Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, Helsinki p

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, 00531 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011

2 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Toinen linja 17, PL 141, Helsinki p Taitto: Merja Lensu Valokuvat: Antero Aaltonen, Susa Junnola, Raisa Kyllikki Karjalainen, Sini Karusto, Katri Lehtola, Tuija Linkola, Matti Matikainen, Jarkko Mikkonen, Tomi Nuotsalo, Eva Persson, Mia Viljanen, Eila-Mari Väätäinen Ulkoasu: Hahmo Paino: Miktor Oy Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2011

3 Vuosikertomus 2011 Mannerheimin Lastensuojeluliiton arvot Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Inhimillisyys Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

4 Sisältö Terveys- ja hyvinvointieroja pitää kaventaa s. 6 Vapaaehtoistoiminnan vuosi s. 7 MLL:n tehtävät ja toiminnan ydinalueet s. 8 Toimintaympäristö s. 9 Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen s. 11 Vaikuttaminen päätöksentekoon s. 11 Vaikuttamisen tuki paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille s. 13 Kansalaisjärjestöyhteistyö s. 13 Viestintä s. 14 Lapsemme-lehti ja julkaisut s. 14 Tapahtumat s. 16 Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyö s. 17 Jäsen- ja järjestöpalvelut s. 19 Vapaaehtoistoiminnan tuki s. 19 Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan koulutus s. 19 Neuvonta s. 19 Auttavat puhelin- ja nettipalvelut s. 20 Lasten ja nuorten puhelin ja netti s. 20 Vanhempainpuhelin ja vanhemmuuden tuki verkossa s. 21 Lasten ja nuorten terveyden edistäminen s. 23 Lasten seurassa -ohjelma s. 23 Vauva- ja pikkulapsiperheiden verkkokoulu s. 23 Kaikille kaveri -hanke s. 24 Lasten ja lapsuuden suojeleminen s. 25 Finnish Internet Awareness and Safety -hanke s. 25 Viisaasti verkossa -hanke s. 26 Lasten ja nuorten osallisuus s. 27 Tukioppilastoiminta s. 27 Koulukiusaamisen ehkäisy ja Koulurauha-ohjelma s. 28 Turvallista ryhmää rakentamaan -hanke s. 28 Nuortennetti ja verkkonuorisotyö s. 28 Yhdistysten nuorisotyön tukeminen s. 28 Lasten kerhotoiminnan tuki s Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2011

5 Tuki vanhemmille s. 31 Perhekeskukset s. 31 Perhekahvilat s. 31 Vertaisryhmätoiminnan tuki s. 32 Lapsiperheiden tukihenkilötoiminnan tuki s. 32 Vapaaehtoistoiminnan ohjaushanke s. 33 Lastenhoitotoiminta s. 34 Vahvuutta vanhemmuuteen -hanke s. 34 Ihmissuhdetaitojen ja tapakasvatuksen tuki s. 36 Hyvä alku koulutielle -kampanjai s. 36 Materiaalinen apu lapsiperheille s. 36 Kansainvälinen toiminta s. 37 Kansainväliset verkostot s. 37 Yhteistyö Euroopan unionissa s. 37 Kehitysyhteistyö s. 37 Talous ja hallinto s. 38 Luottamuselimet s. 38 Talous ja kiinteistöt s. 38 Varainhankinta s. 39 Keskustoimiston henkilöstö s. 39 Säätiöt ja yhtiöt s. 40 Konsernitilinpäätös s. 41 Tuloslaskelma s. 42 Tuotot ja kulut toiminnanaloittain s. 43 Tase s. 44 Tilintarkastuskertomus s. 45 Liitteet s. 46 Liiton suojelijat Kunniapuheenjohtajat, kunniajäsenet Liittovaltuusto Liittohallitus 2011 Liittohallituksen asettamat toimielimet Mannerheimin Lastensuojeluliiton säätiöiden hallitukset Nimikkorahastot Paikallisyhdistykset MLL:n toiminta lukuina 2011 s. 53 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

6 Terveys- ja hyvinvointieroja pitää kaventaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto on tehnyt aina aktiivisesti työtä lasten ja lapsiperheiden terveys- ja hyvinvointierojen tasaamiseksi. Lukuisat viimeaikaiset terveys- ja sosiaalialan tutkimukset ovat osoittaneet, että terveys- ja hyvinvointierot ovat mittavia jo lapsuusiässä. Vakuuttavaa näyttöä on myös siitä, että lapsuudessa ja nuoruudessa muodostuneet terveys- ja hyvinvointierot jäävät usein pysyviksi. Omaksutut terveys- ja hyvinvointitottumukset voivat siis ennakoida vahvasti sitä, miten myöhemmin elämässä selviytyy ja millaisia mahdollisia ongelmia on odotettavissa. Heti toimintansa alkuvuosikymmenistä lähtien MLL on tukenut ennalta ehkäiseviä terveyspalveluja kuten neuvola- ja kouluterveydenhuoltoa. Vaikka yhteiskunnallinen hyvinvointi on yleisesti lisääntynyt, monet kunnat ovat tinkineet lasten ennalta ehkäisevistä terveyspalveluista. Se on myöhentänyt ja vaikeuttanut lasten ja nuorten terveysongelmien varhaista löytymistä ja niihin puuttumista. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, viimeisimmät tutkimukset osoittavat, että kouluterveydenhuollossa ollaan kaukana sille laadituista laatusuosituksista: terveydenhoitajamitoitus täyttyi vain 34 prosentissa peruskouluista ja laatusuositusten mukainen koululääkäreiden työpanos oli ainoastaan 4 prosentissa peruskouluista. Koulupsykologien ja koulukuraattorien palveluja tarjottiin kouluista vain noin viidenneksessä. Lasten hyvinvointipalvelut ovat keskeisiä, kun halutaan kaventaa koko väestön sosioekonomisia terveys- ja hyvinvointieroja. Terveyserojen kaventamisen tulee sisältyä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen tavoitteisiin. Ennalta ehkäisevään toimintaan on varattava riittävästi voimavaroja, ja kuntien on järjestettävä asetuksen ja valtakunnallisten suositusten mukaiset neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveyspalvelut. Kun tehdään kuntakohtaisia ratkaisuja, on arvioitava myös lapsivaikutukset. On selvitettävä, miten eri päätösvaihtoehdot vaikuttavat lapsiperheiden hyvinvointiin ja lasten kasvu- ja elinoloihin. Näin toimimalla voidaan tehdään ratkaisuja, joissa ensisijaisesti otetaan huomioon lapsen etu siten, miten YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus edellyttää. Selvää on, että päätöksentekijöiden tulee ottaa ja kantaa vastuu päätösten vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Olli Simell liittohallituksen puheenjohtaja 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2011

7 Vapaaehtoistoiminnan vuosi Me kaikki varmaan toivomme joskus, että maailma voisi olla hiukan parempi paikka. Kaipaamme lisää välittämistä ja yhteisvastuuta. Onneksi olemme myös itse valmiita tarttumaan toimeen toisten auttamiseksi. Suurin osa ihmisen tekemästä työstä on palkatonta, toisten ja yhteiseksi hyväksi tehtyä työtä. Hoivaamme, siivoamme, järjestämme, kuuntelemme. Neljännen sektorin eli perheenjäsenten ja läheisten hyväksi tehdyn työn lisäksi moni tekee vapaaehtoistyötä ja käyttää omaa aikaansa ja voimavarojaan toisten tukemiseen. Vapaaehtoistyön taustalla on usein kokemus siitä, että on itse saanut kriittisellä hetkellä apua. Vapaaehtoistyön etuja on, että se luo yhteisöön luottamusta, lisää vuorovaikutusta ja poistaa ulkopuolisuuden tunnetta. Yhteiskunta, jossa kannetaan yhteistä vastuuta, pärjää myös parhaiten muutoksissa. Selvitysten mukaan vapaaehtoistyöstä hyötyvät kaikki: yhtä paljon vapaaehtoiset itse kuin ne, joita työllä autetaan. Joissakin tutkimuksissa on osoitettu, että vapaaehtoistyön tekemisellä on pitkäaikaisia myönteisiä terveysvaikutuksia. Vuonna 2011 vietettiin Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuotta. Teemavuoden tavoitteena oli lisätä vapaaehtoistyön arvostusta ja innostaa uusia ihmisiä mukaan järjestöjen toimintaan. MLL kehitti uusia tapoja tarjota vapaaehtoistyötä ja toi esille vapaaehtoistyön tuloksia. Viime vuonna MLL:n vapaaehtoiset tekivät noin työtuntia enemmän kuin edellisenä vuonna, ja vapaaehtoisten määrä lisääntyi henkilöllä. Vapaaehtoistyö ei kuitenkaan kehity ilman ohjausta ja pitkäjänteisiä, kuhunkin aikaan sovellettuja linjauksia. Kesäkuussa MLL-väki kokoontui liittokokoukseen Ouluun pohtimaan järjestön toimintaa, työn painopisteitä ja kehittämistä. Liittokokouksessa luotiin suuntaviivoja seuraavalle kolmevuotiskaudelle, uusittiin liiton sääntöjä sekä valittiin liittohallituksen ja liittovaltuuston puheenjohtajat. Vuoden lopussa konkretisoitui pitkään valmisteltu rakenneuudistus, jossa neljä piiriä yhdistyi Järvi-Suomen piiriksi. Piirien yhteenliittyminen on iso muutos, joka vaatii rohkeutta ja paljon työtä. Se vaatii myös luottamusta siihen, että yhdistymällä saadaan lisää voimaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseen siihen työhön, jota varten MLL on olemassa. Lämpimät kiitokset vapaaehtoisille, liittoyhteisön työntekijöille ja MLL:n työn rahoittajille: Raha-automaattiyhdistykselle, ministeriöille, yrityksille ja yksityisille lahjoittajille. Erityiskiitos kuuluu MLL:n työtä tukeville kunnille, jotka taloudellisesta ahdingostaan huolimatta ovat ymmärtäneet, että kansalaistoiminnalla ja vapaaehtoistyöllä on oma tärkeä paikkansa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Mirjam Kalland pääsihteeri Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

8 MLL:n tehtävät ja toiminnan ydinalueet Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö. MLL:n keskusjärjestön jäseniä ovat 10 piirijärjestöä ja 566 paikallisyhdistystä. Vuoden 2011 lopussa jäseniä oli yhteensä Kansalaisten järjestönä MLL edistää lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä tasapainoisiksi ihmisiksi sekä lapsiperheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja luomalla osallistumismahdollisuuksia eri elämäntilanteissa. Lapsen etua ajavana vaikuttajajärjestönä MLL kehittää ja vahvistaa lapsuutta suojelevaa kasvatuskulttuuria. MLL:n toiminnan ydinalueet ovat l lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen l lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen l lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen l vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen. MLL vaikuttaa lapsen parhaaksi 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2011

9 Toimintaympäristö Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2011 lopussa Lasten osuus väestöstä oli 20 prosenttia vuotiaita lapsia oli yhteensä Lapsista suomenkielisiä oli vuoden 2011 alussa 90 prosenttia, ruotsinkielisiä 6 prosenttia ja muita kieliä äidinkielenään puhuvia 5 prosenttia. Vuoden 2011 alussa lapsiperheitä oli Lapsiperheiksi lasketaan perheet, joissa on vähintään yksi kotona asuva 0 17-vuotias. Lapsiperheisiin kuului noin 40 prosenttia väestöstä. Lapsiperheistä kahden vanhemman perheitä oli 71 prosenttia, yksinhuoltajaperheitä 20 prosenttia ja uusperheitä 9 prosenttia. Yksinhuoltaja- ja uusperheiden osuus on viime vuosikymmenten aikana hitaasti kasvanut. Syntyvyys on Suomessa muihin Euroopan maihin verraten korkealla. Vuonna 2011 syntyi lasta. Yhtä paljon lapsia syntyi viimeksi vuonna Vuonna 2011 kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 30 vuotta ja ensisynnyttäjien 28 vuotta. Suomalaiset vanhemmat haluavat hoitaa pienet lapsensa kotona. Alle 1-vuotiaista kotihoidossa oli vuoden 2011 alussa 99 prosenttia ja 1-vuotiaista 70 prosenttia. 2-vuotiaista noin puolet oli kotihoidossa, 3-vuotiaistakin kolmannes. Päivähoitoon osallistuvien lasten osuus on eurooppalaisittain pieni. Vuonna vuotiaista suomalaislapsista oli varhaiskasvatuspalvelujen piirissä 74 prosenttia. Ruotsissa luku oli 91 prosenttia, Tanskassa 92 prosenttia, Norjassa 95 prosenttia ja Islannissa 96 prosenttia. Lasten vanhempien työllisyysaste on Suomessa korkea. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan isien työllisyysaste on 90 prosenttia. Perhevapaiden pitäminen ei näytä muodostavan estettä myöskään äitien työuralle, sillä äitien työllisyysaste nousee korkeammaksi kuin vastaavassa iässä olevin lapsettomien naisten (78 prosenttia) heti kun lapsi on täyttänyt kolme vuotta. Vanhemmat arvostavat lasten kanssa vietettyä aikaa ja toivovat joustavuutta työn ja perheen yhteensovittamiseen. Vanhempainvapaiden uudistamista valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa työryhmässä, joka ehdotti vanhempainvapaan pidentämistä ja kolmea erilaista mallia, joilla lisättäisiin isien osuutta vanhempainvapaasta. Ehdotuksen käsittely siirtyi seuraavalle hallituskaudelle. Uudelle kaudelle siirtyi myös päivähoitolain sekä perusopetuksen tuntijaon uudistaminen. Toukokuun alusta tuli voimaan uusi terveydenhuoltolaki, joka lisäsi kansalaisten valinnanvapautta niin hoitopaikan kuin hoitohenkilöstönkin suhteen. Uudistuksen myötä asiakassuhdetta esimerkiksi % 14 13, , , ,5 10 9,5 9 % 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 neuvolaan voi jatkaa, vaikka perhe muuttaisi toiselle asuinalueelle. Uusi hallitus aloitti työnsä kesäkuussa. Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteiksi on kirjattu muun muassa hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteiden kehittäminen, köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen, perheiden hyvinvoinnin lisääminen ja tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. MLL:n ja muiden järjestöjen aktiivisen vaikuttamistyön tuloksena hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus lapsiperheiden palvelujen kehittämisestä ottaen huomioon perheiden erilaiset tarpeet. Perhe ja lapset -ryhmän osuus sosiaalimenoista Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä vuoden aikana 0 17-vuotiaista Lähde: THL, Sosiaalimenot ja rahoitus Lähde: THL, SOTKAnet Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

10 % Toimeentulovaikeuksien esiintyvyys kotitalouksissa Yksinhuoltajat Parit, joilla nuorin lapsi alle 7 v. Hallitus lupaa tarttua myös laajaa keskustelua herättäneeseen nuorten syrjäytymiskehitykseen. Keskustelun käynnisti työ- ja elinkeinoministeriön teettämä tutkimus, joka tarkasteli vuotiaita, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa ja jotka eivät ole työmarkkinoilla eivätkä opiskele. Vuonna 2008 ryhmään kuului nuorta. Tutkimus osoitti, että nuorilla, joiden opiskelu keskeytyy peruskoulun jälkeen, on suuri riski jäädä pelkän peruskoulutuksen varaan. Kouluttamattomista ja työelämän ulkopuolella olevista lähes 40 prosenttia jää pitkäaikaisesti tai pysyvästi yhteiskunnan ulkopuolelle. Suurin riski ulkopuolisuuteen on teini-iässä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla pojilla, jotka ovat olleet monessa sijoituspaikassa tai laitoshoidossa. Myös maahanmuuttajataustaisilla nuorilla miehillä sekä niillä nuorilla, joiden vanhemmat ovat aikanaan jääneet opiskelun ja työn ulkopuolelle, on muita suurempi riski jäädä syrjään. Parit, joilla nuorin lapsi 7 12 v. Tavanomaisten menojen kattamisessa vaikeuksia Parit, joilla nuorin lapsi v. Kaikki kotitaloudet Suuremmissa vaikeuksissa Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto Subjektiivinen toimeentulo Suurin osa lapsista voi hyvin Terveys- ja hyvinvointierot muodostuvat pitkälti jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan keväällä 2011 julkaisemassa selvityksessä huomioitiin, että suurin osa neuvola- ja kouluikäisistä on terveitä ja voi hyvin. Sosioekonomiset terveyserot kuitenkin näkyvät jo lapsissa. Pienten lasten hyvinvointia uhkaavat muun muassa vanhempien masennus, avioerot ja suhteen katkeaminen toiseen vanhempaan, vanhempien alkoholinkäyttö sekä köyhyys, joka koskettaa etenkin yksinhuoltajaperheitä. Kouluikäisten terveystottumuksissa huomattiin useita haasteita kuten vähäinen uni, hampaiden hoidon laiminlyönti, liiallinen ruutuaika ja liian vähäinen liikkuminen. Perheiden yhteinen aika koetaan riittämättömäksi ja avioero koskee noin neljäsosaa koululaisista. Vanhempien työttömyydellä tiedetään olevan yhteys nuorten psyykkiseen pahoinvointiin. THL:n Kouluterveyskyselyn mukaan 8. ja 9. luokan oppilaista 13 prosenttia kärsii masennuksesta, 15 prosenttia on päivittäin väsynyt ja 30 prosentilla on niska- tai hartiakipua lähes viikoittain. 8 prosenttia kertoo olleensa kiusattuna vähintään kerran viikossa. Oppilashuollon palvelujen saatavuudessa on edelleen puutteita ja suuria kuntakohtaisia eroja. Kouluterveyskysely kertoo, että 8.- ja 9.-luokkalaisista 38 prosenttia kokee vaikeuksia päästä koululääkärin, 45 prosenttia koulupsykologin, 24 prosenttia koulukuraattorin, ja 14 prosenttia kouluterveydenhoitajan vastaanotolle. Kun ennaltaehkäisevään työhön ei ole voimavaroja, lasten ja nuorten tuen tarpeisiin ei vastata riittävän ajoissa ja ongelmat kärjistyvät. Vuoden 2010 aikana huostaan otettuna oli lasta ja kodin ulkopuolelle sijoitettuna Lastensuojelun avohuollon asiakkaana oli yhteensä lasta ja nuorta, eli 6 prosenttia alle 20 vuotiaista. Yhteiskunnan osallistuminen lapsista aiheutuvien kustannusten kattamiseen on ohentunut, ja vastuu on siirtynyt aiempaa enemmän perheille. Esimerkiksi vuodesta 1994 vuoteen 2011 ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän reaaliarvo on laskenut 20 prosenttia ja toisesta lapsesta 30 prosenttia. Kotihoidon tuen hoitorahan reaaliarvo on laskenut 26 prosenttia ja hoitolisän 51 prosenttia. Lapsiperheiden pientuloisuusaste on kasvanut viimeisten 20 vuoden aikana merkittävästi. Tulonjakotilaston mukaan vuonna 1995 lapsiköyhyysaste oli 5 prosenttia. Vuonna 2010 se oli 12 prosenttia. Suurin köyhyysriski on yksinhuoltajaperheillä. Alkoholin liiallinen käyttö on merkittävä kansanterveydellinen ongelma ja keskeinen syy lastensuojelun tarpeelle. Suomalaiset aloittavat alkoholinkäytön kansainvälisesti vertaillen nuorina. Aikaisin aloitettu alkoholinkäyttö lisää alkoholiriippuvuuden riskiä. Tutkimusten mukaan altistuminen mielikuvamainonnalle aikaistaa alkoholinkäytön aloittamista. MLL totesi vuoden 2011 aikana useassa kannanotossa, että lapsen etu on alkoholimainonnan kieltäminen. Vuoden 2011 lopulla julkista keskustelua hallitsi Euroopan talouskehitys ja euroalueen valtioiden ylivelkaantuminen. Samaan aikaan päättäjät ovat etsineet ratkaisuja Suomen talouden kestävyysvajeeseen. Keskustelu talouden tasapainottamisesta ja julkisten menojen leikkauksista on lisääntynyt. Kuntien velkaantuminen ja vaikeudet palvelujen järjestämisessä ovat lisänneet paineita uudistaa kuntakenttää. Kunnat ovat lisänneet yhteistyötä ja palveluja järjestetään entistä enemmän kuntarajat ylittäen. Myös yksityisen hyvinvointipalvelutuotannon rooli on vahvistunut. MLL on muistuttanut, että lapsiperheiden palveluja ja tukia leikattiin kovasti 1990-luvun lamassa eikä niitä ole sen jälkeen palautettu. Jos perheiden hyvinvointia tukevista palveluista edelleen leikataan, ennelta ehkäisevä työ rapautuu voimakkaasti, mikä näkyy myöhemmin lisäresurssien tarpeena ja kasvavina kustannuksina korjaavassa työssä. 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2011

11 Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja elinolojen edistäminen Mannerheimin Lastensuojeluliiton lapsija perhepoliittisen vaikuttamisen tavoitteena on edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia ja terveyttä sekä lisätä lapsuuden arvostusta ja näkyvyyttä yhteiskunnassa. Erityinen tavoite on, että julkinen valta kantaa vastuunsa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytysten rakentamisesta. Vaikuttaminen päätöksentekoon MLL on vahva lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaja. MLL:n keskusjärjestö vaikuttaa lapsi- ja perhepoliittiseen päätöksentekoon valtakunnallisesti, piirijärjestöt maakunnallisesti ja alueellisesti ja paikallisyhdistykset kunnallisesti. Vaikuttamistyön perustana oli MLL:n aatteellinen tarkoitus, arvot ja päämäärät sekä ihmisoikeudet; erityisesti YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa turvatut oikeudet ja Suomen perustuslaissa turvatut perusoikeudet. Vaikuttamistoiminnan keskeiset sisällöt on linjattu MLL:n liittokokouksen kesäkuussa 2008 hyväksymässä hyvinvointiohjelmassa, liittohallituksen joulukuussa 2008 hyväksymässä MLL:n kuntaohjelma :ssa ja syyskuussa 2010 hyväksymässä MLL:n eduskuntavaaliohjelma 2011:ssä. Vuonna 2011 liittokokous hyväksyi MLL:n kolmivuotissuunnitelman Vaikuttamistyöllään MLL pyrkii siihen, että lapsen etu ja näkökulma otetaan huomioon lapsia, nuoria ja lapsiperheistä koskevassa julkisen vallan päätöksenteossa. Tavoitteena on, että julkinen valta kantaa oman vastuunsa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edellytysten turvaamisesta. Vuonna 2011 vaikuttamistyössä painottuivat erityisesti lasten ja perheiden peruspalveluiden parantaminen sekä lapsiperheiden sosiaaliturvan kehittäminen ja lapsiperheköyhyyden vähentäminen. Vaikuttamistyössä otettiin huomioon Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

12 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2011

13 Keskusjärjestön antamat lausunnot ministeriöille ja muille valtion viranomaisille: l lausunto Suomen ihmisoikeustilanteesta lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta l lausunto lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman luonnoksesta l isyyslainsäädännön uudistaminen l rikosrekisteritietojen säilyttäminen ja luovuttaminen EU:n jäsenvaltioiden välillä l lausunto lapsen oikeuksien sopimuksen valinnaisen pöytäkirjan voimaan saattamisesta l monikulttuurinen Lapsen Etu -verkoston kannanotto hallitusohjelmaan 2011 l kannanotto vanhempainvapaatyöryhmän ehdotuksiin l lausunto adoptiolainsäädännön uudistamisesta l lausunto lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän ehdotuksiin l lausunto hallituksen esitysluonnoksesta alkoholilain muuttamiseksi l lausunto turvapaikanhakijalasten oikeudesta perusopetukseen l lausunto hallituksen esityksestä kuvaohjelmalainsäädännön uudistamiseksi l lausunto kansallisesta lasten kuritusväkivallan vähentämisen ohjelmasta Keskusjärjestön julkistama lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma: l MLL:n hallitusohjelma 2011 Keskusjärjestön julkistamat lapsi- ja perhepoliittiset kannanotot: l Päivähoitolain uudistus ei voi enää odottaa l Lasten terveyseroja kavennettava tavoitteellisesti l Nuorten syrjäytyminen pysäytettävä Keskusjärjestön asiantuntijat olivat kuultavana seuraavista asioista: l eduskunnan lakivaliokunta: adoptiolainsäädännön uudistaminen l opetus- ja kulttuuriministeriö: perusopetuksen tuntijako -kuulemistilaisuus Keskusjärjestöstä oli edustaja muun muassa seuraavissa valtionhallinnon työryhmissä ja toimikunnissa: opetusministeriö l kuvaohjelmalainsäädännön asiantuntijaryhmä l Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman Hyvinvoiva lapsiperhe -työryhmä ja Lapsilähtöinen yhteiskunta -työryhmä l Valtion elokuvatarkastamon neuvottelukunta l Valtion nuorisoasian neuvottelukunta sisäasiainministeriö l sisäisen turvallisuuden ohjelman järjestöyhteistyön seurantaryhmä sosiaali- ja terveysministeriö l lapsiasianeuvottelukunta l lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisemisen ja vähentämisen toimenpideohjelmaa valmisteleva työryhmä l lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunta ja sen alle kouluikäisten jaos l kansanterveyden neuvottelukunta, valtakunnallisen yhteistyön jaosto l sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan kansalaisjaos l varhaisen puuttumisen vastuuhenkilöverkosto l päihde- ja raittiusasian neuvottelukunta valtioneuvosto l tietoyhteiskuntaneuvosto Kansaneläkelaitos l äitiysavustusraati Opetushallitus l koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden uudistamistyöryhmä Viestintävirasto l Tietoturvapäivä-hankkeen johtoryhmä ja koululaistyöryhmä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos l Lasten, nuorten ja perheiden Kasteohjelman asiantuntijatyöryhmä l Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyhankkeen ohjausryhmän puheenjohtajuus Nordens Välfärdscenter, NVC / Nordic Centre for Welfare and Social Issues l Nordisk expertgrupp för tidiga insatser för familj och barn under 7 år Vaikuttamisen tuki paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille Keskusjärjestö tuki piirijärjestöjen ja paikallisyhdistysten vaikuttamistyötä tuottamalla aineistoja alueellisen ja paikallisen vaikuttamisen tueksi ja järjestämällä koulutusta. Yhdistysnetissä MLL:n jäseniä kannustettiin osallistumaan vaikuttamistyöhön. Keskusjärjestön ohjelmat, kannanotot, lausunnot ja asiantuntijakirjoitukset tukivat myös paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen vaikuttamistyötä ja lapsen oikeuksien edistämistyötä. MLL piti tiiviisti yhteyttä eduskuntaan, muihin järjestöihin ja viranomaisiin Yhdistysnetissä oli tarjolla koulutusaineistoa vaikuttamistoimintaan, tilastoja lasten ja nuorten elinoloista sekä tietoa lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevasta keskeisestä lainsäädännöstä ja lasten oikeuksien edistämisestä. Kansalaisjärjestöyhteistyö MLL osallistui aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja sen kehittämiseen. Liitolla oli laaja ja monipuolinen yhteistyöverkosto. MLL teki tiivistä yhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen, erityisesti lastensuojelu-, lapsi- ja nuorisojärjestöjen, sosiaali- ja terveysalan sekä sivistysja opetusalan järjestöjen kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

14 MLL oli jäsenenä tai edustettuna muun muassa Raha-automaattiyhdistyksessä, Lasten Päivän Säätiössä, Lastensuojelun Keskusliitossa, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY:ssä, Terveyden edistämisen keskuksessa, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa, Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssissa, Nuorten Akatemiassa, Opintotoiminnan Keskusliitossa, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa EAPN-Fin:ssä, Liikenneturvassa, Niilo Mäki Säätiössä, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksessa, Mediakasvatusseurassa ja Suomen YK-liitossa. MLL on yksi Asuntosäätiön perustaja- ja taustayhteisöistä. MLL oli mukana järjestöjen yhteisessä Lasten terveysfoorumissa. MLL ylläpiti kuuden yhteistyökumppanin kanssa valtakunnallista Rikosuhripäivystystä (RIKU). Palvelu tarjoaa rikoksen tai rikosyrityksen uhreiksi joutuneille puhelinneuvontaa, lakiasiainneuvontaa ja tukihenkilöitä. Rikosuhripäivystys vaikuttaa myös rikoksen uhrien aseman parantamiseen. Keskonen LAPSI ERI IKÄVUOSINA 1 2 vuotta Ikiliikkuja Raskausajan ravitsemus ja liikunta Viestintä Aktiivinen viestintä on keskeinen osa MLL:n vaikuttamista valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Keskusjärjestö vastaa valtakunnallisesta viestinnästä ja tukee piirijärjestöjä ja yhdistyksiä niiden omassa viestinnässä. Vuoden alussa piireille järjestettiin koulutuspäivä sosiaalisen median hyödyntämisestä. MLL:n esiin nostamia teemoja olivat nuorten yksinäisyys, päivähoitolain uudistuksen tarve, lasten ja nuorten terveyserojen kaventaminen, lapsiperheiden toimeentulovaikeudet sekä mediakasvatus oli Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi, mihin liittyen MLL esitteli vapaaehtoistyön mahdollisuuksia ja merkitystä. MLL julkaisi vuoden aikana 26 tiedotetta. Mediaosumia kertyi yhteensä Seurannassa ovat mukana valtakunnallinen ja maakunnallinen media sekä aikakaus- ja ammattilehdet. Kun mukaan lasketaan myös MLL:n näkyvyys verkkomediassa, osumien määräksi tulee Osumien vastaava mainosarvo pelkästään painetussa mediassa oli 3,7 miljoonaa euroa. MLL:n nettisivusto on liiton tärkein laajalle lukijakunnalle suunnattu tiedonjakelukanava. Sivusto on kokonaisuus, joka palvelee toimittajia, asiantuntijoita ja lasten ja perheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia, MLL:n jäseniä, yhdistyksiä, piirijärjestöjä sekä vanhempia ja nuoria. Vuonna 2011 MLL:n sivustolla käytiin kertaa eli noin kertaa päivässä. Eniten vierailtiin sivuston etusivulla sekä lastenhoitopalvelusta kertovilla sivuilla. Suosittua sisältöä olivat myös kasvattajille tarkoitetut sisällöt, MLL:n paikallisyhdistysten hakukone sekä Ajankohtaista-uutispalsta. MLL jatkoi näkyvyyden kehittämistä myös sosiaalisessa mediassa. Facebookissa MLL keräsi vuoden loppuun mennessä fania. Tyypillinen fani on vuotias nainen. Lapsemme-lehti ja julkaisut Lapsemme-lehti on MLL:n jäsen- ja järjestölehti, jonka tehtävät ovat yhteisömielikuvan vahvistaminen, lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen sekä lapsiperheen kasvatuksen tukeminen. Lehti ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Sen tarkistettu levikki oli kappaletta. Lehden painosmäärä numeroa kohti oli keskimäärin kappaletta. Levikkiin huomioitavan jäsenpostituksen lisäksi lehteä jaettiin tapahtumissa. Tämän lisäksi Hyvä alku koulutielle -kampanjan mukana jaettiin ensiluokkalaisten koteihin lehteä. Jäsenkyselyn mukaan jäsenet kokevat saavansa parhaiten tietoa MLL:n toiminnasta Lapsemme-lehdestä. Toiseksi tärkein kanava oli MLL:n nettisivut. Näitä tukivat yhdistysten nettisivut ja jäsenkirjeet. Julkaisut, joita jaetaan lapsiperheille neuvoloiden kautta, ovat tärkeä osa liiton vaikuttamis- ja valistustyötä. Vuonna 2011 neuvolat tilasivat noin neuvolalehtistä. Edellisenä vuonna luku oli Vuoden aikana saatiin loppuun neuvolalehtisten ulkoasu-uudistus. Neuvolalehtisten kehittämisen pääpaino oli asiakastiedon keräämisessä. Vuoden 2011 aikana tehtiin kaksi laajaa asiakaskyselyä, joilla tavoitettiin yli 300 asiakasta. Lisäksi tehtiin asiakashaastatteluja. 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2011

15 Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 1/2011 LApsemme Iloa elämään Sosiaaliset taidot opitaan Seikkaile kotiseudulla Yksinäisyys tekee kipeää Lapsiperhe ja verotus Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

16 MLL:n keskustelu Periytyykö hyvinvointi? kiinnosti Suomi Areenalla Porissa. Keskustelemassa Esa Iivonen (vas.), Tuula Tamminen, Marketta Raivio, Sanni Grahn- Laasonen, Kristiina Salonen, Mika Niikko ja Matti Rimpelä. Tapahtumat Järjestämällä ja osallistumalla tapahtumiin MLL tekee tunnetuksi tavoitteitaan ja toimintaansa, nostaa yleiseen keskusteluun lapsiperheitä koskevia aiheita ja luo yhteyksiä asiantuntijoihin. MLL oli mukana MTV3:n järjestämässä Suomi Areena -tapahtumassa Porissa järjestämällä paneelikeskustelun Periytyykö hyvinvointi? -otsikolla järjestettiin Turvallinen päiväkoti ja koulu -seminaari yhteistyössä MLL:n tutkimussäätiön kanssa. Edellisvuosien tapaan MLL oli näkyvästi esillä myös Educa-messuilla, Lapsi messuilla, Kouluterveyspäivillä, Neuvolapäivillä sekä muutamissa pienemmissä tapahtumissa. MLL järjestää valtakunnallisen äitienpäiväjuhlan yhteistyössä STM:n kanssa. Vuonna 2011 palkittiin 37 kasvattajana ansioitunutta äitiä Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I luokan mitalilla kultaristein. Educa on hyvä tilaisuus tavata opettajia ja vahvistaa kouluyhteistyötä. 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2011

17 Kansalaistoiminnan tuki ja järjestötyö Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminta perustuu paikallisyhdistysten ja niiden aktiivisten jäsenten haluun organisoida monimuotoista toimintaa ja vaikuttaa oman alueensa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Laajan ja koko maan kattavan paikallisyhdistys- ja piiriverkostonsa vuoksi MLL on Suomen suurin lastensuojelujärjestö. Vuoden 2011 lopussa MLL:n paikallisyhdistyksiin kuului henkilöjäsentä. Jäsenmäärä on kasvanut viimeisen kolmen vuoden ajan. MLL:n järjestörakenteen kehittämistyö jatkui Järvi- Suomessa, kun Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon piirit pitivät purkautumiskokouksensa. Niiden toiminta siirtyi vuoden 2012 alusta uudelle Järvi-Suomen piirille. Uudistuksen tavoitteena piireillä on vähentää päällekkäistä työtä ja koota alueen voimavarat yhteen kehittämistyön ja paikallisyhdistysten tuen varmistamiseksi. Paikallisyhdistysten aktiivien ydinryhmä muodostui hallitusten jäsenistä. Heitä oli yhteensä yli ja he hoitivat noin eri luottamus- ja vastuutehtävää. Lisäksi yhdistyksissä toimi muuta vapaaehtoista henkilöä. Monet yhdistykset toimivat myös työnantajana. Paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten vapaaehtoistyötä kertyi yhteensä tuntia. Vuosi 2011 oli EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi. Valtakunnallisella järjestöjen yhteisellä Tuntitili-kampanjalla kansalaisia haastettiin löytämään itselleen sopiva vapaaehtoistoiminnan kanava. Sivuston kautta MLL:n paikallisyhdistyksille tilitettiin yhteensä vapaaehtoistyöntuntia. Päivä MLL:n vapaaehtoisena -kampanjassa tarjottiin vapaaehtoistehtäviä uusille toimijoille ja tehtiin tutuksi MLL:n vapaaehtoistyötä erilaisin tempauksin ja tapahtumin sekä kutsumalla uusia toimijoita mukaan. Muun muassa vapaaehtoistoiminnan messut, perheiden päivät, luennot, keskustelutilaisuudet, EU:n komission kiertue vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinoilla ja iloinen Linnanmäkipäivä kuuluivat teemavuoden tapahtumiin. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

18 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2011

19 Järvi-Suomen piirin piirihallituksen jäsenet perustamiskokouksessa Leppävirralla. Joka kolmas vuosi kokoontuva MLL:n liittokokous pidettiin Oulussa. Liittokokous on MLL:n ylin päättävä elin. Liittokokouksessa päätösvaltaa käyttävät paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen valtuuttamat edustajat. Kokoukseen osallistui yhteensä 259 henkilöä. Keskusjärjestö järjesti kaksi valtakunnallista kehittämis- ja hankefoorumia, joiden tavoitteena oli vahvistaa liiton yhteistä kehittämistoimintaa, edistää hankeyhteistyötä sekä hankkeisiin kiinteästi liittyvää arviointia. Jäsen- ja järjestöpalvelut Keskusjärjestön jäsen- ja järjestöpalvelu ohjasi ja neuvoi paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen luottamus- ja toimihenkilöitä yhdistys- ja järjestötoiminnan hallintoon ja kehittämiseen liittyneissä kysymyksissä, tiedotti ajankohtaisista asioista sekä tarjosi jäsenilleen kattavat rekisteripalvelut. Keskusjärjestö tuki yhdistysten jäsenhankintaa ja -viestintää sekä vapaaehtoisten rekrytointia. Syksyllä 2011 tehtiin MLL:n jäsenkysely ja MLL:n sisäisen palvelun arviointikysely. Jäsenkysely tehtiin MLL:n aikuisjäsenille ja siihen saatiin 395 vastausta. Vastausten perusteella kaksi tärkeintä syytä liittyä MLL:oon oli halu tukea tärkeää työtä sekä järjestön tarjoaman toiminnan ja tapahtumien mielenkiintoisuus. MLL:n tarjoamaa toimintaa pidettiin aiempaa enemmän merkittävämpänä syynä olla jäsenenä. Erityisesti lasten ja vanhempien yhteiset harrastusmahdollisuudet ja tapahtumat kiinnostavat. Noin kolmasosa vastaajista piti palveluja tärkeimpänä syynä olla MLL:n jäsen. 70 prosenttia vastanneista toivoi jäsentiedotuksen olevan kohdennettua, säännöllistä ja ajantasaista. Myös kiinnostus vapaaehtoistyön tekemiseen on kasvanut: 80 prosenttia vastaajista oli halukkaita tekemään vapaaehtoistyötä MLL:ssa, kun se vuonna 2008 oli 70 prosenttia. Ensimmäisen kerran toteutettu MLL:n sisäisen palvelun arviointikysely lähetettiin kaikille MLL:n yhdistysten puheenjohtajille, varapuheenjohtajille, sihteereille, rahastonhoitajille ja jäsenvastaaville. Kyselyyn vastasi 664 henkilöä. 97 prosenttia vastaajista oli vähintäänkin tyytyväisiä eri palveluihin. Piirikohtaisia eroja yhdistyksille tarjolla olevista tukipalveluista on edelleen. Vapaaehtoistoiminnan tuki Keskusjärjestö tarjosi paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille vapaaehtoistoiminnan koulutusta, ohjausta, neuvontaa sekä materiaaleja. Yhdistysnetti toimii yhdistystoiminnan tietopankkina ja tarjoaa tietoa muun muassa MLL:n toiminnasta, hallinnosta, jäsenyydestä, taloudenhoidosta, varainhankinnasta, viestinnästä sekä ajankohtaistietoa liiton toimielinten päätöksistä, toiminnasta ja sen tuloksista, kampanjoista, keräyksistä ja tapahtumista. MLL:n sisäisen palvelun arviointikyselyyn vastanneista Yhdistysnettiä oli käyttänyt 84 prosenttia, joista 97 prosenttia oli tyytyväisiä. Vuonna 2011 Yhdistysnetin kävijämäärä oli , mikä oli 25 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yksilöityjä kävijöitä oli 4 500, mikä on noin 75 prosenttia MLL:n luottamushenkilöiden ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden yhteenlasketusta määrästä. Keskus- ja piirijärjestöjen ajankohtaisista asioista tiedottava Yhdistystiedote ilmestyi kuusi kertaa. Tiedote postitettiin kaikille paikallisyhdistyksille, piirijärjestöille sekä keskusjärjestön luottamushenkilöille. Tiedotteet olivat luettavissa myös Yhdistysnetissä. Sisäisen palvelun arviointikyselyn mukaan Yhdistystiedotteen tunsi 85 prosenttia vastaajista ja siihen oltiin todella tyytyväisiä. Yhdistysten näkyvyys MLL:n nettisivuilla uudistui. Keskusjärjestö tarjosi yhdistyksille maksuttoman Yhdistyskortin, joka toimii yhdistyksen ilmoitustauluna MLL:n nettisivuilla. Uudet Yhdistysavain -nettisivut oli käytössä 240 paikallisyhdistyksessä. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan koulutus Vuonna 2010 käynnistynyt valtakunnallinen MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus (VJK) päättyi syyskuussa. Kerran kolmivuotiskaudessa järjestettävä koulutus on suunnattu paikallisyhdistysten puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille. Tavoitteena on kehittää MLL:n yhteisöllistä johtajuutta, joka vahvistaa järjestön kolmen tahon vuorovaikutusta ja järjestön elinvoimaisuutta. Toimintavuoden aikana päättyneen VJK-koulutuksen suoritti 100 opiskelijaa. OK-opintokeskuksen kanssa jatkettiin yhteistyötä vertaisopintoryhmätoiminnan edellytysten vahvistamiseksi MLL:ssa. MLL:n vertaisopintoryhmä -hankkeessa (VERY) tuotettiin muun muassa vertaisopintoryhmämalleja, koulutusaineisto ja MLL:n paikallisyhdistyksen puheenjohtajan muistikirja. VERY-osaajakoulutuksiin osallistui 111 henkilöä. Puheenjohtajien vertaisverkko -opintoryhmiä kokoontui seitsemällä seutukunnalla. Keskusjärjestö toteutti ammatillisena lisäkoulutuksena OK-opintokeskuksen kanssa kaksi järjestökoulutuspäivää. Koulutuksiin osallistui yhteensä 46 työntekijää. Opiskelijatyötunteja näistä kertyi yhteensä 342. Lisäksi keskusjärjestö toteutti piirikohtaiset järjestövalmennuspäivät kolmen piirijärjestön toimihenkilöille. Neuvonta Keskusjärjestö tarjosi paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille ohjausta ja neuvontaa yhdistystoimintaan liittyvissä erityisasioissa. Neuvonta painottui verotukseen, työnantajatehtäviin, yhdistyksen taloushallintoon ja juridiikkaan liittyneisiin kysymyksiin. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus

20 Auttavat puhelin- ja nettipalvelut Auttavat puhelin- ja nettipalvelut ovat osa MLL:n ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Toiminnan lähtökohtia ovat vaitiolovelvollisuus, kunnioittava kohtaaminen, kuulluksi tuleminen, tukeminen ja voimavarojen etsiminen sekä tarvittaessa jatko-ohjaus. Auttavat puhelin- ja nettipalvelut ovat lasten, nuorten ja vanhempien kuulemiskanava. Toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet, jotka on sovittu Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaatteiden neuvottelukunnassa. Lasten ja nuorten puhelin ja netti Lasten ja nuorten puhelin ja netti on alle 21-vuotiaille suunnattu palvelu, joka toimii vuoden jokaisena päivänä. Vuonna 1980 perustettu Lasten ja nuorten puhelin (puh ) on ainoa valtakunnallinen, kaikille lapsille ja nuorille tarkoitettu auttava puhelin. Soittaja voi puhua maksutta, nimettömänä ja luottamuksellisesti koulutetun aikuisen vapaaehtoisen kanssa. Kirjepalveluun (www.mll.fi/nuortennetti) lapsi tai nuori voi kirjoittaa aikuiselle luottamuksellisen kirjeen, johon päivystäjä vastaa viimeistään kahden viikon kuluessa, keskimäärin vastausaika on muutama päivä. Palvelu toimii ryhmäpäivystysmallin mukaisesti Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa. MLL:n päivystysohjaajana toimiva ammattityöntekijä on aina päivystysvuorossa tukemassa vapaaehtoisten ryhmää. Vuonna 2011 päivystyspisteissä toimi yhteensä 216 vapaaehtoista päivystäjää. Syksyllä 2011 chat-keskustelut vakiinnutettiin osaksi Lasten ja nuorten puhelimen ja netin päivystystä Helsingin päivystyspisteessä. Chatit toteutettiin kerran viikossa IRC-Gallerian MLL-yhteisössä. Chat-keskustelut tilastoitiin samaan ohjelmaan yhdessä puhelin- ja nettiviestien kanssa. Auttavien puhelin ja nettipalvelujen työntekijät ennakkomoderoivat myös MLL:n Nuortennetti-sivustolla olevaa nuorten vertaistukeen perustuvaa keskustelupalstaa. Tarvittaessa keskustelupalstalle kirjoittanut nuori ohjattiin ottamaan yhteyttä ammattitahoon. Vuonna 2011 Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä otettiin vastaan yhteensä puhelua, nettikirjettä ja käytiin 495 chat-keskustelua. Fyysiseen ja seksuaaliseen kehitykseen liittyvät asiat 20 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vuosikertomus 2011

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki

Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki Toimintasuunnitelma 2016: Perheen hyvä arki 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta MLL:n Suunta 2024 strategia: Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostuvat Vapaaehtoisuuden

Lisätiedot

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus 17/2/2011 Katariina Suomu Jyväskylä MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus Kansalaisten järjestö Avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

Koulutukset ja aineistot peruskouluille Syksy 2016

Koulutukset ja aineistot peruskouluille Syksy 2016 Koulutukset ja aineistot peruskouluille Syksy 2016 Koulutukset Oppilaiden osallisuus kiusaamisen vastaisessa työssä kv. konferenssi asiantuntijoita, opettajia ja nuoria jakamassa uusinta tietoa ja parhaita

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN EDISTETÄÄN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA SEKÄ VÄHENNETÄÄN ERIARVOISUUTTA OTTAMALLA HYVÄT KÄYTÄNNÖT PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN 16.6.2016 Johtaja Taru Koivisto 28.6.2016 1 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.

OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ. Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5. OPPILAITOSTEN TURVALLISUUS OSANA LAPIN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖTÄ Rovaniemi Lapin aluehallintovirasto 13.5.2013 Lapin aluehallintovirasto Seppo Lehto 15.5.2013 1 SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMAN

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö

PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö PELASTAKAA LAPSET RY - Kansainvälinen kansalaisjärjestö Hanna Markkula-Kivisilta Pääsihteeri Pelastakaa Lapset ry 2.11.2016 Mistä olemme tähän tulleet? Save the Children Fund perustettu Englannissa v.1919

Lisätiedot

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media 1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media Hyvä(sti) lapsuus? Miten mediat ovat muuttaneet lapsen kasvuympäristöä? Onko muutos luonteeltaan

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliitossa toimitaan lasten oikeuksien puolesta. Lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan kumppanuudella.

Mannerheimin Lastensuojeluliitossa toimitaan lasten oikeuksien puolesta. Lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan kumppanuudella. 16.2.2016 MLL:n Hämeen piirin toiminnanjohtaja Marita Viertonen Mannerheimin Lastensuojeluliitossa toimitaan lasten oikeuksien puolesta. Lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan kumppanuudella. Mannerheimin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Tavoitteena lapsiystävällinen kunta - MLL:n kuntavaaliohjelma 2017

Tavoitteena lapsiystävällinen kunta - MLL:n kuntavaaliohjelma 2017 Tavoitteena lapsiystävällinen kunta - MLL:n kuntavaaliohjelma 2017 Varhaiskasvatus, koulu ja vapaa-ajan palvelut ovat perheen jälkeen tärkeimmät lasten ja nuorten kasvuja kehitysympäristöt. Ne ovat kaikki

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015. Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015. Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015 Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat

Lisätiedot

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa

Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Perhekeskustoiminta on tuonut meidän arkeen sisältöä ja iloa Yhteystiedot Perhekeskustoiminta osana lapsiperheiden palveluja Perhekeskus on matalan kynnyksen kohtaamispaikka lapsiperheille. Perhekeskustoiminta

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS

Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS Järjestöjen rahoituslähteitä Yleiskatsaus Tiina Sivonen, Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry PÄHKINÖITÄ PUSSIIN KOULUTUS 13.2.2014 Rahoituslähteitä kehittämishankkeisiin ja toiminnan toteuttamiseen Kansalliset

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto.

OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä. CP-liitto Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus. Opintotoiminnan Keskusliitto. OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-liitto 29.3.2008 Anne Ilvonen suunnittelija OK-opintokeskus Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot