KÄSITYÖYRITYSTEN TILA JA KEHITYS vuoden 2000 barometri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KÄSITYÖYRITYSTEN TILA JA KEHITYS vuoden 2000 barometri"

Transkriptio

1 KÄSITYÖYRITYSTEN TILA JA KEHITYS vuoden 2000 barometri Käsi- ja taideteollisuusliitto ry Kauppa- ja teollisuusministeriö

2 Tämän julkaisun on rahoittanut kauppa- ja teollisuusministeriö. Raportin haastattelut ja kuviot Tietoykkönen Oy. Tulosten analysointi Marketta Luutonen, Käsi- ja taideteollisuusliitto ry. Kannen suunnittelu Unique. Kannen kuva Matti Salmi, tuotteet Jussi s Keramik. Käsi- ja taideteollisuusliitto ry ja Tietoykkönen Oy. ISBN Yliopistopaino, Helsinki

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 5 SAMMANDRAG 6 SUMMARY 8 ALKUSANAT 10 KÄSITYÖYRITYSTEN TILA tutkimuksen analyysi AINEISTON RAKENNE 20 1 KÄSITYÖYRITYSTEN TUOTANTO Päätuotteet Päätuotteiden materiaalit Sarjatuotanto Laatujärjestelmän mukainen toiminta 27 2 KESKEISIMMÄT MARKKINA-ALUEET 29 3 VIENTI- JA TUONTITOIMINTA 32 4 MYYNTI, MARKKINOINTI JA TIEDOTTAMINEN 35 5 ALIHANKINTA JA YRITYSTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Alihankinta Yritysten välinen yhteistyö 47 6 YRITYSTEN KASVU JA KANSAINVÄLISTYMINEN Kasvuhakuisuus Kansainvälistyminen 51 7 SUHDANTEET Suhdannetilanne vuoden takaiseen verrattuna Yleiset suhdannenäkymät oman yrityksen kannalta Suhdannenäkymät eri osa-alueilla 65 8 TUOTANTOKAPASITEETTI JA MUUTOKSET HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄSSÄ Tuotantokapasiteetti Muutokset henkilökunnan määrässä 71 3

4 9 KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET JA TOIMINTAA RAJOITTAVAT TEKIJÄT Kehittämisen painopisteet Yrityksen toimintaa rajoittavat tekijät RAHOITUS TOIMIALAN MENESTYS- JA UHKATEKIJÄT TULEVAISUUDESSA KOULUTUSTILAISUUDET YRITYSPALVELUJEN KÄYTTÖ INTERNETIN KÄYTTÖ 94 4

5 TIIVISTELMÄ Tässä tutkimuksessa käsityöyrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, jotka valmistavat muotoiltuja tuotteita käsityönä tai käsin ohjattuja koneita apuna käyttäen. Tutkimuksen piirissä ei ole ns. palvelukäsityö, jossa työ on käsityötä, mutta ei tähtää tuotteiden valmistukseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää käsityöyritysten (craft-sector) toimintaa liittyviä asioita, kuten mielikuvia yleisestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä, kehittämistarpeista ja -ongelmista, rahoituspalvelujen käytöstä sekä yritysten markkinointiin liittyvistä kysymyksistä. Kohderyhmän tutkimuksessa muodostivat suomalaiset käsi- ja taideteollisuustoimialaan kuuluvat yritykset. Tutkimuksen otos oli 300 yritystä. Enemmistö käsityöyrittäjistä on naisia (67%) ja alle puolet on iältään alle 45-vuotiaita (46%). Yrittäjistä valtaosalla on käsityöalan koulutusta ja vain 15%:lla ei ole ollenkaan alan koulutusta. Koulutustaustaltaan käsityöyrittäjät ovat tyypillisimmin ammattikoulun tai -kurssin käyneitä. Opistotasoisen tutkinnon oli suorittanut joka kolmas ja ammattikorkeakoulu- tai korkeakoulututkinnon joka kahdestoista. Yritysten tuotannosta merkittävä osa, lähes puolet, perustuu yksittäiskappaleiden valmistukseen. Vuoden 1998 käsityöyritysbarometriin nähden sarjatuotannon merkitys on kuitenkin kasvanut 26%:sta 30%:iin. Yksittäiskappaleiden valmistaminen on painottunut erityisesti pienimmissä ja naisvaltaisissa yrityksissä. Sarjatuotannon osuus on suurin voimakkaasti kasvuhakuisissa ja miesvaltaisissa yrityksissä. Tutkimuksen haastatellut yritykset ovat aidosti käsityöyrityksiä. Niissä käsin tai käsin ohjattua konetta käyttäen valmistetun tuotannon osuus on keskimäärin yli 90%. Käsityöyritykset toimivat sekä alihankkijoina toisille yrityksille että käyttävät alihankintatyötä omassa tuotannossaan. Molempien toimintojen osuus on kasvanut vuoden 1998 barometrista. Tällä hetkellä 28% (v %) toimii alihankkijana ja 45% yrittäjistä (v %) käyttää alihankkijoita. Osuus on lähes sama kuin mikroyrityksillä (1-9 hlöä työllistävät yritykset) keskimäärin. Alihankintatyö on käsityöyrityksille luonteva tapa kasvattaa tuotantoaan. Yrittäjillä on korkea kynnys lisätä vakinaista henkilökuntaa. Haastatelluista vain 4% aikoi palkata lähimmän puolen vuoden aikana yhden henkilön ja 96% ei aikonut lisätä henkilökunnan määrää. Käsityöyritysten markkina-alue on puhtaasti kotimaassa. Ulkomaille suuntautuu vain 1 % markkinoista. Tutkimus ei kuitenkaan paljasta sitä, miten paljon tapahtuu vientiä matkailun kautta, kun ulkomaalaiset ostavat tuotteita mukaansa. Yli puolella käsityöyrittäjistä kotimaan markkinat ovat valtakunnalliset, vajaalla 30%:lla maakunnalliset ja noin 20%:lla paikalliset. Vienti on osalle yrityksistä kuitenkin mahdollisuus, johon kannattaa panostaa. Käsityöyrityksistä 35% suuntautuu jonkin verran ja 4% voimakkaasti kansainvälistymiseen. Kasvuhakuisista yrityksistä jopa 85% panostaa kansainvälistymiseen. Yritykset kaipaavat kansainvälistymistä tukemaan yhteisiä messuosastoja, vientipalveluja, koulutusta ja tiedotusta. Lähes puolet yrittäjistä osallistuu messuille ja markkinoille ja runsas 60% käyttää vähittäiskauppoja tai käsi- ja taideteollisuusliikkeitä myyntikanavana. Liikelahjamyyntiä on tehnyt noin neljännes yrittäjistä. Ulkomaisille messuille osallistuminen on melko harvinaista. 5

6 Markkinoinnin ja tiedottamisen tärkein väline on oma esite tai suoramainos, joita käyttää 57% käsityöyrittäjistä. Tiedottamisen välineissä on tapahtunut selkeitä muutoksia vuodesta Lehti-ilmoittelu on vähentynyt 40%:sta 37%:iin, mutta samaan aikaan lehtiartikkeleiden osuus on kasvanut 24%:ista 28%:iin. Tärkein muutos on internetin käyttö tiedotusvälineenä, joka on noussut vuoden %:ista 31%:iin, kolmanneksi tärkeimmäksi markkinointivälineeksi. Tutkituista yrityksistä tasan puolella on käytössä oma internet-yhteys. Omat kotisivut oli 21%:lla ja näistä 59%:n sivuilta voi tilata tuotteita. Suhdannenäkymät käsityöyrityksillä ovat myönteiset. Kysyttäessä tilannearviota verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen, lähes kaikilla osa-alueilla tulevaisuuden odotukset ovat myönteiset. Vain 5% näki yrityksen tilanteen huononevan ja yli puolet arvioi sen paranevan. Yritykset painottavat kehittämisessään kannattavuuden ja varavaraisuuden kohottamista ja tuotekehitystä. Rahoituspalvelujen käyttö on selvästi noussut vuodesta 1998 ja 40% yrityksistä on hankkinut rahoitusta ja 14% aikoo ottaa rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Suurimpina uhkatekijöinä yrittäjät mainitsevat halpatuonnin, laman, sairastumisen ja kilpailun. Käsityöyritysten keskeiset menestystekijät liitettiin tuotteiden yksilöllisyyteen, omaleimaisuuteen ja laatuun. Muita mainintoja olivat erikoistuminen, ammattitaito, kotimaisuus ja käsityö. Kaikkiaan 37% yrittäjistä on käyttänyt käsityöyrittäjille suunnattuja yrityspalveluja. Määrä oli 6% enemmän kuin vuonna Käsi- ja taideteollisuusyhdistysten palveluja oli käyttänyt 25% ja KTM:n Taitava-palveluja 12% haastatelluista. SAMMANDRAG Med hantverksföretag avses i denna undersökning företag som tillverkar formgivna produkter för hand eller med hjälp av manuellt styrda maskiner. Undersökningen omfattar inte s.k. servicehantverk där arbetet är manuellt men ej avser tillverkning av produkter. Ändamålet med undersökningen är att utreda olika omständigheter kring hantverksföretagens verksamhet, såsom åsikter om de allmänna konjunkturerna och det egna företagets ekonomiska utveckling, utvecklingsbehov och -problem, anlitandet av finansieringstjänster samt företagens marknadsföring. Målgrupp för undersökningen var finländska företag i hemslöjds- och konsthantverksbranschen. Samplet bestod av 300 företag. Majoriteten av hantverksföretagarna är kvinnor (67%) och mindre än hälften är under 45 år. Utbildningsbakgrunden är vanligen yrkesskola eller yrkeskurs. Var tredje hantverksföretagare har avlagt examen på institutsnivå och var tolfte har högskoleexamen. En betydande del av företagens produktion, inemot hälften, utgörs av unika exemplar. Jämfört med 1998 års barometer för hantverksföretagen har serieproduktionens andel emellertid ökat från 26% till 30%. Tillverkningen av unika exemplar har koncentrerats speciellt till små och kvinnodominerade företag. Serieproduktionens andel är störst i tillväxtfokuserade och mansdominerade företag. De intervjuade företagen är genuina hantverksföretag. Andelen produktion för hand eller med hjälp av manuellt styrda maskiner är i genomsnitt över 90%. 6

7 Hantverksföretagen är dels underleverantörer till andra företag, dels anlitar de underleverantörer i sin egen produktion. Båda dessa funktioners andelar har ökat sedan 1998 års barometer. För närvarande är 28% (1998: 22%) underleverantörer och 45% av företagarna (1998: 41%) anlitar underleverantörer. Andelen är nästan densamma som genomsnittet för mikroföretag (företag som sysselsätter 1 9 personer). Underleveranser är för hantverksföretagen ett naturligt sätt att öka produktionen. Företagen är försiktiga med att anställa fler fasta medarbetare. Av de intervjuade hade bara 4% för avsikt att under det närmaste halvåret anställa 1 person, och 96% tänkte inte öka personalen. Hantverksföretagens marknadsområde är begränsat till Finland. Bara 1% av marknaden finns i utlandet. Undersökningen ger emellertid inte besked om hur mycket export som sker genom turismen då utländska besökare köper hantverksprodukter i Finland. Över hälften av hantverksföretagarna arbetar med hela Finland som marknad, knappa 30% inriktar sig på en regional marknad och ca 20% på en lokal marknad. För en del av företagen är exporten dock värd att satsa på. 35% av hantverksföretagen orienterar sig i viss mån och 4% kraftigt mot export. Av tillväxtföretagen satsar hela 85% på export. Till stöd för dessa strävanden efterlyser företagen gemensamma mässmontrar, exportservice, utbildning och information. Inemot hälften av företagarna deltar i mässor och marknader och drygt 60% säljer genom detaljaffärer eller konsthantverksaffärer. Ungefär en fjärdedel av företagarna har idkat försäljning av företagspresenter. Företagarna deltar rätt sällan i utländska mässor. Viktigaste mediet för marknadsföring och information är en egen broschyr eller direktreklam, uppger 57% av hantverksföretagarna. I valet av medier har tydliga förändringar skett sedan Tidningsannonseringen har gått ned från 40% till 37%, men samtidigt har tidningsartiklarnas andel stigit från 24% till 28%. Den viktigaste förändringen gäller användningen av Internet, som sedan 1998 ökat från 6% till 31% och blivit det tredje viktigaste reklammediet. Av de undersökta företagen hade jämnt uppkoppling mot internet. 21% hade egna webbsidor, och 59 % av dessa erbjöd möjlighet att beställa produkter från sidorna. Hantverksföretagarna räknar med gynnsamma konjunkturutsikter. Vid jämförelse av dagens situation med läget ett år tidigare bedömdes framtidsutsikterna positivt på nästan alla delområden. Bara 5% ansåg att situationen försämrats och över hälften ansåg att den blivit bättre. I sin utveckling satsar företagen på förbättrad lönsamhet och soliditet samt produktutveckling. Sedan 1998 har allt fler börjat anlita finansieringstjänster; 40% av företagen har skaffat finansiering och 14 % har för avsikt att göra det under Som de allvarligaste hotbilderna nämner företagarna lågprisimport, lågkonjunktur, sjukdom och konkurrens. Hantverksföretagarnas centrala framgångsfaktorer förknippades med produkternas individualitet, originalitet och kvalitet. Vid sidan härav nämndes specialisering, yrkesskicklighet, den inhemska prägeln samt det manuella arbetet. Sammanlagt 37% av företagarna har anlitat företagstjänster riktade till hantverksföretagare. Detta är 6% mer än Hantverks- och konstindustriföreningarnas tjänster hade utnyttjats av 25% och Handels- och industriministeriets Taitava-tjänster av 12 % av de intervjuade. 7

8 SUMMARY For the purposes of this study, craft enterprises are considered as companies that produce design products by hand or using manually-controlled machinery. So-called service crafts, in which labour is manual but does not result in the production of products, are not included within the scope of the study. The study aimed to examine issues relating to craft enterprises (craft sector) such as their views on financial development, development needs and problems, the use of financial services and marketing-related issues both in general and within their own business in particular. The target group consisted of Finnish companies in the arts and crafts business sector, and 300 enterprises were sampled. The majority of craft entrepreneurs are women (67%) and under half are less than 45 years old. In terms of education, the typical craft entrepreneur has graduated from a vocational institution or a vocational course. One in three has a college-level degree and one in twelve has a university degree. A significant proportion (nearly half) of the enterprises output consists of one-off pieces. However, compared with the Käsityöyrityksen tila - craft sector barometer of 1998, the proportion of mass-produced items has risen from 26% to 30%. One-off pieces are produced mostly by smaller enterprises or by those with a large number of female staff. Mass production is most commonly employed by expanding enterprises or by those with a large number of male staff. The companies interviewed for the study are genuinely representative of craft enterprises. The average proportion of production undertaken within these companies by hand or using manually-controlled machinery is over 90%. Craft enterprises work as subcontractors for other companies, and also subcontract work for their own output. Both of these scenarios have become more common since the 1998 barometer was introduced. Today, 28% (22% in 1998) of the enterprises work as subcontractors and 45% (41% in 1998) use subcontractors themselves. This proportion is roughly in line with the average small business (employing 1 9 persons). For craft enterprises, subcontracting is a natural way of increasing production, for entrepreneurs do not readily hire permanent employees. Of those interviewed, only 4% intended to take on a member of staff within the next six months and 96% did not intend to add to their staff. Geographically speaking, the target market for craft enterprises is almost exclusively Finland only 1% of sales are made abroad. However, the study does not reveal the extent to which purchased goods are exported when tourists take products home with them in their suitcases. More than half of the craft entrepreneurs operate within a nationwide market, slightly less than 30% have a regional market and approximately 20% have a local market. However, some of the enterprises are able to export an opportunity worth investing in. 35% of craft enterprises intend to expand internationally to some degree and 4% have a strong interest in doing so. No less than 85% of the expanding enterprises are investing in international expansion. These companies are seeking joint representation at trade fairs as well as export services, training and information services to support their efforts to internationalise. 8

9 Nearly half of the enterprises participate in trade fairs and markets and more than 60% use retail outlets or craft and art shops as sales channels. Approximately one quarter of the entrepreneurs have sold business gifts. Relatively few companies participate in foreign trade fairs. The most important marketing and communications tool is the brochure or direct advertising, which is used by 57% of craft entrepreneurs. There have been obvious changes since 1998 in the communications tools used. Newspaper advertising has decreased from 40% to 37%, but the share of newspaper article features has increased from 24% to 28% over the same period. In other respects, the most important change is the use of the Internet as a medium. It has increased from 6% in 1998 to 31% today to become the third most widely-used marketing tool. Exactly half of the companies studied had their own Internet connection and 21% had their own Website. Products could be ordered from 59% of the firms with Websites. The economic outlook for craft enterprises is positive. When asked to assess the situation compared with that of a year ago, companies expectations were almost universally optimistic. Only 5% of the enterprises saw the situation worsening, while more than one half believed it would improve. Companies stress the importance of product development and improved profitability and solvency to their future growth. The use of financial services has increased sharply since % of the enterprises have obtained financing and 14% intend to do so during the coming year. The biggest threats identified by entrepreneurs are cheap imports, a recession, illness and competition. The success of craft enterprises has been mainly attributable to the individuality, distinctiveness and quality of their products. Other factors mentioned were specialisation, expertise, nativeness and handcrafting. All told, 37% of the entrepreneurs have made use of services aimed at craft enterprises, an increase of 6% over the 1998 figure. Of those interviewed, 25% had used the services of craft and art associations and 12% had used the Ministry of Trade and Industry s Taitava- palvelut (Services for Experts) service. The first Käsityöyritysten tila - barometer study was made in 1998, and the new barometer for 2000 is the second in this series. The study has been conducted in cooperation with the Ministry of Trade and Industry and the Finnish Crafts Organization. The study took the form of telephone interviews targeting 300 Finnish craft and art entrepreneurs. The study aimed to examine issues relating to the operation of craft enterprises, their development needs and problems, their use of financial services, their business marketing practices and their views on financial development both in general and within their own business in particular. A new research topic included in this 2000 barometer was the use of the Internet by craft enterprises for marketing and communications purposes. 9

10 ALKUSANAT Käsityöyritysten tilaa kuvaava tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1998 osana Käsija taideteollisuusliiton toteuttamaa ja Kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamaa Käsi- ja taideteollisuuselinkeinon kehittämisohjelmaa Tämä tutkimus Käsityöyritysten tila ja kehitys 2000 osuu ohjelman päätösvaiheeseen ja pohjustaa uutta ohjelmaa Käsityöyrittäjyyden vahvistaminen , joka toteutetaan samojen tahojen toimesta. Ohjelmassa tähdätään käsityöyrittäjyyden vahvistamiseen mm. tutkimalla uudenlaisen yritystoiminnan mahdollisuuksia, lisäämällä käsityöyrittäjien valmiuksia toimia tietoyhteiskunnassa, kehittämällä markkinointiverkostoa ja käsityöyrittäjille kohdennettuja yrityspalveluja. Tutkimus on osoittanut selkeästi käsityöyrittämisen yhteiskunnallisen merkityksen työllistäjänä ja kulttuurin kantajana. Tutkimus myös osoittaa yrittäjillä olevan hyvin myönteiset tulevaisuuden odotukset. Näyttäisi siltä, että käsityöyrityksillä on tärkeä tehtävä myös tulevaisuudessa ja yritysten kehittämiseen panostaminen tuottaa tulosta. Todelliset muutokset käsityöalalla vaativat kuitenkin pitkäjänteisiä toimenpiteitä. Tässä raportissa on esitetty tutkimuksen tulokset, runsaasti yksityiskohtaisia taulukoita sekä tulosten analyysi ja päätelmiä tarpeellisista kehittämistoimenpiteistä sekä tietoja yritysten internet-toiminnasta. Tutkimusraportissa tuloksia on verrattu vuonna 1998 tehtyyn Käsityöyritysten tila -barometriin sekä kauppa- ja teollisuusministeriön Pk-yritysbarometriin 2/2000, niiltä osin kun vertailuja on voitu tehdä. Raportti on tarkoitettu käsi- ja taideteollisuusalan toimijoille kehittämistyön avuksi. Se on myös tärkeä tietopaketti käsityöyritysten tilasta päättäjille, tutkijoille ja kouluttajille. Englannin- ja ruotsinkieliset raportit mahdollistavat tulosten käytön kansainvälisessä yhteistyössä. Tutkimusprojektista ovat vastanneet Tietoykkönen Oy:ssä toimitusjohtaja Lasse Luoma ja tutkimuspäällikkö Pentti Mäkelä. Tutkimuksen ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Erikoistutkija Kai Karsma, Kauppa- ja teollisuusministeriö, elinkeino-osasto (pj) Ylitarkastaja Sirpa Alitalo, Kauppa- ja teollisuusministeriö, elinkeino-osasto Toiminnanjohtaja Marketta Luutonen, Käsi- ja taideteollisuusliitto (tutkimuksen johtaja) Toimitusjohtaja Lasse Luoma, Tietoykkönen Oy Toiminnanjohtaja Ulla Telimaa, Helsingin käsi- ja taideteollisuus ry Projektipäällikkö Taina Tervonen, Käsi- ja taideteollisuusliitto Projektisihteeri Johanna Aydemir, Käsi- ja taideteollisuusliitto (siht) Lisätietoja: Käsi- ja taideteollisuusliitto ry Kalevankatu Helsinki puh sähköposti: 10

11 KÄSITYÖYRITYSTEN TILA 2000 Tutkimuksen tavoitteet ja tarkoitus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää käsityöyritysten (craft-sector) toimintaan liittyviä asioita kuten mielikuvia yleisestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä, kehittämistarpeista ja -ongelmista, yritys- ja rahoituspalvelujen käytöstä sekä yritysten markkinointiin liittyvistä kysymyksistä. Tutkimuksen avulla rakennetaan kuvaa käsityöyrityksistä, niiden tilanteesta ja kehityssuunnasta sekä tarpeellisista kehittämistoimenpiteistä. Kohderyhmän tutkimuksessa muodostivat suomalaiset käsi- ja taideteollisuustoimialan yritykset. Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina marraskuussa Tutkimuksen otoskoko oli 300 yritystä. Käsityöyritys Suomessa oli vuonna 1998 noin yritystä, joista alle kymmenen henkeä työllistävien mikroyritysten osuus oli 93,4 prosenttia ja näiden osuus liikevaihdosta oli noin 18%. 1 Käsityöyritykset ovat tyypillisesti pieniä, työvaltaisia yrityksiä. Tässä tutkimuksessa käsityöyrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, jotka valmistavat muotoiltuja tuotteita käsityönä tai käsin ohjattuja koneita apuna käyttäen. Käsityöyrittäjät voivat lisäksi tuottaa myös palveluja, kuten koulutusta. Käsityöyrittäjän työhön liittyy paljon muutakin kuin varsinainen tuotteiden valmistus esimerkiksi markkinointi on tällaista työtä. Tutkimuksen piirissä ei ole ns. palvelukäsityö, jossa työ on käsityötä, mutta ei tähtää tuotteiden valmistukseen. Näitä ammatteja ovat esimerkiksi kampaaja ja meikkaaja. Uusia käsityöammatteja on syntynyt it-teknologian alalle, mutta myöskään nämä eivät kuulu tämän tutkimuksen piiriin. Käsi- ja taideteollisuustoimialaan kuuluvat yritykset ovat kokoluokaltaan suurimmaksi osaksi alle 10 henkeä työllistäviä yrityksiä, joiden määrä laskentavasta riippuen on Suomessa noin kappaletta. Ainakin osittain kädentaitoihin tuotantonsa perustuvia yrityksiä noin kappaletta, joista puhtaasti kädentaitoihin tuotantonsa perustuvia käsityötoimialan yrityksiä noin kappaletta. Käsityöyritykset työllistävät keskimäärin 2,1 kokopäivätoimista henkilöä/yritys, yrittäjät mukaan luettuna, joten niiden työllistävä vaikutus on henkeä. Tuotteet ja tuotanto Käsityöyritykset valmistavat yleensä konkreettisia tuotteita ja jossain määrin tuottavat koulutuspalveluja. Tuotteet ovat useimmiten käyttöesineitä sisustukseen tai vaatteita ja asusteita. Tuotteiden materiaalit ovat tämän aineiston valossa puhtaasti luonnonmateriaaleja kuten villaa, puuvillaa, puuta tai kiveä. Se, että esimerkiksi uudet tekstiilien raaka-aineet eivät näy materiaalien joukossa johtunee osaltaan siitä, että pienillä yrityksillä ei ole käytettävissä resursseja niiden vaatimaan tutkimus- ja kehitystyöhön. Yritysten tuotannosta merkittävä osa, lähes puolet perustuu yksittäiskappaleiden valmistukseen. Vuoden 1998 käsityöyritysbarometriin nähden sarjatuotannon merkitys on kuitenkin kasvanut 26%:sta 30%:iin. Yksittäiskappaleiden valmistaminen on painottunut erityisesti pienimmissä ja naisvaltaisissa yrityksissä. Sarjatuotannon osuus on suurin voimakkaasti kasvuhakuisissa, liikevaihdoltaan suurimmissa ja miesvaltaisissa yrityksissä. Sarjatuotannossa sarjojen keskimääräinen koko on 50 kappaletta. Suurimpienkin yritysten sarjakoot ovat vain run- 1 Pk-yritysbarometri Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Suomen Yrittäjät. 11

12 sas 100 kappaletta. Myös tässä miesyrittäjien ja naisyrittäjien välillä on eroja, kun miehillä keskimääräinen sarjakoko on 80 on se naisilla 30 kappaletta. Tutkimuksessa haastatellut yritykset ovat aidosti käsityöyrityksiä. Niissä käsin tai käsin ohjattua konetta käyttäen valmistetun tuotannon osuus on keskimäärin yli 90%. Erot eri taustamuuttujien suhteen ovat melko pienet, mutta on nähtävissä, että yritysten koon ja kasvuhakuisuuden kasvaessa käsityön osuus vähenee lievästi. Sama suunta on nähtävissä myös pkteollisuudessa, jossa pk-yritysbarometrin (2/2000) mukaan keskimäärin 63% tuotannosta perustuu käden taitoihin. Mikroyrityksissä (1-9 henkilöä) osuus on 66% ja kaikkein korkeimmat luvut on henkilökohtaisissa palveluissa (87%) ja majoitus- ja ravitsemustoiminnassa (80%). Käsityöyrityksissä laatujärjestelmät ovat melko harvinaisia, alle 10%:lla yrityksistä on käytössä laatujärjestelmä ja sen rakentamista suunnittelee vain 8% yrityksistä. Tähän luonnollisena syynä on yritysten koko. Erillinen järjestelmä tuntuu ehkä yrittäjästä tarpeettomalta, kun koko tuotantoprosessi on yrittäjän hallinnassa ja laatujärjestelmä on rakennettu prosessiin sisään. Käsityöyritykset toimivat sekä alihankkijoina toisille yrityksille että käyttävät alihankintatyötä omassa tuotannossaan. Molempien toimintojen osuus on kasvanut vuoden 1998 barometrista, 28% (v %) toimii alihankkijana ja 45% (v %) käyttää alihankkijoita. Osuus on lähes sama kuin mikroyrityksillä keskimäärin. Alihankintatoiminta on käsityöyrityksille luonteva tapa kasvattaa tuotantoaan. Yrittäjillä on korkea kynnys lisätä vakinaista henkilökuntaa. Haastatelluista vain 4% aikoi palkata lähimmän puolen vuoden aikana ainakin yhden henkilön ja 96% ei aikonut lisätä henkilökunnan määrää. Samaan aikaan nykyisestä henkilökunnasta oli poistumassa ainakin 1 henkilö 5%:ssa yrityksistä. Korkea työllistämiskynnys on ymmärrettävää, kun tarkastelee yritysten nykyistä tuotantokapasiteettia, joka on vain 24%:lla yrityksistä täysin käytössä ja 71%:lla vajaakäytössä. Vajaakäyttö vuoden 1998 barometrissa oli 62%. Tilanne yleensä mikroyritysten kohdalla oli keskimäärin parempi kuin käsityöyrityksissä. Kauppa- ja teollisuusministeriön tekemän tutkimuksen 2 mukaan noin kolmannes pk-yrittäjistä on sellaisia, jotka eivät halua kasvattaa yritystään millään edellytyksillä ja viidennes yksinyrittäjistä on valmiita kasvattamaan toimintaansa, mikäli toimintaympäristön edellytykset parantuvat. Kasvun pääasiallisena esteenä ovat taloudelliset näkymät. Käsityöyrittäjät ovat voimakkaasti tuote- ja tuotantosuuntautuneita ja usein jonkin käsityöammatin mestareita. Yrityksen vakinaisen henkilökunnan kasvattaminen tekisi heistä johtajia, jolloin työnkuva muuttuisi käsityöläisestä johtajaksi. Tämä ei vastaa yrittäjän toiveita ja monesti tuotannon volyymin kasvattaminen tapahtuukin alihankintatyön avulla. Tämä ratkaisu ei myöskään edellytä yrittäjältä uusia laite- tai muita investointeja ja alihankintatyötä voi ostaa joustavasti silloin kun tuotteille on kysyntää. Erilaisia yrittäjiä Käsityöyrityksen lähtökohtana on usein yrittäjän oma osaaminen ja tuoteidea, ja yritys on väline toteuttaa tuoteidea ja työllistää yrittäjä omalla työllään. Käsityöyritykset voidaan ryhmitellä eri tavoin. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä muotoilupolitiikasta 3 yritykset on jaettu seuraavasti: 1) yksin työskentelevät ammatinharjoittajat 2 Mäki, K. & Pukkinen, T. Työnantajaksi ryhtymisen kynnykset. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 17/ Valtioneuvoston periaatepäätös muotoilupolitiikasta

13 2) verkottuneet yrittäjät, jotka ovat järjestäneet yhdessä myynnin ja markkinoinnin 3) tuottajakonseptit, joissa tuottaja kokoaa osaajat yhteen, suunnittelee heidän kanssaan tuotteet ja hoitaa markkinoinnin ja jakelun sekä 4) suuremman valmistajan tai suunnittelutoimiston alihankkijoina toimijat. Tuoreessa kirjassa Käsintehty brandi 4 on pohdittu käsityöyrittäjän monia rooleja. Yrittäjä on usein sekä suunnittelija, valmistaja että markkinoija. Näitä eri toimintoja yhdistävänä roolimallina voidaan nähdä tuottajuus. Yritysten erilaisia yhteistoimintamuotoja on kokeiltu monissa kehittämishankkeissa, mutta monesti nämä ovat jääneet lyhytaikaisiksi. Syitä ovat ainakin olleet vaikeudet löytää kaikkia osapuolia hyödyttäviä toimintatapoja sekä toiminnan vaatima aika kun hankkeen päätyttyä on jäänyt pois sen tarjoama koordinointi. Vuoden 1998 tutkimuksessa 5 jaettiin käsityöyritykset kolmeen pääryhmään: 1) elämäntapayrittäjät, 2) tuotantoperusteiset vakaat yritykset ja 3) kasvuhakuiset yritykset. Elämäntapayrityksille oli tyypillistä tuotannon pieni volyymi, suoramyynti ja vähäinen riskinotto. Tuotantoperusteisille vakaille yrityksille yhteistyö ja alihankkijoiden käyttö oli yleisempää ja ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen tärkeää, valmistusprosesseja tehostettiin osittaisella sarjatuotannolla ja myynti ja markkinointi oli usein valtakunnallista. Kasvuhakuisille yrityksille ei löytynyt selkeää määritelmää, mutta yritykset olivat keskimääräistä suurempia ja melko nuoria ja niillä oli tarve kehittää tuotantoprosessiaan. Rahoitustarve oli näissä yrityksissä luonnollisesti keskimääräistä suurempi. Samat tyypit löytyvät tästäkin tutkimuksessa, mutta ehkä kasvuhakuiset yritykset nousevat selkeämmin esiin. Samoin on löydettävissä naisyritysten erityispiirteitä. Kasvuhakuiset yrittäjät erottautuvat siinä, että he suhtautuvat yleensä kehitystoimintaan muita myönteisemmin, ovat usein miehiä, suuntaavat kansainvälistymiseen ja tarvitsevat kasvunsa tueksi esimerkiksi rahoituspalveluita. Naisyrittäjät ovat keskimääräistä enemmän elämäntapatai vakaita yrittäjiä. Ehkä miehet ovat valmiimpia riskinottoon. Yritykset jaettiin tässä tutkimuksessa seuraavasti: 1) voimakkaasti kasvuhakuiset (7%), 2) yritykset, jotka pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan (55%), 3) yritykset, jotka pyrkivät säilyttämään asemansa (28%) ja 4) yritykset, joilla ei ole kasvutavoitteita (10%). Vuoden 1998 tutkimuksesta on tapahtunut siirtymää kasvuhakuisuudesta nykytilan säilyttämiseen. 4 Ruohomäki, H Käsintehty brandi. Käsi- ja taideteollisuusyrittäjän kirja. Helsinki: Käsi- ja taideteollisuusliitto ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. 5 Käsityöyritysten tila. Vuoden 1998 barometri. Helsinki: Käsi- ja taideteollisuusliitto ja Kauppa- ja teollisuusministeriö. 13

14 YRITYKSEN KASVUHAKUISUUDEN MUKAINEN VASTAUSPROFIILI Voimakkaasti kasvuhakuinen Pyrkii säilyttämään asemansa YRITYKSEN KASVUHAKUISUUS Pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan Ei kasvutavoitteita Tuotanto perustuu yksittäiskappaleisiin 0% 20% 40% 60% 80% 100% Tuotanto perustuu sarjatuotantoon Markkina-alue: Valtakunnallinen Markkina-alue: Maakunnallinen Yrityksellä vientiä Yrityksellä tuontia Osallistuu markkinointitapahtumiin Toimii alihankkijana Käyttää alihankkijoita Käyttänyt ulkopuolisia muotoilupalveluja Mukana usean yrityksen yhteisprojektissa Mukana muussa yhteistyössä Yritys panostaa voimakkaasti kansainvälistymiseen Yritys panostaa jonkin verran kansainvälistymiseen Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana Suhdannenäkymät lähimmän kolmen vuoden aikana Tuotantokapasiteetti täysin käytössä Tuotantokapasiteetti vajaa käytössä Palkataan uutta henkilökuntaa Nykyinen henkilökunta vähenee Ottanut uutta rahoitusta viim. vuoden aikana Aikoo ottaa uutta rahoitusta seur. vuoden aikana Rahoitus kehittämishankkeiden esteenä Koulutustilaisuuksiin osallistuminen Yrityspalvelujen käyttö, KTM Taitava Käsi- ja taideteollisuusyhdistysten palvelut Internet-yhteys Omat julkiset www-sivut Internetin merkitys nyt kohtalainen tai suuri Internetin merkitys 2v kuluttua koht. tai suuri 0% 20% 40% 60% 80% 100% 14

15 Markkina-alue kotimaassa - kasvuhakuiset yritykset kansainvälistyvät Käsityöyrittäjien markkina-alue on puhtaasti kotimaassa. Ulkomaat muodostavat vain 1% markkina-alueesta. Tutkimus ei kuitenkaan paljasta sitä, miten paljon vientiä tapahtuu matkailun kautta, kun ulkomaalaiset ostavat tuotteita mukaansa. Runsaalla puolella yrittäjistä markkinat ovat valtakunnalliset, vajaalla 30%:lla maakunnalliset ja noin 20%:lla paikalliset. Tässä käsityöyritykset poikkeavat koko mikroyritysten ryhmästä, jossa markkinat ovat vahvasti paikalliset ja maakunnalliset ja vain 25% valtakunnalliset. Vaikka ulkomaat ovat melko merkityksetön markkina-alue käsityöyrittäjille, on viennillä kuitenkin merkitystä ja sen osuus on kasvanut vuodesta Vuonna % haastellusta vei tuotteita ja vuonna 2000 osuus oli jo 35%. Vientiä harjoittavien yritysten tuotannosta vienti vastasi vuonna % ja vuonna 2000 vajaat 20%. Mikroyrityksistä keskimäärin vain 15% harjoittaa vientiä, mutta pk-yrityksistä keskimäärin puolet vie tuotteita. Tuontitoiminta käsityöyrityksissä on melko vähäistä. Jonkin verran tuodaan raaka-aineita ja puolivalmisteita. Vienti on osalle yrityksistä mahdollisuus, johon kannattaa panostaa. Yrityksistä 35% suuntautuu jonkin verran ja 4% voimakkaasti kansainvälistymiseen. Tässä ryhmässä erottuvat selvästi voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset, joista 85% panostaa kansainvälistymiseen. Yritykset kaipaavat kansainvälistymistä tukemaan yhteisiä messuosastoja (35%), vientipalveluja (29%), koulutusta (26%) ja tiedostusta (23%). Voimakkaasti kasvuhakuisten ja suurimpien käsityöyritysten tukeminen kansainvälistymisessä saattaa vaikuttaa merkittävästi alan työllistymiseen. Monet myynti- ja markkinointikanavat Valtaosa käsityöyrityksistä myy tuotteita omista tiloista ainakin joskus. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä volyymiltään merkittävin myyntikanava. Tutkimuksessa pyydettiin ainoastaan mainitsemaan yrittäjän käyttämät markkinointikanavat, mutta ei niiden osuutta myynnistä. Lähes puolet yrittäjistä osallistuu messuille ja markkinoille ja runsas 60% käyttää vähittäiskauppoja tai käsi- ja taideteollisuusliikkeitä. Liikelahjamyyntiä on tehnyt noin neljännes yrittäjistä. Myyntikanavissa on tapahtunut jonkin verran muutosta vuoteen 1998 nähden. Omista tiloista myynti on hieman kasvanut, messu- ja markkinamyynti sekä myynti vähittäiskaupoista ja erityisesti käsi- ja taideteollisuusliikkeistä on vähentynyt. Omista tiloista myynti on merkittävintä kaikkein pienimmillä yrityksillä ja vähäisintä kasvuhakuisilla. Valtaosa yrityksistä on osallistunut kuluneen vuoden aikana johonkin markkinointitapahtumaan (73%). Markkinoinnin ja tiedottamisen tärkein väline on oma esite tai suoramainos, joita käyttää 57% ja lisäksi yhteisesitteissä on mukana 26% yrittäjistä. Tiedottamisen välineissä on tapahtunut selkeitä muutoksia vuodesta Lehti-ilmoittelu on vähentynyt vuoden %:sta 37%:iin, mutta samaan aikaan lehtiartikkeleiden osuus on kasvanut 24%:sta 28%:iin. Lehtiilmoittelua käyttävät eniten suuret ja kasvuhakuiset yritykset. Tärkein muutos on internetin käyttö, joka on noussut 6%:sta 31%:iin, lähelle lehti-ilmoittelua, kolmanneksi tärkeimmäksi markkinointivälineeksi. Yrittäjiltä kysyttiin merkittävimpiä markkinoinnin ongelmakohtia. Selvästi useimmat maininnat koskivat taloudellisten resurssien puutetta, mutta myös ajan puute mainittiin. Toinen suuri ryhmä koski mainintoja, jotka jotenkin liittyivät puutteisiin markkinointiosaamisessa ja oikean kohderyhmän löytämisessä. Lisäksi esiin tulivat yrityksen sijaintiin liittyvät ongelmat ja tuotanto-ongelmat. Kaikkiaan ongelmat liittyvät yritysten toiminnan huonoon kannattavuuteen, joka kaventaa mahdollisuuksia panostaa markkinointiin ja ostaa markkinointiosaamista. 15

16 Myönteiset tulevaisuuden odotukset Kysyttäessä yrityksen tilannearviota verrattuna vuoden takaiseen kaikissa kysytyissä kohdissa tilanne nähtiin vuoden takaista myönteisempänä. Verrattaessa vuoden 1998 vastauksiin tilanne oli samansuuntainen, mutta kannattavuudessa olivat odotukset hiukan laskeneet. Vain 5% näki yrityksen tilanteen huononevan lähimmän vuoden tai lähimmän kolmen vuoden aikana ja yli puolet näki sen paranevan ja noin 40% pysyvän ennallaan. Arviot olivat paremmat kuin pk-yrityksissä keskimäärin. Internet-yhteydet Myös käsityöyrityksissä internet-yhteydet ovat voimakkaasti lisääntyneet ja tässä tutkimuksessa päätettiin tarkastella erikseen näitä kysymyksiä. Tutkituista yrityksistä tasan puolella on käytössään internet-yhteys. Eniten internetiä käyttävät suuremmat ja kasvuhakuiset yritykset ja miesyrittäjät naisyrittäjiä enemmän. Suosituimmat internetin palvelut ovat sähköposti, pankkipalvelut ja tiedon hankinta. Omat kotisivut oli 21%:lla ja näistä 59%:n sivuilta voi tilata tuotteita. Käsityöyritysten internet-toiminnasta on valmistunut erillinen tutkimus. 6 Kehittämishaasteita Yritykset painottavat kehittämisessään kannattavuuden ja vakavaraisuuden kohottamista (87%) ja tuotekehitystä (86%). Samat asiat nousivat vuoden 1998 barometrissa tärkeimmiksi, mutta järjestys on muuttunut. Myös seuraavat kehittämiskohteet ovat samoja kuin edellisessä barometrissa: markkinoinnin tehostaminen, henkilöstön koulutus, investoinnit ja alihankintatoiminnan lisääminen. Huomiota kiinnittää se, että henkilöstön koulutus ja kehittäminen on laskenut 62%:sta 51%:iin. Olisiko niin, että nyt panostetaan yritysten toimintapuitteiden vahvistamiseen ja siirretään muita toimenpiteitä vai saattaisiko olla niin, että henkilöstön peruskoulutustaso on noussut ja tarve täydennyskoulutukseen on vähentynyt? Tarjolla oleva koulutus ei kenties vastaa yritysten tarpeita? Saattaa myös olla niin, että kehittämistyö on siirtynyt enemmän yritysten sisään ja sitä on myös saatettu osittain hoitaa käsityöyrittäjille suunnattujen yrityspalveluiden avulla. Tuotanto ja henkilöstö nähdään keskeisinä toimintaa rajoittavina tekijöinä, kuten vuonna Seuraavina ovat suhdannetilanne ja rahoitus. Vuonna 1998 järjestyksessä kolmantena tekijänä oli markkinointi, joka nyt on viidennellä sijalla. Rahoituspalveluja on käyttänyt 24% yrittäjistä ja 8% aikoo käyttää. Julkista rahoitusta on käyttänyt 19% ja 7% aikoo käyttää. Rahoituspalvelujen käyttö on selvästi noussut vuodesta 1998 ja 40% yrityksistä on hankkinut rahoitusta ja 14% aikoo ottaa rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Suurinta rahoituspalvelujen käyttö on voimakkaasti kasvuhakuisissa yrityksissä. Valtaosa yrittäjistä ei kuitenkaan näe rahoitusta kehittämishankkeiden esteenä. Osuus on kuitenkin vähentynyt 10%:lla, 73%:sta 63%:iin. Rahoituksen ongelmana nähdään luoton korkea hinta ja vakuuksien puute. Tulosta selittää osittain tutkimusajankohta (marraskuu 2000), jolloin korot olivat nousussa. Rahoitus näyttää olevan este erityisesti kasvuhakuisilla yrityksillä. Suurimpina uhkatekijöinä yrittäjät mainitsevat halpatuonnin, laman, sairastumisen ja kilpailun. Vuoden 1998 tutkimuksessa tulivat esiin samat asiat ja myös silloin ensimmäisellä sijalla oli halpatuonti, mutta lama oli vasta neljännellä sijalla. Myös tutkimuksen muissa kysymyksissä tulee hienoisesti esiin orastava epäily talouden pysymiseen vakaana. Kaikkiaan pelätään, 6 Käsityöyritykset ja verkkoliiketoiminta selvitys 2001, Otso Consulting Oy ja Suomen Taitoverkko. 16

17 kuinka selvitään kilpailussa, kun markkinoilla on paljon halpoja, samaan tarkoitukseen valmistettuja tuotteita. Menestystekijänä kuitenkin nähtiin tuote, sen erottautuvuus ja yleensä laatu. Näyttäisi siltä, että tuotteeseen tulisi kiinnittää vielä enemmän huomiota. Käsityöyrittäjille on suunnattu yrityspalveluja, joista keskeisimmät ovat KTM:n Taitavapalvelut ja käsi- ja taideteollisuusjärjestön Taito-yrityspalvelut. Kaikkiaan 37% yrittäjistä oli käyttänyt käsityöyrittäjille suunnattuja palveluja. Määrä oli 6% enemmän kuin vuonna Käsi- ja taideteollisuusyhdistysten palveluja oli käyttänyt 25% ja KTM:n Taitava-palveluja 12% haastatelluista. KTM:n Taitava-palveluja olivat käyttäneet erityisesti voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset ja käsi- ja taideteollisuusyhdistysten palveluja pienemmät yritykset ja usein naisyrittäjät. Tärkeimpinä yrityspalveluina pidettiin markkinointia ja mainontaa, kirjanpitoa, tuotesuunnittelua ja koulutusta. Muita mainintoja olivat rahoitus, vienti ja alihankinta. Näitä kaikkia palveluja on saatavilla, mutta yrityspalvelujen sisältöä ja kattavuutta ei ole tässä tutkimuksessa tarkemmin analysoitu. Tuote - käsityöyrityksen menestystekijä Valtioneuvoston vuonna 2000 julkaisemassa periaatepäätöksessä muotoilupolitiikasta 7 todetaan: "Omaleimaiselle muotoilulle rakentuva laadukas ja esteettisesti korkeatasoinen ympäristö ja esinemaailma luovat Suomelle vahvan identiteetin muotoilun ja korkeatasoisen käsityön edelläkävijämaana". Näin katsotaan myös luotavan perustaa kansalaisten hyvinvoinnille ja viihtyvyydelle. Periaatepäätöksessä muotoilulla tarkoitetaan esteettiset, eettiset sekä käytettävyyteen ja markkinointiin liittyvät seikat huomioivaa suunnittelutoimintaa, jonka kohteina voivat olla tuotteet, palvelut, viestintä, ympäristö sekä yritysten ja yhteisöjen identiteetti. Tavoitteena on saada yritykset kiinnittämään muotoilu osaksi ydintoimintojaan. Käsityöyritysten keskeiset menestystekijät liitettiin tuotteiden yksilöllisyyteen, omaleimaisuuteen ja laatuun. Muita mainintoja olivat erikoistuminen, ammattitaito, kotimaisuus ja käsityö. Vastaavat asiat näkyivät vuoden 1998 tutkimuksissa ja mm. tutkimuksessa käsityöyrityksen menestystekijöistä 8. Näyttäisi siltä, että yritysten kannattaisi panostaa hyviin tuotteisiin, tuotekehitykseen ja muotoiluun. Vain 10% yrityksistä oli kuitenkin käyttänyt muotoilupalveluja. Tähän on varmasti monia syitä. Yhtenä keskeisenä on yrittäjien koulutustausta ja oma ammattikuva. Valtaosalla yrittäjistä oli taustallaan alan koulutusta, johon oli sisältynyt myös tuotesuunnitteluun liittyviä opintoja. Tilanne liittyy myös yrittäjien ammattikuvaan. Yrittäjät ovat tuote- ja tuotantosuuntautuneita ja heitä kiehtoo tuotekehitys. Tämän toiminnan antaminen ulkopuoliselle ei ole helppoa. Muotoilijoita saatetaan muutenkin vierastaa. Keskeinen ongelma on kuitenkin pääomien puute, joka estää investoimasta sellaiseen, jonka vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin ja joka on epävarmaa. 7 Valtioneuvoston periaatepäätös muotoilupolitiikasta Johnsson, R. & Äyväri, A Menestyvä käsityöyritys -tutkimus. Helsinki: Käsi- ja taideteollisuusliitto. 17

18 Päätelmiä Käsityöyritykset tarvitsevat sekä koulutusta ja kehitystyötä, joka vahvistaa yrittäjän omaa osaamista, että yrityksille suunnattujen ulkoisten yrityspalveluiden kehittämistä. Tämän tutkimuksen valossa tulisi kehittämistyössä kiinnittää huomiota edelleen yrityspalveluiden suuntaamiseen ja saatavuuteen. Käsityöyrityksille suunnatuista yrityspalvelusta pitäisi tehdä selvitys, jossa tarkasteltaisiin sekä palveluiden sisältöä ja sitä, miten hyvin ne vastaavat yritysten tarpeisiin että palveluiden saatavuutta. Palveluiden saatavuudessa tulisi tarkastella myös sitä, ovatko palvelut todella yrittäjien ulottuvilla esimerkiksi kustannuksiltaan. Lähempää selvitystä edellyttäisi myös se, miksi henkilöstön koulutus- ja kehittäminen on vähentynyt selvästi. Keskeinen kehittämiskohde on yritysten kannattavuuden parantaminen. Tähän voidaan vaikuttaa yritysten kokonaisvaltaisella kehittämistyöllä. Suunnattaessa käsityöyrityksille yksittäisiä yrityspalveluita tulisi tarkastelu aina kiinnittää yrityksen kokonaistilanteeseen ja selvittää kunkin toimenpiteen heijastusvaikutukset. Siten kun esimerkiksi panostetaan markkinointiin tulee samalla ratkaista se, miten vastataan lisääntyneeseen kysyntään tai miten uudet tuoteideat voidaan siirtää tuotantoon. Yritysten kannattavuutta voidaan parantaa myös tukemalla yritysten välisiä yhteistyömuotoja. Yhteistyön rakentaminen on vaativaa ja sitoo alussa runsaasti resursseja. Tämä kaventaa pienten yritysten mahdollisuuksia yhteistyön kehittämiseen. Olisikin perusteltua selvittää pieniin käsityöyrityksiin soveltuvia yhteistyömuotoja ja niiden vaatimia toimenpiteitä kuten esimerkiksi tarpeellisia sopimuksia. Käsityöyritykset tarvitsevat rahoituspalveluita erityisesti yritysten kasvuvaiheessa. Rahoitusta tarvitaan sekä tuotannon että markkinoinnin kehittämiseen. Olisi hyvä tutkia mahdollisuudet tukea myös tuotekehitystoimintaa ja näin vaikuttaa hyvien tuotteiden syntymiseen. Käsityöyritysten markkinointipalveluiden tulisi olla tämän yritysryhmän ominaispiirteet huomioivaa, tuotteiden kaikkia materiaalisia ominaisuuksia ja merkityksiä esille nostavaa. Markkinoinnin pulmat liittyvät taloudellisten resurssien puutteen lisäksi osaamiseen ja oikeiden markkinointikanavien löytämiseen. Yritysten vientitoimintaa voidaan vauhdittaa yhteisten messuosastojen, koulutuksen ja tiedotuksen avulla sekä tarjoamalla valmiita vientipalveluja. Tutkimus osoittaa selvästi yrittäjien kiinnostuksen internetiä ja sen tarjoamia mahdollisuuksia kohtaan. Tähän tulisi vastata lisäämällä käsityöyrittäjille suunnattua ja kustannustasoltaan kohtuullista räätälöityä koulutusta ja ohjausta. Lisäksi tarvitaan muita internet-yrityspalveluita kuten ohjaamista tuotekuvauksessa ja tuoteinformaation laadinnassa. Käsityöyritysten kehitystä voitaisiin tukea lisäksi voimistamalla tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Yrittäjillä ei ole mahdollisuutta vastata tästä itse. Tässä tulisi löytää toimivaa yhteistyötä koulutuksen ja tutkimuslaitosten sekä rahoittajien kanssa. Yhä parempien tuotteiden kehittäminen on käsityöyritysten jatkuva haaste. Tämä edellyttää paneutumista ihmisten elämäntapaan ja siihen, miten tuotteet voivat ratkaista ongelmia ja parantaa elämän laatua. Tuotteilta edellytetään samaan aikaan hyviä käyttöominaisuuksia ja kykyä vahvistaa käyttäjän persoonallisuutta ja kantaa merkityksiä. Käsityöyritysten muotoilun kehittäminen tulisi kytkeä kiinteäksi osaksi valtioneuvoston muotoilupoliittisen periaatepäätöksen toteuttamista. 18

19 Kaikkiaan pienillä käsityöyrityksillä on monia merkityksiä. Niiden työllistävä vaikutus on huomattava. Lisäksi niiden tuotantoprosessi on työvaltainen ja ympäristömyönteinen. Työtä voidaan tehdä joustavasti eri puolilla maata. Lisääntyvä verkottuminen ja internet-toiminta parantaa näitä mahdollisuuksia. Käsityöyritykset ovat myös tärkeitä kulttuurin kantajia ja suomalaisuuden rakentajia. Myönteinen kehitys edellyttää jatkossakin yhteiskunnan vastaantuloa, joka palautuu mainittuina myönteisinä vaikutuksina. Käsitteitä Pk-barometri Pk-yritys Mikroyritys Taitava yrityspalvelut Vuosittain pk-yritysten suhdannetilanteesta laadittava tutkimus. Alle 250 henkilöä työllistävä yritys. 1-9 henkilöä työllistävä yritys Taitava on kauppa- ja teollisuusministeriön kehittämisohjelma, joka on tarkoitettu päätoimiselle piensarjaa tai uniikkituotetta valmistavalle käsityöyrittäjälle tai -yritykselle. Ohjelman tavoitteena on parantaa käsityöyritysten kilpailukykyä ja tuotteiden kannattavuutta. Käytännössä Taitava muodostuu kahdesta 3-4 tunnin tapaamisesta konsultin/asiantuntijan ja yrittäjän kanssa. Tapaamisten aikana käydään läpi mm. yrityksen liikeidea, kilpailutilanne, yrityksen taloudellinen asema sekä tulevaisuuden näkymät. Käsi- ja taideteollisuusyhdistysten Taito-yrityspalvelut Käsi- ja taideteollisuusyhdistysten koulutetut yritysneuvojat tarjoavat yrityksille mm. yritysneuvontaa, koulutusta eri aihealueista ja markkinointipalveluja. Sisältää myös Suomen Taitoverkon internet-palvelut. Vienti Tässä tutkimuksessa sanalla vienti on tarkoitettu kaikkea ulkomaankauppaa, käsittäen myös EU:n sisäisen kaupankäynnin. 19

20 AINEISTON RAKENNE AINEISTON RAKENNE n= % YRITYKSEN IKÄ (Liiketoiminnan aloittamisvuosi) VASTAAJAN SUKUPUOLI VASTAAJAN IKÄ VASTAAJAN KOULUTUS YHTEENSÄ Ennen vuotta Mies Nainen Alle 35 vuotta vuotta vuotta Yli 54 vuotta Ammattikoulu tai kurssit Opistotaso Amm.korkeakoulu/ korkeakoulu/yliopisto Ei alan koulutusta 28 9% % 72 24% % 98 33% % 37 12% % % 42 14% % 96 32% 24 8% 46 15% % Otantalähteenä on käytetty Käsi- ja taideteollisuusliiton Tietoykköselle toimittamia alueellisten käsi- ja taideteollisuusyhdistysten yritysrekistereitä, joista otokseen poimittiin alueellisesti kiintiöidyllä satunnaisotannalla 300 yritystä. Jokaiselta TE-keskus alueelta pyrittiin haastattelemaan 20 yritystä. Otokseen poimitut yritykset toimivat aktiivisesti 'harrastuspohjaiset' yritykset on karsittu otoksesta pois. Aktiivisesti toimivaksi yritykseksi katsottiin sellaiset, joissa työhön käytetty aika on vähintään 30 tuntia viikossa. Otannan taustatietona käytettiin myös yrityksen käyttämiä materiaaleja (puu, tekstiili, keramiikka, jne.) ja näin pyrittiin samaan mahdollisimman monipuolinen otos erilaisia yrityksiä. Tutkituista käsityöyrityksistä runsas kolmasosa (38%) on perustettu viimeisen viiden vuoden aikana ja noin joka toinen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yli 20 vuotta toimineiden käsityöyritysten osuus on vain 9 prosenttia yrityskannasta. Käsityöyritykset työllistävät keskimäärin 2,1 kokopäivätoimista henkilöä/yritys yrittäjät mukaan luettuna. Suurin osa käsityöyrityksistä oli toiminimiä (74%). Joka kahdeksas (12%) käsityöyritys oli osakeyhtiö. Käsityöyrityksistä 43 prosenttia ei kuulunut mihinkään liittoon tai järjestöön. Käsi- ja taideteollisuusyhdistyksiin kuului joka viides (21%) ja Suomen Yrittäjiin joka kolmas (33%). Enemmistö käsityöyrittäjistä on naisia (67%) ja alle puolet on iältään alle 45-vuotiaita. Koulutustaustaltaan käsityöyrittäjät ovat tyypillisimmin ammattikoulun tai -kurssin käyneitä. Opistotasoisen tutkinnon oli suorittanut joka kolmas ja korkeakoulututkinnon joka kahdestoista. Tutkimukseen haastatelluista yrityksistä 56% on perustettu vuonna 1991 tai sen jälkeen. Vastaava luku vuoden 1998 barometrissa oli 62%. Siten mukana on enemmän pidempään yritystoimintaa harjoittaneita yrityksiä. Vastaajista naisia oli 63% (vuonna %). Yrittäjät olivat hieman edellisessä tutkimuksessa mukana olleita nuorempia. Alle 45-vuotiaita oli 46 %, kun vastaava luku vuonna 1998 oli 52%. Yrittäjien koulutustaso on noussut ja tässä tutkimuksessa vain 15%:lla yrittäjistä ei ollut alan koulutusta. Vuonna 1998 vastaava luku oli 19%. 20

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

YLEISET YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA AIKANA KOKO MAA (n=3747) 24 Keski-Suomi (n=218) 28 Jyväskylän seutu (n=125) 34 Pohjoinen Keski-Suomi (n=48) 29 7 0 10 20 30 40 50 60 Saldoluku (suurempi

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT n=kaikki vastaajat LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT n=kaikki vastaajat LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=3747) 24 Pohjois-Karjala (n=129) 21 2 Keski-Karjala (n=34) 24 Pielisen Karjala (n=35) 2 1 2 3 4

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA. n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA. n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=3747) 24 Kanta-Häme (N=176) 26 Hämeenlinnan seutu (n=90) 33 (n=45) 27 Forssan seutu (n=41) 7 0

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA. n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA. n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=3747) Pirkanmaa (n=426) 19 Luoteis-Pirkanmaa (n=48) Kaakkois-Pirkanmaa (n=35) 17 Etelä-Pirkanmaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Varsinais-Suomi

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Varsinais-Suomi Pk-yritysbarometri, syksy 16 Seuturaportti, Varsinais-Suomi 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=988 Varsinais-Suomi, n=18 2 1 Loimaa, n=40 Salo, n=79 28 Turku, n=29 Turunmaa,

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pohjois-Pohjanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pohjois-Pohjanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 16 Seuturaportti, Pohjois-Pohjanmaa 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=5988 Pohjois-Pohjanmaa, n=259 Koillismaa, n=8 Nivala-Haapajärvi, n=22 Oulu,

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=3668) -8 Uusimaa (N=313) -6 Länsi-Uusimaa (n=2) -17 Keski-Uusimaa (N=13) -4 Itä-Uusimaa (n=71) -1-3 -2-1 1 2 3 4 5 Saldoluku (suurempi - pienempi)

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri 2016 Grafiikka Liikevaihto Kohderyhmänä pohjoiskarjalaiset yritykset 7% Toteutettiin 10.10.-4.11.2016 9% Vastauksia 328 kpl 38% 34% alle 500 000 euroa 500 000

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=3810) -25 Uusimaa (N=323) -30 Länsi-Uusimaa (n=116) -34 Keski-Uusimaa (N=135) Itä-Uusimaa (n=72) -29-27 -40-30 - -10 0 10 30 40 50 Saldoluku (suurempi

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=3668) -8 Keski-Suom i (n=213) -18 Jyväskylän seutu (n=6) -16 Pohjoinen Keski-Suom i (n=52) Eteläinen Keski-Suom i (n=45) -44-5 -4-3 -2-1 1 2 3

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Päijät-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Päijät-Häme Pk-yritysbarometri, syksy 2016 Seuturaportti, Päijät-Häme 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=5988 32 Päijät-Häme, n=220 28 Lahti, n=220 28 26 28 32 34 2: Suhdannenäkymät

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Seuturaportti, Kainuu 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=5988 32 Kainuu, n=92 26 Kajaani, n=61 39 Kehys-Kainuu, n=31 2 2 3 4 5 2: Suhdannenäkymät

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Etelä-Karjala

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Etelä-Karjala Pk-yritysbarometri, syksy 2016 Seuturaportti, Etelä-Karjala 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=5988 32 Etelä-Karjala, n=135 24 Imatra, n=49 16 Lappeenranta, n=86 30 0 20

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Lappi

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Lappi Pk-yritysbarometri, syksy 16 Seuturaportti, Lappi 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=5988 32 Lappi, n=2 33 Kemi-Tornion seutu, n=53 28 Muu Lappi, n=87 42 Rovaniemen seutu,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 16 Seuturaportti, Etelä-Savo 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=5988 32 Etelä-Savo, n=4 Mikkeli, n=87 37 Savonlinna, n=63 Pieksämäki, n=34 32

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) n=kaikki vastaajat

1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) n=kaikki vastaajat 1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) KOKO MAA, n=328, n=174 1 Kaustisen seutu, n=9 Kokkolan seutu, n=11-2 -2 0 2 4 6 1 2: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Suhdannenäkymät

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=381) -25 Keski-Pohjanmaa (n=117) -9 Kaustisen seutu (n=37) 8 Kokkolan seutu (n=8) -18-3 -2-1 1 2 3 4 5 Saldoluku (suurempi - pienempi) % 27.2.29

Lisätiedot

1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) n=kaikki vastaajat

1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) n=kaikki vastaajat 1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) KOKO MAA, n=5328 5, n=169-3 Kotka-Haminan seutu, n=82-5 Kouvolan seutu, n=87-1 -8-6 -4-2 0 2 4 6 1 2: Suhdannenäkymät osatekijöittäin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy 2016 Seuturaportti, Kanta-Häme 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=5988 32 Kanta-Häme, n=248 24 Forssan seutu, n=60 13 Hämeenlinnan seutu, n=120

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 16 Seuturaportti, Pirkanmaa 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=5988 32 Pirkanmaa, n=652 Etelä-Pirkanmaa, n=77 35 35 Lounais-Pirkanmaa, n=60 41

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA. n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA. n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=3747) Pohjois-Savo (n=189) 24 23 Ylä-Savo (n=39) -3 Kuopion seutu (n=57) 3 3 Varkauden seutu (n=33)

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pohjois-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pohjois-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 216 Seuturaportti, Pohjois-Savo 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=5988 Pohjois-Savo, n=328 28 32 Koillis-Savo, n=27-6 Kuopion seutu, n=117 41

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) n=kaikki vastaajat

1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) n=kaikki vastaajat 1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) KOKO MAA, n=328, n=209 6 Joensuun seutu, n=92 3 Keski-Karjala, n=4 6 Pielisen Karjala, n=63 9 0 2 4 6 8 1 2: Suhdannenäkymät osatekijöittäin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pohjanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pohjanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 16 Seuturaportti, Pohjanmaa 1: Suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana (saldoluku %) KOKO MAA, n=5988 32 Pohjanmaa, n=185 19 Kyrönmaan seutu, n=37 13 Pietarsaaren seutu, n=53 3

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat KOKO MAA (n=3668) -8 Lappi (n=146) -1 Rovaniemen seutu (n=43) -9 Kemi-Tornion seutu -4 Muu Lappi (n=58) -16-2 -1 1 2 3 4 5 Saldoluku (suurempi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Päijät-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Päijät-Häme Pk-yritysbarometri, syksy 205 Seuturaportti, Päijät-Häme : Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) KOKO MAA, n=6 Päijät-Häme, n=239 2 Lahti, n=239 2 2 0 2 3 5 2: Suhdannenäkymät

Lisätiedot

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA KOKO MAA (n=363) Pirkanmaa (n=422) Luoteis-Pirkanmaa (n=47) 39 4 4 Kaakkois-Pirkanmaa (n=33) 15 Etelä-Pirkanmaa (n=48) 4 Tampereen seutu (n=199) 46 Lounais-Pirkanmaa

Lisätiedot

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri

Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Ylä -Sävon Pk-äluebärometri Heinäkuu 16 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Pk-yritysten suhdanteet... 4 2.1 Suhdannenäkymät... 4 2.2 Tuotanto / myynti ja odotukset... 5 2.3 Henkilöstökehitys... 5 2.4 Toimintaa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Etelä-Karjala

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Etelä-Karjala Pk-yritysbarometri, syksy 2 Seuturaportti, Etelä-Karjala : Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) KOKO MAA, n=64 4 Etelä-Karjala, n= 2 Imatra, n=37-7 Lappeenranta, n=64 7 2 -

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät seutukuntaraportti, Etelä-Pohjanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät seutukuntaraportti, Etelä-Pohjanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 213 Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana Koko maa (n=) Etelä-Pohjanmaa (n=238) -3 Järviseutu (n=) -1 Kuusiokunnat (n=2) 3 Seinäjoen seutu (n=112) Suupohja (n=3) -1 -

Lisätiedot

YLEISET YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA AIKANA n=kaikki vastaajat

YLEISET YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA AIKANA n=kaikki vastaajat YLEISET YLEISET SUHDANNENÄKYMÄT LÄHIMMÄN VUODEN AIKANA AIKANA KOKO MAA (n=3747) 24 Kymenlaakso (N=129) 25 Kotka-Haminan seutu (n=6) 27 Kouvolan seutu (n=69) 23 1 2 3 4 5 6 Saldoluku (suurempi - pienempi)

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pohjois-Karjala

Pk-yritysbarometri, syksy Seuturaportti, Pohjois-Karjala Pk-yritysbarometri, syksy 5 Seuturaportti, Pohjois-Karjala : Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) KOKO MAA, n=6 Pohjois-Karjala, n= -6 Joensuun seutu, n=5 Keski-Karjala, n=

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) n=kaikki vastaajat

1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) n=kaikki vastaajat 1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) KOKO MAA, n=5328 5 Lappi, n=197-2 Kemi-Tornion seutu, n=48-3 Muu Lappi, n=95-3 Rovaniemen seutu, n=54 0-4 -2 0 2 4 6 1 2: Suhdannenäkymät

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät, työllistämisen esteet ja sopeutumiskeinot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät, työllistämisen esteet ja sopeutumiskeinot Huhtikuu 2016 Pk-yritysten työllisyysnäkymät, työllistämisen esteet ja sopeutumiskeinot Kirjoittajat: Johanna Alatalo, työ- ja elinkeinoministeriö Tallamaria Maunu, työ- ja elinkeinoministeriö Johdanto

Lisätiedot

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari

Global production taloustilastojen haasteena. Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari Global production taloustilastojen haasteena Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin -seminaari 22.3.2012 Johdanto Käsikirjan luvut 5, 6, 7 ja 8 liittyvät kaikki global production -teemaan

Lisätiedot

1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) n=kaikki vastaajat

1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) n=kaikki vastaajat 1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) KOKO MAA, n=328, n=441 4 HyRi-alue, n=84 Itä-, n=0 Kuuma-kunnat, n=144 Länsi-, n=10-1 -2 0 2 4 8 1 2: Suhdannenäkymät osatekijöittäin

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa

Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Industry Production and Value of New Orders Continue to Shrink in the Eurozone Teollisuuden ostopäällikköindeksi / Manufacturing

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät seutukuntaraportti, Lappi

Pk-yritysbarometri, kevät seutukuntaraportti, Lappi Pk-yritysbarometri, kevät 1 Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana n=kaikki vastaajat Koko maa (n=6) Lappi (n=1) Kemi-Tornion seutu (n=) - Rovaniemen seutu (n=) - - - - - -1 1 Indeksi: Erittäin

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) n=kaikki vastaajat

1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) n=kaikki vastaajat 1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) KOKO MAA, n=532 5, n=326 4 Koillis-Savo, n=36 6 Kuopion seutu, n=113 Sisä-Savo, n=49 3 4 Varkauden seutu, n=73 13 Ylä-Savo, n=55-5 -

Lisätiedot

1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) n=kaikki vastaajat

1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) n=kaikki vastaajat 1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) KOKO MAA, n=5328 5, n=243 9 Kyrönmaan seutu, n=48 Suupohjan rannikkoseutu, n=33 2 Vaasan seutu, n=98 14 0 5 15 1 2: Suhdannenäkymät

Lisätiedot

1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) n=kaikki vastaajat

1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) n=kaikki vastaajat 1: Suhdannenäkymät osatekijöittäin Henkilökunnan määrä (saldoluku %) KOKO MAA, n=532 5, n=276 1 Järviseutu, n=6 Kuusiokunnat, n=44-15 Seinäjoen seutu, n=1 Suupohja, n=44-23 -30 - - 0 1 2: Suhdannenäkymät

Lisätiedot

Kokoelmien arviointi

Kokoelmien arviointi Kokoelmien arviointi Sisältö Kokoelmia koskevan laatusuosituksen esittely Parkki-projektin kokemukset JASKAN kokemukset Kv-malleja ryhmätyö Kokoelmia koskeva laatusuositus Kunnan ikä- ja kielijakauma,

Lisätiedot

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015

Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 2015 Russia Brazil Rest of Eastern Europe Mexico Rest of Latin Am. Middle East and Africa Global Economy is Expected to Grow by 3.5% in 215 GDP growth in 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 North America Average

Lisätiedot