Lupatunnus R Sivu 1

Transkriptio

1 Lupatunnus R Sivu 1 Jorma Kivistö Immulantie LOHJA ASIA Rakennuslupa (Korvaa luvan R) RAKENNUSPAIKKA Pappila, Ketokuja 4, RUOVESI Kiinteistön nimi Rantaketo 2 pinta-ala 4990 m² Rakentamismääräykset AO Erillispientalojen korttelialue Asemakaava Asemakaava Sallittu kerrosala 300 m² Rakennettu kerrosala m² Lisätietoja 1/2 k l u 2/3 HAKIJA TOIMENPIDE Kivistö Jorma Immulantie 544, LOHJA Omakotitalo 290m2 Uusi kerrosala 290 m² Purettava kerrosala 15 m² Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi ympäristölautakunnan tekemän päätöksen 75 lupanro R ja palautti asian lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. myönsi rakennusluvan R. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi ympäristölautakunnan samasta hankkeesta myönnetyn luvan R kaavassa sallitun rakennusoikeuden ylittämisen johdosta. Rakennusoikeus ylittyi tällöin 12 %:lla, jota ei voitu pitää vähäisenä. Hakija on jättänyt rakentamisen poikkeamislupahakemuksen Samalla hakija ilmoittaa, että tontille rakennettu vierasmaja (lupatunnus R) 15 m2 muutetaan katokseksi purkamalla kaksi seinää. Poikkeus Kaavassa sallitun tonttikohtaisen rakennusoikeuden ylitys 21 m2 ( 7%). Suunnittelija Pääsuunnittelija Yrjö J Warvas, rakennusarkkitehti Kuuleminen Naapurin kuulemiset postitettu rajanaapureille

2 Lupatunnus R Sivu 2 Kiinteistö , Kari Kuningas ja Tuija Wargelin-Kuningas esittävät samankaltaiset mielipiteet ( ) kuin edellisessä lupavaiheessa: -kiinnitettävä huomiota maisemallisiin seikkoihin, koska kyseessä rantatontti -rakennuksen korkeutta pidetään kohtuuttoman korkeana, naapurin puolelta katsottuna 10 m. -rakennuksen jäte-. hule- ja pintavesien keräily oltava asianmukainen ja johdettava omalle tontille. -ei huomauttamista vierasmajan muutotöille. -pyydetään huomiomaan myös edellisen hakemuksen annettuun lausuntoon sekä ympäristötarkastajan katselmusmuistioon Kiinteistö , Erkki Lämsä vastustaa rakennusluvan myöntämistä ja esittää samankaltaiset mielipiteet ( ) kuin edellisessä lupavaiheessa: -hanke RakJ 19 vastainen,mm. portaiden etäisyys naapurin rajaan, -rakennuksen korkeuden suhde naapurin rajaan lain vastainen. -rakennus on liian lähellä omistamansa kiinteistön rajaa, rakennus on liian korkea -etäisyysnaapurin olohuoneen ikkunasta alle 10 m, joka aiheuttaa haittaa yksityisyydelle ja valoisuudelle. Liitteet PÄÄTÖS Hakemus Hallintaoikeusselvitys Naapurin kuuleminen Asemapiirros 2 sarjaa pääpiirustuksia Rakennushankeilmoitus (RH1) Kartta-aineisto päättää maankäyttö- ja rakennuslain ja sen nojalla annettujen asetusten ja määräysten perusteella myöntää luvan sekä vahvistaa esitetyt piirustukset noudatettaviksi seuraavin ehdoin: Myönnetään rakennusoikeuden ylitys 21 m2 (7 %) MRL 175 :n mukaisesti vähäisenä poikkeamana tonttikohtaisesta rakennusoikeudesta. Erillistä MRL 171 :n mukaista poikkeamiskäsittelyä ei tarvita. Tontille rakennettu vierasmaja muutettava katokseksi ennen omakotitalon käyttöönottoa. Uudisrakennuksen etäisyys naapurin rajaan on oltava vähintään 4 m kaavamääräysten mukaisesti. Etäisyys tarkistetaan sijaintikatselmuksen yhteydessä.

3 Lupatunnus R Sivu 3 Hyväksytään, että rakennuksen n. 60 cm räystäät voivat ulottua lähemmäksi kuin 4 m naapurin rajasta. Sallitaan vanhojen perustus- ja kellarirakennelmien hyväksikäyttäminen uudisrakentamisessa. Uudisrakennus tuettava kuitenkin omille perustuksille rakennesuunnitelmien mukaisesti. Kellarin ikkuna-aukot pienennettävä 16 x 6 kokoisiksi ja ikkunoiden alareuna oltava n kellarin lattiapinnasta ( harkkojako huomioiden). Rakennustyötä ei saa aloittaa ennen kuin on hyväksytty: - Vastaava työnjohtaja - Kvv-töiden työnjohtaja - Iv-työnjohtaja Rakennustyön aloittamisesta on ilmoitettava ja edistymisen mukaan pyydettävä: - Aloituskokous - Aloitusilmoitus - Rakennekatselmus - Loppukatselmus Muut ehdot Rakennustyössä noudatettava maankäyttö- ja rakennuslakia ja sen nojalla annettuja asetuksia. Lisäksi noudatettava Suomen rakentamismääräys kokoelman ohjeita ja määräyksiä. Tukimuurin suunnitelma esitettävä rakennustarkastajalle ennen rakennustöihin ryhtymistä. Rakennus tulee liittää kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. Osoitenumerokilpi on asennettava. Alapohjan radonsuojauksesta on huolehdittava. Sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet asennettava. Sähköasennusten käyttöönottotarkastuspöytäkirja luovutettava loppukatselmuksen yhteydessä. Vastaavien työnjohtajien tarkastusasiakirjat tulee esittää viranomaiskatselmuksen yhteydessä ja luovuttaa loppukatselmuksen yhteydessä. Värityksessä on käytettävä maanläheisiä ja murrettuja värejä.värien tulee soveltua luontoon ja maisemaan.

4 Lupatunnus R Sivu 4 Sovelletut oikeusohjeet MRL 171, 172, 175 Käyttö ja huolto-ohjekirja esitettävä lopputarkastuksen yhteydessä. Päätöksen perustelut: MRL 171 :n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen tässä laissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista. MRL 175 :n mukaan rakennusvalvontaviranomainen voi MRL 171 ja 172 :ssä säädetyin edellytyksin ja rajoituksin myöntää rakennusluvan, milloin on kysymys vähäisestä poikkeamisesta rakentamista koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai muista rajoituksista. Erityisenä syynä poikkeuksen myöntämiselle voidaan pitää sitä, että rakennushankkeen toteutuminen edistää v vahvistetun Poukanharjun asemakaavan toteutumista. Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakennusoikeuden ylitys: Asemakaavassa on tonttikohtainen rakennusoikeus 300 m2. Tontilla on aikaisemmin rakennettu rantasauna 30 m2, vierasmaja 15 m2, autokatos ja kesäkeittiö (katos). Hakija on hakemuksella ilmoittanut, että rakennettu 15 m2 suuruinen vierasmaja muutetaan uudisrakennuksen valmistuttua kyttötarkoitukseltaan katokseksi purkamalla siitä kaksi seinää jolloin sitä ei lasketa kokonaiskerrosalaan ja käytetyksi kokonaiskerrosalaksi jää 320,5 m2. Asemakaavassa sallitun rakennusoikeuden ylitys on tällöin 20, 5 m2 (7%), joka voidaan katsoa hankekokonaisuuteen nähden vähäiseksi poikkeamiseksi kaavamääräyksistä. (KHO 2002:47) Muut perustelut: Paikalla on sijainnut v rakennettu omakotitalo, joka on kuitenkin tuhoutunut tulipalossa v Maanpäällisyyden tarkastelussa maanpinnaksi katsotaan lähtökohtaisesti luonnollinen maanpinta tai rakennusluvassa rakennettavaksi sallittu maanpinta. Luonnollisena maanpintana voidaan pitää nykyistä maanpintaa, koska piha-alueet ovat rakentuneet v hyväksytyn luvan mukaisesti. Myös Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksessään todennut, että kellarikerroksen maanpäällisyyden tarkastelun lähtökohdaksi voidaan ottaa rakennusluvan mukainen maanpinta. Yrjö.

5 Lupatunnus R Sivu 5 J. Warvaksen antama lausunto ja piirustuksista ilmenevät maanpinnat huomioon ottaen, rakennuksen alin kerros on pääasiallisesti maanpinnan alapuolella ja siten maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama kellarikerros. Kun otetaan huomioon pohjakerroksen korkeus, valoaukkojen koko ja se, että kulku kellarikerrokseen tapahtuu ulkokautta, ei kyse ole asuinrakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisista tiloista. Kellarikerrosta ei lasketa kerrosalaan. MRL 117 :n mukaan rakennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden, paloturvallisuuden, hygienian, terveyden ja ympäristön, käyttöturvallisuuden, meluntorjunnan sekä energiatalouden ja lämmöneristyksen perusvaatimukset ( olennaiset tekniset vaatimukset). Saatujen selvitysten perusteella ympäristölautakunta katsoo, että MRL 117 :n vaatimukset rakennuksen käyttötarkoituksen edellyttämät olennaiset tekniset vaatimukset täyttyvät. Rakentaminen tehdään vanhan tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen perustuksia hyväksikäyttäen siten, että uudelle omakotitalolle rakennetaan kuitenkin uudet perustukset rakennesuunnitelmissa esitetyllä tavalla. Hakija on täydentänyt hakemustaan rakennesuunnittelijan Jouko Rappin lausunnolla rakennuksen perustamisesta ja olemassa olevien perustusten lujuudesta. Hakija on täydentänyt hakemustaan Insinööritoimisto A Kurosen lausunnolla perustusten kosteusvaurioista ja korjaustarpeesta ( terveellisyys). Kaavamääräyksistä johtuen uudisrakentamista ei sallita lähemmäksi kuin 4 m naapurin rajasta lukuunottamatta räystäitä. Ennen rakennustöihin ryhtymistä tulee etäisyys tarkistaa sijaintikatselmuksessa. Ulkoportaat ja tukimuuri ja aita tulee sijoittaa kaavassa määritellyn rakentamisalan sisään omalle puolelle, siten että ne ovat huollettavissa omalta puolelta ( Rakj 26 / 2002) pinta- ja sadevesien ohjaus tulee järjestää siten, etteivät ne haittaa naapuria. MRL 133 :n 2 momentin mukaan rakennuspaikalla on tarvittaessa toimitettava katselmus rakennuksen ympäristöön soveltuvuuden arvioimiseksi. on tutustunut rakennuspaikkaan ennen rakennusluvan käsittelyä ja toteaa sen perusteella seuraavaa:. Maisemalliset seikat on suunnittelussa huomioitu seuraavasti: Rakennuksen sijoitus tontille on kaavan mukainen. Rakennus on sijoitettu asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään ja etäisyys keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta on n. 85 m. Maisemalliset seikat ja rantamaisemaan sopeutuminen on huomioitu suunnittelussa mm. rakennuksen sijoituksessa tontin yläosaan ja

6 Lupatunnus R Sivu 6 porrastamalla kattokorkeuksia ja käyttämällä erilaisia julkisivumateriaaleja. Julkisivuväritys lupahakemukseen liitetyn värityssuunnitelman mukaan hillitty ja maisemaan sekä naapurirakennuksiin sopeutuva. Naapuritontin valoisuus on otettu suunnittelussa huomioon porrastamalla rakennus siten, että matalampi pääty on lähimpänä naapuria. Lämsän omistamalla kiinteistöllä olevan asuinrakennuksen ja nyt rakennettavan asuinrakennuksen etäisyydeksi tulee yli 8 m. määrää kellarin ikkunat pienennettäviksi 16 x 6 kokoisiksi ja ikkunan alareuna n. 1,4 m kellarin lattiatasosta ( harkkojako huomioiden). Julkisivu muutos osaltaan sopeuttaa rakennuksen maisemaan. Rakennuksen näkyvä sokkeliosa pinnoitetaan piirustuksissa esitetyllä tavalla luonnonkivillä. Rakennusoikeus: Asemakaavassa on sallittu rakennusoikeus 300 m2. Kaavamääräysten mukaan 1/2 suurimman kerroksen kerrosalasta on sallittu käytettäväksi kellarikerroksessa ja 2/3 suurimman kerroksen kerrosalasta voidaan käyttää ullakkokerroksessa. Tontilla on käytetty rakennusoikeutta 31 m2 erilliseen saunarakennukseen ja 15 m2 vierasmajaan. Vierasmaja muutetaan rakentamisen yhteydessä katokseksi purkamalla majan kaksi seinää. Tällöin katosta ei lasketa käytettyyn kerrosalaan mukaan. Varsinainen asuinkerros on suuruudeltaan 202 m2, ullakkokerrokseen on sijoitettu 88 m2. Rakennuksen kerrosala täyttää kaavamääräykset. Kellari ei täytä asuinrakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaista vaatimusta, siten kellari jätetään kerrosalalaskelman ulkopuolelle. MRL mom. mukaan Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten alat ulkoseinien ulkopintojen mukaan laskettuna ja se kellarikerroksen tai ullakon ala, johon sijoitetaan tai voidaan näiden tilojen sijainnista, yhteyksistä, koosta, valoisuudesta ja muista ominaisuuksista päätellen sijoittaa rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Tilojen käyttötarkoituksen tarkastelussa ratkaisevia ovat tilan ominaisuudet. Pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisuuden arvioinnissa tarkasteltavia ominaisuuksia ovat mm. tilansijainti, koko, yhteydet ja valoisuus. Kellarin sijainti: Asuintiloista ei ole suoraa yhteyttä ( sisäporrasta) kellariin. Käynti kellariin on ainoastaan ulkokautta. Ympäristöministeriön ympäristöoppaan 72 /2000 mukaan kellaria ei lasketa kerrosalaan, mikäli sinne ei sijoiteta rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Rakennuksen pääkäyttötarkoitus on asuminen. Huonekorkeus ja valoaukot:

7 Lupatunnus R Sivu 7 Suomen Rakennusmääräyskokoelman G1 mukaan asuinhuoneen minimikorkeus on oltava vähintään 2,4 m, suunnitelmissa kellarin sisäkorkeus vaihtelee 2,1 ja 2,3 välillä. Kellari ei huonekorkeudeltaan täytä asuinhuoneelle asetettuja vaatimuksia. Suomen Rakennusmääräyskokoelman G1 mukaan asuintilojen valoaukkojen vähimmäisvaatimus oltava 10 % huonealasta, suunnitelmissa ikkunoiden pienentämisen jälkeen valoaukot ovat n. 1,2 % kellarin huonealasta. Kellari ei täytä asuinhuoneen valoaukoille asetettuja vaatimuksia. Ikkunoiden pienentämisellä on myös vaikutusta julkisivuihin. Rannanpuolelta näkyviin jäävä kellarin sokkeliosan ikkunoiden pienentämisen seurauksena rakennuksen kokonaisvaikutelma on paremmin maisemaan sopiva ja ympäristöönsä sulautuva. Edellä mainitusta johtuen kellarin ei katsota olevan huonekorkeudeltaan, valoaukoltaan ja käyttötarkoitukseltaan asuinrakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa. Ruovesi Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen , jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Muutoksenhakuohjaus liitteenä Rakennustyön aloittaminen Ilmoitus aloittamisesta voidaan tehdä numeroon Käyttöönotto Luvan voimassaolo Rakennusta tai sen osaa ei saa ottaa käyttöön ennen kuin se on katselmuksessa käyttöön hyväksytty. Rakennustyö on aloitettava rakennuskohtaisesti mennessä ja saatettava loppuun mennessä. Lupa raukeaa mikäli voimassaoloaikoja ei pidennetä.

8 Lupatunnus R Sivu 8 VALITUSOSOITUS Päätöksen antopäivä Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä -päätös, josta valitetaan alkuperäisenä tai sen oikeaksi todistettuna jäljennöksenä -asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu Hämeenlinna hameenlinna.hao(at)oikeus.fi Muutoksenhakijalta peritään hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksua tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) 3 :n mukaan.

9 Lupatunnus R Sivu 9