TAUSTAA: MONIKULTTUURISEN JA KANSAINVÄLISEN NUORISOTYÖN HANKE TAMPEREEN MONIKULTTUURINEN TILANNE: TILASTOJA JA FAKTOJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAUSTAA: MONIKULTTUURISEN JA KANSAINVÄLISEN NUORISOTYÖN HANKE TAMPEREEN MONIKULTTUURINEN TILANNE: TILASTOJA JA FAKTOJA"

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO: TAUSTAA: MONIKULTTUURISEN JA KANSAINVÄLISEN NUORISOTYÖN HANKE TERMINOLOGIA TAMPEREEN MONIKULTTUURINEN TILANNE: TILASTOJA JA FAKTOJA MONIKULTTUURINEN NUORISOTYÖ TAMPEREELLA MITÄ NUORET TOIVOVAT/ MONIKULTTUURISEN NUORISOTYÖN ERITYISPIIRTEITÄ TAVOITTEET JA TOIMENPITEET eli MITÄ NUORISOPALVELUISSA PITÄISI TEHDÄ? OHJAA ETEENPÄIN - PALVELUITA MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE KAUPUNGIN PALVELUT MAAHANMUUTTAJILLE MENETELMIÄ - ALOITA NÄISTÄ! MATERIAALEJA JA LINKKEJÄ Monikulttuurisen nuorisotyön toimenpideohjelman tekijät Anna Saarni Liisa Hietamaa Anniina Kettula

2 TAUSTAA: MONIKULTTUURISEN JA KANSAINVÄLISEN NUORISOTYÖN HANKE Nuorisopalvelut haki syksyllä 2009 Länsi-Suomen lääninhallitukselta rahoitusta kolmevuotiseen Monikulttuurisen ja kansainvälisen nuorisotyön kehittämishankkeeseen. Rahoituspäätös saatiin keväällä 2010 ja sen myötä hanke käynnistettiin Nuorisopalveluissa elokuussa Hankkeen toteutumisesta, suunnittelusta ja käytännön työstä on vastannut hanketyöntekijä, joka koordinoi hanketta sekä toimii yhteistyötä kehittäen kaupungin laajassa järjestökentässä. Kehittämishankkeelle oli selkeä tilaus, sillä nuorisopalveluilla ei ole ollut aiemmin erillistä monikulttuurisuudesta ja kansainvälisestä nuorisotyöstä vastaavaa työntekijää eikä myöskään ohjelmaa, jonka kautta olisi päästy tarttumaan nuorisotyön monikulttuurisuus- ja kansainvälisyyskysymyksiin ja teemoihin. Hanke onkin mahdollistanut pitkäjänteisen monikulttuurisuustyön käynnistämisen nuorisopalveluissa. Hankkeen kautta pystytään nyt tarttumaan yhdenvertaisuuden edistämiseen, rasismin vastaiseen nuorisotyöhön sekä vahvistamaan tamperelaisten monikulttuuristen nuorten integraatiota. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja viedä käytäntöön hyviksi havaittuja nuorisotyön monikulttuurisia käytäntöjä nuorisopalveluissa. Hankkeen kautta monikulttuurisesta nuorisotyöstä ei muodostu erillistä osaaluetta vaan se mahdollistaa nuorisotyön toimintaympäristöjen muutoksen nuorisopalveluiden koko palvelukartassa. Työ vaatii jatkuvaa huomioimista, reagoimista ja toimintatapojen päivittämistä, jotta työ juurtuu osaksi nuorisopalveluiden toimintoja ja rakenteita. Monikulttuurisen nuorisotyön tavoitteet yleisellä tasolla: * Yhdenvertaisuus Työn tavoitteena on, että tamperelainen nuori pystyy toimimaan monikulttuuristuvassa suomalaisessa yhteiskunnassa ja osallistuu sosiaaliseen, taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen elämään tasavertaisena jäsenenä, mutta säilyttää myös oman/t kielensä ja kulttuurinsa. * Rasisminvastaisuus ja nollatoleranssi syrjintää kohtaan Nuorisopalveluiden toiminnassa ei saa esiintyä etnistä syrjintää eikä rasismia. * Nuorten integraatio Monikulttuuriset nuoret ovat osa suomalaista yhteiskuntaa: heidän kotouttamistaan tuetaan nuorisotyöllisin keinoin, tarvittaessa myös positiivisella erityiskohtelulla yhdenvertaisuuslain tarkoittamalla tavalla. Hankkeen lähtökohtana onkin monikulttuurisen nuorisotyön kehittäminen nykyisen perustyön lähtökohdista käsin: sitä vahvasti tukien, sen hyväksi koettuja toimintatapoja vahvistaen ja kehittäen. Monikulttuurisuutta ei nähdä nuorisopalveluissa nuorisotoiminnan erillisenä sektorina vaan nuorisotoimintaa läpäisevänä asenteena, lähtökohtana, toimintatapana ja haasteena. Yksi hankkeen tuloksista on tämä, kädessäsi oleva monikulttuurisen nuorisotyön toimenpideohjelma. Sen tarkoituksena on liikkua käytännön tasolla ja toimia työkaluna tarjoten näkökulmia ja ideoita 2

3 monikulttuurisuuden huomioimiseen työssämme. Ohjelmasta löydät faktoja monikulttuurisuudesta Tampereella, käytännön toimenpiteitä, sekä nuorisotyössä hyödynnettäviä menetelmiä. TERMINOLOGIA Hankkeessa monikulttuurisuudella tarkoitetaan seuraavia asioita: suomalaisen yhteiskunnan monokulttuurisen arvoperustan monimuotoistumista kulttuurien kohtaamisen myötä syntyväksi, ennakkoluuloja purkavaksi ja erilaisuuden hyväksymistä lisääväksi kokemukseksi, joka rikastuttaa molempia kohtaavia osapuolia eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa erilaisuuden havaitsemista ja kunnioittamista, joka johtaa syrjimättömyyteen ja tasavertaisuuteen ( lähteet: Monikulttuurinen ohjausklinikka, Jyväskylän yliopisto, Mover- internetsivusto ja Et vois olla siellä missä ne muutkin, Milla Ilonen, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry, 2009) Monikulttuurinen nuori määritellään taas seuraavalla tavalla: monikulttuurinen nuori on kasvanut useamman kuin yhden kulttuurin vaikutuspiirissä. Hän on itse maahanmuuttaja tai hänen vanhemmistaan toinen tai molemmat ovat maahanmuuttajia. Nuori voi myös olla adoptoitu ulkomailta, kaksoiskansalainen tai elänyt pitkään ulkomailla ja asuu nyt monikulttuurisessa perheessä. Tällä määritelmällä viitataan etnisiin vähemmistöihin kuuluviin nuoriin sekä mm. laajemmin monikulttuurisissa perheissä asuviin nuoriin. (lähde: Honkasalo, Souto& Suurpää, 2007) Rasismilla tarkoitetaan tekoja, jotka asettavat ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan heidän taustansa perusteella. Työssä on tärkeää tunnistaa, kun ajattelussa, puheessa tai teoissa on kyse yksilöihin tai ryhmiin liitetyistä oletetuista biologisista tai kulttuurisista ominaisuuksista, joita pidetään muuttumattomina. Syrjintä Monikulttuurisuuden huomioivan nuorisotyön ydin on yhdenvertaisuuden aktiivinen edistäminen, mikä tarkoittaa sitä, että kaikille nuorille tarjotaan mahdollisuus osallistua nuorisopalveluiden toimintaan. Kaikille nuorille ei tarjota samaa ja saman verran vaan pyritään yhdenvertaiseen lopputulokseen, jossa toiminnasta kiinnostuneella nuorella on edellytykset osallistua. Kaupunki edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Tarvittaessa se voi tapahtua erityistoimenpitein. Positiivinen erityiskohtelu (myös positiivinen syrjintä) on menettelytapa, joka mahdollistaa sen, että joitain ihmisryhmiä voidaan tukea erityistoimin, mikäli he ovat muutoin vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. Moniin ihmisoikeussopimuksiin kirjattu syrjintäkiellon periaate edellyttää käytännössä positiivista erityiskohtelua tapana. (lähde: Ihmisoikeudet.net) 3

4 TAMPEREEN MONIKULTTUURINEN TILANNE: TILASTOJA JA FAKTOJA Ulkomaalaiset Tampereella Vuonna 2011 Tampereella asui ulkomaan kansalaista, mikä oli noin 4,0 prosenttia kaupungin koko väkiluvusta. Vuoden aikana ulkomaalaisten määrä kasvoi 644 henkilöllä. Ulkomaalaisista Tampereella asui eniten Venäjän, Viron, Irakin, Intian ja Afganistanin kansalaisia. Eniten vuoden aikana oli kasvanut virolaisten, afganistanilaisten ja iranilaisten määrä. Suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin Tampereella ulkomaalaisia on kuitenkin edelleen vähän, noin 4,0 prosenttia. Pääkaupunkiseudun kaupungeissa ulkomaalaisten osuus on vähintään 7,3 prosenttia väestöstä, Helsingissä 8,0 prosenttia. Maahanmuuttajat tulevat Tampereelle monista eri syistä. Tampereen kaupunki ottaa vastaan viranomaisjärjestelmän kautta noin 150 henkilöä vuodessa. He ovat pakolaisia (YK:n kiintiö), paluumuuttajia tai perhesiteen perusteella oleskeluluvan saaneita henkilöitä. Lisäksi Tampereelle muuttaa itsenäisesti noin 200 henkilöä vuodessa. He ovat pääosin työntekijöitä tamperelaisiin yrityksiin, opiskelijoita tai avioliiton solmineita. Yleisimmät kansalaisuudet (12/2011) suuruusjärjestyksessä ovat Venäjä Viro Irak Intia Afganistan Kiina Somalia Iran Thaimaa Ruotsi 1052 hlö 820 hlö 474 hlö 436 hlö 434 hlö 400 hlö 305 hlö 281 hlö 255 hlö 229 hlö (Lähde: Tilastokeskus) 4

5 Puhutuimmat kielet (12/2011) suuruusjärjestyksessä ovat: Venäjä Ruotsi Arabia Englanti Eesti Persia Kiina Kurdi Somali Turkki 2448 hlö 1111 hlö 1021 hlö 758 hlö 758 hlö 756 hlö 518 hlö 508 hlö 363 hlö 321 hlö (Lähde: Tilastokeskus) Ulkomaalaiset Tampereella kaupunginosittain Kaupungin osa-alueista suhteellisesti eniten ulkomaalaisia asuu Hervannassa, Lukonmäessä ja Multisillassa. Määrällisesti eniten ulkomaalaisia taas asuu Hervannassa, Kaukajärvellä, Härmälässä ja Multisillassa. Nuorisopalveluiden kannalta kiinnostavaa on se, että lähes kaikilla alueilla, joissa sijaitsee nuorisokeskus, on myös tilastollisesti kaupungin keskiarvoa enemmän ulkomaalaisia. Hervannassa, eli Kupolin ja Helapuiston nuorisokeskusten lähialueella on ulkomaalaisia eniten, 11,7 %. Suurimmat ulkomaalaisryhmät alueella ovat venäläiset, intialaiset, virolaiset ja kiinalaiset. Seuraavaksi suurimmat ulkomaalaisten määrät ovat Multisillan alueella 8,3 %, Lukonmäessä 7,9 %, ja Härmälässä Rantaperkiön nuorisokeskuksen alueella 5,4 %. Nuorisokeskusten vaikutusalueista ainoastaan Leinolan, Koivistonkylän ja Tasanteen alueilla on tilastollisesti vähän ulkomaalaisia. (Lähde: Väestörekisterikeskus) MONIKULTTUURINEN NUORISOTYÖ TAMPEREELLA Tampereella tehdään laadukasta monikulttuurista työtä nuorten parissa muun muassa Kölvissä ja Tyttöjen Talolla. Monet kolmannen sektorin toimijat ovat erikoistuneet monikulttuurisen nuorisotyön muotoihin ja toteuttavat sitä projekteina tai jo vakiintuneena toimintana, jota myös kaupunki tukee. Hankkeen aikana on ollut hyvä miettiä sitä, mikä on kunnallisen nuorisotyön rooli tässä kentässä Tampereella. Päällekkäisen 5

6 työn tekeminen on resurssien hukkaamista, sen sijaan tiiviillä eri tahojen yhteistyöllä saadaan aikaan laadukasta ja laaja-alaista työtä, jonka keskiössä on asiakas. Kunnallisen nuorisotyön velvollisuutena on taata, että palvelut ovat kaikkien kuntalaisten tavoitettavissa, eikä sulje pois mitään ryhmiä. Keitä ovat monikulttuuriset nuoret? Tärkeää on muistaa, että monikulttuurisen taustan omaavat nuoret eivät ole yhtä, homogeenista massaa, vaan jokainen on yksilö, jolla on erilainen taustansa ja persoonansa. Selkeimmin monikulttuuristen nuorten joukosta nousevat usein esiin pakolaistaustaiset, varsinkin vasta maahan tulleet nuoret, sillä heidän elämäntilanteensa eroaa usein paljonkin muiden asiakkaidemme tilanteesta. Takana voi olla traumatisoineita tilanteita: perhettä tai sukua on saattanut kuolla tai se on hajallaan maailmalla. Kieli, kulttuuri ja ilmasto ovat täysin uudet. Monet perheet ovat eläneet välivaiheessa esim. pakolaisleirillä mahdollisesti jopa vuosikausia. Nämä nuoret ovat kuitenkin vain yksi ryhmä monikulttuuristen nuorten kentässä. Yhä enemmän kouluikäisissä lapsissa ja nuorissa näkyy jo toisen polven maahanmuuttajia, eli Suomessa syntyneitä lapsia ja nuoria, joiden vanhemmat ovat tulleet Suomeen muista maista eri syistä. Lisäksi on nuoria, joiden toinen vanhempi on kantasuomalainen ja toinen omaa monikulttuurisen taustan. Monikulttuurisiksi nuoriksi voidaan laskea myös esimerkiksi kauan ulkomailla asuneet nuoret. Heillä voi olla täysin suomalaiset vanhemmat, mutta he ovat asuneet pitkiä aikoja muualla esimerkiksi vanhempien työn vuoksi ja ovat siksi kasvaneet kahden kulttuurin vaikutuspiirissä. Verkostoituminen Tampereen kaupungin uudessa kotouttamisohjelmassa ( ) mainitaan myös nuorisopalvelut osana lasten ja nuorten kotouttamisen prosessia. Toimintojen lähtökohtana on nuorten kasvun ja kehityksen tukeminen. Ensimmäinen vaihe tässä hankkeessa on ollut Tampereen monikulttuurisen nuorisotyön kentän kartoittaminen ja verkostoituminen. Hankkeen työntekijän ensimmäinen urakka olikin perehtyä tähän kenttään ja toimijoihin ja löytää organisaatiollemme tärkeimmät yhteistyökumppanit ja verkostot. Alla listaus tärkeimmistä yhteistyöverkostoista, joissa Tampereen nuorisopalveluiden työntekijän läsnäolon näen tärkeänä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Paikalliset verkostot: Tampereen kaupungin maahanmuuttajatyön yhteistyöryhmä. Ryhmää johtaa kaupungin maahanmuuttajatyön pääkoordinaattori. Ryhmässä on kaupungin eri yksiköissä maahanmuuttajatyötä tekeviä henkilöitä muun muassa perusopetuksen, kulttuuripalveluiden, ulkomaalaistoimiston, tulkkikeskuksen ja yksin tulevien lasten ryhmä- ja perheryhmäkodin edustajat. Ryhmän päätarkoituksena on tiedonvälitys kaupungin toimijoiden sisällä ajankohtaisista maahanmuuttajatyön asioista. AMMAT-verkosto. Ammat tulee sanoista ammattina maahanmuuttajatyö. Verkoston kokosivat muutamia vuosia sitten yhteen kolmannella sektorilla maahanmuuttajanuorten kanssa 6

7 työskennelleet henkilöt, jotka tapasivat silloin käydä pienellä porukalla lounaalla keskustelemassa työnsä sisällöistä, haasteista ja yhteistyöehdotuksista. Verkostoon kuuluu laajasti eri toimijoita, joiden työ tavalla tai toisella liittyy monikulttuurisiin nuoriin. Verkosto kokoontuu vuorotellen eri toimijoiden tiloissa ja siellä käsitellään työn haasteita ja uusia tuulia hyvin käytännönläheisesti, luottamuksellisesti ja usein muun muassa case- esimerkkien kautta. Valtakunnalliset verkostot: Kanuunanmonikulttuurisuuskoordinaattoreiden tapaamiset. Kanuunaverkosto, eli kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto on Suomen 24 suurimman kunnan nuorisotoimien kehittämisverkosto, jonka alla kokoontuvat myös näiden kuntien monikulttuurisuuskoordinaattorit muutaman kerran vuodessa. Tapaamisissa on yleensä pieni, keskusteleva ryhmä, joten aiheita päästään käsittelemään pintaa syvemmältä. Keskiössä ovat työn uudet ilmiöt ja hankkeet, kuntien tilanteiden ja toimintatapojen avaaminen ja vertailu sekä hyvien käytänteiden levittäminen. Verkostotapaamiset nuorisotyön monikulttuurisuudesta. Allianssin ja vaihtuvien kuntien yhteistyössä järjestämät verkostotapaamiset keskittyvät hieman samoihin aiheisiin, kuin yllä mainittu verkosto, mutta käsittelytapa on koulutuksellinen ja tapaamiset keräävät laajemmin osanottajia sekä kunnista, että kolmannelta sektorilta. Vaihtuvan teeman ansiosta omaa perustyötä monikulttuuristen nuorten kanssa käsitellään aina hieman uudelta kannalta. MITÄ NUORET TOIVOVAT/ MONIKULTTUURISEN NUORISOTYÖN ERITYISPIIRTEITÄ Monikulttuurisen nuorisotyön erityispiirteitä Hankkeen aikana on käyty keskusteluja monikulttuurisen työn erityispiirteistä niin monikulttuurista työtä tekevien aikuisten kuin monikulttuurisen taustan omaavien nuorten kanssa. Havaintoja näiden keskusteluiden pohjalta: Monenkaan lähtömaassa ei ole nuorisotyötä sellaisenaan kuin sitä Suomessa on, siksi sitä ei tunneta eikä pidetä tärkeänä. Useiden nuorten kertomuksien mukaan kotona kannustetaan vahvasti opiskeluun ja koulunkäyntiin, joka nähdään erittäin tärkeänä, muu vapaa-ajan puuhailu nähdään turhana. Maksuttomuus tärkeää, useille erittäin määräävä tekijä siinä, mihin voi osallistua. Perheen (varsinkin vasta maahan tulleen perheen) taloudellinen tilanne voi olla heikko tai kotona ei nähdä syitä miksi maksaa harrastustoiminnasta (perusteet katso aiempi kohta) Kuten muillakin nuorilla vapaa-ajan toimintaan osallistumisessa tärkeässä roolissa ovat kaverit. Kynnys mennä paikkaan, josta ei tunne ketään on melko korkea. Monikulttuurisen taustan omaavat nuoret myös kokivat, että erityisen vaikeaa on mennä paikkaan, jossa kaikki muut ovat suomalaistaustaisia. Jos paikassa näkyy muitakin monikulttuurisen taustan omaavia, on paikkaan helpompi mennä, sillä ei ole väliä edustavatko he samaa kulttuuritaustaa kuin itse. Yhtenä syynä tähän nähtiin se, että koettiin, että muut monikulttuurisen taustan omaavat ottavat nämä nuoret helpommin mukaan, kun suomalaisten porukkaan on vaikeaa päästä. Kun kysyttiin, kokivatko 7

8 nuoret, että tämä johtuu siitä, että he ovat ulkomaalaisia, he vastaisivat kyllä. Samassa keskustelussa ollut suomalainen nuori taas koki, että tämä ei johdu tulijoiden taustasta, vaan yksinkertaisesti siitä, että suomalaisten porukoihin on aina vaikea päästä. Hän siis koki, että suomalaisen nuoren on yhtä vaikea tutustua uuteen ryhmään esimerkiksi nuorisotalolla kuin ulkomaalaisenkin. Ohjaajan roolia pidettiin tärkeänä, ainakin hänen tulisi heti ottaa kontakti uuteen tulijaan ja ottaa erityisesti huomaansa niin, että uusi tulija uskaltaa jäädä paikkaan/toimintaan mukaan. Useissa keskusteluissa kävi ilmi, että nuorten mielestä pahinta, mitä aikuinen voi tehdä, on puuttumattomuus. Yleisimpinä syrjintätilanteina kerrottiin muun muassa tilanteita koulussa, jossa muut nuoret haukkuvat tai solvaavat, opettaja kuulee, mutta ei puutu. Tällaisessa tilanteessa nuoret kokivat teon varsinaisen tekijän lisäksi myös aikuisen syrjivän heitä, koska he eivät puuttuneet asiaan. TAVOITTEET JA TOIMENPITEET eli MITÄ NUORISOPALVELUISSA PITÄISI TEHDÄ? Monikulttuurinen nuorisotyö ei ole erillinen nuorisotyön muoto tai toimintamalli, vaan sen tulisi näkyä läpileikkaavana kaikessa toiminnassamme samoin kuin esimerkiksi nuorten osallisuus. Monikulttuurinen nuorisotyö ei tarkoita vain työtä monikulttuuristen nuorten kanssa, vaan kyse on mitä suurimmissa määrin arvoista ja asennekasvatuksesta. Vaikka tämä hanke on jo nimensä puolesta keskittynyt nimenomaan monikulttuurisuuteen, on hankkeen aikana käyty runsaasti keskustelua laajemminkin yhdenvertaisuudesta, joka arvona ja teemana on nuorisotyössä erittäin tärkeä. Tämän hankkeen aikana on haluttu perehtyä yhdenvertaisuuteen erityisesti monikulttuurisuuden näkökulmasta, mutta se ei poista tai vähennä yhdenvertaisuuden merkitystä työssämme myös muuten. Tässä toimenpideohjelmassa esitettyjä syrjinnän ja rasismin vastaisia toimenpiteitä on arkityössä luonnollisesti tärkeää toteuttaa kaikissa tilanteissa, riippumatta siitä, mistä syystä henkilö on syrjinnän kohteena. Toimenpideohjelman lopussa olevia menetelmiä voi myös mainiosti käyttää kaikessa yhdenvertaisuustyössä, sillä ne eivät ole sisällöltään keskittyneet pelkästään monikulttuurisuuteen, vaan ylipäänsä erilaisuuden havaitsemiseen ja hyväksymiseen. Tässä osiossa listataan konkreettisia toimia ja toimenpiteitä, joita Tampereen kaupungin nuorisopalveluissa tullaan tekemään monikulttuurisuuden ja monikulttuuristen asiakkaiden huomioimiseksi. Toimenpiteet voidaan jakaa 3 luokkaan: asennekasvatus nuorisotyössä, rakenteelliset toimenpiteet sekä konkreettiset hankkeet. 8

9 1) ASENNEKASVATUS NUORISOTYÖSSÄ Sitoutuminen rasismin ja syrjinnän vastaiseen työhön (mukailtu Helsingin suunnitelmasta) TAUSTA: Tampereen alueen monikulttuuristuminen on arkipäivää ja näkyy nuorten elämässä niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Tämä ei silti tarkoita, että nuorten tai yksikön työntekijöiden suhde tähän yhteiskunnalliseen muutokseen on välttämättä positiivinen. Siksi asennekasvatus ja yksikön yhdenmukainen suhtautuminen monikulttuuriseen työhön on yksikölle iso ja tärkeä haaste. Kunnallinen nuorisotyö pyrkii takaamaan kaikille Tamperelaisille nuorille saavutettavaa, laadukasta palvelua. Lisäksi se pyrkii omalta osaltaan saamaan monikulttuurisen taustan omaavat nuoret aidosti suomalaisen yhteiskunnan tasavertaisiksi jäseniksi. Nuorisotyössä tärkeä on ilmapiiri, jossa jokainen nuori hyväksytään sellaisena kuin hän on, kuitenkin niissä rajoissa, ettei hän olemisellaan loukkaa ketään muuta. TOIMENPITEET: 1. Rasismin ja syrjinnän vastaisuus tunnustetaan nuorisopalveluiden perusperiaatteeksi siinä missä muun muassa päihteettömyys ja savuttomuus. 2. Kaikki työntekijät ja toimipaikat noudattavat tätä periaatetta työssään ja puuttuvat rasistisiin ja syrjiviin tilanteisiin järjestelmällisesti ja yhdenmukaisesti. Puuttuminen tilanteisiin on jokaisen työntekijän velvollisuus. Uusille työntekijöille kerrotaan asiasta ja esitetään toimenpidesuunnitelma perehdytyksen yhteydessä. 3. Jos työntekijän havaitaan työssä ollessaan toimivan rasismin tai syrjinnän hyväksyvästi, asiaan puututaan lähiesimiehen toimesta välittömästi. KETÄ KOSKEE: Koko yksikön henkilöstöä. Asennekasvatus arkityössä TAUSTA: Usein ajatellaan, että monikulttuurinen työ tarkoittaa samaa kuin se, että asiakkaat ovat monikulttuurisia, vaikka monikulttuurinen nuorisotyö on itse asiassa paljon muutakin. Keskustelut, oikean tiedon antaminen ja johdonmukainen puuttuminen rasismiin ja syrjintään ovat tärkeää ja vaikuttavaa monikulttuurisuustyötä jota jokainen voi (ja jokaisen tulee!) tehdä kohdatessaan nuoria eri tilanteissa. Monet ihmiset, niin nuoret kuin aikuiset, perustavat helposti käsityksensä uusista asioista median tarjoamaan kuvaan, joka ei aina vastaa todellisuutta. Varsinkin viime vuosina esimerkiksi maahanmuuttokeskustelu on käynyt kiivaana ja näkyvänä yhteiskunnassamme ja varsinkin sähköisessä mediassa keskustelu on välillä ollut asiatonta ja herjaavaa. Mielipidekirjoituksissa, blogeissa ja muissa vastaavissa, leviävät helposti myös virheelliset tiedot, kun ihmiset kirjoittavat omia mielipiteitään faktoina. Keskustelu on hyvä ja tärkeä asia ja sitä tulee 9

10 ylläpitää. Tärkeää olisi, että voisimme tarjota nuorille oikeaa tietoa asioista, joiden perusteella he voivat tehdä omat johtopäätöksensä ja luoda mielipiteensä asioista. Kuten aiemmin jo mainittiin, tätä ohjelmaa varten haasteltujen nuorten mielestä puuttumattomuus on pahinta, mitä aikuinen voi tehdä. Puuttumattomuudellaan aikuinen lähettää sekä tekijälle, että kohteelle viestin siitä, että syrjiminen tai rasistinen huutelu on hyväksyttävä teko ja näin kierre voi jatkua. TOIMENPITEET: 4. Työntekijät puuttuvat välittömästi rasistisiin ja syrjiviin kommentteihin työssään nuorisokeskuksissa, leireillä, tapahtumissa, ryhmissä, kaikessa toiminnassa. 5. Työntekijöillä tulee olla kykyä ja osaamista puuttua tilanteisiin ja keskusteluihin, joissa ilmenee syrjintää tai rasistista toimintaa. Siksi työntekijöille tulee tarjota mahdollisuuksia saada tietoa ja koulutusta aihealueesta. 6. Työntekijän tulee antaa monikulttuurisuudesta oikeaa tietoa, eikä lietsoa musta tuntuu - tiedon leviämistä. Kukaan ei voi (eikä tarvitse) olla kaikkien alueiden asiantuntija, mutta tarvittaessa voi tietoa etsiä yhdessä nuoren kanssa. Myös tämä toimenpideohjelma liitteineen toimii yhtenä kouluttamisen työkaluna. Tästä löytyy tilastotietoa Tampereen monikulttuurisesta tilanteesta, kaupungin palveluista maahanmuuttajille, sekä Tampereella monikulttuurisuustyötä tekevistä tahoista. Lisäksi ohjelman lopussa on hyödyllisiä linkkejä, joista löytyy lisätietoa muun muassa Suomen turvapaikka- ja pakolaismenettelystä. Työntekijät voivat aina kääntyä myös monikulttuurisuus-yhdyshenkilön puoleen neuvoa ja materiaaleja tarvitessaan. Syrjinnästä vapaa alue kampanjaan liittyminen TAUSTA: Syrjinnästä vapaa alue -kampanja on syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastainen tiedotuskampanja, jonka avulla organisaatiot ja työyhteisöt tuovat julki sitoutumisensa syrjimättömyyden periaatteeseen. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuminen merkitsee syrjinnän vastustamista, siihen puuttumista sekä ihmisten yhdenvertaisuuden tunnustamista riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Kampanja haastaa organisaatioita ja työyhteisöjä julistautumaan syrjinnästä vapaaksi alueeksi. Haasteen voi tehdä kuka tahansa. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuva organisaatio täyttää julistautumislomakkeen internetissä ja saa sitä vastaan Syrjinnästä vapaa alue -merkin, joka tulee laittaa näkyvälle paikalle organisaation tiloissa. Asiaa on käsitelty nuorisopalveluissa syksyllä 2011 ja osa toimipaikoista onkin jo lähtenyt mukaan kampanjaan. 10

11 TOIMENPITEET: 7. Nuorisopalveluiden kaikki toimipaikat ovat syrjinnästä vapaita alueita ja ripustavat Syrjinnästä vapaa alue-merkit näkyvästi toimipaikkoihin esille. Toimipaikat voivat myös haastaa yhteistyökumppaneitaan liittymään kampanjaan. KETÄ KOSKEE: Kaikkia toimipaikkoja (Monitoimitalo 13, nuorisokeskukset, Antaverkan leirikeskus, lasten liikennepuisto sekä nuorisopalveluiden toimisto.) 2) RAKENTEELLISET TOIMENPITEET Nuorisopalveluiden monikulttuurisen työn yhdyshenkilön nimeäminen TAUSTA: Ideaalitilanne ja pitkän aikavälin tavoite tietysti olisi, että yksikössä toimisi nuoriso-ohjaaja päävastuualueenaan monikulttuurinen ja kansainvälinen nuorisotyö. Sitä odotellessa yksiköllä tulisi kuitenkin olla nimetty monikulttuurisen nuorisotyön yhdyshenkilö, johon kuntalaiset tai yhteistyötahot voisivat olla teemaan liittyen yhteydessä. Yhdyshenkilö voisi edustaa yksikköä muutamissa paikallisissa asiaan liittyvissä verkostoissa, jotka tämän ohjelman teon aikana ovat osoittautuneet nuorisopalveluiden kannalta hyödyllisiksi verkostoiksi. TOIMENPITEET: 8. Pitkän aikavälin tavoitteena on saada nuoriso-ohjaaja päävastuualueenaan monikulttuurinen ja kansainvälinen nuorisotyö. Tämä tulee kirjata tulevien vuosien henkilöstösuunnitelmaan. 9. Nuorisopalveluihin nimetään monikulttuurisen työn yhdyshenkilö. Oman esimiehen kanssa määritellään, kuinka paljon työnkuvasta voi käyttää monikulttuurisuus-teemaan liittyviin tehtäviin. KETÄ KOSKEE: Yhdyshenkilöksi nimettävää henkilöä. Monikulttuurisen taustan omaavien työntekijöiden ja harjoittelijoiden rekrytoiminen TAUSTA: Nuoret ja nuorisotyö monikulttuuristuvat, pysyykö työyhteisö perässä? Haastatteluissa monikulttuurisen taustan omaavat nuoret kertovat selkeästi, että heidän on helpompi tulla tilaan ja toimintaan, jos paikalla on muitakin monikulttuurisen taustan omaavia henkilöitä. Sillä ei niinkään ole väliä, ovatko he samaa ryhmää kuin itse, mutta toisten erilaisten näkeminen helpottaa osallistumista. Monikulttuurisen taustan omaava aikuinen pystyy myös erilailla ymmärtämään näiden nuorten tuntemuksia ja identiteetin kehittymistä ja tukemaan nuoria heidän etsiessään paikkaansa. 11

12 Käytännön kokemukset puhuvat samaa kieltä. Muun muassa erityisnuorisotyön kentällä Yövuorotoiminnassa maahanmuuttajataustaisen harjoittelijan mukana olo avasi jalkautuvalle ryhmälle kommunikaatiomahdollisuuksia aivan uusiin asiakkaisiin ja ryhmiin ja työntekijät kuvailivat asiaa erittäin tärkeäksi. TOIMENPITEET: 10. Rekrytoidessa otetaan huomioon monikulttuurisen osaamisen tarve ja hyödyt kyseisessä tehtävässä. Käytännössä esimerkiksi nuorisokeskuksilla, jossa valtaosa käyttäjistä on maahanmuuttajataustaisia, voidaan avoimen tehtävän kuvaukseen liittää kielitaito toiveita/ vaatimuksia. 11. Nuorisopalvelut tekee tiivistä ja johdonmukaista yhteistyötä TAKK:n MONUVA-linjan kanssa muun muassa harjoittelupaikkojen ja yhteistyöhankkeiden (esimerkiksi ChillHouse) muodossa. KETÄ KOSKEE: Johtoryhmä ja muut rekrytointia tekevät Monikulttuurisuutta käsittelevien tilastojen kerääminen TAUSTA: Tällä hetkellä nuorisopalvelut ei kerää systemaattisesti tietoa monikulttuurisista asiakkaistaan. Tampereella ja myös eräissä muiden isojen kaupunkien nuorisopalveluissa on käyty keskustelua siitä, mitä tietoa on tarkoituksenmukaista kerätä ja onko tiettyihin ryhmiin kuuluvien henkilöiden tilastointi itsessään syrjivää toimintaa. Tarkoituksenmukaista on tietysti kerätä vain sellaista tietoa, josta on hyötyä konkreettisessa työssämme. Tällaista tietoa ovat muun muassa asiakkaidemme äidin- ja kotikieli, jotta tiedotusta voidaan paremmin suunnata. Tätä ohjelmaa varten on kuultu ja vertailtu tilastointikäytäntöjä 7 muun kunnan kanssa ja tämä ehdotus pohjautuu Helsingin nuorisoasiankeskuksella käytössä olevaan, hyväksi havaittuun malliin. TOIMENPITEET: 12. Klubikorttihakemuksiin lisätään kohta äidinkieli (nuori täyttää) ja kotikieli (lapsen vanhempi täyttää). Tätä kautta saadaan tilastotietoa siitä kuinka paljon monikulttuurisen taustan omaavia asiakkaita missäkin käy. Lisäksi saadaan myös tärkeää tietoa millä kielillä milläkin alueella tulisi tiedottaa ja millä kielellä esim. vanhempainiltakutsut ja muut kotiin menevät tiedotteet tulisi lähettää. 13. Saatua tilastotietoa tulee myös hyödyntää. Nuorten vanhemmille pyritään lähettämään kotiin menevät tiedotteet kielellä, jota he ymmärtävät. Saatua tilastotietoa tulee verrata kaupungin aluekohtaisiin tilastoihin (ks. edellinen toimenpide-ehdotus). KETÄ KOSKEE: Aluksi nuorisokeskuksia. Mikäli toiveissa oleva klubikorttiuudistus etenee niin, että nuorisopalveluiden jäsenkortti saataisiin laajennettua myös muihin ryhmiimme (esimerkiksi nuorisoteatteri, erilaiset pienryhmät, nuorisofoorumi, lasten parlamentti), saataisiin myös nämä ryhmät sitä kautta tilastoinnin piiriin. 12

13 Alueiden kielellisen väestöpohjan huomioiminen TAUSTA: Tampereen kaupunki tuottaa hyvää tilastotietoa ulkomaan kansalaisten määrästä ja asuinpaikoista Tampereella. Tilastoista ilmenee, että useimmilla alueilla, joilla nuorisopalveluilla on toimipisteitä, myös ulkomaalaisten osuus on kaupungin keskivertoa suurempi. Silti joillain alueilla nämä ryhmät saattavat puuttua kokonaan asiakaskunnastamme. TOIMENPITEET: 14. Toimipisteiden henkilökunnan tulee perehtyä alueen ulkomaalaisasutusta ja alueen kieliryhmiä koskeviin tilastoihin ja keskustella siitä, tulisiko sen perusteella tehdä joitain toimenpiteitä esimerkiksi tiedotuksemme saavutettavuuden suhteen. Muun muassa toimipaikan perusesittelyiden tai kauden alkaessa tärkeimpien tiedotteiden/mainosten kääntämistä alueen isoille kieliryhmille tulisi tarpeen mukaan harkita. Saman tekstin voi liittää myös toimipaikan internet ja facebook-sivuille. KETÄ KOSKEE: Kaikkia toimipisteitä, joissa on avointa toimintaa asiakkaille. Nuorisopalveluiden yleinen tiedottaminen muilla kielillä TAUSTA: Tampereella puhutaan noin 130 eri äidinkieltä. Asukkaista reilu 6 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Tämä oli vuonna 2011 tilastoissa yhteensä reilut kuntalaista. Tarkemmat kielitilastot löytyvät ohjelman kohdasta tilastoja ja faktoja. Luonnollisesti maahanmuuttajille suunnatuissa kunnan palveluissa tiedotetaan palveluista monikielisesti, mutta asia olisi tärkeää huomioida myös muissa yksiköissä, jotta palvelut olisivat kaikkien kuntalaisten saavutettavissa. Materiaalia onkin käännetty myös muissa kaupungin yksiköissä, vaikka maahanmuuttajataustaiset eivät olisi palvelun selkeä pääkäyttäjäryhmä. Esimerkiksi kirjastojen perusesite löytyy nettisivuilta 12 eri kielellä. Tampereen kaupungin sisällä toimii tulkkikeskus, jonka palveluita kaikki yksiköt voivat tilata kaupungin sisäiseen hintaan. TOIMENPITEET: 15. Nuorisopalveluiden internet-sivuille pyritään vaiheittain saamaan perustieto-osio nuorisopalveluista myös muilla kielillä. Tapauskohtaisesti eräiden suurten kokonaisuuksien (esimerkiksi monitoimitalo 13, suurtapahtumat kuten ChillHouse) kohdalla olisi hyvä harkita myös laajempien nettiosioiden ja joidenkin kirjallisten materiaalien esimerkiksi esitteiden tai flyereiden kääntämistä. 16. Tässä ja aiemmassa kohdassa mainittujen käännöstöiden teettämiseen pyritään saamaan lisämäärärahoja. KETÄ KOSKEE: Verkkokoordinaattori, mediasihteeri, johtoryhmä 13

14 3) KONKREETTISET HANKKEET Rasisminvastaisen viikon huomioiminen työssä TAUSTA: Rasisminvastainen viikko rakentuu YK:n yleiskokouksen vuonna 1966 julistaman rasisminvastaisen päivän ympärille, jota vietetään kaikissa YK:n jäsenmaissa Rasisminvastaisen viikon aikana järjestettävät tapahtumat kutsuvat ihmisiä vastustamaan rasismia ja etnistä syrjintää eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Rasisminvastainen viikko on vuosittain viikko 12 maaliskuussa. Suomessa viikkoa koordinoi RASMUS-verkosto (rasismin ja muukalaispelon vastainen verkosto), jolla on myös oma, aktiivisesti toimiva alueryhmänsä Tampereella. Toimijat voivat halutessaan liittyä Tampereen alueryhmän sähköpostilistalle, jonka kautta saa suoraan tietoa milloin viikon toimintoja aletaan suunnitella ja mitä muut tahot ovat tekemässä. Lisätietoa rasmus. fi ja rasmustampere.fi. Allianssista voi maksutta tilata viikon toimintaan liittyvä materiaaleja esimerkiksi KEKS-kampanjan tarroja (kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia). TOIMENPITEET: 17. Nuorisopalveluista jonkun tulee olla edustamassa yksikköä Tampereen RASMUS-verkostossa. Ehdotetaan nimettyä monikulttuurisuus-yhdyshenkilöä. 18. Nuorisopalveluiden eri toimipisteet pyrkivät huomioimaan rasisminvastaisen viikon toimipaikkansa vuosisuunnittelussa, esimerkiksi järjestämällä silloin jonkin aiheeseen liittyvän nuorille suunnatun tempauksen tai huomioimalla sen muuten työssä. TOTEUTUSTAPAIDEOITA: Nuorisokeskuksissa, pienryhmissä ja JOPO-toiminnassa voidaan järjestää teema- tai peli-ilta (esimerkiksi hyödyntäen tämän oppaan lopussa olevia harjoitteita), keskustelutilaisuus, aiheeseen liittyvän vieraan kutsuminen talolle/luokkaan, retki aiheeseen liittyvään paikkaan, nuorten tekemä juttu nuortentampereen - internetsivuille tai toimitusryhmän toteuttamaan lehteen. Tapahtumatoiminnassa teemaan liittyvän koko kaupungin laajuisen tapahtuman järjestäminen esimerkiksi disco/klubi-ilta kyseisellä teemalla, ja/tai mukana oleminen RASMUS-verkoston yhdessä ideoimissa tempauksissa. Esimerkiksi Elävän Kirjaston järjestäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Muihin toimintoihin liittyen voisi teemaviikko näkyä nuortentampereen internetsivuilla sekä toimipaikoissa esimerkiksi julistein. Kaikki toiminnot mielellään nuorten kanssa yhdessä suunniteltuna ja ideoituna. KETÄ KOSKEE: Koko yksikön henkilöstöä. 14

15 Elävä Kirjasto -menetelmän Pirkanmaan alueluotsitoiminnan vakinaistaminen TAUSTA: Elävä kirjasto on yhdenvertaisuutta edistävä, toiminnallinen menetelmä, joka pyrkii edistämään erilaisten ihmisten välisen kohtaamisen ja vuoropuhelun kautta moninaisuuden, ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittamista. Menetelmän ovat kehittäneet nuoret itse Tanskassa 2000-luvun alussa. Menetelmää koordinoi Suomessa Allianssi ja tärkeä osa toimintaa ovat ympäri Suomea toimivat alueluotsit. Alueluotsi konsultoi ja kouluttaa, sekä auttaa uuden järjestäjän alkuun alueellaan, sekä osallistuu valtakunnallisiin tapahtumiin, jossa menetelmää arvioidaan ja kehitetään. Tampereen kaupungin nuoriso-ohjaaja on toiminut Pirkanmaan alueluotsina v alkaen, mutta toiminta on ollut henkilöriippuvaista. Nuorisopalvelut on itse järjestänyt yhden kirjaston vuodessa (ChillHousetapahtuman yhteydessä), sekä kouluttanut ja auttanut opiskelijaryhmiä ja muita kumppaneita kirjastojen järjestämisessä. Alueluotsina toimiminen on helppo ja kohtuullisen vähän työllistävä tapa tehdä näkyvää, nuorille suunnattua monikulttuurisuustyötä ja samalla tukea toimivan ja hyvää palautetta saaneen menetelmän käyttöä ja leviämistä. TOIMENPITEET: 19. Nuorisopalvelut sitoutuu Pirkanmaan Elävä Kirjasto alueluotsitoimintaan niin, että pyrkii henkilöstövaihdoksien sattuessa turvamaan toiminnan jatkumisen Pirkanmaalla. Tämä tapahtuu ohjaamalla tehtävä vaihdoksissa jonkin menetelmää tuntevan työnkuvaan yksikön sisällä tai vastuuttamalla tehtävää alueella aktiivisesti asian parissa toimivien kolmannen sektorin toimijoiden keskuuteen. Monikulttuurisen kaveritoiminnan pilotointi TAUSTA: Monissa eri yhteistyöryhmissä on päädytty pohtimaan sitä, kuinka monien maahanmuuttajien kanssa työskentelevien tahojen työmäärä putoaisi puoleen, jos jokaisella maahanmuuttajalla olisi edes yksi suomalainen ystävä. Tämä edistäisi kotoutumista, kielen oppimista, tapojen ja kulttuurin tuntemusta ja mielenterveyttä, sillä moni vasta maahan tullut on uudessa paikassa vailla sosiaalista verkostoa. Eräässä verkostopalaverissa asiaa alettiin vakavasti pyöritellä ja todettiin, että kaveritoiminnan organisointiin ei välttämättä aina tarvita erillishanketta ja suurta organisaatiota, vaan toimijat voisivat paremmin verkostoitumalla järjestää pienimuotoista kaveritoimintaa tarpeen mukaan. Kaveritoiminnassa on kysymys kahden suurin piirtein samanikäisen, samaa sukupuolta olevan ja samat kiinnostuksen kohteet omaavan nuoren yhdistämisestä tasavertaiseen kaveruuteen. Tarkoitus on tehdä yhdessä aivan tavallisia kaverijuttuja, eikä toinen ole siis maahanmuuttajan avustaja, tulkki, kaupunkiopas, kielenopettaja tai muukaan virallinen tukihenkilö. 15

16 TOIMENPITEET: 20. Nuorisopalvelut testaa yhteistyössä ulkomaalaistoimiston kanssa monikulttuurisen kaveritoiminnan toimivuutta nuorten parissa. Käytännössä kaveriparin maahanmuuttajataustainen osapuoli ohjautuu toimintaan ulkomaalaistoimiston ja suomalainen nuori nuorisopalveluiden kautta. Kaveripari tutustuu aluksi ohjatussa tapaamisessa ja heille voidaan tarjotaan alkuun ideoita tapaamisiin esimerkiksi nuorisopalveluiden avoimissa toiminnoissa. KETÄ KOSKEE: Monikulttuurisuus-yhdyshenkilö OHJAA ETEENPÄIN! Kaikkea ei tarvitse tietää itse. Tähän kappaleeseen on koottu tietoa monikulttuurisuuden ja maahanmuuttajien kanssa työskentelevistä tahoista Tampereella. KAUPUNGIN PALVELUT MAAHANMUUTTAJILLE Alta löytyy tietoa Tampereen kaupungin maahanmuuttajanuorille suunnatuista palveluista, jotka koskevat erityisesti nuorisopalveluiden kohdeikäryhmää. Lisätietoa muista kaupungin maahanmuuttajapalveluista, sekä tarkempaa tietoa alla olevista löytyy Tampereen kaupungin nettisivuilta: Suora linkki maahanmuuttajien palveluihin löytyy myös etusivulta. Härmälän ryhmä- ja perheryhmäkoti Alaikäisten maahanmuuttajien ryhmä- ja perheryhmäkodissa asuu alaikäisiä, ilman huoltajaa Suomeen tulleita oleskeluluvan saaneita lapsia ja turvapaikanhakijoita. Kodissa on yhteensä 20 paikkaa. Ryhmäkoti on lapsen tai nuoren asuinpaikka turvapaikan hakemisen ajan. Turvapaikanhakijat saapuvat Härmälään suoraan Pirkanmaan poliisipiiristä tai toisesta vastaanottokeskuksesta. Perheryhmäkoti on tarkoitettu oleskeluluvan saaneille lapsille ja nuorille. Perheryhmäkodissa asuvia lapsia tuetaan kotoutumisessa Suomeen. Maahanmuuttajien omakielinen neuvonta (Tuomiokirkonkatu 12) Neuvonnasta saa opastusta esimerkiksi asumiseen, työhön, koulutukseen ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Maahanmuuttajien neuvonnassa asiakkaita palvelee 12 neuvojaa, 18 eri kielellä. Kaikki neuvojat palvelevat asiakkaita myös suomeksi. 16

17 Ulkomaalaistoimisto: pakolaisten ja paluumuuttajien sosiaaliasema (Pohjolankatu 25 B, 2. krs) Ulkomaalaistoimisto vastaa asiakkaittensa kotouttamisesta suomalaiseen yhteiskuntaan yhteistyössä asiakkaiden, muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Pakolaistaustaiset asiakkaat käyttävät ulkomaalaistoimiston sosiaaliaseman palveluita kolmen (3) vuoden ajan ja terveyspalveluita puoli (0,5) vuotta ensimmäisestä kotikuntarekisteröinnistä lukien. Paluumuuttajat asioivat ulkomaalaistoimiston sosiaaliasemalla yhden (1) vuoden ajan ja terveysasemalla puoli (0,5) vuotta maahantulostaan lähtien. Valmistava opetus peruskoulussa Kaikki peruskouluikäiset eli vuotiaat oppilaat, joiden suomen kielen taito ei riitä perusopetukseen osallistumiseksi, ovat oikeutettuja valmistavaan opetukseen. Opetuksen tavoitteena on suomen kielen taidon ja oppimisvalmiuksien kehittäminen perusopetukseen riittäviksi. Valmistava opetus kestää yleensä vuoden, mutta aika on yksilöllisesti joustava. Oppilaat siirtyvät valmistavan opetuksen jälkeen oman oppilasalueensa kouluun. Valmistavaa opetusta annetaan tällä hetkellä (syksy 2012) seuraavissa alakouluissa: Pohjois-Hervannan koulu, Johanneksen koulu, Peltolammin koulu ja Tesomajärven koulu sekä seuraavissa yhtenäiskouluissa: Etelä-Hervannan koulu, Hatanpään koulu ja Tammerkoski- Klassillinen koulu. MENETELMIÄ -ALOITA NÄISTÄ! Tähän osioon on kerätty erilaisia menetelmiä ja harjoituksia työssä hyödynnettäväksi. Harjoituksia voi teettää osana ryhmäytyksiä, leirejä, pienryhmätoimintaa tai muuta sellaista halutessaan käsitellä nuorten kanssa erilaisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyviä teemoja. Harjoitukset ovat kestoltaan ja vaikeusasteeltaan eritasoisia, jotta niistä voisi löytää sopivia harjoitteita erilaisille ryhmille. Jokaisen menetelmän alusta löytyy tieto harjoituksen kestosta, tilatarpeesta, ryhmän koosta ja tarvikkeista, jotta ohjaaja voisi helposti arvioida mikä harjoitus sopii hänen tarpeisiinsa. HARJOITUKSET (liitteenä): Unelmien kaupunki ryhmissä 2 tuhoutuu pakolaisuus Askel eteenpäin Olen erilainen koska ne tulee, joilla on sama ominaisuus Art Against Racism Learning Cafe Gaia-maailmanpyörä, mikä todennäköisyys syntyä mihin maahan? Asennemittari 17

18 MATERIAALEJA Materiaaleja, joita löytyy muun muassa toimistolta monikulttuurisuus-yhdyshenkilön huoneesta! Tule ja lainaa! Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? (Honkasalo, Soutu, Suurpää. 2007) R-sana. Kirja rasismista ja siihen puuttumisesta. (Kanninen & Markkula.2011) Helsingin, Hyvinkään ja Lahden kaupunkien nuorisopalveluiden monikulttuurisuusohjelmat. LINKKEJÄ: -> Yksityiskohtaisesti jämäkkää faktaa ja tilastoja Suomen turvapaikka- ja pakolaismenettelystä: muun muassa miten turvapaikkaa haetaan, millä perusteella sen saa, mitä valtio ja kunnat kustantavat turvapaikanhakijalle, paljonko hakijoita, paljonko myönteisiä ja kielteisiä päätöksiä. ->tieto- ja materiaalipankissa asiaa yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä. Tietoa muun muassa syrjinnästä vapaa alue-kampanjasta. --> Allianssin globaalikasvatussivusto. Suunnattu nimenomaan nuorisotyön toimijoille. Täältä löytyy käytännön ideoita ja harjoitteita, sekä tietoa muun muassa Elävästä Kirjastosta ja menneen KEKS (kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia) kampanjan materiaaleja. -> YK-liiton interaktiivinen tietokanta maailman tilanteesta -> Rasisminvastaisen verkoston tiedotuskanava -> Monenlaista YK-infoa 18

19 HARJOITUS 1. Unelmien kaupunki -harjoitus Ryhmäkoko: henkilöä Aika: 2-3 tuntia Tavoitteet: Herättää keskustelua siitä, mitkä asiat ovat ihmiselle tärkeitä, mitkä asiat luovat onnellisuutta. Joskus niihin voi vaikuttaa omilla valinnoillaan, aina ei. Miksi? Mitkä ovat ihmisen perustarpeita, jotka jokaisella on oikeus saada tyydytettyä? Herättää keskustelua pakolaisuudesta, sen syistä ja seurauksista ja herättämistä tunteista. Materiaalit: Isoja pahveja tai rullapaperia, useamman metrin levyinen pala per ryhmä Askartelumateriaalia: kyniä ja tusseja, erivärisiä papereita ja pahveja, liimaa, muuta materiaalia esimerkiksi wc-paperin hylsyjä, tyhjiä viilipurkkeja. Post- it lappuja Etukäteen valmistellut kirjeet tulostettuna (katso liite) Rauhalliset tilat eri ryhmille, mieluiten kokonaan eri huoneet, myös ison salin eri päädyt käyvät. Jos kyseessä on iso ryhmä (yli 20), ohjaajia tulisi olla kaksi. OHJEET: 1) Osallistujat jaetaan noin 5 hengen ryhmiin, kuitenkin niin, että ryhmiä tulee kokonaisuudessaan vähintään 3. 2) Osallistujat saavat isot alustat ja runsaasti askartelumateriaalia. Heidän tehtävänään on rakentaa alustalle unelmien kaupunki. 3) Tehtävään varataan aikaa runsaasti, noin 1 tunti on hyvä. Kerrotaan myös ryhmäläisille, paljonko heillä on aikaa ja kehotetaan aluksi rauhassa miettimään mikä heille on tärkeää, mitä asioita täytyy olla hyvin toimivassa kaupungissa. 4) Toteutustavan voi valita vapaasti muuten, mutta työ ei saa olla kirjallinen tuotos vaan paperille tulee piirtää, maalata, rakentaa tai muuten tuottaa kaupungin pohjapiirros. Kaupungille tulee keksiä myös nimi. 5) Ryhmillä tulee olla rauhallinen paikka työstää kaupunkiaan niin, etteivät he eivät näe tai kuule toisten suunnitelmia. 6) Tunnin kuluttua ryhmien tulee olla valmiita ja pidetään noin 10 minuutin tauko. Tauolla osallistujat ovat jossain muissa tiloissa, kuin työskentelytiloissa. 7) Tauon aikana ohjaajat valitsevat satunnaisesti kaksi kolmasosaa töistä ja tuhoavat ne täysin. Jos ryhmiä on 3-4, jätetään jäljelle yhden ryhmän työ, jos ryhmiä on 5-8 jätetään jäljelle 2 työtä ja niin edelleen. 8) Ohjaajat jättävät töiden vierelle ohjekirjeet jatkosta (katso liite). Tuhoutuneiden kaupunkien ryhmät saavat kirjeet, joissa kerrotaan, että heidän kaupunkinsa on tuhoutunut ja heidän tulee 19

20 lähteä etsimään suojaa muualta. Jokainen ryhmäläinen saa valita mukaansa 3 henkilökohtaista tavaraa, jotka he kirjoittavat Post-it lapulle. Selvinneet kaupungit saavat kirjeet, että kaupungit X ja Y ovat tuhoutuneet ja heidän kaupunkinsa tarjoaa suojan kaupungeista lähteneille pakolaisille. 9) Ryhmillä on 10 minuuttia aikaa reagoida. Tuhoutuneiden kaupunkien asukkaiden tulee tässä ajassa päättää mitä ottavat mukaan ja selvinneiden kaupunkien tulee päättää, miten heidän kaupunkinsa vastaanottaa henkilöt ja mihin heidät sijoitetaan. 10) 10 minuutin kuluttua tuhoutuneiden kaupunkien väki ohjataan selvinneiden kaupunkien huoneisiin, jossa vastaanottavan tahon tulee kertoa heille, miten he ovat ajatelleet sijoittaa tulijat. Ohjaaja on mukana tilanteessa, mutta ei puutu keskustelun kulkuun. Keskustelun annetaan jatkua uudessa tilanteessa sen ajan, kun asia on selvitetty tulijoille, maksimissaan 10 minuuttia. 11) Tämän jälkeen tilanne katkaistaan ja kaikki osallistujat kerätään saliin purkamaan harjoitusta. Purkuun tulee varata aikaa vähintään 30 minuuttia. 12) Keskustellaan harjoituksesta kysymysten avulla: Mitä tunteita harjoitus herätti? Miltä tuntui niistä, jotka näkivät tuhoutuneen kaupunkinsa? Oliko helppo valita mukaan otettavat tavarat (osallistujat saavat itse päättää haluavatko kertoa mitä ottivat)? Mistä joutui luopumaan kaupungin tuhoutumisen myötä? Miltä tuntui niistä, jotka joutuivat sijoittamaan uusia ihmisiä kaupunkiinsa? Mitä järjestelyjä kaupungissa piti tehdä? Jouduitteko tinkimään jostain vanhasta uusien tulijoiden takia? Olivatko tulijat tyytyväisiä vastaanottoon? Oliko väliä, mistä syystä ihmiset olivat lähteneet pakosalle? Oliko eri asia lähteä ja tulla naapurimaasta toiseen kuin kaukaisesta maasta? Kuulostaako 10 % kaupungin väestöstä isolta vai pieneltä ulkomaalaisten osuudelta? Paljonko on sopiva määrä muualta tulleita? Anna ensin osallistujien keskustella hetki. Sopivassa tilanteessa voit kertoa faktatietoja: Suomessa ulkomaalaistaustaisia on hieman vajaa 3 % väestöstä. Korkein luku on pääkaupunkiseudulla (noin 8 % väestöstä). Tampereella osuus on noin 4 % väestöstä. (Tilastot vuodelta 2011). HUOMIO: Tämä harjoitus saattaa herättää hyvin voimakkaita tunteita. On hyvä tuntea ryhmäläisten taustoja ja mahdollisia vastaavia kokemuksia. Purkuun tulee varata riittävästi aikaa ja luoda ympäristö, jossa voidaan keskustella rauhassa ja purkaa tuntoja! 20

(Lähde ABC ensiaskeleet rauhankasvatukseen: http://abc.rauhankasvatus.fi/?q=node/76)

(Lähde ABC ensiaskeleet rauhankasvatukseen: http://abc.rauhankasvatus.fi/?q=node/76) Askel eteenpäin! (Lähde ABC ensiaskeleet rauhankasvatukseen: http://abc.rauhankasvatus.fi/?q=node/76) Teema: syrjintä, rasismi, yleiset ihmisoikeudet Kesto: 60 min. Osallistujamäärä: 10 + Ikäsuositus:

Lisätiedot

OTA ASKEL ETEENPÄIN. Mieti roolihahmoasi.

OTA ASKEL ETEENPÄIN. Mieti roolihahmoasi. OTA ASKEL ETEENPÄIN Olemme kaikki keskenämme samanarvoisia. Toiset meistä ovat kuitenkin enemmän tasa-arvoisia keskenään kuin toiset. Tässä harjoituksessa osallistujat kokevat miltä tuntuu olla joku toinen.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009

Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009 Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009 Paikalla oli suuri joukko nuorisotyöntekijöitä (sekä avoimen toiminnan puolelta että aamu ja iltapäivätoiminnasta). Yhteensä 63 kpl. Suuren yleisön takia

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Pääasiallisia haasteita Lahdessa ja kehittämisideoita:

Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Pääasiallisia haasteita Lahdessa ja kehittämisideoita: Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Lahden alkukoulutuksessa oli paikalla noin 30 henkeä. Paikalla olevat keskustelivat teemasta vilkkaasti ja innokkaasti. Muihin hankkeessa mukana oleviin Kanuuna

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN

MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN MAAHANMUUTTAJIEN KORKEAKOULUTUKSEEN PÄÄSYN EDISTÄMINEN Korkeakoulujen kv-päivät 22.5.2012 Asiantuntija, projektipäällikkö Kati Isoaho, Metropolia Ammattikorkeakoulu 27/5/12 Helsinki Metropolia University

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Monikulttuurisen nuorisotyön asema Hyvinkäällä. 1.10.2009 Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusverkosto

Monikulttuurisen nuorisotyön asema Hyvinkäällä. 1.10.2009 Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusverkosto Monikulttuurisen nuorisotyön asema Hyvinkäällä 1.10.2009 Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusverkosto Päivän rakenne 1. Yleistä tutkimushankkeesta Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? Nuoret vs. nuorisotyöntekijät.

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus

Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus Nuorisobarometri 2014 Lopuksi Ihmisarvoinen nuoruus Kaikki Nuorisobarometrit, vapaaaikatutkimukset, vaalitutkimukset ja nuorten elinolot vuosikirjat ilmaiseksi luettavissa Nuoran sivuilla http://www.tietoanuorista.fi/

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärven kuntasuunnitelma: uusi, ennakkoluuloton ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven elinvoimatekijä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi LAATUKÄSIKIRJA 2015 www.tulkkauspalvelut.fi SISÄLLYSLUETTELO Tulkkauspalvelun esittely 2 Toiminnan kuvaus 3 Tulkkimme & kielet 4 Laatu ja laadun mittaaminen 5 Yhteystiedot 6 TULKKAUSPALVELUN ESITTELY Oulan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila

Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila Arjen kokemuksia Konnunsuo ja nuorisotila Kanuuna seminaari Kuopio 12.-13.11.-15 Missä mennään tällä hetkellä maahanmuutoluvuissa (Saimaan alue) Vireille tulleet turvapaikkahakemukset vuonna 2015 26.10

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5. ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELYalueilla Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Turku 28.1.215 Villiina Kazi Asiantuntija Esityksen sisältö 1) Maahanmuutto

Lisätiedot

Infopankki.fi neuvonnan työkaluna

Infopankki.fi neuvonnan työkaluna Infopankki.fi neuvonnan työkaluna ALPO Oikeilla neuvoilla, oikeaan paikkaan 28.4.2014 Eija Kyllönen-Saarnio Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language Финляндия на твоём языке www.infopankki.fi

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot