ESIPUHE. Helsingissä maaliskuussa Matti Sihto työmarkkinaneuvos työpolitiikan dosentti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIPUHE. Helsingissä maaliskuussa 2006. Matti Sihto työmarkkinaneuvos työpolitiikan dosentti"

Transkriptio

1

2 ESIPUHE Työpoliittinen tutkimus-sarjan 307. niteenä julkaistaan tutkimus Sosiaalisten yritysten lain toimivuus ja toimeenpano. Hankkeen tutkijoina ovat olleet MMM Jari Karjalainen, KTM Iikka Kuosa ja KTT Atso Andersen LTT-Tutkimus Oy:sta sekä VTM Pekka Pättiniemi Kansan Sivistystyön Liitosta. Tutkimuksen vastuullisena johtajana on toiminut FL Mikko Valtakari LTT-Tutkimus Oy:sta. Tutkimuksessa on selvitetty sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön yleistä toimivuutta, sosiaalisten yritysten rahoitus- ja muita yrityspalveluja, kohderyhmän rajausta, mahdollisia kilpailun vääristymiä ja sosiaalisille yrityksille suunnattujen tukien kokonaistaloudellisia vaikutuksia yhteiskunnalle. Tutkimuksessa on myös verrattu sosiaalisen yrityksen määrittelyä eri EU-maissa. Tutkimus tukee Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle annettavaa selvitystä sosiaalisia yrityksiä koskevan lainsäädännön toimivuudesta. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana on ollut neuvotteleva virkamies Jarmo Palm työministeriöstä. Ohjausryhmän jäseninä ovat olleet ylitarkastaja Päivi Haavisto-Vuori, hallitusneuvos Päivi Kerminen, johtaja Matti Pukkio ja ylitarkastaja Paavo Saikkonen työministeriöstä. Ohjausryhmän pysyvinä asiantuntijoina ovat toimineet palvelutoiminnan johtaja Veikko Korpela Hengitysliitto Heli ry:stä ja hallituksen puheenjohtaja Harri Niukkanen Neo-Act Oy:stä. Helsingissä maaliskuussa 2006 Matti Sihto työmarkkinaneuvos työpolitiikan dosentti

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...3 SAMMANDRAG...4 SUMMARY JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen lähtökohta ja tavoitteet Aineistot ja menetelmät SOSIAALISIA YRITYKSIÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ EUROOPASSA Sosiaalisen yrityslainsäädännön kehittyminen Euroopassa Community Interest Company - lainsäädännön kehittäminen ja keskeinen sisältö Sosiaalisen yrityksen lainsäädäntö Euroopassa - vertailua Laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003) suhteessa eurooppalaiseen lainsäädäntöön LAKI SOSIAALISISTA YRITYKSISTÄ Lain sisältö ja tavoite Lain toimeenpano Sosiaalisten yritysten julkinen rahoitus ja keskeiset tuet LAIN TARKOITUKSENMUKAISUUS Pykälien toimivuus Sosiaalisen yrityksen kohderyhmäperusteinen määrittely SOSIAALISEN YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN Sosiaalisen yritystoiminnan keskeisiä edellytyksiä Sosiaalisten yritysten neuvonta Sosiaalisten yritysten rekisteröintialttiuteen vaikuttavia tekijöitä Toiveita viranomaisille Sosiaalisten yritysten toiminnan rahoitus ja mahdolliset rahoitusongelmat SOSIAALISTEN YRITYSTEN AIHEUTTAMAT KILPAILUVAIKUTUKSET SOSIAALISTEN YRITYSTEN KOKONAISTALOUDELLISEN HYÖDYN ARVIOINTI YHTEENVETO Sosiaalisen yrittämisen keskeiset haasteet Vastaukset tutkimuskysymyksiin Toimenpide-ehdotuksia...95 LÄHTEET LIITTEET

4 TIIVISTELMÄ Tämän tutkimuksen avulla on haettu vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin: - toimiiko sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö ja saadaanko sen avulla luotua maahan sosiaalista yritystoimintaa? - miten sosiaalisten yritysten tarvitsemat yrityspalvelut ja rahoitus saadaan järjestettyä? - onko lain kohderyhmän rajausta vajaakuntoisiin ja pitkäaikaistyöttömiin syytä joltain osin tarkistaa? - vääristävätkö sosiaalisten yritysten tukimuodot kilpailua? - millaisia ovat sosiaalisten yritysten tukemisesta yhteiskunnalle koituvat kokonaistaloudelliset vaikutukset? - millainen on sosiaalisten yritysten laissa määritelty sosiaalisen yrityksen käsite verrattuna muihin EU:n jäsenmaissa sovellettaviin ja määriteltyihin sosiaalisen yrityksen käsitteisiin? Laki sosiaalisista yrityksistä on ollut voimassa vasta kaksi vuotta, joten sen aikaansaamat vaikutukset eivät ole vielä kaikilta osin vakiintuneet. Sosiaaliset yritykset ja niiden sidosryhmät pitävät lakia kokonaisuutena melko tarkoituksenmukaisena. Rahoituskysymykset, liikeideat ja liiketoimintaosaaminen ovat suurimpia sosiaalisten yritysten perustamista estäviä ja hankaloittavia tekijöitä. Ennen kuin lakiin harkitaan tehtäväksi perustavanlaatuisia muutoksia on pyrittävä näiden kysymysten ratkaisuun ja kysyntää ohjaavien toimenpiteiden nykyistä laajamittaisempaan käyttöön. Sosiaalisten yritysten neuvonnassa käytössä oleva hybridi-malli on edelleen toimiva, tärkeää on jatkuvuus sekä sosiaalisen yrittämisen erityisneuvonnan ja taloudellisen yrityssuunnittelun yhteyden vahvistaminen. Rahoituskysymykset koetaan yhdeksi suurimmista sosiaaliseen yrittämiseen liittyvistä hankaluuksista, joten sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja sen toiminnan vakiinnuttamiseen tarkoitetun projektituen kannustinloukku on syytä purkaa sekä harkita lisäksi oman sosiaalisten yritysten tarpeisiin räätälöidyn rahoitusinstrumentin kehittämistä. Tämän tutkimuksen aineiston perusteella ei ole nähtävissä arvovapaita perusteita kohderyhmien rajauksen muuttamiseen. On selkeästi arvovalinta, halutaanko jonkin ryhmän suhteellista työllisyysasemaa muuttaa parantamalla tai heikentämällä sen mahdollisuuksia työllistyä sosiaalisten yritysten kautta. Sosiaalisten yritysten taloudellinen toiminta on pientä, eikä niille myönnettävien tukien haitallisista vaikutuksista kilpailijoiden toimintaan ole merkkejä. Sosiaalisen yrityksen status on myös avoin ja kaikkien saatavilla, samoin kuin siitä potentiaalisesti syntyvät edut. Kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna sosiaalisten yritysten haasteet liittyvät taloudellisen toiminnan pienuuteen, heikkoon taloudelliseen tilanteeseen ja rajalliseen kykyyn työllistää vajaakuntoisia. Keskustelua sosiaalisesta yrittäjyydestä ovat usein leimanneet vahvat sosiaaliset painotukset. Vastaisuudessa sosiaalista yrittäjyyttä on mahdollista vahvistaa myös normaalin liiketalouden ja yrittäjyyden lähtökohdista. Kansainvälisesti vertailtuna laki sosiaalisista yrityksistä painottuu enemmän työllistämiseen kuin muut tarkastellut eurooppalaiset sosiaalista yrittämistä koskevat lait. Lain kautta määritellyt sosiaalisten yritysten edut ja rajoitukset ovat niukkoja verrattuna useimpiin muihin tarkasteltuihin eurooppalaisiin lakeihin. 3

5 SAMMANDRAG I undersökningen har man sökt svar på följande frågor: - Är den lagstiftning som gäller sociala företag ändamålsenlig och kan man med hjälp av lagstiftningen skapa social företagsverksamhet i landet? - Hur kan man ordna den företagsservice och finansiering som de sociala företagen behöver? - Är det skäl att till vissa delar justera lagens avgränsning av målgruppen till handikappade och långtidsarbetslösa? - Förvränger stödformerna för de sociala företagen konkurrensen? - Hurdana är de totalekonomiska konsekvenserna för samhället i fråga om understödandet av sociala företag? - Hurdant är det i lag definierade begreppet socialt företag jämfört med de begrepp som tillämpas och har definierats i andra EU-medlemsstater? Lagen om sociala företag har bara varit i kraft två år, så dess verkningar har ännu inte etablerats till alla delar. De sociala företagen och deras intressegrupper anser att lagen som helhet är tämligen ändamålsenlig. Problem i samband med tillgång till finansiering samt brister i företagsidéer och kunnighet i affärsverksamhet är de mest betydande faktorerna som förhindrar och begränsar bildandet av sociala företag. Innan man överväger grundläggande ändringar i lagen, skall man försöka lösa dessa frågor och tillämpa de åtgärder som styr efterfrågan i större omfattning än för närvarande. Den hybridmodell som används vid rådgivning till sociala företag är ännu fungerande. Kontinuitet är viktigt, likaså stärkande av förbindelsen mellan specialrådgivning i företagsamhet och ekonomisk företagsplanering. Finansieringsfrågorna anses vara de mest centrala problemen inom social företagsamhet, så det är skäl att avveckla sporrfällan i projektstödet som avsetts för bildande av sociala företag och etablerande av verksamheten. Därtill bör man överväga att utveckla ett finansieringsinstrument som skräddarsytts för de sociala företagens behov. På grundval av denna undersökning kan man inte se värdefria grunder för att ändra avgränsningen av målgrupperna. Det är ett värdeval om man vill ändra den relativa sysselsättningspositionen för en viss grupp genom att förbättra eller försvaga dess möjligheter till sysselsättning i sociala företag. De sociala företagens ekonomiska verksamhet är ringa och det finns inte tecken på att de understöd som företagen beviljas har skadlig verkan på konkurrenternas verksamhet. De sociala företagens status är öppen och tillgänglig för alla, likaså de fördelar som potentiellt uppstår. Totalekonomiskt betraktat är de sociala företagens utmaningar förknippade med den småskaliga ekonomiska verksamheten, den svaga ekonomiska situationen och den begränsade förmågan att sysselsätta handikappade. Diskussionen kring social företagsamhet har ofta präglats av starka sociala betoningar. I fortsättningen kan den sociala företagsamheten stärkas utgående från den sedvanliga företagsekonomins och företagsamhetens utgångspunkter. I internationell jämförelse betonas i lagen om sociala företag sysselsättning mera än i de andra undersökta europeiska lagarna som berör social företagsamhet. De fördelar och begränsningar för sociala företag som definierats i lagen är små i jämförelse med de flesta andra granskade europeiska lagar. 4

6 SUMMARY The research has been aimed at answering the following questions: - Whether the current legislation on social enterprises is appropriate, and whether it effectively promotes the creation of social enterprises in Finland. - How the company services and the financing required by social enterprises can be arranged. - Whether the law s restricted applicability, which includes only handicapped and long-term unemployed persons, should be partly revised. - Whether the support mechanisms for social enterprises are distorting competition. - What overall economic effects the supporting of social enterprises involves for Finnish society. - How the concept of social enterprise is defined by the Act on Social Enterprises, as opposed to how the same concept is defined and applied by other EU countries. The Act on Social Enterprises has been in force for only two years; hence, its effects have not yet been fully consolidated. Among the existing social enterprises and their interest groups, the act is considered to be quite appropriate. The poor availability of proper financing and the absence of good business ideas and know-how are the main impeding or limiting factors affecting the creation of social enterprises. Before any essential legal changes are taken into consideration, steps should be taken to resolve these issues, and a wider use of measures promoting demand should be pursued. The hybrid model used in the information services for social enterprises is still a functional one, and it is now important to pursue continuity and to strengthen the connection between the special information services for social enterprises and the financial planning services for businesses. The main problem affecting social enterprises is considered to be of a financial nature, so the existing incentive trap in the financial aid system that promotes the starting of social enterprises and the consolidating of their activity should be dismantled, and the development of a new tailored financing instrument for Finnish social enterprises should be considered. The present research does not provide any objective grounds for extending or diminishing the target group. The issue of whether the current employment status of a certain group should be changed by improving or diminishing its employment opportunities in social enterprises is a matter of active choice. The financial activity of social enterprises is very limited, and there are no signs that the granted financial aids should have any negative effects on their competitors. The social enterprise status and the potential advantages it creates are open and available to everyone. In terms of overall economy, the challenges that the social enterprises are facing stem from the small scale of their financial activity, their weak financial status and their limited ability to offer employment to handicapped persons. The dialogue regarding social enterprises has often been marked by a strong emphasis on social considerations. In the future, social enterprising could be strengthened using the same prerequisites as normal business economics and entrepreneurship. In an international context, the Finnish Act on Social Enterprises lays greater emphasis on employment than other similar studied European acts. The benefits and restrictions as established by the Act and affecting social enterprises are very limited compared to the majority of similar European laws. 5

7 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Suomessa voimistui 1990-luvun alkupuoliskolla vallinneen laman jälkeen keskustelu sosiaalisen yritystoiminnan tarpeellisuudesta, sillä vaikka kansantalouden tila maassa koheni, pysyivät työttömyysluvut edelleen korkeina ja rakenteellinen työttömyys kehittyi entistä vaikeammin ratkaistavaksi ongelmaksi. Uusien työpaikkojen syntyminen ei parantanut vaikeasti työllistettävien ryhmän tilannetta, koska erityisesti yrityssektorin rekrytointikriteerit kovenevan kilpailun myötä tiukentuivat ja uusille työntekijöille ryhdyttiin asettamaan aiempaa laajempia osaamisvaatimuksia. Samanaikaisesti osana globaalia kehitystä teollisuuden perustuotanto alkoi entistä enemmän keskittyä alhaisten työvoimakustannusten maihin. 1 Työn tuottavuuden vaatimusten kasvaessa kysyttiin myös, onko työvoiman optimaaliseen käyttöön pyrittäessä perusteltua yrittää integroida työelämän vaatimustasoon kaikkia niitä heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, joiden mahdollisuudet vajaakuntoisuuden tai muutoin alentuneen työkyvyn vuoksi eivät riitä työelämän vaatimuksista selviytymiseen. 2 Kun rakennetyöttömyyden purkamiseksi ja työllisyyskehitykseen parantamiseksi ryhdyttiin etsimään uusia keinoja, nähtiin sosiaalisissa yrityksissä yksi mahdollinen toimintamuoto, jonka avulla alhaisemman työkyvyn omaavat ja siten vaikeasti työllistettävät henkilöt voisivat osallistua työelämään oman työkykynsä mukaisesti sekä parantaa samalla myös oman elämänsä hallintaa. Kiinnostusta asiaan lisäsi se, että sosiaalisista yrityksistä oli saatu hyviä kokemuksia useissa maissa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden, esimerkiksi vajaakuntoisten, mielenterveyskuntoutujien sekä päihde- ja huumeongelmaisten työllistäjinä. Suomessa on ollut sosiaalisten yritysten kaltaista toimintaa jo pitkään, mutta itse käsitteen käyttö yleistyi vasta vuosituhannen vaihteessa. Sosiaalisilla yrityksillä tarkoitettiin kuitenkin hyvin monentyyppisiä organisaatioita ja projekteja. Erityisesti viitattaessa ns. palveluja tuottaviin sosiaalisin yrityksiin ja yhteisöihin tarkoitettiin yleensä työkeskuksia tai kuntoutus- ja koulutusorganisaatioita. Käyty keskustelu liittyi myös paljolti työkeskusten toiminnan 1 Filatov Karjalainen

8 markkinaperusteiseen kehittämiseen. Sitä leimasi kuitenkin vahva käsitteellinen epäselvyys ja sosiaalisten yritysten rajaamisen vaikeus. 3 Tämän kehityksen seurauksena laadittiin Suomeen vuoden 2004 alussa voimaan astunut laki sosiaalisista yrityksistä (1351/2003). 4 Laissa määritellään se elinkeinotoiminta, jonka nimenomaisena tavoitteena on tarjota työntekomahdollisuuksia heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille, erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille ja josta on oikeus käyttää nimitystä sosiaalinen yritys. Lain tarkoituksena on vakiinnuttaa sosiaalisten yritysten asema kyseisten henkilöryhmien työllistymismahdollisuutena. Rekisteröidyille sosiaalisille yrityksille on voitu lain voimaan tulon jälkeen maksaa työllisyysmäärärahoista työllistämistukea, yhdistelmätukea ja työllisyyspoliittista projektitukea suotuisammin ehdoin kuin muille yrityksille. Muilta osin sosiaaliset yritykset toimivat markkinoilla perinteisten yritysten tavoin. Sosiaalisessa yrityksessä saatu työkokemus parantaa niihin tuetusti työllistettyjen henkilöiden työmarkkinavalmiuksia, mikä antaa heille paremmat mahdollisuudet jatkossa työllistyä avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena siis on, että etenkin pitkäaikaistyöttömille sosiaalinen yritys on siirtymätyöpaikka avoimille työmarkkinoille. 5 Sosiaalisiin yrityksiin kohdistuu myös odotuksia toiminnasta julkisen lohkon palvelujen täydentäjänä. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä erityisesti hoiva-alan palvelujen tarve tulee kasvamaan ja ilmeisenä pidetään, että tulevaisuudessa palvelujen tuottajina ovat valtion ja kuntien ohella yhä useammin myös yritykset ja järjestöt. 6 Tällä hetkellä järjestöt tuottavat noin 18 ja yritykset kuusi prosenttia kaikista sosiaalipalveluista. Suurin osa yksityisistä sosiaalipalveluista myydään kunnille. Terveyspalveluissa järjestöjen osuus on viisi ja yritysten 12 prosenttia. Yksityisiä terveyspalveluita ostavat eniten kotitaloudet, työnantajat ja Kela. 7 Sosiaalisia yrityksiä rekisteröitiin lain ensimmäisen voimassaolovuoden 2004 aikana 12 ja seuraavana vuonna 21. Hakemuksia rekisteriin jätettiin vuoden 2005 loppuun mennessä yhteensä 61 kappaletta ja mainittuun ajankohtaan mennessä niistä oli käsitelty 54. Hakemuksista oli sittemmin 3 Immonen 2004, Karjalainen Jyrkimpien näkemysten mukaan sosiaalisia yrityksiä ei Suomessa lainkaan ollut ennen vuotta 2004, koska niitä ei oltu määritelty lainsäädännössä. 4 Jatkossa lakiin sosiaalisista yrityksistä viitataan tekstissä sanalla laki. 5 Ohje 1436/30/2004 TM 6 Filatov Kauppinen ja Niskanen

9 peruttu 8 ja hylätty 13. Yksi jo rekisteröidyistä yrityksistä poistettiin myöhemmin, joten vuoden 2005 lopussa rekisterissä oli yhteensä 32 yritystä (LIITE 1). 8 Rekisteriin hakiessaan nämä yritykset työllistivät työsuhteissa yhteensä 275 henkilöä, joista vajaakuntoisia oli 86 ja pitkäaikaistyöttömiä 40. Valtaosa yrityksistä on mikroyrityksiä, sillä 26:n yrityksen henkilöstön määrä oli rekisteröidyttäessä alle 10. Työllistävimmät sosiaaliset yritykset olivat harjoittaneet yritystoimintaa jo aiemmin ja ne rekisteröityivät ensimmäisinä vuoden 2004 alussa. Lain kohderyhmistä vuonna 2004 rekisteröidyt sosiaaliset yritykset työllistivät rekisteriin hakiessaan keskimäärin 6 vajaakuntoista ja 3 pitkäaikaistyötöntä, vuonna 2005 rekisteröidyt keskimäärin 1 vajaakuntoisen ja laskennallisesti 0,5 pitkäaikaistyötöntä (LIITE 2) Tutkimuksen lähtökohta ja tavoitteet Tämän tutkimuksen lähtökohtana on ollut eduskunnan sosiaalisten yritysten lakiin liittämä lausuma, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus mm. seuraa ja arvioi sosiaalisten yritysten lain toimivuutta ja toimeenpanoa sekä antaa seurannan ja arvioinnin tuloksista selvityksen eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2006 alkupuolella. Valiokunta on mietinnössään lisäksi katsonut, että sosiaaliset yritykset eivät uhkaa vääristää yleistä kilpailutilannetta markkinoilla, mutta paikallisesti tällainen uhka voi jollakin kapealla alalla syntyä. Valiokunta sekä Kilpailuvirasto pitävät siksi tärkeänä, että mahdollisia kilpailun vääristymiä seurataan ja arvioidaan sekä paikallisesti että hallituksen toimesta ja niihin puututaan riittävän nopeasti. Valiokunta piti myös tärkeänä, että laissa määritellyn sosiaalisten yritysten kohderyhmän rajauksen vaikutuksia seurataan ja asiaan palataan, jos kokemukset antavat siihen aihetta. 10 Tämän työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle annettavan selvityksen tueksi työministeriö tilasi lokakuussa 2005 LTT-Tutkimus Oy:ltä tutkimuksen, jolla haetaan vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin: - toimiiko sosiaalisia yrityksiä koskeva lainsäädäntö ja saadaanko sen avulla luotua maahan sosiaalista yritystoimintaa? - miten sosiaalisten yritysten tarvitsemat yrityspalvelut ja rahoitus saadaan järjestettyä? 8 Työministeriö emt. 10 TyVM 9/2003 vp - HE 132/2003 vp 8

10 - onko lain kohderyhmän rajausta vajaakuntoisiin ja pitkäaikaistyöttömiin syytä joltain osin tarkistaa? - vääristävätkö sosiaalisten yritysten tukimuodot kilpailua? - millaisia ovat sosiaalisten yritysten tukemisesta yhteiskunnalle koituvat kokonaistaloudelliset vaikutukset? - millainen on sosiaalisten yritysten laissa määritelty sosiaalisen yrityksen käsite verrattuna muihin EU:n jäsenmaissa sovellettaviin ja määriteltyihin sosiaalisen yrityksen käsitteisiin? 1.3 Aineistot ja menetelmät Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida voimaan tulleen sosiaalisten yritysten lain (1351/2003) toimivuutta ja toimeenpanoa. Tarkastelu on rajattu vuoden 2005 lopussa valinneeseen tilanteeseen ja sitä ennen tehtyihin toimenpiteisiin. Koska melko lyhyen aikaa voimassa olleesta laista halutaan arvio jo vuoden 2006 alkupuolella, on nähty tarkoituksenmukaisena suorittaa tutkimus mahdollisimman lähellä määräaikaa. Työhön käytettävissä ollut aika oli näin ollen verrattain lyhyt, minkä vuoksi työssä painottuvat aihepiirin keskeisimmät kysymykset. Työn ensimmäisessä vaiheessa muodostettiin kokonaiskuva sosiaalisen yrittämisen kentässä vallitsevasta tilanteesta ja siitä, miten laki on auttanut perustamaan sosiaalisia yrityksiä. Lisäksi kartoitettiin keskeisimpiä tekijöitä, jotka estävät sosiaalisesta yritystoiminnasta kiinnostuneita tahoja perustamasta sosiaalisia yrityksiä. Työvaihe suoritettiin haastattelemalla 18 sosiaalisen yrityksen kenttää eri näkökulmista tuntevien intressiryhmien edustajaa. Lista haastatelluista henkilöistä on liitteenä 3. Lisäksi analysoitiin muuta aihepiiristä olemassa olevaa työn kannalta relevanttia kirjallista aineistoa. Sen määrä ja merkitys tämän työn kannalta on kokonaisuutena kuitenkin vähäinen, sillä lain voimassa olon aikana ei sosiaalisia yrityksiä ole vielä paljoa tutkittu ja uusin aihepiiriä koskeva aineisto on laadittu lähinnä erilaisia tiedotus- ja markkinointitarpeita varten. Näiden lähdeaineistojen pohjalta laadittiin tutkimuskysymysten selvittämiseksi kaksi internetavusteista kyselyä, joista ensimmäinen kohdistettiin työministeriön rekisteristä tai muilla tavoin tietoon saadun toimivan sähköpostiosoitteen omaaville rekisteröidyille sosiaalisille yrityksille. Toinen kysely kohdistettiin sosiaalisten yritysten kannalta valikoitujen sidosryhmien edustajille eli TE-keskusten työvoima- ja yritysosastojen johtajille, 19 työvoimatoimiston johtajalle, 30 uusyrityskeskuksen toimitusjohtajalle, lain toimeenpanon ohjausryhmälle, 20:lle suurimmalle työttömien 9

11 yhdistykselle, vammaisjärjestöjen työllisyysasiantuntijoille, Sosiaalisen yritystoiminnan forumin jäsenille, sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalvelun aluetoimijoille sekä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton jäsenjärjestöjen toiminnanjohtajille. Edellä mainittuihin ryhmiin kuuluu myös lukuisia samoja henkilöitä, mikä huomioitiin vastaajajoukkoa muodostettaessa. Rekisteröityneitä sosiaalisia yrityksiä oli kohdejoukossa 27 kpl, muiden sidosryhmien edustajia yhteensä 289. Kyselyjen yhdistetty vastausprosentti oli 41 %, rekisteröidyistä yrityksistä vastasi 78 % ja muista vastaajista yhteensä 38 %. Vastausprosentti on käytettyyn menetelmään nähden odotetun suuruinen. Lisäksi 72 vastaajaa oli avannut kyselylomakkeen, mutta ei kuitenkaan vastannut. Kymmenkunta vastaajaa ilmoitti erikseen, ettei halua vastata kyselyyn. Perusteluna esitettiin yleensä se, että taustaorganisaatiolta puuttuu kosketuspinta asiaan tai vastaaja itse ei katso tuntevansa asiaa riittävän hyvin. Rekisteröityneet sosiaaliset yritykset ovat tyypillisesti mikroyrityksiä. Kyselyyn vastanneet yritykset jakautuivat henkilöstömäärältään niin, että 1-5:n työntekijän yrityksiä oli 7, 6-10:n työntekijän yrityksiä oli 4 ja yli 10 henkilöä työllistäviä oli 7. Kolme yritystä ei ilmoittanut henkilöstönsä kokoa. Kaksi kolmasosaa vastanneista katsoi tuntevansa lain sosiaalista yrityksistä hyvin tai erittäin hyvin. Kyselyyn vastanneet jakautuivat taustaltaan omien ilmoitustensa mukaan taulukossa 1 esitetyllä tavalla. 10

12 Taulukko 1. Kyselyvastaajien jakauma taustatahon mukaan Vastaajan taustataho Kpl % Rekisteröity sosiaalinen yritys Sosiaalisen yrittämisen neuvontapiste 11 8 Sosiaali- terveysalan järjestö/yhdistys Työttömien järjestö/yhdistys 4 3 Muu järjestö/yhdistys 5 4 Yritys 4 3 TE-keskus/työvoimaosasto 9 7 TE-keskus/yritysosasto 6 5 Työvoimatoimisto Kunta 4 3 Muu viranomainen 6 5 EU-projekti 7 5 Muu Yhteensä Koska tutkimus kohdistui erityisesti sosiaalisen yrittämisen lain toimivuuteen, pyydettiin kaikkia kyselyyn vastanneita arvioimaan oma kyseisen lain tuntemuksensa. Tällä rohkaistiin myös niitä henkilöitä vastaamaan, jotka eivät ole perehtyneet lakiin syvällisesti. Samalla vastaajista oletettavasti karsiutui sellaisia, jotka eivät lainkaan tunne lakia. Kaikista vastanneista 75 % katsoi kuitenkin tuntevansa lain sosiaalisesta yrittämisestä hyvin tai erittäin hyvin. 11

13 Taulukko 2. Kyselyvastaajien mielipiteet omasta lain tuntemisestaan Erittäin hyvin % Hyvin % Heikosti % Erittäin heikosti 3 2 % En osaa sanoa % Yhteensä % Sosiaalisen yritystoiminnan rahoitukseen liittyvien asioiden tarkastelu perustuu suoritetun kyselyn tuloksiin ja toimivien yritysten tilinpäätösten analysointiin. Kyselyssä selvitettiin toimivilta yrityksiltä muun muassa niiden käyttämiä rahoituslähteitä, mahdollisia rahoitusongelmia ja pankkitakauskelpoisen omaisuuden olemassaoloa. Potentiaalisilta sosiaalisen yrityksen perustajilta kysyttiin ovatko he miettineet yrityksen rahoitukseen liittyviä asioita sekä sitä, ovatko he kokeneet rahoituksen niukkuuden toiminnan aloittamista rajoittavaksi asiaksi. Edellisten tietojen perusteella luodaan käsitys siitä, ovatko rahoitukseen liittyvät asiat olleet sosiaalista yritystoimintaa reaalisesti rajoittavaa ja voisiko sosiaalisten yritysten toimintaa rahoittaa muulla tavalla. Sosiaalisten yritysten lainsäädäntöä kansainvälisesti vertailevassa osiossa käytettiin lähteinä pääasiallisesti englannin kielellä julkaistuja eri maiden lainsäädäntöä analysoivia artikkeleita. Alkuperäislähteenä käytettiin ainoastaan Iso-Britannian Community Interest Company-lakia, jota toimeksiannossa pyydettiin kuvailemaan laajasti. Yhteisenä arvioinnin lähtökohtana käytettiin EMES-tutkijaryhmän sosiaalisen yrityksen kriteerejä, jotka on laajasti hyväksytty tarkastelulähtökohdiksi mm. Euroopan Komission tutkimuspyynnöissä. EMES-kriteereihin pohjautuvan analyysin perusteella Suomen lakia sosiaalisista yrityksistä verrattiin eräiden muiden Euroopan maiden vastaaviin lakeihin. Tutkimustyön tuloksiin sekä tehtyihin tulkintoihin ja johtopäätöksiin liittyy tiettyjä työn tavoitteista ja erityisluonteesta sekä käytetyistä tutkimusmetodeista johtuvia epävarmuustekijöitä, jotka on myös hyvä tiedostaa tätä raporttia lukiessa. 12

14 Sosiaalisen yrittämisen erityisluonteena on toiminnan sosiaalisten tavoitteiden ja kannattavan liiketoiminnan yhteensovittamisen haaste. Koska sosiaalisten yritysten asema ja rooli Suomessa ei vielä ole vakiintunut, kohdistuu niihin tarkastelunäkökulmasta riippuen erilaisia odotuksia; niiltä toivotaan hyviä tuloksia joko liiketoiminnassa, sosiaalisen tehtävän toteuttamisessa tai yhtäaikaisesti molemmissa. Koska kyse on uudesta ja pienestä toimintamuodosta, ei sosiaalisia yrityksiä koskevaa tilastoaineistoa juuri ole. Yrityskyselyillä voidaan osaltaan korvata tilastoaineiston puuttumista, mutta niillä ei koskaan kyetä tavoittamaan kaikkia tarkastelun kohteena olevia yrityksiä. Kohdejoukon koko ja suuri sisäinen vaihtelu huomioiden korjauskerrointen käyttö voi puolestaan johtaa harhaisiin tulkintoihin. Tässä tutkimuksessa esitetyt tulkinnat ovat kuitenkin suurelta osin aineistolähtöisiä, joten ne on ymmärrettävä suhteellisina ja suuntaa-antavina, ei kaikki näkökulmat ja odotukset kattavina absoluuttisina totuuksina. Lain toimivuutta arvioitaessa on huomioitava, että sen avulla aikaansaatavien sosiaalisten yritysten ja niiden työllisyysvaikutusten määrällisiä tavoitteita ei ole täsmällisesti määritelty. Lain valmisteluun osallistuneilla ja valmisteluvaiheessa kuulluilla henkilöilläkin on ollut asiasta melko erilaisia käsityksiä. Hallituksen esityksen yleisperusteluissa kuitenkin arvioidaan ulkomaisten kokemusten perusteella, että lain vaikutusten vakiinnuttua sosiaalisten yritysten palveluksessa voisi olla joitakin tuhansia työntekijöitä ja heistä keskimäärin noin 40 % voisi olla sellaisia vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä, joiden mahdollisuudet saada muutoin työtä ovat heikot. Toisaalta sidosryhmien keskuudessa on myös näkemyksiä, että nyt perustettujen yritysten määrä on odotusten mukainen ja riittävä. Tutkimuksessa käytetään joitakin sellaisia termejä, joiden merkityssisällöt ovat subjektiivisia ja kontekstisidonnaisia (toimivuus, tärkeys, tarkoituksenmukaisuus). Työn arviointiluonteen mukaisesti niitä ei nähty tarpeelliseksi määritellä yksityiskohtaisesti, mutta toisaalta on selvää, että saatuja tuloksia voidaan näiltä osin yleistää vain rajoitetusti. Mahdollisimman kokonaisvaltaisen näkemyksen aikaansaamiseksi osana tutkimustyötä toteutettiin keskeisille sidosryhmille suunnattu valtakunnallinen kysely, johon vastasi 131 henkilöä. Kyselyllä tavoitettiin melko hyvin ne henkilöt, joilla on tietoon tai kokemukseen perustuvia näkemyksiä aihepiiristä. Vastaajat edustavat silti vain osaa sosiaalisten yritysten kaikkien sidosryhmien muodostamasta kokonaisuudesta. 13

15 Menettelytapa antoi myös mahdollisuuden verrata eri sidosryhmien ja sosiaalisten yritysten näkemysten välisiä eroja. Vastausten tulkinnassa on kuitenkin huomioitava, että sosiaalisia yrityksiä on lukumääräisesti vähän ja ne ovat taustoiltaan, kooltaan, tavoitteiltaan ja toiminnaltaan keskenään erityyppisiä. Näin heterogeenisen vastaajajoukon kyseessä ollessa mielipiteet ryhmän sisällä vaihtelevat huomattavasti ja vain muutamien yksittäisen vastaajien mielipiteet voivat vaikuttaa näkyvästi tuloksiin. Kyselyyn vastanneiden rekisteröityjen sosiaalisten yritysten näkemyksiä on siis syytä yleistää varoen. 14

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö Liiketoiminta & ansaintalogiikka Koulutus & oppiminen Ohjaus & neuvonta Sosiaalisten vaikutusten mittaaminen & hyödyntäminen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA

OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA OSUUSKUNTA TOIMINNAN SYNTY JA KASVUTARINA Osuustoiminnan juuret 1800- luvun teollistuvassa Euroopassa 1901säädettiin osuuskuntalaki Suomessa 1990- luvun lama loi ns. uusosuustoiminnan 2011- uusi buumi??

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Mahis työhön projektin väliseminaari. Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke

Sosiaalinen yritys. Mahis työhön projektin väliseminaari. Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke Työllistymisen i polut työpaja: Sosiaalinen yritys Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Projektipäällikkö Ellen Vogt ESPINNO-hanke Diakonia-ammattikorkeakoulu Etelä-Suomen palveluinnovaatiot

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa!

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa 17.10.2012 OULU Tervetuloa! Ohjelma 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen yrittäjyyden

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa

TEM: HoivaSuomi.fi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa TEM: HoivaSuomifi - verkkopalvelu Esiselvitys vanhusten palveluita tarjoavista Internet -sivustoista Ruotsissa, Tanskassa ja Iso- Britanniassa 2432011 Tavoite Osana esiselvitystä analysoidaan verkkopalvelujen

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W 0(02 Bryssel 19. marraskuuta 2001 6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W Komissio on teettänyt laajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin

Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin Selvitys vaikeasti työllistettävien palkkaamisesta palveluyrityksiin Mikko Martikainen Helmikuu 2003 Toimenpiteet työttömien työnhakijoiden työllistämiseksi Vuoden 2003 työvoimatiedustelun yhteydessä Palvelutyönantajat

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur Presented by: Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA PERUSTELUT

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö

Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Paljon tapahtunut yrittäjyyden edistämisessä mutta kuinka paljon? Kuvat: Paula Ojansuu Kyselyn

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus Q2 2008. JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Osavuosikatsaus Q2 2008 JUKKA RINNEVAARA Toimitusjohtaja Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot