KANSAIN- VÄLISTYMISEN HAASTEET YLIOPISTOKOULU- TUKSELLEMME
|
|
- Niilo Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KANSAIN- VÄLISTYMISEN HAASTEET YLIOPISTOKOULU- TUKSELLEMME Toimittanut Ulrica Gabrielsson
2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS - järjesti yhdessä Edistyksellisen tiedeliitto ry:n kanssa keskiviikkona keskustelutilaisuuden "Kansainvälistymisen haasteet yliopistokoulutuksellemme". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Olin. Alustajina toimivat ohjelmajohtaja Antti Hautamäki SITRAsta, rehtori Yrjö Sotamaa Taideteollisesta korkeakoulusta, johtaja Erkki Ormala Nokia Oyj:stä, professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta, erikoistutkija Mika Raunio Tampereen yliopistosta ja varapuheenjohtaja Elisa Jokelin Suomen ylioppilaskuntien liitosta. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Kyösti Karjula, Jutta Urpilainen ja Eero Akaan-Penttilä. Seminaarin päätöspuheenvuoron piti VTT Tytti Isohookana-Asunmaa Edistyksellisestä tiedeliitosta. Tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä. Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset lukuun ottamatta ohjelmajohtaja Antti Hautamäen alustusta.
3 SISÄLLYSLUETTELO Yliopistokoulutuksesta suomalainen vientituote? Rehtori Yrjö Sotamaa, Taideteollinen korkeakoulu Vuorovaikutus yliopistojen, yritysten ja tutkimuslaitosten välillä Johtaja Erkki Ormala, teknologiapolitiikka, Nokia Yliopisto-opetus maksulliseksi ulkomaalaisille? Professori Heikki Patomäki, Helsingin yliopisto Riittääkö Suomen vetovoima asumisympäristönä kansainvälisessä kilpailussa osaajista? Erikoistutkija Mika Raunio, Tampereen yliopisto Opiskelijanäkökulma Varapuheenjohtaja, opiskelija Elisa Jokelin, Suomen ylioppilaskuntien liitto
4 Rehtori Yrjö Sotamaa Taideteollinen korkeakoulu YLIOPISTOKOULUTUKSESTA SUOMALAINEN VIENTITUOTE? Yliopistokoulutuksesta suomalainen vientituote Rehtori, professori Yrjö Sotamaa Taideteollinen korkeakoulu TUTKAS ja Edistyksellinen tiedeliitto Eduskunta Strategiat ja tavoiteet Florida Alueiden menestys perustuu niiden kykyyn houkutella, kehittää ja pitää luovia lahjakkuuksia OPM Vahvistetaan suomalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla HERA Ulkomaalaisten tutkijoiden ja tutkijaopiskelijoiden houkutteleminen alueen yliopistoihin Tulevaisuusvaliokunta/Himanen Maahanmuuttajien määrää lisätään 5000:lla Parannetaan kansainvälisten opiskelijoiden asemaa Sitran innovaatioraportti Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden osuus yliopistoissa tulee nostaa vähintään 10%:iin Otetaan käyttöön lukukausimaksut (kaikille)
5 Tilanne Ulkomaalaisten osuus 1,8% Suomessa on Euroopan toiseksi alhaisin Heistä 1/3 on etniseltä alkuperältään suomalaisia Suomessa tutkijoista vain 1,6% on ulkomaalaisia (EU:n keskiarvo on 4%) Suomesta lähti 5700 korkeasti koulutettua osaajaa (2001) Yliopistoissa oli 3983 ulkomaalaista opiskelijaa (2003), mikä oli 2,3% yliopistojen opiskelijamäärästä ( ) Taikiin hyväksytyistä maisteriopiskelijoista 27% oli ulkomaalaisia, ulkomaalaisten hakijoiden määrä kasvoi 40%, tohtorihakijoista 48% oli ulkomaalaisia (2005) Ulkomaalaiset: rasite vai resurssi? 60% suomalaisista uskoo, että ulkomaalaiset tulevat Suomeen käyttääkseen hyväksi järjestelmäämme ja että ulkomaalaisten myötä rikollisuus lisääntyy (EVA) 60% valmistuvista opiskelijoista olisi valmiita jäämään Suomeen, mutta työpaikan puute pakottaa lähtemään Suomesta Resurssi Yliopistojen menetys perustuu niiden kykyyn rekrytoida lahjakkaimmat opiskelijat Tutkijaopiskelijat ja tutkijat tuovat mukanaan Suomeen vuoden koulutusinvestoinnin omasta maastaan Opiskelijat tuovat mukanaan uutta osaamista ja uusia ajattelutapoja, jotka lisäävät yliopistojen toiminnan dynamiikkaa Suomessa tutkinnon suorittaneet ulkomaalaiset muodostavat arvokkaan kansainvälisen kontaktija yhteistyöverkoston
6 Houkutella, kehittää, pitää Kilpailu luovista huippuosaajista perustuu paikan kulttuuriselle rikkaudelle, avoimmuudelle ja kosmopoliittiselle ilmapiirille - luovalle draiville Vetovoimaisilla alueilla ja yliopistoilla on vahva imago, brandi Suomen ja Helsingin tilanne on paradoksaalinen. Kansainvälisten rankkausten mukaan olemme maailman huipulla, mutta vain harvat ajattelevat Suomea houkuttelevana työ, asuin tai opiskelupaikkana tai investointikohteena Yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen taso on hyvä, mutta valtion opetusvirasto ei tue mielikuvaa dynaamisesta huippuyliopistosta Visio ja tavoitetaso Visio Helsingin seutu on Euroopan houkuttelevin, kannustavin, viihtyisin ja dynaamisin opiskelu-, tutkimus-, työ- ja asuinympäristö, jota leimaa omaleimainen luovuuden kulttuuri Markkitointi/brandirakennusmateriaalissa tämä pitää konretisoida ja nostaa esiin se ainutlaatuinen mitä meillä on mm. valovoimaiset kapellimestarit, muotoilijat, huippuarkkitehtuuri, meren ympäröimä kaupunki, Kaurismäen maailma, jne. Tämän kuvaaminen olisi oiva haaste kirjailijoillemme. Järjestetään kilpailu? Hyvän sijaan asetetaan kaikessa tavoitteeksi erinomaisuus (outstanding) Vahvat yliopistobrandit Panostetaan innovatiivisten yliopistobrandien rakentamiseen Yliopistojen ja yritysten yhteistyönä luodaan kiinnostavia maisteri- ja tohtoriohjelmia aloilla, joilla ollaan kansainvälisellä huipulla Otetaan käyttöön lukukausimaksut kaikille Laadukkaat kotouttamis-, asumis-, sosiaali- ja kulttuuripalvelut helpottavat ulkomaalaisten integroitumista Suomeen Panostetaan työuran avaamiseen ulkomaalaisille työharjoittelulla, opinnäytetöillä
7 Koulutusvienti Erotettava kaksi asiaa Ulkomaalaiset opiskelijat Suomessa ja Suomalaisten yliopistojen ulkomailla yksin tai yhdessä paikallisten yliopistojen kanssa järjestämä suomalaiseen tutkintoon johtava koulutus, joka rakentuu paikallisista tarpeista Tämän koulutuksen hinnoittelu voi poiketa Suomessa annettavasta koulutuksesta Menestys lisää suomalaisen koulutuksen kansainvälistä tunnetuisuutta, Suomen kiinnostavuutta ja arvostusta
8 Johtaja Erkki Ormala Nokia Oyj VUOROVAIKUTUS YLIOPISTOJEN, YRITYSTEN JA TUTKIMUSLAITOSTEN VÄLILLÄ 1 NOKIA EO.Eduskunta/ Globalisaatio Globaalien pääoma- ja materiaalivirtojen rinnalle syntyy: Globaali kilpailu osaamisesta ja osaajista Globaalit tietoverkot ja tiedonvälitys Tietotyöläisten globaali liikkuvuus Toimintojen joustava uudelleenjärjestely ja -sijoittelu Verkostoyritysten ja verkostoyhteistyön nousu muutoksen moottoreiksi 2 NOKIA EO.Eduskunta/
9 Nokia - globaali yritys 3 NOKIA Tietoliikenneverkkojen valmistusta Kiinassa ja Suomessa Matkapuhelinten valmistusta Brasiliassa, IsossaBritanniassa, Koreassa, Kiinassa, Meksikossa, Saksassa, Suomessa, Unkarissa ja Yhdysvalloissa EO.Eduskunta/ Vahva T&K-panos 2004 % liikevaihdosta Globaali tutkimusyksikköverkosto 11 maassa 12% EURm Yli 20,700 T&K-henkilöä (37%kokonaishenkilöstöstä) % Nokian T&K-panos 3,733 M 2004 (12.8% liikevaihdosta) 6% % 500 Nokian tutkimuskeskus on yhtiön tutkimusyksikkö, jossa työskentelee 1,200 henkilöä 4 NOKIA EO.Eduskunta/ Nokia Suomessa 2004 Oulu Jyväskylä 330 Tampere Henkilöstö, yhteensä ( vuonna 2003) - T&K henkilöstö Tuotanto Espoo, Oulu, Salo - Liikevaihto Suomessa EUR 351 milj. - Yhteisövero Suomessa EUR milj. Turku ja Salo Pääkaupunkiseutu
10 Yliopiston perustehtävät Tutkimus Yliopisto Tiedon jakaminen Koulutus 6 NOKIA EO.Eduskunta/ Yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö Tutkimuksen laatu ja relevanssi vahvistavat toisiaan Tutkimus ja koulutus tarvitsevat hyödyntäjätahojen panosta Tutkimus, koulutus ja rekrytointi ovat yhteistyön keskeiset elementit Selkeät hallinto- ja IPR-järjestelyt Yhteistyöverkostot ja -foorumit Luottamus ja kunnioitus ovat yhteistyön peruslähtökohtia => Tulevaisuudessa tavitaan uusia yhteistyörakenteita ja asenteita elinkeinoelämän ja yliopistolaitoksen piirissä 7 NOKIA EO.Eduskunta/ Tulevaisuuden haasteet Suomessa huippuosaaminen ja yhteistyö ovat keskeinen voimavara Vahvat kansainväliset huippuyksiköt vievät kehitystä eteenpäin => tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisen painopiste Niiden yhteistyöverkostoissa syntyy soveltajayhteisöjä ja uutta yritystoimintaa => luova innovaatioympäristö Kansainvälisen yhteistyön rinnalla tarvitaan kansainvälistymistä myös kotimaassa 8 NOKIA EO.Eduskunta/
11 Professori Heikki Patomäki Helsingin yliopisto YLIOPISTO-OPETUS MAKSULLISEKSI ULKOMAALAISILLE? Yliopisto-opetus maksulliseksi ulkomaalaisille? Heikki Patomäki Kansainvälisen politiikan professori Helsingin yliopisto Miksi koulutuksen pitää olla ilmaista, julkista ja kaikille yhtäläistä? Neljä argumenttia: 1. Oikeudenmukaisuus. 2. Demokratia 3. Tiede kriittinen järki. 4. Taloudellinen tehokkuus. Tiivistäen: Kaikille yhtäläinen julkinen koulutus on oikeudenmukaisen yhteiskunnan, demokratian ja tieteen kriittisen järjen edellytys. Se on myös taloudellisen tehokkuuden kannalta paras järjestelmä. Oikeudenmukaisuus Kolme oikeudenmukaisuuskäsitystä: John Locken oikeudenmukaisuuskäsitys ja sen modernit versiot ( Jokaiselle kuuluu oman työnsä tulokset mukaan lukien kaikki se työ, mitä heidän palkkaamansa tai johtamansa työntekijät tekevät ) John Rawlsin sosiaalidemokraattinen oikeudenmukaisuuskäsitys ( Mahdollisuuksien reilu ja tosiasiallinen tasa-arvo & huonompiosaisten asema mahdollisimman hyvä ) Onora O Neillin historiallisempi ja moniarvoisempi oikeudenmukaisuuskäsitys, yhdistelmä uudelleen tulkittua Kantia ja Marxia ( Yleistetty pyrkimys kehittää inhimillisiä kykyjä ja mahdollisuuksia - jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan ) Demokratia Autenttisuuden kriteeri: onko demokraattinen (itse)määrääminen todellista (eikä vain symbolista), asiantuntevaa ja asioihin syventynyttä? Demokraattisten kansalaisten kouluttamisen periaate: kaikkien lasten ja nuorten pitää käydä yhtä hyviä kouluja, joissa opetetaan paitsi asioita niin myös geneerisiä kykyjä ja kykyä nähdä oman perheen, luokka-aseman, maan ja historiallisen aikakauden yli Reilun osallistumisen periaate: muodollisten osallistumisoikeuksien lisäksi on olennaista taata tosiasialliset materiaaliset ja institutionaaliset tasaveroisen osallistumisen mahdollisuudet, muuten erioikeudet alkavat helposti kasaantua harvojen käsiin, koska valtaasemaa voidaan käyttää uusien etuoikeuksien myöntämiseen kerran saavutettu demokratia rapautuu myös koulutuksellisen eriarvoistumisen kautta, sillä kyky ottaa kantaa ja osallistua edellyttää koulutusta
12 Tiede kriittinen järki Taloudellinen tehokkuus Tieteen yleinen perustavoite ja tärkein julkinen hyvä on totuus, joka on ymmärrettävä myös moraaliseksi periaatteeksi. Kriittisen järjen ja totuuspyrkimyksen näkökulmasta tieteen on oltava autonomista. Niiden teknisten, soveltavien ja käytännöllisten tieteiden alue, johon voidaan legitiimisti soveltaa välittömän taloudellisen hyödynnettävyyden vaatimusta, on pieni. sitä paitsi nekin osat tieteistä edellyttävät teorioita ja käytäntöjä, jotka perustuvat totuuden tavoitteluun ja käytännölliseen viisauteen. Kriittisen järjen ihanteen ja tieteen autonomian toteuttaa kaikkein parhaiten tieteen republikaaninen malli, joka mahdollistaa myös auktoriteettien kyseenalaistamisen demokraattisten pelisääntöjen mukaisesti täytyy taata tosiasialliset materiaaliset ja institutionaaliset tasaveroisen ja laajamittaisen osallistumisen mahdollisuudet. Myös muissa organisaatioissa pätee, että hyvien argumenttien koettelu julkisilla kentillä edellyttää oppineisuutta ja pätevyyttä myös akateemisessa mielessä. Manuel Castellsin ja Pekka Himasen mukaan suomalaisen 1980-luvulla nousseen verkostoitumisen ja innovatiivisuuden pohja oli julkisessa koulutusjärjestelmässä, joka loi sellaisia demokommodifioidun vapauden tiloja, joissa hakkerit saattoivat vain keksimisen ilosta kokeilla erilaisia teknisiä ratkaisuja, jotka sittemmin osoittautuivat myös taloudellisiksi menestyksiksi. Hyvinvointivaltio on antanut Suomelle identiteetin, joka ei perustu ensisijaisesti rahan perässä juoksemiseen, ja tämä identiteetti tukee sellaista hakkerismia, jota Linux edustaa, ja se myös tukee uusien informaatioteknologioiden sosiaalisten käyttötapojen innovointia eli sosiaalista hakkerointia. Yleisesti voidaan sanoa, että organisaatioiden muovautuvuus ja kyky muuntautua kumpuaa demokraattisista menettelytavoista, joiden puitteissa hyveelliset työntekijäkansalaiset voivat yhteiseen hyvään ja totuuteen vedoten haastaa organisaatioiden sisäisiä auktoriteetteja ja näin tuottaa kollektiivista oppimista. Entä sitten ulkomaiset opiskelijat? Suomalaisen yliopiston erityispiirteet: eisuomalaisten kouluttamisen täytyy tapahtua paitsi oikeudenmukaisuuden, demokratian ja tieteen kriittisen järjen yleisten periaatteiden mukaan niin myös ottaen huomioon se, että Suomi ei ole kielen ja pienuutensa/syrjäisyytensä takia houkutteleva (uusliberaali idea kilpailusta globaaleilla koulutusmarkkinoilla älytön jopa sen omilla kriteereillä) Kosmopoliittisen menestyksen tavoite: Tiede on tai pyrkii olemaan universaalia ja pyrkimys tieteellisen menestyksen kultivoimiseen Suomessa tarkoittaa yliopistojen avoimuutta niille, jotka ovat kiinnostuneita kouluttautumaan ja tutkimaan Suomessa esimerkiksi yhdysvaltalaisten yliopistojen aiempi ja joiltakin osin vielä nykyinen menestys on perustunut paitsi sivistysyliopiston periaatteisiin niin myös kosmopoliittiseen vieraanvaraisuuteen Kosmopoliittisen vieraanvaraisuuden periaate: (i) jossain mielessä olemme kaikki valtiottomia ja kodittomia, ja (ii) on demokraattisen koulutuksen kosmopoliittisen päämäärän mukaista tunnustaa myös erilaisten toisten oikeus meidän vieraanvaraisuuteemme
13 Erikoistutkija Mika Raunio Tampereen yliopisto RIITTÄÄKÖ SUOMALAISEN TYÖ- JA ELINYMPÄRISTÖN VETOVOIMAISUUS GLOBALISOITUVASSA KILPAILUSSA OSAAJISTA? Riittääkö suomalaisen työ- ja elinympäristön vetovoimaisuus globalisoituvassa kilpailussa osaajista? Kansainvälistymisen haasteet yliopistokoulutuksellemme TUTKAS ja Edistyksellinen tiedeliitto r.y , Helsinki Mika Raunio Ulkomaan kansalaisten osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnassa työskentelevistä EU- maissa vuonna 2000 (%) (Third European Report on Science & Technology Indicators 2003, 236) Irlanti Belgia Itävalta Saksa Iso-Britannia Ruotsi EU keskiarvo Hollanti Ranska Tanska Portugali Suomi Kreikka Espanja Italia Mika Raunio Univer sit y of Tamper e Resear ch Unit f or Ur ban and Regional Devel opment St udies
14 Ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus kolmannen asteen oppilaitoksissa EU-maissa vuonna 2000 (%) (Third European Report on Science & Technology Indicators 2003, 232) Mika Raunio Italia Suomi Espanja EU keskiarvo Hollanti Tanska Irlanti Ranska Ruotsi Saksa Belgia Iso-Britannia Univer sit y of Tamper e Resear ch Unit for Ur ban and Regional Devel opment St udies Osaajien kanavat ja vetovoimatekijät "On usein kilpailua. Jos joku on hyvä, niin se on hyvä monen mielestä ja me ollaan yks, joka havittelee sitä. Sä soitat sille ja sanot, että hait paikkaa, sit se sanoo, että mulla on ollu jo pari haastattelua ja et ei kiinnosta tai jos prosessi on pitkä, se sanoo, et mulla on jo muu paikka. Jos on perhettä, niin voidaan ehkä sanoo, että tuu ens kuun alussa, perhe sitten kolmen kuukauden päästä. Mitä pidempi prosessi, sitä todennäköisempää on, että se valuu muualle, mutta jos saadaan pidettyä se lämpimänä ja näkeen että tää prosessi edistyy, niin se on ok." esimies, Espoo "Kyllä joo, että edelleen törmätään tällasiin ihan käytännön asioihin kun Suomen palkkataso, verotus ja ilmasto, niin siinä on varmaan kolme juttua. Ja sit, jos on perhe niin mietityttää kaikki nää koulut, että onko kansainvälinen koulu ja saako lapset sinne. Joka tapauksessa joutuu miettiin että, joo, tosi kiva homma, mutta palkkaa te maksattekin vaan näin vähä verrattuna siihen mitä sais vaikka Englannissa tai Jenkeissä, että tää on.... haaste." esimies, Helsinki Mika Raunio Univer sit y of Tamper e Resear ch Unit for Ur ban and Regional Devel opment St udies Suomen vetovoimaisuus globaalilla valintojen kentällä (Forsander, Raunio, Salmenhaara &Helander 2004) VETÄÄ SU O M EEN Tutkija tähdet Arvostetut yritykset tai organisaatiot Yhteistyökumppanit Kiinnostavat työtehtävät Uramahdollisuudet Näytt ää hyvältä CV:ssä opt iot Sosiaaliset suhteet ESTÄÄ SUOMEEN TULEMISEN Yleinen tuntemattomuus Korkeat verot yhdistettynä matalahkoon palkkatasoon Lupien saamisen pitkä kesto SIT O U T TAA SUO MEEN Rauhallinen ja ei kovin kilpailuhenkinen työ- ja elämänrytmi Joustavuutta, itsenäisyyttä ja hierarkiattomuutta arvostava työkulttuur i Toimiva infrastruktuuri sekä asuinympäristössä että or ganisaatioissa Vakaa ja tur vallinen pikkukaupunkimainen ympäristö Perhe-elämän arvostus työelämässä ja yhteiskunnassa Entisen N euvosto-liiton alueelta tuleville lähellä kulttuurillisesti ja maantieteellisesti Suomalainen puoliso IRROTTAA TAI TYÖNTÄÄ POIS SUOMESTA Uramahdollisuuksien kapeus Palkkataso ja verotus Muuttoon ja oleskeluun liittyvä byrokratia Puolison heikot työllistymismahdollisuudet Kommunikoimaton kulttuuri Työelämän heikko kulttuurinen kompetenssi ja hyvä veli - verkostot Sosiaalisten suhteiden niukkuus Mahdollinen pettymys julkisten palveluiden tasoon Mika Raunio Univer sit y of Tamper e Resear ch Unit for Ur ban and Regional Devel opment St udies
15 Varapuheenjohtaja, opiskelija Elisa Jokelin Suomen ylioppilaskuntien liitto OPISKELIJANÄKÖKULMA Hyvät kuulijat, kuten tiedämme, kansainvälistyminen on elinehto yliopistokoulutuksellemme, koska yliopistolaitoksen sydän, tiede tai taide, ei ole koskaan voinut eikä halunnut kunnioittaa valtioiden rajoja. Kansallista yliopistoa on vaikea kuvitella; voidaanko tieto molekyylin rakenteesta tai pala sinfoniaa pysäyttää tulliin ja takavarikoida? Ei, eikä pidäkään. Laajat tutkijaverkostot niin fyysisesti kuin virtuaalisestikin tekevät koko ajan kuumeista yhteistyötä tieteen ja taiteen arvoitusten äärellä. Puhunkin kansainvälistymisen haasteesta laajempana kysymyksenä koko yhteiskunnalle, ja yliopistolle osana sitä. Yhteiskuntamme, lähinnä poliittinen ja yritysmaailman johto, toteaa, ettemme nykymuodossa tule pärjäämään tulevaisuudessa, mikäli emme ennennäkemättömällä intensiteetillä vahvista hyviä puoliamme ja karsi huonoja. Olen ylpeä ollessani tänä päivänä mukana yliopistomaailmassa kun saan huomata, että suurimman hädän hetkellä pelastukseksi kohoaa yliopistolaitos! Nyt onkin loistava tilaisuus asettaa yliopistolaitoksemme linssin alle ja katsoa mitä siellä voidaan vahvistaa ja mikä tulee ottaa todellisen kehittämisen kohteeksi. Yliopistojen kansainvälistä kilpailukykyä tarkastellaan usein nimenomaan yhteiskunnan tai vaikkapa vientiyritysten tarpeiden näkökulmasta. Kilpailukykyinen yliopisto nähdään tämänkin päivän puhujien mukaan yliopistona, joka tekee kansainvälisesti tunnustettua tiedettä ja joka houkuttelee helmaansa tutkijoita ja opiskelijoita ympäri maailmaa. Yliopisto, jonka keksinnöt ja tutkijat houkuttelevat rahaa. Yliopisto, jonka tutkimus tuottaa ympärilleen yrityksiä, joiden perhosvaikutus luo hyvinvointia ympäröivään yhteiskuntaan. Erittäin hyviä asioita, ja niitä tuleekin vahvistaa. Ongelmia syntyy silloin, mikäli kilpailukykyisen yliopiston ja kilpailukyvyn määritelmä jää tähän. Rahaan ja kappaleisiin. Meidän tulee nähdä kilpailukyvyn olevan jotain muutakin. Kansainvälisesti kilpailukykyinen yliopisto pitää sisällään kaikki edellä mainitut asiat, mutta se voi olla myös paljon enemmän. On muistettava, että loppujen lopuksi yliopistojen pääasiallinen tuotanto on aineettomia ajatuksia, yksittäisen opiskelijan älyllisiä kykyjä. Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen tekemän Opiskelijan yliopisto 2005 selvityksen mukaan yliopistomme ovat harvinaisen tasalaatuisia kun puhutaan opiskelun edellytyksistä. Selvityksessä tarkasteltiin kaikkia yliopistoja ja yliopistokaupunkeja opiskelijan silmin; näkökulma, jota ei ole yhdessäkään aikaisemmassa selvityksessä käytetty. Erot yksittäisissä mittareissa olivat joidenkin yliopistojen välillä merkittäviä, mutta
16 lopulta 50 eri mittarin muodostama yhteistulos kielii äärimmäisestä tasaisuudesta. Erityisen tärkeää on huomata, että opiskelun edellytysten parantaminen kokonaisuutena kaikissa yliopistoissa ei ole lähelläkään mahdotonta. Tieteellisesti ja kansantaloudellisesti kilpailukykyisinkin yliopisto on riippuvainen hyvästä opiskelija-aineksesta. Haluaako opiskelija opiskella yliopistossa, jossa vallitsevat viidakon lait eikä häntä kuulla päätöksenteossa? Jos valittavana on kaksi yliopistoa, joissa molemmissa tehdään huippututkimusta, ja toisessa opiskelijaa vielä kohdellaan ihmisenä, toivon, että tiedän kumpi opinahjo kisan voittaa. Olisiko tässä Suomen vientituote maailmalle: tasaarvoinen ja ihmisen kokoinen yliopistolaitos? Opiskelijoille kansainvälistyminen alkaa olla itsestäänselvyys. Tutkintorakenteen uudistuksen myötä koulutusohjelmiin rakennetaan kansainvälistymisjaksoja ja jokainen opiskelija tietää, että maailmassa ei pärjää ilman hyvää kielitaitoa ja kokemusta erilaisista kulttuureista. Tukijärjestelmiä vaihtoon lähtemiselle on edelleen kehitettävä eivätkä opintojen nopeuttamisen toimenpiteet saa hankaloittaa monipuolisen osaamisen hankkimista myös ulkomailta. Yhteiskuntamme kilpailukyky ei viimeaikaisista painotuksista huolimatta lepää ainoastaan yliopistojen hartioilla eikä sitä voi mitata vain tutkimuksen tasolla. SITRAn kaksi viikkoa sitten julkaisema raportti Suomi innovaatiotoiminnan kärkimaaksi vetoaa osassa johtopäätelmiään tutkija Richard Floridaan perustelleessaan kilpailukykyä vahvistavia keinoja. Florida on tutkinut alueiden kilpailukykyä ja vetänyt johtopäätelmiä siitä, mikä saa ihmiset elämään ja tekemään työtä jossain tietyssä paikassa. Hän esitteli luovuusindeksin, joka saa ihmisen lyömään otsaan ja sanomaan Tietenkin!. Floridan indeksi kertoo taiteilijoiden, kirjailijoiden, muusikoiden ja homoseksuaalien määrästä jollain alueella. Floridan väitteen mukaan yksittäiselle työntekijälle, tai tässä tilanteessa tutkijalle tai opiskelijalle, ei olekaan olennaisinta työpaikkansa vetovoimaisuus, palkka tai tieteen taso, vaan erittäin vahva vaikutin on alueen mielenkiintoisuus ja mahdollisuus tuottaa monenlaista sisältöä ihmisen elämään. Elämään siis työn ulkopuolella, parhaimmillaan paikassa, jossa luovuusindeksissä korkealle mitattu elinympäristö uhkuu värikästä kaupunkikuvaa ja ihmisläheistä, mielenkiintoista elämää. Rahassa ja kappaleissa tiivistäen: onnellinen työntekijä tuottaa paremmin, niin yrityksille kuin yliopistoille. Vaikka nyt fokuksessa on yliopistokoulutuksen kansainvälinen ulottuvuus, tulee muistaa heijastevaikutukset kansalliseen politiikkaan. Ja toisin päin. Yliopistolaitoksemme tulee vahvistaa hyviä ominaisuuksiaan ja karsia heikkoja. Yliopistojen tulee hyväksyä tosiasiat, eli yhteiskunnan rahat eivät riitä kaikkeen. Poliitikkojen tulee ymmärtää, ettei jokaisella paikkakunnalla voi olla omaa korkeakoulua. Samalla tavalla kuin Suomen ja Euroopan tulee suunnata perustuotannon hinnalla voimavaroja nimenomaan tietoyhteiskunnan vahvistamiseen, tulee yliopistojen tiedostaa, ettei Suomi voi kouluttaa jokaista diplomi-insinööriä tai tradenomia Euroopassa. Maailmasta löytyy maita, joiden yhdestä yliopistosta valmistuu vuosittain saman verran opiskelijoita kuin kaikista Suomen yliopistoista yhteensä. Kokoisessamme maassa 20 yliopistoa ja 29 ammattikorkeakoulua on kestämätön tilanne. Nyt on aika jokaisen
17 koulutusta ohjaavan ja toteuttavan tahon tunnustaa, ettei koulutusjärjestelmäämme enää saa lisätä tutkinnonanto-oikeuksia. Korkeakoulutusta ei tule enää hajauttaa. Tämän hetkisen koulutuspolitiikan, niin kansallisen kuin kansainvälisen, ongelma on se, että yksikään intressitaho ei tunnu näkevän kokonaisuutta. Yliopistolaitos halutaan valjastaa lukemattomien asioiden veturiksi ja keinot ovat sen mukaiset. Missä on kokonaiskuva ja pitkälle tulevaisuuteen katsominen? Ja nyt puhumme yhteiskunnan tulevaisuudesta, ihmisen tulevaisuudesta, ihmisten yhteiskunnasta. Ei rahojen tai kappaleiden. Siksi yliopistojen profiloitumisessakin tulee tehdä mielekkäitä ja hyvin suunniteltuja valintoja. Yliopistolaitos on avainasemassa luomassa voimakasta luovuusindeksiä. Avarakatseisuutta, mahdollisuuksia, uusia avauksia ja riittävän suurella yksikkökoolla monitieteisyyttä. Niitä asioita, joiden perässä tutkija ja opiskelija varmasti tulevat ulkomailtakin asti. Joiden perässä tulevat rahat ja kappaleet, mikäli niitä joku toivoo. Ja toivommehan me, sillä vain siten voidaan lisätä hyvinvointia koko yhteiskunnassamme. Tässä kohtaa en malta olla osallistumatta lukukausimaksukeskusteluun. Olemme todenneet, että kansainvälistymiseen tulee yliopistoissa panostaa voimakkaasti. Keinot siihen ovat moninaiset: opettajavaihto rikastaa sekä yliopistossa tehtävää tiedettä että annettavaa opetusta; opiskelijoiden vaihtovuodet ulkomailla tuovat kiistattomia etuja niin opiskeluun kuin työllistymiseen valmistumisen jälkeen; ulkomaisten opiskelijoiden saaminen Suomeen luo yhteiskuntaamme monikulttuurisuutta samalla kun levittää maailmalle sanaa yliopistoissamme annettavasta koulutuksesta. Edellisten valossa nousee mielestäni keskeiseksi kysymykseksi, miten lukukausimaksut olisivat houkutin tulla opiskelemaan Suomeen? Olen keskustellut asiasta kansanedustajien kanssa, enkä ole saanut vastausta tähän kysymykseen. Mikäli vastakkain valintatilanteessa on suomalainen ja vaikka brittiläinen yliopisto ja opintojen hintalappu on sama, tulee meidän pystyä todella kriittisesti arvioimaan pärjäämistämme tässä kisassa. Mikä saisi opiskelupaikkaansa etsivän ulkomaalaisen tulemaan Suomeen? Ei varmaan miellyttävä ilmastomme. Vastaus ei todennäköisesti löydy myöskään tällä hetkellä työskentelevästä ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuja pohtivasta työryhmästä, koska kysymys on erittäin laaja suhteessa työryhmän työskentelyaikaan. Esimerkiksi Ruotsissa vastaavaa selvitystä tehdään vuoden pitempään. Pahoittelen konservatiivisuuttani, mutta otetaan nyt rauhassa. Tämä on yksinkertaistamista, mutta sallikaa lisää pohdintaa: jos kulut kattavilla, siis merkittävillä, lukukausimaksuilla rakennetaan houkuttelevia maisteriohjelmia, mikä saa nämä ohjelman läpikäyneet, kilpailukyvyn tekijät jäämään Suomeen? Lainsäädäntö ulkomaisten opiskelijoiden työnhausta muutettaneen syksyllä, joten Suomeen jäänti tulevaisuudessa lienee byrokratian kannalta ongelmattomampaa kuin nykyään. Suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittyminen edellyttää kuitenkin jo opiskeluaikaista sopeutumista ja kielen
18 oppimista sekä tutustumista suomalaiseen työelämään. Englanninkielinen, ulkomaisille opiskelijoille suunnattu opetustarjonta ei välttämättä takaa näitä tavoitteita. Tutkinto-opiskelijat voivat lisätä suomalaisen korkeakoululaitoksen monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä vain mikäli he aidosti integroituvat onnistuneesti suomalaisiin opiskelija- ja korkeakouluyhteisöihin. Viestini on se, että kansainvälistyminen on yhteiskunnalle ja yliopistoille sekä valmistautumista vaativa haaste että upea mahdollisuus hyvinvoinnin, monikulttuurisuuden ja talouskasvun luomiseen. Tätä haastetta ja mahdollisuutta ei siksi saa käsitellä hätiköiden, irrallisesti, juosten muiden maiden perässä ja päätyen mahdollisesti tekemään korjaamattomia virheitä. Lienemme kaikki paikallaolijat samaa mieltä siitä, että meidän tulee kehittää koko yhteiskuntaamme tässä houkutuslintukisassa, eikä silloin kehittämiskohteena ole pelkästään yliopistolaitoksemme. Onneksi, vahvuutemme ovat kiistattomat: pitkälle kehittynyt demokratia, rauha ja turvallisuus, kaunis ja vielä turmeltumaton luonto, tasa-arvoinen yhteiskunta ja tasa-arvoinen koulutusjärjestelmämme, jota tullaan ihastelemaan ympäri maailmaa. Lainaan Kanadassa tänä vuonna tehtyä selvitystä koulutuksen saavutettavuudesta ja edullisuudesta: Suomi ja Hollanti ovat kiistattomia menestystarinoita vertailtaessa koulutuksen saavutettavuutta ja edullisuutta. Molemmissa maissa on suuret opiskelijamassat, koulutukseen pääsy on helppoa, opiskelijoita tuetaan taloudellisesti ja molempien maiden koulutusjärjestelmät heijastelevat avointa ja mahdollisuuksien tasa-arvoa toteuttavaa yhteiskuntaa. Koulutusjärjestelmämme saa tällaista kiitosta. Olisiko kiitos ollut sama, mikäli koulutukseen pääseminen olisi kiinni sosioekonomisesta asemasta? Tämänkin selvityksen valossa ilmaan heitetty ajatus siitä, että lukukausimaksujen piiriin otettaisiin myös suomalaiset ja EU/ETA-maiden opiskelijat, tuntuu kylmältä pyyhkeeltä vasten kasvoja. Moni raportti toistaa samaa viestiä, kun esitellään koulutusjärjestelmäämme: yliopistojen kansainvälistä kilpailukykyä ja tieteen tasoa tulee vahvistaa, mutta upea se on. Tasa-arvoinen, tasaisesti laadukas ja mahdollistaa kaikkien opiskelun omien edellytystensä mukaan. Miten tähän sopivat lukukausimaksut? Tällä hetkellä emme tiedä tarpeeksi maamme houkuttelevuudesta opiskelupaikkana. Ihmettelen suuresti eri tahoja, jotka haluavat päätöksiä tehtävän nyt. Me ylioppilaat emme ole valmiita hetken hädässä uhraamaan niitä asioita, joilla suomalainen kilpailukyky on rakennettu, kuten maksuton ja tasaarvoinen koulutus. Olemme kuitenkin valmiita arvioimaan kriittisesti omiakin tavoitteitamme ja mielipiteitä ja osallistumaan keskusteluun paremman ja hienomman suomalaisen yliopistolaitoksen puolesta.
Venäjänkieliset osaajat työmarkkinoilla.
Venäjänkieliset osaajat työmarkkinoilla annika.forsander@tem.fi 1 Venäjänkielisiä muuttaa Suomeen perheen, opiskelun ja työn vuoksi, sekä pakolaisina Ensimmäiset oleskeluluvat ja oikeudet 2016 - määrät
LisätiedotCEREN Svenska social- och kommunalhögskolan Helsingfors universitet
CEREN Svenska social- och kommunalhögskolan Helsingfors universitet http://sockom.helsinki.fi/ceren Aktiivinen maahanmuuttopolitiikka Helsingin seudulla VTT Annika Forsander Maahanmuuttopolitiikka On osa
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotONKO SUOMEN KORKEAKOULUVISIOSSA TYYLIÄ?
ONKO SUOMEN KORKEAKOULUVISIOSSA TYYLIÄ? Tyyli-hankkeen päätösseminaari 21.11.2017 Suvi Eriksson @SuviEriksson #korkeakouluvisio Miksi Korkeakouluvisiota pitää miettiä? Asemamme maailman koulutetuimpana
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku
Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,
LisätiedotOULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET
OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti
LisätiedotHyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014
Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5
LisätiedotTYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ
TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja
LisätiedotKansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen
Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotRakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen
Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,
LisätiedotArvoisa rehtori, Herrat professorit, Henkilökunta ja opiskelijat, Hyvät juhlavieraat, Tästä se taas lähtee uusi lukuvuosi!
Arvoisa rehtori, Herrat professorit, Henkilökunta ja opiskelijat, Hyvät juhlavieraat, Tästä se taas lähtee uusi lukuvuosi! Kesä on ladattu akkuja ja onnekkaimmat ovat saaneet kerätä rahaa työskentelemällä,
LisätiedotKorkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta
Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,
LisätiedotSuomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään
Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta
LisätiedotYrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotSivistynyt ja kilpailukykyinen Suomi. Sivistystyönantajien viestit
Sivistynyt ja kilpailukykyinen Suomi Sivistystyönantajien viestit Viisi viestiä päättäjille 1. Koulutukselta ja tutkimukselta ei saa enää leikata lisää rahaa 2. Iso kuva selkeäksi Pitkäjänteisyyttä koulutuspolitiikkaan
LisätiedotMenestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi
Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja
LisätiedotSisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle
Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta
Lisätiedottiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen
TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin
LisätiedotParempi työelämä uudelle sukupolvelle
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi
LisätiedotPainopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen
1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu
LisätiedotPiilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat
Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä
LisätiedotKansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein
Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Uudenlainen osaaminen & kekseliäisyys Yhteisö resurssina Siperia opettaa Uudet koulutus tarpeet (kielitaito, matkailu osaaminen) Monikulttuurisuus
LisätiedotKasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007
Kasvua ja hyvinvointia vahvasta osaamisesta EK-Elinkeinopäivä, Tampere 2.10.2007 Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto EK Osaamiseen panostaminen on välttämätöntä koska 1(2) Suomi tarvitsee menestyäkseen
LisätiedotPuhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011
Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotMatkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena
Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
Lisätiedot1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS
1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat
LisätiedotKielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa
Kielivaranto Kielet on työkalu maailman ymmärtämiseen Suomalaisten kielitaidon kaventuminen on huolestuttavaa Monikulttuurisessa ja monimutkaistuvassa maailmassa kansallisesti laaja kieliosaaminen on
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotAMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019
AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019 Sukupolvipolitiikka, osaaminen ja sivistys tulevaisuuden kivijalaksi. 12.10.2018 Vaalien tärkeät kysymykset 2 Miten kehitämme korkeakoulutusta vastaamaan tulevaisuuden
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa
LisätiedotPoolian hakijatutkimus 2012
Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista
Lisätiedotliikkuvuus ja kielitaitotarpeet
Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen
LisätiedotCAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS
CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS 1.12.2011 Milja Tuomaala Valmis tutkinto työelämävalttina - hankkeen päätösseminaari VALOA valmennuksella kansainvälisiä osaajia
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotUniversity of Helsinki Designing the Future
University of Helsinki Designing the Future Ira Leväaho, WDC projektipäällikkö Viestintä&yhteiskuntasuhteet teemat 10.6.2011 1 Taustaa HYlle design tarkoittaa tapaa organisoida asioita ja toimintaa, joilla
LisätiedotKansainvälisty kanssamme
MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä
LisätiedotNuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa
Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
LisätiedotKV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen
KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten
LisätiedotO S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N
O S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N S T R AT E G I A 2 0 19 MISSIO Olemme vaikuttava sivistysyliopisto VISIO Olemme oppimisen, hyvinvoinnin ja luonnon perusilmiöiden aloilla yksi maailman johtavista
LisätiedotTaideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia
Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen
LisätiedotFinnish Science Policy in International Comparison:
Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian
LisätiedotOulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011)
Oulun yliopisto (tiedot 31.12. 2011) Henkilökunta yhteensä 2800 henkilöä Opetus- ja tutkimushenkilökunta 1588 Hallintohenkilökunta 448 (17%), muu henkilökunta 657 Kansainvälinen henkilökunta yhteensä 305
LisätiedotSuomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa
Suomalaisten tutkinto-opiskelu ulkomaisissa korkeakouluissa 26.9.2018 Irma Garam Opetushallitus Kansainvälistymisen neuvontapalvelut Perustietoja suomalaisten tutkinto-opiskelusta ulkomailla Opiskelijamäärä
LisätiedotSivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen
Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen
LisätiedotNaisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa
LisätiedotPROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022
HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun
LisätiedotViestintä- strategia
Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotMiten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?
Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotTERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä
TERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä Ingmar Björkman Dekaani Kristiina Mäkelä Varadekaani Aalto-yliopisto Ainutlaatuiseen yhteisöömme kuuluu: 80 000 alumnia 20 000 opiskelijaa
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotGlobaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015
Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset
LisätiedotEurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus
Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden
LisätiedotKAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015
KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISTYMISSTRATEGIA 2010-2015 27.5.2010 2 Kajaanin ammattikorkeakoulun kansainvälisen toiminnan strategia pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaan
LisätiedotPARASTA SUOMELLE. TEKin koulutuspoliittinen ohjelma YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN
YKSILÖN VASTUU OMASTA KEHITTYMISESTÄÄN TYÖELÄMÄN JA YLIOPISTON YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN HUIPPULAADUKAS OPISKELU JA TUTKIMUS OPPIMISEN ILO JA HALU YLIOPISTOJEN RESURSSIEN PARANTAMINEN PARASTA SUOMELLE TEKin
LisätiedotYHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
LisätiedotTyöpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke
Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotKansainvälistyminen ja koulutus
Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen viestintästrategia
Ammatillisen koulutuksen viestintästrategia 11.3.2019 11.3.2019 1 SISÄLLYS Strategian omistajat ja vastuut Viestinnän lähtökohdat Kohderyhmät Linjaukset Arvot Vaikuttavuustavoitteet Tarina Ydinviestit
Lisätiedot9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018
9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018 2 Teknologia muuttaa maailmaa, ihmiset rakentavat tulevaisuuden. 3 Teknologiateollisuus Suomen merkittävin elinkeino 51
LisätiedotTyönantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria. Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold
Työnantajakuva heijastaa yrityksen arvoja ja johtamiskulttuuria Suunta 2012, Pörssitalo 29.11.2011 Marcus Herold Työnantajakuvan haasteet muutoksessa Tilanne Asiakkaat Uusi suunta, Vanhasta luopuminen
LisätiedotJulkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille
Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot
LisätiedotKansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari
Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen
LisätiedotPuheiden lähteet Turun yliopisto
Puheiden lähteet Turun yliopisto Puheet Rehtori vuosi na 1922-1924 Virkkunen, A.H. 1925-1928 Kosken-niemi, V. A. 1929 Puheiden nimet Lähde Turun yliopiston lukuvuoden avajaiset 5. IX.1929. Rehtorin avajaispuhe.
LisätiedotOULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN
OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotJohtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen. Tervetuloa!
Johtamisen Foorumi 2011 Tiedolla johtaminen avain opetuksen ja oppimisen tulevaisuuteen Tervetuloa! Koulutuksen tulevaisuuden yhteistä visiota rakentamassa Pääjohtaja Timo Lankinen Johtamisen foorumi 2011
LisätiedotKansainväliset koulutusskenaariot
seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.
LisätiedotMitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011
Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009
LisätiedotO DIAKON POLIITTINEN OHJELMA
O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotKansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa jo olevien ulkomaalaisten pääsy korkeakoulutukseen
MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020-strategian valmistelu, Keskustelutilaisuus kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista Keskustelun pääkysymykset: Kansainväliset korkeakoulujen tutkinto-opiskelijat ja Suomessa
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotMENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE
MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin
LisätiedotEK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat
EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group
LisätiedotPARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA
PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö
LisätiedotKielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?
Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö
LisätiedotVihreä lista. Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA
Vihreä lista Edusta jistovaalit 2017 VAALIOHJELMA Ylioppilaskunta edustaa yliopiston opiskelijoita ja on siten merkittävä yhteiskunnallinen ja poliittinen vaikuttaja niin yliopistolla ja opiskelukaupungissa
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotNäkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись
Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?
LisätiedotPidä kiinni tulevaisuudesta
Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,
LisätiedotTERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä
TERVETULOA! Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Alansa suunnannäyttäjä Ingmar Björkman Dekaani Kristiina Mäkelä Varadekaani Aalto-yliopisto Ainutlaatuiseen yhteisöömme kuuluu: 80 000 alumnia 20 000 opiskelijaa
LisätiedotTerveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko
Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat
LisätiedotJYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
Lisätiedot