TAUSTAA: MONIKULTTUURISEN JA KANSAINVÄLISEN NUORISOTYÖN HANKE TAMPEREEN MONIKULTTUURINEN TILANNE: TILASTOJA JA FAKTOJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAUSTAA: MONIKULTTUURISEN JA KANSAINVÄLISEN NUORISOTYÖN HANKE TAMPEREEN MONIKULTTUURINEN TILANNE: TILASTOJA JA FAKTOJA"

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO: TAUSTAA: MONIKULTTUURISEN JA KANSAINVÄLISEN NUORISOTYÖN HANKE TERMINOLOGIA TAMPEREEN MONIKULTTUURINEN TILANNE: TILASTOJA JA FAKTOJA MONIKULTTUURINEN NUORISOTYÖ TAMPEREELLA MITÄ NUORET TOIVOVAT/ MONIKULTTUURISEN NUORISOTYÖN ERITYISPIIRTEITÄ TAVOITTEET JA TOIMENPITEET eli MITÄ NUORISOPALVELUISSA PITÄISI TEHDÄ? OHJAA ETEENPÄIN - PALVELUITA MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE KAUPUNGIN PALVELUT MAAHANMUUTTAJILLE MENETELMIÄ - ALOITA NÄISTÄ! MATERIAALEJA JA LINKKEJÄ Monikulttuurisen nuorisotyön toimenpideohjelman tekijät Anna Saarni Liisa Hietamaa Anniina Kettula

2 TAUSTAA: MONIKULTTUURISEN JA KANSAINVÄLISEN NUORISOTYÖN HANKE Nuorisopalvelut haki syksyllä 2009 Länsi-Suomen lääninhallitukselta rahoitusta kolmevuotiseen Monikulttuurisen ja kansainvälisen nuorisotyön kehittämishankkeeseen. Rahoituspäätös saatiin keväällä 2010 ja sen myötä hanke käynnistettiin Nuorisopalveluissa elokuussa Hankkeen toteutumisesta, suunnittelusta ja käytännön työstä on vastannut hanketyöntekijä, joka koordinoi hanketta sekä toimii yhteistyötä kehittäen kaupungin laajassa järjestökentässä. Kehittämishankkeelle oli selkeä tilaus, sillä nuorisopalveluilla ei ole ollut aiemmin erillistä monikulttuurisuudesta ja kansainvälisestä nuorisotyöstä vastaavaa työntekijää eikä myöskään ohjelmaa, jonka kautta olisi päästy tarttumaan nuorisotyön monikulttuurisuus- ja kansainvälisyyskysymyksiin ja teemoihin. Hanke onkin mahdollistanut pitkäjänteisen monikulttuurisuustyön käynnistämisen nuorisopalveluissa. Hankkeen kautta pystytään nyt tarttumaan yhdenvertaisuuden edistämiseen, rasismin vastaiseen nuorisotyöhön sekä vahvistamaan tamperelaisten monikulttuuristen nuorten integraatiota. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja viedä käytäntöön hyviksi havaittuja nuorisotyön monikulttuurisia käytäntöjä nuorisopalveluissa. Hankkeen kautta monikulttuurisesta nuorisotyöstä ei muodostu erillistä osaaluetta vaan se mahdollistaa nuorisotyön toimintaympäristöjen muutoksen nuorisopalveluiden koko palvelukartassa. Työ vaatii jatkuvaa huomioimista, reagoimista ja toimintatapojen päivittämistä, jotta työ juurtuu osaksi nuorisopalveluiden toimintoja ja rakenteita. Monikulttuurisen nuorisotyön tavoitteet yleisellä tasolla: * Yhdenvertaisuus Työn tavoitteena on, että tamperelainen nuori pystyy toimimaan monikulttuuristuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa ja osallistuu sosiaaliseen, taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen elämään tasavertaisena jäsenenä, mutta säilyttää myös oman/t kielensä ja kulttuurinsa. * Rasisminvastaisuus ja nollatoleranssi syrjintää kohtaan Nuorisopalveluiden toiminnassa ei saa esiintyä etnistä syrjintää eikä rasismia. * Nuorten integraatio Monikulttuuriset nuoret ovat osa suomalaista yhteiskuntaa: heidän kotouttamistaan tuetaan nuorisotyöllisin keinoin, tarvittaessa myös positiivisella erityiskohtelulla yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla tavalla. Hankkeen lähtökohtana onkin monikulttuurisen nuorisotyön kehittäminen nykyisen perustyön lähtökohdista käsin: sitä vahvasti tukien, sen hyväksi koettuja toimintatapoja vahvistaen ja kehittäen. Monikulttuurisuutta ei nähdä nuorisopalveluissa nuorisotoiminnan erillisenä sektorina vaan nuorisotoimintaa läpäisevänä asenteena, lähtökohtana, toimintatapana ja haasteena. Yksi hankkeen tuloksista on tämä, kädessäsi oleva monikulttuurisen nuorisotyön toimenpideohjelma. Sen tarkoituksena on liikkua käytännön tasolla ja toimia työkaluna tarjoten näkökulmia ja ideoita 2

3 monikulttuurisuuden huomioimiseen työssämme. Ohjelmasta löydät faktoja monikulttuurisuudesta Tampereella, käytännön toimenpiteitä, sekä nuorisotyössä hyödynnettäviä menetelmiä. TERMINOLOGIA Hankkeessa monikulttuurisuudella tarkoitetaan seuraavia asioita: suomalaisen yhteiskunnan monokulttuurisen arvoperustan monimuotoistumista kulttuurien kohtaamisen myötä syntyväksi, ennakkoluuloja purkavaksi ja erilaisuuden hyväksymistä lisääväksi kokemukseksi, joka rikastuttaa molempia kohtaavia osapuolia eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa erilaisuuden havaitsemista ja kunnioittamista, joka johtaa syrjimättömyyteen ja tasavertaisuuteen ( lähteet: Monikulttuurinen ohjausklinikka, Jyväskylän yliopisto, Mover- internetsivusto ja Et vois olla siellä missä ne muutkin, Milla Ilonen, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry, 2009) Monikulttuurinen nuori määritellään taas seuraavalla tavalla: monikulttuurinen nuori on kasvanut useamman kuin yhden kulttuurin vaikutuspiirissä. Hän on itse maahanmuuttaja tai hänen vanhemmistaan toinen tai molemmat ovat maahanmuuttajia. Nuori voi myös olla adoptoitu ulkomailta, kaksoiskansalainen tai elänyt pitkään ulkomailla ja asuu nyt monikulttuurisessa perheessä. Tällä määritelmällä viitataan etnisiin vähemmistöihin kuuluviin nuoriin sekä mm. laajemmin monikulttuurisissa perheissä asuviin nuoriin. (lähde: Honkasalo, Souto& Suurpää, 2007) Rasismilla tarkoitetaan tekoja, jotka asettavat ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan heidän taustansa perusteella. Työssä on tärkeää tunnistaa, kun ajattelussa, puheessa tai teoissa on kyse yksilöihin tai ryhmiin liitetyistä oletetuista biologisista tai kulttuurisista ominaisuuksista, joita pidetään muuttumattomina. Syrjintä Monikulttuurisuuden huomioivan nuorisotyön ydin on yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen, mikä tarkoittaa sitä, että kaikille nuorille tarjotaan mahdollisuus osallistua nuorisopalveluiden toimintaan. Kaikille nuorille ei tarjota samaa ja saman verran vaan pyritään yhdenvertaiseen lopputulokseen, jossa toiminnasta kiinnostuneella nuorella on edellytykset osallistua. Kaupunki edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Tarvittaessa se voi tapahtua erityistoimenpitein. Positiivinen erityiskohtelu (myös positiivinen syrjintä) on menettelytapa, joka mahdollistaa sen, että joitain ihmisryhmiä voidaan tukea erityistoimin, mikäli he ovat muutoin vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. Moniin ihmisoikeussopimuksiin kirjattu syrjintäkiellon periaate edellyttää käytännössä positiivista erityiskohtelua tapana. (lähde: Ihmisoikeudet.net) 3

4 TAMPEREEN MONIKULTTUURINEN TILANNE: TILASTOJA JA FAKTOJA Ulkomaalaiset Tampereella Vuonna 2011 Tampereella asui ulkomaan kansalaista, mikä oli noin 4,0 prosenttia kaupungin koko väkiluvusta. Vuoden aikana ulkomaalaisten määrä kasvoi 644 henkilöllä. Ulkomaalaisista Tampereella asui eniten Venäjän, Viron, Irakin, Intian ja Afganistanin kansalaisia. Eniten vuoden aikana oli kasvanut virolaisten, afganistanilaisten ja iranilaisten määrä. Suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin Tampereella ulkomaalaisia on kuitenkin edelleen vähän, noin 4,0 prosenttia. Pääkaupunkiseudun kaupungeissa ulkomaalaisten osuus on vähintään 7,3 prosenttia väestöstä, Helsingissä 8,0 prosenttia. Maahanmuuttajat tulevat Tampereelle monista eri syistä. Tampereen kaupunki ottaa vastaan viranomaisjärjestelmän kautta noin 150 henkilöä vuodessa. He ovat pakolaisia (YK:n kiintiö), paluumuuttajia tai perhesiteen perusteella oleskeluluvan saaneita henkilöitä. Lisäksi Tampereelle muuttaa itsenäisesti noin 200 henkilöä vuodessa. He ovat pääosin työntekijöitä tamperelaisiin yrityksiin, opiskelijoita tai avioliiton solmineita. Yleisimmät kansalaisuudet (12/2011) suuruusjärjestyksessä ovat Venäjä Viro Irak Intia Afganistan Kiina Somalia Iran Thaimaa Ruotsi 1052 hlö 820 hlö 474 hlö 436 hlö 434 hlö 400 hlö 305 hlö 281 hlö 255 hlö 229 hlö (Lähde: Tilastokeskus) 4

5 Puhutuimmat kielet (12/2011) suuruusjärjestyksessä ovat: Venäjä Ruotsi Arabia Englanti Eesti Persia Kiina Kurdi Somali Turkki 2448 hlö 1111 hlö 1021 hlö 758 hlö 758 hlö 756 hlö 518 hlö 508 hlö 363 hlö 321 hlö (Lähde: Tilastokeskus) Ulkomaalaiset Tampereella kaupunginosittain Kaupungin osa-alueista suhteellisesti eniten ulkomaalaisia asuu Hervannassa, Lukonmäessä ja Multisillassa. Määrällisesti eniten ulkomaalaisia taas asuu Hervannassa, Kaukajärvellä, Härmälässä ja Multisillassa. Nuorisopalveluiden kannalta kiinnostavaa on se, että lähes kaikilla alueilla, joissa sijaitsee nuorisokeskus, on myös tilastollisesti kaupungin keskiarvoa enemmän ulkomaalaisia. Hervannassa, eli Kupolin ja Helapuiston nuorisokeskusten lähialueella on ulkomaalaisia eniten, 11,7 %. Suurimmat ulkomaalaisryhmät alueella ovat venäläiset, intialaiset, virolaiset ja kiinalaiset. Seuraavaksi suurimmat ulkomaalaisten määrät ovat Multisillan alueella 8,3 %, Lukonmäessä 7,9 %, ja Härmälässä Rantaperkiön nuorisokeskuksen alueella 5,4 %. Nuorisokeskusten vaikutusalueista ainoastaan Leinolan, Koivistonkylän ja Tasanteen alueilla on tilastollisesti vähän ulkomaalaisia. (Lähde: Väestörekisterikeskus) MONIKULTTUURINEN NUORISOTYÖ TAMPEREELLA Tampereella tehdään laadukasta monikulttuurista työtä nuorten parissa muun muassa Kölvissä ja Tyttöjen Talolla. Monet kolmannen sektorin toimijat ovat erikoistuneet monikulttuurisen nuorisotyön muotoihin ja toteuttavat sitä projekteina tai jo vakiintuneena toimintana, jota myös kaupunki tukee. Hankkeen aikana on ollut hyvä miettiä sitä, mikä on kunnallisen nuorisotyön rooli tässä kentässä Tampereella. Päällekkäisen 5

6 työn tekeminen on resurssien hukkaamista, sen sijaan tiiviillä eri tahojen yhteistyöllä saadaan aikaan laadukasta ja laaja-alaista työtä, jonka keskiössä on asiakas. Kunnallisen nuorisotyön velvollisuutena on taata, että palvelut ovat kaikkien kuntalaisten tavoitettavissa, eikä sulje pois mitään ryhmiä. Keitä ovat monikulttuuriset nuoret? Tärkeää on muistaa, että monikulttuurisen taustan omaavat nuoret eivät ole yhtä, homogeenista massaa, vaan jokainen on yksilö, jolla on erilainen taustansa ja persoonansa. Selkeimmin monikulttuuristen nuorten joukosta nousevat usein esiin pakolaistaustaiset, varsinkin vasta maahan tulleet nuoret, sillä heidän elämäntilanteensa eroaa usein paljonkin muiden asiakkaidemme tilanteesta. Takana voi olla traumatisoineita tilanteita: perhettä tai sukua on saattanut kuolla tai se on hajallaan maailmalla. Kieli, kulttuuri ja ilmasto ovat täysin uudet. Monet perheet ovat eläneet välivaiheessa esim. pakolaisleirillä mahdollisesti jopa vuosikausia. Nämä nuoret ovat kuitenkin vain yksi ryhmä monikulttuuristen nuorten kentässä. Yhä enemmän kouluikäisissä lapsissa ja nuorissa näkyy jo toisen polven maahanmuuttajia, eli Suomessa syntyneitä lapsia ja nuoria, joiden vanhemmat ovat tulleet Suomeen muista maista eri syistä. Lisäksi on nuoria, joiden toinen vanhempi on kantasuomalainen ja toinen omaa monikulttuurisen taustan. Monikulttuurisiksi nuoriksi voidaan laskea myös esimerkiksi kauan ulkomailla asuneet nuoret. Heillä voi olla täysin suomalaiset vanhemmat, mutta he ovat asuneet pitkiä aikoja muualla esimerkiksi vanhempien työn vuoksi ja ovat siksi kasvaneet kahden kulttuurin vaikutuspiirissä. Verkostoituminen Tampereen kaupungin uudessa kotouttamisohjelmassa ( ) mainitaan myös nuorisopalvelut osana lasten ja nuorten kotouttamisen prosessia. Toimintojen lähtökohtana on nuorten kasvun ja kehityksen tukeminen. Ensimmäinen vaihe tässä hankkeessa on ollut Tampereen monikulttuurisen nuorisotyön kentän kartoittaminen ja verkostoituminen. Hankkeen työntekijän ensimmäinen urakka olikin perehtyä tähän kenttään ja toimijoihin ja löytää organisaatiollemme tärkeimmät yhteistyökumppanit ja verkostot. Alla listaus tärkeimmistä yhteistyöverkostoista, joissa Tampereen nuorisopalveluiden työntekijän läsnäolon näen tärkeänä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Paikalliset verkostot: Tampereen kaupungin maahanmuuttajatyön yhteistyöryhmä. Ryhmää johtaa kaupungin maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori. Ryhmässä on kaupungin eri yksiköissä maahanmuuttajatyötä tekeviä henkilöitä muun muassa perusopetuksen, kulttuuripalveluiden, ulkomaalaistoimiston, tulkkikeskuksen ja yksin tulevien lasten ryhmä- ja perheryhmäkodin edustajat. Ryhmän päätarkoituksena on tiedonvälitys kaupungin toimijoiden sisällä ajankohtaisista maahanmuuttajatyön asioista. AMMAT-verkosto. Ammat tulee sanoista ammattina maahanmuuttajatyö. Verkoston kokosivat muutamia vuosia sitten yhteen kolmannella sektorilla maahanmuuttajanuorten kanssa 6

7 työskennelleet henkilöt, jotka tapasivat silloin käydä pienellä porukalla lounaalla keskustelemassa työnsä sisällöistä, haasteista ja yhteistyöehdotuksista. Verkostoon kuuluu laajasti eri toimijoita, joiden työ tavalla tai toisella liittyy monikulttuurisiin nuoriin. Verkosto kokoontuu vuorotellen eri toimijoiden tiloissa ja siellä käsitellään työn haasteita ja uusia tuulia hyvin käytännönläheisesti, luottamuksellisesti ja usein muun muassa case- esimerkkien kautta. Valtakunnalliset verkostot: Kanuunanmonikulttuurisuuskoordinaattoreiden tapaamiset. Kanuunaverkosto, eli kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto on Suomen 24 suurimman kunnan nuorisotoimien kehittämisverkosto, jonka alla kokoontuvat myös näiden kuntien monikulttuurisuuskoordinaattorit muutaman kerran vuodessa. Tapaamisissa on yleensä pieni, keskusteleva ryhmä, joten aiheita päästään käsittelemään pintaa syvemmältä. Keskiössä ovat työn uudet ilmiöt ja hankkeet, kuntien tilanteiden ja toimintatapojen avaaminen ja vertailu sekä hyvien käytänteiden levittäminen. Verkostotapaamiset nuorisotyön monikulttuurisuudesta. Allianssin ja vaihtuvien kuntien yhteistyössä järjestämät verkostotapaamiset keskittyvät hieman samoihin aiheisiin, kuin yllä mainittu verkosto, mutta käsittelytapa on koulutuksellinen ja tapaamiset keräävät laajemmin osanottajia sekä kunnista, että kolmannelta sektorilta. Vaihtuvan teeman ansiosta omaa perustyötä monikulttuuristen nuorten kanssa käsitellään aina hieman uudelta kannalta. MITÄ NUORET TOIVOVAT/ MONIKULTTUURISEN NUORISOTYÖN ERITYISPIIRTEITÄ Monikulttuurisen nuorisotyön erityispiirteitä Hankkeen aikana on käyty keskusteluja monikulttuurisen työn erityispiirteistä niin monikulttuurista työtä tekevien aikuisten kuin monikulttuurisen taustan omaavien nuorten kanssa. Havaintoja näiden keskusteluiden pohjalta: Monenkaan lähtömaassa ei ole nuorisotyötä sellaisenaan kuin sitä Suomessa on, siksi sitä ei tunneta eikä pidetä tärkeänä. Useiden nuorten kertomuksien mukaan kotona kannustetaan vahvasti opiskeluun ja koulunkäyntiin, joka nähdään erittäin tärkeänä, muu vapaa-ajan puuhailu nähdään turhana. Maksuttomuus tärkeää, useille erittäin määräävä tekijä siinä, mihin voi osallistua. Perheen (varsinkin vasta maahan tulleen perheen) taloudellinen tilanne voi olla heikko tai kotona ei nähdä syitä miksi maksaa harrastustoiminnasta (perusteet katso aiempi kohta) Kuten muillakin nuorilla vapaa-ajan toimintaan osallistumisessa tärkeässä roolissa ovat kaverit. Kynnys mennä paikkaan, josta ei tunne ketään on melko korkea. Monikulttuurisen taustan omaavat nuoret myös kokivat, että erityisen vaikeaa on mennä paikkaan, jossa kaikki muut ovat suomalaistaustaisia. Jos paikassa näkyy muitakin monikulttuurisen taustan omaavia, on paikkaan helpompi mennä, sillä ei ole väliä edustavatko he samaa kulttuuritaustaa kuin itse. Yhtenä syynä tähän nähtiin se, että koettiin, että muut monikulttuurisen taustan omaavat ottavat nämä nuoret helpommin mukaan, kun suomalaisten porukkaan on vaikeaa päästä. Kun kysyttiin, kokivatko 7

8 nuoret, että tämä johtuu siitä, että he ovat ulkomaalaisia, he vastaisivat kyllä. Samassa keskustelussa ollut suomalainen nuori taas koki, että tämä ei johdu tulijoiden taustasta, vaan yksinkertaisesti siitä, että suomalaisten porukoihin on aina vaikea päästä. Hän siis koki, että suomalaisen nuoren on yhtä vaikea tutustua uuteen ryhmään esimerkiksi nuorisotalolla kuin ulkomaalaisenkin. Ohjaajan roolia pidettiin tärkeänä, ainakin hänen tulisi heti ottaa kontakti uuteen tulijaan ja ottaa erityisesti huomaansa niin, että uusi tulija uskaltaa jäädä paikkaan/toimintaan mukaan. Useissa keskusteluissa kävi ilmi, että nuorten mielestä pahinta, mitä aikuinen voi tehdä, on puuttumattomuus. Yleisimpinä syrjintätilanteina kerrottiin muun muassa tilanteita koulussa, jossa muut nuoret haukkuvat tai solvaavat, opettaja kuulee, mutta ei puutu. Tällaisessa tilanteessa nuoret kokivat teon varsinaisen tekijän lisäksi myös aikuisen syrjivän heitä, koska he eivät puuttuneet asiaan. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET eli MITÄ NUORISOPALVELUISSA PITÄISI TEHDÄ? Monikulttuurinen nuorisotyö ei ole erillinen nuorisotyön muoto tai toimintamalli, vaan sen tulisi näkyä läpileikkaavana kaikessa toiminnassamme samoin kuin esimerkiksi nuorten osallisuus. Monikulttuurinen nuorisotyö ei tarkoita vain työtä monikulttuuristen nuorten kanssa, vaan kyse on mitä suurimmissa määrin arvoista ja asennekasvatuksesta. Vaikka tämä hanke on jo nimensä puolesta keskittynyt nimenomaan monikulttuurisuuteen, on hankkeen aikana käyty runsaasti keskustelua laajemminkin yhdenvertaisuudesta, joka arvona ja teemana on nuorisotyössä erittäin tärkeä. Tämän hankkeen aikana on haluttu perehtyä yhdenvertaisuuteen erityisesti monikulttuurisuuden näkökulmasta, mutta se ei poista tai vähennä yhdenvertaisuuden merkitystä työssämme myös muuten. Tässä toimenpideohjelmassa esitettyjä syrjinnän ja rasismin vastaisia toimenpiteitä on arkityössä luonnollisesti tärkeää toteuttaa kaikissa tilanteissa, riippumatta siitä, mistä syystä henkilö on syrjinnän kohteena. Toimenpideohjelman lopussa olevia menetelmiä voi myös mainiosti käyttää kaikessa yhdenvertaisuustyössä, sillä ne eivät ole sisällöltään keskittyneet pelkästään monikulttuurisuuteen, vaan ylipäänsä erilaisuuden havaitsemiseen ja hyväksymiseen. Tässä osiossa listataan konkreettisia toimia ja toimenpiteitä, joita Tampereen kaupungin nuorisopalveluissa tullaan tekemään monikulttuurisuuden ja monikulttuuristen asiakkaiden huomioimiseksi. Toimenpiteet voidaan jakaa 3 luokkaan: asennekasvatus nuorisotyössä, rakenteelliset toimenpiteet sekä konkreettiset hankkeet. 8

9 1) ASENNEKASVATUS NUORISOTYÖSSÄ Sitoutuminen rasismin ja syrjinnän vastaiseen työhön (mukailtu Helsingin suunnitelmasta) TAUSTA: Tampereen alueen monikulttuuristuminen on arkipäivää ja näkyy nuorten elämässä niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Tämä ei silti tarkoita, että nuorten tai yksikön työntekijöiden suhde tähän yhteiskunnalliseen muutokseen on välttämättä positiivinen. Siksi asennekasvatus ja yksikön yhdenmukainen suhtautuminen monikulttuuriseen työhön on yksikölle iso ja tärkeä haaste. Kunnallinen nuorisotyö pyrkii takaamaan kaikille Tamperelaisille nuorille saavutettavaa, laadukasta palvelua. Lisäksi se pyrkii omalta osaltaan saamaan monikulttuurisen taustan omaavat nuoret aidosti suomalaisen yhteiskunnan tasavertaisiksi jäseniksi. Nuorisotyössä tärkeä on ilmapiiri, jossa jokainen nuori hyväksytään sellaisena kuin hän on, kuitenkin niissä rajoissa, ettei hän olemisellaan loukkaa ketään muuta. TOIMENPITEET: 1. Rasismin ja syrjinnän vastaisuus tunnustetaan nuorisopalveluiden perusperiaatteeksi siinä missä muun muassa päihteettömyys ja savuttomuus. 2. Kaikki työntekijät ja toimipaikat noudattavat tätä periaatetta työssään ja puuttuvat rasistisiin ja syrjiviin tilanteisiin järjestelmällisesti ja yhdenmukaisesti. Puuttuminen tilanteisiin on jokaisen työntekijän velvollisuus. Uusille työntekijöille kerrotaan asiasta ja esitetään toimenpidesuunnitelma perehdytyksen yhteydessä. 3. Jos työntekijän havaitaan työssä ollessaan toimivan rasismin tai syrjinnän hyväksyvästi, asiaan puututaan lähiesimiehen toimesta välittömästi. KETÄ KOSKEE: Koko yksikön henkilöstöä. Asennekasvatus arkityössä TAUSTA: Usein ajatellaan, että monikulttuurinen työ tarkoittaa samaa kuin se, että asiakkaat ovat monikulttuurisia, vaikka monikulttuurinen nuorisotyö on itse asiassa paljon muutakin. Keskustelut, oikean tiedon antaminen ja johdonmukainen puuttuminen rasismiin ja syrjintään ovat tärkeää ja vaikuttavaa monikulttuurisuustyötä jota jokainen voi (ja jokaisen tulee!) tehdä kohdatessaan nuoria eri tilanteissa. Monet ihmiset, niin nuoret kuin aikuiset, perustavat helposti käsityksensä uusista asioista median tarjoamaan kuvaan, joka ei aina vastaa todellisuutta. Varsinkin viime vuosina esimerkiksi maahanmuuttokeskustelu on käynyt kiivaana ja näkyvänä yhteiskunnassamme ja varsinkin sähköisessä mediassa keskustelu on välillä ollut asiatonta ja herjaavaa. Mielipidekirjoituksissa, blogeissa ja muissa vastaavissa, leviävät helposti myös virheelliset tiedot, kun ihmiset kirjoittavat omia mielipiteitään faktoina. Keskustelu on hyvä ja tärkeä asia ja sitä tulee 9

10 ylläpitää. Tärkeää olisi, että voisimme tarjota nuorille oikeaa tietoa asioista, joiden perusteella he voivat tehdä omat johtopäätöksensä ja luoda mielipiteensä asioista. Kuten aiemmin jo mainittiin, tätä ohjelmaa varten haasteltujen nuorten mielestä puuttumattomuus on pahinta, mitä aikuinen voi tehdä. Puuttumattomuudellaan aikuinen lähettää sekä tekijälle, että kohteelle viestin siitä, että syrjiminen tai rasistinen huutelu on hyväksyttävä teko ja näin kierre voi jatkua. TOIMENPITEET: 4. Työntekijät puuttuvat välittömästi rasistisiin ja syrjiviin kommentteihin työssään nuorisokeskuksissa, leireillä, tapahtumissa, ryhmissä, kaikessa toiminnassa. 5. Työntekijöillä tulee olla kykyä ja osaamista puuttua tilanteisiin ja keskusteluihin, joissa ilmenee syrjintää tai rasistista toimintaa. Siksi työntekijöille tulee tarjota mahdollisuuksia saada tietoa ja koulutusta aihealueesta. 6. Työntekijän tulee antaa monikulttuurisuudesta oikeaa tietoa, eikä lietsoa musta tuntuu - tiedon leviämistä. Kukaan ei voi (eikä tarvitse) olla kaikkien alueiden asiantuntija, mutta tarvittaessa voi tietoa etsiä yhdessä nuoren kanssa. Myös tämä toimenpideohjelma liitteineen toimii yhtenä kouluttamisen työkaluna. Tästä löytyy tilastotietoa Tampereen monikulttuurisesta tilanteesta, kaupungin palveluista maahanmuuttajille, sekä Tampereella monikulttuurisuustyötä tekevistä tahoista. Lisäksi ohjelman lopussa on hyödyllisiä linkkejä, joista löytyy lisätietoa muun muassa Suomen turvapaikka- ja pakolaismenettelystä. Työntekijät voivat aina kääntyä myös monikulttuurisuus-yhdyshenkilön puoleen neuvoa ja materiaaleja tarvitessaan. Syrjinnästä vapaa alue kampanjaan liittyminen TAUSTA: Syrjinnästä vapaa alue -kampanja on syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastainen tiedotuskampanja, jonka avulla organisaatiot ja työyhteisöt tuovat julki sitoutumisensa syrjimättömyyden periaatteeseen. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuminen merkitsee syrjinnän vastustamista, siihen puuttumista sekä ihmisten yhdenvertaisuuden tunnustamista riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Kampanja haastaa organisaatioita ja työyhteisöjä julistautumaan syrjinnästä vapaaksi alueeksi. Haasteen voi tehdä kuka tahansa. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuva organisaatio täyttää julistautumislomakkeen internetissä ja saa sitä vastaan Syrjinnästä vapaa alue -merkin, joka tulee laittaa näkyvälle paikalle organisaation tiloissa. Asiaa on käsitelty nuorisopalveluissa syksyllä 2011 ja osa toimipaikoista onkin jo lähtenyt mukaan kampanjaan. 10

11 TOIMENPITEET: 7. Nuorisopalveluiden kaikki toimipaikat ovat syrjinnästä vapaita alueita ja ripustavat Syrjinnästä vapaa alue-merkit näkyvästi toimipaikkoihin esille. Toimipaikat voivat myös haastaa yhteistyökumppaneitaan liittymään kampanjaan. KETÄ KOSKEE: Kaikkia toimipaikkoja (Monitoimitalo 13, nuorisokeskukset, Antaverkan leirikeskus, lasten liikennepuisto sekä nuorisopalveluiden toimisto.) 2) RAKENTEELLISET TOIMENPITEET Nuorisopalveluiden monikulttuurisen työn yhdyshenkilön nimeäminen TAUSTA: Ideaalitilanne ja pitkän aikavälin tavoite tietysti olisi, että yksikössä toimisi nuoriso-ohjaaja päävastuualueenaan monikulttuurinen ja kansainvälinen nuorisotyö. Sitä odotellessa yksiköllä tulisi kuitenkin olla nimetty monikulttuurisen nuorisotyön yhdyshenkilö, johon kuntalaiset tai yhteistyötahot voisivat olla teemaan liittyen yhteydessä. Yhdyshenkilö voisi edustaa yksikköä muutamissa paikallisissa asiaan liittyvissä verkostoissa, jotka tämän ohjelman teon aikana ovat osoittautuneet nuorisopalveluiden kannalta hyödyllisiksi verkostoiksi. TOIMENPITEET: 8. Pitkän aikavälin tavoitteena on saada nuoriso-ohjaaja päävastuualueenaan monikulttuurinen ja kansainvälinen nuorisotyö. Tämä tulee kirjata tulevien vuosien henkilöstösuunnitelmaan. 9. Nuorisopalveluihin nimetään monikulttuurisen työn yhdyshenkilö. Oman esimiehen kanssa määritellään, kuinka paljon työnkuvasta voi käyttää monikulttuurisuus-teemaan liittyviin tehtäviin. KETÄ KOSKEE: Yhdyshenkilöksi nimettävää henkilöä. Monikulttuurisen taustan omaavien työntekijöiden ja harjoittelijoiden rekrytoiminen TAUSTA: Nuoret ja nuorisotyö monikulttuuristuvat, pysyykö työyhteisö perässä? Haastatteluissa monikulttuurisen taustan omaavat nuoret kertovat selkeästi, että heidän on helpompi tulla tilaan ja toimintaan, jos paikalla on muitakin monikulttuurisen taustan omaavia henkilöitä. Sillä ei niinkään ole väliä, ovatko he samaa ryhmää kuin itse, mutta toisten erilaisten näkeminen helpottaa osallistumista. Monikulttuurisen taustan omaava aikuinen pystyy myös erilailla ymmärtämään näiden nuorten tuntemuksia ja identiteetin kehittymistä ja tukemaan nuoria heidän etsiessään paikkaansa. 11

12 Käytännön kokemukset puhuvat samaa kieltä. Muun muassa erityisnuorisotyön kentällä Yövuorotoiminnassa maahanmuuttajataustaisen harjoittelijan mukana olo avasi jalkautuvalle ryhmälle kommunikaatiomahdollisuuksia aivan uusiin asiakkaisiin ja ryhmiin ja työntekijät kuvailivat asiaa erittäin tärkeäksi. TOIMENPITEET: 10. Rekrytoidessa otetaan huomioon monikulttuurisen osaamisen tarve ja hyödyt kyseisessä tehtävässä. Käytännössä esimerkiksi nuorisokeskuksilla, jossa valtaosa käyttäjistä on maahanmuuttajataustaisia, voidaan avoimen tehtävän kuvaukseen liittää kielitaito toiveita/ vaatimuksia. 11. Nuorisopalvelut tekee tiivistä ja johdonmukaista yhteistyötä TAKK:n MONUVA-linjan kanssa muun muassa harjoittelupaikkojen ja yhteistyöhankkeiden (esimerkiksi ChillHouse) muodossa. KETÄ KOSKEE: Johtoryhmä ja muut rekrytointia tekevät Monikulttuurisuutta käsittelevien tilastojen kerääminen TAUSTA: Tällä hetkellä nuorisopalvelut ei kerää systemaattisesti tietoa monikulttuurisista asiakkaistaan. Tampereella ja myös eräissä muiden isojen kaupunkien nuorisopalveluissa on käyty keskustelua siitä, mitä tietoa on tarkoituksenmukaista kerätä ja onko tiettyihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden tilastointi itsessään syrjivää toimintaa. Tarkoituksenmukaista on tietysti kerätä vain sellaista tietoa, josta on hyötyä konkreettisessa työssämme. Tällaista tietoa ovat muun muassa asiakkaidemme äidin- ja kotikieli, jotta tiedotusta voidaan paremmin suunnata. Tätä ohjelmaa varten on kuultu ja vertailtu tilastointikäytäntöjä 7 muun kunnan kanssa ja tämä ehdotus pohjautuu Helsingin nuorisoasiankeskuksella käytössä olevaan, hyväksi havaittuun malliin. TOIMENPITEET: 12. Klubikorttihakemuksiin lisätään kohta äidinkieli (nuori täyttää) ja kotikieli (lapsen vanhempi täyttää). Tätä kautta saadaan tilastotietoa siitä kuinka paljon monikulttuurisen taustan omaavia asiakkaita missäkin käy. Lisäksi saadaan myös tärkeää tietoa millä kielillä milläkin alueella tulisi tiedottaa ja millä kielellä esim. vanhempainiltakutsut ja muut kotiin menevät tiedotteet tulisi lähettää. 13. Saatua tilastotietoa tulee myös hyödyntää. Nuorten vanhemmille pyritään lähettämään kotiin menevät tiedotteet kielellä, jota he ymmärtävät. Saatua tilastotietoa tulee verrata kaupungin aluekohtaisiin tilastoihin (ks. edellinen toimenpide-ehdotus). KETÄ KOSKEE: Aluksi nuorisokeskuksia. Mikäli toiveissa oleva klubikorttiuudistus etenee niin, että nuorisopalveluiden jäsenkortti saataisiin laajennettua myös muihin ryhmiimme (esimerkiksi nuorisoteatteri, erilaiset pienryhmät, nuorisofoorumi, lasten parlamentti), saataisiin myös nämä ryhmät sitä kautta tilastoinnin piiriin. 12

13 Alueiden kielellisen väestöpohjan huomioiminen TAUSTA: Tampereen kaupunki tuottaa hyvää tilastotietoa ulkomaan kansalaisten määrästä ja asuinpaikoista Tampereella. Tilastoista ilmenee, että useimmilla alueilla, joilla nuorisopalveluilla on toimipisteitä, myös ulkomaalaisten osuus on kaupungin keskivertoa suurempi. Silti joillain alueilla nämä ryhmät saattavat puuttua kokonaan asiakaskunnastamme. TOIMENPITEET: 14. Toimipisteiden henkilökunnan tulee perehtyä alueen ulkomaalaisasutusta ja alueen kieliryhmiä koskeviin tilastoihin ja keskustella siitä, tulisiko sen perusteella tehdä joitain toimenpiteitä esimerkiksi tiedotuksemme saavutettavuuden suhteen. Muun muassa toimipaikan perusesittelyiden tai kauden alkaessa tärkeimpien tiedotteiden/mainosten kääntämistä alueen isoille kieliryhmille tulisi tarpeen mukaan harkita. Saman tekstin voi liittää myös toimipaikan internet ja facebook-sivuille. KETÄ KOSKEE: Kaikkia toimipisteitä, joissa on avointa toimintaa asiakkaille. Nuorisopalveluiden yleinen tiedottaminen muilla kielillä TAUSTA: Tampereella puhutaan noin 130 eri äidinkieltä. Asukkaista reilu 6 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Tämä oli vuonna 2011 tilastoissa yhteensä reilut kuntalaista. Tarkemmat kielitilastot löytyvät ohjelman kohdasta tilastoja ja faktoja. Luonnollisesti maahanmuuttajille suunnatuissa kunnan palveluissa tiedotetaan palveluista monikielisesti, mutta asia olisi tärkeää huomioida myös muissa yksiköissä, jotta palvelut olisivat kaikkien kuntalaisten saavutettavissa. Materiaalia onkin käännetty myös muissa kaupungin yksiköissä, vaikka maahanmuuttajataustaiset eivät olisi palvelun selkeä pääkäyttäjäryhmä. Esimerkiksi kirjastojen perusesite löytyy nettisivuilta 12 eri kielellä. Tampereen kaupungin sisällä toimii tulkkikeskus, jonka palveluita kaikki yksiköt voivat tilata kaupungin sisäiseen hintaan. TOIMENPITEET: 15. Nuorisopalveluiden internet-sivuille pyritään vaiheittain saamaan perustieto-osio nuorisopalveluista myös muilla kielillä. Tapauskohtaisesti eräiden suurten kokonaisuuksien (esimerkiksi monitoimitalo 13, suurtapahtumat kuten ChillHouse) kohdalla olisi hyvä harkita myös laajempien nettiosioiden ja joidenkin kirjallisten materiaalien esimerkiksi esitteiden tai flyereiden kääntämistä. 16. Tässä ja aiemmassa kohdassa mainittujen käännöstöiden teettämiseen pyritään saamaan lisämäärärahoja. KETÄ KOSKEE: Verkkokoordinaattori, mediasihteeri, johtoryhmä 13

14 3) KONKREETTISET HANKKEET Rasisminvastaisen viikon huomioiminen työssä TAUSTA: Rasisminvastainen viikko rakentuu YK:n yleiskokouksen vuonna 1966 julistaman rasisminvastaisen päivän ympärille, jota vietetään kaikissa YK:n jäsenmaissa Rasisminvastaisen viikon aikana järjestettävät tapahtumat kutsuvat ihmisiä vastustamaan rasismia ja etnistä syrjintää eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Rasisminvastainen viikko on vuosittain viikko 12 maaliskuussa. Suomessa viikkoa koordinoi RASMUS-verkosto (rasismin ja muukalaispelon vastainen verkosto), jolla on myös oma, aktiivisesti toimiva alueryhmänsä Tampereella. Toimijat voivat halutessaan liittyä Tampereen alueryhmän sähköpostilistalle, jonka kautta saa suoraan tietoa milloin viikon toimintoja aletaan suunnitella ja mitä muut tahot ovat tekemässä. Lisätietoa rasmus. fi ja rasmustampere.fi. Allianssista voi maksutta tilata viikon toimintaan liittyvä materiaaleja esimerkiksi KEKS-kampanjan tarroja (kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia). TOIMENPITEET: 17. Nuorisopalveluista jonkun tulee olla edustamassa yksikköä Tampereen RASMUS-verkostossa. Ehdotetaan nimettyä monikulttuurisuus-yhdyshenkilöä. 18. Nuorisopalveluiden eri toimipisteet pyrkivät huomioimaan rasisminvastaisen viikon toimipaikkansa vuosisuunnittelussa, esimerkiksi järjestämällä silloin jonkin aiheeseen liittyvän nuorille suunnatun tempauksen tai huomioimalla sen muuten työssä. TOTEUTUSTAPAIDEOITA: Nuorisokeskuksissa, pienryhmissä ja JOPO-toiminnassa voidaan järjestää teema- tai peli-ilta (esimerkiksi hyödyntäen tämän oppaan lopussa olevia harjoitteita), keskustelutilaisuus, aiheeseen liittyvän vieraan kutsuminen talolle/luokkaan, retki aiheeseen liittyvään paikkaan, nuorten tekemä juttu nuortentampereen - internetsivuille tai toimitusryhmän toteuttamaan lehteen. Tapahtumatoiminnassa teemaan liittyvän koko kaupungin laajuisen tapahtuman järjestäminen esimerkiksi disco/klubi-ilta kyseisellä teemalla, ja/tai mukana oleminen RASMUS-verkoston yhdessä ideoimissa tempauksissa. Esimerkiksi Elävän Kirjaston järjestäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Muihin toimintoihin liittyen voisi teemaviikko näkyä nuortentampereen internetsivuilla sekä toimipaikoissa esimerkiksi julistein. Kaikki toiminnot mielellään nuorten kanssa yhdessä suunniteltuna ja ideoituna. KETÄ KOSKEE: Koko yksikön henkilöstöä. 14

15 Elävä Kirjasto -menetelmän Pirkanmaan alueluotsitoiminnan vakinaistaminen TAUSTA: Elävä kirjasto on yhdenvertaisuutta edistävä, toiminnallinen menetelmä, joka pyrkii edistämään erilaisten ihmisten välisen kohtaamisen ja vuoropuhelun kautta moninaisuuden, ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamista. Menetelmän ovat kehittäneet nuoret itse Tanskassa 2000-luvun alussa. Menetelmää koordinoi Suomessa Allianssi ja tärkeä osa toimintaa ovat ympäri Suomea toimivat alueluotsit. Alueluotsi konsultoi ja kouluttaa, sekä auttaa uuden järjestäjän alkuun alueellaan, sekä osallistuu valtakunnallisiin tapahtumiin, jossa menetelmää arvioidaan ja kehitetään. Tampereen kaupungin nuoriso-ohjaaja on toiminut Pirkanmaan alueluotsina v alkaen, mutta toiminta on ollut henkilöriippuvaista. Nuorisopalvelut on itse järjestänyt yhden kirjaston vuodessa (ChillHousetapahtuman yhteydessä), sekä kouluttanut ja auttanut opiskelijaryhmiä ja muita kumppaneita kirjastojen järjestämisessä. Alueluotsina toimiminen on helppo ja kohtuullisen vähän työllistävä tapa tehdä näkyvää, nuorille suunnattua monikulttuurisuustyötä ja samalla tukea toimivan ja hyvää palautetta saaneen menetelmän käyttöä ja leviämistä. TOIMENPITEET: 19. Nuorisopalvelut sitoutuu Pirkanmaan Elävä Kirjasto alueluotsitoimintaan niin, että pyrkii henkilöstövaihdoksien sattuessa turvamaan toiminnan jatkumisen Pirkanmaalla. Tämä tapahtuu ohjaamalla tehtävä vaihdoksissa jonkin menetelmää tuntevan työnkuvaan yksikön sisällä tai vastuuttamalla tehtävää alueella aktiivisesti asian parissa toimivien kolmannen sektorin toimijoiden keskuuteen. Monikulttuurisen kaveritoiminnan pilotointi TAUSTA: Monissa eri yhteistyöryhmissä on päädytty pohtimaan sitä, kuinka monien maahanmuuttajien kanssa työskentelevien tahojen työmäärä putoaisi puoleen, jos jokaisella maahanmuuttajalla olisi edes yksi suomalainen ystävä. Tämä edistäisi kotoutumista, kielen oppimista, tapojen ja kulttuurin tuntemusta ja mielenterveyttä, sillä moni vasta maahan tullut on uudessa paikassa vailla sosiaalista verkostoa. Eräässä verkostopalaverissa asiaa alettiin vakavasti pyöritellä ja todettiin, että kaveritoiminnan organisointiin ei välttämättä aina tarvita erillishanketta ja suurta organisaatiota, vaan toimijat voisivat paremmin verkostoitumalla järjestää pienimuotoista kaveritoimintaa tarpeen mukaan. Kaveritoiminnassa on kysymys kahden suurin piirtein samanikäisen, samaa sukupuolta olevan ja samat kiinnostuksen kohteet omaavan nuoren yhdistämisestä tasavertaiseen kaveruuteen. Tarkoitus on tehdä yhdessä aivan tavallisia kaverijuttuja, eikä toinen ole siis maahanmuuttajan avustaja, tulkki, kaupunkiopas, kielenopettaja tai muukaan virallinen tukihenkilö. 15

16 TOIMENPITEET: 20. Nuorisopalvelut testaa yhteistyössä ulkomaalaistoimiston kanssa monikulttuurisen kaveritoiminnan toimivuutta nuorten parissa. Käytännössä kaveriparin maahanmuuttajataustainen osapuoli ohjautuu toimintaan ulkomaalaistoimiston ja suomalainen nuori nuorisopalveluiden kautta. Kaveripari tutustuu aluksi ohjatussa tapaamisessa ja heille voidaan tarjotaan alkuun ideoita tapaamisiin esimerkiksi nuorisopalveluiden avoimissa toiminnoissa. KETÄ KOSKEE: Monikulttuurisuus-yhdyshenkilö OHJAA ETEENPÄIN! Kaikkea ei tarvitse tietää itse. Tähän kappaleeseen on koottu tietoa monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajien kanssa työskentelevistä tahoista Tampereella. KAUPUNGIN PALVELUT MAAHANMUUTTAJILLE Alta löytyy tietoa Tampereen kaupungin maahanmuuttajanuorille suunnatuista palveluista, jotka koskevat erityisesti nuorisopalveluiden kohdeikäryhmää. Lisätietoa muista kaupungin maahanmuuttajapalveluista, sekä tarkempaa tietoa alla olevista löytyy Tampereen kaupungin nettisivuilta: Suora linkki maahanmuuttajien palveluihin löytyy myös etusivulta. Härmälän ryhmä- ja perheryhmäkoti Alaikäisten maahanmuuttajien ryhmä- ja perheryhmäkodissa asuu alaikäisiä, ilman huoltajaa Suomeen tulleita oleskeluluvan saaneita lapsia ja turvapaikanhakijoita. Kodissa on yhteensä 20 paikkaa. Ryhmäkoti on lapsen tai nuoren asuinpaikka turvapaikan hakemisen ajan. Turvapaikanhakijat saapuvat Härmälään suoraan Pirkanmaan poliisipiiristä tai toisesta vastaanottokeskuksesta. Perheryhmäkoti on tarkoitettu oleskeluluvan saaneille lapsille ja nuorille. Perheryhmäkodissa asuvia lapsia tuetaan kotoutumisessa Suomeen. Maahanmuuttajien omakielinen neuvonta (Tuomiokirkonkatu 12) Neuvonnasta saa opastusta esimerkiksi asumiseen, työhön, koulutukseen ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Maahanmuuttajien neuvonnassa asiakkaita palvelee 12 neuvojaa, 18 eri kielellä. Kaikki neuvojat palvelevat asiakkaita myös suomeksi. 16

17 Ulkomaalaistoimisto: pakolaisten ja paluumuuttajien sosiaaliasema (Pohjolankatu 25 B, 2. krs) Ulkomaalaistoimisto vastaa asiakkaittensa kotouttamisesta suomalaiseen yhteiskuntaan yhteistyössä asiakkaiden, muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Pakolaistaustaiset asiakkaat käyttävät ulkomaalaistoimiston sosiaaliaseman palveluita kolmen (3) vuoden ajan ja terveyspalveluita puoli (0,5) vuotta ensimmäisestä kotikuntarekisteröinnistä lukien. Paluumuuttajat asioivat ulkomaalaistoimiston sosiaaliasemalla yhden (1) vuoden ajan ja terveysasemalla puoli (0,5) vuotta maahantulostaan lähtien. Valmistava opetus peruskoulussa Kaikki peruskouluikäiset eli vuotiaat oppilaat, joiden suomen kielen taito ei riitä perusopetukseen osallistumiseksi, ovat oikeutettuja valmistavaan opetukseen. Opetuksen tavoitteena on suomen kielen taidon ja oppimisvalmiuksien kehittäminen perusopetukseen riittäviksi. Valmistava opetus kestää yleensä vuoden, mutta aika on yksilöllisesti joustava. Oppilaat siirtyvät valmistavan opetuksen jälkeen oman oppilasalueensa kouluun. Valmistavaa opetusta annetaan tällä hetkellä (syksy 2012) seuraavissa alakouluissa: Pohjois-Hervannan koulu, Johanneksen koulu, Peltolammin koulu ja Tesomajärven koulu sekä seuraavissa yhtenäiskouluissa: Etelä-Hervannan koulu, Hatanpään koulu ja Tammerkoski- Klassillinen koulu. MENETELMIÄ -ALOITA NÄISTÄ! Tähän osioon on kerätty erilaisia menetelmiä ja harjoituksia työssä hyödynnettäväksi. Harjoituksia voi teettää osana ryhmäytyksiä, leirejä, pienryhmätoimintaa tai muuta sellaista halutessaan käsitellä nuorten kanssa erilaisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyviä teemoja. Harjoitukset ovat kestoltaan ja vaikeusasteeltaan eritasoisia, jotta niistä voisi löytää sopivia harjoitteita erilaisille ryhmille. Jokaisen menetelmän alusta löytyy tieto harjoituksen kestosta, tilatarpeesta, ryhmän koosta ja tarvikkeista, jotta ohjaaja voisi helposti arvioida mikä harjoitus sopii hänen tarpeisiinsa. HARJOITUKSET (liitteenä): Unelmien kaupunki ryhmissä 2 tuhoutuu pakolaisuus Askel eteenpäin Olen erilainen koska ne tulee, joilla on sama ominaisuus Art Against Racism Learning Cafe Gaia-maailmanpyörä, mikä todennäköisyys syntyä mihin maahan? Asennemittari 17

18 MATERIAALEJA Materiaaleja, joita löytyy muun muassa toimistolta monikulttuurisuus-yhdyshenkilön huoneesta! Tule ja lainaa! Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? (Honkasalo, Soutu, Suurpää. 2007) R-sana. Kirja rasismista ja siihen puuttumisesta. (Kanninen & Markkula.2011) Helsingin, Hyvinkään ja Lahden kaupunkien nuorisopalveluiden monikulttuurisuusohjelmat. LINKKEJÄ: -> Yksityiskohtaisesti jämäkkää faktaa ja tilastoja Suomen turvapaikka- ja pakolaismenettelystä: muun muassa miten turvapaikkaa haetaan, millä perusteella sen saa, mitä valtio ja kunnat kustantavat turvapaikanhakijalle, paljonko hakijoita, paljonko myönteisiä ja kielteisiä päätöksiä. ->tieto- ja materiaalipankissa asiaa yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä. Tietoa muun muassa syrjinnästä vapaa alue-kampanjasta. --> Allianssin globaalikasvatussivusto. Suunnattu nimenomaan nuorisotyön toimijoille. Täältä löytyy käytännön ideoita ja harjoitteita, sekä tietoa muun muassa Elävästä Kirjastosta ja menneen KEKS (kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia) kampanjan materiaaleja. -> YK-liiton interaktiivinen tietokanta maailman tilanteesta -> Rasisminvastaisen verkoston tiedotuskanava -> Monenlaista YK-infoa 18

19 HARJOITUS 1. Unelmien kaupunki -harjoitus Ryhmäkoko: henkilöä Aika: 2-3 tuntia Tavoitteet: Herättää keskustelua siitä, mitkä asiat ovat ihmiselle tärkeitä, mitkä asiat luovat onnellisuutta. Joskus niihin voi vaikuttaa omilla valinnoillaan, aina ei. Miksi? Mitkä ovat ihmisen perustarpeita, jotka jokaisella on oikeus saada tyydytettyä? Herättää keskustelua pakolaisuudesta, sen syistä ja seurauksista ja herättämistä tunteista. Materiaalit: Isoja pahveja tai rullapaperia, useamman metrin levyinen pala per ryhmä Askartelumateriaalia: kyniä ja tusseja, erivärisiä papereita ja pahveja, liimaa, muuta materiaalia esimerkiksi wc-paperin hylsyjä, tyhjiä viilipurkkeja. Post- it lappuja Etukäteen valmistellut kirjeet tulostettuna (katso liite) Rauhalliset tilat eri ryhmille, mieluiten kokonaan eri huoneet, myös ison salin eri päädyt käyvät. Jos kyseessä on iso ryhmä (yli 20), ohjaajia tulisi olla kaksi. OHJEET: 1) Osallistujat jaetaan noin 5 hengen ryhmiin, kuitenkin niin, että ryhmiä tulee kokonaisuudessaan vähintään 3. 2) Osallistujat saavat isot alustat ja runsaasti askartelumateriaalia. Heidän tehtävänään on rakentaa alustalle unelmien kaupunki. 3) Tehtävään varataan aikaa runsaasti, noin 1 tunti on hyvä. Kerrotaan myös ryhmäläisille, paljonko heillä on aikaa ja kehotetaan aluksi rauhassa miettimään mikä heille on tärkeää, mitä asioita täytyy olla hyvin toimivassa kaupungissa. 4) Toteutustavan voi valita vapaasti muuten, mutta työ ei saa olla kirjallinen tuotos vaan paperille tulee piirtää, maalata, rakentaa tai muuten tuottaa kaupungin pohjapiirros. Kaupungille tulee keksiä myös nimi. 5) Ryhmillä tulee olla rauhallinen paikka työstää kaupunkiaan niin, etteivät he eivät näe tai kuule toisten suunnitelmia. 6) Tunnin kuluttua ryhmien tulee olla valmiita ja pidetään noin 10 minuutin tauko. Tauolla osallistujat ovat jossain muissa tiloissa, kuin työskentelytiloissa. 7) Tauon aikana ohjaajat valitsevat satunnaisesti kaksi kolmasosaa töistä ja tuhoavat ne täysin. Jos ryhmiä on 3-4, jätetään jäljelle yhden ryhmän työ, jos ryhmiä on 5-8 jätetään jäljelle 2 työtä ja niin edelleen. 8) Ohjaajat jättävät töiden vierelle ohjekirjeet jatkosta (katso liite). Tuhoutuneiden kaupunkien ryhmät saavat kirjeet, joissa kerrotaan, että heidän kaupunkinsa on tuhoutunut ja heidän tulee 19

20 lähteä etsimään suojaa muualta. Jokainen ryhmäläinen saa valita mukaansa 3 henkilökohtaista tavaraa, jotka he kirjoittavat Post-it lapulle. Selvinneet kaupungit saavat kirjeet, että kaupungit X ja Y ovat tuhoutuneet ja heidän kaupunkinsa tarjoaa suojan kaupungeista lähteneille pakolaisille. 9) Ryhmillä on 10 minuuttia aikaa reagoida. Tuhoutuneiden kaupunkien asukkaiden tulee tässä ajassa päättää mitä ottavat mukaan ja selvinneiden kaupunkien tulee päättää, miten heidän kaupunkinsa vastaanottaa henkilöt ja mihin heidät sijoitetaan. 10) 10 minuutin kuluttua tuhoutuneiden kaupunkien väki ohjataan selvinneiden kaupunkien huoneisiin, jossa vastaanottavan tahon tulee kertoa heille, miten he ovat ajatelleet sijoittaa tulijat. Ohjaaja on mukana tilanteessa, mutta ei puutu keskustelun kulkuun. Keskustelun annetaan jatkua uudessa tilanteessa sen ajan, kun asia on selvitetty tulijoille, maksimissaan 10 minuuttia. 11) Tämän jälkeen tilanne katkaistaan ja kaikki osallistujat kerätään saliin purkamaan harjoitusta. Purkuun tulee varata aikaa vähintään 30 minuuttia. 12) Keskustellaan harjoituksesta kysymysten avulla: Mitä tunteita harjoitus herätti? Miltä tuntui niistä, jotka näkivät tuhoutuneen kaupunkinsa? Oliko helppo valita mukaan otettavat tavarat (osallistujat saavat itse päättää haluavatko kertoa mitä ottivat)? Mistä joutui luopumaan kaupungin tuhoutumisen myötä? Miltä tuntui niistä, jotka joutuivat sijoittamaan uusia ihmisiä kaupunkiinsa? Mitä järjestelyjä kaupungissa piti tehdä? Jouduitteko tinkimään jostain vanhasta uusien tulijoiden takia? Olivatko tulijat tyytyväisiä vastaanottoon? Oliko väliä, mistä syystä ihmiset olivat lähteneet pakosalle? Oliko eri asia lähteä ja tulla naapurimaasta toiseen kuin kaukaisesta maasta? Kuulostaako 10 % kaupungin väestöstä isolta vai pieneltä ulkomaalaisten osuudelta? Paljonko on sopiva määrä muualta tulleita? Anna ensin osallistujien keskustella hetki. Sopivassa tilanteessa voit kertoa faktatietoja: Suomessa ulkomaalaistaustaisia on hieman vajaa 3 % väestöstä. Korkein luku on pääkaupunkiseudulla (noin 8 % väestöstä). Tampereella osuus on noin 4 % väestöstä. (Tilastot vuodelta 2011). HUOMIO: Tämä harjoitus saattaa herättää hyvin voimakkaita tunteita. On hyvä tuntea ryhmäläisten taustoja ja mahdollisia vastaavia kokemuksia. Purkuun tulee varata riittävästi aikaa ja luoda ympäristö, jossa voidaan keskustella rauhassa ja purkaa tuntoja! 20

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009

Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009 Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009 Paikalla oli suuri joukko nuorisotyöntekijöitä (sekä avoimen toiminnan puolelta että aamu ja iltapäivätoiminnasta). Yhteensä 63 kpl. Suuren yleisön takia

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen

Valmistava opetus Oulussa. Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Valmistava opetus Oulussa Suunnittelija, vs. kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Antti Koistinen Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija= Turvapaikanhakija on henkilö, joka on kotimaassaan joutunut

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen /

Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät. Miska Keskinen & Rosa Rantanen / Lounais-Suomen nuorisotyönpäivät Miska Keskinen & Rosa Rantanen Miska.keskinen@redcross.fi / Rosa.rantanen@redcross.fi Nuorisotyön rooli kotouttamisessa Kysyin asiaa parilta ystävältä: Nuorisotyö voi auttaa

Lisätiedot

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus Hyvinvointia työstä Monikulttuurisuus Suomen työelämässä 2016 - tilannekatsaus Barbara Bergbom Monikulttuurisuus liiketoiminnan mahdollistajana seminaari 12.05.2016 12.05.2016 Työterveyslaitos Barbara

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan

Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Maahanmuutto Suomeen ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kainuun polku Esikotoutus, kotouttaminen ja kotoutuminen -seminaari 1.12.2016 Pasi Saukkonen Muuttoliike Eurooppaan ja Euroopassa Eurooppa

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä

ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä ENNAKKOARVIOINTI (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA) pakolaisten vastaanottoon liittyvästä kiintiöstä Asia: Pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen tekeminen ELY-keskuksen kanssa Päätöksentekijä:

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA

Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 TURVAA JA SUOJAA Maahanmuuttajan kohtaaminen 14.1.2016 Termistö Siirtolainen/maahanmuuttaja Henkilö joka muuttaa tai siirtyy toiseen maahan paremman elämän toiveen, työn, opiskelun tai ihmissuhteen perusteella Turvapaikan

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma

Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Lapin yliopiston opiskelun ja opetuksen esteettömyyssuunnitelma Sisällys 1. Esteettömyystyön tausta 2. Mitä on esteettömyys 3. Mihin esteettömyydellä pyritään 4. Opiskelun ja opetuksen esteettömyys Oppimisympäristöjen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus

Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus Kaikki Nuorisobarometrit, vapaaaikatutkimukset, vaalitutkimukset ja nuorten elinolot vuosikirjat ilmaiseksi luettavissa Nuoran sivuilla http://www.tietoanuorista.fi/

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Hyvä koulu lapselle ja aikuiselle sisältää kuusi keskeistä seikkaa:

Hyvä koulu lapselle ja aikuiselle sisältää kuusi keskeistä seikkaa: Lausunto 1(5) Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan Lausuntopyyntö 29.10.2015 Lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan: Eriarvoistuva koulu? -verkosto lausuu lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan 2016 seuraavaa:

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä. Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016

Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä. Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016 Monikulttuurinen kirjasto - kirjasto muutosagenttina naisten elämässä Marjut Pohjalainen Pori 1.3.2016 Lukuja Tampereen asukasluku n. 225 000 (2016) Hervannan (1973) Tampereen tytärkaupungin asukasluku

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto

Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla. Joonas Timonen, Helsingin yliopisto Uskonnollisten yhteisöjen tekemä maahanmuuttajien kotoutumista edistävä työ Uudellamaalla Joonas Timonen, Helsingin yliopisto 27.11.2014 Esityksen rakenne A. Selvityksen yleisesittely B. Selvityksen tuloksia

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä Siirtolaisuusinstituutti

Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä Siirtolaisuusinstituutti Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä 8.9.2016 Siirtolaisuusinstituutti Ohjelma: 12.30 Kahvitarjoilu 12.50 Aapiskukkopalkinnon luovuttaminen: Ann-Sofie Selin, puheenjohtaja, Finnish Reading Association

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014

Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Ops14 Askola KYSELY HUOLTAJILLE JA YLÄKOULUN OPPILAILLE ARVOISTA JA OPPIMISEN TAIDOISTA KEVÄT 2014 Oppilaille 269 viestiä vastasi 85, 32% Huoltajille 768 viestiä 97 ei lukenut viestiä Vastauksia 220, 27%

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL

Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Yhdenvertaisuuden toteutumisen elementit YVL Muodollinen yhdenvertaisuus (välittömän syrjinnän kielto) 10 Tosiasiallinen yhdenvertaisuus velvoite yhdenvertaisuuden edistämiseen eli yhdenvertaisuussuunnittelu

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishankkeen aloitusseminaari Veronika Honkasalo

Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishankkeen aloitusseminaari Veronika Honkasalo Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishankkeen aloitusseminaari 24.8.2009 Veronika Honkasalo Päivän kulku Päivän ohjelma 10 Tervetuloa 10.15 Osallistujien esittely 11 12 Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely TURBO-verkosto Yhteenvetoraportti, N=12, Julkaistu: 12012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaat Minkälaisena näet TURBO-Turun seudun nuorisotoimen kuntien nuorisotoimesta vastaavien verkoston roolin?voit

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Jääkö nuorten kohtaama rasismi aikuisilta huomaamatta?

Jääkö nuorten kohtaama rasismi aikuisilta huomaamatta? Jääkö nuorten kohtaama rasismi aikuisilta huomaamatta? ESITTELY Walter ry on yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää avarakatseisuutta Suomessa, erityisesti lasten ja nuorten parissa. Yhdistys pyrkii

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Espoon yleisiä haasteita monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyen:

Espoon yleisiä haasteita monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyen: Alkukartoitus Espoo, 1.12.2009 Espoon alkukartoituksessa oli paikalla Nuorisotalo Sentterin työntekijät (Tarja, Anssi, Nana, Johanna) ja Sari Vahtera, Viula Pakka, Tero Luukkonen. Petra Sorvasto oli etukäteen

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot