Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma. Miksi mukaan?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma. Miksi mukaan?"

Transkriptio

1 Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma Miksi mukaan?

2 Sisältö Pohjoisen ja etelän yhteistyö vahvistaa kuntia 3 Uutta näkökulmaa kunnan strategiatyöhön 4 Yhteinen työnteko monipuolistaa osaamista 5 Teksti: Maria Store Kuvat: Siru Aura, Sakari Autio, Vilma Hietala, Karita Immonen, Veijo Kaján, Pauli Koivusaari, Juha Peltola, Heli Sorjonen, Marjukka Peltonen, Jukka Pettersson, Leena Ritala, Hanna Romppainen Suomen Kuntaliitto Paino: Miktor Oy Helsinki 2010 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, PL Helsinki Puh Faksi Verkostot vahvistavat molemminpuolista asiantuntijatyötä 7 Kunnan eri alojen välinen yhteistyö tehostuu 8 Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät 8 Osallisuus ja yhteisöllisyys kunnassa kasvavat 10 Konkretia parantaa kansainvälistä toimintakykyä 11 Henkilöstön monikulttuurista osaamista tarvitaan 12 Vetovoimainen kunta houkuttelee 13 Toimiva kunta luo mahdollisuuksia elinkeinoelämälle 14 Kunta edistää globaalisti kestävää kehitystä 15 Yhteistyö motivoi kunnan henkilöstöä 17 Kansainvälisyys kasvattaa suvaitsevaisuuteen 18 Lähteet 19

3 Pohjoisen ja etelän yhteistyö vahvistaa kuntia Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma vahvistaa kuntien osaamista, peruspalveluiden tarjoamista, hyvää hallintoa ja paikallista päätöksentekoa ja ottaa huomioon kestävän kehityksen. Yhteistyöohjelman perusperiaatteet ovat vuorovaikutus, molemminpuolinen oppiminen ja tasa-arvo pohjoisen ja etelän kuntien välillä. Ohjelmaa rahoittaa ulkoasianministeriö. Maantieteellisenä alueena etelässä on Afrikka. Suomen kuntien etu vaatii yhä enemmän toimintojen suuntautumista kunnan ja maan rajojen ulkopuolelle. Globaalit ilmiöt ilmastonmuutos, ympäristökysymykset, maailmankauppa, kansainväliset sopimukset, turvallisuus ja väestöliikkeet vaikuttavat paikallisesti. Samanaikaisesti kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja kunnan toiminnan kehittäminen palveluiden parantamiseksi puhuttavat niin pohjoisen kuin etelän kuntia. Kuntien yhteistyöllä pyritään pitkäaikaisiin tuloksiin. Samalla kansainvälisyys edistää kuntalaisten suvaitsevaisuutta ja valmiuksia vastata maailman muutoksiin. Kunnat oppivat hyödyntämään monikulttuurista toimintaympäristöä sekä monipuolisia kansainvälisiä kuntaverkostoja. Yhteistyössä paikallishallinnon vertaisinstituutiot oppivat toisiltaan ja luovat osaamista keskenään. Suomen ja Afrikan kunnat määrittelevät yhdessä, millainen yhteistyö palvelee parhaiten kyseisten kuntien tarpeita ja tavoitteita, huomioi niiden erityispiirteet ja strategiat sekä edistää samalla kestävää ja laadukasta kuntakehitystä niin, että kaikki hyötyvät ohjelmaan osallistumisesta. Kuntayhteistyötä tehdään esimerkiksi sosiaali-, terveys-, opetus-, kunnallistekniikka-, infrastruktuuri-, ympäristö-, kulttuuri-, elinkeino- ja kirjastotoimialoilla. Käytännön tasolla yhteistyö on esimerkiksi strategiatyön kehittämistä, koulutusta, selvityksiä, teknistä yhteistyötä ja laatuindikaattorien kehittämistä eli viranhaltijoiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden osaamisen vahvistamista. Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelmassa toteutuu kehitysyhteistyön päätavoite etelän kuntien ensisijainen hyöty. Tässä esitteessä valotetaan kuitenkin sitä, mitä Suomen kunnat ovat saaneet yhteistyöstä etelän kuntien kanssa. Molemminpuolinen oppiminen ja etu luovat kuntakehitykselle kestävän pohjan ja suvaitsevaisen kasvualustan pohjoisen kuntien ja kuntalaisten sitoutuminen yhteistyöhön poikii etelän kunnille yhä enemmän kehitysmahdollisuuksia myös tulevaisuudessa. Ohjelmassa on mukana isoja ja pieniä suomalaisia kuntia sekä kuntayhtymiä. Esitettä varten haastateltiin kaikkiaan 41 yhteistyössä vuonna 2010 mukana ollutta suomalaista projektikoordinaattoria, kunnanjohtajaa, ohjausryhmän jäsentä, luottamushenkilöä, viranhaltijaa ja työntekijää kaikista yhteistyötä tekevistä kunnista. He kertovat, miksi kunnan kannattaa lähteä mukaan pohjoinen-etelä kuntayhteistyöhön. 3

4 Uutta näkökulmaa kunnan strategiatyöhön Kuntien on kyettävä jatkuvasti tehostamaan omaa ja järjestämisvastuullaan olevaa palvelutuotantoa, jotta se vastaa kuntien muuttuviin tarpeisiin myös tulevaisuudessa. 1 Kunnilla on keskeinen asema paikallisen hyvinvoinnin perusasioiden ylläpidossa ja luomisessa. Kunnissa tulisi ymmärtää yhä paremmin kokonaisuuksia ja oivaltaa omien toimintaprosessiensa ydin sekä oppia ja omaksua jatkuvasti uutta. 2 Kunnan strategiat ovat avainasemassa kunnan palveluita kehitettäessä. Oman kunnan strategioita on hyödyllistä tarkistaa samalla, kun vastaavia strategioita luodaan tai päivitetään etelän kunnassa, kuten Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult totesi. Hämeenlinnan projektikoordinaattorin Heidi Piilolan mukaan Kenian Nakurun päivitetty ympäristöstrategia herätti huomaamaan myös Hämeenlinnan ympäristöstrategian päivitystarpeen. Kangasalan projektikoordinaattori Erkki Ottela puolestaan kertoi, kuinka Ondangwan tuoreesta kuntastrategiasta voitaisiin ottaa mallia: Saimme käsiimme Ondangwan tuoreen kuntastrategian sen esittelytilaisuudessa ja se oli hemmetin hieno strategia!... Se oli todella tiivis ja hyvä, ja siinä oli se plä-plä-plää pois kokonaan. Just tällainen käytännönläheinen, se kävisi ihan oppikirjasta meilläkin. Tampereen ja tansanialaisen Mwanzan yhteistyöllä on ollut vaikutuksia siihen, miten kunnan asiakkaat, kuntalaiset nähdään. Tampereen päivähoidon ja perusopetuksen johtajan Leena Viitasaaren mukaan uuden näkökulman omaksuminen näkyy myös tulevassa päivähoitoa ja perusopetusta koskevassa strategiassa: Meidän seuraavissa strategioissa puhutaan monikulttuurisuudesta.... Siitä, että on eri kansalaisuuksia ja millä tavalla se otetaan tässä pedagogiikassa ja siellä arjessa huomioon. Haapavesi tekee yhteistyötä Tansaniassa Bagamoyon kanssa. Kuntien yhteistyössä kulttuuri käsitetään kunnallisen kehityksen lähteenä. Haapaveden kaupunginjohtajan Jouko Luukkosen mukaan pyrkimyksenä on kulttuurin keinoin kehittää kaupunkien hallintoa sekä poistaa köyhyyttä. Yhteistyöohjelma luo kunnalle mahdollisuuden kehittää kulttuuritoimintaansa, imagoaan ja kulttuurisidonnaista kunnan hallintoa. Oman kunnan strategioita on hyödyllistä tarkistaa samalla, kun vastaavia strategioita luodaan tai päivitetään etelän kunnassa.... 4

5 Yhteinen työnteko monipuolistaa osaamista Ohjelmassa pohjoisen ja etelän saman alan kunnalliset asiaintuntijat, viranhaltijat, työntekijät ja luottamushenkilöt sitoutuvat edistämään yhdessä määriteltyjä yhteistyön tavoitteita. Kollegoiden yhteinen työnteko mahdollistaa oppimisen toisilta saman alan osaajilta. Kun yhteistyössä tehdään vertailuja, kunnan asiantuntijat peilaavat omaa työtään ja oppivat uusista näkökulmista, kuten Hartolan ja Iramban yhteistyössä toiminut professori Marja-Liisa Swantz kertoi. Kunnan henkilöstön osaamisen vahvistuminen ja kunnan toiminnan ja palvelujen kehittäminen hyödyttää koko kuntaa ja kuntalaisia. Yhteistyö haastaa visionäärisempään ajatteluun, kuten Lahden ympäristöjohtaja Kari Porra totesi. Lahden eteläafrikkalaisessa yhteistyökunnassa työt tehdään eri tavalla. Tämä herättää pohtimaan, miten myös täällä voitaisiin toimia toisin tai tehokkaammin, urautumatta liikaa tuttuihin toimintamalleihin. Yhteistyössä omasta työstä ja toimintamenetelmistä kertominen ja niiden avaaminen afrikkalaisille yhteistyötahoille on olennaista. Hattulalaisen koulun rehtorin Seppo Kopran mukaan Kenia-yhteistyön kautta oma työnkuva on entisestään kirkastunut ja ajatus omasta työstä syventynyt. Yhteistyön kautta henkilöstön hankeosaaminen karttuu ja kielitaito kehittyy. Kunnan palveluita kehitetään nykyään myös pitkälti projektien kautta, joten henkilöstön projektiosaamisen vahvistuminen on Hämeenlinnan projektikoordinaattorin Heidi Piilolan mukaan tärkeää. Uudenlaiset tilanteet, kuten se, että yhteistyötaho on niin kaukana, ettei henkilökohtainen tapaaminen aina ole mahdollista, vaativat uudenlaisten toimintamallien opettelemista. Tiiviin yhteistyön ylläpitämisen keinoksi löytyi Lahdessa videokonferenssit. Se oli yksi keino lisätä vuorovaikutusta Etelä- Afrikkaan päin. Eihän meillä ollut aikaisemmin tällaista käytössä ollenkaan. Pohjoinen-etelä -ohjelman kautta me ylipäätänsä innostuttiin, että tämä olisikin hyvä Yhteistyö haastaa visionäärisempään ajatteluun.... tapa toimia, säästää luontoa, saastuttaa vähemmän ja toimia tehokkaasti.... Siinä säästyy aika paljon matkaaikaa, jos me pidetään sellainen kahden tunnin työpalaveri videokonferenssina. (Kari Porra, Lahti) Tampereen aluepelastuslaitoksen tiedotuspäällikön Veijo Kajánin mukaan Mwanza-yhteistyöstä on saatu kestäviä ideoita käytännön työhön. Palolaitosyhteistyön myötä suomalaisten ja tansanialaisten palomiesten välille on syntynyt luottamukselliset välit, mikä mahdollistaa rehellisen palautteen ja ideoiden saamisen tansanialaisilta. Afrikkalainen kollega tuo sellaisia asioita esille, mitä täkäläinen työntekijä ei välttämättä huomaisi ajatella. Kajánin mukaan Mwanzan yhteistyökumppaneilta on saatu vinkkejä maahanmuuttajille suunnatun turvallisuuskoulutuksen kehittämiseen. Kuntien yhteistyön tavoitteena on myös hyvän hallinnon edistäminen. Tätä vahvistetaan esimerkiksi koulutusten avulla. Suunnittelupäällikkö Vesa Komonen lasten ja nuorten palveluista Tampereelta oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa hyvän hallinnon koulutusta mwanzalaisille viranhaltijoille. Komonen kertoi tällä olleen vaikutuksia omaan työhön: Siinä oppi paljon tähän omaan lautakuntatyöhön. Elikkä kun valmistelen asioita, niin teen sen perinpoh- 5

6 6 jaisesti ja käännän nekin kivet, joita en ehkä aikaisemmin olisi kääntänyt.... Kun me tehdään jotain yhteiskunnan rahoilla, niin nämä hyvän hallinnon elementit pitäisi olla tietoisesti kaikessa mukana. Yhteistyö afrikkalaisen kunnan kanssa herättää pohtimaan kunnan resurssien ajan ja rahan käyttöä. Vaasan kasvatus- ja opetusviraston johtaja Harry Swanljung toi esille, miten Tansanian Morogorossa nähty tekemisen meininki ja yrittämisen halu on auttanut ymmärtämään, että vähäiselläkin tuella voidaan saada paljon asioita aikaan. Suhteellisuudentaju kasvaa ja oppii arvostamaan myös sitä, mitä omassa kunnassa on, kun on nähnyt elämää haastavimmissa olosuhteissa. Janakkalan kunnanvaltuutetun Pirjo Alijärven mukaan kenialaisten vierailu Janakkalan uudessa vanhainkodissa herätti pohtimaan työn sisällöllisiin seikkoihin panostamista: Se oivallus, mitä nyt omassa työssäkin näkee, mutta erityisesti tässä etelä-yhteistyössä on ollut se, että hyvää ja laadukasta, tärkeätä työtä pystytään tekemään vaatimattomissakin olosuhteissa.

7 Verkostot vahvistavat molemminpuolista asiantuntijatyötä Pohjoinen etelä kuntayhteistyössä syntyneet verkostot edistävät vertaisoppimista, kunnan toimialojen välistä yhteistyötä sekä kansainvälisiä toimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi Tampere Mwanza yhteistyön oheistuloksena Tampereen yliopisto ja Saint Augustinen yliopisto ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Kuntayhteistyön seurauksena monessa kunnassa on aloitettu yhteistyö suomalaisen tai etelän yhteistyökunnan oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa, tai aikaisempi yhteistyö on vahvistunut. Kemi on tehnyt yhteistyötä Tansaniassa Tangan kanssa. Kemin satamajohtajan Reijo Viitalan mukaan verkosto on laajentunut satamakaupunkien yhteistyön edetessä, esimerkiksi Tangassa järjestetyn satamaseminaarin vauhdittamana. Lahti on tehnyt ympäristöalan yhteistyötä Etelä-Afrikassa Bojanala Platinumin seutukunnan sekä Ghanassa Hon kaupungin kanssa. Lahden ja Bojanala Platinumin ympäristösektorilla käytetty vertaisarviointi on tuottanut hyviä tuloksia ja perustunut molemminpuoliseen oppimiseen. Vertaisarvioinnissa tietyn alan asiantuntija arvioi toisessa kunnassa vastaavaa toiminta. Tiukka arviointi vaatii perusteellista valmistautumista, joten sen tekeminen on asiantuntijalle opettavaista. Menetelmä on osoittautunut niin toimivaksi, että sen käyttö on vakiintunut myös Lahden, Turun ja Jyväskylän väliseksi vertaisarviointijärjestelmäksi. Kansainvälisten ja kuntarajat ylittävien verkostojen laajenemisen lisäksi verkostoitumista on tapahtunut kunnan sisällä. Esimerkiksi kunnan eri koulujen opettajat ovat verkostoituneet keskenään. Verkostot vahvistavat organisaation innovatiivisuutta. Ohjelman myötä syntyneistä erityisasiantuntijaverkostoista on hyötyä, kuten Kokkolan ympäristösuunnittelija Toni Uusimäki kertoi. Esimerkiksi kuntaohjelman järjestemä jäteseminaari kokosi eri kuntien ympäristöasiantuntijoita yhteen. Uusimäen mukaan tällaisissa seminaareissa tutustuu muiden kuntien ympäristöalan henkilöstöön ja saa vertaistukea haastavien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Bojanala Platinum arvioi Lahden ympäristöhallintoa Lahden kaupunki ja eteläafrikkalainen Bojanala Platinumin seutukunta ovat tehneet ympäristöalan yhteistyötä vuodesta 2002 alkaen. Yhteistyössä on otettu alun perin yritysten käyttöön kehitetyt ympäristöhallintajärjestelmät (EMS) käyttöön uudella, kuntaa hyödyttävällä tavalla. EU:n EMAS-asetuksen mukainen ympäristöhallintajärjestelmä pyrkii takaamaan paikallishallintojen jatkuvan ympäristöystävällisen toiminnan. Tämän järjestelmän arviointia on Lahden ja Bojanala Platinumin seutukunnan yhteistyössä tehty vertaisarviointien muodossa. Bojanala Platinumin seutukunnan edustajat ovat vuosien varrella tehneet Lahdessa kolme vertaisarviointia liittyen Lahden kaupungin ympäristöohjelman toimintaan ja ympäristötavoitteiden asettamiseen sekä Lahden jätehuoltoon ja Lahden alueen ilmastoohjelmaan. Lahti on tehnyt vastaavia arviointeja vesiensuojelusta ja jätehuollosta Bojanala Platinumissa. Kuntayhteistyöhön perustuva vertaisarviointi on koettu niin Lahdessa kuin Bojanala Platinumin seutukunnassa tehokkaana keinona parantaa ympäristöhallinnon tasoa. Arvioinnin kohde saa vertaisarvioista arvokasta palautetta ja suosituksia ja arvioinnin tekijät ovat saaneet ideoita vastaavien toimintojen toteuttamiseen omassa kunnassaan. 7

8 Kunnan eri alojen välinen yhteistyö tehostuu Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät Pohjoinen etelä yhteistyö on lisännyt kunnan eri alojen ja hallintokuntien viranhaltijoiden ja työntekijöiden välistä yhteistyötä. Kunnan eri toimijoille ja päättäjille on muodostunut laajempi kuva oman kunnan toiminnasta ja kunnan palveluiden sisällöstä, kuten Hattulan ja Janakkalan projektikoordinaattori Jukka Pettersson toi esille. Monialainen yhteistyö on tärkeää, kun tavoitteena on kuntien palveluiden tehokkaampi tuottaminen. Tulevaisuudessa monipuolisille ja kokonaisvaltaisille palveluille on yhä suurempi kysyntä. Yhteistyön eri osa-alueet tuovat niiden päättäjiä ja toimijoita yhteen. Vantaan varhaiskasvatuksen kehittämispäällikön Jarmo Lounassalon mukaan tällaisen vapaamuotoisen foorumin synnyttäminen olisi muuten erittäin vaikeaa. Luottamuksen kasvaminen eri alojen toimijoiden välillä edistää kaikkea yhteistä toimintaa kunnan hyväksi. Eri toimialojen välinen yhteinen merkityksellinen toiminta madaltaa hallinnon rajoja ja lisää alojen välistä yhteistyötä, minkä myös Janakkalan kunnanvaltuutettu Pirjo Alijärvi totesi. Hänen mukaansa Nyahururussa Keniassa kotioloista poikkeavassa ympäristössä syntyneellä yhteisellä kokemuksella on ollut positiivinen vaikutus kunnan asioita käsiteltäessä ja hoidettaessa, sillä yhteyttä pidetään nyt enemmän ja keskustelua käydään syvemmällä tasolla. Yhä yleistyvä kuntien yhdistyminen on haasteellinen muutosprosessi. Ennen Hämeenlinnan seudun kuntamuutoksia pohjoinen etelä kuntayhteistyötä tekivät Lammi, Tuulos, Kalvola ja Renko. Hämeenlinnan projektikoordinaattorin Heidi Piilolan mukaan kuntien yhteisestä projektista oli hyötyä, kun kunnat liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin. Aikaisemman yhteistyön ansiosta liitoksen jälkeinen toiminta lähti helpommin liikkeelle, kun osa kuntien päättäjistä ja henkilöstöstä tunsi toisensa entuudestaan. Sekä Suomessa että Afrikan eri maissa pohditaan keinoja lähidemokratian ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Kemin kaupunginvaltuutetun Sari Moisasen mukaan Tansaniassa päättämisen tasot ovat kuntalaisia lähellä tietyn kadun asukas pystyy vaikuttamaan paljon tähän lähiympäristöönsä. Tampereen kansainvälisten asioiden päällikön Satu Vuorisen mukaan yhteistyöstä Mwanzan kanssa on saatu hyviä eväitä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Tampereella toimivat alueelliset työryhmät, eli Alue-Alvarit, ovat asukkaiden ja kaupungin yhteistyöelimiä, joissa kunkin alueen toimijat kuntalaiset, järjestöjen ja seurojen edustajat voivat vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä ja sen palvelujen suunnitteluun sekä antaa kaupungille aluetta koskevia tietoja asioiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi. 3 Tampereella kaupunki on jaettu viiteen eri alueeseen. Kuntademokratian kehittämispäällikkö Outi Teittinen tutustui perusteellisesti kaupunginosatyöhön Mwanzassa ja se toimi yhtenä Tampereen Alue-Alvarin suunnittelun pohja-aineistona. Hartola on tehnyt yhteistyötä Tansaniassa Iramban piirikunnan kanssa. Professori Marja-Liisa Swantzin mukaan Tansaniassa on yksi maailman organisoiduimmista kunnallishallinnoista ja kylähallinnon ollessa yksi virallisista yksiköistä, on paikallinen päätöksenteko itsenäisempää. Tansaniassa osallistavaan suunnitteluun perustuvien kyläsuunnitelmien teolla on pitkät perinteet ja niissä otetaan järjestelmällisesti huomioon kunnan eri asukasryhmien näkemykset. Hartolan kunnanvaltuutettu Maija-Liisa Mamian mukaan yhteistyöstä saatiin uutta pontta Hartolan kyläsuunnitelmien tekoon. Ne pitävät sisällään muun muassa kylän tavoitteet, mahdolliset epäkohdat ja mitkä asiat ovat hyvin sekä yhteenvedon kylän järjestö- ja yritystoiminnasta. Niitä 8

9 päivitetään vuosittain tarkastetaan, mitkä asiat ovat toteutuneet, mitkä ovat vielä toteutumatta ja mitä uutta on tullut esille. Yhteistyössä kunnan luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden näkökulmat avartuvat ja tämä vaikuttaa heidän toimintaansa ja päätöksentekoonsa, totesi Janakkalan kunnanvaltuutettu Pirjo Alijärvi. Hartolan kunnanvaltuutetun Maritta Virtasen mukaan yhteistyö Iramban kanssa on vaikuttanut kuntalaisille tiedottamiseen: Ruohonjuuritason mielipiteiden kunnioittaminen on lisääntynyt tai ajatellaan, että ei ainoastaan täällä kunnan virastolla tiedetä, vaan kylissäkin tiedetään, paikalliset ihmiset tietävät. Kunnan tulee järjestää nuorille mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi heitä koskevien paikallisten ja alueellisten asioiden käsittelyssä. Monessa kunnassa tätä edistää kunnan nuorisovaltuusto. Vantaan nuorisovaltuuston edustajat ovat oppineet nuorisovaltuuston toiminnasta Namibiasta, Windhoekista. Namibiassa nuorisovaltuusto koostuu koulujen edustajista ja Vantaan kansainvälisten asioiden päällikön Lauri Lapilan mukaan toiminta on aktiivisempaa, sillä se lähtee enemmän nuorten näkökulmasta. Mwanzasta mallia asukkaiden kuulemiseen Tampereen Alue-Alvarien kehittämistyöhön saatiin hyviä kokemuksia Mwanzan kaupungin osa-alue työstä. Mwanzan kaupunki on jaettu 20 alueeseen (ward), joista jokaisessa on oma lauta-kuntansa (ward development committee). Nämä alueet on jaettu pienempiin osiin, naapurustoihin, joihin kuuluu noin taloutta ja joissa toimivat omat lautakuntansa (Neighbourhood Committees, Mtaas; village council maaseudulla). Nämä pitävät kokouksia noin kerran kuussa ja niiden tehtävänä on erilaisten kehittämishankkeiden suunnittelu ja toteutus. Hankkeiden tarkoituksena on asukkaiden elinolosuhteiden parantaminen ja köyhyyden vähentäminen. Asukkaat kertovat kokouksissa ajatuksistaan ja tarpeistaan mitä alueella pitäisi parantaa. Ehdotuksista keskustellaan ja päätetään yhdessä, mitä asioita kulloinkin viedään eteenpäin. Rahoitusta hankkeisiin haetaan ward development committeelta. Kokouksissa keskustellaan myös muista alueeseen liittyvistä asioita ja tarpeista, jopa yksittäisten perheiden asioista. Mwanzassa nämä lautakunnat ovat osa edustuksellista päätöksentekojärjestelmää. 9

10 Osallisuus ja yhteisöllisyys kunnassa kasvavat Yhteisöllisyys ja osallisuus sekä niiden vahvistaminen näkyvät selvästi Afrikan kuntien luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden toiminnassa. Janakkalan kunnanvaltuutetun Pirjo Alijärven mukaan kokoukset ovat Keniassa antoisampia, sillä ne perustuvat vahvaan vuorovaikutukseen osallistujien välillä. Kun asioita pohtii yhdessä, syntyy enemmän ja syvällisempiä oivalluksia. Kemin yhteistyön projektikoordinaattorin ja teknisen palvelukeskuksen hallintopäällikön Marja Kynsijärven mukaan Tansaniassa kunnan asioita käsitellään yhteisöllisemmin keskustelemalla: Se meillä on opittavaa, kun me tehdään täällä joku paperi, niin me pannaan sähköpostilla eteenpäin, että lukekaa. Ja joku lukee, joku ei lue. Mutta siellä kokoonnutaan ja niistä keskustellaan.... Meidän pitäisi enemmän tällaista keskustelukulttuuria saada aikaiseksi, kokoontua enemmän yhdessä. Lahden projektikoordinaattori Anna Aallon mukaan yhdessä tekeminen korostuu Etelä-Afrikassa ja Ghanassa: Etelä-Afrikassa on yleisempää osallistaminen, integroiminen ja laaja-alainen katsominen - siitä voitaisiin oppia.... Esimerkiksi ympäristökasvatuksessa meillä tiedotetaan ja tehdään lehtisiä ja tietoiskuja. Sen pitäisi enemmän olla sitä, että saataisiin ihmiset mukaan tekemään ja innostumaan siitä. Siellä ympäristöasiat lähtevät enemmän yhteisöstä. Usein kaukaa näkee selvemmin, kuten Janakkalan kunnanvaltuutettu Pirjo Alijärvi toi esille: Kun on tarpeeksi kaukana kotoa ja tarpeeksi erilaisessa ympäristössä ja kulttuurissa, joutuu oikeasti panostamaan siihen läsnäoloonsa siellä.... Ja väitän, että sellaista omaa kasvua, ammatillista tai henkistä, niin sitä kasvua tapahtuu nimenomaan sen oman porukan yhteisyyden ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi on tehty konkreettisia asioita. Tampereen lasten ja nuorten palvelujen suunnittelupäällikön Vesa Komosen mukaan Mwanzasta saatu kokemus rohkaisee uusiin avauksiin myös Tampereella: Me tuodaan Kylätalot kaupunkiin. Eli tällainen ajatus siitä, että meillä jotkut päiväkodit tai koulut saa tämmöisen statuksen.... Se on kaikille, mutta toivotaan, että sieltä lapsiperheet saisi yhteisöllisyyden tukikohtia. 10

11 Konkretia parantaa kansainvälistä toimintakykyä Kansainvälisyys on kunnan välttämätön voimavara tänä päivänä. Yhteistyö Afrikan kunnan kanssa vahvistaa Suomen kunnan kansainvälistä toimintakykyä. Siihen kuuluu esimerkiksi kunnan kyky kehittää kansainvälisiä suhteita sekä toimia kansainvälisissä projekteissa ja hankkia kansainvälistä rahoitusta. 4 Yhteistyön kautta luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden kielitaito kehittyy. Tämä palvelee kaikkea kansainvälistä yhteistyötä, auttaa toimimaan ulkomaalaisten kanssa Suomessa, helpottaa omasta työstä kertomista vieraalla kielellä ja hyödyttää uusimman alan tiedon ja kirjallisuuden löytämistä, kuten Lahden ympäristöjohtaja Kari Porra toi esille. Tampereen päivähoidon ja perusopetuksen johtaja Leena Viitasaari kuvasi: Käymme jonkin verran EECERA-konferenssissa (early childhood education) ja siellä on myös Afrikan maita aina edustettuna. Kynnys osallistua niihin, pitää esityksiä, kertoa suomalaisesta pedagogiikasta, niin sehän vaan madaltuu. Kyllähän kaikki tällainen lisää sitä, että maan rajojen ulkopuolella toimiminen tuntuu ihan tavalliselta. Eri kulttuureissa tuttujen käsitteiden sisällöt ja merkitykset vaihtelevat. Käsitteiden kulttuurisidonnaisuuden ymmärtäminen avartaa. Kangasalla kunnanvaltuutettuna toiminut Raila Erkkola huomasi yhteistyössä, kuinka demokratia voidaan käsittää eri tavoin. Tämä sai ymmärtämään kuuntelemisen tärkeyden. Kuntien päätökset eivät kosketa ainoastaan paikallista ja kansallista tasoa, vaan niillä on kansainvälisiä vaikutuksia. Tämä vaatii kunnan päättäjiltä ja henkilöstöltä kansainvälistä näkemystä, kuten Hattula, Janakkala Nyahururu yhteistyön projektikoordinaattori Jukka Pettersson toi esille: Saadaan kuntaan globaalia näkemystä ja globaalia osaamista, niin silloin pystytään tekemään paremmin näitä päätöksiä. Tämä eurooppalainen näkökulma ei riitä, vaan pitää olla globaali näkökulma. Kaupungin kansainvälistymisstrategia erittelee, miten kaupungin kansainvälistymisellä pyritään toteuttamaan kaupungin yleisiä tavoitteita. Sen avulla kehitetään yhteistyötä ja yhteistyösopimuksia paikallisten ja ulkopuolisten toimijoiden kesken. 5 Kuntien kansainvälinen yhteistyö on osa kunnan luonnollista toimintaa, minkä esimerkiksi Vaasan kasvatus- ja opetusviraston johtaja Harry Swanljung toi esille. Lahden ympäristöjohtajan Kari Porran mukaan ympäristösuojelun kansainväliset hankkeet ja yhteistyö Bojanala Platinumin seutukunnan ja Hon kaupungin kanssa ovat olleet hyvä malli siitä, mihin suuntaan Lahden kansainvälistymisstrategiaa on haluttu kehittää. Kemin satamajohtaja Reijo Viitalan mielestä Kemin kansainvälistymisstrategiaa voidaan nyt konkreettisesti toteuttaa yhteistyöhankkeessa tansanialaisen Tangan kaupungin kanssa. Kokkolan keskushallinnon suunnittelupäällikkö Seppo Kässi totesi samaa yhteistyöstä Tansanian Ilalan kanssa: Kun ajatellaan kunnan strategiaa, niin siellä voimakkaasti tulee esille kunnan kansainvälistyminen, yhteydet muualle. Toisaalta Kokkolan kansainvälistyminen näkyy katukuvassa, yrityksissä, kouluissa ja oppilaitoksissa ja tietysti kunnankin toiminnassa. Tämä on tietysti väylä nähdä, mikä tämä maailma on ja mitä se kansainvälisyys on Kokkolassa. 11

12 Henkilöstön monikulttuurista osaamista tarvitaan Monikulttuurisuus on osa kuntien arkea. Se vaikuttaa kunnan palvelutarjontaan, tasa-arvon toteuttamiseen sekä henkilöstön osaamistarpeisiin. Tarvitaan yhä enemmän asiakkaan kulttuuritaustan ja kielen huomioimista. On kuntien edun mukaista toimia käytännön esimerkkinä monikulttuurisesta ja monimuotoisesta työnantajasta. 6 Suomalaisen ja afrikkalaisen kunnan luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyöstä saamilla kokemuksilla on merkittävä arvo monikulttuuriselle kunnalle. Eri kulttuureista, uskonnoista ja kieliryhmistä tulevien ihmisten kohtaamiseen saa eväitä yhteistyöstä. Vaasan kansliapäällikön Anna-Maija Iitolan mukaan Vaasaan saapuvien nigerialaisten vaihto-opiskelijoiden vastaanotto oli helpompaa Tansania-kontaktien vuoksi. Hämeenlinnan koordinaattorin Heidi Piilolan mukaan yhteistyöstä kenialaisen Nakurun kanssa on ollut tukea arjen työhön päiväkodissa: Henkilökohtaisesti on ollut apua ja on meidän työyhteisössäkin, kun on puhuttu paljon myös siitä kulttuurien kohtaamisesta. Koen, että siitä on ollut apua, kun meille on tullut maahanmuuttajaperheitä. Kuntiin halutaan yhä enemmän kansainvälisiä osaajia, professoreita ja vaihto-opiskelijoita, kuten Tampereen kansainvälisten asioiden päällikkö Satu Vuorinen painotti. Tällöin kunnan henkilöstön on osattava toimia eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Pohjoinen etelä kuntayhteistyö opettaa Vuorisen mukaan monikulttuurisuuteen ja katsomaan asioita uudella tavalla. Kokkolan keskushallinnon suunnittelupäällikön Seppo Kässin mukaan yhteistyöllä Ilalan kanssa on kunnan henkilöstöä kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen kouluttava vaikutus: Tällä seudulla on kymmenen vuoden päästä huomattavasti enemmän ulkomaalaislähtöisiä pysyvästi asuvia, määräaikaisesti asuvia ja opiskelijoita. Kaupungin oman organisaation ja sen henkilöstön kyky ja osaaminen toimia heidän kanssaan tätä kautta paranee. Kuntiin halutaan yhä enemmän kansainvälisiä osaajia, professoreita ja vaihto-opiskelijoita

13 Vetovoimainen kunta houkuttelee Kunta kamppailee työnantajana osaavasta henkilökunnasta valtion ja yksityisen sektorin kanssa. Kunnan on markkinoitava itseään tuleville työntekijöille. Kunta viestii omalla toiminnallaan siitä, millainen paikka se on elää ja toimia. Kunnan on osattava houkutella ulkomaisia investointeja ja tarvittavaa työvoimaa tarjoamalla monikulttuurisen asukaskunnan edellyttämät palvelut, suvaitseva kaupunki-ilmapiiri ja hyvä elinympäristö. Nämä lisäävät kunnan kansainvälistä toimintakykyä. 7 Tulevaisuuden kunta kilpailee parhaista asiantuntijoista ja on kunnan kilpailuetu, mikäli sillä on tarjota mielenkiintoisia kansainvälisiä projekteja, korosti Salon kansainvälisten asioiden päällikkö Terhikki Lehtonen. Myös Tampereen kansainvälisten asioiden päällikkö Satu Vuorinen nosti esille saman vetovoimatekijän: Tämä on selkeästi yksi keino tai kanava, miten kunta tekee kansainvälistä yhteistyötä.... Se on myös sellainen markkinointikeino, siis että me pystytään itseämme markkinoimaan tämmöisenä aktiivisena kuntana. Toimivana kuntana. Osaava henkilöstö parantaa kunnan palveluja ja tehokkuutta ja on yksi kunnan tärkeimmistä voimavaroista, kun se kilpailee veronmaksajista, yrityksistä ja asukkaista. 8 Yhteistyössä osoitettu kunnan osaaminen ja innovaatioiden leviäminen ulkomaille luo mahdollisuuksia markkinoida kuntaa kotimaassa ja maailmalla, kuten Lahden ympäristöjohtaja Kari Porra kertoi: Kyllähän on aika hienoa, että yhteistyöpartnerit siellä Etelä-Afrikassa julistavat toteuttavansa jätehuoltomallia Lahden mallin mukaisesti. Ja myös vesiensuojelua, että se on Lahdessa kehitetyn ravintoketjukunnostuksen soveltamista ja samoin ympäristövalistuskasvatus on lahtelainen malli. Kyllä se on ihan tärkeä viesti Lahden ympäristöosaamisen kansainvälisessä markkinoinnissa: Sitä, mitä olemme tehneet kunnallishallinnossa, on voitu soveltaa maailmalla ja se on käyttökelpoista myös muualla. Kunnan markkinoinnissa tuodaan esille kunnan vetovoimatekijöitä. Lahden ympäristöjohtajan Kari Porran mukaan yhteistyöstä on saatu ideoita viestintään ja markkinointiin, esimerkiksi videoiden käyttämiseen verkkotiedottamisessa ja elävämpien massatapahtumien järjestämiseen. Kunnan tunnettavuus voi perustua historiaan tai kuuluisiin henkilöihin. Näitä kilpailukykytekijöitä ja vahvuuksia on tuotava esille, jotta paikkakunta olisi houkutteleva. 9 Janakkalan kunnanvaltuutetun Pirjo Alijärven mukaan työskentely Nyahururun kulttuuriperinnön hyödyntämiseksi herätti panostamaan myös Janakkalan omaan kulttuuriperintöön: Miten Janakkalassa esitellään näitä omia kulttuuriperintöön liittyviä ihmisiä? Esim. Uno Cygnaeuksen juhlavuosi on nyt tänä vuonna. Niihin on panostettu ihan eri tavalla. Silmien aukaisu on johtanut siihen, että täällä tapahtuu hyvin konkreettisia asioita. Yhteistyössä osoitettu kunnan osaaminen luo mahdollisuuksia markkinoida kuntaa kotimaassa ja maailmalla

14 Toimiva kunta luo mahdollisuuksia elinkeinoelämälle Kunnan elinkeinoelämän kansainvälistymisen edellytyksenä on, että kunta edistää seudulla toimivien yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille sekä innovaatiokykyä, missä kansainvälisten markkinoiden ja asiakkaiden tarpeiden tuntemus on tärkeää. 10 Kuntayhteistyö voi osaltaan luoda edellytyksiä kansainvälisten yritysten asettumiselle kotikuntaan sekä antaa vastaavasti oma kunnan yritystoiminalle mahdollisuuksia kansainvälisiin yhteyksiin ja markkinoiden laajentamiseen. Lempäälän ja Kangasalan pohjoinen etelä yhteistyön sivutuotoksena on syntynyt yritysyhteistyötä ja namibialaista lihaa ja kalaa on alettu tuoda Suomeen. Tämän lisäksi lempääläinen puolijalokiviyritys on aloittanut yhteistyön eteläisen Namibian yrittäjien kanssa. Lempäälän projektikoordinaattorin ja kehitysjohtajan Timo Palanderin mukaan liha on yksi Namibian suurimpia vientiartikkeleita. Sen tuominen suoraan markkinoille ilman välikäsiä hyödyttää niin tuottajia kuin kuluttajiakin: Siinähän voittaa kumpikin; lihan hinta kaupassa halpenee ja toisaalta siitä jalostusarvosta yhä suurempi osa jää Namibiaan, eikä sinne Lontooseen. Kun yhteistyökontaktit on luotu, jatkuu toiminta kuitenkin itsenäisesti, kuten Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult totesi: Se on ollut tosi hienoa, että tästä on syntynyt spin-offeja, kuten tämä Suomen yrittäjien lihan ja kalan tuonti. Se on tullut tämän projektin seurauksena ja tuotoksena. Mutta nyt meidän ei enää projektissa tarvitse pitää huolta siitä se etenee ja toiminta kasvaa ja laajenee. Sillä on omat toimijansa ja toimijaverkostonsa. Sen sijaan olemme edelleenkin kiinnostuneita niin Namibian kuin meidän omien kuntien elinkeinostrategiasta ja elinkeino-ohjelmasta ja kansainvälistymisen kehittämisestä. Toimitaan katalysaattorina. Salo on tehnyt yhteistyötä Swazimaassa Mbabanen kanssa. Salon kaupunginarkkitehdin Jarmo Heimon mukaan Mbabanen kaupunki on pidemmällä Public-private-partnership mallin käytössä. Publicprivate-partnership on tietyn ajan kestävää, julkisen ja yksityisen toimijan välistä sitoumusta, jonka puitteissa 14

15 osapuolet kehittävät hyödykkeen ja jakavat keskenään toteutukseen liittyvät kustannukset, riskit ja tulot. 11 Mbabanessa yksityiset yritykset ovat mukana kehittämässä kaupunkia kaupunkisuunnittelussa ja sen rahoituksessa. Heimon mukaan Salo voi hyödyntää näitä kokemuksia. Jotta kaupallinen toiminta ja siitä saatava hyöty on kestävällä pohjalla, sitä on rakennettava tasavertaisesti. Tampereen kansainvälisten asioiden päällikkö Satu Vuorinen koki, että vaikka bisnesintressejä Afrikan suuntaan esiintyy, voidaan tällaisen yhteistyön kautta luoda reilummat lähtökohdat toiminnalle. Hattulan, Janakkalan ja Nyahururu yhteistyöstä on ollut sivutuotoksena vaikutuksia yritystoimintaan. Janakkalassa toimii liike, joka myy lähiseudun käsityöläisten tuotteiden lisäksi nyahururulaisten kädentaitajien osaamista. Tuotteet on valmistanut joko Nyahururun yrittäjänaiset tai katolisen vapaaehtoisjärjestön Saint Martinin Marleen -projektin kehitysvammaiset. Pirjo Alijärven mukaan yrityksen ajatus perustuu yhteiskuntavastuulliseen yrittäjyyteen. Tätä painotetaan myös uudessa suunnitteilla olevassa kansainvälisessä yrityksessä: Tässä meidän yritysideassa lähdetään siitä ajatuksesta, että osaamisen kehittäminen tapahtuu siellä paikan päällä ja niin myös raha alkaa liikkua. Totta kai sitä liikkuu sitten muuallekin, koska täältä sitä ohjataan ainakin alkumetreillä. Ajatus on, että elinkeino kehittyy ja toiminta kehittyy sillä alueella ja toivottavasti lisää osaamista.... Siinä on monta merkitystä; he saavat sillä tuloa, mutta taas toisaalta huomaavat, että heidän tuotteensa ovat kansainvälisesti haluttavia. Alijärven mukaan kaikki tahot sitoutuvat noudattamaan yritystoiminnassa tiettyjä reunaehtoja ei lapsityövoimaa, hyvät työolot, tauot ja säällinen palkka. Niiden toteutumista tarkkaillaan ja niiden avulla halutaan viestiä ympäröivälle yhteiskunnalle, että kun työntekijöistä huolehditaan, he ovat valmiita pysymään yrityksessä ja kehittämään sen toimintaa. Kunta edistää globaalisti kestävää kehitystä Ekologisen, taloudellisen ja sosiaalis-kulttuurisen kestävän kehityksen edistäminen globaalisti edellyttää kehityspoliittisia toimia, kestävän kehityksen periaatteiden sisäistämisen sekä sisällyttämisen kehitysyhteistyön käytäntöihin. 12 Kuntainstituutioiden vakaus ja niiden sitoutuminen yhteistyöhön sekä Afrikan että Suomen päässä luo jatkuvuutta. Kunta pysyy ja kun yhteistyö saadaan toimimaan, jatkuu se ihmisten vaihtumisesta huolimatta, painotti Tampereen ympäristösihteeri Harri Willberg. Kuntaparit kokivat samanvertaisuuden tärkeänä molemmat osapuolet ovat tilivelvollisia toisilleen. Ainoastaan tällöin yhteistyö on tasa-arvoista, 15

16 16 molemminpuolista ja vaikuttavaa niin etelässä kuin pohjoisessa. Lahden ympäristöjohtajan Kari Porran mukaan molemmat osapuolet oppivat toisiltaan. Etelä- Afrikassa on Porran mukaan hyvin korkeatasoista jätevedenkäsittelyosaamista, josta on hyötyä Suomen vesilaitoksien toimijoille: Siellä tehdään Lahden mallin mukaista vesiensuojeluyhteistyötä. Mutta nyt ollaan sellaisessa vaiheessa, että me voidaan oppia lisää siitä, mitä he tekevät. He ovat pystyneet panostamaan paljon patoaltaitten suojeluun ja hoitoon. Meiltä lähti idea hoitotoiminnan käynnistämiseksi. Mutta he tekevät nyt hyvin paljon semmoista, mistä mekin jatkossa varmasti hyödytään. Pohjoinen etelä kuntayhteistyö antaa kunnille mahdollisuuden osallistua konkreettisesti yhteisvastuun edistämiseen. Hartolan ja Iramban yhteistyössä mukana ollut professori Marja-Liisa Swantz korosti sitä, että pohjoisen ja etelän kunnat ovat yhdessä osana kehitysprosessia. Kunnalla on sosiaalinen vastuu ja Vantaan kansainvälisten asioiden päällikön Lauri Lapilan mukaan kunta toteuttaa sitä viemällä omaa osaamistaan. Myös Kokkolan keskushallinnon suunnittelupäällikkö Seppo Kässi totesi: Jos ajatellaan yleensäkin kehitystyötä, niin miksei sitä monenlaista osaamista, jota meillä on, hyödynnettäisi kehitysyhteistyössä. Etelän maissa vastuu lähimmäisistä on suuri ja tätä arvostetaan Suomen kunnissa. Vaasa on yhteistyössä Tansaniassa sijaitsevan Morogoron kanssa. Vaasan kansliapäällikkö ja projektikoordinaattori Anna-Maija Iitola toi esille yhteisvastuun merkityksen: Tietyllä tapaa se, että oikeasti olemme yhteiskunnassa vastuullisia siitä, että huolehdimme itsestämme ja toisistamme. Eikä vaan itsestämme. Se tuolla Afrikassa näkyy selvemmin, että siellä huolehditaan myös toisista.... Tällaisten asioiden oppiminen toisiltamme, että mikä se meidän vastuu on tässä yhteiskunnassa. Paljon olisi annettavaa nimenomaan afrikkalaisilla meille.

17 Yhteistyö motivoi kunnan henkilöstöä Monelle luottamushenkilölle, viranhaltijalle ja työntekijälle pohjoisen ja etelän yhteistyön mielekkäät ja kehittävät haasteet antavat virtaa omassa työssä jaksamiseen ja viihtymiseen, kuten Vantaan yhteistyön koordinaattori Veera Jansa on huomannut: Se, että kaupungin työntekijät pystyvät soveltamaan omaa erityisalaansa ihan vieraassa kontekstissa ja oppimaan siitä samalla, niin varmasti tekee monen työstä paljon motivoivampaa. Eri ympäristössä, erilaisissa rakenteissa ja erilaisen lainsäädännön puitteissa pääsee kehittämään uusia toimintoja ja ratkaisuja, kuten Kokkolan ympäristösuunnittelija Toni Uusimäki toi esille. Uusimäen mukaan miljoonakaupungin jätehuollon strategian suunnittelu tuo työhön haasteita, joita ei Suomessa kohtaisi. Tämä on motivoivaa ja tekee työstä mielenkiintoista. Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä tekee yhteistyötä namibialaisen Omarurun kunnan kanssa. Nuorisokoulutuksen lisäksi koulutuskuntayhtymä järjestää aikuiskoulutusta. Projektikoordinaattori Pasi Henrikssonin mukaan mahdollisuus osallistua omalla osaamisellaan kansainväliseen hankkeeseen motivoi henkilöstöä. 17

18 Kansainvälisyys kasvattaa suvaitsevaisuuteen Pohjoinen etelä kuntayhteistyön kautta kunta tekee samalla kansainvälisyyskasvatusta ja suvaitsevaisuustyötä kunnassa. Yhteistyön pohjalta järjestettävän toiminnan ja tiedotuksen välityksellä uudet kulttuurit ja monikulttuurisuus tulevat kuntalaisille tutummiksi ja vaikuttavat positiivisesti asenteisiin. Myös kunnan työtekijöiden myönteisyys kansainvälisyyttä kohtaan lisääntyy, vaikka he eivät osallistuisi suoraan käytännön yhteistyöhön, kertoi Salon kansainvälisten asioiden päällikkö Terhikki Lehtonen. Hartolan kunnanvaltuutettu Maritta Virtasen mukaan yhteistyö Iramban kanssa on ollut pienen kunnan ensikosketus kansainväliseen yhteistyöhön ja toiminut kansainvälisyyskasvatuksena kuntalaisille. Kuntalaiset ovat päässeet korjaamaan pohjoinen-etelä kuntayhteistyön satoa esimerkiksi Kemissä järjestettynä kansainvälisyyspäivänä, Vantaan kaupunginmuseon Namibia-näyttelyssä ja Lempäälän Namibia-päivänä. Tamperelaiset tutustuvat kaupunkien väliseen yhteistyöhön vuosittain järjestettävän Mwanza-viikon aikana, jolloin kouluissa, päiväkodeissa, yliopistossa ja kirjastoissa järjestetään erilaisia tapahtumia, esimerkiksi näyttelyitä, luentoja ja musiikkitapahtumia. Odotettu ja suosittu tapahtuma on työllistänyt Tampereen tansanialaisia kulttuurialan ihmisiä. Vastaavasti Mwanzassa järjestetään vuosittain Tampere-viikot. Lahti järjestää vuosittain pohjoinen etelä ohjelmarahoituksen ulkopuolisen ympäristöviikon, jossa tavoitteena on kasvattaa kuntalaisten sitoutumista ja vastuunottoa ympäristöstä. Viikkoon osallistuu satoja organisaatioita kuten kouluja, yhdistyksiä ja työyhteisöjä. Viikolla esitellään ympäristöosaamista, motivoidaan kuntalaisia ja tehdään ekotekoja. Tapahtumassa on yleensä mukana osallistujia myös Lahden yhteistyökunnasta, Bojanala Platinumista, jossa järjestetään vuosittain samanlainen tapahtuma. Kuntayhteistyön puitteissa ympäristöviikon järjestäjät vaihtavat hyviä käytäntöjä tapahtumien kehittämiseksi. 18

19 Loppuviitteet 1 Sahrman 2008, Rainio 2003, [ ]. 4 Aronen & Berghäll 1998, Aronen & Berghäll 1998, Rainio 2003, Aronen & Berghäll 1998, Rainio 2003, Olari-Sintonen 2008, Aronen & Berghäll 1998, [ ]. 12 Rohweder 2008, 9. Lähteet Aronen, Kauko & Berghäll, Elina (1998): Kaupunkien kansainvälistymisen parhaat käytännöt, Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Olari-Sintonen, Merja (2008): Kunta muuttuvassa maailmassa: Vetovoimatekijät esiin kuntamarkkinoinnilla, Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Rainio, Päivi (2003): Kuntatyö 2010: Rekrytointiopas kunta-alalle, Suomen Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos, Kuntien eläkevakuutus. Rohweder, Liisa (toim.) (2008): Kasvaminen globaaliin vastuuseen: yhteiskunnan toimijoiden puheenvuoroja, Opetusministeriön julkaisuja 2008:40, Helsinki. Sahrman, Keijo (2008): Kunta muuttuvassa maailmassa: Alkusanat, Suomen Kuntaliitto, Helsinki. Elektroniset Kuntaliitto: =1;55264; 55275;121698;121700;117363; [ ] Tampereen kaupungin kotisivut: tampereinfo/osallistuminen/alvari.html [ ] Haastattelut Haapavesi Jouko Luukkonen, kaupunginjohtaja, Hartola Maija-Liisa Mamia, kunnanvaltuutettu, Helena Mäkinen, koordinaattori, Marja-Liisa Swantz, professori, Maritta Virtanen, kunnanvaltuutettu, Hattula, Janakkala Pirjo Alijärvi, kunnanvaltuutettu, Seppo Kopra, rehtori, Jukka Pettersson, koordinaattori Hämeenlinna Heidi Piilola, projektikoordinaattori, Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä Pasi Henriksson, lehtori, projektikoordinaattori, Kangasala Raila Erkkola, mielenterveyshoitaja, Erkki Ottela, projektikoordinaattori, Kemi Marja Kynsijärvi, projektikoordinaattori, teknisen palvelukeskuksen hallintopäällikkö, Sari Moisanen, kaupunginvaltuutettu, Hanna Romppainen, hallintosihteeri, Reijo Viitala, satamajohtaja, Kokkola Michael Hagström, ympäristöpäällikkö, Johanna Haikola, koordinaattori, Seppo Kässi, keskushallinnon suunnittelupäällikkö, Toni Uusimäki, ympäristösuunnittelija, Lahti Anna Aalto, projektikoordinaattori, Kari Porra, ympäristöjohtaja, Eero Vainio, kaupunginvaltuutettu, Lempäälä Timo Palander, projektikoordinaattori, kehitysjohtaja, Tuula Petäkoski-Hult, kunnanvaltuuston puheenjohtaja, Oulu Katriina Puhakka, kehittämisjohtaja, Marko Sulonen, projektikoordinaattori, Salo Jarmo Heimo, kaupunginarkkitehti, Terhikki Lehtonen, projektikoordinaattori, kansainvälisten asioiden päällikkö, Tampere Veijo Kaján, aluepelastuslaitoksen tiedotuspäällikkö, Vesa Komonen, suunnittelupäällikkö, lasten ja nuorten palvelut, Leena Viitasaari, päivähoidon ja perusopetuksen johtaja, Harri Willberg, ympäristösihteeri, Satu Vuorinen, kansainvälisten asioiden päällikkö, Vaasa Anna-Maija Iitola, projektikoordinaattori, kansliapäällikkö Maisa Kivisalo, komponenttikoordinaattori, Harry Swanljung, kasvatus- ja opetusviraston johtaja Vantaa Veera Jansa, koordinaattori, Marjatta Lahti, aluekirjaston johtaja, Lauri Lapila, kansainvälisten asioiden päällikkö, Jarmo Lounassalo, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö,

20 Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma Miksi mukaan? Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelmaa koordinoi ja hallinnoi Suomen Kuntaliitto ja rahoittaa ulkoasiainministeriö. Yhteistyöohjelman tavoitteena on lisätä paikallishallinnon valmiuksia tarjota peruspalveluja sekä edistää hyvää hallintoa ja demokratiaa kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta. Muita tavoitteita ovat tietoisuuden lisääminen kehityskysymyksistä, suvaitsevaisuuden edistäminen ja kansainvälisyyskasvatus. Tässä esitteessä valotetaan, mitä Suomen kunnat ovat saaneet yhteistyöstä etelän kuntien kanssa. Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki PL 200, Helsinki Puh , faksi Helsinki 2010

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilasnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Kv-strategiasta käytäntöön: Verkostot koulun johdon ja koulutoimen näkökulmasta Case Joensuu Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun

Kv-strategiasta käytäntöön: Verkostot koulun johdon ja koulutoimen näkökulmasta Case Joensuu Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun Kv-strategiasta käytäntöön: Verkostot koulun johdon ja koulutoimen näkökulmasta Case Joensuu Esa Räty, lukion rehtori, kv-koordinaattori, Joensuun kaupunki Joensuu, asukkaita noin 73 000, ydinkaupunki

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI suvaitsevaisuus rohkeus oikeudenmukaisuus vastuullisuus MAAILMANKANSALAINEN aktiivisuus terve itsetunto avoimuus muutosvalmius RAAHEN OPETUSTOIMI Kansainvälisyysstrategia

Lisätiedot

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen

Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Kuntaliiton julkaisut Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen KL-Shop Toinen linja 14, 00530 Helsinki puh. 09 771 2199 julkaisumyynti@kuntaliitto.fi 1 Tilausnumero 509465 Hinta 25.00 Tutkimus selvitti kuntalaisten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa

Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa Kaupunginhallitus 372 15.09.2014 Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/00.04.02.02/2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Osaava työelämäpedagogi

Osaava työelämäpedagogi Osaava työelämäpedagogi - Osaava työelämäpedagogi ammatillisessa koulutuksessa Osaamiskartta kehittämisen välineenä Kati Korento, Oamk / Amok kati.korento@oamk.fi Erja Kotimäki, Oamk / Amok erja.kotimaki@oamk.fi

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta

Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Kuntalaisvaikuttaminen ja yhteisötoiminta Haukipudas, asukkaita n. 19000 Kiiminki, asukkaita n. 13000 Oulu, asukkaita n. 143000 Oulunsalo, asukkaita n. 9700 Yli-Ii, asukkaita n. 2200 Oulu 2012 Uusi Oulu

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa

Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Tiedosta hyvinvointia 1 Lapsivaikutusten ennakointi ja arviointi ( Lavaus ) hankkeen taustaa Liisa Heinämäki Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Lapsivaikutusten arviointi kaikissa lapsia koskevissa yhteiskunnallisissa

Lisätiedot

Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009

Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009 Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009 Osallisuus hyvä elinympäristö kestävä elämäntapa kestävä kehitys asukastoiminta

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Uudenlainen osaaminen & kekseliäisyys Yhteisö resurssina Siperia opettaa Uudet koulutus tarpeet (kielitaito, matkailu osaaminen) Monikulttuurisuus

Lisätiedot