KANSAIN- VÄLISTYMISEN HAASTEET YLIOPISTOKOULU- TUKSELLEMME

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSAIN- VÄLISTYMISEN HAASTEET YLIOPISTOKOULU- TUKSELLEMME"

Transkriptio

1 KANSAIN- VÄLISTYMISEN HAASTEET YLIOPISTOKOULU- TUKSELLEMME Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti yhdessä Edistyksellisen tiedeliitto ry:n kanssa keskiviikkona keskustelutilaisuuden "Kansainvälistymisen haasteet yliopistokoulutuksellemme". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Olin. Alustajina toimivat ohjelmajohtaja Antti Hautamäki SITRAsta, rehtori Yrjö Sotamaa Taideteollisesta korkeakoulusta, johtaja Erkki Ormala Nokia Oyj:stä, professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta, erikoistutkija Mika Raunio Tampereen yliopistosta ja varapuheenjohtaja Elisa Jokelin Suomen ylioppilaskuntien liitosta. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Kyösti Karjula, Jutta Urpilainen ja Eero Akaan-Penttilä. Seminaarin päätöspuheenvuoron piti VTT Tytti Isohookana-Asunmaa Edistyksellisestä tiedeliitosta. Tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset lukuun ottamatta ohjelmajohtaja Antti Hautamäen alustusta.

3 SISÄLLYSLUETTELO Yliopistokoulutuksesta suomalainen vientituote? Rehtori Yrjö Sotamaa, Taideteollinen korkeakoulu Vuorovaikutus yliopistojen, yritysten ja tutkimuslaitosten välillä Johtaja Erkki Ormala, teknologiapolitiikka, Nokia Yliopisto-opetus maksulliseksi ulkomaalaisille? Professori Heikki Patomäki, Helsingin yliopisto Riittääkö Suomen vetovoima asumisympäristönä kansainvälisessä kilpailussa osaajista? Erikoistutkija Mika Raunio, Tampereen yliopisto Opiskelijanäkökulma Varapuheenjohtaja, opiskelija Elisa Jokelin, Suomen ylioppilaskuntien liitto

4 Rehtori Yrjö Sotamaa Taideteollinen korkeakoulu YLIOPISTOKOULUTUKSESTA SUOMALAINEN VIENTITUOTE? Yliopistokoulutuksesta suomalainen vientituote Rehtori, professori Yrjö Sotamaa Taideteollinen korkeakoulu TUTKAS ja Edistyksellinen tiedeliitto Eduskunta Strategiat ja tavoiteet Florida Alueiden menestys perustuu niiden kykyyn houkutella, kehittää ja pitää luovia lahjakkuuksia OPM Vahvistetaan suomalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla HERA Ulkomaalaisten tutkijoiden ja tutkijaopiskelijoiden houkutteleminen alueen yliopistoihin Tulevaisuusvaliokunta/Himanen Maahanmuuttajien määrää lisätään 5000:lla Parannetaan kansainvälisten opiskelijoiden asemaa Sitran innovaatioraportti Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus yliopistoissa tulee nostaa vähintään 10%:iin Otetaan käyttöön lukukausimaksut (kaikille)

5 Tilanne Ulkomaalaisten osuus 1,8% Suomessa on Euroopan toiseksi alhaisin Heistä 1/3 on etniseltä alkuperältään suomalaisia Suomessa tutkijoista vain 1,6% on ulkomaalaisia (EU:n keskiarvo on 4%) Suomesta lähti 5700 korkeasti koulutettua osaajaa (2001) Yliopistoissa oli 3983 ulkomaalaista opiskelijaa (2003), mikä oli 2,3% yliopistojen opiskelijamäärästä ( ) Taikiin hyväksytyistä maisteriopiskelijoista 27% oli ulkomaalaisia, ulkomaalaisten hakijoiden määrä kasvoi 40%, tohtorihakijoista 48% oli ulkomaalaisia (2005) Ulkomaalaiset: rasite vai resurssi? 60% suomalaisista uskoo, että ulkomaalaiset tulevat Suomeen käyttääkseen hyväksi järjestelmäämme ja että ulkomaalaisten myötä rikollisuus lisääntyy (EVA) 60% valmistuvista opiskelijoista olisi valmiita jäämään Suomeen, mutta työpaikan puute pakottaa lähtemään Suomesta Resurssi Yliopistojen menetys perustuu niiden kykyyn rekrytoida lahjakkaimmat opiskelijat Tutkijaopiskelijat ja tutkijat tuovat mukanaan Suomeen vuoden koulutusinvestoinnin omasta maastaan Opiskelijat tuovat mukanaan uutta osaamista ja uusia ajattelutapoja, jotka lisäävät yliopistojen toiminnan dynamiikkaa Suomessa tutkinnon suorittaneet ulkomaalaiset muodostavat arvokkaan kansainvälisen kontaktija yhteistyöverkoston

6 Houkutella, kehittää, pitää Kilpailu luovista huippuosaajista perustuu paikan kulttuuriselle rikkaudelle, avoimmuudelle ja kosmopoliittiselle ilmapiirille - luovalle draiville Vetovoimaisilla alueilla ja yliopistoilla on vahva imago, brandi Suomen ja Helsingin tilanne on paradoksaalinen. Kansainvälisten rankkausten mukaan olemme maailman huipulla, mutta vain harvat ajattelevat Suomea houkuttelevana työ, asuin tai opiskelupaikkana tai investointikohteena Yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen taso on hyvä, mutta valtion opetusvirasto ei tue mielikuvaa dynaamisesta huippuyliopistosta Visio ja tavoitetaso Visio Helsingin seutu on Euroopan houkuttelevin, kannustavin, viihtyisin ja dynaamisin opiskelu-, tutkimus-, työ- ja asuinympäristö, jota leimaa omaleimainen luovuuden kulttuuri Markkitointi/brandirakennusmateriaalissa tämä pitää konretisoida ja nostaa esiin se ainutlaatuinen mitä meillä on mm. valovoimaiset kapellimestarit, muotoilijat, huippuarkkitehtuuri, meren ympäröimä kaupunki, Kaurismäen maailma, jne. Tämän kuvaaminen olisi oiva haaste kirjailijoillemme. Järjestetään kilpailu? Hyvän sijaan asetetaan kaikessa tavoitteeksi erinomaisuus (outstanding) Vahvat yliopistobrandit Panostetaan innovatiivisten yliopistobrandien rakentamiseen Yliopistojen ja yritysten yhteistyönä luodaan kiinnostavia maisteri- ja tohtoriohjelmia aloilla, joilla ollaan kansainvälisellä huipulla Otetaan käyttöön lukukausimaksut kaikille Laadukkaat kotouttamis-, asumis-, sosiaali- ja kulttuuripalvelut helpottavat ulkomaalaisten integroitumista Suomeen Panostetaan työuran avaamiseen ulkomaalaisille työharjoittelulla, opinnäytetöillä

7 Koulutusvienti Erotettava kaksi asiaa Ulkomaalaiset opiskelijat Suomessa ja Suomalaisten yliopistojen ulkomailla yksin tai yhdessä paikallisten yliopistojen kanssa järjestämä suomalaiseen tutkintoon johtava koulutus, joka rakentuu paikallisista tarpeista Tämän koulutuksen hinnoittelu voi poiketa Suomessa annettavasta koulutuksesta Menestys lisää suomalaisen koulutuksen kansainvälistä tunnetuisuutta, Suomen kiinnostavuutta ja arvostusta

8 Johtaja Erkki Ormala Nokia Oyj VUOROVAIKUTUS YLIOPISTOJEN, YRITYSTEN JA TUTKIMUSLAITOSTEN VÄLILLÄ 1 NOKIA EO.Eduskunta/ Globalisaatio Globaalien pääoma- ja materiaalivirtojen rinnalle syntyy: Globaali kilpailu osaamisesta ja osaajista Globaalit tietoverkot ja tiedonvälitys Tietotyöläisten globaali liikkuvuus Toimintojen joustava uudelleenjärjestely ja -sijoittelu Verkostoyritysten ja verkostoyhteistyön nousu muutoksen moottoreiksi 2 NOKIA EO.Eduskunta/

9 Nokia - globaali yritys 3 NOKIA Tietoliikenneverkkojen valmistusta Kiinassa ja Suomessa Matkapuhelinten valmistusta Brasiliassa, IsossaBritanniassa, Koreassa, Kiinassa, Meksikossa, Saksassa, Suomessa, Unkarissa ja Yhdysvalloissa EO.Eduskunta/ Vahva T&K-panos 2004 % liikevaihdosta Globaali tutkimusyksikköverkosto 11 maassa 12% EURm Yli 20,700 T&K-henkilöä (37%kokonaishenkilöstöstä) % Nokian T&K-panos 3,733 M 2004 (12.8% liikevaihdosta) 6% % 500 Nokian tutkimuskeskus on yhtiön tutkimusyksikkö, jossa työskentelee 1,200 henkilöä 4 NOKIA EO.Eduskunta/ Nokia Suomessa 2004 Oulu Jyväskylä 330 Tampere Henkilöstö, yhteensä ( vuonna 2003) - T&K henkilöstö Tuotanto Espoo, Oulu, Salo - Liikevaihto Suomessa EUR 351 milj. - Yhteisövero Suomessa EUR milj. Turku ja Salo Pääkaupunkiseutu

10 Yliopiston perustehtävät Tutkimus Yliopisto Tiedon jakaminen Koulutus 6 NOKIA EO.Eduskunta/ Yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö Tutkimuksen laatu ja relevanssi vahvistavat toisiaan Tutkimus ja koulutus tarvitsevat hyödyntäjätahojen panosta Tutkimus, koulutus ja rekrytointi ovat yhteistyön keskeiset elementit Selkeät hallinto- ja IPR-järjestelyt Yhteistyöverkostot ja -foorumit Luottamus ja kunnioitus ovat yhteistyön peruslähtökohtia => Tulevaisuudessa tavitaan uusia yhteistyörakenteita ja asenteita elinkeinoelämän ja yliopistolaitoksen piirissä 7 NOKIA EO.Eduskunta/ Tulevaisuuden haasteet Suomessa huippuosaaminen ja yhteistyö ovat keskeinen voimavara Vahvat kansainväliset huippuyksiköt vievät kehitystä eteenpäin => tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisen painopiste Niiden yhteistyöverkostoissa syntyy soveltajayhteisöjä ja uutta yritystoimintaa => luova innovaatioympäristö Kansainvälisen yhteistyön rinnalla tarvitaan kansainvälistymistä myös kotimaassa 8 NOKIA EO.Eduskunta/

11 Professori Heikki Patomäki Helsingin yliopisto YLIOPISTO-OPETUS MAKSULLISEKSI ULKOMAALAISILLE? Yliopisto-opetus maksulliseksi ulkomaalaisille? Heikki Patomäki Kansainvälisen politiikan professori Helsingin yliopisto Miksi koulutuksen pitää olla ilmaista, julkista ja kaikille yhtäläistä? Neljä argumenttia: 1. Oikeudenmukaisuus. 2. Demokratia 3. Tiede kriittinen järki. 4. Taloudellinen tehokkuus. Tiivistäen: Kaikille yhtäläinen julkinen koulutus on oikeudenmukaisen yhteiskunnan, demokratian ja tieteen kriittisen järjen edellytys. Se on myös taloudellisen tehokkuuden kannalta paras järjestelmä. Oikeudenmukaisuus Kolme oikeudenmukaisuuskäsitystä: John Locken oikeudenmukaisuuskäsitys ja sen modernit versiot ( Jokaiselle kuuluu oman työnsä tulokset mukaan lukien kaikki se työ, mitä heidän palkkaamansa tai johtamansa työntekijät tekevät ) John Rawlsin sosiaalidemokraattinen oikeudenmukaisuuskäsitys ( Mahdollisuuksien reilu ja tosiasiallinen tasa-arvo & huonompiosaisten asema mahdollisimman hyvä ) Onora O Neillin historiallisempi ja moniarvoisempi oikeudenmukaisuuskäsitys, yhdistelmä uudelleen tulkittua Kantia ja Marxia ( Yleistetty pyrkimys kehittää inhimillisiä kykyjä ja mahdollisuuksia - jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan ) Demokratia Autenttisuuden kriteeri: onko demokraattinen (itse)määrääminen todellista (eikä vain symbolista), asiantuntevaa ja asioihin syventynyttä? Demokraattisten kansalaisten kouluttamisen periaate: kaikkien lasten ja nuorten pitää käydä yhtä hyviä kouluja, joissa opetetaan paitsi asioita niin myös geneerisiä kykyjä ja kykyä nähdä oman perheen, luokka-aseman, maan ja historiallisen aikakauden yli Reilun osallistumisen periaate: muodollisten osallistumisoikeuksien lisäksi on olennaista taata tosiasialliset materiaaliset ja institutionaaliset tasaveroisen osallistumisen mahdollisuudet, muuten erioikeudet alkavat helposti kasaantua harvojen käsiin, koska valtaasemaa voidaan käyttää uusien etuoikeuksien myöntämiseen kerran saavutettu demokratia rapautuu myös koulutuksellisen eriarvoistumisen kautta, sillä kyky ottaa kantaa ja osallistua edellyttää koulutusta

12 Tiede kriittinen järki Taloudellinen tehokkuus Tieteen yleinen perustavoite ja tärkein julkinen hyvä on totuus, joka on ymmärrettävä myös moraaliseksi periaatteeksi. Kriittisen järjen ja totuuspyrkimyksen näkökulmasta tieteen on oltava autonomista. Niiden teknisten, soveltavien ja käytännöllisten tieteiden alue, johon voidaan legitiimisti soveltaa välittömän taloudellisen hyödynnettävyyden vaatimusta, on pieni. sitä paitsi nekin osat tieteistä edellyttävät teorioita ja käytäntöjä, jotka perustuvat totuuden tavoitteluun ja käytännölliseen viisauteen. Kriittisen järjen ihanteen ja tieteen autonomian toteuttaa kaikkein parhaiten tieteen republikaaninen malli, joka mahdollistaa myös auktoriteettien kyseenalaistamisen demokraattisten pelisääntöjen mukaisesti täytyy taata tosiasialliset materiaaliset ja institutionaaliset tasaveroisen ja laajamittaisen osallistumisen mahdollisuudet. Myös muissa organisaatioissa pätee, että hyvien argumenttien koettelu julkisilla kentillä edellyttää oppineisuutta ja pätevyyttä myös akateemisessa mielessä. Manuel Castellsin ja Pekka Himasen mukaan suomalaisen 1980-luvulla nousseen verkostoitumisen ja innovatiivisuuden pohja oli julkisessa koulutusjärjestelmässä, joka loi sellaisia demokommodifioidun vapauden tiloja, joissa hakkerit saattoivat vain keksimisen ilosta kokeilla erilaisia teknisiä ratkaisuja, jotka sittemmin osoittautuivat myös taloudellisiksi menestyksiksi. Hyvinvointivaltio on antanut Suomelle identiteetin, joka ei perustu ensisijaisesti rahan perässä juoksemiseen, ja tämä identiteetti tukee sellaista hakkerismia, jota Linux edustaa, ja se myös tukee uusien informaatioteknologioiden sosiaalisten käyttötapojen innovointia eli sosiaalista hakkerointia. Yleisesti voidaan sanoa, että organisaatioiden muovautuvuus ja kyky muuntautua kumpuaa demokraattisista menettelytavoista, joiden puitteissa hyveelliset työntekijäkansalaiset voivat yhteiseen hyvään ja totuuteen vedoten haastaa organisaatioiden sisäisiä auktoriteetteja ja näin tuottaa kollektiivista oppimista. Entä sitten ulkomaiset opiskelijat? Suomalaisen yliopiston erityispiirteet: eisuomalaisten kouluttamisen täytyy tapahtua paitsi oikeudenmukaisuuden, demokratian ja tieteen kriittisen järjen yleisten periaatteiden mukaan niin myös ottaen huomioon se, että Suomi ei ole kielen ja pienuutensa/syrjäisyytensä takia houkutteleva (uusliberaali idea kilpailusta globaaleilla koulutusmarkkinoilla älytön jopa sen omilla kriteereillä) Kosmopoliittisen menestyksen tavoite: Tiede on tai pyrkii olemaan universaalia ja pyrkimys tieteellisen menestyksen kultivoimiseen Suomessa tarkoittaa yliopistojen avoimuutta niille, jotka ovat kiinnostuneita kouluttautumaan ja tutkimaan Suomessa esimerkiksi yhdysvaltalaisten yliopistojen aiempi ja joiltakin osin vielä nykyinen menestys on perustunut paitsi sivistysyliopiston periaatteisiin niin myös kosmopoliittiseen vieraanvaraisuuteen Kosmopoliittisen vieraanvaraisuuden periaate: (i) jossain mielessä olemme kaikki valtiottomia ja kodittomia, ja (ii) on demokraattisen koulutuksen kosmopoliittisen päämäärän mukaista tunnustaa myös erilaisten toisten oikeus meidän vieraanvaraisuuteemme

13 Erikoistutkija Mika Raunio Tampereen yliopisto RIITTÄÄKÖ SUOMALAISEN TYÖ- JA ELINYMPÄRISTÖN VETOVOIMAISUUS GLOBALISOITUVASSA KILPAILUSSA OSAAJISTA? Riittääkö suomalaisen työ- ja elinympäristön vetovoimaisuus globalisoituvassa kilpailussa osaajista? Kansainvälistymisen haasteet yliopistokoulutuksellemme TUTKAS ja Edistyksellinen tiedeliitto r.y , Helsinki Mika Raunio Ulkomaan kansalaisten osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnassa työskentelevistä EU- maissa vuonna 2000 (%) (Third European Report on Science & Technology Indicators 2003, 236) Irlanti Belgia Itävalta Saksa Iso-Britannia Ruotsi EU keskiarvo Hollanti Ranska Tanska Portugali Suomi Kreikka Espanja Italia Mika Raunio Univer sit y of Tamper e Resear ch Unit f or Ur ban and Regional Devel opment St udies

14 Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus kolmannen asteen oppilaitoksissa EU-maissa vuonna 2000 (%) (Third European Report on Science & Technology Indicators 2003, 232) Mika Raunio Italia Suomi Espanja EU keskiarvo Hollanti Tanska Irlanti Ranska Ruotsi Saksa Belgia Iso-Britannia Univer sit y of Tamper e Resear ch Unit for Ur ban and Regional Devel opment St udies Osaajien kanavat ja vetovoimatekijät "On usein kilpailua. Jos joku on hyvä, niin se on hyvä monen mielestä ja me ollaan yks, joka havittelee sitä. Sä soitat sille ja sanot, että hait paikkaa, sit se sanoo, että mulla on ollu jo pari haastattelua ja et ei kiinnosta tai jos prosessi on pitkä, se sanoo, et mulla on jo muu paikka. Jos on perhettä, niin voidaan ehkä sanoo, että tuu ens kuun alussa, perhe sitten kolmen kuukauden päästä. Mitä pidempi prosessi, sitä todennäköisempää on, että se valuu muualle, mutta jos saadaan pidettyä se lämpimänä ja näkeen että tää prosessi edistyy, niin se on ok." esimies, Espoo "Kyllä joo, että edelleen törmätään tällasiin ihan käytännön asioihin kun Suomen palkkataso, verotus ja ilmasto, niin siinä on varmaan kolme juttua. Ja sit, jos on perhe niin mietityttää kaikki nää koulut, että onko kansainvälinen koulu ja saako lapset sinne. Joka tapauksessa joutuu miettiin että, joo, tosi kiva homma, mutta palkkaa te maksattekin vaan näin vähä verrattuna siihen mitä sais vaikka Englannissa tai Jenkeissä, että tää on.... haaste." esimies, Helsinki Mika Raunio Univer sit y of Tamper e Resear ch Unit for Ur ban and Regional Devel opment St udies Suomen vetovoimaisuus globaalilla valintojen kentällä (Forsander, Raunio, Salmenhaara &Helander 2004) VETÄÄ SU O M EEN Tutkija tähdet Arvostetut yritykset tai organisaatiot Yhteistyökumppanit Kiinnostavat työtehtävät Uramahdollisuudet Näytt ää hyvältä CV:ssä opt iot Sosiaaliset suhteet ESTÄÄ SUOMEEN TULEMISEN Yleinen tuntemattomuus Korkeat verot yhdistettynä matalahkoon palkkatasoon Lupien saamisen pitkä kesto SIT O U T TAA SUO MEEN Rauhallinen ja ei kovin kilpailuhenkinen työ- ja elämänrytmi Joustavuutta, itsenäisyyttä ja hierarkiattomuutta arvostava työkulttuur i Toimiva infrastruktuuri sekä asuinympäristössä että or ganisaatioissa Vakaa ja tur vallinen pikkukaupunkimainen ympäristö Perhe-elämän arvostus työelämässä ja yhteiskunnassa Entisen N euvosto-liiton alueelta tuleville lähellä kulttuurillisesti ja maantieteellisesti Suomalainen puoliso IRROTTAA TAI TYÖNTÄÄ POIS SUOMESTA Uramahdollisuuksien kapeus Palkkataso ja verotus Muuttoon ja oleskeluun liittyvä byrokratia Puolison heikot työllistymismahdollisuudet Kommunikoimaton kulttuuri Työelämän heikko kulttuurinen kompetenssi ja hyvä veli - verkostot Sosiaalisten suhteiden niukkuus Mahdollinen pettymys julkisten palveluiden tasoon Mika Raunio Univer sit y of Tamper e Resear ch Unit for Ur ban and Regional Devel opment St udies

15 Varapuheenjohtaja, opiskelija Elisa Jokelin Suomen ylioppilaskuntien liitto OPISKELIJANÄKÖKULMA Hyvät kuulijat, kuten tiedämme, kansainvälistyminen on elinehto yliopistokoulutuksellemme, koska yliopistolaitoksen sydän, tiede tai taide, ei ole koskaan voinut eikä halunnut kunnioittaa valtioiden rajoja. Kansallista yliopistoa on vaikea kuvitella; voidaanko tieto molekyylin rakenteesta tai pala sinfoniaa pysäyttää tulliin ja takavarikoida? Ei, eikä pidäkään. Laajat tutkijaverkostot niin fyysisesti kuin virtuaalisestikin tekevät koko ajan kuumeista yhteistyötä tieteen ja taiteen arvoitusten äärellä. Puhunkin kansainvälistymisen haasteesta laajempana kysymyksenä koko yhteiskunnalle, ja yliopistolle osana sitä. Yhteiskuntamme, lähinnä poliittinen ja yritysmaailman johto, toteaa, ettemme nykymuodossa tule pärjäämään tulevaisuudessa, mikäli emme ennennäkemättömällä intensiteetillä vahvista hyviä puoliamme ja karsi huonoja. Olen ylpeä ollessani tänä päivänä mukana yliopistomaailmassa kun saan huomata, että suurimman hädän hetkellä pelastukseksi kohoaa yliopistolaitos! Nyt onkin loistava tilaisuus asettaa yliopistolaitoksemme linssin alle ja katsoa mitä siellä voidaan vahvistaa ja mikä tulee ottaa todellisen kehittämisen kohteeksi. Yliopistojen kansainvälistä kilpailukykyä tarkastellaan usein nimenomaan yhteiskunnan tai vaikkapa vientiyritysten tarpeiden näkökulmasta. Kilpailukykyinen yliopisto nähdään tämänkin päivän puhujien mukaan yliopistona, joka tekee kansainvälisesti tunnustettua tiedettä ja joka houkuttelee helmaansa tutkijoita ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Yliopisto, jonka keksinnöt ja tutkijat houkuttelevat rahaa. Yliopisto, jonka tutkimus tuottaa ympärilleen yrityksiä, joiden perhosvaikutus luo hyvinvointia ympäröivään yhteiskuntaan. Erittäin hyviä asioita, ja niitä tuleekin vahvistaa. Ongelmia syntyy silloin, mikäli kilpailukykyisen yliopiston ja kilpailukyvyn määritelmä jää tähän. Rahaan ja kappaleisiin. Meidän tulee nähdä kilpailukyvyn olevan jotain muutakin. Kansainvälisesti kilpailukykyinen yliopisto pitää sisällään kaikki edellä mainitut asiat, mutta se voi olla myös paljon enemmän. On muistettava, että loppujen lopuksi yliopistojen pääasiallinen tuotanto on aineettomia ajatuksia, yksittäisen opiskelijan älyllisiä kykyjä. Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen tekemän Opiskelijan yliopisto 2005 selvityksen mukaan yliopistomme ovat harvinaisen tasalaatuisia kun puhutaan opiskelun edellytyksistä. Selvityksessä tarkasteltiin kaikkia yliopistoja ja yliopistokaupunkeja opiskelijan silmin; näkökulma, jota ei ole yhdessäkään aikaisemmassa selvityksessä käytetty. Erot yksittäisissä mittareissa olivat joidenkin yliopistojen välillä merkittäviä, mutta

16 lopulta 50 eri mittarin muodostama yhteistulos kielii äärimmäisestä tasaisuudesta. Erityisen tärkeää on huomata, että opiskelun edellytysten parantaminen kokonaisuutena kaikissa yliopistoissa ei ole lähelläkään mahdotonta. Tieteellisesti ja kansantaloudellisesti kilpailukykyisinkin yliopisto on riippuvainen hyvästä opiskelija-aineksesta. Haluaako opiskelija opiskella yliopistossa, jossa vallitsevat viidakon lait eikä häntä kuulla päätöksenteossa? Jos valittavana on kaksi yliopistoa, joissa molemmissa tehdään huippututkimusta, ja toisessa opiskelijaa vielä kohdellaan ihmisenä, toivon, että tiedän kumpi opinahjo kisan voittaa. Olisiko tässä Suomen vientituote maailmalle: tasaarvoinen ja ihmisen kokoinen yliopistolaitos? Opiskelijoille kansainvälistyminen alkaa olla itsestäänselvyys. Tutkintorakenteen uudistuksen myötä koulutusohjelmiin rakennetaan kansainvälistymisjaksoja ja jokainen opiskelija tietää, että maailmassa ei pärjää ilman hyvää kielitaitoa ja kokemusta erilaisista kulttuureista. Tukijärjestelmiä vaihtoon lähtemiselle on edelleen kehitettävä eivätkä opintojen nopeuttamisen toimenpiteet saa hankaloittaa monipuolisen osaamisen hankkimista myös ulkomailta. Yhteiskuntamme kilpailukyky ei viimeaikaisista painotuksista huolimatta lepää ainoastaan yliopistojen hartioilla eikä sitä voi mitata vain tutkimuksen tasolla. SITRAn kaksi viikkoa sitten julkaisema raportti Suomi innovaatiotoiminnan kärkimaaksi vetoaa osassa johtopäätelmiään tutkija Richard Floridaan perustelleessaan kilpailukykyä vahvistavia keinoja. Florida on tutkinut alueiden kilpailukykyä ja vetänyt johtopäätelmiä siitä, mikä saa ihmiset elämään ja tekemään työtä jossain tietyssä paikassa. Hän esitteli luovuusindeksin, joka saa ihmisen lyömään otsaan ja sanomaan Tietenkin!. Floridan indeksi kertoo taiteilijoiden, kirjailijoiden, muusikoiden ja homoseksuaalien määrästä jollain alueella. Floridan väitteen mukaan yksittäiselle työntekijälle, tai tässä tilanteessa tutkijalle tai opiskelijalle, ei olekaan olennaisinta työpaikkansa vetovoimaisuus, palkka tai tieteen taso, vaan erittäin vahva vaikutin on alueen mielenkiintoisuus ja mahdollisuus tuottaa monenlaista sisältöä ihmisen elämään. Elämään siis työn ulkopuolella, parhaimmillaan paikassa, jossa luovuusindeksissä korkealle mitattu elinympäristö uhkuu värikästä kaupunkikuvaa ja ihmisläheistä, mielenkiintoista elämää. Rahassa ja kappaleissa tiivistäen: onnellinen työntekijä tuottaa paremmin, niin yrityksille kuin yliopistoille. Vaikka nyt fokuksessa on yliopistokoulutuksen kansainvälinen ulottuvuus, tulee muistaa heijastevaikutukset kansalliseen politiikkaan. Ja toisin päin. Yliopistolaitoksemme tulee vahvistaa hyviä ominaisuuksiaan ja karsia heikkoja. Yliopistojen tulee hyväksyä tosiasiat, eli yhteiskunnan rahat eivät riitä kaikkeen. Poliitikkojen tulee ymmärtää, ettei jokaisella paikkakunnalla voi olla omaa korkeakoulua. Samalla tavalla kuin Suomen ja Euroopan tulee suunnata perustuotannon hinnalla voimavaroja nimenomaan tietoyhteiskunnan vahvistamiseen, tulee yliopistojen tiedostaa, ettei Suomi voi kouluttaa jokaista diplomi-insinööriä tai tradenomia Euroopassa. Maailmasta löytyy maita, joiden yhdestä yliopistosta valmistuu vuosittain saman verran opiskelijoita kuin kaikista Suomen yliopistoista yhteensä. Kokoisessamme maassa 20 yliopistoa ja 29 ammattikorkeakoulua on kestämätön tilanne. Nyt on aika jokaisen

17 koulutusta ohjaavan ja toteuttavan tahon tunnustaa, ettei koulutusjärjestelmäämme enää saa lisätä tutkinnonanto-oikeuksia. Korkeakoulutusta ei tule enää hajauttaa. Tämän hetkisen koulutuspolitiikan, niin kansallisen kuin kansainvälisen, ongelma on se, että yksikään intressitaho ei tunnu näkevän kokonaisuutta. Yliopistolaitos halutaan valjastaa lukemattomien asioiden veturiksi ja keinot ovat sen mukaiset. Missä on kokonaiskuva ja pitkälle tulevaisuuteen katsominen? Ja nyt puhumme yhteiskunnan tulevaisuudesta, ihmisen tulevaisuudesta, ihmisten yhteiskunnasta. Ei rahojen tai kappaleiden. Siksi yliopistojen profiloitumisessakin tulee tehdä mielekkäitä ja hyvin suunniteltuja valintoja. Yliopistolaitos on avainasemassa luomassa voimakasta luovuusindeksiä. Avarakatseisuutta, mahdollisuuksia, uusia avauksia ja riittävän suurella yksikkökoolla monitieteisyyttä. Niitä asioita, joiden perässä tutkija ja opiskelija varmasti tulevat ulkomailtakin asti. Joiden perässä tulevat rahat ja kappaleet, mikäli niitä joku toivoo. Ja toivommehan me, sillä vain siten voidaan lisätä hyvinvointia koko yhteiskunnassamme. Tässä kohtaa en malta olla osallistumatta lukukausimaksukeskusteluun. Olemme todenneet, että kansainvälistymiseen tulee yliopistoissa panostaa voimakkaasti. Keinot siihen ovat moninaiset: opettajavaihto rikastaa sekä yliopistossa tehtävää tiedettä että annettavaa opetusta; opiskelijoiden vaihtovuodet ulkomailla tuovat kiistattomia etuja niin opiskeluun kuin työllistymiseen valmistumisen jälkeen; ulkomaisten opiskelijoiden saaminen Suomeen luo yhteiskuntaamme monikulttuurisuutta samalla kun levittää maailmalle sanaa yliopistoissamme annettavasta koulutuksesta. Edellisten valossa nousee mielestäni keskeiseksi kysymykseksi, miten lukukausimaksut olisivat houkutin tulla opiskelemaan Suomeen? Olen keskustellut asiasta kansanedustajien kanssa, enkä ole saanut vastausta tähän kysymykseen. Mikäli vastakkain valintatilanteessa on suomalainen ja vaikka brittiläinen yliopisto ja opintojen hintalappu on sama, tulee meidän pystyä todella kriittisesti arvioimaan pärjäämistämme tässä kisassa. Mikä saisi opiskelupaikkaansa etsivän ulkomaalaisen tulemaan Suomeen? Ei varmaan miellyttävä ilmastomme. Vastaus ei todennäköisesti löydy myöskään tällä hetkellä työskentelevästä ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja pohtivasta työryhmästä, koska kysymys on erittäin laaja suhteessa työryhmän työskentelyaikaan. Esimerkiksi Ruotsissa vastaavaa selvitystä tehdään vuoden pitempään. Pahoittelen konservatiivisuuttani, mutta otetaan nyt rauhassa. Tämä on yksinkertaistamista, mutta sallikaa lisää pohdintaa: jos kulut kattavilla, siis merkittävillä, lukukausimaksuilla rakennetaan houkuttelevia maisteriohjelmia, mikä saa nämä ohjelman läpikäyneet, kilpailukyvyn tekijät jäämään Suomeen? Lainsäädäntö ulkomaisten opiskelijoiden työnhausta muutettaneen syksyllä, joten Suomeen jäänti tulevaisuudessa lienee byrokratian kannalta ongelmattomampaa kuin nykyään. Suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittyminen edellyttää kuitenkin jo opiskeluaikaista sopeutumista ja kielen

18 oppimista sekä tutustumista suomalaiseen työelämään. Englanninkielinen, ulkomaisille opiskelijoille suunnattu opetustarjonta ei välttämättä takaa näitä tavoitteita. Tutkinto-opiskelijat voivat lisätä suomalaisen korkeakoululaitoksen monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä vain mikäli he aidosti integroituvat onnistuneesti suomalaisiin opiskelija- ja korkeakouluyhteisöihin. Viestini on se, että kansainvälistyminen on yhteiskunnalle ja yliopistoille sekä valmistautumista vaativa haaste että upea mahdollisuus hyvinvoinnin, monikulttuurisuuden ja talouskasvun luomiseen. Tätä haastetta ja mahdollisuutta ei siksi saa käsitellä hätiköiden, irrallisesti, juosten muiden maiden perässä ja päätyen mahdollisesti tekemään korjaamattomia virheitä. Lienemme kaikki paikallaolijat samaa mieltä siitä, että meidän tulee kehittää koko yhteiskuntaamme tässä houkutuslintukisassa, eikä silloin kehittämiskohteena ole pelkästään yliopistolaitoksemme. Onneksi, vahvuutemme ovat kiistattomat: pitkälle kehittynyt demokratia, rauha ja turvallisuus, kaunis ja vielä turmeltumaton luonto, tasa-arvoinen yhteiskunta ja tasa-arvoinen koulutusjärjestelmämme, jota tullaan ihastelemaan ympäri maailmaa. Lainaan Kanadassa tänä vuonna tehtyä selvitystä koulutuksen saavutettavuudesta ja edullisuudesta: Suomi ja Hollanti ovat kiistattomia menestystarinoita vertailtaessa koulutuksen saavutettavuutta ja edullisuutta. Molemmissa maissa on suuret opiskelijamassat, koulutukseen pääsy on helppoa, opiskelijoita tuetaan taloudellisesti ja molempien maiden koulutusjärjestelmät heijastelevat avointa ja mahdollisuuksien tasa-arvoa toteuttavaa yhteiskuntaa. Koulutusjärjestelmämme saa tällaista kiitosta. Olisiko kiitos ollut sama, mikäli koulutukseen pääseminen olisi kiinni sosioekonomisesta asemasta? Tämänkin selvityksen valossa ilmaan heitetty ajatus siitä, että lukukausimaksujen piiriin otettaisiin myös suomalaiset ja EU/ETA-maiden opiskelijat, tuntuu kylmältä pyyhkeeltä vasten kasvoja. Moni raportti toistaa samaa viestiä, kun esitellään koulutusjärjestelmäämme: yliopistojen kansainvälistä kilpailukykyä ja tieteen tasoa tulee vahvistaa, mutta upea se on. Tasa-arvoinen, tasaisesti laadukas ja mahdollistaa kaikkien opiskelun omien edellytystensä mukaan. Miten tähän sopivat lukukausimaksut? Tällä hetkellä emme tiedä tarpeeksi maamme houkuttelevuudesta opiskelupaikkana. Ihmettelen suuresti eri tahoja, jotka haluavat päätöksiä tehtävän nyt. Me ylioppilaat emme ole valmiita hetken hädässä uhraamaan niitä asioita, joilla suomalainen kilpailukyky on rakennettu, kuten maksuton ja tasaarvoinen koulutus. Olemme kuitenkin valmiita arvioimaan kriittisesti omiakin tavoitteitamme ja mielipiteitä ja osallistumaan keskusteluun paremman ja hienomman suomalaisen yliopistolaitoksen puolesta.

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Uudenlainen osaaminen & kekseliäisyys Yhteisö resurssina Siperia opettaa Uudet koulutus tarpeet (kielitaito, matkailu osaaminen) Monikulttuurisuus

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia

Taideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen

Lisätiedot

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011)

Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Henkilökunta yhteensä 2800 henkilöä Opetus- ja tutkimushenkilökunta 1588 Hallintohenkilökunta 448 (17%), muu henkilökunta 657 Kansainvälinen henkilökunta yhteensä 305

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007

Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osaamiseen panostaminen on välttämätöntä koska 1(2) Suomi tarvitsee menestyäkseen

Lisätiedot

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS 1.12.2011 Milja Tuomaala Valmis tutkinto työelämävalttina - hankkeen päätösseminaari VALOA valmennuksella kansainvälisiä osaajia

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen. Tervetuloa!

Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen. Tervetuloa! Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen Tervetuloa! Koulutuksen tulevaisuuden yhteistä visiota rakentamassa Pääjohtaja Timo Lankinen Johtamisen foorumi 2011

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen

Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia

Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia Hämeen ammattikorkeakoulun Strategia 25.2.2014 Janne Salminen Avoin strategointi malli Kuntayhtymän hallitus Ammattikorkeakoulun hallitus Hallitusten ja johdon seminaarit Johtoryhmä ja johtotiimit LUONNOS

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Puheiden lähteet Turun yliopisto

Puheiden lähteet Turun yliopisto Puheiden lähteet Turun yliopisto Puheet Rehtori vuosi na 1922-1924 Virkkunen, A.H. 1925-1928 Kosken-niemi, V. A. 1929 Puheiden nimet Lähde Turun yliopiston lukuvuoden avajaiset 5. IX.1929. Rehtorin avajaispuhe.

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö.

Yritysten menestys, Tulevaisuuden tekeminen, Vahva osaaminen, Hyvä työyhteisö. Arvokirja EK:n neljä arvoa EK:lla on pitkä historia, vahva kulttuuri ja aikojen kuluessa nykymuotoonsa kehittynyt arvomaailma. Vaikka arvot muuttuvat hitaasti, nykyinen murrosaika nosti ne puheenaiheiksi

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 1 Opintopolun aikainen kannustus kansainvälistymiseen Fukseille johdantokurssilla Kansainvälistyminen opiskeluaikana

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle

Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle Paras työpaikka tulevaisuuden osaajalle HENRY Foorumi 4.11.2008 Päivi Lind 1 Suomen parhaat työpaikat 2003 Tapiola-ryhmä 9.sija suurten organisaatioiden sarjassa. Euroopan sadan parhaan työpaikan joukossa.

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen

Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen Tekniikan, kaupan ja taideteollisen alan huippuyliopisto Suomeen Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi Valtiosihteeri Raimo

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua

Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua 6.6.2011 Kansainvälistyminen keino parantaa yliopiston toiminnan laatua Tampereen yliopiston tavoitteena on olla vuonna 2015 kansainvälisesti vetovoimainen ja arvostettu opiskelu, opetus ja tutkimusyhteisö.

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot