TALOTEKNIIKAN ELINKAARITOIMITUSTEN RISKIT JA MENESTYSTEKIJÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOTEKNIIKAN ELINKAARITOIMITUSTEN RISKIT JA MENESTYSTEKIJÄT"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto Iiro Immonen TALOTEKNIIKAN ELINKAARITOIMITUSTEN RISKIT JA MENESTYSTEKIJÄT Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi insinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja: Professori Karlos Artto Työn ohjaaja: DI Ismo Heimonen 1

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Iiro Immonen Työn nimi: Talotekniikan elinkaaritoimitusten riskit ja menestystekijät Päivämäärä: Sivumäärä: Osasto: Konetekniikan osasto Professuuri: TU 22 Teollisuustalous Työn valvoja: Professori Karlos Artto Työn ohjaaja: Diplomi insinööri Ismo Heimonen Rakennusten elinkaaripalvelumallit ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina. Kuntien ja kaupunkien niukat budjetit ovat perinteisesti rajoittaneet investointimahdollisuuksia, vaikka tarvetta ja halukkuutta investoinneille olisikin ollut. Elinkaaripalvelumallit ovat tarjonneet uuden tyyppisen tavan investoida yksityisrahoitteisesti rakennuksiin ilman tarvetta leikata kuntien muita menoja. Kuninkaantien lukio on tällä hetkellä tunnetuin yksittäinen elinkaaripalvelumallilla toteutettu hanke Suomessa. Perinteisiin rakennuttamisen malleihin verrattuna elinkaarihankkeiden sopimusmenettelyistä on tullut raskaampia sekä toimijoiden välisen yhteistyön merkitys hankkeissa on korostunut. Koska Suomessa kokemusta elinkaarimallien toteuttamisesta on vielä niukasti, puuttuvat alalta yleiset projektien läpiviemisen prosessia helpottavat toimintakäytännöt. Tässä työssä pyritään löytämään elinkaaripalvelumalleille tyypillisiä riskejä ja menestystekijöitä sekä arvioidaan miten elinkaaripalvelumallien läpiviemiseen vaadittavaa prosessia voisi helpottaa projektin riskien jakamisen ja menestystekijöiden arvioimisen keinoin. Tarkemman tarkastelun kohteena olivat energian säästöillä rahoitettavat ns. ESCO hankkeet. Tilaajan ja tarjoajan näkemyksissä riskien jakamiseen liittyvissä näkemyksissä ei havaittu merkittäviä ristiriitoja, joten edellytykset elinkaarihankkeiden tehokkaalle riskien jakamiselle on olemassa. Samoin voidaan olettaa, että työssä esitetystä riskienjakotaulukosta on hyötyä osapuolten sopimuksen teon jouduttamisessa, yleisten riskien tunnistamisessa sekä osapuolten tietoon saattamisessa. Työssä esitettyä menestystekijöiden arvioimiseen käytettävää lomaketta voidaan suositella osana hankkeiden valmistelua ja suunnittelua sekä toteuttamispäätösten tukena. Elinkaarihankkeiden osapuolten välisten sopimuskäytäntöjen tai yhteisten projektien päämäärien kartoittamiseen menestystekijälomakkeesta ei kuitenkaan ole. Kriittiset menestystekijät eroavat elinkaarihankkeiden osapuolten välillä, joten menestystekijälomakkeen käytettävyydelle voidaan etsiä lähinnä yrityksen sisäisten strategioiden ja liiketoiminnan kannalta tärkeiden prosessin kehittämiseen liittyviä käyttökohteita. Avainsanat: Elinkaaripalvelumallit, PPP, ESCO, riski, menestystekijät 2

3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Author: Iiro Immonen Title of the thesis: Risks and success factors in construction life cycle service projects Date: 29 September 2006 Department: Department of Mechanical Engineering Professorship: TU 22 Industrial Management Supervisor: Professor Karlos Artto Instructor: Ismo Heimonen, Master of Science (Tech.) ABSTRACT OF THE MASTERS THESIS Number of pages: Life cycle service models have, e.g. public private partnership (PPP), become more popular way of taking care of public sector real estate projects in Finland. This is a consequence of tight municipal budgets in which the PPP project helps public sector to invest without the need to worry about cutting assets from other obligatory expenses. Compared to traditionally completed real estate investments the contract procedures have become much more complicated and time consuming and the degree of collaboration has become essential in life cycle service models. In Finland the life cycle service model is still new and there is a lack of good practice which helps the projects to succeed. This thesis will concentrate in typical success and risk factors in lifecycle models and possible ways of making the process more easy and fluent. ESCO service models were selected as a case study. In risk sharing there is no fundamental conflict of interests between public and private sector. However there is a need of making things go more rapidly through the first stages of contract making process. In the beginning of each life cycle service model among other things there is a need to agree on terms of risk sharing. In this process the use of lessons learned from past projects is essential when trying to make the contract making process more efficient. A risk sharing form is a useful tool in making this process to get a good start. It could also help to make sure that all stake holders are familiar with the risks involved. Success factors in life cycle service models should be also considered but a success factor tables and forms as a tool in projects is unlikely to be useful in a sense of a tool to help communication or project management. However a success factor form could be useful as a strategic tool and in internal management of corporation decision making process where the goals of every project should be considered carefully. Key words: Life cycle service models, PPP, ESCO, Risk, Success factor 3

4 ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty VTT:lle osana Tekesin CUBE teknologiaohjelman Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut (CUBENet) projektia, jossa kehitetään vaihtoehtoisia taloteknisen hankinnan toiminta ja palvelumalleja. Niiden avulla yksi taho voi ottaa pitkäkestoisesti vastuun talotekniikan toimittamisesta ja ylläpidosta sekä palvelun laadusta. Tutkimus tehdään yhteistyössä VTT:n, TKK:n ja Motivan kanssa. Työn valvojana on toiminut TKK:n teollisuustalouden professori Karlos Artto ja ohjaajana VTT:n erikoistutkija, DI Ismo Heimonen, joille esitän parhaimmat kiitokseni. Erityiskiitokset haluan osoittaa Tkt Leena Sarvarannalle ja DI Esa Nykäselle, joilla on aina ollut aikaa kannustaa ja antaa neuvoja. Lisäksi haluan kiittää DI Åsa Nystedtiä työhön liittyvistä kommenteista. Haluan myös kiittää Minna Matikaista hänen osoittamastaan tuesta ja kärsivällisyydestä. Espoossa Iiro Immonen 4

5 SISÄLLYSLUETTELO Käsitteet ja lyhenteet Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Tutkimuksen laajuus ja rajaukset Tutkimusmenetelmät Riski ja menestystekijät käsitteinä Rakentamisen elinkaaripalvelumallien ominaisuudet, riskit ja menestystekijät Elinkaaritoimitusmallien keskeisimpiä piirteitä Elinkaaripalvelumallien tutkimuksia riskien ja menestystekijöiden näkökulmista Elinkaaripalvelumallien menestystekijöitä Elinkaaripalvelumallien riskejä Tutkimuksissa havaittuja elinkaarimalleille ominaisia piirteitä Elinkaaripalvelumallien menestys ja riskitekijät tilaajan ja tarjoajan näkökulmista Avainmenestystekijöitä tilaajan näkökulmasta Julkisten varojen käyttö Kilpailuttamisen merkitys Hankintamallit

6 4.1.4 Tekninen laatu Yhteistyön merkitys Riskejä tilaajan näkökulmasta Kustannusten arviointi Kilpailu markkinoista Palvelutason määrittely Arkkitehtonisen laadun määrittely Sopimusaika Teknisen tason määrittely Riskit joihin ei voida vaikuttaa Ulkoistamisesta aiheutuvat riskit Energiaan liittyvät riskit Rahoitusriskit Neuvotteluihin kuluva aika Avainmenestystekijöitä tarjoajan näkökulmasta Pitkä sopimusaika Toteutuksen vapaus ja innovatiivisuus Riskejä tarjoajan näkökulmasta Tarjousmenettelyt ja vertailtavuus Palvelumaksusidonnaisuus tuotettuun palvelutasoon Eri tahojen intressien ristiriitaisuudet Projektin sisältöön liittyvät riskit Esimerkkikohteita Suomessa toteutetuista elinkaarihankkeista Koko rakennuksen elinkaaritoteutushanke Kuninkaantien lukio

7 5.2 Talotekniikan elinkaaritoteutus Kiinteistö Oy Viikin Infokeskus Järjestelmän tai korjauksen energiansäästönelinkaaritoteutus ESCO konseptit Turun kaupungin ESCO hankeet ESCO toimitukset tapaustutkimuksena Tapaustutkimuksen metodit Tapaustutkimuksen ESCO kohteet Haastattelututkimuksen tulokset Tilaajien näkemykset riskeistä Tilaajan näkemykset menestystekijöistä Tarjoajan näkemykset riskeistä Tarjoajan näkemykset menestystekijöistä Lomakekyselyn tulokset Menestystekijöiden arvioiminen Tarjoajan näkemykset menestystekijöistä Tilaajan näkemykset menestystekijöistä Riskien jakaminen osapuolten välillä Tarjoajaosapuolen näkemyksiä riskien jakamisesta ESCO hankkeissa Tilaajaosapuolen näkemyksiä riskien jakamisesta ESCO hankkeissa Lomakkeiden käytettävyys Synteesi Riskit elinkaarihankkeissa Tilaajalle kuuluvat riskit

8 7.1.2 Tarjoajalle kuuluvat riskit Jaettaviksi ehdotetut riskit Menestystekijät elinkaarihankkeissa Yhteenveto Lähdeluettelo Liitteet

9 Käsitteet ja lyhenteet BOT Build Operate Transfer, rakenna käytä siirrä. Toimitusmalli, jossa toimittaja rakentaa, käyttää ja siirtää tietyn kauden jälkeen toimituskohteen tilaajalle. Elinkaari(rakennus) Rakennetun kohteen (rakennus tai infrarakenne, tuotejärjestelmä) tai kohteen osan (tuotejärjestelmä, moduuli, komponentti, materiaali) peräkkäiset tai vuorovaikutteiset vaiheet raaka aineiden hankinnasta tai tuottamisesta loppukäsittelyyn. Elinkaaritekniikka ESCO Kohteen koko elinkaaren ajalle suunnattu tekniikan teoria ja käytäntö, jonka tavoitteena on optimoitu elinkaarilaatu. Elinkaaritekniikkaan sisältyvät: investointisuunnittelu, suunnittelu, ylläpito, käytön jälkeinen käsittely (purku, uudelleenkäyttö, kierrätys ja jätteidenkäsittely). Energy Service Company. Energian säästöön perustuva toimintamalli, jossa säästöjen toteuttajayhtiö saa maksun toteutuneista säästöistä. JYY Julkis yksityinen yhteistyö. Suomenkielinen vastine PPP:lle, ks. PPP. NPV PFI Net Present Value. Nettonykyarvo, jota käytetään laskettaessa tulevien kassavirtojen nykyarvo. Eli arvo diskontataan valitulla diskonttausprosentilla vertailukelpoiseksi nykyarvoon. Private Finance Initiative. John Majorin hallituksen toimesta Iso Britanniassa vuonna 1992 aloitettu yksityisrahoitusohjelma. Ohjelma pitää sisällään sopimusmekanismin, jossa julkinen sektori ostaa pitkän aikavälin sopimuksin yksityiseltä sektorilta palveluita toivoen samalla itse hyötyvänsä yksityisen sektorin rahoitusosaamisesta. Termiä on käytetty yleisesti synonyymina yksityisrahoitusmallille. 9

10 PPP Public Private Partnership. Investointien toteuttamis ja rahoittamistapa, jossa julkinen ja yksityinen sektori yhdistävät kumpikin oman erityisosaamisensa julkisen investoinnin toteuttamiseksi. PPP on siten yleisnimike projekteille, joissa palvelun taso ja yhteistyön määrä vaihtelevat sopimuskohtaisesti. Projektiyhtiö Projektiyhtiö on yhden tai useamman yrityksen yhteistyöorganisaatio, joka toteuttaa tilatun elinkaaripalvelumallin mukaisen sopimuksen. Riski Ei toivotun tapahtuman todennäköisyys kerrottuna sen määrällisellä seurauksella. Riskillä tarkoitetaan usein osapuolten tahdon ja kontrollin ulkopuolella olevien seikkojen vaikutuksesta syntyviä haitallisia seurauksia. Suomen kielen synonyymisanakirja taas määrittelee riskin vaaraksi tai uhkaksi. Puhekielessä riskillä tarkoitetaan menetyksen tai tappion uhkaa, tappion todennäköisyyden astetta tai henkilöä, asiaa tai tekijää, joka todennäköisesti aiheuttaa menetyksen tai vaaran. Tarjoaja Työssä tarjoajalla tarkoitetaan projektiyhtiötä, joka koostuu yhdestä tai useammasta yrityksestä, jotka hoitavat elinkaaripalvelumallin toteutuksen. Tilaaja Tilaajalla tarkoitetaan palvelun loppukäyttäjää tai loppukäyttäjän edustajaa, esimerkiksi kuntaa, joka tilaa tarjoajalta toimitilat opetustoimea varten. Verrokki Tässä työssä verrokilla tarkoitetaan julkisen sektorin käyttämää vertailukohtana olevaa projektia, jonka avulla pyritään selvittämään, onko mahdollinen PPP projekti edullisempi vai kalliimpi kuin perinteisellä tavalla hankittu vastaava rakennus. 10

11 1 JOHDANTO Talotekniikkatoimittajat ovat viime vuosina laajentaneet tarjontaansa siten, että tilaajalle tarjotaan investointivaiheen tekniikkatoimituksen lisäksi myös huolto ja ylläpitopalveluja pidemmän ajanjakson toimitusvastuulla. Tavoitteena on ns. elinkaaritoimitusten lisääminen. Uusien toimitusmallien käyttöönottoon liittyy usein riskejä, mutta myös mahdollisuuksia. Tämä tutkimus kuvaa ja arvioi talotekniikkajärjestelmien elinkaaritoimituksiin liittyviä riskejä ja menestystekijöitä sekä pyrkii ehdottamaan hyviä menettelytapoja niiden hallitsemiseen. Toteutuneista hankkeista etsitään niille ominaisia riskejä ja toisaalta menestystekijöitä. Näiden tekijöiden tunnistamisen avulla pyrkimyksenä on edesauttaa rakentamisen elinkaarihankkeiden hyvien toimintatapojen kehittämistä (Kuva 1). Kuva 1 Tutkimuksen päämäärä Tässä luvussa käydään aluksi lyhyesti läpi tutkimuksen taustat ja lähtökohdat, tavoitteet sekä tutkimuskysymykset, joihin tutkimuksessa pyritään löytämään vastauksia. Luvun lopussa käydään läpi tutkimuksessa käytettävät tutkimusmenetelmät ja aihepiirin rajaukset. 1.1 Tutkimuksen tausta Rakennusala on pääomaintensiivinen ja projektiluonteinen toimiala. Kiinteistöt ja erilaiset rakennushankkeet sitovat suuria määriä pääomaa niin kunnallisissa kuin 11

12 yksityisissäkin hankkeissa. Yhteistyön on havaittu auttavan yrityksiä selviytymään kovassa kilpailussa. Yhteistyö toisten yritysten kanssa auttaa toimijoita tekemään asioita tehokkaammin ja edullisemmin siten, että kaikki osapuolet hyötyvät. Säilyttääkseen kilpailukykynsä yritysten tulee olla toiminnassaan fokusoituneita omaan ydinosaamiseensa, sekä olla nopeita ja joustavia. Kunnilla on velvollisuus tuottaa mm. sairaanhoito, opetus ja kirjastopalvelut kunnan asukkaille. Edellä mainittujen palveluiden tuottamiseen menee merkittävä osa budjetista, ja usein ylimääräisiä varoja esimerkiksi uusien kohteiden rakentamiseen tai vanhojen peruskorjaamiseen on niukasti. Elinkaaripalvelumallit ovat uudentyyppinen tapa hankkia kunnan asukkaiden tarpeita tyydyttäviä palveluita. Näissä malleissa rakentaminen, rahoitus ja palvelut toteutetaan yksityisen sektorin toimesta, jolloin kunnat maksavat saamastaan palvelusta palvelumaksua. Tämän tyyppisellä ratkaisulla pyritään välttämään kuntien suurta velkaantumista, siirtämään riskejä yksityiselle sektorille sekä tuottamaan palveluita kustannustehokkaasti. Yhteiskunta on muuttunut jatkuvasti enemmän palveluyhteiskunnan suuntaan, niin myös rakennusala. Enää ei myydä pelkästään kiinteistöä, vaan siihen useimmiten liitetään palvelu, joka myydään kiinteistön kanssa yhdessä. Kiinteistön huoltopalvelut elinkaarihankkeissa ovat tällä saralla huomattavan palveluintensiivisiä konsepteja, jolloin tilaaja ei varsinaisesti tilaa kiinteistöä itselleen, vaan toimitiloja käyttöönsä tietyin palveluratkaisuin. Elinkaarimallit ymmärretään alalla toteutusratkaisuiksi, joihin liittyy pidemmän aikavälin toimitusvastuuta esimerkiksi takuun tai huoltovastuun muodossa. Julkisella sektorilla budjetit ovat usein hyvin niukkoja, jolloin resurssit joudutaan jakamaan pakollisiin menoihin. Tällöin varoja uusille investoinneille jää niukasti. Kalliit rakennushankkeet joudutaankin usein lykkäämään myöhemmäksi tai hylkäämään kokonaan puuttuvan rahoituksen takia. Elinkaaritoimitusmalleissa asiakas voi ostaa tarvitsemansa toimitilat palveluna, jolloin maksettavaksi jää kuukausittainen tai 12

13 jaksottainen vuokra tai palvelumaksu, eikä näin ollen tarvetta suuriin kertainvestointeihin ole. Rakennustoimiala on hyvin riskialtista ja ei toivottujen tilanteiden sattuessa kustannukset nousevat usein hyvin korkeiksi. Projektien monimuotoisuuden ja monien eri toimijoiden takia projektien oikeanlainen hallinta kustannusten, aikataulun, laadun sekä riskien osalta on ensisijaisen tärkeää. Silti kaikkia riskejä ei voida tunnistaa tai välttää, mistä johtuen usein vakuuttaminen on keskeinen osa rakennusliiketoimintaa. Lisäksi elinkaaritaloudellisuuteen on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Talotekniset järjestelmät ja rakennusten materiaalit vaikuttavat paljon rakennusten energiankulutukseen ja siten käyttökustannuksiin. Elinkaarikustannuslaskennalla on tärkeä rooli laskettaessa nykypäivän rakennusten todellisia kokonaiskustannuksia niiden koko elinkaaren ajalta suunnittelusta aina purkuun asti. 1.2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on selvittää elinkaarivastuumallien problematiikkaa ja selvittää, mitkä seikat vaikuttavat julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön onnistumiseen. Tutkimuksessa pyritään selvittämään talotekniikkajärjestelmien elinkaaritoimituksiin liittyviä riskejä ja menestystekijöitä sekä kehittämään menettelytapoja niiden tunnistamiseen sekä jakamiseen. Tutkimuksessa perehdytään eri toimijoiden näkemyksiin käytännön kokemuksiin perustuen, eikä niinkään liikkeenjohdollisten toimintaa ohjaavien näkökulmien selvittämiseen. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitkä tekijät ovat tilaajan kannalta keskeisimpiä riski tai menestystekijöitä? 2. Mitkä tekijät ovat tarjoajan kannalta keskeisimpiä riski tai menestystekijöitä? 3. Miten riski ja menestystekijöiden tunnistamista voidaan käyttää 13

14 elinkaarihankkeiden tukena? Edellä mainittujen tutkimuskysymysten avulla pyritään selvittämään elinkaarihankkeiden onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Miten riskejä jaetaan ja miten menestystekijöitä systemaattisesti hahmotetaan, toisin sanoen miksi hankkeet onnistuvat tai epäonnistuvat? Ovatko elinkaarihankkeiden edut ja haitat riittävän hyvin osapuolten tiedossa, jotta elinkaarihankkeiden kiinnostavuus olisi riittävää? Näiden kysymysten valossa tavoitteena on luoda ehdotus systemaattisesta toimintatavasta riskienhallintaan elinkaaritoimituksissa sekä laatia riskien jakamista helpottava taulukko, jota voitaisiin käyttää rakentamisen elinkaarimallien tukena tulevissa projekteissa. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan elinkaariprojektien menetystekijöitä, jotta voidaan tunnistaa, mitkä seikat tekevät projektista onnistuneen. 1.3 Tutkimuksen laajuus ja rajaukset Tutkimuksessa perehdyttiin aiheesta olemassa olevaan kirjallisuuteen ja artikkeleihin, joiden avulla selvitettiin tämänhetkisen tietämyksen taso elinkaaripalvelumallien osalta. Tutkimus keskittyi lähinnä talotekniikan ja rakentamisen elinkaarimalleihin jättäen näin ulkopuolelle monet muut yksityisrahoitukseen tai elinkaariajatteluun liittyvät aiheet, esimerkiksi tiehankkeet. 1.4 Tutkimusmenetelmät Tutkimuskysymyksiin on haettu vastauksia huomioiden mm. seuraavat näkökulmat: Menestystekijät sekä riskit tilaajan näkökulmasta Menestystekijät sekä riskit tarjoajan näkökulmasta Kokonaisvaltainen näkemys teoriasta tutkimuskysymysten valossa Asiantuntijoiden näkemykset ja olemassa olevien projektien tähänastiset 14

15 toimintamenetelmät ja mallit Työ koostuu kirjallisuustutkimuksesta ja empiirisestä osasta. Kirjallisuusosuudessa perehdytään tutkimusongelmaan ja siihen liittyvään käsitteistöön sekä pyritään löytämään mahdollisimman kattavasti aiheen keskeisimpien artikkeleiden tärkein sisältö tutkimuskysymysten kannalta. Empiirisessä tutkimuksessa puolestaan pyritään lomakekyselyn ja haastattelujen avulla lähestymään suomalaisia alan asiantuntijoita ja kartoittamaan heidän keskeisiä näkemyksiään tutkimuskysymyksiin liittyen. Tapaustutkimuksessa on pyrkimyksenä selvittää sekä tarjoajaosapuolen, että tilaajaosapuolen näkemykset. Kirjallisuustutkimuksessa käytetään lähteinä alan kirjallisuutta sekä tieteellisiä artikkeleita. Lopuksi sekä kirjallisuustutkimuksessa että tapaustutkimuksessa ilmenneet seikat nivotaan yhteen. Synteesissä kirjallisuustutkimuksen ja empirian yhteneväisyydet ja eroavaisuudet kuvataan sekä ehdotetaan toimintamalleja ja työkaluja elinkaarihankkeiden riskien ja menestystekijöiden arviointiin. Synteesin jälkeen tehdään johtopäätöksiä havaituista ilmiöistä ja ehdotetaan mahdollisia lisätutkimuksen aiheita. 15

16 2 RISKI JA MENESTYSTEKIJÄT KÄSITTEINÄ Riski käsitetään eri asiayhteyksissä eri tavoin riippuen tarkastelunäkökulmasta[8]. Usein riski ymmärretään negatiivisena asiana, vaikka joissain yhteyksissä puhutaan myös positiivisesta riskistä. Yleisesti puhekielessä riskillä tarkoitetaan menetyksen tai tappion uhkaa, joka saattaa olla peräisin monista eri lähteistä kuten ympäristöstä, henkilöstä, asiasta tai tekijästä. Positiivisella riskillä tarkoitetaan yleensä projektille asetettujen tavoitteiden myönteistä ylittymistä [23]. Tällaisia voivat olla esimerkiksi budjetin tai aikataulun alittuminen. Riskin todennäköisyyttä voidaan arvioida todennäköisyysjakauman avulla, jolloin tapahtumaan sisältyy sekä positiivisen (optimistinen), että negatiivisen (pessimistinen) tapahtuman mahdollisuus. Käytännön tasolla projektien hallinnassa useimmiten keskitytään negatiivisten riskien hallintaan, eikä positiivisen riskin olemassa oloon kiinnitetä huomiota. Riskillä on aina kaksi dimensiota: todennäköisyys ja vaikutukset. Riskiä, jonka todennäköisyyttä ei syystä tai toisesta pystytä arviomaan kutsutaan epävarmuudeksi. Epävarmuus viittaa riittämättömään tietoon ja sitä pidetään siksi osana riskiä, jota on hankala arvioida todennäköisyyksien avulla. Epävarmuutta voidaan myös pitää yritysjohdon puutteellisena tietämyksenä. Onnistuneen projektin perusedellytyksenä on pyrkiä saavuttamaan projektille asetetut tavoitteet budjetin ja aikataulun puitteissa. Projektinhallinnan kriittiset osa alueet ovat aikataulu, kustannukset, laatu, organisaatio ja projektin laajuus[22]. Koska kaikissa edellä mainitussa viidessä osa alueessa joudutaan tekemään arvioita tulevaisuuden suhteen, liittyy niihin väistämättä epävarmuustekijöitä. Riskien todennäköisyyttä ja vaikutusta voidaan arvioida, mutta kaikkien mahdollisten tapahtumien ennakointi on mahdotonta. Arviota voidaan suorittaa hyvinkin tarkasti, mutta on syytä arvioida kuinka tarkkaan riskianalyysiä kannattaa tehdä, koska niistä saatu hyöty ei ehkä enää riitä kattamaan analyysistä aiheutuneita kustannuksia. Päätökset tehdään aina saatavilla 16

17 olevan tiedon perusteella, jossa tiedon keruun kustannukset ovat vastakkain tuottoodotusten kanssa. Sarjatuotannosta ja yleensäkin usein samankaltaisena toistuvista toiminnoista on helpompi karsia riskejä ja välttää virheitä historiatiedoista oppimalla ja prosessia jatkuvasti parantamalla. Projektit sen sijaan ovat usein ainutkertaisia suuriakin hankkeita, joiden onnistuminen on monien asioiden summa. Ainutkertaisuus ja kompleksisuus aiheuttavat monia riskejä, joita pitää ottaa huomioon projektin suunnitteluvaiheesta aina projektin päättymiseen asti. Projekteissa vain harvoin kaikki menee suunnitelmien mukaan. Siksi on ensisijaisen tärkeää varautua ennalta arvaamattomiin tapahtumiin, jotta niihin kyettäisiin reagoimaan tilanteen edellyttämällä tavalla. Riskianalyysin tehtävänä on selvittää riskikohteet, riskien todennäköisyydet ja suuruus sekä riskien seurausvaikutukset. Projektia koskevan riskienhallinnan elementit voidaan jakaa neljään pääprosessiin: Riskien tunnistaminen Riskien arviointi (riskin mittakaava) Riskien hallintaan liittyvät toimenpiteet Riskien kontrollointi Jotta riskeihin osattaisiin varautua, tulee ne ensin kyetä tunnistamaan. Kun riskin mahdollisuus on tunnistettu ja siis tiedossa, voidaan riskin vakavuutta arvioida. Tämän jälkeen riskien tapahtumisen välttämiseksi voidaan toimia, mikäli riskin mittakaava edellyttää toimenpiteitä. Riskien hallintaan liittyvillä toimenpiteillä tarkoitetaan toimia, joilla riskiä pyritään välttämään tai sen haitallisia vaikutuksia minimoimaan. Riskien kontrolloinnilla tarkoitetaan tässä kykyä onnistua pitämään riskit hallinnassa ja minimoida niiden vaikutukset parhaalla mahdollisella tavalla. Kontrollointi voi pitää sisällään esimerkiksi riskin siirtämisen toiselle osapuolelle, vakuuttamisen tai riskin 17

18 kantamisen itse. Projektin riskienhallinta on periaatteessa projektin kannalta positiivisten tapahtumien maksimoimista ja negatiivisten tapahtumien vaikutusten minimoimista. Menestystekijöiden arvioiminen on riskien arvioimisen tarkastelun toinen näkökulma. Projektien kannattavuutta on syytä arvioida tarkkaan ennen projektin aloittamista. Mikäli projekti ei näytä täyttävän kannattavuusvaatimuksia, tai sopivan muuten yrityksen strategiaan, ei projektia kannata toteuttaa. Menestystekijöitä on usein arvioitu vähemmän kuin riskejä. Pelkkä riskien välttäminen ei kuitenkaan riitä takamaan, että projekti olisi kokonaisuudessaan järkevä tai toteuttamiskelpoinen. Usein yrityksillä on suunnitteilla monia projekteja, mutta kaikkia ei voida toteuttaa resurssipulan vuoksi. Siksi on hyödyllistä tarkastella yrityksen sisällä, mitkä projektit kannattaa toteuttaa ja mitkä jättää toteuttamatta ja miksi. Menestystekijöiden arvioiminen poikkeaa riskien arvioimisesta sikäli, että riskien välttämisellä pyritään varmistamaan projektin onnistumista välttämällä ei toivottuja tapahtumia, kun taas menestystekijät ovat niitä tekijöitä, jotka tekevät projekteista kannattavia. Tunnistamalla menestystekijöitä pyritään löytämään ne projektit, joiden toteuttaminen on kannattavinta sekä pystytään kohdentamaan projektinhallinnan kehitys oleellisimpiin projektin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin. 18

19 3 RAKENTAMISEN ELINKAARIPALVELUMALLIEN OMINAISUUDET, RISKIT JA MENESTYSTEKIJÄT Tässä luvussa käsitellään elinkaaripalvelumalleja ja niille ominaisia piirteitä. Lisäksi perehdytään elinkaaripalvelumalleja käsitteleviin tieteellisiin artikkeleihin Suomessa ja ulkomailla, joista pyritään etsimään näkemyksiä tutkimuksen luvussa 1 esitettyihin tutkimuskysymyksiin. 3.1 Elinkaaritoimitusmallien keskeisimpiä piirteitä Rakentamisen elinkaarihankkeilla tarkoitetaan hankkeita, joissa tilaaja ja palveluntuottaja tekevät tavanomaista pidemmäksi ajaksi sopimuksen toimitilojen suunnittelusta, toteuttamisesta ja ylläpidosta[1]. Sopimukseen voi kuulua myös hankkeen rahoituksen sekä joidenkin tilojen käyttäjille suunnattujen palveluiden järjestäminen. Tilaaja maksaa toteuttajalle palvelumaksua, joka sidotaan esimerkiksi palvelun laatuun ja käyttäjäturvallisuuteen. Palvelumaksua voidaan alentaa, mikäli palvelun laatu ei täytä asetettuja vaatimuksia. Elinkaari mallien etuina ovat erityisesti kokonaistaloudellisuus ja elinkaariedullisuus, kun toteuttajia motivoidaan suunnittelemaan edullisia, mutta samalla pitkäikäisiä ja helppohoitoisia ratkaisuja. Palvelun tuottajalla on aikaisempaa enemmän vapautta päättää, miten se toteuttaa sovitun hankintakokonaisuuden. Tämän uskotaan vaikuttavan palvelun tehokkaaseen hinta laatusuhteeseen. Elinkaarimallien avulla tilaaja voi keskittyä omiin toimintoihinsa ja jättää kiinteistönpidon muiden harteille. Tilaajan ei myöskään tarvitse huolehtia kertaluonteisista suurista investoinneista, joten ainakin kunnallistaloudessa varojen hankinta saattaisi muuttua kynnyskysymykseksi ja viivästyttää hankeen aloittamista. Parhaimmillaan kumppanuuteen perustuva yhteistyö jakaa riskit niille, jotka ne luontevimmin voivat kantaa. 19

20 Elinkaarimallien oletettuja etuja ovat[1]: Sekä tilaaja että tarjoaja tarkastelevat rakennushankkeen kannattavuutta, kustannuksia, hyötyjä ja riskejä hankkeen alkuvaiheessa koko elinkaaren pituudelta. Laatu ja kustannusriskien jako tilaajan ja toteuttajan kesken voidaan selvästi määritellä. Pitkäjänteinen, toimivuus ja laatuvaatimuksiin perustuva sopimus tarjoaa mahdollisuuden tilaajan laajalle yhteistyölle ja kannustaa palveluiden kehittämiseen. Hankintakohde saadaan yleensä nopeammin käyttöön kuin perinteisillä hankintatavoilla. Kiinteistönpidon kannattavuutta voidaan parantaa vuokraamalla tiloja myös ulkopuoliselle käyttäjälle. Elinkaarimallien riskejä ja toimintatapojen muutoksia taas voivat olla[1]: Tilaajan on määriteltävä tarkasti tarpeensa hankkeen toteutuksen kannalta aikaisessa vaiheessa. Tarjouskilpailuihin osallistuminen on kallista ja hyvien tarjousten saamiseksi tarjouspyynnöt on valmisteltava huolellisesti. Luotettavien vertailulaskelmien tekeminen ja tarjousten vertailu perinteisiin hankintatapoihin saattaa olla vaikeaa. Tarvetta tehdä muutoksia tilaajan ja toteuttajan välisiin pitkäaikaisiin sopimuksiin voi olla hankalaa ennakoida. Suomessa on vasta muutamilla tilaajilla ja toteuttajilla kokemusta elinkaarimalleista. Elinkaarihankintamallit ovat suhteellisen uusi toimintatapa Suomessa. Valmiita hankkeita, joissa sopimusaika elinkaaren osalta olisi tullut täyteen, ei muutamaa ESCOkohdetta (Energy Service Company) lukuun ottamatta vielä ole. ESCO hankkeet ovat 20

21 eräs elinkaaripalvelumallin muoto, joissa tavoitteena on pääasiassa energian säästöön liittyvät ratkaisut. ESCO:t esitellään tarkemmin luvussa 5.3. Historiatietoa olemassa olevista hankkeista ja niiden menestys sekä riskitekijöistä on siis niukasti saatavilla. Etenkin hankkeiden kokonaistaloudellisuuden arvioiminen on vielä hankalaa. Iso Britanniassa elinkaaritoimitusmallit yleistyivät noin kymmenen vuotta sitten, mutta sielläkin hankkeiden elinkaaret ovat vasta sopimuskauden alkutaipaleella. Iso Britanniasta voidaan silti oppia, koska heillä toimintamalli on ollut laajalti käytössä ja kokemustakin alkaa löytyä. Hankkeiden kustannuksiin ja laatuun liittyvät seikat ovat aiheuttaneet ehkä eniten spekulaatiota, joten niitä on usein käsitelty elinkaarihankkeita käsittelevissä artikkeleissa. Laatu suunnittelun ja rakentamisen osalta on todettu yleensä vähintään vaatimukset täyttäväksi tai sitä paremmaksi. Toimivuusarviot ovat myös antaneet positiivista kuvaa elinkaarihankkeista, tosin näissä on vaikea ottaa kantaa siihen, millaiset arvosanat muilla toteutustavoilla läpiviedyt hankkeet olisivat saaneet. Kustannusten osalta elinkaarihankkeiden on arveltu olleen kalliita, mutta arviossa ei välttämättä ole osattu ottaa huomioon rakennusten jatkuvaa ylläpitoa ja riskien siirrosta aiheutuneita kuluja. Julkisen tahon tilaama yksityisen tahon kanssa yhteistyössä toteuttama PPP hanke (PPP, Public Private Partnership, suom. JYY, julkis yksityinen yhteistyö) eroaa perinteisiin projekteihin verrattuna siten, että tarjoajan tulot ovat sidonnaisia projektin tuotteen elinkaariedullisuuteen ja palvelun tasoon sopimuskaudella. Yksityinen tarjoaja ei ole pelkästään vastuussa vain rakennuksen toimittamisesta, vaan lisäksi projektin hallinnasta, rakentamisen toteutuksesta sekä huollosta ja ylläpidosta usean vuoden aikajänteellä. PPP projekteille, kuten mille tahansa toimintamallille on löydettävissä argumentteja sekä puolesta että vastaan. Yleisimpiä kirjallisuudessa esiintyviä kannanottoja PPPtoimintamallien puolesta ovat mm [8]: PPP tekee projekteista kannattavia 21

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

ELINKAARIMALLI vastuullista kokonaispalvelua. ss. 2-3 keskiaukeama ss. 4-5 kansilehti

ELINKAARIMALLI vastuullista kokonaispalvelua. ss. 2-3 keskiaukeama ss. 4-5 kansilehti vastuullista kokonaispalvelua ss. 2-3 keskiaukeama ss. 4-5 kansilehti vastuullista kokonaispalvelua Elinkaarimallilla toteutettavissa tiehankkeissa Tiehallinto tilaajana ostaa pitkäkestoisia tiepalveluita,

Lisätiedot

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Hankinnan problematiikka

Hankinnan problematiikka Antti Kirmanen Hankinnan problematiikka Toimittajan näkökulma Asiakkaan näkökulma www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 1. Ristiriita www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 3 Asiakas haluaa Onnistuneen

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012 Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Infrarakennuttamisen haasteita Infraomaisuuden arvon

Lisätiedot

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit

Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Talotekniikan elinkaarimallit ja konseptit Teknillinen Korkeakoulu LVI-laboratorio CUBENet Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut TKK LVI-laboratorio TKK Rakentamistalous VTT Tuotteet ja tuotanto

Lisätiedot

ELINKAARIMALLISTA ELINKAARIALLIANSSIIN?

ELINKAARIMALLISTA ELINKAARIALLIANSSIIN? RAIN ELINKAARIMALLISTA ELINKAARIALLIANSSIIN? RAIN workshop, Oulu 30.5.2017 Juha Salminen Kumppanisi korjausrakentamisessa www.consti.fi ELINKAARIHANKKEIDEN VARIAATIOITA Tilaaja Palveluntuottaja (yritys

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA

VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA Suomen Vesi-isännöinti Luennoitsija: Simo Heininen Materiaalin tuottaja: Marianne Siurua Miten vesihuoltolaitos yhdistää teknisen ja taloudellisen riskienhallinnan?

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Kysely kiinteistöpalvelujen hankinta- ja yhteistyösuhteista

Kysely kiinteistöpalvelujen hankinta- ja yhteistyösuhteista Kysely kiinteistöpalvelujen hankinta- ja yhteistyösuhteista tilaaja: Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry ajankohta: 12. - 19.1.2005 toteutus: kyselyyn kutsuttiin 50 merkittävintä kiinteistönhoidon

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari Rakennettu ympäristö ohjelman tulosseminaari Finlandiatalo Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari 27.1.2015 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tekes Innovaatiorahoituskeskus Ohjelmapäällikkö

Lisätiedot

Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä?

Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä? Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä? Kestävä kaupunki malli elinkaarijohtamiseen ERA17-vuosipäivä: Tulevaisuuden kaupunki viisaampaa asumista ja kestävämpää liikkumista

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN ELINKAARIOSAAJANA CENTRIA YLIVIESKA 17.02.2016

LEMMINKÄINEN ELINKAARIOSAAJANA CENTRIA YLIVIESKA 17.02.2016 LEMMINKÄINEN ELINKAARIOSAAJANA CENTRIA YLIVIESKA 17.02.2016 Elinkaarifilosofia mistä loppujen lopuksi on kyse? Kansantalouden ja makroekonomian kannalta kyseessä on kansallisvarallisuuden kasvattaminen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet. Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004. Asianajaja, osakas Juha Wessman

PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet. Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004. Asianajaja, osakas Juha Wessman PPP-mallien sopimusjuridiikan erityispiirteet Yrityspalvelukeskus Leija, Vantaa 9.11.2004 Asianajaja, osakas Juha Wessman ESITYKSEN RAKENNE: 1 YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA PPP-MALLISTA 2 PPP-MALLIN YLEINEN KUVAUS

Lisätiedot

Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys. 2.9.2015 Jaakko Hirvola

Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys. 2.9.2015 Jaakko Hirvola Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys 2.9.2015 Jaakko Hirvola Building a better working world EY:n toiminnan tarkoitus on rakentaa parempaa liike- ja työelämää ja paremmin toimivaa

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Tutkimushankkeiden riskienhallinta

Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot Jyväskylän yliopisto Kirsi Murtosaari Parityö Tutkimushankkeet: Kuvatkaa hankkeiden haasteita suunnittelu- ja toteutus- tai

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Suomen Riskienhallintayhdistys Miniseminaari 21.9.2010 Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Lassi Väisänen Matti Paakkolanvaara Yrityksen ja riskienhallinnan kehitysvaiheet

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Työryhmä 5 Kuntoutuspalvelujen ostamista ohjaava hankintalaki ostajan näkökulmasta

Työryhmä 5 Kuntoutuspalvelujen ostamista ohjaava hankintalaki ostajan näkökulmasta Työryhmä 5 Kuntoutuspalvelujen ostamista ohjaava hankintalaki ostajan näkökulmasta 41. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10.4.2013 Kari Tolonen, Kela Hankinta- ja SOTE-lainsäädännön tavoitteiden yhteensovittamisen

Lisätiedot

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta

Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA PROFESSORI MARKKU VIRTANEN HELSINGIN MARKKU KAUPPAKORKEAKOULU VIRTANEN elearning Community Ltd PIENYRITYSKESKUS elearning Community Ltd HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS

Lisätiedot

Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivät

Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivät Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivät Riskienhallinta toimitusprojekteissa PVLOGL, Tampere 13.4.2016 Luennoitsijasta Jouko Saikkonen, DI Osastoinsinööri IlmavE 1987 2008 Kaukovalvontatutkahankinta 1987

Lisätiedot

SiSällyS Kirjoit tajat termistöä johdanto 1.1 Kilpailutuksen lähtökohdat 1.2 Osaava kilpailuttaja 1.3 Tavoitteiden selvittäminen

SiSällyS Kirjoit tajat termistöä johdanto 1.1 Kilpailutuksen lähtökohdat 1.2 Osaava kilpailuttaja 1.3 Tavoitteiden selvittäminen Sisällys Kirjoittajat 2 Termistöä 11 1 Johdanto 13 1.1 Kilpailutuksen lähtökohdat 14 1.1.1 Tavoitteena onnistuminen 14 1.1.2 Kaikki mukaan 15 1.1.3 Yhteinen asiakas 17 1.1.4 Läpinäkyvää toimintaa 17 1.1.5

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta

Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta Kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi Helsingin yliopisto, tila- ja kiinteistökeskus 21.11.2013 Tila- ja kiinteistökeskus

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Projektinhallinta SFS-ISO mukaan

Projektinhallinta SFS-ISO mukaan Projektinhallinta SFS-ISO 21500 mukaan (Ohjeita projektinhallinnasta, 2012) 13.4.2017 Panu Kiviluoma Osaamistavoitteet Luennon jälkeen osaat selittää, mitä tarkoitetaan Projektilla Projektinhallinnalla

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne. Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Hankkeen taustaa Tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanismin (habitat banking) ja yleisemmin

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO Tehoa toimintaan Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO HR-tehtävistä 2/3 on perusrutiineja Ulkoistamalla henkilöstöhallinnon rutiinit voitte merkittävästi parantaa yrityksenne

Lisätiedot

Kumppanuuden juridiikkaa

Kumppanuuden juridiikkaa Kumppanuuden juridiikkaa Kumppanuusseminaari Kuntatalo 14.10.2015 Katariina Huikko Johtava lakimies Kumppanuus, mitä se on? Erilaiset järjestelyt julkisen ja yksityisen toimijan välillä Voi olla muodoltaan

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

METALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING

METALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING METALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING Alustavien selvitystulosten esittely Ryhmätyöskentely Me-TALLI liiketoimintamallissa Ryhmä 1: Tarjonta ja asiakas näkökulma, Ryhmä 2: Toiminnan

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus 23.1.2017 Kaupunginvaltuusto 30.1.2017 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 STRATEGISET ARVOT... 3 Avoimuus... 3 Kestävä kasvu... 3 Kuntalaislähtöisyys... 3 Uudistumisvalmius... 3

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot. Riku Tolvanen

Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot. Riku Tolvanen 20.6.2016 Liite kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen esityslistaan 20.6.2016 asiaan 1847/2016. Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot Riku Tolvanen 14.3.2016 Agenda 1. Toimitilahankkeen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus

PCM-projektiajattelu. Projektipalvelut Tutkimus- ja kehityskeskus PCM-projektiajattelu PCM = Project Cycle Management / Projektisyklin johtaminen Projekti ja projektoituminen on tullut mukaan osana organisaatioiden toimintastrategiaa enenevässä määrin osoittaen toiminnallisena

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa Juha-Pekka Ketola Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus tarjoaa rahoituspalveluita kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Sanna Nupponen-Nymalm Sodexo Oy 16.3.2011. www.sodexo.fi

Sanna Nupponen-Nymalm Sodexo Oy 16.3.2011. www.sodexo.fi Sanna Nupponen-Nymalm Sodexo Oy 16.3.2011 www.sodexo.fi Sodexo - jokaisesta päivästä parempi Olemme luotettava kumppani, joka tuottaa kokonaisvaltaisia palveluita. Osaamisemme tukee asiakkaidemme menestystä

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm (Valmiin työn esittely) 13.9.2010 Ohjaaja: Prof. Mats Danielson Valvoja: Prof. Ahti Salo Tausta -Tukholman ohikulkutien suunnittelu

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

Elinkaarimalleista Eteenpäin

Elinkaarimalleista Eteenpäin Elinkaarimalleista Eteenpäin Konsernijohtaja Hannu Leinonen Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari 26.9.2006 Elinkaarimallien lyhyt historia Ensimmäiset hankkeet toteutettu - kokonaisia elinkaaria

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot