KANSAIN- VÄLISTYMISEN HAASTEET YLIOPISTOKOULU- TUKSELLEMME

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSAIN- VÄLISTYMISEN HAASTEET YLIOPISTOKOULU- TUKSELLEMME"

Transkriptio

1 KANSAIN- VÄLISTYMISEN HAASTEET YLIOPISTOKOULU- TUKSELLEMME Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti yhdessä Edistyksellisen tiedeliitto ry:n kanssa keskiviikkona keskustelutilaisuuden "Kansainvälistymisen haasteet yliopistokoulutuksellemme". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Olin. Alustajina toimivat ohjelmajohtaja Antti Hautamäki SITRAsta, rehtori Yrjö Sotamaa Taideteollisesta korkeakoulusta, johtaja Erkki Ormala Nokia Oyj:stä, professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta, erikoistutkija Mika Raunio Tampereen yliopistosta ja varapuheenjohtaja Elisa Jokelin Suomen ylioppilaskuntien liitosta. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Kyösti Karjula, Jutta Urpilainen ja Eero Akaan-Penttilä. Seminaarin päätöspuheenvuoron piti VTT Tytti Isohookana-Asunmaa Edistyksellisestä tiedeliitosta. Tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset lukuun ottamatta ohjelmajohtaja Antti Hautamäen alustusta.

3 SISÄLLYSLUETTELO Yliopistokoulutuksesta suomalainen vientituote? Rehtori Yrjö Sotamaa, Taideteollinen korkeakoulu Vuorovaikutus yliopistojen, yritysten ja tutkimuslaitosten välillä Johtaja Erkki Ormala, teknologiapolitiikka, Nokia Yliopisto-opetus maksulliseksi ulkomaalaisille? Professori Heikki Patomäki, Helsingin yliopisto Riittääkö Suomen vetovoima asumisympäristönä kansainvälisessä kilpailussa osaajista? Erikoistutkija Mika Raunio, Tampereen yliopisto Opiskelijanäkökulma Varapuheenjohtaja, opiskelija Elisa Jokelin, Suomen ylioppilaskuntien liitto

4 Rehtori Yrjö Sotamaa Taideteollinen korkeakoulu YLIOPISTOKOULUTUKSESTA SUOMALAINEN VIENTITUOTE? Yliopistokoulutuksesta suomalainen vientituote Rehtori, professori Yrjö Sotamaa Taideteollinen korkeakoulu TUTKAS ja Edistyksellinen tiedeliitto Eduskunta Strategiat ja tavoiteet Florida Alueiden menestys perustuu niiden kykyyn houkutella, kehittää ja pitää luovia lahjakkuuksia OPM Vahvistetaan suomalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla HERA Ulkomaalaisten tutkijoiden ja tutkijaopiskelijoiden houkutteleminen alueen yliopistoihin Tulevaisuusvaliokunta/Himanen Maahanmuuttajien määrää lisätään 5000:lla Parannetaan kansainvälisten opiskelijoiden asemaa Sitran innovaatioraportti Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus yliopistoissa tulee nostaa vähintään 10%:iin Otetaan käyttöön lukukausimaksut (kaikille)

5 Tilanne Ulkomaalaisten osuus 1,8% Suomessa on Euroopan toiseksi alhaisin Heistä 1/3 on etniseltä alkuperältään suomalaisia Suomessa tutkijoista vain 1,6% on ulkomaalaisia (EU:n keskiarvo on 4%) Suomesta lähti 5700 korkeasti koulutettua osaajaa (2001) Yliopistoissa oli 3983 ulkomaalaista opiskelijaa (2003), mikä oli 2,3% yliopistojen opiskelijamäärästä ( ) Taikiin hyväksytyistä maisteriopiskelijoista 27% oli ulkomaalaisia, ulkomaalaisten hakijoiden määrä kasvoi 40%, tohtorihakijoista 48% oli ulkomaalaisia (2005) Ulkomaalaiset: rasite vai resurssi? 60% suomalaisista uskoo, että ulkomaalaiset tulevat Suomeen käyttääkseen hyväksi järjestelmäämme ja että ulkomaalaisten myötä rikollisuus lisääntyy (EVA) 60% valmistuvista opiskelijoista olisi valmiita jäämään Suomeen, mutta työpaikan puute pakottaa lähtemään Suomesta Resurssi Yliopistojen menetys perustuu niiden kykyyn rekrytoida lahjakkaimmat opiskelijat Tutkijaopiskelijat ja tutkijat tuovat mukanaan Suomeen vuoden koulutusinvestoinnin omasta maastaan Opiskelijat tuovat mukanaan uutta osaamista ja uusia ajattelutapoja, jotka lisäävät yliopistojen toiminnan dynamiikkaa Suomessa tutkinnon suorittaneet ulkomaalaiset muodostavat arvokkaan kansainvälisen kontaktija yhteistyöverkoston

6 Houkutella, kehittää, pitää Kilpailu luovista huippuosaajista perustuu paikan kulttuuriselle rikkaudelle, avoimmuudelle ja kosmopoliittiselle ilmapiirille - luovalle draiville Vetovoimaisilla alueilla ja yliopistoilla on vahva imago, brandi Suomen ja Helsingin tilanne on paradoksaalinen. Kansainvälisten rankkausten mukaan olemme maailman huipulla, mutta vain harvat ajattelevat Suomea houkuttelevana työ, asuin tai opiskelupaikkana tai investointikohteena Yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen taso on hyvä, mutta valtion opetusvirasto ei tue mielikuvaa dynaamisesta huippuyliopistosta Visio ja tavoitetaso Visio Helsingin seutu on Euroopan houkuttelevin, kannustavin, viihtyisin ja dynaamisin opiskelu-, tutkimus-, työ- ja asuinympäristö, jota leimaa omaleimainen luovuuden kulttuuri Markkitointi/brandirakennusmateriaalissa tämä pitää konretisoida ja nostaa esiin se ainutlaatuinen mitä meillä on mm. valovoimaiset kapellimestarit, muotoilijat, huippuarkkitehtuuri, meren ympäröimä kaupunki, Kaurismäen maailma, jne. Tämän kuvaaminen olisi oiva haaste kirjailijoillemme. Järjestetään kilpailu? Hyvän sijaan asetetaan kaikessa tavoitteeksi erinomaisuus (outstanding) Vahvat yliopistobrandit Panostetaan innovatiivisten yliopistobrandien rakentamiseen Yliopistojen ja yritysten yhteistyönä luodaan kiinnostavia maisteri- ja tohtoriohjelmia aloilla, joilla ollaan kansainvälisellä huipulla Otetaan käyttöön lukukausimaksut kaikille Laadukkaat kotouttamis-, asumis-, sosiaali- ja kulttuuripalvelut helpottavat ulkomaalaisten integroitumista Suomeen Panostetaan työuran avaamiseen ulkomaalaisille työharjoittelulla, opinnäytetöillä

7 Koulutusvienti Erotettava kaksi asiaa Ulkomaalaiset opiskelijat Suomessa ja Suomalaisten yliopistojen ulkomailla yksin tai yhdessä paikallisten yliopistojen kanssa järjestämä suomalaiseen tutkintoon johtava koulutus, joka rakentuu paikallisista tarpeista Tämän koulutuksen hinnoittelu voi poiketa Suomessa annettavasta koulutuksesta Menestys lisää suomalaisen koulutuksen kansainvälistä tunnetuisuutta, Suomen kiinnostavuutta ja arvostusta

8 Johtaja Erkki Ormala Nokia Oyj VUOROVAIKUTUS YLIOPISTOJEN, YRITYSTEN JA TUTKIMUSLAITOSTEN VÄLILLÄ 1 NOKIA EO.Eduskunta/ Globalisaatio Globaalien pääoma- ja materiaalivirtojen rinnalle syntyy: Globaali kilpailu osaamisesta ja osaajista Globaalit tietoverkot ja tiedonvälitys Tietotyöläisten globaali liikkuvuus Toimintojen joustava uudelleenjärjestely ja -sijoittelu Verkostoyritysten ja verkostoyhteistyön nousu muutoksen moottoreiksi 2 NOKIA EO.Eduskunta/

9 Nokia - globaali yritys 3 NOKIA Tietoliikenneverkkojen valmistusta Kiinassa ja Suomessa Matkapuhelinten valmistusta Brasiliassa, IsossaBritanniassa, Koreassa, Kiinassa, Meksikossa, Saksassa, Suomessa, Unkarissa ja Yhdysvalloissa EO.Eduskunta/ Vahva T&K-panos 2004 % liikevaihdosta Globaali tutkimusyksikköverkosto 11 maassa 12% EURm Yli 20,700 T&K-henkilöä (37%kokonaishenkilöstöstä) % Nokian T&K-panos 3,733 M 2004 (12.8% liikevaihdosta) 6% % 500 Nokian tutkimuskeskus on yhtiön tutkimusyksikkö, jossa työskentelee 1,200 henkilöä 4 NOKIA EO.Eduskunta/ Nokia Suomessa 2004 Oulu Jyväskylä 330 Tampere Henkilöstö, yhteensä ( vuonna 2003) - T&K henkilöstö Tuotanto Espoo, Oulu, Salo - Liikevaihto Suomessa EUR 351 milj. - Yhteisövero Suomessa EUR milj. Turku ja Salo Pääkaupunkiseutu

10 Yliopiston perustehtävät Tutkimus Yliopisto Tiedon jakaminen Koulutus 6 NOKIA EO.Eduskunta/ Yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö Tutkimuksen laatu ja relevanssi vahvistavat toisiaan Tutkimus ja koulutus tarvitsevat hyödyntäjätahojen panosta Tutkimus, koulutus ja rekrytointi ovat yhteistyön keskeiset elementit Selkeät hallinto- ja IPR-järjestelyt Yhteistyöverkostot ja -foorumit Luottamus ja kunnioitus ovat yhteistyön peruslähtökohtia => Tulevaisuudessa tavitaan uusia yhteistyörakenteita ja asenteita elinkeinoelämän ja yliopistolaitoksen piirissä 7 NOKIA EO.Eduskunta/ Tulevaisuuden haasteet Suomessa huippuosaaminen ja yhteistyö ovat keskeinen voimavara Vahvat kansainväliset huippuyksiköt vievät kehitystä eteenpäin => tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisen painopiste Niiden yhteistyöverkostoissa syntyy soveltajayhteisöjä ja uutta yritystoimintaa => luova innovaatioympäristö Kansainvälisen yhteistyön rinnalla tarvitaan kansainvälistymistä myös kotimaassa 8 NOKIA EO.Eduskunta/

11 Professori Heikki Patomäki Helsingin yliopisto YLIOPISTO-OPETUS MAKSULLISEKSI ULKOMAALAISILLE? Yliopisto-opetus maksulliseksi ulkomaalaisille? Heikki Patomäki Kansainvälisen politiikan professori Helsingin yliopisto Miksi koulutuksen pitää olla ilmaista, julkista ja kaikille yhtäläistä? Neljä argumenttia: 1. Oikeudenmukaisuus. 2. Demokratia 3. Tiede kriittinen järki. 4. Taloudellinen tehokkuus. Tiivistäen: Kaikille yhtäläinen julkinen koulutus on oikeudenmukaisen yhteiskunnan, demokratian ja tieteen kriittisen järjen edellytys. Se on myös taloudellisen tehokkuuden kannalta paras järjestelmä. Oikeudenmukaisuus Kolme oikeudenmukaisuuskäsitystä: John Locken oikeudenmukaisuuskäsitys ja sen modernit versiot ( Jokaiselle kuuluu oman työnsä tulokset mukaan lukien kaikki se työ, mitä heidän palkkaamansa tai johtamansa työntekijät tekevät ) John Rawlsin sosiaalidemokraattinen oikeudenmukaisuuskäsitys ( Mahdollisuuksien reilu ja tosiasiallinen tasa-arvo & huonompiosaisten asema mahdollisimman hyvä ) Onora O Neillin historiallisempi ja moniarvoisempi oikeudenmukaisuuskäsitys, yhdistelmä uudelleen tulkittua Kantia ja Marxia ( Yleistetty pyrkimys kehittää inhimillisiä kykyjä ja mahdollisuuksia - jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan ) Demokratia Autenttisuuden kriteeri: onko demokraattinen (itse)määrääminen todellista (eikä vain symbolista), asiantuntevaa ja asioihin syventynyttä? Demokraattisten kansalaisten kouluttamisen periaate: kaikkien lasten ja nuorten pitää käydä yhtä hyviä kouluja, joissa opetetaan paitsi asioita niin myös geneerisiä kykyjä ja kykyä nähdä oman perheen, luokka-aseman, maan ja historiallisen aikakauden yli Reilun osallistumisen periaate: muodollisten osallistumisoikeuksien lisäksi on olennaista taata tosiasialliset materiaaliset ja institutionaaliset tasaveroisen osallistumisen mahdollisuudet, muuten erioikeudet alkavat helposti kasaantua harvojen käsiin, koska valtaasemaa voidaan käyttää uusien etuoikeuksien myöntämiseen kerran saavutettu demokratia rapautuu myös koulutuksellisen eriarvoistumisen kautta, sillä kyky ottaa kantaa ja osallistua edellyttää koulutusta

12 Tiede kriittinen järki Taloudellinen tehokkuus Tieteen yleinen perustavoite ja tärkein julkinen hyvä on totuus, joka on ymmärrettävä myös moraaliseksi periaatteeksi. Kriittisen järjen ja totuuspyrkimyksen näkökulmasta tieteen on oltava autonomista. Niiden teknisten, soveltavien ja käytännöllisten tieteiden alue, johon voidaan legitiimisti soveltaa välittömän taloudellisen hyödynnettävyyden vaatimusta, on pieni. sitä paitsi nekin osat tieteistä edellyttävät teorioita ja käytäntöjä, jotka perustuvat totuuden tavoitteluun ja käytännölliseen viisauteen. Kriittisen järjen ihanteen ja tieteen autonomian toteuttaa kaikkein parhaiten tieteen republikaaninen malli, joka mahdollistaa myös auktoriteettien kyseenalaistamisen demokraattisten pelisääntöjen mukaisesti täytyy taata tosiasialliset materiaaliset ja institutionaaliset tasaveroisen ja laajamittaisen osallistumisen mahdollisuudet. Myös muissa organisaatioissa pätee, että hyvien argumenttien koettelu julkisilla kentillä edellyttää oppineisuutta ja pätevyyttä myös akateemisessa mielessä. Manuel Castellsin ja Pekka Himasen mukaan suomalaisen 1980-luvulla nousseen verkostoitumisen ja innovatiivisuuden pohja oli julkisessa koulutusjärjestelmässä, joka loi sellaisia demokommodifioidun vapauden tiloja, joissa hakkerit saattoivat vain keksimisen ilosta kokeilla erilaisia teknisiä ratkaisuja, jotka sittemmin osoittautuivat myös taloudellisiksi menestyksiksi. Hyvinvointivaltio on antanut Suomelle identiteetin, joka ei perustu ensisijaisesti rahan perässä juoksemiseen, ja tämä identiteetti tukee sellaista hakkerismia, jota Linux edustaa, ja se myös tukee uusien informaatioteknologioiden sosiaalisten käyttötapojen innovointia eli sosiaalista hakkerointia. Yleisesti voidaan sanoa, että organisaatioiden muovautuvuus ja kyky muuntautua kumpuaa demokraattisista menettelytavoista, joiden puitteissa hyveelliset työntekijäkansalaiset voivat yhteiseen hyvään ja totuuteen vedoten haastaa organisaatioiden sisäisiä auktoriteetteja ja näin tuottaa kollektiivista oppimista. Entä sitten ulkomaiset opiskelijat? Suomalaisen yliopiston erityispiirteet: eisuomalaisten kouluttamisen täytyy tapahtua paitsi oikeudenmukaisuuden, demokratian ja tieteen kriittisen järjen yleisten periaatteiden mukaan niin myös ottaen huomioon se, että Suomi ei ole kielen ja pienuutensa/syrjäisyytensä takia houkutteleva (uusliberaali idea kilpailusta globaaleilla koulutusmarkkinoilla älytön jopa sen omilla kriteereillä) Kosmopoliittisen menestyksen tavoite: Tiede on tai pyrkii olemaan universaalia ja pyrkimys tieteellisen menestyksen kultivoimiseen Suomessa tarkoittaa yliopistojen avoimuutta niille, jotka ovat kiinnostuneita kouluttautumaan ja tutkimaan Suomessa esimerkiksi yhdysvaltalaisten yliopistojen aiempi ja joiltakin osin vielä nykyinen menestys on perustunut paitsi sivistysyliopiston periaatteisiin niin myös kosmopoliittiseen vieraanvaraisuuteen Kosmopoliittisen vieraanvaraisuuden periaate: (i) jossain mielessä olemme kaikki valtiottomia ja kodittomia, ja (ii) on demokraattisen koulutuksen kosmopoliittisen päämäärän mukaista tunnustaa myös erilaisten toisten oikeus meidän vieraanvaraisuuteemme

13 Erikoistutkija Mika Raunio Tampereen yliopisto RIITTÄÄKÖ SUOMALAISEN TYÖ- JA ELINYMPÄRISTÖN VETOVOIMAISUUS GLOBALISOITUVASSA KILPAILUSSA OSAAJISTA? Riittääkö suomalaisen työ- ja elinympäristön vetovoimaisuus globalisoituvassa kilpailussa osaajista? Kansainvälistymisen haasteet yliopistokoulutuksellemme TUTKAS ja Edistyksellinen tiedeliitto r.y , Helsinki Mika Raunio Ulkomaan kansalaisten osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnassa työskentelevistä EU- maissa vuonna 2000 (%) (Third European Report on Science & Technology Indicators 2003, 236) Irlanti Belgia Itävalta Saksa Iso-Britannia Ruotsi EU keskiarvo Hollanti Ranska Tanska Portugali Suomi Kreikka Espanja Italia Mika Raunio Univer sit y of Tamper e Resear ch Unit f or Ur ban and Regional Devel opment St udies

14 Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus kolmannen asteen oppilaitoksissa EU-maissa vuonna 2000 (%) (Third European Report on Science & Technology Indicators 2003, 232) Mika Raunio Italia Suomi Espanja EU keskiarvo Hollanti Tanska Irlanti Ranska Ruotsi Saksa Belgia Iso-Britannia Univer sit y of Tamper e Resear ch Unit for Ur ban and Regional Devel opment St udies Osaajien kanavat ja vetovoimatekijät "On usein kilpailua. Jos joku on hyvä, niin se on hyvä monen mielestä ja me ollaan yks, joka havittelee sitä. Sä soitat sille ja sanot, että hait paikkaa, sit se sanoo, että mulla on ollu jo pari haastattelua ja et ei kiinnosta tai jos prosessi on pitkä, se sanoo, et mulla on jo muu paikka. Jos on perhettä, niin voidaan ehkä sanoo, että tuu ens kuun alussa, perhe sitten kolmen kuukauden päästä. Mitä pidempi prosessi, sitä todennäköisempää on, että se valuu muualle, mutta jos saadaan pidettyä se lämpimänä ja näkeen että tää prosessi edistyy, niin se on ok." esimies, Espoo "Kyllä joo, että edelleen törmätään tällasiin ihan käytännön asioihin kun Suomen palkkataso, verotus ja ilmasto, niin siinä on varmaan kolme juttua. Ja sit, jos on perhe niin mietityttää kaikki nää koulut, että onko kansainvälinen koulu ja saako lapset sinne. Joka tapauksessa joutuu miettiin että, joo, tosi kiva homma, mutta palkkaa te maksattekin vaan näin vähä verrattuna siihen mitä sais vaikka Englannissa tai Jenkeissä, että tää on.... haaste." esimies, Helsinki Mika Raunio Univer sit y of Tamper e Resear ch Unit for Ur ban and Regional Devel opment St udies Suomen vetovoimaisuus globaalilla valintojen kentällä (Forsander, Raunio, Salmenhaara &Helander 2004) VETÄÄ SU O M EEN Tutkija tähdet Arvostetut yritykset tai organisaatiot Yhteistyökumppanit Kiinnostavat työtehtävät Uramahdollisuudet Näytt ää hyvältä CV:ssä opt iot Sosiaaliset suhteet ESTÄÄ SUOMEEN TULEMISEN Yleinen tuntemattomuus Korkeat verot yhdistettynä matalahkoon palkkatasoon Lupien saamisen pitkä kesto SIT O U T TAA SUO MEEN Rauhallinen ja ei kovin kilpailuhenkinen työ- ja elämänrytmi Joustavuutta, itsenäisyyttä ja hierarkiattomuutta arvostava työkulttuur i Toimiva infrastruktuuri sekä asuinympäristössä että or ganisaatioissa Vakaa ja tur vallinen pikkukaupunkimainen ympäristö Perhe-elämän arvostus työelämässä ja yhteiskunnassa Entisen N euvosto-liiton alueelta tuleville lähellä kulttuurillisesti ja maantieteellisesti Suomalainen puoliso IRROTTAA TAI TYÖNTÄÄ POIS SUOMESTA Uramahdollisuuksien kapeus Palkkataso ja verotus Muuttoon ja oleskeluun liittyvä byrokratia Puolison heikot työllistymismahdollisuudet Kommunikoimaton kulttuuri Työelämän heikko kulttuurinen kompetenssi ja hyvä veli - verkostot Sosiaalisten suhteiden niukkuus Mahdollinen pettymys julkisten palveluiden tasoon Mika Raunio Univer sit y of Tamper e Resear ch Unit for Ur ban and Regional Devel opment St udies

15 Varapuheenjohtaja, opiskelija Elisa Jokelin Suomen ylioppilaskuntien liitto OPISKELIJANÄKÖKULMA Hyvät kuulijat, kuten tiedämme, kansainvälistyminen on elinehto yliopistokoulutuksellemme, koska yliopistolaitoksen sydän, tiede tai taide, ei ole koskaan voinut eikä halunnut kunnioittaa valtioiden rajoja. Kansallista yliopistoa on vaikea kuvitella; voidaanko tieto molekyylin rakenteesta tai pala sinfoniaa pysäyttää tulliin ja takavarikoida? Ei, eikä pidäkään. Laajat tutkijaverkostot niin fyysisesti kuin virtuaalisestikin tekevät koko ajan kuumeista yhteistyötä tieteen ja taiteen arvoitusten äärellä. Puhunkin kansainvälistymisen haasteesta laajempana kysymyksenä koko yhteiskunnalle, ja yliopistolle osana sitä. Yhteiskuntamme, lähinnä poliittinen ja yritysmaailman johto, toteaa, ettemme nykymuodossa tule pärjäämään tulevaisuudessa, mikäli emme ennennäkemättömällä intensiteetillä vahvista hyviä puoliamme ja karsi huonoja. Olen ylpeä ollessani tänä päivänä mukana yliopistomaailmassa kun saan huomata, että suurimman hädän hetkellä pelastukseksi kohoaa yliopistolaitos! Nyt onkin loistava tilaisuus asettaa yliopistolaitoksemme linssin alle ja katsoa mitä siellä voidaan vahvistaa ja mikä tulee ottaa todellisen kehittämisen kohteeksi. Yliopistojen kansainvälistä kilpailukykyä tarkastellaan usein nimenomaan yhteiskunnan tai vaikkapa vientiyritysten tarpeiden näkökulmasta. Kilpailukykyinen yliopisto nähdään tämänkin päivän puhujien mukaan yliopistona, joka tekee kansainvälisesti tunnustettua tiedettä ja joka houkuttelee helmaansa tutkijoita ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Yliopisto, jonka keksinnöt ja tutkijat houkuttelevat rahaa. Yliopisto, jonka tutkimus tuottaa ympärilleen yrityksiä, joiden perhosvaikutus luo hyvinvointia ympäröivään yhteiskuntaan. Erittäin hyviä asioita, ja niitä tuleekin vahvistaa. Ongelmia syntyy silloin, mikäli kilpailukykyisen yliopiston ja kilpailukyvyn määritelmä jää tähän. Rahaan ja kappaleisiin. Meidän tulee nähdä kilpailukyvyn olevan jotain muutakin. Kansainvälisesti kilpailukykyinen yliopisto pitää sisällään kaikki edellä mainitut asiat, mutta se voi olla myös paljon enemmän. On muistettava, että loppujen lopuksi yliopistojen pääasiallinen tuotanto on aineettomia ajatuksia, yksittäisen opiskelijan älyllisiä kykyjä. Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen tekemän Opiskelijan yliopisto 2005 selvityksen mukaan yliopistomme ovat harvinaisen tasalaatuisia kun puhutaan opiskelun edellytyksistä. Selvityksessä tarkasteltiin kaikkia yliopistoja ja yliopistokaupunkeja opiskelijan silmin; näkökulma, jota ei ole yhdessäkään aikaisemmassa selvityksessä käytetty. Erot yksittäisissä mittareissa olivat joidenkin yliopistojen välillä merkittäviä, mutta

16 lopulta 50 eri mittarin muodostama yhteistulos kielii äärimmäisestä tasaisuudesta. Erityisen tärkeää on huomata, että opiskelun edellytysten parantaminen kokonaisuutena kaikissa yliopistoissa ei ole lähelläkään mahdotonta. Tieteellisesti ja kansantaloudellisesti kilpailukykyisinkin yliopisto on riippuvainen hyvästä opiskelija-aineksesta. Haluaako opiskelija opiskella yliopistossa, jossa vallitsevat viidakon lait eikä häntä kuulla päätöksenteossa? Jos valittavana on kaksi yliopistoa, joissa molemmissa tehdään huippututkimusta, ja toisessa opiskelijaa vielä kohdellaan ihmisenä, toivon, että tiedän kumpi opinahjo kisan voittaa. Olisiko tässä Suomen vientituote maailmalle: tasaarvoinen ja ihmisen kokoinen yliopistolaitos? Opiskelijoille kansainvälistyminen alkaa olla itsestäänselvyys. Tutkintorakenteen uudistuksen myötä koulutusohjelmiin rakennetaan kansainvälistymisjaksoja ja jokainen opiskelija tietää, että maailmassa ei pärjää ilman hyvää kielitaitoa ja kokemusta erilaisista kulttuureista. Tukijärjestelmiä vaihtoon lähtemiselle on edelleen kehitettävä eivätkä opintojen nopeuttamisen toimenpiteet saa hankaloittaa monipuolisen osaamisen hankkimista myös ulkomailta. Yhteiskuntamme kilpailukyky ei viimeaikaisista painotuksista huolimatta lepää ainoastaan yliopistojen hartioilla eikä sitä voi mitata vain tutkimuksen tasolla. SITRAn kaksi viikkoa sitten julkaisema raportti Suomi innovaatiotoiminnan kärkimaaksi vetoaa osassa johtopäätelmiään tutkija Richard Floridaan perustelleessaan kilpailukykyä vahvistavia keinoja. Florida on tutkinut alueiden kilpailukykyä ja vetänyt johtopäätelmiä siitä, mikä saa ihmiset elämään ja tekemään työtä jossain tietyssä paikassa. Hän esitteli luovuusindeksin, joka saa ihmisen lyömään otsaan ja sanomaan Tietenkin!. Floridan indeksi kertoo taiteilijoiden, kirjailijoiden, muusikoiden ja homoseksuaalien määrästä jollain alueella. Floridan väitteen mukaan yksittäiselle työntekijälle, tai tässä tilanteessa tutkijalle tai opiskelijalle, ei olekaan olennaisinta työpaikkansa vetovoimaisuus, palkka tai tieteen taso, vaan erittäin vahva vaikutin on alueen mielenkiintoisuus ja mahdollisuus tuottaa monenlaista sisältöä ihmisen elämään. Elämään siis työn ulkopuolella, parhaimmillaan paikassa, jossa luovuusindeksissä korkealle mitattu elinympäristö uhkuu värikästä kaupunkikuvaa ja ihmisläheistä, mielenkiintoista elämää. Rahassa ja kappaleissa tiivistäen: onnellinen työntekijä tuottaa paremmin, niin yrityksille kuin yliopistoille. Vaikka nyt fokuksessa on yliopistokoulutuksen kansainvälinen ulottuvuus, tulee muistaa heijastevaikutukset kansalliseen politiikkaan. Ja toisin päin. Yliopistolaitoksemme tulee vahvistaa hyviä ominaisuuksiaan ja karsia heikkoja. Yliopistojen tulee hyväksyä tosiasiat, eli yhteiskunnan rahat eivät riitä kaikkeen. Poliitikkojen tulee ymmärtää, ettei jokaisella paikkakunnalla voi olla omaa korkeakoulua. Samalla tavalla kuin Suomen ja Euroopan tulee suunnata perustuotannon hinnalla voimavaroja nimenomaan tietoyhteiskunnan vahvistamiseen, tulee yliopistojen tiedostaa, ettei Suomi voi kouluttaa jokaista diplomi-insinööriä tai tradenomia Euroopassa. Maailmasta löytyy maita, joiden yhdestä yliopistosta valmistuu vuosittain saman verran opiskelijoita kuin kaikista Suomen yliopistoista yhteensä. Kokoisessamme maassa 20 yliopistoa ja 29 ammattikorkeakoulua on kestämätön tilanne. Nyt on aika jokaisen

17 koulutusta ohjaavan ja toteuttavan tahon tunnustaa, ettei koulutusjärjestelmäämme enää saa lisätä tutkinnonanto-oikeuksia. Korkeakoulutusta ei tule enää hajauttaa. Tämän hetkisen koulutuspolitiikan, niin kansallisen kuin kansainvälisen, ongelma on se, että yksikään intressitaho ei tunnu näkevän kokonaisuutta. Yliopistolaitos halutaan valjastaa lukemattomien asioiden veturiksi ja keinot ovat sen mukaiset. Missä on kokonaiskuva ja pitkälle tulevaisuuteen katsominen? Ja nyt puhumme yhteiskunnan tulevaisuudesta, ihmisen tulevaisuudesta, ihmisten yhteiskunnasta. Ei rahojen tai kappaleiden. Siksi yliopistojen profiloitumisessakin tulee tehdä mielekkäitä ja hyvin suunniteltuja valintoja. Yliopistolaitos on avainasemassa luomassa voimakasta luovuusindeksiä. Avarakatseisuutta, mahdollisuuksia, uusia avauksia ja riittävän suurella yksikkökoolla monitieteisyyttä. Niitä asioita, joiden perässä tutkija ja opiskelija varmasti tulevat ulkomailtakin asti. Joiden perässä tulevat rahat ja kappaleet, mikäli niitä joku toivoo. Ja toivommehan me, sillä vain siten voidaan lisätä hyvinvointia koko yhteiskunnassamme. Tässä kohtaa en malta olla osallistumatta lukukausimaksukeskusteluun. Olemme todenneet, että kansainvälistymiseen tulee yliopistoissa panostaa voimakkaasti. Keinot siihen ovat moninaiset: opettajavaihto rikastaa sekä yliopistossa tehtävää tiedettä että annettavaa opetusta; opiskelijoiden vaihtovuodet ulkomailla tuovat kiistattomia etuja niin opiskeluun kuin työllistymiseen valmistumisen jälkeen; ulkomaisten opiskelijoiden saaminen Suomeen luo yhteiskuntaamme monikulttuurisuutta samalla kun levittää maailmalle sanaa yliopistoissamme annettavasta koulutuksesta. Edellisten valossa nousee mielestäni keskeiseksi kysymykseksi, miten lukukausimaksut olisivat houkutin tulla opiskelemaan Suomeen? Olen keskustellut asiasta kansanedustajien kanssa, enkä ole saanut vastausta tähän kysymykseen. Mikäli vastakkain valintatilanteessa on suomalainen ja vaikka brittiläinen yliopisto ja opintojen hintalappu on sama, tulee meidän pystyä todella kriittisesti arvioimaan pärjäämistämme tässä kisassa. Mikä saisi opiskelupaikkaansa etsivän ulkomaalaisen tulemaan Suomeen? Ei varmaan miellyttävä ilmastomme. Vastaus ei todennäköisesti löydy myöskään tällä hetkellä työskentelevästä ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja pohtivasta työryhmästä, koska kysymys on erittäin laaja suhteessa työryhmän työskentelyaikaan. Esimerkiksi Ruotsissa vastaavaa selvitystä tehdään vuoden pitempään. Pahoittelen konservatiivisuuttani, mutta otetaan nyt rauhassa. Tämä on yksinkertaistamista, mutta sallikaa lisää pohdintaa: jos kulut kattavilla, siis merkittävillä, lukukausimaksuilla rakennetaan houkuttelevia maisteriohjelmia, mikä saa nämä ohjelman läpikäyneet, kilpailukyvyn tekijät jäämään Suomeen? Lainsäädäntö ulkomaisten opiskelijoiden työnhausta muutettaneen syksyllä, joten Suomeen jäänti tulevaisuudessa lienee byrokratian kannalta ongelmattomampaa kuin nykyään. Suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittyminen edellyttää kuitenkin jo opiskeluaikaista sopeutumista ja kielen

18 oppimista sekä tutustumista suomalaiseen työelämään. Englanninkielinen, ulkomaisille opiskelijoille suunnattu opetustarjonta ei välttämättä takaa näitä tavoitteita. Tutkinto-opiskelijat voivat lisätä suomalaisen korkeakoululaitoksen monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä vain mikäli he aidosti integroituvat onnistuneesti suomalaisiin opiskelija- ja korkeakouluyhteisöihin. Viestini on se, että kansainvälistyminen on yhteiskunnalle ja yliopistoille sekä valmistautumista vaativa haaste että upea mahdollisuus hyvinvoinnin, monikulttuurisuuden ja talouskasvun luomiseen. Tätä haastetta ja mahdollisuutta ei siksi saa käsitellä hätiköiden, irrallisesti, juosten muiden maiden perässä ja päätyen mahdollisesti tekemään korjaamattomia virheitä. Lienemme kaikki paikallaolijat samaa mieltä siitä, että meidän tulee kehittää koko yhteiskuntaamme tässä houkutuslintukisassa, eikä silloin kehittämiskohteena ole pelkästään yliopistolaitoksemme. Onneksi, vahvuutemme ovat kiistattomat: pitkälle kehittynyt demokratia, rauha ja turvallisuus, kaunis ja vielä turmeltumaton luonto, tasa-arvoinen yhteiskunta ja tasa-arvoinen koulutusjärjestelmämme, jota tullaan ihastelemaan ympäri maailmaa. Lainaan Kanadassa tänä vuonna tehtyä selvitystä koulutuksen saavutettavuudesta ja edullisuudesta: Suomi ja Hollanti ovat kiistattomia menestystarinoita vertailtaessa koulutuksen saavutettavuutta ja edullisuutta. Molemmissa maissa on suuret opiskelijamassat, koulutukseen pääsy on helppoa, opiskelijoita tuetaan taloudellisesti ja molempien maiden koulutusjärjestelmät heijastelevat avointa ja mahdollisuuksien tasa-arvoa toteuttavaa yhteiskuntaa. Koulutusjärjestelmämme saa tällaista kiitosta. Olisiko kiitos ollut sama, mikäli koulutukseen pääseminen olisi kiinni sosioekonomisesta asemasta? Tämänkin selvityksen valossa ilmaan heitetty ajatus siitä, että lukukausimaksujen piiriin otettaisiin myös suomalaiset ja EU/ETA-maiden opiskelijat, tuntuu kylmältä pyyhkeeltä vasten kasvoja. Moni raportti toistaa samaa viestiä, kun esitellään koulutusjärjestelmäämme: yliopistojen kansainvälistä kilpailukykyä ja tieteen tasoa tulee vahvistaa, mutta upea se on. Tasa-arvoinen, tasaisesti laadukas ja mahdollistaa kaikkien opiskelun omien edellytystensä mukaan. Miten tähän sopivat lukukausimaksut? Tällä hetkellä emme tiedä tarpeeksi maamme houkuttelevuudesta opiskelupaikkana. Ihmettelen suuresti eri tahoja, jotka haluavat päätöksiä tehtävän nyt. Me ylioppilaat emme ole valmiita hetken hädässä uhraamaan niitä asioita, joilla suomalainen kilpailukyky on rakennettu, kuten maksuton ja tasaarvoinen koulutus. Olemme kuitenkin valmiita arvioimaan kriittisesti omiakin tavoitteitamme ja mielipiteitä ja osallistumaan keskusteluun paremman ja hienomman suomalaisen yliopistolaitoksen puolesta.

CEREN Svenska social- och kommunalhögskolan Helsingfors universitet

CEREN Svenska social- och kommunalhögskolan Helsingfors universitet CEREN Svenska social- och kommunalhögskolan Helsingfors universitet http://sockom.helsinki.fi/ceren Aktiivinen maahanmuuttopolitiikka Helsingin seudulla VTT Annika Forsander Maahanmuuttopolitiikka On osa

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

University of Helsinki Designing the Future

University of Helsinki Designing the Future University of Helsinki Designing the Future Ira Leväaho, WDC projektipäällikkö Viestintä&yhteiskuntasuhteet teemat 10.6.2011 1 Taustaa HYlle design tarkoittaa tapaa organisoida asioita ja toimintaa, joilla

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen. Tervetuloa!

Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen. Tervetuloa! Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen Tervetuloa! Koulutuksen tulevaisuuden yhteistä visiota rakentamassa Pääjohtaja Timo Lankinen Johtamisen foorumi 2011

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Puheiden lähteet Turun yliopisto

Puheiden lähteet Turun yliopisto Puheiden lähteet Turun yliopisto Puheet Rehtori vuosi na 1922-1924 Virkkunen, A.H. 1925-1928 Kosken-niemi, V. A. 1929 Puheiden nimet Lähde Turun yliopiston lukuvuoden avajaiset 5. IX.1929. Rehtorin avajaispuhe.

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista

Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op to 1.9.2011 Elämäni parhaimpia kokemuksia opiskelijan vaihtoraportista Uudet opiskelijat/ Johdatus akateemisiin opintoihin 1op To 1.9.2011 Kansainvälistymismahdollisuudet

Lisätiedot

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee?

Horisontti kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Horisontti 2020 - kohti seuraavaa puiteohjelmaa Mitä Horisontti 2020 merkitsee? Johtaja Ari Pouttu Centre for Wireless Communications Oulun yliopisto Esityksen taustoitukseksi: Kolme kokoavaa otsikkoa

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen

Ajatuksia tohtorin koulutuksesta. Timo Kekkonen Ajatuksia tohtorin koulutuksesta Timo Kekkonen Esityksen sisältö 1. Mitä opimme tutkimuksesta? 2. Mitä osaamista yritykset tarvitsevat? 3. Mitä pitäisi tehdä? 2 HS, Kuukausiliite 1/08 Mitä tutkimuksesta

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista - ja kansallisistakin Mikko Nupponen 8.2.2011 Feb- 11 Eurooppalaisista linjauksista ja kansallisista EU 2020 Hallitusohjelma Youth

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Laatua ja liikettä -juhlaseminaari 6.6.2012. Tutkimus ja innovaatiot Eurooppa 2020 -strategian ytimessä

Laatua ja liikettä -juhlaseminaari 6.6.2012. Tutkimus ja innovaatiot Eurooppa 2020 -strategian ytimessä Varapääjohtaja Anneli Pauli Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto Euroopan Komissio Laatua ja liikettä -juhlaseminaari 6.6.2012 Tutkimus ja innovaatiot Eurooppa 2020 -strategian ytimessä Arvoisat presidentit,

Lisätiedot

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Kuvallinen aloitussivu, kuvan koko 230 x 68 mm Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF) Parasta on muutos kirjastopalveluiden avoin tulevaisuus seminaari 28.20.2016 31.10.2016

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center

TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center TYKS:n uusi huippuosaamisstrategia ja Academic Medical Center Päivi Rautava Tutkimusylilääkäri, VSSHP/Hallintokeskus/Tutkimuspalvelut Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa

Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Opintojen tutkimus- ja palautetiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulussa Korkeakoulujen KOTA -seminaari 17.9.2014 Ismo Kinnunen Oulun ammattikorkeakoulu Kehittämisen ja päätöksenteon tulee perustua tosiasioihin.

Lisätiedot