Tietokoneohjelmien lisensointi. Mikko Välimäki

Transkriptio

1 Tietokoneohjelmien lisensointi Mikko Välimäki

2 Rakenne Mitä lisensoidaan -- kertausta Lisenssisopimuksen perusteet Pätemättömät ehdot Lisensointi ja liiketoiminta

3 Mitä lisensoidaan?

4 Vastaus: oikeuksia Tekijänoikeudet Patenttioikeudet Tavaramerkkioikeudet Liikesalaisuudet (lähdekoodi) Pelkkä know-how ei lisensoitavissa

5 Lisensoinnin perusteita

6 Lisenssisopimus Tekijänoikeuslain mukaan Tekijänoikeus voidaan... luovuttaa kokonaan tai osittain. Kappaleen luovutukseen ei sisälly tekijänoikeuden luovutus Lisenssi = rajattu käyttöoikeus yksinoikeuteen Koska tekijänoikeus koskee vain kopiointia levitystä ja muuntelua, ehdot jolla mm. ohjelman käytölle halutaan asettaa rajoituksia (käyttäjämäärä, laitteistoympäristö, käyttötarkoitus ym.) eivät perustu tekijänoikeuteen vaan sopimusoikeuteen

7 Esityöt v Ohjelmakaupassa on yleistä, että julkaisija merkitsee ohjelman pakkaukseen kopiointia rajoittavan ehdon. Tarkoitus on, että ohjelman ostaja sitoutuisi ehdon noudattamiseen avatessaan pakkauksen. Tällaisten ehtojen sitovuus ratkaistaan yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden mukaan. Oikeudenhaltijan ja käyttäjän välille ei näin yleensä synny mitään sitovaa sopimussuhdetta. Tällaiset ehdot eivät myöskään sitoisi kolmatta. Oikeushistoriaa?

8 Lisenssin hyväksyminen Jos ei pätevää lisenssiä, tekijänoikeuslain tulkintaolettaman mukaan (eräänlainen vakiolisenssi): Joka on laillisesti hankkinut tietokoneohjelman, saa valmistaa ohjelmasta sellaiset kappaleet ja tehdä ohjelmaan sellaisia muutoksia, jotka ovat tarpeen ohjelman käyttämiseksi aiottuun tarkoitukseen. Jos halutaan yhtään enempää oikeuksia (levitys, muuntelu, kopiointi yrityksen sisällä tms) tähän on aina saatava erillinen lisenssi Oikeuksien rajaaminen olettamasta ei kuitenkaan välttämättä pätevä kuluttajia kohtaan

9 Vastuu bugeista Ohjelmistovirheet: yleensä lisenssisopimuksissa ei oteta mitään vastuuta bugeista IT2000-ehdot kuitenkin: Toimittaja sitoutuu korjaamaan veloituksetta asiakkaan toimittajalle takuuaikana kirjallisesti ilmoittamat valmisohjelmiston virheet ilman aiheetonta viivytystä. Valmisohjelmiston virheeksi katsotaan se, että valmisohjelmisto ei toimi oleellisilta osin kuten määrityksissä, kuvauksessa tai käsikirjassa on esitetty. Takuuaika on yhdeksänkymmentä (90) päivää

10 Vastuu loukkauksista Oikeudelliset virheet (indemnification): oikeudellisista virheistäkään ei oteta yleensä vastuuta IT2000-ehdot kuitenkin: Toimittaja vastaa siitä, etteivät toimittajan toimittamat tuotteet loukkaa sovitussa toimitustai käyttömaassa voimassaolevia immateriaalioikeuksia. 7.2 Toimittaja on velvollinen puolustamaan kustannuksellaan asiakasta tätä vastaan nostetuissa kanteissa, joissa väitetään, että tuote loukkaa kolmannen osapuolen edellä tarkoitettuja oikeuksia edellyttäen, että asiakas välittömästi ilmoittaa kirjallisesti toimittajalle vaateista ja antaa toimittajan käyttää vastaajan puhevaltaa sekä antaa toimittajalle kaikki saatavissa olevat tarpeelliset tiedot, avun ja valtuutukset. Toimittaja vastaa oikeudenkäynnissä kolmannelle osapuolelle maksettavaksi tuomittujen korvausten maksamisesta, mikäli asiakas on menetellyt edellä kerrotun mukaisesti.

11 Miski rajata vastuu? Piilevät tekijänoikeuden loukkaukset komponenttipohjaisessa ohjelmistokehityksessä Esim. SCO v. IBM/Linux Piilevät patenttioikeuden loukkaukset Lähinnä yleisesti tunnetut patentit kuten MP3, DivX jne helpommin vältettävissä

12 Rajausperusteita Kohtuullisen selonottovelvollisuuden laiminlyönti Vastuuvakuutuksen ehdot Komponentissa käytetyn lisenssin ehdot / komponentin valmistajan takuu Määrälliset rajoitukset (myyntihinta)

13 Pätemättömät ehdot

14 Kuluttajansuoja Yllättävät ja ankarat vakiosopimusehdot eivät ole kuluttajia kohtaan sitovia Esim. täydellinen vastuuvapautus, edelleenmyyntikielto, monitorointipakko, velvollisuus luovuttaa tekijänoikeudellisesti relevantteihin muutoksiin oikeudet Lisenssin sitovuus edellyttää, että ostaja tietoinen ehdoista ja ymmärtää ne (englanninkieliset ehdot eivät riitä)

15 Kilpailuoikeus Määräävä markkina-asema: A firm holds a dominant position if its economic power enables it to operate on the market without taking account of the reaction of its competitors or of intermediate or final consumers. In appraising a firm s economic power, the Commission takes account of its market share and also of other factors such as whether there are credible competitors, whether the firm has its own distribution network, whether it has favourable access to raw materials, etc. Määräävässä markkina-asemassa olevalle firmalle (esim. Microsoft, Adobe, Autodesk) voidaan määrätä rajoituksia hinnoitteluun, tuotteiden sitomiseen, teknologian siirtoehtoihin ym.

16 Lisensointi ja liiketoiminta

17 Lisensointi liiketoimintana Lisensointi on keskeisin tulonlähde monille suurille ohjelmistotoimittajille Lisensoinnin liiketoiminnallisia etuja: Monistettavuus, skaalautuvuus, kansainvälisyys Puhdasta myyntiä ilman räätälöintiä Osaaminen ja kontrolli jäävät myyjälle

18 BREAKDOWN OF REVENUE FOR SOFTWARE EDITORS 2003, percent, USD m Applications providers License revenue Services revenue? NOT EXHAUSTIVE 30% 35% 70% 65% 100% = 7,800 m 100% = 1,600 m Infrastructure providers 12% 45% 43% 55% 57% 85% 7% 93% 47% 53% Incumbents perceive open source as a major threat to their business model, since it would : Drastically reduce their main revenue stream (license fees) Require a shift to a servicescentric activity 100% = 9,500 m 100% = 934 m 100% = 3,120 m 100% = 32,187 m 100% = 264 m Source: Yahoo finance ; annual reports ; corporate websites ; SaS analysis

19 Entä palvelut? Historiallisesti menestyksekkäimmät ohjelmistoyritykset ovat aloittaneet lisensoinnista mutta kasvaessaan alkaneet myydä yhä enemmän palveluja (paitsi Microsoft) Palvelut eivät yhtä ailahtelevia markkinatilanteelle kuin lisenssit Asiakas voi jättää lisenssit uusimatta laskusuhdanteen aikana

20 Lisensoinnin rooli Trendinä yksittäisten lisenssihintojen lasku mutta toisaalta erilaisten lisenssimallien nopea kasvu Hyvät tulokset perustuneet viime vuosina etenkin ohjelmistojen käyttäjäpohjan ja käyttötapojen kasvuun sekä muihin kuin lisenssituloihin Ohjelmistojen kommodifikaatio - IT doesn t matter?

21 Lisenssiehdot ja hinnoittelu

22 Teoria takana Hintadiskriminointi (versiointi) Pyydetään eri hintaa eri asiakkailta sen mukaan kuinka paljon nämä ovat valmiita maksamaan Verkostovaikutukset Hinnoittelu ei saa estää positiivisia verkostovaikutuksia eli on pidemmän päälle järkevämpää kasvattaa käyttäjäpohjaa kuin yksittäisen käyttäjän maksamaa hintaa

23 Käytännössä Karkeasti voidaan jaotella: Kehityskustannukset (projektit) Käyttöarvo asiakkaalle (lisensointi) Muu kuin ohjelmistotuote (open source) Paljonko asiakas on valmis maksamaan siitä, että N työntekijää käyttää ohjelmistoa T tuntia tarkoitukseen X laitteistolla Y?

24 Joitakin hinnoittelumalleja Kopioihin sidottu Käyttäjämäärään sidottu (seats) Laitteistoon sidottu (processors) Käyttöaikaan sidottu Käyttökertoihin sidottu Käyttötarkoitukseen sidottu (educational ym) Käytön tulokseen sidottu...

25

26 Software asset management -- A fragmented or poorly managed software asset management programme can lead to the use of illegal or unlicensed software - placing companies at technological or legal risk. Good software management can help your customers to protect their business from software piracy and underlicensing, and also ensure they are in control of their business assets. (Microsoft.com)

27 Käyttöehtojen hallinta Asiakas: miten asiakas hallitsee lisenssejä organisaationsa sisällä? Toimittaja: miten toimittaja voi valvoa, että lisenssejä noudatetaan? Tuote: missä määrin tuotteeseen voidaan upottaa käyttöehtojen hallintakomponentteja?

28 Asiakas Organisaation sisäinen hallinta Esim. ostetaan 500 kopioon perustuvaa lisenssiä yritykselle, jonka kolme yksikköä ottaa kukin käyttöön 200 kopiota luullen toimivansa lisenssin rajoissa - mitä tehdä? Tekninen lisenssien hallinta Listat käytössä olevista lisensseistä ja niiden antamista käyttöoikeuksista; verkon kautta perushaut käyttäjien tietokoneille, fyysinen tarkastus tehokäyttäjien koneille?

29 Varautuminen ennakolta Lisenssinhallintapolitiikan muodostaminen organisaation sisälle ja sen jatkuva valvonta Mitä lisensoidaan, kenen käyttöön, millä ehdoin, millaiseen valvontaan suostutaan, kehen ollaan yhteydessä jos tarvitaan lisää oikeuksia jne... Tiedotus jokaiselle käyttäjälle

30 Toimittaja Valvontamenetelmistä sopiminen asiakkaan kanssa Lisenssisopimuksessa mahdollisuus auditointiin, kohdan sisältö selvitettävä asiakkaan kanssa yksityiskohtaisesti Osallistuminen BSA:n tapaisten järjestöjen kautta yleiseen tiedottamiseen ja lakien kehittämiseen ym.

31 Tuote Tuotteen sisään voidaan lisätä lisenssien hallintakomponentti Digital rights management Käytönrajoitusuojina käytetään teknisesti esim. autentikointia (esim. Windows XP), fyysisiä lisälaitteita (esim. Autocad) ja epäyhteensopivuutta (esim. PlayStation)

32 Toinen näkökulma Käyttörajoitukset kiusaavat käyttäjiä ja ne on hankala saada toimimaan oikein ilman sivuvaikutuksia Käyttörajoitukset kiusaavat omia asiakkaita - ja eikös asiakkasta pitäisi aina palvella ja heihin luottaa sen sijaan että valvotaan ja asetetaan rajoituksia? Siis: käyttörajoitusten sijasta maksimoidaan ohjelman käyttöarvo asiakaslähtöisesti

33 If you need software license management, you should revisit your business plan. (The Old Joel on Software Forum)

34 Avoimet vaihtoehdot?

35 Motivaatio Q: Can you start by giving us a brief rundown of how you became an open-source advocate? A: I became an open-source guy because we're a privately owned company, a family business that's been around for 30 years, making products and being a good member of society. We've never been sued, never had any problems paying our bills. And one day I got a call that there were armed marshals at my door talking about software license compliance...i thought I was OK; I buy computers with licensed software. But my lawyer told me it could be pretty bad. The BSA had a program back then called "Nail Your Boss," where they encouraged disgruntled employees to report on their company...and that's what happened to us. Anyways, they basically shut us down...we were out of compliance I figure by about 8 percent, out of 72 desktops...i went from being a pro-microsoft guy to instantly being an anti-microsoft guy. (-- Ernie Ball 2003)