Tampereen. Rudolf Steiner koulun. Opetussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen. Rudolf Steiner koulun. Opetussuunnitelma"

Transkriptio

1 Tampereen Rudolf Steiner koulun Opetussuunnitelma

2 1. Opetussuunnitelma Tampereen Rudolf Steiner-koulun opetussuunnitelman Opetussuunnitelman tehtävä Opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Steinerkoulun arvopohja Ikäkausikehityksen pääpiirteet opetussuunnitelman kannalta Steinerkoulun toiminta-ajatus Persoonallisuuden kehitys toiminnallinen, taiteellinen ja tiedollinen kasvatus Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet steinerkoulussa Steinerkoulun rakenne Oppilaaksi otto ja opiskelijavalinta Koulun hallinto Koulun toiminnan arviointi ja kehittäminen Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Ikäkaudelle ominaiset kehitysvaiheet ja opetus Oppimisympäristö Toimintakulttuuri Työtavat...32 Opetussuunnitelma lukuvuosi

3 4. Opiskelun yleinen tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Oppimissuunnitelma Ohjauksen järjestäminen Tukiopetus Oppilas- ja opiskelijahuolto Kouluterveydenhuolto Kerhotoiminta...40 Opetussuunnitelma lukuvuosi

4 5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Eri tukimuodot Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain Opiskelun erityinen tuki lukiovaiheessa Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt...49 Perusopetuksen tuntijako...49 Luokkien tuntijako Opetuksen yleiset tavoitteet Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet...52 Aihekokonaisuudet perusopetuksessa...53 Aihekokonaisuudet lukiossa Äidinkieli ja kirjallisuus...65 Lukiokurssit Toinen kotimainen kieli Vieraat kielet Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Opetussuunnitelma lukuvuosi

5 7.8 Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Eurytmia Oppilaanohjaus ja Opinto-ohjaus Valinnaiset aineet ja koulukohtaiset kurssit Arviointi Oppilaan arviointi Arviointi opintojen aikana Perusopetusvaiheen päättöarviointi Todistukset perusopetusvaiheessa Opetussuunnitelma lukuvuosi

6 8.5 Opiskelijan oppimisen arviointi Kurssisuorituksen arviointi Oppiaineen oppimäärän arviointi Lukion oppimäärän suoritus Lukion todistukset ja niihin merkittävät tiedot Muutoksenhaku Liitteet Kielitaidon tasojen kuvausasteikko Opetussuunnitelma lukuvuosi

7 1. Opetussuunnitelma 1.1 Tampereen Rudolf Steiner-koulun opetussuunnitelman laatimisen perusteet Tämä opetussuunnitelma sisältää Tampereen Rudolf Steiner-koulun koko opetussuunnitelman. Siihen sisältyvät perusopetuksen ja lukiovaiheen opetussuunnitelmat. Sen perustana ovat steinerkoulun kansainvälinen opetussuunnitelma ja Opetushallituksen määräämät perusopetuslain 14 :n mukaiset perusopetukseen valmistavan opetuksen- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, sekä Opetushallituksen määräämät lukiolain 10 :n mukaiset nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet. 1.2 Opetussuunnitelman tehtävä Tämän opetussuunnitelman tehtävä on olla runkona opetukselle ja kasvatukselle, joka johdonmukaisesti perustuu tietoon ihmisyksilön kehityksen ja kasvun lainalaisuuksista. Se sisältää luokka- ja ainekohtaiset kasvatus- ja opetustavoitteet ikäkauden asettaman kehitystarpeen pohjalta, viittauksen metodiikkaan, joka on tätä tarvetta vastaava sekä tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudessa ohjeet asianomaisista opetussisällöistä ja oppimääristä. Tämän pedagogisen ydinosan lisäksi opetussuunnitelma sisältää ohjeet koulun opetus- ja kasvatustyön yleiseksi järjestämiseksi. Lisäksi opetussuunnitelma sisältää steinerkoulun kasvatuksellisen ja hallinnollisen rakenteen pääpiirteet ja perustelut pohjaksi steinerkoulun opettajan toimenkuvan hahmottamiselle. Opetussuunnitelman kehitysopillinen perusta sekä siihen liittyvät metodiset ja sisällölliset ohjeet jättävät opettajalle laajan liikkumavaran opetuksen käytännön toteutuksessa. Siten opetussuunnitelma antaa mahdollisuuden jatkuvasti kehittyvälle ja uudistuvalle opetukselle ja edellyttää opettajalta aktiivista ja omakohtaista pedagogista työskentelyä. 1.3 Opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen Arvioinnin tehtävänä on seurata koulun opetussuunnitelman ja asetettujen tavoitteiden toteutumista, auttaa kehittämään opetussuunnitelmaa ja kouluyhteisön toimintaa. Kouluyhteisön tulee voida joustavasti vastata opetus- ja kasvatuskentän muuttuviin haasteisiin. 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Opetussuunnitelma lukuvuosi

8 2.1 Steinerkoulun arvopohja Steinerkoulun opetussuunnitelman arvoperustana ovat klassiset ihmisyyden peruskivet: totuus, kauneus ja hyvyys. Nämä perusarvot ovat inhimillisen elämän edellytys. Ne ovat löydettävissä yksilöllisten ja kulttuuristen mielipide-erojen takaa. Perusarvot asettavat rajat sille, miten ihmistä voi kohdella. Lasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan kunnioittaen, itsessään arvokkaana päämääränä. Kasvatuksen tarkoituksena on kehittää lapsen taipumuksia niin, että hänellä on edellytykset elää monipuolista ja mielekästä elämää. Steinerkoulun kasvatustavoite perustuu käsitykseen arvokkaasta ihmiselämästä, joka ei rakennu pelkästään yhteiskunnallisen tarkoituksenmukaisuuden varaan, vaan siihen, että yksilöllisiä kykyjä täysipainoisesti hyödyntämään kykenevä ihminen palvelee parhaiten sitä yhteisöä ja yhteiskuntaa, jossa hän aikanaan toimii. Kasvatuksen keskeinen tehtävä on ihmisen kokonaisvaltainen kasvu. Steinerpedagoginen kasvatus kiinnittää huomiota selkeän ja kriittisen ajattelun, tasapainoisen tunne-elämän sekä yksilön aloitteellisuuden ja toiminnallisuuden kehittämiseen. Steinerpedagogiikan taustalla on kokonaisvaltainen (holistinen) ihmiskäsitys, joka perustuu Rudolf Steinerin tutkimuksiin ja antroposofiseen hengentieteeseen. Antroposofia on tietoisuutta ihmisyydestä eli sellaista tutkimista ja pohdintaa ihmisen kehityksestä ja ulottuvuuksista (fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen ja henkinen), jonka avulla ihminen voi entistä paremmin tiedostaa oman paikkansa maailmassa. Kasvattamalla koko ihmistä steinerkoulu toteuttaa klassisia kasvatusihanteita: pyrkimystä tiedossa totuuteen, tunteessa kauneuteen ja teoissa hyvyyteen. Opetus lähtee siitä ajatuksesta, että ihmisen moraali, luovuus ja viisaus eivät kehity ulkoisten määritelmien ohjaamina, vaan sisäisen runsauden lähteistä Ikäkausikehityksen pääpiirteet opetussuunnitelman kannalta Koulukypsyys ja kouluvalmiudet Kun lapsi saavuttaa koulukypsyyden, hänen tietoisuutensa muuttuu. Sisäinen tunneelämä alkaa vapautua aistisidonnaisuudesta. Aiemmin kasvuun ja elimistön muotoutumiseen sitoutuneet voimavarat vapautuvat mielikuvia hahmottavaksi ja muistavaksi oppimiskyvyksi. Intellektuaalinen koulukypsyys on saavutettu. Ennen koulukypsyyttä lapsi jäljittelee. Hän hakee toiminnalleen esimerkkejä vaistomaisesti. Koulukypsyyden myötä hän alkaa tunnepohjaisesti etsiytyä saamaan ympäristön ihmisiltä ohjausta ja opetusta, mistä johtuu luonnollinen tarve saada nojata auktoriteettiin. Hän haluaa saada opetusta ja kunnioittaa ihmistä, joka sitä hänelle voi antaa. Opettajan ja oppilaan välisen auktoriteettisuhteen perusta on luottamuksellinen kunnioitus. Tunne-elämä on saavuttanut koulukypsyyden. Lapsen kouluvalmiudet ovat olemassa, kun hän on saavuttanut yksilöllisessä kehityksessään sekä intellektuaalisen että tunne-elämän kypsyyden ja kun hän sosiaalisessa kehityksessään on valmis irtautumaan Opetussuunnitelma lukuvuosi

9 yksilö- ja perhesidonnaisesta toiminnasta. Lapsella täytyy olla valmius astua askel perheestä kouluyhteisöön. Koulun opettajakunta voi esittää huoltajille koululykkäyksen anomista, mikäli se toteaa 1. luokalle pyrkivän oppilaan koulukypsyyden tai kouluvalmiuksien kehityksen vaativan muunlaista kuin koulun opetussuunnitelman mukaista työskentelyä. Seitsemännestä yhdeksänteen ikävuoteen elinvuoden vaiheilla lapsessa tapahtuu merkittävä muutos. Elimistöä rakentaneet voimat vapautuvat vähitellen toimimaan sielullisina, ajattelun, tunteen ja tahdon voimina. Lapsessa kehittyvät nyt muistin ja mielikuvituksen voimat. Koska lapsella on tarve rytmiseen kokemiseen, on opetus saatettava mahdollisimman rytmiseen muotoon. Tiedolliselle ainekselle annetaan mielikuvitukseen vetoava kuvallinen muoto, jonka lapsi pystyy omaksumaan. Kuvallinen ja rytmis-musikaalisesti jäsennetty opetus vastaa lapsen kehitystarpeita. Käsitteellinen ja kausaalinen selittäminen on vielä tässä iässä vierasta. Lapsi suhtautuu tässä ikävaiheessa aikuiseen tunteenomaisen kunnioittavasti auktoriteettina, johon voi turvata ja katsoa oman kasvun osoittajana. Voidessaan tässä ikävaiheessa kunnioittaen nojata auktoriteettiin, hän voi myöhemmin vähitellen kypsyä itsenäiseen sisäiseen elämään. Kymmenennestä kahdenteentoista ikävuoteen Yhdeksännen ja kymmenennen ikävuoden välillä tapahtuu lapsen kehityksessä tärkeä käänne. Hän alkaa kokea itsensä erilliseksi ympäristöstä, myös kasvattajasta. Lapsi etsii perusteluja kasvattajiensa auktoriteetille ja tarkastelee terävästi heidän ominaisuuksiaan. Tärkeää on, että kasvattaja havaitsee tämän yksilönkehityksen piirteen. Kasvatustoimenpiteet ovat riippuvaisia lapsen havainnoinnista. Tässä vaiheessa on tärkeää löytää luotettavia ja varmuutta herättäviä vastauksia lapsen kysymyksiin. Muistin harjoittaminen rytmisellä aineksella on olennaista. Siinä kasvatuksen on löydettävä oikea tasapaino: ei liian vähän eikä liian paljon. Muistamistehtävien tekeminen antaa myös tilaisuuden kehittää velvollisuudentuntoa. Tässä iässä täytyy kiinnittää huomio kouluväsymykseen. Jos opetus suuntautuu liikaa ja yksipuolisesti älylliseen harjoitteluun, seurauksena on väsyminen. Nykyisin voimakkaasti korostunut intellektuaalisuuteen vetoaminen väsyttää lapsia jopa niin, että palautumista edes unen aikana ei riittävästi pääse tapahtumaan. Väsymys, joka liittyy ruumiilliseen rasitukseen on älyllisen ponnistuksen aikaan saamalle väsymykselle vastakkainen. Kun opetus suunnataan taiteellisesti, tunne-elämän kautta tapahtuvaksi, voivat kognitiivinen ja toiminnallinen elementti liittyä tasapainoisella tavalla toisiinsa. Oppimisprosessiin osallistuu koko ihminen. Kokonaisvaltaisen opetuksen menetelmin voidaan turvata ihmisen fyysinen terveys. Tunteva, toimiva ja aistiva ihminen voi sopeutua sisäisesti ja ulkoisesti maailmaan. Ihmisen sopeutuminen maailmaan tapahtuu vaiheittain. Sopeuduttuaan ensin omaan elimistöönsä lapsi kypsyy eläytymään ja mukautumaan ulkoiseen maailmaan. Kognitiivista kehitystä ei tule kiirehtiä terveen biologisen kasvun kustannuksella. Kausaalisen ymmärtämisen ja analogiasuhteen taju herää lapsella vasta kahdennentoista Opetussuunnitelma lukuvuosi

10 ikävuoden vaiheilla. Silloin opetuksessa voidaan siirtyä elottoman luonnon ilmiöihin, mekaanisiin ja kausaalisiin käsitteisiin. Sielulliset voimat vapautuvat vasta vähitellen tietoiseen oppimiseen. Kehitys murrosiässä ja sen jälkeen Siirtymä murrosiän kautta nuoruusikään on valtava ruumiillinen ja sielullinen muutosprosessi. Sielunelämä luo oman vapautensa ja itsenäisyytensä. Prosessin aikana murrosikäinen kokee olevansa kuin heitetty tutusta ja turvallisesta maailmasta outoon ja uhkaavaan maailmaan. Paljastuneet sielulliset voimat törmäävät kylmään ulkoisuuteen. Tämä tilanne herättää kahdensuuntaisia reaktioita. Toisaalta nuori voi kääntyä sisäänpäin tarkkaamaan itsessä tapahtuvia muutoksia. Toisaalta voi ilmetä raju kapina ulkomaailmaa ja vanhempia vastaan. Kasvattajan on oltava tietoinen siitä, että auktoriteetin aika on ohi. Kasvattajalla on asiantuntijan arvo. Uusilla sukupolvilla on uudenlaisia toiminnan virikkeitä ja ihanteita, mutta niiden toteuttaminen edellyttää nykymaailman synnyn ymmärtämistä. Opetuksen ja kasvatuksen täytyy kyetä vastaamaan nuorten kysymyksiin, tekemään maailma järkevällä tavalla ymmärrettäväksi ja nähtäväksi kaikkine ilmiöineen, lainalaisuuksineen ja niihin liittyvine taustoineen. Ellei kasvatus ja opetus onnistu, sielunelämän perussävyksi jää pettymys, turhautuminen ja toivottomuus järjettömässä maailmassa. Kasvattajan tehtävä on tyynnyttää murrosiän myrskyjä, itsenäistyvän sielunelämän tunneliikkeitä, viettejä ja kysymyksiä, mutta tämä ei vielä riitä. Nuori tarvitsee nyt opetusta, joka selkeyttää, syventää ja laajentaa näkemyksiä. Tavoitteena on auttaa nuoressa herännyttä rakkauden voimaa laajenemaan rakkaudeksi koko maailmaa ja elämää kohtaan. Mielenkiinto ympäröiviin asioihin on askel siihen, että tunto yleisinhimillisestä vähitellen kypsyy itsessä. Opetuksen ydin tähtää yleisinhimillisen kehityksen tukemiseen ja koko ihmiskunnan piiriin astumiseen. Kahdeksattatoista ikävuotta lähestyessään nuori tulee vähitellen kehityksessään oman identiteettinsä tiedostamiseen. Hän kykenee arvioimaan toimintamahdollisuuksiaan maailmassa. Nuori on tarttumassa kasvatukseensa ja koulutukseensa askeleittain omaaloitteisesti ja haluaa etsiä elämäntietään. Viimeisinä kouluvuosina opetus tähtää kokonaisvaltaiseen elämänalueiden esittelyyn sekä tiedollisesti, että niin pitkälle kuin se on mahdollista myös kokemuksellisesti. Nuorta koulutetaan oman arvostelukyvyn käyttöön. Toisaalta pyritään työtehtävien herättämien kokemusten avulla harjaannuttamaan sellaista velvollisuudentuntoa, jota tarvitaan työelämässä. Opettajan tehtävä Opettajan tehtävänä steinerkoulussa on olla esimerkkinä monella tavalla. Hän on ennen kaikkea esimerkki ihmisestä, joka pyrkii koko ajan kehittämään itseään ja on näin esikuvana kehittyville lapsille ja nuorille. Peräänantamattomuus ja jatkuva harjoittelu on steinerkoulun opettajalle luonteenomaista. Luokkatyössä, lasten ja nuorten kanssa työskennellessään, opettaja pyrkii välittömään kohtaamiseen, läsnäoloon ja parhaimpaansa jokaisella oppitunnilla. Ihmisen mallin Opetussuunnitelma lukuvuosi

11 opettaja välittää myös olemalla aktiivisesti kiinnostunut ja innostunut kaikesta opettamastaan. Tähän ilmiökeskeinen, taiteellinen lähestymistapa antaa hyvän tuen. Kun opettaja luo asioihin henkilökohtaisen suhteen, avautuu maailma oppilaille. Taiteellista lähestymistapaa opettaja käyttää inhimillistäessään maailmaa, tehdessään sen juuri opetettavan luokan ikävaiheelle sopivaksi. Opettajan vahvin tuki kasvattamiselle ja opettamiselle syntyy lapsen ja nuoren olemuksen opiskelusta, tutkivasta ja kiinnostuneesta otteesta, jolla opettaja lähestyy kehittyvän ihmisen arvoitusta. Opettajan käsitys ihmisestä ja maailmasta ei ole merkityksetön. Se että opettajalla on ihanteita ja horjumaton usko ihmisen kehitysmahdollisuuksiin, antaa oppilaalle tilaa kehittyä. Steinerkoulun opettajuus on luovaa työtä ja luovien ratkaisujen kehittämistä niin kasvatuksessa kuin opetuksessa. Opettaja uhraa näin mukavuudenhalunsa, tapojen ja tottumusten maailman, ja pyrkii siihen uuteen, jonne oppilaatkin kurottavat. Tätä opettajan ponnistelua tukee säännöllinen ja aito itsekasvatus ja sisäinen työ, jonka avulla opettaja pyrkii kuin muokkaamaan maaperää uusille ideoille ja olemaan aikalainen tulevaisuuteen suuntaavien oppilaiden ja opiskelijoiden joukossa. Koska tahdon kasvatus ja sisäisen vastuuntunnon herättäminen ovat steinerkoulun kasvatuksessa keskeisellä sijalla, alkaa kaikki kasvatus opettajan omasta tahdonkasvatuksesta. Steinerkoulun opettaja pyrkii tekemään opetussisällöstä taiteellisen, kokemuksellisen ja elämyksellisen asian, minkä kautta on mahdollista, että tiedosta tulee osa oppilaan persoonallisuutta. Opetettavat asiat eivät näin ole pelkkää informaatiota tai intellektuaalista tietoa vaan kokemus, joka puhuttelee koko ihmistä ja jolla on merkitystä loppuelämän kannalta. Tieto ei ole vain tietoa maailmasta, vaan vähitellen heräävän itsetietoisuuden väline tutkia omaa suhdettaan maailmaan, mikä varsinkin murrosiässä on elämisen keskipisteenä. 2.2 Steinerkoulun toiminta-ajatus Tampereen Rudolf Steiner -koulun opetussuunnitelma perustuu steinerkouluille yhteisiin lähtökohtiin. Lisäksi luokkien opetussuunnitelma perustuu perusopetuslaissa mainittuihin Opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin ja luokkien opetussuunnitelma lukiolaissa mainittuihin Opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin. Steinerkoulun opetussuunnitelma perustuu steinerpedagogiikan ihmiskäsitykseen. Opetussuunnitelma on kuvaus niistä vaatimuksista, jotka johtuvat lapsen kehityksestä ja keinoista, joiden avulla opettajan ja kasvattajan on kyettävä vastaamaan näihin vaatimuksiin. Steinerkoulun jatkuvasti kehittyvän opetussuunnitelman pysyvänä lähtökohtana on antaa opetukselle ja kasvatustyölle oppilaiden kehitystä tukevat yleiset ja ainekohtaiset kasvatustavoitteet ja ne metodiset suuntaviivat, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Nämä lähtökohdat ovat yhteiset kaikille steinerkouluille. Niiden sisältö perustuu Rudolf Steinerin kehittämään pedagogiikkaan. Opetussuunnitelma ja sen toteuttamiseen liittyvät metodiset ja sisällölliset ohjeet jättävät opettajakunnalle ja yksittäisille opettajille laajan liikkumavaran opetuksen käytännön toteutuksessa. Opetussuunnitelman tavoitteena on Opetussuunnitelma lukuvuosi

12 jatkuvasti kehittyvä ja uudistuva opetustyö. Opettajilta opetussuunnitelma edellyttää aktiivista ja omakohtaista pedagogista työskentelyä. Steinerkoulun opetussuunnitelmassa oppiaineet palvelevat eri näkökannoilta kokonaisuutena opetusta ja kasvatusta. Steinerkoulu on yleissivistävä yhtenäiskoulu. Sen antamaan yleissivistykseen kuuluu tiedollisten aineitten rinnalla taiteellisten ja käytännöllisten aineitten yhtä tärkeä tehtävä kokonaisvaltaisessa kasvatuksessa. Oppiaineet palvelevat siten paitsi tiedon välitystä, myös kasvatusvälineinä, jotka puhuttelevat koko ihmistä tasapuolisesti. Steinerkoulun opetussuunnitelmassa menetelmällisenä lähtökohtana on oppimis- ja kasvuvirikkeiden tarjoaminen kehitykseen nähden oikeaan aikaan. Opetussuunnitelman menetelmällinen luonne ja opettajalle kasvattajana jätetty vapaus edellyttävät, että opettajat käsittävät oppiaineksen samalla kasvuvirikkeeksi. Opettajien pitää ymmärtää oppilaan kehitystilanne sekä hänen yksilöllisyytensä että ympäristönsä perusteella ja kehittää kyky etsiä eri tilanteissa kehityksen kannalta oikeita opetuksen ja kasvun virikkeitä. Kasvatustieto muuttuu menetelmätietona kasvatustaiteeksi, oppimis- ja kasvuvirikkeiden luomiseksi. Opetussuunnitelma on opettajalle metodinen apuväline opetusaineksen ja lapsen kehityksen vastaavuuden näkemiselle ja tältä pohjalta tapahtuvalle menetelmien luomiselle. Opetussuunnitelma edellyttää opettajilta että he työskentelevät säännöllisesti yhdessä opetussuunnitelman suunnittelua ja toteutusta koskevien asioiden parissa, että opettajakunta kehittää edelleen opetuksen ja kasvatuksen menetelmiä, mm. jakso-opetusta, opetuksen rytmittämistä, suullista opetusta, oppilasarviointia ja toiminnallisten projektien toteuttamista, että opettajakunta työskentelee kehittääkseen oppilaiden yksilölliset tarpeet huomioon ottavaa opetusta, että opettajakunta hoitaa pedagogista hallintoa olennaisena osana opetuksen suunnittelua ja toteuttamista sekä oppilaitten tarpeitten välitöntä huomioon ottamista, että steinerpedagoginen tutkimustyö ja steinerpedagogiikan syventäminen liittyy jatkuvasti opettajien työhön opetussuunnitelman ja opetusmenetelmien kehittämiseksi, että eri oppiaineiden opetuksen integrointi tulee huomioiduksi opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Inhimillisen kasvun lähtökohta on ihminen itse. Kasvun päämäärä on toisaalta yksilöllisten piirteiden ja toisaalta ihmiseksi kasvun yleisten lainmukaisuuksien toteutuminen muuttuvissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Koulukasvatuksen tavoitteita, muotoa ja sisältöä punnittaessa nojaudutaan steinerpedagogiikan kuvaan ihmisestä ja ihmiskehityksen lainalaisuuksista. Tämä ihmiskäsitys antaa kasvattajalle ja pedagogiikalle kokonaisvaltaisen lähtökohdan, joka yhdistää tavoitteet kasvatustekoihin. Opetussuunnitelman sisällön ja oppiaineitten ryhmittely vuosiluokittain pyrkii ottamaan huomioon kehityksen ikäkausittaiset vaiheet ja yksilölliset tarpeet. Opetussuunnitelma lukuvuosi

13 2.2.1 Persoonallisuuden kehitys toiminnallinen, taiteellinen ja tiedollinen kasvatus Yleissivistävänä kouluna Tampereen Rudolf Steiner -koulun tavoitteena on kokonaisvaltaisesti tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden edellytyksiä persoonallisuuden monipuoliseen ja kokonaisvaltaiseen kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Yksilön persoonallisuuden kehitys tapahtuu vaiheittain. Kypsymistä auttavien virikkeiden sisältyminen opetukseen ja kasvatukseen on olennaista. Yksilöllisyyden kehitysedellytyksiä ovat: oleellisen tavoittava, luova ajattelu toimintakyvyn pohjana oleva terve tahtoelämä tasapainoinen tunne-elämä, joka on edellytyksenä arvostelukyvyn ja kestävän sosiaalisuuden kehittymiselle. Persoonallisuuden kehitystä tukevat kokonaisvaltaiset opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet jaotellaan osa-alueiden mukaan toiminnallisen kasvatuksen, taiteellisen kasvatuksen ja tiedollisen kasvatuksen tavoitteina. Toiminnallinen kasvatus Toiminnallisen kasvatuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan tahtoa ja itseluottamusta kehittää hahmotuskykyä antaa tiedollisia esivalmiuksia kehittää todellisuudentajuista ajattelua luoda perustottumuksia Käytännöllisen toiminnan tarkoituksena on aktivoida ihmistä ja ylläpitää hänen tahdonvireyttään. Siten toiminnallisuus on välttämätön osa opetuksen toteutusta ja koulukasvatusta. Tavoitteena on tukea yksilöllistä aloitekykyä ja ehkäistä ennalta passivoitumista. Omien tahdonvoimien käyttäminen vahvistaa oman yksilöllisyyden kokemista ja rakentaa identiteettiä, joka on terveen itseluottamuksen perusta. Ensimmäisinä kouluvuosina opetus painottuu erityisesti tahdon vahvistamiseen, koska oppilas on luonnostaan altis vireään konkreettiseen toimintaan. Oppilas on vielä altis jäljittelemään ympäristöään tiedottomasti ja vaistonvaraisesti. Hahmotuskyvyn kehittymistä tuetaan liikunnallisuuden ja opetuksen rytmittämisen avulla. Liikkeiden jäsentyminen tilallisesti ja ajallisesti kehittää liiketajua, joka on varsinaisen hahmottamiskyvyn perusta. Hahmottamiskyky puolestaan on keskeinen edellytys myöhemmin kehittyvälle joustavalle ajattelukyvylle. Harjoittaessaan käytännössä taitojaan lapsi voi saada tyydyttävän kokemuksen oppimisesta. Konkreettisen toiminnan vaikutus ulottuu tottumuksiin asti. Siksi Opetussuunnitelma lukuvuosi

14 toiminnallinen kasvatus on tärkeää asenne- ja tapakasvatuksessa. Tottumus ryhtyä työhön pyritään juurruttamaan tavaksi. Ylemmillä luokilla toiminnallinen opetus pyrkii yhdistämään motiiveja toimintaan. Todellisuudentajuinen ajattelu syntyy, kun ihminen alkaa tietoisesti toteuttaa käytännössä toiveitaan, aikomuksiaan ja päätöksiään. Motiivien hahmottaminen on perusedellytys murrosiän suotuisalle kehitykselle. Perusopetuksen jälkeisessä opetuksessa korostuu motiivien eritteleminen toiveiksi, aikomuksiksi ja päätöksiksi, jotka yksilö voi toteuttaa omin voimin ja sosiaalisen yhteisön jäsenenä. Onnistuneen toiminnallisen opetuksen seurauksena oppilaissa kasvaa kyky suunnitella omaa työtään, tehdä päätöksiä ja voima toteuttaa ne. Projektiluontoisella toiminnallisella opetuksella sekä taitoaineilla on suhteellisen suuri osuus tuntisuunnitelmassa kautta luokka-asteiden. Toiminnallista opetusta on myös työvihkojen laadinta, joka alemmilla luokilla tapahtuu jäljentäen tai sanelun mukaan ja ylemmillä luokilla itsenäisesti tehtyjen muistiinpanojen pohjalta. Taiteellinen kasvatus Taiteellisen kasvatuksen tavoitteena on vahvistaa tunne-elämän kehitystä kehittää tiedollisia valmiuksia kehittää arvostelukykyä ja laadun tajua herkistää aistimuksia ja havainnointikykyä kehittää sosiaalista ja moraalista tuntoa. Taiteellisen kasvatuksen tehtävä on kehittää tasapainoista ja rikasta tunne-elämää, joka voi olla tiedollisen oppimisen tukena. Tunne-elämän kehittyneisyys on keskeinen inhimillinen ominaisuus. Moraalisten arvojen perustana se on myös yhteiskunnallisten ehtojen luoja. Koulukasvatuksen täytyy erityisesti huolehtia oppilaiden emotionaalisesta kehityksestä, koska tämä kehitys on aktiivivaiheessaan koulukypsyydestä murrosikään. Tunne-elämä on riippuvainen fysiologisen ja biologisen kehityksen välittämistä vaikutelmista aina kouluikään asti. Koulukypsyyden myötä tunne-elämä sisäistyy ja vapautuu vähitellen. Murrosiässä tunne-elämä saavuttaa täyden subjektiivisen sisäistymisasteen. Tällöin myöskin sympatia- ja antipatiakokemukset ovat voimakkaimmillaan. Taiteellisen kasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tiedollisen opetuksen on muunnuttava taiteelliseen muotoon, jotta opetus ravitsee oppilaiden tunne-elämää. Lisäksi taiteellisten aineiden osuus on kaikilla vuosiluokilla suuri. Alimpien luokkien opetuksessa taiteellisen opetuksen menetelmänä käytetään kaikissa oppiaineissa ns. kuvaopetusta. Kuvaopetuksessa opettaja muuntaa tiedollisen aineksen mielikuvitukseen vetoavaksi, luonnehtivaksi kerronnaksi ja vertauskuvaksi. Oppilas kuvittelee kuulemansa aineksen, josta herää tunne-elämys. Tästä elämyksestä työstetään toiminnallisesti ja taiteellisesti vielä esiin tarkempi kuva, josta syntyy vähitellen käsite. Tällä tavoin oppilaat voivat laajentaa tunne-elämäänsä käsittämään sellaisiakin ilmiöitä, Opetussuunnitelma lukuvuosi

15 jotka ovat varsinaisten subjektiivisten intressien ulkopuolella. Tunne-elämä kouliutuu vähitellen laadullisten erojen tajuamiseen, mikä on arvostelukyvyn perusta. Terve arvostelukyky puolestaan on tiedonhankinnan perusedellytys ylemmillä luokilla. Taiteellisen opetuksen ja kasvatuksen keskeinen menetelmä on aistien harjaannuttaminen laadulliseen kokemiseen. Se vahvistaa havaintokykyä, joka on tärkeä käsitteenmuodostuksen perusta. Tiedollisten valmiuksien lisääjänä kaikilla taideaineilla on tässä suhteessa merkittävä asema opetuksessa koko kouluajan. Opetuksen onnistuessa oppilaille kehittyy kyky luoda itse inspiroivia mielikuvia, mikä auttaa elävän tiedon hankinnassa. Sosiaalisen ja moraalisen tunnon kehittyminen on taiteellisen kasvatuksen tavoite, joka palvelee yksilön kypsymistä yhteisön jäseneksi. Objektiivisuus tunne-elämässä on sosiaalisen käyttäytymisen perusta. Kyky eläytyä toisen ihmisen asemaan ja arvioida sitä omista subjektiivisista intresseistä riippumatta on edellytys yleispätevälle sosiaalisuudelle. Moraalisen tunnon kehittämiseksi käytetään kautta koko luokanopettajaasteen kertomuksiksi muunnettuina kasvattavaa aineistoa, mikäli oppilaat toimissaan tarvitsevat ojennusta. Moraalinen tunto kasvattaa sosiaalisuutta. Tiedollinen kasvatus Tiedollisen kasvatuksen tavoitteena on antaa oppilaille riittävä tiedollinen yleissivistys virittää oppilaissa kiinnostusta ja vastuuntuntoa kehittää tiedollista hahmotuskykyä kehittää kausaalista ajattelukykyä ja itsenäistä oivallusta kehittää holistista hahmotuskykyä tukea kullekin ikäkaudelle ominaista tietoisuuden kehitystä. Taipumus tiedolliseen hahmottamiseen voimistuu murrosiässä. Tiedollisen kasvatuksen laatu muuttuu olennaisesti tässä kehitysvaiheessa. Luokanopettajavaiheessa opittu elämyksellinen aineisto kertautuu siksi aineenopettajavaiheessa (9-13 luokilla) käsitteellisesti. Tiedollisessa koulutuksessa aineiston omaksumisen tulisi palvella käsitteellisen ajattelun ja oman arvostelukyvyn kehittymistä. Tiedollisen kasvatuksen tavoitteena on herättää kyky kiinnostua sekä hankkia ja hahmottaa tietoa. Ihmisen luontaisen kiinnostuksen ja tiedonhalun ylläpitämiseksi opetetaan tiedollinen aineisto oppilaan kunkin ikävaiheen muuttuvaa tietoisuutta vastaavasti. Alaluokilla oppilaan tietoisuus muuttuu asteittain miltei itsetiedottomasta eläytymisestä ympäristöön kolmasluokkalaisen tietoisemman ympäristön havainnoinnin ja kuudesluokkalaisen havaintojen täsmentymisen kautta aina ylempien luokkien ja lukiovaiheen nuoren valveutuvaan tietoisuuteen asti. Tietoisuuden muuttuminen ei ole riippuvainen yksilöllisestä kyvykkyydestä, vaan oman persoonallisuuden ja minätunnon kokemisesta ja ympäristöstä eriytymisestä. Opetussuunnitelma lukuvuosi

16 Tiedollisen kasvatuksen eräs tavoite on vastuuntunnon herättäminen. Tiedostavan ihmisen luonteeseen kuuluu keskustelu ja pohdinta. Keskustelu ja pohdinta johtavat vaihtoehtojen näkemiseen. Päätöksenteko vaihtoehtojen pohjalta on hedelmällistä, kun sitä ohjaa vastuuntunto. Vastuuntunnon ja vapauden välillä on vastaavuus. Erityisesti yläluokkien oppilaiden tiedollisessa kasvatuksessa ja opetuksessa nojaudutaan vastuuntunnon herättämiseen laajenevan vapauden myötä. Kun yksilöllinen persoonallisuus kypsyy käyttämään toimintaedellytyksiään, ajatteluaan, tunnettaan ja tahtoaan, kehittyy aikuinen, joka kykenee toimimaan yhteiskunnassa tiedollisia, toiminnallisia ja sosiaalisia kykyjään käyttäen riippumatta tulevaisuuden yhteiskunnan ennakoimattomista tilanteista. 2.3 Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet steinerkoulussa Muutos yhteiskunnallisena perusilmiönä Normien murtuminen on nykyään yhteiskunnallisen elämän ehkä keskeisin piirre. Pysyvyyden tilalle on tullut jatkuva muutos. Muutoksen aiheuttajana on ollut mm. luonnontieteiden ja tekniikan kiihtyvä kehitys, joka on vaikuttanut paitsi yhteiskunnan työnjakoon, rakenteisiin ja työtehtäviin myös kansainvälisten yhteyksien avautumiseen ja kasvamiseen. Yksittäinen ihminenkin kohtaa tämän päivittäin. Kaikki arvot kyseenalaistuvat; tottumukset ja perinteet eivät anna enää elämälle puitteita. Pyrkimys yksilöllisyyteen Yhteiskunnallisen elämän muutokset ovat kuitenkin yhteiskunnassa elävien ja vaikuttavien ihmisten pyrkimysten seurausilmiöitä. Yksilöllinen dynaaminen elämänasenne, haasteiden vastaanottaminen, itsenäisyys ja henkilökohtainen vastuunotto ovat uusia ominaisuuksia, jotka murtavat vallitsevia yhteiskuntamuotoja. Pyrkimyksellä yksilölliseen vapauteen on myös kielteiset puolensa, toisaalta turvattomuus, toisaalta häikäilemättömyys oman edun tavoittelussa. Kasvatuksen uusi haaste on liittää rohkeus ja itsenäisyys moraalisesti kestävään toimintaan, liittää vastuu vapauteen. Koulun tavoitteet Ihmisen kokonaisvaltainen kasvu on yhä keskeisempi koulun tehtävä tiedollisen opetuksen rinnalla. Kokonaisvaltainen kasvatus kiinnittää huomiota myös selkeän ajattelun, tasapainoisen tunne-elämän, aloitteisuuden ja toiminnallisuuden kehittämiseen. Steinerkoulun tavoite on kasvattaa kokonaisvaltaisesti lähtien ihmisen ymmärtämisestä ja tuntemisesta. 2.4 Steinerkoulun rakenne Opetussuunnitelma lukuvuosi

17 Steinerkoulu lapsuus- ja nuorisovaiheen kattavana yhtenäiskouluna Yhteinen ja yhtenäinen 12 -vuotinen yleissivistävä opetus Steinerkoulu antaa kaikille yhteistä ja yhtenäistä yleissivistävää opetusta koulukypsyydestä nuoreen aikuisuuteen saakka. Steinerpedagogiikan kehityskäsityksen mukaisesti nuorisoikä on vielä ihmiskasvun peruskehitystä, jonka tulisi voida tapahtua puhtaasti yleisinhimillisen kasvun ehdoilla. Siksi steinerkoulun opetussuunnitelma kattaa sekä peruskouluiän että nuorisovaiheen. Varsinainen itsenäisen ajattelun, oman arvostelman ja näkemyksen muodostamisen kyky ja tarve heräävät vasta murrosiässä. Ajattelukyvyn kypsymisellä objektiivisuuteen on etsikkoaikansa murrosikäisen kuohuvassa tunne-elämässä. Sitä pyritään harjoittelemaan kaikkien oppiaineiden avulla. Harjoittelu vaatii aikaa ja monipuolista vuorovaikutusta erilaisten katsantokantojen välillä. Tavoitteena on kehittää edellytykset laajakatseiselle arvomuodostukselle. Steinerkoulun rakenne ja verrannollisuus muuhun koulutukseen Tampereen Rudolf Steiner-koulu on 12 -vuotinen yhtenäinen, kaikille yhteistä ja yleissivistävää koulutusta antava koulu. Steinerpedagogiikan kehityskäsitykseen pohjaava rakenne poikkeaa vallitsevasta yleisestä koulutusrakenteesta. Koulu jakautuu oppilaan kehitysjaksoihin perustuen kahteen vaiheeseen, luokanopettajavaiheeseen (luokat 1-8) ja aineenopettaja- eli nuorisovaiheeseen (luokat 9-12). Lisäksi koulussa on esiluokka ja ylioppilaskirjoituksiin valmistava 13.luokka, jossa voi suorittaa lukion syventäviä kursseja. Steinerkoulun 9.luokan suorittanut oppilas on suorittanut perusopetuksen oppimäärän ja hänellä on oikeus jatkaa opintoja steinerkoulussa ilman erillistä hakua. Koulumuodon yhtenäisyyden turvaamiseksi ovat Tampereen Rudolf Steiner-koulun lukioluokille oppilaita otettaessa siis etusijalla koulun omalta perusopetusvaiheelta siirtyvät oppilaat. Saadakseen 12. luokan suoritettuaan todistuksen steinerkoulun oppimäärän suorittamisesta (kansainvälinen steinerkoulun päättötodistus), on opiskelijan suoritettava hyväksytysti 18 erityisen koulutustehtävän mukaista kurssia. Lukion oppimäärän opiskelija on suorittanut silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät lukion opetussuunnitelman perusteiden ja tämän opetussuunnitelman määräämällä tavalla. Yksilölliset taipumukset - yleissivistyksen vaatimukset Kun steinerkoulun pedagogisena tavoitteena on huolehtia kokonaisvaltaisesta kasvusta ja monipuolisesta yleissivistyksestä, opintoja voidaan suunnata yksilöllisesti ainoastaan siten, että se ei tapahdu kokonaisvaltaisuuden ja monipuolisuuden kustannuksella. Käytännössä tämä merkitsee kaikille yhteisen opetuksen suhteellisen suurta osuutta. Nuorisovaiheessa oppilas voi suunnata opintojaan oman kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan - valinnaiset, vapaaehtoiset ja laajennetut opinnot ovat luonteeltaan kuitenkin täydentäviä ja painottavia. Siirtyminen toiseen kouluun Opetussuunnitelma lukuvuosi

18 Siirtyminen toiseen koulumuotoon tai toiseen kouluun myös saman koulumuodon puitteissa on aina oppilaalle merkittävä tapahtuma, jonka onnistuminen riippuu lukuisista tekijöistä. Uuden toveripiirin, suhteen opettajiin ja työtapojen muodostuminen ei aina onnistu kivutta ja vaatii etsikkoaikana positiivista pyrkimystä paitsi oppilaan, opettajien ja koulutoverien myös huoltajien ja entisen koulun opettajien kesken. Toisesta koulumuodosta siirtyvän oppilaan huoltajaa on tiedotettava steinerkoulun kasvatuksen ja opetuksen tavoitteista ja lähtökohdista sekä muista merkitsevistä koulunkäyntiin liittyvistä seikoista. Huoltajan on puolestaan annettava tieto koululle oppilaan koulunkäynnin kannalta merkittävistä seikoista. Kesken koulunkäynnin siirtyvistä oppilaista ovat toisesta steinerkoulusta siirtyvät oppilaat etusijalla jo aloitetun koulumuodon turvaamiseksi. Kansainvälisyys ja maailmankansalaisuus Steinerkoulu on laajalti levinnyt koulumuoto, erityisesti Euroopan maissa, mutta myös kaikissa muissa maanosissa. Se noudattaa kaikkialla samoja opetussuunnitelman perusteita ja sen työmuodot ovat kaikkialla samankaltaisia. Kansainvälistä oppilasvaihtoa steinerkoulujen välillä pyritään erityisesti nuorisovaiheessa tukemaan. Yhteiskunnallisen rakennemuutoksen koskiessa etupäässä teollistuneita maita ja valtaosan maapallon ihmisistä eläessä näännyttävissä olosuhteissa pyritään nuorisovaiheen kasvatuksessa erityisesti kiinnittämään huomiota yleisinhimillisen vastuuntunnon heräämiseen. Osallistumista kansallisiin ja kansainvälisiin avustus- ja vastuuprojekteihin tuetaan. Kasvu maailmankansalaisuuteen juurrutetaan luokanopetusvaiheissa voimakkaasti omaan kansalliseen identiteettiin aloittamalla alkuopetuksessa lähiympäristön kansanperinteestä. Tätä laajennetaan luokanopetusvaiheessa vielä käsittelemällä erilaisten maantieteellisten olojen ja niiden perustalta kehittyvän elinkeino- ja kulttuurielämän muodostumista eri puolilla maailmaa. Nuorisovaiheessa tutustutaan mm etnologiaan, eri kielialueiden kulttuuripiirteisiin ja suuriin maailmanuskontoihin. Vieraitten kielten opetus alkaa kahdella vieraalla kielellä ensimmäiseltä luokalta alkaen. Alussa lapsenomaiseen jäljittelyyn perustuvana vieraitten kielten opetus uurtaa jälkensä syvälle lapsen olemukseen. Kielellisen hahmottamisen laajentuminen luo perustan myös inhimillisen lähestymistavan joustavuudelle. Vieraitten kielten opetukseen integroituu myöhemmissä vaiheissa voimakkaasti kulttuurintuntemus. Historian opetuksen näkökulmana on nuorisovaiheessa selvästi ihmiskunnan yleismaailmallinen kehitys, johon kansallinen näkökulma liitetään. 12. luokan aikana pyritään järjestämään ulkomaille suuntautuva kulttuuri- ja/tai luonnontieteellinen opintomatka, joka rahoitetaan yhteisellä varainhankinnalla. Kaikille yhteisen opetuksen yhteiskunnallinen ulottuvuus Nuorisovaiheen yhteisellä laaja-alaisella yleissivistävällä koulutuksella on yksilöllisen kasvun lisäksi myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. Laaja yleissivistys antaa perustan myös myöhemmälle kouluttautumiselle ja ammatilliselle uudelleen suuntautumiselle. Se Opetussuunnitelma lukuvuosi

19 antaa perustan myös sosiaaliselle ymmärtämykselle eri elinkeinoaloilla ja eri elämänoloissa toimivien suhteen. Automaation aiheuttama työvoiman tarpeen muutos on kansallisella tasolla luonteeltaan pysyvää ja syventyvää. Nuorisovaiheen yleissivistyksen tason nostamisen voi nähdä myös työvoiman tarpeen kannalta kansantaloudellisesti mielekkäänä ratkaisuna. Ammattien toimenkuvien muutosta leimaa toisaalta syvenevä erikoistuminen. Toisaalta edellytetään entistä laajempien alueiden kokonaisvaltaista hallintaa. Molemmissa tapauksissa on laaja yleissivistys tarpeen, edellisessä inhimillisten elämänarvojen tukena, jälkimmäisessä toimenkuvan edellyttämänä. Kansainvälinen valveutuneisuus pohjautuu erityisesti nuorisovaiheen vankkaan koulutukseen. 2.5 Oppilaaksi otto ja opiskelijavalinta Tampereen Rudolf Steiner koulun oppilaaksi otosta ensimmäiselle luokalle määrätään koulun johtosäännössä. Muualta siirtyvien oppilaiden otosta päättää vapaamuotoisen hakemuksen ja haastattelun perusteella luokanopettajan esityksestä opettajakunta. Lukion luokille koulun oma oppilas pääsee ilman valintamenettelyä, mikäli on suorittanut aiemmat luokat hyväksyttävästi. Muualta siirtyvien opiskelijoiden otosta päättää vapaamuotoisen hakemuksen ja haastattelun perusteella opettajakunta. 2.6 Koulun hallinto Kouluyhdistys Koulua ylläpitää Tampereen Steiner-kouluyhdistys. Siihen voivat jäseninä kuulua kaikki koulun oppilaiden huoltajat, 18-vuotta täyttäneet opiskelijat ja kaikki henkilökuntaan kuuluvat työntekijät. Siten koulun omistajia voivat olla kaikki, jotka tavalla tai toisella ovat osallisia koulun toimintaan. Koulutuksen järjestäjänä toimiva kouluyhdistys vastaa sille opetuksenjärjestämisluvassa ja koululainsäädännössä annettujen tehtävien hoidosta. Opettajakunta ja johtokunta Koulun hallinnosta vastaa opettajakunta pedagogiikan osalta ja johtokunta talouden osalta. Hallinnollinen vastuu jakautuu asiantuntemusta ja lähidemokratian periaatetta vastaten. Siten hallinnollinen rakenne takaa mahdollisimman realistisesti toimivan päätöksenteon. Opettajakunta ja johtokunta toimivat monissa asioissa yhteistyössä ja pyrkivät aina kuulemaan toisiaan tärkeissä päätöksissä. Koulun johtokunta muodostuu kouluyhdistyksen hallituksesta ja opettajakunnan edustajista. Opettajakunta muodostuu koulun vakinaisesta opettajistosta. Koulun hallinnon ja vastuunjaon yksityiskohdista määrätään tarkemmin koulun johtosäännössä. Opetussuunnitelma lukuvuosi

20 Kokonaisuudessaan koulun toiminta jakautuu kolmeen itsenäiseen alueeseen: taloudelliseen toimintaan, johon osallistuvat laaja-alaisesti kaikki koulun piiriin kuuluvat ihmiset kouluyhdistyksen sääntöjen mukaisesti; pedagogiseen toimintaan, josta huolehtii koulun opettajisto myös hallinnon osalta koulun johtosäännön mukaisella tavalla; taloudellis-hallinnolliseen toimintaan, josta huolehtii kouluyhdistyksen ja opettajakunnan edustustosta koostuva johtokunta koulun johtosäännön mukaisella tavalla. 2.7 Koulun toiminnan arviointi ja kehittäminen Koulun itsearviointi perustuu siihen, mitä koulu on asettanut tehtäväkseen ja tavoitteekseen. Ensimmäiseksi on arvioitava arviointikohteiden ensisijaisuus oman toiminnan ja sen kehittämisen kannalta. Tämä on yhteisen tietoisuuden jatkuvaa synnyttämistä. Olennaista on löytää keinot, joilla kaikkien kouluyhteisön toimintaan osallisten näkemykset voivat yhdistyä rakentavasti kehitystyöhön. Toiminnan arvioinnissa voi selkeästi erottaa pedagogisen ja pedagogis-hallinnollisen (opettajakunnalle kuuluvan), hallinnollisen ja taloudellisen (johtokunnalle kuuluvan) ja muun tukitoiminnan (mm. kouluyhdistys ja muut yhteistyötahot) itsearvioinnin. Hedelmällinen koulutyön arviointi- ja kehittämistyö edellyttää sen jäseniltä henkilökohtaista aloitteisuutta, kiinnostumista koulun elämän pienistä ja suurista kysymyksistä, rohkeutta antaa palautetta ja ottaa sitä vastaan avoimesti sekä kykyä uudistua jatkuvasti. Pedagoginen itsearviointi Eräs jatkuvan itsearvioinnin mahdollistaja ja edellytys ovat viikoittaiset opettajainkokoukset. Arviointi sisältyy säännöllisesti opettajakunnan työhön, kun esimerkiksi harjoitellaan havainnoimaan oppilasta ja tarkastellaan oppilaiden edistymistä (oppilaskeskustelut). Tämä työ edellyttää jokaisen opettajan omaa havainnointiharjoittelua. Tarkasteluissa muodostuu yhteinen tietoisuus oppilaan kokonaistilanteesta. opettaja esittelee opetus- ja kasvatustyötään (opetusesittelyt) ja saa siitä palautetta. selostetaan ja arvioidaan yhteisesti kaikkia kouluelämän tilaisuuksia, kuten vanhempainiltojen palautetta, juhlia, projekteja, luokkaretkiä, leirejä ja erilaisten toimikuntien työtä. Opetussuunnitelma lukuvuosi

Tampereen Rudolf Steiner -koulun opetussuunnitelma 2015 2016. sekä Oulun steinerkoulun lukion opetussuunnitelma 2015 2016

Tampereen Rudolf Steiner -koulun opetussuunnitelma 2015 2016. sekä Oulun steinerkoulun lukion opetussuunnitelma 2015 2016 Tampereen Rudolf Steiner -koulun opetussuunnitelma 2015 2016 sekä Oulun steinerkoulun lukion opetussuunnitelma 2015 2016 SISÄLLYS 1. Opetussuunnitelma... 9 1.1 Tampereen Rudolf Steiner -koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tampereen. Rudolf Steiner koulun. Opetussuunnitelma

Tampereen. Rudolf Steiner koulun. Opetussuunnitelma Tampereen Rudolf Steiner koulun Opetussuunnitelma 2011-2012 1. Opetussuunnitelma...6 1.1 Tampereen Rudolf Steiner-koulun opetussuunnitelman...6 1.2 Opetussuunnitelman tehtävä...6 1.3 Opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

9. luokalta alkaa aineenopettajavaihe, jossa opetuksesta ja kasvatuksesta vastaavat aineenopettajat

9. luokalta alkaa aineenopettajavaihe, jossa opetuksesta ja kasvatuksesta vastaavat aineenopettajat 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.1. Turun Steiner-koulun opetussuunnitelma Turun Steiner-koulun opetussuunnitelma sisältää perusopetuksen ja lukiovaiheen opetussuunnitelmat. Sen perustana ovat steinerkoulun kansainvälinen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Työskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9

Työskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9 Työskentelyn arviointi eri oppiaineissa vuosiluokilla 1-9 Tämän yhteenvedon pohjana on Vasa övningsskolan opettajien laatima ruotsinkielinen aineisto työskentelyn arvioinnin perusteista; lähtökohtana opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Luku 6 Oppimisen arviointi

Luku 6 Oppimisen arviointi Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 1 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

Kempeleen kunta Liite 1

Kempeleen kunta Liite 1 Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Tutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille

Tutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille Tutustumisilta 6.luokkalaisten huoltajille ja nuorille Tervetuloa Hatanpään kouluun (rehtori) miksi lähikoulu? koulun käytänteet koulun tuki oppilaalle Liikuntapainotus sisältö ja hakumenettely (Mikko

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen Yleissivistävä koulutus uudistuu 12.2.2010 Ritva Järvinen Opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen/ yksikön päällikkö Yleissivistävä koulutus uudistuu; tavoitteet ja tuntijako 2009-2010 Opetusministeri

Lisätiedot

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi

OPS-kommentointi. 1. Nimi tai taho: Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola. Vastaajien määrä: 1. Anonyymi. Nimi OPS-kommentointi 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota kommentti koskee?

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi

Valinnaisopas Lukuvuosi Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Sinustako tulevaisuuden opettaja? Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Vuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa

Vuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa Vuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa Erja Vitikka & Eija Kauppinen OPPIMISEN ARVIOINNIN KANSALLINEN KONFERENSSI 10. 11.4.2017, Helsinki, Messukeskus

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 Eija Kauppinen Opetushallitus Rakennusfoorumi 6.11.2018, Helsinki Oppimisympäristöt muutoksessa Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta

Sonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta 26.2.2014 11 liitenro 2 Sonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 26.2.2014 11 Sonkajärven kunnan perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017 Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen

Lisätiedot

Padasjoen lukion aikuislinjan LOPS

Padasjoen lukion aikuislinjan LOPS Padasjoen lukion aikuislinjan LOPS 1. Padasjoen lukion aikuislinja Padasjoen lukion aikuislinjalla voi suorittaa koko lukion oppimäärän tai opiskella yksittäisiä aineita ja saada niistä erillisen todistuksen.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA

KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA KEHAS OHJELMA KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA 18.3.2015 STM 1 2 Kehitysvammaisia on massamme opetettu yli 100 vuotta Vaikeimmin kehitysvammaiset on vapautettu

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot