoitettu. Suuremmissa kiinteistöissä metsähake ja pelletti ovat vuoden 2007 polttoaineiden hintatasoilla kilpailukykyisiä. Metsätähteen haketusta. KUVA: IIRIS LAPPALAINEN / MOTIVA OY Puupolttoaineiden käytön edistäminen Kun uusiutuvalla energialla korvataan lämmityksessä fossiilisten polttoaineiden käyttöä, hiilidioksidipäästöt vähentyvät, mikä on Suomen energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden mukaista. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan käyttää poliittisia ohjauskeinoja, joiden avulla parannetaan uusiutuvan energian kilpailukykyä. Lämmitys on merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde KUVA: TIMO VUORIAINEN / KUVALIITERI Suomessa rakennusten lämmitykseen käytettiin vuonna 2005 energiaa 80,6 terawattituntia (TWh), siitä uusiutuvien osuus oli vajaa viidennes, 13,9 TWh. Pientalot, omakotitalot, kytketyt pientalot ja vapaa-ajan asunnot käyttivät lämmitysenergiaa yhteensä 33,5 TWh, josta puuta 11,3 TWh, sähkölämpöä 8,1 TWh ja kevyttä öljyä 6,6 TWh. Lisäksi osa pientaloista ostaa lämpönsä suoraan kaukolämpöyhtiöiltä. Pientalojen omien lämmitysjärjestelmien aiheuttama hiilidioksidipäästö oli 5,3 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Rakennusten lämmitys aiheutti vuonna 2005 neljänneksen fossiilisten polttoaineiden ja turpeen polton kasvihuonekaasupäästöistä. 12

14 Puupolttoaineiden kilpailukyky Uusiutuvien energialähteiden laitteistojen investointikustannukset ovat suuremmat kuin sähkö- ja öljylämmityksessä, joten niiden käyttöä pientalojen lämmitykseen sekä julkisten kiinteistöjen lämmitykseen edistetään Suomessa investointituin sekä verottamalla fossiilisia polttoaineita. Myös tiedotuksella ja valistuksella pyritään vaikuttamaan kuluttajan päätöksiin lämmitysjärjestelmän valinnassa. Edistämisohjelmat ja strategiat Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma laadittiin Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1999 ja päivitettiin vuonna Ohjelman tavoitteena oli lisätä puupolttoaineiden käyttöä pienessä kokoluokassa vuoden 2001 tasosta 45,8 petajoulesta (12,7 TWh) vähintään 1,2-kertaiseksi vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteeseen ei sisälly metsähakkeen käyttö. Vuonna 2005 valmistuneessa energia- ja ympäristöstrategiassa, joka korvasi edistämisohjelman, ei ole annettu määrällisiä tavoitteita, mutta siinä on mainittu useita toimenpiteitä myös puun pienkäytön edistämiseen. Tutkimus ja tuotekehitys Tutkimuksen ja tuotekehityksen tuki on tähdännyt laitteiden tekniikan kehittämiseen, jossa tärkeää on ollut hyötysuhteen parantaminen ja polton päästöjen vähentäminen. Suurin osa julkisesta tutkimuksesta on rahoitettu Tekesin Puupolttoaineiden pientuotanto ja -käytön panostusalueesta. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa myös Metsäntutkimuslaitoksen sekä Työtehoseuran tutkimusta biopolttoaineiden pienen mitan tuotantoon ja käyttöön. Jatkossakin niillä on keskeinen rooli kehitystyössä. Yritykset rahoittavat merkittävästi alan tutkimusta ja tuotekehitystä. Kilpailuttaminen Ruotsissa teknologiaa on kehitetty onnistuneesti, kun valtio on tukenut hankintojen kilpailuttamista. Näin on saatu markkinoille esimerkiksi 30 prosenttia edullisempi ja 30 prosenttia tehokkaampi lämpöpumppu. Suomessa vastaavia kilpailuja ei ole järjestetty, mutta pellettilaitteiden kilpailutusta on harkittu. Suomessa julkisten rakennusten lämmitysjärjestelmien kilpailuttamisessa asetetaan varsin yleisesti ympäristökriteereille painoarvoksi vain 5 10 prosenttia. Arvo voisi olla paljon suurempi, sillä lainsäädäntö sallii ympäristökriteereille jopa 40 prosentin painoarvon. Hyötysuhde ja puhtaampi polttotekniikka Jotta uutta teknologiaa saataisiin laajasti käyttöön, voidaan laitteille asettaa parhaimman teknologian valintaa ohjaavia hyötysuhde- ja päästörajoja. Ympäristöministeriö on laatinut osaksi rakennusmääräyskokoelmaa (D8) puupolttoaineita käyttäville lämmityslaitteille päästörajat ja hyötysuhdevaatimukset, jotka astuvat voimaan vuoden 2008 alusta (ks. liite F). Verotus ja tukitoimet Kotitalouskuluttaja ei voi Suomessa vähentää arvonlisäveroa kuten yritykset. Suurimmassa osassa Euroopan maista biopolttoaineiden käyttäjät maksavat alhaisempaa arvonlisäveroa, alin vero on 5 prosenttia Iso-Britanniassa. Myös Ranskassa vero on alhainen, vain 5,5 prosenttia. Maa onkin suurin pienen kokoluokan polttopuun käyttäjä (ks. kuva 6 s. 17). Suomessa verotus on 22 prosenttia kaikille polttoaineille. Korkein, 25 prosentin arvonlisävero, biopolttoaineille on Ruotsissa ja Tanskassa. Suomessa arvonlisäveron pienentämisellä olisi suuri merkitys pilkekauppiaille, sillä alalla on harmaata taloutta. Investointiavustuksia on myönnetty suuriin ja pieniin lämpö- ja voimalaitoksiin sekä polttoaineen tuottamiseen ja käsittelyyn tarvittaviin laitteisiin. Tuki on ollut viime vuosina yhteensä noin 30 miljoonaa euroa, josta suurin osa on ohjattu puupolttoaineisiin. Pienet alle kahden miljoonan euron avustukset on myönnetty TE-keskusten kautta ja suuremmat kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosaston kautta. TE-keskukset ovat myöntäneet noin 10 miljoonaa euroa 234 uusiutuvien energialähteiden hankkeeseen vuonna Lisäksi metsähakkeen tuotanto nuorista metsistä saa kestävän metsätalouden rahoituksen tukea (KEMERA). Tuen avulla pyritään edistämään harvennushakkuita ja alentamaan pieniläpimittaisen puun tuotantokustannuksia ja siten parantamaan sen kannattavuutta. Tukea 13

15 Puupolttoaineiden kilpailukyky myönnetään metsänomistajalle hehtaaria kohti (168,4 294,7 euroa). Hakkuita ja metsäkuljetuksia tuetaan yhteensä 7 eurolla kiintokuutiolle. Lisäksi hakkeen toimittajalle maksetaan haketustukea 1,7 euroa irtokuutiolle. Tuki on ollut yhteensä noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Lämpöyritysten ja maatilojen investointituet Lämpöä myyvien lämpöyrittäjien laitoshankintoihin myönnetty investointituki on ollut noin prosenttia investoinneista, minimituen ollessa euroa. Laitosinvestointeja tekevät sekä lämpöyritysten asiakkaat, tavallisimmin kunnat että itse lämpöyritykset. Sellaisia kohteita, joissa raskaan polttoaineen käyttöä on korvattu hakkeella ja lähialueen teollisuuden puutähteillä, on vuodesta 1992 lähtien toteutettu runsaasti (ks. s. 30). Myös maatiloille on myönnetty tukea energiainvestointeihin, jotka on toteutettu tuotantorakennusten lämmittämiseksi uusiutuvalla energialla. Asuinrakennusten energiatuet Asuinrakennusten energia-avustusten myöntämisen tavoitteena on parantaa asuinrakennuskannan energiatehokkuutta. Samalla edistetään uusiutuvien ja vähäpäästöisten energialähteiden käyttöä ja luodaan välillisesti mahdollisuuksia tuotekehitykselle. Asuinrakennusten energiakorjauksia tuetaan nykyisin noin 17 miljoonalla eurolla vuosittain. Vuonna 2006 otettiin käyttöön myös yksityisille henkilöille suunnattu investointiavustus, jolla on tuettu enintään kaksiasuntoisen pientalon lämmitysjärjestelmän muuttamista öljy- tai sähkölämmityksestä kaukolämpö-, pelletti- tai puu-, maalämpöpumppu- ja aurinkolämmitysjärjestelmäksi. Tuen määrä vuosille on yhteensä 14 miljoonaa euroa ja sitä haetaan energia-avustuksina kuntien kautta. Vuonna 2006 myönnetystä rahoituksesta meni 45 prosenttia puuenergian käyttöön lähes kohteeseen, joiden lämmitys toteutettiin hakkeella, pelleteillä Haketta palamassa. KUVA: JUHA RAUTANEN / MOTIVA OY 14

16 Puupolttoaineiden kilpailukyky Taulukko 1. Energiaverot ja maksut Suomessa LÄHDE: KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ Polttoaine Perusvero Lisävero Yhteensä Varmuusvarastointimaksu Kevyt polttoöljy 1,93 c/l 4,78 c/l 6,71 c/l (5,22 /MWh) 0,35 c/l Raskas polttoöljy - 5,68 c/kg 5,68 c/kg (7,09 /MWh) 0,18 c/kg Kivihiili - 43,52 /t 43,52 /t (6,37 /MWh) 1,18 /t Maakaasu 1-1,82 c/m 3 1,82 c/m 3 (1,91 /MWh) 0,084 c/m 3 Mäntyöljy 5,68 c/kg - 5,68 c/kg - Sähkö, luokka I 2-0,73 c/kwh 0,73 c/kwh 0,013 c/kwh Sähkö, luokka II 3-0,44 c/kwh 0,44 c/kwh 0,013 c/kwh 1 0 C:ssa 2 kotitaloudet, palvelut yms. 3 teollisuus, kasvihuoneet tai pilkkeillä. Yhteensä niihin myönnettiin tukea noin 2,2 miljoonaa euroa, keskimäärin euroa yhteen kohteeseen. Fossiilisten polttoaineiden verotus Fossiilisia polttoaineita on Suomessa verotettu vuodesta 1990 polttoaineen hiilipitoisuuteen perustuvalla polttoaineverolla. Aluksi verotettiin sekä lämmön- että sähköntuotantoon käytettyjä polttoaineita. Vuonna 2003 vero poistettiin sähköntuotannon polttoaineilta ja hiilidioksidivero nostettiin 18,05 euroon CO 2 -tonnilta. Verotusta on muutettu useaan otteeseen ja taulukossa 1 on vuonna 2007 voimassa oleva verotus. Maakaasulla ja turpeella vero on ollut pienempi kuin hiilipitoisuuden perusteella laskettu. Turpeen CO 2 -vero, joka oli 1,59 euroa megawattitunnilta, poistettiin kokonaan heinäkuussa Maakaasun vero on 50 prosenttia hiilipitoisuuden mukaan lasketusta arvosta. Puupolttoaine Euroopassa, kilpailukyky ja hinnat eri maissa Euroopan unionissa bioenergiasta käytetään lähes 40 prosenttia kotitalouksissa. Energian kokonaiskulutus unionin 25 jäsenmaassa on Mtoe, mikä vastaa noin terawattituntia (TWh). Siitä biopolttoaineiden osuus on 62 Mtoe, 722 TWh, eli alle neljä prosenttia. Energian kokonaiskulutuksesta käytetään noin puolet lämmöntuotantoon. Lämmöstä suurin osa tuotetaan maakaasulla, 33 prosenttia, ja sähköllä 31 prosenttia. Biopolttoaineiden kilpailukykyyn vaikuttavat laitteiden investointikustannukset, polttoaineen hintakehitys, verotus sekä vallitseva korkotaso. Kilpailukykyä pyritään parantamaan tukemalla investointeja ja/tai verottamalla fossiilisia polttoaineita. Investointikustannukset vaihtelevat eri maissa. Kustannuksiin vaikuttaa laitteiden tekninen vaatimustaso. Itävallassa ja Saksassa hyötysuhteen on oltava 90 prosenttia ja biopolttoaineita käyttävien laitteiden päästöt ja hyötysuhde on testattava. Yleisesti keskieurooppalaiset määräykset ovat tiukemmat kuin Suomen rakennusmääräyskokoelmaan D8 kirjatut vaatimukset (ks. liite F). Lisäksi laitteiden muotoiluun, automatiikkaan, huoltoon ja varusteluun kiinnitetään enemmän huomiota kuin meillä, joten hinnatkin ovat korkeammat. Esimerkiksi Itävallassa biopolttoaineita käyttävät kattilalaitokset ovat paljon kalliimpia kuin Suomessa. Kotitalouksien investointeja biopolttoaineiden käyttöön on tuettu Itävallassa, Saksassa, Ranskassa, Espanjassa, Irlannissa, Ruotsissa ja Tanskassa. 15

17 Puupolttoaineiden kilpailukyky Tanska Tanskassa kotitalouksien tuet poistettiin vuonna Ne oli sidottu teknologian tasoon, kuten hyötysuhde ja päästöt, ja tukea myönnettiin vain testatuille laitteille. Tanskassa on käytössä myös polttoaineverot fossiilisille polttoaineille. Kun yksityistalouksien tuki poistettiin, pellettien käyttö kotitalouksissa on pysynyt tonnissa vuodesta Maassa on kaikkiaan pellettien pienkäyttäjää. Ruotsi Ruotsissa pellettien käyttö pientaloissa (< 25 kw) on tonnia ja yli tonnia lämpökeskuksissa vuosittain (23 kw 2 MW). Pientalot voivat saada biopolttoainelämmitysjärjestelmään 30 prosenttia tukea materiaali- ja työkuluihin, jotka ovat yli kruunua (1 080 euroa). Tuen maksimimäärä on kruunua (1 620 euroa) taloutta kohti. Ruotsissa pellettien kilpailukykyä parantaa myös huomattavasti korkeampi kevyen öljyn verotus kuin Suomessa. Itävalta Itävallan pienkäytön biopolttoainemarkkinat ovat kehittyneimmät Euroopassa. Polttoaineille, kuljetukseen ja varastointiin sekä biopolttoainekeskusten putkikytkennöille on laadittu standardit tai ohjeet. Markkinoilla on lähes 30 laitetoimittajaa ja lisäksi bioenergia-asentajia koulutetaan. Maassa on myyty pellettikattiloita viime vuosina lähes kappaletta vuodessa. Itävallassa ei ole polttoaineille veroa, mutta investointituet ovat korkeita. Pienissä kunnallisissa lämpökeskuksissa tuki voi olla jopa 50 prosenttia. Kotitalouden laitteille tuki on euron luokkaa. Tuen saa vain, jos osallistuu ilmaiseen energianeuvontaan, jossa annetaan tietoa lämmitysjärjestelmistä ja niiden valinnasta. Myös pellettitakat ja pellettitakkoihin perustuvat keskuslämmitysjärjestelmät ovat lisääntymässä. Irlanti Irlanti myöntää kotitalouksien hake- ja pellettilämmitykselle, lämpöpumpuille sekä aurinkolämmitykseen investointitukea, joka on Euroopan korkein. Itävallassa on viime aikoina myyty vuosittain lähes pellettikattilaa. Pelletit kiinnostivat myös Welsin bioenergiamessuilla vuonna KUVA: IIRIS LAPPALAINEN / MOTIVA OY 16

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Pienpolton markkinanäkymät

Pienpolton markkinanäkymät Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen

Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen Pellettialan liiketoimintamahdollisuudet; 12.10.2011 Oulu / OAMK Anssi Kokkonen Tästä se alkoi... Vöyrin puupellettitehdas aloitti tuotantonsa 1998, ensimmäisenä Suomessa Vuosituotanto n. 20 000 tonnia,

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

1. Polttopuun käyttö Suomessa

1. Polttopuun käyttö Suomessa Pilkeyrittäjyys miljoonaa kiintokuutiota 1. Polttopuun käyttö Suomessa Pientalojen polttopuun käyttö 2000-2010 8 7 6,7 6 5,6 5 4 3 3,07 3,32 2000 2010 2 1 1,05 1 0,8 0,77 0,97 1,33 0 Mänty Kuusi Koivu

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua

Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyyden perusteet to 2.2.2012, Nurmes Lasse Okkonen FT, tuntiopettaja biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1

ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ÖLJYSTÄ VAPAAKSI BIOENERGIA ÖLJYLÄMMITYKSEN VAIHTOEHTONA 14.4.2011 1 ENERGIAN KÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA Tyypillisen asuinkiinteistön energiankäyttö 100 vrk ei tarvita lämmitystä lämpimän käyttöveden lisäksi

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä.

Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.01.2011) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä. 8.2.211 Energiantuotantoinvestointien taustaraportti (Luonnosversio 25.1.211) Arvioita hake-, pelletti- ja olkilämmityksestä Seppo Tuomi TTS Yleistä raportista Selvityksen tavoite, käyttötarkoitus ja kohderyhmä

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Keisari Pelletti Oy. Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut. Syyskuu 2012. laadulla on tekijänsä

Keisari Pelletti Oy. Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut. Syyskuu 2012. laadulla on tekijänsä Kiinteän polttoaineen lämmitysratkaisut Lämpöpalvelut Syyskuu 2012 Pellettilämpö-yrittäjyys Puuperäiset polttolaitokset tarvitsevat huoltoa Asiakkaita ei kiinnosta laitosten ylläpito vaan vaivattomuus

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Energiateollisuus ry. Syysseminaari Energiateollisuus ry Syysseminaari Juha Naukkarinen Kotitaloussähkön hinnan muodostus 30 snt/kwh 25 20 15 10 5 0 Bulgaria Viro Liettua Romania Kreikka Latvia Kroatia Turkki Ranska Suomi 2009 Puola Slovenia

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 1. neljännes Energian hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten lämmöntuotannon polttoaineiden hintojen nousu on ollut pienempää verrattuna tuontipolttoaineisiin.

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström

Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström TEM:n asiantuntijaseminaari uusiutuvasta energiasta Diana-auditorio, Helsinki, 1.2.2008 Uusiutuva energia eri teollisuuden aloilla Metsäteollisuus

Lisätiedot

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen

ÅF Oljen Energiahyödyntäminen ÅF Oljen Energiahyödyntäminen L. Pirhonen 27.10.2014 ÅF lyhyesti ÅF Consult Oy ÅF liikevaihto 700 MEUR (2012) 7000 työntekijää yli 100 toimistoa 20 maassa, pääkonttori Tukholmassa Suomen toimisto, ÅF Consult

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet

Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet Polttoaineiden lämpöarvot, hyötysuhteet ja hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä energian hinnat Seuraavassa on koottu tietoa polttoaineiden lämpöarvoista, tyypillisistä hyötysuhteista ja hiilidioksidin

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke

Maatilan kiinteät biopolttoaineet. Esa Kinnunen Biomas hanke Maatilan kiinteät biopolttoaineet Esa Kinnunen Biomas hanke 1 Maatilojen lämmitysjärjestelmät, kohdekartoituksen tuloksia (Juha Tuononen) Nykyinen päälämmitysmuoto (%-osuudet) Maatiloilla lämmitysjärjestelmät

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010

PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 PUULÄMMITTÄJÄN TIETOLAARI KULLAA 2.10.2010 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Oman hankkeen esittely (lyhyesti) Mittayksiköt Eri puulajien lämpöarvot 2 MAASEUDUN UUSIUTUVAT ENERGIAT SATAKUNNASSA Hanketta toteuttavat

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän 14.10. 14.10.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun Ympäristö Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminta- ja tutkimuskeskittymän LTYP Faktoja Maailmanlaajuisen IASP Enviroparks -verkoston

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Tarkastellut toimenpiteet Rakennusten lämmitys Öljylämmityksen korvaaminen Korvaavat

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot