KUURONKALLION TUULI- VOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kannuksen kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Päivämäärä KUURONKALLION TUULI- VOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA VASTINEET KAAVALUONNOKSESTA SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN

2 VASTINEET KAAVALUONNOKSESTA SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN SISÄLTÖ 1. LAUSUNNOT K.H.Renlundin museo - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Fingrid Oyj, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto Pääesikunta 5 2. MIELIPITEET Katja ja Kimmo Lindqvist, Anna-Maija ja Juha Suominen, Aleksi Hernesniemi, Antti Riippa, Yksityinen henkilö, Vuokko ja Heikki Keski-Petäjä, Heikki Koivisto, Jari Orjala, Lasse ja Leila Lehtinen, Jarkko ja Minna Hallanoro sekä Pekka ja Virpi Ylikangas, Takalo-Mattilan asukas Nimetön mielipide 19

3 4 1. LAUSUNNOT 1.1 K.H.Renlundin museo - Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, Osayleiskaavan selostusosassa esitetyistä vaihtoehdoista maakuntamuseo pitää maisemavaikutusten kannalta parhaimpana vaihtoehtoa 2 (VE2), sillä se vähentää hankealueen ja sen lähivaikutusalueen maisemavaikutusta. Lentoestevalojen vaikutusten vähentämiseksi on suositeltavaa toteuttaa vaihtoehtoja, jotka vähiten aiheuttavat huomiota ympäristöön. Hankkeen edetessä on kiinnitettävä myös huomiota siihen, mihin esimerkiksi tuulipuistoalueelta mahdollisesti poissiirrettävä maa-aines läjitetään, jotta siitä ei aiheudu merkittävää haittaa maisemakuvaan. vähentämiseksi. Ratkaisun mukaiset havainnekuvat lisätään kaavaselostukseen. Muilta osin asiat voidaan huomioida jatkosuunnittelussa. 1.2 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ELY-keskus ei anna Kuuronkallion osayleiskaavaluonnoksesta lausuntoa, vaan ELY lausuu vasta kaavaehdotuksesta kun YVA-selostuksesta on yhteysviranomaisen lausunto. Merkitään tiedoksi 1.3 Fingrid Oyj, Fingridillä ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Muistutamme kuitenkin seuraavasta: Ympäristöministeriö on julkaissut oppaan heinäkuussa 2012 Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöminiseriön ohjeita 4/2012). Fingrid Oyj on ottanut siinä kantaa tuulivoimalan sijoittamiseen voimajohtoon nähden. Tuulivoimalan sijoittamisessa tulee huomioida, ettei voimalasta talvella irtoava lumi tai jää pääse lentämään johtoihin tai niiden rakenteisiin. Tuulivoimalasta ilmaan mahdollisesti syntyvät pyörrevaikutukset voivat aiheuttaa johtimissa värähtelyä ja jopa johtimien heilahtelua, millä on johdinlankoja ja johtimia sekä niiden ripustusrakenteita kuluttava vaikutus. Tuulivoimalan sijoittamisessa voimajohtojen läheisyyteen tulee huomioida myös, ettei voimala kaatuessaan tai missään tilanteessa aiheuta vaaraa voimajohdolle ja sen rakenteille. Voimajohdolle lunastetun johtoalueen helikopteriraivaukset sekä lentotarkistukset pystytään toteuttamaan ilman, että tuulivoimalat ovat rajoittava tai vaarantavatekijä. Fingrid Oyj:n kanta on, että tuulivoimalat tulee sijoittaa vähintään 1,5 x tuulivoimalan maksimikorkeuden (maksimikorkeus = napakorkeus + lavan pituus) määrittämän etäisyyden päähän johtoalueen ulkoreunasta mitattuna. Pyydämme varmistamaan, että tuulivoimaloiden sijoituksessa noudatetaan tätä etäisyyttä. Merkitään tiedoksi. 1.4 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tutkimuslaitos on Kuuronkallion YVA-menettelyn eri vaiheissa antanut kaksi lausuntoa. YVA-ohjelmaa tutkimuslaitos piti toimialaansa liittyvissä kysymyksissä suppeana. Lisäselvitysten ansiosta ja huomatta-

4 5 vasti tarkentuneella otteella valmisteltu YVA-selostus oli perusteellinen. Osayleiskaavaluonnoksen kaavaselostus on lähes identtinen hankkeen YVA-selostuksen kanssa. Hankesuunnittelun vaihtoehtoja on kaksi: 17 tai 14 voimalaa. Tehtävän ratkaisun pohjalta jäljellä on muun muassa yksittäisten voimaloiden paikkojen täsmällinen sijoittelu. Periaatteena on, että rakennussuunnitteluvaiheessa kiinnitetään huomiota luontoon liittyviin arvoihin sekä riittävään etäisyyteen kaavaalueen rajoihin ja yleiseen tiehen. Riistaeläinlajien ja metsästysjärjestelyjen kannalta 14 voimalan ratkaisu olisi monessa suhteessa kielteisiltä vaikutuksiltaan 17 voimalaa vähäisempi. Hankkeen yhteisvaikutukset muiden vastaavien suunnitelmien kannalta arvioidaan kaavaselostuksessa vähäiseksi. Yhteisvaikutusten merkitys on korostunein lintumuutolle, ja hankealue sijaitsee melko etäällä rannikon päämuuttoreiteistä. Perusteltua on, että tuotantoalueen rakentaminen pyritään ajoittamaan siten, että sen vaikutukset eläimistöön olisivat mahdollisimman vähäiset. Tämä tarkoittaisi rakentamistöiden ajoittamisen lintujen muutto- ja pesimäkauden ulkopuolelle loka-maaliskuulle. Syksyn metsästyskauden järjestelyjen kannalta vielä myöhäisempi aloittaminen loppuvuonna olisi harkinnan arvoinen. Rakentamiseen liittyvät asiat voidaan huomioida jatkosuunnittelussa. Muilta osin merkitään tiedoksi. 1.5 Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto Liikenteen turvallisuusvirastolla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksesta. Aineistossa on huomioitu maa- ja ilmaliikenteen turvallisuusvaatimukset. Merkitään tiedoksi. 1.6 Pääesikunta Pääesikunnan logistiikkaosastolla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksesta. Merkitään tiedoksi. 2. MIELIPITEET 2.1 Katja ja Kimmo Lindqvist, Kuuronkallion VE2 pohjoisimpana eli lähimpänä asutusta oleva voimala ei saa toteutua, koska se tulisi liian lähelle asutusta. Asuinrakennuksista lähimpään voimalaan pitää jäädä vähintään 3 km mm. välkkeen ja äänien takia. vähentämiseksi. Tällöin lähimmät voimalat olisivat yli 2 kilometrin päässä Sahlgrenintien asutuksesta. Ratkaisun mukaiset melu- ja välkemallinnukset lisätään kaavaselostukseen.

5 6 2.2 Anna-Maija ja Juha Suominen, Meluhaitat mietityttävät ja pelottavat tässä hankkeessa. Työterveyslaitoksen raportin mukaan voimaloiden äänen häiritsevyys on suurempi kuin millään muilla ympäristömelun lähteillä. Lisäksi voimaloista lähtevän matalataajuisen äänen vaikutuksia ihmisten terveyteen ei tiedetä. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen meluhaittojen tutkimukset vaikuttivat epätarkoilta. Mielestäni meluarvioinnin olisi suoritettava luotettavien, ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta, joilla ei olisi kytköksiä tuulivoimayhtiöihin. Ymmärtääkseni tässäkin tapauksessa melumallinnuksen lähtökohtina olivat 1-2 megawatin tehoiset voimalat, kun taas merkittävät melualtistukset aiheutuvat kolmen megawatin tai sitä suurempien voimaloiden osalta, jota suuruusluokkaa olevia voimaloita Kuuronkalliolle on suunnitteilla. Lisäksi mittauksissa ei tullut esille useiden voimaloiden yhteisvaikutuksia melun tasoon. Onko voimaloiden määrässä (14 tai 17) eroa melutasoon? Myös välkevaikutukset mietityttävät, erityisesti hankevaihtoehto VE 1:ssä, jolloin lähin tuulivoimala olisi n. 1,3 km:n etäisyydellä asunnostamme. Miksi Kuuronkallion tuulipuisto suunnitellaan rakennettavaksi niin lähelle asutusta? Sosiaali- ja terveysministeriö on vaatinut tuulivoimalle 2km:n puskurivyöhykettä. Kuuronkallion VE1:ssä tämä ei toteutuisi. Ulko- ja matalataajuisen melun vaikutuksia on arvioitu hankkeen yva-selostuksessa sekä kaavaselostuksessa ympäristöministeriön 2/2014 meluohjeistusten mukaisesti. Melun ohjearvot ovat vakituisille asunnoille 40db ja loma-asunnoille 35db. Melumallinnuksissa on käytetty 3 MW tuulivoimaloita joita alueelle suunnitellaan. Kaavaselostuksen kohdassa 6.10 melun vaikutukset on esitetty mm. mallinnuskuvilla ja eri vaihtoehdoin (14/17 voimalaa). Mallinnuskuvilla on esitetty melun yhteisvaikutukset jotka tuulipuisto voi maksimissaan aiheuttaa tiettyyn pisteeseen, riippuen tuulen suunnasta. Melun ohjearvot eivät ylity pohjoiselle asutukselle kaavaluonnoksissa esitetyillä ratkaisuilla. Välketuntien ohjeellisena arvona asutukselle käytetään 8 välketuntia vuodessa. Kyseinen ohjearvo ei ylity asuinrakennusten osalta kummallakaan luonnosvaihtoehdolla. vähentämiseksi. Tällöin lähimmät voimalat olisivat yli 2 kilometrin päässä Sahlgrenintien asutuksesta. Ratkaisun mukainen melumallinnusraportti liitetään kaavaselostukseen ehdotusvaiheessa. Haitat rakennusaikaisesta raskaan liikenteen lisääntymisestä Ullavantiellä ovat myös huomattavat. Ullavantien ylittävät päivittäin kymmenet koululaiset, joiden turvallinen koulutie tulee ottaa huomioon tuulipuistorakentamista suunniteltaessa. Liikenteen vaikutuksia on arvioitu hankkeen yva-selostuksessa sekä kaavaselostuksessa. Rakentamisaikainen liikenne keskittyy tietylle aikavälille, jolloin voidaan esim. jakaa tiedotteita kouluille ja sitä kautta vanhemmille. Toivomme, että Kuuronkallion hankkeesta luovutaan kokonaan. Jos puisto kuitenkin päätetään rakentaa, hankevaihtoehto VE2 on parempi vaihtoehto sekä alueen ihmisille että ympäristölle. Silloin Lähimmän voimalan etäisyys asutuksesta olisi hieman pidempi ja haitatkin todennäköisesti vähäisemmät. Lähimpien voimaloiden osalta viitataan ensimmäisen kohdan vastineeseen. 2.3 Aleksi Hernesniemi, Vieraskieliset asiakirjat

6 7 Osa YVA-asiakirjoista ei ole suomeksi kirjoitettuja. Melu- ja välkemallinnusten taulukot ja kartat ovat pääosin englanninkielisiä. Asiakirjojen julkistaminen englanninkielisenä kohtuutonta ja on mahdollisesti ristiriidassa kielilain ja hallintolain kanssa. Asiakirjojen on suomenkielisessä kunnassa oltava saatavilla täysin suomenkielisinä. Tarvittaessa asianosaisille on järjestettävä kielilain 18 :n tarkoittama maksuton tulkkaus. Melumallintamisessa käytetyt ohjelmistot eivät mahdollista kaikkien dokumenttien suomentamista. Asia on kuitenkin kuvattu suomeksi kaavaselostuksen kappaleessa 6.10 melun vaikutukset. Kaavaselostukseen liitetään ehdotusvaiheessa kaavaehdotusratkaisun mukainen melumallinnusraportti. Selkokielisyyden puute YVA-raportti sisältää monin paikoin taulukoita ja kaavioita, joiden tulkitseminen vaatii asiantuntijatietoa. Englanninkieliset kaaviot sisältävät paljon teknisiä käsitteitä ja yksityiskohtia. Kaavioiden sisältö ja niiden toteutusperusteet tulee kertoa riittävän selkeästi, jotta niiden sisältöä ja totuusarvoa voidaan punnita. Melu- ja välkemallinnuksia on maallikon erittäin vaikea analysoida. Melu- ja välkevaikutukset on kuvattu kaavaselostuksessa. Kaavaselostukseen liitetään ehdotusvaiheessa kaavaehdotusratkaisun mukainen melu- ja välkemallinnusraportti. Keskustelutilaisuudet Asukkaille tarkoitettuja keskustelutilaisuuksia ei ole ollut riittävästi. Muutama tilaisuus on täysin riittämätön, jonka todistaa mm. se, että asukaskyselyraportin mukaan 43% vastanneista ei ole lainkaan tietoinen tuulivoimahankkeesta. Tuulivoimapuiston YVA- ja kaavoitusprosessin yhteydessä on järjestetty kaksi yleisötilaisuutta. YVA-ohjelmavaiheessa yksi ja YVA-selostusvaiheessa sekä kaavaluonnosten nähtävilläolon yhteydessä yksi, YVA- sekä Maakäyttö- ja Rakennuslain mukaisesti. Yleisötilaisuuksista on ilmoitettu alueen lehdissä sekä internetissä. Asukaskysely On selvitettävä, ovatko kaikki asianosaiset saaneet mahdollisuuden vastata asukaskyselyyn. Asukaskysely on tehty puutteellisesti, koska jakelualue ei koskenut koko Kannusta. Tuulivoimalat voivat näkyä yli 10km päähän, minkä vuoksi kysely on kohdistettava kaikille kannuslaisille. Lisäksi asukaskyselyssä on puutteita, sillä esim. kuvan 7 kaaviossa "olen tietoinen"-vastaus saa suhteettomasti enemmän vastauksia kuin "en ole tietoinen"-vastaus, koska toista ääripäätä on kaksi vaihtoehtoa ja toista vain yksi vaihtoehto. Tämä vääristää kyselyn tuloksia. Asukaskysely kuului YVA-menettelyyn joka päättyi YVA- yhteysviranomaisen lausuntoon Asukaskysely on toteutettu osana osallistumisprosessia ja sen avulla on haluttu myöskin jakaa tietoa alueen asukkaille. Mallinnusten totuusarvo Melumallinnuksissa on käytetty Vestas V laitosta, jonka roottorin halkaisija on 126 m ja napakorkeus 167 m. Mallinnuksen laitteisto eroaa todella merkittävästi niistä laitteista, joita Kuuronkallion ympäristöön on suunnitteilla. Kyse on 3MW:n voimaloista, joiden tornin korkeus on n. 165m ja lapakorkeus 230m. Mallinnuksessa torni on siis 39m matalampi ja kuin todellisuudessa ja lapakorkeuden osalta mallinnus ja todellisuus eroavat 63 m. Kuinka melumallinnukset voivat pitää paikkansa, mikäli mallinnuksissa käytetään eri laitteistoa? Melumallinnus on uudelleenarvioitava ja suoritettava juuri sillä laitteistolla, jota Kuuronkallion alueelle suunnitellaan.

7 8 Melumallinnuksessa ei ole käytetty eri laitteistoa vaan voimalatyyppiä Vestas V126 3,3 M, jota Kuuronkallion tuulipuistoon suunnitellaan. Kyseisen voimalan napakorkeus on 167m ja roottorin halkaisija 126m eli säde siis 63 metriä. Kokonaiskorkeudeksi tulee siten 230 metriä. Melumallinnus on laadittu ympäristöministeriön melumallinnusohjeistuksen 2/2014 mukaisesti. Muissa hankkeissa on myös tutkittu että tämän ohjeistuksen mukainen mallinnus vastaa toteutuneita, mitattuja meluarvoja. Meluvaikutuksia on kuvattu lisäksi kaavaselostuksen kappaleessa Antenni-TV:n häiriöt Mahdollisesti lukuisissa kannuslaisissa kiinteistöissä antennitv-lähetykset vaarantuvat tuulivoimaloiden rakentamisen myötä. Korvauksista ja tarkoista luvuista ei ole kuitenkaan kerrottu tarkemmin. YVAraportista puuttuu siis olennainen tieto milloin ihminen on oikeutettu saamaan korvausta TV-lähetyksen häiriöistä. Mikäli häiriöitä esiintyy hankealueen läheisyydessä, korvaa tuulivoimatoimija tarvittavat vastaanoton vahvistimet kiinteistöille tai mahdolliset muutostyöt valtakunnalliseen radio- ja tv verkkoon tai rakentaa lähetyksen vahvistimen alueelle. Kiinteistöjen arvot The London School of Economics julkisti 12 vuoden aikana tehdyn tutkimuksen, joka osoitti, että kiinteistöjen arvo laskee tuulivoimaloiden läheisyydessä 11%. Aktian kiinteistövälittäjän Mosse Lindholmin mukaan asuinkiinteistöjen arvo alenee keskimäärin kolmasosan jo tuulivoima-alueen lähivaikutusalueella, eli 3 kilometrin säteellä. YVA-raportissa ei ole mainintaa kiinteistöjen arvon noususta tai laskusta tuulivoima-alueen lähialueella. Mikäli YVA-raportissa ei kerrota asianmukaisesti vaikutuksia kiinteistöjen arvoon 0-10 km säteellä, teknisen lautakunnan on teetettävä sellainen pohjautuen esim kiinteistönvälittäjän asiantuntijalausuntoon. Mikäli paljastuu, että osalla kiinteistöjen arvo laskee, on selvitettävä kuka on tällöin korvausvelvollinen ja kuinka mahdolliset menetykset korvataan asianosaisille. Kiinteistöjen arvonalennuksista suhteessa tuulivoimaan, joka olisi lähimmillään yli kilometrin päässä, on hyvin vähän tietoa. Tehdyissä tutkimuksissa voimalat tai osa niistä sijoittuvat usein hvvinkin lähelle asutusta, jolloin arvonalennukset eivät ole Kuuronkallion osalta suoraan vertailtavissa. Tuulivoimaosayleiskaavalla ei oteta kantaa kiinteistöjen arvoihin vaan sen tekevät päättäjät osayleiskaavaa hyväksyessään. Maankäytön rajoitukset Kuuronkallion tuulivoima-alue saattaa asettaa rajoituksia rakennuslupiin niillä alueilla, joissa tuulivoimaloiden melu ylittää sallitut arvot. YVA-raportissa ei tuoda selkeästi ilmi rajoitusten suuruutta ja sitä, korvaako tuulivoimayhtiö mahdollisia tappioita. Selkeä kartta maankäyttörajoitusten alle joutuvista alueista puuttuu, joten kuntalaisilta puuttuu mahdollisuus arvioida, vaikuttako tuulivoima-alue heidän metsätilansa rakennuslupaan ja/tai arvoon. Osayleiskaava on laadittu jo lähtökohtaisesti siten että se ei ole maanomistajille kohtuuton. Tuulipuiston melun vaikutusalue on pääsääntöisesti maa- ja metsätalousaluetta. Kaavaselostuksessa on melumallinnuskuvat, josta melun vaikutusalue ilmenee. Kaava-alueelle on sallittua maa- ja metsätalouteen liittyvä huolto- ja varastotilojen rakentaminen.

8 9 Asumisviihtyvyys Tuulivoimalat muuttavat Lestijokilaakson idyllisen maalaismaiseman teollisuusmaisemaksi, mikä heikentää asumisviihtyvyyttä. Teollisuusmaiseman paikka ei ole ihmisasutuksen läheisyydessä. Tuulivoimalat ovat suuria ja ne muuttavat aina lähialueen maisemakuvaa. Muutoksen suuruutta ja merkittävyyttä on selvitetty kaavaselostuksessa näkyvyysanalyysillä ja kuvasovitteilla. Maisemavaikutuksen hyväksyttävyyden raja on aina subjektiivinen eikä selvää rajaa voida määrittää. Luonnollisesti maisemavaikutuksen suuruus pienenee etäisyyden kasvaessa. Viime kädessä kaupungin päättävät elimet määrittelevät osayleiskaavaa hyväksyessään onko vaikutus niin merkittävä että jotkin voimalat eivät ole hyväksyttävissä. Turvallisuusriskit Mikäli tuulivoimaloiden rakennustyömaa tai rakennukset itsessään sisältävät turvallisuusriskejä, ne on tuotava julki. Näistä mahdollisuuksista jaettiin YVA-raportissa kuitenkin kovin vähän tietoa. Turbiinin lapoihin voi muodostua jäätä, joka voi tippua ihmisen tai eläimen päälle. YVA-raportissa tuodaan hyvin vaatimattomasti esille riskin toteutuminen. Raportissa kuitenkin mainitaan, että talvella alueelle saattaa tulla liikkumisrajoituksia. Tämä asettaa merkittävän rajoituksen metsästäjien, moottorikelkkailijoiden sekä muiden luonnossa liikkujien turvallisuuteen. Raportista puuttuu myös asianmukainen selvitys siitä, mitä materiaaleja jalustassa käytetään ja voiko siitä liueta haitallisia aineita. Jääkö tuulivoimalan jalusta maahan vai puretaanko se siinä vaiheessa, kun voimala lopettaa toimintansa tai miten vastuu jälkien siivoamisesta jakautuu esim. tuulivoimayhtiön ajautuessa konkurssiin. Tuulivoimalat on mahdollista varustaa jäänestolaitteistolla, jolloin ongelmaa ei synny. Rakentamisvaiheen jälkeen jokamiehen oikeudella tapahtuva liikkuminen tuulipuiston alueella tulee olemaan edelleen mahdollista. Rakentamisessa käytettävät materiaalit ja yksityiskohtainen rakentamissuunnittelu kuuluvat jatkosuunnitteluun, eivätkä ole kaavassa ratkaistavia asioita. Tuulivoimatoimija purkaa voimalat käytön päätyttyä. Perustukset puretaan maanpinnan tason alapuolelle ja perustusten kohta maisemoidaan. Liikkumisrajoitukset YVA-raportissa todetaan, että rakentamisaikana saattaa olla jotain liikkumisrajoituksia metsästysmajalle, ampumaradalle ja moottorikelkkareitille. Kuitenkaan raportista ei käy ilmi, kuinka tällaiset rajoitukset hyvitetään asianosaisille. Lisäksi raportin maininta talvella alueella liikkumisesta on tulkinnanvarainen. Suositellaan liikkumista riittävän etäällä alueesta, mutta ei kerrota kuinka kaukana tämä suojavyöhyke on ja tuleeko alueelle esim. aitaa. Mikäli rajoituksia tulee, niin niistä on tiedotettava asianmukaisesti ja maksettava asianmukaiset korvaukset asianosaisille. Liikkumisrajoitukset koskevat turvallisuussyistä rakentamisaikaa, jolloin tuulipuiston alueella on paljon raskasta ajoneuvoliikennettä. Rakentamisvaiheen jälkeen jokamiehen oikeudella tapahtuva liikkuminen tuulipuiston alueella tulee olemaan edelleen mahdollista. Muinaismuistot Muinaismuistoja tutkittaessa ei ole suoritettu riittävästi maastokäyntejä. Pelkkä rekisterin tarkistaminen ei tarkoita, etteikö alueella voisi olla muinaismuistoja. Alueelta on tehty argeologinen inventointi kesällä Asia kuvataan kaavaselostuksen kohdassa 2.3 muinaisjäännökset. Alueelta löytyneet kohteet on otettu huomioon kaavaluonnoksia laadittaessa.

9 10 Eläimet Kuuronkallion tuulivoimala-alueen ympäristössä on havaittu uusia lajeja, joita ei ole aikaisemmin nähty Kannuksessa. Näitä ovat esimerkiksi karhu, ahma ja ilves. Näiden huomiointi YVA-raportissa on jäänyt todella vähäiselle kokonaisuudessaan. Epäselväksi jää, kuinka esimerkiksi karhua, ahmaa ja ilvestä on havainnoitu, kuinka monta tuntia ja missä paikoissa. Lisäksi alueella liikkuu valkohäntäpeuroja, kauriita, metsäkanalintuja, hanhia ja petolintuja. Eläin- ja lintukanta on tällä alueella muutenkin kovin köyhä, minkä vuoksi tuulivoimalat nimenomaan aiheuttavat haittaa sille vähäisellekin kannalle, jota tulee suojella. Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus on pitänyt alueelta laadittuja selvityksiä perusteellisina. Asia on huomioitu kaavaluonnoksia laadittaessa ja kuvattu kaavaselostuksessa. Linnusto Kuuronkallion tuulivoimala-alueen välittömässä läheisyydessä on nähty merikotka. Vaikka rekisterissä ei olisikaan 5 kilometrin säteellä tietoa merikotkan pesästä, se ei vielä tarkoita, etteikö sellaista Kuuronkallion tuulivoima-alueella tai sen lähivaikutusalueella olisi. Petolintujen seurantapisteet on sijoitettu niin, etteivät ne ota huomioon riittävästi tuulivoima-alueen lähivaikutusaluetta. Seurantapisteitä ei ole ulotettu riittävän etäälle tuulivoimaloista ja Lintulassa sekä Oikemusniitulla ei ole seurantapistettä. Lisäksi päiväpetolintuseurannan määrä on täysin riittämätön suhteessa hankealueen kokoon. Alueelta on laadittu linnustoselvitys, jonka viranomaiset ovat katsoneet riittäväksi. Asia on kuvattu kaavaselostuksessa. Liito-oravat Kannuksessa on havaittu liito-oravia. Näitä voi olla myös tuulivoimala-alueella. YVA-raportissa esitetty havainnointiaika maastossa ei ole riittävä, sillä ne toteutettiin vain huhti- ja toukokuussa muutaman päivän aikana. Liito-oravien mittauspaikkoja ei myöskään yksilöity kartalla. Epäselväksi jää, kuinka liitooravien havainnointia on todellisuudessa edes suoritettu. Alueelta on tehty liito-oravaselvitys, jonka viranomaiset ovat katsoneet riittäväksi. Asia on kuvattu kaavaselostuksessa. Metsästys Tuulivoimala-alue ja sen lähivaikutusalue peittävät merkittävän osan Keskustan metsästysseuran metsästysalueesta. Arvioiden mukaan olisi kyse jopa 2/3 alueiden menetyksistä. Tämän kaltaista tietoa ei ole tuotu riittävän selkeästi ilmi YVA-raportissa. Kaavaselostuksessa on arvioitu kaavan vaikutukset metsästykseen. Tuulipuiston valmistuttua alueella voi metsästää kuten ennenkin. Ampumasektoreissa uudet rakennelmat tulee toki huomioida turvallisuussyistä. Havainnekuvat Havainnekuvat on tehty harhaanjohtavasti, koska pääosin kuvissa tuulivoimalat on kuvattu pilvistä (valkeaa) taivasta vasten. Tämä aiheuttaa sen, että tuulivoimaloiden näkyvyys heikkenee kuvissa. Havainnekuvia on oltava myös muillakin säillä ja eri aikoihin päivästä. Lisäksi esim. Ullavantieltä ja Riuttasentieltä

10 11 otetut kuvat johtavat aistiharhaan, koska tuulivoimalat on sijoitettu kuvassa siten, että etualalle on asetettu iso rakennelma tai masto, jolloin voimalat näyttävät suhteessa liian pieniltä. Havainnekuvissa on osittain eri sääolosuhteita, jotka vastaavat myös todellisuutta. Kuvista voidaan todeta että toteutuessaan voimalat eivät näy niin selvästi pilvisellä ilmalla. Havainnekuvilla ei ole tarkoitus johdattaa katsojaa harhaan, vaan havainnollistaa suunnitelmaa ja esittää asia totuudenmukaisesti. Työllisyysvaikutukset Tuulivoimaloihin liittyvä keskustelu usein kulminoituu työllisyysvaikutuksiin, on välttämätöntä, että asiakirjassa tuodaan esille eri vaihtoehtojen työllistävyysvaikutukset. Mikä on suurin mahdollinen rahallinen hyöty (arvio) ja paljonko todellisuudessa on rahallinen vaikutus Kannuksen kaupungille. Lisäksi kiinteistöverolaskelmia ei ole myöskään ollenkaan esitelty YVA-raportissa, vaikka kiinteistöverot pystyy laskemaan melko tarkasti. Tuulivoimapuiston rakentamisella on positiivisia vaikutuksia alueen työllisyyteen etenkin rakennusaikana. Kiinteistöveron määrä ja muut rahalliset arviot eivät ole osayleiskaavassa ratkaistavia tai esiteltäviä asioita. 0-vaihtoehto 0-vaihtoehto on tutkittava yhtä tarkasti kuin muutkin vaihtoehdot. Mikäli sitä ei tehdä, YVA-raportissa tietoisesti ohjataan päättäjiä ja asukkaita valitsemaan jokin tietty vaihtoehto, vaikka kyse pitäisi olla tasapuolisen tiedon jakamisesta. 0-vaihtoehto on tilanne että tuulipuistoa ei rakennettaisi ja siten hankkeen osalta ei olisi mitään vaikutuksia. Asia kuului yva-menettelyyn joka päättyi YVA- yhteysviranomaisen lausuntoon Epäselvät standardit YVA-raportissa on käytetty pieni-keskisuuri-suuri -asteikkoa, joka perustuu kvalitatiivisiin arvioihin. Esimerkiksi luontoarvojen mittauksessa on kyse täysin yksilön omasta subjektiivisesta kokemuksesta, kuinka paljon tai vähän ympäristöön aiheutuu muutosta. Kun YVA-raportissa esitetään pääosin ympäristövaikutukset vähäisinä tai kohtalaisina, on kyse ainoastaan YVA-raportin laatijan omasta standardista. Tämä standardi ei ole kuitenkaan stabiili, koska kuka tahansa voi ottaa tilalle oman standardinsa. Koska standardit ja niiden tulkinta riippuvat täysin tutkimuksen tekijästä, näiden mittareiden todenperäisyys on kyseenalaistettava. YVA-raportissa on selkeästi tuotava ilmi, että tutkimustiedon mukaan kannuslaisten näkemys vaikutuksista on pääosin erittäin tai melko kielteinen, mutta selvityksen tekijän oman subjektiivisen näkemyksen perusteella esimerkiksi "vähäinen". Asia kuuluu yva-menettelyyn joka päättyi YVA- yhteysviranomaisen lausuntoon Yva-menettelyn yhteydessä laaditut selvitykset palvelevat osayleiskaavan laadintaa ja kaavan vaikutukset on arvioitu kaavaselostuksessa. Puutteellinen valmistelu YVA-raporttiin liittyvä selvittäminen ja valmistelu ei ole sitä, mitä hallinto lain 31 edellyttää. Tietoa on annettu asian laajuuteen nähden liian vähän.

11 12 Asia kuuluu yva-menettelyyn joka päättyi YVA- yhteysviranomaisen lausuntoon Lausunnossa viranomaiset ovat katsoneet selvitykset riittäviksi. Yhteenveto Lukuisten puutteiden ja lainopillisten ristiriitaisuuksien vuoksi on todettava, että YVA-raportti ei anna riittäviä tietoja eikä tuulivoimahanketta tässä muodossa voi viedä päätöksenteossa eteenpäin. Mikäli haittoja ei korvata kaupungin tai tuulivoimayhtiön budjetista, sivulliset voivat joutua kärsimään ilman asianmukaista korvausta. Asukaskyselyraportti antaa selvän viestin siitä, että Kannuslaisten suhtautuminen Kuuronkallion tuulivoimahankkeen vaikutuksiin on enemmän kielteinen kuin myönteinen. Näiden syiden takia kaavaa ei pidä hyväksyä esitetyssä muodossa, vaan se on kaikkien mainittujen seikkojen vuoksi hylättävä. Viitataan aiempiin vastineisiin. 2.4 Antti Riippa, Asuntomme sijaitsee n. 1,3km päässä lähimmästä suunnitteilla olevasta myllystä. Suosituksetkin ovat n. 2km. Tuulivoimaloita Kuuronkalliolle en hyväksy missään muodossa, koska Asunnon arvonalennus (pahimmat arviot -30%) Äänihaitat Maisemahaitat Valohaitat Elämisen laatu huononee näiden yhteisvaikutuksesta Tuleeko muutto eteen, ja jos tulee, kuka maksaa tämänhetkisen hinta-arvion ja myllyjen jälkeisen arvion erotuksen vähentämiseksi.tällöin lähimmät voimalat olisivat yli 2 kilometrin päässä Sahlgrenintien asutuksesta. Ratkaisun mukaiset havainnekuvat sekä melu- ja välkemallinnukset lisätään kaavaselostukseen ehdotusvaiheessa. Kiinteistöjen arvonalennuksista suhteessa tuulivoimaan, joka olisi lähimmillään yli kilometrin päässä, on hyvin vähän tietoa. Tehdyissä tutkimuksissa voimalat tai osa niistä sijoittuvat usein hvvinkin lähelle asutusta, jolloin arvonalennukset eivät ole Kuuronkallion osalta suoraan vertailtavissa. Tuulivoimaosayleiskaavalla ei oteta kantaa kiinteistöjen arvoihin vaan sen tekevät päättäjät osayleiskaavaa hyväksyessään. 2.5 Yksityinen henkilö, Osa suunnitelluista voimaloista sijaitsevat lähimmillään n. 1,3km etäisyydellä vakituisesta asutuksesta. Vaikka ääni- ja välkevaikutuksia on mitattu, mielestämme nämä voimalat ovat käytännössä aivan liian lähellä asutusta.

12 13 Kannuksen kaupungilta saamiemme tietojen mukaan tuleva kaava/tuulivoimahanke ei vaikuta omistamamme alueen (Sahlgrenintien ja Ullavantien varressa) mahdollisiin tuleviin rakennuslupiin negatiivisesti, eikä aiheuta osittaistakaan rakennuskieltoa, niin on selvää, ettei kysyntää omakotirakentamiselle ko. alueella enää ole samassa määrin tuulivoimaloiden valmistuttua. Asutusta lähinnä olevat voimalat tulisi mielestämme siirtää kauemmaksi tai jättää toteuttamatta kokonaan. vähentämiseksi.tällöin lähimmät voimalat olisivat yli 2 kilometrin päässä Sahlgrenintien asutuksesta. Ratkaisun mukaiset havainnekuvat sekä melu- ja välkemallinnukset lisätään kaavaselostukseen ehdotusvaiheessa. 2.6 Vuokko ja Heikki Keski-Petäjä, Koska arviointiselostuksessa nähtävillä olleen kaavapiirroksen mukaan lähin tuulivoimala sijaitsee reilusti alle 2km lähimmästä asutuksesta, niin onko otettu huomioon Välkevaikutus ja matalataajuisen melun vaikutus. Kyseisellä melulla on erikoisen häiritsevä vaikutus asumiseen ja terveyteen. Isommista 230m voimaloista tulee enemmän matalataajuista melua Onko arvioitu sisälle asuntoihin tuleva melu ja entä pihapiirissä ulkona melun jaksollisuus (YM 2011 suositus) Talvella enemmän jumputtavaa ääntä, jota eivät ikkunat estä ja meluarvot ylittyvät Tuulivoimaloista asutukselle aiheutuvia melu- ja muita haittoja voidaan tarkemmin ehkäistä osoittamalla ne kaavoissa riittävän etäälle Kiinteistöjen arvon aleneminen Maiseman haittavaikutus Väestöpako Digitan mukaan aiheutuu häiriöitä tv-vastaanottimiin. Korvaako rakentaja tai kaupunki tarvittavat korjaukset antenneihin? Virkistysalueen käytön esto, marjastus, sienestys, lenkkeily ja metsästys Talvella jään muodostuminen siipiin Työllistävä vaikutus paikallisiin vähäistä Lopotin alueella tuulipuisto muuttaa maisemaa ja ulkoiluun käytetty alue rajoittuu. Haittavaikutukset on huomattavia ja emme hyväksy tällaista toimintaa. vähentämiseksi.tällöin lähimmät voimalat olisivat yli 2 kilometrin päässä Sahlgrenintien

13 14 asutuksesta. Ratkaisun mukaiset havainnekuvat sekä melu- ja välkemallinnukset lisätään kaavaselostukseen ehdotusvaiheessa. Kiinteistöjen arvonalennuksista suhteessa tuulivoimaan, joka olisi lähimmillään yli kilometrin päässä, on hyvin vähän tietoa. Tehdyissä tutkimuksissa voimalat tai osa niistä sijoittuvat usein hvvinkin lähelle asutusta, jolloin arvonalennukset eivät ole Kuuronkallion osalta suoraan vertailtavissa. Tuulivoimaosayleiskaavalla ei oteta kantaa kiinteistöjen arvoihin vaan sen tekevät päättäjät osayleiskaavaa hyväksyessään. Tuulivoimalat ovat suuria ja ne muuttavat aina lähialueen maisemakuvaa. Muutoksen suuruutta ja merkittävyyttä on selvitetty kaavaselostuksessa näkyvyysanalyysillä ja kuvasovitteilla. Maisemavaikutuksen hyväksyttävyyden raja on aina subjektiivinen eikä selvää rajaa voida määrittää. Luonnollisesti maisemavaikutuksen suuruus pienenee etäisyyden kasvaessa. Viime kädessä kaupungin päättävät elimet määrittelevät osayleiskaavaa hyväksyessään onko vaikutus niin merkittävä että jotkin voimalat eivät ole hyväksyttävissä. Mikäli tv-vastaanoton häiriöitä esiintyy hankealueen läheisyydessä, korvaa tuulivoimatoimija tarvittavat vastaanoton vahvistimet kiinteistöille tai mahdolliset muutostyöt valtakunnalliseen radio- ja tv verkkoon tai rakentaa lähetyksen vahvistimen alueelle. Rakentamisvaiheen jälkeen jokamiehen oikeudella tapahtuva liikkuminen tuulipuiston alueella tulee olemaan edelleen mahdollista. Tuulivoimalat on mahdollista varustaa jäänestolaitteistolla, jolloin ongelmaa ei synny. Tuulivoimapuiston rakentamisella on positiivisia vaikutuksia alueen työllisyyteen etenkin rakennusaikana. 2.7 Heikki Koivisto, Lähimmät voimalat sijoittuvat liian lähelle asutus-aluetta, esitän lähimpien voimaloiden poistamista suunnitelmista. Mikäli hanke etenee, tulee haittavaikutusten tutkiminen aloittaa välittömästi lähinnä melun osalta melumittauksilla nykyisin ja tulevaisuudessa. vähentämiseksi.tällöin lähimmät voimalat olisivat yli 2 kilometrin päässä Sahlgrenintien asutuksesta. Ratkaisun mukaiset havainnekuvat sekä melu- ja välkemallinnukset lisätään kaavaselostukseen ehdotusvaiheessa. Toiminnassa olevasta tuulipuistosta on tehty mittauksia ja niitä on verrattu 2/2014 mukaisiin mallinnuksiin. Tulokset ovat olleet lähes samat, joskin mallinnus on antanut hieman suurempia desibeliarvoja kuin todellisuudessa mitatut arvot. 2.8 Jari Orjala,

14 15 Tuulivoimalat sijoittuvat liian lähelle kaupungin keskustaa ja vakituisia asuntoja. Tuulivoimalan ääni- ja välkevaikutus pilaa ihmisten elinoloja, muuttaa maisemakuvaa liiaksi ja laskee kiinteistöjen arvoja. Kaavaluonnoksissa tuulivoimalat sijoittuvat liian lähelle paikallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä, Kannuksen keskustaa sekä esitetyt vaihtoehdot pilaavat valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat Lestijokilaakson ja Lestijokivarren maisema-alueet. Tuulivoimaloiden sijoittaminen laskee myös metsäkiinteistöjen arvoa ja heikentää huomattavasti myös metsäalueiden virkistyskäyttöä. Alueen ja sen läheisyydessä sijaitsee myös tärkeitä riista-alueita joiden riistakanta kärsii tuulivoimaloista ja niiden vaikutuksista. Edellä mainittujen seikkojen johdosta pidän tuulivoimaloiden sijoittamista alueelle täydellisenä virheenä. Tuulivoimalat tulee sijoittaa muualle kuin maisemallisesti tärkeälle alueelle asutuksen läheisyyteen. vähentämiseksi. Tällöin lähimmät voimalat olisivat yli 2 kilometrin päässä Sahlgrenintien asutuksesta. Ratkaisun mukaiset havainnekuvat sekä melu- ja välkemallinnukset lisätään kaavaselostukseen ehdotusvaiheessa. Tuulivoimaloille rakennettavat kantavat huoltotiet parantavat alueen metsätalouden harjoittamista ja voivat siten nostaa metsäkiinteistön arvoa. Tuulivoimaosayleiskaavalla ei oteta kantaa kiinteistöjen arvoihin vaan sen tekevät päättäjät osayleiskaavaa hyväksyessään. Rakentamisvaiheen jälkeen jokamiehen oikeudella tapahtuva liikkuminen tuulipuiston alueella tulee olemaan edelleen mahdollista. Vaikutuksia virkistykseen ja metsästykseen on kuvattu kaavaselostuksessa. Tuulivoimalat ovat suuria ja ne muuttavat aina lähialueen maisemakuvaa. Muutoksen suuruutta ja merkittävyyttä on selvitetty kaavaselostuksessa näkyvyysanalyysillä ja kuvasovitteilla. Maisemavaikutuksen hyväksyttävyyden raja on aina subjektiivinen eikä selvää rajaa voida määrittää. Luonnollisesti maisemavaikutuksen suuruus pienenee etäisyyden kasvaessa. Viime kädessä kaupungin päättävät elimet määrittelevät osayleiskaavaa hyväksyessään onko vaikutus niin merkittävä että jotkin voimalat eivät ole hyväksyttävissä. 2.9 Lasse ja Leila Lehtinen, Kokonaisuutena Kuuronkallion tuulivoimalaitosalueen tulisi olla nykyistä kaavaluonnosaluetta kauempana sellaisella alueella, jossa kaavaluonnosalueen ympäristö on pelkästään metsää, jolloin etäisyys Lestijoen varressa olevaan asutukseen ja Kannuksen keskustataajaman asutukseen olennaisesti kasvaisi. Näin vältettäisiin muiden haittojen osalta myös maisemahaitta eivätkä tuulivoimalaitokset haittaisi muuta maankäyttöä. Kuuronkallion alueen haittavaikutukset ovat merkittävät asutusta ja maatiloja sisältäville alueille. Suurimmat haitta-alueet sijaitsevat yleiskaavaluonnoksen mukaisen alueen itä- ja länsipuolella. Jos tuulivoimalaitokset mahdollistava yleiskaava toteutetaan, haittojen ehkäisemiseksi ovat tarpeen seuraavat seikat yleiskaava-alueessa ja sen sisällössä:

15 16 Yleiskaavaa ei pidä missään tapauksessa laatia nähtävillä olleen VE-1 vaihtoehdon mukaisesti, koska se aiheuttaa huomattavaa haittaa muulle maankäytölle ja asutukselle sekä Lestijoen varressa että Kannuksen keskustan taajamassa. Yleiskaava on laadittava nähtävillä olleen VE-2 vaihtoehdon mukaisesti kuitenkin seuraavin muutoksin: Kaava-aluetta on kokonaisuudessaan pienennettävä siten, että yleiskaava-alueen pohjoisin osa poistetaan kokonaan kaava-alueesta Yleiskaava-alueen pohjoisosaan ei sijoiteta lainkaan tuulivoimalaitospaikkoja ja täten kaavaluonnoksessa pohjoisosaan sijoitetut voimalat poistetaan. Tuulivoimaloiden määrää olisi vähennettävä siten, että pohjoisosaan sijoitettujen voimaloiden lisäksi voimalat nrot 3, 7 ja 8 poistetaan. Kaikenlaisia haittoja voidaan vähentää tuulivoimaloiden määrän vähentämisellä. Kyseiset voimalat sijaitsevat lähellä kaava-alueen rajaa. Jos kyseisiä voimaloita ei katsota voitavan poistaa, niiden sijaintipaikat olisi ainakin siirrettävä huoltotien länsi- ja lounaispuolelle, jolloin voimaloiden etäisyys erityisesti Lestijoen suuntaan kasvaisi ja Lestijoen varressa olevalle asutukselle aiheutuvat haitat vähenisivät. Tuulivoimalaitospaikka nro 9 poistetaan. Tämä olisi välttämätöntä haittojen vähentämiseksi. Kaikkein tärkeintä on, että VE-1 vaihtoehdossa oleva voimala nro 2 poistetaan ja että kaavaluonnosten pohjoisosassa itään päin ulottuvalle nokan muotoiselle alueelle ei osoiteta ainoatakaan tuulivoimalaa. Tämä vähentää merkittävästi melu- ja välkehaittaa, koska haittaa aiheuttava lähin voimala olisi noin 1,5-2 km kauempana kuin seuraavaksi lähin voimala. Jos pohjoisosaan ei sijoiteta lainkaan voimaloita, päästään parhaimmillaan edellistä pitempään etäisyyteen lähimmästä tuulivoimalasta. Kaavamääräyksissä olisi pyrittävä vähentämään maisemahaittoja puustopeitteisyyttä edellyttävillä kaavamääräyksillä. vähentämiseksi. Tällöin lähimmät voimalat olisivat yli 2 kilometrin päässä Sahlgrenintien asutuksesta. Tässä tapauksessa kaava-alueen pienentämistä tutkitaan myös ehdotusvaiheeseen. Voimalat 3,7,8 ja 9 ovat 2-3 kilometrin päässä lähimmästä asutuksesta, jolloin vaikutukset jäävät ainoastaan maisemaan. Voimaloita ei ole mahdollista siirtää, huomioiden alueen luontoarvot ja esimerkiksi tekniset suojaetäisyydet. Puustopeitteisyydestä ei voi määrätä kaavassa. On epätodennäköistä että kaava-aluetta tai sen ympäristöä avohakattaisiin niin, että maisemamuutokset olisivat sitä kautta merkittäviä. Tuulivoimalaitoshankkeesta aiheutuvien haittojen osalta YVA-selvityksessä ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota seuraaviin seikkoihin, jotka pitää ottaa huomioon yleiskaavaa laadittaessa: YVA-selvityksestä ei ilmene, että tuulivoimaloiden melumittauksissa olisi tehty seurantamittauksia yleiskaava-alueella eikä muutenkaan vertailevia mittauksia alueella. Melumittaukset ovat jääneet yleisluonteiseksi, kun ne on toteutettu pelkästään mallinnuksilla. YVA-selvityksessä ei ole lainkaan selvitetty niitä haittoja, mitkä aiheutuvat pimeän aikaan tuulivoimaloiden mastoihin sijoitettavista lentoestevaloista. Tämä haitta on vakavampi kuin ns. välkehaitta.

16 17 Välkehaitan selvitys on summittainen. Aurinko paistaa päivällä ja illalla juuri niihin suuntiin, missä on asutusta. Myös välkehaitan osalta olisi tullut tehdä vertailevia tutkimuksia kaavaluonnosalueella eikä yksinomaan mallinnuksiin perustuvaa selvitystä. Ympäristöministeriön 2/2014 meluohjeistuksen mukainen mallinnus on katsottu riittäväksi ja sen paikkaansa pitävyyttä on tutkittu muiden hankkeiden yhteydessä. Toiminnassa olevasta tuulipuistosta on tehty mittauksia ja niitä on verrattu 2/2014 mukaisiin mallinnuksiin. Tulokset ovat olleet lähes samat, joskin mallinnus on antanut hieman suurempia desibeliarvoja kuin todellisuudessa mitatut arvot. Tuulivoimaloiden konehuoneen päälle (napakorkeuteen) asennettavat lentoestevalot on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enimmäkseen taivasta. TraFin määräysten mukaan ( ) päivävalo on suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo ja yövalo suuritehoinen vilkkuva valkoinen tai keskitehoinen vilkkuva/kiinteä punainen valo. Ohjeistuksessa esitetyistä valovaihtoehdoista kiinteä punainen valo aiheuttaa vähiten huomiota ympäristöön. Välkeilmiö on täysin riippuvainen säästä. Sitä ei esiinny, kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimalan roottori ei pyöri. Myös tuulensuunnalla ts. roottorin asennolla on vaikutusta. Pisimmälle varjo ulottuu, kun aurinko on matalalla (aamulla ja illalla). Kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Todellista tilannetta kuvaavassa, välkkeen Real Case laskennassa, auringonpaisteisuustietoina on käytetty Ilmatieteen laitoksen Oulun Oulunsalon keskiarvoisia tietoja ilmastolliselta vertailukaudelta Tiedot perustuvat siis varsin pitkään otantaväliin. Kyseinen mallinnustapa on katsottu myös muissa hankkeissa esim. viranomaisten puolesta riittäväksi. Tuulivoimaloiden vähentämisen lisäksi olisi kaavamääräyksillä edistettävä voimaloiden ympäristön pitämistä puustopeitteisenä, mikä vähentäisi maisemahaittaa erityisesti Lestijoen suuntaan, jossa on Lestijoen rantaosayleiskaavassa osoitettuja perinnemaisema-alueita sekä Kannus-Toholampi tien eteläpuolellakin laajoja pelto- ja niittyalueita. Perinnemaisema-alueet ja kohteet menettävät merkityksensä, jos maisemassa näkyy selvästi huomattava määrä tuulivoimaloita voimakkaine lentoestevaloineen. Kaavamääräyksellä ei voi estää metsätalouden harjoittamista, muuten kuin suojelullisissa tarkoituksissa. Tuulivoimalat ovat suuria ja ne muuttavat aina lähialueen maisemakuvaa. Muutoksen suuruutta ja merkittävyyttä on selvitetty kaavaselostuksessa näkyvyysanalyysillä ja kuvasovitteilla. Maisemavaikutuksen hyväksyttävyyden raja on aina subjektiivinen eikä selvää rajaa voida määrittää. Luonnollisesti maisemavaikutuksen suuruus pienenee etäisyyden kasvaessa. Viime kädessä kaupungin päättävät elimet määrittelevät osayleiskaavaa hyväksyessään onko vaikutus niin merkittävä että jotkin voimalat eivät ole hyväksyttävissä Jarkko ja Minna Hallanoro sekä Pekka ja Virpi Ylikangas, Vastustamme Kuuronkallion tuulivoimalahanketta, koska tuulivoimaloiden rakentaminen ei kuulu taajama-alueiden välittömään läheisyyteen. Lähimmän suunnitelmissa olevan tuulivoimalan ja kotiemme etäisyys olisi vain m. Vaikka kuinka vannotaan, ettei tuulivoimaloista kuulu ääntä, se ei pidä paikkansa, koska voimaloiden äänihaitoista on lukuisia todisteita. Lisäksi näköhaitta on huomattava. Lukuis-

17 18 ten tutkimusten pohjalta on ennakoitavissa myös se, että tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevien talojen arvo tulee putoamaan jopa kymmeniä prosentteja. Jos tuulivoimalahanke jostain syystä kuitenkin etenee, tulemme valittamaan jokaisessa etenemisvaiheessa, missä valittaminen on mahdollista. vähentämiseksi. Tällöin lähimmät voimalat olisivat yli 2 kilometrin päässä Sahlgrenintien asutuksesta. Ratkaisun mukaiset havainnekuvat sekä melu- ja välkemallinnukset lisätään kaavaselostukseen ehdotusvaiheessa. Toiminnassa olevasta tuulipuistosta on tehty mittauksia ja niitä on verrattu 2/2014 mukaisiin mallinnuksiin. Tulokset ovat olleet lähes samat, joskin mallinnus on antanut hieman suurempia desibeliarvoja kuin todellisuudessa mitatut arvot. Kiinteistöjen arvonalennuksista suhteessa tuulivoimaan, joka olisi lähimmillään yli kilometrin päässä, on hyvin vähän tietoa. Tehdyissä tutkimuksissa voimalat tai osa niistä sijoittuvat usein hvvinkin lähelle asutusta, jolloin arvonalennukset eivät ole Kuuronkallion osalta suoraan vertailtavissa. Tuulivoimaosayleiskaavalla ei oteta kantaa kiinteistöjen arvoihin vaan sen tekevät päättäjät osayleiskaavaa hyväksyessään. Tuulivoimalat ovat suuria ja ne muuttavat aina lähialueen maisemakuvaa. Muutoksen suuruutta ja merkittävyyttä on selvitetty kaavaselostuksessa näkyvyysanalyysillä ja kuvasovitteilla. Maisemavaikutuksen hyväksyttävyyden raja on aina subjektiivinen eikä selvää rajaa voida määrittää. Luonnollisesti maisemavaikutuksen suuruus pienenee etäisyyden kasvaessa. Viime kädessä kaupungin päättävät elimet määrittelevät osayleiskaavaa hyväksyessään onko vaikutus niin merkittävä että jotkin voimalat eivät ole hyväksyttävissä Takalo-Mattilan asukas Vastustamme tuulipuiston rakentamista kyseiselle alueelle. Syitä on monta mm: Suurempien voimaloiden melualueet ulottuvat kauemmaksi kuin pienten ja melu on yleensä matalataajuisempaa. Matalataajuisessa melussa on kiusallista se, että talojen rakenteet vaimentavat sitä huonosti. Ministeriö esitti puskurivyöhykkeeksi 2km, mikä on ehdoton minimietäisyys. Mitä suurempi tuulimylly, sen pidempi välimatka asutukseen tulisi olla. Äänet häiritsevät tavallista asumista mm. yöunia, aiheuttaen unettomuutta, stressiä, ym. muita terveysongelmia sekä sairauspoissaolojen lisääntymistä työpaikoilla. Kiinteistöjen arvo laskee tuulimyllyjen vaikutusalueella. Kaupungin pitää korvata kiinteistöjen arvon laskeminen. Esim. Tanskassa kiinteistöjen arvonalennukset on kompensoitu asuntojen omistajille. Virkistyskäyttö alueella on suosittua. Takalo-Mattilan takana oleva metsäautotie on suosittu lenkkeilypaikka. Luonto ei ole palautunut ennalleen vielä viiden vuodenkaan päästä tuulivoimaloiden rakentamisesta. Osa suunnitelluista voimaloista sijaitsee ympyräisnevan ja teerinevan alueella, jossa on metsäkanalintujen soidinpaikat. Kyseiset alueet ovat myös muuttolintujen levähdyspaikkoja.

18 19 Tuulimyllyjen toiminnan loputtua, jäävätkö ne ruostumaan luontoon? Kuka maksaa niiden poistamisen? vähentämiseksi.tällöin lähimmät voimalat olisivat yli 2 kilometrin päässä Sahlgrenintien asutuksesta. Ratkaisun mukaiset havainnekuvat sekä melu- ja välkemallinnukset lisätään kaavaselostukseen ehdotusvaiheessa. Toiminnassa olevasta tuulipuistosta on tehty mittauksia ja niitä on verrattu 2/2014 mukaisiin mallinnuksiin. Tulokset ovat olleet lähes samat, joskin mallinnus on antanut hieman suurempia desibeliarvoja kuin todellisuudessa mitatut arvot. Kiinteistöjen arvonalennuksista suhteessa tuulivoimaan, joka olisi lähimmillään yli kilometrin päässä, on hyvin vähän tietoa. Tehdyissä tutkimuksissa voimalat tai osa niistä sijoittuvat usein hvvinkin lähelle asutusta, jolloin arvonalennukset eivät ole Kuuronkallion osalta suoraan vertailtavissa. Tuulivoimaosayleiskaavalla ei oteta kantaa kiinteistöjen arvoihin vaan sen tekevät päättäjät osayleiskaavaa hyväksyessään. Luontoarvot, kanalintujen soidinalueet ja linnusto on huomioitu kaavaluonnoksia laadittaessa Asiat on kuvattu kaavaselostuksessa. Tuulivoimatoimija purkaa voimalat käytön päätyttyä. Perustukset puretaan maanpinnan tason alapuolelle ja perustusten kohta maisemoidaan Nimetön mielipide Suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto on tulossa ihan liian lähelle niin ihmisasutusta, lintujen pesimäpaikkoja kuin metsästys- ja marjastusmaita. Tuulivoimapuistosta pitäisi olla matkaa lähimpään asutukseen ainakin 2km. Tällaisen tuulivoimapuiston haittavaikutuksista ihmisten terveydelle ei ole kunnollista tutkimustietoa. Melun, välkkeen ja valosaasteen haittavaikutukset pitkällä aikavälillä on vielä tutkimatta. vähentämiseksi. Tällöin lähimmät voimalat olisivat yli 2 kilometrin päässä Sahlgrenintien asutuksesta. Ratkaisun mukaiset havainnekuvat sekä melu- ja välkemallinnukset lisätään kaavaselostukseen ehdotusvaiheessa.

19 20 Rakentamisaikana raskasliikenne lisääntyy ja tämä tuskin parantaa teitä, asumisviihtyvyyttä tai turvallisuutta näiden teiden varsilla. Lapsia kulkee paljon kouluun mm. Ullavantiellä, missä ei ole kevyen liikenteen väylää. Liikenteen vaikutuksia on arvioitu hankkeen yva-selostuksessa sekä kaavaselostuksessa. Rakentamisen aikaiseen liikenteeseen liittyviä turvallisuuskysymyksiä voidaan ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Tuulivoimapuiston alue on aina ollut metsästys-, marjastus- ja lenkkeilykäytössä. Tämä menetettäisiin useaksi vuodeksi ja miksi sinne enää menisikään, kun huoltoteitä ja liikennettä on pilvin pimein ja puustoa kaadettu jokaisen myllyn kohdalla 0,5-1 hehtaaria. Entä sitten kun vuoden päästä tuulivoimaloita ei enää huolleta. Ne saavat pyöriä huoltamattomina ja vaaraa aiheuttaen hajota niille sijoilleen? Rakentamisvaiheen jälkeen jokamiehen oikeudella tapahtuva liikkuminen tuulipuiston alueella tulee olemaan edelleen mahdollista. Tuulipuiston rakentamisen on arvioitu kestävän noin vuoden. Koko tuulipuiston metsäalaan verrattuna metsän pinta-ala vähenee voimalapaikkojen raivauksien osalta vain n. 1,4 %. Tuulivoimatoimija purkaa voimalat käytön päätyttyä. Perustukset puretaan maanpinnan tason alapuolelle ja perustusten kohta maisemoidaan. Alueen luonto ei enää ikinä palaa ennalleen. Tuulivoimapaikkojen tie- ja siirtolinjojen raivaus lisää elinympäristöjen pirstoutuneisuutta ja se vaikuttaa negatiivisesti alueen eläimiin. Alueella on tärkeitä lintujen pesimäsoita ja kosteikkoja sekä hirvieläinten vaellusreittejä ja vasomisalueita. On tutkittu, että lähelle soidinaluetta rakennettu tuulivoimala tyhjensi soidinalueet 5 vuodessa ja metsäkanalintukanta väheni siten murto-osaan entisestä. Tuulivoimalat itsessään ovat jo esteitä linnuille aiheuttaen törmäysvaaran. Alueelta on tehty laajat luontoselvitykset yva-menettelyn yhteydessä ja selvitykset (mm. linnuston ja kanalintujen soidinalueiden osalta) on otettu huomioon kaavan laadinnassa. Kaavan vaikutuksia linnustoon ja eläimistöön on kuvattu kaavaselostuksessa.