Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma. Miksi mukaan?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma. Miksi mukaan?"

Transkriptio

1 Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma Miksi mukaan?

2 Sisältö Pohjoisen ja etelän yhteistyö vahvistaa kuntia 3 Uutta näkökulmaa kunnan strategiatyöhön 4 Yhteinen työnteko monipuolistaa osaamista 5 Teksti: Maria Store Kuvat: Siru Aura, Sakari Autio, Vilma Hietala, Karita Immonen, Veijo Kaján, Pauli Koivusaari, Juha Peltola, Heli Sorjonen, Marjukka Peltonen, Jukka Pettersson, Leena Ritala, Hanna Romppainen Suomen Kuntaliitto Paino: Miktor Oy Helsinki 2010 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, PL Helsinki Puh Faksi Verkostot vahvistavat molemminpuolista asiantuntijatyötä 7 Kunnan eri alojen välinen yhteistyö tehostuu 8 Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät 8 Osallisuus ja yhteisöllisyys kunnassa kasvavat 10 Konkretia parantaa kansainvälistä toimintakykyä 11 Henkilöstön monikulttuurista osaamista tarvitaan 12 Vetovoimainen kunta houkuttelee 13 Toimiva kunta luo mahdollisuuksia elinkeinoelämälle 14 Kunta edistää globaalisti kestävää kehitystä 15 Yhteistyö motivoi kunnan henkilöstöä 17 Kansainvälisyys kasvattaa suvaitsevaisuuteen 18 Lähteet 19

3 Pohjoisen ja etelän yhteistyö vahvistaa kuntia Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma vahvistaa kuntien osaamista, peruspalveluiden tarjoamista, hyvää hallintoa ja paikallista päätöksentekoa ja ottaa huomioon kestävän kehityksen. Yhteistyöohjelman perusperiaatteet ovat vuorovaikutus, molemminpuolinen oppiminen ja tasa-arvo pohjoisen ja etelän kuntien välillä. Ohjelmaa rahoittaa ulkoasianministeriö. Maantieteellisenä alueena etelässä on Afrikka. Suomen kuntien etu vaatii yhä enemmän toimintojen suuntautumista kunnan ja maan rajojen ulkopuolelle. Globaalit ilmiöt ilmastonmuutos, ympäristökysymykset, maailmankauppa, kansainväliset sopimukset, turvallisuus ja väestöliikkeet vaikuttavat paikallisesti. Samanaikaisesti kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja kunnan toiminnan kehittäminen palveluiden parantamiseksi puhuttavat niin pohjoisen kuin etelän kuntia. Kuntien yhteistyöllä pyritään pitkäaikaisiin tuloksiin. Samalla kansainvälisyys edistää kuntalaisten suvaitsevaisuutta ja valmiuksia vastata maailman muutoksiin. Kunnat oppivat hyödyntämään monikulttuurista toimintaympäristöä sekä monipuolisia kansainvälisiä kuntaverkostoja. Yhteistyössä paikallishallinnon vertaisinstituutiot oppivat toisiltaan ja luovat osaamista keskenään. Suomen ja Afrikan kunnat määrittelevät yhdessä, millainen yhteistyö palvelee parhaiten kyseisten kuntien tarpeita ja tavoitteita, huomioi niiden erityispiirteet ja strategiat sekä edistää samalla kestävää ja laadukasta kuntakehitystä niin, että kaikki hyötyvät ohjelmaan osallistumisesta. Kuntayhteistyötä tehdään esimerkiksi sosiaali-, terveys-, opetus-, kunnallistekniikka-, infrastruktuuri-, ympäristö-, kulttuuri-, elinkeino- ja kirjastotoimialoilla. Käytännön tasolla yhteistyö on esimerkiksi strategiatyön kehittämistä, koulutusta, selvityksiä, teknistä yhteistyötä ja laatuindikaattorien kehittämistä eli viranhaltijoiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden osaamisen vahvistamista. Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelmassa toteutuu kehitysyhteistyön päätavoite etelän kuntien ensisijainen hyöty. Tässä esitteessä valotetaan kuitenkin sitä, mitä Suomen kunnat ovat saaneet yhteistyöstä etelän kuntien kanssa. Molemminpuolinen oppiminen ja etu luovat kuntakehitykselle kestävän pohjan ja suvaitsevaisen kasvualustan pohjoisen kuntien ja kuntalaisten sitoutuminen yhteistyöhön poikii etelän kunnille yhä enemmän kehitysmahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Ohjelmassa on mukana isoja ja pieniä suomalaisia kuntia sekä kuntayhtymiä. Esitettä varten haastateltiin kaikkiaan 41 yhteistyössä vuonna 2010 mukana ollutta suomalaista projektikoordinaattoria, kunnanjohtajaa, ohjausryhmän jäsentä, luottamushenkilöä, viranhaltijaa ja työntekijää kaikista yhteistyötä tekevistä kunnista. He kertovat, miksi kunnan kannattaa lähteä mukaan pohjoinen-etelä kuntayhteistyöhön. 3

4 Uutta näkökulmaa kunnan strategiatyöhön Kuntien on kyettävä jatkuvasti tehostamaan omaa ja järjestämisvastuullaan olevaa palvelutuotantoa, jotta se vastaa kuntien muuttuviin tarpeisiin myös tulevaisuudessa. 1 Kunnilla on keskeinen asema paikallisen hyvinvoinnin perusasioiden ylläpidossa ja luomisessa. Kunnissa tulisi ymmärtää yhä paremmin kokonaisuuksia ja oivaltaa omien toimintaprosessiensa ydin sekä oppia ja omaksua jatkuvasti uutta. 2 Kunnan strategiat ovat avainasemassa kunnan palveluita kehitettäessä. Oman kunnan strategioita on hyödyllistä tarkistaa samalla, kun vastaavia strategioita luodaan tai päivitetään etelän kunnassa, kuten Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult totesi. Hämeenlinnan projektikoordinaattorin Heidi Piilolan mukaan Kenian Nakurun päivitetty ympäristöstrategia herätti huomaamaan myös Hämeenlinnan ympäristöstrategian päivitystarpeen. Kangasalan projektikoordinaattori Erkki Ottela puolestaan kertoi, kuinka Ondangwan tuoreesta kuntastrategiasta voitaisiin ottaa mallia: Saimme käsiimme Ondangwan tuoreen kuntastrategian sen esittelytilaisuudessa ja se oli hemmetin hieno strategia!... Se oli todella tiivis ja hyvä, ja siinä oli se plä-plä-plää pois kokonaan. Just tällainen käytännönläheinen, se kävisi ihan oppikirjasta meilläkin. Tampereen ja tansanialaisen Mwanzan yhteistyöllä on ollut vaikutuksia siihen, miten kunnan asiakkaat, kuntalaiset nähdään. Tampereen päivähoidon ja perusopetuksen johtajan Leena Viitasaaren mukaan uuden näkökulman omaksuminen näkyy myös tulevassa päivähoitoa ja perusopetusta koskevassa strategiassa: Meidän seuraavissa strategioissa puhutaan monikulttuurisuudesta.... Siitä, että on eri kansalaisuuksia ja millä tavalla se otetaan tässä pedagogiikassa ja siellä arjessa huomioon. Haapavesi tekee yhteistyötä Tansaniassa Bagamoyon kanssa. Kuntien yhteistyössä kulttuuri käsitetään kunnallisen kehityksen lähteenä. Haapaveden kaupunginjohtajan Jouko Luukkosen mukaan pyrkimyksenä on kulttuurin keinoin kehittää kaupunkien hallintoa sekä poistaa köyhyyttä. Yhteistyöohjelma luo kunnalle mahdollisuuden kehittää kulttuuritoimintaansa, imagoaan ja kulttuurisidonnaista kunnan hallintoa. Oman kunnan strategioita on hyödyllistä tarkistaa samalla, kun vastaavia strategioita luodaan tai päivitetään etelän kunnassa.... 4

5 Yhteinen työnteko monipuolistaa osaamista Ohjelmassa pohjoisen ja etelän saman alan kunnalliset asiaintuntijat, viranhaltijat, työntekijät ja luottamushenkilöt sitoutuvat edistämään yhdessä määriteltyjä yhteistyön tavoitteita. Kollegoiden yhteinen työnteko mahdollistaa oppimisen toisilta saman alan osaajilta. Kun yhteistyössä tehdään vertailuja, kunnan asiantuntijat peilaavat omaa työtään ja oppivat uusista näkökulmista, kuten Hartolan ja Iramban yhteistyössä toiminut professori Marja-Liisa Swantz kertoi. Kunnan henkilöstön osaamisen vahvistuminen ja kunnan toiminnan ja palvelujen kehittäminen hyödyttää koko kuntaa ja kuntalaisia. Yhteistyö haastaa visionäärisempään ajatteluun, kuten Lahden ympäristöjohtaja Kari Porra totesi. Lahden eteläafrikkalaisessa yhteistyökunnassa työt tehdään eri tavalla. Tämä herättää pohtimaan, miten myös täällä voitaisiin toimia toisin tai tehokkaammin, urautumatta liikaa tuttuihin toimintamalleihin. Yhteistyössä omasta työstä ja toimintamenetelmistä kertominen ja niiden avaaminen afrikkalaisille yhteistyötahoille on olennaista. Hattulalaisen koulun rehtorin Seppo Kopran mukaan Kenia-yhteistyön kautta oma työnkuva on entisestään kirkastunut ja ajatus omasta työstä syventynyt. Yhteistyön kautta henkilöstön hankeosaaminen karttuu ja kielitaito kehittyy. Kunnan palveluita kehitetään nykyään myös pitkälti projektien kautta, joten henkilöstön projektiosaamisen vahvistuminen on Hämeenlinnan projektikoordinaattorin Heidi Piilolan mukaan tärkeää. Uudenlaiset tilanteet, kuten se, että yhteistyötaho on niin kaukana, ettei henkilökohtainen tapaaminen aina ole mahdollista, vaativat uudenlaisten toimintamallien opettelemista. Tiiviin yhteistyön ylläpitämisen keinoksi löytyi Lahdessa videokonferenssit. Se oli yksi keino lisätä vuorovaikutusta Etelä- Afrikkaan päin. Eihän meillä ollut aikaisemmin tällaista käytössä ollenkaan. Pohjoinen-etelä -ohjelman kautta me ylipäätänsä innostuttiin, että tämä olisikin hyvä Yhteistyö haastaa visionäärisempään ajatteluun.... tapa toimia, säästää luontoa, saastuttaa vähemmän ja toimia tehokkaasti.... Siinä säästyy aika paljon matkaaikaa, jos me pidetään sellainen kahden tunnin työpalaveri videokonferenssina. (Kari Porra, Lahti) Tampereen aluepelastuslaitoksen tiedotuspäällikön Veijo Kajánin mukaan Mwanza-yhteistyöstä on saatu kestäviä ideoita käytännön työhön. Palolaitosyhteistyön myötä suomalaisten ja tansanialaisten palomiesten välille on syntynyt luottamukselliset välit, mikä mahdollistaa rehellisen palautteen ja ideoiden saamisen tansanialaisilta. Afrikkalainen kollega tuo sellaisia asioita esille, mitä täkäläinen työntekijä ei välttämättä huomaisi ajatella. Kajánin mukaan Mwanzan yhteistyökumppaneilta on saatu vinkkejä maahanmuuttajille suunnatun turvallisuuskoulutuksen kehittämiseen. Kuntien yhteistyön tavoitteena on myös hyvän hallinnon edistäminen. Tätä vahvistetaan esimerkiksi koulutusten avulla. Suunnittelupäällikkö Vesa Komonen lasten ja nuorten palveluista Tampereelta oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa hyvän hallinnon koulutusta mwanzalaisille viranhaltijoille. Komonen kertoi tällä olleen vaikutuksia omaan työhön: Siinä oppi paljon tähän omaan lautakuntatyöhön. Elikkä kun valmistelen asioita, niin teen sen perinpoh- 5

6 6 jaisesti ja käännän nekin kivet, joita en ehkä aikaisemmin olisi kääntänyt.... Kun me tehdään jotain yhteiskunnan rahoilla, niin nämä hyvän hallinnon elementit pitäisi olla tietoisesti kaikessa mukana. Yhteistyö afrikkalaisen kunnan kanssa herättää pohtimaan kunnan resurssien ajan ja rahan käyttöä. Vaasan kasvatus- ja opetusviraston johtaja Harry Swanljung toi esille, miten Tansanian Morogorossa nähty tekemisen meininki ja yrittämisen halu on auttanut ymmärtämään, että vähäiselläkin tuella voidaan saada paljon asioita aikaan. Suhteellisuudentaju kasvaa ja oppii arvostamaan myös sitä, mitä omassa kunnassa on, kun on nähnyt elämää haastavimmissa olosuhteissa. Janakkalan kunnanvaltuutetun Pirjo Alijärven mukaan kenialaisten vierailu Janakkalan uudessa vanhainkodissa herätti pohtimaan työn sisällöllisiin seikkoihin panostamista: Se oivallus, mitä nyt omassa työssäkin näkee, mutta erityisesti tässä etelä-yhteistyössä on ollut se, että hyvää ja laadukasta, tärkeätä työtä pystytään tekemään vaatimattomissakin olosuhteissa.

7 Verkostot vahvistavat molemminpuolista asiantuntijatyötä Pohjoinen etelä kuntayhteistyössä syntyneet verkostot edistävät vertaisoppimista, kunnan toimialojen välistä yhteistyötä sekä kansainvälisiä toimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi Tampere Mwanza yhteistyön oheistuloksena Tampereen yliopisto ja Saint Augustinen yliopisto ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Kuntayhteistyön seurauksena monessa kunnassa on aloitettu yhteistyö suomalaisen tai etelän yhteistyökunnan oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa, tai aikaisempi yhteistyö on vahvistunut. Kemi on tehnyt yhteistyötä Tansaniassa Tangan kanssa. Kemin satamajohtajan Reijo Viitalan mukaan verkosto on laajentunut satamakaupunkien yhteistyön edetessä, esimerkiksi Tangassa järjestetyn satamaseminaarin vauhdittamana. Lahti on tehnyt ympäristöalan yhteistyötä Etelä-Afrikassa Bojanala Platinumin seutukunnan sekä Ghanassa Hon kaupungin kanssa. Lahden ja Bojanala Platinumin ympäristösektorilla käytetty vertaisarviointi on tuottanut hyviä tuloksia ja perustunut molemminpuoliseen oppimiseen. Vertaisarvioinnissa tietyn alan asiantuntija arvioi toisessa kunnassa vastaavaa toiminta. Tiukka arviointi vaatii perusteellista valmistautumista, joten sen tekeminen on asiantuntijalle opettavaista. Menetelmä on osoittautunut niin toimivaksi, että sen käyttö on vakiintunut myös Lahden, Turun ja Jyväskylän väliseksi vertaisarviointijärjestelmäksi. Kansainvälisten ja kuntarajat ylittävien verkostojen laajenemisen lisäksi verkostoitumista on tapahtunut kunnan sisällä. Esimerkiksi kunnan eri koulujen opettajat ovat verkostoituneet keskenään. Verkostot vahvistavat organisaation innovatiivisuutta. Ohjelman myötä syntyneistä erityisasiantuntijaverkostoista on hyötyä, kuten Kokkolan ympäristösuunnittelija Toni Uusimäki kertoi. Esimerkiksi kuntaohjelman järjestemä jäteseminaari kokosi eri kuntien ympäristöasiantuntijoita yhteen. Uusimäen mukaan tällaisissa seminaareissa tutustuu muiden kuntien ympäristöalan henkilöstöön ja saa vertaistukea haastavien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Bojanala Platinum arvioi Lahden ympäristöhallintoa Lahden kaupunki ja eteläafrikkalainen Bojanala Platinumin seutukunta ovat tehneet ympäristöalan yhteistyötä vuodesta 2002 alkaen. Yhteistyössä on otettu alun perin yritysten käyttöön kehitetyt ympäristöhallintajärjestelmät (EMS) käyttöön uudella, kuntaa hyödyttävällä tavalla. EU:n EMAS-asetuksen mukainen ympäristöhallintajärjestelmä pyrkii takaamaan paikallishallintojen jatkuvan ympäristöystävällisen toiminnan. Tämän järjestelmän arviointia on Lahden ja Bojanala Platinumin seutukunnan yhteistyössä tehty vertaisarviointien muodossa. Bojanala Platinumin seutukunnan edustajat ovat vuosien varrella tehneet Lahdessa kolme vertaisarviointia liittyen Lahden kaupungin ympäristöohjelman toimintaan ja ympäristötavoitteiden asettamiseen sekä Lahden jätehuoltoon ja Lahden alueen ilmastoohjelmaan. Lahti on tehnyt vastaavia arviointeja vesiensuojelusta ja jätehuollosta Bojanala Platinumissa. Kuntayhteistyöhön perustuva vertaisarviointi on koettu niin Lahdessa kuin Bojanala Platinumin seutukunnassa tehokkaana keinona parantaa ympäristöhallinnon tasoa. Arvioinnin kohde saa vertaisarvioista arvokasta palautetta ja suosituksia ja arvioinnin tekijät ovat saaneet ideoita vastaavien toimintojen toteuttamiseen omassa kunnassaan. 7

8 Kunnan eri alojen välinen yhteistyö tehostuu Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät Pohjoinen etelä yhteistyö on lisännyt kunnan eri alojen ja hallintokuntien viranhaltijoiden ja työntekijöiden välistä yhteistyötä. Kunnan eri toimijoille ja päättäjille on muodostunut laajempi kuva oman kunnan toiminnasta ja kunnan palveluiden sisällöstä, kuten Hattulan ja Janakkalan projektikoordinaattori Jukka Pettersson toi esille. Monialainen yhteistyö on tärkeää, kun tavoitteena on kuntien palveluiden tehokkaampi tuottaminen. Tulevaisuudessa monipuolisille ja kokonaisvaltaisille palveluille on yhä suurempi kysyntä. Yhteistyön eri osa-alueet tuovat niiden päättäjiä ja toimijoita yhteen. Vantaan varhaiskasvatuksen kehittämispäällikön Jarmo Lounassalon mukaan tällaisen vapaamuotoisen foorumin synnyttäminen olisi muuten erittäin vaikeaa. Luottamuksen kasvaminen eri alojen toimijoiden välillä edistää kaikkea yhteistä toimintaa kunnan hyväksi. Eri toimialojen välinen yhteinen merkityksellinen toiminta madaltaa hallinnon rajoja ja lisää alojen välistä yhteistyötä, minkä myös Janakkalan kunnanvaltuutettu Pirjo Alijärvi totesi. Hänen mukaansa Nyahururussa Keniassa kotioloista poikkeavassa ympäristössä syntyneellä yhteisellä kokemuksella on ollut positiivinen vaikutus kunnan asioita käsiteltäessä ja hoidettaessa, sillä yhteyttä pidetään nyt enemmän ja keskustelua käydään syvemmällä tasolla. Yhä yleistyvä kuntien yhdistyminen on haasteellinen muutosprosessi. Ennen Hämeenlinnan seudun kuntamuutoksia pohjoinen etelä kuntayhteistyötä tekivät Lammi, Tuulos, Kalvola ja Renko. Hämeenlinnan projektikoordinaattorin Heidi Piilolan mukaan kuntien yhteisestä projektista oli hyötyä, kun kunnat liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin. Aikaisemman yhteistyön ansiosta liitoksen jälkeinen toiminta lähti helpommin liikkeelle, kun osa kuntien päättäjistä ja henkilöstöstä tunsi toisensa entuudestaan. Sekä Suomessa että Afrikan eri maissa pohditaan keinoja lähidemokratian ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Kemin kaupunginvaltuutetun Sari Moisasen mukaan Tansaniassa päättämisen tasot ovat kuntalaisia lähellä tietyn kadun asukas pystyy vaikuttamaan paljon tähän lähiympäristöönsä. Tampereen kansainvälisten asioiden päällikön Satu Vuorisen mukaan yhteistyöstä Mwanzan kanssa on saatu hyviä eväitä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Tampereella toimivat alueelliset työryhmät, eli Alue-Alvarit, ovat asukkaiden ja kaupungin yhteistyöelimiä, joissa kunkin alueen toimijat kuntalaiset, järjestöjen ja seurojen edustajat voivat vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä ja sen palvelujen suunnitteluun sekä antaa kaupungille aluetta koskevia tietoja asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi. 3 Tampereella kaupunki on jaettu viiteen eri alueeseen. Kuntademokratian kehittämispäällikkö Outi Teittinen tutustui perusteellisesti kaupunginosatyöhön Mwanzassa ja se toimi yhtenä Tampereen Alue-Alvarin suunnittelun pohja-aineistona. Hartola on tehnyt yhteistyötä Tansaniassa Iramban piirikunnan kanssa. Professori Marja-Liisa Swantzin mukaan Tansaniassa on yksi maailman organisoiduimmista kunnallishallinnoista ja kylähallinnon ollessa yksi virallisista yksiköistä, on paikallinen päätöksenteko itsenäisempää. Tansaniassa osallistavaan suunnitteluun perustuvien kyläsuunnitelmien teolla on pitkät perinteet ja niissä otetaan järjestelmällisesti huomioon kunnan eri asukasryhmien näkemykset. Hartolan kunnanvaltuutettu Maija-Liisa Mamian mukaan yhteistyöstä saatiin uutta pontta Hartolan kyläsuunnitelmien tekoon. Ne pitävät sisällään muun muassa kylän tavoitteet, mahdolliset epäkohdat ja mitkä asiat ovat hyvin sekä yhteenvedon kylän järjestö- ja yritystoiminnasta. Niitä 8

9 päivitetään vuosittain tarkastetaan, mitkä asiat ovat toteutuneet, mitkä ovat vielä toteutumatta ja mitä uutta on tullut esille. Yhteistyössä kunnan luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden näkökulmat avartuvat ja tämä vaikuttaa heidän toimintaansa ja päätöksentekoonsa, totesi Janakkalan kunnanvaltuutettu Pirjo Alijärvi. Hartolan kunnanvaltuutetun Maritta Virtasen mukaan yhteistyö Iramban kanssa on vaikuttanut kuntalaisille tiedottamiseen: Ruohonjuuritason mielipiteiden kunnioittaminen on lisääntynyt tai ajatellaan, että ei ainoastaan täällä kunnan virastolla tiedetä, vaan kylissäkin tiedetään, paikalliset ihmiset tietävät. Kunnan tulee järjestää nuorille mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi heitä koskevien paikallisten ja alueellisten asioiden käsittelyssä. Monessa kunnassa tätä edistää kunnan nuorisovaltuusto. Vantaan nuorisovaltuuston edustajat ovat oppineet nuorisovaltuuston toiminnasta Namibiasta, Windhoekista. Namibiassa nuorisovaltuusto koostuu koulujen edustajista ja Vantaan kansainvälisten asioiden päällikön Lauri Lapilan mukaan toiminta on aktiivisempaa, sillä se lähtee enemmän nuorten näkökulmasta. Mwanzasta mallia asukkaiden kuulemiseen Tampereen Alue-Alvarien kehittämistyöhön saatiin hyviä kokemuksia Mwanzan kaupungin osa-alue työstä. Mwanzan kaupunki on jaettu 20 alueeseen (ward), joista jokaisessa on oma lauta-kuntansa (ward development committee). Nämä alueet on jaettu pienempiin osiin, naapurustoihin, joihin kuuluu noin taloutta ja joissa toimivat omat lautakuntansa (Neighbourhood Committees, Mtaas; village council maaseudulla). Nämä pitävät kokouksia noin kerran kuussa ja niiden tehtävänä on erilaisten kehittämishankkeiden suunnittelu ja toteutus. Hankkeiden tarkoituksena on asukkaiden elinolosuhteiden parantaminen ja köyhyyden vähentäminen. Asukkaat kertovat kokouksissa ajatuksistaan ja tarpeistaan mitä alueella pitäisi parantaa. Ehdotuksista keskustellaan ja päätetään yhdessä, mitä asioita kulloinkin viedään eteenpäin. Rahoitusta hankkeisiin haetaan ward development committeelta. Kokouksissa keskustellaan myös muista alueeseen liittyvistä asioita ja tarpeista, jopa yksittäisten perheiden asioista. Mwanzassa nämä lautakunnat ovat osa edustuksellista päätöksentekojärjestelmää. 9

10 Osallisuus ja yhteisöllisyys kunnassa kasvavat Yhteisöllisyys ja osallisuus sekä niiden vahvistaminen näkyvät selvästi Afrikan kuntien luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden toiminnassa. Janakkalan kunnanvaltuutetun Pirjo Alijärven mukaan kokoukset ovat Keniassa antoisampia, sillä ne perustuvat vahvaan vuorovaikutukseen osallistujien välillä. Kun asioita pohtii yhdessä, syntyy enemmän ja syvällisempiä oivalluksia. Kemin yhteistyön projektikoordinaattorin ja teknisen palvelukeskuksen hallintopäällikön Marja Kynsijärven mukaan Tansaniassa kunnan asioita käsitellään yhteisöllisemmin keskustelemalla: Se meillä on opittavaa, kun me tehdään täällä joku paperi, niin me pannaan sähköpostilla eteenpäin, että lukekaa. Ja joku lukee, joku ei lue. Mutta siellä kokoonnutaan ja niistä keskustellaan.... Meidän pitäisi enemmän tällaista keskustelukulttuuria saada aikaiseksi, kokoontua enemmän yhdessä. Lahden projektikoordinaattori Anna Aallon mukaan yhdessä tekeminen korostuu Etelä-Afrikassa ja Ghanassa: Etelä-Afrikassa on yleisempää osallistaminen, integroiminen ja laaja-alainen katsominen - siitä voitaisiin oppia.... Esimerkiksi ympäristökasvatuksessa meillä tiedotetaan ja tehdään lehtisiä ja tietoiskuja. Sen pitäisi enemmän olla sitä, että saataisiin ihmiset mukaan tekemään ja innostumaan siitä. Siellä ympäristöasiat lähtevät enemmän yhteisöstä. Usein kaukaa näkee selvemmin, kuten Janakkalan kunnanvaltuutettu Pirjo Alijärvi toi esille: Kun on tarpeeksi kaukana kotoa ja tarpeeksi erilaisessa ympäristössä ja kulttuurissa, joutuu oikeasti panostamaan siihen läsnäoloonsa siellä.... Ja väitän, että sellaista omaa kasvua, ammatillista tai henkistä, niin sitä kasvua tapahtuu nimenomaan sen oman porukan yhteisyyden ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi on tehty konkreettisia asioita. Tampereen lasten ja nuorten palvelujen suunnittelupäällikön Vesa Komosen mukaan Mwanzasta saatu kokemus rohkaisee uusiin avauksiin myös Tampereella: Me tuodaan Kylätalot kaupunkiin. Eli tällainen ajatus siitä, että meillä jotkut päiväkodit tai koulut saa tämmöisen statuksen.... Se on kaikille, mutta toivotaan, että sieltä lapsiperheet saisi yhteisöllisyyden tukikohtia. 10

11 Konkretia parantaa kansainvälistä toimintakykyä Kansainvälisyys on kunnan välttämätön voimavara tänä päivänä. Yhteistyö Afrikan kunnan kanssa vahvistaa Suomen kunnan kansainvälistä toimintakykyä. Siihen kuuluu esimerkiksi kunnan kyky kehittää kansainvälisiä suhteita sekä toimia kansainvälisissä projekteissa ja hankkia kansainvälistä rahoitusta. 4 Yhteistyön kautta luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden kielitaito kehittyy. Tämä palvelee kaikkea kansainvälistä yhteistyötä, auttaa toimimaan ulkomaalaisten kanssa Suomessa, helpottaa omasta työstä kertomista vieraalla kielellä ja hyödyttää uusimman alan tiedon ja kirjallisuuden löytämistä, kuten Lahden ympäristöjohtaja Kari Porra toi esille. Tampereen päivähoidon ja perusopetuksen johtaja Leena Viitasaari kuvasi: Käymme jonkin verran EECERA-konferenssissa (early childhood education) ja siellä on myös Afrikan maita aina edustettuna. Kynnys osallistua niihin, pitää esityksiä, kertoa suomalaisesta pedagogiikasta, niin sehän vaan madaltuu. Kyllähän kaikki tällainen lisää sitä, että maan rajojen ulkopuolella toimiminen tuntuu ihan tavalliselta. Eri kulttuureissa tuttujen käsitteiden sisällöt ja merkitykset vaihtelevat. Käsitteiden kulttuurisidonnaisuuden ymmärtäminen avartaa. Kangasalla kunnanvaltuutettuna toiminut Raila Erkkola huomasi yhteistyössä, kuinka demokratia voidaan käsittää eri tavoin. Tämä sai ymmärtämään kuuntelemisen tärkeyden. Kuntien päätökset eivät kosketa ainoastaan paikallista ja kansallista tasoa, vaan niillä on kansainvälisiä vaikutuksia. Tämä vaatii kunnan päättäjiltä ja henkilöstöltä kansainvälistä näkemystä, kuten Hattula, Janakkala Nyahururu yhteistyön projektikoordinaattori Jukka Pettersson toi esille: Saadaan kuntaan globaalia näkemystä ja globaalia osaamista, niin silloin pystytään tekemään paremmin näitä päätöksiä. Tämä eurooppalainen näkökulma ei riitä, vaan pitää olla globaali näkökulma. Kaupungin kansainvälistymisstrategia erittelee, miten kaupungin kansainvälistymisellä pyritään toteuttamaan kaupungin yleisiä tavoitteita. Sen avulla kehitetään yhteistyötä ja yhteistyösopimuksia paikallisten ja ulkopuolisten toimijoiden kesken. 5 Kuntien kansainvälinen yhteistyö on osa kunnan luonnollista toimintaa, minkä esimerkiksi Vaasan kasvatus- ja opetusviraston johtaja Harry Swanljung toi esille. Lahden ympäristöjohtajan Kari Porran mukaan ympäristösuojelun kansainväliset hankkeet ja yhteistyö Bojanala Platinumin seutukunnan ja Hon kaupungin kanssa ovat olleet hyvä malli siitä, mihin suuntaan Lahden kansainvälistymisstrategiaa on haluttu kehittää. Kemin satamajohtaja Reijo Viitalan mielestä Kemin kansainvälistymisstrategiaa voidaan nyt konkreettisesti toteuttaa yhteistyöhankkeessa tansanialaisen Tangan kaupungin kanssa. Kokkolan keskushallinnon suunnittelupäällikkö Seppo Kässi totesi samaa yhteistyöstä Tansanian Ilalan kanssa: Kun ajatellaan kunnan strategiaa, niin siellä voimakkaasti tulee esille kunnan kansainvälistyminen, yhteydet muualle. Toisaalta Kokkolan kansainvälistyminen näkyy katukuvassa, yrityksissä, kouluissa ja oppilaitoksissa ja tietysti kunnankin toiminnassa. Tämä on tietysti väylä nähdä, mikä tämä maailma on ja mitä se kansainvälisyys on Kokkolassa. 11

12 Henkilöstön monikulttuurista osaamista tarvitaan Monikulttuurisuus on osa kuntien arkea. Se vaikuttaa kunnan palvelutarjontaan, tasa-arvon toteuttamiseen sekä henkilöstön osaamistarpeisiin. Tarvitaan yhä enemmän asiakkaan kulttuuritaustan ja kielen huomioimista. On kuntien edun mukaista toimia käytännön esimerkkinä monikulttuurisesta ja monimuotoisesta työnantajasta. 6 Suomalaisen ja afrikkalaisen kunnan luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyöstä saamilla kokemuksilla on merkittävä arvo monikulttuuriselle kunnalle. Eri kulttuureista, uskonnoista ja kieliryhmistä tulevien ihmisten kohtaamiseen saa eväitä yhteistyöstä. Vaasan kansliapäällikön Anna-Maija Iitolan mukaan Vaasaan saapuvien nigerialaisten vaihto-opiskelijoiden vastaanotto oli helpompaa Tansania-kontaktien vuoksi. Hämeenlinnan koordinaattorin Heidi Piilolan mukaan yhteistyöstä kenialaisen Nakurun kanssa on ollut tukea arjen työhön päiväkodissa: Henkilökohtaisesti on ollut apua ja on meidän työyhteisössäkin, kun on puhuttu paljon myös siitä kulttuurien kohtaamisesta. Koen, että siitä on ollut apua, kun meille on tullut maahanmuuttajaperheitä. Kuntiin halutaan yhä enemmän kansainvälisiä osaajia, professoreita ja vaihto-opiskelijoita, kuten Tampereen kansainvälisten asioiden päällikkö Satu Vuorinen painotti. Tällöin kunnan henkilöstön on osattava toimia eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Pohjoinen etelä kuntayhteistyö opettaa Vuorisen mukaan monikulttuurisuuteen ja katsomaan asioita uudella tavalla. Kokkolan keskushallinnon suunnittelupäällikön Seppo Kässin mukaan yhteistyöllä Ilalan kanssa on kunnan henkilöstöä kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen kouluttava vaikutus: Tällä seudulla on kymmenen vuoden päästä huomattavasti enemmän ulkomaalaislähtöisiä pysyvästi asuvia, määräaikaisesti asuvia ja opiskelijoita. Kaupungin oman organisaation ja sen henkilöstön kyky ja osaaminen toimia heidän kanssaan tätä kautta paranee. Kuntiin halutaan yhä enemmän kansainvälisiä osaajia, professoreita ja vaihto-opiskelijoita

13 Vetovoimainen kunta houkuttelee Kunta kamppailee työnantajana osaavasta henkilökunnasta valtion ja yksityisen sektorin kanssa. Kunnan on markkinoitava itseään tuleville työntekijöille. Kunta viestii omalla toiminnallaan siitä, millainen paikka se on elää ja toimia. Kunnan on osattava houkutella ulkomaisia investointeja ja tarvittavaa työvoimaa tarjoamalla monikulttuurisen asukaskunnan edellyttämät palvelut, suvaitseva kaupunki-ilmapiiri ja hyvä elinympäristö. Nämä lisäävät kunnan kansainvälistä toimintakykyä. 7 Tulevaisuuden kunta kilpailee parhaista asiantuntijoista ja on kunnan kilpailuetu, mikäli sillä on tarjota mielenkiintoisia kansainvälisiä projekteja, korosti Salon kansainvälisten asioiden päällikkö Terhikki Lehtonen. Myös Tampereen kansainvälisten asioiden päällikkö Satu Vuorinen nosti esille saman vetovoimatekijän: Tämä on selkeästi yksi keino tai kanava, miten kunta tekee kansainvälistä yhteistyötä.... Se on myös sellainen markkinointikeino, siis että me pystytään itseämme markkinoimaan tämmöisenä aktiivisena kuntana. Toimivana kuntana. Osaava henkilöstö parantaa kunnan palveluja ja tehokkuutta ja on yksi kunnan tärkeimmistä voimavaroista, kun se kilpailee veronmaksajista, yrityksistä ja asukkaista. 8 Yhteistyössä osoitettu kunnan osaaminen ja innovaatioiden leviäminen ulkomaille luo mahdollisuuksia markkinoida kuntaa kotimaassa ja maailmalla, kuten Lahden ympäristöjohtaja Kari Porra kertoi: Kyllähän on aika hienoa, että yhteistyöpartnerit siellä Etelä-Afrikassa julistavat toteuttavansa jätehuoltomallia Lahden mallin mukaisesti. Ja myös vesiensuojelua, että se on Lahdessa kehitetyn ravintoketjukunnostuksen soveltamista ja samoin ympäristövalistuskasvatus on lahtelainen malli. Kyllä se on ihan tärkeä viesti Lahden ympäristöosaamisen kansainvälisessä markkinoinnissa: Sitä, mitä olemme tehneet kunnallishallinnossa, on voitu soveltaa maailmalla ja se on käyttökelpoista myös muualla. Kunnan markkinoinnissa tuodaan esille kunnan vetovoimatekijöitä. Lahden ympäristöjohtajan Kari Porran mukaan yhteistyöstä on saatu ideoita viestintään ja markkinointiin, esimerkiksi videoiden käyttämiseen verkkotiedottamisessa ja elävämpien massatapahtumien järjestämiseen. Kunnan tunnettavuus voi perustua historiaan tai kuuluisiin henkilöihin. Näitä kilpailukykytekijöitä ja vahvuuksia on tuotava esille, jotta paikkakunta olisi houkutteleva. 9 Janakkalan kunnanvaltuutetun Pirjo Alijärven mukaan työskentely Nyahururun kulttuuriperinnön hyödyntämiseksi herätti panostamaan myös Janakkalan omaan kulttuuriperintöön: Miten Janakkalassa esitellään näitä omia kulttuuriperintöön liittyviä ihmisiä? Esim. Uno Cygnaeuksen juhlavuosi on nyt tänä vuonna. Niihin on panostettu ihan eri tavalla. Silmien aukaisu on johtanut siihen, että täällä tapahtuu hyvin konkreettisia asioita. Yhteistyössä osoitettu kunnan osaaminen luo mahdollisuuksia markkinoida kuntaa kotimaassa ja maailmalla

14 Toimiva kunta luo mahdollisuuksia elinkeinoelämälle Kunnan elinkeinoelämän kansainvälistymisen edellytyksenä on, että kunta edistää seudulla toimivien yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille sekä innovaatiokykyä, missä kansainvälisten markkinoiden ja asiakkaiden tarpeiden tuntemus on tärkeää. 10 Kuntayhteistyö voi osaltaan luoda edellytyksiä kansainvälisten yritysten asettumiselle kotikuntaan sekä antaa vastaavasti oma kunnan yritystoiminalle mahdollisuuksia kansainvälisiin yhteyksiin ja markkinoiden laajentamiseen. Lempäälän ja Kangasalan pohjoinen etelä yhteistyön sivutuotoksena on syntynyt yritysyhteistyötä ja namibialaista lihaa ja kalaa on alettu tuoda Suomeen. Tämän lisäksi lempääläinen puolijalokiviyritys on aloittanut yhteistyön eteläisen Namibian yrittäjien kanssa. Lempäälän projektikoordinaattorin ja kehitysjohtajan Timo Palanderin mukaan liha on yksi Namibian suurimpia vientiartikkeleita. Sen tuominen suoraan markkinoille ilman välikäsiä hyödyttää niin tuottajia kuin kuluttajiakin: Siinähän voittaa kumpikin; lihan hinta kaupassa halpenee ja toisaalta siitä jalostusarvosta yhä suurempi osa jää Namibiaan, eikä sinne Lontooseen. Kun yhteistyökontaktit on luotu, jatkuu toiminta kuitenkin itsenäisesti, kuten Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult totesi: Se on ollut tosi hienoa, että tästä on syntynyt spin-offeja, kuten tämä Suomen yrittäjien lihan ja kalan tuonti. Se on tullut tämän projektin seurauksena ja tuotoksena. Mutta nyt meidän ei enää projektissa tarvitse pitää huolta siitä se etenee ja toiminta kasvaa ja laajenee. Sillä on omat toimijansa ja toimijaverkostonsa. Sen sijaan olemme edelleenkin kiinnostuneita niin Namibian kuin meidän omien kuntien elinkeinostrategiasta ja elinkeino-ohjelmasta ja kansainvälistymisen kehittämisestä. Toimitaan katalysaattorina. Salo on tehnyt yhteistyötä Swazimaassa Mbabanen kanssa. Salon kaupunginarkkitehdin Jarmo Heimon mukaan Mbabanen kaupunki on pidemmällä Public-private-partnership mallin käytössä. Publicprivate-partnership on tietyn ajan kestävää, julkisen ja yksityisen toimijan välistä sitoumusta, jonka puitteissa 14

15 osapuolet kehittävät hyödykkeen ja jakavat keskenään toteutukseen liittyvät kustannukset, riskit ja tulot. 11 Mbabanessa yksityiset yritykset ovat mukana kehittämässä kaupunkia kaupunkisuunnittelussa ja sen rahoituksessa. Heimon mukaan Salo voi hyödyntää näitä kokemuksia. Jotta kaupallinen toiminta ja siitä saatava hyöty on kestävällä pohjalla, sitä on rakennettava tasavertaisesti. Tampereen kansainvälisten asioiden päällikkö Satu Vuorinen koki, että vaikka bisnesintressejä Afrikan suuntaan esiintyy, voidaan tällaisen yhteistyön kautta luoda reilummat lähtökohdat toiminnalle. Hattulan, Janakkalan ja Nyahururu yhteistyöstä on ollut sivutuotoksena vaikutuksia yritystoimintaan. Janakkalassa toimii liike, joka myy lähiseudun käsityöläisten tuotteiden lisäksi nyahururulaisten kädentaitajien osaamista. Tuotteet on valmistanut joko Nyahururun yrittäjänaiset tai katolisen vapaaehtoisjärjestön Saint Martinin Marleen -projektin kehitysvammaiset. Pirjo Alijärven mukaan yrityksen ajatus perustuu yhteiskuntavastuulliseen yrittäjyyteen. Tätä painotetaan myös uudessa suunnitteilla olevassa kansainvälisessä yrityksessä: Tässä meidän yritysideassa lähdetään siitä ajatuksesta, että osaamisen kehittäminen tapahtuu siellä paikan päällä ja niin myös raha alkaa liikkua. Totta kai sitä liikkuu sitten muuallekin, koska täältä sitä ohjataan ainakin alkumetreillä. Ajatus on, että elinkeino kehittyy ja toiminta kehittyy sillä alueella ja toivottavasti lisää osaamista.... Siinä on monta merkitystä; he saavat sillä tuloa, mutta taas toisaalta huomaavat, että heidän tuotteensa ovat kansainvälisesti haluttavia. Alijärven mukaan kaikki tahot sitoutuvat noudattamaan yritystoiminnassa tiettyjä reunaehtoja ei lapsityövoimaa, hyvät työolot, tauot ja säällinen palkka. Niiden toteutumista tarkkaillaan ja niiden avulla halutaan viestiä ympäröivälle yhteiskunnalle, että kun työntekijöistä huolehditaan, he ovat valmiita pysymään yrityksessä ja kehittämään sen toimintaa. Kunta edistää globaalisti kestävää kehitystä Ekologisen, taloudellisen ja sosiaalis-kulttuurisen kestävän kehityksen edistäminen globaalisti edellyttää kehityspoliittisia toimia, kestävän kehityksen periaatteiden sisäistämisen sekä sisällyttämisen kehitysyhteistyön käytäntöihin. 12 Kuntainstituutioiden vakaus ja niiden sitoutuminen yhteistyöhön sekä Afrikan että Suomen päässä luo jatkuvuutta. Kunta pysyy ja kun yhteistyö saadaan toimimaan, jatkuu se ihmisten vaihtumisesta huolimatta, painotti Tampereen ympäristösihteeri Harri Willberg. Kuntaparit kokivat samanvertaisuuden tärkeänä molemmat osapuolet ovat tilivelvollisia toisilleen. Ainoastaan tällöin yhteistyö on tasa-arvoista, 15

16 16 molemminpuolista ja vaikuttavaa niin etelässä kuin pohjoisessa. Lahden ympäristöjohtajan Kari Porran mukaan molemmat osapuolet oppivat toisiltaan. Etelä- Afrikassa on Porran mukaan hyvin korkeatasoista jätevedenkäsittelyosaamista, josta on hyötyä Suomen vesilaitoksien toimijoille: Siellä tehdään Lahden mallin mukaista vesiensuojeluyhteistyötä. Mutta nyt ollaan sellaisessa vaiheessa, että me voidaan oppia lisää siitä, mitä he tekevät. He ovat pystyneet panostamaan paljon patoaltaitten suojeluun ja hoitoon. Meiltä lähti idea hoitotoiminnan käynnistämiseksi. Mutta he tekevät nyt hyvin paljon semmoista, mistä mekin jatkossa varmasti hyödytään. Pohjoinen etelä kuntayhteistyö antaa kunnille mahdollisuuden osallistua konkreettisesti yhteisvastuun edistämiseen. Hartolan ja Iramban yhteistyössä mukana ollut professori Marja-Liisa Swantz korosti sitä, että pohjoisen ja etelän kunnat ovat yhdessä osana kehitysprosessia. Kunnalla on sosiaalinen vastuu ja Vantaan kansainvälisten asioiden päällikön Lauri Lapilan mukaan kunta toteuttaa sitä viemällä omaa osaamistaan. Myös Kokkolan keskushallinnon suunnittelupäällikkö Seppo Kässi totesi: Jos ajatellaan yleensäkin kehitystyötä, niin miksei sitä monenlaista osaamista, jota meillä on, hyödynnettäisi kehitysyhteistyössä. Etelän maissa vastuu lähimmäisistä on suuri ja tätä arvostetaan Suomen kunnissa. Vaasa on yhteistyössä Tansaniassa sijaitsevan Morogoron kanssa. Vaasan kansliapäällikkö ja projektikoordinaattori Anna-Maija Iitola toi esille yhteisvastuun merkityksen: Tietyllä tapaa se, että oikeasti olemme yhteiskunnassa vastuullisia siitä, että huolehdimme itsestämme ja toisistamme. Eikä vaan itsestämme. Se tuolla Afrikassa näkyy selvemmin, että siellä huolehditaan myös toisista.... Tällaisten asioiden oppiminen toisiltamme, että mikä se meidän vastuu on tässä yhteiskunnassa. Paljon olisi annettavaa nimenomaan afrikkalaisilla meille.

17 Yhteistyö motivoi kunnan henkilöstöä Monelle luottamushenkilölle, viranhaltijalle ja työntekijälle pohjoisen ja etelän yhteistyön mielekkäät ja kehittävät haasteet antavat virtaa omassa työssä jaksamiseen ja viihtymiseen, kuten Vantaan yhteistyön koordinaattori Veera Jansa on huomannut: Se, että kaupungin työntekijät pystyvät soveltamaan omaa erityisalaansa ihan vieraassa kontekstissa ja oppimaan siitä samalla, niin varmasti tekee monen työstä paljon motivoivampaa. Eri ympäristössä, erilaisissa rakenteissa ja erilaisen lainsäädännön puitteissa pääsee kehittämään uusia toimintoja ja ratkaisuja, kuten Kokkolan ympäristösuunnittelija Toni Uusimäki toi esille. Uusimäen mukaan miljoonakaupungin jätehuollon strategian suunnittelu tuo työhön haasteita, joita ei Suomessa kohtaisi. Tämä on motivoivaa ja tekee työstä mielenkiintoista. Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä tekee yhteistyötä namibialaisen Omarurun kunnan kanssa. Nuorisokoulutuksen lisäksi koulutuskuntayhtymä järjestää aikuiskoulutusta. Projektikoordinaattori Pasi Henrikssonin mukaan mahdollisuus osallistua omalla osaamisellaan kansainväliseen hankkeeseen motivoi henkilöstöä. 17

18 Kansainvälisyys kasvattaa suvaitsevaisuuteen Pohjoinen etelä kuntayhteistyön kautta kunta tekee samalla kansainvälisyyskasvatusta ja suvaitsevaisuustyötä kunnassa. Yhteistyön pohjalta järjestettävän toiminnan ja tiedotuksen välityksellä uudet kulttuurit ja monikulttuurisuus tulevat kuntalaisille tutummiksi ja vaikuttavat positiivisesti asenteisiin. Myös kunnan työtekijöiden myönteisyys kansainvälisyyttä kohtaan lisääntyy, vaikka he eivät osallistuisi suoraan käytännön yhteistyöhön, kertoi Salon kansainvälisten asioiden päällikkö Terhikki Lehtonen. Hartolan kunnanvaltuutettu Maritta Virtasen mukaan yhteistyö Iramban kanssa on ollut pienen kunnan ensikosketus kansainväliseen yhteistyöhön ja toiminut kansainvälisyyskasvatuksena kuntalaisille. Kuntalaiset ovat päässeet korjaamaan pohjoinen-etelä kuntayhteistyön satoa esimerkiksi Kemissä järjestettynä kansainvälisyyspäivänä, Vantaan kaupunginmuseon Namibia-näyttelyssä ja Lempäälän Namibia-päivänä. Tamperelaiset tutustuvat kaupunkien väliseen yhteistyöhön vuosittain järjestettävän Mwanza-viikon aikana, jolloin kouluissa, päiväkodeissa, yliopistossa ja kirjastoissa järjestetään erilaisia tapahtumia, esimerkiksi näyttelyitä, luentoja ja musiikkitapahtumia. Odotettu ja suosittu tapahtuma on työllistänyt Tampereen tansanialaisia kulttuurialan ihmisiä. Vastaavasti Mwanzassa järjestetään vuosittain Tampere-viikot. Lahti järjestää vuosittain pohjoinen etelä ohjelmarahoituksen ulkopuolisen ympäristöviikon, jossa tavoitteena on kasvattaa kuntalaisten sitoutumista ja vastuunottoa ympäristöstä. Viikkoon osallistuu satoja organisaatioita kuten kouluja, yhdistyksiä ja työyhteisöjä. Viikolla esitellään ympäristöosaamista, motivoidaan kuntalaisia ja tehdään ekotekoja. Tapahtumassa on yleensä mukana osallistujia myös Lahden yhteistyökunnasta, Bojanala Platinumista, jossa järjestetään vuosittain samanlainen tapahtuma. Kuntayhteistyön puitteissa ympäristöviikon järjestäjät vaihtavat hyviä käytäntöjä tapahtumien kehittämiseksi. 18

19 Loppuviitteet 1 Sahrman 2008, Rainio 2003, [ ]. 4 Aronen & Berghäll 1998, Aronen & Berghäll 1998, Rainio 2003, Aronen & Berghäll 1998, Rainio 2003, Olari-Sintonen 2008, Aronen & Berghäll 1998, [ ]. 12 Rohweder 2008, 9. Lähteet Aronen, Kauko & Berghäll, Elina (1998): Kaupunkien kansainvälistymisen parhaat käytännöt, Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Olari-Sintonen, Merja (2008): Kunta muuttuvassa maailmassa: Vetovoimatekijät esiin kuntamarkkinoinnilla, Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Rainio, Päivi (2003): Kuntatyö 2010: Rekrytointiopas kunta-alalle, Suomen Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Kuntien eläkevakuutus. Rohweder, Liisa (toim.) (2008): Kasvaminen globaaliin vastuuseen: yhteiskunnan toimijoiden puheenvuoroja, Opetusministeriön julkaisuja 2008:40, Helsinki. Sahrman, Keijo (2008): Kunta muuttuvassa maailmassa: Alkusanat, Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Elektroniset Kuntaliitto: =1;55264; 55275;121698;121700;117363; [ ] Tampereen kaupungin kotisivut: tampereinfo/osallistuminen/alvari.html [ ] Haastattelut Haapavesi Jouko Luukkonen, kaupunginjohtaja, Hartola Maija-Liisa Mamia, kunnanvaltuutettu, Helena Mäkinen, koordinaattori, Marja-Liisa Swantz, professori, Maritta Virtanen, kunnanvaltuutettu, Hattula, Janakkala Pirjo Alijärvi, kunnanvaltuutettu, Seppo Kopra, rehtori, Jukka Pettersson, koordinaattori Hämeenlinna Heidi Piilola, projektikoordinaattori, Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä Pasi Henriksson, lehtori, projektikoordinaattori, Kangasala Raila Erkkola, mielenterveyshoitaja, Erkki Ottela, projektikoordinaattori, Kemi Marja Kynsijärvi, projektikoordinaattori, teknisen palvelukeskuksen hallintopäällikkö, Sari Moisanen, kaupunginvaltuutettu, Hanna Romppainen, hallintosihteeri, Reijo Viitala, satamajohtaja, Kokkola Michael Hagström, ympäristöpäällikkö, Johanna Haikola, koordinaattori, Seppo Kässi, keskushallinnon suunnittelupäällikkö, Toni Uusimäki, ympäristösuunnittelija, Lahti Anna Aalto, projektikoordinaattori, Kari Porra, ympäristöjohtaja, Eero Vainio, kaupunginvaltuutettu, Lempäälä Timo Palander, projektikoordinaattori, kehitysjohtaja, Tuula Petäkoski-Hult, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Oulu Katriina Puhakka, kehittämisjohtaja, Marko Sulonen, projektikoordinaattori, Salo Jarmo Heimo, kaupunginarkkitehti, Terhikki Lehtonen, projektikoordinaattori, kansainvälisten asioiden päällikkö, Tampere Veijo Kaján, aluepelastuslaitoksen tiedotuspäällikkö, Vesa Komonen, suunnittelupäällikkö, lasten ja nuorten palvelut, Leena Viitasaari, päivähoidon ja perusopetuksen johtaja, Harri Willberg, ympäristösihteeri, Satu Vuorinen, kansainvälisten asioiden päällikkö, Vaasa Anna-Maija Iitola, projektikoordinaattori, kansliapäällikkö Maisa Kivisalo, komponenttikoordinaattori, Harry Swanljung, kasvatus- ja opetusviraston johtaja Vantaa Veera Jansa, koordinaattori, Marjatta Lahti, aluekirjaston johtaja, Lauri Lapila, kansainvälisten asioiden päällikkö, Jarmo Lounassalo, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö,

20 Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma Miksi mukaan? Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelmaa koordinoi ja hallinnoi Suomen Kuntaliitto ja rahoittaa ulkoasiainministeriö. Yhteistyöohjelman tavoitteena on lisätä paikallishallinnon valmiuksia tarjota peruspalveluja sekä edistää hyvää hallintoa ja demokratiaa kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta. Muita tavoitteita ovat tietoisuuden lisääminen kehityskysymyksistä, suvaitsevaisuuden edistäminen ja kansainvälisyyskasvatus. Tässä esitteessä valotetaan, mitä Suomen kunnat ovat saaneet yhteistyöstä etelän kuntien kanssa. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki PL 200, Helsinki Puh , faksi Helsinki 2010

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.

Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2. Alueellisen osallistumisen ja demokratian vaihtoehdot Esitys Mikkelin, Suomenniemen ja Ristiinan valtuustojen yhteisseminaarissa 1.2.2012 Sisältö Kuntalaisten osallisuus: lähidemokratia ja kuntapalvelut

Lisätiedot

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa?

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Päivi Kurikka paivi.kurikka@kuntaliitto.fi erityisasiantuntija Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Suomen Kuntaliitto Projektin taustalla

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tämän aukeaman kuvat Elinvoiman eväät -teemaseminaarista Infra ja elinvoima 10.4.2013 Kansikuva: Pixhill.com Suomen Kuntaliitto Helsinki 2014

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä. Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen

Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä. Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen Oulun yliopisto Vaihdossa käyneiden määrä vuodesta 2007-08 Millaisissa vaihdoissa? Kokemuksia,

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän esitykset kuntayhteistyön tiivistämisestä 29.9.2014 28.11.2014 Page 1 Työryhmän esitykset 1. Kuntalaisten osallisuus

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot