TALOTEKNIIKAN ELINKAARITOIMITUSTEN RISKIT JA MENESTYSTEKIJÄT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOTEKNIIKAN ELINKAARITOIMITUSTEN RISKIT JA MENESTYSTEKIJÄT"

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU Konetekniikan osasto Iiro Immonen TALOTEKNIIKAN ELINKAARITOIMITUSTEN RISKIT JA MENESTYSTEKIJÄT Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi insinöörin tutkintoa varten Espoossa Työn valvoja: Professori Karlos Artto Työn ohjaaja: DI Ismo Heimonen 1

2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Iiro Immonen Työn nimi: Talotekniikan elinkaaritoimitusten riskit ja menestystekijät Päivämäärä: Sivumäärä: Osasto: Konetekniikan osasto Professuuri: TU 22 Teollisuustalous Työn valvoja: Professori Karlos Artto Työn ohjaaja: Diplomi insinööri Ismo Heimonen Rakennusten elinkaaripalvelumallit ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina. Kuntien ja kaupunkien niukat budjetit ovat perinteisesti rajoittaneet investointimahdollisuuksia, vaikka tarvetta ja halukkuutta investoinneille olisikin ollut. Elinkaaripalvelumallit ovat tarjonneet uuden tyyppisen tavan investoida yksityisrahoitteisesti rakennuksiin ilman tarvetta leikata kuntien muita menoja. Kuninkaantien lukio on tällä hetkellä tunnetuin yksittäinen elinkaaripalvelumallilla toteutettu hanke Suomessa. Perinteisiin rakennuttamisen malleihin verrattuna elinkaarihankkeiden sopimusmenettelyistä on tullut raskaampia sekä toimijoiden välisen yhteistyön merkitys hankkeissa on korostunut. Koska Suomessa kokemusta elinkaarimallien toteuttamisesta on vielä niukasti, puuttuvat alalta yleiset projektien läpiviemisen prosessia helpottavat toimintakäytännöt. Tässä työssä pyritään löytämään elinkaaripalvelumalleille tyypillisiä riskejä ja menestystekijöitä sekä arvioidaan miten elinkaaripalvelumallien läpiviemiseen vaadittavaa prosessia voisi helpottaa projektin riskien jakamisen ja menestystekijöiden arvioimisen keinoin. Tarkemman tarkastelun kohteena olivat energian säästöillä rahoitettavat ns. ESCO hankkeet. Tilaajan ja tarjoajan näkemyksissä riskien jakamiseen liittyvissä näkemyksissä ei havaittu merkittäviä ristiriitoja, joten edellytykset elinkaarihankkeiden tehokkaalle riskien jakamiselle on olemassa. Samoin voidaan olettaa, että työssä esitetystä riskienjakotaulukosta on hyötyä osapuolten sopimuksen teon jouduttamisessa, yleisten riskien tunnistamisessa sekä osapuolten tietoon saattamisessa. Työssä esitettyä menestystekijöiden arvioimiseen käytettävää lomaketta voidaan suositella osana hankkeiden valmistelua ja suunnittelua sekä toteuttamispäätösten tukena. Elinkaarihankkeiden osapuolten välisten sopimuskäytäntöjen tai yhteisten projektien päämäärien kartoittamiseen menestystekijälomakkeesta ei kuitenkaan ole. Kriittiset menestystekijät eroavat elinkaarihankkeiden osapuolten välillä, joten menestystekijälomakkeen käytettävyydelle voidaan etsiä lähinnä yrityksen sisäisten strategioiden ja liiketoiminnan kannalta tärkeiden prosessin kehittämiseen liittyviä käyttökohteita. Avainsanat: Elinkaaripalvelumallit, PPP, ESCO, riski, menestystekijät 2

3 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Author: Iiro Immonen Title of the thesis: Risks and success factors in construction life cycle service projects Date: 29 September 2006 Department: Department of Mechanical Engineering Professorship: TU 22 Industrial Management Supervisor: Professor Karlos Artto Instructor: Ismo Heimonen, Master of Science (Tech.) ABSTRACT OF THE MASTERS THESIS Number of pages: Life cycle service models have, e.g. public private partnership (PPP), become more popular way of taking care of public sector real estate projects in Finland. This is a consequence of tight municipal budgets in which the PPP project helps public sector to invest without the need to worry about cutting assets from other obligatory expenses. Compared to traditionally completed real estate investments the contract procedures have become much more complicated and time consuming and the degree of collaboration has become essential in life cycle service models. In Finland the life cycle service model is still new and there is a lack of good practice which helps the projects to succeed. This thesis will concentrate in typical success and risk factors in lifecycle models and possible ways of making the process more easy and fluent. ESCO service models were selected as a case study. In risk sharing there is no fundamental conflict of interests between public and private sector. However there is a need of making things go more rapidly through the first stages of contract making process. In the beginning of each life cycle service model among other things there is a need to agree on terms of risk sharing. In this process the use of lessons learned from past projects is essential when trying to make the contract making process more efficient. A risk sharing form is a useful tool in making this process to get a good start. It could also help to make sure that all stake holders are familiar with the risks involved. Success factors in life cycle service models should be also considered but a success factor tables and forms as a tool in projects is unlikely to be useful in a sense of a tool to help communication or project management. However a success factor form could be useful as a strategic tool and in internal management of corporation decision making process where the goals of every project should be considered carefully. Key words: Life cycle service models, PPP, ESCO, Risk, Success factor 3

4 ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty VTT:lle osana Tekesin CUBE teknologiaohjelman Talotekniikan tulevaisuuden elinkaaripalvelut (CUBENet) projektia, jossa kehitetään vaihtoehtoisia taloteknisen hankinnan toiminta ja palvelumalleja. Niiden avulla yksi taho voi ottaa pitkäkestoisesti vastuun talotekniikan toimittamisesta ja ylläpidosta sekä palvelun laadusta. Tutkimus tehdään yhteistyössä VTT:n, TKK:n ja Motivan kanssa. Työn valvojana on toiminut TKK:n teollisuustalouden professori Karlos Artto ja ohjaajana VTT:n erikoistutkija, DI Ismo Heimonen, joille esitän parhaimmat kiitokseni. Erityiskiitokset haluan osoittaa Tkt Leena Sarvarannalle ja DI Esa Nykäselle, joilla on aina ollut aikaa kannustaa ja antaa neuvoja. Lisäksi haluan kiittää DI Åsa Nystedtiä työhön liittyvistä kommenteista. Haluan myös kiittää Minna Matikaista hänen osoittamastaan tuesta ja kärsivällisyydestä. Espoossa Iiro Immonen 4

5 SISÄLLYSLUETTELO Käsitteet ja lyhenteet Johdanto Tutkimuksen tausta Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Tutkimuksen laajuus ja rajaukset Tutkimusmenetelmät Riski ja menestystekijät käsitteinä Rakentamisen elinkaaripalvelumallien ominaisuudet, riskit ja menestystekijät Elinkaaritoimitusmallien keskeisimpiä piirteitä Elinkaaripalvelumallien tutkimuksia riskien ja menestystekijöiden näkökulmista Elinkaaripalvelumallien menestystekijöitä Elinkaaripalvelumallien riskejä Tutkimuksissa havaittuja elinkaarimalleille ominaisia piirteitä Elinkaaripalvelumallien menestys ja riskitekijät tilaajan ja tarjoajan näkökulmista Avainmenestystekijöitä tilaajan näkökulmasta Julkisten varojen käyttö Kilpailuttamisen merkitys Hankintamallit

6 4.1.4 Tekninen laatu Yhteistyön merkitys Riskejä tilaajan näkökulmasta Kustannusten arviointi Kilpailu markkinoista Palvelutason määrittely Arkkitehtonisen laadun määrittely Sopimusaika Teknisen tason määrittely Riskit joihin ei voida vaikuttaa Ulkoistamisesta aiheutuvat riskit Energiaan liittyvät riskit Rahoitusriskit Neuvotteluihin kuluva aika Avainmenestystekijöitä tarjoajan näkökulmasta Pitkä sopimusaika Toteutuksen vapaus ja innovatiivisuus Riskejä tarjoajan näkökulmasta Tarjousmenettelyt ja vertailtavuus Palvelumaksusidonnaisuus tuotettuun palvelutasoon Eri tahojen intressien ristiriitaisuudet Projektin sisältöön liittyvät riskit Esimerkkikohteita Suomessa toteutetuista elinkaarihankkeista Koko rakennuksen elinkaaritoteutushanke Kuninkaantien lukio

7 5.2 Talotekniikan elinkaaritoteutus Kiinteistö Oy Viikin Infokeskus Järjestelmän tai korjauksen energiansäästönelinkaaritoteutus ESCO konseptit Turun kaupungin ESCO hankeet ESCO toimitukset tapaustutkimuksena Tapaustutkimuksen metodit Tapaustutkimuksen ESCO kohteet Haastattelututkimuksen tulokset Tilaajien näkemykset riskeistä Tilaajan näkemykset menestystekijöistä Tarjoajan näkemykset riskeistä Tarjoajan näkemykset menestystekijöistä Lomakekyselyn tulokset Menestystekijöiden arvioiminen Tarjoajan näkemykset menestystekijöistä Tilaajan näkemykset menestystekijöistä Riskien jakaminen osapuolten välillä Tarjoajaosapuolen näkemyksiä riskien jakamisesta ESCO hankkeissa Tilaajaosapuolen näkemyksiä riskien jakamisesta ESCO hankkeissa Lomakkeiden käytettävyys Synteesi Riskit elinkaarihankkeissa Tilaajalle kuuluvat riskit

8 7.1.2 Tarjoajalle kuuluvat riskit Jaettaviksi ehdotetut riskit Menestystekijät elinkaarihankkeissa Yhteenveto Lähdeluettelo Liitteet

9 Käsitteet ja lyhenteet BOT Build Operate Transfer, rakenna käytä siirrä. Toimitusmalli, jossa toimittaja rakentaa, käyttää ja siirtää tietyn kauden jälkeen toimituskohteen tilaajalle. Elinkaari(rakennus) Rakennetun kohteen (rakennus tai infrarakenne, tuotejärjestelmä) tai kohteen osan (tuotejärjestelmä, moduuli, komponentti, materiaali) peräkkäiset tai vuorovaikutteiset vaiheet raaka aineiden hankinnasta tai tuottamisesta loppukäsittelyyn. Elinkaaritekniikka ESCO Kohteen koko elinkaaren ajalle suunnattu tekniikan teoria ja käytäntö, jonka tavoitteena on optimoitu elinkaarilaatu. Elinkaaritekniikkaan sisältyvät: investointisuunnittelu, suunnittelu, ylläpito, käytön jälkeinen käsittely (purku, uudelleenkäyttö, kierrätys ja jätteidenkäsittely). Energy Service Company. Energian säästöön perustuva toimintamalli, jossa säästöjen toteuttajayhtiö saa maksun toteutuneista säästöistä. JYY Julkis yksityinen yhteistyö. Suomenkielinen vastine PPP:lle, ks. PPP. NPV PFI Net Present Value. Nettonykyarvo, jota käytetään laskettaessa tulevien kassavirtojen nykyarvo. Eli arvo diskontataan valitulla diskonttausprosentilla vertailukelpoiseksi nykyarvoon. Private Finance Initiative. John Majorin hallituksen toimesta Iso Britanniassa vuonna 1992 aloitettu yksityisrahoitusohjelma. Ohjelma pitää sisällään sopimusmekanismin, jossa julkinen sektori ostaa pitkän aikavälin sopimuksin yksityiseltä sektorilta palveluita toivoen samalla itse hyötyvänsä yksityisen sektorin rahoitusosaamisesta. Termiä on käytetty yleisesti synonyymina yksityisrahoitusmallille. 9

10 PPP Public Private Partnership. Investointien toteuttamis ja rahoittamistapa, jossa julkinen ja yksityinen sektori yhdistävät kumpikin oman erityisosaamisensa julkisen investoinnin toteuttamiseksi. PPP on siten yleisnimike projekteille, joissa palvelun taso ja yhteistyön määrä vaihtelevat sopimuskohtaisesti. Projektiyhtiö Projektiyhtiö on yhden tai useamman yrityksen yhteistyöorganisaatio, joka toteuttaa tilatun elinkaaripalvelumallin mukaisen sopimuksen. Riski Ei toivotun tapahtuman todennäköisyys kerrottuna sen määrällisellä seurauksella. Riskillä tarkoitetaan usein osapuolten tahdon ja kontrollin ulkopuolella olevien seikkojen vaikutuksesta syntyviä haitallisia seurauksia. Suomen kielen synonyymisanakirja taas määrittelee riskin vaaraksi tai uhkaksi. Puhekielessä riskillä tarkoitetaan menetyksen tai tappion uhkaa, tappion todennäköisyyden astetta tai henkilöä, asiaa tai tekijää, joka todennäköisesti aiheuttaa menetyksen tai vaaran. Tarjoaja Työssä tarjoajalla tarkoitetaan projektiyhtiötä, joka koostuu yhdestä tai useammasta yrityksestä, jotka hoitavat elinkaaripalvelumallin toteutuksen. Tilaaja Tilaajalla tarkoitetaan palvelun loppukäyttäjää tai loppukäyttäjän edustajaa, esimerkiksi kuntaa, joka tilaa tarjoajalta toimitilat opetustoimea varten. Verrokki Tässä työssä verrokilla tarkoitetaan julkisen sektorin käyttämää vertailukohtana olevaa projektia, jonka avulla pyritään selvittämään, onko mahdollinen PPP projekti edullisempi vai kalliimpi kuin perinteisellä tavalla hankittu vastaava rakennus. 10

11 1 JOHDANTO Talotekniikkatoimittajat ovat viime vuosina laajentaneet tarjontaansa siten, että tilaajalle tarjotaan investointivaiheen tekniikkatoimituksen lisäksi myös huolto ja ylläpitopalveluja pidemmän ajanjakson toimitusvastuulla. Tavoitteena on ns. elinkaaritoimitusten lisääminen. Uusien toimitusmallien käyttöönottoon liittyy usein riskejä, mutta myös mahdollisuuksia. Tämä tutkimus kuvaa ja arvioi talotekniikkajärjestelmien elinkaaritoimituksiin liittyviä riskejä ja menestystekijöitä sekä pyrkii ehdottamaan hyviä menettelytapoja niiden hallitsemiseen. Toteutuneista hankkeista etsitään niille ominaisia riskejä ja toisaalta menestystekijöitä. Näiden tekijöiden tunnistamisen avulla pyrkimyksenä on edesauttaa rakentamisen elinkaarihankkeiden hyvien toimintatapojen kehittämistä (Kuva 1). Kuva 1 Tutkimuksen päämäärä Tässä luvussa käydään aluksi lyhyesti läpi tutkimuksen taustat ja lähtökohdat, tavoitteet sekä tutkimuskysymykset, joihin tutkimuksessa pyritään löytämään vastauksia. Luvun lopussa käydään läpi tutkimuksessa käytettävät tutkimusmenetelmät ja aihepiirin rajaukset. 1.1 Tutkimuksen tausta Rakennusala on pääomaintensiivinen ja projektiluonteinen toimiala. Kiinteistöt ja erilaiset rakennushankkeet sitovat suuria määriä pääomaa niin kunnallisissa kuin 11

12 yksityisissäkin hankkeissa. Yhteistyön on havaittu auttavan yrityksiä selviytymään kovassa kilpailussa. Yhteistyö toisten yritysten kanssa auttaa toimijoita tekemään asioita tehokkaammin ja edullisemmin siten, että kaikki osapuolet hyötyvät. Säilyttääkseen kilpailukykynsä yritysten tulee olla toiminnassaan fokusoituneita omaan ydinosaamiseensa, sekä olla nopeita ja joustavia. Kunnilla on velvollisuus tuottaa mm. sairaanhoito, opetus ja kirjastopalvelut kunnan asukkaille. Edellä mainittujen palveluiden tuottamiseen menee merkittävä osa budjetista, ja usein ylimääräisiä varoja esimerkiksi uusien kohteiden rakentamiseen tai vanhojen peruskorjaamiseen on niukasti. Elinkaaripalvelumallit ovat uudentyyppinen tapa hankkia kunnan asukkaiden tarpeita tyydyttäviä palveluita. Näissä malleissa rakentaminen, rahoitus ja palvelut toteutetaan yksityisen sektorin toimesta, jolloin kunnat maksavat saamastaan palvelusta palvelumaksua. Tämän tyyppisellä ratkaisulla pyritään välttämään kuntien suurta velkaantumista, siirtämään riskejä yksityiselle sektorille sekä tuottamaan palveluita kustannustehokkaasti. Yhteiskunta on muuttunut jatkuvasti enemmän palveluyhteiskunnan suuntaan, niin myös rakennusala. Enää ei myydä pelkästään kiinteistöä, vaan siihen useimmiten liitetään palvelu, joka myydään kiinteistön kanssa yhdessä. Kiinteistön huoltopalvelut elinkaarihankkeissa ovat tällä saralla huomattavan palveluintensiivisiä konsepteja, jolloin tilaaja ei varsinaisesti tilaa kiinteistöä itselleen, vaan toimitiloja käyttöönsä tietyin palveluratkaisuin. Elinkaarimallit ymmärretään alalla toteutusratkaisuiksi, joihin liittyy pidemmän aikavälin toimitusvastuuta esimerkiksi takuun tai huoltovastuun muodossa. Julkisella sektorilla budjetit ovat usein hyvin niukkoja, jolloin resurssit joudutaan jakamaan pakollisiin menoihin. Tällöin varoja uusille investoinneille jää niukasti. Kalliit rakennushankkeet joudutaankin usein lykkäämään myöhemmäksi tai hylkäämään kokonaan puuttuvan rahoituksen takia. Elinkaaritoimitusmalleissa asiakas voi ostaa tarvitsemansa toimitilat palveluna, jolloin maksettavaksi jää kuukausittainen tai 12

13 jaksottainen vuokra tai palvelumaksu, eikä näin ollen tarvetta suuriin kertainvestointeihin ole. Rakennustoimiala on hyvin riskialtista ja ei toivottujen tilanteiden sattuessa kustannukset nousevat usein hyvin korkeiksi. Projektien monimuotoisuuden ja monien eri toimijoiden takia projektien oikeanlainen hallinta kustannusten, aikataulun, laadun sekä riskien osalta on ensisijaisen tärkeää. Silti kaikkia riskejä ei voida tunnistaa tai välttää, mistä johtuen usein vakuuttaminen on keskeinen osa rakennusliiketoimintaa. Lisäksi elinkaaritaloudellisuuteen on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Talotekniset järjestelmät ja rakennusten materiaalit vaikuttavat paljon rakennusten energiankulutukseen ja siten käyttökustannuksiin. Elinkaarikustannuslaskennalla on tärkeä rooli laskettaessa nykypäivän rakennusten todellisia kokonaiskustannuksia niiden koko elinkaaren ajalta suunnittelusta aina purkuun asti. 1.2 Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on selvittää elinkaarivastuumallien problematiikkaa ja selvittää, mitkä seikat vaikuttavat julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön onnistumiseen. Tutkimuksessa pyritään selvittämään talotekniikkajärjestelmien elinkaaritoimituksiin liittyviä riskejä ja menestystekijöitä sekä kehittämään menettelytapoja niiden tunnistamiseen sekä jakamiseen. Tutkimuksessa perehdytään eri toimijoiden näkemyksiin käytännön kokemuksiin perustuen, eikä niinkään liikkeenjohdollisten toimintaa ohjaavien näkökulmien selvittämiseen. Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitkä tekijät ovat tilaajan kannalta keskeisimpiä riski tai menestystekijöitä? 2. Mitkä tekijät ovat tarjoajan kannalta keskeisimpiä riski tai menestystekijöitä? 3. Miten riski ja menestystekijöiden tunnistamista voidaan käyttää 13

14 elinkaarihankkeiden tukena? Edellä mainittujen tutkimuskysymysten avulla pyritään selvittämään elinkaarihankkeiden onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Miten riskejä jaetaan ja miten menestystekijöitä systemaattisesti hahmotetaan, toisin sanoen miksi hankkeet onnistuvat tai epäonnistuvat? Ovatko elinkaarihankkeiden edut ja haitat riittävän hyvin osapuolten tiedossa, jotta elinkaarihankkeiden kiinnostavuus olisi riittävää? Näiden kysymysten valossa tavoitteena on luoda ehdotus systemaattisesta toimintatavasta riskienhallintaan elinkaaritoimituksissa sekä laatia riskien jakamista helpottava taulukko, jota voitaisiin käyttää rakentamisen elinkaarimallien tukena tulevissa projekteissa. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan elinkaariprojektien menetystekijöitä, jotta voidaan tunnistaa, mitkä seikat tekevät projektista onnistuneen. 1.3 Tutkimuksen laajuus ja rajaukset Tutkimuksessa perehdyttiin aiheesta olemassa olevaan kirjallisuuteen ja artikkeleihin, joiden avulla selvitettiin tämänhetkisen tietämyksen taso elinkaaripalvelumallien osalta. Tutkimus keskittyi lähinnä talotekniikan ja rakentamisen elinkaarimalleihin jättäen näin ulkopuolelle monet muut yksityisrahoitukseen tai elinkaariajatteluun liittyvät aiheet, esimerkiksi tiehankkeet. 1.4 Tutkimusmenetelmät Tutkimuskysymyksiin on haettu vastauksia huomioiden mm. seuraavat näkökulmat: Menestystekijät sekä riskit tilaajan näkökulmasta Menestystekijät sekä riskit tarjoajan näkökulmasta Kokonaisvaltainen näkemys teoriasta tutkimuskysymysten valossa Asiantuntijoiden näkemykset ja olemassa olevien projektien tähänastiset 14

15 toimintamenetelmät ja mallit Työ koostuu kirjallisuustutkimuksesta ja empiirisestä osasta. Kirjallisuusosuudessa perehdytään tutkimusongelmaan ja siihen liittyvään käsitteistöön sekä pyritään löytämään mahdollisimman kattavasti aiheen keskeisimpien artikkeleiden tärkein sisältö tutkimuskysymysten kannalta. Empiirisessä tutkimuksessa puolestaan pyritään lomakekyselyn ja haastattelujen avulla lähestymään suomalaisia alan asiantuntijoita ja kartoittamaan heidän keskeisiä näkemyksiään tutkimuskysymyksiin liittyen. Tapaustutkimuksessa on pyrkimyksenä selvittää sekä tarjoajaosapuolen, että tilaajaosapuolen näkemykset. Kirjallisuustutkimuksessa käytetään lähteinä alan kirjallisuutta sekä tieteellisiä artikkeleita. Lopuksi sekä kirjallisuustutkimuksessa että tapaustutkimuksessa ilmenneet seikat nivotaan yhteen. Synteesissä kirjallisuustutkimuksen ja empirian yhteneväisyydet ja eroavaisuudet kuvataan sekä ehdotetaan toimintamalleja ja työkaluja elinkaarihankkeiden riskien ja menestystekijöiden arviointiin. Synteesin jälkeen tehdään johtopäätöksiä havaituista ilmiöistä ja ehdotetaan mahdollisia lisätutkimuksen aiheita. 15

16 2 RISKI JA MENESTYSTEKIJÄT KÄSITTEINÄ Riski käsitetään eri asiayhteyksissä eri tavoin riippuen tarkastelunäkökulmasta[8]. Usein riski ymmärretään negatiivisena asiana, vaikka joissain yhteyksissä puhutaan myös positiivisesta riskistä. Yleisesti puhekielessä riskillä tarkoitetaan menetyksen tai tappion uhkaa, joka saattaa olla peräisin monista eri lähteistä kuten ympäristöstä, henkilöstä, asiasta tai tekijästä. Positiivisella riskillä tarkoitetaan yleensä projektille asetettujen tavoitteiden myönteistä ylittymistä [23]. Tällaisia voivat olla esimerkiksi budjetin tai aikataulun alittuminen. Riskin todennäköisyyttä voidaan arvioida todennäköisyysjakauman avulla, jolloin tapahtumaan sisältyy sekä positiivisen (optimistinen), että negatiivisen (pessimistinen) tapahtuman mahdollisuus. Käytännön tasolla projektien hallinnassa useimmiten keskitytään negatiivisten riskien hallintaan, eikä positiivisen riskin olemassa oloon kiinnitetä huomiota. Riskillä on aina kaksi dimensiota: todennäköisyys ja vaikutukset. Riskiä, jonka todennäköisyyttä ei syystä tai toisesta pystytä arviomaan kutsutaan epävarmuudeksi. Epävarmuus viittaa riittämättömään tietoon ja sitä pidetään siksi osana riskiä, jota on hankala arvioida todennäköisyyksien avulla. Epävarmuutta voidaan myös pitää yritysjohdon puutteellisena tietämyksenä. Onnistuneen projektin perusedellytyksenä on pyrkiä saavuttamaan projektille asetetut tavoitteet budjetin ja aikataulun puitteissa. Projektinhallinnan kriittiset osa alueet ovat aikataulu, kustannukset, laatu, organisaatio ja projektin laajuus[22]. Koska kaikissa edellä mainitussa viidessä osa alueessa joudutaan tekemään arvioita tulevaisuuden suhteen, liittyy niihin väistämättä epävarmuustekijöitä. Riskien todennäköisyyttä ja vaikutusta voidaan arvioida, mutta kaikkien mahdollisten tapahtumien ennakointi on mahdotonta. Arviota voidaan suorittaa hyvinkin tarkasti, mutta on syytä arvioida kuinka tarkkaan riskianalyysiä kannattaa tehdä, koska niistä saatu hyöty ei ehkä enää riitä kattamaan analyysistä aiheutuneita kustannuksia. Päätökset tehdään aina saatavilla 16

17 olevan tiedon perusteella, jossa tiedon keruun kustannukset ovat vastakkain tuottoodotusten kanssa. Sarjatuotannosta ja yleensäkin usein samankaltaisena toistuvista toiminnoista on helpompi karsia riskejä ja välttää virheitä historiatiedoista oppimalla ja prosessia jatkuvasti parantamalla. Projektit sen sijaan ovat usein ainutkertaisia suuriakin hankkeita, joiden onnistuminen on monien asioiden summa. Ainutkertaisuus ja kompleksisuus aiheuttavat monia riskejä, joita pitää ottaa huomioon projektin suunnitteluvaiheesta aina projektin päättymiseen asti. Projekteissa vain harvoin kaikki menee suunnitelmien mukaan. Siksi on ensisijaisen tärkeää varautua ennalta arvaamattomiin tapahtumiin, jotta niihin kyettäisiin reagoimaan tilanteen edellyttämällä tavalla. Riskianalyysin tehtävänä on selvittää riskikohteet, riskien todennäköisyydet ja suuruus sekä riskien seurausvaikutukset. Projektia koskevan riskienhallinnan elementit voidaan jakaa neljään pääprosessiin: Riskien tunnistaminen Riskien arviointi (riskin mittakaava) Riskien hallintaan liittyvät toimenpiteet Riskien kontrollointi Jotta riskeihin osattaisiin varautua, tulee ne ensin kyetä tunnistamaan. Kun riskin mahdollisuus on tunnistettu ja siis tiedossa, voidaan riskin vakavuutta arvioida. Tämän jälkeen riskien tapahtumisen välttämiseksi voidaan toimia, mikäli riskin mittakaava edellyttää toimenpiteitä. Riskien hallintaan liittyvillä toimenpiteillä tarkoitetaan toimia, joilla riskiä pyritään välttämään tai sen haitallisia vaikutuksia minimoimaan. Riskien kontrolloinnilla tarkoitetaan tässä kykyä onnistua pitämään riskit hallinnassa ja minimoida niiden vaikutukset parhaalla mahdollisella tavalla. Kontrollointi voi pitää sisällään esimerkiksi riskin siirtämisen toiselle osapuolelle, vakuuttamisen tai riskin 17

18 kantamisen itse. Projektin riskienhallinta on periaatteessa projektin kannalta positiivisten tapahtumien maksimoimista ja negatiivisten tapahtumien vaikutusten minimoimista. Menestystekijöiden arvioiminen on riskien arvioimisen tarkastelun toinen näkökulma. Projektien kannattavuutta on syytä arvioida tarkkaan ennen projektin aloittamista. Mikäli projekti ei näytä täyttävän kannattavuusvaatimuksia, tai sopivan muuten yrityksen strategiaan, ei projektia kannata toteuttaa. Menestystekijöitä on usein arvioitu vähemmän kuin riskejä. Pelkkä riskien välttäminen ei kuitenkaan riitä takamaan, että projekti olisi kokonaisuudessaan järkevä tai toteuttamiskelpoinen. Usein yrityksillä on suunnitteilla monia projekteja, mutta kaikkia ei voida toteuttaa resurssipulan vuoksi. Siksi on hyödyllistä tarkastella yrityksen sisällä, mitkä projektit kannattaa toteuttaa ja mitkä jättää toteuttamatta ja miksi. Menestystekijöiden arvioiminen poikkeaa riskien arvioimisesta sikäli, että riskien välttämisellä pyritään varmistamaan projektin onnistumista välttämällä ei toivottuja tapahtumia, kun taas menestystekijät ovat niitä tekijöitä, jotka tekevät projekteista kannattavia. Tunnistamalla menestystekijöitä pyritään löytämään ne projektit, joiden toteuttaminen on kannattavinta sekä pystytään kohdentamaan projektinhallinnan kehitys oleellisimpiin projektin menestymiseen vaikuttaviin tekijöihin. 18

19 3 RAKENTAMISEN ELINKAARIPALVELUMALLIEN OMINAISUUDET, RISKIT JA MENESTYSTEKIJÄT Tässä luvussa käsitellään elinkaaripalvelumalleja ja niille ominaisia piirteitä. Lisäksi perehdytään elinkaaripalvelumalleja käsitteleviin tieteellisiin artikkeleihin Suomessa ja ulkomailla, joista pyritään etsimään näkemyksiä tutkimuksen luvussa 1 esitettyihin tutkimuskysymyksiin. 3.1 Elinkaaritoimitusmallien keskeisimpiä piirteitä Rakentamisen elinkaarihankkeilla tarkoitetaan hankkeita, joissa tilaaja ja palveluntuottaja tekevät tavanomaista pidemmäksi ajaksi sopimuksen toimitilojen suunnittelusta, toteuttamisesta ja ylläpidosta[1]. Sopimukseen voi kuulua myös hankkeen rahoituksen sekä joidenkin tilojen käyttäjille suunnattujen palveluiden järjestäminen. Tilaaja maksaa toteuttajalle palvelumaksua, joka sidotaan esimerkiksi palvelun laatuun ja käyttäjäturvallisuuteen. Palvelumaksua voidaan alentaa, mikäli palvelun laatu ei täytä asetettuja vaatimuksia. Elinkaari mallien etuina ovat erityisesti kokonaistaloudellisuus ja elinkaariedullisuus, kun toteuttajia motivoidaan suunnittelemaan edullisia, mutta samalla pitkäikäisiä ja helppohoitoisia ratkaisuja. Palvelun tuottajalla on aikaisempaa enemmän vapautta päättää, miten se toteuttaa sovitun hankintakokonaisuuden. Tämän uskotaan vaikuttavan palvelun tehokkaaseen hinta laatusuhteeseen. Elinkaarimallien avulla tilaaja voi keskittyä omiin toimintoihinsa ja jättää kiinteistönpidon muiden harteille. Tilaajan ei myöskään tarvitse huolehtia kertaluonteisista suurista investoinneista, joten ainakin kunnallistaloudessa varojen hankinta saattaisi muuttua kynnyskysymykseksi ja viivästyttää hankeen aloittamista. Parhaimmillaan kumppanuuteen perustuva yhteistyö jakaa riskit niille, jotka ne luontevimmin voivat kantaa. 19

20 Elinkaarimallien oletettuja etuja ovat[1]: Sekä tilaaja että tarjoaja tarkastelevat rakennushankkeen kannattavuutta, kustannuksia, hyötyjä ja riskejä hankkeen alkuvaiheessa koko elinkaaren pituudelta. Laatu ja kustannusriskien jako tilaajan ja toteuttajan kesken voidaan selvästi määritellä. Pitkäjänteinen, toimivuus ja laatuvaatimuksiin perustuva sopimus tarjoaa mahdollisuuden tilaajan laajalle yhteistyölle ja kannustaa palveluiden kehittämiseen. Hankintakohde saadaan yleensä nopeammin käyttöön kuin perinteisillä hankintatavoilla. Kiinteistönpidon kannattavuutta voidaan parantaa vuokraamalla tiloja myös ulkopuoliselle käyttäjälle. Elinkaarimallien riskejä ja toimintatapojen muutoksia taas voivat olla[1]: Tilaajan on määriteltävä tarkasti tarpeensa hankkeen toteutuksen kannalta aikaisessa vaiheessa. Tarjouskilpailuihin osallistuminen on kallista ja hyvien tarjousten saamiseksi tarjouspyynnöt on valmisteltava huolellisesti. Luotettavien vertailulaskelmien tekeminen ja tarjousten vertailu perinteisiin hankintatapoihin saattaa olla vaikeaa. Tarvetta tehdä muutoksia tilaajan ja toteuttajan välisiin pitkäaikaisiin sopimuksiin voi olla hankalaa ennakoida. Suomessa on vasta muutamilla tilaajilla ja toteuttajilla kokemusta elinkaarimalleista. Elinkaarihankintamallit ovat suhteellisen uusi toimintatapa Suomessa. Valmiita hankkeita, joissa sopimusaika elinkaaren osalta olisi tullut täyteen, ei muutamaa ESCOkohdetta (Energy Service Company) lukuun ottamatta vielä ole. ESCO hankkeet ovat 20

21 eräs elinkaaripalvelumallin muoto, joissa tavoitteena on pääasiassa energian säästöön liittyvät ratkaisut. ESCO:t esitellään tarkemmin luvussa 5.3. Historiatietoa olemassa olevista hankkeista ja niiden menestys sekä riskitekijöistä on siis niukasti saatavilla. Etenkin hankkeiden kokonaistaloudellisuuden arvioiminen on vielä hankalaa. Iso Britanniassa elinkaaritoimitusmallit yleistyivät noin kymmenen vuotta sitten, mutta sielläkin hankkeiden elinkaaret ovat vasta sopimuskauden alkutaipaleella. Iso Britanniasta voidaan silti oppia, koska heillä toimintamalli on ollut laajalti käytössä ja kokemustakin alkaa löytyä. Hankkeiden kustannuksiin ja laatuun liittyvät seikat ovat aiheuttaneet ehkä eniten spekulaatiota, joten niitä on usein käsitelty elinkaarihankkeita käsittelevissä artikkeleissa. Laatu suunnittelun ja rakentamisen osalta on todettu yleensä vähintään vaatimukset täyttäväksi tai sitä paremmaksi. Toimivuusarviot ovat myös antaneet positiivista kuvaa elinkaarihankkeista, tosin näissä on vaikea ottaa kantaa siihen, millaiset arvosanat muilla toteutustavoilla läpiviedyt hankkeet olisivat saaneet. Kustannusten osalta elinkaarihankkeiden on arveltu olleen kalliita, mutta arviossa ei välttämättä ole osattu ottaa huomioon rakennusten jatkuvaa ylläpitoa ja riskien siirrosta aiheutuneita kuluja. Julkisen tahon tilaama yksityisen tahon kanssa yhteistyössä toteuttama PPP hanke (PPP, Public Private Partnership, suom. JYY, julkis yksityinen yhteistyö) eroaa perinteisiin projekteihin verrattuna siten, että tarjoajan tulot ovat sidonnaisia projektin tuotteen elinkaariedullisuuteen ja palvelun tasoon sopimuskaudella. Yksityinen tarjoaja ei ole pelkästään vastuussa vain rakennuksen toimittamisesta, vaan lisäksi projektin hallinnasta, rakentamisen toteutuksesta sekä huollosta ja ylläpidosta usean vuoden aikajänteellä. PPP projekteille, kuten mille tahansa toimintamallille on löydettävissä argumentteja sekä puolesta että vastaan. Yleisimpiä kirjallisuudessa esiintyviä kannanottoja PPPtoimintamallien puolesta ovat mm [8]: PPP tekee projekteista kannattavia 21

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA

VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA Suomen Vesi-isännöinti Luennoitsija: Simo Heininen Materiaalin tuottaja: Marianne Siurua Miten vesihuoltolaitos yhdistää teknisen ja taloudellisen riskienhallinnan?

Lisätiedot

Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä?

Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä? Onko elinkaariajattelu unohdettu kaupunki- ja kiinteistökehityksessä? Kestävä kaupunki malli elinkaarijohtamiseen ERA17-vuosipäivä: Tulevaisuuden kaupunki viisaampaa asumista ja kestävämpää liikkumista

Lisätiedot

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN ELINKAARIOSAAJANA CENTRIA YLIVIESKA 17.02.2016

LEMMINKÄINEN ELINKAARIOSAAJANA CENTRIA YLIVIESKA 17.02.2016 LEMMINKÄINEN ELINKAARIOSAAJANA CENTRIA YLIVIESKA 17.02.2016 Elinkaarifilosofia mistä loppujen lopuksi on kyse? Kansantalouden ja makroekonomian kannalta kyseessä on kansallisvarallisuuden kasvattaminen

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivät

Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivät Puolustusvoimien laadunvarmistuspäivät Riskienhallinta toimitusprojekteissa PVLOGL, Tampere 13.4.2016 Luennoitsijasta Jouko Saikkonen, DI Osastoinsinööri IlmavE 1987 2008 Kaukovalvontatutkahankinta 1987

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm (Valmiin työn esittely) 13.9.2010 Ohjaaja: Prof. Mats Danielson Valvoja: Prof. Ahti Salo Tausta -Tukholman ohikulkutien suunnittelu

Lisätiedot

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne. Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne Hankkeen taustaa Tavoitteena arvioida luontoarvopankkimekanismin (habitat banking) ja yleisemmin

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!!! JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!!! JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA Diplomityön tutkimussuunnitelma LUONNOS 11.6.2014 Tarkastaja: professori Jorma Mäntynen Tarkastaja ja aihe

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

2. Hankintamenettely, hankinnasta ilmoittaminen ja asiakirjajulkisuus

2. Hankintamenettely, hankinnasta ilmoittaminen ja asiakirjajulkisuus 1 TARJOUSPYYNTÖ OMPELUKONEIDEN JA SAUMUREIDEN KORJAUS- JA HUOLTOPALVELUISTA (puitejärjestely) 1. Hankinnan kuvaus Nurmijärven kunta pyytää tarjoustanne kunnan eri toimipisteisiin hankittujen ompelukoneiden

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot. Riku Tolvanen

Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot. Riku Tolvanen 20.6.2016 Liite kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen esityslistaan 20.6.2016 asiaan 1847/2016. Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot Riku Tolvanen 14.3.2016 Agenda 1. Toimitilahankkeen

Lisätiedot

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola

Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa. Juha-Pekka Ketola Kuntien rahoitusvaihtoehdot katuvalaistuksen uusimisessa Juha-Pekka Ketola Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus tarjoaa rahoituspalveluita kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Hannu Alanko 7.2.2013 Hoffmanco International 1 Hoffmanco International Oy Health Due Diligence nykytila-analyysi Sirius ohjausjärjestelmä Sirius sairauskassa

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 MIKSI YRITYSTEN PAREMPI OSALLISTAMINEN LAINVALMISTELUUN ON TÄRKEÄÄ? Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009

Etteplan Oyj. Liiketoimintakatsaus 2009 Etteplan Oyj Liiketoimintakatsaus 2009 Sisältö Taloudellinen kehitys Toimintaympäristö Yhtiön kehitys Taloudelliset tunnusluvut Näkymät 2010 Taloudellinen kehitys* Milj. euroa 2009 2008 Muutos Liikevaihto

Lisätiedot

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5. Kasvihuonekaasujen inventaario ja päästökauppa - yritysten tietotarpeet Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.2006 Esityksen sisältö! YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja!

Lisätiedot

Maksullisuuden vaikutuksia

Maksullisuuden vaikutuksia Maksullisuuden vaikutuksia Case: Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) Professori Minna Martikainen Vararehtori (kansainvälisyys) Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT ja lukukausimaksut 2011-2012

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen

Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen Käyttöoikeussopimukset eli konsessiot ja niiden kilpailuttaminen Lakimies Jonna Törnroos Hankintalain sopimustyypit Hankintasopimukset Käyttöoikeussopimukset Tavarahankintasopimukset Palveluhankintasopimukset

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Julkishallinnon ICT-palveluiden kustannusseurannan kehittäminen

Julkishallinnon ICT-palveluiden kustannusseurannan kehittäminen Julkishallinnon ICT-iden kustannusseurannan kehittäminen Yali Chai Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Tero Latvakangas 5.10.2016 Espoo Johdanto Työn tausta Tutkimus Tulokset Työn tausta Kustannustehokkuus

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Kiinteistö- ja rakentamistalouden tutkimusseminaari 15.09.2004 Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Tomi Ventovuori Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous Tutkimuksen tavoitteet Tunnistaa

Lisätiedot

Korkeakoulujen laskentatoimen tila -tutkimuksen välituloksia. Jukka Pellinen Jyväskylän yliopisto

Korkeakoulujen laskentatoimen tila -tutkimuksen välituloksia. Jukka Pellinen Jyväskylän yliopisto Korkeakoulujen laskentatoimen tila -tutkimuksen välituloksia Jukka Pellinen Jyväskylän yliopisto 25.11.2016 Tavoite Kuvailla korkeakoulujen johdon laskentatoimen käytäntöjä kattavasti Tutkimusaineisto

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä

Korkeakoulujen IT muutoksessa. Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Korkeakoulujen IT muutoksessa Trendejä ja vaikutuksia maailmalta ja meiltä Miksi me välitämme Trendeistä? Globaalit macro trendit Toimialakohtaiset trendit Teknologia trendit Oma synteesi ja tutkimus Lisää

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille

konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille Sijoitusmessut 2016 konevuokraus kasvaa tuomalla tehokkuutta työmaille Tapio Kolunsarka, toimitusjohtaja, Ramirent oyj Ramirent on johtava konevuokrausratkaisujen tarjoaja Markkinajohtaja kahdeksassa maassa

Lisätiedot

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.

Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6. Kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa Toni Paju Tampereen Yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos 3.6.2010 Johdanto Tutkimuksen taustalla ongelma siitä miten koulujen

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen

Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista. Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläkejärjestelmän automaattiset vakautusmekanismit - teoriaa ja kokemuksia elinaikakertoimista ja jarruista Sanna Tenhunen / Risto Vaittinen Eläketurvakeskus KOULUTTAA Työikäisen (20-64) väestön suhde

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Hankearvioinnin kehikko - käsitteet

Hankearvioinnin kehikko - käsitteet Hankearvioinnin kehikko - käsitteet Yhteiskuntataloudellinen analyysi = Kannattavuuslaskelma + Vaikutusten analysointi + Toteuttavuuden arviointi Vaikutusten analyysissa tuodaan esiin erityisesti ne hyödyt

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 K1: Tarjouspyynnössä työmääräksi on arvioitu 120-160 htp/vuosi. Voiko tämän jakaa osiin tarjotun pääarkkitehdin ja tämän varahenkilön välillä

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Päätösanalyysi Teknologföreningenin kiinteistöuudistuksen tukena (valmiin työn esittely)

Päätösanalyysi Teknologföreningenin kiinteistöuudistuksen tukena (valmiin työn esittely) Päätösanalyysi Teknologföreningenin kiinteistöuudistuksen tukena (valmiin työn esittely) Sara Melander 1.11.2016 Ohjaaja: DI Malin Östman Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Kuinka hallita suuria muutoshankkeita? Onnistumisen ja epäonnistumisen elementit

Kuinka hallita suuria muutoshankkeita? Onnistumisen ja epäonnistumisen elementit Kuinka hallita suuria muutoshankkeita? Onnistumisen ja epäonnistumisen elementit Jarmo Nykänen, Director, EY Agenda: Tausta Ongelmankentän jäsentäminen Hankkeiden elinkaari ja näkökulmat Esimerkki onnistuneesta

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio Liite 4: Toimittajan resurssien ja osaamisen arvioinnin tulokset (vertailuperuste 3.2) 1 Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö BAT-päätelmistä poikkeaminen Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö Esityksen sisältö - BAT huomioon ottaminen ympäristöluvissa - Poikkeamien soveltaminen 2 BAT ja direktiivilaitokset (YSL 527/2014) UUTTA:

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

SERVICA. Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä Nina Rokkila, Merja Miettinen

SERVICA. Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä Nina Rokkila, Merja Miettinen SERVICA Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä Nina Rokkila, Merja Miettinen FAKTAT Palvelutuotanto alkoi 1.1.2012 Omistajat Kuopion kaupunki (pääomistaja) ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Työkohteen riitakysymykset ja niiden selvittely

Työkohteen riitakysymykset ja niiden selvittely Työkohteen riitakysymykset ja niiden selvittely Reijo Eskola tekniikan lisensiaatti Reijo Eskola 1 Riitoja aiheuttaa Sopimus puutteellinen Suunnitelmissa epäkohtia/ovat puutteellisia Lisä ja muutostöitä

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot