Vuosikertomus Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti. Sisältö. Johtajan katsaus 2

Transkriptio

1 vuosikertomus 2010

2 Vuosikertomus 2010 Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiö UKK-instituutti Sisältö Johtajan katsaus 2 Terveysliikuntaohjelman painoalueet 1. Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta 4 2. Liikkumisen turvallisuus 6 3. Terveysliikunnan edistäminen 8 Toiminta numeroina Talous 10 Asiakkaat 11 Kumppanit 11 Prosessit Tutkimus 12 Koulutus, viestintä ja tietopalvelu 14 Palvelutoiminta 15 Tietotekniikka 15 Laboratorio 15 Voimavarat Hallinto 16 Henkilöstö 16 Tyky- ja virkistystoiminta 16 Sammandrag 17 Summary 18 Liitteet 20 UKK-instituutti Vuosikertomus

3 Johtajan katsaus Syyskuun kolmantena päivänä tuli kuluneeksi kolmekymmentä vuotta Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiön perustamisesta. Säätiö juhlisti päivää Finlandia-talolla juhlaseminaarilla, johon oli kutsuttu erityisesti säätiön alkuvaiheen toimijoita. Lisäksi juhlapäivänä julkistettiin UKK-instituutin perustamisesta ja ensimmäisistä toimintavuosista kertova kirja. Säätiön 30-vuotista toimintaa juhlittiin myös UKK-instituutissa avoimien ovien seminaarilla ja Tampereen työväenopiston yleisöluentojen sarjalla. UKK-instituutin rahoituksesta tehtiin uusia linjauksia syksyllä Eduskunta sääti UKK-instituutin rahoituksesta oman lain, jonka mukaan aikaisempi yleisavustus Raha-automaattiyhdistykseltä siirtyi sosiaali- ja terveysministeriön toiminta-avustukseksi. STM:n avustuksen valmistelu, maksatus ja raportointi säädettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtäväksi. Instituutin rahoituksessa tapahtunut muutos on merkittävä ja osaltaan korostaa UKK-instituutin roolia terveysliikunnan tutkimus- ja asiantuntijakeskuksena. Tutkimuksen painoalueiden hankerahoitus jäi edelleen RAY:n rahoittamaksi. Suomen Akatemia ja opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntajaosto käynnistivät syksyllä yhdessä viiden muun pohjoismaisen tutkimusrahoittajaorganisaation kanssa yhteispohjoismaisen liikuntatieteellisen tutkimuksen tieteenala-arvioinnin. Muiden alan tutkimusorganisaatioiden tapaan UKK-instituutti teki itsearviointiraportin tutkimustoiminnastaan viimeksi kuluneelta viideltä vuodelta. Tieteenala-arviointi valmistuu vuoden 2011 aikana. Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seurannan painoalueella kirjoitettiin vuoden 2010 aikana käsikirjoitus katsaukseen, joka kokoaa viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana ilmestyneiden väestön fyysistä aktiivisuutta, liikuntaharrastusta ja fyysistä kuntoa raportoivan tutkimustiedon. Katsaus kirjoitettiin yhdessä THL:n ja Pääesikunnan asiantuntijoiden kanssa, ja se ilmestyy keväällä Alustavat tulokset kertovat vapaa-ajan liikuntaharrastuksen edelleen hieman kasvavan, mutta silti vain harva täyttää terveysliikunnan kokonaissuosituksia. Vuoden lopulla varmistui myös Terveys tutkimuksen seurantatutkimuksen toteutuminen, Terveys tutkimus ja samalla opetus- ja kulttuuriministeriön erillisra- 2 UKK-instituutti Vuosikertomus 2010

4 hoituksella toteutettava Fyysisen aktiivisuuden ja kunnon osatutkimus tutkittavalle. Kyseessä on Suomen ensimmäinen väestötutkimus, jossa fyysistä aktiivisuutta mitataan objektiivisesti kiihtyvyysantureilla. Samalta kohdejoukolta mitataan myös fyysistä kuntoa. Liikuntaturvallisuuden painoalueella käynnistettiin Terve Koululainen -hanke, joka jatkaa Liikuntavammojen Valtakunnallisen Ehkäisyohjelman liikuntaturvallisuusteemaa. Vuoden 2010 aikana päättyi useita vuosia kestänyt kaatumisriskin kokonaisvaltaiseen vähentämiseen tähtäävän KAAOStutkimuksen aineiston keruu ja sen analysointi aloitettiin. Toista vuotta jatkui Suomen Akatemian rahoittama harjoittelututkimus, jonka tavoitteena on selvittää D-vitamiinin ja liikunnan mahdollisuuksia vähentää vuotiaiden naisten kaatumisia. Painoalueelta valmistui useita kansainvälisiä julkaisuja. Terveysliikunnan edistämisen painoalueella päättyi useamman interventiotutkimuksen aineiston keruu: liikunnan vaikutus vaihdevuosioireisten naisten elämänlaatuun, liikunnan edistäminen työpaikoilla ja raskauden ajan elintapamuutosten pysyvyys. Näiden hankkeiden analysointi ja raportointi oli vuoden 2010 aikana vilkasta. Raskausdiabeteksen ehkäisyä liikunta- ja ravintoneuvonnalla käsittelevä tutkimus voitti vuoden Liikuntalääketieteellinen tutkimuksen pääpalkinnon. Kahden uuden yhteisö- ja ympäristötasoisen hankkeen suunnittelu käynnistettiin: internetpohjaisen pehmogis-menetelmän vaikutus yläkouluikäisten liikuntakäyttäytymiseen ja liikkumisreseptin käytön edistäminen perusterveydenhuollossa. Yhteisöviestinnässä vuoden tärkein hanke oli UKK-instituutin verkkopalvelun uusiminen. Uudistuneet sivut avattiin keväällä ja tavoitteen mukaisesti sivustojen käytettävyys on parantunut ja aineistojen löytyminen on ollut aikaisempaa helpompaa. Yleisestä talouden epävakaudesta huolimatta instituutin järjestämän terveysliikunnan ammatillisen täydennyskoulutuksen kysyntä säilyi edeltävän vuoden tasolla. Tommi Vasankari UKK-instituutti Vuosikertomus

5 Terveysliikuntaohjelman painoalueet 1. Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Suomalaisen väestön terveyteen ja toimintakykyyn keskeisesti vaikuttavia tekijöitä ovat fyysisen aktiivisuuden määrä ja fyysisen kunnon tila. Niiden kehittymisestä tarvitaan säännöllistä ja luotettavaa seurantaa, jonka avulla voidaan ennakoida väestön terveydentilan, toimintakyvyn sekä terveysalan palvelujen tarpeen kehittymistä. Päälinjaus UKK-instituutti seuraa ja arvioi liikkumisen ja kunnon kehittymistä väestössä. UKK-instituutti tukee yhtenäisten ja luotettavien liikkumisen ja kunnon arviointimenetelmien käyttämistä terveydenhuollon ja liikunta-alan asiakastyössä. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto -hankkeessa suunniteltiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa mittausmenetelmiä Terveys tutkimukseen, jossa UKK-instituutti vastaa objektiivisista liikkumisen ja terveyskunnon mittauksista. Syksyllä käynnistyi esitutkimus kiihtyvyysanturin käyttökelpoisuudesta objektiiviseen liikkumisen mittaamiseen. Lisäksi tutkittiin kuuden minuutin kävelytestin toistettavuutta ja pätevyyttä arvioida aikuisväestön maksimaalista hapenottokykyä. Aikuisten liikehallintakykytesteistä valmistui väitöskirja, ja testistön jalkauttamiseksi terveysliikunnan ammattilaisten käyttöön aloitettiin koulutus. Tutkimusesittely sivulla 5. UKK-instituutti valmisteli THL:n asiantuntijoiden kanssa Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto katsausta, jossa selvitetään terveyttä edistävän liikunnan nykytilaa ja muutoksia. Vuoden 2008 Tampereen terveys- ja sosiaalikyselyn tuloksista tehtiin yhteenveto eri väestöryhmien liikunnan riittävyydestä 2000-luvulla. Raportointi reserviläisten fyysisestä kunnosta ja terveydestä jatkui. Luun liikuntakuormituksen mallinnusta jatkettiin Jyväskylän yliopiston (JYU) ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijoiden kanssa. Luun rakenteen kuvantamisen arviointimenetelmien kehittämistä jatkettiin Tampereen teknillisen yliopiston ja JYU:n tutkijoiden kanssa. Väestön terveyskunnon arvioinnin edistäminen -hankkeessa kirjoitettiin Terveyskunnon mittauksen oppikirjaa, joka on suunnattu ammattikorkeakoulujen fysioterapeuttien ja liikunnanohjaajien koulutukseen. Lisäksi tuotettiin Terve tuki- ja liikuntaelimistö -oppaaseen (THL 2010) sisältöjä ja työvälineitä liikkumisen ja tule-toimintakyvyn arviointiin. Kansalaisen TULE-kuntomittari -kehittämishankeessa, joka on osa kansallista TULE-ohjelmaa, UKKinstituutin asiantuntijat suunnittelivat terveyskuntotestikokonaisuuden vuotiaille. Tämän pohjalta valmisteltiin kansalaisille tarkoitettua, vuonna 2011 julkaistavaa liikuntaneuvontamateriaalia, johon sisältyy tiedot suoritetuista terveyskuntotesteistä sekä testikohtaiset harjoitusohjeet liikehallintaa ja lihaskuntoa kehittävästä harjoittelusta kolmella eri kuntotasolla. Euroopan unionin ALPHA-FIT-terveyskuntotestistön Testaajan opas julkaistiin verkkopalvelussa suomeksi ja englanniksi ja tuotettiin testivideot eurooppalaiseen käyttöön. Singaporen hallituksen edustajat tutustuivat syksyllä UKK-instituutin terveyskuntotesteihin. 4 UKK-instituutti Vuosikertomus 2010

6 Kehittämisprojektit ALPHA-projekti Suomalaisten fyysisen aktiivisuuden ja kunnon seuranta Väestön terveyskunnon arvioinnin edistäminen Kansalaisen TULE-kuntomitta / Suomen Tule ry, Kansallinen TULE-ohjelma Asiantuntijatyö Kuntotestausvaliokunta / Liikuntatieteellinen seura Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaryhmä TOIMIA / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveysliikuntaneuvosto / Kunto ry Fysioterapian tutkimus- ja kehittämislinjaukset -työryhmä /Suomen fysioterapeutit Palloilulajit kehittävät monipuolista liikehallintaa Marjo Rinne Sujuva ja tarkoituksenmukainen liikkuminen edellyttää liikehallintaa. UKKinstituutissa tehdyssä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin liikehallintakykyjen mittaamiseen kehitetyllä testistöllä keski-ikäisten kehon tasapainoa, rea k tio-, rytmi-koordinaatio-, liikeaisti- ja suuntautumiskykyä. Lisäksi tutkittiin fyysisen aktiivisuuden ja eri liikuntalajien vaikutusta liikehallintakykyihin. Tutkimuksen mukaan fyysisesti intensiivinen ja säännöllinen aktiivisuus sekä spesifi harjoittelu vaikuttavat suotuisasti liikehallintaan. Varsinkin pallopelejä harrastaneet miehet saivat hyviä tuloksia lähes kaikissa liikehallintaa mittaavissa testeissä. Aikuisiällä säännöllisesti liikkuneilla, erityisesti pelejä harrastaneilla naisilla oli hyvä dynaaminen tasapaino ja ketteryys. Lihaskuntoharjoittelua harrastaneet naiset ponnistivat selvästi parhaiten hyppytestissä. Traumaattisesta aivovauriosta hyvin toipuneiden kuntoutujien liikehallintakykyjä tutkittaessa selvisi, että kuntoutujien tulokset olivat selvästi heikommat lähes kaikissa testeissä verrattuna terveisiin miehiin. Kuntoutusta varten testituloksista määritettiin kynnysarvot, joilla voidaan havaita liikkumiseen liittyviä ongelmia. Asiantuntija-arviona tehtiin yhteenveto aikuisten harrastamien liikuntalajien vaatimista liikehallintakyvyistä. Vähiten liikehallintakykyjä edellyttäviä lajeja ovat kävely, pyöräily, uiminen ja hölkkä. Vaativimpia, kaikkia viittä liikehallintakykyä edellyttäviä lajeja ovat rullaluistelu, laskettelu ja itsepuolustuslajit. Liikehallintakykyjä mittaavat testit soveltuvat hyvin liikuntaneuvonnan työvälineiksi terveys- ja liikunta-alan ammattilaisille. Tutkimuksen mukaan monipuolinen liikunnan harrastus kehittää monia liikehallinnan ominaisuuksia. Julkaisu Rinne Marjo. Effects of physical activity, specific exercise and traumatic brain injury on motor abilities. Theoretical and pragmatic assessment. Studies in Sport, Physical Education and Health 154. Jyväskylä: University of Jyväskylä ISSN ; ISBN UKK-instituutti Vuosikertomus

7 2. Liikkumisen turvallisuus Merkittävä osa liikunnan tuottamista terveyshyödyistä voidaan menettää liikunnan aikana sattuneiden tapaturmien ja rasitusvammojen takia. Taitavalla annostelulla voi myös vähentää liikunnan haittavaikutuksia. Päälinjaus UKK-instituutti tutkii ja kehittää liikunta-alalle, terveydenhuoltoon ja järjestöille käytäntöön sovellettavia liikkumisturvallisuutta edistäviä toimintamalleja, liikuntaohjelmia ja harjoitusmenetelmiä. Ikääntyvän väestön kaatumisten ehkäisy on painoalueen tärkeä tavoite. Kolme tähän liittyvää harjoittelututkimusta tai niiden seurantaa oli käynnissä toimintavuonna. Kaatumisriskin kokonaisvaltaiseen vähentämiseen tähtäävän KAAOS-klinikkamallin vaikuttavuustutkimuksen aineiston keräys päättyi ja sen analysointi aloitettiin. Klinikkatoiminta loppui Lappeenrannassa, mutta jatkuu Tampereella kevennetyssä muodossa. Suomen Akatemian rahoittaman D-vitamiinin ja liikunnan vaikutusta kaatumisten ehkäisyyn selvittävän harjoittelututkimuksen ensimmäinen vaihe aloitettiin ja toisen vaiheen tutkittavia rekrytoitiin. Aiemmin tehdyn tasapaino- ja voimaharjoittelututkimuksen ja sen seurannan tuloksia analysoitiin ja raportoitiin. Vanhainkotiasukkaiden värähtelyharjoittelututkimuksen toteutukseen tarvittava rahoitus varmistui ja varsinaisen tutkimusprotokollan suunnittelu aloitettiin. Liikuntavammojen ehkäisy on toinen painoalueen keskeisistä tavoitteista. Toimintavuonna oli Tampereen Urheilulääkäriasemalla käynnissä seitsemän tähän liittyvää tutkimushanketta, joista varusmiesten selkävaivojen ja tapaturmien ehkäisytutkimus esitellään sivulla 7. Yhteistyössä Oslo Sports Trauma Research Center -keskuksen ja Jyväskylän yliopiston kanssa aloitettiin uusi tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää nuorten urheilijoiden nilkkaja polvivammojen riskitekijöitä, syntymekanismeja ja ehkäisyä. Tärkein kehittämishanke oli Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma (LiVE), joka toteutettiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn yksikön sekä liikuntajärjestöjen kanssa. Vuonna 2006 käynnistyneessä Terve Urheilija -hankeessa jatkettiin yhteistyössä SLU:n valtakunnallisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämishankkeen (VOK) kanssa liikuntaturvallisuutta edistävää kouluttajakoulutusta, joka on suunnattu ohjaajille, valmentajille ja urheilijolle. Vuonna 2010 alkanut Terve Koululainen -hanke (TEKO) luo tietopaketteja ja käytännön materiaaleja liikunnan turvallisuusteemasta pääasiallisesti verkossa julkaistavaksi. Kohderyhmänä ovat yläkoulun opettajat ja oppilaat, ja työtä tehdään useiden koululaisten parissa toimivien yhteistyötahojen kanssa. Tampereen Urheilulääkäriasema järjesti liikuntalääketieteen perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta yhteistyössä Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa. Lääketieteen opiskelijoille järjestettiin opintojakso liikuntalääketieteestä. 6 UKK-instituutti Vuosikertomus 2010

8 Kehittämisprojektit Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma (LiVE): Terve Urheilija -hanke Terve Koululainen -hanke EuroSafe, Information Exchange on Sports Injuries Kaatumis- ja osteoporoosiklinikka (KAAOS) Tampereella ja Lappeenrannassa. Asiantuntijatyö Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE), Kenttälääkintäjaos Tapaturmapäivän viestintäryhmä / Sisäasianministeriö Nuorten tukiurheilijoiden ravitsemusohjaus / Suomen Olympiakomitea Tampereen Urheiluakatemia, terveyspalvelujen koordinaattori, ravitsemusasiantuntija, valmennus / Tampereen kaupunki Huippu-urheilutyöryhmä Tytöt ja naiset / Suomen Salibandyliitto Kuntotestausvaliokunta / Liikuntatieteellinen seura Liikuntalääketieteen valiokunta / Liikuntatieteellinen seura Aikuisliikuntatoimikunta / Suomen Golfliitto Hallitus / Liikuntatieteellinen seura Hallitus / Varalan Urheiluopisto Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikuntaohjelma , ohjausryhmä / Ikäinstituutti TULES-vuosikymmen / TULES-liiga ja Suomen Reumaliitto ry Lonkkamurtumapotilaan käypä hoito / Duodecim Kaatumisten ehkäisyn fysioterapiasuositustyöryhmä / Suomen fysioterapeutit ry Tieteellinen neuvottelukunta / Suomen Tule ry Hyvä kestävyyskunto ja keskivartalon hallinta ehkäisevät varusmiesten tuki- ja liikunta elimistön vammoja Henri Taanila Keskimäärin nuorta miestä keskeyttää varusmiespalveluksen vuosittain tuki- ja liikuntaelimistön (tule) vammojen takia. Tule-vaivat ovat myös yleinen syy palveluksesta poissaoloihin. UKK-instituutin tutkimuksessa selvisi, että tule-vaivojen ilmaantumista ennustavat varusmiesten huono aerobinen kestävyys 12-minuutin juoksutestissä, suuri painoindeksi ja vyötärölihavuus, heikko koulumenestys sekä aiemmat tule-vaivat. Suurin riskitekijä on huono kestävyyskunto yhdistettynä huonoon keski- tai alavartalon lihaskuntoon. Varusmiesten tule-vaivoja voidaan todennäköisesti vähentää parantamalla varusmiesten kestävyyskuntoa, alaraajojen lihasvoimaa ja vartalonlihasten kestävyyttä. Tulosten perusteella hyvä tulos ( 2600 m) 12-minuutin juoksutestissä on suotava harjoitusohjelman tavoite ennen asepalvelukseen astumista. Lisäksi nuorten miesten tehokas painonhallinnan ohjaus ehkäisisi tule-vaivoja. Varusmiesten selkävaivojen ja tapaturmien ehkäisytutkimus (VASTE) toteutettiin Porin Prikaatissa Säkylässä seuraamalla kahta peräkkäistä saapumiserää (N=944) kuuden kuukauden ajan. Tutkimuksessa selvitettiin varusmiesten sosioekonomisten sekä terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja fyysiseen kuntoon liittyvien tekijöiden yhteyttä tule-vaivojen ilmaantumiseen varusmiespalveluksen aikana. Julkaisu Taanila H, Suni J, Pihlajamäki H, Mattila V, Ohrankämmen O, Vuorinen P, Parkkari J: Aetiologyand risk factors of musculoskeletal disorders in physically active conscripts: a follow-up study in the Finnish Defence Forces. BMC Musculoskeletal Disorders 2010, 11(1):146. UKK-instituutti Vuosikertomus

9 3. Terveysliikunnan edistäminen Fyysisen aktiivisuuden lisääminen on asetettu yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi elintapoihin liittyvien kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Terveysliikunnan vaikuttavuudesta ja edistämistoimista tarvitaan kattavaa ja luotettavaa tietoa. Päälinjaus UKK-instituutti tutkii ja kehittää toimivia ja kustannusvaikuttavia toimintamalleja ja menetelmiä elintapaneuvontaan, erityisesti liikuntaneuvontaan, terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja liikunta-alan käyttöön. Instituutti arvioi käytössä olevia toimintatapoja ja seuraa neuvontapalvelujen saatavuutta sekä tukee tietoon perustuvien terveyden edistämisen menetelmien käyttöönottoa yksilö-, organisaatio- ja aluetasolla. Harjoittelututkimuksissa tuotetaan liikuntaneuvonnassa tarvittavaa tietoa liikunnan vaikutuksista, annostelusta ja toteutuksesta eri asiakasryhmille. Suomen Akatemian Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus (WORK) -tutkimusohjelman rahoituksella jatkettiin kahta tutkimusta, joissa käytettiin elintapaneuvontaa. Aineiston keruu jatkui Metrimieshankkeessa, jossa yksilöllisellä elintapaneuvonnalla (ravitsemus, liikunta, uni) pyritään kaukoliikenteen ammattikuljettajien liikapainon vähentämiseen ja työaikaisen vireyden parantamiseen. Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa -hankkeen äitien elintapamuutosten pysyvyyttä ja työhön paluuta koskeva seurantatutkimus jatkui tietojen keruulla ja aineistojen analysoinnilla. Lisäksi jatkettiin työterveyshuoltoon sijoittuvan kävelyä edistävän tutkimuksen aineiston keruuta ja aloitettiin aineiston analysointi. Liikunnan vaikutusta vaihdevuosioireisten naisten elämänlaatuun selvitettiin interventiotutkimuksella, joka esitellään sivulla 9. Yhteisö- tai ympäristötasoiset hankkeet pyrkivät vaikuttamaan työyhteisöjen ja organisaatioiden toimintaan parantamalla mm. ehkäisevien terveyspalvelujen toimivuutta ja laatua sekä selvittämään fyysisen ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia terveysliikunnan edistämiselle. UKK-instituutti toimii Liikkumisreseptin asiantuntijana ja ylläpitäjänä. Tavoitteena on edistää Liikkumisreseptin käyttöönottoa terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa tutkimuksen ja viestinnän avulla. Liikkumisreseptin käyt- töönottoa edistävä hanke käynnistyi syksyllä kolmen yhteistyöterveyskeskuksen kanssa Pirkanmaalla. Valmisteluvaiheessa oli myös Tampereen kouluissa toteutettava interventiotutkimus, jossa selvitetään internetpohjaisen paikka- ja kyselytietoa yhdistävän pehmogis-menetelmän ja sitä tukevien oppituntien vaikutusta 8.-luokkalaisten liikuntatottumuksiin ja erityisesti koulumatkaliikuntaan. Tutkimus kuuluu Suomen Akatemian Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI KIDS) -tutkimusohjelmaan ja toteutetaan kolmen tutkimuslaitoksen yhteishankkeena. Liikunta- ja terveysneuvonnan käytäntöihin ja niiden kehittämiseen perusterveydenhuollossa liittyvä tutkimus jatkui. Samoin jatkettiin kahta ympäristölähtöistä tutkimusta, joista toinen selvittää alakouluikäisten liikkumista erilaisissa kaupunkiympäristöissä ja toinen ulkoilun ja luontoliikunnan hyvinvointivaikutuksia. Molemmat hankkeet toteutetaan laajassa yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Terveysliikunnan edistämisestä tarjottiin koulutusta mm. liikuntaneuvonnan toteuttamiseen, lapsiperheiden elintapaneuvontaan sekä erilaisiin tuki- ja liikuntaelinten ongelmiin. 8 UKK-instituutti Vuosikertomus 2010

10 Kehittämisprojektit Terveysneuvonnan käytännöt perusterveydenhuollossa (TNK) Neuvonta, elintavat ja liikunta neuvolassa (NELLI) Liikkumisreseptin käyttöönoton edistäminen terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa -hanke (LIREKE) Asiantuntijatyö Fysioterapiakoulutuksen neuvottelukunta / Helsingin ammattikorkeakoulu Metropolia Rehabilitation International -järjestö / Commission on Leisure, Recreation and Physical Activities Liikuntatoimikunta / Suomen MSliitto Terveysaineistojen arviointipaneeli / Terveyden edistämisen keskus Voimaa vanhuuteen -ohjelma 2006 / ohjausryhmä TELI-neuvottelukunta Tieteellinen neuvottelukunta / FINOHTA Pirkanmaan terveyden edistämisen verkosto Tieteellinen neuvottelukunta / Terveyden edistämisen keskus Valtimoterveyttä kaikille -hanke / Diabetesliitto Käypä hoito -suositukset Dehkon ohjaus- ja seurantaryhmä / Diabetesliitto Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelman johtoryhmä Liiku terveemmäksi -hanke / LTS, Suomen Latu Tampereen alueen ihmistieteiden eettinen toimikunta / Tampereen yliopisto Lempäälän aikuisliikunnan terveysliikuntastrategia / Lempäälä-opisto Valtakunnallinen kansanterveyden tutkijakoulu (DPPH)/ johtoryhmä Suomen Selkäliitto/ asiantuntijajäsen Liikunta lisää vaihdevuosiikäisten naisten hyvinvointia Riitta Luoto Toimintaa haittaavista vaihdevuosioireista kärsii jopa puolet vaihdevuosiikäisistä naisista. Naisten vaihdevuosiin liittyvät painon, ikääntymisen ja elintapojen muutokset saattavat edistää sydän- ja verisuonitauteja. Oireita lievittävien hormonihoitojen sivuvaikutusten vuoksi tarvitaan lisää tietoa liikunnan vaikutuksista. Liikunnan edullisista vaikutuksista on jo saatu viitteitä, ja uusimmassa suomalaisia väestötutkimuksessa liikunnalla todettiin yhteys myös vaihdevuosien ajoittumiseen. Menopaussi, elintavat ja liikunta -tutkimuksen (MELLI) tavoitteena on selvittää, voidaanko kestävyystyyppisellä liikunnalla vähentää vaihdevuosioireita tai niiden haittaavuutta sekä parantaa elämänlaatua ja työ- ja toimintakykyä. Tutkimukseen osallistuneet 176 naista raportoivat päivittäin kuuden kuukauden ajan vaihdevuosioireet ja edeltävän yön unen laadun kännykkäohjelman avulla. Liikuntaryhmään kuuluvat saivat ohjeen toteuttaa kestävyystyyppistä liikuntaa neljä kertaa viikossa. Toteutumista seurattiin tallentavan sykemittarin avulla. Vertailuryhmä liikkui entiseen malliin. Tutkimuksen mukaan liikunta lisäsi vaihdevuosi-ikäisten hyvinvointia monella eri osa-alueella. Masentuneisuus, unihäiriöt ja kuumien aaltojen koettu määrä vähenivät liikuntaryhmässä enemmän kuin vertailuryhmässä. Mitä enemmän naiset liikkuivat, sitä selvemmin hyvinvointi parani. Julkaisut Moilanen J, Aalto A-M, Hemminki E, Aro AR, Raitanen J, Luoto R. Prevalence of menopause symptoms and their association with lifestyle among Finnish middle-aged women. Maturitas 2010; 67: Pakarinen M, Raitanen J, Kaaja R, Luoto R. Secular trend in the menopausal age in Finland and correlation with socioeconomic, reproductive and lifestyle factors. Maturitas 2010; 66: Luoto R, Moilanen J, Heinonen R, Mikkola T, Raitanen J, Tomas E, Ojala K, Mansikkamäki K, Nygård C-H. Effect of physical exercise on hot fashes and quality of life- a randomized controlled trial. Submitted to publication UKK-instituutti Vuosikertomus

11 Toiminta numeroina Talous UKK-instituutin toiminnan rahoituksen perustana oli vuotuinen avustus Rahaautomaattiyhdistyksen tuotoista valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Vuoden 2010 talouden keskeiset tunnusluvut on esitetty oheisessa taulukossa. UKK-instituutin oman toiminnan tuotot ja julkisesti haettavat apurahat olivat yhteensä 36 % toiminnan kokonaistuotoista. Säätiön taseen loppusumma oli ,30 euroa, ja tilivuoden alijäämä oli ,72 euroa. Tampereen Urheilulääkäriasema (TaULA) sai toiminta-avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Urheilulääkäriaseman toiminnan alijäämä oli 1 285,85 euroa. UKK-instituutin vuoden 2010 tulojen tunnuslukuja (euroa) RAY / tutkimustoiminnan avustus RAY / yleisavustus Tutkimusapurahat ja muut tutkimustoiminnan tuotot Koulutustoiminnan tuotot Muut tuotot ja varainhankinta UKK-instituutin vuoden 2010 kulujen tunnuslukuja UKK-instituutin kokonaiskulut Hankinnat ja sijoitukset TaULAn vuoden 2010 talouden tunnuslukuja Toiminta-avustus Investointiavustus Oman toiminnan tuotot Hankerahoitus Kokonaiskulut Säätiön tuloslaskelma ja tase ovat liitteenä toimintakertomuksen lopussa. 10 UKK-instituutti Vuosikertomus 2010

12 Asiakkaat UKK-instituutin asiakkaiden tuoma tulo vuonna 2010 oli ,78 euroa. Tämä luku ei sisällä avustuksia RAY:ltä tai tutkimusapurahoja myöntäviltä julkisorganisaatioilta. Vuoden 2010 alussa UKK-instituutin asiakaskunta muuttui, koska osa palvelutoiminnoista siirtyi UKK Terveyspalvelut Oy:n hoidettavaksi. Instituutin tärkeimmät asiakasryhmät Tuote: Ammatillinen täydennys koulutus ja viestintätuotteet Asiakkaat: Perusterveydenhuollon henkilöstö, erityisesti terveydenhoitajat ja fysioterapeutit %-osuus 2009 tulo 2010 %-osuus ,97 60 Tuote: Kokouspalvelu Asiakkaat: Yritykset ,76 17 Tuote: Liikuntasalin vuokraus Asiakkaat: Tamperelaiset urheiluseurat ja yhteisöt ,80 12 Muut ,25 11 Kumppanit Strategiansa mukaisesti UKK-instituutti on kansallisesti merkittävä terveysliikunnan asiantuntija, joka pyrkii vaikuttavuuteen tehokkaasti verkottuen tutkimuksen, koulutuksen, asiantuntijatyön ja viestinnän aloilla. Instituutti tekee laajasti yhteistyötä eri tahojen kanssa. Toimintavuoden 2010 UKK-instituutin keskeisimmät yhteistyökumppanit olivat järjestötoimijoista Sydänliitto, Diabetesliitto, Ikäinstituutti, KKI-ohjelma/LIKES, Kuntoliikuntaliitto, Liikuntatieteellinen seura ja Terveyden edistämisen keskus, sektoritutkimuslaitoksista Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos, yliopistoista Tampereen ja Jyväskylän yliopistot, ministeriöistä sosiaali- ja terveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Puolustusvoimat. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa sekä erilaisissa asiantuntijaverkostoissa. Tärkein verkostokumppani on WHO:n eurooppalainen terveysliikuntaverkosto, HEPA Europe. Tämä yhteistyöverkosto kuvastaa hyvin sekä instituutin että koko terveysliikunnan kentän tutkimuksen ja tiedon soveltamisen poikkihallinnollisuutta. Keskeiset yhteistyökumppanit vuoden 2010 toimintojen kannalta on lueteltu liitteessä 1. UKK-instituutti Vuosikertomus

13 Prosessit Tutkimus Tutkimustoiminta oli vuoden 2010 aikana aktiivista. Vuoden aikana oli käynnissä 29 tutkimus- ja kehittämishanketta. Useiden hankkeiden tiedonkeruuvaihe päättyi vuoden 2010 aikana ja niiden analysointi ja raportointi käynnistyi. Vertaisarvioitujen kansainvälisten alkuperäisjulkaisujen ja katsausten määrä kasvoi edeltävästä vuodesta. Vuoden aikana ilmestyi yksi väitöskirja instituutin omista tutkimushankkeista. Tutkimustoiminnan kilpailtujen apurahojen määrän kasvu jatkui neljäntenä vuonna peräkkäin. UKK-instituutti teki itsearviointiraportin tutkimustoiminnastaan viimeksi kuluneelta viideltä vuodelta. Raportti kuuluu Suomen Akatemian ja opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntatieteellisen tutkimuksen tieteenala-arviointiin, joka valmistuu vuonna UKK-instituutin tutkimustoimikunta kokoontui vuoden 2010 aikana neljä kertaa ja antoi lausunnon seitsemästä tutkimussuunnitelmasta tai -aloitteesta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eettiseltä toimikunnalta pyydettiin lausunto kolmesta tutkimussuunnitelmasta. Yhdelle tutkimussuunnitelmalle haettiin lausunto Tampereen alueen ihmistieteiden eettiseltä toimikunnalta. Kyseessä on ei-lääketieteellisten tutkimusten eettistä arviointia antava toimikunta, jonka Tampereen yliopisto perusti toukokuussa Toimikunnassa ovat edustettuina Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja UKK-instituutti. Toimikunta antaa lausuntoja mainittujen organisaatioiden tutkijoille. UKK-instituutin oma eettinen toimikunta ei enää kokoontunut vuonna Tiedelehdet, joissa UKK-instituutin tutkijat ovat toimineet vertaisarvioijina, on esitetty liitteessä 2. UKK-instituutin tutkimustoiminnan tunnuslukuja Apurahat (euroa) Julkaisut tieteellisissä sarjoissa* Muut julkaisut Kongressiabstraktit Kotimaiset suulliset asiantuntijaesitelmät Kansainväliset suulliset asiantuntijaesitelmät *Tutkimusraportit sekä muut julkaisut tieteellisissä sarjoissa. Julkisesti haettava hankerahoitus (euroa) OKM 16 % 30 % 21 % STM 33 % 19 % 27 % Pirkanmaan sh-piiri 20 % 9 % 10 % Juho Vainion säätiö 6 % 5 % 2 % Suomen Akatemia 8 % 24 % 41 % Muut 17 % 13 % 1 % UKK-instituutti Vuosikertomus 2010

14 UKK-instituutin toimintakonsepti Terveysliikunnan mahdollisuudet Terveysja liikuntapolitiikka Väestön terveydentilan nykytila Kansanterveysongelmat Tutkimus & kehittäminen Tiedeyhteisöt A Asiantuntijatyö Tieteestä kansalaiselle B Toimeenpano Koulutus Viestintä G Liikkuva ja hyvinvoiva kansalainen Päättäjät C H Ammattilaiset Kansalaiset D E F I J A) tieteelliset julkaisut B) tieteelliset asiantuntijatehtävät: opinnäytteiden ohjaus, opinnäytteiden tarkistus, tieteellisten julkaisujen toimituskunnat, tieteellisten julkaisujen referee-lausunnot, dosenttiluennot C) asiantuntijajulkaisut D) hallintoa palvelevat asiantuntijatehtävät: kansainväliset ja kansalliset asiantuntijatyöryhmät E) asiantuntijatehtävät kansalaisjärjestöissä F) ammatilliset täydennyskoulutukset: osallistujien määrä tilaisuuksissa, instituutissa järjestettävien avoimien koulutustilaisuuksien määrä, asiakkaan paikkakunnalla järjestettävät tilattujen koulutusten määrä, uusien koulutusten määrä (2 vuotta), asiakastyytyväisyys G) tutkimustiedotteet H) toiminnan raportointi I) www-sivujen käyntien määrä, UKK-instituutin lehtien levikki, terveysaineistojen myynti, suomalaisten terveys aineistojen hakemiston Terveys infon käyttäjämäärä, ammattilehtien haastattelujen määrä, asiantuntija-apu terveysliikunta-aineistojen tuottamiseen J) mediaseurannan osumien määrä, www-sivujen käyntien määrä UKK-instituutti Vuosikertomus