KASVATUS ja YHTEISKUNTA

Transkriptio

1 Eija Kimonen KASVATUS ja YHTEISKUNTA yhteiskunnallisesti erilaisissa maissa 1900-luvulla Vertaileva tutkimus koulun ulkopuolelle orientoivasta työ- ja toimintakasvatuksesta Yhdysvalloissa ja Intiassa

2 Mediapinta Väinämöisenkatu 11-13, Tampere puh. (03) , fax (03) Kasvatus ja yhteiskunta yhteiskunnallisesti erilaisissa maissa 1900-luvulla Eija Kimonen Kuvat: Raimo Nevalainen Taitto: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, Tampere 2011 ISBN

3 Sisällys Alkusanat...11 Kuviot...14 Taulukot...16 Liitteet...19 Osa 1: Konteksti kasvatusta ja yhteiskuntaa koskevien kysymysten vertailulle I Johdanto Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tutkimuksen lähtökohdat Kasvatus ja yhteiskunta Koulun ulkopuolelle orientoiva kasvatus Koulun ulkopuolelle orientoivan kasvatuksen perusteet Koulun ulkopuolelle orientoivan kasvatuksen käsite Historiallis-hermeneuttinen vertaileva kasvatustiede Vertaileva kasvatustiede Historiallis-hermeneuttinen tutkimusote Tutkimusongelmat Tutkimuksen suorittaminen...48 Osa 2: Kasvatus ja yhteiskunta yhteiskunnallisesti erilaisissa maissa: Yhdysvallat ja Intia 1900-luvulla II Kasvatus ja yhteiskunta Yhdysvalloissa ja Intiassa Yhdysvallat Yhdysvaltain kansallinen identiteetti

4 6.2 Kansalliset koulutuspoliittiset ominaispiirteet Yhdysvalloissa Yhdysvaltain koulutuspoliittisia kehityslinjoja Yhdysvaltain koulutusjärjestelmä 2000-luvun alussa Koulun ulkopuolelle orientoiva kasvatus Yhdysvalloissa Koulun ulkopuolelle orientoivan kasvatuksen kasvatusfilosofinen tausta Yhdysvalloissa Koulun ulkopuolelle orientoivan kasvatuksen kehitysmuodot Yhdysvalloissa Koulun ulkopuolelle orientoiva toimintakasvatus Yhdysvalloissa Koulun ulkopuolelle orientoivan toimintakasvatuksen tavoitteet Koulun ulkopuolelle orientoivan toimintakasvatuksen käytänteet Kasvatuksen ja yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen peruspiirteitä Yhdysvalloissa Intia Intian kansallinen identiteetti Kansalliset koulutuspoliittiset ominaispiirteet Intiassa Intian koulutuspoliittisia kehityslinjoja Intian koulutusjärjestelmä 2000-luvun alussa Koulun ulkopuolelle orientoiva kasvatus Intiassa Koulun ulkopuolelle orientoivan kasvatuksen kasvatusfilosofinen tausta Intiassa Koulun ulkopuolelle orientoivan kasvatuksen kehitysmuodot Intiassa Koulun ulkopuolelle orientoiva työkasvatus Intiassa Koulun ulkopuolelle orientoivan työkasvatuksen tavoitteet Koulun ulkopuolelle orientoivan työkasvatuksen käytänteet Kasvatuksen ja yhteiskunnan välisen vuorovaikutuksen peruspiirteitä Intiassa

5 Osa 3: Kasvatuksen ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus: Vertailevaa pohdintaa ja tutkimuksen johtopäätökset III Vertailua ja pohdintaa Kasvatus ja yhteiskunta Yhdysvalloissa ja Intiassa 1900-luvulla Yhdysvaltain ja Intian kansallisen identiteetin ominaispiirteitä Kansallisia koulutuspoliittisia kehityslinjoja Yhdysvalloissa ja Intiassa Yhdysvaltain ja Intian koulutuspoliittisia kehityslinjoja varhaisessa industrialismissa ja intialaisessa traditiossa Yhdysvaltain ja Intian koulutuspoliittisia kehityslinjoja kehittyneessä industrialismissa ja intialaisessa modernisaatiossa Keskeisten koulutusreformien peruspiirteitä ja niiden kasvatuksellisia implikaatioita Yhdysvalloissa ja Intiassa Koulun ulkopuolelle orientoiva työ- ja toimintakasvatus Yhdysvalloissa ja Intiassa 1900-luvulla Koulun ulkopuolelle orientoivan kasvatuksen kasvatusfilosofinen tausta Yhdysvalloissa ja Intiassa Yhdysvaltain ja Intian koulun ulkopuolelle orientoivan kasvatuksen kasvatusfilosofinen tausta varhaisessa industrialismissa ja intialaisessa traditiossa Yhdysvaltain ja Intian koulun ulkopuolelle orientoivan kasvatuksen kasvatusfilosofinen tausta kehittyneessä industrialismissa ja intialaisessa modernisaatiossa Koulun ulkopuolelle orientoivan kasvatuksen kasvatusfilosofisten taustanäkemysten korostuminen yhteiskunnallisessa kontekstissa Yhdysvalloissa ja Intiassa Koulun ulkopuolelle orientoivan työ- ja toimintakasvatuksen kehitysmuodot Yhdysvalloissa ja Intiassa

6 9.3 Koulun ulkopuolelle orientoivan työ- ja toimintakasvatuksen tavoitteet Yhdysvalloissa ja Intiassa Yhteiskuntakeskeisen ja koulukeskeisen koulun ulkopuolelle orientoivan kasvatuksen tavoitteiden korostuminen yhteiskunnallisten suuntausten kontekstissa Yhdysvalloissa ja Intiassa Koulun ulkopuolelle orientoivan kasvatuksen tavoitteet varhaisessa industrialismissa, kehittyneessä industrialismissa, intialaisessa traditiossa ja intialaisessa modernisaatiossa Koulun ulkopuolelle orientoivan työ- ja toimintakasvatuksen tavoitteiden korostuminen yhteiskunnallisessa kontekstissa Yhdysvalloissa ja Intiassa Koulun ulkopuolelle orientoivan työ- ja toimintakasvatuksen käytänteet Yhdysvalloissa ja Intiassa Yhteiskuntakeskeisen ja koulukeskeisen koulun ulkopuolelle orientoivan kasvatuksen käytänteiden ominaisuuksien korostuminen yhteiskunnallisten suuntausten kontekstissa Yhdysvalloissa ja Intiassa Koulun ulkopuolelle orientoivan kasvatuksen käytänteet varhaisessa industrialismissa, kehittyneessä industrialismissa, intialaisessa traditiossa ja intialaisessa modernisaatiossa Koulun ulkopuolelle orientoivan työ- ja toimintakasvatuksen käytänteiden ominaisuuksien korostuminen yhteiskunnallisessa kontekstissa Yhdysvalloissa ja Intiassa Kasvatuksen ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus Yhdysvalloissa ja Intiassa 1900-luvulla Vuorovaikutuksen ulottuvuuksia koulutuspolitiikan näkökulmasta Vuorovaikutuksen ulottuvuuksia kasvatusfilosofian näkökulmasta Vuorovaikutuksen ulottuvuuksia kasvatustavoitteiden näkökulmasta Vuorovaikutuksen ulottuvuuksia sosialisaatioprosessin näkökulmasta

7 Vuorovaikutuksen ulottuvuuksia sosialisaatioympäristöjen näkökulmasta Toiminta, ajattelu ja tieto koulun ulkopuolelle orientoivan kasvatuksen sosialisaatioprosessiin liittyvinä tekijöinä Tutkimusprosessista Loppukatsaus Abstract Lähteet Liitteet

8

9 Alkusanat Alkusanat Tämän tutkimuksen aihe muotoutui vähitellen ajatuksissani. Mietin mahdollisuuksia, jotka edistäisivät kasvatuksen ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta. Kiinnostukseni vieraita kulttuureja kohtaan johdatteli minut tarkastelemaan kansainvälisiä kasvatussuuntauksia. Pohdinnat muuttuivat haluksi kehittää koulua tutkimalla koulutusjärjestelmien vaihtoehtoisia muotoja. Tutkimusprosessin kuluessa kiinnostuin myös mahdollisuuksista soveltaa historiallis-hermeneuttista tutkimusotetta vertailevaan kasvatustieteeseen. Lähestymistavan valintaa ohjasi tarve ymmärtää laajoja yhteiskunnallisia muutoksia ja niiden heijastumista kasvatukseen sekä taustalla olevia perusteita, jotka liittyvät yhteiskunnan sosiaalisten, taloudellisten ja poliittisten tekijöiden paino- ja vaikutussuhteiden vaihteluun. Tutkimusote loi edellytykset tulkita myös moniulotteisia prosesseja, joihin kytkeytyneenä kasvatusajatukset ovat kulkeutuneet maasta toiseen. Vertaileva kasvatustiede onkin erityisen haasteellinen tutkimusmenetelmä, kun sovelletaan historiallis-hermeneuttista tutkimusotetta. Tutkimus on edellyttänyt laajan tutkimusmateriaalin koontia, hallintaa ja tulkintaa. Onnistuakseen tutkimus on vaatinut myös vieraiden kulttuurien erityispiirteiden ja koulutusjärjestelmien käytäntöjen omakohtaista tuntemusta. Monitahoisen tutkimusprosessin läpiviemistä on edesauttanut pitkäjänteinen kansainvälinen yhteistyö tutkimuksen kohteena olevissa maissa. Haluan kiittää kaikkia niitä, jotka tavalla tai toisella ovat edistäneet tämän tutkimuksen valmistumista. Esitän lämpimät kiitokset tutkimustyön ohjauksesta professori emeritus Donald R. Hammermanille Pohjois-Illinoisin yliopistosta ja professori Tapio Puolimatkalle Jyväskylän yliopistosta. Neuvoillaan ja kannustuksellaan he ovat ratkaisevasti vaikuttaneet tutkimuksen edistymiseen ja valmistumiseen. Arvokkaita neuvoja olen saanut myös professori emeritus Kari Niinistöltä Turun yliopistosta ja professori 11

10 Kasvatus ja yhteiskunta yhteiskunnallisesti erilaisissa maissa Juha Hämäläiseltä Itä-Suomen yliopistosta. Kiitän heitä huomautuksista ja ehdotuksista, joita olen mielelläni pyrkinyt ottamaan huomioon työtä tehdessäni. Tutkimuksen eri vaiheissa olen hyötynyt lisäksi monista keskusteluyhteyksistä, jotka ovat syntyneet seminaari- ja kongressityöskentelyn pohjalta tutkimusprosessin kuluessa. Haluan kiittää neuvoista ja ohjeista erityisesti professori Shakuntla Nagpalia Intian kansallisesta koulutus- ja tutkimusjärjestöstä, professori Dhruv Rainaa Jawaharlal Nehru -yliopistosta, professori emeritus Robert F. Arnovea Indianan yliopistosta ja professori emeritus Clifford E. Knappia Pohjois-Illinoisin yliopistosta sekä professori Ilkka Alasta, professori Martti Siisiäistä ja professori Eira Korpista Jyväskylän yliopistosta. Työn kannalta keskeisiä ohjeita olen saanut myös edesmenneiltä professoreilta Edmund J. Kingiltä Lontoon yliopistosta ja Sureshachandra Shuklalta Delhin yliopistosta. Lukuisat ulkomailla asuvat tutkijat ja ystäväni ovat auttaneet minua ymmärtämään syvällisemmin tutkimuksen kohteena olevien maiden kulttuuria. Erityisen kiitollinen olen professori Suresh Chandra Ghoshille ja professori Deepak Kumarille monista yleisen historian ja kasvatushistorian keskusteluistamme vuosien varrella Jawaharlal Nehru -yliopistolla. Kiitän lämpimästi myös Richland Collegen professori Vallye A. Ezelliä niistä valtiotieteen ja kansainvälisen politiikan aihepiirien keskusteluista, joita olemme käyneet Amerikan kouluajoistani lähtien. Tutkimusprosessin aikana olen saanut työskennellä tieteellisissä kirjastoissa, joiden harvinaiset kokoelmat ovat olleet ensiarvoisia tämän tutkimuksen kannalta. Kirjastojen henkilökunta on auttanut monin eri tavoin laajan ja ainutlaatuisen lähdemateriaalin hankinnassa. Haluan esittää parhaimmat kiitokset etenkin kirjastonjohtaja Jennifer L. Govanille Columbian yliopiston Gottesmanin kirjastosta, kirjastonjohtaja Marcia Bradleelle Pohjois-Illinoisin yliopiston Lorado Taft -kirjastosta, kirjastonjohtaja P. R. Goswamille Intian kulttuuriministeriön keskuskirjastosta ja kirjastonjohtaja Moorttimatee Samantaraylle Intian kansallisen koulutus- ja tutkimusjärjestön kirjastosta. Osoitan lämpimät erityiskiitokset haasteellisesta ja tuloksellisesta kaukopalvelutyöstä kirjastoamanuenssi Hannele Kiiverille Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Vertailevan kasvatustieteen tutkijan etuoikeuksiin kuuluu voida tutkia perusteellisesti vieraita maita, niiden taustalla olevaa historiaa ja kulttuuria. Tässä vaikeassa prosessissa on auttanut hyvä yhteistyö Jyväskylän yliopiston hallintoviraston kanssa. Ainutlaatuista on ollut saada perustaa 12

11 Alkusanat vertailevan kasvatustieteen tutkimusprojekti Jyväskylän yliopiston yhteistyökumppaniksi. Projektin suojissa viettämäni työntäyteiset vuodet ovat olleet ratkaisevia tämän tutkimuksen kannalta. Kiitän kansainvälisten asiain päällikkö Tuija Koposta sekä silloisia kiinteistöpäällikkö Esko Korhosta ja hallintojohtaja Erkki Tuunasta kannustavasta suhtautumisesta tutkimushankettani kohtaan. Kiitän sydämellisesti kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet käsillä olevan kirjan valmiiksi saattamiseen. Tekstin kieliasun on tarkastanut filosofian lisensiaatti Marja-Leena Koppinen. Englanninkielisen abstraktin oikeakielisyyden on tarkastanut filosofian maisteri Eugene Holman. Kuviot on piirtänyt puhtaaksi graafinen suunnittelija Juho Jäppinen. Kannen taitossa on avustanut graafinen suunnittelija Tarja Honkanen. Valokuvat on antanut kirjan käyttöön kasvatustieteiden lisensiaatti Raimo Nevalainen. Lisäksi olen kiitollinen kustannusliike Mediapinnan henkilökunnalle kaikista niistä työvaiheista, jotka ovat kuuluneet kirjan varsinaiseen julkaisemisprosessiin. Suomen Kulttuurirahasto, Emil Aaltosen säätiö, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö ja Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö ovat tukeneet taloudellisti tutkimustani. Kiitän saamastani tunnustuksesta. Rakkaimmat kiitokset kuuluvat äidilleni ja puolisolleni. Äitini on johdattanut minut käytännön työhön ja toimintaan, mikä on auttanut minua ymmärtämään syvällisemmin myös gandhilaisen käsityöammattikasvatuksen käytänteitä. Puolisoni kanssa käymieni keskustelujen ansiosta olen tullut aina entistä vakuuttuneemmaksi keskeisestä deweylaisesta ajatuksesta, jonka mukaan kasvatuksella on ratkaiseva merkitys yhteiskunnallisessa uudistuksessa: I believe that education is the fundamental method of social progress and reform. John Dewey, 1897 Jyväskylässä 12. syyskuuta 2011 Eija Kimonen 13

12 Kasvatus ja yhteiskunta yhteiskunnallisesti erilaisissa maissa Kuviot Kuvio 1 Yhteiskuntien taloudellis-poliittinen luokittelu 1900-luvulla Williamsonin jäsentelyn pohjalta...27 Kuvio 2 Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen Bergerin (1967), Bergerin ja Luckmannin (1967) sekä Popperin (1968) teorioiden näkökulmasta...33 Kuvio 3 Kansallisen identiteetin muodostuminen Mallinsonin (1980) mukaan...39 Kuvio 4 Hermeneuttinen tulkintaprosessi Dannerin (1979) mukaan soveltaen Moilasen (1990) esittämää kuviota...45 Kuvio 5 Historiallis-hermeneuttisen vertailevan tutkimuksen tulkintaprosessi tässä tutkimuksessa...49 Kuvio 6 Toimintaperiaatteen tyypit ja niiden ilmeneminen tässä tutkimuksessa...52 Kuvio 7 Tekstien tulkintaprosessi tässä tutkimuksessa laajemman tutkimusprosessin kontekstissa...53 Kuvio 8 Historiallis-hermeneuttisen vertailevan tutkimuksen rakenne tässä tutkimuksessa laajemman tutkimusprosessin kontekstissa...56 Kuvio 9 Yhdysvaltain koulutusjärjestelmän rakenne 2000-luvun alussa...76 Kuvio 10 Koulun ja ympäröivän yhdyskunnan välisen vuorovaikutuksen rakentuminen Deweyn (1953) mukaan...94 Kuvio 11 Koulutyön liittyminen ympäröivän yhdyskunnan luontoon ja kulttuuriin Hammermanin ja Hammermanin (1964) mukaan Kuvio 12 Koulun ulkopuolisen kasvatuksen liittyminen opetussuunnitelmaan Donaldsonin ja Donaldsonin (1958) sekä Smithin ynnä muiden (1963) jäsentelyiden pohjalta