Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, Helsinki p

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011

2 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, Helsinki p Taitto: Merja Lensu Valokuvat: Antero Aaltonen, Susa Junnola, Raisa Kyllikki Karjalainen, Sini Karusto, Katri Lehtola, Tuija Linkola, Matti Matikainen, Jarkko Mikkonen, Tomi Nuotsalo, Eva Persson, Mia Viljanen, Eila-Mari Väätäinen Ulkoasu: Hahmo Paino: Miktor Oy Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2011

3 Vuosikertomus 2011 Mannerheimin Lastensuojeluliiton arvot Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

4 Sisältö Terveys- ja hyvinvointieroja pitää kaventaa s. 6 Vapaaehtoistoiminnan vuosi s. 7 MLL:n tehtävät ja toiminnan ydinalueet s. 8 Toimintaympäristö s. 9 Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen s. 11 Vaikuttaminen päätöksentekoon s. 11 Vaikuttamisen tuki paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille s. 13 Kansalaisjärjestöyhteistyö s. 13 Viestintä s. 14 Lapsemme-lehti ja julkaisut s. 14 Tapahtumat s. 16 Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyö s. 17 Jäsen- ja järjestöpalvelut s. 19 Vapaaehtoistoiminnan tuki s. 19 Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan koulutus s. 19 Neuvonta s. 19 Auttavat puhelin- ja nettipalvelut s. 20 Lasten ja nuorten puhelin ja netti s. 20 Vanhempainpuhelin ja vanhemmuuden tuki verkossa s. 21 Lasten ja nuorten terveyden edistäminen s. 23 Lasten seurassa -ohjelma s. 23 Vauva- ja pikkulapsiperheiden verkkokoulu s. 23 Kaikille kaveri -hanke s. 24 Lasten ja lapsuuden suojeleminen s. 25 Finnish Internet Awareness and Safety -hanke s. 25 Viisaasti verkossa -hanke s. 26 Lasten ja nuorten osallisuus s. 27 Tukioppilastoiminta s. 27 Koulukiusaamisen ehkäisy ja Koulurauha-ohjelma s. 28 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke s. 28 Nuortennetti ja verkkonuorisotyö s. 28 Yhdistysten nuorisotyön tukeminen s. 28 Lasten kerhotoiminnan tuki s Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2011

5 Tuki vanhemmille s. 31 Perhekeskukset s. 31 Perhekahvilat s. 31 Vertaisryhmätoiminnan tuki s. 32 Lapsiperheiden tukihenkilötoiminnan tuki s. 32 Vapaaehtoistoiminnan ohjaushanke s. 33 Lastenhoitotoiminta s. 34 Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke s. 34 Ihmissuhdetaitojen ja tapakasvatuksen tuki s. 36 Hyvä alku koulutielle -kampanjai s. 36 Materiaalinen apu lapsiperheille s. 36 Kansainvälinen toiminta s. 37 Kansainväliset verkostot s. 37 Yhteistyö Euroopan unionissa s. 37 Kehitysyhteistyö s. 37 Talous ja hallinto s. 38 Luottamuselimet s. 38 Talous ja kiinteistöt s. 38 Varainhankinta s. 39 Keskustoimiston henkilöstö s. 39 Säätiöt ja yhtiöt s. 40 Konsernitilinpäätös s. 41 Tuloslaskelma s. 42 Tuotot ja kulut toiminnanaloittain s. 43 Tase s. 44 Tilintarkastuskertomus s. 45 Liitteet s. 46 Liiton suojelijat Kunniapuheenjohtajat, kunniajäsenet Liittovaltuusto Liittohallitus 2011 Liittohallituksen asettamat toimielimet Mannerheimin Lastensuojeluliiton säätiöiden hallitukset Nimikkorahastot Paikallisyhdistykset MLL:n toiminta lukuina 2011 s. 53 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

6 Terveys- ja hyvinvointieroja pitää kaventaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto on tehnyt aina aktiivisesti työtä lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierojen tasaamiseksi. Lukuisat viimeaikaiset terveys- ja sosiaalialan tutkimukset ovat osoittaneet, että terveys- ja hyvinvointierot ovat mittavia jo lapsuusiässä. Vakuuttavaa näyttöä on myös siitä, että lapsuudessa ja nuoruudessa muodostuneet terveys- ja hyvinvointierot jäävät usein pysyviksi. Omaksutut terveys- ja hyvinvointitottumukset voivat siis ennakoida vahvasti sitä, miten myöhemmin elämässä selviytyy ja millaisia mahdollisia ongelmia on odotettavissa. Heti toimintansa alkuvuosikymmenistä lähtien MLL on tukenut ennalta ehkäiseviä terveyspalveluja kuten neuvola- ja kouluterveydenhuoltoa. Vaikka yhteiskunnallinen hyvinvointi on yleisesti lisääntynyt, monet kunnat ovat tinkineet lasten ennalta ehkäisevistä terveyspalveluista. Se on myöhentänyt ja vaikeuttanut lasten ja nuorten terveysongelmien varhaista löytymistä ja niihin puuttumista. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että kouluterveydenhuollossa ollaan kaukana sille laadituista laatusuosituksista: terveydenhoitajamitoitus täyttyi vain 34 prosentissa peruskouluista ja laatusuositusten mukainen koululääkäreiden työpanos oli ainoastaan 4 prosentissa peruskouluista. Koulupsykologien ja koulukuraattorien palveluja tarjottiin kouluista vain noin viidenneksessä. Lasten hyvinvointipalvelut ovat keskeisiä, kun halutaan kaventaa koko väestön sosioekonomisia terveys- ja hyvinvointieroja. Terveyserojen kaventamisen tulee sisältyä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen tavoitteisiin. Ennalta ehkäisevään toimintaan on varattava riittävästi voimavaroja, ja kuntien on järjestettävä asetuksen ja valtakunnallisten suositusten mukaiset neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveyspalvelut. Kun tehdään kuntakohtaisia ratkaisuja, on arvioitava myös lapsivaikutukset. On selvitettävä, miten eri päätösvaihtoehdot vaikuttavat lapsiperheiden hyvinvointiin ja lasten kasvu- ja elinoloihin. Näin toimimalla voidaan tehdään ratkaisuja, joissa ensisijaisesti otetaan huomioon lapsen etu siten, miten YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus edellyttää. Selvää on, että päätöksentekijöiden tulee ottaa ja kantaa vastuu päätösten vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Olli Simell liittohallituksen puheenjohtaja 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2011

7 Vapaaehtoistoiminnan vuosi Me kaikki varmaan toivomme joskus, että maailma voisi olla hiukan parempi paikka. Kaipaamme lisää välittämistä ja yhteisvastuuta. Onneksi olemme myös itse valmiita tarttumaan toimeen toisten auttamiseksi. Suurin osa ihmisen tekemästä työstä on palkatonta, toisten ja yhteiseksi hyväksi tehtyä työtä. Hoivaamme, siivoamme, järjestämme, kuuntelemme. Neljännen sektorin eli perheenjäsenten ja läheisten hyväksi tehdyn työn lisäksi moni tekee vapaaehtoistyötä ja käyttää omaa aikaansa ja voimavarojaan toisten tukemiseen. Vapaaehtoistyön taustalla on usein kokemus siitä, että on itse saanut kriittisellä hetkellä apua. Vapaaehtoistyön etuja on, että se luo yhteisöön luottamusta, lisää vuorovaikutusta ja poistaa ulkopuolisuuden tunnetta. Yhteiskunta, jossa kannetaan yhteistä vastuuta, pärjää myös parhaiten muutoksissa. Selvitysten mukaan vapaaehtoistyöstä hyötyvät kaikki: yhtä paljon vapaaehtoiset itse kuin ne, joita työllä autetaan. Joissakin tutkimuksissa on osoitettu, että vapaaehtoistyön tekemisellä on pitkäaikaisia myönteisiä terveysvaikutuksia. Vuonna 2011 vietettiin Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuotta. Teemavuoden tavoitteena oli lisätä vapaaehtoistyön arvostusta ja innostaa uusia ihmisiä mukaan järjestöjen toimintaan. MLL kehitti uusia tapoja tarjota vapaaehtoistyötä ja toi esille vapaaehtoistyön tuloksia. Viime vuonna MLL:n vapaaehtoiset tekivät noin työtuntia enemmän kuin edellisenä vuonna, ja vapaaehtoisten määrä lisääntyi henkilöllä. Vapaaehtoistyö ei kuitenkaan kehity ilman ohjausta ja pitkäjänteisiä, kuhunkin aikaan sovellettuja linjauksia. Kesäkuussa MLL-väki kokoontui liittokokoukseen Ouluun pohtimaan järjestön toimintaa, työn painopisteitä ja kehittämistä. Liittokokouksessa luotiin suuntaviivoja seuraavalle kolmevuotiskaudelle, uusittiin liiton sääntöjä sekä valittiin liittohallituksen ja liittovaltuuston puheenjohtajat. Vuoden lopussa konkretisoitui pitkään valmisteltu rakenneuudistus, jossa neljä piiriä yhdistyi Järvi-Suomen piiriksi. Piirien yhteenliittyminen on iso muutos, joka vaatii rohkeutta ja paljon työtä. Se vaatii myös luottamusta siihen, että yhdistymällä saadaan lisää voimaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseen siihen työhön, jota varten MLL on olemassa. Lämpimät kiitokset vapaaehtoisille, liittoyhteisön työntekijöille ja MLL:n työn rahoittajille: Raha-automaattiyhdistykselle, ministeriöille, yrityksille ja yksityisille lahjoittajille. Erityiskiitos kuuluu MLL:n työtä tukeville kunnille, jotka taloudellisesta ahdingostaan huolimatta ovat ymmärtäneet, että kansalaistoiminnalla ja vapaaehtoistyöllä on oma tärkeä paikkansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Mirjam Kalland pääsihteeri Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

8 MLL:n tehtävät ja toiminnan ydinalueet Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 10 piirijärjestöä ja 566 paikallisyhdistystä. Vuoden 2011 lopussa jäseniä oli yhteensä Kansalaisten järjestönä MLL edistää lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tasapainoisiksi ihmisiksi sekä lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Lapsen etua ajavana vaikuttajajärjestönä MLL kehittää ja vahvistaa lapsuutta suojelevaa kasvatuskulttuuria. MLL:n toiminnan ydinalueet ovat l lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen l lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen l lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen l vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. MLL vaikuttaa lapsen parhaaksi 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2011

9 Toimintaympäristö Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2011 lopussa Lasten osuus väestöstä oli 20 prosenttia vuotiaita lapsia oli yhteensä Lapsista suomenkielisiä oli vuoden 2011 alussa 90 prosenttia, ruotsinkielisiä 6 prosenttia ja muita kieliä äidinkielenään puhuvia 5 prosenttia. Vuoden 2011 alussa lapsiperheitä oli Lapsiperheiksi lasketaan perheet, joissa on vähintään yksi kotona asuva 0 17-vuotias. Lapsiperheisiin kuului noin 40 prosenttia väestöstä. Lapsiperheistä kahden vanhemman perheitä oli 71 prosenttia, yksinhuoltajaperheitä 20 prosenttia ja uusperheitä 9 prosenttia. Yksinhuoltaja- ja uusperheiden osuus on viime vuosikymmenten aikana hitaasti kasvanut. Syntyvyys on Suomessa muihin Euroopan maihin verraten korkealla. Vuonna 2011 syntyi lasta. Yhtä paljon lapsia syntyi viimeksi vuonna Vuonna 2011 kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 30 vuotta ja ensisynnyttäjien 28 vuotta. Suomalaiset vanhemmat haluavat hoitaa pienet lapsensa kotona. Alle 1-vuotiaista kotihoidossa oli vuoden 2011 alussa 99 prosenttia ja 1-vuotiaista 70 prosenttia. 2-vuotiaista noin puolet oli kotihoidossa, 3-vuotiaistakin kolmannes. Päivähoitoon osallistuvien lasten osuus on eurooppalaisittain pieni. Vuonna vuotiaista suomalaislapsista oli varhaiskasvatuspalvelujen piirissä 74 prosenttia. Ruotsissa luku oli 91 prosenttia, Tanskassa 92 prosenttia, Norjassa 95 prosenttia ja Islannissa 96 prosenttia. Lasten vanhempien työllisyysaste on Suomessa korkea. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan isien työllisyysaste on 90 prosenttia. Perhevapaiden pitäminen ei näytä muodostavan estettä myöskään äitien työuralle, sillä äitien työllisyysaste nousee korkeammaksi kuin vastaavassa iässä olevin lapsettomien naisten (78 prosenttia) heti kun lapsi on täyttänyt kolme vuotta. Vanhemmat arvostavat lasten kanssa vietettyä aikaa ja toivovat joustavuutta työn ja perheen yhteensovittamiseen. Vanhempainvapaiden uudistamista valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä, joka ehdotti vanhempainvapaan pidentämistä ja kolmea erilaista mallia, joilla lisättäisiin isien osuutta vanhempainvapaasta. Ehdotuksen käsittely siirtyi seuraavalle hallituskaudelle. Uudelle kaudelle siirtyi myös päivähoitolain sekä perusopetuksen tuntijaon uudistaminen. Toukokuun alusta tuli voimaan uusi terveydenhuoltolaki, joka lisäsi kansalaisten valinnanvapautta niin hoitopaikan kuin hoitohenkilöstönkin suhteen. Uudistuksen myötä asiakassuhdetta esimerkiksi % 14 13, , , ,5 10 9,5 9 % 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 neuvolaan voi jatkaa, vaikka perhe muuttaisi toiselle asuinalueelle. Uusi hallitus aloitti työnsä kesäkuussa. Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteiksi on kirjattu muun muassa hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden kehittäminen, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen, perheiden hyvinvoinnin lisääminen ja tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. MLL:n ja muiden järjestöjen aktiivisen vaikuttamistyön tuloksena hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus lapsiperheiden palvelujen kehittämisestä ottaen huomioon perheiden erilaiset tarpeet. Perhe ja lapset -ryhmän osuus sosiaalimenoista Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä vuoden aikana 0 17-vuotiaista Lähde: THL, Sosiaalimenot ja rahoitus Lähde: THL, SOTKAnet Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

10 % Toimeentulovaikeuksien esiintyvyys kotitalouksissa Yksinhuoltajat Parit, joilla nuorin lapsi alle 7 v. Hallitus lupaa tarttua myös laajaa keskustelua herättäneeseen nuorten syrjäytymiskehitykseen. Keskustelun käynnisti työ- ja elinkeinoministeriön teettämä tutkimus, joka tarkasteli vuotiaita, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa ja jotka eivät ole työmarkkinoilla eivätkä opiskele. Vuonna 2008 ryhmään kuului nuorta. Tutkimus osoitti, että nuorilla, joiden opiskelu keskeytyy peruskoulun jälkeen, on suuri riski jäädä pelkän peruskoulutuksen varaan. Kouluttamattomista ja työelämän ulkopuolella olevista lähes 40 prosenttia jää pitkäaikaisesti tai pysyvästi yhteiskunnan ulkopuolelle. Suurin riski ulkopuolisuuteen on teini-iässä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla pojilla, jotka ovat olleet monessa sijoituspaikassa tai laitoshoidossa. Myös maahanmuuttajataustaisilla nuorilla miehillä sekä niillä nuorilla, joiden vanhemmat ovat aikanaan jääneet opiskelun ja työn ulkopuolelle, on muita suurempi riski jäädä syrjään. Parit, joilla nuorin lapsi 7 12 v. Tavanomaisten menojen kattamisessa vaikeuksia Parit, joilla nuorin lapsi v. Kaikki kotitaloudet Suuremmissa vaikeuksissa Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto Subjektiivinen toimeentulo Suurin osa lapsista voi hyvin Terveys- ja hyvinvointierot muodostuvat pitkälti jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan keväällä 2011 julkaisemassa selvityksessä huomioitiin, että suurin osa neuvola- ja kouluikäisistä on terveitä ja voi hyvin. Sosioekonomiset terveyserot kuitenkin näkyvät jo lapsissa. Pienten lasten hyvinvointia uhkaavat muun muassa vanhempien masennus, avioerot ja suhteen katkeaminen toiseen vanhempaan, vanhempien alkoholinkäyttö sekä köyhyys, joka koskettaa etenkin yksinhuoltajaperheitä. Kouluikäisten terveystottumuksissa huomattiin useita haasteita kuten vähäinen uni, hampaiden hoidon laiminlyönti, liiallinen ruutuaika ja liian vähäinen liikkuminen. Perheiden yhteinen aika koetaan riittämättömäksi ja avioero koskee noin neljäsosaa koululaisista. Vanhempien työttömyydellä tiedetään olevan yhteys nuorten psyykkiseen pahoinvointiin. THL:n Kouluterveyskyselyn mukaan 8. ja 9. luokan oppilaista 13 prosenttia kärsii masennuksesta, 15 prosenttia on päivittäin väsynyt ja 30 prosentilla on niska- tai hartiakipua lähes viikoittain. 8 prosenttia kertoo olleensa kiusattuna vähintään kerran viikossa. Oppilashuollon palvelujen saatavuudessa on edelleen puutteita ja suuria kuntakohtaisia eroja. Kouluterveyskysely kertoo, että 8.- ja 9.-luokkalaisista 38 prosenttia kokee vaikeuksia päästä koululääkärin, 45 prosenttia koulupsykologin, 24 prosenttia koulukuraattorin, ja 14 prosenttia kouluterveydenhoitajan vastaanotolle. Kun ennaltaehkäisevään työhön ei ole voimavaroja, lasten ja nuorten tuen tarpeisiin ei vastata riittävän ajoissa ja ongelmat kärjistyvät. Vuoden 2010 aikana huostaan otettuna oli lasta ja kodin ulkopuolelle sijoitettuna Lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli yhteensä lasta ja nuorta, eli 6 prosenttia alle 20 vuotiaista. Yhteiskunnan osallistuminen lapsista aiheutuvien kustannusten kattamiseen on ohentunut, ja vastuu on siirtynyt aiempaa enemmän perheille. Esimerkiksi vuodesta 1994 vuoteen 2011 ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 20 prosenttia ja toisesta lapsesta 30 prosenttia. Kotihoidon tuen hoitorahan reaaliarvo on laskenut 26 prosenttia ja hoitolisän 51 prosenttia. Lapsiperheiden pientuloisuusaste on kasvanut viimeisten 20 vuoden aikana merkittävästi. Tulonjakotilaston mukaan vuonna 1995 lapsiköyhyysaste oli 5 prosenttia. Vuonna 2010 se oli 12 prosenttia. Suurin köyhyysriski on yksinhuoltajaperheillä. Alkoholin liiallinen käyttö on merkittävä kansanterveydellinen ongelma ja keskeinen syy lastensuojelun tarpeelle. Suomalaiset aloittavat alkoholinkäytön kansainvälisesti vertaillen nuorina. Aikaisin aloitettu alkoholinkäyttö lisää alkoholiriippuvuuden riskiä. Tutkimusten mukaan altistuminen mielikuvamainonnalle aikaistaa alkoholinkäytön aloittamista. MLL totesi vuoden 2011 aikana useassa kannanotossa, että lapsen etu on alkoholimainonnan kieltäminen. Vuoden 2011 lopulla julkista keskustelua hallitsi Euroopan talouskehitys ja euroalueen valtioiden ylivelkaantuminen. Samaan aikaan päättäjät ovat etsineet ratkaisuja Suomen talouden kestävyysvajeeseen. Keskustelu talouden tasapainottamisesta ja julkisten menojen leikkauksista on lisääntynyt. Kuntien velkaantuminen ja vaikeudet palvelujen järjestämisessä ovat lisänneet paineita uudistaa kuntakenttää. Kunnat ovat lisänneet yhteistyötä ja palveluja järjestetään entistä enemmän kuntarajat ylittäen. Myös yksityisen hyvinvointipalvelutuotannon rooli on vahvistunut. MLL on muistuttanut, että lapsiperheiden palveluja ja tukia leikattiin kovasti 1990-luvun lamassa eikä niitä ole sen jälkeen palautettu. Jos perheiden hyvinvointia tukevista palveluista edelleen leikataan, ennelta ehkäisevä työ rapautuu voimakkaasti, mikä näkyy myöhemmin lisäresurssien tarpeena ja kasvavina kustannuksina korjaavassa työssä. 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2011

11 Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen Mannerheimin Lastensuojeluliiton lapsija perhepoliittisen vaikuttamisen tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä sekä lisätä lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa. Erityinen tavoite on, että julkinen valta kantaa vastuunsa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytysten rakentamisesta. Vaikuttaminen päätöksentekoon MLL on vahva lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaja. MLL:n keskusjärjestö vaikuttaa lapsi- ja perhepoliittiseen päätöksentekoon valtakunnallisesti, piirijärjestöt maakunnallisesti ja alueellisesti ja paikallisyhdistykset kunnallisesti. Vaikuttamistyön perustana oli MLL:n aatteellinen tarkoitus, arvot ja päämäärät sekä ihmisoikeudet; erityisesti YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvatut oikeudet ja Suomen perustuslaissa turvatut perusoikeudet. Vaikuttamistoiminnan keskeiset sisällöt on linjattu MLL:n liittokokouksen kesäkuussa 2008 hyväksymässä hyvinvointiohjelmassa, liittohallituksen joulukuussa 2008 hyväksymässä MLL:n kuntaohjelma :ssa ja syyskuussa 2010 hyväksymässä MLL:n eduskuntavaaliohjelma 2011:ssä. Vuonna 2011 liittokokous hyväksyi MLL:n kolmivuotissuunnitelman Vaikuttamistyöllään MLL pyrkii siihen, että lapsen etu ja näkökulma otetaan huomioon lapsia, nuoria ja lapsiperheistä koskevassa julkisen vallan päätöksenteossa. Tavoitteena on, että julkinen valta kantaa oman vastuunsa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytysten turvaamisesta. Vuonna 2011 vaikuttamistyössä painottuivat erityisesti lasten ja perheiden peruspalveluiden parantaminen sekä lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittäminen ja lapsiperheköyhyyden vähentäminen. Vaikuttamistyössä otettiin huomioon Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

12 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2011

13 Keskusjärjestön antamat lausunnot ministeriöille ja muille valtion viranomaisille: l lausunto Suomen ihmisoikeustilanteesta lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta l lausunto lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman luonnoksesta l isyyslainsäädännön uudistaminen l rikosrekisteritietojen säilyttäminen ja luovuttaminen EU:n jäsenvaltioiden välillä l lausunto lapsen oikeuksien sopimuksen valinnaisen pöytäkirjan voimaan saattamisesta l monikulttuurinen Lapsen Etu -verkoston kannanotto hallitusohjelmaan 2011 l kannanotto vanhempainvapaatyöryhmän ehdotuksiin l lausunto adoptiolainsäädännön uudistamisesta l lausunto lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän ehdotuksiin l lausunto hallituksen esitysluonnoksesta alkoholilain muuttamiseksi l lausunto turvapaikanhakijalasten oikeudesta perusopetukseen l lausunto hallituksen esityksestä kuvaohjelmalainsäädännön uudistamiseksi l lausunto kansallisesta lasten kuritusväkivallan vähentämisen ohjelmasta Keskusjärjestön julkistama lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma: l MLL:n hallitusohjelma 2011 Keskusjärjestön julkistamat lapsi- ja perhepoliittiset kannanotot: l Päivähoitolain uudistus ei voi enää odottaa l Lasten terveyseroja kavennettava tavoitteellisesti l Nuorten syrjäytyminen pysäytettävä Keskusjärjestön asiantuntijat olivat kuultavana seuraavista asioista: l eduskunnan lakivaliokunta: adoptiolainsäädännön uudistaminen l opetus- ja kulttuuriministeriö: perusopetuksen tuntijako -kuulemistilaisuus Keskusjärjestöstä oli edustaja muun muassa seuraavissa valtionhallinnon työryhmissä ja toimikunnissa: opetusministeriö l kuvaohjelmalainsäädännön asiantuntijaryhmä l Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman Hyvinvoiva lapsiperhe -työryhmä ja Lapsilähtöinen yhteiskunta -työryhmä l Valtion elokuvatarkastamon neuvottelukunta l Valtion nuorisoasian neuvottelukunta sisäasiainministeriö l sisäisen turvallisuuden ohjelman järjestöyhteistyön seurantaryhmä sosiaali- ja terveysministeriö l lapsiasianeuvottelukunta l lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisemisen ja vähentämisen toimenpideohjelmaa valmisteleva työryhmä l lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunta ja sen alle kouluikäisten jaos l kansanterveyden neuvottelukunta, valtakunnallisen yhteistyön jaosto l sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan kansalaisjaos l varhaisen puuttumisen vastuuhenkilöverkosto l päihde- ja raittiusasian neuvottelukunta valtioneuvosto l tietoyhteiskuntaneuvosto Kansaneläkelaitos l äitiysavustusraati Opetushallitus l koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden uudistamistyöryhmä Viestintävirasto l Tietoturvapäivä-hankkeen johtoryhmä ja koululaistyöryhmä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos l Lasten, nuorten ja perheiden Kasteohjelman asiantuntijatyöryhmä l Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyhankkeen ohjausryhmän puheenjohtajuus Nordens Välfärdscenter, NVC / Nordic Centre for Welfare and Social Issues l Nordisk expertgrupp för tidiga insatser för familj och barn under 7 år Vaikuttamisen tuki paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille Keskusjärjestö tuki piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten vaikuttamistyötä tuottamalla aineistoja alueellisen ja paikallisen vaikuttamisen tueksi ja järjestämällä koulutusta. Yhdistysnetissä MLL:n jäseniä kannustettiin osallistumaan vaikuttamistyöhön. Keskusjärjestön ohjelmat, kannanotot, lausunnot ja asiantuntijakirjoitukset tukivat myös paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen vaikuttamistyötä ja lapsen oikeuksien edistämistyötä. MLL piti tiiviisti yhteyttä eduskuntaan, muihin järjestöihin ja viranomaisiin Yhdistysnetissä oli tarjolla koulutusaineistoa vaikuttamistoimintaan, tilastoja lasten ja nuorten elinoloista sekä tietoa lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevasta keskeisestä lainsäädännöstä ja lasten oikeuksien edistämisestä. Kansalaisjärjestöyhteistyö MLL osallistui aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja sen kehittämiseen. Liitolla oli laaja ja monipuolinen yhteistyöverkosto. MLL teki tiivistä yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen, erityisesti lastensuojelu-, lapsi- ja nuorisojärjestöjen, sosiaali- ja terveysalan sekä sivistysja opetusalan järjestöjen kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

14 MLL oli jäsenenä tai edustettuna muun muassa Raha-automaattiyhdistyksessä, Lasten Päivän Säätiössä, Lastensuojelun Keskusliitossa, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY:ssä, Terveyden edistämisen keskuksessa, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssissa, Nuorten Akatemiassa, Opintotoiminnan Keskusliitossa, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa EAPN-Fin:ssä, Liikenneturvassa, Niilo Mäki Säätiössä, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksessa, Mediakasvatusseurassa ja Suomen YK-liitossa. MLL on yksi Asuntosäätiön perustaja- ja taustayhteisöistä. MLL oli mukana järjestöjen yhteisessä Lasten terveysfoorumissa. MLL ylläpiti kuuden yhteistyökumppanin kanssa valtakunnallista Rikosuhripäivystystä (RIKU). Palvelu tarjoaa rikoksen tai rikosyrityksen uhreiksi joutuneille puhelinneuvontaa, lakiasiainneuvontaa ja tukihenkilöitä. Rikosuhripäivystys vaikuttaa myös rikoksen uhrien aseman parantamiseen. Keskonen LAPSI ERI IKÄVUOSINA 1 2 vuotta Ikiliikkuja Raskausajan ravitsemus ja liikunta Viestintä Aktiivinen viestintä on keskeinen osa MLL:n vaikuttamista valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Keskusjärjestö vastaa valtakunnallisesta viestinnästä ja tukee piirijärjestöjä ja yhdistyksiä niiden omassa viestinnässä. Vuoden alussa piireille järjestettiin koulutuspäivä sosiaalisen median hyödyntämisestä. MLL:n esiin nostamia teemoja olivat nuorten yksinäisyys, päivähoitolain uudistuksen tarve, lasten ja nuorten terveyserojen kaventaminen, lapsiperheiden toimeentulovaikeudet sekä mediakasvatus oli Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi, mihin liittyen MLL esitteli vapaaehtoistyön mahdollisuuksia ja merkitystä. MLL julkaisi vuoden aikana 26 tiedotetta. Mediaosumia kertyi yhteensä Seurannassa ovat mukana valtakunnallinen ja maakunnallinen media sekä aikakaus- ja ammattilehdet. Kun mukaan lasketaan myös MLL:n näkyvyys verkkomediassa, osumien määräksi tulee Osumien vastaava mainosarvo pelkästään painetussa mediassa oli 3,7 miljoonaa euroa. MLL:n nettisivusto on liiton tärkein laajalle lukijakunnalle suunnattu tiedonjakelukanava. Sivusto on kokonaisuus, joka palvelee toimittajia, asiantuntijoita ja lasten ja perheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia, MLL:n jäseniä, yhdistyksiä, piirijärjestöjä sekä vanhempia ja nuoria. Vuonna 2011 MLL:n sivustolla käytiin kertaa eli noin kertaa päivässä. Eniten vierailtiin sivuston etusivulla sekä lastenhoitopalvelusta kertovilla sivuilla. Suosittua sisältöä olivat myös kasvattajille tarkoitetut sisällöt, MLL:n paikallisyhdistysten hakukone sekä Ajankohtaista-uutispalsta. MLL jatkoi näkyvyyden kehittämistä myös sosiaalisessa mediassa. Facebookissa MLL keräsi vuoden loppuun mennessä fania. Tyypillinen fani on vuotias nainen. Lapsemme-lehti ja julkaisut Lapsemme-lehti on MLL:n jäsen- ja järjestölehti, jonka tehtävät ovat yhteisömielikuvan vahvistaminen, lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen sekä lapsiperheen kasvatuksen tukeminen. Lehti ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Sen tarkistettu levikki oli kappaletta. Lehden painosmäärä numeroa kohti oli keskimäärin kappaletta. Levikkiin huomioitavan jäsenpostituksen lisäksi lehteä jaettiin tapahtumissa. Tämän lisäksi Hyvä alku koulutielle -kampanjan mukana jaettiin ensiluokkalaisten koteihin lehteä. Jäsenkyselyn mukaan jäsenet kokevat saavansa parhaiten tietoa MLL:n toiminnasta Lapsemme-lehdestä. Toiseksi tärkein kanava oli MLL:n nettisivut. Näitä tukivat yhdistysten nettisivut ja jäsenkirjeet. Julkaisut, joita jaetaan lapsiperheille neuvoloiden kautta, ovat tärkeä osa liiton vaikuttamis- ja valistustyötä. Vuonna 2011 neuvolat tilasivat noin neuvolalehtistä. Edellisenä vuonna luku oli Vuoden aikana saatiin loppuun neuvolalehtisten ulkoasu-uudistus. Neuvolalehtisten kehittämisen pääpaino oli asiakastiedon keräämisessä. Vuoden 2011 aikana tehtiin kaksi laajaa asiakaskyselyä, joilla tavoitettiin yli 300 asiakasta. Lisäksi tehtiin asiakashaastatteluja. 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2011

15 Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 1/2011 LApsemme Iloa elämään Sosiaaliset taidot opitaan Seikkaile kotiseudulla Yksinäisyys tekee kipeää Lapsiperhe ja verotus Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

16 MLL:n keskustelu Periytyykö hyvinvointi? kiinnosti Suomi Areenalla Porissa. Keskustelemassa Esa Iivonen (vas.), Tuula Tamminen, Marketta Raivio, Sanni Grahn- Laasonen, Kristiina Salonen, Mika Niikko ja Matti Rimpelä. Tapahtumat Järjestämällä ja osallistumalla tapahtumiin MLL tekee tunnetuksi tavoitteitaan ja toimintaansa, nostaa yleiseen keskusteluun lapsiperheitä koskevia aiheita ja luo yhteyksiä asiantuntijoihin. MLL oli mukana MTV3:n järjestämässä Suomi Areena -tapahtumassa Porissa järjestämällä paneelikeskustelun Periytyykö hyvinvointi? -otsikolla järjestettiin Turvallinen päiväkoti ja koulu -seminaari yhteistyössä MLL:n tutkimussäätiön kanssa. Edellisvuosien tapaan MLL oli näkyvästi esillä myös Educa-messuilla, Lapsi messuilla, Kouluterveyspäivillä, Neuvolapäivillä sekä muutamissa pienemmissä tapahtumissa. MLL järjestää valtakunnallisen äitienpäiväjuhlan yhteistyössä STM:n kanssa. Vuonna 2011 palkittiin 37 kasvattajana ansioitunutta äitiä Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalilla kultaristein. Educa on hyvä tilaisuus tavata opettajia ja vahvistaa kouluyhteistyötä. 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2011

17 Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyö Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminta perustuu paikallisyhdistysten ja niiden aktiivisten jäsenten haluun organisoida monimuotoista toimintaa ja vaikuttaa oman alueensa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Laajan ja koko maan kattavan paikallisyhdistys- ja piiriverkostonsa vuoksi MLL on Suomen suurin lastensuojelujärjestö. Vuoden 2011 lopussa MLL:n paikallisyhdistyksiin kuului henkilöjäsentä. Jäsenmäärä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden ajan. MLL:n järjestörakenteen kehittämistyö jatkui Järvi- Suomessa, kun Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon piirit pitivät purkautumiskokouksensa. Niiden toiminta siirtyi vuoden 2012 alusta uudelle Järvi-Suomen piirille. Uudistuksen tavoitteena piireillä on vähentää päällekkäistä työtä ja koota alueen voimavarat yhteen kehittämistyön ja paikallisyhdistysten tuen varmistamiseksi. Paikallisyhdistysten aktiivien ydinryhmä muodostui hallitusten jäsenistä. Heitä oli yhteensä yli ja he hoitivat noin eri luottamus- ja vastuutehtävää. Lisäksi yhdistyksissä toimi muuta vapaaehtoista henkilöä. Monet yhdistykset toimivat myös työnantajana. Paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten vapaaehtoistyötä kertyi yhteensä tuntia. Vuosi 2011 oli EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi. Valtakunnallisella järjestöjen yhteisellä Tuntitili-kampanjalla kansalaisia haastettiin löytämään itselleen sopiva vapaaehtoistoiminnan kanava. Sivuston kautta MLL:n paikallisyhdistyksille tilitettiin yhteensä vapaaehtoistyöntuntia. Päivä MLL:n vapaaehtoisena -kampanjassa tarjottiin vapaaehtoistehtäviä uusille toimijoille ja tehtiin tutuksi MLL:n vapaaehtoistyötä erilaisin tempauksin ja tapahtumin sekä kutsumalla uusia toimijoita mukaan. Muun muassa vapaaehtoistoiminnan messut, perheiden päivät, luennot, keskustelutilaisuudet, EU:n komission kiertue vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinoilla ja iloinen Linnanmäkipäivä kuuluivat teemavuoden tapahtumiin. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

18 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2011

19 Järvi-Suomen piirin piirihallituksen jäsenet perustamiskokouksessa Leppävirralla. Joka kolmas vuosi kokoontuva MLL:n liittokokous pidettiin Oulussa. Liittokokous on MLL:n ylin päättävä elin. Liittokokouksessa päätösvaltaa käyttävät paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen valtuuttamat edustajat. Kokoukseen osallistui yhteensä 259 henkilöä. Keskusjärjestö järjesti kaksi valtakunnallista kehittämis- ja hankefoorumia, joiden tavoitteena oli vahvistaa liiton yhteistä kehittämistoimintaa, edistää hankeyhteistyötä sekä hankkeisiin kiinteästi liittyvää arviointia. Jäsen- ja järjestöpalvelut Keskusjärjestön jäsen- ja järjestöpalvelu ohjasi ja neuvoi paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen luottamus- ja toimihenkilöitä yhdistys- ja järjestötoiminnan hallintoon ja kehittämiseen liittyneissä kysymyksissä, tiedotti ajankohtaisista asioista sekä tarjosi jäsenilleen kattavat rekisteripalvelut. Keskusjärjestö tuki yhdistysten jäsenhankintaa ja -viestintää sekä vapaaehtoisten rekrytointia. Syksyllä 2011 tehtiin MLL:n jäsenkysely ja MLL:n sisäisen palvelun arviointikysely. Jäsenkysely tehtiin MLL:n aikuisjäsenille ja siihen saatiin 395 vastausta. Vastausten perusteella kaksi tärkeintä syytä liittyä MLL:oon oli halu tukea tärkeää työtä sekä järjestön tarjoaman toiminnan ja tapahtumien mielenkiintoisuus. MLL:n tarjoamaa toimintaa pidettiin aiempaa enemmän merkittävämpänä syynä olla jäsenenä. Erityisesti lasten ja vanhempien yhteiset harrastusmahdollisuudet ja tapahtumat kiinnostavat. Noin kolmasosa vastaajista piti palveluja tärkeimpänä syynä olla MLL:n jäsen. 70 prosenttia vastanneista toivoi jäsentiedotuksen olevan kohdennettua, säännöllistä ja ajantasaista. Myös kiinnostus vapaaehtoistyön tekemiseen on kasvanut: 80 prosenttia vastaajista oli halukkaita tekemään vapaaehtoistyötä MLL:ssa, kun se vuonna 2008 oli 70 prosenttia. Ensimmäisen kerran toteutettu MLL:n sisäisen palvelun arviointikysely lähetettiin kaikille MLL:n yhdistysten puheenjohtajille, varapuheenjohtajille, sihteereille, rahastonhoitajille ja jäsenvastaaville. Kyselyyn vastasi 664 henkilöä. 97 prosenttia vastaajista oli vähintäänkin tyytyväisiä eri palveluihin. Piirikohtaisia eroja yhdistyksille tarjolla olevista tukipalveluista on edelleen. Vapaaehtoistoiminnan tuki Keskusjärjestö tarjosi paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille vapaaehtoistoiminnan koulutusta, ohjausta, neuvontaa sekä materiaaleja. Yhdistysnetti toimii yhdistystoiminnan tietopankkina ja tarjoaa tietoa muun muassa MLL:n toiminnasta, hallinnosta, jäsenyydestä, taloudenhoidosta, varainhankinnasta, viestinnästä sekä ajankohtaistietoa liiton toimielinten päätöksistä, toiminnasta ja sen tuloksista, kampanjoista, keräyksistä ja tapahtumista. MLL:n sisäisen palvelun arviointikyselyyn vastanneista Yhdistysnettiä oli käyttänyt 84 prosenttia, joista 97 prosenttia oli tyytyväisiä. Vuonna 2011 Yhdistysnetin kävijämäärä oli , mikä oli 25 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yksilöityjä kävijöitä oli 4 500, mikä on noin 75 prosenttia MLL:n luottamushenkilöiden ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden yhteenlasketusta määrästä. Keskus- ja piirijärjestöjen ajankohtaisista asioista tiedottava Yhdistystiedote ilmestyi kuusi kertaa. Tiedote postitettiin kaikille paikallisyhdistyksille, piirijärjestöille sekä keskusjärjestön luottamushenkilöille. Tiedotteet olivat luettavissa myös Yhdistysnetissä. Sisäisen palvelun arviointikyselyn mukaan Yhdistystiedotteen tunsi 85 prosenttia vastaajista ja siihen oltiin todella tyytyväisiä. Yhdistysten näkyvyys MLL:n nettisivuilla uudistui. Keskusjärjestö tarjosi yhdistyksille maksuttoman Yhdistyskortin, joka toimii yhdistyksen ilmoitustauluna MLL:n nettisivuilla. Uudet Yhdistysavain -nettisivut oli käytössä 240 paikallisyhdistyksessä. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan koulutus Vuonna 2010 käynnistynyt valtakunnallinen MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus (VJK) päättyi syyskuussa. Kerran kolmivuotiskaudessa järjestettävä koulutus on suunnattu paikallisyhdistysten puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille. Tavoitteena on kehittää MLL:n yhteisöllistä johtajuutta, joka vahvistaa järjestön kolmen tahon vuorovaikutusta ja järjestön elinvoimaisuutta. Toimintavuoden aikana päättyneen VJK-koulutuksen suoritti 100 opiskelijaa. OK-opintokeskuksen kanssa jatkettiin yhteistyötä vertaisopintoryhmätoiminnan edellytysten vahvistamiseksi MLL:ssa. MLL:n vertaisopintoryhmä -hankkeessa (VERY) tuotettiin muun muassa vertaisopintoryhmämalleja, koulutusaineisto ja MLL:n paikallisyhdistyksen puheenjohtajan muistikirja. VERY-osaajakoulutuksiin osallistui 111 henkilöä. Puheenjohtajien vertaisverkko -opintoryhmiä kokoontui seitsemällä seutukunnalla. Keskusjärjestö toteutti ammatillisena lisäkoulutuksena OK-opintokeskuksen kanssa kaksi järjestökoulutuspäivää. Koulutuksiin osallistui yhteensä 46 työntekijää. Opiskelijatyötunteja näistä kertyi yhteensä 342. Lisäksi keskusjärjestö toteutti piirikohtaiset järjestövalmennuspäivät kolmen piirijärjestön toimihenkilöille. Neuvonta Keskusjärjestö tarjosi paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille ohjausta ja neuvontaa yhdistystoimintaan liittyvissä erityisasioissa. Neuvonta painottui verotukseen, työnantajatehtäviin, yhdistyksen taloushallintoon ja juridiikkaan liittyneisiin kysymyksiin. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

20 Auttavat puhelin- ja nettipalvelut Auttavat puhelin- ja nettipalvelut ovat osa MLL:n ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Toiminnan lähtökohtia ovat vaitiolovelvollisuus, kunnioittava kohtaaminen, kuulluksi tuleminen, tukeminen ja voimavarojen etsiminen sekä tarvittaessa jatko-ohjaus. Auttavat puhelin- ja nettipalvelut ovat lasten, nuorten ja vanhempien kuulemiskanava. Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, jotka on sovittu Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Lasten ja nuorten puhelin ja netti Lasten ja nuorten puhelin ja netti on alle 21-vuotiaille suunnattu palvelu, joka toimii vuoden jokaisena päivänä. Vuonna 1980 perustettu Lasten ja nuorten puhelin (puh ) on ainoa valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. Soittaja voi puhua maksutta, nimettömänä ja luottamuksellisesti koulutetun aikuisen vapaaehtoisen kanssa. Kirjepalveluun (www.mll.fi/nuortennetti) lapsi tai nuori voi kirjoittaa aikuiselle luottamuksellisen kirjeen, johon päivystäjä vastaa viimeistään kahden viikon kuluessa, keskimäärin vastausaika on muutama päivä. Palvelu toimii ryhmäpäivystysmallin mukaisesti Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. MLL:n päivystysohjaajana toimiva ammattityöntekijä on aina päivystysvuorossa tukemassa vapaaehtoisten ryhmää. Vuonna 2011 päivystyspisteissä toimi yhteensä 216 vapaaehtoista päivystäjää. Syksyllä 2011 chat-keskustelut vakiinnutettiin osaksi Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystystä Helsingin päivystyspisteessä. Chatit toteutettiin kerran viikossa IRC-Gallerian MLL-yhteisössä. Chat-keskustelut tilastoitiin samaan ohjelmaan yhdessä puhelin- ja nettiviestien kanssa. Auttavien puhelin ja nettipalvelujen työntekijät ennakkomoderoivat myös MLL:n Nuortennetti-sivustolla olevaa nuorten vertaistukeen perustuvaa keskustelupalstaa. Tarvittaessa keskustelupalstalle kirjoittanut nuori ohjattiin ottamaan yhteyttä ammattitahoon. Vuonna 2011 Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä otettiin vastaan yhteensä puhelua, nettikirjettä ja käytiin 495 chat-keskustelua. Fyysiseen ja seksuaaliseen kehitykseen liittyvät asiat 20 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2011

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016

Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015

Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset ja aineistot yläkouluille Syksy 2015 Koulutukset Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta käytäntöön Työvälineitä vaikeassa elämäntilanteessa

Lisätiedot

Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi

Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Vuosikertomus 2012 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Taitto: Merja Lensu Valokuvat: Antero Aaltonen, Keksi/Suvi-Tuuli

Lisätiedot

Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi

Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Vuosikertomus 2010 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Taitto: Merja Lensu Valokuvat: Antero Aaltonen, www.colourbox.com,

Lisätiedot

LNPN oikeus olla keskeneräinen

LNPN oikeus olla keskeneräinen LNPN oikeus olla keskeneräinen Lasten ja nuorten puhelin ja netti Valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille avoin ja maksuton tukipalvelu - Lasten ja nuorten puhelin 116 111 - Nuortennetin kirjepalvelu

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

MLL alakoulun tukena 2014 2015

MLL alakoulun tukena 2014 2015 MLL alakoulun tukena 2014 2015 MLL alakoulujen tukena Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:lla

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

MLL yläkoulun tukena 2014 2015

MLL yläkoulun tukena 2014 2015 MLL yläkoulun tukena 2014 2015 MLL yläkoulujen tukena Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:lla

Lisätiedot

Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi

Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Vuosikertomus 2009 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Taitto: Merja Lensu Valokuvat: www.comma.fi, Antero Aaltonen,

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallit ja ennaltaehkäisevä hyvinvointityö Keski-Pohjanmaalla 21.8.2014 Ilkka Luoma Terveyspalvelujohtaja/johtava ylilääkäri, Kokkolan kaupunki Johtava lääkäri, Peruspalveluliikelaitos

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi

Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Vuosikertomus 2013 Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Taitto: Merja Lensu Valokuvat: Eino Ansio, Colourbox, Harri Joensuu, Keksi/Suvi-Tuuli

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

MLL:n perhekahvilatoiminta

MLL:n perhekahvilatoiminta 2015 MLL:n perhekahvilatoiminta Koulutusportaat perhekahvilatoimijoille MLL KYLPY PERUS- KOULUTUS JATKO-KOULUTUS PERHEKAHVILA- TREFFIT KEHITTÄMIS- ILLAT 2 MLL KYLPY MLL kylpy 3 MLL kylpy Kenelle MLL:n

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitossa toimitaan lasten oikeuksien puolesta. Lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan kumppanuudella.

Mannerheimin Lastensuojeluliitossa toimitaan lasten oikeuksien puolesta. Lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan kumppanuudella. 16.2.2016 MLL:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Marita Viertonen Mannerheimin Lastensuojeluliitossa toimitaan lasten oikeuksien puolesta. Lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan kumppanuudella. Mannerheimin

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Vuosikertomus 2007. Päämäärämme. Arvomme. l Lapsen ja lapsuuden arvostus. l Yhteisvastuu l Inhimillisyys l Suvaitsevaisuus l Ilo

Vuosikertomus 2007. Päämäärämme. Arvomme. l Lapsen ja lapsuuden arvostus. l Yhteisvastuu l Inhimillisyys l Suvaitsevaisuus l Ilo Vuosikertomus 2007 Julkaisija: Osoite: Valokuvat: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, 00530 Helsinki www.mll.fi Helena Inkeri/Gorilla (kansi) Antero Aaltonen, Tuija Linkola, Leena Louhivaara,

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Tukiperhetoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri ry. on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Osoite: Toinen linja 17, 00530 Helsinki www.mll.fi Valokuvat: Susa Junnola (kansi) Antero Aaltonen,

Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Osoite: Toinen linja 17, 00530 Helsinki www.mll.fi Valokuvat: Susa Junnola (kansi) Antero Aaltonen, Vuosikertomus 2008 Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Osoite: Toinen linja 17, 00530 Helsinki www.mll.fi Valokuvat: Susa Junnola (kansi) Antero Aaltonen, Raisa Kyllikki Karjalainen, Tuija

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014. http://lapinpiiri.mll.fi/

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014. http://lapinpiiri.mll.fi/ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2014 / Sisältö 1 MLL:n TOIMINNAN YDINALUEET JA ROOLI MUUTTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 2 LASTEN JA LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINNIN JA ELINOLOJEN EDISTÄMINEN 2.1 Vaikuttaminen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä

Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä Riikka Taavetti @rtaavetti vetovoimablog.com #vetovoimahanke Vetovoima-tutkimus: mitä tutkittiin ja miten? nuorisojärjestöjen

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9. Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Yhteystiedot Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja Perhekeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka lapsiperheille. Perhekeskustoiminta

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori

Yhdistystoiminnan rahoitus. Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Yhdistystoiminnan rahoitus Järjestötoiminnan perusteet - koulutus 25.11.2015 Liisanpuiston auditorio, Pori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry - toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015. Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015. Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015 Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta

Hyvinvoinnin puolesta Hyvinvoinnin puolesta Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Tavoite Tunti liikuntaa jokaiseen koulupäivään Visio WAU ry tulee

Lisätiedot

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa

MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa MLL osana kunnan perhekeskusverkostoa Pirkanmaan maakunnallinen perhepalveluiden toimijoiden ajankohtaisfoorumi Ylöjärvi 3.10.2013, Marita Viertonen, toiminnanjohtaja, MLL:n Hämeen piiri http://hameenpiiri.mll.fi/

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa

Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Järjestökumppanuus ja RAY:n rahoitus Kaste-ohjelmaa tukemassa Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan Työseminaari Mikkeli, MAMK-kampus 20.3.2013 Avustusosasto, Anne-Mari Tuominiemi, 20.3.2013

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot