Mitä tiedon kerääminen ja tuottaminen saa maksaa?

Transkriptio

1 Mitä tiedon kerääminen ja tuottaminen saa maksaa? Kokonaistaloudellinen näkökulma terveydenhuollon tietojärjestelmiin Pääjohtaja, dosentti, OTT Tuomas Pöysti /VTV

2 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV Suomen perustuslaissa säädetty valtion taloudenhoidon ulkoinen ammattitarkastaja sekä vaali- ja puoluerahoituksen laillisuusvalvoja Yksi perustuslaissa säädetyistä ylimmistä valvontaviranomaisista (muut ovat ylimmät laillisuusvalvojat eli eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri) Toimii riippumattomana eduskunnan yhteydessä Turvaa eduskunnan finanssivaltaa (valtiontaloudellista valtaa) ja sen käytön edellytyksiä eduskunnan ja kansalaisen näkökulmasta onko taloudenhoito laillista ja hyvän hallinnon periaatteiden mukaista. Onko talousarviota noudatettu? toteutuvatko eduskunnan laissa ja valtion talousarviossa asettamat yhteiskunnalliset tavoitteet? kuinka taloudellisesti ja tehokkaasti tämä tapahtuu? Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kansallinen yhteistyöviranomainen unionin ulkoisessa tarkastuksessa 2

3 Sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-hankkeiden tarkastuskokonaisuus ja jatkotoimet Saatu valmiiksi laaja sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisen ohjauksen ja kehittämistä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-hankkeita koskenut tuloksellisuustarkastuskokonaisuus Riippumaton ulkoinen asiantuntija-arviointi ICT-toiminnan ja -hankkeiden tuloksellisuudesta ja sen edellytyksistä Helmikuu 2011: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten IT-hankkeiden toteutus, tuloksellisuustarkastuskertomus 217/2011 Tammikuu 2012: Valtionavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon IThankkeissa, tuloksellisuustarkastuskertomus 1/2012 Raportointi eduskunnalle ja jälkiseuranta käynnissä => toimenpiteet paremman ja kustannustehokkaamman ICTinfrastruktuurin luomiseksi 72 prosenttia VTV:n suosituksista toteutuu merkittävässä määrin VTV tukee myös asiantuntijatoiminnallaan hallitusta ja hallintoa (esim. hankintafoorumi yhdessä VM/Julk-ICT:n kanssa) Vuoden 2011 tietohallintolaki (634/2011) antaa uusia työvälineitä 3

4 Paikallis-kansallinen looginen arkkitehtuuri Yksit. ketju Sairaala Terveyskeskus Laboratorio Apteekki Sos. palv. TURVALLINEN TIEDONSIIRTO Tunnistaminen Asiointitili Oma terveys e- Resepti KANTA JulkICT

5 Kehittämistyötä on tehty mutta merkittäviä ongelmakohtia edelleen: Kanta -järjestelmät ratkaisevat terveydenhuollon ICT:n haasteet vain osittain potilastietojärjestelmät asiakkaiden tietopalvelut Markkinahäiriöt: muutaman tietojärjestelmätoimittajan määräämä markkina-asema kapseloitu liiketoimintamalli vahvistaa monopoliasetelmaa ja heikentää kehittämishankkeiden tuloksia Terveydenhuollon tietojärjestelmät kirjavia Useat järjestelmät elinkaarensa päässä Toimintalähtöistä kehittämistyötä tehty riittämättömästi - kehittäminen liian usein teknologialähtöistä Organisaatio- ja asiakirjalähtöinen arkkitehtuuri ja ajattelumalli hidastaa uudistumista 5

6 Ongelmakohtia (2) Epävarmuus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen (organisaatio)rakenteista sekä rahoituksen monikanavaisuus vaikeuttavat kehittämistä terveydenhuollon monikanavainen rahoitus monikanavainen kehittämisen valtionapurahoitus Tietojärjestelmät tukevat huonosti lääkärin päivittäistä työtä ja moniammatillista yhteistyötä lääkärin ajankäyttö järjestelmissä esim. yksinkertainen sanelu vaatii yli 60 klikkausta (Johanna Kaipio, Aalto-yliopisto 2011) Käyttäjän näkökulmaa ei ole otettu huomioon tietojärjestelmissä Lainsäädäntö vielä sirpaleinen eikä tue parhaalla mahdollisella tavalla tietojärjestelmien tehokasta käyttöä, sujuvia tietovirtoja ja potilaan oikeuksia 6

7 Uusia työvälineitä sosiaali- ja terveydenhuollon ICT:n johtamiseen Tietohallintolaki (634/2011) valtiovarainministeriön (Julk-ICT) ohjausvaltuudet arkkitehtuurityö - kokonaisarkkitehtuuri VM:n arviointitoiminto ja lausuntomenettely hallinnonaloittaiset ministeriön asetukset ja linjaukset, ministeriön ohjaus Kuntauudistus? VM:n virkamiesehdotus (kuntarakennetyöryhmä 2012 ICT osaksi uudenlaista kuntien yhtymistä ja yhteistyötä 7

8 Mitä kehittäminen on maksanut ja IT maksaa? Miljoonaa euroa Kanta - palvelut Arvio Valtio Kunnat Yksityissektori YHTEENSÄ n. 90 n. 110 n. 200 n. 400 Julkisen hallinnon tietohallintomenot vuonna 2009: - n. 2,1 mrd euro - terveydenhuollon osuus n. 270 miljoonaa euroa - terveydenhuollon tietohallinto n. 2, 3% julkisista terveysmenoista Lähde: VTV 217/2011 8

9 Mitä maksanut Ruotsissa? Ruotsissa maakäräjien (terveydenhuollon järjestäjä) IT-menot n. 776 milj. euroa / vuosi (n. 3 % kaikista menoista) menot Miljoonaa euroa Valtio Informaatioinfra 5,2 Sanastot ja metatieto 10,4 Kehittämistuet 18,3 Potilaskertomus 50,1 Maakäräjien rahoitus Maakäräjät (Landsting) 41,2 Jatkossa maakuntien vuosittainen rahoitus ehälsa -strategiaan n. 28,3 milj. euroa / vuosi Lähde: Riksrevision 2011:19 Euromuunto 1 euro = SEK 9

10 Mikä on mahdollinen potentiaali? Empiiristen tuottavuustutkimusten (ks. esim. Matti Pohjola) perusteella VTV:ssä arvioitu, että nykyteknologialla saavutettavissa ICT:n ja tietojohtamisen avulla valtion ja kuntien vuosittaisen menotason aleneminen n milj. eurolla Terveydenhuollon potentiaali tästä olisi noin 80 miljoonaa euroa nykyteknologialla Jos parempi käytettävyys säästäisi aikaa 1-2 minuuttia per potilaskäynti, voitaisiin terveyskeskuksissa tarjota vuoden 2010 asiakaskäyntilastojen perusteella lääkärinkäyntiaikaa lisää. ICT-pohjaiset innovaatiot vastaavat lähes puolta tuottavuuskasvusta => 1 % tuottavuuskasvu tarkoittaisi, että ICT tuottaa 80 milj. euron säästön vuodessa terveydenhuollon kuluissa Nykytilassa tuottavuuskehitys on laskeva 10

11 Mitä saa maksaa? Hyötyjen ja kustannusten suhde yli 1 kaikki kustannukset ja hyödyt huomioon ottaen (hyödyt ylittävät kustannukset) On kustannustehokkaampi kuin vaihtoehtoinen tapa järjestää vaadittavat toiminnallisuudet kustannushyötyanalyysi Hyötyjen eli taloudellisten hyötyjen ja strategisten, toiminnallisten ja laadullisten tavoitteiden sekä kokonaiskustannusten ja riskien tasapainottamista Ks. esim. julkisen tietohallinnon JHS -suositus 171 Tuottaa hyötyinä elinkaarensa aikana investointi- ja käyttö- ja ylläpitokulunsa takaisin 11

12 Mitä saa maksaa 2 Täyttää potilaan oikeuksia koskevan lainsäädännön asettamat vaatimukset kustannustehokkaasti Kokonaistaloudellisesti edullisemmin kuin vaihtoehtoisissa tavoissa toteuttaa tehokkaan hoidon, potilaan oikeuksien ja hyvän hallinnon edellyttämä dokumentaatio 12

13 Performance pyramid (Lynch&Cross) External effectiviness Internal effectiviness Operations Quality Delivery Time Cycle-time Costs Operative performance factors Customer satisfaction Flexibility Productivity Core processes performance factors Goals Value at customer Entrepreneur ship Know-how Costefficiency Critical business success factors Market success Financial success Business goals Measures Kokonaistaloudellinen näkökulma informaationhallintaan Mission Mikä on informaation ja tiedon merkitys tuloksen kriteereille? Mikä on informaation ja sen käsittelyn kustannukset? Mitkä ovat paremman toimintatavan kustannukset ja hyödyt? 13

14 Laskentatoimen perusrelaatiot 14

15 Kustannus-hyötyanalyysi (KHA) Kustannus-hyötyanalyysi on toimiva kokonaistaloudellisen ajattelun apu- ja työväline Arvioidaan kustannukset ja hyödyt sekä muutetaan ne numeerisesti vertailtaviksi Toimii välineenä myös useiden erilaisten toimintavaihtoehtojen vertailussa Tavoitteena optimointi, jolloin rajahyödyt = rajakustannukset Menetelmässä tulevat hyödyt ja kustannukset arvotetaan nykyarvoonsa (laskentakorko) 15

16 Tunnistetaan ja arvotetaan hyödyt nyky- ja tavoitetilassa 16

17 Informaatiohallinnan kustannusten laskenta Laskentatoimen menetelmillä tms. kokonaiskustannukset prosesseista prosessikustannukset prosesseittain henkilöiden työaika toiminnoille erityisesti myös informaatioprosesseille (kuten mille tahansa muulle prosessille) jokaiseen prosessin kuuluu informaatioprosessi informaation ja tiedon haun, käsittelyn ja tuottamisen vaatima aika ja sen työaikakustannus Informaation ja tiedon sekä tietojärjestelmien käytön oppimiskustannukset ICT kustannukset kattavasti (ohjelmat, kehitys- ja ylläpito, laiiteistot ja tietoliikenne) investointi ja uusimiskustannukset käyttö- ja ylläpitokustannukset (omat ja palveluntarjoajan) Informaatioprosessien osuus yleiskustannuksista Arvioidaan riskit ja niiden hinta 17

18 KHA investointisuunnittelussa Tavoitetilan hyödyt vs. nykytila Tavoitetilan kokonaiskustannukset vs. nykytila Menetettyjen mahdollisuuksien hinta Lasketaan mahdollisen investoinnin tai uuden informaationhallinnan toimintatavan hyöty/kustannussuhde sekä investoinnin takaisinmaksuaika 18

19 Hyötyjen ulottuvuudet: VM:n tietohallintolain perusteella vahvistama arviointikehikko Vaikuttavuus- ja asiakashyödyt paremmat hoitotulokset lääkärin ja hoitohenkilöstön tehokkaampi työajan käyttö palveluiden saavutettavuus ja käytettävyys; itse- ja neuvontapalvelut tietojen ja palveluiden parempi käytettävyys, hyödynnettävyys, luotettavuus ja virheettömyys oikeudellinen laatu - perusoikeuksien ja oikeudellisen laatu- ja dokumentaatiovaatimusten toteuttaminen parempi potilaan tietojensaantioikeuden ja itsemääräämisoikeuden toteuttaminen 19

20 Hyötyjen ulottuvuudet - hallinnollisen taakan vähentäminen Voidaan arvottaa standardikustannusmenetelmällä Ajankäytön väheneminen asiakkailla Hallinnollisen taakan vähentäminen edellyttää nykyistä käyttäjäystävällisempiä potilastietojärjestelmiä, yksinkertaisempaa tunnistamis- ja suostumuksenhallintajärjestelmää parempaa yhteentoimivuutta Arvioitava, miten nämä hyödyt käytännössä toteutuvat toimintaprosessien muutos - toiminta-arkkitehtuurin määrittely ja kehittäminen 20

21 Tehokkuus: tuottavuus- ja taloudellisuushyödyt Prosessien tehostuminen Henkilöstön työajan säästö Henkilöstön väheneminen Poistettavien järjestelmien ylläpitokustannusten säästöt - Investointikustannukset: ml. ostettava ja tehtävä oma työ - Hankittavat ohjelmistot,lisenssit - Ylläpitokustannukset koko elinkaaren ajan - Käyttökustannukset - Kustannukset muille julkisorganisaatioillle 21

22 Yhteentoimivuus Yhteydet toiminnan muuhun kehittämiseen Arkkitehtuuriperiaatteet ja sopivuus niihin Toiminta-arkkitehtuuri - toimintaprosessien kehittäminen Tietoarkkitehtuuri: soveltuuko tietoarkkitehtuuriin ja onko olemassa olevat tietovarannot huomioitu sanastot, käsitteet, ontologiat, metatiedot, luokitukset ja tunnisteet Tietojärjestelmäarkkitehtuurin huomioiminen ja miten liitetään muihin järjestelmiin toimintaprosesissa Teknologia-arkkitehtuurin huomioiminen 22

23 Käytettävyys (ei ole VM:n mallissa mutta tärkeä osa) Onko käytettävyys otettu huomioon ja käytettävyyden standardit huomioitu tavoitteenasettelussa ja vaatimusmäärittelyssä Käyttäjien näkökulman hyödyntäminen suunnittelussa Käytettävyystestaus 23

24 ICT-hankkeen toteutettavuus Hankkeen tavoitteenasettelu: onko selkeät ja toteutettavissa olevat tavoitteet ja arvioitu, miten ne saavutetaan Tavoitteenasettelun tulisi olla paljon tarkempaa Käyttöönoton suunnittelu Hyötyjen realisointi ja valmiudet toimintatapojen muutokseen Riippuvuudet muihin hankkeisiin Lainsäädännön asettamat vaatimukset ja tietoturvallisuus Toteutus- ja käyttöönottohankkeen ohjausmalli, omistajuus ja organisointi IPR-oikeudet sekä tietorakenteiden omisajuus julkisen toiminnan hyvä hallinta edellyttää, että julkinen valta saa riittävät IPR-oikeudet 24

25 Mitä pitäisi tehdä kokonaistaloudellisesti järkevän terveystiedon käsittelyn mahdollistamiseksi Valtakunnallisella tasolla määritellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun rakenteet nopeasti ja pitkäaikaisesti kuntauudistuksessa vahvistaa edellytyksiä ja rakenteita kuntien ICT-hankintayhteistyölle - vaatii lainsäädäntötoimia yhdistää VM:n yleisjohdolla ja sosiaali- ja terveydenhuollossa STM:n johdolla tehtävä Julk-ICT -arkkitehturityö sosiaali- ja terveydenhuollon sisällölliseen kehittämiseen vahvistaa toimintalähtöistä kehittämistä varautua arkkitehtuurissa useisiin ja muuttuviin palveluntuottajiin hoitoketjuissa (vrt. Ruotsin kokemukset) ryhtyä määrätietoisesti purkamaan parin toimittajan määräävää markkina-asemaa ja vahvistaman kilpailua terveydenhuollon tietojärjestelmämarkkinoilla 25

26 Mitä pitäisi tehdä 2 lainsäädännön selkeyttäminen - tietoyhteiskuntakaari ja potilaslain uudistaminen Kanta -järjestelmän ja potilastietojärjestelmien rajapintojen hiominen toimiviksi ICT:n kehittäminen nähtävä valtakunnallisena tehtävänä ja sille rakenteet potilastietojärjestelmien uudistaminen toiminnallisten innovaatioiden kehittäminen alueellisena tehtävänä => yrityksille mahdollisuus tarjota ratkaisuja pilotointiin omalla riskillään käyttäjälähtöisen tietojärjestelmäsuunnittelun ottaminen lähtökohdaksi moniammatillinen yhteistyö, jossa lääkärit mukana käyttäjälähtöisen suunnittelun ja käytettävyyden vaatimukset osaksi vaatimusmäärittelyä ja hankintaa 26

27 Yhteystiedot Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti Valtiontalouden tarkastusvirasto, Eduskunta PL 1119, Helsinki 27