SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI"

Transkriptio

1 SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI

2

3 1 SISÄLLYSLUETTELO VUOSI TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA... 4 OPETUSTOIMINTA... 5 HOITOTYÖN OPETUS, TUTKIMUS JA KOULUTUS... 5 OPISKELIJAYHTEISTYÖ... 5 POTILASASIAMIESTOIMINTA... 6 POTILASTURVALLISUUS... 7 YLEINEN TURVALLISUUS... 8 POTILASTIETOJÄRJESTELMÄT... 9 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIT...10 PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ...11 SOMAATTISET PALVELUT...11 SISÄTAUDIT...11 LASTENTAUDIT (SISÄLTÄÄ LASTENNEUROLOGIAN)...14 IHOTAUDIT...15 NEUROLOGIA...16 KEUHKOSAIRAUDET...17 ENDOSKOPIA...18 GERIATRIA...19 INFEKTIOSAIRAUDET JA SAIRAALAHYGIENIA...20 KIRURGIA...20 NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET...21 SILMÄTAUDIT...22 KORVA-, NENÄ- JA KURKKUTAUDIT...23 SUU- JA LEUKASAIRAUDET...23 FYSIATRIA...24 PÄIVYSTYSPOLIKLINIKKA...25 ENSIHOITO...25 LEIKKAUSOSASTO...27 TEHOSTETTU HOITO...28 KIPUPOLIKLINIKKA...28 LÄÄKEHUOLTO...29 LÄÄKETIETEELLINEN FYSIIKKA...30 LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS...30 LABORATORIO...31 MIKROBIOLOGIA...31 KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPI, KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA...31 RADIOLOGIA...33 PATOLOGIA...34 PSYKIATRISET PALVELUT...35 AKUUTTIPSYKIATRIA...35 KUNTOUTTAVA PSYKIATRIA...35 PSYKOGERIATRIA...35 NUORISOPSYKIATRIA...35 LASTENPSYKIATRIA...36 HOITOTYÖ...37 HOITOTYÖN ALUEELLINEN KEHITTÄMINEN...37 ALUEELLINEN HOITOTYÖN DOKUMENTOINTI...38

4 2 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA HOITOTYÖ...38 ALUEELLINEN KOULUTUS, OSAAMINEN JA URAKEHITYS...38 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN SISÄINEN HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN...38 TERVEYDEN EDISTÄMINEN. 39 JULKAISUT VUONNA ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA...42

5 3 VUOSI 2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelun hidas eteneminen aiheutti edelleen epävarmuutta terveydenhuollon kentällä. Hallituksen esitys järjestämislaiksi saatiin vasta ja saman tien olivat esityksen perustuslailliset ongelmat nähtävissä. Etelä-Savossa kuitenkin lähdettiin valmistelemaan yhteistä sote-tuotantoaluetta kuntayhtymämallilla. Vuonna 2014 toimintaan vaikutti myös uuden päivystysasetuksen mukaisen toiminnan valmistelu sekä sairaanhoitopiirin uuden strategian toimeenpano. Sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmänä on Effica, joka on myös käytössä piirin alueen terveyskeskuksissa, lukuun ottamatta Pieksämäkeä (Pegasosjärjestelmä). Aluekatselun kautta potilastietojen kulku voidaan potilaan luvalla turvata myös Itä-Savon suuntaan. Sairaanhoitopiirin resepteistä 80% laaditaan jo sähköisenä ereseptinä. Kansalliseen potilastietorekisteriin Kantaan liityttiin syksyllä Sähköinen ekg otettiin erikoissairaanhoidossa käyttöön vuoden aikana, ja jatkotyönä suunniteltiin perusterveydenhuollon ekg-toteutusta. Sähköisten palveluiden kehittämistä Hyvis.fi alustalle jatkettiin. Keskussairaalassa otettiin käyttöön sähköinen itse-ilmoittautuminen. Potilaiden Kelan järjestämä yhteistaksikuljetus otettiin käyttöön vuoden aikana. Ensihoito siirtyi Mikkelin kaupungin pelastuslaitokselta sairaanhoitopiirille oman sairaanhoitopiirin toiminnan osalta. Itä-Savon ensihoito jäi edelleen pelastuslaitoksen toiminnaksi. Palvelutasopäätöksen toteutumista seurattiin ja arvioitiin yhdessä kuntien kanssa. Potilasturvallisuuden ja laadun -suunnitelman toteutusta vietiin eteenpäin. Koko henkilöstöä koskeva Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottama sähköinen potilasturvallisuuden verkkokoulutus toteutettiin kattavasti. Potilaiden luotettavaa tunnistamista varten otettiin käyttöön tunnistusrannekkeet. Keväällä toteutettiin

6 4 henkilöstölle käsihygieniakampanja ja syksyllä influenssarokotuskampanja; Kannamme vastuuta. Alueellisessa yhteistyössä osallistuttiin KYS-erityisvastuualueen yhteisiin kokouksiin sekä päivitettiin erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Pieksämäen aluesairaalan kanssa ei käyty työnjakoneuvotteluja kaupungin sote-ulkoistamishankkeen vuoksi. Itä-Savon sairaanhoitopiirin kanssa tehdään yhteistyötä suu-ja leukakirurgian, neurologian, potilasturvallisuuden, koulutuksen sekä tietojärjestelmien ja ensihoidon osalta. Lisäksi valmisteltiin yhteistyötä infektiosairauksien sekä synnytysten hoitamisessa. Hoitotakuu toteutui kohtuullisesti. Ortopedian, gastrokirurgian ja gastroenterologian virkoja saatiin täytettyä. Psykiatrit ja lastenpsykiatrit ovat olleet vaikeita rekrytoida. Sairaalan tulevaisuuden varmistaminen olisi erittäin tärkeää rekrytoinnin onnistumisen kannalta. Terveydenhuoltolain mukainen potilaan valinnanvapaus ei ole näkynyt keskussairaalan toiminnassa merkittävässä määrin. KYSin käyttö (ostopalvelut) nousi 10,7% (1,4m ) edelliseen vuoteen verrattuna. Yksittäisiä lausuntopyyntöjä saapui Kelan kautta ulkomailla tuotettavaa erikoissairaanhoitoa varten. STM:n päivystysasetus tuli voimaan Päivystysasetuksen tiukentuviin vaatimuksiin varauduttiin toimintavuonna mm. siirtymällä gynekologian sairaalapäivystykseen ja valmistelemalla kirurgisen takapäivystyksen vahvistamista. Päivystysasetus edellyttää synnytyssairaalalta volyymia vähintään 1000 synnytystä/vuosi, kun MKS:ssa määrä on noin /vuosi. Sairaanhoitopiiri anoi ja sai poikkeusluvan STM:ltä jatkaa synnytystoimintaa asti. Määräaikaisuutta perusteltiin tulevalla sote-järjestämislailla. Lastenlääkäripäivystyksen vahvistamista ryhdyttiin myös suunnittelemaan synnytystoiminnan varmistamiseksi. Lääkehoidon laadun ja kustannusten hallitsemiseksi vahvistettiin osastofarmasiaa ja osallistuttiin erva-alueen yhteiseen lääkekilpailutukseen. Tuottavuushankkeen myötä sairaansijoja vähennettiin, avattiin uusi päivystysosasto ja valmisteltiin erikoissairaanhoidon päiväsairaalatoimintaa - nk. hoitokeskuksen avaamista. Korjausrakentaminen ja osastomuutokset ovat olleet vaativia ja väistötiloja on tarvittu saneerausten vuoksi. Osastojen remontoinnin vuoksi sairaansijoja on ollut poissa käytöstä ja ajoittaista ylikuormitusta on osastoilla ollut. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Vuoden aikana vietiin Esper-hanketta eteenpäin ja hankesuunnitelmaa valmisteltiin. Sairaalakortteli tulee muuttumaan olennaisesti, kun psykiatrinen sairaalatoiminta siirtyy Moisiosta samoihin tiloihin, lisäksi suunnitellaan uuden Perhetalon sekä pysäköintitalon rakentamista. Myös poliklinikka-alue, päivystys sekä leikkaussalit ja välinehuolto uudistetaan. Mikkelin kaupunkikeskustan peruspalveluita suunnitellaan samoihin tiloihin ja samalla toteutetaan toiminnallinen sote-integraatio. Sairaanhoitopiirin edustajat osallistuivat myös kuntien yhteiseen työskentelyyn sote-tuotantoalueen perustamiseksi Etelä- Savoon. Kaste-rahoitteinen Esso-hanke jatkui perusterveydenhuollon yksikön johdolla. Keskeisinä toiminnan kehittämisalueina ovat mielenterveys/päihde, kuntoutus, päivystys ja elektiivinen toiminta.

