Uudistuva FCG. Koulutusvientiä Saudi-Arabiaan. Uusi valtuusto, 10 uudet kujeet. FCG Consulting People 2/2012 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudistuva FCG. Koulutusvientiä Saudi-Arabiaan. Uusi valtuusto, 10 uudet kujeet. FCG Consulting People 2/2012 1"

Transkriptio

1 C o n s u lt i n g P e o p l e Uudistuva 4 FCG Uusi valtuusto, 10 uudet kujeet 8 Koulutusvientiä Saudi-Arabiaan FCG Consulting People 2/2012 1

2 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 FCG uudistaa rakennettaan 8 Koulutusvienti tähtää kaukomaille 9 Päivi Ahonen tutkii Bhutanin onnellisuusindeksin ja opetustoimen yhteyttä 10 Uusi valtuusto, uudet kujeet Tekniikan lisensiaatti Kim Jolkkonen on huhtikuusta 2012 lähtien johtanut FCG:n suunnitteluliiketoimintaa. Heinäkuun alussa hänet nimitettiin FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimitusjohtajaksi. Kannen kuva: Jarmo Teinilä. 12 Meriväylän syventäminen suunnitteilla 14 Tahko katsoo kauas tulevaisuuteen 15 Ovako Imatra viemäröitiin uudelleen 16 VV-Center vaikeuksien kautta valmiiksi 17 AquaSPA Vologdan alueelle 18 Hyvää juomavettä entistä varmemmin 19 Uusi Hulevesiopas tulee tarpeeseen 20 FCG panostaa pohjavesiosaamiseen 21 FCG-uutisia 22 FCG laati laajan meluselvityksen rataverkosta 23 DRG sairaanhoitopalvelujen kehittämisen tukena 24 FCG-uutisia 26 Nimityksiä FCG:llä FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmä lehti. Julkaisija FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, Helsinki Puhelin , faksi Päätoimittaja 2 Eeva FCG KokkiConsulting People 2/2012 Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho Painopaikka SP-Paino Oy, Nurmijärvi 2012 Osoitteenmuutokset > yhteystiedot > yhteystietojen muutos

3 Pääkirjoitus Arvoisa lukija, Tervetuloa lukuhetkeen FCG:n asiakaslehden parissa. Lehti sisältää mielenkiintoista luettavaa eri aloilta, myös toteutetuista ja menossa olevista hankkeista. Kuntasektorilla tämän hetken kuuma aihe ovat rakenneuudistukset. Kuntavaalit osuvat monilla tavoin herkulliseen hetkeen; mitä ratkaisuja eri tahoilta tarjotaan kehittämistä vaativiin ongelmiin ja miten äänestäjät reagoivat tarjolla oleviin vaihtoehtoihin. FCG elää ajassa ja palvelutarjonnassa on tämän vuoksi sekä kestosuosikkeja että ajankohtaan sopivia palveluita. Kestosuosikkeja ovat jatkuvaa muutosta ja muutoksen hallintaa tukevat palvelut eri teema-alueilla; johdon tuki, tuottavuuden parantaminen, energianhuollon uudet ratkaisut, infrastruktuurin ja toimitilojen kehittäminen, ict-ratkaisut, elinkeinotoiminnan kehittäminen jne. Jälkimmäisiä ovat mm. uusien valtuutettujen tuki, valtuustokauden arviointi, kuntajohdon strategiatuki ja uutta valtuustokautta ohjaavat valtuusto- ja hallitussopimukset. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton edellyttämä suunnittelu kuuluu FCG:n uusiin vahvuuksiin, tästä erinomaisena esimerkkinä konsernin vahva asema tuulivoimapuistojen suunnittelussa koko arvoketjun osalta (kaavoitus, ympäristövaikutusanalyysit, rakentamispaikkojen rakennesuunnittelu, rakennuttaminen). Käynnistymässä on myös energiansäästö- ja sisäilmastohanke useiden osallistujien kesken. Tuottavuuden kehittämiseksi on erinomaisia kehittämisprosesseja toteutettu eri sektoreilla, viimeisimmät kovat näytöt on saatu sosiaali- ja terveydenhuollon puolelta. Lopputuloksena on voitu osoittaa sekä tuottavuuden parantuminen että samanaikaisesti asiakaslaadun parantuminen ja henkilöstön tyytyväisyys. Tärkeänä pohja-aineistona näille prosesseille ovat terveydenhuollon johtamiseen kehitetyt standardit. Lehdessä esitellään näihin standardeihin kuuluva asiakasesimerkki Pohjois-Karjalasta, jossa on käyttöönotettu DRG -potilasluokittelujärjestelmä. FCG on kansainvälinen konserni, jossa painopiste kansainvälisen toiminnan osalta on ollut kehitysyhteistyökonsultoinnissa eri puolilla maailmaa. Olemme panostamassa myös suomalaisen osaamisen vientiin. Tästä esimerkkinä on uusi, julkisuudessakin näkynyt hankkeemme suomalaisen koulutusosaamisen viennistä Saudi-Arabiaan. FCG uudistaa myös omaa palvelutuotantorakennettaan. Heinäkuusta alkaen FCG-konsernin liiketoiminta kotimaassa on jaettu neljään yhtiöön, joiden lisäksi toimintaamme harjoitetaan viidessä ulkomaisessa tytäryhtiössä. Myös kaikki kotimaiset yhtiöt toimivat emoyhtiön, FCG Finnish Consulting Group Oy:n tytäryhtiöinä ja muodostavat kukin oman liiketoimintaryhmänsä rungon. Konsernirakenteen muutoksen tavoitteena on tehostaa entisestään toimintaamme asiakkaillemme tarjottavassa palvelussa. FCG on menestynyt erilaisissa mainetutkimuksissa vuosien varrella erinomaisesti. Myös tuoreimmassa koulutuspalveluja koskevassa imagotutkimuksessa sijoitus oli erinomainen. Antoisia lukuhetkiä, Ari Kolehmainen Käy myös katsomassa uutta FCG-ilmettä ja uudistuneita verkkosivujamme osoitteessa FCG Consulting People 2/2012 3

4 Teksti: Eeva Kokki Kuvat: Jarmo Teinilä FCG uudistaa rakennettaan Ari Kolehmainen on johtanut FCG-konsernia tammikuusta 2011 lähtien. Hän näkee tiiviin ja vuorovaikutteisen asiakasyhteistyön elinehtona konsulttitoiminnalle. FCG on monialainen asiantuntijaorganisaatio, jonka toimintamalli pohjautuu tiiviiseen yhteistyöhön asiakkaiden ja erilaisten verkostojen kanssa. Konsernin toiminta on jaettu neljään liiketoimintaryhmään. Heinäkuun 2012 alusta lähtien nämä liiketoiminnat järjestettiin juridisen rakenteen osalta uudelleen ja liiketoimintaryhmien kotimaassa toimivista osista muodostettiin tytäryhtiöitä: FCG International Oy, FCG Koulutus ja konsultointi Oy, FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy ja FCG Tietojohtaminen Oy. Emoyhtiö FCG Finnish Consulting Group Oy omistaa yhtiöt kokonaan. Myös FCG:n omistusrakenteessa on tapahtunut muutoksia. Yhtiön pääomistaja Kuntaliitto on lisännyt omistustaan FCG:stä lunastamalla useiden muiden omistajien osakeomistukset itselleen. Tukea julkishallinnon muutokseen FCG:n asiakaskunnasta suurin osa on julkishallinnon organisaatioita; kuntia, kuntayhtymiä ja valtion yksiköitä sekä näiden omistuksessa olevia yhtiöitä ja liikelaitoksia. Julkishallinnon muutospaineet ovat herättäneet paljon keskustelua ja haastavat myös konsultit, jotka tarjoavat palveluitaan muutoksen tueksi. Kuntien ja julkishallinnon rakenteen muutos edellyttää onnistuakseen myös toimintamallien uudistamista ja osaavaa johtamista. FCG:n konsultointi- ja koulutuspalvelut tähtäävät juuri tähän: tuemme asiakkaitamme muutoksen hallinnassa ja samalla perustehtäviensä tehokkaassa hoitamisessa, toteaa FCG:n toimitusjohtaja Ari Kolehmainen. Me autamme palveluillamme asiakkaitamme kehittämään toimintojaan ja vahvistamaan valmiuksiaan hyvinvoinnin edistämiseksi ja myös tuottavuuden paran- 4 FCG Consulting People 2/2012

5 FCG:n osaaminen on laaja-alaista. Esimerkki koulutustarjonnastamme on luottamushenkilövalmennus, jonka sisältöjä suunnittelevat Tuuli Tarukannel (vas.), Ulla Tirronen ja Arja Ketonen. tamiseksi. FCG:n tuote- ja palveluvalikoima on hyvin laaja. Se koostuu konsultoinnin ja koulutuksen, infra- ja yhdyskuntasuunnittelun sekä tietojohtamisen palveluista. Näiden palveluiden tuottamisessa vaaditaan laajaalaista osaamista ja usein myös FCG:n eri toimialojen välistä yhteistyötä. Arvoketjusta kannattavaksi liiketoiminnaksi Vuoden 2011 alusta FCG:tä luotsannut Ari Kolehmainen toteaa, että parhaimmillaan asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata ymmärtämällä asiakkaiden toiminnassa tunnistettavat arvoketjut ja jäsentämällä FCGkonsernin palvelut näiden asiakasarvoketjujen mukaisiksi. Suomessa tuskin mikään muu alalla kilpaileva organisaatio kykenee vastamaan asiakastarpeeseen niin kattavasti kuin FCG. Konsultointi- ja kehittämispalvelujen sisältö vaihtelee puhtaasta korkean tason asiantuntija-avusta avoimiin, mutta hyvin jäsennettyihin uuden tiedon tuottamisprojekteihin yhdessä asiakkaiden kanssa. Konsultointipalveluitten tuottaminen voi parhaimmillaan olla innovatiivista yhteistyötä, jossa yhdessä määritetyistä tavoitteista edetään hyvin johdetun prosessin kautta uusiin ja hyviin ajanmukaisiin ratkaisuihin, Kolehmainen toteaa. Tällaisista kehitysprosesseista jää usein pitkäaikainen jalanjälki. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat terveydenhuollon luokitustuotteet, joita parhaillaan viedään myös kansainvälisille markkinoille. Yhteistyöverkostot, johon ovat kuuluneet kunnat, terveydenhuollon organisaatiot ja Kuntaliitto, ovat tuottaneet erinomaisia johtamisen ja kehittämisen konsepteja, joiden jatkokehittämisestä myös huolehditaan. FCG:n kaltaiselle konsulttiyhtiölle sidosryhmien jatkuva kohtaaminen on elinehto. Kolehmainen itse kiertää säännöllisesti tapaamassa yhtiön asiakkaita ja kuuntelemassa palautetta sekä asiakkaiden tarpeista että FCG:n toiminnasta. Meillä on korkealaatuista, monialaista osaamista ja konsernina liiketoimintojen välistä synergiaa, jolle haetaan koko ajan lisää ulottuvuuksia, asiakkaiden parhaaksi. FCG pyrkii säilyttämään kiinnostavuutensa modernina itseään kehittävänä työyhteisönä ja työnantajana myös tulevaisuudessa. Osaamisen ylläpidosta pyritään jatkuvasti huolehtimaan. FCG Consulting People 2/2012 5

6 Mikko Kairan vetämä FCG:n arkkitehtuuritiimi on vuoden 2012 aikana saanut suunniteltavakseen muun muassa kiinnostavia kaupunkikiinteistöjen korjausrakentamiseen liittyviä hankkeita. Viereisellä sivulla Riikka Vuorela ja Katri Palosaari FCG:n kansainvälisestä liiketoiminnasta. FCG on Suomen suurimpia monialaisia konsultointi- ja koulutusorganisaatioita. FCG-konsernin palveluksessa kotimaassa ja kansainvälisesti on noin 800 henkilöä. Konsernin emoyhtiön, FCG Finnish Consulting Group Oy:n toimitusjohtaja on HTM Ari Kolehmainen. FCG:n suurin omistaja on Kuntaliitto. FCG:n tuote- ja palveluvalikoima on jat- kumo, joka alkaa asiakkaiden strategisen päätöksenteon tukemisesta, jatkuu yhdyskunta- ja palvelurakenteiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen sekä näyttäytyy kunnan asukkaille terveellisenä ja turvallisena ympäristönä ja toimivina palveluina. Tätä jatkumoa kuvaa FCG:n slogan FCG Hyvän elämän tekijät. FCG Koulutus ja konsultointi Oy tukee asiakkaitaan strategisissa kysymyksis sä, rakenteiden, toimintamallien ja palve lu konseptien uudistamisessa sekä johta mi sen, työyhteisöjen ja osaamisen kehittä misessä. Yhtiön palveluvalikoimaan kuuluu myös kou lu tus vienti, jossa tehdään läheistä yhteis työtä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Yhtiön toimitusjohtaja on KTM Katrina Harjuhahto-Madetoja. Koulutus ja konsultointi -liiketoimintaryhmään kuuluu myös FCG:n Viron tytär yhtiö. 6 FCG Consulting People 2/2012

7 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Liiketoiminta muodostuu FCG:n talo- ja laitossuunnitteluun, infra- ja yhdyskuntasuunnitteluun sekä ympäristö- ja energiakonsultointiin liittyvästä osaamisesta. Henki lö määrältään yhtiö on FCG:n suurin tytäryhtiö ja se työllistää noin 350 asiantuntijaa. Yhtiön toimitusjohtaja on tekn.lis. Kim Jolkkonen. FCG Tietojohtaminen Oy Palvelut jakautuvat neljään kokonaisuuteen: ICT-järjestelmät, ICT-konsultointi, ICT-koulutus sekä kansallinen DRGkeskus, joka tarjoaa sosiaali- ja terveyspalveluiden mittaus- ja analyysipalveluita. Lisäksi yhtiö tarjoaa toimialariippumattomia ICT-hankintakonsultaatiopalveluita. Yhtiön toimitusjohtajana toimii konserninjohtaja HTM Ari Kolehmainen. FCG International Oy Toiminta muodostuu kotimaasta johdettavasta kehityskonsultoinnista, jossa painopiste on ympäristön, infrastruktuurin ja luonnonvarojen käytön kehittämisessä sekä osaamisen ja organisaatioiden kehittämisessä. Tähän liiketoimintaryhmään kuuluvat lisäksi FCG:n tytäryhtiöt Ruotsissa, Bulgariassa, Romaniassa ja Uudessa-Seelannissa. FCG International Oy:n toimitusjohtaja on KTM Anette Vaini-Antila. FCG Consulting People 2/2012 7

8 Riadin uuden koulun arkkitehtisuunnitelmaa tarkastelevat (oikealta) investoriryhmän edustaja Nidal Alsayyed, suunnittelusta vastanneen K2S:n arkkitehti Kimmo Lintula, FCG Educationin johtaja Jari Poikonen ja hänen edessään FCG:n Jouni Immonen, joka vastasi ICT-suunnitelmasta yhdessä Anu-Passi-Rausteen kanssa. Koulutusvienti tähtää kaukomaille Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Anu Passi-Rauste ja FCG:n kuva-arkisto FCG Education etsii asiakkaita perinteisen kehitysrahoituksen ulkopuolelta. Heitä on löytynyt opetusministeriöistä, opetussekto rin säätiöistä ja yksittäisistä investoijista, kertoo yksikön johtaja Jari Poikonen. Koulutusvientiin erikoistuneen yksikön palveluksessa on Poikosen lisäksi seitsemän osa-aikaista henkilöä. Suuntana Saudi-Arabia FCG Education on saanut päätökseen Saudi-Arabiaan Riadiin suunnitteilla olevan kouluprojektin suunnittelun ensimmäisen vaiheen. Hankkeen tavoitteena on rakentaa yksityinen kansainvälinen koulu, joka kattaisi esikoulun, peruskoulun ja lukion. Saudiarabialaiset haluavat tässä työssä hyödyntää suomalaisen koulumallin parhaita käytänteitä. Ensimmäinen, jo päätökseen saatu vaihe tarkoitti noin oppilaan ja 2 3-kerroksisen koulurakennuksen arkkitehtuurikonseptin valmistumista. Lisäksi se käsitti viimeisimpään tietotekniikkaan perustuvan oppimisympäristön teknisen ja peda gogisen suunnittelun, kertoo Poikonen. Koulu on kooltaan mittava, lähes tuplasti suurimman suomalaisen koulun kokoinen. Rakennuksen on suunnitellut FCG:n yhteistyökumppanin Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n työryhmä Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen. Tilaajana on saudiarabialainen investoriryhmä, joka aikoo perustaa myös kaksi muuta saman mallin mukaista koulua. Siellä on tälläkin hetkellä useita kansainvälisiä, ulkomaisten työntekijöiden lapsille suunnattuja kouluja. Nyt suunnitteilla oleva koulu on tarkoitettu myös saudiarabialaisille lapsille. Se on yksityinen, kansainvälinen ja englanninkielinen ja sopeutetaan paikallisiin olosuhteisiin. Oppilaista olisi kaavailujen mukaan 55 % tyttöjä ja 45 % poikia. Luvan koululle myöntää paikallinen opetusministeriö. Saudi-Arabia investoi lähivuosina valtavasti opetussektorin kehittämiseen. Vuotuinen budjetti on lähes 40 miljardia USD. Yksityissektorin rooli opetuksen kehittämisessä nähdään vahvana julkisen järjestelmän rinnalla, arvioi Poikonen. Käytössä tuoreinta tietoa Riadiin kaavaillusta koulusta on tarkoitus tehdä viimeisimmän oppimisympäristökäsityksen mukainen, kertoo Poikonen. Yhdessä FCG:n kanssa sitä on suunnitellut Helsingin yliopisto. Seuraavat vaiheet käsittävät muun muassa koulun opetussuunnitelman, johtamisjärjestelmän, oppimateriaalin, opettajien rekrytoinnin ja koulutuksen sekä oppilaiden ohjauksen. Suomalaisten partnerien lisäksi työhön tulee osallistumaan paikallinen yliopisto. Pian käynnistyy itse rakentamiseen liittyvä tekninen suunnittelu ja työt, joissa FCG on vahvasti mukana. Tavoitteena on koulun avaaminen kaudella , sanoo investoriryhmän edustaja ja hankkeen johtaja Nidal Alsayyed. Suomalaisen mallin mukainen kansainvälinen koulu tulee olemaan päänavaaja koko Gulfin alueella. Muilta alueen kansainvälisiltä kouluilta puuttuvat suomalaisen mallin mukaiset ominaisuudet eli tasa-arvoisuus ja oppilaan kokonaisvaltainen kehittyminen, lisää Suomessa usein vieraillut Alsayyed. Olen erittäin vakuuttunut suomalaisen opetusjärjestelmän tasosta. Tällä ensimmäisellä hankkeella olemme perustamassa pitkäaikaista suhdetta suomalaisten kumppaniemme kanssa, sanoo puolestaan investoriryhmän hallituksen puheenjohtaja Ammer Al-Selham. 8 FCG Consulting People 2/2012

9 Bhutanissa kansallista hyvinvointia mitataan onnellisuusindeksillä. Tämä indeksi pohjautuu kokonaisvaltaiseen kestävän kehityksen ajatteluun. Bhutanilainen elämäntapa heijastaa vuosisataista ihmisen ja luonnon yhteiseloa. Päivi Ahonen tutkii Bhutanin onnellisuusindeksin ja opetustoimen yhteyttä Teksti: Eeva Kokki Kuvat: Päivi Ahonen FCG International Oy:n projektijohtaja Päivi Ahosella on mielenkiintoinen hanke meneillään. Hän tutkii Oulun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijana kansallista onnellisuus ideolo giaa Bhutanissa ja sen yhteyttä opetustoimeen. Bhutanin kansallinen onnellisuusideologia (Gross National Happines GNH) pohjautuu holistiselle ajatukselle siitä, että ihmisen hyvinvoinnin mittaukseen tarvitaan kansantulon lisäksi muitakin arvoja, kuten kestävän kehityksen edistäminen, kulttuuristen arvojen säilyttäminen, luonnon ja ympäristön suojelu sekä hyvä hallinto. Päivi Ahonen kiinnostui jatkotutkimusaiheestaan vierailullaan opetustoimen asiantuntijana Bhutanissa vuonna Tuolloin työn alla oli perusopetuksen opetussuunnitelman kehittäminen Bhutanissa kuninkaallisen opetusneuvoston (REC) toimeksiannosta. Kestävää kehitystä koskevan tietoisuuden lisääminen opetustoimen kautta on noussut voimakkaasti esille viime vuosina muutoinkin. Perinteinen markkinatalouden mittari, bruttokansantuote mittaa talouskasvua, mutta ei koettua hyvinvointia eri maissa. BKT:n rinnalle on kehitetty myös muita mittareita, kuten esimerkiksi Human Development Index (HDI). Bhutanissa on 70-luvulta lähtien ollut oma hyvinvointi-indeksinsä, kansallinen onnellisuusindeksi. Maan perinteinen elämäntapa pohjautuu vuosisataiselle ihmisen ja luonnon yhteiselolle. Tämä perimä näkyy myös päätöksenteossa, jossa noudatetaan onnellisuusideologiaa, Päivi Ahonen kuvailee. YK:n Kasvatus-, tiede- ja koulutusjärjestö UNESCO on julistanut vuodet kestävän kehityksen opetuksen vuosikymmeneksi. YK:n kestävän kehityksen konferenssissa Riossa kesäkuussa 2012 puolestaan todettiin, että muutos kohti vihreämpää taloutta ja yhteiskuntaa edellyttää, että jokainen koulutetaan vastuulliseen ja kestävään tulevaisuuteen. Tämä edellyttää asian huomioimista myös opetustoimen suunnittelussa. Onnellisuuden ja kestävän kehityksen mittaaminen saattaa levitä Bhutanista laajemmallekin. YK:n yleiskokous päätti kesäkuussa Bhutanin aloitteesta, että maailmassa vietetään onnellisuuden päivää vuosittain 20. maaliskuuta. FCG Consulting People 2/2012 9

10 Uusi valtuusto, uudet Kuntavaalit lähestyvät. Uudet valtuutetut astuvat pian kehiin, ja samalla otetaan käyttöön tuliterät valtuustostrategiat. Vai otetaanko? Käytäntö vaihtelee kunnittain. Jotkut käynnistävät strategioiden päivittämisen jo syksyllä, hyvissä ajoin ennen valtuuston vaihtumista, ja arvioivat nykyisen strategian onnistumista. Jotkut kaivavat neljän vuoden takaiset suunnitelmat esiin vasta valtuuston vaihtumisen jälkeen ja alkavat päivittää niitä, kertoo johtava konsultti Jarkko Majava FCG Koulutus ja konsultointi -yhtiöstä. 10 FCG Consulting People 2/2012

11 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Jarmo Teinilä Timo Huttunen, Marita Lehikoinen ja Sirpa Korhonen ovat kokeneita kunta hallinnon konsultteja. Muutos antaa aina mahdollisuuden uusiin painopistealueisiin, hän huomauttaa. Valtuustolle se merkitsee tilaisuutta toisenlaisten valintojen tekemiseen. Majavan mukaan vahvistettuja valtuustostrategioita vaivaa usein ympäripyöreys. Niissä yritetään ottaa laajasti kantaa kaikkeen kunnan toimintaan liittyvään mutta kovin yleisellä tasolla, jotta kaikki voisivat kokea strategian omakseen. Näin katoaa helposti tavoitteellisuus ja aitojen valintojen teko, ja strategian toteutumista on vaikea seurata. Kokonaiskuva hukkuu tasojen ja mittareiden määrään, eikä mihinkään fokusoiduta kunnolla. Marita Lehikoinen, jolla on käytännön kokemusta kuntastrategioiden ohjaamisesta muun muas sa Vantaan kaupungilta. Strategiatyössä on tunnistettava asiat, joihin on pakko vaikuttaa. Mutta olemassa olevia reunaehtoja ei saa unohtaa, eikä kannata sortua osaoptimointiin. Tavoite ei ole kaikille kaikkea hyvää juuri nyt, vaan pitää uskaltaa tehdä valintoja, hän huomauttaa. Strategiaan ei kannata sisällyttää sellaista, mihin ei oikeasti voi vaikuttaa. Budjetin ja strategian on kuljettava käsi kädessä. Vain näin voi varmistaa strategisesti tärkeiden asioiden toteutumisen. kujeet Kaikki uusiksi? Koko strategiaa ei kannata vaihtaa aina neljän vuoden välein, vaikka suuret muutokset valtuuston kokoonpanossa siihen saattavatkin houkuttaa. Näin hukataan helposti toiminnan jatkuvuus, pohtii Majava, joka työkseen etsii kunnille parempia toimintamalleja. Tiivistä, suoraviivaista, poikkihallinnollista Tasapainotettu tuloskortti eli balanced score card on käytössä monissa suomalaisissa kunnissa. Usein kuitenkin koetaan, että tällä menetelmällä ja rakenteella valtuuston strategiasta voi tulla liian raskas seurattavaksi. Strategiat voisivat olla suoraviivaisempia, ja tasoja voisi olla vähemmän. Kunnissa laaditaan myös runsaasti ohjelmia, jotka tulisi linkittää strategiaan. Valtuusto voisi seurata mieluummin konkreettisten ohjelmien toteutumista kuin yksittäisten mittareiden etenemistä. Ja strategian tulee näkyä myös budjetissa. Jatkuvuutta ja uuden kehittämistä Strategioiden päivittämisen voi aloittaa jo ennen uutta valtuustokautta arvioimalla nykyisen strategian toteutumista, Majava ehdottaa. Jos valtuuston kokoonpano muuttuu tavallista enemmän, on tärkeää taata edellisen kauden työn jatkuvuus. Uusille valtuutetuille kannattaa antaa opastusta päättyneen kauden tavoitteista ja tarjota eväät uuden kehittämiseksi ja keskeisten painopistealueiden valitsemiseksi. Pyörää ei kannata keksiä uudelleen. Asiat etenevät paremmin, jos niiden jatkuvuudesta pidetään systemaattisesti huolta, hän muistuttaa. Budjetin ja strategian liitto Talous ohjaa kunnan toimintaa, koska lähes kaikki liittyy rahaan, joten käytettävissä olevat resurssit on otettava huomioon myös strategiatyössä, sanoo FCG:n Johdon konsultointi -yksikön toimialajohtaja Uudet kuviot yön yli Nykymaailmassa kunnan taloudelliset realiteetit saattavat muuttua yön yli, kun joku iso yritys sulkee tehtaansa tai sanoo irti ison joukon työntekijöitä. Nopeiden muutosten osuessa kohdalle kunnasta pitäisi löytyä sellaista ketteryyttä, jolla pystytään reagoimaan isoihin muutoksiin ilman viiveitä. Näin jouduttiin laman iskiessä 90-luvulla tekemään monessa kunnassa, Lehikoinen pohtii. Kunnissa on vahva linjaorganisaatio; toiminta tapahtuu kuitenkin asiakaslähtöisesti horisontaalisesti, matriisimaisessa organisaatiossa. Kuntastrategia jalkautetaan yhtä useammassa kunnassa osastrategioiksi toimialoille. Eli kunnassa saattaa olla useita jopa keskenään ristiriitaisia strategioita. Toimialastrategiat tulisi liittää käyttösuunnitelmaan, jotta ne oikeasti otetaan huomioon toimintasuunnitelmissa, hän ehdottaa. Asioihin kannattaa tarttua heti kauden alussa uusia valtuutettuja valmennettaessa. Toiveiden tynnyri? Strategia ei ole mikään toiveiden tynnyri, johon kerätään kaikkea mahdollista. Kannattaa muistaa, miksi kuntaorganisaatio on olemassa ja miksi strategioita ylipäänsä tehdään, Lehikoinen sanoo. Kunnan pitäisi oivaltaa, mihin suuntaan se on menossa. Siksi tarvitaan johdonmukainen mutta jousta va strategia, jota voidaan tarvittaessa avata. Viranhaltijat valmistelevat strategiset linjausehdotukset luottamushenkilöille, joilla on paljon valtaa. Siksi kannattaa tarkkaan miettiä, mihin ja miten valtaa käytetään kuntalaisten parhaaksi. Poliittinen ja arki johtaminen pitää pystyä sovittamaan yhteen, hän neuvoo. FCG Consulting People 2/

12 Meriväylän syventäminen suunnitteilla Teksti: Paula Böhling Kuvat: Markku Vähäkäkelä Kokkolan meriväylän kulkusyvyyttä on tullut tarve lisätä. Liikennevirasto tilasi FCG:ltä yleis suunnitelman väylän syventämiseksi 13 metristä 14 metriin valtion väyläosuudella. Suunnitelma on paraikaa hyväksyttävänä. Halusimme saada kokeneen, laadukkaan ja asiantuntevan suunnittelutoimiston yleissuunnitelman tekijäksi ja siinä olemme mielestämme onnistuneet, arvioi aluepäällikkö Vilho Asunmaa Liikennevirastosta. FCG on vienyt työtä eteenpäin osaavasti, tilaajan näkemyksiä kuunnellen ja aikataulun mukai sesti, hyvässä yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Alueen erityispiirteet huomion kohteena Väylää on syvennetty jo useita kertoja, joten saatavilla oli runsaasti vanhoja tutkimusaineis toja ja suunnitelmia. Niiden pohjalta laadittiin uusi yleissuunnitelma ja monipuolinen tutkimusohjelma, selostaa suunnittelupäällikkö Markku Vähäkäkelä FCG:ltä. Lisätutkimukset ovat tärkeitä, sillä alueella on eräitä erityispiirteitä, kuten väylän alueella mahdollisesti olevat ammustarvikkeet. Vesialueelta on löydetty aiempien 12 FCG Consulting People 2/2012

13 Vasemmalla: Kokkolan sataman kehitysnäkymät ovat hyvät. Erityisesti Venäjän liikenteen ja kaivoskuljetusten odotetaan lisääntyvän. Yllä: Vilho Asunmaa (vasemmalla) ja Antti Saarikoski tarkastelevat suunnittelun lähtöaineistoa. ruoppausten yhteydessä räjähteitä ja niitä saattaa löytyä edelleen, mikä on otettava jatkosuunnittelussa huomioon, hän toteaa. Lisätietoa tarvitaan myös siksi, että väyläalueen maalajit vaihtelevat ja osa sedimentistä on pi laantunutta, jolloin ruoppausmassat eivät ole meriläjityskel poisia. Kuva tarkentuu pala palalta Tutkimusohjelma sisältää kairauksia, tankoharausta, luotausta, sukellustutkimusta ja magneetti mittausta, jotka on suureksi osaksi jo tehty, kertoo projektipäällikkö Antti Saarikoski FCG:ltä. Tankoharauksilla rajasimme tulevia ruoppausalueita niiltä osin, kuin se voitiin turvallisesti tehdä. Jäljelle jääneillä alueilla Geologian tutkimuskeskus tekee mahdollisten am mustarvikkeiden havaitsemiseksi magneettimittauksia. Sen jälkeen saatamme tankoharaukset loppuun. Suunnittelualueella tehtiin myös heijastusseisminen luotaus, joka täydentää kairausten antamaa tietoa merenpohjan maalajeista. Yksikanavaluotaimella kerättiin syvyys tietoa vesiläjitysalueiden suunnittelua varten. Sedimenttitutkimuksilla tuotetaan tietoa sedimentin haitta-ainepitoisuuksista, jotta pilaantuneet alueet pystytään rajaamaan mahdollisimman tarkasti. Rajaaminen kannattaa, koska pilaantuneen sedimentin ruoppaaminen ja läjitys on huomattavasti kalliimpaa kuin puhtaan sedimentin, Saarikoski perustelee. Prosessi vie vuosia Asunmaa kertoo, että vesilain mukainen lupahakemus on tarkoitus jättää Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon (AVI) alkuvuodesta Sitä ennen hanke esitellään paikalliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY) ja myös AVI:lle. Vesiväylähankkeeseen liittyy myös monenlaista muuta vuorovaikutusta, eri osapuolten kuulemista ja tiedotusta. Ajankohtainen asia on valmistumassa olevan yleissuunnitelman esittely väylän käyttäjille, luotseille, kalastajille, viranomaisille ja tiedotusvälineille. Valtion ja Kokkolan Sataman välisestä yhteistyöstä sovitaan syksyllä 2012, jolloin allekirjoitetaan yhteistoimintasopimus väylän syventämiseksi. Myös näissä vaiheissa tarvitaan FCG:n asiantuntemusta. Toivomme, että suunnittelija toimii tilaajan asian tuntijana erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ja viranomaisneuvotteluissa, Asunmaa sanoo. Jatkosuunnittelu ja vesilain mukainen lupaprosessi kestävät ainakin vuoteen 2014 saakka. Varsinaiseen ruoppaustyöhön menee vähintään kaksi avovesikautta. Kokonaisvaltaista palvelua Vuosina suunnitellut Kokkolan ja Oulun vesiväylät ovat olleet FCG:lle merkittäviä toimeksiantoja. Suunnittelu on seurausta siitä, että yhtiö menestyi Liikenneviraston puite sopimusmenettelyyn liittyvässä konsulttitoimistojen kilpailutuksessa. FCG:llä on hyvä valmiudet toimia sekä merialueen että sisävesien satamaja väylähankkeissa. Yleissuunnittelu, tutkimukset ja niiden ohjelmointi, vesilain mukainen lupaprosessi, vuorovaikutus tilanteet, ympäristövaikutusten arvioinnit (YVA), toteutussuunnittelu tarjoamme palveluja koko hankkeen matkalle, Vähäkäkelä summaa. FCG Consulting People 2/

14 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: FCG:n kuva-arkisto Tahko katsoo kauas tulevaisuuteen Kaikki tahtoo Tahkolle, on TVmainos meille ahkerasti kertonut. Nilsiän kaupunki on ottanut tosissaan alueen matkailun kehittämisen. Siitä kertoo helmikuussa julkistettu lähes satasivuinen Tahko kehittämissuunnitelma, jonka luomisessa FCG:llä on ollut aktiivinen panos. Kehittämissuunnitelman taustana oli tarve vahvistaa Tahkon asemaa neljän vuodenajan matkailukeskuksena ja luoda perusteet sen maankäytön suunnittelulle. Hankkeessa ovat olleet aktiivisesti mukana Tahkon yrittäjät, Tahkon Markkinointi Oy sekä Nilsiän ja Kuopion kaupungit, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto ja Nilsiän yrittäjäyhdistys, kertoo Nilsiän kaupungin elinkeinoasiamies Mikko Lehto. Katse pitkälle eteenpäin Tahko 2030 on pitkän aikavälin tavoitteellinen suunnitelma. Vaikka se ei ole juridisesti sitova sopimus, se tulee ohjaamaan vahvasti alueen kehittämistä. Prosessin aikana saatiin luotua yhteiset tavoitteet alueen yrityksille ja päättäjille. Suunnitelmassa on selkeä työnjako. Tahko on yli 80 yrityksen verkosto ja samalla Pohjois-Savon suurin matkailukeskittymä. Yritykset pyörittävät sen liiketoimintaa ja tekevät kaupalliset investoinnit. Kaupunki puolestaan järjestää niille toimintaedellytykset, jossa maankäytön suunnittelulla on keskeisin asema. Kuopion ja Nilsiän yhdistymisneuvottelut alkoivat hankkeen valmistumisen jälkeen, ja kunnat yhdistyvät , Lehto kertoo. Talvea ja kesää Uutta suunnitelmassa on se, että Syvärijärven saaret otetaan maankäytön suunnittelun piiriin, kertoo suunnitelman tästä osuudesta vastannut FCG:n aluepäällikkö Timo Leskinen. Lähes rakentamattomiin saariin on mahdollista sijoittaa loma-asutusta sekä virkistys- ja matkailutoimintaa. Suunnitteilla on myös kolmas täysmittainen golfkenttä, Tahkon ja Nilsiän keskustan liittäminen yhdystien avulla sekä Tahkon keskustan tiivistäminen ja sen viihtyvyyden parantaminen. Talvitarjontaa lisätään laajentamalla rinnealueita sekä parantamalla reitistöjä. Suunnitelmassa painotetaan palveluiden laatua ja sisältöä kohderyhmien kannalta siten, että kysyntä ja tarjonta sekä laatu ja hinta kohtaisivat mahdollisimman hyvin. Matkailukeskusten kehittämisessä tulisi keskittyä kannattavuuden edistämiseen ja matkailutulon kasvattamiseen, ei pelkästään yöpymisten lisäämiseen, muistuttaa FCG:n Oulun aluepäällikkö Minna Kurttila, joka vastaa matkailuosuudesta. Suunnitelma pohjautuu tehokkaaseen vuorovaikutukseen paikallisten yrittäjien kanssa, ja sen sisältöön voitiin paneutua tarpeeksi kattavasti. Se on yritysten ja julkishallinnon yhteinen näkemys ja työ kalu, arvioi Kurttila. Yhteistoiminta käsitti työpajoja, seminaareja ja haastatteluja. Suunnitelman konkreettisin osuus on korteista koottu toimenpidesuunnitelma. Niistä selviää kunkin hankkeen ajankohta, vastuutahot, vaikuttavuus ja priorisointi. 14 FCG Consulting People 2/2012

15 Ovako Imatran terästehdas on vastikään saanut uuden viemärin, kun vanha, elinkaarensa päähän tullut runkoviemäri korvattiin uudella ratkaisulla. Menetelmäksi valikoitui ennakkoluulottomasti tavallista haasteellisempi tapa eli suuntaporaus, jolla viemäriputket sijoitettiin onnistuneesti maanpäällisten rakenteiden kuten junaratojen alle ilman laajoja kaivantoja. Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Ovako Imatra Oy Ab, Piirros: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ovako Imatra viemäröitiin uudelleen Suuntaporaus osoittautui hyväksi ideaksi, johon FCG:ltä lähti mukaan innostunut ja hyvä suunnitteluporukka. Menetelmää voi suositella muillekin vastaavanlaisiin olosuhteisiin, arvioi hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen tyytyväinen vastaava työnjohtaja Jari Leppänen Ovakolta. Haasteellinen hanke Vanhan runkoviemärin laatu todettiin pohjatutkimuksessa heikoksi, ja se päätettiin korvata kahdella uudella sade- ja prosessivesiviemärillä, joiden halkaisijat ovat 630 ja 400 mm. Kummankin linjan pituus on noin 350 m, ja molemmat kulkevat jopa 10 metrin syvyydessä. Pohjatutkimuksessa käytettiin suuntaporauskalustoa, eli etukäteen suoritettiin koeporauksia, joilla voitiin varmistaa läpäistävissä oleva vapaa reitti. Työt tehtiin tuotannon käynnissä ollessa sitä hyvin vähän häiriten, koska tarvittiin vain muutamia pieniä liitoskaivantoja. Porauksessa oli omat haasteensa, koska linjaa ei voitu suunnitella suoraksi. Hanke eteni hyvässä hengessä ja aikataulussa, kertoo FCG:n projektipäällikkö Sami Kurkela. Hankkeesta vastasi Lappeenrannan toimipiste vahvistettuna Tampereen toimiston väellä. FCG laati hankkeen suunnitelmat, ja urakoitsijana toimi Lännen Alituspalvelu Oy, jolla oli tähän työhön hyvät valmiudet. FCG Consulting People 2/

16 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Jarmo Teinilä VV Center Espoon uuden autotalon rakentaminen edellytti erityisen huolellista maanrakennuksen suunnittelua. Kellarin korjaamotiloihin ajetaan massiivisen ajokäytävän kautta. VV-Center vaikeuksien kautta valmiiksi VV-Auto Groupin upouusi autotalo Espoon Olarissa kohoaa tontilla, joka oli hankalien pohjaolosuhteiden vuoksi useaan kertaan todettu toivottomaksi. Sen hyvä sijainti käynnisti kuitenkin uuden, onnistuneen yrityksen. Tontin vaikeusaste huomioon ottaen lopputuloksesta tuli hyvä. Autotalon sijoitus meni aivan nappiin, toteaa autotalon johtaja Jari Hella. Toiminnan siirtämistä uuteen osoitteeseen oli tätä ennen suunniteltu jo vuosia. Kaikkea maanlaatua Tontilta löytyivät kaikki Suomessa esiintyvät pohjaolosuhteet, joten geosuunnittelu joutui etsimään epätavallisia ratkaisuja, 16 FCG Consulting People 2/2012 kertoo FCG:n suunnittelupäällikkö Roman Timaskin, joka toimi hankkeen vastaavana geo- ja pohjarakennesuunnittelijana FISEn AA-pätevyydellä. Maan laatu vaihteli vaihtelevanlaatuisesta kalliosta savipelloksi, pinnasta löytyi 10 metrin pudotus ja pohjavesi oli epätavallisen korkealla. FCG:n geosuunnittelun valvojana toimi Unto Ryynänen ja pilaantuneen maaperän kunnostustyön projektipäällikkönä Mika Kaakkomäki. Tiukkaa suunnittelua Tavanomaista tiukempaa maarakentamisen suunnittelua tarvittiin erityisesti pohjavesitason vuoksi, joka ei saanut uuden rakennuksen vuoksi laskea normaalia tasoaan alemmaksi, kertoo Timaskin, Alkuperäisenä ideana oli 180 x 60 metrin suuruisen rakennuksen toisen puolen perustaminen massiiviselle vedenpainelaatalle, ja toinen puoli olisi pystytetty kalliolle. Ideasta jouduttiin kustannussyistä luopumaan, ja suunnitelmia muokattiin niin, että saven osalta tehtiin massanvaihto ja kallion päälle perustettiin erilliset anturat. Kaivettu monttu suojattiin sekä väliaikaisella että pysyvällä teräsponttiseinällä, jonka alapäät tiivistettiin suihkuinjektoinnilla. Nyt yhtiön korjaamo ja varaosat sijaitsevat kellarissa, jonka alin taso on 6 metriä maanpinnan alapuolella. Pohjatöihin kuului myös pilaantuneen maan poiskuljetusta. Pilaantuneet maa-ainekset toimitettiin asianmukaisesti käsiteltäviksi. Kunnostustyössä saavutettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen mukaiset tavoitetasot, ja kohteesta poistettiin maaperää pilaava jätetäyttö. Vuonna 2010 tarjouspyynnöllä käynnistynyt rakennus valmistui kesällä 2012.

17 Teksti: Anna-Maija Gruber Piirros: AMFI Arkkitehdit Oy Tsherepovetsin kylpylän arkkitehtisuunnittelu on AMFI Arkkitehdit Oy:n käsialaa. FCG vastaa hankkeesssa maa- ja pohjarakennesuunnittelusta. AquaSPA Vologdan alueelle Venäjällä Vologdan alueella sijaitsevaan Tsherepovetsin kaupunkiin on suunnitteilla mittava AquaSPA (eli paikalliseen tapaan Akvapark). FCG vastaa rakennuksen maa- ja pohjarakennesuunnittelusta. Hankkeen tilaaja on suomalainen rakennusliike Hansastroi. Tässä hankkeessa merkittävää on se, että FCG:n koko suunnittelutyö on tilaajan toivomuksesta tehty sekä venäjäksi että suomeksi. Samat suunnittelijat ovat myös hyvin selvillä paikallisista normeista, jotka on pystytty ottamaan täysin huomioon suunnitteluvaiheessa, kertoo hankkeen geoja pohjarakennesuunnittelun pääsuunnittelija Roman Timaskin. Suunnittelun ohjaus tapahtuu Suomesta käsin, mutta suunnittelukokoukset pidetään Venäjällä. Projektin johtajana paikan päällä toimii Rauno Silfverhuth. Pikavauhtia valmiiksi Hankkeen kehitys- ja suunnitteluvaiheen projektipäällikkönä toimiva Atte Rautio Hansastroilta on tyytyväinen suunnitteluja projektiryhmän ammattitaitoon. Pääosin samat tekijät ovat yhdessä toteuttaneet muitakin kohteita, kuten Akvaparkin vieressä olevan KHL-areenan. Uudessa projektissa lähdetään aina alusta, ja asiakkaan luottamus pitää ansaita yhä uudelleen, kuten tässäkin hankkeessa on käynyt, toteaa Rautio. Noin 60 metriä kanttiinsa oleva kylpylärakennus teetti paljon töitä jo pohjatutkimusvaiheessa. Sen teknisen kellarin alin taso sijaitsee noin viiden metrin syvyydessä maanpinnasta. Koepaalutukset ovat seuraava haaste ennen varsinaisia rakennustöitä. Suunnitelmille haetaan parhaillaan rakennuslupaa paikalliselta Ekspertisaelimeltä, jonka tulee antaa vastaus muutaman kuukauden sisällä. Jos rakentaminen käynnistyy toiveiden mukaisesti tämän vuoden syksyllä, valmista pitäisi olla jo ensi vuoden loppuun mennessä. FCG Consulting People 2/

18 Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä Hyvää juomavettä entistä varmemmin Mäntsälän Vesi päätyi riskikartoitukseen monestakin syystä, mutta yksi tärkeimpiä vaikuttimia oli toimitusjohtaja Hanna Yli- Tolpan mukaan toimintakentän laajuus. Vesiliikelaitokselle kuuluvat Mäntsälän lisäksi Pornaisten ja Pukkilan kuntien vesihuoltolaitosten käyttötehtävät, mutta eivät laitosten investoinnit. Halusimme saada päätöksenteon pohjaksi selkeän listan siitä, mitä missäkin on tärkeää laittaa kuntoon, jotta meillä on edellytykset hyvän talousveden toimittamiseen, Yli-Tolppa sanoo. Tarkistuskierros laitoksilla Riskikartoitus tehtiin tiiviissä yhteistyössä laitosten käyttöhenkilökunnan kanssa. Kohteina olivat Mäntsälän ylävesisäiliö ja kaksi vedenkäsittelylaitosta sekä Pukkilan ja Pornaisten yhteensä neljä vesilaitosta. Työ alkoi laitoskäynneillä, joita varten suunnittelupäällikkö Elina Antila FCG:ltä oli tehnyt etukäteen tarkistuslistan. Huomio kohdistettiin käytännön asioihin. Jos raakavesikaivo on salaojitettu, katsoimme, onko salaojan toisessa päässä verkko tai läppä, joka estää pieneläinten pääsyn putkeen. Suodattimet käytiin läpi ja vedenottamoiden ikkunat ja ovet tarkistettiin, luettelee Mäntsälän Veden vesihuoltoinsinööri Sari Rajajärvi. Isot asiat ovat kunnossa, mutta näitä pienempiä ei aina tule ajatelleeksi, vaikka ne vaikuttavat ratkaisevasti veden laatuun, hän lisää. Useiden vesilaitosten riskikartoituksiin osallistunut Elina Antila on huomannut, että esiin tulee kaikkialla samantapaisia puutteita. Myös toimintatavat on syytä käydä läpi, hän muistuttaa. Esimerkiksi klooraukseen tarvitaan hyvät työohjeet. Aina ei ehkä ole paikalla henkilöä, joka tietää, kuinka tositilanteessa tulee toimia. Toimenpiteitä riskien minimoimiseksi Riskikartoitusten jälkeen olivat vuorossa FCG:n vetämät riski-istunnot. Tilaisuuksiin osallistuivat vesilaitoksen edustajat sekä kuntien terveystarkastajat ja teknisen viraston edustajat eli mahdollisimman laajasti kaikki, jotka voivat työssään vaikuttaa veden laatuun. Riski-istunnoissa analysoitiin kartoitustulokset ja verkostoon liittyvät riskit sekä laadittiin toimenpidesuositukset riskien minimoimiseksi ja hallitsemiseksi. Niiden pohjalta koottiin riskienhallintasuunnitelma. Menettely pohjautuu Maailman terveysjärjestön (WHO) suositukseen, jonka mukaan vesilaitoksilla pitäisi olla Water Safety Plan (WSP), suunnitelma talousveden laadun varmistamiseksi. Käytämme riskien arviointiin ja luokitteluun useassa kohteessa hiomaamme menetelmää, jossa arvioidaan riskitekijöiden syitä ja vaikutuksia sekä riskien toteutumisen todennäköisyyksiä. Vaikutus ja todennäköisyys yhdessä määräävät sen, kuinka merkittävä riski on ja kuinka tärkeää sen minimoiminen on, Antila kuvailee. Menetelmä kuitenkin elää tilanteen mukaan, sillä kunkin laitoksen erityispiirteet on tärkeää ottaa huomioon. Lisäksi on huo- 18 FCG Consulting People 2/2012

19 Mäntsälän Vesi huolehtii määrätietoisesti talousveden laadusta toiminta-alueellaan. Vuonna 2011 yhtiö teki yhteistyössä FCG:n kanssa riskikartoituksen ja sen pohjalta riskienhallintasuunnitelman, tavoitteena tuottaa hyvää vettä aikaisempaa varmemmin. Prosessista on tulossa osa laitoksen normaalia toimintaa. Riskit on hallittava sekä vedenottamoilla, vedenkäsittelyssä että jakeluverkostossa, muistuttavat Hanna Yli-Tolppa (vasemmalla), Sari Rajajärvi ja Elina Antila. lehdittava siitä, etteivät tulokset jää mappiin, vaan prosessista tulee osa laitoksen normaalia toimintaa. Toimintamalli osaksi arkea Jatkossa Mäntsälän Vesi käy laitoksensa läpi keväisin ja syksyisin. Vuosittain pidetään riski-istunnot ja tarkistetaan, onko edellisellä kerralla sovitut toimenpiteet tehty. Täällä löytyy kehittämishalua sekä toimisto- että käyttöhenkilökunnasta, Elina Antila sanoo ja kiittää hyvästä yhteistyöstä. FCG osallistui myös elokuussa 2012 pidettyyn riski-istuntoon, mutta tästä lähin vesilaitos jatkaa työtä omin voimin riskienhallintasuunnitelman avulla. On kaikkien etu, että asiat pidetään kunnossa, se säästää kustannuksia ja se on myös tapa pitää kiinni osaavasta henkilökunnasta, Hanna Yli-Tolppa näkee. Toivottavasti myös media kiinnostuisi siitä, että vettä tulee ja se on hyvää. Hyvä vesi ei ole itsestäänselvyys. Oikeanlaatuisilla kosteikkokasveilla on suuri merkitys hulevesien hallinnassa. Uusi Hulevesiopas tulee tarpeeseen Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Eeva Eitsi Sataa, sataa ja tulvii. Hulevesien eli rakennettujen alueiden sade- ja sulamisvesien aiheuttamat haitat, kuten kaupunkitulvat, ovat viime vuosina lisääntyneet yhdyskuntarakenteen tiivistymisen myötä. Ongelmien voidaan ennakoida yleistyvän entisestään, kun ilmastonmuutoksen aiheuttama sadanta lisääntyy. Tähän tarttuu Kuntaliiton tuore Hulevesien hallinnan opas, jota on neljän vuoden ajan ollut valmistelemassa 40 hengen toimittajaryhmä. Putkiviemärien mitoitukset eivät enää riitä nykytarpeisiin, sanoo Hulevesioppaan ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Kunta liiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu. Niinpä opas antaa vesien hallinnalle uudet, myös ääri-ilmiöt huomioon ottavat mitoitusohjeet sekä kokonaisvaltaisen tiedon vaihtoehtoisista järjestelmistä. Luonto avuksi Usein ongelmat voidaan ratkaista käyttämällä hulevesien hallinnassa luonnonmukaisia, avoimia rakenteita kuten viivytyspainanteita tai -lampia. Uudet kosteikkoalueet voivat myös parantaa luontoarvoja ja lisätä viihtyisyyttä. Asia pitää ottaa huomioon jo maankäytön suunnitteluvaiheessa, sanoo maisema-arkkitehti Eeva Eitsi FCG:n maisemasuunnitteluyksiköstä. Hän on yhdessä Taina Tuomisen ja Eeva Rapolan kanssa työstänyt oppaan kasvillisuusosuutta. Ohjeet hulevesien hallintamenetelmien suunnitteluun ja mitoitukseen on puolestaan laatinut FCG:n toimialajohtaja Perttu Hyöty verkosto- ja yleissuunnitteluyksiköstä. Hulevesioppaan voi ladata internetistä kunnat.net -sivuilta. FCG Consulting People 2/

20 FCG panostaa pohjavesiosaamiseen Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Jarmo Teinilä Ympäristöasioiden painoarvon nousu ja arviointimenettelyjen lisääntyminen ovat viime vuosina monipuolistaneet tarvittavia tutkimuksia. FCG:n tuoreessa organisaatiouudistuksessa yhtiön pohjavesiosaaminen on keskitetty omaan tiimiin, jossa toimii nyt seitsemän henkeä läheisessä yhteistyössä hankekohtaisten asiantuntijoiden kanssa. 20 FCG Consulting People 2/2012 FCG tekee vedenhankintatutkimuksia eri puolilla maata. Kuvassa FCG:n Sanna Tikkanen ja Juha Kallio ottamassa näytettä Kehäradan rakennustyömaalla Vantaalla. Ylhäällä oikealla pohjavesitiimin vetäjä Esa Kallio.

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011 Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011 Agenda Lyhyt oppimäärä FCG:stä Tiedolla johtamisen keskittymä DRG tuotteistuksen historia Hankkeesta toiseen ja

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI BDO 13.5.2016 Johdanto Kiitämme mahdollisuudesta tarjota BDO:n asiantuntijuutta sekä projektikokemusta Kankaanpään kaupungille. Tässä

Lisätiedot

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tämän aukeaman kuvat Elinvoiman eväät -teemaseminaarista Infra ja elinvoima 10.4.2013 Kansikuva: Pixhill.com Suomen Kuntaliitto Helsinki 2014

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Talokeskus Yhtiöt Oy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

USO Uuden sukupolven organisaatiot verkosto Kehittäjäkuntien haku verkoston 4. kaudelle on nyt käynnissä

USO Uuden sukupolven organisaatiot verkosto Kehittäjäkuntien haku verkoston 4. kaudelle on nyt käynnissä USO Uuden sukupolven organisaatiot verkosto 2017-2018 Kehittäjäkuntien haku verkoston 4. kaudelle 2017-2018 on nyt käynnissä Tarjous 01/2017 USO-verkoston lähtökohta Uusi valtuustokausi alkaa keskellä

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa. ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ristiinpölytys neljän tuulen tiellä Keski-Suomessa ELO-toiminta Paula Hiltunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 25.2.2015 Pohjois-Karjalan ELO-toiminta ELY-keskus asetti elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä

Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Tuottavuus kunnan strategisessa johtamisessa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 16.6.2011 1 Strategiamallin kehittämisen tavoitteet Strategisen johtamisen ja johtamisjärjestelmän kehittäminen Valtuuston

Lisätiedot

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä?

Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä? Sote-uudistuksen valmistelun tilanne Lapin maakunnassa. Miten asiakkaan ääni kuuluu ja kädenjälki näkyy valmistelutyössä? Maija Valta Lapin Sote-Savotta hanke Lapin Liito Lapin liiton Sote-Savotta -hanke

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Luotettava Laatutyömaa Alan järjestäytyneet

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet

Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Työpaikan kehittäminen: tärkeimmät periaatteet ja toimivat välineet Ville Saarikoski, Työturvallisuuskeskus 17.10.2015 22.4.2015 vs Työhyvinvointi on kiivennyt korkealle Työhyvinvointi menestystekijänä

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot