inter vivos common law. usa. kansainvälisyys. 3/2000 IVIII

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "inter vivos common law. usa. kansainvälisyys. 3/2000 IVIII"

Transkriptio

1 inter vivos common law. usa. kansainvälisyys. 3/ MM

2 PÄÄKIRJOITUS ONNI KOIVU Ensimmäinen asia joka me tehdään, tapetaan kaikki lakimiehet! kiihottaa Dick Teurastaja väkijoukkoa ääni särkyen. Tunteenpurkaus on suunnattu erityisesti teatteriyleisön juristeille. Shakespearen näytelmät vilisevät juridista aineistoa: oikeudenkäyntejä, riitoja ja valtataisteluita. Materiaalin runsaus heijastelee Elisabethin ajan Englannin oikeuskulttuuria: oikeudenkäynnit olivat hyvin suosittua ja dramaattista ajanvietettä, a ready-made dramatic technique riitaisille englantilaisille. Vuosisadat ovat lyhyitä; tämän päivän Yhdysvalloissa laista ja juridiikasta ollaan lähes sairaalloisen kiinnostuneita. Lisäksi amerikkalaiset tuomioistuimet ovat ratkaisuissaan viitanneet Shakespearen tuotantoon lähes 800 kertaa. Yhdysvaltalaisen Law and literature -liikkeen puitteissa oikeuteen etsitään uusia, kaunokirjallisuudesta ammentavia lähestymistapoja. Liike on yleisesti kiinnostunut oikeuskulttuurin ja kirjallisuuden vuorovaikutussuhteesta. Mitään kokoavaa teoriaa ei kuitenkaan tunnusteta. Kantavana ajatuksena on, että kirjallisuus auttaa näkemään lain ja oikeuden konkreettisissa asiayhteyksissään sekä muodostaa helposti lähestyttävän oikeudellisten ajatusten ja retoriikan lähteen. Oikeustapauksia ja fiktiota rinnastetaan kekseliäästi; lainkäyttö kietoutuu kaunokirjallisuuden teemoihin lukemattomin säikein. Metodologinen sekasortoisuus korvataan usein luovalla innostuneisuudella, yleissivistyksellä tai säkenöivällä kielenkäytöllä. Law and literature tarjoaa epätavallisen lähestymistavan common law -järjestelmään. Kiinnostavimmillaan tarkastelun kohteena on oikeus kirjallisuudessa, law in literature. Asetelma heijastaa selkeästi amerikkalaisen järjestyksen luonnetta: oikeus on osa avointa järjestelmää, jonka läpi yhteiskunnallisten intressien ja moraalin vuorolaineet lyövät esteettä. Liike paljastaa anglosaksisen yhteiskunnan kipupisteitä ja valottaa oikeuden ja moraalin muuttuvia suhteita. Yhdysvalloissa tuomioistuin on perinteisesti eettisen ja välillä poliittisenkin keskustelun näyttämö: se mikä on hyvää ja oikein ratkaistaan lopullisesti oikeudenkäynneissä, sekä todellisuudessa että kirjallisuudessa. USA:n oikeuslaitos ei jätä ketään kylmäksi. Ristiriita perusamerikkalaisen ihanteellisuuden sekä lakimiesten vieraantuneen mestaroinnin ja litigointikeskeisyyden välillä tuntuu absurdilta. Maailman vapaimmassa maassa on pari miljoonaa vankia, leegioittain juristeja, voimakkaimmat monikansalliset yritykset ja tinkimättömästi kunnioitettu perustuslaki. Näiden unelmien reunalla Law and literature parhaimmillaan tasapainottelee. Dick Teurastajan raivopäinen huuto voidaan tietysti tulkita monella tavalla. Se kaikuu alempien kansankerrosten suorasanaisena kritiikkinä eliitin etuja ajavia lakimiehiä kohtaan. Dickin voidaan nähdä myös edustavan kaaosta ja alkukantaista julmuutta, joka tuhoaa vapaan ja järjestäytyneen yhteiskunnan toimintaedellytykset. Repliikki on ajaton ja rakastettu. 2 MM inter vivos Yhdestoista vuosikerta JULKAISIJA Oikeustieteen ylioppilaiden yhdistys Pykälä ry PÄÄTOIMITTAJA Onni Koivu TOIMITUS Anna Esko Mari Koskinen Taru Kuosmanen Markku Litola Riku Neuvonen Ville Niiranen Wilhelm Norrman Janne Nyman Mikko Salo Rami Salonen Ville Sandström Samuli Seppänen Elina Toivakainen Kristian Wohlström Veijo Heiskanen Kuvitus: Jussi Mäkinen ja IV TAITTO JA ULKOASU Olli J. Kärkkäinen Painettu Tummavuoren Kirjapaino Oy:ssä PYKÄLÄ RY Toimisto: Mannerheimintie 3B Helsinki Avoinna arkisin klo 9-13 Puh / Fax INTER VIVOS-ilmoitushinnat: Takakansi neuvoteltavissa 1/1 sivu 1500,- 1/2 " 800,- 1/4 " 500,- 1/8 " 300,- Painos: 2200 kpl ISSN

3 Sisältö 3/ Pääkirjoitus 4 Common law -järjestelmän mysteeri 6 Preludi amerikkalaiselle imperiumille 8 Vahingonkorvausjuridiikka maksaa vaivan 10 Euroopan villi länsi - kuinka se valloitetaan? 12 Kaaos ja järjestys - Kiinan pitkä marssi modernisaatioon 14 Kiinassa pidetään lihasta 16 Mitä kuuluu, maailma? 18 Pykälän vuosijuhlat - Jotakin vanhaa ja jotakin uutta 19 Bonus Pater Familias 20 Experto Credite 22 Vuoden opettaja 2000: Johanna Niemi-Kiesiläinen 24 Studia Juridica 2000:ssa puhuttiin yksityisyyden suojasta 26 Ready,, willing and able 28 Lakimieselämää keväisessä Cambridgessa 30 Vuosi maissipellossa 31 Oikeudesta viihdettä 32 Koiravahti Julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajiensa henkilökohtaisia mielipiteitä. CARNÉT-SHOP Kämp Galleria, 2.krs Avoinna ma-pe 10-19, la MM

4 Common law -järjestelmän mysteeri Veijo Heiskanen Olemme oppineet oikeus- vertailun oppikirjoista, että mannermainen romaanis-germaaninen siviilioikeus- järjestelmä ( (civil law) ja anglo-amerikkalainen common law-järjestelmä ovat eri oikeusjärjestelmiä. Onko tällä oppikirjoista opitulla erottelulla edelleen merkitystä tänä globalisaation aika- kautena, jossa myös oikeus on globalisoitumassa? Oikeu- dellisten palvelujen kauppaa (trade in legal services) ) ollaan vapauttamassa niin Maail- man kauppajärjestön WTO:n kuin Euroopan Unioninkin piirissä. Amerikkalaiset asianajotoimistot ovat jo rantautuneet Eurooppaan ja ovat valtaamassa markkinat mm. lukratiivisen kansainvälisen kaupallisen välimiesmenettelyn alalla, jossa juri- disten palvelujen kauppa on jo perinteisesti ollut vapaata. Oikeusjärjestelmien filoso- fiat Oma taustani on kansainvälisessä oikeudessa, jossa civil law- ja common law-järjestelmien välisellä erottelulla on aina ollut vähemmän merkitystä kuin kansallisessa oikeudessa. Kontinentaalisen ja common law-pohjaisen koulutuksen saaneet kansainväliset juristit ovat joutuneet elämään jos eivät suorastaan sulassa sovussa niin ainakin toisiaan kohtuullisesti sietäen. Seurauksena on ollut mukavuusavioliitto, jonka ennakkotapausarvo on kuitenkin jäänyt vähäiseksi kansainvälisen oikeuden traditionaalisesti marginaalisen akateemisen ja ammatillisen roolinkin takia. Oma tutkimukseen ja omakohtaiseen pohdiskeluun pohjautuva käsitykseni on, että civil law- ja common law-järjestelmien erot palautuvat viime kädessä erilaisiin historiallisiin kokemuksiin ja niitä heijasteleviin poliittis- ja yhteiskuntafilosofisiin näkemyseroihin. Pohjimmiltaan kysymys on poikkeavasta käsityksestä suhteessa siihen, kuinka toisaalta valtion tai hallituksen ja toisaalta kansalaisyhteiskunnan tai kansalaisten välinen suhde olisi järjestettävä, ja mihin oletuksiin perustuen järjestely olisi toteutettava. Karkeasti sanottuna civil law-järjestelmässä tämä järjestely perustuu sille oletukselle, että valtion ja erityisesti oikeusvaltion roolina on toteuttaa kansanvaltaa ja kansansuvereniteettia valtion ensisijaisena tehtävänä on panna uskollisesti ja pätevästi täytäntöön kansan säätämät lait. Lakeja noudattava oikeusvaltio nousee tässä konseptissa poliittiseksi ideaaliksi ja taloudellisyhteiskunnallisen vakauden, edistyksen ja sivistyksen välineeksi. Juristin näkökulmasta tämä merkitsee, että oikeudellisesti auktoritatiivinen materiaali löytyy erityisesti lainsäädännöstä, jonka systematisointiin ja tulkintaan hänen tulee keskittyä. Common law-järjestelmä perustuu lähes vastakkaiselle oletukselle. Hallitus (government) on periaatteessa pahasta, taipuvainen väärinkäytöksiin ja toimivaltansa ylittämiseen: mitä pienempi hallitus on, sitä parempi. Tässä liberaalissa konseptissa oikeuden ensisijaisena tehtävänä on turvata kansalaisten vapauspiiri suhteessa julkiseen valtaan. Koska tämä vapauspiiri käsittää niin poliittiset kuin taloudelliset perusoikeudet ja vapaudet, se samalla vahvistaa markkinatalouden ja vapaan yrittäjyyden roolin yhteiskunta- ja talousjärjestelmän positiivisena perustana. Perustuslailla, lakien perustuslainmukaisuuden jälkikäteisellä kontrollilla ja yhteiskuntaan pikemminkin kuin valtioon nojautuvalla ja sitä palvelevalla tuomioistuinlaitoksella on järjestelmässä keskeinen asema. Tuomioistuimet ovat kansalaisten turva julkisen vallan väärinkäytöksiä vastaan. Juristin näkökulmasta tämä merkitsee sitä, että oikeudellisesti auktoritatiivinen materiaali löytyy viime kädessä tuomioistuinratkaisuista pikemmin kuin hallituksen antamista oikeusohjeista. 4 MM

5 Globalisaatio ja oikeus- kulttuuri Nämä filosofiset erot järjestelmien perusteissa ovat tietysti yleistyksiä eikä puhdasta civil law- tai common law -järjestelmää ole eikä voi olla käytännössä olemassa. Olemassa olevat järjestelmät ovat aina molempia ideaaleja enemmän tai vähemmän heijastelevia kombinaatioita. Mutta tosiasiaksi jää, että lähtökohtaisina oletuksina järjestelmät ovat toisensa poissulkevia: oikeusjärjestelmää, joka pyrkisi yhteensovittamaan molemmat näkemykset tasapuolisesti ja samanaikaisesti, ei voi olla olemassa. Toisaalta eroja ei nykyisissä globalisoituvan oikeuden oloissa pidä myöskään ylikorostaa. Globalisoitumisen seurauksena on kehittymässä uusi kosmopoliittinen ammattilaiskulttuuri, jossa oikeusjärjestelmien välisillä eroilla on yhä vähemmän merkitystä. Niin valtion rooli yhteiskunnallisten ja taloudellisten ilmiöiden sääntelijänä kuin myös kansallisten tuomioistuinten rooli perustuslainturvan takaajana on radikaalisti suhteellistunut ja edelleen suhteellistumassa. Ylikansallisella suoralla ja itsesääntelyllä kuin myös ylikansallisilla ihmisoikeusjärjestelmillä on yhä keskeisempi rooli niin oikeudellisten palvelujen tarjoajien (eli lakimiesten) kuin myös näiden palvelujen käyttäjien näkökulmasta. Näissä globalisoituvissa oloissa vetoaminen oikeusjärjestelmien eroihin oikeudellista asiantuntemusta ja ammatillista kompetenssia arvioitaessa herättää helposti epäilyn, että kysymyksessä on ammatillisesta protektionismista, jolla pyritään suojautumaan ulkoa uhkaavalta kilpailulta, pikemminkin kuin pyrkimyksestä taata oikeudellisten palvelujen taso tai palvelun tarjoajien kompetenssi. Historiallisen taustansa ja siihen nojautuvan koulutustraditionsa ansiosta common law-järjestelmässä koulutetuilla juristeilla on selvä kilpailuetu eurooppalaisiin nähden erityisesti litigoinnin alalla. Koko common law -järjestelmän oikeuskulttuuri rakentuu litigointia silmällä pitäen ja sitä pitää pääasiallisesti silmällä myös koulutus. Vaikka absoluuttisia eroja ei kannata tehdä, eurooppalainen siviilioikeusorientoitunut koulutus keskittyy enemmän lakitekstien systematisointiin ja analyysiin kuin erityisesti litigoinnissa tarvittavien ammatillisten metodien ja tekniikoiden opetukseen. Oikeustiede vs. juridiikka Euroopassa oikeutta lähestytään ensijaisesti yhteiskuntatieteenä, jossa pyrkimys integroida muiden tieteenalojen tieto oikeudelliseen käsitteenmuodostus- ja sääntelyprosessiin on tärkeämpää kuin käytännön ammattitaidot. Eurooppalainen oikeustieteellinen koulutus tuottaa parhaimmillaan sofistikoituneita sääntelyasiantuntijoita, legal policy -eksperttejä, joiden asiantuntemus koostuu teknisestä ja poikkitieteellisestä tietotaidosta, kyvystä tuottaa läpinäkyvää, tehokasta ja ennakoitavasti soveltuvaa sääntelyä. Ehkä juuri tässä sääntely- ja tulkintatekniikoiden perfektoinnissa on eurooppalaisten juristien komparatiivinen etu tietotaidossa estää tai ainakin minimoida yhteiskunnallis-taloudellisten prosessien kriisiytymisriski. Ironista tosin on, että pitkälti juuri globalisaatioon liittyvän Washington konsensus-tyyppisen taloudellisen liberalisoinnin seurauksena hyvinvointivaltiollinen oikeudellinen sääntely on tällä hetkellä varsin huonossa huudossa Atlantin molemmin puolin. Tosin deregulaatioonkin tarvitaan sääntelyä lakeja jotka purkavat aiempia lakeja. Mutta ei ole epäilystä myöskään siitä, etteikö Euroopassa tarvittaisi myös kansainvälisen tason litigantteja oikeudellisia riitoja ei aina voida käytännössä välttää, ei varsinkaan anglo-amerikkalaisten kanssa asioitaessa. Ehkä meidän olisi pyrittävä tähän tavoitteseen, oman järjestelmämme radikaalin rukkaamisen sijasta, lähettämällä nuoria juristejamme jatkokoulutukseen Yhdysvaltoihin ja muihin common law-maihin, joissa nämä ammatilliset taidot ovat parhaiten hankittavissa, ja joissa oikeus nähdään enemmän juridiikkana, ammatillisena know-how na tai osaamisena, kuin sääntelytieteenä. Ehkä tässä olisi tilaus erikoistumiseen perustuvalle vaihdannalle. Mutta olipa koulutusstrategiamme mikä tahansa, on selvää, ettemme voi paeta sitä tosiasiaa, että myös oikeudelliset palvelut ja niiden kauppa ovat vapautumassa niitä perinteisesti rajoittaneista kansallisista säännöistä. Meidän on valmistauduttava kilpailuun pelottavan vastustajan kanssa. Tässä tilanteessa meidän on pyrittävä identifioimaan vahvuutemme, ja ohjaamaan resursseja aloille, jossa vahvuuksiemme on todettu olevan. Halusimme sitä tai emme, edes oikeustiedettä tai juridiikkaa ei voida enää pitää kansainväliseltä kilpailulta suojattuna lintukotona. Kirjoittaja on Kansainvälisen talousoikeuden instituutin Kattin johtaja. Hän on väitellyt oikeustieteen tohtoriksi Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa. 5 MM

6 Preludi amerikkalaiselle imperiumille Rami Salonen Amerikan Yhdysvallat on viimeisten vuosikymmenten aikana lähettänyt poikansa useasti sotatantereelle taiste- lemaan eripuolille maailmaa. Suuri, ylevä päämäärä on ollut turvata demokratia ja vapaus. Usein kuitenkin lukui- siin kriiseihin sotkeutuminen on liittynyt sisäpoliittisiin tavoitteisiin, kaupallisten etujen turvaamiseen ja amerikkalaisen hegemonian ylläpi- toon. Kuka määrää rajat USA:n voimankäytölle vai pyhittääkö tarkoitus keinot? Yksin kukkulan kuninkaana Rautaisen esiripun sulkeutuessa toisen maailmansodan jälkeen alkoi suurvaltojen armoton kilpailu maailmanherruudesta. Eritoten sotilaalliseen varusteluun uhrattiin voimavaroja. Ajoittain kriisipesäkkeet, kuten Korea, Vietnam ja Kuuba, hehkuivat tulipunaisena kylmällä aikakaudella. Kommunismin romahdettua voiton kamppailussa lunasti Amerikka. Näin se oli ainoa todellinen maailmanherra. Turhaan olettiin tykkien piippujen kukkivan sateenkaaren väreissä ja rauhan aikakauden alkavan. Todellisuus oli karu: sotilaallinen varautuminen jatkui, Natoa ei lakkautettu ja poliittiset dogmit eivät muuttuneet. Hartaasti rakennettua järjestelmää ruvettiin käyttämään toisiin tarkoituksiin, kun pitkään pinnanalla muhineet kansallisuuskaunat äityivät vihanpidoksi esimerkiksi Jugoslaviassa. Lisäksi sotilaskoneistoa tarvittiin USA:n uuskolonialistisen politiikan pönkittämiseen. Erona aikaisemmalle oli tasapainottavan elementin puuttuminen vastalauseiden myrskyt olivat hyttysen ininää suurvallan korville. Yhdistyneillä Kansakunnilla on ollut merkittävä rooli kansainvälisten rauhanturvaoperaatioiden järjestäjänä. Koko massiivisen koneiston päätöksenteko tiivistyy turvallisuusneuvostoon, jossa jokaisella pysyvällä jäsenellä on veto-oikeus. Näin on pyritty, varsinkin kylmän sodan aikaan, takaamaan tietynlainen konsensus ja välttämään erimielisyyksien johtamisen hallitsemattomaan voimankäyttöön ydinasevaltioiden välillä. Nykyisessä tilanteessa on turvallisuusneuvoston merkitys alati vähentynyt. Uusimmassa tapauksessa Kosovossa Nato ei vienyt sotilaallista väliintuloaan neuvoston käsiteltäväksi lainkaan. Esimerkiksi Somaliassa YK:n antamaa ympäripyöreää mandaattia pidettiin kilpenä, jonka taakse pystyi tarvittaessa piiloutumaan. Ironista on, että suuren valtikan heiluttajan velkasaldo YK:lle oli tammikuun lopussa yli puoli miljardia dollaria. Kosovon ilmakampanja Kosovon kriisi, jota voitaneen pitää Bosnian sodan jatkeena, kyseenalaisti selvimmin suurvallan roolin ihmisoikeuksien airuena. Umpikujaan ajautunut Kosovon tilanne kyti pitkään ennen kuin se roihahti lopullisesti Racakin joukkomurhan toimiessa sopivana sytykkeenä. Rambouillet n neuvotteluissa asetetut kovat vaateet ja kireä aikataulu viittasivat haluttomuuteen päästä rauhanomaiseen ratkaisuun. Retoriikka ontui ohjusten ilosanoman pauhaessa, sillä Nato kiisti käyvänsä sotaa ja muutteli tavoitteitaan pommitusten edetessä. Samaan aikaan Itä- Timorin tapahtumat ja Turkin kurdivainot ei siivittänyt sankaritekoihin. Ilmaiskujen tärkein motiivi oli etnisten puhdistusten lopettaminen, mutta pommittamisen alettua albaanien olot kävivät entistä tukalammiksi. Kosovon sota osoitti Naton olevan sama kuin USA. Pommitusten aikana kohteiden tiedustelusta, strate- 6 MM

7 gisesta ja politiisesta päätöksenteosta sekä iskujen suorittamisesta vastasi Yhdysvallat. Muilta sotilasliiton jäseniltä ei löytynyt riittävän modernia kalustoa ja ammattitaitoista väkeä operaation toteuttamiseen. Sitä paitsi taas kerran USA pääsi testaamaan uusia sotilasvälineitä, kuten ohjuksia, käytännön taistelutilanteessa. Vähiten maailmanpoliisin tekoihin on kiinnitetty huomiota Etelä- ja Väli-Amerikkaan kohdistuneitten interventioitten kohdalla. Latinalaista Amerikkaa on pidetty lähes USA:n sisäisenä osana, jonka tapahtumiin ulkopuolisten ei pidä puuttuman. Suurvalta on kunnostautunut aseviennin saralla sekä tukenut vuoroin kapinallisia, vuoroin valtaapitäviä. Ainoa kivulias piikki sen lihassa on ollut itsepintainen Kuuba. Mahdollista operaation käynnistämistä ovat edeltäneet tarkat sisäpoliittiset arviot ja gallupkyselyt, esimerkiksi lähestyvät kongressi- tai presidentinvaalit ovat vaatineet juuri oikeanlaista reagointia. Amerikkalainen ei halua poikaansa takaisin sinkkiarkussa, ellei kyse ole oman maan vapauden ja itsenäisyyden turvaamisesta. Mustan kullan kimallus Yhdysvallat on sangen omavarainen maa. Yhteiskunnan heikko kohta on öljy, joka on polttoaineen lisäksi tärkeä raaka-aine teollisuudelle. Musta kulta onkin innoittanut puuttumaan Lähi-idän kohtaloihin kovalla kädellä. Esimerkiksi Saddam Hussein nostettiin aikoinaan valtaan USA:n tukemana. Luultavasti amerikkalaiset sotilaat eivät olisi myöskään taistelleet aavikon paahteessa Kuwaitissa, jollei maaöljy olisi niin merkittävä luonnonvara. Yhdysvaltojen tavoitteena on pitää suuret öljyntuottajamaat eripuraisina, jottei OPEC pystyisi riitaisuuksien tähden muodostamaan hintakartellia ja vaikuttamaan myyntimääriin. On epäselvää, mihin USA:n rooli maailmanpoliisina on tulevaisuudessa johtamassa. Maan puolustusbudjetti heijastaa halua jatkaa entiseen malliin. Esimerkiksi Tähtien sota, kunnianhimoinen avaruuspuolustushanke rajoitetun torjuntaohjussuojan luomiseksi, nielisi seuraavien viidentoista vuoden aikana vähintään 60 miljardia dollaria. Siperian karhu on herännyt talviunestaan Putinin määrätietoiseen komentoon. Venäjän duuma hyväksyi hiljattain uuden sotilasdoktriinin, joka varaa oikeuden käyttää ydinasetta ensi-iskuna. Tämä mahdollisuus on tarkoituksellisen epäselvästi rajattu vain tilanteeseen, jossa valtion olemassaolo on vaarassa. Duuma päätti myös hyväksyä ydinkoekieltosopimuksen, jota Yhdysvallat ei ole rafitioinut. Suomen ja Euroopan turvallisuuden kannalta on tärkeää, ettei voimakasta vastakkainasettelua synny ja varustelukierre käynnisty uudestaan. Kehän päässä voi häämöttää voimainkoetus, jossa pienet jäävät auttamatta suurten tallaamiksi. 7 MM

8 Vahingonkorvausjuridiikka maksaa vaivan Janne Nyman Jäsenlehtemme tämänkertaisen numeron teemaan liit- tyen olen tässä tarkastellut hieman amerikkalaista vahingonkorvausoikeutta. Kirjoi- tus tarjoaa asian lisäksi myös viihdettä artikkelin loppuun sijoittuvien käytännön esi- merkkien muodossa. Viihdykkeen lisäksi tämä artikke- li toivottavasti myös antaa hieman ajattelemisen aihetta ja ehkäpä myös nostaa kunnioitusta meikäläistä järjestelmää kohtaan. Olen artikkelissani verrannut toisiinsa Yh- dysvaltoja ja Suomea, mutta sama pätee soveltuvin osin melko pitkälti myös vertai- luun Yhdysvaltojen ja jonkin muun romaanis-germaani- seen oikeusjärjestykseen kuuluvan eurooppalaisen valtion välillä. Korvauksia määrätään rangaistusluonteisesti Kuten kaikki varmasti tietävät, suomalainen vahingonkorvausoikeus rakentuu perusteiltaan ns. täyden korvauksen periaatteelle, joka kiteytettynä merkitsee sitä, että vahingon kärsinyt tulisi vahingonkorvauksella saattaa samaan asemaan jossa hän oli tai olisi ollut ilman vahinkotapahtumaa. Amerikkalainen järjestelmä on sen sijaan luonteeltaan punitiivinen. Vahingonkorvauksia määrätään rangaistusluonteisesti, ja näin ollen useissa tapauksissa on vahingon kärsinyt kantaja rikastunut huomattavasti saamallaan vahingonkorvauksella. Käsitykseni mukaan korvausperusteet voivat vaihdella tapauskohtaisesti, ja toisinaan vastaajan ollessa suuryritys on korvauksia tuomittu esimerkiksi tiettynä prosenttiosuutena yrityksen päivittäisestä kassavirrasta. Yhdysvalloissa nostetaan kanteita huomattavasti Suomea herkemmin. Oikeudenkäynti koetaan Suomessa yleisesti ottaen hyvin kielteisenä kokemuksena, oli kysymyksessä sitten rikos- tai siviiliprosessi. Amerikkalaisen ajattelutavan mukaan taas jokaisen kansalaisen oikeus on his day in court. Kynnys kanteen nostamiseen on hyvin alhainen ja itse asiassa ihmisiä kannustetaan oikeudenkäynteihin asianajotoimistojen näyttävillä mainoksilla. Yhdysvalloissa nostetaan miljoonia kanteita joka vuosi, ja nämä maksavat vuosittain yhteensä yli 150 miljardia dollaria. Ero suhtautumisessa käräjöimiseen Yhdysvaltojen ja esimerkiksi Suomen välillä on kuin yöllä ja päivällä. Vapaus tehdä tyhmyyksiä Luonnollisesti myös kansakuntien välillä on eroja. Vahingonkorvausoikeutta ajatellen on Suomessa vallassa ns. normaalihuolellisuuden käsite. Sen sijan the land of the free and the home of the brave korostaa yksilön vapautta. Sananvapaus, mielipiteen vapaus, valinnanvapaus. Tämä näyttää sisältävän myös vapauden tehdä tyhmyyksiä, sillä ajattelutapaan kuuluu, että kansalainen voi toimia haluamallaan tavalla, kunhan ei riko yhteiskunnan sääntöjä. Mihin tämä kaikki johtaa? Varmasti jokainen on kuullut tarinan mummosta, joka kuivasi kissansa mikroaaltouunissa, koska uunin käyttöohjeissa ei lukenut, että uunia ei saa käyttää tähän tarkoitukseen. Urbaanit kaupunkilegendat sikseen, mutta nykyisessä tilanteessa suuryritykset ovat pyrkineet sanoutumaan irti kaikesta mahdollisesta vastuusta. Tämän vuoksi amerikkalaisten tuotteiden käyttöohjeissa tai tuotteissa olevissa tarroissa on melko spesifejä varoituksia. Muutama esimerkki: Älä käytä tuotetta nukkuessasi (hiustenkuivaaja), älä silitä vaatteita, kun ne ovat ylläsi (silitysrauta), viitta ei mahdollista käyttäjänsä lentämistä (lapsille tarkoitettu Batman-asu). 8 MM

9 Meilläpäin useimmat ymmärtävät ilman nimenomaista varoituskylttiäkin olla kuivaamatta tukkaansa kylvyssä. Amerikkalainen vahingonkorvausjärjestelmä sekä liipasinherkkyys kanteiden nostamiseen ovat yhdessä poikineet ikäviä ongelmia. Yhdysvalloissa on yli asianajajaa, jotka ovat erikoistuneet ainoastaan henkilövahinkoihin perustuviin vahingonkorvausjuttuihin. Tarinat ambulansseja jahtaavista personal injury lawyereista eivät ole täysin tuulesta temmattuja, sillä usein avustajan ja päämiehen väliseen sopimukseen kuuluu, että avustajan palkkiona on tietty prosenttiosuus (esim. 40%) päämiehelle tuomittavista korvauksista. Valamiesjärjestelmälle perustuva oikeusjärjestelmä ja seikka, että oikeudenkäynnin sijaan jutut päättyvät hyvin usein sovintoon on aiheuttanut sen, että kanteita nostetaan helposti niin yrityksiä kuin yksityisiäkin vastaan rikastumisen toivossa. Hämmästyttävän usein absurdeimmatkin kanteet ratkaistaan kantajan hyväksi tai päättyvät muhkeaan sovittelukorvaukseen. Ja vaikka kanne hylättäisiinkin, on ajan ja rahan hukka uskomatonta. Eräs san fransciscolainen nainen nosti 18 vuoden aikana yli 30 tyhjänpäiväistä kannetta, joihin sisältyi mm. kanne Californian Bar Associationia vastaan koskien psyykkistä stressiä, jonka hän koki reputettuaan bar examin kahdesti. Koska amerikkalaiset tuomioistuimet näyttävät ottavan tutkittavakseen myös ilmeisen selvästi perusteettomia kanteita ja koska oikeudenkäynnit ovat hyvin kalliita, on kyseinen nainen voittanut yli puolet jutuistaan sovintomenettelyssä. Citizens Against Lawsuit Abuse Kaliforniassa on perustettu aatteellinen yhdistys nimeltä C.A.L.A. (Citizens Against Lawsuit Abuse) vastustamaan perusteettomia kanteita, joista järjestö käyttää nimitystä lawsuit abuse. Järjestö pystyy vaikuttamaan asioihin lähinnä tiedotuksen kautta ja erilaisia sidosryhmiä lobbaamalla. On kuitenkin ilmeistä, että tämä järjestö, jolla nykyisin on alajärjestöjä eri puolilla USA:ta, on onnistunut herättämään keskustelua ja ansaittua kritiikkiä järjestelmää kohtaan. Järjestön eräs teesi onkin osuva: There is nothing that is civil, and little that is just, about America s civil justice system. Lopuksi pääsemmekin kirjoitukseni viihdyttävään osaan. C.A.L.A. kerää aktiivisesti arkistoihinsa oikeustapauksia, jotka selkeästi kuuluvat kategoriaan lawsuit abuse. Olen kerännyt tähän muutamia mehevimpiä sattumia. Nämä ovat todellisia kanteita, jotka kaikki on otettu tutkittavaksi. Lukekaa ja nauttikaa tai kauhistelkaa. Only in America! Surffari haastoi toisen surffarin oikeuteen aaltonsa varastamisesta. Tämä kanne tosin lopulta hylättiin, koska oikeus ei pystynyt määrittelemään hintaa kärsimykselle, jonka surffari koki nähdessään jonkun muun surffaamassa hänelle tarkoitetulla aallolla. Nainen oli supermarketissa ostamassa tehosekoitinta. Hän päätti ottaa alimman laatikon neljän laatikon pinosta, joka oli ylähyllyllä. Kun hän veti alimman laatikon esille, loput laatikot kaatuivat hänen päälleen. Hän haastoi supermarketin oikeuteen sillä perusteella, että asiakkaita ei ollut varoitettu ylähyllyltä tavaroiden ottamisesta sekä koska laatikot oli pinottu niin korkeaan pinoon. Pastori vaimoineen haastoi opaskoirakoulun oikeuteen vaatien yhteensä dollaria vahingonkorvauksia, koska sokean miehen opaskoira oli astunut rouvan varpaille. Rouva vaati dollaria lääkärinkuluista sekä kivusta ja särystä, pastori puolestaan yhtä suurta korvaussummaa vaimonsa huolenpidon ja hoivan menettämisestä toipumisen ajaksi. Collegeopiskelija päätti pyllistää jollekulle opiskelija-asuntolan neljännessä kerroksessa sijaitsevan asuntonsa ikkunasta. Hän putosi ja loukkaantui. Hän haastoi yliopiston oikeuteen, koska häntä ei oltu varoitettu neljännessä kerroksessa asumisen vaaroista. Autolla ajava nainen törmäsi moottorikelkalla liikkuvaan mieheen, joka menehtyi. Paikalle tullut poliisi totesi miehen olleen syypää onnettomuuteen, koska oli kurvannut suoraan naisen eteen. Nainen haastoi tämän jälkeen miehen lesken oikeuteen ja vaati vahingonkorvauksia henkisistä kärsimyksistä, jotka hän koki joutuessaan näkemään miehen kuoleman. Vanki haastoi itsensä oikeuteen ja vaati itseltään dollaria vahingonkorvauksena sillä perusteella, että oli rikkonut omia perusoikeuksiaan tulemalla pidätetyksi. Koska hän vankina oli kuitenkin työtön ja varaton, hän pyysi velvoittamaan valtion maksamaan vahingonkorvaukset. Kanne hylättiin. Lähteenä 9 MM

10 Euroopan villi länsi - kuinka se valloitetaan? Markku Litola Kun te ensi kertaa tulitte meitä oli paljon ja teitä vähän; nyt teitä on paljon ja meidän joukkomme ovat käyneet harvoiksi, ja meistä on tullut köyhiä. - Intiaanipäällikkö Punainen Pilvi, 1870 Jos Euroopan asianajopalvelumarkkinat on uusi villi länsi, niin amerikkalaisen ratsuväen muodostavat 900,000 asianajajaa sekä Euroopassa sijaitsevat 177 amerikkalaista asianajotoimistoa. Amerikkalaisten juristien kasvavan virran myötä oikeus amerikkalaistuu. Common Law dominoi sopimus- ja kauppaoikeutta. Nyt Yhdysvaltain Asianajajayhdistys ABA haluaa räjäyttää padot; heidän sotahuutonaan on palveluiden vapaa liikkuvuus. Eurooppalaiset oikeustieteelliset tutkinnot ja maakohtaiset asianajajayhdistykset nähdään teknisinä kaupan esteinä. Samaan aikaan Yhdysvallat kiristää kelpoisuusvaatimuksia ulkomaalaisille juristeille, jatka haluavat työskennellä Yhdysvalloissa. Kaksinaamaisuutta? Ehkä. Teräksenlujaa politikointia? Aivan varmasti. Maihinnousu Eurooppaan Paluumatkalla Santa Marian ruuma pursuaa tyylistä ja mielikuvista: Nike. Madonna. Coke. MTV. Sly Stallone. CNN. Madonna. Pizza Hut. Michael Jordan. Tommy Hilfiger. Taco Bell. Madonna. Madonna. Madonna. Populaa- rikulttuuri on huumetta kansalle ja läpi koko 80-luvun kassakoneet kilkuttavat Yhdysvaltojen kansallishymniä. Kulttuurin ja talouden amerikkalaistumisella on läpitunkeva vaikutus koko yhteiskuntaan. Myös eurooppalainen oikeus amerikkalaistuu voimakkaasti etenkin kauppa- ja sopimusoikeudessa. 80-lukulainen ahneus valitsee liiketoiminnalliset sopimustyypit, jotka mahdollistavat parhaan tuloksen. Common Law:n kekseliäisyys uusien sopimustyyppien luomisessa ja niiden innokas omaksuminen liike-elämässä vetää vastahakoista roomalaisgermaanista järjestelmää perässään kuin sonnia teurasautoon ja 30-luvulla Yhdysvalloissa kehitetyt leasing, francising ja factoring omaksutaan eripuolilla Eurooppaa vasta sotien jälkeen. Lähestyttäessä 90-lukua amerikkalaistumisen kasvava nopeus aiheuttaa vauhtisokeutta lain kirjaimesta; sale and lease back menettelyn oikeudellinen tehottomuus on paukku, jota pitkän perinteen omaavat rahoituslaitokset eivät niele kakistelematta. Vaikka eurooppalaisilla yrityksillä on luovimisongelmia amerikkalaisten liiketapojen ja eurooppalaisen oikeuden ristiaallokossa, monikansallisille yhtiöille amerikkalaisuudesta on kehkeytynyt paha riippuvuus. Jos eurooppalaiset asianajotoimistot haluavat tehdä bisnestä heidän kanssaan, toimistojen on parempi oppia sama pikkutarkkuus ja läpikotainen oikeudellinen analyysi, joista syntyy amerikkalaistyylisiä puhelinluettelon paksuisia sopimuksia. Monikansallisten yhtiöiden saapuminen Euroopan kamaralle merkitsee uusia mahdollisuuksia myös amerikkalaisille asianajotoimistoille. Kun Citibank avaa toimistonsa Pariisiin, heidän New Yorkilainen asianajotoimistonsa Shearman & Sterling seuraa perässä. Muutto Eurooppaan merkitsee parantuneita kilpailuedellytyksiä eurooppalaisista asiakkaista. Kalpeanaamojen vuotaraaputin Amerikkalaisethan ovat aina olleet hyviä kauppamiehiä. Ennen ei sentään uskallettu myydä vuotaraaputtimia intiaaneille, mutta uudessa villissä lännessä amerikkalaiset asianajotoimistot myyvät palveluitaan niin kuin heillä olisi tiedollinen yksinoikeus eurooppalaisen oikeuden sisällöstä. Mitä suoraan markkinoitavissa olevaa lisäarvoa amerikkalaiset toimistot sitten voivat tarjota eurooppalaisille asiakkailleen? Laajentaessaan toimintaansa yli valtiorajojen asianajotoimistot jättävät jälkeensä tutun oikeusjärjestelmän ja paikalliset asiakassuhteet heidän tärkeimmät varantonsa. Tehtävä tuskin onnistuu pelkästään pudottamalla parisataa laskuvarjojuristia keskelle eurooppalaista pykäläviidakkoa ainoana oppaana Bürgerliches Gesetzbuch for Dummies ja Ivy League koulutus. Kuitenkin eurooppalaiset asiakkaat ar- 10 MM

11 vostavat amerikkalaisten toimistojen kansainvälisyyttä ja siihen erikoistuneita palveluita, joita paikalliset toimistot eivät pysty tarjoamaan. Eräs tällaisen kansainvälisen luonteen omaava asianajotoimisto White & Case mainostaakin, että our clients are involved in undertakings documented under four or five governing laws and of interests to as many taxing authorities. We move quickly, efficiently and with substantial knowledge of the differing terrains to complete deals and resolve complexities in many places and across numerous dimensions. Vaikka toiminnan sanotaankin olevan kansainvälistä, niin ainakin alussa sen tuottamiseen käytetään amerikkalaista työvoimaa. Esteet työvoiman liikkuvuudessa voivat muodostua esteeksi laajentumiselle. Vuotaraaputinten merkilli- set standardit Amerikkalaisia kummastuttaa vaatimus, että Euroopassa työskentelevällä asianajajalla tulisi olla sieltä hankittu koulutus. Helmikuussa 1998 hyväksytyssä direktiivissä annettiin eurooppalaiselle juristille mahdollisuus työskennellä missä tahansa EU-maassa, kunhan hän vain ilmaisee ammattinimikkeensä oikealla tavalla. ABA haluaisi, että myös amerikkalaiset pääsisivät osalliseksi tätä samaa käytäntöä. Osoittaisiko Eurooppalaisten kieltäytyminen tämän sallimisesta samanlaista itsekkyyttä kuin Amerikan intiaanit osoittivat buffaloiden puolesta? Amerikkalaisten mielestä niin buffalot kuin asianajajapalveluiden asiakkaat kuuluvat kaikille. Näyttää siltä, että Buffalo Bill pääsee temmeltämään myöskin Euroopan preerioille. Tästä pitää huolen sopimus palvelujen vapaasta liikkuvuudesta GATS, joka on juuri valmisteilla. Amerikkalaisilla on kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa GATS-sopimuksessa asetettavista ulkomaisten juristien kelpoisuusvaatimuksista. Heille kelpaisi joko em. direktiivin edustama käytäntö tai ulkomainen oikeuskonsultti -käytäntö, joka vallitsee tätä nykyä 23 amerikkalaisessa osavaltiossa. Ulkomainen oikeuskonsultti (foreign legal consultant) nimikkeellä toimimiseen riittäisi ulkomainen tutkinto, hyvä kansalaiskelpoisuus ja liitännäisjäsenyys asianajajaliittossa. Direktiivin edustama käytäntö antaisi täysimääräisen kelpoisuuden juristina toimimiseen, kun taas viimeksi mainittu asettaisi joitain rajoituksia kuten sen, että konsultti ei ole pätevä toimimaan tuomioistuimessa eikä neuvomaan perheoikeuden alaan kuuluvissa asioissa. Asian tekee hieman monimutkaiseksi se, ettei ABA itsekkään tunnu tietävän mitä se haluaa. ABA:n Transnational Legal Practice -komitea haluaa vapauttaa markkinat, mutta Legal Education and Admission to the Bar -osasto (LEAB) haluaa suojella omaa territoriaan. LL.M tutkinnon omaavilta ulkomaalaisilta haluttaisiin evätä mahdollisuus osallistua asianajajayhdistyksen asianajajatutkintokokeeseen. Em. komitean puheenjohtaja Do- nald Rivkin tarkentaa, että LEAB recently sent a letter to state licensing authorities which merely pointed out that [LEAB] does not certify LL.M programs in the way that it certifies J.D. programs. [LEAB] did not call for the tightening of requirements, and any such effort on the part of the [LEAB] would be vigorously opposed... Myös Atlannin tuolla puolella ollaan siis huolissaan ulkomaisten tutkintojen aiheuttamasta tutkintovaatimusstandardien rapautumisesta. Rapautumisen lisäksi pelonsekaista vapinaa Euroopassa aiheuttaa Amerikan tuliaisina mahdollisesti saatavat käske asianajajasi soittaa minun asianajajalleni kulttuuri ja korkeat vahingonkorvaukset. Odotettavissa voi olla outoja lintuja mökkisaunan edustalle. Vaaditaanko muskeliveneen repimistä verkoista miljoonia ja tuleeko vastuuvakuutuksesta Sampo-Leonian uusi menestystuote? 11 MM

12 Kaaos ja järjestys - Kiinan pitkä marssi modernisaatioon Samuli Seppänen Kiina on modernisoituva maailmanmahti, mutta sen kehitykseen vaikuttavat his- torialliset muutosvoimat. Suuruudenhullu Qin-keisari ja takapajuinen nomadi- heimo ovat yhä vastuussa maailman rauhasta. Shanghain Kansan aukiolla moni länsimaalainen tulee uskoon. Jättimäinen tori on pengerretty viihtyisäksi puistikoksi. Aukiota ympäröi pilvenpiirtäjien lauma. Kattohuoneistojen ravintoloissa voi kuluttaa illassa suomalaisjuristin kuukausipalkan. Torin laidalla Shanghain museo pröystäilee Kiinan 5000 vuotta vanhalla historialla. Kapitalismin ja kulttuurin loiston ylle nousee kuitenkin paraatipaikalla sijaitseva synkkä hallintorakennus, joka puolustaa uhmakkaasti valtakunnan järjestystä. Muutoksen voimat Hallintopalatsi kuvastaa kiinalaisten ikiaikaista pelkoa suuresta kaaoksesta, da luanista. Ensimmäisen kerran kaaoksen taltutti Qin-dynastia vuonna 221 ekr., jolloin koko Kiina yhdistettiin keisarikunnaksi. Dynastian luoja otti pöyhkeyksissään arvonimekseen aiemmin vain jumalista käytetyn nimityksen Shi huangdi ja uhosi perheensä hallitsevan Kiinaa vähintään kymmenen tuhatta sukupolvea. Dynastia jäi kuitenkin huomattavasti vaatimattomammaksi, kun ensimmäisen keisarin seuraaja nimeltään Toinen keisari - kukistui vain neljä vuotta valtaan astumisensa jälkeen. Suuruudenhullu Shi huang-di jätti 6000 terrakottasoturin lisäksi maahan keisarinvallan perinteen: hänestä jatkuu itsevaltiaiden ketju aina Mao Zedongiin asti. Keisarikunnan modernit instituutiot syntyivät Mingdynastian aikana ( ) ja vakiintuivat konservatiivisen Qing-dynastian kuluessa ( ). Qing-dynastia oli vieraiden valloittajien, mantsujen, pakkovaltaa. Turvatakseen asemansa mantsut säätivät konfutselaisuudesta valtionideologian. Konfutse oli jo Shang-dynastian aikana 500- luvulla ekr. kaivannut paluuta perusarvoihin. Konfutselaisuus pyrki löytämään käsitteiden puhtaimman merkityssisällön ja toimimaan siten, että tämä sisältö myös toteutuisi. Sanonnan mukaan keisari oli keisari ja alamainen alamainen. Qing-dynastia tuotti myös näihin päiviin asti säilyneen jännitteen keskusvallan ja kansalaisten välille. Kiinalaiset suostuivat Qing-dynastian aikana yhteistoimintaan mantsujen kanssa, mutta pinnan alla kukoisti kielletty oppositioliike luvulla Kiina joutui lännen barbaarivaltioiden nöyryyttämäksi. Ulkomaalaiset hyökkäykset käynnistivät nationalistisen vastareaktion, joka lopulta johti keisarinvallan tuhoon. Nationalismi on nyky-kiinan yksi merkittävimmistä muutosvoimista. Mao Zedongista markkina- talouteen Qing-dynastian tuhon jälkeen Kiina ajautui kaaokseen, joka jatkui vielä 1949 perustetun Kansantasavallan aikanakin. Maolaisuuden perusidea oli nimittäin yhteiskunnan pitäminen kuohunnan tilassa massakampanjoiden avulla. Vanhempi sukupolvi hahmottaa menneisyytensä tänäkin päivänä kampanjoiden mukaan. Kysymys siitä missä vanhus asui suuren harppauksen aikaan tuottaa paljon todennäköisemmin oikean vastauksen kuin pelkän vuosiluvun mainitseminen. Suurin ja tuhoisin kampanja oli tietenkin Maon valtapoliittisista syistä vuonna 1966 käynnistämä kulttuurivallankumous, jolloin kansantasavalta luisui tosiasiassa sisällissotaan. Järjestys maahan saatiin vasta Maon kuoltua Kommunistisen kansanpuolueen 11. kongressi päätti neljäs- 12 MM

13 tä modernisaatiosta, joiden avulla Kiinasta tuli tehdä nykyaikainen valtio. Modernisaatiosuunnitelmat merkitsivät kommunismista luopumista. Muutosten keulakuvan, Deng Xiaopingin mukaan kissan värillä ei ollut väliä, kunhan se pyydysti hiiriä. Hallittu markkinatalouspolitiikka tuottikin tulosta: Kiina kaksinkertaisti bruttokansatuotteensa nopeammin kuin yksikään teollistuva valtio modernisaation historiassa. Tiananmen ja da luan Toiveet Kansantasavallan demokratisoitumisesta murskattiin kuitenkin Tiananmenin aukiolla kesäkuussa Mielenosoitusten taustalla oli Kiinassa pitkään maan alla vaikuttanut isänmaallis-demokraattinen opiskelijaliike. Kuolleen johtajan Hu Yao- bangin muistokulkueet kasvoivat spontaanisti demokratiavaatimuksiksi. Hetken ajan näytti siltä kuin Kansantasavalta olisi seurannut Itä- Euroopan kommunistivaltioita hautaan: Pekingissä osoitti mieltään yli miljoona työläistä ja tuotanto kaupungin tehtaissa oli pysähtynyt. Myös armeijan yksiköitä liittyi demokratialiikkeeseen. Kiinan poliittinen todellisuus oli kuitenkin rakenteellisesti toinen kuin eurooppalaisten sosialistimaiden. Kesäkuun 4. päivänä 1989 hallitus määräsi sille uskolliset joukot valtaamaan pääkaupungin väkivalloin. Kiinan kansanarmeija murhasi arviolta 3000 siviiliä rynnäkköä seuranneissa levottomuuksissa. Jälleen kerran Kiina oli vaarassa ajautua kaaokseen. Mellakat saivat jopa tragikoomisia piirteitä: 27. armeijakunnan panssaridivisioona ajoi vahingossa 38. armeijakunnan sotilaiden päälle. Eräs maaseudulta tullut kolonna taas eksyi hienostoalueelle ja teurasti vahingossa osan korkeimman oikeuden jäsenten perheistä. Demokratialiikkeen nujertaminen osoitti, etteivät länsimaalaiset käsitykset markkinatalouden ja poliittisen vapauden yhteydestä päteneet Kiinassa. Luvassa maanjäristyksiä Tiananmenin jälkeen Kiina on ollut vakaalla matkalla kohti kapitalismia. Naton pommiisku Kiinan Belgradin suurlähetystöön 1999 toi kuitenkin jälleen pintaan maassa vaikuttavat muutosvirrat. Hallituksen alkuun lietsomista mielenosoituksista kasvoi nopeasti aitoja mielipiteen ilmaisuja. Levottomuudet läpäisivät kansan hämmästyttävän perinpohjaisesti - kyse oli jo Qingdynastian aikaan syntyneestä hiljaisen opposition mallista. Länsimaailma havaitsi, ettei myöskään nationalismi ollut hävinnyt Kiinasta. Keskusvalta taas osoitti jälleen halunsa ja kykynsä kontrolloida kiinalais- Punatähti Kiinan yllä ten poliittista toimintaa: kun mellakat alkoivat uhata ulkomaalaisten turvallisuutta ja siten Kiinan kauppasuhteita, hallitus komensi mielenosoittajat takaisin töidensä ääreen. Kiinan modernisaatio on synnyttänyt maahan valtavat varallisuuserot ja korruptioongelmat. Talouskehityksen alku on ollut nopeaa, mutta perustuotannon käynnistyttyä se on hidastunut. Elintaso ei siten välttämättä tule jakaantumaan laajoille kansankerroksille. Länsimaat voivatkin pian olla hämmästyttävän tilanteen edessä, kun kiinalaiset vaativat lisää sosialismia demokratian sijaan. Toisaalta ihmisoikeusjärjestöjen toiveet saattavat täyttyä, mikäli valtaa pitävät ymmärtävät hyötyvänsä enemmän demokratian sanahelinästä kuin sosialismin epämuodikkaasta kaavusta. Kiinan historia osoittaa kuitenkin sen, ettei maata pidä arvioida länsimaalaisten käsitteiden valossa - nationalismi, hiljainen oppositio ja autoritaarinen perinne tekevät muutoksista yllättäviä ja väkivaltaisia. 13 MM

14 Kiinassa pidetään lihasta Ville Niiranen Kiinassa pidetään lihasta, joka liikkuu. Silmät, pää ja jalat ovat siis kaikki herkkuja. Ei puhuta kanankoivista tai kanan rintafileistä, vaan kanan varpaista ja jaloista. Kulttuurit ovat sulassa sovussa: länsimaalainen valitsee kanasta rehevän rintapalan ja kiinalainen jalat tai pään. Kuinka onnellinen eräs kiinalainen olikaan, kun sai syödä pekingin-ankan pään molemmat puoliskot. Aivoja syömällä saa lisää viisautta. Silmien syöminen parantaa näköä (vinkki kaikille, joiden näkö on kirjaston hämyssä heikentynyt). Puikoilla syöminen on tavattoman näppärää. Tovin jälkeen haarukalla ja veitsellä syöminen tuntuu tavattoman kömpelöltä. Kiinassa nauretaan kaikelle. Naurua ei ole annettu yksin ilon tunteen käyttöön. Nauru ilmaisee hämmennystä, pelkoa, iloa ja muita tunnereaktioita. Salaisuus on siinä, että jokaisella on erilainen naurunsa ilmaisemaan eri tuntemuksia. Vaatii lähempää tutustumista ihmiseen, jotta oppii erottamaan nämä naurut toisistaan. Länsimainen korva ei ole harjaantunut siihen. Liikennekulttuuriin kuuluu tööttäily ja änkeäminen. Yleensäkin missään ei kuulu jonottaa. Se on oikeassa, joka ehtii ensin. Kaikki tungeksivat, mutta ei varsinaisesti tönitä. Hulluilla päivillä tönitään. Kiinalaisessa tavaratalossa tungeksitaan. Pekingissä taksipalvelut on järjestetty mallikkaasti: koosta ja mukavuudesta riippuen taksit on hinnoiteltu eri luokkiin. Clion kokoiset punaiset taksit ovat halvimpia. Niillä on usein yksi pyörä jo taksien hautausmaalla, mutta niillä pääsee paikasta toiseen. Suomessa voitaisiin ottaa opiksi. Niistäminen on joidenkin mielestä epäkohteliasta. Rään karistelu kurkusta ja tämän seremonian huipentuminen ilmalentoon, joka loppuu ravintolan lattiaan on sopivaa käytöstä tai siitä ei juuri valiteta. Kello seitsemäksi puistoon. Aamujumppa alkaa. Joka aamu kuudesta alkaen on puistoissa vilskettä. Pekingin keskustan Tiantan-puistossa on liikkeellä Taiji-ryhmiä, pakittajia, sulkapallon pelaajia, tanssijoita ja puista energiaa ottavia kaupunkilaisia. Pakittajiksi nimitän niitä, jotka kävelemällä takaperin joka aamu saavat samalla omaa elinaikaansa takaisin. Taivaan temppeliin johtavalla suoralla niitä on erityisen paljon. Pahalta tilanne näytti, kun ryhmä tanskalaisia sokeita turisteja asteli samaa väylää ja pakittajat peruuttelivat taaksensa näkemättä. Puusta voi ottaa energiaa monella tapaa: useat hierovat itseään karhujen tapaan puita vasten, toiset roikkuvat puissa tai muuten vain viettävät aikaa niiden läheisyydessä. Jokaisel- la on oma tietty puunsa ja tietyt päivittäiset rituaalinsa. Eräskin pyörätuoleileva pappara oli päässyt vanhan puun alimmalle oksalle köllöttelemään pandan tavoin selälleen ja sieltä hän tarkkaili ohikävelijöitä ja näytti nauttivan olostaan. Ei tarvitse olla vaaleahiuksinen, jotta työmaa-alueen ohi kävellessä hakku pysähtyy, sähköjohto menee poikki väärästä kohtaa ja monta tummaa silmäparia tuijottaa sinua. Työmailla työskentelee paljon maalta tulleita, joille juuri sinä satut olemaan se ensimmäinen tai toinen länsimaalainen, joka tulee vastaan. Sinua tuijotetaan häpeilemättä ja tarkkaavaisesti, mutta ei sillä tavalla kuin naispuolisia skandinaaveja välimeren maissa. Vilpitöntä uteliaisuutta. Kadulla kiinalaismies toivotti minulle hyvää päivää englanniksi. En vastannut, kun ajattelin, että taas jonkin sortin piraatti-cd-levyjen kauppaaja. Seuraavaksi hän kysyi, että miksi en vastannut, kun hän toivotti hyvää päivää. Useat kiinalaiset haluavat vain kokeilla kielitaitoaan ja kysellä ulkomaalaiselta osaamansa kysymykset. 14 MM

15 Suomalainen Lakimiesyhdistys - alan merkittävin tieteellinen järjestö ja Suomen Lakimiesliiton suurin jäsenyhdistys - edistää oikeustieteellistä tutkimusta ja vaalii oikeuskulttuuria - toimii lakimieskunnan yhteisten pyrkimysten edistämiseksi - julkaisee oikeuskirjallisuutta sekä johtavaa oikeustieteellistä aikakauskirjaa Lakimies sekä vuosikirjaa Oikeustiede- Jurisprudentia - järjestää keskustelutilaisuuksia - jakaa tutkimusapurahoja ja palkintoja. Vuoden oikeustieteilijän Allan Serlachius-Särkilahti -palkinto mk jaetaan ensimmäisen kerran Oikeuskulttuurin päivänä Lisäksi jaetaan vuosittain neljä oivallisen OTK-tutkielman palkintoa, à mk. Nämä palkinnot jaetaan ensimmäisen kerran vuonna 2000 valmistuneiden oivallisten tutkielmien tekijöille. Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2000 on 360 mk. Jäsenetuina ovat Lakimiehen vuosikerta (8 numeroa, noin 1200 sivua) ja huomattava alennus yhdistyksen julkaisemista kirjoista. Vastaavat alennukset annetaan oikeustieteen ylioppilaille. Toimisto: Kasarmikatu 23 A 17, Helsinki avoinna ma-pe 9-15, p. (09) , f. (09) MM

16 Mitä kuuluu, maailma? Mari Koskinen Vuoden 1999 Tieto Finlan- dia-palkinnon voittaja, Anu Kantolan toimittama Maailman tila ja Suomi (Gaudeamus, 1999) on reilun kolmen- sadan sivun mittainen kierros maailman ympäri. Kirja käsittelee erilaisia globaaleja on- gelmia ja hahmottaa Suomen paikkaa näiden ongelmien kentässä. Kirjoittajat ottavat kantaa maailmantalouden kehitykseen ja pohtivat ympäristön tilaa, katsovat maailmaa sotilaiden silmin ja unelmoivat ihmisoikeuksien to- teutumisesta. Lähes kaksikymmentä kirjoittajaa on antanut panoksensa maailman tilan kuvaamiseen, ongelmien selvittämiseen ja mahdollisten ratkaisujen hahmottamiseen. Kirja luo moniulotteisen ja mielenkiintoisen kuvan maailmankylän kehityksestä ja sen muutoksista viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Osuvasti valitut kuvat, paljon puhuvat taulukot ja tilastotiedot sekä kartat konkretisoivat kirjoituksia. Maailmantalouden monet kasvot Lisääntynyt matkailu ja uudet viestimet ovat pienentäneet maailmaa. Myös nykyinen globaali talousjärjestelmä tekee valtiot yhä enemmän riippuvaisiksi toisistaan. Kanssakäyminen ja vuorovaikutus ovat lisääntyneet, mutta toisaalta kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on koko ajan kasvanut. Vuosituhannen vaihtuessa arviolta 1,4 miljardia ihmistä elää absoluuttisessa köyhyydessä samalla kun maailman 358 biljonäärin varat ovat enemmän kuin yhteenlaskettu kansantulo maista, joissa asuu 45 prosenttia maailman väestöstä, Anu Kantola kuvailee karua todellisuutta. Yhteinen ympäristö yhteiset uhkat? Jos tropiikin sademetsät hakataan, napajäätiköt voivat sulaa. Kun teollisuusmaiden liikenneruuhkat saastuttavat ilmaa, siitä saattavat eniten kärsiä merenpinnan tasolla asuvat köyhät, jotka eivät ole eläessään ajaneet autolla. Jos kaikki kiinalaiset perheet hankkivat freoneja käyttävän jääkaapin, aurinkovoiteiden menekki kasvaa myös Suomessa, Vesa-Matti Lahti kiteyttää ympäristöongelmien globaalin luonteen. Kylmästä sodasta kuumiin kriiseihin Valtiot ovat osittain luopuneet itsemääräämisoikeudestaan vapaaehtoisesti. Myös tämä on vaikuttanut siihen, että kansainvälinen yhteisö on tiivistynyt. Samalla se on törmännyt valtioiden välisten sotien sijaan uudenlaisiin uhkiin; uhkiin, jotka eivät piittaa valtioiden virallisista rajoista. Uusiksi turvallisuusuhkiksi ovat nousseet kansainvälinen rikollisuus, ympäristön saastuminen, huumekauppa ja pakolaisuus. Sodat ovat yhä enemmän muuttuneet etnisiksi konflikteiksi, joita monesti käydään valtioiden sisällissotina. Monet näistä konflikteista jatkuvat vuosikausia ja vaativat tuhansia ihmisuhreja ennen kuin kansainvälinen yhteisö voi tai haluaa puuttua niihin. Maailman tila ja Suomi kartoittaa uudenlaisten konfliktien syitä ja seurauksia ja muistuttaa unohtuneista kriiseistä. Ihmisoikeudet odottavat toteutumistaan YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeusjulistus on jo yli 50- vuotias, mutta monissa maissa niin rikkaissa kuin köyhissäkin ihmisoikeuksien toteutuminen on edelleen vain unelma. Tarvitaan määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä, että oikeudet todella toteutuisivat maailmanlaajuisesti. Suomella olisi mahdollisuus ottaa itselleen tärkeä rooli ihmisoikeuksien edistäjänä. Anna-Elina Pohjolainen kirjoittaa: Uusi rooli asettaisi Suomelle myös uusia haasteita. Sen tulisi omaksua lääkärin ja sovittelijan tehtävien lisäksi rooli, johon se on aikaisemmin ollut hyvin haluton asettumaan: kriittisen ja välillä kenties nuhtelevankin tuomarin rooli. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen tulisi toimia aikaisempaa aktiivisemmin kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa ja olla jonkinlaisena omantunnon äänenä ja edistyksellisenä suunnannäyttäjänä myös Euroopan Unionin ihmisoikeuspolitiikassa. Haastetta riittää! Suomi-neito maailmankar- talla Oma kotimaamme on joutunut melkoiseen pyöritykseen viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Suomi-neito on lähtenyt ja kenties tahto- 16 MM

17 mattaankin vedetty mukaan hurjaan tanssiin. Askeleita ei ole ennalta määrätty ja tanssilattiakin on tuntematon. Suomella on kuitenkin pitkäaikaista kokemusta sovittelijan roolista, idän ja lännen yhdistäjänä toimimisesta; meiltä löytyy myös osaamista niin ympäristöteknologian kuin taloudenkin alalta sekä ihmisiä, jotka ovat kykeneväisiä ja halukkaita ottamaan aktiivisen roolin ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja rauhan edistämisessä. Mitä maailmalle kuuluu - ja mitä meille kaikille sen asukkaille kuuluu - riippuu tekemistämme valinnoista. Voimme painottaa suuryritysten kilpailukykyä ja luoda markkinayhteyksiä törkeisiin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneisiin valtioihin tai sen sijaan perustaa valintamme ihmisoikeuksia tukeviin ratkaisuihin ja rakentaa tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa. Päätöksiä täytyy tehdä joka päivä niin yksilötasolla kuin valtion johtajien välisissä neuvotteluissakin. Nämä päätökset on syytä tehdä huolella ja harkiten: ne ovat maailman tärkeimpiä päätöksiä! IV SPEX 2000 Aikoinaan Katja Pätiälän aktiivisesta toiminnasta alkunsa saanut Spex tulee taas. Tähän mennessä Pykälä on toteuttanut kolme Sami Koskisen kirjoittamaa musiikkinäytelmää: Miehen tuoksu (-97), Sinivalkoinen rutto (-98) ja Yhtiö (-99). Kaikki nämä kolme näytelmää on toteutettu pääosin Pykälän omin voimin, unohtamatta kuitenkaan lääketieteellisestä tiedekunnasta vieraillutta Patrik Lassusta sekä Komediateatteri Arenan loistavaa henkilökuntaa ja avokätisiä sponsoreita. Neljännen Spexin valmistelu on tarkoitus aloittaa syksyllä 2000 ja se tullaan luultavammin esittämään marras- ja joulukuun taitteessa. Kolmen vuoden aikana moni ihminen on jo kuitenkin valmistunut, ja uutta verta kaivataan kipeästi toteuttamaan seuraavaa näytelmää. Jos siis Sinä olet kiinnostunut jollain tapaa ottamaan osaa IV Spexiin, niin ole hyvä ja ilmoita halukkuudestasi alla oleviin osoitteisiin. Kaikille halukkaille pystytään varmasti tarjoamaan toimintaa tästä jo mittavaksi kasvaneesta SHÖYKONEIS- TOSTA. Huomautettakoon vielä, että Spex on tarkoitettu mahdollisuudeksi kaikille oikislaisille vuosikurssista huolimatta, joten myös uudet opiskelijat syksyllä 2000 ovat enemmän kuin tervetulleita joukkoon. Ilmoituksia vastaanottavat myös kesällä: 17 MM

18 Pykälän vuosijuhlat jotakin vanhaa ja jotakin uutta Elina Toivakainen Pykälä ry vietti 65-vuotisjuhliaan perjantaina 7.4. ra- vintola Pörssissä. Perinteitä rikottiin ajankohdan osalta kahdesti: Pykäläviikko järjestettiin jo viikolla 14 päällek- käisyyksien välttämiseksi (ei tosin onnistunut meistä riippumattomista syistä) ja vuosijuhlat vietettiin lauantain sijasta perjantaina johtuen ra- vintoloiden varaustilanteista. Vaihteluhan tuo virkistystä, kuten on tapana sanoa, ja mielestäni meillä oli joka tapauk- sessa hauskat juhlat. Kellon lähestyessä puoli kuutta perjantai-iltana oli nimilappujen asettelu vielä pahasti kesken. Onnekseni hallituksen pojat saapuivat paikalle ajoissa, minkä ansiosta jokaiselle löytyi istumapaikka itse juhlassa. Juhlinta alkoi kuudelta cocktail-tilaisuudella, jossa ainejärjestöt ja kv-vieraat esittivät Pykälälle tervehdyksensä. Lukuisista loistavista lahjoista allekirjoittaneelle mieleenpainuvin oli rakkaan sisarjärjestömme Codexin paikalle raahaama puolitoistametrinen pykälämerkki, jonka suunnittelimme sijoittavamme toimiston katolle. Tällöin ei Pirkon tarvitsisi aina tarkentaa osoitettamme: ovi, jonka yläpuolella on Saton lakana. Varsinainen illallisjuhla alkoi kahdeksalta ja eteni perinteisessä järjestyksessä puheiden, palkitsemisten ja juomalaulujen tahdittamana marsalkoiden Johanna Harsun ja Mikko Mannerin johdolla. Taisipa sinne väliin jokunen konferenssikin sisältyä Muistin virkistykseksi ajattelin vielä kerran mainita henkilöt, joita vuosijuhlissa muistettiin. Vuoden opettajaksi oli OVK tänä vuonna valinnut oikeustieteen tohtori Johanna Niemi- Kiesiläisen. Ansiomerkillä palkittiin Sakari Halonen ja harrastusmerkit ojennettiin seuraaville henkilöille: Mikko Alakare, Anne Horttanainen, Eero Paukku, Janne Pellinen, Maisa Pölönen, Tuire Syrjä- notko ja Salla Tuominen uominen. Lisäksi Pykälän spexiperinteen muodostamisessa suurena apuna ollut Patrik Lassus palkittiin erillisellä kunniakirjalla. Punssin sekä naisten laulun jälkeen siirryttiin joko linnanpihalle tanssimaan tai baarin puolelle nauttimaan seurastakin. Ravintola Pörssi osoittautui viime vuoden tapaan onnistuneeksi juhlapaikaksi eikä ravintolan puolesta ole (ainakaan vielä) otettu allekirjoittaneeseen yhteyttä no news is good news, kuten kaverini muistutti. Virallisia jatkoja vietettiin tänäkin vuonna (yllätys yllätys) Pykälän tiloissa Lauttasaaressa. Bussikuljetuksin tai muilla keinoin Pykälään saapuikin täysi tuvallinen jatkamaan juhlintaa aamutunneille asti. Tästäkin huolimatta lauantaiaamuna Pykälän ja Senaatintorin kautta Töölön torpalle saapui noin 150 enemmän tai vähemmän pirteätä pykälistiä nauttimaan emäntien loihtimasta silliksestä. Meren läheisyydestä nautti todistettavasti ainakin yksi juristinalku itse tehdyn avannon välityksellä muita kosteammin Huhujen mukaan joitakin juhlijoita saapui illalla vielä Pykälään sillisjatkoille. Itsehän olin siinä vaiheessa jo täydessä unessa. Lopuksi kiitos kaikille juhlijoille ja erittäin suuri kiitos halauksen kera juhlan järjestelyihin osallistuneille ja juhlissa esiintyneille sekä hallituksen pojille kestämisestä. 18 MM

19 BONUS PATER FAMILIAS Keväästä ja kesästä Kevätlukukausi ja samalla koko lukuvuosi alkaa jälleen kerran lähestyä loppuaan. Tuon lopun alun vaikutus kaikkiin koululaisiin alaasteen ekaluokkalaisista yliopisto-opiskelijoihin tuntuu olevan hyvin samansuuntainen: ilmeet kirkastuvat kilpaa säiden kanssa, energiaa tuntuu yhtäkkiä olevan enemmän kuin tarpeeksi. Kyseistä ylimääräistä energiaa ei vain millään jaksaisi kuluttaa koulun penkillä istumiseen. Itse ainakin muistan peruskouluajoista sen, kuinka oppitunnit pitenivät kesäloman lähetessä. Ulos oli päästävä. Samalla tavalla lukusalissa istuminen vaikeutuu, kun aurinko porottaa tiedekunnan kirjaston ikkunoista sisään tai kun Domman bunkkerissa istuessaan tietää, että ulkona lämpömittari hipoo kahtakymmentä, ruoho vihertää ja terassikauden ensimmäiset pelikierrokset ovat käynnissä. Ulos on päästävä. Tuon tunteen saapumisen myötä huomaan myös aina, että jälleen yksi pykäläkevät on eletty. Kevätkauden päättäjäiset ovat ovella ja kesä edessä. Kulunut kevätlukukausi on ollut minulle pykälistinä äärimmäisen antoisa. On tuntunut hyvältä tehdä jälleen hommia Pykälässä, varsinkin kun virkailijakunta on ollut ahkera ja energinen. Toivottavasti sama tahti jatkuu syksylläkin, sillä silloin odottavat jälleen uudet haasteet ja seikkailut. Mikäli jollakulla on mielessään palautetta menneestä keväästä, parannusehdotuksia tulevien vuosien varalle tai uusia ideoita syksyä varten, otamme ne hallituksessa ilolla vastaan. Kesä on luonnollisesti kovin hiljaista aikaa opiskelijayhteisöissä, niin myös Pykälässä. Tänä kesänä kannattaa kuitenkin tarkkailla sähköpostiaan ja pitää muutenkin korvat höröllä, sillä ainakin pari tapahtumaa perinteisen terassikierroksen lisäksi on luvassa. Suomenlinnassa järjestetään pykälistien kesätapaaminen, johon toivotaan luonnollisesti mahdollisimman suurta osanottoa. Toinen merkittävä tempaus on kehitteillä yhteistyössä sisarainejärjestöjemme kanssa. Elokuussa opiskelijoita kaikista viidestä oikeustieteellisestä ainejärjestöstä kokoontuu yhteen vaihtamaan kuulumisia, tutustumaan toisiinsa ja ideoimaan tulevia yhteistyökuvioita yhteisessä kesätapaamisessa. Näillä näkymin kyseinen tapaaminen järjestetään laivaristeilyn muodossa. Tapahtuma tarjoaa erinomaisen tilaisuuden tutustua oikeustieteen opiskelijoihin myös muualta Suomesta. Tiedustelut ainejärjestöjen yhteistä kesätapaamista koskien voi osoittaa allekirjoittaneelle. Vaikka kulunut pykäläkevät onkin ollut antoisa, on tuleva kesä pilvettömine päivineen ja valoisine iltoineen taas yhtä tervetullut kuin aina ennenkin. Toivottavasti kaikki pykälistit ottavat siitä jokaisen auringonsäteen irti. Hyväntuulista ja aurinkoista kesää koko jäsenistölle! 19 MM

20 EXPERTO CREDITE Paskaa käteen Ville Sandström Opintovastaava Tenttikierrosten määrä vähennetään nykyisestä kuudesta neljään. Opiskelijat saa- vat häädön tiedekunnan kirjastosta. Nuorien, lahjakkai- den tutkijoiden pako kiihtyy. Tiedekuntamme on luisumassa jyrkkää alamäkeä kirje- opistoksi. Tiedekunnan talouden onneton jama tuskin on jäänyt epäselväksi kenellekään. Nyt pakkosäästöjä ollaan ajamassa läpi ns. henkilöstösuunnitelman muodossa. Jokainen Helsingin yliopiston tiedekunta on konsistorin tekemän päätöksen nojalla velvollinen laatimaan henkilöstösuunnitelman toukokuun loppuun mennessä. Rehtorin antaman ohjeistuksen mukaan henkilöstösuunnitelman tulee noudattaa yliopiston henkilöstöpoliittisen ohjelman sisältöä, ja sillä myös toteutetaan opetus- ja tutkimusvirkojen järjestelmän uudistaminen. Oikeustieteellisessä tiedekunnassa henkilöstösuunnitelma kuitenkin on yksinomaan säästöjen toteuttamisen väline taloudelliset tosiasiat määrittävät sen sisällön alusta loppuun. Raha on paras konsultti Karkeistaen tiedekunnan tilanne on tämä: rahaa tulee sisään vuosittain noin 27,5 miljoonaa markkaa. Virkojen aiheuttamat palkkausmenot ovat vuosittain 27,2 miljoonaa ja toimintamenoihin on varattava 3 miljoonaa. Tulojen ja menojen tasapainottamiseksi palkkamenoja on siis vähennettävä noin 2,7 miljoonaa markkaa. Vuonna 2001 on säästettävä 2 miljoonaa, loput saadaan yliopiston sopeuttamisrahastosta. Vuoden 2001 jälkeen apua ei enää tule ellei palkkamenoja saada supistettua pysyvästi 2,7 miljoonalla vuodessa tai taivaasta ala sataa rahaa, on edessä konkurssi. Helpotuksen tiedekunnan toimintaa kuristaviin säästötoimiin toisi budjettirahoituksen tai ulkopuolisen rahoituksen kasvaminen. Budjettirahoituksen merkittävä kasvaminen ei ole mitenkään varmaa, vaikka sekä yliopiston perusrahoituksen että nimenomaan oikeustieteen puolesta on nyt herätty lobbaamaan hartiavoimin. Ulkopuolinen rahoitus taas on yleensä niin vähäistä ja lyhytaikaista, ettei tiedekunnan taloutta voi lähteä suunnittelemaan sen varaan. Säästöjen kohdentaminen Palkkamenoista on siis säästettävä. Säästöjen kohdentamisessa rintamalinjat kulkevat kahtaalla: toisaalta ala- ja keskikategorian sekä yläkategorian välillä, toisaalta eri laitosten välillä. Alakategorian virkoja ovat assistetin virat ja keskikategorian virkoja yliasssistentin (virkarakenteen uudistamisen jälkeen yliopistonlehtorin) virat. Yläkategorian virkoja ovat professorin virat. Henkilöstösuunnitelmassa säästöjä kohdistetaan suurimmaksi osaksi ala- ja keskikategoriaan, vaikka nimenomaan yläkategoria on suhteettoman suuri. Vuoden 2001 alusta esitetään lakkautettavaksi tai hoidattamatta jätettäväksi kahdeksan assistentin tai yliassistentin virkaa ja vain kolme professorin virkaa, joista niistäkin kaksi on jatkuvasti ollut hoidattamatta. Säästöjen kohdentaminen ala- ja keskikategoriaan johtuu lähinnä virkarakenteen joustamattomuudesta: suurin osa yläkategorian viroista on toistaiseksi voimassaolevia, joten ne voidaan lakkauttaa vasta viranhaltijan jäädessä eläkkeelle. Ala- ja keskikategorian virat puolestaan ovat määräaikaisia, ja monet niistä hoidatetaan muutaman kuukauden välein uusittavin virkamääräyksin. Viranhaltija voidaan näin ollen irtisanoa ja virka lakkauttaa varsin nopeasti. Säästöjen kohdistaminen ala- 20 MM

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus?

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteinen tutkijaseminaari 26.2.2007 Teija Suonpää ja Juuli

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen

MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen MEDVEDEV JA VENÄJÄN NYKYINEN POLIITTINEN MURROS/Luukkanen Georgi Alafuzoff: Venäjä vallankumouksen tai isojen muutosten edessä...venäjä on historiallisessa käännekohdassa, joka murtaa nykyisen korruptioon

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook

Lakimies PDF. ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF ==>Download: Lakimies PDF ebook Lakimies PDF - Are you searching for Lakimies Books? Now, you will be happy that at this time Lakimies PDF is available at our online library. With our complete

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain valiokunta

Kansainvälisten asiain valiokunta Mietintö 1 (5) Kansainvälisten asiain valiokunta Rauhantyö, kansainvälinen solidaarisuus ja ay-oikeudet Esitykset 4.1.1 4.1.14 Liitto vaikuttaa asevarustelukehitykseen ja rauhantyöhön kansainvälisissä

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?

Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa Aktiivisena maailmankansalaisena tässä ajassa Kansainvälistyvä kansanopisto Satu Korpela 28.11.2007 Kestävä kehitys Kansalaisvaikuttajasta aktiiviseksi

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Vaihtoehtoinen riidanratkaisu OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Muuttuva tuomioistuinkulttuuri Taustaa: - Siviilijuttujen määrä käräjäoikeuksisissa ja ylemmissä tuomioistuimissa laskee -

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Luennoitsijan nimi Mikä on asianajaja? Kaikki asianajajat ovat lakimiehiä Mutta kaikki lakimiehet eivät ole asianajajia Siis mitä? Sekava nimikkeistö (1/2) Lakimies

Lisätiedot

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova

UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on European Law Students Association ELSA Turku ry. 2 Kielet Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta rekisteröimis-

Lisätiedot

PÄÄKIRJOlTUS. Kevättuutti 2010

PÄÄKIRJOlTUS. Kevättuutti 2010 Kevättuutti 2010 PÄÄKIRJOlTUS Kesää edeltaviä hajanaisia ajatuksia Vaikkei kesän olemassaoloa juurikaan näinä aikoina pysty hahmottamaan tämän lumenpaljouden keskellä, yksi asia kuitenkin kertoo kesän

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Alankomaat

Lakimieskoulutus EU:ssa Alankomaat Lakimieskoulutus EU:ssa Alankomaat Tietolähde: Alankomaiden asianajajaliitto (Nederlandse Orde van Advocaten) huhtikuu 2014 KUVAUS Alankomaiden KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJÄRJESTELMÄSTÄ 1. Ammattiin

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA

EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA CRI(98)29 Version finnoise Finnish version EUROOPAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN VASTAINEN TOIMIKUNTA YLEISTÄ POLITIIKKAA KOSKEVA SUOSITUS NRO 3: ROMANEIHIN KOHDISTUVAN RASISMIN JA SUVAITSEMATTOMUUDEN

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45 SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Kirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."

Kirjoituskilpailu. Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia. Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Tekijänoikeudellisten riitojen ratkaisu Suomessa: nykytilanne. OKM:n kuulemistilaisuus 10.10.2014 2 Kristiina Harenko

Tekijänoikeudellisten riitojen ratkaisu Suomessa: nykytilanne. OKM:n kuulemistilaisuus 10.10.2014 2 Kristiina Harenko Tekijänoikeudellisten riitojen ratkaisu Suomessa: nykytilanne OKM:n kuulemistilaisuus 10.10.2014 Kristiina Harenko 2 Kristiina Harenko KÄSITTEISTÄ Vaihtoehtoisen riidanratkaisun käsite kattaa kaikki tuomioistuinkäsittelyn

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) = 1 %:n liike 99 %.a vastaan.

EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) = 1 %:n liike 99 %.a vastaan. Sivu 1 / 8 Pirtin klubin keskustelukerho 3.2.2015 Varatuomari Arjo Suonperä Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry puheenjohtaja: EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) =

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ 3 Hallituksen koko 3 Riippumattomuus 3 Jäsenten valinta 4 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 2 Sampo Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikka

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot