Reittiopas verkko-oppimisen viidakkoon. Vinkkejä ja esimerkkejä työpaikkakouluttajien monimuotokoulutuksen toteuttamiseen

Transkriptio

1

2 Reittiopas verkko-oppimisen viidakkoon Vinkkejä ja esimerkkejä työpaikkakouluttajien monimuotokoulutuksen toteuttamiseen

3 ISBN (PDF) ISBN (nid.) Nykypaino Oy Vantaa 2013

4 Lukijalle Tämä julkaisu on laadittu työpaikkakouluttajien koulutuksia suunnitteleville ja toteuttaville henkilöille avuksi koulutuksen sisältöjen kokoamiseen ja tehtävien laadintaan. Kädessäsi on Finanssi- ja vakuutuskoulutus FINVAssa vuosina toteutetun ja Opetushallituksen rahoittaman Oppimisen tilat työpaikkakouluttajien innoittajina -hankkeen tuotos. Tämä reittiopas on paitsi yhdenlainen kuvaus monimuoto-koulutusmallista, myös samalla tehtäväpankki ja vinkkilista parhaiten toimivista ratkaisuista ja työkaluista verkko-oppimista ja lähiopetusta yhdistelevässä koulutuksessa. Tarkoituksenamme on antaa kouluttajien ja suunnittelijoiden käyttöön muokattavia tehtäväaihioita ja niiden lisäksi projektin aikana saatuja arvokkaita kokemuksia, näkemyksiä, onnistumisia ja epäonnistumisia eli pohdintoja siitä, mitä asioita verkko-oppimisjakson kokonaisuuden suunnittelussa ja verkkovuorovaikutuksessa kannattaa ottaa huomioon. Teksti perustuu koulutuksista pyydettyihin kirjallisiin palautteisiin, hankkeen kirjalliseen kokonaisarviointiin sekä Tampereen yliopiston vuosina 2011 ja 2013 toteuttamaan kahteen tutkimukseen. Osallistujien antamasta nimettömistä palautteista on poimittu suoria lainauksia mausteeksi. Mukana on toimivia ratkaisuja, kehitysehdotuksia ja teknisiä kömmähdyksiä, mutta painopiste on hyvissä käytännöissä ja saavutetuissa hyödyissä. Kommenttilainauksissa voi painottua kehittämisnäkökulma ja kritiikki, vaikka todellisuudessa koko hankkeen ajan koulutuspalautteissa painottui positiivisuus ja ruusuja tuli moninkertaisesti verrattuna risuihin. Tosiasia kuitenkin on, että ihan kiva, kiitos -palaute ei auta koulutusten järjestäjiä saati työpaikkakouluttajia itseään kehittymään. Tervetuloa matkalle verkko-oppimisen viidakkoon, jossa ei aina voi välttyä ansoilta! Oppaan kuvituksena olevat kuvat ovat logoja lukuun ottamatta Creative Commons-lisensoituja clipart-kuvia ja saatavana osoitteessa Helsingissä Tuija Alasalmi OTTI-hankkeen projektipäällikkö 3

5 Sisältö 1 Koulutusten rakenne Verkko-oppimisjakson teemat ja verkkoympäristö Käyttäjien kokemuksia verkko-oppimisympäristöistä Vuorovaikutteiset elementit Blogit pohdintojen ja ideoiden välityskanavana Chatit reaaliaikaiseen kokemusten jakamiseen Wikit yhteisen aineiston tuottamiseen Tehtävien vertaiskommentointi keskustelualueella Webinaarit Käytetyt sovellukset ja ohjelmat Avoimen lähdekoodin sovellukset Ilmaiset webpohjaiset sovellukset Verkko-oppimisjakson aineistot ja tehtävät Kommentteja oppimisen tueksi tarkoitetuista aineistoista Kokemuksia oppimistehtävistä Tehtäväaihiot teemoittain Ennakkotehtävät Suunnittelu-teeman tehtävät Ohjaus-teeman tehtävät Arviointi-teeman tehtävät Verkko-ohjaus ja koulutus kokonaisuutena Verkko-ohjauksen rooli ja osallistujien kokemukset kokonaisuudesta Koulutusmallin hyödyt ja osallistujien ammatillinen kehittyminen Lähdeaineisto

6 1. Koulutusten rakenne Kuvio 1. Perus- ja täydennyskoulutusten rakennekaavio 5

7 Peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rakenteet olivat hyvin samanlaisia, eli lähipäivien välissä toteutettiin verkko-oppimisjakso. Koulutusten ero oli sisällöissä ja tehtävien laajuudessa sekä osin myös käytetyissä työkaluissa. Peruskoulutuksessa lähiopetus keskittyi ohjauksen perusasioihin kuten vuorovaikutukseen, palautteenantoon ja arviointiin, ajanhallintaan ja resursointiin sekä oppisopimuskoulutusjärjestelmän esittelyyn kun taas täydennyskoulutuksen sisällöissä painottuivat ohjaamisen eri menetelmät, tarkempi perehtyminen oppimistyyleihin, motivointi ja hiljaisen tiedon jakaminen sekä syventävä suunnitteluosaaminen. Täydennyskoulutuksessa osallistujat toivoivatkin laajempaa sisältöä, mutta peruskoulutuksen anti on syytä pitää suhteellisen suppeana, koska kohderyhmänä ovat työpaikkakouluttamista vasta aloittelevat henkilöt. Peruskoulutuksen palautteissa alkuvaiheessa toivottiin juuri selkeämpää, helposti ymmärrettävää kokonaisuutta perusasioista ja konkreettisia teemoja lähiopetuspäivään. Täydennyskoulutuksen ytimessä puolestaan on kokemuspohjainen vertaisoppiminen ja yhteisöllinen tiedonrakentelu perinteisen tiedonsiirtämisen sijaan. Perus- ja täydennyskoulutusten lisäksi rakennettiin mentori-aktori-malli, jossa työpaikkakoulluttajien koulutus oli tarkoitus siirtää organisaatioiden sisälle siten, että työpaikalla olisi ainakin yksi kokenut konkarikouluttaja, joka siirtää mentorina tietouttaan muille työpaikkakouluttajille, jotka puolestaan voivat jakaa perustiedot uusille aloitteleville työpaikkakouluttajille. koulutettava koulutettava koulutettava koulutettava koulutettava koulutettava koulutettava Työpaikkakouluttaja Työpaikkakouluttaja Työpaikkakouluttaja Työpaikkakouluttaja Verkkoopiskelu + verkkosisällöt Täydennyskoulutettu työpaikakouluttaja Täydennyskoultettu työpaikkakouluttaja Lähipäivä + verkkoopiskelu + verkkosisällöt Mentor Lähipäivä + verkkosisällöt + sosiaalinen Q&A + Alumnitoiminta Työpaikkakouluttajien mentori-aktori-malli Kuvio 2: Mentori-aktori-mallin rakennekaavio 6

8 Kuvio 3: Täydennyskoulutuksen (3 ov) sisällöt ja tavoitteet Onnistu työpaikkakouluttajana-täydennyskoulutuksen sisällöt teemoittain, tavoitteet ja suoritustavat Osio Aika ~2 kk Sisällöt Tavoitteet Suoritustavat Opintoviikot 3 ov Ennakkotehtävät ja ensimmäinen lähipäivä Teema 1: Työpaikalla järjestettävän koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien suunnittelu Teema 2: Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi 1 viikko 2 viikkoa 2 viikkoa Mikä näyttötutkinto on ja millä periaatteilla Työpaikkakouluttaja saa käsityksen kouluttajana oppisopimuskoulutus toimii? Mitä ovat erilaiset toimimisen perusedellytyksistä, osaamisesta oppimistyylit ja miten otan huomioon erilaisen oppijan sekä kehittymismahdollisuuksista. Perehdytään tarpeet? työpaikkakouluttajan eri rooleihin ja työtehtäviin sekä oppimistyyleihin. Miten työpaikalla järjestettävää koulutusta Työpaikkakouluttaja pystyy osallistumaan suunnitellaan? Miten autan opiskelijaa työpaikallaan järjestettävän koulutuksen sekä työssäoppimisen suunnitelmien laatimisessa? Mitä tutkintotilaisuuksien suunnitteluun ja ottaa tutkintotilaisuuksien järjestämisessä on otettava huomioon mm. työturvallisuuden ja tutkinnon huomioon? Kuinka voin auttaa opiskelijaa perusteiden ammattitaitovaatimukset. hahmottamaan tulevaa tutkintotilaisuutta ja laatimaan siihen liittyvän tutkintotilaisuuden / osaamisen osoittamisen suunnitelman? Miten työssä oppimisen käytännön järjestelyistä tiedotetaan? Miten ohjaan opiskelijaa ja arvioin hänen oppimistaan? Miten ja millaista palautetta annetaan ja vastaanotetaan? Miten kehitän omaa ohjaus- ja arviointiosaamistani? Työpaikkakouluttaja osaa perehdyttää opiskelijan, arvioida hänen oppimistaan sekä ohjata opiskelijan oppimista ja antaa rakentavaa palautetta. Lähipäivään osallistuminen ja ennakkotehtävät. Verkkokeskustelu ja aineistoon tutustuminen. Lähipäivänä aloitettava tehtävä 1: Onnistu kouluttajana tavoite ja oman osaamisen kehittämissuunnitelma. Verkko-ohjattua opiskelua: videot, oppisopimuskoulutuksen verkko-opetuspakettiin tutustuminen, Kysy, kannusta kyseenalaista-opas, OPH:n näyttötutkinto-opas. Tehtävä 2: Työpaikalla järjestettävän koulutuksen/oppimisen suunnittelu (kouluttajan palaute) ja Verkkokeskustelu vaihtoehtoisista aiheista (tutkintotilaisuuden suunnittelu). Verkko-opiskelu: oppimisympäristössä olevaan aineistoon tutustuminen (mm. Kysy, kannusta, kyseenalaista), videot. Tehtävä 3: Ohjaus- ja palautekeskustelusuunnitelma (vertaispalaute) sekä 1 tunnin chat-tapaaminen aiheesta oppimisen esteet ja hyvät ohjaustavat. Ennakkotehtävät, Tehtävä 1 ja lähipäivään osallistuminen = 0,5 ov Tehtävä 2 = 0,5 ov ja Verkkokeskustelu sekä materiaaliin tutustuminen = 0,5 ov, yhteensä 1 ov Tehtävä 3, vertaiskommentointi, materiaaliin tutustuminen ja chatkeskustelu = 0,5 ov Teema 3: Opiskelijan tai tutkinnon suorittajan ammattitaidon arviointi 2 viikkoa Miten arvioin opiskelijan ammattitaitoa? Mitkä ovat arviointikriteerit ja miten niiden avulla arvioidaan käytännössä? Miten arviointikeskustelu etenee? Miten työpaikallani voidaan kehittää ammattitaidon arviontia? Työpaikkakouluttaja osaa arvioida opiskelijaa/tutkinnon suorittajaa vaadittavien kriteerien mukaisesti. Hän osaa täyttää arviointiin liittyvät viralliset lomakkeet ja tuntee arviointikeskustelun prosessin. Verkko-opiskelu: Oppimisympäristön materiaalit (Kysy, kannusta, kyseenalaista, OPH näyttötutkinto-opas ja Arvioijan opas), Tehtävä 4: Ammattitaidon arviointi tutkintotilaisuudessa, pakollinen & vapaavalintainen verkkokeskustelu ja tausta-aineistoon tutustuminen sekä 1 tunnin chat-tapaaminen aiheesta Arviointi ja palautteenanto. Tehtävä 4 ja chatkeskustelu = 0,5 ov sekä verkkoseminaariin tai toiseen lähipäivään osallistuminen, taustaaineistoon tutustuminen ja ryhmätyöt webinaarissa = 0,5 ov yhteensä 1 ov Verkkoseminaari (tai vaihtoehtoisesti toinen lähipäivä) ja opintojen päättäminen verkossa n. viikko Koulutusten teemojen yhteenveto ja joidenkin Työpaikkakouluttaja hahmottaa ohjaustyön tehtävien käsittely yhteisesti. Kysymyksiä, vastauksia kokonaisuutena, osaa päivittää omia ja pohdintaa yhdessä. Palaute ja itsearvionti. kehittymistavoitteitaan ja tiedostaa oman työyhteisönsä ohjaustavat ja -prosessin. Verkkoseminaariin tai lähipäivään osallistuminen ja niiden aikana tehtävät ryhmätyöt. 7

9 2. Verkko-oppimisjakson teemat ja verkkoympäristö Koulutuksen verkko-osuus jaettiin kolmeen tai tarpeen mukaan neljään eri teemaan. Teemajako myötäili Opetushallituksen työpaikkaohjaajakoulutuksen kolmen opintoviikon laajuista sisältösuositusta. Perusteemat olivat työssä oppimisen suunnittelu, ohjaus ja arviointi. Samaa teemajakoa noudatetaan myös tämän oppaan tehtäväaineiston esittelyssä. Kuhunkin teemaan liittyi aineistoja, jotka olivat saatavana verkkooppimisympäristössä. Oppimisalustana käytettiin Elggiä (vuosina ) ja myöhemmin Moodlea (vuosina ). Elgg oli hankkeen omalla palvelimella osoitteessa finvaedu.fi, ja sitä ylläpidettiin ja päivitettiin FINVAssa. Moodle on FINVAn ylläpitämä, ulkoisen palveluntarjoajan palvelimella sijaitseva salattu verkkoympäristö. Sekä Elgg että Moodle vaativat käyttäjän kirjautumisen järjestelmään. Moodle on FINVAssa kokonaan salattu ympäristö, eli mikään sinne ladattu aineisto ei ole löydettävistä internetistä hakukoneella eikä myöskään ladattavissa Moodlen käyttäjille ilman kirjautumista. Esimerkiksi jos Moodlessa oleva PDF-aineisto linkitetään avoimille nettisivuille, linkki ohjaa aina kirjautumissivulle. Elggiin suojaussertifikaatti hankittiin myöhemmin, kun huomattiin ongelmia tietoturvassa. Molemmissa oppimisympäristöissä on mm. sisäinen chat-, wiki-, ja blogityökalu, eli koulutuksen ryhmätyötiloihin on helppo tuoda sosiaalisen median välineitä osaksi verkko-oppimisympäristöä. 2.1 Käyttäjien kokemuksia verkko-oppimisympäristöistä Oppimisympäristöissä on paljon käytettävyyseroja. Elgg koettiin vaikeaksi hahmottaa ja erityisesti sen tietoturvaa kritisoitiin. Oppimisympäristöistä toivotaan suljettua, jotta käyttäjät voivat ladata esimerkiksi kuvansa palveluun tai kirjoittaa kokemuksiaan keskustelualueelle miettimättä, miten laajasti nettiin tieto leviää. Kaikki eivät ole valmiita Facebookin tai Twitterin mahdollistamaan datan täysin avoimeen jakamiseen. Korkeintaan vastaukset saisivat näkyä omalle ryhmälle, jos sillekään! Mielestäni verkko-oppimisalustaa pitäisi kehittää. Koen erityisen ikäväksi sen, että ladattuani oman kuvani alustalle se löytyy myös netistä. Osallistujien nimitiedot löytyvät netistä myös samalla tavalla hakusanoilla ja tämä tuntuu yksityisyyden kannalta erityisen ikävältä. Kurssikalenteri verkkoympäristössä olisi ollut kiva. Moodlen ulkoasu sai usein moitteita. Vaikka työtilasta oli pyritty karsimaan ylimääräinen sälä pois ja työtilan luettavuutta tuettiin kuvilla, linkeillä ja kuvakkeilla, monelle käyttölogiikka on silti vaikea oppia. Verkkoaineistoon tutustumista haittasivat myös Moodlen skaalautumisongelma erikokoisissa näytöissä sekä aineiston jaottelu useampaan teemakansioon. Turha skrollaaminen ja klikkailu heikentävät sisällön ja rakenteen jäsentämistä, etenkin jos käyttäjä ei ole omaksunut tiettyä tapaa liikkua verkkooppimisympäristössä. 8

10 Moodleen rakenne koettiin kömpelöksi. Parannusehdotuksena esitettiin selkeyttävää kokonaiskuvaa, jossa olisi ollut myös mm. teemojen ja tehtävien palautusten aikataulut. Hankkeen viimeisissä koulutuksissa tämä toive otettiin huomioon. Lisäksi tehtävien palautusosioon olisi kaivattu selkeyttä. Toisaalta monen mielestä koulutuksen verkkoympäristö oli mielekäs ja helposti käytettävissä, joten verkko-oppimisympäristön ulkoasun ja rakenteen rooli oppimisen tukemisessa voivat olla usein makuasioita ja pitkälti kiinni siitä, vastaako ympäristö käyttäjän omaa logiikkaa. Aineiston hakeminen oli joskus työlästä, mitä mistäkin löytää. Olin välillä hukassa, tuntui etten löydä mitä olin palauttanut jne. Kurssiympäristö oli vieras, mutta suhteellisen helppo käyttää. Kyllä kannatti olla mukana jo ihan pelkästään työtilan vuoksi. Sain sieltä paljon oppia ja kokemusta. Kurssiympäristö oli mielekäs ja helposti käytettävissä. Hyvin voisi tiivistää ja selkeyttää. Sinänsä kaikki toimi ihan ok. Kuva 1. Moodlen työtilan näkymä Käyttöopastus koettiin tärkeäksi ja pienten kikkojen (eri selainten kokeilu) ja helpottavien näppäintoimintojen (kuten Ctrl + ja ctrl - sekä sivun päivitys F5-näppäimellä) mainitseminen kannattaa aina. Koska osallistujien tietotekninen taitotaso vaihtelee paljon, ei pidä pelätä rautalangankaan taivuttamista silloin, kun oppimisympäristön toimintojen osaaminen on edellytys vaikkapa tehtävien palauttamiselle. 9

11 Elggin käytöstä olisi pitänyt alun alkaen saada paremmat ja yksityiskohtaisemmat ohjeet. Tutustuminen koulutuksessa selkeytti oppimisalustaa. Tuli tarpeeseen ja hyvin kattavasti ja rauhassa käytiin läpi oppimisympäristöä. Hyvä esittely, koska ympäristö on aina erinäköinen ja kaikkea ei edes itse huomaa. FINVAn koulutuksissa käyttöopastus järjestettiin sekä lähiopetuspäivän lopuksi että verkkoympäristössä nauhoitettuna videotutoriaalina. Ruutukaappausvideon tekeminen ei vie verkko-oppimisen ohjaajalta paljon aikaa, ja välineetkin ovat ladattavissa ilmaiseksi netistä (katso listaus sivuilta 16 17). Ohjeistuksen tarjoaminen eri muodoissa kuten videona, PDF-oppaana tai suullisesti puhelimitse palvelevat erilaisia oppimistyylejä, eikä mitään näistä keinoista pitäisi sulkea pois. Nämä oppimisympäristöt ovat minulle suhteellisen vierasta aluetta. Olisi ollut kiva, jos kaikilla olisi ollut oma kone, jolla olisi päässyt kokeilemaan asioita. Jatkoevästykset jäivät jonkin verran epäselviksi. Olisi ollut hyvä saada niistä vielä tarkempaa kirjallista ohjetta. Kuva 2. Elggin ryhmätilan etusivunäkymä 10

12 3. Vuorovaikutteiset elementit Verkko-oppimisjaksolla kokeiltiin monipuolisesti vuorovaikutteisia ja sosiaalisesta mediasta tuttuja työkaluja. Kaikissa koulutuksissa ei käytetty kaikkia vaihtoehtoja, vaan yleensä käytettävät työkalut suunniteltiin ryhmän koon ja osallistujien taustojen perusteella. Käytetyimpiä olivat chat, wiki ja blogi. 3.1 Blogit pohdintojen ja ideoiden välityskanavana Moodlen blogityökalu tyrmättiin, koska blogit saa ainoastaan joko käyttäjäkohtaiseksi tai kaikille Moodlen käyttäjille avoimeksi. Avoimen blogitekstin voi toki linkittää tietyn koulutuksen työtilaan, mutta se on siitä huolimatta kaikkien Moodlen käyttäjien luettavissa blogivalikossa. Elggissä ryhmäkohtaiset blogit ovat mahdollisia, mutta käyttöliittymä ei pärjää erillisille blogisivustoille (kuten esim. blogspot tai Vuodatus). Työpaikkakouluttajan koulutuksen aikana suurimmalla osalla osallistujista ei ole aikaa tai innostusta alkaa ylläpitää vain oppimiseen tarkoitettua blogia kuten pidemmissä koulutusohjelmissa ja tutkinnoissa. Blogin kirjoittamista pidetään oman oppimisen kannalta hyvänä välineenä, mutta muiden blogimerkintöjen lukemista ei niinkään. Muiden blogien kommentointi jäi yleensä hyvin vähäiseksi. Blogin kirjoittaminen oli tuskaisaa. Liian iso ryhmä. Blogeja ei jaksanut millään työpäivän lomassa lukea. [ ] lähes kaikki blogit onkin minulta lukematta, joten niistä ei ole saanut kaikkea irti. Olisin toivonut enemmän keskustelua netissä (keskustelut, blogit). Rahoitus- ja vakuutusalan tiukat tietoturvakäytännöt ja salassapitovelvollisuus näkyvät myös asenteissa oppimisprosessin avoimuutta kohtaan. Vaikka oppimisblogin idea on olla julkinen oppimispäiväkirja, omaa reflektiota halutaan jakaa vain oman alan sisällä ja yleensä kollegoiden kesken. Blogi voisi toimia tehtävätyyppinä ja vuorovaikutteisena elementtinä parhaiten siten, että osallistujilla olisi mahdollisuus kirjoittaa vaikkapa oman työorganisaation julkisten nettisivujen blogiin tai sisäisen intran esittelypalstalle ajatuksia työpaikkakouluttamisen ongelmakohdista ja työpaikkakouluttajan työnkuvasta. Näin hyvät pohdinnat ja ideat jäisivät kytemään työpaikoilla laajemminkin. 11

13 3.2. Chatit reaaliaikaiseen kokemusten jakamiseen Hankkeen koulutuksissa käytettiin Elgg-oppimisalustan sisäistä chat-työkalua. Kyseinen työkalu on php-kielellä toimiva chat, jossa on esimerkiksi mahdollisuus käyttää hymiöitä. Chatit olivat ohjattuja ja toisinaan myös lyhyen tausta-aineiston avulla alustettuja. Chatteja pidettiin eri teemoissa ja ne käsittelivät kunkin teeman aihetta: esimerkiksi ohjaus-teeman aikana pohdittiin oppimisen esteitä ja hankalia koulutustilanteita sekä motivaatioon liittyviä asioita, ja arviointi-teemassa käsiteltiin palautteenannon ongelmia ja hyviä käytäntöjä sekä arvioinnin perusperiaatteita. Chatit järjestettiin hankkeen loppuvaiheen koulutuksissa siten, että verkko-ohjaaja antoi Doodlen kautta tarjolle useita eri aikoja teeman aikana. Jokainen osallistuja merkitsi Doodleen kaikki itselleen sopivat ajat, ja chatit pyrittiin pitämään, mikäli ilmoittautuneita oli vähintään 3. Chattiin kirjauduttiin oppimisympäristön kautta omasta kuvakkeesta tai linkistä, ja oppimisympäristössä oli myös saatavilla tieto, milloin seuraava chat pidetään. Chattailin ensimmäistä kertaa. Koin onnistumisen iloa tokalla kerralla (eka kerta oli haastava). Ilmoittautuminen sujui ok toisella kerralla, kun ilmoittautumiseen oli taulukko. Chatteihin ja blogeihin on vaikea löytää työn lomasta aikaa. Chat ei oikein toiminut, kun niitä vaihdettiin tai jätettiin kokonaan tulematta. Chattiin ilmoittautuminen oli helppoa ja keskustelu todella hedelmällistä. Tekniseltä toimivuudeltaan chat oli suhteellisen hyvä. Ainoastaan parilla ryhmällä yhteys katkeili. Chat-työkalussa oli useita huoneita erillisillä välilehdillä, joten ohjaajan oli hyvä tarkistaa, että kaikki päätyvät oikeaan chat-huoneeseen. Koulutuksissa kokeiltiin myös Moodlen sisäistä chattia sekä selainpohjaista ilmaista chatpalvelua, mutta ensin mainittu vaatii selaimen liitännäisen toimiakseen kunnolla ja viimeksi mainitun kokeilu epäonnistui täysin, koska yritysten palomuuri esti yhteyden muodostumisen. Ilmaisten chattien käyttö on mahdollista, jos tietoliikenteen suojaus ei ole korkea, mutta ilmaischatit tuovat mukanaan esim. deittipalvelumainoksia ja keskustelun yksityisyydensuoja voi olla ongelmallinen. Chat ei mielestäni ollut onnistunut. Chatit olivat mukavia. Chat oli mielenkiintoinen, minulle uusi työkalu. Yllättävän helppo käyttää ja toimivuus sekä keskustelun ohjaus oli sujuvaa. 12

14 Chat-työkalua valitessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: Mieluiten kirjautumisen vaativa yhteys Harkitse erillisten ilmaischattien käyttöä tilanteen ja ryhmän mukaan. Käytä mieluummin oppimisalustojen tai sosiaalisen median palveluiden sisäisiä chatteja. Hymiöiden käyttömahdollisuus elävöittää keskustelua ja tuo sävyeroja. Osallistujalista näkyvissä ja chatissa pitäisi myös nähdä, kuka parhaillaan kirjoittaa Ryhmäkoko max. 5 + ohjaaja. Ohjaa esitä alustavia kysymyksiä, ota jokaisen kokemus yhteiseen käsittelyyn ja jaa puheenvuoroja pyytämällä tarkennuksia Ylläpitäjälle parhainta olisi, jos chatin lokin voi tallentaa ja tyhjentää manuaalisesti Chattia pidetään hyvin informaalina tapana oppia jotkut osallistujista eivät edes ajatelleet chattia osana oppimisprosessia. Chat myös jakaa mielipiteitä: osalle se on liian nopeatahtista ja osalle puolestaan liian hidasta. Erilaiset oppimistyylit tulevat chatissa erityisen hyvin esille: esimerkiksi pohdiskelijatyppi jää mielellään takaalalle ja kirjoittaa harkittuja lauseita kun taas aktiivinen osallistuja reagoi nopeasti hymiöillä ja lyhyillä kommenteilla muiden puheenvuoroihin. [Chat] tuntui vain pelkältä ajatusten vaihdolta, ei koulutukselta. Enemmän asiasisältöä LiveMeetingeihin ja chatteihin. Mielipiteiden vaihtaminen on toki mukavaa ja hyödyllistä tiettyyn rajaan asti, mutta teoriaakin kaivataan. Kovaa kirjoittavat jyräävät alleen muut kirjoitusnopeudessa ja tekstintuottotavassaan. Inhottavaa, kun muiden kirjoittamista ei näy. Tällainen nopea tyyppi ehtii nk. puhua päälle! Työkalussa harmi, kun ei näe milloin toinen kirjoittaa. Ohjaus hyvää, vei pois jännitystä. Chatissa itselläni ajatukset karkasi, kun toiset oli nopeampia prosessoimaan käsiteltävää asiaa ja sitten olivat jo seuraavassa aiheessa kun itse vielä mietit ensimmäistä ja yritit samalla lukea toista. Chat oli mielenkiintoinen mutta liian hidastempoista, ajatukset meni ja mielipiteitä olisi ollut paljon, mutta toiset vasta kirjoitteli edellistä aihetta. Erityisesti pidin chat-keskusteluista, vaikka kirjoittajaa ei näkynytkään. Niistä suuri plussa. 13

15 Paras ryhmäkoko on 3 4. Jo viisi osallistujaa ohjaajan lisäksi tekee chatista ruuhkaisen eli kaikkien mielipiteet ja näkemykset eivät tule tasapainoisesti esiin. Toisaalta kaksi osallistujaa ja ohjaaja on liian pieni ryhmä, jotta vuorovaikutus olisi mahdollisimman hedelmällistä. Parhaiten chat toimii, kun osallistujat ovat eri organisaatioista ja heidän työkokemuksensa vaihtelee. Jos ryhmässä on vain chatin käyttöön tottuneita, keskustelu voi edetä jouhevammin kuin sellaisessa ryhmässä, johon sattuu useampi chattiin vasta tutustuva. Kaikki eivät välttämättä ehdi tai tahdo osallistua chattiin lainkaan, mutta keskustelujen yhteenveto on hyvä jakaa myös heille. Myös chat-keskustelujen ohjaus on välttämätöntä, jotta työkalun käytöstä on ylipäätään hyötyä. Parhaiten mieleen jäivät chatit. Chat on loistava työkalu. Chat-osuus pois. Chatissa on hyvä olla kerrallaan vain muutamia ja jokaisen tulee osallistua vuorollaan keskusteluun. Työkalu ihan ok, teksti näkyi tietenkin aina pienellä viiveellä, joten kommentit eivät aina kohdanneet. Chat-ryhmien kokoja voisi tarkemmin miettiä, että mikä on sopiva pääluku. Esim. 4-6 ei yhtään enempää. Ihan ok ja kannatti olla mukana. Keskustelun ohjaus toimi hienosti. Ohjaus oli hyvää, ehdottomasti oli hyvä olla ohjausta, jotta päästiin eteenpäin. Kuva 3. Elggin sisäinen php-chat 14

16 3.3 Wikit yhteisen aineiston tuottamiseen Hankkeen palvelimelle osoitteeseen finvaedu.fi asennettiin erillinen Dokuwiki-sovellus, jonne vietiin aiemmassa ESR-projektissa laadittu työpaikkakouluttajan opas. Oppaan teksti avattiin osallistujien muokattavaksi ensimmäisissä OTTI-hankkeen koulutuksissa. Osallistujat ovat hyvin varovaisia muokkaamaan wikiä, jossa on jo olemassa olevaa tekstiä. Lisäksi monet eivät ymmärrä, miten muokkaaminen käytännössä tehdään, tosin tämä on enemmän wikityökalun visuaaliseen käyttöliittymään ja tekniseen toimintaan liittyvien asioiden syytä. Alkuvaiheessa wikioppaan linkittäminen Elggin sisäisestä wikistä erilliseen Dokuwikiin vaikeutti jäsentämistä lisää. Vuosina 2012 ja 2013 siirryttiin käyttämään Moodlen sisäistä wikityökalua. Tehtävät laadittiin niin, että tehtävänanto on erillään varsinaisesta wikin muokkaussivusta ja osallistujat muokkaavat tyhjää sivua tai taulukkoa, jolloin ei ole vaaraa olemassa olevan tekstin poistamisesta vahingossa. Webinaarissa käytettiin myös ilmaista selainpohjaista wikityyppistä ryhmätyökalua, jossa samaa dokumenttia pystyy reaaliaikaisesti muokkaamaan useampi kirjoittaja. 3.4 Tehtävien vertaiskommentointi keskustelualueella Täydennyskoulutuksen yksi verkko-oppimisjakson tehtävistä oli laatia oman perehdytyksen tai koulutuksen suunnitelma, jossa työpaikkakouluttajan hahmottelee itselleen esimerkiksi oman ohjattavan kanssa pidettävät vierihoitojaksot, oppimisen tavoitteet sekä ohjaus- ja palautekeskustelujen ajankohdat. Suunnitelmista sai ensin verkko-ohjaajan palautteen ja muokkauskierroksen ja lisäysten jälkeen suunnitelma palautettiin keskustelualueelle muiden osallistujien kommentoitavaksi. Vertaiskommentointi toi asiantuntijanäkökulmaa sekä yhteisvastuuta oppimiseen. Samalla myös päästiin harjoittelemaan rakentavan palautteen antamisen periaatteita. Palautteenanto oli kannustavaa ja sen saaminen koettiin hyväksi. Osa koki palautteen painottuneen toisille tai jääneen vähäiseksi ja etteivät kaikki saaneet palautetta. Vertaisarvioinnista yleisesti pidettiin mutta sitä olisi osallistujien mukaan voinut olla enemmän ja kritiikkiä olisi voinut esittää rankemminkin. Enpä juuri saanut vertaispalautetta. Olinko siis niin surkea, kun kukaan ei uskaltanut kommentoida? Palaute oli hyvää ja avartavaa. Itse en henkilökohtaisesti saanut juurikaan vertaispalautteesta mitään irti, kouluttajan palautetta olisi myös voinut olla enemmän. Saatu palaute oli kyllä hyvää. Olisin ehkä kaivannut enemmän suoraa henkilökohtaista palautetta. Palaute oli tervetullutta ja positiivisessa hengessä, ihan ok siis. 15

17 4. Webinaarit Hankkeen loppuvaiheessa täydennyskoulutusten toinen eli koulutuksen päättävä lähiopetuspäivä pyrittiin järjestämään etäyhteyden avulla webinaarina (verkkoseminaarina). Samoin ensimmäinen lähipäivä tarjottiin etäyhteyden välityksellä niille, jotka eivät syystä tai toisesta päässeet paikalle. Webinaareja tai LiveMeeting-tapaamisia käytettiin myös joissain pidemmälle aikavälille aikataulutetuissa koulutuksissa välietappeina, joissa verkko-oppimisjakson ryhmätehtäviä käytiin läpi. Samoin vuonna 2013 järjestettiin avoimen täydennyskoulutuksen aikana vapaehtoinen lyhyt tietoiskutyyppinen webinaari, jossa osallistujat saivat tietoa mentoroinnista työpaikalla tapahtuvan oppimisen muotona. Päättöwebinaareissa tavoitteena oli 1) esitellä verkko-oppimisjakson tehtävät ja ryhmien aikaansaannokset tai keskeiset yhteenvedot tehtävistä, 2) pitää lyhyitä luentoja koulutuksen aikana mm. chatkeskusteluissa tai toiveissa ja palautteissa esille nousseista aiheista ja 3) aktivoida osallistujia tekemään itse koulutuksen aikana opittujen tietojen ja taitojen yhteenvetoa lyhyiden ryhmätöiden avulla. Hankkeen aikana käytettiin useita verkkosovelluksia webinaarien toteutuksissa. Ensin käytössä oli LiveMeeting, sitten siirryttiin Moodlen sisäiseen BigBlueButton-järjestelmän käyttöön ja hankkeen loppupuolella finvaedu.fi-palvelimelle saatiin käyttöön OpenMeetings sekä FINVAn oma Lync. Jokaisessa järjestelmässä on omat vahvuudet ja heikkoudet, mutta mikään niistä ei osoittautunut tekniikaltaan pomminvarmaksi. Esimerkiksi OpenMeetings toimi eräässä koulutuksessa ensimmäisen lähipäivän etäosallistujilla suhteellisen hyvin, mutta päättöwebinaarissa kukaan osallistuja ei päässyt sovellusta käyttämään. BBB:ssa oli ääni- ja yhteysongelmia. Niin chatit kuin etäneuvotteluvälineet heittivät ulos osallistujia ilman näkyvää syytä. Joskus yhteyksien toimimattomuus oli kiinni osallistujien oman työorganisaation tiukasta palomuurista, joskus taas syy jäi mysteeriksi. Kun webinaari jouduttiin teknisistä syistä perumaan, sen siirtäminen oli aikataulullisesti haastavaa paitsi siksi, että kouluttajien kalenterit olivat täynnä, myös siksi että osallistujien saaminen webinaariin samana päivänä samaan aikaan oli vaikeaa. Perutut webinaarit korvattiin nauhoituksilla. Monet kuitenkin odottivat webinaareja, kokivat ne kiinnostaviksi ja kokemuksena erittäin hyödylliseksi. Koska yhteydet eivät toimineet siitä vähän miinusta mutta kävin kuuntelemassa ja katselemassa jälkikäteen ja en huomannut siitä mitään huomautettavaa. Ehkä enemmän kuin tekniikan tökkiminen jäi häiritsemään vaikutelma, että webinaari oli yhdentekevä. Ehkä sitä kohtaan oli odotuksia ja sitten kun todettiin että no, sitä ei nyt olekaan, tuli vähän typertynyt olo ja ajatus, että olisiko meitä istutettu näennäistilaisuudessa kun ei kerran peruuntuminen haittaa mitään. Toisaalta ymmärrän, että saimme samat asiat käytännössä nyt vain toisella tavalla. Lopputulos ok ja webinaari vain pieni osa kokonaisuudesta, joten ei jäänyt traumaa. Ensimmäisenä päivänä oli hankalaa saada irti siitä päivästä mitään näin etänä. Puhe puuroutui ja sai arvailla mitä puhuttiin. Se oli aika raskasta kun kesti koko päivän, muuten ok. Chat-keskustelut ja webinaari verkossa olivat hyödyllisiä ja vuorovaikutteisia. 16

18 Olisi ollut kiva nähdä myös muut opiskelijat kuvana. Se tosin vaatii kaikilta tekniikkaa. Avaaminen oli hankalaa. Webinaari jäi mieleen! Teknisiä ominaisuuksia voisi kehittää. Itse lensin ulos webinaarista. Etänä olijat jäivät [lähipäivänä] vähän sivuun. Ryhmätehtävät ei oltu suunniteltu etäolijoille. Lisäksi kuuluvuus oli todella heikko, oli aika rankkaa istua avokonttorissa luurit korvalla kun kaikki muukin tuli lävitse, paljon jäi kuulematta. Kokonainen päivä on liian raskas webinaarina seurattavaksi. Se ei myöskään vaikuta osallistujan työkiireisiin, koska 8 tuntia koneen ääressä vie saman verran työaikaa kuin lähiopetukseen osallistuminen. Kaikki eivät olleet ymmärtäneet, että webinaaria seuratessa ei samaan aikaan pysty hoitamaan työtehtäviä täysipainoisesti. Siksi noin kaksi tuntia on webinaarin suositusaika, jota ei kannata ylittää. Mieluummin kannattaa järjestää useampi parin tunnin webinaari, jotta etäosallistumisen hyödyt tulevat kunnolla käyttöön. Tosin liian lyhyet ja usein toistuvat webinaarit tekevät koulutuksesta sillisalaattia, eikä webinaareihin silloin enää jakseta valmistautua. Webinaari myös mielletään tehokkuutta edistävänä tapaamis- ja oppimiskanavana, ja mikäli se koetaan turhaksi sisältönsä tai teknisen sähellyksen takia, se ei tuo enää lisäarvoa osallistujille. Webinaarin järjestäjien kannattaakin panostaa aktivoiviin menetelmiin, koska webinaarista tulee salakavalan helposti osallistujien kannalta usein passiivisempi kuin lähiopetuksesta. Webinaarin jouduin lopettamaan kesken työasioiden takia, joten sen ajoitus ei omalta osaltani ollut onnistunut. Etenkin kun alkuun oli teknisiä vaikeuksia ja aikaa meni siinä jonkin verran hukkaan. Webinaari oli mielenkiintoinen vaihtoehto, mutta kesto liian pitkä. Webinaari ajatuksena hyvä, mutta tässäkin toteutus takkusi. Aikataulujen yhteensovittaminen oli hankalaa, kun verkkotapaamisia oli aika monta. Kenties ne voisivat olla pitempinä pätkinä, niin niitä ei olisi niin usein. Webinaari ehkä vielä selvemmäksi ja ryhmätöitä voisi olla enemmän. 17

19 Pieni muistilista webinaarin järjestäjälle Kesto max. 2 tuntia Testaa yhteys etukäteen, kartoita mahdolliset organisaatiokohtaiset tekniset vaatimukset ja tietoturvarajoitukset Vältä sovelluksia, joissa pitää asentaa jokin ohjelma koneelle jotta sovellus toimisi ja yhteys saadaan muodostettua useimmissa yrityksissä käyttäjä ei saa itse asentaa koneelle mitään Ohjeista hyvin ja pyydä osallistujia kirjautumaan webinaariin vähintään 10 minuuttia ennen aloitusajankohtaa Aktivoi ja osallista käytä chattia, galluptyökalua, valkotaulua ja piirtotyökaluja jne. jos sellaiset ovat sovelluksessa käytettävissä Tee suunnitelma teknisten ongelmien varalle ja ylläpidä myös varajärjestelmää mahdollisuuksien mukaan Painota webinaarin tärkeyttä ja ohjeista, miten webinaariin valmistaudutaan Kysy lupa tallentamiseen, mutta tallenna jos se on vain mahdollista joku on aina pois ja tallennetta usein kysellään jälkikäteen. Tallenteen katsomalla huomaa myös itse ne kohdat, joissa eteneminen tökkii 18

20 5. Käytetyt sovellukset ja ohjelmat Hankkeessa pyrittiin käyttämään ilmaisia tai avoimen lähdekoodin sovelluksia verkko-oppimisen välineinä. Alla olevaan listaan on koottu kaikki hankkeen koulutuksissa käytetyt toteutuksen kannalta tärkeät sovellukset. Ne on jaettu avoimen lähdekoodin sovelluksiin (eli ohjelmiin, jotka vaativat asennuksen koneelle tai palvelimelle) ja webpohjaisiin sovelluksiin (jotka toimivat suoraan selaimessa netin kautta mutta voivat vaatia tunnusten luomisen ja kirjautumisen). 5.1 Avoimen lähdekoodin sovellukset Moodle-oppimisympäristö ( Vaatii koulutusorganisaatiolta palvelimelle asennuksen, käyttäjän ei tarvitse asentaa mitään koneelle. Elgg-oppimisympäristö ( Vaatii koulutusorganisaatiolta palvelimelle asennukse, käyttäjän ei tarvitse asentaa mitään koneelle. PHP-chat ( FINVAssa kyseinen chat-työkalu on osana Elgg-oppimisympäristöä. OpenMeetings videokonferenssisovellus ( etäneuvottelun ja aineiston jakamiseen. Sisäinen chat, valkotaulu ja työpöydän jako. Vaatii koulutusorganisaatiolta palvelimelle asennuksen, käyttäjän ei tarvitse asentaa mitään koneelle. BigBlueButton Moodlen sisäinen kehitysvaiheessa oleva videokonferenssityökalu, joka lainaa käyttöliittymässään paljon Adobe Connect Prota ( DokuWiki wikisovellus yhteisten dokumenttien muokkaamiseen ja julkaisuun netissä ( dokuwiki.org/dokuwiki). Rylstim Screen Recorder ruutukaappaustyökalu, joka asennetaan koneelle ja jolla voi nauhoittaa AVI-muotoon omalla työpöydällä näkyvät ikkunat ja käyttäjän klikkaukset. Soveltuu esim. videoohjeistusten tekoon, kun opetetaan jotakin tietokoneella käytettävää sovellusta ( com/rylstim-screen-recorder/). B2evolution blogityökalu, joka asennetaan esim. nettisivuston lisäosaksi. Hankkeessa kyseistä työkalua käytettiin Kysy&Vastaa-palstan muodossa. 19