7 5 Erva-tutkimustoimikunta jakoi vuoden 2014 valtion tutkimusrahaa hakemusten perusteella. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri sai rahaa euroa. Sairaanhoitopiirin viranhaltijoista erikoislääkäri Ville Waris väitteli tohtoriksi Opetustoiminta Lääkärikoulutuksessa on pyritty turvaamaan sekä erikoislääkärikoulutus että yleislääketieteen erikoiskoulutus. Amanuenssi-paikkoja on lisäksi tarjottu lääketieteen opiskelijoille ja maahanmuuttajalääkäreille ja kandidaattiopetusta on järjestetty kirurgiassa (Itä-Suomen yliopisto) ja keuhkotaudeilla (Helsingin yliopisto). Lääkärikoulutusta annettiin kuukausissa mitaten edellisvuotta enemmän. Yleislääketieteen erityiskoulutus Erikoistuva lääkäri Erikoistuva hammaslääkäri Amanuenssi n. 64 kk 346,5 kk 12 kk 91 kk Hoitotyön opetus, tutkimus ja koulutus Hoitotyön henkilöstön lääkehoidon osaaminen päivitetään viiden vuoden välein Love -koulutuksen avulla. Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus on käytössä edelleen. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäyte- ja kehittämistöitä on tehty sairaanhoitopiirin yksiköissä ja lisäksi on oltu tutkimuskohteena mukana yliopistoopiskelijoiden tutkimuksissa. Hoitohenkilökunta on osallistunut aktiivisesti ajankohtaiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen pääsääntöisesti sairaanhoitopiirin sisällä ja jossain määrin myös ulkopuolella. Hoitohenkilökunnan esimiestehtävissä toimiville henkilöille on ollut vuoden 2014 aikana esimiesvalmennus, jossa on käyty läpi muun muassa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin strategian keskeiset linjaukset. Opiskelijayhteistyö Etelä-Savon sairaanhoitopiirillä on sopimus noin 40 eri koulutusyksikön kanssa opiskelijaohjauksesta. Opiskelijoiden antamaan palautetta ohjauksesta mitataan CLES+T -mittarilla. Opiskelijaohjauksen keskeinen voimavara on ammattikorkeakoulun ja sairaanhoitopiirin yhdessä kustantama klinikkaopettaja. Oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö tapahtuu Mikkelin alueella säännöllisten tapaamisten avulla ja aina myös tarvittaessa. Lisäksi erittäin tärkeä yhteistyön muoto on hoitotyön alueellinen kehittäminen, jossa mukana ovat sairaanhoitopiirin alueen hoitotyöntekijöitä kouluttavat oppilaitokset.

8 6 Potilasasiamiestoiminta Etelä-Savon sairaanhoitopiiri järjesti potilasasiamiestoiminnan potilaslain edellyttämällä tavalla. Potilas- ja varapotilasasiamies (oto) palvelivat Mikkelin keskussairaalan ja Moision sairaalan sekä erillisten sopimusten perusteella Juvan kunnan terveyspalveluiden ja viiden yksityisen palveluntuottajan potilaita ja omaisia. Potilaat ja omaiset saivat tarvitessaan tietoa ja apua potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. Yhteydenotot tilastoitiin ja niistä kirjattiin lyhyt sanallinen kuvaus. Johdon edustajat ja yksiköiden esimiehet saivat kuukausittain päivitetyt tiedot yhteydenotoista. Kuukausittain toimitetuissa potilasasiamiestiedotteissa informoitiin yhteydenotoista ja potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvistä asioista. Tiedote julkaistiin intranetissä. Vuonna 2014 potilasasiamiehelle tuli yhteydenottoa ja ne koskivat 594 potilasta. Kaikki potilasasiamiehelle tulleet yhteydenotot ja niiden taustalla olevien potilaiden määrä vuosina : Esshp:ä koskevat yhteydenotot vuosina : Sairaanhoitopiirissä annettuun hoitoon kohdistui 848 yhteydenottoa, jotka koskivat 446 potilasta. Yhteydenotot vähenivät edellisiin vuosiin verrattuna erityisesti päivystyspoliklinikan, osastojen 34 ja 33 sekä leikkausosaston osalta. Psykiatrian osastoja koskevat yhteydenotot lisääntyivät hiukan.

9 7 Useimmiten ongelmia koettiin hoidossa ja menettelyssä. Potilasvahinkoepäilyt tai -asiat ovat myös yleisiä, mutta ne vähenivät edellisiin vuosiin verrattuna. Huonoksi koettu kohtelu liittyi hoidosta ja menettelystä valittamiseen ja vahinkoepäilyihin, mutta se oli harvoin yhteydenoton pääsyy. Ongelmatilanteet johtuivat usein tiedonpuutteesta ja väärinkäsityksistä. Potilaat eivät rohjenneet keskustella hoidostaan vastaanotolla tai kysymykset tulivat mieleen vasta jälkikäteen. Joissakin tapauksissa muistutus tai vahinkoilmoitus oli täysin paikallaan. Hoitoon pääsyä koskevia kyselyjä tuli aikaisempaa vähemmän. Potilaat ja omaiset tiedustelivat usein yleisiä terveyden- ja sairaanhoitoon tai sosiaaliturvaan liittyviä asioita. Potilastietojen saamisesta kaivattiin tietoa jonkun verran. Psykiatrisilla osastoilla tahdonvastainen hoito aiheutti tyytymättömyyttä aikaisempaa useammin. Potilasturvallisuus Sairaanhoitopiirin potilasturvallisuusryhmä kokoontui vuoden 2014 aikana neljä kertaa. Käsiteltävinä teemoina olivat mm: käsihygienian edistäminen, potilaan tunnistaminen ja potilasrannekkeet sekä HaiPron käytön tehostaminen. Kokoontumisista laadittiin muistiot, jotka löytyvät intranetistä. Kolme ryhmän jäsentä osallistui keväällä Pariisissa pidettyyn kansainväliseen potilasturvallisuuskonferenssiin, BMJ, International Forum on Quality & Safety in Healthcare. Potilasturvallisuusvastaava osallistui kansallisiin potilasturvallisuusverkoston tapaamisiin ja koulutustilaisuuksiin. Tehtiin potilasturvallisuuden tutustumiskäynti Vaasan sairaanhoitopiiriin. Potilasturvallisuusvastaava esitteli tarkastuslautakunnalle potilasturvallisuuden edistämistyötä. Terveydenhuollon henkilöstölle pidettiin alueellinen koulutus, jonka aiheena oli potilasturvallisuus, tietoturvallisuus ja potilaan oikeudet. Aiheesta järjestettiin myös avoin yleisötilaisuus, jossa oli n. 100 osallistujaa. Lisäksi järjestettiin henkilökunnan käsihygienian edistämiseksi käsihygieniateemapäivän yhteyteen julistekampanja sekä tehtiin seurantaa oikeaoppisen käsihygienian toteutumisesta käytännössä. Osastonhoitajakokouksissa pidettiin potilasturvallisuuden tietoiskuja ja potilasturvallisuusvastaava kävi yksiköiden osastokokouksissa kouluttamassa potilasturvallisuusasioista. Intranetin turvallisuusportaalissa sijaitsee henkilökunnalle tarkoitetut potilasturvallisuuden keskeiset tiedostot ja linkit. Sairaanhoitopiirin WWW-sivuilla on potilaat&läheisille kohdassa potilasturvallisuuslinkki, josta aukeaa potilasturvallisuussuunnitelma sekä potilaille suunnattua potilasturvallisuuden edistämisen materiaalia. Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutuksen tavoitteeksi asetettiin, että sairaanhoitopiirin koko henkilöstö on suorittanut koulutuksen vuoden 2014 loppuun mennessä. Sairaanhoitopiirissä työskentelee n henkilöä ml. sijaiset. Vuoden 2014 loppuun mennessä verkkokoulutuksen on suorittanut yhteensä henkilöä, joista 826 on hoitoon osallistuvaa henkilökuntaa ja 101 lääkäriä. Verkkokoulutuksen suorittaneista 389 edustivat muita ammattiryhmiä. Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutuksen voidaan todeta toteutuneen hyvin. Sairaanhoitopiirin henkilökunnalle järjestettiin mahdollisuus ilmaiseen influenssarokotteeseen. Kattavuustavoitteeksi asetettiin 100 %. Rokotteen otti kaikkiaan 706 henkilökuntaan kuuluvaa, tavoite toteutui n. 50 %. Yksiköittäin toteutuneessa rokotuskattavuudessa on merkittäviä eroja.

10 8 Otettiin käyttöön tulostettava potilasranneke, joka laitetaan kaikille sairaalassa yöpyville tai anestesian sisältävään toimenpiteeseen saapuville potilaille. Rannekkeiden käytön kattavuutta on lisättävä. Vuonna 2014 tehtiin kaikkiaan 838 HaiPro- ilmoitusta, joista 422 koski läheltä piti tapahtumia ja 416 tapahtui potilaalle. Potilaalle aiheutui lievä tai kohtalainen haitta 147 vaaratapahtumassa. Ilmoituksista 337 kpl koski lääkehoitoa. Seuraavaksi eniten, 213 kpl ilmoitukset koskivat tiedonhallintaa tai tiedonkulkua. Vaaratapahtuma tapahtui useimmiten potilashuoneessa, 202 ilmoituksessa. Ilmoittajana oli yleisimmin sairaanhoitaja, 616 ilmoituksessa. Haittatapahtumista seurasi yksiköissä lisätyötä tai vähäisiä hoitotoimia 278 tapauksessa. Ilmoitetuista haittatapahtumista viidessä seuraus potilaalle oli vakava. Yleinen turvallisuus Vuoden 2014 aikana henkilöstön osalta merkittävin turvallisuutta vaarantava asia oli vuoden 2013 tapaan väkivalta HaiPro -työturvallisuusosion tietojen perusteella. Henkilöstöön kohdistuvia turvallisuuspoikkeamia tehtiin 247, johon oli nousua edellisestä vuodesta 74 kappaletta. Yhtenä selittävänä seikkana oli ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi. Lähes kaikki ilmoitukset koskivat työssä tapahtuneita tilanteita ja suurin osa koski väkivaltatilanteita. Vartijan ja poliisin apuun jouduttiin turvautumaan vuotta 2013 enemmän. Järjestyksenvalvoja turvasi hoitotoimenpiteitä 558 kertaa, kasvua edellisestä vuodesta 67. Vartijapalvelut ovat olleet kuitenkin riittävät ja palveluiden laatua parannettiin kohde-esimiestoiminnalla. Väkivallan kasvuun vastattiin mm. Avekki (aggressio, väkivalta, ennaltaehkäisy, koulutus, kehitys, integraatio) koulutuksella. Koulutustilaisuuksia pidettiin 11 kappaletta, joihin osallistui 72 henkilökunnan jäsentä. Lisäksi viidessä eri yksikössä pidettiin Avekki-ylläpito koulutukset. Avekki-koulutuksen vaikuttavuudesta sairaanhoitopiirissämme tehtiin amkopinnäytetyö, jonka tulosten perusteella kyseisellä koulutuksella on ennaltaehkäisevä vaikutus väkivaltatilanteisiin ja parantaa niiden hallittavuutta. Poliisin kanssa pidettiin yksi yhteistyökokous. Toimintakäytäntöjä yhteistoimintaan poliisin kanssa saatiin kehitettyä mm. virka-apupyynnöt. Kyseinen yhteistoiminta on todettu hyödylliseksi ja ko. yhteistyömuotoa lisätään. Paloturvallisuuden osalta rakentaminen toiminnassa olevan sairaalan sisällä aiheutti paloturvallisuusriskin, joka pidettiin kuitenkin hallinnassa lisäämällä koulutusta henkilöstölle ja pitämällä harjoituksia yhdessä pelastusviranomaisen kanssa. Paloturvallisuuskoulutuksia pidettiin 6 kappaletta, joihin osallistui yhteensä 102 henkilökunnan jäsentä. Paloharjoituksia järjestettiin 2 kpl pelastusviranomaisen kanssa. Työtapaturmat laskivat selvästi vuoteen 2013 verrattuna (9 kpl). Työtapaturmien laskuun yhtenä vaikuttavana tekijänä oli työntekijöiden riskitietoisuuden kasvaminen. Tapaturmataajuus oli sairaanhoitopiirissä selvästi alempi vertailuryhmään (Suomessa vastaavalla toimi-alalla toimivat yritykset ja yhteisöt) nähden.

11 9 Tietoturvallisuus parani oleellisesti, kun koko sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön toimikortti kirjautuminen. Lisäksi vuoden 2014 aikana tehtiin useita tietoliikenteeseen ja tietoliikenneyhteyksiin liittyviä arviointeja. Näistä saatujen tulosten perusteella on jatkettu sekä sopimusten, vastuiden että toimintaprosessien täsmentämistä ja dokumentoitua. Näillä toimenpiteillä on saatu kehitettyä haavoittuvuuden hallintaa. Ympäristöturvallisuuden osalta aloitettiin ympäristöohjelman laadinta, mitään merkittäviä puutteita ympäristöturvallisuudessa ei havaittu vuoden 2014 aikana. Potilastietojärjestelmät Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tietohallinnon tietojärjestelmiin liittyvät toimintakohteet keskittyivät vuonna 2014 perusinfran muutoksiin ja kansallisiin käyttöönottoihin, sekä alueellisiin yhteistyöprojekteihin ja hankkeisiin. Kanta-hankkeen myötä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen julkiset terveydenhoito-organisaatiot liittyivät kansallisen earkiston käyttäjiksi. earkisto mahdollistaa mm. potilaiden tietojen näkyvyyden terveydenhoidon organisaatioiden välillä, jos kansalainen antaa luvan omien tietojen katseluun. Perustietotekniikan osalta suurimpana laatua ja toiminnollisuutta parantavana aktiviteettinä oli Windows XP käyttöjärjestelmän päivittäminen Windows 7 käyttöjärjestelmään, sekä perusinfran ylläpidon integroiminen ISSHP:n FujitsunPatja palveluun, jonka kautta perus tietojärjestelmien yhteen toimivuus ja laadukas tuki saatiin järjestettyä. Muita ISSHP: n kanssa tehtäviä yhteishankkeita vuoden 2014 aikana olivat sähköposti- ja Lync palveluiden integroiminen, ensihoidon järjestelmän (Merlot Medi) käytön laajentaminen ISSHP:lle, XArchivearkistointiohjelma projektin käynnistäminen ja tiiviin tietohallintoyhteistyön jatkaminen. Sairaalatoiminnan tehokkuutta lisäävät käyttöön otetut virtuaalityöasemat, jotka mahdollistavat katkeamattoman työn tekemisen siirryttäessä virtuaalipäätteeltä toiselle. Virtuaalipäätteiden käyttäminen lisää työn mukavuutta, tuo kustannushyötyjä ja vähentää ylläpidon tarvetta. Mediakeskuksen käyttöönotto on mahdollistanut potilaiden kuva-ja signaali-tiedostojen tallentamisen keskitetysti, se sujuvoittaa päivittäistä työntekoa ja parantaa potilasturvallisuutta. Strategian mukainen sähköisen asioinnin tekninen kehittäminen on ollut aktiivista. Sähköisen asioinnin kehittäminen muuttaa toimintaprosesseja, joka asettaa haasteita kliinisen prosessin muutoksenhallintaan, mutta tehostaa ja nopeuttaa työntekemistä ja antaa uusia mahdollisuuksia sairaalatoiminnalle. Turvallinen viestinvälitys on tietoturvallinen asiointikanava ammattilaisen ja asiakkaan välillä, se on käytössä erilaisilla poliklinikoilla ja vastaanotoilla sekä neuvoloissa. Itse-ilmoittautuminen on otettu käyttöön sairaalassa, asiakkaat ilmoittautuvat päätettä käyttäen tullessaan ajanvarauspoliklinikalle Itseilmoittautuminen on käytössä erikoissairaanhoidossa sekä terveysasemilla. Yksinkertainen ajanvaraus on otettu käyttöön, vastaanottoaikojen varaus, siirtäminen ja peruminen ovat käytössä terveysasemilla, sekä varattujen aikojen katselumahdollisuus on toteutettu erikoissairaanhoidossa. Sähköiset kutsukirjeet ja esitietolomakkeet ovat käytössä ajanvarauspoliklinikoilla ja leikkausosastolla. Ammattilainen lähettää kutsukirjeet ja erilaiset esitetietolomakkeet sähköisesti omahyvikseen tai e-kirjeenä kansalaiselle.

12 10 Tietoliikenne- ja palvelin järjestelmiä on analysoitu ja tehty tarvittavia teknisiä muutoksia ja parannustoimenpiteitä. Tietoliikenteen analysoiminen selvitti tietoliikennetopologiaa ja suunnitelma sen yksinkertaistamiseksi on tehty, muutoksia toteutetaan vuoden 2015 aikana. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on osallistunut vuoden aikana Kiila-hankkeeseen, se on Medi-IT Oy:n ja sen asiakasorganisaatioiden yhteishanke, jossa tuotetaan vaatimusmäärittelyt tulevaisuuden sote-palvelujärjestelmää tukevalle ictratkaisulle. Vuoden 2014 aikana hankkeessa on tuotettu vaatimusmäärittelyt terveydenhuollon ja sosiaali - ja terveydenhuollon yhteispalveluiden osalta. Vuonna 2015 keskitytään YO-sairaanhoitopiirien ja sote-yhteistyön sekä sosiaalihuollon määrityksiin, sekä käynnistetään kilpailutus. Erva-tason yhteistyötä on jatkettu aktiivisesti. KYS-erva tietohallintotoimikunta kokoontui vuoden aikana aktiivisesti, puheenjohtajana toimii vuosina Etelä-Savon shp:n tietohallintopäällikkö. KYS-erva työryhmien toimintaan tuloksina voidaan kirjata tälle vuodelle: - palvelujen vieminen KYS-erva alueverkkoon ja liikennemäärän tasainen kasvu - Yhteinen SSO-lisenssien hankintakilpailutus - yhteinen lokitietopolitiikka valmistunut - yhteinen varmennepolitiikka valmistunut - yhteinen tietosuojapolitiikka jalkautettu - ensimmäiset LYNC-laajennukset ja yhteiskäytöt - toimikorttijakelun laajennus piireissä - VAKAVA-työn loppuun saattaminen ja alueellisen tason toiminallisuuksien kuvaaminen osana KA:ta - AKUSTI-työryhmiin osallistuminen eri tasoilla - sote-ict lausunnon kommentointi Tietohallintotyöhön on kuulunut myös yleinen raportoinnin kehittäminen. Raportointia ja tiedolla johtamista kehitetään strategian mukaisesti yhteistyössä shp:n johdon ja sairaalatoiminnan vaatimusten mukaisesti. Keskeisiä tietosuojaan liittyviä seuranta- ja kehittämiskohteita ovat vuonna 2014 olleet; Kansalliseen potilastiedon arkistoon liittyminen, henkilöstön toimikorttikirjautumisen kehittäminen, terveydenhuollon palveluiden muutoksista aiheutuneet tietosuojatarpeet, KYS-erityisvastuualueen yhteiset toimintamallit ja tietosuojayhteistyö, sekä henkilöstön osaaminen. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tietoturva- ja tietosuojapolitiikan sisältöjen jalkauttamista on jatkettu sairaanhoitopiirin yksiköissä. Yhteisen tietoturvapolitiikan käyttöönottoon on sitouduttu myös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimessa. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tietohallinto-organisaatio on antanut aktiivisesti lausuntoja ja kannanottoja ministeriön ja THL:n lausunto - ja kommenttipyyntöihin. Sisäinen valvonta ja riskit Kts. sairaanhoitopiirin tilipäätös ja tasekirja 2014: sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus.

13 11 Perusterveydenhuollon yksikkö Perusterveydenhuollon yksikkö ohjasi hankkeita, koordinoi perusterveydenhuollon kehittämistoimintaa, järjesti alueellisia koulutuksia, verkostoi alueen perusterveydenhuollon johdon ja käynnisti palveluketjutyön v Merkittävä osa yksikön resursseista meni Kaste -rahoitteisen ESSO-hankkeen käynnistämiseen ja johtamiseen sekä Tervis-hankkeen sisällön ohjaamiseen. Alueellisina koulutustilaisuuksina järjestettiin mm. Hoitoketjut kuntoon -koulutus sekä Huumekoulutus. Lisäksi luotiin alueellinen koulutuskalenteri. Perusterveydenhuollon kehittäjäosaamista vahvistettiin käynnistämällä Savo- Karjala kehittäjävalmennus sarja, jossa Etelä-Savolla on vastuu järjestelyistä. PTH-yksikkö käynnisti laajan työn palliatiivisen palveluketjun tekemiseksi, johon osallistettiin myös omaisia. Perusterveydenhuollon yksikkö käynnisti perusterveydenhuollon johdon säännölliset videotapaamiset alueellisen vuoropuhelun lisäämiseksi. Somaattiset palvelut Sisätaudit Oma toiminta Hoitopäivät ,4-10,4 Hoitojaksot ,8-6,8 Keskim. hoitoaika 4,0 93,0-3,8 Käynnit ,8 + 0,9 - josta päivystyskäynnit ,8 Vuonna 2014 aloitettiin sairaanhoitopiirin organisaatiomuutokseen liittyvät laajat toiminnalliset muutokset koko sisätautien alueella. Toukokuun 2014 lopussa 21- paikkainen keuhkosairauksien vuodeosasto suljettiin ja keuhkopotilaiden hoitoon avattiin sisätautiosastolla henkilöstövajeen takia sulussa olleet potilaspaikat 10- paikkaiseksi keuhkosairauksien osastomoduuliksi. Keuhkolääkäriresurssin lisäksi osastolle siirtyi 7 hoitajavakanssia. Sisätauti-keuhkosairauksien osaston paikkaluku nousi 28:sta 34:ään. Osaston tilojen remontointi toiminnan muutoksiin liittyen muun muassa yhdestä 4-hengen huoneesta remontoitiin kaksi 1-hengen huonetta WC-tiloineen infektiopotilaita ajatellen ja vastaavat remontit jatkuvat ensi vuonna parantaen potilaiden yksityisyyden- ja infektiosuojaa. Lääkehuone uudistettiin täysin osastolla aloittaneen osastofarmaseutin ja lääketyöntekijän johdolla. Lääkehoidon suunnittelu ja toteutus hyötyivät osastofarmasiasta merkittävästi; lääkemenot vähenivät ja lääkkeisiin liittyvien haittailmoitusten määrä puolittui. Osastofarmaseutti osallistui aktiivisesti potilaiden lääkehoidon arviointiin sekä potilasohjaukseen esim. kotiutusten yhteydessä, minkä potilaat kokivat hyvänä. Myös raportointikäytännöt muuttuivat osin suullisesta kirjallisiksi. Raporttikäytäntöjen muutos vähensi merkittävästi henkilöstön lisätöitä, sillä aikaisemmin

14 12 suulliset iltapäiväraportit pitkittivät aamuvuoroa. Rytmihäiriöpotilaiden seurantaan käytettävä telemetriajärjestelmä päivitettiin, seuranta-monitoreja lisättiin ja lähettimet uusittiin. Joulukuussa osaston yhteydessä 22 vuotta toiminut sydänvalvonta ja invasiivisen kardiologian tutkimuspotilaat siirtyivät uusiin valvontayksikön tiloihin päivystyksen läheisyyteen. Vapautuviin tiloihin remontoidaan vuonna 2015 hematologisten potilaiden hoitoyksikkö omaksi osastomoduulikseen. Remontit saatiin tehtyä tiukassa aikataulussa ja toki ne jonkin verran häiritsivät potilaita ja osaston toimintaa, mutta kokonaisuudessaan niistä selvittiin hyvin. Suuret muutokset ja työtoverien vaihtuminen, uusien hoitojen oppiminen ja erilaisten työskentelytapojen yhteensovittaminen olivat haaste, joka otti ajoittain voimille, mutta josta selvittiin. Potilaspaikkamäärien vaihtelu osaston sulkujen, remontin ja muuttojen takia sekä tehostunut päivystysosaston käyttö vähensivät hoitopäiviä ja lyhyitä hoitojaksoja vuode-osastolla. Päivystysosaston (POS) osalta tulos oli odotettu ja toivottu. Osasto-kuormituksen odotetaan tasaantuvan parin seuraavan vuoden aikana toiminnan vakiintuessa muutosten jälkeen. Sydänvalvonnan ja invasiivisen kardiologian osalta toiminta jatkui ennallaan ja toimenpidemäärät pysyivät aikaisemmalla tasolla. Kardiologinen toimintastrategia oli yhä enemmän etupainotteista akutologiaa ja yhteistyötä ensihoidon ja päivystyksen kanssa tiivistettiin edelleen. Siksi 5-paikkaisen sydänvalvonnan, 4- paikkaisen invasiivisen kardiologian tutkimuspotilaiden huoneen sekä 2- paikkaisen stroke-yksikön yhdistäminen ja siirtäminen yhteiseksi valvontayksiköksi lähelle päivystystä tuki nykyistä toiminta-strategiaamme. Hematologian osa-alueella lymfoomat lisääntyivät, myeloproliferatiivisia tauteja todettiin odotettua enemmän ja osa diagnosoiduista myeloomista oli aiempaan verrattuna aggressiivisempia. Veritautien hoitojen kehittyminen on johtanut parempaan ennusteeseen ja eliniän pitenemiseen, mikä osaltaan on lisännyt potilaskontaktien määrää/hoitoaika. Erityisesti sytostaattipoliklinikka oli kuormittunut ja toimintaa järjesteltiin uudelleen; joitakin potilasryhmiä siirrettiin seurantaan ajanvarauspoliklinikalle ja verensiirtojen ja muiden tukihoitojen piirissä olevien potilaiden seuranta siirtyi avohoitoon. Myös hoitajavastaanottoja ja hoitajan puhelinkontakteja potilaisiin lisättiin. Tämä helpotti merkittävästi hematologin työmäärää, mutta vaatii toki hoitajalta erittäin hyvää ammattitaitoa ja kokemusta, minkä turvaaminen jatkossakin on ensiarvoisen tärkeää. Ajanvarauspoliklinikalla hoitajan tekemiä soittokontrolleja lisättiin, hematologin päiväpoliklinikkaa tiivistettiin ja syksyllä pidettiin joitakin iltavastaanottoja. Lisäksi KYS:n kaksi hematologia kävivät pitämässä vastaanottoja 1-2x/kk syksyn aikana. Näiden toimien avulla saatiin jonot purettua ja pidettyä hematologian poliklinikka reaaliajassa, vaikka syksystä 2014 alkaen oli työssä vain 1 osa-aikainen hematologi. Vuoden 2015 alussa työnsä aloittavan onkologin kanssa sovitaan yhteistyöstä lymfoomapotilaiden hoidossa ja edelleen tarvitaan ostopalvelulääkäreiden apua seurantapoliklinikalla. Erikoistuvien lääkärien määrän lisäännyttyä voitiin heille järjestää sijoitukset hematologialle 3 kuukauden sykleissä, mikä osoittautui antoisaksi niin koulutuksellisesti kuin hematologian toiminnan kannalta. Nefrologialla kotihemodialyysi vakiintui yhdeksi kotidialyysihoidon hoitomuodoksi peritoneaalidialyysin rinnalle. Sairaanhoitopiirin alueelle tuli ennätyksellisen paljon munuaissiirtoja (8), mikä johti dialyysipotilaiden kokonaismäärän vähenemiseen (20 potilasta hemodialyysissä dialyysiyksikössä, 2 kotihemodialyysissä, 4 peritoneaali-dialyysissä). Munuaispoliklinikalla käyntimäärät

15 13 vastaavasti nousivat reilusti, kun uudet siirtopotilaat tarvitsivat tiheää seurantaa. Myös pre-dialyysipotilaat tarvitsivat vastaanottoaikoja lyhyellä viiveellä. Ainoan nefrologin loma-ajat ovat hankalia ja 2014 sijaisuudet hoidettiin erikoistuvan lääkärin ja konsultaatioiden avulla. Sairaalaan rakennettiin uusi Hoitokeskus vuoden lopulla ja samassa yhteydessä tehtiin myös dialyysin laajennus 9-paikkaisesta 12-paikkaiseksi. Laajennustöistä johtuen dialyysi toimi väistötiloissa ilman suurempia ongelmia. Jatkossa meillä on aikaisempaa paremmat valmiudet ottaa vastaan mm. lomadialyysipotilaita. Munuaispoliklinikan käyntimäärien reilun nousun takia ensi vuonna vastaanottoaikoja täytyy lisätä. Hoito-paikkojen määrän ja munuaispoliklinikan toiminnan lisääntyessä toiseen nefrologin virkaan tarvitaan lääkäri ja hoitohenkilöstön määrän riittävyyttä täytyy tarkastella uudelleen. Sisätautien poliklinikalla lääkäreiden vastaanottotoimintaa oli vihdoin mahdollisuus lisätä, kun sisätauteihin erikoistuvat lääkärit pystyivät hoitamaan osastoja osin itsenäisestikin ja erikoislääkäreitä voitiin sijoittaa poliklinikalle. Hoitohenkilöstö riitti lääkeinfuusioiden ja hematologian vastaanottotoiminnan siirryttyä vuoden vaihteessa hoitokeskukseen. Iltaisin pidettiin lisätyönä jononpurkupoliklinikkaa hematologian ja kardiologian vastaanotoilla kiireettömään hoitoon pääsyn turvaamiseksi ja lisäksi myös ostopalvelulääkäreitä käytettiin. Diabetespoliklinikalla käyntimäärät lisääntyivät tasaisesti ja toiminnan suunnitteluun toi haastetta vuodeosastolta insuliinipumppuhoitojen aloitukseen poliklinikalle siirtyneet potilaat. Tähän liittyen osaston diabeteshoitajat aloittivat myös osa-aikaisen työskentelyn poliklinikalla. Jalkaterapia toimi entiseen tapaan. Reumatologian poliklinikalla työskenteli loppuvuodesta kaksi osa-aikaista reumatologia, kun pitkäaikainen reumatologi jäi osa-aikaeläkkeelle. Tämä aiheutti jonkin verran viivettä vastaanottoihin. Vuoden 2015 alusta saadaan vahvuuteen sisätautilääkäri, joka erikoistuu reumatologiaan ja täten osallistuu täysipäiväisesti reumapotilaiden hoitoon. Tavoitteena on saada jonotilanne hallintaan. Vuosi 2014 jäi sisätautien osalta aikakirjoihin suurena muutosten ja haasteiden vuotena. Niin toiminnalliset kuin rakenteellisetkin muutokset koskivat jokaista työyksikköä. Lähiesimiehet joutuivat ottamaan kantaa niin sairaalarakentamisen rakennusteknisiin kuin henkilöstöhallintoon liittyviin ongelmiin. Näissä tehtävissä korostui ajantasaisen tiedottamisen sekä johdonmukaisuuden merkitys sairaalan jokaisella esimiesportaalla. Toiminnalliset muutokset, työtapojen uudelleen muotoutuminen ja yhteistyön hioutuminen uusissa työyksiköissä jatkuu vuosia. Ravitsemusterapiassa pystyttiin vastaamaan palvelujen lisääntyvään kysyntään määräaikaisen työntekijän työpanoksen turvin. Potilastyössä yksilöohjaukset ja potilaiden hoidon suunnittelu, ensitietopäivät, sopeutumisvalmennuskurssit ja ryhmätoiminta, uutena alueellinen verkkopuntari-painonhallintaryhmä, voitiin toteuttaa asianmukaisesti. Alueellista ja sisäistä koulutusta järjestettiin terveydenhuollon ja ruokapalveluiden ammattilaisille. Pertunmaalle suunniteltiin, valmistettiin ja toteutettiin Ravitsemushoidon tehostamisen koulutuspaketti, jolloin sairaanhoitopiirin ravitsemusterapeutti jalkautui alueelliseen työhön.

16 14 Lastentaudit (sisältää lastenneurologian) Oma toiminta Hoitopäivät ,2-5,6 Hoitojaksot ,6-14,2 Keskim. hoitoaika 2,6 118,2 + 10,1 Käynnit ,4-2,2 - josta päivystyskäynnit ,1 Lastenyksikön toiminta sujui entiseen tapaan pääasiassa suunnitelmien mukaisesti. Kuormitukset lastenosastolla ja vastasyntyneiden teho-osastolla vaihtelivat kuten aikaisempinakin vuosina. Hoitojaksojen lukumäärä oli edelliseen vuoteen verrattuna hiukan pienempi. Hoitojaksot lastenosastolla olivat lyhyitä ja potilasvaihto runsasta. Lasten hoitoisuus vaihteli suuresti samoin kuin yksiköiden kuormitus. Vauvateholla oli runsaasti vauvoja erityisesti alkuvuodesta. Kesällä koko lastenyksikön toiminta oli rauhallisempaa ja rauhallisuus jatkui loppuvuoden, lyhyehköjä poikkeusjaksoja lukuun ottamatta. Tämä on haasteellista osaavan henkilöstön resursoinnin suhteen. Lastenosasto oli evakossa osastolla 13 tammikuun lopusta toukokuun puoleen väliin hoitajakutsuremontin vuoksi. Tällöin lastenosaston hoitaja oli anestesiatoimenpiteissä päiväkirurgian yksikössä maanantaisin ja joka toinen torstai. Lastenpoliklinikka oli evakossa lastenosastolla huhti - toukokuussa. Lastenpoliklinikan toiminta pysyi oleellisesti entisellään. Käyntimäärät olivat samaa luokkaa aikaisempiin vuosiin verrattuna. Lähetteiden määrässä ei ollut oleellista muutosta edellisvuoteen verrattuna ja potilaiden pääsy hoitoon sujui ongelmitta. Hoitotakuun vaatimukset täytettiin hyvin. Lastenneurologian toiminta jatkui entiseen tapaan vilkkaana. Käyntien määrä oli hiukan suurempi kuin edellisenä vuonna. Hoitotakuun vaatimukset täytettiin. Puheterapiapalveluita saatiin paremmin kuin aikaisemmin, kun lastenyksikön puheterapeutin virka oli täytetty. Lastenyksikön psykologi teki 50% työaikaa, mutta sen lisäksi lastenneurologialle ja lastentaudeille saatiin 1 yhteinen psykologi, jonka vuoksi psykologin palvelut saatiin hoidettua normaalisti. Perinnöllisyyslääkärin konsultaatiopoliklinikkatoiminta jatkui entiseen tapaan ostopalveluna kolme kertaa vuoden aikana. Lastenortopedin ja lastenkardiologin konsultaatiot hoidettiin entiseen tapaan ostopalveluina. Lastenortopedin vastaanotot olivat keskimäärin kerran kuukaudessa, lastenkardiologi kävi noin kolmen kuukauden välein. Lastenlääkäritilanne oli melko hyvä. Kaikki erikoislääkärivirat olivat täytettyinä. Lastenlääkäreiden päivystykseen tarvittiin ulkopuolisia päivystäjiä, joita saatiin osittain tai kokonaan kuutenatoista viikonloppuna vuoden aikana. Erikoistuvan lääkärin virka oli täytettynä koko vuoden ajan. Alkuvuodesta lastenyksikössä oli kaksi erikoistuvaa lääkäriä ja lastenneurologian yksikössä erikoistuva 2 kuukauden ajan. Lastenyksikössä oli koko vuoden ajan 1-2 amanuenssia / lääkäriharjoittelijaa töissä.

17 15 Hoitohenkilöstön akuutit poissaolot hoidettiin pääsääntöisesti sisäisin järjestelyin, varahenkilöstön sairaanhoitajaa tarvittiin joissakin poissaoloissa. Ruuhkatilanteissa ja hiljaisina aikoina apua annettiin yksikön sisällä ja muille yksiköille talossa. Pitkäaikainen osastonhoitaja jäi eläkkeelle loppuvuodesta. Kesällä toiminta oli hiukan supistettua: lasten poliklinikalla oli hoitajien osalta supistettua toimintaa heinäkuun aikana kahden viikon ajan. Lastenneurologian poliklinikka oli suljettuna heinä-elokuun aikana neljän viikon ajan. Kuten edellisenäkin vuonna vastasyntyneiden teho-osasto muutti lastenosaston yhteyteen toukokuun lopussa ja palasi takaisin omalle osastolleen elokuun lopussa. Näillä järjestelyillä osastojen toiminta saatiin hyvin toimivaksi. Ihotaudit Oma toiminta Hoitopäivät 17 18,9-83,7 Hoitojaksot 5 50,0-68,8 Keskim. hoitoaika 3,4 37,8-47,7 Käynnit ,4 + 3,5 - josta päivystyskäynnit 16-50,0 Ihotautiyksikön toiminta noudatteli edellisen vuoden linjauksia. Poliklinikka- ja avohoitokäyntien määrissä oli hienoista nousua ja lähetteiden määrä lisääntyi. Ylilääkärin ja osastonylilääkärin tilapäisiä poissaoloja korvattiin osin ostopalveluin. Loppuvuodesta alkaen lääkäriresurssia lisäsi osa-aikaisen osastonylilääkärin työpanos, joka jatkossa vähentänee ostopalvelujen tarvetta. Hoitotakuu toteutui pääosin. Vuodeosastohoitoa tarvitsevat potilaat hoidettiin alkuvuodesta entiseen tapaan osastolla 26 ja osaston lakkautuksen jälkeen osastolla 34. Hoitopäiviä ja -jaksoja oli edelleen vähän johtuen erikoisalan toiminnan avohoitopainotteisuudesta. Edelliseen vuoteen verrattuna vuodeosasto-hoidon tarvetta oli selvästi vähemmän, mutta tämä selittynee pitkälti satunnaisvaihtelulla. Alueellisen haavanhoito-ohjelman jalkauttaminen jatkui kevään aikana terveyskeskusten yksiköissä ja muissa hoitolaitoksissa. Projektille suunniteltiin jatkoa haavapoliklinikkatoiminnan muodossa ihotautiyksikön yhteydessä. Allergiatutkimusyksikössä tehtyjen prick-testien määrä lisääntyi aiempiin vuosiin nähden merkittävästi. Tämän taustalla oli vuoden 2013 lopulla toteutettu allergiatestien keskittäminen ihotautiyksikköön. Kansalliseen allergiaohjelmaan liittyen allergiatestitoiminta auditoitiin ja toiminnan todettiin täyttävän prick-testeille asetetut laatuvaatimukset. Ihotautiyksikön toiminnan perusongelma on ollut pitempään hoitohenkilöstön vajaus ja suuri vaihtuvuus ja siihen liittyen ammatillisen syväosaamisen haasteellisuus. Hoitajavastaanottoa ja itsenäistä hoitajatyöskentelyä oli ihotautiyksikössä edelleen paljon. Allergiatestien keskittäminen ihotautiyksikköön sekä lääkärien määrän lisääntyminen vaati hoitajaresurssien uudelleen tarkastelua. Hoitajien tämänhetkinen määrä ei riitä enää toiminnan hallintaan ja uusien

18 16 toimintojen kehittämiseen, mm. lääkäri hoitajatyöparityöskentelyn toteuttaminen poliklinikkavastaanotto-toiminnan tehostamiseksi jäi seuraavan vuoden tehtäväksi. Neurologia Oma toiminta Muutos- % Hoitopäivät ,3-6,3 Hoitojaksot ,0-6,4 Keskim. hoitoaika 5,0 89,6 + 0,1 Käynnit ,2-4,1 - josta päivystyskäynnit ,1 Vuoden 2014 aikana erikoislääkärityövoimasta oli puutetta, Yksi erikoislääkärin virka oli täyttämättä. Kokenut erikoistuva lääkäri paikkasi osittain puuttuvan erikoislääkärin työpanosta. Erikoistuvia lääkäreitä saatiin rekrytoitua tyydyttävästi. Sairaanhoitajien lyhyisiin poissaoloihin ei saanut ottaa sijaisia talon ulkopuolelta, vaan poissaolot paikattiin kiertohoitajilla tai omien osastojen työjärjestelyillä. Kesällä neurologinen kuntoutusosasto 11 oli suunnitellusti suljettuna seitsemän viikkoa ja sairaanhoitajat olivat sijaisina osastolla 24, päivystysosastolla sekä osastolla 34. Tämä on lisännyt vakinaisen, pätevän työvoiman vastuuta ja työkuormitusta. Hoitotakuun vaatimukset pystyttiin täyttämään. Seurantajärjestelmän puutteet aiheuttivat ongelmia ajantasaisten toimintatietojen saamisessa. Neurologian vuodeosastotoiminnassa hoitojaksojen ja hoitopäivien määrä jäi hiukan budjetoidusta. Tätä muutosta selitti päivystysosastotoiminnan käynnistyminen, joka vähensi aivan lyhyimpien osastojaksojen määrää. Ajanvarauspoliklinikan käyntimäärä jäi budjetoidusta, mille selityksenä on yhden erikoislääkärin vajaus. Päivystyspoliklinikan neurologiseksi merkittyjen potilaiden käyntimäärät tasaantuivat ja jopa hiukan vähenivät edellisvuoden nopean hyppäyksellisen nousun jälkeen. Lähetemäärät neurologian yksikköön osoittivat vähäistä nousua. Päivystysosaston toiminnan käynnistyminen muutti osasto 24N:llä hoidettavaa potilasmateriaalia siten, että aivan lyhyttä hoitoa vaativien potilaiden määrä väheni. Osastolla keskeisin hoidon kohde oli akuutin aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden potilaiden akuuttivaiheen diagnostiikka ja hoito. Osaston toiminnan luonteesta johtuen kuormituksessa oli suuria sattumasta johtuvia vaihteluita ja erityisesti ajoittain kärsittiin merkittävästä tilanahtaudesta. Runsas potilasvaihto lisäsi selvästi osaston kuormitusta, mikä ei ole nähtävissä pelkistä toimintaluvuista. Savonlinnan neurologisten potilaiden osastohoito jatkui suurelta osin Mikkelin keskussairaalan vastuulla ja on vaatinut huomattavasti neurologian akuuttiosaston resursseja. Kuntoutusosastolla on keskitytty erityistason kuntoutukseen. Toiminnan keskeisin alue on edelleen ollut akuutin aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden potilaiden moniammatillinen ja laaja-alainen jatkokuntoutus. Niin sanottu pakotettu käden

19 17 kuntoutus, spastisiteettipoliklinikka ja tehostettu kävelyn kuntoutus ovat vakiintuneet osaksi osaston toimintaa. Pitkälle edenneen Parkinsonin taudin hoitoprosessi on vakiintunut. Asiaan vihkiytyneiden sairaanhoitajien osuus tässä toiminnassa on hyvin merkittävää. Osastolta siirrettiin vakituista henkilökuntaa vakansseineen vuodeosastoselvityksen johdosta muualle ja osastolle on jouduttu palkkaamaan erillisluvalla sijaisia paikkaamaan näitä poissaoloja. Epävarmuus tulevista osastojärjestelyistä ja suunnitelmien nopea vaihtuminen lisäsi henkilökunnan kuormitusta. Neurologian poliklinikalla jatkettiin tiimityöskentelymallin mukaista toimintaa. Jonotusajat poliklinikalle ovat olleet kohtuulliset. Kesä-ajan toiminnan supistukset pidensivät jonotusaikoja tilapäisesti. Geriatrian poliklinikan toiminnan keskeytyminen on lisännyt neurologian poliklinikan kysyntää. Parkinson potilaiden välikontrollien siirto sairaanhoitajan vastaanotolla tapahtuvaksi on vakiintunut. Keuhkosairaudet Oma toiminta Muutos- % Hoitopäivät ,1-35,9 Hoitojaksot ,8-36,7 Keskim. hoitoaika 5,9 101,7 + 1,2 Käynnit ,7 + 3,1 - josta päivystyskäynnit ,7 Toiminta keuhkosairauksien klinikassa on jatkunut saman sisältöisenä kuin aiempina vuosina. Lähetteiden määrän väheneminen oli kohtalaisen suurta, mutta on vaikea sanoa, onko kysymys pysyvämmästä trendistä vai tilapäisestä vaihtelusta. Lääkärityövoiman osalta elettiin alkuvuosi 2014 niukoilla resursseilla. Apulaisylilääkäri jäi eläkkeelle huhtikuussa ja yksi erikoislääkäri teki vain prosentin osa-aikaisuutta kesän alkuun saakka. Tästä aiheutui toiminnan pyörittämisen ongelmia sekä keväällä että kesän lomakaudella. Heinäkuusta alkaen oli kolme erikoislääkäriä viroissa. Keuhkosairauksien osastotoiminnassa tapahtui suuri muutos, kun osasto 26 suljettiin toukokuussa, ja keuhkopotilaat sijoitettiin sisätautiosastolle 34. Tästä aiheutui odotetusti toiminnallista hankausta. Samalla poistui - laadituista hätävarasuunnitelmista huolimatta - mahdollisuus joustavasti käyttää tähän tarkoitukseen rakennettuja eristyshuoneita. Lääkärityövoiman kannalta osaston sulkeminen ja vuodeosastopaikkojen vähentyminen helpottivat tilannetta. Noin 10 sairaansijan osastolle yhden lääkärin työpanos on riittävä ja näin poliklinikalle pystyttiin kesälomakauden ulkopuolella sijoittamaan kaksi erikoislääkäriä. Osastolla 34 selvittiin kohtalaisen hyvin kysynnän ollessa loppuvuoden vain kohtalaista.

20 18 Keuhkosairauksien poliklinikalla pysyttiin hoitotakuun raameissa. Omia hoitotakuuta tiukempia tavoitteita ei aina saavutettu osin myös yllä mainitun lääkäriresurssin vuoksi ja osin sen vuoksi, että välillä keuhkojen toimintakokeiden saatavuuden kanssa oli ongelmia. Uniapneapotilaiden hoidon aloitukset ja seuranta siirtyivät aiemman suunnitelman mukaisesti yhä enemmän hoitajatyöksi. Tämä toimi hyvin. Uniapeapotilaiden määrä tuntui edelleen valtakunnallisen trendin mukaisesti lisääntyvän. Hoidon aloituksia pyrittiin virtaviivaistamaan ja yksinkertaistamaan ja samalla siirryttiin pitkälti avohoidon niin sanottujen autolaitteiden käyttöön. Yhteistyö endoskopiayksikön kanssa keuhkoputkien tähystyksissä toimi hyvin. Samoin keuhkosyövän solunsalpaajahoidot toteutuivat hyvin yhteistyössä tiputusyksikön kanssa. Keuhkosairauksien poliklinikan syksyinen muutto aiheutti siirto-ongelmia ja potilaiden opastusongelmia. Myös matka laboratorioon (mm. valtimoverinäytteet) kasvoi selvästi. Valvontaosaston sijoittuminen keuhkosairauksien entisiin tiloihin edellytti bronkoskopiapotilaiden toimenpiteen jälkeisen seurannan uudelleenjärjestelyn, joka ei ollut ratkaisuna täysin tyydyttävä. Poliklinikalla saavutettiin toimintalukujen valossa asetetut talousarviotavoitteet. Myös mm. tuloskorttiin kirjattu tavoite vastaanottojen aikataulussa pysymisestä toteutui kohtuullisen hyvin. Sähköisen sairauskertomuksen kömpelyys ja mm. hoitajien kirjaamisen lisääntyminen sekä erityisesti moniajanvarausjärjestelmän kömpelyys toivat edelleen henkilökunnalle lisäongelmia ja toimivat vastaanottotoimintaa hidastavina elementteinä. Endoskopia Oma toiminta Käynnit yht ,4-4,5 Sisätaudit ,5 + 6,0 Kirurgia ,7-18,2 Endoskopiayksikköön saapui v vajaa sisätautialan lähetettä. Lähetemäärä kasvoi edelliseen vuoteen lähes 10%. Kiireellisiin toimenpiteisiin, jotka käsittävät suurimman osan endoskopian toimintaa, potilaat pääsevät pääosin aikarajaksi määritellyn 1 kk:n kuluessa. Sisätautigastroenterologisten ensikäyntiaikojen osalta pysyttiin vuonna 2014 hoitotakuussa. Sen sijaan kirurgisten ensikävijöiden osalta hoitotakuu ei toteutunut. Enimmillään hoitotakuun ulkopuolella on ollut noin potilasta kuukaudessa. Uusintakävijöiden osalta taas kirurgiset potilaat ovat päässeet lähes suunnitellusti tutkimuksiin, mutta sisätautipotilaiden kontrolleihin pääsy on viivästynyt enimmillään jopa 6 kuukautta.

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2014

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2014 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO VUOSI 2014... 3 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA... 4 OPETUSTOIMINTA... 5 HOITOTYÖN OPETUS, TUTKIMUS JA KOULUTUS...

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2015

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2015 ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ SAIRAANHOITOTOIMINNAN ARVIOINTIRAPORTTI 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO VUOSI 2015... 3 OPETUSTOIMINTA... 4 HOITOTYÖN OPETUS, TUTKIMUS JA KOULUTUS... 5 POTILASASIAMIESTOIMINTA...

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2015 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 V i r a n o m a i n e n t ä y t t ä ä Dnro YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. Perustiedot palvelujen tuottajasta Palvelujen tuottajan nimi Y-tunnus Palvelujen tuottajan yhtiömuoto

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014 OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Osasto 22 Osasto 20 Osasto 21 Sulku 30.06-03.08.14 (korvaava osasto entinen os 26) Osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS OPINTO-OPAS 2007 2008 2008 2009 2 Oppaan toimitus: Pirkko Hervonen Hanna Saressalo ISSN 0786-8782 Tampere 2007 3 SISÄLLYS I ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2010 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Sairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010

Sairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010 Kuntayhtymähallitus 19 16.02.2010 Kuntayhtymävaltuusto 8 25.05.2010 Sosterin talouden ja toiminnan sopeuttaminen koskien osastoja 4 A, 4 B ja 5 A (hanke 17) sekä kirurgian, synnytys- ja naistentautien

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2016 Lääkärit 2016 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2016 yhteensä 28 565. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 970. Maassamme on 262 asukasta yhtä työikäistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM

AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Erikoistumiskoulutus siirtyy STM:n vastuulle mikä muuttuu? AMCH-seminaari 16.10.2014 Ylilääkäri Teppo Heikkilä, STM Esityksen sisältö Erikoislääkärikoulutuksen ohjaukseen liittyvä lainsäädäntö Erikoistumiskoulutuksesta

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) 166 IV ASETUKSET ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) Annettu 4 päivänä syyskuuta 1998 Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Toimintakertomus 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Yleistä vuodesta 2015 Sairaanhoitopiirin 25. toimintavuosi sairaalan 120. vuosi Sote-uudistus uudistui

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä

Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet. Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkärien palkkarakenteet Ansiokäsitteet ja ansioiden muodostuminen eri tehtävissä Lääkärien ansiokäsitteet Peruspalkka = tehtäväkohtainen palkka Säännöllisen työajan ansio

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Th-laki (päivystys ja ensihoito) 40 Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ensihoitopalvelu yhteistyössä

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus

Potilasturvallisuuskatsaus Potilasturvallisuuskatsaus Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Miksi potilasturvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota? joka vuosi kuolee tieliikenteessä

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI www.ksshp.fi KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkun tiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.8.2012 Jokilaakson sairaala Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

VSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI

VSSHP TALOUSPALVELUT KUNTARAPORTOINTI Jäsenkunnat yhteensä, kustannukset: TYKS ja alueellinen erikoissairaanhoito V_erikoisala_ja_selite AVOHOIDON KUSTANNUKSET VUODEOSASTOHOIDON KUSTANNUKSET KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 0-EI ERIKOISALAA 0 19 111

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2012 Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikön nimi: Jämsän kaupunki/jokilaakson sairala Erikoisalat Hoitoa

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) 0.1 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 30.4.2009 Sairaanhoitopiirin nimi: HUS SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 892 792 98 2 0,2 28 10 Sisätaudit 34 33 1 0 0 8 10A Allergologia

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016. Talousarvio 2014

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016. Talousarvio 2014 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016 Talousarvio 2014 Yhtymävaltuusto 26.-27.11.2013 Johtajaylilääkäri Eva Salomaa Lapin sairaanhoitopiiri Painopistealueet 2014 ja toiminnan kehittäminen Toiminnan

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Anja Eerola Tauno Sinisalo 15.12.2006 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016

KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016 KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016 Kuntayhtymän asettamat tavoitteet Tilipäätöksessä nollatulos Sijoitusrahaston korko on 3 % Peruspääoman korko on 1 % 18.3.2016 ep016 2 Taloussuunnitelma 2016-2018

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen Taysiin on ohjautunut potilaita

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.12.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.12.2009 tilanne 1 Yleistä 31.12.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE)

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE) 1 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE) 19.5.2016/täydennys7.6.2016 ASIA: ESSOTE:n kannanotto hallituksen esitykseen laiksi kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastaja Kuntayhtymän hallitus Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

Tammi-marraskuu 11/2010

Tammi-marraskuu 11/2010 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-marraskuu 11/2010 Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2012

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2012 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2012 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2012 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän valtuusto Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet NordLab -laboratorioliikelaitos

Lisätiedot

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset Terveydenhuollon Atk-päivät 30.5.2006 Kristiina Häyrinen Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja -talouden laitos Rakenteisuuden edut kertaalleen

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot

Tammi-toukokuu 5/2010

Tammi-toukokuu 5/2010 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-toukokuu 5/2010 Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Kuntakierros Jorma Penttinen johtajaylilääkäri

Kuntakierros Jorma Penttinen johtajaylilääkäri Kuntakierros 2015 Jorma Penttinen johtajaylilääkäri Taloudesta v 2014 kuntalaskutuksen kasvuprosentiksi sallittiin 2,6%, toteuma 2,42% (LTA:sta TP:een) v 2015 kasvua voi olla 1 % (verrattuna v 2014 tp:een

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 200 Hammaslääkärityövoimatutkimukset lokakuussa 200 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (234 terveyskeskusta) yhden päivän poikkileikkaustilanne

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015

Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 Hallitus 91 06.05.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 91 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoito:

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Tammi-maaliskuu 3/2010

Tammi-maaliskuu 3/2010 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-maaliskuu 3/2010 Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

Sairaala Sinua varten

Sairaala Sinua varten Satasairaalan toiminnan suunnittelua ohjaavat teesit Sairaala Sinua varten eija.vaula@satshp.fi 12-10-2016 Sisältö Tavoitteet Teesit Toiminta Päivystyssairaala Satasairaala hanke Toiminnallinen suunnitelma

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 Yhtymävaltuusto 24.-25.11.2015 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Painopistealueet vuonna 2016 1.Palvelujen ja päivystysvalmiuden

Lisätiedot

SHP Kohde Vuonna Yksiköt m² Rakennustyyppi Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen keskussairaala

SHP Kohde Vuonna Yksiköt m² Rakennustyyppi Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen keskussairaala EPSHP SHP Kohde Vuonna Yksiköt m² Rakennustyyppi Apteekin puhdas:lat 2011-2013 Sairaala- apteekin lääkkeenvalmistus 566,5 brm2 Lisärakennus sisäpihalle F - laajennusosa 2014-2018 Laajennusosa, johon sijoiguu

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue 2013. 11.06.2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue 2013. 11.06.2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 2013 11.06.2013 Valtuustoseminaari Aiheista Yleistä tulosalueesta Erikoisalakohtainen esittely Sisätaudit Keuhkosairaudet Neurologia Neurofysiologia Fysiatria Ihotaudit Kuntoutustutkimus

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 31.8.2010 tilanne 1 Yleistä 31.8.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot