TAMPEREEN ELOKUVAJUHLAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN ELOKUVAJUHLAT 7. 11.3.2007"

Transkriptio

1 TAMPEREEN ELOKUVAJUHLAT KANSAINVÄLINEN JA KOTIMAINEN KILPAILU MUSTA AFRIKKA SAAMELAISKULTTUURI MEGAPOLIS KARABASZ & KIESLOWSKI AKI KAURISMÄKI JONAS MEKAS JEAN-GABRIEL PERIOT SEA 50 VUOTTA

2 TAMPEREEN 37. KANSAINVÄLISET LYHYTELOKUVAJUHLAT

3 TAMPEREEN 37. KANSAINVÄLISET LYHYTELOKUVAJUHLAT 3 VANHASSA VARA PAREMPI? Tampereen lyhytelokuvajuhlat on vanha tapahtuma, yksi vanhimmista lyhytelokuvafestivaaleista koko maailmassa. Monien mielestä Tampereen filkkarit on myös vanhanaikainen, ja jos sillä tarkoitetaan sitä, että rakennamme elokuvan taiteen perinteille ja arvostamme niitä myös ohjelmistossa, se epäilemättä pitää paikkansa. Tampereen lyhytelokuvafestivaali esittelee viiden päivän aikana omasta näkökulmastaan mielenkiintoisia uutuuksia ja kokonaisuuden kautta toivottavasti myös sen, mihin suuntaan elokuvailmaisu, ja yhä enemmän myös laajemminkin visuaaliset taiteet ovat menossa. Tampereen elokuvajuhlien näkökulmasta tekniikka, kerronnan muotojen uudistaminen ja yhdistäminen, aiheiden valinta ja vallitsevien esitystapojen kommentointi ja esitystapojen tahallinen rikkominen ovat kaikki mielenkiintoisia. Me uskomme, että perinteisen ja uuden törmäyksestä syntyy uusia ideoita ja lopulta parempia teoksia. Tampereen lyhytelokuvajuhlilla, konkreettisestikin useammalle kuin yhdelle kysyjälle joudumme vastaamaan kysymykseen: mikä lyhytelokuva on? Yksinkertaisimmillaan meidän vastauksemme on nähtävissä viiden päivän aikana joka maaliskuussa Tampereella. Tänä vuonna pyrimme vastaamaan myös siihen merkittävään lisäkysymykseen: mikä on hyvä lyhytelokuva? Tähänkin kysymykseen vastaamme ainoalla mahdollisella tavalla, elokuvin. Lyhyt vastauksemme on nähtävissä avajaisnäytöksessämme, joka myös uusitaan päätöspäivänä. Lyhytelokuvan kaanonnimellä koristettu näytös on myös lähtölaukaus projektiin, jonka tavoitteena on yhdessä maailman lyhytelokuvajuhlien kanssa löytää merkittävät 100 lyhytelokuvaa, jotka antavat yhden, mutta eivät suinkaan lopullisen vastauksen kysymykseen: mistä me puhumme, kun puhumme lyhytelokuvasta? Oma näytöksemme ei ole 7 parasta, se on ennemminkin lähtölaukaus keskustelulle, jonka tuloksena toivottavasti on kiinnostus lyhytelokuvaan ja ennen kaikkea lyhytelokuvan historiaan. Elokuvan maailma on yleensäkin ottaen yhä historiattomampi, vain uusilla elokuvilla tuntuu olevan merkitystä. Elokuvan, niin kuin kaiken taiteen yksi arvon mitta on se, miten se kykenee puhuttelemaan aikojen takaakin. Erityisen tärkeää perinteen tunteminen on tietysti taiteen tekijöille, varsin usein uutta luova taiteilija kun on samoilla jäljillä kuin joku muu jo tai 50 vuotta sitten. Yksi näytös on tietysti pelkkä raapaisu lyhytelokuvan historiaan, vaikka sitä täydennetäänkin erikoisnäytöksellä Luis Buñuelin Andalusialaisesta koirasta, joka epäilemättä on kaanonin elokuva numero yksi. Maailman parhaita lyhytelokuvia on kuitenkin myös Aki Kaurismäen carte blanchessa, joka todistaa muun muassa siitä, että merkittäviä elokuvia ja elokuvien tekijöitä syntyy nimenomaan silloin kun taiteen perintö on omaksuttu. Omavaltaisesti täten kaappaammekin Akin valitsemat elokuvat osaksi omaa listaamme, kun lyhytelokuvan kaanonia aletaan rakentaa. Tervetuloa maaliskuussa filkkareille, jossa viitenä päivänä voi nähdä mitä kaikkea elokuvataide voisi olla. Tämän voi Tampereella kokea nimenomaan elokuvateatterissa, jossa elokuvan voi todella nähdä, eikä vain katsoa. Jukka-Pekka Laakso Tampereen elokuvajuhlien festivaalijohtaja tampereen elokuvajuhlilla Lyhytelokuvan kaanon: ke 7.3. klo 18 Tullikamari ja su klo 12 Tullikamari Saamelaisen elokuvan aika 6 Elokuvan suuri vaikutus on ollut, että ihmiset näkevät, että saamen kielellä ja kulttuurilla on olemassa arvo: se kelpaa jopa televisiossa ja elokuvassa. Paul-Anders Simma Aki Kaurismäki Ohjaajamestarin lyhytelokuvat samassa näytöksessä sekä ohjaajan elokuvalliset taisteluterveiset kolmessa carte blanche -näytöksessä. Jonas Mekas Yhdysvaltain underground-elokuvan legenda tulee Suomeen. Musta Afrikka: Monipuolisuudessaan puhutteleva sarja elokuvia Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta. Jean-Gabriel Périot viime vuoden filkkareiden ranskalainen Grand Prix-voittaja Tampereella. Suomen elokuva-arkisto täyttää 50 vuotta. Arkiston aarteissa mukana muun muassa Mannerheim. Megapolis Maailman miljoonakaupungit esittäytyvät valkokankaalla. Videotivoli esittää lasten elokuvia Suomesta ja maailmalta Puolalainen elokuva Avain puolalaiseen elokuvakulttuuriin ovat sen juuret, maan elokuvakoulu. Näytöksissä Kieślowski ja Karabasz sekä tuoreita ohjauksia maan kouluista. Musiikki ja rytmi teeman alla mukana klassikko Andalusialainen koira, kangas svengaa, Made in Jamaica, Michel Gondry, Spike Jonze ja kotimaiset musavideot Sámi Night...8 Helsingin henkeä lyhytelokuvissa...20 URB kaupunkifestivaali...21 Ohjelmakartta, lipunmyyntitiedot ja oheistapahtumat...24 Nukufilm 50 vuotta...30 Stadia 10 vuotta...32 Lyhyesti ja Puolueet...33 Roskaelokuvafestivaalit & Kelaa vähän festivaali...34 UIP Winners & Europe In Shorts XII...37 Rake Special: Miehen elämää & Suudelma-patsas: Tapio Junno in memoriam...39 Av-arkki...40 Toimiston tärpit...43 Kansainvälinen ja kotimainen kilpailu...46 JULKAISIJA: Tampereen elokuvajuhlat Tampere Film Festival ry PL 305, Tampere Puh: fax PÄÄTOIMITTAJA: Jukka Savolainen KIRJOITTAJAT: Hanna Maria Anttila, Inka Hannula, Kira Jääskeläinen, Matti Kiuru, Matti Kuusniemi, Sanna Kyllönen, Jukka- Pekka Laakso, Jorma Lehtola, Riku Lievonen, Kari Lounela, Riina Mikkonen, Annakaisa Partanen, Eila Ranta, Chris Robinson, Jukka Savolainen, Raimo Silius TAITTO: Mainostoimisto Atomi KANSIKUVA: Markus Majaluoma PAINOS: PAINOPAIKKA: i-print, Seinäjoki Tampere Film Festival / Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. Näytöskohtaiset elokuvatiedot päivittyvät internetiin alkaen. OPM

4 4 MUSTA AFRIKKA POLTTOPISTEESSÄ AFRIKKA Afrikkalainen arki Eila Ranta Tehdäänkö elokuvia Saharan eteläpuolella? Onko ugandalaisia elokuvia olemassa? Voiko Keniasta nähdä muuta kuin luontoelokuvia? Mitä nuoriso tekee Kampalassa, Hararessa tai Kinshasassa? Millaista on ihmisten arki näissä maissa, joista uutiset kertovat vain sisällissotien, luonnonkatastrofien ja aidsin yhteydessä? Tampereen elokuvajuhlat lähti etsimään todellista afrikkalaista elokuvaa elokuvaa, joka on afrikkalaisten itsensä tekemää. Ja mitä löytyikään? Löytyi nuoria elokuvantekijöitä, joilla on kova into ja kasvava taito tehdä oman näköisiään elokuvia taloudellisesti erittäin vaikeissa olosuhteissa; löytyi ohjaajia, jotka tekevät elokuvia omasta ympäristöstään ja nykypäivästä. Musta Afrikka -kokonaisuus tarjoaa monipuolisuudessaan kiinnostavan sarjan Saharan eteläpuoleisen Afrikan elokuvaa keskittyen enemmän Itä-Afrikan uusien elokuvamaiden tuotantoon. Tarjolla on elokuvia, joita ei aiemmin ole ollut mahdollista nähdä Suomessa. Elokuvissa tulee esille afrikkalainen arki afrikkalaisten itsensä näkemänä. Se on painiskelua monenlaisten vaikeuksien kanssa, mutta useimmiten positiivisella ja aurinkoisella otteella elämäniloa unohtamatta. Viidessä näytöksessä on mahdollista kokea 22 elokuvaa kaikkiaan yhdeksästä Afrikan maasta. MOSAMBIKILAISESSA elokuvassa O Grande Bazar (2005) nuori poika lähtee äidin asialle kauppaan. Matkalla poika menettää matkalla äidin antamat rahat ja lähtee etsimään mahdollisuuksia tienata menetetyt rahat takaisin. Iloisen, kekseliään ja rehellisyyteen uskovan pojan seikkailun kautta saa monipuolisen kuvan elämästä maassa, joka on vähän aikaa sitten selvinnyt sodasta. Zimbabwelaisessa elokuvassa Chipo Changu (2006) nuorukainen alkaa epäillä sairastuneensa aidsiin. Hän kuulee poppamiehestä, joka voisi auttaa. Nuorukaisen ahdinko ja poppamiehen mielikuvitukselliset parannuskeinot näyttäytyvät mitä hupaisimpina kohtauksina. Hersyvä elokuva ruotii menneiden uskomusten väärin käyttöä aidsin yhteydessä, joka on mantereen suurin ongelma tänä päivänä. Niin ikään Zimbabwessa tehty The Search (2006) on puolestaan totisempi elokuva pienestä pojasta, joka uskoo olevansa syyllinen vanhempiensa eroon. Poika pakenee sen vuoksi öiseen afrikkalaiseen metsään. Zimbabwesta ohjelmistossa on useita kiinnostavia elokuvia, koska maassa on hyvin ansiokas lyhytelokuvatuotanto Hararen elokuvafestivaalin (ZIFF) ja Naisten elokuvaorganisaation (WFOZ) yhteydessä. Uganda on Zimbabwen ohella toinen vahva lyhytelokuvamaa. Siellä on vasta viime vuosina alettu opiskella elokuvaa työpajoissa ja saatu näin mahdollisuus tehdä lyhyitä dokumentteja ja fiktioita. Ugandasta tutut uutiskuvat liittyvät usein miten maan entiseen diktaattoriin Idi Aminiin ja lapsisotilaisiin, joita käytettiin vuosia kestäneissä sissitaisteluissa. Maassa on yhä edelleen valtaisa pakolaisongelma. Musta Afrikka kokonaisuuden elokuvat esittävät elokuvantekijöiden tuoreen näkemyksen kotimaastaan tänä päivänä. Esimerkiksi railakas musiikkidokumentti Wild Sounds Expression Raw (2006) kertoo Kampalan nuorista uuden polven muusikoista, joiden toiminta on kasvanut lähes ilmiöksi. Toinen esimerkki on loistava dokumentti 80-vuotiaasta miehestä, joka on omistanut koko elämänsä länsimaiselle tanssille. Caroline Kamyan ohjaaman Dancing Wizardin (2004) päähenkilö ehti naimisiinkin vasta 60-vuotiaana, koska naiset eivät häntä aikaisemmin kiinnostaneet. Caroline Kamya saapuu vieraaksi Tampereen elokuvajuhlille. MUSTA AFRIKKA 1 tampereen elokuvajuhlilla Brighton J.H. Tazarurwa: The Search, Zimbabwe, 2006) Women Filmmakers of Zimbabwe: Pamvura (At The Water, Zimbabwe, 2005) Neema Kambona: Wosia (The Will, Tansania, 2005) Licínio Azevedo: O Grande Bazar (The Great Bazar, Mosambik, 2005) MUSTA AFRIKKA 2 Caroline Kamya: Real Saharawi (Uganda, 2005) Khalo Matabane: Conversation On A Sunday Afternoon (Etelä-Afrikka, 2005) Donald Mugisha: 610 (Uganda, 2006) MUSTA AFRIKKA 3 Brighton J.H. Tazarurwa: Kukura Kuremerwa (Size Does Matter, Zimbabwe, 2005) Marian Kunonga: Tiraburu (Trouble, Zimbabwe, 2004) Tawanda Gunda: Peretera Maneta (Spell My Name, Zimbabwe, 2005) A. Z. Shoko: Chipo Changu (Zimbabwe, 2006) MUSTA AFRIKKA 4 Marian Kunonga: Nhaka Yedu (Our Heritage, Zimbabwe, 2006) Petna Ndaliko: Barua Lako (Your Letter)(Uganda, 2006) Dushimirimana Thierry: Une Lettre d Amour A Mon Pays (A Love Letter To My country, Ruanda, 2006) Jeff Walker: Taylor At 8, 440 Miles (Uganda, 2006) Cheick Fantamady Camara: Be Kunko (Everybody s Problem, Guinea/ Ranska, 2004) MUSTA AFRIKKA 5 Caroline Kamya: Rockamilley (Uganda, 2006) Fabio/Cyril: Wild Sounds Expression Raw (Uganda, 2006) Shams: Saved By The Smoke (Uganda, 2006) Caroline Kamya: Dancing Wizard (Uganda, 2004) Willie Owusu: Me First (Kenia, 2005) David Constantin: Bisanvil (The Bus, Mauritius, 2005) Musta Afrikka 1, ke 7.3. klo 14 Tullikamari ja la klo 12 Plevna 6 Musta Afrikka 2, ke 7.3. klo 22 Plevna 2 Musta Afrikka 3, to 8.3. klo 22 Tullikamari Musta Afrikka 4, pe 9.3. klo 10 Hällä ja su klo 16 Plevna 6 Musta Afrikka 5, la klo 20 Plevna 6

5 TAMPEREEN 37. KANSAINVÄLISET LYHYTELOKUVAJUHLAT 5 Rockamilleyn Pretera Maneta Dancing Wizard MAURITIUSLAINEN lyhytelokuva Bisanvil (The Bus, 2005) kertoo bussimatkasta kohti pienen saarivaltion pääkaupunkia Port-Louis ia. Elokuvassa esitetään huumorilla höystäen erilaisten mielipiteiden kirjo ikäpolvien ja rotujen välillä. Elokuvasta saa hyvän kuvan elämän moninaisuudesta monikulttuurisella saarella Intian valtamerellä. Tansaniasta on puolestaan mukana kertomus orvoksi jääneestä pojasta, jonka setä aikoo ottaa haltuun pojan perinnön. Vuonna 2005 valmistuneessa elokuvassa Wosia (The Will, 2005) apuun tulevat kuitenkin pojan täti ja paha saa lopuksi palkkansa. Ruandasta on mukana Une Lettre d Amour A Mon Pays, joka kertoo rakastuneesta nuoresta parista. Ongelmana on rotuviha, sillä rakastavaisista toinen on hutu ja toinen tutu. Yli 10 vuoden takaiset tapahtumat eivät ole unohtuneet ja perheet eivät voi hyväksyä suhdetta. Lopulta nuorille jää ainoaksi mahdollisuudeksi paeta. Elokuva on koskettava tarina menneisyyden kauheuksien keskellä parempaa tulevaisuutta rakentavasta kansasta. Joitakin länsiafrikkalaisia elokuvia on myös mukana. Länsi- Afrikan entisissä siirtomaissa on paljon pidempi historia elokuvien tekemisessä, suureksi osaksi ranskalaisen elokuvapolitiikan ansiosta. Näistä maista on esimerkkinä guinealainen elokuva Be Kunko (2004). Hieno ja koskettava elokuva kertoo nuorista ja isoäidistä pakolaisleirillä. Opettavaisessa tarinassa isoäiti yrittää opastaa ja komentaa nuoria oikealle tielle, mutta turhautuminen ja joutilaisuus syöksevät nuoret vaikeuksiin. PAKOLAISUUS on paljolti afrikkalaista arkea ja koskettaa kymmeniä miljoonia ihmisiä. Tästä ongelmasta kertoo vahva ja omintakeinen dramatisoitu dokumentti Etelä-Afrikan Johannesburgista. Elokuvassa Conversation On A Sunday Afternoon (2005) kirjailija yrittää etsiä kerran tapaamaansa somalilaista pakolaista Fatimaa. Kirjailija huomaa kaupungin kaduilla vaeltaessaan, kuinka paljon pakolaisia on ja jokaisella heistä on henkilökohtainen järkyttävä tarinansa. Tämä elokuva on yksi Etelä-Afrikan viime vuosien tärkeimmistä elokuvista. KOHTI RAJOJEN RIKKOMISTA Zimbabwen pääkaupungissa Hararessa toimii maan elokuvakulttuuria tukeva rahasto, Zimbabwe International Film Festival Trust. Sen tarkoituksena on olla dynaaminen instituutio, joka edistää puhuttelevaa tarinankerrontaa ja elokuvatuotannon rakenteiden kehittämistä. ZIFFT pyrkii kasvattamaan Zimbabwen ja lähialueen elokuvakulttuuria tukemalla jo elokuvia tekeviä ohjaajia sekä kannustamalla uusia tekijöitä. Tähän pyritään tarjoamalla tietoa elokuvan tekemisen eri osa-alueista sekä luomalla yhteistyöverkostoja muihin taiteenlajeihin. Rahasto järjestää vuosittain kansainvälisen ZIFF elokuvafestivaalin. Elokuvien esittämisen lisäksi festivaali järjestää työpajoja, jotka käsittelevät mm. käsikirjoittamista, elokuvanäyttelemistä, ohjaamista, kuvaamista. ZIFFT:n Short Film Project perustettiin vuonna 2000 pyrkimyksenä kohottaa lyhytelokuvien tasoa maassa ja antaa uusille elokuvantekijöille mahdollisuus tehdä tuoreita elokuvia tämän päivän Zimbabwesta kokeneempien elokuvaammattilaisten opastuksessa. Tampereen elokuvajuhlille vieraaksi saapuva Nakai Matema on tunnettu elokuvanainen, joka on ollut tuottamassa ja osaksi käsikirjoittamassa neljää Musta Afrikka näytösten elokuvaa. Työskenneltyäni vuosia Zimbabwen elokuvaohjaajien kanssa minulle on tullut hyvin selväksi, että meillä on kertomisen arvoisia tarinoita ja me myös tiedämme miten kertoa ne hyvin. Nyt meidän täytyy viedä elokuvaamisen taito pidemmälle olemalla yhä luovempia ja uskaliaampia kamerankäyttäjiä, käyttää leikkausta kekseliäämmin ja kehittää äänen ja musiikin käyttöä. Tavoitteena on rajojen rikkominen ja yhä visuaalisesti innovatiivisemmat elokuvat.

6 6 SAAMELAISKULTTUURI SAAMELAISEN ELOKUVAN AIKA Sámefilmmaid retrospektiivva Tamperei Jorma Lehtola Saamelainen elokuva syntyi 1980-luvulla. Oli saamelaisten kannalta rohkaisevaa, että heidän ensimmäinen pitkä elokuvansa nimeltään kuvaavasti Tiennäyttäjä (Ofelaš, 1987) oli Norjan elokuvahistorian menestynein näytelmäelokuva maailmalla. Sen ohjasi Nils Gaup. Pitkiä saamelaisfiktioita syntyi koko 1900-luvulla kuitenkin vain kaksi, toisena Paul- Anders Simman Sagojogan ministeri (Luohte ministarii!, 1997). Elokuva on nuorin saamelaisen kertomataiteen lajeista, vaikka tarinoilla sinänsä on ollut keskeinen asema perinteisessä saamelaisessa kulttuurissa. Sen luonnollisimmat muodot olivat kertomaperinne ja joiku, koltilla leudd-laulu. Niiden avulla kansa kuvasi ja jäsensi maailmaansa ja välitti opetuksia jälkipolville. Kertomaperinteelle ominainen visuaalisuus ja dramatisointi helpottivat tarinoiden painamista mieleen. Saamelaisen elokuvan taustalla on nähtävissä saamelaisen teatterin vaikutus, vaikka senkin historia on suhteellisen lyhyt. Pohjan sille loi 1960-luvun lopulla virinnyt saamelaisuusliike, joka vaikutti voimallisesti kulttuurin kaikkiin osa-alueisiin. Norjassa toimivan Beaivvášin (Aurinko eli Päivä) perustivat 1980-luvun vaihteessa saamelaiset ja norjalaiset kulttuuriaktivistit, kun kiista Alattion (Altan) vesivoimarakentamisesta kävi kuumana. Järjestettyjen teatterikurssien osallistujat ovat olleet mukana monissa saamelaisissa elokuvissa. NILS GAUPIN Tiennäyttäjä (1987) oli komea alku saamelaisten oman elokuvan aikakaudelle. Se löi kassaennätyksiä Norjassa, päihitti Rambon Ruotsissa ja oli lopulta Oscar-ehdokkaana ulkomaisten elokuvien sarjassa Yhdysvalloissa. Elokuva myytiin nopeasti yli sataan maahan. Elokuva perustuu vanhaan saamelaiseen tarinaan tšuudeista, vainolaisista, joiden väkivallanteot Saamenmaassa päähenkilö pysäyttää oveluudellaan. Ruotsinsaamelaisen Paul- Anders Simman elokuvatuotannossa, erityisesti dokumenteissa, on ollut nähtävissä tiettyä synninpäästön makua. Vaihtaessaan porot ja riekot kameraan hän omalta osaltaan katkaisi saamelaisuuteen hyvin vahvasti liittyneen sukuperinteen. Elokuvillaan hän on kuitenkin katsonut, uusin keinoin, ajaneensa samaa asiaa. Filmityöt Simma aloitti tulkkina Ruotsin saamelaisradiossa ja opiskeli myöhemmin Tukholmassa Dramatiska institutenissa. Simman elokuvissa, dokumentit mukaan lukien, näkyy tarkka paneutuminen aiheeseen; ne eivät ole sattumalta tapahtuneita, vaan kirjoitettuja ja ohjattuja. Simman ensimmäinen fiktio oli 50-minuuttinen Yön ja päivän takana (Dobbelis ija ja beaivvi, 1987), joka riekonpyynnin kautta kuvasi uuden ja vanhan elämäntavan ristiriitaa. Vielä kerran vanha riekostaja saa 11-vuotiaan citysaamelaisen oivaltamaan luonnon merkityksen. PERUSTAN Simman maineelle luonut Let s Dance! (1991) oli puhdas tarina nuoren pojan ensimmäisestä tanssimatkasta. Se voitti Tampereella 1992 sekä kotimaisen kilpailun pääpalkinnon että Risto Jarva -palkinnon. Karhu (Guovža, 1993) oli kolttatarinaan perustuva myyttinen elokuva. Se kuvasi tytön rakkautta mieheen, joka on saanut karhun hahmon, ja syntyneiden poikien oidipaalista suhdetta vanhempiinsa. Simman dokumenttituotantoa sävyttää lähes kauttaaltaan huoli poronhoidon ja sitä kautta perinteen jatkumisesta. Vihan maat (Vaši eatnamat, 1994) kuvasi kahden hyvin erilaisen kulttuurin absurdia yhteentörmäystä Hammerfestissa: vanhoille laidunalueilleen alitajuisesti palaavat porot rouskuttavat poskeensa kaupungin koristekukkaset. 80-minuuttisessa Tunturin testamentissa (Duoddara árbi, 1994) Simma syvensi kuvaa paimentolaisista, heidän keskinäisistä suhteistaan, eikä kuva ollut enää pelkästään harmoninen. Teemaksi nousi muun muassa tabuna pidetty porovarkaus. Elokuvassa näkyy Simman viehtymys tarinankerrontaan. Hän käyttää dramatisoituja jaksoja sitomaan dokumentaariset palaset yhteen. Metodi on käytössä hilpeässä dokumentissa Koiran elämää (Beatnaga eallin, 1996), jossa hän vertailee kilpisjärveläisen porokoiran ja pariisilaisen näyttelykoiran arkista elämää. Simman ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva oli Sagojogan ministeri (1997). Se on veijarikomedia, joka pohjautuu löysästi Lisman ministerinä tunnetun suomalaishuijarin edesottamuksiin pienessä saamelaiskylässä sotien jälkeen. Elokuva ei ole poliittinen, mutta taustalla voi nähdä, millainen trauma länsimainen maanomistus saamelaisille on. Iisko-Matti ja rakkaus (Isko-Máhtte ja ráhkisvuohta 2000) oli humoristinen kummitustarina nuoresta moottorikelkkakorjaajasta, joka on toivottomasti rakastunut rikkaan poromiehen tyttäreen. DOKUMENTTI Antakaa meille luurankomme! (Oaivveskaldjut, 1999) oli raisu tuuletus saamelaisten nöyryyttävästä kohtelusta tieteen nimissä. Se kertoi tarinoita rotututkimusten kultavuosista, jolloin saamelaisten pääkalloja kaivettiin valtiovallan luvalla ylös pohjoisista hautausmaista. Elokuva piirsi laajan kaaren, joka ulottui saamelaisten ensimmäisestä kansannoususta Koutokeinossa 1852 rotututkimusten ja sterilisaatioiden kautta toiseen kansannousuun Altan patotyömailla luvulla ja edelleen nykypäivään, jossa yhä löytyi anatomisten kokoelmien puolustelijoita. Uuden vuosituhannen ensimmäinen pitkä saamelaisfiktio, ruotsalaisen Lars-Göran Pettersonin ohjaama mutta saamelaisten tuottama Bázo (2003) kuvasi pienen kylän hämäriä tapahtumia yksinkertaisena pidetyn nimikkohenkilönsä silmin. Maailmalta palannut Nils Gaup leikkaa parhaillaan uusinta Koutokeinon mellakasta 1852 kertovaa fiktiotaan. Naispääosassa on saamelaistähti Anni-Kristiina Juuso, joka voitti lukuisia palkintoja roolistaan venäläisessä menestyselokuvassa Käki (2002). Saamelainen elokuva on vahvassa nousussa. Se oli pitkään tv-yhtiöiden, erityisesti Norjan NRK:n, saamelaistoimitusten varassa. Lisääntynyt alan koulutus ja tiivis yhteistyö pohjoisten festivaalien kanssa on hiljalleen nostanut esiin joukon itsenäisiä ohjaajia, joille saamelaiskulttuuri on ensisijainen mielenkiinnon kohde. Teemat liikkuvat laidasta laitaan. ESIMERKIKSI Nils John Porsangerin dokumentti Lesbo Guovdageainnus (Lesbo Koutokeinossa, 2001) ja Lisbeth Blindin Fru och fru Sarri (Rouva ja rouva Sarri, 2006) ovat raottaneet verhoa tabuna pidettyyn homoseksualismiin. Suvi Westin pohdiskelut ovat ulottuneet henkilökohtaisesta rakastamisen vaikeudesta arktisten itsemurhien tummiin mujuihin. Anne Lajla Utsin Árbesilbbát (Perintöhopeat, 2004) kuvasi ennakkoluulottomasti ulkomaalaisen, saamelaiskoruja valmistavan Juhlsin pariskunnan vaikeuksia saamelaisyhteisön keskellä. Ima Aikio-Arianaickin Naurun pisaroita (Gavdnasa goikkanasat, 2005) oli vanhan riekonpyytäjän elämää luotaava dokumentti, joka tv-esityksenä tavoitti yli katsojaa. Ilahduttavaa on ollut se, että myös piskuinen kolttavähemmistö on Katja Gauriloffin ja Pauliina Feodoroffin myötä nousemassa elokuvakartalle. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa (SAKK) Inarissa tampereen elokuvajuhlilla SAAME Saame uudet 1, to 8.3. klo 14 Hällä ja la klo 14 Plevna 6 Saame uudet 2, pe 9.3. klo 18 Plevna 6 Saame arkisot, pe 9.3. klo 12 Hällä Paul-Anders Simma, la klo 18 Plevna 6 Sámi Night, la klo Tullikamari kymmenen vuotta sitten alkanut käsikirjoituskurssitus on luvun myötä laajentunut mediakoulutukseksi. Tähän mennessä SAKK on tuottanut noin 40 lyhytelokuvaa. Inarissa jo yhdeksän kertaa järjestetty tammikuinen alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat (Kaamoksen kuvia) tarjoaa yhdessä Norjan Koutokeinon filmitapahtuman kanssa uusille teoksille luontevan foorumin. Viime vuosina elokuvia on esitetty myös Yleisradion ohjelmistossa. Inariin nousee lähivuosina saamelaisten kulttuurikeskus. Sen suojissa aloittava Alkuperäiskansojen elokuvakeskus tulee entisestään nostamaan saamelaisen elokuvan statusta ja ammattimaisuutta. Tuorein ilonaihe saamelaisille on se, että Yleisradio alkaa ensi syksynä esittää vihdoin myös saamenkielistä, pohjoisessa tuotettua lasten

7 TAMPEREEN 37. KANSAINVÄLISET LYHYTELOKUVAJUHLAT 7 SAAMELAIS- LYHÄREITÄ FILKKAREILLA Poimintoja näytösten sisällöistä. SAAME UUDET 1 Váttáseamos dain lea ráhkisvuohta (Vaikein niistä on rakkaus, 2005) Suomensaamelaisen Suvi Westin valloittavan höpsö elokuva sen oikean löytämisen vaikeudesta. Ahkku ja mun (Isoäiti ja minä, 2006) Ruotsalaisen Ann Kristin Hauptin ohjaus on Kautokeinon vuoden 2006 Sami Film Festivalin ihastuttava voittajatyö. Taide on uusi asia saamelaisessa yhteisössä ja sen me tunnustamme. Meidän velvollisuutemme on tiedostaa tämä, tiedostaa myös oma paikkamme maapallon kulttuurikartalla, ja meidän on yritettävä. Ja uskallettava. Ja uskallettava erehtyä. Siihen me tarvitsemme omia ihmisiä, sellaisia, joilla on sama lähtökohta, samankaltainen elämänkatsomus, jotka ovat haistaneet ja maistaneet saamelaista elämänmuotoa. Meidän on saatava tällaiset ihmiset etsimään, erehtymään, kokeilemaan, sovittamaan, opettamaan, oppimaan taiteemme kieltä. NILS-ASLAK VALKEAPÄÄ, 1984 SAAME UUDET 2 Gavdnasa goikkanasat Alfred eallin Ohcejogas (Naurun Pisaroita Alfredin elämää Utsjoella, 2005) Ima Aikio-Arianaickin elokuvassa 66-vuotias Alfred Holmberg kutoo sukkia ja käy kyläreissuilla sekä riekonpyynnissä. Elämä ei ole aina ollut lempeä, mutta nauru ja positiivisuus ovat säilyneet. Hurra för mamma (2002) Per Ivar Jensenin ironinen kommentti saamelaisidentiteettiin suhtautumisesta ja sen löytämisestä. Dogmalyhäri Stella Polaris -tyylin norjansaamelaisittain. Biegga savkala duoddariid duohken lea soames (Tuuli kuiskaa jonkun olevan tundran takana, 2006) Yllättävä tanssielokuva. Hienoa kuvan ja liikkeen juhlaa! Ohjaajina norjalaiset Ken Are Bongo ja Elle Sofe Henriksen. tv-ohjelmaa. Se ei ole hyvä uutinen ainoastaan elokuvalle, vaan koko kulttuurille ja saamen kielen tulevaisuudelle. Inarilaissyntyinen Jorma Lehtola on toimittaja ja Skábmagovatelokuvafestivaalin taiteellinen johtaja. Hän on kirjoittanut kirjan Lailasta Lailaan: Tarinoita elokuvien sitkeistä lappalaisista (Puntsi, 2000). Hänen kirjansa Laulujen Lappi julkaistaan Tampereen elokuvajuhlilla. Ei elokuva koskaan voi perinnettä pelastaa, mutta se voi käyttää jonkun osan siitä ja herättää kiinnostusta kulttuuriin. Ihmiset alkaisivat arvostaa saamen kieltä ja kertomuksia. Silloin tällöin, kun kysyy saamelaisilta, että voitko sinä kertoa sen tai sen tarinan, hän sanoo, että eihän se ole kuin vanha tarina, puhutaan mieluummin vaikka politiikasta tai jalkapallosta. PAUL-ANDERS SIMMA SAMI NIGHT Sami Neida Joik (Saamen tytär joikaa, 2006) Lisalotte Wajstedtin hauska, svengaava ja tyylikäs henkilökohtainen road-dokumentti nuoren tukholmalaisnaisen matkoista oman identiteetin perään Saamenmaahan. Kalaharis Sápmái (Kalaharista Saamenmaahan, 2004) Skjalg Jensenin ja Dragan Cubrilon elokuvassa esitetään afrikkalaisen heimon matka Riddu Riđđu alkuperäiskansafestarille Pohjois-Norjaan. Puolituntisessa elokuvassa tanssi luistaa ja rummut soivat vaikka sade pyyhkii ja kylmää jäytää.

8 8 SÁMI NIGHT Wimme Amoc Vilddas SÁMI NIGHT Musiikkia ja elokuvaa aamuun asti Jukka Savolainen, Kari Lounela Saamelaista kulttuuriyötä musiikin ja elokuvan parissa vietetään Tullikamarin Pakkahuoneella ja Klubilla sunnuntain vastaisena yönä klo Yö kätkee sisäänsä nähtävää useammalla valkokankaalla ja lavalla. Yössä esitetään Tampereen ensi-illassa lämpimän humoristinen veijaritarina Bázo (2003). Elokuvassa liikutaan tien päällä Saamenmaassa, josta enimmäkseen Suomen puolella. Lars Göran Petterssonin ohjaama elokuva oli ehdolla myös Amandan, norjalaisten Jussi-patsaan saajaksi vuonna Yön toinen pitkä elokuva on ruotsalais-yhdysvaltalainen outoilu Terror in the Midnight Sun (Rymdinvasion i Lappland), jonka Virgil W. Vogel ohjasi vuonna Saamelaismusiikoista lavalle nousevat Wimme Saari, Vilddas, Tiina Sanila Band ja Amoc. Wimme tekee maailmanmusiikkia, jolla on ollut kysyntää maamme rajojen ulkopuolellakin jo yhtyeen ensilevystä alkaen. Yhtyeen ideana on ollut alusta alkaen yhdistellä Wimme Saaren perinteistä tunturisaamelaista joikua ja joikumaista äänenkäyttöä moderniin ambienttiin musiikkiin. Itseään Wimme Saari kuvaa äänellä leikkijäksi. Hän ikään kuin säveltää joka kerta uudelleen lavalle astuessaan. Sami Nightissa Wimme esiintyy soolona, rohkean pelkistetysti ja ehkä jopa bändikeikkojaan vahvemmalla tunnelatauksella. VILDDAS soittaa saamepoppia vahvoilla etnomausteilla. Yhtyeen laulaja ja keulakuva on pohjoissaamelainen Annukka Hirvasvuopio, jonka laulussaan yhdistää taitavasti sekä länsimaisen popin kuin joiun parhaita puolia. Kuusihenkisen yhtyeen hillittyä, mutta tehokasta äänimaisemaa värittävät muun muassa arabialaisen sekä vanhan suomalaisen musiikin vaikutteet. Soitinarsenaaliin kuuluvat esimerkiksi ud-luuttu, ney-huilu ja jouhikko. Vilddas on julkaissut kaksi pitkäsoittolevyä. Tiina Sanilaa voisi luonnehtia saamelaisten vastineeksi sellaisille artisteille kuin Pink tai Gwen Stefani. Huiman energisen esiintyjän kappaleet liikkuvat rankan, mutta melodisen ja tanssittavan voimarockin alueella. Tiukasta menosta pitävät huolta myös Tiinan timmisti soittava bändi. Tosin rockrypistysten lomassa saattaa keikoilla kuulla myös rouheita joikuja. Tiinan laulu-, karjumis- ja joikukielenä on kolttasaame. Esikoisalbumi Sää mjânnam rocks! ilmestyi vuonna Viime kesänä julkaistu single Uuh nousi peräti sijalle kolme suomen virallisella singlelistalla. Amoc, eli Mikkal Morottaja on maailman ensimmäinen inarinsaameksi räppäävä artisti. Amocin debyyttialbumi ilmestyy alkuvuodesta, mutta hänestä on kohistu jo jonkin aikaa niin pohjoisessa kuin etelässä. Esmerkkeinä käyvät Mikseri.net -nettisivujen kävijöiden kommentit Amocista: Tästä äijästä tulee vielä jotain suurta! Varmasti., Jámii!!! Mun liikon ollu. Juotga., Tää vaan on niin kova., Sanotuksist aikas paha mitään sanoo, mut sun flow ja äänenkäyttö on ihan uskomattoman hyvä. Sámi Night, la klo Tullikamarin Pakkahuone ja Klubi

9 TAMPEREEN 37. KANSAINVÄLISET LYHYTELOKUVAJUHLAT Rekisteröidy ja tilaa ilmainen newsletter: pysy ajantasalla elokuvaeduissa ja uutisissa! Sivuillamme mm. lippukauppa, josta voit tulostaa lipun jo etukäteen uutiset tapahtumat tarjoukset kuvagalleria top-listat kilpailut anna arvostelutähtiä elokuville! tilaa newsletter ja pysyt ajan tasalla! Lipunvaraukset myös puhelimitse: klo 8-20 Kinolippu: (0,99 /puh+pvm)

10 10 PUOLA: KARABASZ & KIESLOWSKI Puolan ensimmäinen elokuvakoulu avasi ovensa vuonna 1948 Łódźissa, joka oli ainoa suurilta sotavahingoilta säästynyt suurkaupunki keskeisessä Puolassa. Lähellä Varsovaa sijaitsevaan Łódźiin avattiin elokuvatuotannon keskus, elokuvakoulu ja teatterikoulu. Kulttuurikaupungin arvo kasvoi ja pian syntyivät uudet teatterit, oopperat sekä kabareet. Näyttelijöitä, ohjaajia ja kirjailijoita virtasi kaupunkiin ja Łódźista tuli yksi maan tärkeimmistä kulttuurikeskuksista Varsovan ja Krakovan rinnalla. Łódźin elokuvakoulun perusteet loivat jo sotien välisenä aikana uransa aloittaneet elokuvantekijät ja Moskovan valtiollisessa elokuvakoulussa VGIK:ssä koulutuksensa saaneet opettajat. Alkuvuosina koulussa oli ohjauksen ja kuvauksen linja, eikä alku ollut suinkaan vaatimaton. Tulevat fiktion taitajat Andrzej Munk, Janusz Morgenstern sekä Andrzej Wajda olivat ensimmäisten opiskelijoiden joukossa luvulla aloittaneista ehkä tunnetuin on Roman Polanski, joka sai kunniapalkinnon Brysselin EXPO- 58 Maailmannäyttelyssä kouluelokuvastaan Kaksi miestä ja kaappi (1958). ITÄ-EUROOPAN poliittiset muutokset alkoivat vuonna 1956 ja samalla Puolan elokuvatuotanto alkoi kasvamaan kovaa vauhtia. Vuonna 1958 Łódźin elokuvakoulu ja teatterikoulu yhdistyivät. Jerzy Toeplitzin rehtorikaudella Łódźin koulusta tuli eräänlainen vapaakaupunki kommunistisessa Puolassa: eurooppalainen avant-garde ja absurdi teatteri olivat kova sana sekä opettajien että opiskelijoiden parissa. Łódźin koulussa oli harvinainen mahdollisuus tutustua niin länsimaisiin elokuvaklassikoihin kuin italialaiseen neorealismiin. Näytökset keräsivät yhteen elokuva- ja teatteriopiskelijoita sekä yleisöä koulun ulkopuolelta. Näinä Łódźin kultavuosina ohjaajaopintonsa aloittivat mm. Krzysztof Zanussi, Krzysztof Kieślowski ja Marcel Łozinski. Heidän töissään heijastui elokuvakoulun vapaa ilmapiiri ja uusi suhtautuminen kommunistiseen todellisuuteen. Puolassa dokumenttielokuvia arvostettiin suuren yleisön keskuudessa Avain puolalaiseen elokuvakulttuuriin ovat sen juuret, maan elokuvakoulu. Ohjaajien, kuvaajien ja leikkaajien elämänkerroista voi huomata, että lähes jokaisen tie on poikennut Łódźin elokuvakoulussa. PUOLAN ELOKUVAKOULUJEN MESTARIT Puolalaisen elokuvan taipaleita 1950-luvulta tähän päivään Kira Jääskeläinen siinä missä fiktiivisiä elokuviakin. Dokumenttielokuva saattoi näyttää elämän sellaisena kuin se todellisuudessa oli, eikä kommunistisen ideologian mukaisena fiktiona sodanjälkeisestä Puolasta. Eettiset kysymykset tulivat yhä useammin elokuvissa esiin. Tämä cinema of moral disquiet tyyli vaikutti pitkään myös fiktiivisen elokuvan puolella muiden muassa Krzysztof Zanussin, Agnieszka Hollandin ja ennen kaikkea Krzysztof Kieślowskin elokuvissa. ŁÓDZIN elokuvakoulun tärkeä rooli on jatkunut jo yli puoli vuosisataa, mutta vuoden 1989 jälkeen elokuvateollisuus on kokenut suuria muutoksia. Kansainvälistyminen, valtiollisten tuotantoyhtiöiden yksityistäminen sekä tv-kanavien lisääntyminen ovat synnyttäneet myös uusia oppilaitoksia. Vuonna 2001 avasi ovensa Andrzej Wajdan nimeä kantava ohjauksen mestarikurssi, joka perustuu learning by doing -menetelmään. Arvostettuihin opettajiin kuuluvat Andrzej Wajdan lisäksi sellaiset suuret nimet kuin Marcel Łoziński, Jacek Bławut, Agnieszka Holland sekä Krzysztof Zanussi. Wajdan koulusta tulee mm. nuori dokumentaristi Maciej Cuske, jonka elokuvat Antykwariat (2005) ja Elektryczka (2005) ovat kiertäneet festivaaleja ympäri Eurooppaa. Myös Katowicen Yliopiston Elokuvalaitokselta on valmistunut nimekkäitä elokuvaohjaajia. Animaation puolelta on Łódźin koulun lisäksi tärkeä mainita Krakovan taideakatemian animaatioverstas. Elokuvakouluilla on edelleen eräänlainen vapaakaupungin rooli puolalaisessa elokuvassa, mutta syyt eivät ole enää poliittisia vaan taloudellisia. Koulut ovat nykyään kokeellisen ja uskaliaan elokuvan kasvupohjia, sillä opiskelijoita eivät sido taloudelliset sopimukset samalla tavalla kuin kaupallisilla markkinoilla. Tunnetuista ja palkituista koulutöistä voi mainita Slawomir Fabickin Meska sprawa (Miesten juttu, 2001), Puolan lyhytelokuvien Oscar-ehdokas vuonna Jos 1960-luku synnytti klassisen puolalaisen dokumentin ja 1970-luku oli eettisten kysymysten aikaa, mikä lienee 2000-luvun elokuvantekijöiden teema? Vastausta ei ole helppo antaa. Elokuvakouluja on tänä päivänä useita ja piirit ovat laajemmat. Dokumenttielokuvalle on kuitenkin edelleen tyypillistä päähenkilöt. He ovat useimmiten pieniä kadunihmisiä, joiden elämään tutustumalla katsoja voi oppia jotakin itsestään ja elämästään. Tätä tyyliä edustavat muiden muassa Malgorzata Szumowskan Hiljaisuus (1998), Anna Kazejakin Pulse (2003) sekä Daniel Światlyn Ennen kuin valot sammuvat (2002). Aivan toista tyylilajia ovat elokuvat, joissa päähenkilö on ohjaaja itse. Dokumenttielokuva muuttuu silloin ulkoisen todellisuuden tarkkailusta ohjaajan sisäisen todellisuuden heijastumaksi. Nämä subjektiiviset elokuvat ovat vastareaktio klassista dokumenttielokuvakoulua seuraaville elokuville. Koska elokuvia ovat tehneet erityisesti nuoret miesohjaajat, suuntausta onkin kutsuttu nuoren miehen uhmaksi. Ptaki

11 12 AKI KAURISMÄKI Orimattilasta kotoisin oleva Aki Kaurismäki (s. 1957) aloitti elokuvauransa näyttelijänä ja käsikirjoittajana veljensä Mika Kaurismäen elokuvissa Valehtelija (1981) ja Arvottomat (1982). Veljekset ohjasivat yhdessä rock-dokumentin Saimaa-ilmiö (1980). Aki Kaurismäen ensimmäinen oma ohjaus oli Dostojevskin romaaniklassikon filmatisointi Rikos ja rangaistus (1983). Aki Kaurismäen lyhytelokuvien retrospektiivin aloittaa mustavalkoinen lyhytfiktio Rock y VI vuodelta 1986 ja päättää vuonna 2004 valmistunut lyhytdokumentti Bico. Näiden väliin mahtuu kahdeksan lyhytelokuvaa, joissa musiikilla on tärkeä asema. Kaikki lyhytelokuvansa Kaurismäki on kuvannut 35 mm:n filmille, periaate josta ohjaaja ei ole suostunut tinkimään. Rock y VI aloitti Kaurismäen yhteistyön Leningrad Cowboysyhtyeen kanssa. Sylvester Stallonen Rocky-elokuvista innoituksen saaneessa ironisessa lyhytelokuvassa kohtaavat amerikkalainen Rocky (Silu Seppälä) ja neuvostoliittolainen Igor (Sakari Kuosmanen). Kaurismäen omista elokuvasuosikeista löytyy muutama nyrkkeilyelokuva ja tietenkin Chaplinin tuotanto. Nämä molemmat vaikutteet näkyvät jättiläisen ja kääpiön kohdatessa nyrkkeilykehässä. Silu Seppälä ja Sakari Kuosmanen ovat molemmat tehneet ansiokkaita rooleja Kaurismäen myöhemmissä elokuvissa. KAIKEN kaikkiaan viiden Leningrad Cowboys-idean ympärille tehtyjen lyhytelokuvien sarjaa jatkoi Thru The Wire (1987). Se on tarina takaa-ajetusta vankikarkurista etsimässä entistä naisystäväänsä. Elokuvan lopussa selkään haavoitettu mies onnistuu paeta takaa-ajajiaan Cadillacilla mukanaan rakastettunsa. Vuonna 1988 vuorossa oli The Doors -yhtyeen hitin live-tulkinta, lavalla luonnollisesti Leningrad Cowboys ja elokuva oli L.A.Woman. Yhtyeen seurana on kuvia muun muassa sodan runtelemista lapsista ja hymyilevästä presidentti Ronald Reaganista. Those Were The Days (1991) elokuvasta on löydetty raamatullisia viittauksia ja Peter Thru The Wire von Bagh pitää tätä elokuvaa Kaurismäen lyhytelokuvista runollisimpana. These Boots (1992) kertoo Suomen historian vuosilta erään Leningrad Cowboyn silmin. Elokuva on viisiminuuttinen kronikka kouluvuosista avioliittoon, työnteon arjesta maanviljelyksen rutiiniin ja isän kuolemaan. Lopussa paketoidaan pellot kun sukupolvet vaihtuvat. tampereen elokuvajuhlilla AKI KAURISMÄKI Aki Kaurismäki retrospektiivi Rock y VI (1986 ) Thru The Wire (1987) Rich Little Bitch (1987) L.A. Woman (1988) Those Were The Days (1991) These Boots (1992 ) Oo aina ihminen (1995 ) Välittäjä (1996) Dogs have no hell (2001) Bico (2004) Aki Kaurismäki retrospektiivi, la klo 16 Tullikamari Carte blanche 1: Aki Kaurismäki, to 8.3. klo 16 Tullikamari Carte blanche 2: Aki Kaurismäki, pe 9.3. klo 16 Tullikamari Carte blanche 3: Aki Kaurismäki, su klo 16 Tullikamari AKI KAURISMÄKI Lyhytelokuvia Jukka Savolainen Aviisi L.A. Woman LENINGRAD Cowboys-lyhäreiden välissä Kaurismäki teki musiikkivideon Rich Little Bitch (1987) Melrose-yhtyeen samannimisen kappaleeseen. Se kuvattiin Hamlet liikemaailmassa -elokuvan yhteydessä ja musisoinnista on versio itse pitkässä elokuvassakin. Kauas pilvet karkaavat -elokuvan yhteydessä kuvattiin puolestaan Oo aina ihminen (1995), Markus Allanin tulkinta Taisto Wesslinin kauniista kappaleesta. Kolme viimeistä Aki Kaurismäen retrospektiivin elokuvista eivät ole musiikkivideon kaltaisia, kuten nuo seitsemän edellä mainittua. Välittäjä (1996) on itsenäiseksi lyhytelokuvaksi erotettu kohtauksen pidennetty versio elokuvasta Kauas pilvet karkaavat (1996). Siinä työpaikkoja välittävä kiero pikkurikollinen tekee kauppaa tiedosta, jonka avulla voi saada työtä. Asiakkaana on työtön naishovimestari. Tarina kertoo näkökulman kaupankäynnistä ja liiketoiminnan laeista. Ten Minutes Older -yhteistyöelokuviin The Trumpet ja The Cello pyydettiin 15 huippuohjaajalta lyhytelokuvat. Lyhytelokuvien kesktoksi määriteltiin täsmälleen 10 minuutti Aki Kaurismäen elokuva Dogs Have No Hell (2001) löytyy näistä ensin mainitusta. Kaurismäen tarinassa putkasta vapautuva mies rakentaa elokuvan keston mittaisessa ajassa elämänsä uudelleen. The Trumpet -kompilaation muita ohjaajia olivat muun muassa Werner Herzog, Wim Wenders ja Spike Lee. RETROSPEKTIIVIN päättää dokumenttielokuva Bico. Se on Kaurismäen Portugalissa ohjaama lyyrinen kuvaus pienestä ja karusta vuoristokylästä. Elokuvassa on selostusteksti, joka kertoo kylän historiasta ja ihmisten elämästä lumisen vuoriston reunustamassa kylässä. Aika tuntuu pysähtyvän tässä kauniissa elokuvassa, joka on osa eurooppalaista lyhytelokuvasarjaa Visions of Europe. Sarjassa on 25 näkemystä eurooppalaisuudesta yhtä monesta maasta. Aki Kaurismäen retrospektiivia täydentää ainutlaatuinen nippu ohjaajan lempielokuvia yhteensä kolmessa carte blanche -näytöksessä. Kaikki näytökset esitetään Tullikamarin Pakkahuoneella

12 TAMPEREEN 37. KANSAINVÄLISET LYHYTELOKUVAJUHLAT 11 Kazimierz Karabaszin merkitystä puolalaiselle dokumenttielokuvalle voi verrata Robert Flahertyn rooliin amerikkalaisessa, John Griersonin brittiläisessä ja Dziga Vertovin venäläisessä dokumenttielokuvassa. Yli 50- vuotisen elokuvauransa aikana Kazimierz Karabasz on jatkuvasti etsinyt uusia ja parempia tapoja päästä syvemmälle päähenkilöidensä elämään. Hänet tunnetaan ennen kaikkea pienten yksityiskohtien puolustajana. Dokumentaristin työ perustuu mielestäni pienten elementtien etsimiseen, joista enkä halua kuulostaa kerskailevalta - rakentuu totuus ihmisen elämästä. Tämän totuuden, tai vaikkapa vain pienen välähdyksen siitä, pystyy vangitsemaan huolellisen tarkkailun avulla sekä keräämällä yksityiskohtia elämästä. Jos suhtautuu dokumenttielokuvaan vakavasti, on näiden yksityiskohtien etsiminen ainoa olennainen osa dokumentaristin työtä. En näe mitään muuta syytä. Tampereen elokuvajuhlien ohjelmisto keskittyy Karabaszin varhaisiin elokuviin, joilla on ollut valtava merkitys myöhempien sukupolvien dokumentaristeille. Valmistuttuaan Łódźin Tärkein henkilö minulle elokuvakoulussa oli Kazimierz Karabasz. Tänään tiedän, että missään maailmassa ei tehty niin hienoja, tarkkaan konstruoituja dokumenttielokuvia kuin Puolassa Hyvä kamera, älykäs leikkaus, analyyttinen ajattelu. Dokumenttielokuvan mestarit ulkomailla kertoivat monimutkaisia ja tylsiä tarinoita. Meillä saatoin nähdä muutaman tai muutaman kymmenen minuutin pikku paketissa jotain aivan upeasti konstruoitua. Karabasz oli sormi, joka osoitti mihin suuntaan pitää mennä. KRZYSZTOF KIESLOWSKI KAZIMIERZ KARABASZ Puolalaisen dokumenttielokuvan suunnannäyttäjä Kira Jääskeläinen elokuvakoulusta 1955 Karabasz kuvasi joukon elokuvia, jotka on myöhemmin liitetty puolalaisen dokumenttielokuvan mustaan sarjaan. Niissä sosiaalirealismin julistama optimismi muuttui harmaaksi todellisuudeksi. Lähestyi lokakuu 1956 ja sen myötä tuli mahdolliseksi käsitellä valkokankaalla ristiriitoja ja valheita täynnä olevia arkoja alueita - joista siihen asti oli tiukasti vaiettu, ohjaaja kertoo. Mustan sarjan elokuville oli tyypillistä synkät kuvat ja pessimistinen kertojaääni, kuten Tampereella nähtävä Ludzie z pustego obszaru (People from an empty zone, 1957), jonka Karabasz ohjasi yhdessä Władysław Ślesickin kanssa. Elokuva näyttää nuorison elämää varsovalaisessa esikaupungissa henkilövalinta, joka myös oli tyypillistä mustan sarjan elokuville. AUTEURIN ENSIASKELEET Puolalaisen elokuvan kiistaton maestro Krzysztof Kieślowski syntyi Varsovassa 27. kesäkuuta vuonna Hän kuoli samaisessa kaupungissa vain 54 vuotta myöhemmin maaliskuun 13. päivä Kieślowski nousi kansainvälisesti tunnetuksi ohjaajaksi pitkillä näytelmäelokuvillaan. Viimeistään elokuva Veronikan kaksoiselämä (1991) kiinnitti hänet suurten ohjaajien joukkoon. Kieślowskin viimeiseksi työksi jäi väritrilogia vapaudesta, veljeydestä ja tasaarvosta. Ranskan vallankumouksen iskulauseisiin perustuvat Sininen (1993), Valkoinen (1994) ja Punainen (1994) juhlivat muun muassa Venetsian, Berliinin ja Cannesin elokuvajuhlilla. Elokuvasarja onnistui kertomaan jotain oleellista kylmän sodan kahtia repineestä Euroopasta, joka oli 1990 luvun alussa uuden mahdollisuuden edessä. Ennen näytelmäelokuviin siirtymistä Kieślowski oli tehnyt kuitenkin jo pitkän uran dokumenttielokuvien parissa. Juuri näihin lyhyehköihin, alle 30 minuutin dokumentteihin Tampereen elokuvajuhlat tutustuttavat katsojansa. EHKÄ tärkeimmän ja tunnetuimman vaiheen Karabaszin elokuvauralla muodostavat 1960-luvun lyhyet dokumenttielokuvat, jotka uudistivat puolalaisen dokumenttielokuvakoulun. Karabasz lähti tekemään teknillisiä uudistuksia, jotta saattoi kuvata päähenkilöitään aivan uudenlaisesta perspektiivistä. Yksi uudistuksista oli valaistuksen siirtäminen päähenkilön yläpuolelle, jotta tämä tuntisi itsensä vapaaksi omassa ympäristössään. Mutta kuvan parantaminen ei riittänyt - kuvalle oli saatava ääni luvun alku oli vielä mykkäelokuvan aikaa. Kuvamateriaaliin lisättiin selostus, musiikki ja ääniefektit, mutta päähenkilöt pysyivät mykkinä. Tajusimme, että jos haluamme päästä lähemmäksi ihmistä, meidän täytyy antaa hänen puhua, muistelee Karabasz. Tällä tavalla syntyi ehkä tunnetuin Karabaszin elokuva, ensimmäisillä Krakovan elokuvafestivaaleilla vuonna 1961 palkittu Muzykanci (Muusikot, Kieślowski pääsi kolmannella yrittämällä vuonna 1965 maineikkaaseen Łódźin elokuvakouluun. Łódźissa Kieślowskin opettajana toimi Tampereen elokuvajuhlille vieraaksi saapuva Kazimierz Karabasz. Opettajan ja oppilaan dokumenttielokuvat esitetään rinnakkain kahdessa näytöksessä. Karabasz korosti dokumenttielokuvassa realistisuutta ja luonnollisuutta, niin valaistuksessa kuin henkilöiden kuvauksessakin luvulla tehdyissä Mustaan sarjaan kuuluvissa dokumenttielokuvissaan Karabasz kritisoi ajan elokuvallista tendenssiä, joka jätti propagandistisista syistä kertomatta puolalaisen todellisuuden varjopuolista. Karabaszin ja Kieślowskin varhaisissa töissä näkyy tiettyä yhdenmukaisuutta. Elokuvien muotokieli ja aiheet heijastavat silloista Puolan poliittista ilmapiiriä, tosin kriittisyytensä kautta. Elokuva-alalla kehitettiin hyvinkin kekseliäitä ja epäsuoria tapoja kritisoida vallassa olevaa kommunistista puoluetta. TAMPEREELLA nähtävään Asemaan (1980) liittyy kuvaava anekdootti Kieślowskin dokumenttielokuvaajan urasta. 1960). Siinä Karabasz seuraa varsovalaisen amatööriorkesterin elämää näyttäen mitä musiikki voi merkitä tavallisille työmiehille luvun elokuvissaan Karabasz alkoi kehittää tyyliä, joka myöhemmin kristallisoitui elokuvateoreettisessa teoksessa Cierpliwe oko (Kärsivällinen silmä, 1979). Kärsivällisen silmänsä Karabasz kohdisti niihin ihmisiin, jotka muiden silmissä tuntuivat huomaamattomilta. Tällaisia päähenkilöitä ovat mm. kyyhkysten kasvattajat elokuvassa Ptaki (Linnut, 1963) tai yövuorolaiset elokuvassa Wezel (Junction, 1961). Karabasz aloitti opintonsa vuonna 1950 Łódźin elokuvakoulussa ensimmäisten opiskelijoiden joukossa ja jatkaa yhä opettamista, kuten myös opiskelutoverinsa ja vaimonsa, Lidia Zonn. Zonn on leikannut useita Kieślowskin elokuvia (mm. Z miasta Łódźi, Z punktu widzenia nocnego portiera, Spizal). Pariskunta käyttää ahkerasti Varsova-Łódź -junareittiä. Opiskelijana en uskaltanut jututtaa ketään junassa istuvista opettajistamme. Ajattelin, ettei niin kuulu tehdä. Luulin, että jos käyn yksityisiä keskusteluja junassa, minua epäillään suhteiden luomisesta. Tänään se on aivan tavallista. Junassa Varsovan ja Łódźin välillä hoituvat kaikki mahdolliset asiat, sanoo Kazimierz Karabasz. Riina Mikkonen Kuvausryhmä kuvasi Varsovan keskusrautatieaseman uusia matkatavaralokerikkoja, joita ihmiset eivät oikein osanneet käyttää. Sen seurauksena dokumentin tekijät saivat draamallisesti mielenkiintoista kuvamateriaalia. Puolan poliisi takavarikoi filmimateriaalin kertomatta syytä, mutta palautti aineiston pari päivää myöhemmin koskemattomana. Kyseessä ei siis ollut sensuuri, toisin kun kuvausryhmä ensin pelkäsi. Kävi ilmi, että eräs varsovalainen nainen oli surmannut äitinsä ja paloitellut tämän matkalaukkuun. Laukku löytyi keskusrautatieaseman matkatavaralokerikoista ja poliisi oli halunnut tarkastaa löytyisikö filmimateriaalista todistusaineistoa. Tapaus sai Kieślowskin lopullisesti vakuuttuneeksi siitä, ettei dokumenttielokuva ollut hänen kutsumuksensa. Hän ei halunnut aiheuttaa dokumenttielokuvillaan vaikeuksia kenellekään tai toimia edes tahtomattaan viranomaisten laskuun. Kieślowski päätti lopettaa dokumenttielokuvien teon ja siirtyi fiktioon, jossa ei esiintyisi todellisia ihmisiä. Hän jätti jälkeensä merkittävän elämäntyön yhtenä eurooppalaisen elokuvan mestarina. tampereen elokuvajuhlilla PUOLA: KARABASZ & KIESLOWSKI 1 KAZIMIERZ KARABASZ Ludzie z pustego obszaeu (1956). Mustan sarjan dokumentti esittää nuorison elämää varsovalaisessa Pragan esikaupungissa. Muzykanci (1960). Tarina amatööriorkesterista ja musiikin merkityksestä ihmisille. Ludzie w drodze (1960). Tutkielma sirkustaiteilijoiden elämästä. KRZYSZTOF KIESLOWSKI Virasto (Urzad, 1966). Kommunistisen systeemin epäsuoraa kritiikkiä. Ratikka (Tramwaj, 1966). Ohjaajan ensimmäinen Łódzin koulussa tekemä elokuva. Tehdas (Fabryka, 1970). Tarina traktoritehtaasta, jonka toimimattomuudesta muodostuu suunnitelmatalouden satiiri. Sairaala (Szpital, 1976). Dokumenttielokuva varsovalaisen sairaalan lääkäreiden 24 tuntisesta työvuorosta. PUOLA: KARABASZ & KIESLOWSKI 2 KAZIMIERZ KARABASZ Ptaki (1963). Lyhytelokuva kyyhkysenkasvattajista. Wezel (1961). Rautatieaseman henkilökuntaa yövuorossa. Pierwszy krok (1962). Ensimmäinen askel musiikkitunnilla alakoulussa. KRZYSZTOF KIESLOWSKI Asema (Dworzec, 1980). Kuuluisaa puolalaista asiakaspalvelua Varsovan keskusrautatieasemalla: lippujonoja, rautatietyöläisiä ja matkustajia, jotka odottavat myöhässä olevia junia. Łódzin kaupungista (z Miasta Łódzi, 1969). Kieslowskin lopputyö Łódzista. Yövartijan näkökulmasta (Z Punktu Widzenia Nocnego Portiera, 1977). Hurja muotokuva yövartijasta, joka noudattaa yhteiskunnan sääntöjä pilkulleen. Puhuvat päät (Gadajace Glowy, 1980). Läpileikkaus puolalaisesta yhteiskunnasta vuoden ikäisten ihmisten haastattelujen kautta. Puola: Karabasz & Kieslowski 1, to 8.3. klo 20 Hällä ja la klo 14 Tullikamari Puola: Karabasz & Kieslowski 2, pe 9.3. klo 20 Tullikamari Puola: Elokuvakoulut 1, pe 9.3. klo 12 Plevna 6 ja la klo 22 Plevna 6 Puola: Elokuvakoulut 2, la klo 18 Plevna 5

13 TAMPEREEN 37. KANSAINVÄLISET LYHYTELOKUVAJUHLAT 13 Aki Kaurismäki, parikymppinen hontelo ja boheemi nuori mies mustassa pikkutakissa aloitti Tampereen yliopiston tiedotusopin opiskelut 1970-luvun puolenvälin jälkeen. Hän kävi ahkerasti elokuvissa, elokuvakerho Monroen ja Solariksen sekä Suomen elokuva-arkiston Tampereen esityssarjan näytöksissä. Hän oli Solariksen hallituksen jäsen syksystä 1977 kevääseen Solariksen ensimmäisen offset-asuisen kerholehden toimitti Aki Kaurismäki, jonka pääkirjoitus Missä olet suomalainen elokuvakritiikki? oli lehden historian rajuin. Pätkä Akia: Ovatko suomalaiset kriitikot ja kinokapitalistit roskaväkeä?, siinä kysymys jota en suinkaan tahdo herättää. Tahdon sen sijaan, että juoksisitte Pate Teikan tavoin valkokankaalle kesken Erään miehen uran esityksen, viiltäisitte taskuveitsellä valkokankaan halki ja sanoisitte: hetkinen, ihmiset, minulla on teille jotakin sanottavaa! Herranjumala tamperelaiset, eikö Chaplin ollut teille kuin yhden viikon arvoinen? Näin siis Aki Kaurismäki syksyllä Charki Chaplismäki luonnehdinta Akista juontanee siis liki 30 vuoden taakse. TAMPEREEN elokuvajuhlien historian murheenkryyni oli vuosi 1979, silloin oltiin todella pohjalla. Kansainvälisen kilpailun Grand Prix -leffa kuitenkin löytyi, sen voitti pakistanilainen täyssekoilu He tappavat hevosen, joka valintalautakunnan hyppysistä oli nippa nappa yltänyt esitettäväksi. Erikoisohjelmista osa jäi tykkänään saapumatta Tampereelle, ja niinpä kotimaisesta kokoillan animaatioelokuvasta Seitsemän veljestä tuli juhlien esitetyin teos. Toki asialliset hommat hoidettiin, muuten oltiin kuin... totesivat meikämanne ohjelmapäällikkö Rake S. ja tiedotuspäällikkö Aki K. Kymmenennet filkkarit helmikuussa 1980 onnistuivat jo joltisenkin paremmin. Edellisvuoden juhlien tiedottaja Aki Kaurismäki niittasi opiskelijalehti Aviisissa filkkareiden jatkoteesit näin: Koko juhlat nykyisellään voidaan pelastaa (osallistujien ja yleisön kannalta) vain räjäyttämällä ne tuusan nuuskaksi ja rakentamalla tuhkasta vähemmän muodolliset ja enemmän älylliset, vapaat ja radikaalit juhlat. Akin mielestä elokuvajuhlia ei viedä läpi jogurtin voimalla ( eli miten nähdä yli 100 elokuvaa kolmessa päivässä ja jäädä henkiin, kuten Pasi Sleeping Myllymäki teki), vaan aulatiloissa on sallittava tupakointi ja erityinen ravitsemustila, jossa tarjoillaan olutta ja ehkäpä viiniäkin ulkomaisten vieraiden varalta. VIIMEISILLÄ Tampereen Tekun elokuvajuhlilla Aki olikin sitten EIKÄ MURHAAKAAN TAPAHTUNUT pääosassa Ville Alfana, 1981 oli Valehtelijan (1980) vuosi. Risto Jarva -palkinto meni Mika Kaurismäen esikoiselle, Münchenin elokuvakorkeakoulun lopputyölle. Vaikea sanoa onko se tragedia vai komedia mestariteos joka tapauksessa (RT). Näin jälkikäteen voi todeta, että Valehtelija liki tunnin kestostaan huolimatta selvisi valintalautakunnan karikoista, ja sitä tietä yleisempään tietoisuuteen. Mika Kaurismäki on muuten elokuvajuhlien nopein Jarvapalkintorahan käyttäjä. Jo seuraavilla filkkareilla esitettiin hänen lyhytelokuvansa Jackpot 2 (1981), ja nyt räpsähti kansainvälisen kilpailun fiktiosarjan voitto ja Pieni Suudelma. Vuoden 1983 joulukuussa valkokankaille singahti Akin kokoillan näytelmäelokuvien esikoinen eli oli aika, jolloin yksi murha riitti yhteen elokuvaan: Rikos ja rangaistus. Varjoja paratiisissa -mestariteoksen vuosi oli 1986, mutta sitä ennen valmistui ensimmäinen Akin toistaiseksi kymmenestä lyhytelokuvasta, Rock y VI (1986). Luuletko te, että McDonalds in naistenves- Motto: Aion näyttää kylmällä valkoisella silmällä, mitä he ovat tehneet Jumalan nimeen täällä maan päällä. LUIS BUÑUEL san nurkassa syntyneellä miehellä on minkäänlaisia mahdollisuuksia, kun vastassa on satojen tuhansien vuosien historia ja kulttuuri? Akin lyhytelokuvien oma suosikkini on ranskalainen aasi, töyhtöhyyppäblondi ja Leningrad Cowboys eli Those Pikku viiltoja Aki Kaurismäen Tampereen elokuvavuosista Raimo Silius Were the Days (1991). Oi niitä aikoja, kun näin tämän lyhythelmen ensi kerran Tullikamarin Pakkahuoneella 35-millisenä ja äänihanat kunnolla auki! Ja lauantaina 10. maaliskuuta klo 16 Pakkahuoneella tehdään kulttuurihistoriaa: ensimmäisen kerran valkokankaalla kaikki Akin 10 lyhytelokuvaa vuosilta Raimo Rake Silius on Tampereen elokuvajuhlien perustajajäsen syksyltä 1968 ja ohjelmistosuunnittelija filkkareiden alkuvuosilta lähtien. Those Were the Days

14 14 CARTE BLANCHE: AKI KAURISMÄKI tampereen CARTE BLANCHE Aki Kaurismäen elokuvalliset taisteluterveiset Jukka Savolainen Aki Kaurismäen valitsemista elokuvista muodostui kolmen näytöksen carte blanche -sarja. Sarjan päättää sunnuntaina esitettävä John Hustonin 60-minuuttinen elokuva Let There Be Light (1946), joka on Kaurismäen itsensä mielestä tämän elokuvajoukon tärkein elokuva. Kaurismäki oli valmis vaihtamaan vaikka oman retrospektiivinsa pois Hustonin dokumentin tieltä, jos ei löydy esitystilaa, niin voi unohtaa nuo muutkin, tämä on koko homman olennaisin elokuva. Hustonin sodan jälkimainingeissa tekemä dokumentti on kuvattu Masonin sairaalassa Long Islandilla ja se seuraa sotaneuroosista kärsivien sotilaiden kuntoutusta. Elokuva kiellettiin Yhdysvalloissa 35 vuodeksi, arvatenkin liian totuuden mukaisena kuvauksena sodan aiheuttamista kärsimyksistä. Louis Lumiéren Kasteltu kastelijan (1895) jälkeen toinen carte blanche jatkuu Octavio Cortázarin hienolla esikoiselokuvalla Ensimmäisen kerran (1967), joka on sykähdyttävä dokumentti liikkuvan elokuvateatterin eli elokuva-auton käynnistä Sierra Maestran pienessä vuoristokylässä. Luis Buñuelin Las Hurdes Maa ilman leipää (1933) on niinikään klassikko ja sen jälkeen nähdään W. C.Fieldsin käsikirjoittama ja Clyde Bruckmanin ohjaama The Fatal Glass of Beer samalta vuodelta. Näytöksen päättävät John Hustonin Italian sotaretkeä kuvaava realistinen Battle of San Pietro (1944) ja jugoslavialaisen Aca Ilicin Moukari (1977), jossa kananpojat löytävät kohtalonsa lajitteluhihnalla. ENSIMMÄISEN carte blanchen aloittaa Lumiére-veljesten Juna saapuu asemalle (1895). Carte blanche 1 etenee venäläisten montaasitaiturei- Eläinten veri den Vsevolod Pudovkinin ja Nikolai Shpikovskyn koomisella Shakkikuumella (1925), jossa aiheena on vuoden 1925 Moskovan kansainvälisen shakkiturnauksen aiheuttama shakkivillitys. Charles Chaplinin Siirtolainen (1917) on klassikko. Georges Franjun lyhytdokumentti Eläinten veri (1949) käväisee pariisilaisessa teurastamossa. Näytöksen päättää dokumentaristi D.A. Pennebakerin Otis Redding -taltiointi historiallisilta Montereyn popfestareilta vuodelta Surun ja tyhjyyden väliltä valitkaamme elokuva, ainoa taidemuoto, joka enää voi koskettaa hitaasti paatuvien sydäntemme sisimmissä kammioissa vielä asustavaa ihmisrauniota. AKI KAURISMÄKI ELOKUVA-ARKISTOSSA 1996 elokuvajuhlilla CARTE BLANCHE: AKI KAURISMÄKI CARTE BLANCHE 1 Auguste Lumière, Louis Lumière: Juna saapuu asemalle (1895) Vsevolod Pudovkin, Nikolai Shpikovsky: Shakkikuume (1925) Charles Chaplin: Siirtolainen (1917) Georges Franju: Eläinten veri (1949) D. A. Pennebaker: Shake!: Otis At Monterey (1989) CARTE BLANCHE 2 Louis Lumiére: Kasteltu kastelija (1895) Octavio Cortázar: Ensimmäisen kerran (1967) Luis Buñuel: Las Hurdes Maa ilman leipää (1933) Clyde Bruckman: The Fatal Glass of Beer (1933) John Huston: Battle of San Pietro (1944) Aca Ilic: Moukari (1977) CARTE BLANCHE 3 John Huston: Let There Be Light (Tulkoon valkeus, 1946) Carte blanche 1, to 8.3. klo 16 Tullikamari Carte blanche 2, pe 9.3. klo 16 Tullikamari Carte blanche 3, su klo 16 Tullikamari SARA HILDÉNIN TAIDEMUSEO

15 JONAS MEKAS 15 Salvador Dali Happenings MEKASTUSTA MEGAPOLIKSESSA Fluxus of Hudson Ohjaaja, keräilijä, kuraattori ja kriitikko Jonas Mekas ei hellitä Kari Lounela Tampereen elokuvajuhlille vieraaksi saapuva Jonas Mekas on yksi amerikkalaisen underground-elokuvan päähahmoja, niin elokuvaohjaajana, kriitikkona kuin elokuvien kerääjänä. Newyorkilaisen elokuvantekijän Jonas Mekasin näytössarja on osa elokuvajuhlien Megapolis-ohjelmistoa. Mekas syntyi Liettuassa jouluaattona Toisen maailmansodan aikana hän joutui natsien pakkotyöleirille. Sodan kauhuista selvittyään hän asettui veljensä Adolfasin kanssa New Yorkiin. Hän hankki lainaksi Bolex-kameran ja vakiinnutti tuotapikaa asemansa kaupungin elokuvaväen joukossa. Vuonna 1954 hän perusti veljensä kanssa Film Culture -lehden, jonka merkitys amerikkalaisen vaihtoehtoisen elokuvaväen keskuudessa nousi yhtä suureksi kuin ranskalaisen Cahiers du Cineman merkitys Euroopassa. Jonas Mekas on toiminut usean vuosikymmenen ajan myös Village Voice -lehden elokuvakriitikkona. Hän on myös ollut elokuva-alan opettajana useissa yliopistoissa ja korkeakouluissa sekä luennoinut aiheesta ympäri maailman. Vuonna 1970 hän oli perustamassa Filmmakers Co-operativea sekä Anthology Film Archivesia, jonka taiteellisena johtajana hän edelleen toimii. Arkisto on maailman suurimpia avantgarden ja kokeellisen elokuvan tyyssijoja. Sen kokoelmissa on nykyään noin elokuvaa, videonauhaa sekä suuret määrät muuta materiaalia. ENNEN kaikkea Jonas Mekas on elokuvantekijä, jonka yhä jatkuvalla uralla on mittaa jo yli kuusi vuosikymmentä. Mekas on elokuvantekijä, joka ei ole kulkenut valtavirran mukana. Hän on aina tehnyt itsensä näköisiä elokuvia ja samanaikaisesti kurkottanut kohti uusia haasteita. Hän on ollut ajassa kiinni, mutta ei ole jäänyt sen vietäväksi vaan ennemminkin haistellut tulevaa niin yhteiskunnallisesti, poliittisesti taiteellisesti kuin teknisestikin. Tällä hetkellä Mekasilla on meneillään huima projekti, jonka aikana hän koostaa ja julkaisee uuden elokuvan vuoden jokaisena päivänä. 365 Films -projekti päivittyy uudella elokuvalla joka päivä verkkosivuilla Ainakin alkuvuodesta kunkin päivän elokuva on ollut ladattavissa verkosta ilmaiseksi. Näillä sivuilla voi lisäksi katsella Mekasin sekä hänen laajan kollegionsa klassikkoelokuvia. Mekas tarjoilee myös tuoreiden tekijöiden uusia elokuvia. Out-takes -osiossa nähdään vuorostaan kuuluisista elokuvista pois jääneitä kohtauksia: tätä kirjoitettaessa on tarjolla 15 minuutin pätkä Tarkovskin Uhrista. Kaikista edellä mainituista on netissä tarjolla ilmaiseksi lyhyet näytteet sekä muutamaa dollaria vastaan mahdollisuus imuroida ne kokonaan nähtäväksi. Mekasin työmetodina on ollut laajamittainen kuvaaminen mitä erinäisimmissä arjen ja juhlan tilanteissa. Minulla on paljon kuvamateriaalia. Olen kuvannut videokameralla omaa ja ystävien elämää lähes joka paikassa missä olen liikkunut jo vuodesta 1987 asti. Materiaalia on kertynyt tuhansia ja tuhansia tunteja. Suurin osa on minuutin tai kahden kuvavälähdyksiä, kenties haikuja tai luonnoksia. Tammikuun alusta alkaen saatan valmiiksi yhden elokuvan päivässä. Mekas olettaa että kolmasosa 365-projektin materiaalista on vanhaa ja kaksi kolmasosaa uutta kuvaa. Allen Gingsberg sings Blues MEKASIN vanhoihin elokuviin pätee pitkälti sama kuin uudempiinkin. Ennen videoon siirtymistä, hän ikuisti omaa ja ystäviensä elämää Bolexillaan aivan uran alkutaipaleelta asti. Erityisen kiinnostavaksi asian tekee se, että ystäväjoukkoon on kuulunut aikansa tunnetuimpia elokuva-aktivisteja ja taiteilijoita Andy Warholista Lou Reedin ja John Lennonin kautta Allen Ginsbergiin, vain muutaman mainitakseni. Lyhytelokuvien lisäksi Mekas on tehnyt muutaman pitkän elokuvan. Tampereen elokuvajuhlilla näistä esitetään kenties kiinnostavin, Birth of a Nation, jonka Mekas kokosi vuonna Se sisältää 160 henkilökuvaa, luonnosta ja tunnelmapalaa avantgarden, riippumattoman elokuvan ja aikansa edistyksellisen taiteen keskushahmoista. Elokuvassa nähdään Andy Warhol, Kenneth Anger, Stan Brakhage, Kurt Kren, Hegri Langlois, Adolfas Mekas, Len Lye, Charles Chaplin, Jacques Tati, Allen Ginsberg, Leni Riefenstahl, Paul Schrader, Hans Richter, Valie Export sekä 146 muuta tekijää. tampereen elokuvajuhlilla JONAS MEKASIN LYHYTELOKUVIA Moires With Prof. Oster And Salvador Dali (1964) Velvet Underground s First Public Appearance (1966) Time & Fortune Vietnam Newsreel (1968) Bed-In John Lennon & Yoko Ono (1969) The Song Of Moscow (1971) Fluxus Of The Hudson (1971) Happy Birthday To John (1972) Jackie & Lee Fragments Of An Unfinished Biography (1972) Mozart & Elvis (1972) Allen Ginsberg Sings Blues (1990) Scenes From The Life Of Andy Warhol (1991) Graffiti Museum Bronx, Nyc (1993) Jonas Mekas: Birth of a Nation, ke 7.3. klo 20 Tullikamari Jonas Mekas 1, to 8.3. klo 18 Tullikamari Jonas Mekas 2, la klo 20 Tullikamari MAANALAISTA MENOA Jonas Mekasin taiteellisesti ja poliittisesti radikaalin New Yorkin suomalainen vastine nähdään filkkareilla elokuvassa Maanalaista menoa (2006). Megakylämme Helsingin yhteiskunnallisesti kuohuvaa ja aktiivista ja 70-lukujen undergroundia käyvät elokuvassa läpi lukuisat vaikuttajatahot niin sen ajan kuvin kuin uusin haastatteluin. Äänessä ja kuvissa nähdään muun muassa Terhi Panula, M.A Numminen, Christian Moustgaard, huumepoliisin päällikkö Torsti Koskinen, Tarleena Sammalkorpi, Mattijuhani Koponen, J.O. Mallander, Claes Olsson ja Outi Heiskanen ja monia muita. Desiree Räsäsen ja Tom Östlingin ohjaama 97-minuuttinen elokuva on tehty YLE Teemalla esitetyn neliosaisen sarjan pohjalta. Maanalaista menoa, pe 9.3. klo 22 Hällä

16 JEAN-GABRIEL PERIOT 16 usee no ot ri Pé el ri ab -G an Je, an ia ar rb ba u Kun yhteiskunta taantu jäljillä. vastarintaan venäläisen avantgarden LUOVAA VASTARINTAA Jean-Gabriel Périot n kantaaottavissa elokuvissa näkyy muotokielen taju Sanna Kyllönen V iime vuonna Tampereen elokuvajuhlat palkitsivat Jean-Gabriel Périot n kansainvälisen kilpailun Grand Prix llä. Tänä vuonna nuoren ranskalaisohjaajan lyhytelokuvia esitetään yhden näytöksen verran. Périot n tuotannossa on yhtymäkohtia 1920-luvun venäläiseen formalismiin, jossa poliittinen kantaaottavuus ja korostunut muotokieli kietoutuvat erottamattomasti yhteen. Esikuvikseen Périot nimeää Dziga Vertovin lisäksi ranskalaisen Guy Debordin, jonka tuotannossa yhtyy marxilainen yhteiskuntakritiikki ja radikaali avantgarde. Varhaistuotannossaan Périot pohtii ihmisyyttä henkilökohtaisesta näkökulmasta. Gay? (2000) on kuin kurkistus videopäiväkirjaan, jossa Périot tulee ulos kaapista homoseksuaalina. Elokuva (2002) kuvaa 1970-luvulla syntyneen sukupolven identiteetin rakentumista mediakuvien kyllästämässä maailmassa. Näennäisesti minuutta käsittelevän työn vaikutteet ovat yhteiskunnalliset. Elokuva sai alkunsa kriisistä, jonka ohjaaja koki Le Penin päästyä Ranskan presidentinvaalin toiselle kierrokselle 21. huhtikuuta hätkähdyttää kokeellisen ilmaisun intensiivisyys, joka osoittaa Périot n hallitsevan montaasin kieliopin, etenkin sen vaatiman visuaalisen rytmitajun. Ohjaaja hyödyntää taitavasti myös ääniraidan voimakkuuden vaihteluita, jotka korostavat sodan jälkimaininkien kauhunsekaisia tunnelmia. Mitä enemmän tyylini hioutuu tietynlaiseksi, sitä fokusoidumpia ovat myös aiheeni. Jokaisen elokuvantekijän tavoin haluan herättää tunteita. Minun keinoni niiden herättämiseksi perustuvat muotokieleen, erityisesti montaasiin. LIIKKEEN rytmin maksimaalinen hyödyntäminen on Périot lle tunnusomaista. Montaasissa perustyökaluni on kuvien välisen rytmin säätely, joka ehdollistaa kuvien luentaa. Kiihtyvä leikkausrytmi luo väkivaltaisen vaikutelman ja mahdollistaa kuvien Kiihtyvä leikkausrytmi luo väkivaltaisen vaikutelman ja mahdollistaa kuvien vuorottelun ja toiston. Hidas rytmi antaa katsojalle aikaa tutustua yksittäiseen kuvaan tarkemmin. Under twiligh Périot kokee yhteiskunnallisten jännitteiden kärjistyneen äärioikeistolaisen arvomaailman suosion myötä. Tietyllä tapaa Euroopassa on meneillään paluu barbariaan. Ranskassa monet äänestäjät ovat valinneet puolensa, tien tuhoon neo- kapitalismin ja äärioikeiston johdattamana. Pahoinvointia aiheuttavat arvot joiden luultiin jo kadonneen saavat jalansijaa kaikkialla. Merkit barbarian paluusta herättivät Périot n kiinnostuksen Toisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin. Lukuisilla festivaaleilla palkittu Eût-elle été criminelle... (2006) kuvaa väkevästi nöyryytystä, johon saksalaismiehiin suhteessa olleet ranskalaisnaiset julkisesti alistettiin. Aiheen lisäksi elokuvassa vuorottelun ja toiston. Hidas rytmi antaa katsojalle aikaa tutustua yksittäiseen kuvaan tarkemmin. Minun tehtäväni on ohjata tapaa, jolla käyttämiäni [still]kuvia luetaan. Montaasissa ääni on tärkeä elementti, sillä sen avulla rinnakkaisleikkauksella yhdistetyt kuvat voi ikään kuin hioa yhteen. Musiikin avulla kuvista, jotka eivät alun perin

17 TAMPEREEN 37. KANSAINVÄLISET LYHYTELOKUVAJUHLAT 17 Kantaaottava taide voi olla mielenkiintoista ainoastaan silloin kun sillä on muutakin sanottavaa kuin tekijänsä poliittinen viesti. Teosten tulee olla kunnollisia teoksia, ja elokuvien hyviä elokuvia. Poliittiset pyrkimykset eivät yksin riitä. Devil inside VASTAKKAISASETELMA elokuvan ja nykytaiteen välillä on vaikuttanut myös Périot n ammatti-identiteettiin. Uransa alussa hän teki paljon installaatioita. Hän koki turhauttavana sen, että näyttelykontekstissa vain rajattu katsojakunta saattoi nähdä hänen töitään. Périot alkoikin tehdä lyhytelokuvia, jolloin hänen työnsä tavoittivat suuremman yleisön festivaalilevityksen ansiosta. Ensisijaisesti olen elokuvantekijä. Silti olen iloinen siitä, että töitäni esitetään myös nykytaiteen kentällä. Se mahdollistaa toisenlaisten katsojasuhteiden syntymisen yleisön ja elokuvieni välille. Käytännössä kuilu elokuvan ja nykytaiteen kentän välissä on syvä. Ranskassa keskustellaan tarpeesta ylittää elokuvaja taidekentän välinen raja-aita. Taloudelliset realiteetit tekevät tavoitteesta mahdottoman. On Journal intime tampereen elokuvajuhlilla JEAN-GABRIEL PÉRIOT Under twilight (2006) Eût-elle été criminelle... (2006) Dies irae (2005) Undo (2005) We re winning don t forget (2004) (2002) Avant j étais triste (2002) Journal intime (2000) Gay? (2000) Jean-Gabriel Périot 1, to 8.3. klo 12 Hällä ja la klo 18 Hällä kuulu yhteen, saadaan luotua lineaarinen kokonaisuus. Uutta ja vanhaa arkistomateriaalia Périot poimii elokuvista, televisiosta ja mainoksista. Teoksissa nähdään myös pornografista materiaalia. Arkistomateriaalia työstämällä Périot pyrkii luomaan tuoreita kysymyksenasetteluja ja tulkintoja läntisestä kulttuurista. Animaatiota ja toisen maailmansodan aikaista arkistokuvaa yhdistävässä elokuvassa Devil Inside (2004) juhlivat vallankumous, queer ja rock n roll. Teoksen toinen ohjaaja on anarkistitaiteilija Tom de Pekin, ja sen ääniraidalla soi provokatiivinen naisorkesteri The Flaming Pussy. We re winning don t forget (2004) kuvaa työväenluokan taistelua poliittisesti tiedostavan Godspeed You Black Emperor! -orkesterin instrumentaalisen musiikin tahdittamana. Périot lukeutuu mainittujen anarkististen nykytaiteilijoiden joukkoon, jotka ilmaisevat poliittiset kannanottonsa taiteen ehdoilla. Kantaaottava taide voi olla mielenkiintoista ainoastaan silloin kun sillä on muutakin sanottavaa kuin tekijänsä poliittinen viesti. Teosten tulee olla kunnollisia teoksia, ja elokuvien hyviä elokuvia. Poliittiset pyrkimykset eivät yksin riitä. Kantaaottava taiteilija on ennen kaikkea taiteilija, ja hänen on pysyttävä valppaana estetiikan vaatimuksille. Dies irae vaikea löytää rahoitusta elokuvalle, jos teokset ovat liian kokeellisia. Nykytaiteen kentällä rahoitus evätään festivaalilevityksen vuoksi. Kaltaisteni kokeellisten elokuvien tekijöiden taloudelliset resurssit ovat rajalliset vaikka omaisi näyttöä laajasta kansainvälisestä levityksestä festivaaleilla. Ulkomaihin verrattuna lyhytelokuvan maantieto on Ranskassa jälkeenjäänyt. Niin on myös elokuvallisen ilmaisun monimuotoisuus ja rikkaus. Huolimatta rahoitukseen liittyvistä ongelmista jatkaa Périot yhä tinkimättömämmin kantaaottavien, taiteellisesti kunnianhimoisten elokuvien tekemistä. Vive le cinéma radical!

18 18 ARKISTOJEN AARTEET SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON AARTEITA 24. KERRAN Arkiston aarteita esitetään sekä Tullikamarin Pakkahuoneella että Hällässä. Arkiston aarteita on vuosina esitetty kaikkiaan noin 800 elokuvaa. Näytöksissä on ollut yhteensä noin katsojaa. Tänä vuonna on tarjolla peräti viisi ohjelmakokonaisuutta: Elokuvien Mannerheim, Suomen elokuva-arkisto 50 vuotta, kaksi säestettyä mykkäelokuvanäytöstä sekä Helsingin henkeä lyhytelokuvissa. Lisäksi elokuva-arkiston sekä kotimaisia että ulkomaisia aarteita nähdään viidessä muussa ohjelmassa avajaisnäytöksestä Rake Specialiin. tampereen elokuvajuhlilla ARKISTON AARTEET SEA 50 vuotta, la klo 18 Tullikamari Elokuvien Mannerheim 1, ke 7.3. klo 16 Tullikamari Elokuvien Mannerheim 2, pe 9.3. klo 14 Tullikamari ja su klo 14 Tullikamari Helsingin henkeä lyhytelokuvissa, la klo 14 Hällä (artikkeli sivulla 20) Murtovarkaus, pe 9.3. klo 18 Hällä Meidän poikamme (alkukuvana Kiljusen pojat koulussa), su klo 18 Tullikamari Suomen elokuva-arkisto (SEA) perustettiin Helsingissä yksityisenä yhdistyksenä. Seuraavana vuonna se liittyi elokuva-arkistojen kansainväliseen liittoon (FIAF). Vuonna 1979 SEA:sta tuli valtion laitos, ja vuonna 1984 tuli voimaan elokuvien talletuslaki. Suomen elokuva-arkiston juhlanäytös lähtee liikkeelle Lumière-veljesten elävistä pätkistä vuosilta Juna saapuu asemalle, Kasteltu kastelija, Työntekijät poistuvat Lumièretehtaasta, Seinän kaatuminen... Alussa oli lyhytelokuva. Elokuvateatteri ennen ja nyt (1929) on mainio opetuselokuva. Tamperelaisen elokuvateatteri Imatran lokakuisen tulipalon 1927 jälkeen tehostettiin teattereiden turvallisuutta. Vastaisten katastrofien ehkäisemiseksi astui voimaan vuonna 1929 asetus elokuvateattereiden paloturvallisuudesta. Elokuva-alan yhteistuumin tehtiin Imatran traagisen tulipalon havahduttamana tämä opetuselokuva yleisöturvallisesta elokuvateatterista. SAKSALAISEN elokuvan pioneeri Oskar Messter täytti 75 vuotta Tällöin hän piti elokuvan kehityksestä esitelmän, joka dokumentoitiin. Elokuvan alkutaipaleelta (1941) on oiva saksalainen lyhytdokumentti, joka kertoo viihdyttävästi elokuvan varhaishistoriasta Edisonista alkaen. Kopio hankittiin Suomeen vuonna SUOMEN ELOKUVA- ARKISTO TÄYTTÄÄ 50 VUOTTA Arkiston aarteet Raimo Silius Suomen elokuva-arkisto on valtion laitos, jonka tehtävänä on elokuvaperinnön säilyttäminen ja elokuvakulttuurin edistäminen. Arkiston juhlanäytös on eräänlainen elokuva elokuvassa kokonaisuus, joka esittelee sekä elokuvahistoriaa että elokuva-arkiston vuosikymmeniä esitettäväksi elokuvan 50- vuotisjuhlinnan yhteydessä. Jörn Donner oli Aito Mäkisen kanssa perustamassa Suomen elokuva-arkistoa. Donnerin ensimmäinen lyhytelokuva Aamua kaupungissa valmistui syksyllä 1954, Aito Mäkisen Eläviä kuvia kymmenen vuotta myöhemmin. Nitraatti palaa räjähdysmäisesti, asetaatti palaa huonommin kuin paperi. Mäkisen dokumentti alkaa rajulla kirvesjaksolla elokuvakopioiden suomalaisesta romuttamiskäytännöstä. Eläviä kuvia on Suomen elokuva-arkiston alkuvuosien työtä oivallisesti valaiseva dokumentti yli 40 vuoden takaa. Toinen Aito Mäkisen lyhytelokuva on 1895 elokuva elokuvasta (1974). Se on havainnollinen esitys elokuvan toiminnan tekniikasta sekä elokuvan esihistoriasta myös Suomen näkökulmasta. Mennyttä Helsinkiä Kino- Palatsi (1968) on Martti Saarikiven ohjaama nostalginen kulttuuridokumentti Suomen arvokkaimmasta ja kauneimmasta elokuvateatterista, vuonna 1911 avatusta Helsingin Kino-Palatsista ja sen vaiheista. Kino-Palatsin vuokrasopimus päättyi , Juna saapuu asemalle 1895 elokuva elokuvasta uuden ajan tieltään jyräämä talo purettiin ja paikalle rakennettiin Stockmannin tavaratalon lisärakennus. Kino-Palatsin jäähyväisnäytös oli , jolloin esitettiin Risto Orkon Jääkärin morsian (1938). Se vapautettiin esityskiellosta tätä yhtä näytöstä varten.

19 TAMPEREEN 37. KANSAINVÄLISET LYHYTELOKUVAJUHLAT 19 SÄESTETYT KOTIMAISET MYKKÄELOKU- VAESITYKSET Raimo Silius Tämän vuoden säestetyt kotimaiset mykkäelokuvaesitykset tarjoavat kolme näytelmäelokuvien aarretta. Ne juhlistavat osaltaan 100-vuotiasta suomalaista näytelmäelokuvaa. Elävien kuvien alkujuuri oli Louis Sparren ja Teuvo Puron ohjaama ja Atelier Apollon tuottama Salaviinanpolttajat, jonka Helsingin ensi-ilta oli Maailman Ympäri teatterissa. Kadonneen elokuvan arvioitu kesto oli noin 20 minuuttia. Ensimmäinen kokoillan mykkäelokuvanäytös tarjoilee uusimaalaista maaseutuluontoa komeimmillaan kesällä Minna Canthin klassiseen kansannäytelmään perustuva, Suomi-Filmin tuottama Murtovarkaus sai Helsingin ensi-iltansa Kino- Palatsissa. Tampereen ensi-ilta oli samana päivänä elokuvateatteri Scalassa. Murtovarkauden elokuvasovituksen laati kirjailija ja sanomalehtimies Erkki Kivijärvi ja hän toimi myös elokuvan apulaisohjaajana. Elokuvan ohjasi Helsingin Svenska Teaternin silloinen pääohjaaja, ruotsalainen Harry Roeck Hansen. Pääosissa nähdään Joel Rinne, Kaisa Leppänen, Ester Roeck Hansen ja Yrjö Somersalmi. Elokuvan säestää liikuttavan vapaamielistä musiikkia esittävä Läski-yhtye. TOINEN kokoillan säestetty mykkäelokuvanäytös tarjoaa kaksi Suomen elokuva-arkiston aarretta. Alkukuvana nähdään Jalmari Finnen ainoa ja historiallinen elokuvaohjaus Kiljusen pojat koulussa (1920). Se on todellinen mykän elokuvan harvinaisuus, hupaisa viiden minuutin tarina opettajista, oppilaista sekä pääkaupungin koirista. Ei tämä ole mikään koirakoulu! Nuori Joel Rinne on opettajana valkokankaan ensiroolissaan. Kokoillan mykkäelokuva Meidän poikamme valmistui helmikuussa Sitä voidaan pitää yhtenä Erkki Karun ( ) kolmesta pääteoksesta Koskenlaskijan morsiamen (1923) ja Nummisuutarien (1923) rinnalla. Meidän poikamme perustuu Erkki Karun alkuperäiskäsikirjoitukseen. Suomen armeija esitti ensimmäistä kertaa pääosaa kotimaisessa kokoillan näytelmäelokuvassa. Samalla se aloitti Suomen puolustusvoimia esittelevän kolmen näytelmäelokuvan sarjan, joka myöhemmin täydentyi Karun ohjaamilla äänielokuvilla Meidän poikamme merellä (1933) ja Meidän poikamme ilmassa me maassa (1934). Meidän poikamme oli Suomi- Filmin 10-vuotiselokuva. Sen yleisömenestys oli vuoden 1929 kotimaisten elokuvien paras. Murtovarkaus, Meidän poikamme ja Kiljusen pojat esitetään Suomen elokuva-arkiston restauroimina värisävytettyinä kopioinasäestettynä. Murtovarkaus ELOKUVIEN MANNERHEIM Historian siipien havinaa Raimo Silius Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheim ( ) valittiin vuonna 2004 suurimmaksi suomalaiseksi Yleisradion äänestyksessä, eikä suosio ole ainakaan laantumassa. Mannerheim on edelleen yksi tunnetuimpia suomalaisia ulkomailla. Mannerheimista on tehty yksi kokoillan dokumenttielokuva, Kari Uusitalon ohjaama Mannerheim Suomen marsalkka (1968) sekä yksi näytelmäelokuva, Matti Kassilan ohjaaja Päämaja (1970). Lisäksi Mannerheim on ollut lukuisten näytelmien ja televisio-ohjelmien aiheena 1960-luvulta lähtien. SUOMEN elokuva-arkiston aarteiden Elokuvien Mannerheim sarja tarjoaa kaksi perin kiintoisaa näytöstä. Ensimmäisessä on harvoin nähtyä elokuvamateriaalia. Se on kolmiosainen dokumenttikooste; Mannerheimin Suomen vuodet alkaa talvesta 1918 Vaasasta. Tämä on vanhin olemassa oleva elokuvaotos Mannerheimista. Kooste jatkuu toukokuusta 1918 kattaen harvinaisia välähdyksiä Mannerheimista viimeiseen elokuvaotokseen tammikuun puolivälistä 1950, jolloin Mannerheim saapui Portugalista Suomeen äänestämään tasavallan presidentin vaaleissa. Kooste sisältää otoksen, jossa Mannerheimin ääntä kuullaan ensimmäisen ja ainoan kerran elokuvassa. Tämä tapahtui eduskunnassa, jolloin vastavalittu tasavallan preidentti Mannerheim vannoi virkavalansa. Koosteen toinen osa Mannerheim sodan vuosina sisältää ainutlaatuista elokuvamateriaalia talvisodan ja jatkosodan vuosilta Siinä nähdään Mannerheim Aunuksessa, Syvärillä, Mikkelissä, Tampereella, Rukajärvellä, Suomenlahdella, Helsingissä... Koosteen kolmas osa käsittelee niin sanottua marskinjälkeistä aikaa: mukana Mannerheimmuseon perustaminen, patsaskilpailut ja patsaiden pystyttämiset sekä kesäkuun 4. päivän viettoa. TOINEN näytös sisältää historiallisesti merkittävimpiä Mannerheimia käsitteleviä lyhytdokumentteja. Elokuvaaja Felix Forsmanin ( ) erityistehtävänä oli seurata ylipäällikköä. Hän kuvasi muun muassa kesäkuun alussa 1942 Puolustusvoimain Katsauksen N:o 49, jolloin Adolf Hitler saapui yllätysvieraaksi marsalkan 75-vuotispäivänä Immolaan. Mannerheim teki neljä viikkoa myöhemmin vastavierailun valtakunnankansleri Hitlerin luo Saksaan. Silloinkin mukana seurasi TK-kuvaaja Felix Forsman kuvaten Puolustusvoimain Katsauksen N:o 52. Näytöksessä ovat mukana molemmat arkiston aarteet, joissa Mannerheim vierailee Tampereella. Tampereen vapautumisen 20 v. muistoparaati on viimeinen Suojeluskuntain Yliesikunnan tarkastuttamista elokuvista. Tampereen suojeluskunnan 1930-luvun mieleenpainuvin tapahtuma oli Tampereen Puolustusvoimain Katsaus N:o 52 Historiallisten henkilöiden galleriassa Suomen marsalkka Mannerheim on ykkösenä tai ainakin listan kärkipäässä. Mannerheim valittiin vuonna 2004 suurimmaksi suomalaiseksi. vapautuksen 20-vuotisjuhla, jolle antoi sille kuuluvan arvon vapaussodan päällikön, sotamarsalkka Mannerheimin ja monien muiden kevään 1918 Tampereen taisteluiden valkoisten johtajien läsnäolo. Puolustusvoimain Katsaus vieraili Tampereella jatkosodan toisena vuotena Tässä uutiskatsauksessa on todella historian siipien havinaa. Se on TKkuvaajien Kalle Peronkosken ja Uno Pihlströmin kuvaama Puolustusvoimain Katsaus N:o 59 / Maan ja kansan puolesta. Ensimmäinen teollisuusmitalien jako Tampereella Elokuva toteaa, että kotirintaman lisäksi on myös teollisuusrintama, ja että Tampere on Suomen sotatarviketeollisuuden kehto. Lauantai oli historiallinen päivä, sillä silloin Suomen marsalkka Mannerheim avustajineen jakoi Tampereella ensimmäiset vapaudenristin ansiomitalit yli viidellesadalle henkilölle Tampellan konepajan hallissa. Taistelkaa loppuun saakka turvattuun rauhaan, kehotti Mannerheim puheessaan.

20 20 MEGAPOLIS HELSINGIN HENKEÄ LYHYT- ELOKUVISSA Raimo Silius On a Wednesday Night in Tokyo Tampereen elokuvajuhlien Megapolis-sarjassa kuljetaan monimiljoonakaupunkien Jakartan, Nairobin, Pekingin, Buenos Airesin, Mexico Cityn, New Yorkin, São Paulon ja Tokion kaduilla. Ohjelmassa on omintakeisia lyhytelokuvia, jotka kertovat urbaanin elämän eroista ja yhteneväisyyksistä suurkaupungeissa. Tämän ohjelman ohessa katsastetaan yhdessä elokuva-arkiston aarteiden näytöksessä, millaiselta Suomen suurkaupunki Helsinki näyttää eri vuosikymmeninä hauskasti ja vähän vakavastikin. Näytös alkaa 1930-luvun lopun Ama Jokisen lyhytelokuvalla Vappuhumua (1938) ja päättyy 50 vuotta myöhemmin Jaakko Talaskiven Helsinki-katsaukseen Näiden välissä kahdeksan muuta kiintoisaa Hesa-lyhäriä sota-helsingin kasvoista jatsahtaviin kivimiehiin. Vappuhumua (1938) Sireenien kukkiessa (1941) Sota-Helsingin kasvot (1942) Kaikkien aikojen vappu (1946) Torielämää Helsingissä (1938) Vappu (1964) Kivimies (1964) Finlandia-katsaus 700 (1964) Mennyttä Helsinkiä: Kino-Palatsi (1968) Helsinki-katsaus 1988 (1988) Aikamme ilmiö Jukka-Pekka Laakso Suurkaupunki on ilmiö, joka on olennainen meidän ajallemme. Koko maailmassa ihmiset muuttavat yhä enemmän suuriin kaupunkeihin, joissa elinolosuhteet huononevat koko ajan. Erityisesti kehittyvän maailman suurkaupungit ovat herkullista materiaalia länsimaisille kameraryhmille, jotka kertovat loppumattomista ruuhkista, köyhyydestä, kurjuudesta, huumeista ja väkivallasta. Normaalin televisiotarjonnan perusteella on käsittämätöntä, että joku vapaaehtoisesti hakeutuu suurkaupunkeihin, kärsimyksiin. Eurooppalaisesta, erityisesti suomalaisesta näkökulmasta suurkaupunkeihin muuttaminen on irrationaalinen, huono päätös. Mutta onko meidän näkökulmamme, jonka tuottajina ovat ehkä hyvää tarkoittavat dokumentin ja reportaasin tekijät, oikea? Kehittyvän maailman suurkaupungit näyttäytyvät aivan toisessa valossa, jos niitä katsoo sisältä päin. MEGAPOLIS-KOKONAISUUS jatkaa Tampereen lyhytelokuvien tavoitetta kääntää ainakin hetkeksi katseen suuntaa. Visuaalinen todellisuus, ei vain meillä vaan koko maailmassa on eurooppalaisen (mukaan luettuna muun muassa Pohjois- Amerikka ja Australia) katsomisen hallitsema. Koko maailma katsoo, kun BBC kertoo totuuden. Kehittyneissä maissa kuitenkin tehdään myös erilaisia tulkintoja todellisuudesta, jotka eivät välttämättä ole todempia tai epätodempia kuin ne joita me yleensä näemme. Jos kuitenkin näemme useita eri puolia asioista, kokonaiskuva ehkä on ehyempi, ehkä todempikin. Paitsi erikoisohjelmiston

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin

Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Transnationaali näkökulma suomalaisen elokuvan tyyliin Laveata tietä, 1931 FT tutkijatohtori Jaakko Seppälä Helsingin yliopisto / Elokuva- ja televisiotutkimus Kansallisen rajallisuus Suomalaista elokuvaa

Lisätiedot

Elokuvaviikonloppu Haapaveden Opistolla

Elokuvaviikonloppu Haapaveden Opistolla Elokuvaviikonloppu Haapaveden Opistolla Haapaveden Opistolla ReijoWaara salissa näytetään 15. 17.10. useamman elokuvafestivaalin elokuvanäytöksiä. Yhteistyökumppaneitamme ovat Suomi-Puola yhdistys ja Oulun

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

FESTARIKAUSI KÄYNNISTYY

FESTARIKAUSI KÄYNNISTYY FESTARIKAUSI KÄYNNISTYY Pääkaupunkiseudun elokuvatapahtumat CINEMAJA ry on vaihtoehtoisia elokuvia esittävien festivaalien, klubien ja kulttuurikeskusten yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena on edistää elokuvakulttuurin

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Julkaisija: Pääkaupunkiseudun. Ulkoasu: Joonas Rinta-Kanto (kuvitus), Sonia Junttila (taitto) Koordinointi: info@cinemaja.fi

Julkaisija: Pääkaupunkiseudun. Ulkoasu: Joonas Rinta-Kanto (kuvitus), Sonia Junttila (taitto) Koordinointi: info@cinemaja.fi Julkaisija: Pääkaupunkiseudun elokuvatapahtumat CINEMAJA ry on vaihtoehtoisia elokuvia esittävien festivaalien, klubien ja kulttuurikeskusten yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena on edistää elokuvakulttuurin

Lisätiedot

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 SAAMELAINEN NUORISO Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA Saamelaista kulttuuria tallentavat erikoismuseot Pohjoismaissa halusivat tallentaa nykysaamelaista kulttuuria kokoelmiinsa

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.

2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta. 2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun

Lisätiedot

Askel Aasiaan Alkuperäiskansaviikko Mikkelissä 26.-31.10. Pääkirjaston Mikkeli-salissa

Askel Aasiaan Alkuperäiskansaviikko Mikkelissä 26.-31.10. Pääkirjaston Mikkeli-salissa Askel Aasiaan Alkuperäiskansaviikko Mikkelissä 26.-31.10. Pääkirjaston Mikkeli-salissa Ohjelma: 26.-30.10. Tiina Rosenqvistin valokuvanäyttely tiibetiläisistä mielenosoittajista Bhutanilaista esineistöä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: 1 LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Rock-musiikin musta menneisyys. Petra Martikainen 2012

Rock-musiikin musta menneisyys. Petra Martikainen 2012 Rock-musiikin musta menneisyys Petra Martikainen 2012 Bluesin,jazzin,gospelin ja rockin juuret ovat Länsi-Afrikassa Orjakauppa Yhdysvaltoihin 1600-luvulta lähtien -> orjat toivat mukanaan oman perinteensä,kirkoissa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Kotimaiset elokuvateatterielokuvat 1995-2003 Elokuva Levittäjä Ensi-ilta Kopiot Katsojat Kumulatiiv. 1995 Kivenpyörittäjän kylä Finnkino 17.2.

Kotimaiset elokuvateatterielokuvat 1995-2003 Elokuva Levittäjä Ensi-ilta Kopiot Katsojat Kumulatiiv. 1995 Kivenpyörittäjän kylä Finnkino 17.2. Kotimaiset elokuvateatterielokuvat 1995-2003 Elokuva Levittäjä Ensi-ilta Kopiot Katsojat Kumulatiiv. 1995 Kivenpyörittäjän kylä Finnkino 17.2.1995 23 278 495 Kummelistories Finnkino 20.10.1995 20 147 890

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

http://eksamensarkiv.net/

http://eksamensarkiv.net/ Musiikki Oppgåve 1 Svar på spørsmåla under ved å skrive ein kort, samanhengande tekst på 3 5 setningar på finsk. Kuinka usein kuuntelet musiikkia? Milloin kuuntelet musiikkia? Oppgåve 2 Les tekstane i

Lisätiedot

Mitä tiedät Suomesta?

Mitä tiedät Suomesta? Sida 1 av 5 Suomen kieli

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

ARTUN KESÄ LASTEN JA NUORTEN ANIMAATIOFESTIVAALI 4. 17.6.

ARTUN KESÄ LASTEN JA NUORTEN ANIMAATIOFESTIVAALI 4. 17.6. ARTUN KESÄ LASTEN JA NUORTEN ANIMAATIOFESTIVAALI 4. 17.6. Artun kesässä sukelletaan animaation maailmaan kun Hyvinkäällä käynnistyy kesäkuussa 2012 uusi lasten ja nuorten festivaali Artun kesä. Villa Artun

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

welc me to X Cultural Kitchen X

welc me to X Cultural Kitchen X KULTTUURIKEITTIÖ HELSINKI PIETARI FRANKFURT Kulttuurikeittiö / Cultural Kitchen on kulttuurikarnevaali, jossa yhdistyvät ruoka, matkailu, design, taide ja musiikki. Joka ilta kolmen ruokalajin kattauksesta

Lisätiedot

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU

TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU TÄNÄ VUONNA 70 VUOTTA TÄYTTÄNYT LIPPUPALVELU on tarjonnut suomalaisille ikimuistoisia elämyksiä jo monessa eri sukupolvessa. Sotainvalidien veljesliiton vuonna 1945 perustamalla Lippupalvelulla on nykyisin

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi SAAMELAISKULTTUURI Lapin maakuntamuseon tehtäväpaketti NIMI: KOULU ja LUOKKA: PÄIVÄMÄÄRÄ: Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi A. SAAMELAISET Saamelaisalue Saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila

EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila Ilmoittautumisohjeet: EFEKTIn kautta tilattavat esitykset ja työpajat ovat kouluille ja päiväkodeille maksuttomia. Yksi henkilö voi hakea max. kolmea eri esityskokonaisuutta

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. ALAKOULUT 1 2lk Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. 1A) Pohtikaa, miksi Molli asuu linnassa, jonka piha on täynnä kieltokylttejä? IB) Kirjoittakaa

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski Teemu Saarinen: Pallosankari Unski JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi 2012

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Koko kaupungin henkilö V

Koko kaupungin henkilö V Koko kaupungin henkilö V Kuva: Reija Hirvikoski Lasten ja aikuisten näytelmä Aapelin romaanista Koko kaupungin Vinski Aapelin lastenkirjojen rakastettu sankari Vinski kiertää Suomea kesällä 2014 nimellä

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

UUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 IMMORTALS OSA 1

UUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 IMMORTALS OSA 1 UUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 TWILIGHT: AAMUNKOI - OSA 1 SYVÄLLE SALATTU IMMORTALS NORDISK FILM TOUKOKUUN-KESÄKUUN 2012 UUTUUDET 1 TWILIGHT: AAMUNKOI - OSA 1 Yli 190 000 elokuvakatsojaa! Tervetuloa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

OPAS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ELOKUVATAPAHTUMIIN

OPAS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ELOKUVATAPAHTUMIIN OPAS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ELOKUVATAPAHTUMIIN KEVÄT 2016 FESTARIKAUSI KÄYNNISTYY Pääkaupunkiseudun elokuvatapahtumat CINEMAJA ry on vaihtoehtoisia elokuvia esittävien festivaalien, klubien ja kulttuurikeskusten

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot