MUISTIO. Lainvalmisteluosasto YRITYSTEN VÄLISET PITKÄT MAKSUAJAT. 1 Johdanto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUISTIO. Lainvalmisteluosasto 15.5.2014 YRITYSTEN VÄLISET PITKÄT MAKSUAJAT. 1 Johdanto"

Transkriptio

1 MUISTIO Lainvalmisteluosasto YRITYSTEN VÄLISET PITKÄT MAKSUAJAT 1 Johdanto Suomessa on yritysten välisissä kauppa- yms. sopimuksissa perinteisesti ollut sopimusvapaus sen suhteen, minkä ajan kuluessa kauppahinta tai muu rahavastike on suoritettava. Tämä periaate säilytettiin pantaessa täytäntöön EU:n ns. maksuviivästysdirektiivi (2011/7/EU). Tällöin annettiin laki kaupallisten sopimusten maksuehdoista (30/2013, jäljempänä maksuehtolaki). Lain 5 :n mukaan elinkeinonharjoittajien välisissä tavaran tai palvelun vastikkeeksi suoritettavissa maksuissa maksuaika saa ylittää 60 päivää vain, jos siitä on nimenomaisesti sovittu. Laki on velkojan hyväksi pakottava. Mainittua nimenomaisen sopimisen vaatimusta lukuun ottamatta maksuaikaa ei ole rajoitettu. Suomen Yrittäjät ry (jäljempänä Yrittäjät) teki oikeusministeriölle ehdotuksen maksuehtolain muuttamisesta siten, että maksuajan sallituksi enimmäiskestoksi kaupallisissa sopimuksissa säädetään 30 päivää. Ehdotuksen mukaan kohtuuttoman pitkät maksuajat ovat yleistyneet Suomessa merkittävästi, mitä ei voida pitää erityisesti velkojana olevien pienyritysten kannalta hyväksyttävänä eikä sopimustasapainon kannalta perusteltuna. Vastaavaa muutosta on ehdotettu kansanedustaja Outi Mäkelän /kok ym. lakialoitteessa LA 64/2013 vp. Myös Ruotsissa on jäljempänä esitetyin tavoin keskusteltu samansuuntaisista lainsäädäntöratkaisuista. Oikeusministeriö on selvittänyt aloitteiden taustalla olevaa yritysten välisten maksuehtojen nykykäytäntöä ja sen kehitystä yhteistyössä Yrittäjien ja Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry:n (jäljempänä EK) kanssa. Samalla on keskusteltu erilaisista sääntelyvaihtoehdoista. Jäljempänä esitetään kootusti selvitystyötä ja sen tuloksia. Lisäksi esitetään oikeusministeriön alustavia arvioita mahdollisista lainsäädäntöratkaisuista. 2 Nykytila 2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö Lainsäädännössämme ei ole rajoitettu yritysten välillä sovittavia maksuaikoja muuten kuin asettamalla edellä mainittu maksuviivästysdirektiivistä johtuva nimenomaisen sopimisen vaatimus 60 päivää ylittävien maksuaikojen osalta. Maksuehtoja voidaan kuitenkin muiden sopimusehtojen tavoin sovitella oikeustoimilain (228/1929) 36 :n nojalla, jos ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen.

2 2(16) Yritysten välisestä maksuaikakäytännöstä on hankittu tietoa seuraavien olemassa olevien kyselyiden/tutkimusten pohjalta: - Pk-yritysbarometri 2/2013 (Yrittäjät, Finnvera, TEM) - Yritysrahoituskysely 2013 (EK, FK, Finnvera, Suomen Pankki, Yrittäjät, TEM) - EK:n pk-toimintaympäristökyselyt (marraskuu 2013 ja huhtikuu 2014) - Eurooppalainen maksutapaindeksi 2013 (Intrum Justitia). 1 Lisäksi Yrittäjät ja EK ovat keväällä 2014 toteuttaneet yhteistyössä jäsenilleen suunnatun kyselyn, jonka tarkoituksena on ollut hankkia lisätietoa selvitystyötä varten (kysymykset liitteenä 1). Seuraavassa tehdään tiivistetysti selkoa edellä mainittujen kyselyjen/tutkimusten tuottamasta tiedosta. Pk-yritysbarometri (2/2013) Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä tekevät pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Syksyn 2013 Pk-yritysbarometri ( ) perustuu pk-yrityksen vastauksiin. Barometriin vastanneista pk-yrityksistä 44 prosenttia oli tehnyt velkojana yhden tai useamman sopimuksen, jonka mukainen maksuaika ylitti 30 päivää. Lopuilla (56 %) ei ollut ollut tällaisia sopimuksia. Yli 30 päivän maksuajoista sopineista yrityksistä vajaa viidennes (= alle kymmenesosa kaikista vastaajista) oli tehnyt sopimuksen, jonka mukainen maksuaika oli 60 päivää ja hieman yli kolmannes (= noin kuudesosa kaikista vastaajista) sopimuksen, jonka mukainen maksuaika ylitti 60 päivää. Lopuilla yli 30 päivän maksuajasta sopineilla maksuaika oli ollut lyhyempi kuin 60 päivää. Yli 30 päivän pituisista maksuajoista sopimuksen tehneitä yrityksiä oli eniten teollisuudessa (67 % teollisuusyrityksistä). Jonkin verran vähemmän tällaisia yrityksiä oli kaupassa (46 %), rakentamisessa (43 %) ja palvelualoilla (40 %). Yli 30 päivän pituisista maksuajoista sopimuksen tehneitä yrityksiä oli enemmän henkilömäärältään hieman suuremmissa kuin kaikkein pienimmissä pk-yrityksissä: henkilöä työllistävissä yrityksissä tällaisia vastaajia oli 60 % ja henkilön yrityksissä 61 %, kun henkilön yrityksissä vastaava luku oli 54 %, 5 9 henkilön yrityksissä 49 % ja alle 5 henkilön yrityksissä 37 %. Kysymyksenasettelusta johtuen Pk-yritysbarometrin vastaukset kertovat ainoastaan siitä, kuinka monet yritykset ovat ainakin jossain yksittäistapauksessa tehneet velkojana so- 1 Käytettävissä on ollut myös OECD:n raportti Financing SMEs and Entrepreneurs 2014, jonka tiedot näyttävät kuitenkin Suomen osalta perustuvan Intrum Justitian maksutapaindeksiin.

3 3(16) pimuksen pitkästä maksuajasta. Barometri ei kerro enempää siitä, kuinka paljon pitkiä maksuaikoja esiintyy yritysten välisissä sopimuksissa, yritysten välisistä keskimääräisistä maksuajoista tai muista sen kaltaisista seikoista. Barometri ei yksin myöskään kerro maksuaikojen kehittymisestä lähiaikoina tai pidemmällä aikavälillä. Vastausten perusteella teollisuudessa on eniten pk-yrityksiä, jotka ovat tehneet sopimuksia pitkistä maksuajoista. Myös rakentamisessa, kaupassa ja palvelualoilla tällaisia yrityksiä esiintyy, muttei yhtä yleisesti. Toisaalta selvästi yli puolet kaikista vastanneista yrityksistä oli sellaisia, jotka eivät ole olleet ilmiön kanssa lainkaan tekemisissä. Vastausten perusteella pitkiä maksuaikoja esiintyy eniten suurimpien pk-yritysten velkojana tekemissä sopimuksissa. Yritysrahoituskysely 2013 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Finanssialan Keskusliitto, Finnvera Oyj, Suomen Pankki, Suomen Yrittäjät sekä työ- ja elinkeinoministeriö selvittävät yritysrahoituskyselyllään Suomessa toimivien yritysten rahoituksen hankintaa ja hankinta-aikomuksia, rahoitusongelmia sekä rahoituksen saatavuutta ja hintaa. Kysely koskee kaiken kokoisia yrityksiä. Kyselyn tuloksia raportoitaessa yritykset jaetaan henkilökunnan lukumäärän perusteella neljään kokoluokkaan: mikroyrityksiin (0 9 työntekijää) sekä pieniin (10 49), keskisuuriin (50 249) ja suuriin (yli 250) yrityksiin. Tulokset on painotettu siten, että ne vastaavat mahdollisimman luotettavasti yritysten alueellista ja toimialoittaista jakautumista. Vuoden 2013 kyselyyn vastasi yritystä eri toimialoilta (pl. rahoitustoimiala) ja eri puolilta Manner-Suomea. Kyselyn mukaan pienten ja keskisuurten yritysten asiakkaiden keskimääräinen laskunmaksuaika oli päivää. Yli 30 prosentilla pienistä, keskisuurista ja suurista sekä yli 20 prosentilla mikroyrityksistä asiakkaiden keskimääräinen laskunmaksuaika oli neljä viikkoa tai enemmän. Mikroyritysten asiakkaiden keskimääräiset laskunmaksuajat olivat selvästi lyhempiä kuin muiden yritysten. Keskisuurten yritysten asiakkaiden maksuajat olivat pisimmät. Toisaalta kyselyn mukaan asiakkaiden keskimääräisissä laskunmaksuajoissa on huomattaviakin eroja ja joidenkin yritysten keskimääräinen laskunmaksuaika on alle viikon. Yli viidennes suurista ja lähes puolet pienistä yrityksistä arvioi asiakkaidensa laskunmaksuaikojen pidentyneen viimeisen 12 kuukauden aikana verrattuna aiempaan. Vain muutama prosentti yrityksistä arvioi asiakkaidensa nopeuttaneen laskujensa maksamista. Toisaalta esimerkiksi mikroyrityksistä 60 %:lla ja suurista yrityksistä 75 %:lla arvioi, että maksuajat eivät olleet pidentyneet aiemmasta. Asiakasyritysten maksuaikojen piteneminen oli lisännyt varsinkin mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten rahoitustarpeita: pienistä ja keskisuurista yrityksistä jopa noin puolet arvioi rahoitustarpeidensa kasvaneen ainakin jonkin verran asiakasyritysten laskunmaksun hidastumisen seurauksena. Suurten yritysten osalta asiakkaiden laskunmaksuaikojen pitenemisen vaikutukset olivat jonkin verran vähäisempiä kuin muilla yrityksillä. Merkittäväksi arvioitua rahoitustarpeen lisääntymistä maksuaikojen pidentymisen johdosta oli ollut noin kymmenesosalla kaikista yrityksistä.

4 4(16) Kyselyn perusteella keskimääräiset laskunmaksuajat ovat siis osalla joskaan ei enemmistöllä yrityksistä ainakin jonkin verran pidentyneet kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana. Pidentyminen näyttää koskeneen varsinkin keskisuuria yrityksiä. Kysely kertoo keskimääräisistä laskunmaksuajoista ja siksi jossain määrin eri asiasta kuin Pk-yritysbarometri, joka kertoo siitä, kuinka monet yritykset ovat olleet tekemisissä pitkiä maksuaikoja tarkoittavien sopimusten kanssa (ks. edellä). Kysely koskee toteutuneita maksuaikoja yleisesti eikä siitä sen vuoksi esim. ilmene, missä määrin maksuaikojen pidentyminen johtuu sovittujen maksuaikojen pidentymisestä ja missä määrin siitä, ettei sovittuja maksuaikoja noudateta. EK:n pk-toimintaympäristökyselyt (marraskuu 2013 ja huhtikuu 2014) Vastaajien määrä oli 601 yritystä (marraskuu 2013) ja 840 yritystä (huhtikuu 2014). Marraskuun 2013 kyselyn mukaan yritysten välisten saatavien keskimääräinen maksuaika oli 29 päivää (tätä edeltäneessä toukokuun 2013 kyselyssä 28 päivää). Kolmanneksella vastaajista asiakassaatavien maksuajat olivat keskimääräistä pidempiä (yli 30 päivää) ja maksuaikojen pidentyminen näkyi myös mikroyrityksissä, joilla asiakkaiden maksuaika oli silti isoja yrityksiä lyhyempi, ja myös kotimarkkinoilla toimivissa yrityksissä. Pisimpiä maksuajat olivat kasvuhakuisissa vientiyrityksissä. Kasvua tavoittelevat yritykset (joista suurin osa myös ulkomaankauppaa tekeviä) raportoivat keskimäärin 32 päivän maksuajoista, kun taas asemansa säilyttämiseen tähtäävistä yrityksistä (enemmistö kotimarkkinayrityksiä) maksuaika oli keskimäärin 26 päivää. Toimialoittainen tarkastelu osoitti, että teollisuudessa maksuajat olivat pisimpiä (keskimäärin 39 päivää). Huhtikuun 2014 kyselyn mukaan keskimääräisissä maksuajoissa ei ollut tapahtunut oleellisia muutoksia edelliseen kyselyyn verrattuna. Kaikkien yritysten välisten saatavien keskimääräinen maksuaika oli noin 28 päivää. Kolmannes yrityksistä joutui odottamaan maksusuorituksia keskimäärin yli 30 päivää. Teollisuudessa pitkien maksuajoista kanssa oli kuitenkin tekemisissä jo 60 prosenttia vastaajista. Yrityskokoluokittain tarkasteltuna pisimpään maksuja jouduttiin odottelemaan keskisuurissa, vähintään 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Mikroyritykset saivat vastausten perusteella maksut yritysasiakkailtaan kaikkein lyhyimmässä ajassa. Kyselyt osoittavat, että maksuajat vaihtelevat suuresti eri toimialojen ja erilaisten yritysten kohdalla. Kyselyjen tulokset ovat samansuuntaisia edellä käsiteltyjen kyselyiden tulosten kanssa muun muassa sen suhteen, että asiakassaatavien pitkien maksuaikojen kanssa tekemisissä ovat varsinkin teollisuusyritykset ja keskisuuret yritykset. Kyselyt koskevat Yritysrahoituskyselyn tavoin toteutuneita keskimääräisiä maksuaikoja. Eurooppalainen maksutapaindeksi (Intrum Justitia) Intrum Justitia toteuttaa vuosittain Eurooppalainen maksutapaindeksi selvityksen (European Payment Index), jolla kartoitetaan maksuaikoja, maksujen viivästymistä ja luottotappioita Euroopan eri maissa. Selvitys toteutetaan 29 Euroopan maassa sekä lisäksi

5 5(16) Turkissa ja Venäjällä. Yleisen raportin lisäksi tuotetaan maakohtaiset raportit. Käytetty selvitys on vuodelta Vuotta 2013 koskeva selvitys koko Euroopan laajuudessaan kattoi yhteensä yritystä 31 eri maasta. Raportista ei ilmene, kuinka moni yritys Suomessa vastasi kyselyyn. Ottaen huomioon selvitysmaiden määrä, on oletettavaa, ettei suomalaisten yritysten otos ole ollut kovin suuri. Yleisestä raportista ilmenee selvityksessä olleiden yritysten kokoluokka. Yrityksistä 60 % oli vähintään 20 henkilön yrityksiä (aina yli henkilön yrityksiin saakka) ja 40 % enintään 19 henkilön yrityksiä. Suomea koskevasta raportista ilmenee, että kysely on osoitettu talousjohtajille, mikä viittaa siihen, ettei kysely ole kattanut aivan pienimpiä yrityksiä. Raportista ei ilmene esim. mitä toimialaa vastanneet yritykset edustavat. Suomea koskevan maakohtaisen selvityksen mukaan vuonna 2013 maksuaikojen pituus oli 75 %:ssa saatavia enintään 30 päivää, 20 %:ssa saatavia päivää ja 5 %:ssa saatavia yli 90 päivää. Selvityksen mukaan jakaumassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta viimeisen viiden vuoden aikana. 3 Tässä tilastossa ovat ilmeisesti mukana muutkin kuin vain yritysten väliset saatavat. Selvityksen mukaan Suomessa yritysten väliset toteutuneet maksuajat ovat lyhimmät Euroopassa, sovitun maksuehdon ollessa keskimäärin 20 päivää ja toteutuneen maksuajan keskimäärin 26 päivää (vertailu liitteenä 2). 4 Suomea koskevassa maakohtaisessa selvityksessä esitetään maksuaikojen lyhentyneen aiemmasta. Vaikka kyseessä on ilmeisesti laajin Euroopan tasolla tehty maksuaikaselvitys, otoksen edustavuus yleensä ja erityisesti Suomen osalta on edeltä ilmenevistä syistä jossain määrin epäselvä. Sen vuoksi selvityksen tuloksiin on syytä suhtautua suuntaa-antavina. Selvityksestä kuitenkin ilmenee muun muassa, että Suomessa valtaosassa saatavista maksuaika on enintään 30 päivää ja että yleensä Euroopassa keskimääräiset maksuajat ovat selvästi pidempiä kuin Suomessa, joissain valtioissa huomattavastikin pidempiä. Yrittäjien ja EK:n keväällä 2014 toteuttama kysely Yrittäjien jäsenistön vastaukset Kysely oli suunnattu 4998 yritykselle, joista 570 vastasi. Vastaajista 45 % ilmoitti toimialakseen palvelut, 20 % teollisuuden, 20 % rakentamisen ja 15 % kaupan. Suurin vastaa- 2 Muistiota viimeisteltäessä tuli saataville myös vuoden 2014 selvitys, joka ei Suomen maksuaikojen osalta olennaisesti poikkea vuoden 2013 selvityksestä (ks. jäljempänä alaviitteet 3 ja 4). 3 Vastaavat luvut aikaisempina vuosina olivat: : 75, 19 ja 6 % : 76, 20 ja 4 % : 77, 20 ja 3 % : 74, 22 ja 4 % Vuoden 2014 indeksissä vastaavat luvut ovat 74, 22 ja 4 %. 4 Vuoden 2014 indeksissä luvut ovat yhä 20 ja 26 päivää. Raportin mukaan Finland remains the fastest paying country in Europe. Indeksin tiedot ovat yhdenmukaisia Euroopan komission tutkimustietojen kanssa (Maksuviivästyksiä koskeva tiedotuskampanja, Idaira Robayna Alfonson (yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston oikeudellinen asiantuntija) esitys Helsingissä ).

6 6(16) jaryhmä (n. 40 %) työllisti 2-4 henkeä. Reilut 25 % ilmoitti liikevaihdokseen v alle euroa, reilut 25 % puolestaan euroa. Noin 5 %:lla liikevaihto oli 5 miljoonaa euroa tai enemmän, lopuilla välillä euroa 5 miljoonaa euroa. Vastaajista n. 50 % arvioi yritysasiakkaiden kanssa sovittujen maksuaikojen pidentyneen viimeisen 2 vuoden aikana. Vajaa 45 % arvioi maksuaikojen pysyneen ennallaan ja 4 % arvioi niiden lyhentyneen. Niistä yrityksistä, jotka arvioivat maksuaikojen pidentyneen, reilu 64 % (= n. 32 % kaikista vastaajista) katsoi niiden pidentyneen kotimarkkinoilla toimivien yritysten kanssa, vajaa 7 % (= n. 3 % kaikista vastaajista) kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kanssa ja vajaa 30 % (= vajaa 15 % kaikista vastaajista) sekä kotimarkkinoilla että kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kanssa. Vastaajista yli 80 % ilmoitti, että heidän ollessa velkojana ei esiintynyt lainkaan yli 60 päivän maksuaikoja, noin 75 %:lla ei esiintynyt lainkaan yli 45 päivän maksuaikoja ja reilulla 60 %:lla ei esiintynyt lainkaan yli 30 päivän maksuaikoja. Vastaajia, joiden laskutuskannan selvä valtaosa ( % yrityksen euromääräisestä laskutuskannasta) muodostui yli 30 päivän saatavista, oli noin 5 %. Vastaajista n. 72 % piti yli 30 päivän sovittuja maksuaikoja ongelmallisina, 22 % puolestaan ei. Reilu 50 % vastaajista ilmoitti, että niiden yhteistyökumppanit eivät olleet esittäneet ehdotuksia yli 30 päivän maksuajoista. Vajaa 50 % oli saanut tällaisia ehdotuksia. Viimeksi mainituista 44 %:lla (= n. viidenneksellä kaikista vastaajista) ehdotettu maksuaika oli ollut päivää, n. kolmasosalla (= n. kuudesosalla kaikista vastaajista) päivää ja vajaalla viidenneksellä (= vajaalla kymmenesosalla kaikista vastaajista) yli 60 päivää. Yli puolet niistä vastaajista, joille oli tehty ehdotus 30 päivää ylittävästä maksuajasta, oli suostunut ehdotukseen. Kolmasosa vastaajista ilmoitti maksuajoista sovittavan heidän omissa toimitusehdoissaan, 17 %:n mukaan puolestaan maksuajoista sovitaan asiakkaan toimitusehdoissa. Yli 20 %:ssa tilanteista maksuehto oli määritelty tarjouspyynnössä. Erikseen maksuehdosta sovittiin n. 17 %:ssa tapauksista. Yli 60 % vastaajista ilmoitti, että yli 30 päivän maksuaikojen käyttäminen liittyy tyypillisesti tilanteisiin, joissa velallinen on selvästi velkojaa suurempi yritys. Noin 75 % vastaajista ei itse velallisena ollessaan ollut ehdottanut yli 30 päivän maksuaikaa. Loppuosa eli noin 25 % oli ehdottanut tällaista maksuehtoa. Kyseisistä vastaajista 55 % (= n. 14 % kaikista) oli ehdottanut päivän maksuaikaa, 32 % (= n. 8 % kaikista) päivän maksuaikaa ja noin 12 % (= n. 3 % kaikista) yli 60 päivän maksuaikaa. Tällaista maksuehtoa oli ehdotettu pääasiassa oman rahoitustilanteen parantamiseksi. Syyksi ilmoitettiin myös pitkien maksuehtojen ketjuuntuminen toimitusketjussa. Vastaajista n. 35 % katsoi, että maksuaikojen rajoittamisesta pakottavalla lainsäädännöllä olisi hyötyä, reilu 20 % katsoit tästä aiheutuvan haittaa ja noin kolmasosa katsoi pakottavasta sääntelystä aiheutuvan sekä hyötyä että haittaa. Eniten haittana nähtiin sopimusvapauden menetys, mutta pakottavan lainsäädännön katsottiin myös mm. kaventavan tarpeellista liikkumavaraa ja vaikeuttavan rahoituksen järjestämistä. Hyötyinä

7 7(16) useimmat näkivät ennen kaikkea oman yrityksen likviditeettitilanteen paranemisen. Iso osa vastaajista myös katsoi, että pakottava lainsäädäntö parantaisi oman yrityksen neuvotteluasemaa. Kaiken kaikkiaan noin kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti kannattavansa maksuaikojen rajoittamista pakottavalla lainsäädännöllä. EK:n jäsenistön vastaukset Kysely oli suunnattu 3921 yritykselle, joista 959 vastasi. Vastaajia oli eniten palvelualalta, toiseksi eniten teollisuudesta. Palvelualan vastaajista merkittävä osa oli alle 50 työntekijän yrityksiä. Teollisuuden osalta eniten oli työntekijän yrityksiä. Yleisesti ottaen suurin vastaajaryhmä oli henkilöä työllistävät yritykset. Vastaajista n. 42 % oli v liikevaihtoluokassa 1 10 miljoonaa euroa. Luokassa euroa 1 miljoonaa euroa samoin kuin luokassa miljoonaa euroa oli kummassakin n. 21 %. Noin puolet vastaajista arvioi yritysasiakkaiden kanssa sovittujen maksuaikojen lyhentyneen tai pysyneen ennallaan viimeisten kahden vuoden aikana, n. 39 % arvioi maksuaikojen pidentyneen. Pidentyminen koski ennen kaikkea yrityksiä, jotka työllistivät henkilöä, muissa kokoluokissa enemmistö ilmoitti maksuaikojen säilyneen ennallaan. Niistä, jotka katsoivat maksuaikojen pidentyneen, enemmistö ilmoitti tämän ilmenneen kotimarkkinoilla toimivien yritysten kanssa, toiseksi yleisimpänä vastausryhmänä oli ilmiön esiintyminen sekä kotimarkkinoilla että kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kanssa. Vastausten perusteella erityisesti teollisuudessa esiintyi sitä, että pitkiä maksuaikoja sovittiin sekä kotimarkkinoilla että kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kanssa, kun taas kaupan, rakentamisen ja palveluiden osalta maksuaikojen pidentymistä ilmeni etupäässä kotimarkkinayritysten kesken. Vastaajista 72 % ilmoitti, että heidän ollessa velkojana ei esiintynyt lainkaan yli 60 päivän maksuaikoja, 61 %:lla ei esiintynyt lainkaan yli 45 päivän maksuaikoja ja 50 %:lla ei esiintynyt lainkaan yli 30 päivän maksuaikoja. Vastaajia, joiden laskutuskannan selvä valtaosa ( % yrityksen euromääräisestä laskutuskannasta) muodostui yli 30 päivän saatavista, oli noin 5 %. Selvä enemmistö vastaajista (n. 65 %) koki yli 30 päivän maksuajat ongelmallisiksi. Liikevaihdolla painotettuna enemmistö oli hieman alhaisempi (52 %). Näkemys oli samansuuntainen kaikilla toimialoilla finanssipalveluita lukuun ottamatta. Työntekijämäärään suhteutettuna pitkät maksuajat nähtiin ongelmallisimpina työntekijän yrityksissä. Noin 58 % vastaajista ilmoitti, että niiden yhteistyökumppanit olivat esittäneet ehdotuksia yli 30 päivän maksuajoista, vähemmistö (39 %) ei ollut saanut tällaisia ehdotuksia. Ilmiö koski vastausten perusteella eniten teollisuuden yrityksiä sekä työntekijän ja työntekijän yrityksiä. Enemmistö ehdotuksia saaneista oli suostunut ehdotukseen. Vastaajista hieman alle 40 %:n mukaan maksuajoista sovitaan pääasiassa omissa toimitusehdoissa, reilun 30 %:n mukaan puolestaan pääasiassa yleisissä ostoehdoissa. Hieman alle 30 %:n mukaan sopiminen tapahtuu pääasiassa asiakkaan tai yhteistyökumppanin tekemässä tarjouspyynnössä. Noin 18 %:n mukaan maksuajoista sovitaan pääasiassa erikseen kunkin toimituksen yhteydessä. (Vastaaja on voinut valita yhden tai useamman vaihtoehdon.)

8 8(16) Enemmistön mukaan yli 30 päivän maksuaikojen käyttäminen liittyy tyypillisesti tilanteisiin, joissa velallinen on selvästi velkojaa suurempi yritys. Näin oli erityisesti teollisuuden osalta. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista ei itse velallisena ollessaan ollut ehdottanut yli 30 päivän maksuaikaa, loppuosa eli noin kolmannes vastaajista oli ehdottanut tällaista maksuehtoa. Teollisuudessa tällaista maksuehtoa velallisena ehdottaneita oli enemmistö vastaajista, kun taas muissa toimialaryhmissä tilanne oli päinvastainen. Yli 250 työntekijän yrityksissä vastaukset jakautuvat tasaisesi kummankin vaihtoehdon kesken, muissa kokoluokissa vastaajien enemmistö ei ollut ehdottanut tällaista maksuehtoa. Pitkää maksuaikaa oli ehdotettu pääasiassa oman rahoitustilanteen parantamiseksi. Syyksi ilmoitettiin myös pitkien maksuehtojen ketjuuntuminen toimitusketjussa. Suurin ryhmä vastaajista (n. 39 %) näki enimmäismaksuaikaa rajoittavassa pakottavassa lainsäädännössä sekä hyötyjä että haittoja. Pelkästään hyötyjä näki 29 % vastaajista ja pelkästään haittoja n. 18 % vastaajista. Liikevaihdon kasvaessa hyötyjen näkeminen väheni ja haittojen näkeminen lisääntyi: liikevaihdolla painotettuna sekä hyötyjä että haittoja nähtiin 40 %:ssa vastauksista, pelkkiä haittoja 38 %:ssa ja pelkkiä hyötyjä 12 %:ssa. Kaikissa kokoluokissa ja kaikilla toimialoilla suurin vastaajien ryhmä näki sääntelyssä sekä hyötyjä että haittoja. Hyötyjen näkeminen oli korostuneinta rakennusalalla. Sääntelyn haitaksi katsottiin eniten sopimusvapauden menetyksestä aiheutuva kilpailuhaitta, seuraavaksi eniten kiinnitettiin huomiota rahoituksen ja vakuuksien järjestelyn edellyttämään alan liikkumavaraan ja sen jälkeen rahoituksen järjestämisen vaikeutumiseen kotimaisessa toimitusketjussa. Toimialalla ja kokoluokalla ei ollut olennaista vaikutusta vastausten kannalta. Hyötyinä nähtiin varsinkin likviditeettitilanteen paraneminen, seuraavaksi yleisimmin oman yrityksen neuvottelutilanteen paraneminen ja tämän jälkeen rahoituksen järjestämisen helpottuminen toimitusketjussa. Järjestys oli sama toimialasta ja kokoluokasta riippumatta. Noin puolet vastaajista (53 %) ilmoitti kannattavansa maksuaikojen rajoittamista pakottavalla lainsäädännöllä. Toimialoista kauppa ja finanssipalvelut suhtautuivat pakottavaan lainsäädäntöön kielteisemmin kuin muut toimialat. Suuremman kokoluokan yritykset suhtautuivat sääntelyyn kielteisemmin kuin pienemmän kokoluokan yritykset; liikevaihdolla painotettuna noin 30 % vastaajista kannatti pakottavaa lainsäädäntöä. Yhteenvetoa Edellä käsitellyn aineiston pohjalta nykytilasta voidaan tehdä muun muassa seuraavat havainnot: - Yritysten välillä sovituissa maksuajoissa on tapahtunut pidentymistä ainakin joidenkin yritysten osalta. - Sovitut maksuajat ovat silti Suomessa keskimäärin lyhyempiä kuin lähes kaikissa muissa Euroopan valtioissa, toteutuneet keskimääräiset maksuajat Euroopan lyhimmät.

9 9(16) - Pitkät maksuajat ja pidentymiskehitys koskevat osaa yrityksistä, eivät toisaalta kaikkia tai edes valtaosaa yrityksistä taikka yritysten laskutuskannasta. Selkeästi suurimmassa osassa kaikista yritysten välisistä saatavista maksuaika on 30 päivää tai vähemmän. - Pitkiä maksuaikoja ja pidentymiskehitystä esiintyy erityisesti teollisuudessa. Teollisuudessa pidentyminen näkyy sekä kotimarkkinoilla että kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kanssa tehdyissä sopimuksissa, muilla aloilla etupäässä kotimarkkinoiden sisällä. - Pitkiä maksuaikoja ja pidentymiskehitystä esiintyy erityisesti varsinkin keskisuurten yritysten ollessa velkojina. - Pitkät maksuajat liittyvät usein tilanteisiin, joissa velallinen on velkojaa selvästi suurempi yritys. - Maksuajoista sovitaan useimmiten (yli puolessa kaikista tapauksista) yleisissä ehdoissa, joko toimitusehdoissa tai ostoehdoissa. Myös tapauksia, joissa maksuehto sisältyy tarjouspyyntöön, sekä tapauksia, joissa maksuehdosta sovitaan yksilöllisesti erikseen, esiintyy kuitenkin merkittävässä määrin. - Maksuaikojen pidentymistä pidetään yleensä epätoivottavana ilmiönä. Toisaalta pitkille maksuajoille nähdään myös tarvetta ainakin joissain tilanteissa. - Maksuaikoja rajoittavasta pakottavasta lainsäädännöstä katsotaan yleisesti koituvan sekä hyötyjä että haittoja. Hyötynä nähdään ennen kaikkea likviditeetin paraneminen samoin kuin neuvotteluasetelman paraneminen, haittana puolestaan sopimusvapauden menettämisestä aiheutuvat kilpailuhaitat ja rahoituksen järjestämisen vaikeutuminen. Maksuaikojen pituutta rajoittavilla lainsäädäntötoimilla on yrityskentässä laajaa kannatusta, mutta myös vastustusta. 2.2 Ulkomaiden lainsäädäntö EU:n lainsäädäntö sallii yritysten sopivan niiden välisten saatavien maksuajoista. Maksuviivästysdirektiivin 3(4) artiklassa säädetään ainoastaan, että maksuaika ei saa ylittää 60:tä kalenteripäivää, jollei sopimuksessa nimenomaisesti toisin sovita ja edellyttäen, ettei se ole velkojan kannalta selvästi kohtuutonta 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. EU:n jäsenvaltioissa tai ETA-valtioissa on harvinaista, että sopimusvapautta olisi rajoitettu säätämällä ehdottomasta maksuajan enimmäispituudesta. Ruotsissa yritysten välisten saatavien maksuaikojen suhteen vallitsee sopimusvapaus vastaavalla tavalla kuin Suomessa. Toisin kuin Suomessa, jossa edellä esitetyin tavoin 60 päivää ylittävästä maksuajasta on sovittava nimenomaisesti, Ruotsissa sopiminen 30 päivää ylittävästä maksuajasta edellyttää, että velkoja on nimenomaisesti hyväksynyt ( uttryckligen har godkänt ) tällaisen maksuehdon itseään sitovaksi. Myös Ruotsissa on kuitenkin hiljattain arvioitu yritysten välisten maksuaikojen pituuteen ja pidentymiseen liittyvää lisäsääntelyn tarvetta. Maksuviivästysdirektiivin täytän-

10 10(16) töönpanoa koskevaa lainsäädäntöä annettaessa (ks. Prop. 2012/13:36 ja sen perusteella annettu lainsäädäntö) Ruotsin valtiopäivät kehotti hallitusta ryhtymään valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla parannettaisiin pienten ja keskisuurten yritysten asemaa maksuaikojen suhteen. Tarvetta nähtiin mm. lainsäädännölle, jolla kiellettäisiin 30 päivää pidemmät maksuajat. Keväällä 2013 Ruotsin hallitus julkisti muistion, joka sisälsi ehdotuksen tämänkaltaiseksi lainsäädännöksi ( Tvingande regler om betalningstider i näringslivet, ). Ehdotus sai kuitenkin lausuntokierroksella ristiriitaisen vastaanoton; ehdotusta sekä kannatettiin että vastustettiin. Ehdotus ei toistaiseksi olekaan johtanut lainsäädäntötoimiin. Sen sijaan useat elinkeinoelämän järjestöt ovat sittemmin osoittaneet halukkuutta pitkiin maksuaikoihin liittyvien ongelmien ratkaisemiseen elinkeinoelämän itsesääntelyn keinoin pakottavan lainsäädännön sijasta. Myös Ruotsin oikeusministeri on asiaa koskevaan kysymykseen (2013/14:244) valtiopäivillä vastatessaan pitänyt aiheellisena selvittää, voitaisiinko asiassa edetä elinkeinoelämän järjestöjen välisten neuvottelujen pohjalta. Vastauksessa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että maksuaikojen pidentymisestä huolimatta Ruotsissa ja Suomessa maksuajat ovat edelleen lyhimmät Euroopassa, sekä pakottavan sääntelyn harvinaisuuteen muissa maissa. Tanskan lainsäädännön mukaan yritysten välinen maksuaika saa ylittää 60 päivää vain, jos velkoja on nimenomaisesti hyväksynyt pidemmän maksuajan. Norjan lainsäädäntö vastaa Suomen maksuehtolain säännöksiä. Yritysten välisissä maksuajoissa vallitsee vastaavasti sopimusvapaus myös esimerkiksi Saksassa, Iso-Britanniassa ja Alankomaissa sekä Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Näistä ainakin Iso-Britanniassa on hiljattain keskusteltu toimista maksutapakulttuurin parantamiseksi niin, että maksuajat lyhenisivät. Lainsäädäntötoimet, joilla esimerkiksi säädettäisiin pakottavasti enimmäismaksuajoista, eivät kuitenkaan vaikuta todennäköisiltä, vaan tavoitteeseen pyritään todennäköisemmin mm. yritysten maksutapoja koskevaa transparenssia lisäämällä sekä vahvistamalla vuodesta 2008 käytössä ollutta nopean maksamisen säännöstöä (Prompt Payment Code), jota yritykset voivat vapaaehtoisesti sitoutua noudattamaan. 5 Säännöksiä pakottavista enimmäismaksuajoista on Euroopan valtioista ainakin Ranskassa ja Espanjassa. Näissä pisin sallittu maksuaika on pitkä, esimerkiksi Espanjassa 60 päivää, ja merkille pantavaa on, että kyseisissä maissa niin sovitut kuin tosiasiassa toteutuvat maksuajat ovat huomattavasti pidempiä kuin esimerkiksi Suomessa. 2.3 Mahdollisten lainsäädäntöratkaisujen arviointia Yrittäjien lainsäädäntöaloite, lakialoite LA 63/2013 vp ja edellä käsiteltyjen kyselyiden tulokset osoittavat, että merkittävä osa yrityksistä kokee pitkät maksuajat kannaltaan ongelmallisina. Tyypillisimmin ongelmallisiksi koettuja pitkiä maksuaikoja näyttää esiintyvän teollisuudessa ja tilanteissa, jossa velkojana on keskisuuri yritys ja asiakkaana tätä 5 Ks. konsultaatioasiakirja Building a Responsible Payment Culture, Department for Business Innovation and Skills,

11 11(16) suurempi yritys. Toisaalta on syytä korostaa, että valtaosaa suomalaisista yrityksistä ja niiden laskutuksesta ilmiö ei kosketa ja että yritysten väliset maksuajat Suomessa ovat keskimäärin Euroopan lyhimmät. Yritysten välisiä sopimussuhteita pidetään tavallisesti sopimusvapauden ydinalueena. Lähtökohtana on, että yritysten välillä markkinoiden ja kilpailun katsotaan toimivan ja ohjaavan toimintaa optimaalisesti. Käytännössä erilaiset yritykset eivät ole tasavahvassa asetelmassa sopimuksia neuvotellessaan, mutta tämän tasapainottamiseksi lainsäädännössä on yleiset säännökset mm. kohtuuttomien sopimusehtojen sovittelusta, määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa. Jos yleisen sääntelyn lisäksi halutaan erityislainsäädännöllä rajoittaa yksittäisiä sopimusehtoja koskevaa sisältövapautta, tulisi tämän olla erityisen selkeästi perusteltavissa. Maksuaikaehtojen osalta tätä korostaa sekin, että Suomen kannalta tärkeissä vertailumaissa vallitsee maksuaikojen suhteen laajasti sopimusvapaus. Yrittäjien aloitteessa ja lakialoitteessa LA 63/2013 vp ehdotetaan pakottavaa sääntelyä, jonka mukaan maksuaika kaupallisissa saatavissa ei koskaan saisi olla enempää kuin 30 päivää (maksuehtolain 4 :ssä tarkoitetusta ajankohdasta laskettuna). Tämänkaltainen suoraviivainen lainsäädäntöratkaisu kieltäisi kokonaan tätä pidemmistä maksuajoista sopimisen ja johtaisi siten osassa tapauksista velallisyrityksen maksuvelvollisuuden aikaistumiseen nykyisestä. Välillisesti ratkaisu epäilemättä johtaisi myös tosiasiallisten maksuaikojen lyhenemiseen. Toisaalta pakottava, ehdoton maksuaikakatto estäisi pidempien maksuaikojen käyttämisen myös tilanteissa, joissa pitkää maksuaikaa ei yleisesti pidetä ongelmallisena vaan sille nähdään olevan selkeää tarvetta. Esimerkiksi joillain kaupan aloilla esiintyy pitkiä maksuaikoja, jotka perustuvat vakiintuneeseen käytäntöön ja kyseisen alan kaupan erityispiirteisiin. Ehdoton maksuaikakatto myös estäisi pitkän maksuajan muodossa tarjottavan rahoituksen käyttämisen kilpailukeinona sellaisissakin tilanteissa, joissa sopijapuolena ovat tasavahvassa asemassa olevat yritykset. Lisäksi on kyseenalaista, johtaisiko maksuaikakattoa koskeva pakottava sääntely toivottuihin, velkojan taloudellista asemaa parantaviin vaikutuksiin niissäkään tapauksissa, joissa velkojan asemassa olevat (ja velalliseen nähden asemansa heikommaksi kokevat) yritykset nykyisin pitävät maksuaikojen pituutta ongelmallisena. Ei voida olettaa, että pakottavan maksuaikasääntelyn taloudelliset vaikutukset rajoittuisivat maksuaikojen lyhenemiseen, vaan ne olisivat monitahoisemmat. Ongelmallisen pitkiksi koetut maksuajat johtunevat paljolti yleisestä talouskehityksestä, osittain myös ulkomailla käytettävien pitkien maksuaikojen ketjuuntumisesta Suomeen asti. Tällaisiin taustasyihin ei ehdotetun kaltaisilla lainsäädäntöratkaisuilla ole vaikutusta. Onkin todennäköistä, että pitkien maksuaikojen lyhentämiseen pakottava sääntely johtaisi pitkien maksuaikojen taustalla olevien taloudellisten realiteettien purkautumiseen jotain muuta kautta. Maksuaikakaton välittömänä vaikutuksena nähdään maksuaikojen lyheneminen ja velkojayritysten likviditeetin paraneminen, koska nämä saavat saatavilleen suorituksen nopeammin. Tämä velkojayrityksen asemaa parantava vaikutus voi kuitenkin olla näennäinen: jos markkinatilanne sitä edellyttää ja sen sallii, vahvemmassa asemassa oleva velallisyritys voi kompensoida maksuajan lyhentymisen muissa sopimusehdoissa, esimerkiksi diskonttaamalla maksuajan lyhentymisestä johtuvat rahoituskustannukset hinnan alen-

12 12(16) nukseksi. Tällöin sääntelyllä ei todellisuudessa ole velkojayrityksen asemaa parantavaa vaikutusta. 6 Lisäksi kotimaisen ja ulkomaisen myyjäyrityksen välisessä kilpailuasetelmassa Suomen lainsäädännössä oleva maksuaikakatto voi johtaa siihen, että ostajayritys tekee sopimuksen pidempää maksuaikaa tarjoavan ulkomaisen myyjän kanssa, jollei suomalainen myyjä esim. kompensoi lyhyempää maksuaikaa tuotteen hinnassa. Sopimusvapauden menetys voi siten aiheuttaa kilpailuhaitan, jonka vaikutukset voivat kääntyä suomalaisten yritysten kannalta jopa negatiivisiksi. Pakottavan, ehdottoman maksuaikakaton ohella voidaan pohtia ratkaisumallia, jossa maksuaikakatto olisi lähtökohtaisesti pakottava, mutta siitä voitaisiin poiketa perustellusta syystä (siten kuin tämä laissa tarkemmin määritellään). Ratkaisu toisi sääntelyyn joustoa, joka poistaisi jotkin ehdottomaan maksuaikakattoon liittyvät ongelmat: pidempien maksuaikojen käyttäminen olisi mahdollista yksittäistapauksissa, esimerkiksi kun jonkin alan kaupan mekanismeihin liittyvistä syistä on tarve pitkälle maksuajalle. Toisaalta sikäli kuin maksuaikakatosta ei olisi sallittua poiketa, tällaista ratkaisua koskisi, mitä edellä on ehdottoman maksuaikakaton vaikutuksista esitetty. Jollei poikkeamisen edellytyksiä määritellä hyvin väljästi, olisi tässäkin vaihtoehdossa riskinä muun muassa, että sopimusvapauden rajoittamisesta aiheutuu kilpailuhaittaa suomalaisille yrityksille. Lisäksi erityisongelmana olisi tarve riittävän yksiselitteisesti määritellä, millä edellytyksillä maksuaikakatosta on sallittua poiketa. Rajanveto jäisi väistämättä tulkinnanvaraiseksi, mikä puolestaan aiheuttaa epävarmuutta. Myös voidaan pohtia, olisiko maksuaikoihin mahdollista vaikuttaa sellaisin lainsäädännöllisin toimenpitein, joilla ei rajoiteta sopimusvapautta. Esimerkiksi voitaisiin harkita maksuehtolain 5 :n tarkistamista Ruotsin lainsäädännön kaltaiseksi, jolloin 30 päivää pidempää maksuaikaa tarkoittava sopimusehto olisi velkojan erityisesti hyväksyttävä. Pykälässä mainitun määräajan lyhentymisellä nykyisestä 60 päivästä Ruotsin lain mukaiseksi 30 päiväksi voisi olla signaalivaikutus sen suhteen, minkälaista maksuaikaa yleensä pidetään yritysten välisissä suhteissa tavanomaisena. Lisäksi Ruotsin lain kaltainen vaatimus siitä, että velkojan on erityisesti hyväksyttävä pidempi maksuaika, korostaisi tarvetta yksilölliseen maksuehdosta sopimiseen verrattuna maksuehtolain nykyiseen vaatimukseen sopimuksen nimenomaisuudesta. Vielä voidaan pohtia, olisiko asiaan mahdollista vaikuttaa elinkeinoelämän omin vapaaehtoisin toimin. Tätä vaihtoehtoa selvitetään parhaillaan ainakin Ruotsissa. Iso- Britanniassakin on toteutettu ratkaisuja, jotka perustuvat siihen, että yritykset voivat vapaaehtoisesti sitoutua noudattamaan tiettyjä maksuaikoja ja julkistaa maksupolitiikkansa. Tällaiset ratkaisut voisivat esimerkiksi täydentää mahdollisia sopimusvapauden säilyttäviä lainsäädäntöratkaisuja. 6 Velkojayrityksen likviditeetti tosin paranee maksuajan lyhenemisen johdosta, mutta velkojayritys kantaa lyhenemisestä johtuvat rahoituskustannukset. Sama vaikutus voitaisiin aikaansaada esim. factoring-järjestelyllä, jonka kustannukset velkoja maksaa.

13 13(16) LIITE 1 Suomen Yrittäjät ry:n ja Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry:n toteuttaman yrityskyselyn kysymysrunko 1. Seuraavat kysymykset koskevat tilannetta, jossa Te olette maksun saajana eli velkojana: - Miten arvioitte yritysasiakkaidenne kanssa sopimienne keskimääräisten maksuaikojen kehittyneen viimeisten 2 vuoden aikana? o Lyhentyneet o Säilyneet ennallaan o Pidentyneet - Jos pidentyneet, millaisten asiakkaiden kanssa pidennyksestä on sovittu? (asteikko 1-5: 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä) o Kotimarkkinoilla toimivien yritysten kanssa o Kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kanssa o Sekä kotimarkkinoilla että kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kanssa - Kuinka suuri euromääräinen osuus saamistanne maksuista on sovittu maksettavaksi eri maksuajoilla? 0-14 pv pv pv pv yli 60 pv 0-33 % % % - Koetteko yritysten välillä sovitut yli 30 päivän maksuajat yrityksenne näkökulmasta ongelmallisiksi? o Kyllä o Ei - Ovatko yritysasiakkaanne tai yhteistyökumppaninne ehdottaneet, että ne maksavat laskunsa yrityksellenne yli 30 päivän maksuaikoja käyttäen? o Kyllä o Ei Jos kyllä -> - Millaisia maksuaikoja on ehdotettu? Ovatko pisimmät maksuajat olleet o päivää o päivää o yli 60 päivää

14 14(16) Jos kyllä -> - Oletteko suostunut ehdotukseen? o Ei o Kyllä, koska se on asetettu toimituksen ehdoksi o Kyllä, koska on ollut perusteltua sopia muutoksesta o Kyllä, koska sopimuksen syntyminen ja/tai asiakassuhde on haluttu varmistaa - Miten teidän lähettämienne laskujen maksuajoista pääasiassa sovitaan? o Teidän yritysasiakkaanne tai yhteistyökumppaninne yleisissä ostoehdoissa tms. o Teidän omissa toimitusehdoissanne o Tietyn toimialan yleisissä sopimusehdoissa o Maksuaika on määritelty yritysasiakkaanne tai yhteistyökumppaninne antamassa tarjouspyynnössä o Maksuajasta neuvotellaan ja sovitaan kunkin toimituksen yhteydessä erikseen - Jos teidän lähettämänne laskun maksuehtona on yli 30 päivää, onko sopimuskumppaninne tyypillisesti tällöin: o Selvästi isompi yritys o Suunnilleen samankokoinen yritys o Selvästi pienempi yritys 2. Seuraavat kysymykset koskevat tilannetta, jossa Te olette maksajana eli velallisena: - Oletteko maksajana ehdottanut sopimuskumppanillenne, että voitte maksaa laskunne teidän yritysasiakkaillenne tai yhteistyökumppanillenne yli 30 päivän maksuaikaa käyttäen? o Kyllä o Ei Jos kyllä -> - Minkälaista maksuaikaa olette ehdottaneet: o pv o pv o yli 60 pv Jos kyllä -> - Millä perusteella olette muutosta ehdottaneet? o Oman rahoitustilanteen parantamiseksi

15 15(16) o Toimialan yleisten sopimusehtojen tai kauppatavan muuttumisen vuoksi o Oman Suomessa olevan toimitusketjun maksuehtojen pitenemisen vuoksi o Oman ulkomailla olevan toimitusketjun maksuehtojen pitenemisen vuoksi 3. Seuraavat kysymykset ovat yleisiä: - Yritysten välisten maksuaikojen rajoittamisesta pakottavalla lainsäädännöllä voi olla eri tilanteissa ja eri osapuolille erilaisia haittoja ja hyötyjä. Näettekö oman yrityksenne kannalta tällaiset vaikutukset o haittoina o hyötyinä o sekä haittoina että hyötyinä - Mitkä alla olevista koette haittoina? o Sopimusvapauden menetys on kilpailuhaitta o Rahoituksen ja vakuuksien järjestelyt edellyttävät alallamme liikkumavaraa o Rahoituksen järjestäminen ulkomaisessa toimitusketjussa vaikeutuu o Rahoituksen järjestäminen kotimaisessa toimitusketjussa vaikeutuu o Muu syy, mikä: - Mitkä alla olevista koette hyötyinä? o Likviditeettitilanteemme paranee, jos maksuaika lyhenee o Rahoituksen järjestäminen ulkomaisessa toimitusketjussa helpottuu o Rahoituksen järjestäminen kotimaisessa toimitusketjussa helpottuu o Neuvotteluasemamme paranee, kun enimmäismaksuajasta säädetään laissa o Muu syy, mikä: - Mitä mieltä olette yritysten välisten maksuaikojen rajoittamisesta pakottavalla lainsäädännöllä enintään 30 päiväksi? o Kyllä, yritysten välisiä maksuaikoja tulisi rajoittaa enintään 30 päiväksi o Ei, yritysten välisiä maksuaikoja ei tule rajoittaa pakottavalla lainsäädännöllä - Onko Teillä muuta kommentoitavaa asiaan?

16 16(16) LIITE 2 Intrum Justitia: European Payment Index 2013, vertailumaiden keskimääräiset maksuajat yritysten välisissä (B-2-B) suhteissa Keskimääräinen sovittu maksuaika ja keskimääräinen toteutunut maksuaika, päivää Alankomaat: 25, 42 Belgia: 30, 48 Bulgaria: 20, 38 Espanja: 60, 85 Irlanti: 30, 60 Islanti: 25, 35 Italia: 65, 96 Itävalta: 23, 35 Kreikka: 35, 78 Kroatia: 30, 50 Kypros: 60, 90 Latvia: 15, 37 Liettua: 30, 47 Norja: 25, 33 Portugali: 50, 85 Puola: 20, 40 Ranska: 40, 55 Romania: 20, 33 Ruotsi: 28, 35 Saksa: 25, 34 Slovakia: 25, 44 Slovenia: 30, 60 Suomi: 20, 26 Sveitsi: 30, 39 Tanska: 25, 35 Tšekin tasavalta: 30, 44 Turkki: 90, 110 Unkari: 25, 43 Venäjä: 25, 40 Viro: 20, 35 Yhdistynyt kuningaskunta: 25, 41

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 356/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupallisten sopimusten maksuehdoista annetun lain 5 :n muuttamisesta Kaupallisten sopimusten maksuehdoista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen

Lisätiedot

COUNTRY PAYMENT REPORT. Suomi

COUNTRY PAYMENT REPORT. Suomi COUNTRY PAYMENT REPORT 16 Suomi Country Payment Report 16: SUOMI Maksutaparaportti on Intrum Justitian tuottama. Intrum Justitia kerää tietoa tuhansista yrityksistä Euroopassa muodostaakseen kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit

Kaupan indikaattorit Kaupan indikaattorit Toukokuu 11 Vähittäiskaupan ja teknisen kaupan luottamusindeksit Luottamusindeksit kaupan alalla Toukokuu 11 Tukkukaupan indeksit. Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa):

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 65/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 ja 3

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain 33 c :n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 a :n sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 11.1.2013 Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 00.0.2012 1 Naisten ja miesten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä toiminnallisen tasa-arvon edistäminen Helsingin valtuustokauden strategian

Lisätiedot

Ajoneuvotekniikka. Tiedote 2/2007 katsastajille. ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistus. rekisteröintikatsastuksessa

Ajoneuvotekniikka. Tiedote 2/2007 katsastajille. ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistus. rekisteröintikatsastuksessa Ajoneuvotekniikka Tiedote 2/2007 katsastajille 24.1.2007 ETA-valtiosta tuodun ajoneuvon rekisteröintitodistuksen vaatiminen rekisteröintikatsastuksessa Muutos voimaan 1.2.2007 1.2.2007 alkaen tulee asiakkaan

Lisätiedot

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta

HE 38/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain. pakkauksissa tulee vuoden 2009 alusta olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta HE 38/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kumottavaksi alkoholilain pykälä, jonka mukaan alkoholijuomien pakkauksissa

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015

Pk-toimintaympäristökysely. Kesäkuu 2015 Pk-toimintaympäristökysely Kesäkuu 2015 Kasvu 2 Kasvutavoitteet hiipuneet Vaikea talous- ja suhdannetilanne näkyy yritysten kasvutavoitteissa Kasvutavoitteiden (voimakas ja maltillinen) yleisyys vähentynyt

Lisätiedot

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland ZA5558 Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland Fl320 FLASH EUROBAROMETER Business attitudes towards cross border business to business

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. EUROOPAN UNIONI Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus Yleistä tietoa Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. 1. Seuraavalla sivulla olevassa Yleistä tietoa -osiossa

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Suomen Siipikarjaliiton seminaaripäivä Scandic Tampere City Tampere 31.3.2016 Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Arto Latukka Laskentatoimen päällikkö Tilastopalvelut -yksikkö Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Lakiperusta Kansallinen lainsäädäntö Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993)= soveltamisalalaki

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Page 1 sur 10. Valitse kieli. Finnish

Page 1 sur 10. Valitse kieli. Finnish Page 1 sur 10 Valitse kieli Finnish SUPPLY CHAIN INITIATIVEN YHTEENSOPIVUUSKYSELY 2016 Tervetuloa Dedicatedin verkkokyselysivustolle. Verkkopohjainen menetelmä takaa yrityksesi vastausten luottamuksellisuuden.

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Kartoitus sovittelun tilanteesta Euroopassa ja muissa Helsingissä keväällä 2006 toteutuneeseen konferenssiin osallistuneissa maissa

Kartoitus sovittelun tilanteesta Euroopassa ja muissa Helsingissä keväällä 2006 toteutuneeseen konferenssiin osallistuneissa maissa Suomen Sovittelufoorumi ry KARTOITUS 1(8) Kartoitus sovittelun tilanteesta Euroopassa ja muissa Helsingissä keväällä 2006 toteutuneeseen konferenssiin osallistuneissa maissa Timo Pehrman Teuri Brunila

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK 30.3.2016 Asiantuntija Katja Leppänen

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK 30.3.2016 Asiantuntija Katja Leppänen ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK 30.3.2016 Asiantuntija Katja Leppänen SUOMEN YRITTÄJÄT SY Työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellsten Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan julkinen kuuleminen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu 2016 15.3.2016, Lasse Krogell Yritysrakenne. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki

YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI. 5/9 Helsinki YHTEISKUNNALLISEN YRITTÄJYYDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA JA KANSAINVÄLISESTI Pekka Stenholm TSE Entre, Turun kauppakoulu Turun yliopisto 5/9 Helsinki TAUSTAA Esityksen pohjana kansainväliseen yrittäjyysmonitoriin

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

HE 256/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta

HE 256/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kilpailulakia. Esityksen mukaan lain yrityskauppavalvontaa koskevista

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin 3. naisjohtajaselvitys, Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa Lakimies Antti Turunen

Keskuskauppakamarin 3. naisjohtajaselvitys, Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa Lakimies Antti Turunen Keskuskauppakamarin 3. naisjohtajaselvitys, 2013 Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa Lakimies Antti Turunen Selvityksen kohde Kaikki pörssiyhtiöt päälistauspaikka Helsinki 118 yhtiötä Kaikki valtio-omisteiset

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi

HE 220/2005 vp. kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi HE 220/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä Esityksessä ehdotetaan,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan HE 125/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 2 ja 11 f :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot