Kouluruokaa ja maitoa, kiitos!
|
|
- Simo Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toiminnanjohtaja Tiina Soisalo Maito ja Terveys ry gsm Kouluruokaa ja maitoa, kiitos! Kouluruokailu on tärkeä osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluruokailu edistää oppilaan hyvinvointia sekä tervettä kasvua ja kehitystä. Hyvin suunniteltu ja rytmitetty kouluruokailu ja ateriat, jotka oppilaat säännöllisesti syövät, ylläpitävät oppilaan työvireyttä koulupäivän aikana ja vähentävät levottomuutta oppitunneilla. Useimmat koululaiset juovat maitoa päivittäin kotona, mutta myös koulussa. Maitoa juodaan kuitenkin maitona vähemmän kuin ennen. Maitoa käytetään muissa yhteyksissä aiempaa runsaammin (esim. kaakao, puuro, murot). Maitoa ovat korvanneet maitovalmisteista jogurtti ja juusto, mutta yhä useammin maidon syrjäyttää koululounaalla vesi ja kotona mehu tai virvoitusjuoma. Maito on osa koululounasta joka päivä. Sitä kuluu kouluaterialla noin 1,5 dl oppilasta kohden. Yhä useampi koululainen valitsee lasiinsa rasvattoman maidon. Rasvattoman maidon osuus koulumaidosta on nyt jo noin 60 %. Kasvava koululainen tarvitsee maidon ravintoaineita. Koulumaidon juonnin merkitys on turvata kalsiumin ja D-vitamiinin saantia. Maito on täyttä ravintoa ja etenkin kalsiumin vuoksi korvaamaton osa kouluruokaa. Vahva luusto rakennetaan kasvuiässä, koululaisena. Silloin kalsiumia kiinnittyy luustoon enemmän kuin muulloin. Kouluaterian pitäisi täyttää kolmannes päivän kalsiumintarpeesta. Ilman maitolasillista sitä saa keskimäärin vain noin puolet tuosta. Lasillisessa maitoa on 240 mg kalsiumia. Maitoihin lisätään D-vitamiinia. Koululaisen päivittäisestä D-vitamiinin saantisuosituksesta täyttyy 80 % kolmesta lasillista maitoa. Luomumaitoihin ei lisätä D-vitamiinia. Vesi on hyvä janojuoma, mutta se ei korvaa maitoa ruokajuomana, sillä siitä puuttuvat ravintoaineet. Maito suojaa myös hampaita. Se puskuroi tehokkaasti suun happamuutta ja tarjoaa sylkeen kalsiumia kiillevaurioiden korjaamiseksi. Makea juoma altistaa hampaita reikiintymiselle. Maito ja Terveys ry toimii maidon ravitsemuksen asiantuntijakeskuksena. Järjestö viestii maidon ja maitovalmisteiden asemasta ravitsemuksessa ja edistää kansanterveyttä.
2 Ylilääkäri Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos puh Uni, elämänrytmit ja koululaisten jaksaminen Suomalaisista koululaisista 25 % menee nukkumaan kello 23 jälkeen, ja pojista 17 % ja tytöistä 11 % on ylipainoisia. Niukka yöuni lihottaa. Liian lyhyt yöuni lisää nälkää muuttamalla ruokahalua keskeisesti säätelevien hormonien (leptiinin ja greliinin) eritystä. Yöunen aikana hermosolujen väliset liitokset elpyvät. Hyvät yöunet ovat myös hyvä keino painonhallintaan. Yöunen jaksotus (mihin kellonaikaan nukumme luonnostaan) ja pituus (miten pitkään nukumme luonnostaan) ovat yksilöllisiä ominaisuuksia. Tämän takia on tärkeää muistaa, että koululaiset tarvitsevat riittävän yöunen: ala-asteella 8 12 tuntia ja yläasteella 6,5 10,5 tuntia. Lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa yöunen pituuden muutosta voitaisiin helposti seurata samanlaisen käyrästön avulla kuin millä painon ja pituuden muutoksia kasvuiässä seurataan. Uni-valverytmi syntyy elimistömme keskuskellon muodostavien hermosolujen toiminnan tuloksena. Tämän takia sisäistä kelloa tahdistavat keinot, kuten säännölliset ateriat, kuntoliikunta ja aamuvalo, ovat tärkeitä myös hyvän yöunen kannalta. Timo Partonen on koulutukseltaan lääkäri, ja hän väitteli vuonna 1996 lääketieteen tohtoriksi kaamosmasennuksesta ja sen kirkasvalohoidosta. Hän on psykiatrian erikoislääkäri ja dosentti ja toimii nykyisin ylilääkärinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.
3 FT Anne Puuronen Turun yliopisto 1/2 gsm Mikä ihmeen terveystaju? Psyykkisen, fyysisen ja henkisen ulottuvuuden rinnalla terveys rakentuu aina myös sosiaalisissa suhteissa. Nykyistä sosiaalista elinympäristöämme luonnehditaan puolestaan suorituskeskeiseksi ja ruumiin kontrollia arvottavaksi individualistiseksi kulttuuriksi. Luonnehdintojen mukaan elämme myös kulutuskeskeisessä ja mielikuvia syöttävässä teknologiayhteiskunnassa. Terveystaju kiinnittää huomiota siihen, että nämä yhteiskuntaelämän painotukset ovat osa meidän kaikkien arkea ja ovat myös osana rakentamassa niin aikuisten kuin nykynuorten ja lasten terveyskäyttäytymistä. Yksilön terveyskäyttäytymisestä on mahdollista saada moniulotteisempi ymmärrys, kun terveysvalintoja tarkastellaan osana sitä elämänpiiriä, lähiyhteisöä ja laajempaa sosiokulttuurista ympäristöä, jossa toimien terveyskäyttäytyminen rakentuu. Terveystaju on siis käyttökelpoinen käsite tai näkökulma, jonka avulla voidaan tutkia, minkälaisten omaan henkilöhistoriaan, arjen elämään kuuluvien sosiaalisten sidosten sekä arvomaailmaan ja ajan yhteiskuntaan kuuluvien tekijöiden osana terveyskäyttäytyminen muotoutuu. Terveystajun tutkimuskäyttö on käytännössä yhtä laaja kuin tutkimuskin. Terveystaju -näkökulman hyödyntäminen Lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluvat terveelliset ruoka- ja liikuntatavat. Ongelma muotoutuu, jos lapsen ruoka- ja liikuntatavat ovat yksipuolisesti arvioinnin ja tarkkailun kohteena. Vanhempien ja ravitsemusneuvonnasta vastaavien tahojen, joiden tehtävänä on terveellisten ruokatottumusten opettaminen lapsille ja nuorille tulee tarkastella kriittisesti tilannetta. Tärkeää ei ole vain, mitä ja miten paljon syödään ja liikutaan, vaan millaista terveellisiin elämäntapoihin kannustavaa ajattelumallia olemme kasvavalle lapselle tarjoamassa. Terveellisiin elämäntapoihin kuuluvat myös nautinnot. Syömisestä ja liikkumisesta ei myöskään tule muodostua suoritusta. Yksilön elintapoihin puutuminen on aina myös eettinen kysymys. Esimerkiksi ylipainoista lasta hoidettaessa ensisijaista eivät terveystaju näkökulmasta katsoen ole puntarin luvut vaan lapsi, joka puntarilla seisoo. Ravitsemuskasvatuksen ammattilaisten on kenties hyvä tarkastella myös omaa työkenttäänsä kriittisesti. Nykyinen ruokakulttuuri peilautuu kuluttajalle muun muassa varsin painonhallintapuheen läpivalaisemana, rasva- ja lihavuuskeskustelut dominoivat. Toisaalta keskustelua on pyritty herättämään myös siitä, aiheutetaanko nuorille syömishäiriöitä nimenomaan syyllistävällä terveyskasvatuksella ja painoindeksin vahtimisella. On tärkeää nähdä, että esimerkiksi ortorektikko ei keksi tyhjästä ruokavalintojaan, niiden pakkomaisuus rakentuu terveellinen - epäterveellinen ruokasuositusten jatkumolla. Valitsevat ravitsemuskasvatuksen opit ovat samalla osa syömishäiriöiden kulttuurista rakentumista. Monialaista terveystajua rakentamassa Syömishäiriöiden syytekijäksi ei voida nimetä mitään yhtä syytä. Terveystajun kautta huomio voidaan kuitenkin kohdistaa ajan yhteiskuntaelämään ja kulttuurin, esimerkiksi ajan ulkonäkö- ja suorituskeskeisiin arvoihin. Syömishäiriöiden yhteydessä nuoren hyvä medialukutaito on tärkeä suojakeino. Median kautta välittyvät viestit siitä, mikä ruumiinkulttuurin yhteydessä on kaunista, tavoiteltavaa ja hyvää olemme väistämättä suhteessa näihin viesteihin. Tulee nähdä, että kysymyksessä on vain keinotekoisesti tuotettu muotti, ruumiskuva(ideaali), jonka rinnalla jokainen
4 FT Anne Puuronen Turun yliopisto 2/2 gsm reaalinen ihmisruumis on erilainen ja myös uniikki, johtuen omasta geeniperimästä. Mainonnan luoma laihuuskuvasto on hallitseva, mutta se ei tarkoita, etteikö olisi mahdollista valita katsomisen tapaa, joka suojaa ja tukee omaa, ehyttä ruumiskäsitystä. Arvostava asenne itseä kohtaan on myös yksi tärkeimmistä suojakeinoista syömishäiriöiden ennaltaehkäisyssä ja lapsen itsearvostus rakennetaan lapselle rakastamalla häntä, ei hänen suorituksiaan. Lapselle tulee välittyä, että hänelle on aikaa ja että hänestä ollaan kiinnostuneita. Lapselle tulee kertoa, kuinka upea hän juuri omana itsenään on. Ensiarvoisen tärkeää on oleminen lapsen kanssa. Läsnä olemisen itseisarvo lapselle on hektisessä ajassamme toissijaista kuningas kiireen edessä. Kasvatuksellista vastuunkantoa mietittäessä terveystaju kutsuu myös yhteiskunnallisia päättäjiä ja työelämää miettimään, miten vanhemmille mahdollistetaan kestäviä ratkaisuja hyvään vanhemmuuteen. Internetin rooli nuorten syömishäiriöiden yhteydessä Nuoret ja Internetti ovat aikuisissa aihe, joka voi herättää monenlaisia tunteita, jopa vastustusta. Pelkoja voi aiheuttaa, mitä materiaalia verkossa liikkuu. Myös nuorten ajan- ja kehonkäytön yksipuolistuminen ja sosiaalisten suhteiden väheneminen huolestuttaa. Terveystajun näkökulma muistuttaa tässä yhteydessä kuitenkin siitä, että nuorten tietokoneita kohtaan tuntemaa kiinnostusta ja iloa ei kannata sammuttaa aikuisen omien tietokoneisiin liittyvien pelkojen vuoksi. Sen sijaan vanhempien tulee seurata, minkälaisia ilmiöitä ja trendejä nuorisokulttuurien puolella milloinkin on meneillään. Ensisijaisesti on kuultava nuorta itseään, millaisiin tarkoituksiin ja millaisissa tilanteissa hän käyttää mediaa ja uutta teknologiaa. Aikuisilla on myös velvollisuus puuttua lapsia/nuoria vahingoittaviin käytäntöihin, jos sellaisia netistä havaitaan. Anne Puuronen on tarkastellut väitöskirjassaan anoreksiaa yhteiskuntasuhteena. Tällä hetkellä hän tutkii nuorten tupakkaterveyskäyttäytymistä terveystajun näkökulmasta. Kirjallisuutta Lahtinen, Katariina ja Höysniemi, Johanna: Lasten teknologialeikki kokeileva ja oivaltava suhde teknologiaan. Teoksessa (toim.) Liisa Piiroinen: Leikin pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY Puuronen, Anne (toim.): Terveystaju Nuoret, politiikka ja käytäntö. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja
5 FT Seija Lintukangas Edutaru Oy 1/3 gsm Miten aikuiset voivat vaikuttaa kouluruokailuun? Suomessa yli kuusikymmentä vuotta sitten säädettyä lakia kouluruokailun järjestämisestä kaikille kansakoulua käyville lapsille maksuttomana heidän vanhempiensa varallisuudesta riippumatta voidaan luonnehtia eräänlaiseksi aikansa sosiaaliseksi innovaatioksi. Kouluruokailua on kehitetty vuosikymmenten aikana niin ravitsemussisällön kuin nautittavuuden ja ruokailuympäristön viihtyisyyden parantamiseksi. Suomalaisten koululaisten menestymisessä kansainvälisissä koulusaavutustutkimuksissa viitataan myös kouluruokailuun. Kouluruokailu on tehokas keino vaikuttaa lasten ja nuorten ruokakasvatukseen ja siinä voidaan antaa malli terveyttä edistävistä ruokatottumuksista koko eliniäksi. Usein kouluruokailuun liittyvä keskustelu painottuu taloudellisten voimavarojen vähyyteen tai ruoan arvosteluun, mikä samalla heikentää arvokkaan asian arvostusta. Käsitys kouluruokailusta sen laadusta ja kokonaisuudesta muodostuu kuitenkin suurelta osin siitä, minkälaisena oppilaat ja opettajat kokevat päivittäisen ruokahetken, kouluruokailuhenkilökunnalta saamansa kohtelun ja ruokailuympäristön. Ruokailutilanteissa eletään ainutkertaisia kokemuksia. Negatiivinen kritiikki peittää monet hyvät ja toimivat käytännöt. Ainutlaatuisen kansallisen hyvinvointitekijämme ja ylpeytemme nostaminen sille kuuluvaan arvostukseen on meidän yhteinen tehtävä. Mitä ja miten sinä viestit kouluruokailusta? Miten sinä voit omalla toiminnallasi vaikuttaa kouluruokailun imagon muodostumiseen? Arvostus kumpuaa kodeista Vanhempien rakentava kiinnostus lastensa kouluruokailua ja hyvää ravitsemusta kohtaan ovat avaintekijöitä terveyttä edistävässä ruokakasvatuksessa. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää ei ainoastaan erityisruokavalioiden tai muiden erityistilanteiden ilmaantuessa, vaan ihan tavallisessa koulun arjessa. Mitä söit tänään koulussa on hyvä kysymys vaikka päivittäin. Esimerkkinä tästä on Tampereen Aterian järjestämät Ruokajuhlat, joiden tavoitteena on saada aikaan rakentavaa keskustelua siitä, miten lasten ja nuorten ruokailutottumuksia voidaan yhdessä edistää terveellisempään suuntaan ja miten välipalojen valinnoilla saadaan ateriakokonaisuudesta ravintosuosituksien mukainen. Valitettavan usein vanhempien ja lähiomaisten omat aikansa epämieluisat kouluruokailukokemukset saatetaan siirtää huomaamatta puheissa käsityksinä ja arvostuksina lasten ja nuorten maailmaan. Puheilla on toimintakulttuuria luova tai ylläpitävä välinearvo. Miten vanhempana puhut kouluruokailusta? Onko vanhemmilla riittävästi tietoa kouluruokailun nykytilasta? Miten asia voidaan korjata? Koulun aikuiset antavat mallin Koulu on opetuksen ja kasvatuksen ympäristö, jossa jokaisen työntekijän edellytetään olevan kasvattaja ja aikuisen malli. Kouluruokailuhenkilöstön johdonmukainen kasvatuksellinen toiminta ja hyvä ilmapiiri heijastuvat lasten ja nuorten käyttäytymisessä positiivisina muutoksina sekä kouluruokailuun osallistumisen kasvuna. Oppilaiden turvallisuutta lisää aikuisten läheisyys ruokailun aikana. Koulu on omanlaisensa kasvatuksellinen työpaikka koskien myös ruokailutilanteita. Yhteisen ruokailun tulisi olla työntekijöiden työaikaan sisältyvä oikeus ja velvollisuus. Kouluruokailun tavoitteet eivät toteudu vain opettamalla
6 FT Seija Lintukangas Edutaru Oy 2/3 gsm tai puhumalla. Aikuisten on myös itse toimittava opetuksensa mukaisesti. On erittäin merkityksellistä, mitä opettajat, kouluruokailuhenkilöstö tai kuka tahansa koulun aikuinen sanoo kouluruoasta ja miten he itse käyttäytyvät ruokailutilanteessa. Opettajien ja henkilöstön esimerkkiruokailua tai ateriaetua on monissa kunnissa rajoitettu, mikä on vähentänyt henkilöstön ruokailuun osallistumista. Se on ristiriidassa hyvän kehityksen kanssa. Oppilailta jää puuttumaan vastuullisen aikuisen malli ruokailutilanteissa. Uskottavuutta murentaa myös omien eväiden tuonti työpaikalle. Eikö silloin henkilöstö itsekään ole tyytyväinen tekemäänsä ruokaan ja sen laatuun ja nautittavuuteen? Osaava ja sitoutunut henkilöstö pystyy toimimaan yhteistyössä ja kykenee näkemään kokonaisuudet. Se tarkoittaa myös kouluruokailun merkityksen ymmärtämistä kouluateriaa laajemmin ja kykyä nähdä kouluruokailun monitahoiset mahdollisuudet oppimisympäristönäkökulmasta. Rehtori on tärkeä avainhenkilö ja muutosagentti koulunsa ruokailun kehittämisessä. Siihen kuuluu myös makeisten ja virvoitusjuomien myynnin estäminen koulun tiloissa. Työelämään tutustuminen koulun keittiössä ja kouluravintolassa asettaa vaatimuksia kouluruokailuhenkilöstön ohjaustyölle. Parhaimmillaan oppilaat saavat hyvän kuvan ammattimaisesta työnteosta, jossa arvostetaan jokaisen osaamista alasta riippumatta. Samalla oppilaat ovat yhdessä kouluruokailua tekemässä, osallistumassa, eivätkä vain valmiina annettua käyttämässä. Kouluruokailuhenkilöstöllä on siinä tehtävässä merkityksellinen asema. Kouluruokailu on määritelty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppilashuollon osana tukipalvelun asemaan. Jo mielikuva tukipalveluna on omiaan vähentämään kouluruokailun imagoa. Jos koulun henkilöstöstä käyttää ilmaisua opettajat ja muu henkilöstö, ehkä tahtomattaan tekee eron kouluyhteisössä työskentelevien eri ammattiryhmien välille. Myös termi oheiskasvattaja viestii ikään kuin vähempiarvoisesta kasvattajuudesta. Annetaanko samalla viesti myös kouluruokailun vähempiarvoisuudesta koulun toiminnassa? Kouluruokailuhenkilöstön sitoutuminen kasvatustyöhön on tarjolla oleva mahdollisuus ja lisäarvo kouluyhteisön aikuisturvaverkon lujittumiseen, mikä osaltaan vaikuttaa myös kouluruokailun arvostuksen parantamiseen. Onnistuakseen henkilöstö tarvitsee kasvatuksellisia tietoja ja taitoja antavan koulutuksen. Myös koulun sisäinen kehittäminen sekä opettajien kouluruokailutietoutta lisäävä koulutus on tarpeen. Koulutus on niin lasten kuin aikuisten kohdalla sijoitus paremman tulevaisuuden tekemiseen. Yhteistyötahot ja sidosryhmät mahdollistajina ja kumppaneina Kouluruokailun hyvän kehityksen jatkuminen vaatii kaikkien toimijoiden sitoutumista ja riittäviä toimintaedellytyksiä. Päättäjien, työmarkkinaosapuolten, ruokapalveluyritysten, elintarviketeollisuuden, valvontaviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen toiminnalla ja arvostuksilla on vaikutusta kouluruokailun suotuisaan kehitykseen. Paikalliset päättäjät tekevät keskeiset ratkaisut kuntansa kouluruokailun järjestämisestä, ateriasisällöistä ja laadusta opetustoimen taloudesta päättäessään. Heidän vastuullisilla päätöksillään ovat kauaskantoiset vaikutukset lasten ja nuorten terveellisen tulevaisuuden tekemisessä. Opetuslainsäädäntö, Opetussuunnitelman perusteet, Suomalaiset ravitsemussuositukset ja Kouluruokailusuositus ja luovat perustan kouluruokailun järjestämiselle ja määrittävät sen osaksi koulun opetusta. Hyvä käytännön työväline ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden hankinnassa on Sosiaalija terveysministeriön julkaisema Joukkoruokailun kehittäminen Suomessa toimenpidesuositus.
7 FT Seija Lintukangas Edutaru Oy 3/3 gsm Medialla on suuri vaikutus kouluruokailun imagoon. On toivottavaa, että niin lehdistössä kuin muussakin tiedottamisessa tuodaan esille hyviä esimerkkejä korrektilla kielellä. Yhtä tärkeää on jokaisen kouluruokailussa toimijan olla huolellinen, minkälaista tietoa ja viestiä ja millä sävyllä hän antaa. Kaiken avoimuuden nimessä on kuitenkin aina syytä tarkistaa, olenko tullut oikein ymmärretyksi? Osaavat aikuiset yhteistyössä Kouluruokailun tavoitteiden toteutumiseen tarvitaan osaavia aikuisia, jotka ohjaavat, kasvattavat ja antavat hyvän mallin. Kouluruokailu pitäisi oivaltaa kokonaisvaltaisena sosiaalisena, fyysisenä ja pedagogisena oppimisympäristönä sekä eri oppiaineiden yhteistyöfoorumina. Tavoitteissa ja käytännön työssä on tarpeellista selkiyttää, keitä varten ja miksi toimitaan ja mikä on kunkin työn merkitys lasten ja nuorten tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Jokainen työntekijä on oman työnsä ja työyhteisönsä käyntikortti. Kouluaterioiden laatu ja tuoteturvallisuus vaikuttavat mielikuviin aterioiden sisällöistä ja luotettavuudesta. Ne osaltaan tekevät ruokailun houkuttelevaksi. Palvelujen joustava saatavuus ja ostomahdollisuus antavat myönteisen vaikutuksen henkilöstön osaamisesta ja lisäävät siten toiminnan arvostusta. Meillä on jo nyt maailman paras ja kattava kouluruokailujärjestelmä. Ravitsemuslaadun seuraaminen ja parantaminen, laadukkaan kouluruokailun saatavuuden varmistaminen ja markkinointi vaativat jatkuvaa työtä. Tulevaisuuden kouluruokailusta voimme yhteisvoimin rakentaa oppimisympäristölähtöisen, pedagogisia lounaita tarjoavan päivän virkistys- ja oppimistilanteen. Se alkaa kouluruokailuun liittyvän keskustelu- ja toimintakulttuurin saattamisella positiivisten mahdollisuuksien esille tuomiseen. Siihen tarvitaan osaavat aikuiset: kiinnostuneet vanhemmat, vastuulliset päättäjät, ammattitaitoinen ja sitoutunut koulun henkilöstö, luotettavat yhteistyökumppanit ja hyvistä esimerkeistä tyylikkäästi viestivä media. Kouluruokailulla sen kaikkine sisältöalueineen on merkittävä vaikutus lasten ja nuorten terveelliseen ja turvalliseen tulevaisuuteen. Seija Lintukangas on väitellyt v aiheesta "Kouluruokailuhenkilöstö matkalla kasvattajaksi". Aiheesta lisää: Launonen, L. & Pulkkinen, L. (2004). Koulu kasvuyhteisönä. Juva: Bookwell. Lindroos, K. (2006). Lämmin ja maksuton kouluateria. Teoksessa I. Taipale. (toim.) 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta. Helsinki: Hakapaino. Lintukangas, S. (2000). Koulun ruokapalveluhenkilöstö kasvatusta ja oppimista vahvistamassa. Syventävien opintojen tutkielma. Helsingin yliopisto. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos. Lintukangas, S., Manninen, M., Mikkola-Montonen, A., Palojoki, P., Partanen, M. & Partanen, R. (2007). Kouluruokailun käsikirja. Laatueväitä koulutyöhön. Opetushallitus. Saarijärvi: Saarijärven offset. Lintukangas, S. (2009). Kouluruokailuhenkilöstö matkalla kasvattajaksi. Helsinki:Yliopistopaino. Opetushallitus. (2004). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki. Raulio, S., Pietikäinen, M., Prättälä, R. & Joukkoruokailutyöryhmä. (2007). Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi. Ruokapalveluiden seurantaraportti 2. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 26. Perusopetuslaki 628/1998. Sosiaali- ja terveysministeriö. (2010). Joukkoruokailun kehittäminen Suomessa. Joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän toimenpidesuositus. Helsinki: Yliopistopaino. Stakes. (2005). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Oppaita 56. Helsinki. Taipale, I. (2006). 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta. Helsinki: Hakapaino. Tikkanen, I. (2008). Asiakaslähtöisen kokonaisvaltaisen kouluruokailumallin kehittäminen. Koululaisten, vanhempien, opettajien, kouluterveydenhoitajien ja keittiöhenkilökunnan näkemyksiä. Loppuraportti. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. (2005). Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. Helsinki: Edita. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. (2008). Kouluruokailusuositus. Helsinki: Savion Kirjapaino.
8 Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi MTK ry 1/2 puh Kouluruokaa ja maitoa suomalaisessa ruokakulttuurissa Ruokakulttuuririntamalla on nyt vilkasta Suomen ruokakulttuuririntamalla on ollut viime vuosina vilkasta. Ruokakulttuuriin liittyen on meneillään useita laajalle ulottuvia hankkeita: Valtioneuvoston Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma, Pohjoismaisen ministerineuvoston Ny Nordisk Mat -hanke ja mm. ruokakulttuurin professuurin perustaminen Helsingin yliopistoon. Kaikki hankkeet ovat edistäneet ainakin keskustelua suomalaisesta ruokakulttuurista ja sen tilasta, innostaneet niin elintarvikealan toimijoita kuin kansalaisia yhdessä pohtimaan ruokakulttuuriamme, sen sisältöä ja nykytilaa. Suomalainen ruokakulttuuri on laaja-alainen, elävä kokonaisuus, joka on saanut vaikutteita niin idästä kuin lännestä. Pohjoinen luontomme on tuonut siihen aivan oman leimansa. Pari viikkoa sitten Suomi kohautti kansainvälistä ruokalehdistöä ja asiantuntijoita: lappilaiset ruoat ja raakaaineet upeine makuineen ihastuttivat kansainvälisiä CookItRaw-joukon huippukokkeja Lapin vierailun aikana. Arvostammeko itse riittävästi ruokaamme, sen raaka-aineita ja ruokalajeja? Näkökulmia ruokakulttuuriin on paljon, yhtä monta kuin alan toimijoita tai tieteenaloja. Ruokakulttuurikeskusteluun liittyy usein voimakkaitakin vastakkain asetteluja ja paljon tunteita. Keskustelua käydään siitä, mitkä asiat kuuluvat suomalaiseen ruokakulttuuriin, ja millä perusteella. Toisille gastronomia on ruokakulttuurin ydin, toisille taas arjesta irtaantunutta hienostelua. Jotkut tahot ovat sitä mieltä, että suomalaisilla ei ole lainkaan ruokakulttuuria tai että se voi suorastaan huonosti. Itse haluan korostaa sitä, että ruokakulttuuri on ennen kaikkea kotien kulttuuria, niin arjessa kuin juhlassa. Jokainen meistä käyttää, luo ja kehittää tätä kulttuuriulottuvuutta joka päivä. Meidän suomalaisten on nyt aika arvostaa omaa ruokakulttuuriamme, sen perinteitä ja nykyaikaa. Kouluruokailu on Suomen ruokakulttuurinen vahvuus Yksi suomalaisen ruokakulttuurin vahvuuksista on varmasti kouluruokailu, josta suomalaislapset ovat saaneet nauttia vuodesta 1948 asti. Laki turvaa edelleen maksuttoman kouluaterian, jonka on peruskoulussa oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu sekä täysipainoinen. Meillä koululounas on maksuton, kotiruokaa muistuttava ateria. Kouluruoka on mediaseksikäs teema, joka vähintään kerran vuodessa nousee lehtien kohuotsikoihin milloin mistäkin aiheesta. Kouluruoasta meillä jokaisella on kokemuksia ja siis aivan varmasti mielipide. Välillä keskusteluttaa ruoan määrä, toisinaan laatu ja erityisesti sen maku. Kouluruokailu on olennainen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää ja oppilaiden hyvinvoinnin edistämistä sekä myös kansanterveydellisesti merkittävä asia. Riittävä, terveellinen ja maukas kouluruoka kiireettömästi nautittuna on enemmän kuin pelkkää ravintoa se on nautinto, joka lisää koulussa viihtyvyyttä. Näin varmasti on, mutta olemmeko me eri tehtävissä ja rooleissa toimivat aikuiset sitoutuneet tukemaan kouluruokailun tehtävää ja onnistumista? Lisäisikö kouluruoan arvostusta se, että tekisimmekin siitä maksullisen palvelun? Vai onko haaste se, että iso osa lapsista ei enää syö kotiruokaa kotona, jolloin kouluruokakin saattaa tuntua oudolta. Juuri tähän aikaan vuodesta kunnat tekevät talousarvioitaan seuraavalle vuodelle. Kunnan tehtävä on osoittaa riittävät resurssit kouluruokailun toteuttamiseksi. Onko ruoka, ruokakulttuuri ja lasten hyvinvointi riittävän kiinnostava asia, niin että kuntapäättäjät pohtivat tätä asiaa, joka on noin 2 4 % kuntien kokonaisbudjetista?
9 Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi MTK ry 2/2 puh Maito on tärkeä osa kouluruokailua Kylmä maito mikä ihana koulumuisto! Suomessa maito on osa koululounasta joka päivä. Sitä kuluu kouluaterialla noin 1,5 desilitraa oppilasta kohden. Maito on täyttä ravintoa ja etenkin kalsiumin ja D-vitamiinin takia korvaamaton osa kouluruokaa. Suomessa useimmat koululaiset saavat itse valita koululounaalla eri maitolaatujen välillä. Mitä useampaa maitolaatua on kouluissa tarjolla, varmasti kylmänä, sitä paremmin se maistuu oppilaille. Jo tuhansia vuosia sitten ihminen oppi käyttämään eläinten maitoa ravinnonlähteenään. Maito on tärkeä osa pohjoismaista ruokaperinnettä ja olennainen osa ruokakulttuuria myös meillä Suomessa. Kansainväliset tutkimukset ja niiden vertailut osoittavat, että meillä Suomessa tuotettu maito on korkealaatuista, Euroopan parasta. Suuri osa suomalaisista käyttää maitoa päivittäin tai lähes päivittäin, mikä on kansainvälisestikin melko harvinaista. Kouluruokailuhetkeä emme osaisi kuvitella ilman maitoa! Maito kuuluu koulupäivään. Kasvatustieteen maisteri, kotitalousopettaja Anni-Mari Syväniemi on MTK:n ruokakulttuuriasiamies. Hänen tehtävänään on suomalaisen ruokakulttuurin ja suomalaisen ruoan menekin edistäminen. Anni- Mari Syväniemi on myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen. Lähteet ja lisätietoa: Maito ja Terveys: Muista maito, 2008 Ruokatieto: Suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuuksia-katsaus
Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä
Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä
LisätiedotKouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä?
Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä? Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus KOULURUOKAILU ARVOONSA - sijoitus tulevaisuuteen 19.11.2013 klo 13.00 15.30 MIKKELI
LisätiedotKuva: Harri Oksanen. Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus
Kuva: Harri Oksanen Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuositus Onnistunut kouluruokailu Teksti ja kuva: Virpi Kulomaa Onnistunut kouluruokailu Kouluruokailu on luonteva osa toimintakulttuuriamme
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.
Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,
LisätiedotHyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava
Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan
LisätiedotKouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila
Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua
LisätiedotKOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti
KOULURUOKA TUTUKSI LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE v. 2009 2010 Tiina Tamiola, asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen, asiakkuuspäällikkö Sisällysluettelo 1 Tausta...1 2 Projektin tavoitteet...2 3 Toimet ja
LisätiedotVastuuta ja valikoimaa
interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen
LisätiedotKukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu
Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.
LisätiedotTavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä
Tavoitteet Sopivan painon pohtiminen Elintapojen vaikutus painonhallintaan terveyttä 3 terveyttä Normaalipaino on suositus paitsi fyysisen myös psyykkisen ja sosiaalisen terveyden kannalta. Pieni yli-
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotLataa Syödään ja opitaan yhdessä. Lataa
Lataa Syödään ja opitaan yhdessä Lataa ISBN: 9789523027909 Sivumäärä: 95 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.97 Mb SYÖDÄÄN JA OPITAAN YHDESSÄ - kouluruokailusuositus sisältää ohjeistukset kouluruokailun
LisätiedotKouluruokailun kansanterveydellinen merkitys
Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille
LisätiedotKouluruokailun ohjauksen ja osallisuuden kehittäminen
Marjaana Manninen Kouluruokailun ohjauksen ja osallisuuden kehittäminen Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus Sanna Rantala luokanopettaja Vaajakummun koulu, Jyväskylä Oppilas ja opiskelijahuollon
LisätiedotHyvä välipala auttaa jaksamaan
Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle
LisätiedotKukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu
Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.
LisätiedotVÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009
VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta
LisätiedotKestävän hyvinvoinnin rakentaminen
Kestävän hyvinvoinnin rakentaminen Itsensä kokeminen merkitykselliseksi Ympäröivän maailman hahmottaminen Henkisen hyvinvoinnin kokemus Arjen hallinta Kasvuyhteisön merkitys Alkuperäislähde: IRMELI 1 Miten
LisätiedotNaantalin kaupungin Ateriapalvelu
Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon
LisätiedotLapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki
Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä
LisätiedotTasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen
LisätiedotRuokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki
Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 30.1.2014 1 Hyvä kouluruokailu rakennetaan kestävällä tavalla eri toimijatahojen osaavassa,
LisätiedotJOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotNuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun
Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun Kouluruokailu arvoonsa sijoitus tulevaisuuteen seminaari 19.11.2013 Eliisa Kotro, Teija Rautiainen, Heidi Piskonen, Mikkelin amk Saara Pentikäinen,
LisätiedotPureskeltua tietoa hampaiden hyväksi
Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy
LisätiedotKOULURUOKAILU. Sano minulle mitä syöt minä sanon, millainen olet Jean Anthelme Brillat Savarin
KOULURUOKAILU 1 Sano minulle mitä syöt minä sanon, millainen olet Jean Anthelme Brillat Savarin Kirjan Kouluruokailu terveyttä ja tapoja (Lintukangas, Manner, Mikkola Montonen, Mäkinen, Partanen 1999,
LisätiedotKouluruokailu 2020 - Kaikki syö!
Marjaana Manninen Kouluruokailu 2020 - Kaikki syö! Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus ATERIA12 JULKINEN RUOKAPALVELU v. 2020 Sali D 6.11.2012 klo 15.00 15.20 Kumppanuudella kohti laatua ja arvostusta
LisätiedotKouluruokailun kehittäminen
Kouluruokailun kehittäminen Hyviä kokemuksia luokkaruokailusta Sanna Rantala Vaajakummun koulu, Jyväskylä Kouluruokailun historiaa Vuonna 1943 ensimmäisenä maana maailmassa laki kouluruoan tarjoamisesta
LisätiedotVuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa
Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-
LisätiedotYhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala
Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala 4.10.2018 Hankkeen tausta Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
LisätiedotKUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara
KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotLapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä
Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä 11.2.2014 1 Lapsiasiavaltuutettu Ottaa selvää lasten mielipiteistä ja kertoo niistä aikuisille. Selvittää,
LisätiedotKouluruokailun rooli ruokatottumusten muodostumisessa ja yhteys terveyskäyttäytymiseen. Erikoistutkija Susanna Raulio, THL susanna.raulio@thl.
Kouluruokailun rooli ruokatottumusten muodostumisessa ja yhteys terveyskäyttäytymiseen Erikoistutkija Susanna Raulio, THL susanna.raulio@thl.fi Esityksen sisältö Kouluruokailun perusteita Kouluruokasuositukset
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotIisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi
Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma
LisätiedotMaito ravitsemuksessa
Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin
LisätiedotMiksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?
Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotYHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1
YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1 Iloa lapselle ja nuorelle Vanhempaintoiminta joukkovoimaa hyvän elämän puolesta Vanhempaintoiminta
LisätiedotMITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ
1 MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ AVI Tampere 29.10.2015 Annarilla Ahtola, PsT, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Yliopistonlehtori,
LisätiedotOpetushenkilöstö Punkaharju
Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotTERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA
TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET
LisätiedotTupakoimattomuutta tukeva koulu
Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin
LisätiedotYläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi
Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi
LisätiedotRuokasivistys eläväksi vastuullisilla valinnoilla
Ruokasivistys eläväksi vastuullisilla valinnoilla Ateria 13 5.11.2013 Seija Lintukangas Filosofian tohtori Edutaru Oy www.edutaru.fi Kansakuntien kohtalo riippuu niiden tavasta ruokailla. - Brillat-Savarin
LisätiedotKokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen
Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden
LisätiedotHuoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k
Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-
LisätiedotALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotSuomesta lasten ruokamaa!
Marjaana Manninen Suomesta lasten ruokamaa! Marjaana Manninen KM, KtaO; opetusneuvos Opetushallitus Kasvaako porkkana puussa? Lasten ruokakulttuuriviikko 3.-9.9.2012 4.9.2012 Keski-Suomen museon auditorio,
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotUusi koulujakelujärjestelmä tukee ruokakasvatusta
Uusi koulujakelujärjestelmä tukee ruokakasvatusta Vastuullisuus ruokapalveluhankinnoissa, Ateria 2017 7.11.2017 klo 10:10 10:30 Sebastian Hielm, elintarviketurvallisuusjohtaja maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotRuoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna
Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna Arja Lyytikäinen Ravitsemuskoordinaattori/Sapere hankkeen johtaja arja.lyytikainen@ksshp.fi Keski Suomen sairaanhoitopiiri/
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotSota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.
Sota syöttötuolissa vai satu salaattikulhossa? Ringa Nenonen Laillistettu ravitsemusterapeutti Pohjois-Karjalan Martat ry 21.2.2018 Sisältö Ruokakasvatus mitä ja miksi? Lapsen ruokaportaat Terveyttä ruoasta
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotPalvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4
Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / 170112 / TiK Kuva 4 MEILLÄ LAPSIA KUULLAAN JA HE SAAVAT IKÄTASONSA MUKAISESTI OLLA OSALLISIA ITSEÄÄN KOSKEVISSA ASIOISSA. 1 Lapsi osallistuu oman esiopetussuunnitelmansa
Lisätiedot7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE
7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotNäkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa
Näkökulmia oppilashuollon moniammatillisuuteen Monenlaista moniammatillisuutta oppilashuollossa 30.11.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Moniammatillisuus oppilashuollossa Lakisääteistä
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä
LisätiedotAAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:
AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
LisätiedotMatkalla Liikkuvaksi kouluksi
Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)
LisätiedotMiten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija
Miten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija 25.9.2017 Wiss Kirsi 1 Esityksen sisältö Tietoa päätöksenteon tueksi Organisaatiotason tietoa
LisätiedotHyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
LisätiedotKouluruokailu osana opetussuunnitelmaa hyvät käytännöt
Kouluruokailu osana opetussuunnitelmaa hyvät käytännöt Marjaana Manninen Työkokous Pohjois-Karjalan rehtoreille 12.1.2012 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu Kouluruokailun kehittäminen keinoja parantaa
LisätiedotTerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen
TerveysInfo Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen maksuton, A5 : 4 s. : piirr. : 4 vär. http:///www/fi/liitetiedostot/ Barnet_och_mjolken. Hakusanat: ravitsemus, lapset,
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotVasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen
Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke
Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotMissä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja
Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta
LisätiedotAARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta
AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta Pro gradu tutkielma, Pinja Sipari 2013 Puutarhakasvatus on ympäristökasvatusta
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
Lisätiedot7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI
7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 351 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen
Lisätiedotavuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara 6.11.2012 1
avuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara 1 Terveelliset ateriat edistävät kansanterveyttä Yli 2,3 miljoonaa ateriaa/pv Monelle päivän ainoa lämmin ateria Ikä paikka aika ateriat/pv Pv/vuosi yhteensä
LisätiedotPäätös: Valtuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen kunnanhallitukselle jatkovalmisteluja varten.
Valtuusto 55 15.06.2016 Kunnanhallitus 294 11.07.2016 Tekninen lautakunta 111 08.09.2016 Kunnanhallitus 370 03.10.2016 Valtuusto 89 09.11.2016 Valtuutettujen aloitteet / Jaakko Jukkolan valtuustoaloite
LisätiedotTiivistelmä. koulu- ruokailu- suosituksista
Tiivistelmä koulu- ruokailu- suosituksista Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008 Johdanto Kouluruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluaikaisen ruokailun tarkoituksena
LisätiedotFysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus
Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 18.4.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotLapset puheeksi -menetelmä
Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun
Lisätiedot