Kouluruokaa ja maitoa, kiitos!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kouluruokaa ja maitoa, kiitos!"

Transkriptio

1 Toiminnanjohtaja Tiina Soisalo Maito ja Terveys ry gsm Kouluruokaa ja maitoa, kiitos! Kouluruokailu on tärkeä osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluruokailu edistää oppilaan hyvinvointia sekä tervettä kasvua ja kehitystä. Hyvin suunniteltu ja rytmitetty kouluruokailu ja ateriat, jotka oppilaat säännöllisesti syövät, ylläpitävät oppilaan työvireyttä koulupäivän aikana ja vähentävät levottomuutta oppitunneilla. Useimmat koululaiset juovat maitoa päivittäin kotona, mutta myös koulussa. Maitoa juodaan kuitenkin maitona vähemmän kuin ennen. Maitoa käytetään muissa yhteyksissä aiempaa runsaammin (esim. kaakao, puuro, murot). Maitoa ovat korvanneet maitovalmisteista jogurtti ja juusto, mutta yhä useammin maidon syrjäyttää koululounaalla vesi ja kotona mehu tai virvoitusjuoma. Maito on osa koululounasta joka päivä. Sitä kuluu kouluaterialla noin 1,5 dl oppilasta kohden. Yhä useampi koululainen valitsee lasiinsa rasvattoman maidon. Rasvattoman maidon osuus koulumaidosta on nyt jo noin 60 %. Kasvava koululainen tarvitsee maidon ravintoaineita. Koulumaidon juonnin merkitys on turvata kalsiumin ja D-vitamiinin saantia. Maito on täyttä ravintoa ja etenkin kalsiumin vuoksi korvaamaton osa kouluruokaa. Vahva luusto rakennetaan kasvuiässä, koululaisena. Silloin kalsiumia kiinnittyy luustoon enemmän kuin muulloin. Kouluaterian pitäisi täyttää kolmannes päivän kalsiumintarpeesta. Ilman maitolasillista sitä saa keskimäärin vain noin puolet tuosta. Lasillisessa maitoa on 240 mg kalsiumia. Maitoihin lisätään D-vitamiinia. Koululaisen päivittäisestä D-vitamiinin saantisuosituksesta täyttyy 80 % kolmesta lasillista maitoa. Luomumaitoihin ei lisätä D-vitamiinia. Vesi on hyvä janojuoma, mutta se ei korvaa maitoa ruokajuomana, sillä siitä puuttuvat ravintoaineet. Maito suojaa myös hampaita. Se puskuroi tehokkaasti suun happamuutta ja tarjoaa sylkeen kalsiumia kiillevaurioiden korjaamiseksi. Makea juoma altistaa hampaita reikiintymiselle. Maito ja Terveys ry toimii maidon ravitsemuksen asiantuntijakeskuksena. Järjestö viestii maidon ja maitovalmisteiden asemasta ravitsemuksessa ja edistää kansanterveyttä.

2 Ylilääkäri Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos puh Uni, elämänrytmit ja koululaisten jaksaminen Suomalaisista koululaisista 25 % menee nukkumaan kello 23 jälkeen, ja pojista 17 % ja tytöistä 11 % on ylipainoisia. Niukka yöuni lihottaa. Liian lyhyt yöuni lisää nälkää muuttamalla ruokahalua keskeisesti säätelevien hormonien (leptiinin ja greliinin) eritystä. Yöunen aikana hermosolujen väliset liitokset elpyvät. Hyvät yöunet ovat myös hyvä keino painonhallintaan. Yöunen jaksotus (mihin kellonaikaan nukumme luonnostaan) ja pituus (miten pitkään nukumme luonnostaan) ovat yksilöllisiä ominaisuuksia. Tämän takia on tärkeää muistaa, että koululaiset tarvitsevat riittävän yöunen: ala-asteella 8 12 tuntia ja yläasteella 6,5 10,5 tuntia. Lastenneuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa yöunen pituuden muutosta voitaisiin helposti seurata samanlaisen käyrästön avulla kuin millä painon ja pituuden muutoksia kasvuiässä seurataan. Uni-valverytmi syntyy elimistömme keskuskellon muodostavien hermosolujen toiminnan tuloksena. Tämän takia sisäistä kelloa tahdistavat keinot, kuten säännölliset ateriat, kuntoliikunta ja aamuvalo, ovat tärkeitä myös hyvän yöunen kannalta. Timo Partonen on koulutukseltaan lääkäri, ja hän väitteli vuonna 1996 lääketieteen tohtoriksi kaamosmasennuksesta ja sen kirkasvalohoidosta. Hän on psykiatrian erikoislääkäri ja dosentti ja toimii nykyisin ylilääkärinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.

3 FT Anne Puuronen Turun yliopisto 1/2 gsm Mikä ihmeen terveystaju? Psyykkisen, fyysisen ja henkisen ulottuvuuden rinnalla terveys rakentuu aina myös sosiaalisissa suhteissa. Nykyistä sosiaalista elinympäristöämme luonnehditaan puolestaan suorituskeskeiseksi ja ruumiin kontrollia arvottavaksi individualistiseksi kulttuuriksi. Luonnehdintojen mukaan elämme myös kulutuskeskeisessä ja mielikuvia syöttävässä teknologiayhteiskunnassa. Terveystaju kiinnittää huomiota siihen, että nämä yhteiskuntaelämän painotukset ovat osa meidän kaikkien arkea ja ovat myös osana rakentamassa niin aikuisten kuin nykynuorten ja lasten terveyskäyttäytymistä. Yksilön terveyskäyttäytymisestä on mahdollista saada moniulotteisempi ymmärrys, kun terveysvalintoja tarkastellaan osana sitä elämänpiiriä, lähiyhteisöä ja laajempaa sosiokulttuurista ympäristöä, jossa toimien terveyskäyttäytyminen rakentuu. Terveystaju on siis käyttökelpoinen käsite tai näkökulma, jonka avulla voidaan tutkia, minkälaisten omaan henkilöhistoriaan, arjen elämään kuuluvien sosiaalisten sidosten sekä arvomaailmaan ja ajan yhteiskuntaan kuuluvien tekijöiden osana terveyskäyttäytyminen muotoutuu. Terveystajun tutkimuskäyttö on käytännössä yhtä laaja kuin tutkimuskin. Terveystaju -näkökulman hyödyntäminen Lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluvat terveelliset ruoka- ja liikuntatavat. Ongelma muotoutuu, jos lapsen ruoka- ja liikuntatavat ovat yksipuolisesti arvioinnin ja tarkkailun kohteena. Vanhempien ja ravitsemusneuvonnasta vastaavien tahojen, joiden tehtävänä on terveellisten ruokatottumusten opettaminen lapsille ja nuorille tulee tarkastella kriittisesti tilannetta. Tärkeää ei ole vain, mitä ja miten paljon syödään ja liikutaan, vaan millaista terveellisiin elämäntapoihin kannustavaa ajattelumallia olemme kasvavalle lapselle tarjoamassa. Terveellisiin elämäntapoihin kuuluvat myös nautinnot. Syömisestä ja liikkumisesta ei myöskään tule muodostua suoritusta. Yksilön elintapoihin puutuminen on aina myös eettinen kysymys. Esimerkiksi ylipainoista lasta hoidettaessa ensisijaista eivät terveystaju näkökulmasta katsoen ole puntarin luvut vaan lapsi, joka puntarilla seisoo. Ravitsemuskasvatuksen ammattilaisten on kenties hyvä tarkastella myös omaa työkenttäänsä kriittisesti. Nykyinen ruokakulttuuri peilautuu kuluttajalle muun muassa varsin painonhallintapuheen läpivalaisemana, rasva- ja lihavuuskeskustelut dominoivat. Toisaalta keskustelua on pyritty herättämään myös siitä, aiheutetaanko nuorille syömishäiriöitä nimenomaan syyllistävällä terveyskasvatuksella ja painoindeksin vahtimisella. On tärkeää nähdä, että esimerkiksi ortorektikko ei keksi tyhjästä ruokavalintojaan, niiden pakkomaisuus rakentuu terveellinen - epäterveellinen ruokasuositusten jatkumolla. Valitsevat ravitsemuskasvatuksen opit ovat samalla osa syömishäiriöiden kulttuurista rakentumista. Monialaista terveystajua rakentamassa Syömishäiriöiden syytekijäksi ei voida nimetä mitään yhtä syytä. Terveystajun kautta huomio voidaan kuitenkin kohdistaa ajan yhteiskuntaelämään ja kulttuurin, esimerkiksi ajan ulkonäkö- ja suorituskeskeisiin arvoihin. Syömishäiriöiden yhteydessä nuoren hyvä medialukutaito on tärkeä suojakeino. Median kautta välittyvät viestit siitä, mikä ruumiinkulttuurin yhteydessä on kaunista, tavoiteltavaa ja hyvää olemme väistämättä suhteessa näihin viesteihin. Tulee nähdä, että kysymyksessä on vain keinotekoisesti tuotettu muotti, ruumiskuva(ideaali), jonka rinnalla jokainen

4 FT Anne Puuronen Turun yliopisto 2/2 gsm reaalinen ihmisruumis on erilainen ja myös uniikki, johtuen omasta geeniperimästä. Mainonnan luoma laihuuskuvasto on hallitseva, mutta se ei tarkoita, etteikö olisi mahdollista valita katsomisen tapaa, joka suojaa ja tukee omaa, ehyttä ruumiskäsitystä. Arvostava asenne itseä kohtaan on myös yksi tärkeimmistä suojakeinoista syömishäiriöiden ennaltaehkäisyssä ja lapsen itsearvostus rakennetaan lapselle rakastamalla häntä, ei hänen suorituksiaan. Lapselle tulee välittyä, että hänelle on aikaa ja että hänestä ollaan kiinnostuneita. Lapselle tulee kertoa, kuinka upea hän juuri omana itsenään on. Ensiarvoisen tärkeää on oleminen lapsen kanssa. Läsnä olemisen itseisarvo lapselle on hektisessä ajassamme toissijaista kuningas kiireen edessä. Kasvatuksellista vastuunkantoa mietittäessä terveystaju kutsuu myös yhteiskunnallisia päättäjiä ja työelämää miettimään, miten vanhemmille mahdollistetaan kestäviä ratkaisuja hyvään vanhemmuuteen. Internetin rooli nuorten syömishäiriöiden yhteydessä Nuoret ja Internetti ovat aikuisissa aihe, joka voi herättää monenlaisia tunteita, jopa vastustusta. Pelkoja voi aiheuttaa, mitä materiaalia verkossa liikkuu. Myös nuorten ajan- ja kehonkäytön yksipuolistuminen ja sosiaalisten suhteiden väheneminen huolestuttaa. Terveystajun näkökulma muistuttaa tässä yhteydessä kuitenkin siitä, että nuorten tietokoneita kohtaan tuntemaa kiinnostusta ja iloa ei kannata sammuttaa aikuisen omien tietokoneisiin liittyvien pelkojen vuoksi. Sen sijaan vanhempien tulee seurata, minkälaisia ilmiöitä ja trendejä nuorisokulttuurien puolella milloinkin on meneillään. Ensisijaisesti on kuultava nuorta itseään, millaisiin tarkoituksiin ja millaisissa tilanteissa hän käyttää mediaa ja uutta teknologiaa. Aikuisilla on myös velvollisuus puuttua lapsia/nuoria vahingoittaviin käytäntöihin, jos sellaisia netistä havaitaan. Anne Puuronen on tarkastellut väitöskirjassaan anoreksiaa yhteiskuntasuhteena. Tällä hetkellä hän tutkii nuorten tupakkaterveyskäyttäytymistä terveystajun näkökulmasta. Kirjallisuutta Lahtinen, Katariina ja Höysniemi, Johanna: Lasten teknologialeikki kokeileva ja oivaltava suhde teknologiaan. Teoksessa (toim.) Liisa Piiroinen: Leikin pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY Puuronen, Anne (toim.): Terveystaju Nuoret, politiikka ja käytäntö. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja

5 FT Seija Lintukangas Edutaru Oy 1/3 gsm Miten aikuiset voivat vaikuttaa kouluruokailuun? Suomessa yli kuusikymmentä vuotta sitten säädettyä lakia kouluruokailun järjestämisestä kaikille kansakoulua käyville lapsille maksuttomana heidän vanhempiensa varallisuudesta riippumatta voidaan luonnehtia eräänlaiseksi aikansa sosiaaliseksi innovaatioksi. Kouluruokailua on kehitetty vuosikymmenten aikana niin ravitsemussisällön kuin nautittavuuden ja ruokailuympäristön viihtyisyyden parantamiseksi. Suomalaisten koululaisten menestymisessä kansainvälisissä koulusaavutustutkimuksissa viitataan myös kouluruokailuun. Kouluruokailu on tehokas keino vaikuttaa lasten ja nuorten ruokakasvatukseen ja siinä voidaan antaa malli terveyttä edistävistä ruokatottumuksista koko eliniäksi. Usein kouluruokailuun liittyvä keskustelu painottuu taloudellisten voimavarojen vähyyteen tai ruoan arvosteluun, mikä samalla heikentää arvokkaan asian arvostusta. Käsitys kouluruokailusta sen laadusta ja kokonaisuudesta muodostuu kuitenkin suurelta osin siitä, minkälaisena oppilaat ja opettajat kokevat päivittäisen ruokahetken, kouluruokailuhenkilökunnalta saamansa kohtelun ja ruokailuympäristön. Ruokailutilanteissa eletään ainutkertaisia kokemuksia. Negatiivinen kritiikki peittää monet hyvät ja toimivat käytännöt. Ainutlaatuisen kansallisen hyvinvointitekijämme ja ylpeytemme nostaminen sille kuuluvaan arvostukseen on meidän yhteinen tehtävä. Mitä ja miten sinä viestit kouluruokailusta? Miten sinä voit omalla toiminnallasi vaikuttaa kouluruokailun imagon muodostumiseen? Arvostus kumpuaa kodeista Vanhempien rakentava kiinnostus lastensa kouluruokailua ja hyvää ravitsemusta kohtaan ovat avaintekijöitä terveyttä edistävässä ruokakasvatuksessa. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää ei ainoastaan erityisruokavalioiden tai muiden erityistilanteiden ilmaantuessa, vaan ihan tavallisessa koulun arjessa. Mitä söit tänään koulussa on hyvä kysymys vaikka päivittäin. Esimerkkinä tästä on Tampereen Aterian järjestämät Ruokajuhlat, joiden tavoitteena on saada aikaan rakentavaa keskustelua siitä, miten lasten ja nuorten ruokailutottumuksia voidaan yhdessä edistää terveellisempään suuntaan ja miten välipalojen valinnoilla saadaan ateriakokonaisuudesta ravintosuosituksien mukainen. Valitettavan usein vanhempien ja lähiomaisten omat aikansa epämieluisat kouluruokailukokemukset saatetaan siirtää huomaamatta puheissa käsityksinä ja arvostuksina lasten ja nuorten maailmaan. Puheilla on toimintakulttuuria luova tai ylläpitävä välinearvo. Miten vanhempana puhut kouluruokailusta? Onko vanhemmilla riittävästi tietoa kouluruokailun nykytilasta? Miten asia voidaan korjata? Koulun aikuiset antavat mallin Koulu on opetuksen ja kasvatuksen ympäristö, jossa jokaisen työntekijän edellytetään olevan kasvattaja ja aikuisen malli. Kouluruokailuhenkilöstön johdonmukainen kasvatuksellinen toiminta ja hyvä ilmapiiri heijastuvat lasten ja nuorten käyttäytymisessä positiivisina muutoksina sekä kouluruokailuun osallistumisen kasvuna. Oppilaiden turvallisuutta lisää aikuisten läheisyys ruokailun aikana. Koulu on omanlaisensa kasvatuksellinen työpaikka koskien myös ruokailutilanteita. Yhteisen ruokailun tulisi olla työntekijöiden työaikaan sisältyvä oikeus ja velvollisuus. Kouluruokailun tavoitteet eivät toteudu vain opettamalla

6 FT Seija Lintukangas Edutaru Oy 2/3 gsm tai puhumalla. Aikuisten on myös itse toimittava opetuksensa mukaisesti. On erittäin merkityksellistä, mitä opettajat, kouluruokailuhenkilöstö tai kuka tahansa koulun aikuinen sanoo kouluruoasta ja miten he itse käyttäytyvät ruokailutilanteessa. Opettajien ja henkilöstön esimerkkiruokailua tai ateriaetua on monissa kunnissa rajoitettu, mikä on vähentänyt henkilöstön ruokailuun osallistumista. Se on ristiriidassa hyvän kehityksen kanssa. Oppilailta jää puuttumaan vastuullisen aikuisen malli ruokailutilanteissa. Uskottavuutta murentaa myös omien eväiden tuonti työpaikalle. Eikö silloin henkilöstö itsekään ole tyytyväinen tekemäänsä ruokaan ja sen laatuun ja nautittavuuteen? Osaava ja sitoutunut henkilöstö pystyy toimimaan yhteistyössä ja kykenee näkemään kokonaisuudet. Se tarkoittaa myös kouluruokailun merkityksen ymmärtämistä kouluateriaa laajemmin ja kykyä nähdä kouluruokailun monitahoiset mahdollisuudet oppimisympäristönäkökulmasta. Rehtori on tärkeä avainhenkilö ja muutosagentti koulunsa ruokailun kehittämisessä. Siihen kuuluu myös makeisten ja virvoitusjuomien myynnin estäminen koulun tiloissa. Työelämään tutustuminen koulun keittiössä ja kouluravintolassa asettaa vaatimuksia kouluruokailuhenkilöstön ohjaustyölle. Parhaimmillaan oppilaat saavat hyvän kuvan ammattimaisesta työnteosta, jossa arvostetaan jokaisen osaamista alasta riippumatta. Samalla oppilaat ovat yhdessä kouluruokailua tekemässä, osallistumassa, eivätkä vain valmiina annettua käyttämässä. Kouluruokailuhenkilöstöllä on siinä tehtävässä merkityksellinen asema. Kouluruokailu on määritelty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppilashuollon osana tukipalvelun asemaan. Jo mielikuva tukipalveluna on omiaan vähentämään kouluruokailun imagoa. Jos koulun henkilöstöstä käyttää ilmaisua opettajat ja muu henkilöstö, ehkä tahtomattaan tekee eron kouluyhteisössä työskentelevien eri ammattiryhmien välille. Myös termi oheiskasvattaja viestii ikään kuin vähempiarvoisesta kasvattajuudesta. Annetaanko samalla viesti myös kouluruokailun vähempiarvoisuudesta koulun toiminnassa? Kouluruokailuhenkilöstön sitoutuminen kasvatustyöhön on tarjolla oleva mahdollisuus ja lisäarvo kouluyhteisön aikuisturvaverkon lujittumiseen, mikä osaltaan vaikuttaa myös kouluruokailun arvostuksen parantamiseen. Onnistuakseen henkilöstö tarvitsee kasvatuksellisia tietoja ja taitoja antavan koulutuksen. Myös koulun sisäinen kehittäminen sekä opettajien kouluruokailutietoutta lisäävä koulutus on tarpeen. Koulutus on niin lasten kuin aikuisten kohdalla sijoitus paremman tulevaisuuden tekemiseen. Yhteistyötahot ja sidosryhmät mahdollistajina ja kumppaneina Kouluruokailun hyvän kehityksen jatkuminen vaatii kaikkien toimijoiden sitoutumista ja riittäviä toimintaedellytyksiä. Päättäjien, työmarkkinaosapuolten, ruokapalveluyritysten, elintarviketeollisuuden, valvontaviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen toiminnalla ja arvostuksilla on vaikutusta kouluruokailun suotuisaan kehitykseen. Paikalliset päättäjät tekevät keskeiset ratkaisut kuntansa kouluruokailun järjestämisestä, ateriasisällöistä ja laadusta opetustoimen taloudesta päättäessään. Heidän vastuullisilla päätöksillään ovat kauaskantoiset vaikutukset lasten ja nuorten terveellisen tulevaisuuden tekemisessä. Opetuslainsäädäntö, Opetussuunnitelman perusteet, Suomalaiset ravitsemussuositukset ja Kouluruokailusuositus ja luovat perustan kouluruokailun järjestämiselle ja määrittävät sen osaksi koulun opetusta. Hyvä käytännön työväline ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden hankinnassa on Sosiaalija terveysministeriön julkaisema Joukkoruokailun kehittäminen Suomessa toimenpidesuositus.

7 FT Seija Lintukangas Edutaru Oy 3/3 gsm Medialla on suuri vaikutus kouluruokailun imagoon. On toivottavaa, että niin lehdistössä kuin muussakin tiedottamisessa tuodaan esille hyviä esimerkkejä korrektilla kielellä. Yhtä tärkeää on jokaisen kouluruokailussa toimijan olla huolellinen, minkälaista tietoa ja viestiä ja millä sävyllä hän antaa. Kaiken avoimuuden nimessä on kuitenkin aina syytä tarkistaa, olenko tullut oikein ymmärretyksi? Osaavat aikuiset yhteistyössä Kouluruokailun tavoitteiden toteutumiseen tarvitaan osaavia aikuisia, jotka ohjaavat, kasvattavat ja antavat hyvän mallin. Kouluruokailu pitäisi oivaltaa kokonaisvaltaisena sosiaalisena, fyysisenä ja pedagogisena oppimisympäristönä sekä eri oppiaineiden yhteistyöfoorumina. Tavoitteissa ja käytännön työssä on tarpeellista selkiyttää, keitä varten ja miksi toimitaan ja mikä on kunkin työn merkitys lasten ja nuorten tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Jokainen työntekijä on oman työnsä ja työyhteisönsä käyntikortti. Kouluaterioiden laatu ja tuoteturvallisuus vaikuttavat mielikuviin aterioiden sisällöistä ja luotettavuudesta. Ne osaltaan tekevät ruokailun houkuttelevaksi. Palvelujen joustava saatavuus ja ostomahdollisuus antavat myönteisen vaikutuksen henkilöstön osaamisesta ja lisäävät siten toiminnan arvostusta. Meillä on jo nyt maailman paras ja kattava kouluruokailujärjestelmä. Ravitsemuslaadun seuraaminen ja parantaminen, laadukkaan kouluruokailun saatavuuden varmistaminen ja markkinointi vaativat jatkuvaa työtä. Tulevaisuuden kouluruokailusta voimme yhteisvoimin rakentaa oppimisympäristölähtöisen, pedagogisia lounaita tarjoavan päivän virkistys- ja oppimistilanteen. Se alkaa kouluruokailuun liittyvän keskustelu- ja toimintakulttuurin saattamisella positiivisten mahdollisuuksien esille tuomiseen. Siihen tarvitaan osaavat aikuiset: kiinnostuneet vanhemmat, vastuulliset päättäjät, ammattitaitoinen ja sitoutunut koulun henkilöstö, luotettavat yhteistyökumppanit ja hyvistä esimerkeistä tyylikkäästi viestivä media. Kouluruokailulla sen kaikkine sisältöalueineen on merkittävä vaikutus lasten ja nuorten terveelliseen ja turvalliseen tulevaisuuteen. Seija Lintukangas on väitellyt v aiheesta "Kouluruokailuhenkilöstö matkalla kasvattajaksi". Aiheesta lisää: Launonen, L. & Pulkkinen, L. (2004). Koulu kasvuyhteisönä. Juva: Bookwell. Lindroos, K. (2006). Lämmin ja maksuton kouluateria. Teoksessa I. Taipale. (toim.) 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta. Helsinki: Hakapaino. Lintukangas, S. (2000). Koulun ruokapalveluhenkilöstö kasvatusta ja oppimista vahvistamassa. Syventävien opintojen tutkielma. Helsingin yliopisto. Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos. Lintukangas, S., Manninen, M., Mikkola-Montonen, A., Palojoki, P., Partanen, M. & Partanen, R. (2007). Kouluruokailun käsikirja. Laatueväitä koulutyöhön. Opetushallitus. Saarijärvi: Saarijärven offset. Lintukangas, S. (2009). Kouluruokailuhenkilöstö matkalla kasvattajaksi. Helsinki:Yliopistopaino. Opetushallitus. (2004). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki. Raulio, S., Pietikäinen, M., Prättälä, R. & Joukkoruokailutyöryhmä. (2007). Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi. Ruokapalveluiden seurantaraportti 2. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 26. Perusopetuslaki 628/1998. Sosiaali- ja terveysministeriö. (2010). Joukkoruokailun kehittäminen Suomessa. Joukkoruokailun seuranta- ja kehittämistyöryhmän toimenpidesuositus. Helsinki: Yliopistopaino. Stakes. (2005). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Oppaita 56. Helsinki. Taipale, I. (2006). 100 sosiaalista innovaatiota Suomesta. Helsinki: Hakapaino. Tikkanen, I. (2008). Asiakaslähtöisen kokonaisvaltaisen kouluruokailumallin kehittäminen. Koululaisten, vanhempien, opettajien, kouluterveydenhoitajien ja keittiöhenkilökunnan näkemyksiä. Loppuraportti. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. (2005). Suomalaiset ravitsemussuositukset ravinto ja liikunta tasapainoon. Helsinki: Edita. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. (2008). Kouluruokailusuositus. Helsinki: Savion Kirjapaino.

8 Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi MTK ry 1/2 puh Kouluruokaa ja maitoa suomalaisessa ruokakulttuurissa Ruokakulttuuririntamalla on nyt vilkasta Suomen ruokakulttuuririntamalla on ollut viime vuosina vilkasta. Ruokakulttuuriin liittyen on meneillään useita laajalle ulottuvia hankkeita: Valtioneuvoston Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma, Pohjoismaisen ministerineuvoston Ny Nordisk Mat -hanke ja mm. ruokakulttuurin professuurin perustaminen Helsingin yliopistoon. Kaikki hankkeet ovat edistäneet ainakin keskustelua suomalaisesta ruokakulttuurista ja sen tilasta, innostaneet niin elintarvikealan toimijoita kuin kansalaisia yhdessä pohtimaan ruokakulttuuriamme, sen sisältöä ja nykytilaa. Suomalainen ruokakulttuuri on laaja-alainen, elävä kokonaisuus, joka on saanut vaikutteita niin idästä kuin lännestä. Pohjoinen luontomme on tuonut siihen aivan oman leimansa. Pari viikkoa sitten Suomi kohautti kansainvälistä ruokalehdistöä ja asiantuntijoita: lappilaiset ruoat ja raakaaineet upeine makuineen ihastuttivat kansainvälisiä CookItRaw-joukon huippukokkeja Lapin vierailun aikana. Arvostammeko itse riittävästi ruokaamme, sen raaka-aineita ja ruokalajeja? Näkökulmia ruokakulttuuriin on paljon, yhtä monta kuin alan toimijoita tai tieteenaloja. Ruokakulttuurikeskusteluun liittyy usein voimakkaitakin vastakkain asetteluja ja paljon tunteita. Keskustelua käydään siitä, mitkä asiat kuuluvat suomalaiseen ruokakulttuuriin, ja millä perusteella. Toisille gastronomia on ruokakulttuurin ydin, toisille taas arjesta irtaantunutta hienostelua. Jotkut tahot ovat sitä mieltä, että suomalaisilla ei ole lainkaan ruokakulttuuria tai että se voi suorastaan huonosti. Itse haluan korostaa sitä, että ruokakulttuuri on ennen kaikkea kotien kulttuuria, niin arjessa kuin juhlassa. Jokainen meistä käyttää, luo ja kehittää tätä kulttuuriulottuvuutta joka päivä. Meidän suomalaisten on nyt aika arvostaa omaa ruokakulttuuriamme, sen perinteitä ja nykyaikaa. Kouluruokailu on Suomen ruokakulttuurinen vahvuus Yksi suomalaisen ruokakulttuurin vahvuuksista on varmasti kouluruokailu, josta suomalaislapset ovat saaneet nauttia vuodesta 1948 asti. Laki turvaa edelleen maksuttoman kouluaterian, jonka on peruskoulussa oltava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu sekä täysipainoinen. Meillä koululounas on maksuton, kotiruokaa muistuttava ateria. Kouluruoka on mediaseksikäs teema, joka vähintään kerran vuodessa nousee lehtien kohuotsikoihin milloin mistäkin aiheesta. Kouluruoasta meillä jokaisella on kokemuksia ja siis aivan varmasti mielipide. Välillä keskusteluttaa ruoan määrä, toisinaan laatu ja erityisesti sen maku. Kouluruokailu on olennainen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää ja oppilaiden hyvinvoinnin edistämistä sekä myös kansanterveydellisesti merkittävä asia. Riittävä, terveellinen ja maukas kouluruoka kiireettömästi nautittuna on enemmän kuin pelkkää ravintoa se on nautinto, joka lisää koulussa viihtyvyyttä. Näin varmasti on, mutta olemmeko me eri tehtävissä ja rooleissa toimivat aikuiset sitoutuneet tukemaan kouluruokailun tehtävää ja onnistumista? Lisäisikö kouluruoan arvostusta se, että tekisimmekin siitä maksullisen palvelun? Vai onko haaste se, että iso osa lapsista ei enää syö kotiruokaa kotona, jolloin kouluruokakin saattaa tuntua oudolta. Juuri tähän aikaan vuodesta kunnat tekevät talousarvioitaan seuraavalle vuodelle. Kunnan tehtävä on osoittaa riittävät resurssit kouluruokailun toteuttamiseksi. Onko ruoka, ruokakulttuuri ja lasten hyvinvointi riittävän kiinnostava asia, niin että kuntapäättäjät pohtivat tätä asiaa, joka on noin 2 4 % kuntien kokonaisbudjetista?

9 Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi MTK ry 2/2 puh Maito on tärkeä osa kouluruokailua Kylmä maito mikä ihana koulumuisto! Suomessa maito on osa koululounasta joka päivä. Sitä kuluu kouluaterialla noin 1,5 desilitraa oppilasta kohden. Maito on täyttä ravintoa ja etenkin kalsiumin ja D-vitamiinin takia korvaamaton osa kouluruokaa. Suomessa useimmat koululaiset saavat itse valita koululounaalla eri maitolaatujen välillä. Mitä useampaa maitolaatua on kouluissa tarjolla, varmasti kylmänä, sitä paremmin se maistuu oppilaille. Jo tuhansia vuosia sitten ihminen oppi käyttämään eläinten maitoa ravinnonlähteenään. Maito on tärkeä osa pohjoismaista ruokaperinnettä ja olennainen osa ruokakulttuuria myös meillä Suomessa. Kansainväliset tutkimukset ja niiden vertailut osoittavat, että meillä Suomessa tuotettu maito on korkealaatuista, Euroopan parasta. Suuri osa suomalaisista käyttää maitoa päivittäin tai lähes päivittäin, mikä on kansainvälisestikin melko harvinaista. Kouluruokailuhetkeä emme osaisi kuvitella ilman maitoa! Maito kuuluu koulupäivään. Kasvatustieteen maisteri, kotitalousopettaja Anni-Mari Syväniemi on MTK:n ruokakulttuuriasiamies. Hänen tehtävänään on suomalaisen ruokakulttuurin ja suomalaisen ruoan menekin edistäminen. Anni- Mari Syväniemi on myös Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen. Lähteet ja lisätietoa: Maito ja Terveys: Muista maito, 2008 Ruokatieto: Suomalaisen ruokakulttuurin ulottuvuuksia-katsaus

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä?

Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä? Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä? Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus KOULURUOKAILU ARVOONSA - sijoitus tulevaisuuteen 19.11.2013 klo 13.00 15.30 MIKKELI

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti KOULURUOKA TUTUKSI LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE v. 2009 2010 Tiina Tamiola, asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen, asiakkuuspäällikkö Sisällysluettelo 1 Tausta...1 2 Projektin tavoitteet...2 3 Toimet ja

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

Kouluruokailun ohjauksen ja osallisuuden kehittäminen

Kouluruokailun ohjauksen ja osallisuuden kehittäminen Marjaana Manninen Kouluruokailun ohjauksen ja osallisuuden kehittäminen Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus Sanna Rantala luokanopettaja Vaajakummun koulu, Jyväskylä Oppilas ja opiskelijahuollon

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Kouluruokailu 2020 - Kaikki syö!

Kouluruokailu 2020 - Kaikki syö! Marjaana Manninen Kouluruokailu 2020 - Kaikki syö! Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus ATERIA12 JULKINEN RUOKAPALVELU v. 2020 Sali D 6.11.2012 klo 15.00 15.20 Kumppanuudella kohti laatua ja arvostusta

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Kestävän hyvinvoinnin rakentaminen

Kestävän hyvinvoinnin rakentaminen Kestävän hyvinvoinnin rakentaminen Itsensä kokeminen merkitykselliseksi Ympäröivän maailman hahmottaminen Henkisen hyvinvoinnin kokemus Arjen hallinta Kasvuyhteisön merkitys Alkuperäislähde: IRMELI 1 Miten

Lisätiedot

KOULURUOKAILU. Sano minulle mitä syöt minä sanon, millainen olet Jean Anthelme Brillat Savarin

KOULURUOKAILU. Sano minulle mitä syöt minä sanon, millainen olet Jean Anthelme Brillat Savarin KOULURUOKAILU 1 Sano minulle mitä syöt minä sanon, millainen olet Jean Anthelme Brillat Savarin Kirjan Kouluruokailu terveyttä ja tapoja (Lintukangas, Manner, Mikkola Montonen, Mäkinen, Partanen 1999,

Lisätiedot

Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun

Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun Nuorten vuorovaikutusmaailman keinoin arvostusta kouluruokailuun Kouluruokailu arvoonsa sijoitus tulevaisuuteen seminaari 19.11.2013 Eliisa Kotro, Teija Rautiainen, Heidi Piskonen, Mikkelin amk Saara Pentikäinen,

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu

Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Naantalin kaupungin Ateriapalvelu Ruoka on yksi ikkuna yhteiskuntaan, globalisoituvaan maailmaan, tuotantoon, talouteen, ympäristöön, omaan ja toisten maiden kulttuuriin, terveyteen ja ravitsemukseen Paljon

Lisätiedot

Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki

Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki Ruokakasvatus yhteisenä vastuunamme miten se onnistuu? professori Päivi Palojoki Käyttäytymistieteellinen tiedekunta 30.1.2014 1 Hyvä kouluruokailu rakennetaan kestävällä tavalla eri toimijatahojen osaavassa,

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

Tupakoimattomuutta tukeva koulu

Tupakoimattomuutta tukeva koulu Tupakoimattomuutta tukeva koulu Pohja nuoruusiän ja aikuisuuden tupakoimattomuudelle luodaan jo alakouluiässä. Alakoululla on tärkeä rooli yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tupakoimattomuutta. Tupakoinnin

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Kouluruokailun kehittäminen

Kouluruokailun kehittäminen Kouluruokailun kehittäminen Hyviä kokemuksia luokkaruokailusta Sanna Rantala Vaajakummun koulu, Jyväskylä Kouluruokailun historiaa Vuonna 1943 ensimmäisenä maana maailmassa laki kouluruoan tarjoamisesta

Lisätiedot

Kouluruokailun rooli ruokatottumusten muodostumisessa ja yhteys terveyskäyttäytymiseen. Erikoistutkija Susanna Raulio, THL susanna.raulio@thl.

Kouluruokailun rooli ruokatottumusten muodostumisessa ja yhteys terveyskäyttäytymiseen. Erikoistutkija Susanna Raulio, THL susanna.raulio@thl. Kouluruokailun rooli ruokatottumusten muodostumisessa ja yhteys terveyskäyttäytymiseen Erikoistutkija Susanna Raulio, THL susanna.raulio@thl.fi Esityksen sisältö Kouluruokailun perusteita Kouluruokasuositukset

Lisätiedot

Kouluruokailu osana opetussuunnitelmaa hyvät käytännöt

Kouluruokailu osana opetussuunnitelmaa hyvät käytännöt Kouluruokailu osana opetussuunnitelmaa hyvät käytännöt Marjaana Manninen Työkokous Pohjois-Karjalan rehtoreille 12.1.2012 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu Kouluruokailun kehittäminen keinoja parantaa

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna

Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna Ruoasta iloa ja terveyttä lapsille SAPERE menetelmä ruokakasvatuksen työkaluna Arja Lyytikäinen Ravitsemuskoordinaattori/Sapere hankkeen johtaja arja.lyytikainen@ksshp.fi Keski Suomen sairaanhoitopiiri/

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Suomesta lasten ruokamaa!

Suomesta lasten ruokamaa! Marjaana Manninen Suomesta lasten ruokamaa! Marjaana Manninen KM, KtaO; opetusneuvos Opetushallitus Kasvaako porkkana puussa? Lasten ruokakulttuuriviikko 3.-9.9.2012 4.9.2012 Keski-Suomen museon auditorio,

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Ruokasivistys eläväksi vastuullisilla valinnoilla

Ruokasivistys eläväksi vastuullisilla valinnoilla Ruokasivistys eläväksi vastuullisilla valinnoilla Ateria 13 5.11.2013 Seija Lintukangas Filosofian tohtori Edutaru Oy www.edutaru.fi Kansakuntien kohtalo riippuu niiden tavasta ruokailla. - Brillat-Savarin

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Tiivistelmä. koulu- ruokailu- suosituksista

Tiivistelmä. koulu- ruokailu- suosituksista Tiivistelmä koulu- ruokailu- suosituksista Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008 Johdanto Kouluruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluaikaisen ruokailun tarkoituksena

Lisätiedot

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 351 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä

Lisätiedot

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia -

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - LIIKKUMISEN NÄKÖKULMA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 10.3.2015 Säätytalolla Päivi Lindberg 09/03/15 Varhaiskasvatus murroksessa / Päivi

Lisätiedot

Makeiset ja virvoitusjuomat kouluissa ja oppilaitoksissa

Makeiset ja virvoitusjuomat kouluissa ja oppilaitoksissa Makeiset ja virvoitusjuomat kouluissa ja oppilaitoksissa Tiedote 11/2007 16.3.2007 Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos suosittelevat, että kouluissa ja oppilaitoksissa ei ainakaan kouluaikana ole säännöllisesti

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

avuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara 6.11.2012 1

avuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara 6.11.2012 1 avuksi ammattikeittiöiden arkeen Anna Kara 1 Terveelliset ateriat edistävät kansanterveyttä Yli 2,3 miljoonaa ateriaa/pv Monelle päivän ainoa lämmin ateria Ikä paikka aika ateriat/pv Pv/vuosi yhteensä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden lisääminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun?

Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun? Sapere- ja makukouluhankkeet - uutta tuulta myös kouluruokailuun? 3.11.2009 Kotitalousopettajien liitto hushållslärarnas förbund ry Toiminnanohjaaja Anni-Mari Syväniemi Kuvat: Salapoliisi Sapere ja koekeittiö-hanke

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti 5

Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti 5 Tiina Vikstedt Susanna Raulio Riikka Puusniekka Ritva Prättälä Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti 5 RAPORTTI 22 2012 RAPORTTI 22/2012 Tiina Vikstedt, Susanna Raulio,

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille

Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Suomalaista ruokaa kuntalaisten lautasille Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa ei ratkaista mitään. erityisopettaja

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA

PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI LOIKKELIININ LAATU- KÄSIKIRJA PÄIVÄKOTI TIPITII OY PÄIVÄHOIDON LAADUNVARMISTUS 1.Lapsi Turvallisuus Lapsella on hyvät kasvun ja kehityksen edellytykset kodinomaisessa päiväkodissamme. Kasvatusympäristömme

Lisätiedot

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen

TerveysInfo. Drick mjölk hela livet. Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen TerveysInfo Barn och mjölk Lehtinen käsittelee lasten maitosuosituksia. Ruotsinkielinen maksuton, A5 : 4 s. : piirr. : 4 vär. http:///www/fi/liitetiedostot/ Barnet_och_mjolken. Hakusanat: ravitsemus, lapset,

Lisätiedot

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta Pro gradu tutkielma, Pinja Sipari 2013 Puutarhakasvatus on ympäristökasvatusta

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille

Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille kouluille Arvostusta ammattikeittiöille -hanke 2015-2016 Projektipäällikkö Virpi Kulomaa Ammattikeittiöosaajat ry 1.4.2016 Kysely Kouluruokadiplomin suorittaneille

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen TYHY-TAVOITTEET 2012-2017 Mukava arki ja hyvä työilmapiiri Työyhteisön osaamisen johtaminen Liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä Työhyvinvoinnin varmistaminen Henkilökunnan

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

SUOMEN KOULUMAITOSTRATEGIA 26.6.2015

SUOMEN KOULUMAITOSTRATEGIA 26.6.2015 1015/012/2015 SUOMEN KOULUMAITOSTRATEGIA 26.6.2015 VISIO 2020 Suomalaiset lapset ja nuoret päiväkodeissa ja oppilaitoksissa syövät maukasta, Suomalaiset täysipainoista, lapset kestävästi ja nuoret tuotettua

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Lintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala

Lintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Lintu Sininen Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Karjaan yhteiskoulu ja Karjaan lukio Koulumme toimivat läheisessä yhteistyössä, samansuuntaisin arvoin ja toimintatavoin, lähtökohtana

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi!

Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi! Tähän mikä tahansa kuva Kata, laitatko kaikki Etusivun kuvat valmiiksi! KOULURUOKA-AGENTIT: OPPILAAT MUKAAN KEHITTÄMÄÄN KOULURUOKAILUA 3.11.2015 ATERIA 2015 MINTTU VIRKKI, RUOKATIETO YHDISTYS RY. MENUSSAMME

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM

Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa. Terhi Koivumäki, th, TtM Vanhemman elintapamuutos, mikä auttaa ja toimii lapsiperheen arjessa Terhi Koivumäki, th, TtM Ennen elintapamuutosta - Elintapamuutokseen sitouttaa halu huolehtia itsestä ja vastuu omasta terveydestä (Ylimäki

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä

Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä Suun terveyden edistäminen terveydenhoitajan työssä Terveydenhoitaja Annikki Törmänen, Limingan kouluneuvola, annikki.tormanen@liminka.fi, 050 3655360 Terveydenhoitajapäivät Tampere 7.2.2013 Uusi Oulu

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot