Kokoomuksen eduskuntaryhmän PAREMPI KOULU. -raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokoomuksen eduskuntaryhmän PAREMPI KOULU. -raportti"

Transkriptio

1 Kokoomuksen eduskuntaryhmän PAREMPI KOULU -raportti

2 SISÄLLYSLUETTELO s. 3 s. 4-5 s s. 12 s. 14 s. 16 s. 18 s. 22 s. 24 s. 26 s. 26 s. 27 s. 27 Johdanto 10 Keskeisintä askelta koulutuksen kehittämiseksi Kaikille koulutusasteille yhtenäistä Oppimisympäristöjen uudistaminen Opettajankoulutus Valmiuksia kansainvälistymiseen Maailman liikkuvin kansa Parempaa varhaiskasvatusta Peruskoulun parantaminen Parempi lukio Ammatillinen koulutus Yliopistot Ammattikorkeakoulut Koulutusvienti Aikuiskoulutus Vapaa sivistystyö Taiteen perusopetus

3 3 JOHDANTO SIVISTYS ON ARVO, JOTA KANNATTAA PUOLUSTAA MAAILMAN PARASKAAN peruskoulu ei pärjää muutoksessa, jos se ei seuraa muun yhteiskunnan kehitystä. Suomalainen koulutus on pitkään kerännyt tunnustusta ympäri maailman. Korkeasti koulutetut opettajat, tasavertainen mahdollisuus suorittaa peruskoulu ja laadukasta tutkimusta ja opetusta antavat korkeakoulumme ovat suomalaisen koulutusjärjestelmän valtteja, joita saavutaan ihastelemaan Suomeen kaukaakin. SUOMEN KALTAISEN pienen maan parhaita kilpailuvaltteja ovat korkea osaaminen ja tutkimus. Innovaatiot ja korkealaatuiset tutkimustulokset eivät synny itsestään. Osaamisen pohja rakennetaan jo varhaiskasvatuksen ja peruskoulun aikana. Kannustus ja oppimisen ilo kantavat pitkälle. SUOMI ON kuitenkin suurten haasteiden edessä. Globaali kilpailu on vienyt Suomesta pysyvästi tuhansia työpaikkoja. Julkinen taloutemme on luisunut epätasapainoon, joka on uhka hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudelle. VIIME VUOSINA koulujen oppimistulokset ovat tutkimusten mukaan laskeneet. Vaikea taloudellinen tilanne näkyy koulujen arjessa. Kouluissa käytössä ovat liitutaulut ja vihkot, kun taas lapset ovat diginatiiveja, digitaalisen yhteiskunnan jäseniä. MONIMUTKAISTUVA MAAILMA ja loputon tietomassa asettavat uusia vaatimuksia opetukselle. Yksittäisten aineiden opettelun sijasta tarvitaan kriittisen ajattelun taitoja, kykyä käsitellä digitaalisen yhteiskunnan tietomassoja sekä läpi elämän jatkuvan oppimisen taitoja. SUOMI ON saatava uudelleen liikkeelle. Suomalainen koulutus pitää ajatella uudelleen, jotta haasteet voidaan selättää. Uudistaminen on ennen kaikkea mahdollisuus rakentaa hyvän perustan päälle entistä parempi koulu. SUOMI TARVITSEE uuden nousun, joka tulee vain korkean osaamisen ja koulutuksen avulla. Osallistuakseen tähän uudistamiseen Kokoomuksen kansanedustajat ja ministerit kiersivät loppuvuoden 2014 aikana Suomea kuuntelemassa, miten suomalaisesta koulusta voitaisiin tehdä entistä parempi. TILAISUUKSIIN OSALLISTUI satoja oppilaita, opettajia, vanhempia ja muuta opetusalan henkilökuntaa. Kaikki saatu palaute on kirjattu ja hyödynnetty julkaisun laatimisessa. Kiertueen internet-sivujen kautta useat sadat suomalaiset jättivät omia ehdotuksiaan Kokoomukselle, miten tehdään parempi koulu. VAIKEASSA TALOUSTILANTEESSA koulutuksen merkitys vain korostuu. Kokoomuksen edustajat haluavat etsiä ratkaisuja, joilla laadukas koulutuksemme turvataan ja sitä voidaan uudistaa. VAHVAN SIVISTYKSEN perustalle on hyvä rakentaa muun yhteiskunnan pohja. Kokoomukselle sivistys on todella sellainen arvo, jota kannattaa puolustaa. ARTO SATONEN Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja RAIJA VAHASALO Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja

4 4 10 keskeisintä askelta KOULUTUKSEN KEHITT 1. JOKAINEN PERUSKOULUNSA PÄÄTTÄVÄ nuori ohjataan jatko-opintoihin lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen, kuntoutukseen tai työpajatoimintaan. Jokaiselle nuorelle räätälöidään tarvittaessa oma, hänen tarpeistaan lähtevä vaihtoehto. Nuorisotakuuta kehitetään ottamaan huomioon nuorten kokonaisvaltainen hyvinvointi. 2. KEHITETÄÄN sekä lukiokoulutusta että ammatillista koulutusta omien tutkintojensa, tehtäviensä, tavoitteidensa, opetussuunnitelmiensa ja opetuksensa osalta kirkastaen kummankin koulutusmuodon ominaispiirteitä. Tiivistetään lukioiden ja korkeakoulujen sekä lisätään ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä. 3. YLIOPISTOJA JA AMMATTIKORKEAKOULUJA kehitetään omina kokonaisuuksinaan eri tutkintojen, tehtävien tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. Tuetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen profiloitumista omille vahvuusalueilleen. 4. KOKOOMUKSEN MIELESTÄ oppiminen on koko elämän kestävä prosessi. Työuran aikaiseen täydennyskoulutukseen kiinnitetään huomiota ja parannetaan mahdollisuuksia alan vaihtamiseen ja uudelleenkouluttautumiseen. Elinikäisen oppimisen tulee olla osana arkea. 5. LIIKUNNAN POSITIIVINEN MERKITYS oppimisen, työkyvyn ylläpitämisen ja sairauksien ennaltaehkäisemisen kannalta on kiistaton. Liikkuva koulu ohjelmaa kehitetään ja laajennetaan jokaiseen kouluun.

5 5 ÄMISEKSI 6. KOULUTUKSEN TULEE ANTAA parempia valmiuksia kansainvälistymiseen yhä aikaisemmalla kieltenopiskelun aloittamisella ja laajemmalla opiskelijavaihdolla. 7. OPETUSTA annetaan nykyaikaisissa, helposti mukautettavissa oppimisympäristöissä. Digitaalisia välineitä käytetään opetuksessa laajasti. Jokainen suomalainen saa koulusta monipuoliset työkalut ja osaamisen tulevaisuutta varten. 8. KORKEATASOISESTA OPETTAJANKOULUTUKSESTA pidetään kiinni ja opettajille annetaan riittävät valmiudet opetustyöhön. Mahdollistetaan opettajille säännölliseen täydennyskoulutukseen osallistuminen. 9. JOKAISELLA LAPSELLA on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jossa luodaan valmiudet opinpolulle. Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa on riittävä määrä osaavaa henkilökuntaa. Varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista, lapsen iän- ja kehitysvaiheen huomioon ottavaa päiväkodissa tarjottavaa pedagogista toimintaa. 10. PERUSOPETUKSESSA jokainen oppilas saa oppia omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin niin, että voi kasvaa ja kehittyä täyteen mittaansa. Perusopetuksessa on tärkeätä huolehtia mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisesta. Ilmiöpohjaista opetusta ja oppimista käytetään niin että oppilas ymmärtää myös kokonaisuuksia.

6 6 KAIKILLE KOULUTUSASTEILLE YHTENÄISTÄ OPPIMISYMPÄRISTÖJEN UUDISTAMINEN Kokoomuksen mielestä tulevaisuuden oppimisympäristöissä: Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi Kokoomus pitää lähtökohtina, että Digitaalisia oppimateriaaleja ja työvälineitä käytetään tarkoituksenmukaisella tavalla kaikessa opetuksessa ja oppimisessa. Niitä ja perinteisempiä menetelmiä käytetään rinnakkain kussakin tilanteessa parhaalla tavalla. Ammattitaitoiset opettajat osaavat käyttää ajantasaisissa oppimisympäristöissä uusimpia tekniikoita. Jokainen suomalainen saa koulusta riittävät valmiudet digitaalisten välineiden käyttöön työelämässä. Vahvistetaan ja lisätään opetuksessa digitaalisten oppimateriaalien ja työvälineiden käyttöä. Digitaalisten oppimismuotojen tarkoituksena ei ole korvata perinteisiä oppimismenetelmiä, vaan niitä tulee hyödyntää perinteisten menetelmien rinnalla ja perinteisiä menetelmiä tukien sekä oppijoiden yksilöllistä kehitystä auttaen. Tästä kaikesta muodostuu tulevaisuuden oppimisen ekosysteemi. Uudenlaisista oppimisympäristöistä saadaan hyöty irti vain, jos opettajat kykenevät käyttämään ja hyödyntämään niitä työssään kunnolla. Opettajien täydennyskoulutusta on uudistettava jatkuvasti vastaamaan oppimisen digitalisoitumisen haasteisiin, ja kaikille opettajille on turvattava oikeus osallistua säännöllisin väliajoin tähän täydennyskoulutukseen. Maailman digitalisoitumisen vuoksi kouluissa tulee opettaa aiempaa enemmän myös lähdekritiikkiä sekä tiedonhakutaitoja. Digitaalisessa ympäristössä tapahtuvaan koulukiusaamisen tulee puuttua ja sen estämiseksi tulee kehittää kansallinen toimintasuunnitelma. Jokaisella suomalaisen koulutusjärjestelmän tutkinnon suorittaneella tulee olla perusvalmiudet digitaalisten työvälineiden ja laitteiden käyttöön.

7 7 Yhä useammat työpaikat, työtehtävät ja professiot muuttavat tulevaisuudessa muotoaan kasvavan digitalisoitumisen vuoksi. Koulutuksen tulee pohjautua tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin, joten maailman digitalisoituminen tulee huomioida opetussuunnitelmia, tutkintojen perusteita ja korkeakouluopintojen sisältöjä uudistettaessa. Tällä hetkellä opintojaan aloittelevat henkilöt ovat mukana työelämässä vielä 2070-luvulla. LUOKKAHUONEIDEN ei tarvitse näyttää enää samalta kuin viime vuosisadalla. Mikään laki ei velvoita opetusta tapahtumaan pulpettien ääressä. Opettajilla on vapaus muokata oppimisympäristöä paremmin oppimiselle sopivaksi. Pelkän luennointiopetuksen aika on jo ohi. Oppimisen tulee tapahtua opettajan parhaaksi näkemillä, tilanteeseen ja tarkoitukseen sopivilla opetusmuodoilla. UUSISSA perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa painopistettä ollaan osuvasti siirtämässä oppimissisältöjen määrittelystä siihen, miten opetetaan. Tämä korostaa tarvetta osaaviin opettajiin, jotka pystyvät suunnittelemaan opetusta ja oppimisympäristön käyttöä mahdollisimman hyvin. Koulun tulee olla turvallinen paikka niin oppilaille kuin opettajille. Koulu- ja oppilaitosrakennusten ylläpitoon ja korjaamiseen sekä uusiin oppimisympäristöihin tuleekin investoida riittävästi. OPETUKSESSA tulee käyttää yhä enemmän tietokoneiden lisäksi esimerkiksi älytauluja, langattomia piirtopöytiä ja äänestyslaitteistoja. Sähköiset järjestelmät sekä mobiililaitteet mahdollistavat oppimisprosessin myös paikasta riippumattomasti. Verkko-opetuksen avulla oppilas voi seurata opetusta lähes yhtä hyvin kotoa käsin kuin olemalla fyysisesti koulurakennuksessa. Palautetta voidaan antaa esim. videopuhelun kautta. Oppimisympäristöissä on tärkeätä hyödyntää sekä digitaalisen opetuksen että kontaktiopetuksen hyvät puolet. DIGITAALISTEN SOVELLUSTEN avulla voidaan mm. mahdollistaa lasten yksilöllinen oppimisvauhti sekä tarkkailla, mitkä tehtävät tuottavat lapsille haasteita. Näiden perusteella saadaan opettajille raportteja siitä, mihin asioihin juuri tämän tietyn lapsen kanssa tulisi keskittyä, jotta oppimisprosessia saadaan kehitettyä. Digitaalisuus on tuonut myös tiedonhaun aivan uudelle tasolle. Mahdollisuudet hyötykäyttöön ovat lähes rajattomat. TÄLLÄ HETKELLÄ digitaalisuuden hyödyntämisessä oppilaitoksissa on suuria kuntakohtaisia ja kuntien sisällä jopa koulukohtaisia eroja. Kokoomukselle mahdollisuuksien tasa-arvo on aina ollut tärkeä lähtökohta. Sen vuoksi Kokoomus haluaa taloudellisten resurssien salliessa hyödyntää mahdollisimman paljon digitaalisten oppimisympäristöjen tarjoamia mahdollisuuksia. Tasa-arvoisten opiskelumahdollisuuksien turvaamiseksi ensi vaalikaudella annetaan ohjeistus tai tarvittaessa säädös opetuksen ja koulutuksen järjestäjille siitä, kuinka oppilailta ja opiskelijoilta voidaan edellyttää omien tietokoneiden tai muiden päätelaitteiden käyttöä. DIGITAALISTEN LAITTEIDEN hyödyntäminen ei kuitenkaan saa olla itsetarkoitus tai lähtökohta. Niiden avulla voidaan parantaa kouluviihtyvyyttä ja motivaatiota, edistää oppimista ja eriyttää sitä. Digitaalisuus on yksi tapa monipuolistaa opetusta. Sen käyttö lähtee pedagogisista perusteista. MAAILMAN DIGITALISOITUMINEN on tuonut myös uusia piirteitä opetustarpeisiin. Tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää osata erottaa oleellinen tieto tietotulvan epäoleellisesta informaatiosta. Tiedon analysointikyky ja lähdekritiikki tulevat olemaan nykyistä tärkeämpiä kansalaistaitoja. KIUSAAMINEN on muuttanut muotoaan ja raaistunut digitalisoitumisen myötä. Aiemmin kiusaaminen liittyi vain kiusaamistilanteeseen. Nykyisin esimerkiksi matkapuhelimissa olevien kameroiden avulla kiusaamistilanteet voidaan ikuistaa ja niissä oleva nöyryytys voidaan levittää kaikille. OPETTAJIEN MAHDOLLISUUDET puuttua kiusaamisen ovat heikentyneet, koska kiusaaminen saattaa tapahtua verkossa. Silloin kiusaamista ei pysty havaitsemaan tarkkailemalla esimerkiksi välitunnilla pihalla olevia oppilaita. Tähän puuttumiseen tarvitaan uusia työkaluja ja uusi toimenpideohjelma. USEIN jo päiväkodeissa nähdään, ketkä joutuvat kiusaamisen uhreiksi. Monesti nämä samat henkilöt ovat kiusattuja läpi koko opinpolun. Varhainen ja välitön puuttuminen kiusaamisen on ensiarvoisen tärkeää.

8 8 OPETTAJANKOULUTUS Kokoomuksen mielestä opettajankoulutuksen kehittämisen tavoitteena on: Opetusta antavat ammattitaitoiset ja työhönsä motivoituneet opettajat. Opettajien peruskoulutuksessa annetaan riittävät perusvalmiudet opetustyöhön. Opettajien osaamisen päivittäminen läpi koko työuran on perusedellytys. Opettajien jaksamiseen työssään kiinnitetään huomiota. Tavoitteena on, että pystymme ylläpitämään läpi työuran ammattitaitoiset ja motivoituneet opettajat. Kokoomuksen toimenpiteet opettajankoulutuksen kehittämiseksi: Kehitetään opettajankoulutusta antamaan riittävät ja monipuoliset opettamisen valmiudet. Säilytetään opettajankoulutus ylempänä yliopistollisena korkeakoulututkintona eli maisteritutkintona. Keskitetään opettajien peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen koordinointi valtakunnalliseksi mahdollisimman laadukkaan opettajankoulutuksen aikaansaamiseksi. Samalla pyritään lisäämään opettajankoulutuslaitosten välistä yhteistyötä. Annetaan opettajille peruskoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa paremmat valmiudet työrauhan ylläpitämistä ja työssä jaksamista varten.

9 9 Opettajankoulutus on ollut Suomessa perinteisesti arvostettua. Tämä on johtanut mm. siihen, että opettajaksi pääsee vain pieni osa halukkaista, ikäluokkansa parhaimmisto. Se on johtanut PISA-tuloksistakin ilmi käyvään laadukkaaseen opetukseen. OECD:n tutkimusten mukaan suomalaiset opettajat myös viihtyvät työssään. Viime aikoina monet opettajat ovat kuitenkin kokeneet huolta työssä jaksamisen suhteen, koska järjestyshäiriöt ovat oppilaitoksissa lisääntyneet ja opettajien keinot puuttua häiriöihin ovat rajalliset. LUOKKAHUONEEN tulee olla turvallinen paikka niin opettajille kuin oppilaillekin. Kokoomus näkee ensiarvoisen tärkeänä, että opettajilla on käytössä riittävä määrä keinoja häiriötekijöihin puuttumiseksi ja työrauhan ylläpitämiseksi. TÄLLÄ HALLITUSKAUDELLA on otettu askeleita oikeaan suuntaan. Lapselle voidaan mm. asettaa velvollisuus korjata aiheuttamansa vahinko. Koulumatkoilla tapahtuvan kiusaamisen torjumiseksi opettajille tulee antaa oikeus puuttua kiusaamiseen sekä käyttää normaaleja, koulussakin hyväksyttyjä kurinpitotoimenpiteitä. OPETTAJANKOULUTUKSESSA suoritettavien harjoittelujen määrärahojen riittävyys tulee turvata. Harjoittelun tulee sisältää riittävästi opetustunteja ja harjoittelijoiden ohjaukseen tulee olla riittävästi resursseja. Opetusharjoittelijan tulee saada riittävästi henkilökohtaista ohjausta, palautetta ja tukea harjoitusjaksojen aikana. NYKYISIN opettajankoulutuksella rakennetaan vain pohja opettamista varten. Moni opettaja kokee haasteeksi sen, että ei ole saanut yliopistosta riittäviä valmiuksia käytännön työtä varten. Koulutuksessa on keskitytty liikaa vain substanssipuolen hallitsemiseen. Opettajan on joskus asetuttava oppijan asemaan, jotta hän voi oppia opettamaan muita. Usein varsinaisen opetettavan asian sijaan tärkeässä roolissa on ongelmanratkaisukyky ja sen siirtäminen opetettavalle. OPETTAJANKOULUTUSTA VARTEN tulee tehdä kokonaan uusi määrittely siitä, millaisia taitoja menestykselliseen opettamiseen tarvitaan. Nykyisin on vain lista asioista ja oppiaineista, joita täytyy osata opettaa. Opettamisen taito ei koostu vain opetettavien asioiden hallinnasta. Opettajankoulutuksen rakenne on pysynyt pitkään samana, vaikka ympäröivä maailma on muuttunut. JOS SUOMALAINEN OPETTAJANKOULUTUS halutaan pitää laadukkaana ja arvostettuna myös jatkossa, täytyy rakenteita uudistaa ympäristön muuttuessa. Yliopistossa opettajilta vaaditaan hyvää pedagogista osaamista. Opettajankoulutuksessa opettavilta vaaditaan erityisen korkeaa pedagogista osaamista, koska se toimii mallina tuleville opettajillamme. AMMATTITAITOISEN OPETTAJAN rooli opetustyössä on korostunut. Erilaisten opetusmuotojen käyttäminen ja niiden vaihteleminen tarpeen mukaan vaativat opettajalta hyvää osaamista. Opettajankoulutuksessa tuleekin antaa mahdollisimman hyvät perusvalmiudet vaihtelevissa tilanteissa työskentelyyn ja antaa mahdollisimman hyvä koulutus eri välineiden käyttämiseen. MYÖS TEKNOLOGIAN KEHITYS on muuttanut oppimisympäristöä. Nyt opettajankoulutuksessa tulee valmistaa tulevat opettajat niitä taitoja varten, joita he tarvitsevat vielä opettaessaan 2040-luvulla. Kaikkia tulevia sovelluksia ei voi oppia vielä opintovaiheessa, mutta opintojen aikana tulee löytää valmiudet jatkuvaa itsensä kehittämistä varten. Informaatioteknologiaa ei muutenkaan saa nähdä erillisenä, opetuksen päälle tulevana palikkana, vaan kaikkeen muuhun oppimiseen integroituna luonnollisena osana. TÄLLÄ HETKELLÄ vaihtelu esimerkiksi eri kulttuureista tulevien lasten ymmärtämiseen on todella suurta koulukohtaisesti. Tulevaisuudessa monikulttuurisuus tulee joka tapauksessa olemaan kasvava trendi. Tämä on syytä huomioida myös koulutusta suunniteltaessa. Erilaisista lähtökohdista ja kulttuureista tulevilla henkilöillä voi olla hyvin erilaisia tapoja oppia sekä suuria eroja ympäröivän yhteiskunnan havainnoimisesta. Opettajankoulutuksessa tulee huomioida yksilöllisten oppimispolkujen hyödyntäminen ja opetuksen suunnittelu erilaisista lähtökohdista tulevien henkilöiden varalle. OPETTAJANKOULUTUS SÄILYTETÄÄN yliopistollisena maisteritasoisena koulutuksena myös jatkossa.

10 10 VALMIUKSIA KANSAINVÄLISTYMISEEN Maailma on koko ajan yhä kansainvälisempi. Kokoomuksen mielestä kansainvälistymisen merkitys tulee nostaa keskiöön myös koulutusta kehitettäessä. KOULUJÄRJESTELMÄ ANTAA parhaat valmiudet kansainvälisissä yhteyksissä toimimiseen antamalla kaikille riittävän pohjan kielten osaamiseen ja eri kulttuurien ymmärtämiseen. On syytä aloittaa kieltenopiskelu mahdollisimman varhain ja antaa mahdollisimman paljon tukea toisten kulttuurien ymmärtämiseen läpi koko opinpolun. KOULUTUSJÄRJESTELMÄLLÄMME on tärkeä tehtävä antaa valmiuksia jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle kansainvälisissä yhteyksissä toimimiseen. Kieltenopiskelu on tässä erittäin suuressa roolissa. Opiskelijavaihtoja ja henkilökunnan opetus- ja tutkimusvaihtoja tulee edistää jatkossakin. Koulutusjärjestelmän rooli kieliopinnoissa ja muiden kulttuurien ymmärryksen edistämisessä on erittäin tärkeä. KIELTENOPISKELU on tärkeä ja koskee koko opinpolkua varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Kieltenopiskelu tulee aloittaa jo varhaiskasvatuksen aikana, hyödyntäen lasten herkkyyskausia. Kielikylpyopetusta tulee kehittää ja pyrkiä laajentamaan sen käyttöalaa nykyisestä. Kokoomuksen toimenpiteet kansainvälistymisen edistämiseen: Kieltenopetus tulee aloittaa jo varhaiskasvatuksessa. Erityisesti kielikylpytoiminnan määrää tulee lisätä nykyisestä. Aloitetaan vieraan A1-kielen opiskelu pedagogisesti sopivalla tavalla ensimmäiseltä luokalta lähtien. Rytmitetään kieltenopiskelun alkuajankohdat perusopetuksen tuntijaossa nykyistä paremmin siten, että liian monen uuden kielen aloittaminen ei tapahdu samanaikaisesti. Tavoitteena on monipuolistaa kielivalintoja ja lisätä vapaaehtoista kieltenopiskelua. Kasvatetaan kansainvälisiin opiskelija- ja opettajavaihtoihin osallistumisen määrää 10 % seuraavalla vaalikaudella. Lisätään opiskelijavaihtoihin osallistumista tukemalla lyhyitä intensiivikursseja ulkomailla. Tällä tavalla annetaan myös esimerkiksi perheellisille henkilöille parempi mahdollisuus hankkia kansainvälistymiskokemuksia opiskeluaikana. Tavoitteena on lisätä kansainvälistymisjakso jokaiseen korkeakoulututkintoon. Jakson voi suorittaa opiskelijavaihdossa, kansainvälisessä harjoittelussa tai osallistumalla kansainvälisiin yhteisprojekteihin osana kotikansainvälistymistä. Myös toisen asteen opinnoissa lisätään opiskelijavaihtoja ja ulkomaan työharjoitteluja. Koulutusjärjestelmällämme on tärkeä tehtävä antaa valmiuksia jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle kansainvälisissä yhteyksissä toimimiseen PERUSOPETUKSESSA ensimmäisen vieraan kielen opiskelua tulee aikaistaa nykyisestä. Laaja vieraiden kielten taito on nykyajan ja tulevaisuuden kansalaisvalmiuksia, joita tulee tukea. Kieltenopiskelua tulee ajatella kokonaisuutena, joka jatkuu pitkään läpi opinpolun. KIELTENOPISKELUA tulee muuttaa yhä enemmän arkipäivän kielitaidon oppimista tukevaksi. Vieraalla

11 11 kielellä kommunikoimisessa tärkeintä ei ole lauseen täydellinen kielioppi, vaan ymmärretyksi tuleminen. Kieltenopetuksen tuleekin valmentaa mahdollisimman hyvin käytännön kielenkäyttöön. KIELTENOPISKELUSSA tulee käyttää jokaiselle luokka-asteelle sopivia tapoja. Pelejä, digitaalisia oppimisympäristöjä ja uudistuvia opetusmenetelmiä tulee hyödyntää mahdollisimman hyvin. Kieltenopettajille tulee antaa riittävästi täydennyskoulutusta, jotta he pystyvät antamaan opetusta uusimmilla välineillä. KIELTENOPISKELUN lisäksi muiden kulttuurien ymmärryksen lisäämisellä oppiainerajat ylittäen on tärkeä rooli. KIELTENOPETUKSELLE tulee olla varattuna riittävä tuntimäärä peruskoulussa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetustunnit tulee sijoittaa siten, että oppilaat voivat tosiasiassa valita useampia kieliä. Tunnit tulee ajoittaa siten, että oppilaille ei tule liian montaa kieltä opiskeltavaksi samanaikaisesti. OPISKELIJAVAIHDON tulee olla mahdollista jatkossakin nykyisessä laajuudessa. Opetushenkilöstölle tulee tarjota mahdollisuuksia kansainvälisiin vaihtoihin tai muuhun työtä tukevaan kansainvälistymiseen. LAAJENNETAAN JA LISÄTÄÄN valinnanmahdollisuuksia vieraan kielen opinnoissa. Kansainvälistyminen on luonut kasvavan tarpeen myös muiden kuin Euroopan suurten kielten opettamiselle. Kieltenopetuksessa tulee hyödyntää etäopetuksen mahdollisuudet, jotta jokaisella olisi mahdollisuus laajan kielitaidon hankkimiseen asuinpaikasta riippumatta. Kieliopintoja tulee mahdollisuuksien mukaan integroida luontevaksi osaksi muita oppiaineita. MAAILMAN LIIKKUVIN KANSA Kokoomuksen mielestä Suomesta tulee tehdä maailman liikkuvin kansa vuoteen 2025 mennessä. Kouluissa ja harrastustoiminnassa luodaan jokaiselle nuorelle liikunnallisen elämäntavan perusta. LIIKUNTA tulee ajatella hallinnonrajat ylittävänä terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävänä toimintana. Liikunnan positiivinen merkitys oppimisen, työkyvyn ylläpitämisen ja sairauksien ennaltaehkäisemisen kannalta on kiistaton. KOULUJEN JA SEURATOIMIJOIDEN yhteistyöllä luodaan jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus itselle sopivan liikuntaharrastuksen löytämiseen sosioekonomisista lähtökohdista riippumatta. Tässä esimerkiksi koulujen kerhotoiminnalla on suuri merkitys. Opettajien ja varhaiskasvatuksen sekä terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon valmiudet liikunnallisen elämäntavan tukemiseen. Toimenpiteet: Parannetaan edellytyksiä matalan kynnyksen liikunnan harrastamiseen. Huolehditaan riittävistä liikuntapaikkarakentamisen tuista. Lisätään poikkihallinnollista yhteistyötä liikunnan edistämisessä. Toteutetaan liikuntapoliittinen selonteko, jonka tavoitteena on laatia suunnitelma liikkumattomuuden vähentämiseksi. Selvitetään mahdollisuuksia keventää seuratoiminnan hallintoa. Säädetään korkeakoululiikunnan määrän turvaavista velvoitteista. Laajennetaan Liikkuva koulu-ohjelmaa koko koulutusjärjestelmää koskevaksi. Parannetaan liikunnallisen kerhotoiminnan edellytyksiä kouluissa. Parannetaan koulujen lähistöllä olevien kevyen liikenteen väylien turvallisuutta koulumatkaliikunnan edistämiseksi.

12 12 PAREMPAA VARHAISKASVATUSTA Kokoomuksen mielestä varhaiskasvatus on opinpolun ensimmäinen askel. Siihen kannattaa panostaa. JOKAINEN LAPSI pääsee osallistumaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jossa luodaan valmiudet opinpolulle. Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa on riittävä määrä osaavaa henkilökuntaa ja edellytykset ikäkausien mukaan tapahtuvaan suunnitelmalliseen kasvatukseen. Sisällytetään varhaiskasvatukseen leikkiä ja liikuntaa. Lisätään luonnossa olemista lasten terveellisten elämäntapojen edistämiseksi sekä lasten välisten erojen tasaamiseksi. VARHAISKASVATUS on ensimmäinen askel elinikäisen oppimisen tiellä. Tämän takia varhaiskasvatuksen tulee olla kiinteä osa muuta koulutusjärjestelmää. Sen tehtävä on rakentaa vahva kivijalka tulevaisuuden oppimiselle sekä tukea lapsen kasvua ja kehitystä. Mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen tulee taata tasa-arvoisesti kaikille asuinpaikasta riippumatta. Toimenpiteet paremman varhaiskasvatuksen hyväksi: Tunnustetaan varhaiskasvatuksen rooli kasvatuksellisen ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämisessä. Keskiöön on nostettava varhaiskasvatuksen asema esi- ja perusopetukseen valmistelevana toimintana. Hoitopaikoissa tulee olla riittävästi työntekijöitä, jotta pedagogisen koulutuksen saaneilla ammattilaisilla on aikaa toimia lasten kanssa ja saavuttaa varhaiskasvatuksen tavoitteet. Vahvistetaan varhaista moniammatillista tukea. Selvitetään muuttuneen työelämän vaatimukset päivähoidon päivittäiseen hoito-aikaan nähden, esimerkiksi päiväkotien aukioloaikojen ja viikonloppuhoidon osalta. Lisätään yliopistollisen lastentarhanopettajakoulutuksen opiskelupaikkoja varhaiskasvatuksen pedagogisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Laadukkaassa varhaiskasvatuksessa on riittävä määrä osaavaa henkilökuntaa ja edellytykset ikäkausien mukaan tapahtuvaan suunnitelmalliseen kasvatukseen VARHAISKASVATUS on suunnitelmallista ja pedagogista toimintaa. Ohjattu varhaiskasvatus tulee nähdä opinpolulle valmentavana toimintana. Vahvistetaan varhaista moniammatillista tukea,

13 13 jotta mahdolliset ongelmat pystytään tunnistamaan ja korjaamaan mahdollisimman varhain. LASTEN LUONTAISIA herkkyyskausia ei ole hyödynnetty riittävästi erilaisten tietojen ja taitojen opettelussa. Varhaisessa lapsuudessa saaduilla oppimisvalmiuksilla on merkittävä vaikutus elämänhallinnan ja koko eliniän osaamisen omaksumiseen. Panostukset opintien alkuun ovat tehokkainta ja vaikuttavinta koulutuspolitiikkaa. VARHAISKASVATUKSEEN KANNATTAA panostaa, koska ennakoiva työ on aina jälkikäteen tehtyä korvaavaa työtä edullisempaa. Talousnobelisti Heckman onkin todennut, että jokainen varhaiskasvatukseen sijoitettu dollari tuottaa sen takaisin seitsemänkertaisena. Onnistuneen oppimispolun löytäminen heti alkuvaiheessa pienentää syrjäytymisen riskiä koko loppuelämän kannalta. JOKAISELLA LAPSELLA tulee olla oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Lapselle on turvattava oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, jossa lapset suojataan väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Lapsen ja hänen huoltajiensa mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa varhaiskasvatuksen toiminnan suunnitteluun on turvattava, jotta kodin ja varhaiskasvatuksen välinen vuoropuhelu tiivistyy. VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITTELUSTA ja arvioinnista on oltava päävastuussa koulutetut lastentarhanopettajat. Pedagoginen varhaiskasvatus vaatii tuekseen valtakunnalliset ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. ONNISTUNUT VARHAISKASVATUS on monen asian summa. Ryhmäkokomäärittelyt, lasten osallisuus ja Opetushallituksen roolin määrittely ovat kaikki askelia kohti tulevaisuuden varhaiskasvatusta. VARHAISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMISESSÄ lapsen ja perheen yksilölliset tarpeet on huomioitava. Varhaiskasvatus on järjestettävä lapsen huoltajien toivomassa muodossa. PÄTEVISTÄ yliopistollisen pedagogisen koulutuksen saaneista lastentarhanopettajista on tällä hetkellä Suomessa huutava pula. Siksi opiskelupaikkojen määrää yliopistollisten lastentarhanopettajien osalta tulee kasvattaa. KANSAINVÄLISESTI Suomi on jälkijunassa varhaiskasvatuspalveluissa. Suomessa pedagogisiin varhaiskasvatuspalveluihin osallistuminen on vähäisintä Euroopassa ja Pohjoismaissa. Kokoomus näkee pedagogisen koulutuksen tärkeäksi myös varhaiskasvatuksen osalta.

14 14 PERUSKOULUN PARANTAMINEN Tulevaisuuden peruskoulussa Kokoomuksen mielestä on tärkeätä: Antaa kansalaisen perustaidot. Ne antavat jokaiselle toimintavalmiuksia, joissa yhdistyvät tiedot, taidot, asenteet ja arvot sekä kyky soveltaa opittua. Esimerkiksi ongelmanratkaisu- ja päättelytaidot ovat tärkeitä jokaisen meistä tarvitsemia ajatteluntaitoja. Huolehtia mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisesta. Peruskoulu antaa riittäviä työskentely- ja vuorovaikutustaitoja jokapäiväistä elämää varten. Jokainen meistä tarvitsee peruskoulun antamia käden ja ilmaisun taitoja. Yhteisön ja yhteiskunnan osallistumiseen peruskoulu antaa hyvät perusvalmiudet. Opettaa itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taitoja. Antaa opetusta laajoissa oppiainekoreissa, joissa vahvistetaan eri oppiaineiden osaamista tekemällä laajaa yhteistyötä ainerajat ylittäen. Tarjota tekniikaltaan ajantasaiset oppimisympäristöt. Uudistua jatkuvasti. Nyt ohjelmoinnin lisääminen osaksi opetusta on hyvä alku, vastaavalla tavalla tulee jatkuvasti päivittää opetuksen sisältöä. Toimenpiteet paremmaksi peruskoulutukseksi: Oppilaiden osallisuuden roolia korostetaan. Opetuksessa tulee tuoda oppija keskiöön. Oppilaita osallistetaan koulun toiminnan suunnitteluun mahdollisuuksien mukaan. Seuraavalla hallituskaudella on tavoiteltava perusopetuksen päättävien nuorten osalta 100 % siirtymistä jatko-opintoihin. Vahvistetaan perusopetuksen opinto-ohjausta koulupudokkuuden torjumiseksi. Jokainen peruskoulunsa päättävä nuori ohjataan jatko-opintoihin lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen, kuntoutukseen tai työpajatoimintaan. Kehitetään kansallisesti välineitä oppimisen digitalisoimiseen. Säilytetään oppimateriaaleista päättäminen paikallisella tasolla. Jokaiselle nuorelle räätälöidään tarvittaessa yksilöllinen tapa saada perusopetuksen oppimäärä suoritettua. Turvataan joustavan perusopetuksen jatkuminen. Päivitetään ja jalkautetaan valtakunnalliset laatukriteerit jokaiseen kuntaan. Lisätään oppilaanohjauksen resursseja. Jokaisen nuoren on voitava löytää omat vahvuutensa ja päästä kehittämään niitä. Vahvistetaan valinnaisuutta. Lisätään peruskoulun alaluokkien opetustuntien määrää. Lisätään perusopetuksen tuntijakoon kolme lisätuntia valinnaisuuteen. Näiden lisätuntien kohdistaminen eri oppiaineisiin jätetään paikallisen tason päätettäväksi. Turvataan oppilaan vapaa hakeutumisoikeus toisen asteen jatko-opintoihin. Perusopetuksessa jokainen nuori tulee ajatella yksilönä ja tukea häntä hänen tarpeidensa mukaan. Vahvistetaan jokaisen yksilön mahdollisuutta oppimiseen sekä luovuuden, osaamisen ja erilaisten lahjakkuuksien kehittämiseen. JOKAISELLA SUOMALAISELLA lapsella on oppivelvollisuus suorittaa perusopetuksen oppimäärä. Voimassaoleva oppivelvollisuuden pituus on riittävä, eikä siihen ole tarpeen tehdä muutoksia. Oppivelvollisuuden jatkaminen ei ole toimiva keino syrjäytymisen ehkäisemiseen. Sen sijaan jokaiselle nuorelle on löydettävä sellainen opiskelupaikka, johon tämä on halukas vapaaehtoisesti menemään.

15 15 KOKOOMUS HALUAA, että kaikki suomalaiset nuoret suorittavat laadukkaan perusopetuksen. Opetuksen tulee reagoida nopeasti muutostarpeisiin. Perusopetuksen ohjauksessa ja suunnittelussa valtakunnallisella ja paikallisella tasolla tulee säilyttää oma selkeä roolinsa. JOKAISELLE OPPILAALLE taataan hänen tarvitsemansa tuki lahjakkuutensa edistämiseen. Peruskoulu tukee kaikkia löytämään omat vahvuutensa, liittyi vahvuus sitten matematiikan, liikunnan tai kotitalouden opiskeluun. Oppimisympäristöihin tuodaan jatkuvasti uusimpia innovaatioita edistämään oppimista. Huolehditaan perusopetuksen laadusta valtakunnallisesti. Laadukas opintojen ohjaus tukee nuorelle sopivimman jatko-opiskelupaikan löytämistä. PERUSOPETUKSESSA HUOMIOIDAAN alusta alkaen jokaisen erilaiset taustat ja erilaiset lahjakkuudet. Jokaisen omien vahvuuksien tunnistaminen ja niiden tukeminen tulee olla avainroolissa. Kaikille yhteisen peruskoulun tulee tarjota kaikille sama yleissivistys, mutta sen tulee myös tukea jokaisen vahvuuksien löytämistä valinnaisten oppiaineiden avulla. PERUSOPETUKSEN OPPIMÄÄRÄÄN tulee kuulua riittävästi valinnaisuutta. Valinnaisuudesta tulee olla riittävästi päätösvaltaa paikallisella tasolla ja oppilailla itsellään. Valinnaisuudella on tärkeä rooli myös eri työurille valmentamisessa. Esimerkiksi käsityöoppiaineella on merkittävä rooli kädentaitoja vaativien ammatillisten tutkintojen valmiuksien antamisessa. TAVOITTEENA TULEE OLLA, että jokaisella peruskoulunsa päättävällä on selkeä suunnitelma siitä, mitä haluaa tehdä peruskoulun jälkeen. PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄVERKKO säilytetään monipuolisena. Opetuksen järjestäjinä tulee voida olla niin kunta, valtio kuin yksityinen luvan saanut oppilaitos. Jatkossakin tulee olla mahdollista järjestää ulkomailla suomalaisen opetussuunnitelman mukaista opetusta. OPETTAJIEN PERUSKOULUTUS ja opettajien täydennyskoulutus ovat merkittävimpiä asioita koulun toiminnan kannalta. Vain motivoitunut ja osaava opettaja voi antaa ajanmukaisilla välineillä uusimpaan mahdolliseen tietoon perustuvaa opetusta. PERUSOPETUKSEN tulee säilyä lähipalveluna. Laissa säädetyt koulumatka-ajan rajat säilytetään nykyisenä seuraavalla vaalikaudella. JATKETAAN opetuksen kehittämistä oppiainesisältökohtaisesta opetuksesta oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisemisen taitojen, yhteistyö- ja kommunikaatiovalmiuksien sekä itsetuntemuksen vahvistamiseen. JOKAISEN SUOMALAISEN nuoren tulee saada yhtä laadukasta perusopetusta asuinpaikasta riippumatta. Laadun varmistamiseksi perusopetuksen laatukriteerejä päivitetään. Tavoitteena tulee olla, että suomalainen opetusjärjestelmä toimii siten, että jokaisen saama opetus on yhtä laadukasta paikkakunnasta, koulutuksen järjestäjästä tai koulusta riippumatta. VUOSITTAIN noin 3000 peruskoulun päättävää nuorta joko jättää hakematta kokonaan tai ei ota vastaan toisen asteen opiskelupaikkaa. Koulupudokkuuden torjumisen pitää olla laadukkaan peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen kulmakiviä. ILMAN toisen asteen koulutuspaikkaa jääneiden nuorten haasteet ovat moninaisia ja vaikeita. Niitä ei ratkaista yksittäisillä keinoilla. Yksilöllisen opinto-ohjauksen ja oppilashuollon palveluiden merkitys korostuu, jotta avun tarpeessa oleva nuori osataan ohjata oikeaan jatko-opintopaikkaan. OPISKELUN PÄÄTTÄMINEN tilapäisesti tai kokonaan ei tarkoita välttämättä syrjäytymistä yhteiskunnasta. SE on kuitenkin vaaratekijä. Vain perusasteen oppimäärän varassa olevien työttömyys on liki kaksinkertainen toisen asteen tutkinnon suorittaneisiin verrattuna. KOULUTTAUTUMINEN, erityisesti toisen asteen koulutuksen hankkiminen on siten paras tae nuorelle työllistymiseen ja yhteiskunnassa mukana pysymiseeni. Koulupudokkuuden torjumiseksi ja nuorten koulutustason nostamiseksi seuraavalla hallituskaudella on tavoiteltava perusopetuksen päättävien nuorten osalta 100 % siirtymistä jatko-opintoihin, kuntoutukseen tai työpajatoimintaan. KÄYTÄNNÖSSÄ tämä tarkoittaa sitä, että jokainen peruskoulunsa päättävä nuori ohjataan jatko-opintoihin lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen valmentavaan koulutukseen, työpajatoimintaan, kuntoutukseen, harjoitteluun tai muualle. Esimerkiksi Tampereen kaupunki on käynnistänyt yksilölliseen ohjaukseen ja tukeen perustuvan ohjelman, jonka tuloksena kaikki peruskoulunsa päättäneet nuoret on saatettu jatko-opintojen piiriin. TAMPEREEN MALLIN kaltainen tehostetun ohjauksen ohjelma laajennetaan valtakunnalliseksi. Yhteistyötä ja tiedonvaihtoa opetus-, sosiaali- ja terveys- sekä vapaa-aikatoimien välillä tiivistetään nuorten palveluohjauksen parantamiseksi. VIIME VUOSINA ammatillisen koulutuksen läpäisy on parantunut, mutta matkaa hyviin tuloksiin riittää vielä. Oppilashuollon palvelut, erityisopetus ja oppilaan ohjaus ovat parhaat työkalut läpäisyasteen nostamiseksi.

16 16 PAREMPI LUKIO MUUTTUVASSA MAAILMASSA omaksutut tiedot ja taidot kaipaavat jatkuvaa päivittämistä. Laaja-alaisen osaakorostaa henkilökohtaista ohjausta, yhteistyötä korkeakoulujen kanssa ja laaja-alaista oppimista Tulevaisuuden lukio on yleissivistävä, akateemiset valmiudet luova oppilaitos. Lukiossa laaditaan pieniä tutkielmia ja voidaan hyvin jo suorittaa ensimmäisiä yliopisto-opintoja. YKSITTÄISTEN TIETOJEN opettelemisen sijasta lukion opinnoissa korostuvat kyky käsitellä kriittisesti tietoa sekä soveltaa ja yhdistellä tietoja toisiinsa. Ulkoa opittujen faktojen sijasta on yhä tärkeämpää ymmärtää isoja kokonaisuuksia ja asioiden yhteyttä toisiinsa. Toimenpiteet paremmaksi lukioksi: Opiskelijoiden osallisuuden roolia korostetaan. Opetuksessa tulee tuoda oppija keskiöön. Opiskelijoita osallistetaan koulun toiminnan suunnitteluun mahdollisuuksien mukaan. Nostetaan lukio-opintojen kokonaisvalinnaisuuden astetta ja mahdollistetaan laajemmat kurssivalinnat oppiainekorien sisällä. Lisätään lukion tuntijakoon tutkielmakurssi, joka mahdollistaa erityisen osaamisen näyttämisen yhdessä tai useammassa lukion oppiaineessa ja joka tukee korkeakouluvalmiuksien kehittymistä. Vahvistetaan kielten opetuksessa suullisen kielitaidon oppimista. Kielten opetuksessa otetaan käyttöön pakollinen, suullisen kielitaidon vahvistamiseen tähtäävä valtakunnallinen kurssi. Lisätään lukion tuntijakoon valinnaisten kurssien joukkoon mahdollisuus soveltuvan vapaaehtoistyön tekemiseen. Säädetään lukiolaissa kaikille lukiolaisille oikeus henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen. Luodaan toimintamalli lukioiden ja korkeakoulujen väliselle yhteistyölle ja kannustetaan näitä yhteistyön tekemiseen. Kehitetään akateemisia valmiuksia. Mahdollistetaan tulevia jatko-opintoja tukevien pienten tutkielmien tekemistä ja niiden hyväksilukemista myöhemmissä opinnoissa. Lisätään sähköisten oppimateriaalien käyttöä lukio-opetuksessa. Sähköistetään ylioppilaskirjoitukset suunnitellun mukaisesti vuoteen 2019 mennessä. Säilytetään ylioppilastutkinto lukion opetussuunnitelmiin pohjautuvana tutkintona. Tehdään tieto- ja viestintäteknologian käytöstä lukion henkilöstön täydennyskoulutuksen painopistealue. Vahvistetaan sillä digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöä. Lisätään erityisesti harvaan asutuilla seuduilla lukioiden virtuaalista yhteistyötä lukiokoulutuksen saavutettavuuden turvaamiseksi. Säilytetään toisen asteen duaalimalli ja kehitetään sekä lukiokoulutusta että ammatillista koulutusta omien tutkintojensa, tehtäviensä, tavoitteidensa, opetussuunnitelmiensa ja opetuksensa osalta. LUKIOKOULUTUS MUUTTUU yhteiskuntamme mukana. Lukiokoulutusta ravistelee erityisesti digitaalinen murros, jonka myötä saatavilla olevan tiedon ja lähteiden määrä on lähes rajaton. VAIN VAHVISTAMALLA sekä lukiokoulutuksen että ammatillisen koulutuksen erityispiirteitä ja opetuksen tavoitteiden erilaisuutta toisen asteen koulutus pysyy voimissaan. Molempia koulutusaloja on kehitettävä erillisten tutkintojen, opetussuunnitelmien ja opetusohjelmien pohjalta. Lukiokoulutuksen järjestäjäverkko säilytetään monipuolisena ja ylläpitäjäneutraalina. Ulkomailla järjestettävän suomalaisen opetussuunnitelman mukaisen opetuksen tarjoaminen tulee olla mahdollista jatkossakin.

17 17 misen lisäksi lukion on kyettävä kannustamaan nuoria hankkimaan uusia tietoja ja taitoja opintojen päättymisen jälkeenkin. Vuosilukujen ja yksittäisten tietojen oppimisen sijasta tarvitaan intoa ja taitoja uusien asioiden omaksumiseen. Ennen kaikkea tarvitaan oppimaan oppimisen taitoja. SUOMALAINEN LUKIOKOULUTUS pystyy vastaamaan sen kohtaamiin vaatimuksiin, mikäli koulutuksen säilyttämisen sijasta sitä uskalletaan uudistaa. Lukiosta on tehtävä koulutusjärjestelmämme edistyksellisin osa. LUKION OPPIAINEIDEN välisiä raja-aitoja on kaadettava: kaikki aineet ovat tarpeellisia yleissivistyksen rakentumisen kannalta, mutta yksittäisten tietojen omaksumisen sijasta yhä olennaisempaa on kyky yhdistellä tietoa ja ymmärtää isoja, yhteiskunnallisia muutoksia. Lukion reaaliaineiden kokoaminen luonnontieteiden ja ihmistieteiden aineryhmien alle on oikeansuuntainen muutos oppimisen kokonaisuuksien hahmottamiseksi. Se on silti vain pieni askel suuressa kuvassa. UUSIEN LUKION opetussuunnitelman perusteiden mukaiset teemakurssit mahdollistavat oppiaineiden välisen yhteistyön ja ilmiöiden käsittelemisen opinnoissa. Tuntijakoon kirjattujen sisältöjen sijasta lukioiden on kuitenkin kyettävä itse määrittelemään teemakurssien sisällöt vapaammin siten, että kurssit vahvistavat opiskelijoiden kykyä laaja-alaiseen oppimiseen, kriittiseen ajatteluun ja tutkimuksellisten taitojen hankkimiseen. Siten kurssit mahdollistaisivat esimerkiksi ilmastonmuutoksen, kansainvälisten konfliktien tai kulttuurien tutkimuksen. Lukioiden henkilöstön omaa osaamista on voitava hyödyntää täysimääräisesti teemakurssien järjestämisessä. LUKIO-OPINTOJEN on mahdollistettava nuorelle oman opinpolun rakentaminen entistä tiiviimmin jo lukion aikana. Jotta opiskelijaa voidaan kannustaa kokoamaan opintojaan tarkemmin omiin vahvuuksiensa mukaisesti, tarvitaan tiivistä opintojen ohjausta. Kun lukion opintojen kokonaisvalinnaisuuden astetta nostetaan, mahdollistetaan entistä yksilöllisempien opintojen rakentaminen jo lukion aikana. LUKION on tarjottava mahdollisuus henkiseen rikastumiseen kaikille opiskelijoille, jotta kenenkään kyvyt tai halu oppia eivät jää piiloon. TÄHÄN ASTI erityisen osaaminen näyttäminen on ollut mahdollista vain taide- ja taitoaineiden lukiodiplomeja suorittamalla. Tutkielmakurssi lukioissa kannustaisi lahjakkaita, tiedon hankintaan ja lukemiseen vihkiytyneitä opiskelijoita kehittämään itseään ja osoittamaan osaamistaan. Samalla vahvistuisivat heidän korkeakouluvalmiutensa. Tutkielmassa voisi keskittyä yhteen tai useampaan oppiaineeseen. DIGITALISAATION MUKAAN tuomat mahdollisuudet koskettavat ennen kaikkea lukiokoulutusta. Digitaaliset oppimisympäristöt, materiaalit ja työvälineet ovat tulevaisuuden lukion peruspilareita. Ensimmäisiä askelia digitalisaation osalta on jo lukioissa otettu, sillä vuoteen 2019 mennessä ylioppilaskirjoitukset on määrä suorittaa kokoaan sähköisinä. DIGITAALISUUS ASETTAA myös haasteita lukiokoulutukselle. Koulujen tieto- ja viestintäteknologinen varustelu vaihtelee ääripäästä toiseen. Usein kunnan vaikea taloustilanne hidastaa digitaalisten oppimisympäristöjen tuomista lukion arkeen. On rehellistä todeta, että oppimisympäristöjen ja tietoteknisten valmiuksien osalta suomalaisnuoret ovat edelleen hyvin eriarvoisessa asemassa asuinpaikkakuntansa mukaan. VAIKKA KOULUJEN tieto- ja viestintäteknologia kyettäisiin päivittämään täysin vastaamaan 2010-luvun koulutuksen tarpeita, hyöty on mitätön, mikäli sitä edistämässä ei ole osaavaan ja innostunutta opettajakuntaa. Digitaaliset oppimisympäristöt ja niiden vahvistaminen osana lukio-opetusta on nostettava opettajien täydennyskoulutuksen keskeiseksi painopisteeksi seuraavan hallituskauden ajaksi. MUUTTOLIIKE KAUPUNKEIHIN ja pienten kuntien nuorten ikäluokkien pienuus ovat haasteita lukiokoulutuksen järjestämiseksi jatkossa koko Suomessa. Lukioiden siirtyminen suurempiin keskuksiin ei voi olla ainoa kehityskulku koulutuksen osalta. Pienten lukioiden hallinnollinen yhteistyö, etäopetus ja verkko-opetus turvaavat koulutuksen säilymisen myös harvempaan asutuilla seuduilla. Lukio on alueellinen palvelu, jonka suorittamisen pitää olla mahdollista kotoa käsin. TIIVISTYVÄ EUROOPPALAINEN yhteistyö tarjoaa jo erinomaiset puitteet lukioiden väliselle yhteistyölle. On selvää, että Suomen kaltaisen pienen maan on otettava hyöty irti tällaisesta yhteistyöstä. Euroopan unionin opiskelijoiden liikkuvuutta tukevat ohjelmat ovat erittäin tärkeitä ja niitä tulee tukea myös jatkossa. LUKIOIDEN JA KORKEAKOULUJEN yhteistyötä tulee lisätä. Ideaalitilanteessa esimerkiksi yliopiston opettajat voivat käydä lukion syventävillä kursseilla pitämässä yksittäisiä oppitunteja. Toisaalta taas lukion opiskelijoille voidaan tarjota mahdollisuus suorittaa yksittäisiä johdantokursseja korkeakoulujen puolella. Myös esimerkiksi ns. MOOCit, eli verkossa suoritettavat avoimet kurssit ovat hyvä väylä. KORKEAKOULUYHTEISTYÖ on erittäin tärkeä asia oikean jatko-opiskelualan löytämisen kannalta. Siksi korkeakoulujen tuleekin tarjota yhteistyömahdollisuuksia myös verkko-opintoina suoritettavaksi. Tulevalla vaalikaudella tulee tarjota korkeakoulujen rahoitusmalliin pieni osuus, jolla korkeakouluja ohjataan yhteistyön tekemiseen.

18 18 AMMATILLINEN KOULUTUS Kokoomuksen mielestä tulevaisuuden ammatillisessa koulutuksessa tutkintoja kehitetään työelämän osaamistarpeista. Ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot muodostavat työelämän kannalta tarkoituksenmukaisia jatkumoita. Tutkinnot palvelevat sekä työuran alkua että työuran aikaisen osaamisen päivittämisen tarpeita. AMMATILLISTA KOULUTUSTA kehitetään tulevaisuuden työelämän osaamistarpeisiin nykyistä joustavammin ja ketterämmin vastaavaksi. Työpaikalla tapahtuvaa oppiminen ja oppisopimuskoulutus ovat tärkeä osa kaikkea ammatillista koulutusta Kokoomus haluaa, että Ammatillisen koulutuksen järjestämislupa päätetään yhdellä luvalla. Järjestämisluvan myöntämiskriteerit ovat selkeät ja ennustettavat. Kokeillaan ammatillisten kaksoistutkintojen järjestämistä siten, että opiskelija voi suorittaa esim. teknisen ja kaupallisen alan tutkinnoista kaksoistutkinnon. Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja työvaltaisia monipuolisia kouluttautumismahdollisuuksia. Otetaan ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkojen määrässä huomioon perusopetuksen päättävän ikäluokan lisäksi myös ammatinvaihtajien ja työelämän koulutustarpeet. Kasvatetaan tulevaisuudessa opiskelijoilta saadun palautteen sekä opintojen läpäisyn parantamiseen keskittyvän vaikuttavuusrahoituksen osuutta rahoituksessa. Otetaan rahoitusmalliin mukaan työelämän palaute. Otetaan käyttöön joustavia malleja, jotka mahdollistavat laajennetun työssä oppimisen työpaikoilla. Tavoitteena on vahvan osaamisen luominen. Käytetään jatkossa aiempaa enemmän oppisopimuskoulutusta sekä täydennyskoulutuksena aikuiskoulutuksen osalta että myös ensimmäisenä koulutusmuotona niille, joilla ei ole taustalla mitään ammatillista koulutusta eikä alan työkokemusta. Määritellään oppisopimuskoulutuksiin valtakunnallisesti opintotuen suuruinen alkupalkka. Opintojen edetessä palkka nousee lineaarisesti vastaamaan valmistumisen yhteydessä alan TES:n mukaista minimipalkkaa. Annetaan koulutuksen järjestäjille mahdollisuudet tehdä paikallisia kokeiluja paikallisten yrittäjien kanssa toimivan oppisopimusmenetelmän löytämiseksi. Kehitetään oppisopimuksesta tiedottamista ja kokeillaan mahdollisuutta lisätä oppisopimukseen hakeutuminen osaksi yhteishakua. Kehitetään työsopimukseen pohjautuvan oppisopimuskoulutuksen rinnalle myös opintosuhteeseen perustuvia paikallisia koulutussopimuskokeiluja.

19 19 TOISEN ASTEEN ammatillinen koulutus on mahdollista suorittaa joustavasti oppilaitoksessa, oppisopimuksella, koulutussopimuksella, näyttötutkintona, työpajassa tai näitä yhdistäen. JOKAINEN NUORI on ainutkertainen, ja siksi tarvitaan joustavia, henkilökohtaiset ominaisuudet ja mahdollisuudet huomioon ottavia tapoja suorittaa opinnot. Mahdollisuuksien tasa-arvoisen koulutuksen tavoitteena on, että jokaiselle nuorelle annetaan mahdollisuus opiskella hänelle yksilöllisesti parhaalla mahdollisella tavalla KOKOOMUKSEN LÄHTÖKOHTANA on se, ettei kaikkia opiskelijoita saa lukita samaan muottiin. Tuetaan yksilöllisiä oppimispolkuja ja ihmisten oikeutta valita itse. TYÖPAIKALLA tapahtuvan opiskelun roolia tulee vahvistaa sekä työvaltaisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöä monipuolistaa. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämislupaan. Koulutuksen rahoitus maksetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle. Ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto voi olla osakeyhtiö tai muu yksityisoikeudellinen malli. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN järjestämislupa täytyy saada yhden päätöksen taakse, eli ammatillinen peruskoulutus, oppisopimuskoulutus, täydennyskoulutus sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tulee kaikki käsitellä yhden lupaprosessin kautta. Järjestämisluvan myöntämiskriteerien tulee tukea erimuotoisia koulutuksen järjestäjiä. Huomioitavia asioita ovat mm. koko, tuloksellisuus, palvelukyky, erikoistuminen, verkostoituminen sekä taloudellinen kyvykkyys sekä ennen kaikkea työelämän tarpeisiin vastaaminen. Työpaikalla tapahtuvan opiskelun roolia tulee vahvistaa sekä työvaltaisten oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien käyttöä monipuolistaa

20 20 AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN vahvuus on työelämälähtöisyys. Vuosittaisten alakohtaisten aloituspaikkojen määrän täytyy kuvastaa sen hetkistä arviota tulevien ko. alan avoimien työpaikkojen määrästä tulevaisuudessa. Koulutuksen kysyntälähtöisyyttä vahvistetaan ja koulutuksen järjestäjällä on vastuu työelämän koulutustarpeisiin vastaamisesta. Järjestämislupa- ja rahoitusmallin tulee joustavasti vastata työelämän osaamistarpeisiin. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE, jotka tuntevat oman alueensa tarpeet, tulee antaa aiempaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa koulutuksen suuntaamiseen JOS OPPILAITOKSISSA järjestettävän lähiopetuksen määrästä joudutaan tinkimään, nämä päivät voidaan suorittaa etäopiskelun sijaan työpaikoilla, opettelemassa käytännön työtehtäviä. Pääsääntöisesti opetus painottuu oppilaitoksissa tapahtuvaan oppimiseen. SUOMALAINEN AMMATILLINEN KOULUTUS on myös kansainvälisesti arvostettua, joten etenkin kehittyvien maiden parissa on paljon vientipotentiaalia ammatilliselle koulutukselle. Tavoitteena on luoda maailman paras ammatillinen koulutus. Suomalainen ammatillinen koulutus on myös kansainvälisesti arvostettua, joten etenkin kehittyvien maiden parissa on paljon vientipotentiaalia ammatilliselle koulutukselle. Tavoitteena on luoda maailman paras ammatillinen koulutus ja osaamistarpeiden ennakointiin. Samaan aikaan tarvitaan myös valtakunnallista koordinointia kokonaisuudesta huolehtimiseksi. Usein paras tietoa alan tulevaisuudesta on kuitenkin valtakunnallisten päättäjien sijaan lähempänä työpaikkoja ja oppilaitoksia. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN järjestäjäverkko säilytetään monipuolisena ja ylläpitäjäneutraalina. AMMATILLISEN KOULUTUKSEN rahoitusta on hiljattain muutettu aiempaa enemmän suoritusperusteiseksi ja Kokoomus tukee tätä kehityssuuntaa. Jatkossa kasvatetaan myös opiskelijapalautteen ja työelämäpalautteen osuutta arvioinnissa. SUOMI TARVITSEE aiempaa enemmän työelämälähtöistä koulutusta. Monissa muissa Keski- ja Länsi-Euroopan maissa lukuisat nuoret opiskelevat jo nyt itselleen ammatin oppisopimuksen kautta. Suomi on muodostanut tässä asiassa länsimaisessa yhteiskunnassa poikkeuksen. Suomessa on nähty, että opiskelun tulee aina tapahtua oppilaitoksessa. OPPISOPIMUKSEN käytön vähäisyys johtuu merkittäviltä osin siitä, että työnantajat ja mahdolliset oppisopimusopiskelijat eivät tiedä riittävästi oppisopimuksesta. Kokoomuksen mielestä oppisopimuksesta tulee tiedottaa sekä yrityksiä, että nuoria nykyistä paljon enemmän. OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN osalta palkka voidaan asettaa vastaamaan opintojen alussa opintotukea. Sen

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 11.2.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus. Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutuksen tilanne ja tulevaisuus Oppisopimusiltapäivä työelämälle, Satakunta 13.10.2014 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus Toimenpideohjelma vuosille

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/9 22.03.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 3/2016 1 (6) 9 Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille 2016-2019 (koulutuksen ja oppimisen digistrategia) HEL 2016-003192 T 12 00 00 Esitysehdotus Esittelijän

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1. Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa

Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012

KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012. Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 KESUN TOIMEENPANO EDUCA 2012 Aulis Pitkälä Pääjohtaja 27.1.2012 Tavoitteena on vähentää sukupuolten välisiä osaamisja koulutuseroja sekä sosioekonomisen taustan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät Tampere to 23.4.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus. Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät Tampere to 23.4.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät Tampere to 23.4.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Puheenvuoron sisältö Hallitus vaihtuu, tulevaisuus muuttuu?

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp

Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp LAUSUNTO Helsinki 22.01.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp Asia: Hallituksen esitys HE 341/2014 vp eduskunnalle

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot